Lappeenranta Kartta

Satamosaaren rantasauna Yksityisen tunnin saunavuoron varausaikoja: klo 10.00 ja klo 18.00. Varauslistat löytyvät saunasta, joten voit ilmoittautua paikan päällä.

Satamosaarella, aivan Lappeenrannan ulkopuolella, sijaitsee todella upea sauna. Saunaa voi vuokrata pääasiassa päiväkäyttöön, mutta erityistapauksissa siellä voi yöpyä. Mökki toimii kuten erämaamökki: sitä ei voi varata, mutta ovi pidetään avoinna kaikille vierailijoille. Saunaa voi käyttää vapaasti.

Avoin nuotiomaja kajakkilaiturin vieressä.

Lammasarin rantapolun varrella sijaitseva Kota on avoinna ympäri vuoden, myös luistelijoille. Talossa on takka. Lammasarilla ei voi leiriytyä.

Himanmäen mökki sijaitsee erinomaisella paikalla kukkulan laella, josta avautuu näkymä länteen. Alueella on myös mökki, jonka voi vuokrata Tujulan kyläyhdistykseltä.

Joutsenon vaellusreitin eteläisin katos.

Ruohosaaren katosta käytetään ympäri vuoden, ja kesällä se on melojien ja talvella hiihtäjien suosima kohde.

Välireitin varrella. Vuoksen ja Kymijoen valuma-alueen läheisyydessä, joka on kunnostettu nähtävyydeksi. Myös Salpalinjan säiliöeste.

Ukonmäen luontopolku on noin yhden kilometrin mittainen helppo kierros Saimaan rantametsässä Lappeenrannan Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Maasto on kuivaa metsäpolkua ja korkeuserot ovat pienet. Ajantasaiset kunnalliset luontopolku- ja retkeilyaluekokonaisuudet kannattaa tarkistaa City of Lappeenranta -sivun retkeilyalueet ja luontopolut -osiosta(1). Polun valtti on monipuolinen kasvillisuus ja noin 17 infotaulua, jotka kertovat muun muassa kasveista, nimistä ja paikallishistoriasta. Tauluissa avataan esimerkiksi Likosenlahden nimen yhteys pellavan liotukseen ja 1920–1930-luvuilla toiminut Pöyhiän saha vastarannalla(2). Maisemia järvelle on muutamassa kohdassa, rantakävelyosuutta ja Ukonniemen itäkärjessä levähdyspaikka virallisella kierroksen aloitusviitteellä, tervetulokyltellä ja pienellä kartalla, josta löytyvät taulujen paikat(2). Retkipaikan kävelykuvaus kuvaa reitin rentona ja lyhyenä—alle puoli tuntia ilman pitkää taukoa—ja kehuu tauluja runsaiksi(2). Talvisin sama rantavyöhyke linkittyy hiihtoon: Muukonsaaren latu kulkee alueella kohti Muukonsaarta, ja pitkällä ladulla ovat muun muassa Muukonsaaren retkikeskus, Muukonsaaren grillikatos ja Muukonsaaren nuotiopaikka. Saimaa Geopark kuvaa Muukonsaaren luontopolun ja venematkat Joutsenon satamasta osoitteesta Poijutie 4(3). Saaren oma luontopolku ja kalliorannat ovat erillinen vesiretkeilykohde(3).

