Imatra Kartta

Imatran Lapinkävijät ry:n omistuksessa. Avoinna ympäri vuoden, hiihtokaudella latukahvila.

Sludge-rantamökki, käytössä ympäri vuoden. Urheiluvälineitä.

Ukonlinnan retkeilymaja toimii ympäri vuoden uimarannan kävijöiden ja hiihtäjien palvelupisteenä. Majoitus, ravintola/kahvila, saunat

Mellonlahden luontolenkki on lyhyt, helposti saavutettava jokivarttakävely Imatralla Imatrankosken alapuolella, kävelymatkan päässä keskustasta. Imatran kaupunki julkaisee reittikuvauksen, ladattavan esitteen, rastiluettelon ja esteellisyyteen liittyvät huomiot(1). GoSaimaa tiivistää saman käytävän matkailijalle: reitti lähtee Valtionhotellin puistosta ja Inkerinaukion läheltä Imatrankosken sillan kupeesta ja seuraa Vuoksen vanhaa maisemaa alavirtaan Mellonlahden poukamaan, joka on padon takana oma, rauhallisempi vesien ja kasvillisuuden kokonaisuutensa(2). Reitin pituus on noin 2,7 kilometriä kartoitettuna jälkenä. Virallisissa materiaaleissa pituus pyöristyy noin 3 kilometriin ja mukana on 22 numeroitua rastia sekä painettu opas kasveista, linnuista, perhosista, Vuoksen kaloista ja kulttuurihistoriasta(1)(2). Valinnainen sivuhaara nousee Mellonmäelle näköalapaikalle koskimaisemaan ja selkeällä säällä naapurikaupunki Svetogorskiin(1). Kokonaiskuvaa kuvataan usein ylösalaiseksi Y-kirjaimeksi: toinen haara kulkee pengertietä ja Mellonlahden rantoja, toinen nousee Mellonmäen liikunta-alueelle(3). Ensimetreillä olet Imatrankosken ja valtionhotellialueen vieressä. Imatran valtionhotellin kylpylä ja Imatran valtionhotellin tenniskenttä ovat samassa puisto- ja polkuverkossa, jota monet käyttävät kävelyn ohessa. Mellonmäen puolella reitin varrelle osuu hyppyrimäet Mellonmäen hyppyrimäki K38 ja Mellonmäen hyppyrimäki K53 sekä Mellonmäen frisbeegolfrata, joten polku yhdistää koskinäkymät ja mäen urheilupalvelut luontevasti. Sama alue liittyy loogisesti Vuoksen luonto- ja kulttuurilenkkiin laajemman Vuoksen vartta, Kruununpuiston ja Ivoniemen luontopolut -piiriin rannan tuntumassa sekä esimerkiksi Mellonmäen kuntorataan ja Mellonmäen kuntoradan latuun, jos haluat yhdistää kävelyyn juoksua tai hiihtolatuverkkoa. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus täydentää käytännön kuvaa: näkymät keisarilliselta näköalatasanteelta patoa kohti, pitkä pengertie penkkeineen, puusilta yksinkertaisine nuotiopaikkoineen ja jyrkempi nousu Mellonmäelle oikopolulla(3). Tekstissä todetaan myös, että merkinnät ovat paikoin niukat, joten kaupungin PDF tai Outdoor Active -jälki puhelimella helpottaa suunnistusta(3). Ajantasaiset esitteet ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa Imatran kaupungin sivuilta(1).

Risuniemen luontopolku on noin 2,5 kilometrin mittainen lenkki Saimaan rannan lehtometsässä. Etelä-Karjala tarjoaa tältä osin helppoja Saimaan rantalenkkejä. Reitti sijaitsee Imatralla, helposti Saimaan rantaa lähestyttäessä. Ajantasaisimmat tiedot opastetauluista, pituudesta ja Outdoor Active -listauksesta löytyvät Imatran kaupungin Risuniemen luontopolku -sivulta(1). Imatran luontopoluilla on opasteita ja QR-koodeja, joilla voi avata reittikohtaisen materiaalin puhelimella; järjestelmä käy ilmi kaupungin luontoreittien yleissivulta(2). Polku kulkee metsäteitä ja rantapenkereitä Risuniemen ympäri, ja laskeutuu jyrkästi Saunalahden hiekkarannalle, jossa on nuotiopaikka tehdasnäkymien ja Kaljaniemenselän suuntaan. Luontopolkumies kuvaa luontopolun punaisilla maalimerkeillä merkityksi; siniset maalimerkit liittyvät kaukovaellusreittiin Imatralta Ruokolahden kautta Rautjärvelle (E10), ja reitin varrella näkyy myös tähän reittiin kuuluva kilometritolppa. Alkukesä on linturikasta lehdoissa ja rantaluhdissa. Samassa kävelyraportissa mainitaan jyrkkä laskeutuminen rannalle, lyhyt pallekivikkopätkä rantaviivaa pitkin ja sähkölinjan ylitys, jossa punaiset ja siniset merkinnät kohtaavat lähellä parkkialuetta. Jos jatkat laajemmalle E10-kävelyreitille, sama alueverkosto yhdistää muun muassa Ukonlinnan, Malonsaaren nuotiopaikan ja Lempukan uimarannan—hyvä tietää, jos haluat pidentää lyhyen luontolenkin päiväretkeksi Saimaan rannalla.

Imatran Kylpylän luontopolku on noin 4,6 kilometrin luontokävely Saimaalla Imatralla, Etelä-Karjalassa. Se sopii puolen päivän retkeksi ja perheiden luontopolkuksi, jossa on numeroidut opasrastit. Imatra.fi julkaisee virallisen Kylpylän luontopolku -sivun, ladattavan PDF-esitteen ja käytännön kenttätiedot(1). Kävely lähtee Imatra Spa Resort -alueelta Ukonniemellä(2)—sivulla korostetaan ulkoilureittejä, jotka alkavat suoraan kylpylän edustalta—ja Näitä polkuja tallaan -teksti vuodelta 2016 täydentää hiekkarantoja ja rantaviivaa(3). GoSaimaa listaa Imatran Kylpylän Saimaan lomakohteiden joukossa, jos rakennat pidempää seutu-lomaa(4). Imatran Kylpylän ja Purjekuun varren liikuntapaikkojen luota polku kulkee koilliseen Malonsalmelle ja palaa osin samaa reittiä. Noin 2,3 kilometrin kohdalla tulee Lempukan uimaranta—helteellä hyvä uimapysähdyspaikka—ennen jatkoa Malonsaaren suuntaan. Pohjoisemmassa Malonsaaren nuotiopaikka tarjoaa tauon nuotiolla; polttopuista ja säännöistä voi tarkistaa opasteet. Ukonlinna on läntisellä rannalla kylpylän ja Lammassaaren tuntumassa, jos haluat yhdistää kävelyn lyhyisiin rantalooppiin. Kaupunki ylläpitää 31 numeroitua rastia luonnonilmiöistä, kasveista ja eläimistä; varaa aikaa rastien välillä. Maasto vaihtelee metsästä rantaviivaan ja on paikoin kivinen—tukevat kengät ovat järkevä valinta(1). Reitti on merkitty opastetauluilla ja valkoisin maalimerkein(1). Kevät ja alkukesä ovat erityisen vehreitä ja linturikkaita; syksy on hiljaisempi ja värikäs(1). Kaupunki kuvaa lyhyemmän vaihtoehdon rastilta 14 suoraan rastille 24, jolloin reitin pituudeksi tulee noin 3 km(1); meillä reitti on kartalla noin 4,6 km, joten oikoreitti on kevyempi vaihtoehto lyhyemmälle kävelylle. Samalta niemestä pääsee kävellen tai pyörällä myös Kylpylän rantaraittiin kylpylän luona, pidempään Lammassaaren luontopolku -rengasreittiin Lammassaaressa, alueelliseen retkeily-yhteyteen Retkeilyreitti Hinkanranta-Imatran kylpylä (E10) Lpr-osuus, talvisiin latuyhteyssektoreihin ja lyhyeeseen Malonsaaren polku -sivuhaaraan Malonsaarta kohti.