Lammassaaren luontopolku on noin 3,8 km pitkä retkeilyreitti Lammassaaren harjusaarella Saimaalla Imatran Ukonniemen ulkoilualueella Etelä-Karjalassa. Imatran kaupunki ylläpitää virallista verkkosivua, josta löytyvät polun kuvaus, esite, vuodenaikavinkit ja rastien QR-ohjeistus(1). GoSaimaa kertoo alueesta matkailijan näkökulmasta: kaksi taukopaikkaa (kota ja laavu), 31 luontorastia ja ettei Lammassaaressa saa telttailla tai yöpyä luontoon leiriytyen(2). Saari kuuluu Saimaa UNESCO Global Geopark -alueeseen; Saimaa Geopark selittää suiston syntyvaiheet, muinaisrannat, suppakuopat (myös kodan lähellä oleva), pohjoispään siloiset suonigneissilohkareet ja kivikauden asuinpaikkojen sijainnit korkeammalla rantaviivalla—tausta, joka avaa opastaulujen ja merinäköalapenkkeiden merkitystä(3). Polun varrella tulee ensin Lammassaaren laavu, ja noin kilometrin kuluttua ranta- ja lahtipätkien jälkeen Ukonlinnan uimaranta, Ukonlinnan beachvolleykentät ja Ukonlinnan niemen varuskuntakohteen tuntuma, missä uinti ja tauko sopivat hyvin yhteen kävelyn kanssa. Puolivälin tuntumassa länsirannalla on Lammassaaren kota supan ja laguunimaisen lahden lähellä; tämä on virallisesti kuvattu päätauko pääosin rantaan kiinnittyvällä kierroksella. Paluu kulkee saaren sisäosissa: virallinen kuvaus varoittaa jyrkemmistä rinneyppäristä ja kehottaa tukeviin jalkineisiin, vaikka rastille 18 asti kulku on helppoa(1). Rastilta 18 voi halutessaan lyhentää paluun venesataman ja edelleen kylpylän suuntaan(1)(2). Kesällä saman niemen tuntumassa voi jatkaa kävellä tai pyöräillä muihin merkittyihin reitteihin: Lammassaaren rantapolku seuraa rantaa, Esteetön polku Lammassaaren laavulle on lyhyt esteetön yhteys laavulle, ja Ukonniemen kevyenliikenteen raitti yhdistää esimerkiksi kuntoportaisiin ja ulkoliikuntapuistoon. Talvella sama laavun kulma toimii latu- ja ulkoiluverkon solmuna. Luontopolkumies kävi saarta myötäpäivään toukokuussa, mittasi noin 4,2 km ja käytti reilua tuntia kymmentä minuuttia, ja kuvaa Saimaan rantamaisemia, useita rantatulipaikkoja, supan ympäristöä ja runsasta kirjosieppokannasta merkintöineen (valkoiset renkaat, kelta–vihreät raidat, tolpat)(4). Lappeenranta on läheinen kasvukeskus samalla Saimaan alueella, joten yhdistät helposti retken laajempaan Etelä-Karjalan suunnitteluun.

Etelä-Karjala on Saimaan järvimaisemista tunnettu maakunta. Lappeenranta on Etelä-Karjalan suurin kaupunki. Mikonsaaren luontopolku kulkee kaupungin edustan Mikonsaarella, Pien-Saimaan läntisessä saaristossa. Reitin pituus on noin 1,7 km; matkailusivut pyöristävät usein noin 2 kilometriin ja jakavat saman kierroksen kahteen nimettyyn osaan, Lehtipolkuun ja Havulenkkiin(1)(2). Tarkin reittikuvaus—merkinnät, taukopaikat ja käytännön vinkit—löytyy Visit Lappeenrannan Mikonsaaren luontopolku -sivulta(1). GoSaimaa kertoo saman kokonaisuuden Saimaan matkailijalle(2). Lemin Kirjava -blogin syksyinen kävely tuo maastosta henkilökohtaista sävyä sivupoluista, lähteestä ja laavulta(3). Pysäköintialueelta polku sukeltaa sekametsään: vanhaa havumetsää ja kosteampaa lehtoa, kasviopasteita kuten näsiä esitellään polun varrella(1). Jäkäläinen rantakallio avaa näkymän läntiseen Pien-Saimaaseen; alempana nuotiopaikat ja Green Leaf -vuonna rakennettu laavu puuvajalla, penkeillä, kuivakäymälällä ja isolla ruokailuryhmällä tarjoavat tauon(1). Polun voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa punaisilla maalimerkeillä ja viitoilla; eräs luonteva vastapäivän lukusuunta kulkee ensin metsäautotietä kohti Niemisenselän rantaa ja nousee sitten takaisin sekametsän ja Mikonsaarentien vartta(1)(2). Märällä kelillä tarvitaan kumisaappaat, ja reitti sopii lapsiperheille mutta ei esteettömäksi(1)(2). Saari on suosittu melontapäiväretkien maisema—Melontareitteihin kuuluvat Mikonsaaren kierros ja Hirvisaaren kierros kulkevat Mikonsaari- veneenlaskupaikan kautta noin 0,65 kilometrin kohdalla tällä kävelyllä, ja laajempi Retkisatamien reitti yhdistää kaupungin satamia. Talvella Lappeenrannan jääladut kulkevat samaan vesireittiverkostoon; jää- ja latutiedot kannattaa tarkistaa erikseen tästä kesäisestä kävelyreitistä. Lappeenrannan kaupunki on tarjonnut myös maksutonta soutuveneylitystä Pappilansalmella rantaraitteiden yhdistämiseksi—katso Visit Lappeenrannan ohjeet, jos aiot yhdistää retkeen Pappilanniemen tai Taipalsaaren pyöräilyä(1).