Kävely sijoittuu Imatralle Etelä-Karjalaan Suomen vanhimmalle koskivaraiselle luonnonsuojelualueelle Imatrankosken ja Vuoksen äärelle. Kruununpuiston maisema- ja luontopolku(1) ja Ivoniemen luontopolku(2) Imatran kaupungin sivuilla antavat osuuksien pituudet, merkinnät ja ajantasaiset tiedot. Luontoon.fi tarjoaa yhdistetyn reittikortin karttaa ja palvelutietoja varten(3). GoSaimaa esittelee laajemmin puiston matkailijalle(4). Imatranet.fi:n Koskipuisto-juttu täydentää maaston kuvaa geologiasta, vuodenajoista ja käytännöistä, kuten jalkineista kosteilla tai juurakoisilla kohdilla(5). Reitin pituus on noin 2,2 kilometriä yhtenä kävelyreittinä. Viralliset kuvaukset jakavat sen noin 600 metrin osuuteen Kruununpuistossa kosken ja voimalaitoksen välillä rastitauluineen(1) ja noin 1,8 kilometrin kierrokseen Ivoniemen ympäri taulu- ja opasteviitoituksella; Ivoniemen reittiä pyritään päivittämään vuosittain(2). Opastaulut ja QR-täydennykset kuuluvat kaupungin laajempaan luontopolkujärjestelmään(1)(2)(5). Koski kuohuu vapaana vain kesäisin koskinäytösten aikana; kuivakin uoma on näyttävä, ja alueen geologiaan viitataan paikallisissa Saimaa Geopark -kytköksissä(5). Rannalta olet keskellä Imatran palveluita: historiallinen kylpylä- ja hotellialue, kesäteatteri ja Suomen suurin vesivoimala kuuluvat samaan jokivarsikokonaisuuteen(4)(5). Sama rantaviiva jatkuu helposti pidempiin lenkkeihin: Vuoksen luonto- ja kulttuurilenkki ja Mellonlahden luontolenkki kytkeytyvät tähän verkostoon polkujen kohdatessa koskiympäristössä. Tukevat kengät helpottavat epätasaisilla tai kosteilla pätkillä, erityisesti Ivoniemellä ja valinnaisilla Muinaisuoman reunan reiteillä(2)(5).

Malonsaaren polku on noin 3,4 kilometrin retkeilyreitti pienellä metsäisellä Saimaan saarella Imatran Ukonniemessä Etelä-Karjalassa. Kunnan omat tiedot ja käyntiosoite löytyvät Imatran kaupungin Malonsaaren luontopolku -sivulta(2). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Malonsaaren polku(1). Saari on varattu ulkoiluun: mökit puuttuvat, ja vuonna 2012 valmistunut puusilta yhdistää mantereen ja saaren niin, että vene pääsee alta(3). Lähtö on joko Hosseinlahdentien suunnasta tai Leppälahden/Somerkujan rannasta; molemmille on kuvattu parkkipaikkoja retkioppaissa(3)(4). Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulee Malonsaaren nuotiopaikka kivisellä, aurinkoisella paikalla—puut tulee tuoda itse(3)(4). Polku on pääosin helppokulkuista metsää; rantaan vievillä pätkillä on pitkospuita, ja eräs englanninkielinen retkiopas kuvaa sinisiä maalipisteitä puissa suunnan varmistamiseksi(4). Monet kiertävät saaren vastapäivään(3). Sama rantaviiva kuuluu laajempaan verkostoon: Imatran Kylpylän luontopolku ja Imatra–Ruokolahti-reitti E10 kulkevat lähellä, ja Imatran melontareitit kulkee saaren ohi melojille. Retkipaikan juttu (Paula Savelius-Kontinen) kertoo paikallisesta käytöstä ja pohjoisosan hakkuuaukosta(3). Out in the Nature -sivusto täydentää talviolosuhteista: ei talvihuoltoa eikä valaistusta, sillalla kapea käytävä ja liukkaita kiviä pakkasella—jalkineilla pitää olla pitoa(4).

Esitteen PDF, maaston kuvaus Torikadun ja Kaukopään tehdasalueen välillä sekä esteettömyystiedot löytyvät Imatra.fi:n Vuoksenniskan luontopolku -osiosta(1); sama sivu linkittää laajan opasvihkon PDF-tiedostona(2). Luontopolkumies julkaisi 2020 käytännön kuvauksen Havurinteen pään parkkipaikasta, sinisistä maalimerkeistä, vaihtelevasta polun leveydestä, Saimaan ja radan välähdyksistä, Saimaa Geopark -opastauluista reunamoreeniselänteestä sekä 1910-luvun pölkkytehtaan ja ilmaradan jäänteistä—hyvä syy pysähtyä ennen paluuta lähtöalueelle(3). Jälki.fi listaa huomattavasti pidemmän Vuoksenniska–Rautio–Huhtasenkylä -pyöräilykokonaisuuden, jossa Kissankierros ja Ollinpolku liittyvät samaan ulkoilurintamaan lyhyen luontopolun jälkeen(4). Reitin pituus on noin 3 km ja se kulkee Ensimmäisen Salpausselän harjulla Vuoksenniskalla Imatralla metsävyöhykkeellä koulun ja urheilupuiston sekä tehtaiden laitamaiden välissä. Imatra.fi kuvaa luontopolkua opetuskäyttöön sopivaksi: rasteilla esitellään kangasmetsän kasveja, tyypillisiä lintuja ja nisäkkäitä sekä toisinaan metsänhoitoa, ympäristönsuojelua ja paikallishistoriaa(1)(2). Vuoksenniskan koulun ja urheilukentän kulmauksessa kuljet nopeasti ohi sellaisia ulkoliikuntapaikkoja, joita voi yhdistää samaan retkeen: Vuoksenniskan frisbeekeskus / AM-rata ja Vuoksenniskan frisbeekeskus / PRO-rata, Vuoksenniskan urheilukenttä ja Vuoksenniskan nurmikenttä sekä hieman pidemmällä samaan kokonaisuuteen niveltyvät Vuoksenniskan urheilukentän tenniskentät. Vuoksenniskan kuntorata ja Vuoksenniskan latu käyttävät samaa solmukohtaa, joten varaudu muihin kävijöihin ja frisbeegolf-liikenteeseen ratojen välittömässä läheisyydessä(3). Keskiosa kulkee pääosin leveitä ulkoilupohjia mänty- ja koivikon läpi; eräässä kohdassa polku kapenee ja tuomen oksisto kaarehtii polun ylle(3). Teollisuusperintö ja geopark-tulkinnat täydentävät kierroksen ennen paluuta koulun lähistön parkkitilanteen suuntaan(3). Etelä-Karjala sopii päiväretkiin Imatran tuntumassa, ja Vuoksenniska tarjoaa helposti tuntiluonteisen luontokäynnin ennen tai jälkeen kenttäpelin tai pyöräilyosuuden, jos mukana on fillari Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokselle.

Vuoksen luonto- ja kulttuurilenkki on kevyt, ympäri vuoden kuljettava jokivarttakävely Imatralla Vuoksen varrella; Vuoksi on Saimaan päälaskujoki. Käytännön reittikuvauksesta, esitteestä ja esteellisyydestä vastaa Imatran kaupunki(1). Luontoon.fi listaa saman reitin valtakunnallisessa ulkoiluhaussa nimellä Vuoksen luonto- ja kulttuurilenkki(2). Reitin pituus on noin 8 kilometriä. Lähtöopaste on Mansikkalan sillan (valtatie 6) alla lintutaulun vieressä Vuoksen länsirannalla(1). Reitti kulkee Mansikkalasta etelään Imatrankoskelle, ylittää Vuoksen ja palaa itärantaa pitkin takaisin lähtöpisteeseen(1). Kaupungin materiaalissa on 32 numeroitua rastia, joilla käydään läpi muun muassa Vuoksen lintuja, alueelle tyypillisiä kasveja, puistometsän puita ja pensaita sekä kosteikkojen vesiluontoa; opasvihko tukee laajempaa tarinaa historiasta, kulttuurista ja ihmisen vaikutuksesta luontoon(1). Alussa reitti kulkee Ulkoliikuntapuisto Mansikkalan kautta ja Varpasaaren uimapaikalle, jossa voi pysähtyä uimarannan ja virran äärelle. Imatrankosken kohdalla rivistöön kuuluvat muun muassa Imatrankosken ulkokuntosali, Imatrankosken beachvolleykentät ja Imatrankosken urheilukenttä—samaan jokivarteen kiinnittyvä urheilu- ja kenttäalue koskimiljöössä. Imatran valtionhotellin kylpylä on näkyvä maamerkki samalla rantakaistaleella. Loppupuolella Mansikkalan puolella Kostinpuisto tuo viherkatkosen ennen paluuta urheilu- ja koulurakennusten luo Kotipolun suuntaan. Ajankohtaisista PDF-kartoista ja mahdollisista muutoksista kannattaa tarkistaa Imatran kaupungin sivut(1). Sirpan luontoblogi kuvaa talvista kierrosta Vuoksen vartta ja antaa ihmisen mittakaavan jokilaakson jäähän ja siltoihin(3). Jalkaisinin pitkä kirjoitus Vuoksen kulttuurireitistä täydentää samaa jokikäytävää museoiden, kirkkojen ja teollisuushistorian kautta, jos haluat lukea luontorastien lisäksi(4). Sama rantaura on yhteinen Vuoksen pyöräilyreitin kanssa, ja Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierros jatkaa kaupungin laajempaa teemareittiverkostoa. Liikuntarajoitteiset eivät pääse merkittyä reittiä rastiväleillä 4–10 eikä 17–21 Imatran kaupungin ohjeen mukaan; vaihtoehtoiset yhteydet kulkevat rastilta 4 suoraan rastille 11, rastilta 17 Imatrankosken kirkon ohitse kohti rastia 22 ja rastilta 22 rasteille 21, 20 ja 19(1).

Tainion luontopolku on noin 4,7 kilometrin merkitty retkeilylenkki Vuoksen varrella Imatralla Etelä-Karjalassa. Imatran kaupunki huoltaa reitin ja julkaisee tälle polulle omat sivunsa, joilta löytyvät ajantasaiset tiedot reitistä, rasteista ja käyttövuodenajoista(1). Reitti kulkee Vuoksen länsirantaa pohjoiseen Tainionkoskelle, ylittää Tornan sillan itärannalle ja palaa takaisin lähtöopastaululle. Ulkomaisten retkioppaiden kuvaus täsmää samaan yleiskuvaan: helppokulkuisia kevyen liikenteen väyliä, Neitsytniemen kohdalla puulaituri ja kaarisilta, loppupäässä lyhyt metsäpolku, ja koko kierrokseen kannattaa varata suunnilleen kaksi tuntia(2). Imatra sijaitsee Vuoksen solmukohdassa; Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys kuvaa Vuoksen alueen merkittäväksi talvella avoimena vesireittinä vesilinnuille ja rantavyöhykkeineen monipuoliselle linnustolle, mikä sopii yhteen virallisen lähtöpaikan lintutaulun kanssa(3). Reitillä on 40 numeroitua luontorastia. Kaupungin mukaan opasvihkon teemat käsittelevät Vuoksen varren luontoa, historiaa ja ihmisen vaikutusta, painottaen kasveja ja tuoden esiin myös lintuja ja hyönteisiä(1). Imatran luontopoluilla on QR-koodeja, joilla voi avata älypuhelimella lisäohjeita(1). Paras käyttöaika on kevät ja kesä, mutta myös syksyn ruska Vuoksen varrella on näyttävä(1). Liikuntarajoitteiset voivat kulkea osiot 1–10, 13–14, 16–18 ja 27–32; muilla osuuksilla on kapeampia metsäpolkuja(1). Reitin varrella tulee vastaan muun muassa Harakan koulutuskenttä joen varren urheilualueella, Sienimäen kaukalo -kanavaosuus sekä Tainionkosken nurmikenttä ja Tainionkosken lähiliikuntapaikka Tainionkosken kaupunginosassa—hyviä maamerkkejä, kun yhdistät sillat ja opasteet maastossa näkyviin paikkoihin. Samalle joen varteen liittyvät luontevasti myös muut esillä olevat reitit: Vuoksen luonto- ja kulttuurilenkki pidempään Vuoksi-teemaan, Vuoksen kulttuurireitti kävelyreittinä rantaan liittyvien kohteiden kautta ja Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierros pyörällä, jos haluat laajemman kaupunkikierroksen samoihin rantalinjoihin.

Tämä viiva on yksi Etelä-Karjalan liiton johdolla toteutetusta viidentoista pyöräilyn teemareitistä; reittiä seurataan puhelimella tai GPS:llä, sillä alkuvaiheen hanke ei julkaisun mukaan ehtinyt pystyttää maastoopasteita ja myöhemmät opastaulujen investoinnit jäivät erilliseksi rahoitushaaksi(1). Ajantasaisista kävely- ja pyöräilyverkon kehittämistoimista kertoo Imatran kaupunki omilla sivuillaan(2). Kartallamme ajettava reitti on noin 39,8 kilometriä yhtenä linjana Imatralla eikä suljettu rengas, joten voit aloittaa mistä tahansa ja kiertää jompaankumpaan suuntaan. Pelkkään polkemiseen riittää tyypillisesti noin kolme ja puoli tuntia, mutta kirkoille, museoille ja kahviloille kannattaa varata koko päivä(5). Pinta on pääosin asfalttia ja välissä lyhyempiä sorapätkiä taajamien välisillä yhteyksillä(5). Kansallisihme esittelee samaa arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrosta osana Imatran pyöräilyvinkkejä(6). Kierroksen tarina yhdistää kansallisromanttista edustusarkkitehtuuria, modernismin klassikoita, teollisuusperintöä ja uudempia julkisia rakennuksia. Alvar Aallon Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko (1958) on kaupungin kansainvälisesti tunnetuin modernin ajan kohde: seurakunnan sivut kuvaavat siirrettäviä väliseiniä ja sitä, että kirkko kuuluu laajempaan Unescon aieluettelon Aalto-kokonaisuuteen, Euroopan neuvoston Alvar Aalto Route -verkostoon ja Saimaa Geoparkin kulttuurikohteisiin(3). Imatrankoskella Imatran Valtionhotellin jugendlinna valmistui Usko Nyströmin suunnitelmista vuonna 1903; hotellin omat historiaesittelyt kertovat aikaisemmista puisista edeltäjistä, sota-ajasta esikuntarakennuksena ja myöhemmistä Ervin ja Valjakan laajennusvaiheista sekä Apu-lehden kauneusäänestyksistä 2014 ja 2017, joissa talo valittiin Suomen kauneimmaksi rakennukseksi—nämä kannattaa lukea tauolla, kun pysähdyt koskimaiseman varteen(4). Kolmen Ristin kirkko ja Imatran valtionhotelli kylpylä sopivat valokuvatauolle; reitin keskiosassa näkyy Vuoksenniskan liikunta-alueiden tihentymä, Mansikkalan ulkoliikuntapuisto, Imatrankosken urheiluranta ja Ukonniemen areena-, ranta- ja liikuntapuisto ennen kuin linja palaa kohti Imatran Kylpylää ja läheisiä palveluita Purjekuun suulla. Jos kaupunkikierroksen jälkeen haluat jatkaa rajaseudun pitkää yhdistelmää, Lappeenranta-Imatra kaupungit rajalla -pyöräilyreitti lähtee lähes samasta linjasta ja jatkuu noin 103 kilometrin ketjuna kanavamaisemiin.

Vuoksen pyöräilyreitti on helppo, perheille sopiva noin kahdeksan kilometrin lenkki Imatran keskustassa Vuoksen rantavyöhykkeellä. Se kuuluu vuoden 2018 julkaistuun viidentoista pyöräilyn teematuotteen joukkoon, jota seurataan puhelimella tai GPS:llä, sillä ensimmäinen hankevaihe rahoitti digitaaliset kuvaukset ja jäljet eivätkä maalatut maastomerkit; myöhemmät opasteet oli tarkoitus kilpailuttaa erikseen(1). Outdoors Finland pitää Vuoksen teematuotteen yhä ladattavien aineistojen joukossa Etelä-Karjalan kokoelmassa(5), ja GoSaimaa tiivistää vierailijalle, mitä rannalla näkee ja kokee(3). Joesta ja koskimaisemasta Imatran kaupunki kertoo, miten Imatrankoskesta tuli Suomen vanhin joukkomatkailukohde ja kansallismaisema, miten uoma padottiin 1920-luvulla voimalaitosta varten ja miten nyky-Vuoksen rannalla vaihtelevat museot, kirjasto, hallit ja kaupungintalo(2). Vallitie seuraa padon hallitsemaa uomaa: kevyen liikenteen väylää reunustavat noin 90-vuotiaat männyt, ja sillä pääsee mukavasti pyöräillen Imatrankosken ja Mansikkalan väliä(2). Vuodesta 2015 osa voimalaitoksen ohijuoksutusta on johdettu Kaupunkipuroksi saarelle vanhan koskiuoman ja laitoksen väliin, mikä tuo ylimääräistä vesi- ja kaupunkiluontoa reitin varrelle(2). Teemamateriaalit viittaavat Vuoksen historiaa ja luontoa selittäviin infotauluihin, itärannan museoalueisiin ja länsirannan puistoihin ja kahviloihin, joissa kannattaa pysähtyä(3). Rantavyöhyke on myös käytännön urheiluketju: Mansikkalan lähellä kulkee Ulkoliikuntapuisto Mansikkalan ja Varpasaaren uimapaikan ohi, keskiosassa Imatrankosken ulkokuntosali, urheilukenttä ja beachvolleykentät avautuvat veden viereen, ja Imatran valtionhotelli kylpylä sopii kylpylätauolle ennen kuin reitti kääntyy Linnalan koululiikuntapaikkojen ja Imatran uimahallin kautta kohti Kostinpuiston seutua. Jos haluat yhden paljon pitemmän kaupunkikierroksen joen jälkeen, jälki yhtyy paikoin Imatran arkkitehtuuri- ja nähtävyyskierrokseen, joka jatkaa laajempaan arkkitehtuuri- ja nähtävyystarinaan.

Nuotiopaikalla ei ole puiden saatavuutta, joten sinun on tuotava omat puut mukanasi, jos aiot sytyttää tulen.

Tasainen maasto. Rata on suunniteltu erityisesti läheisen koulun oppilaita silmällä pitäen.

Vuoksenniskan frisbeekeskus koostuu kahdesta 18-väyläisestä radasta (AM/PRO).

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Vuoksenniskan frisbeekeskus koostuu kahdesta 18-väyläisestä radasta (AM/PRO).

Tasainen maasto.

Erilaisia virkistysaltaita, vesihierontapisteitä, Yorokobi-kuuma-allas, porealtaita ja porepenkkejä, kylmä- ja kuuma-altaat, kävely- ja jalka-altaat, vesiverhot, kallioputous, sateiden silta, kanjoni sekä ympäri vuoden lämmitetty ulkoallas.

Uima-allas, 2 poreallasta ja pienille lapsille sopiva allas.