Ajantasaisimmat tiedot Joutsenon kuntopoluista, valaistuista lenkkipoluista ja talvisista reiteistä löytyvät Lappeenrannan kaupungin kuntopolut- ja retkeilysivuilta, joilla kerrotaan myös Joutsenon urheilukeskukselta lähtevästä talvipolusta ja saman alueen monitoimikodasta(1). Visit Lappeenrannan retkeilyoppaasta(2) pääsee alueen kävelyreittien PDF-tiedostoihin. Etelä-Karjalan retkeilysivustolta(3) saa lisää ideoita koko maakunnan retkiin. Joutseno–Tujula retkeilyreitti on kartallamme noin 5,2 kilometrin pituinen suuntaverkoston vaellusosuus Lappeenrannan Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Reitti alkaa Himanmäen erätuvan luota ja kulkee kohti Tujulan kyläaluetta metsämaisemassa, joka edustaa tyypillistä saimaalaista järvi- ja kangasmetsäaluetta. Sama ulkoiluverkosto liittyy pitkään Saimaan kanavan pyöräilyreittiin Nuijamaalle, Ravattilan hiihtolatuverkostoon ja Yhdysladut Ahvenlammelle -yhteyteen—hyödyllinen, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn pyöräily- tai hiihtopäiviin itäisessä Etelä-Karjalassa. Lappeenranta on kaupunki, johon Joutseno kuuluu. Etelä-Karjala tunnetaan Saimaan järvimaisemista, sekametsistä ja laajasta paikallisten reittien verkosta, jota ylläpitävät muun muassa edellä mainitut viralliset sivut.

Pappilanniemen luontopolku on noin 1,7 kilometrin pituinen ympyrä Pappilanniemeellä Lappeenrannassa Etelä-Karjalassa, Saimaan rannalla Kaukaan tehdasalueen kupeessa. Tarkimmat käytännön tiedot—valaistus, esteettömyys, 28,8 hehtaarin suojelualue, kevään lintuharrastus ja maksuton Pappilansalmen soutuveneylitys itärannan reitteihin—löytyvät Visit Lappeenrannan Pappilanniemen sivuilta(1). Saimaa Geopark kuvaa luoteisrantojen jääkauden silokallioita ja moreenikiveä, joita voi ihailla polun varrella(2). Luontopolkumies kävi kierroksella ja kuvaa neljätoista isoa luontotaulua leveän kuntoradan varrella, merkitsemättömiä sivupolkuja niemen kärkiin sekä näkymiä Kaukaanselälle ja kaupunkiin; päälenkki on helppoa, kärkien kivisemmät sivut eivät ole täysin esteettömiä(3). Kierros kulkee pitkälti samaa huollettua käytävää kuin Pappilanniemen kuntopolku; talvella sama linja toimii Pappilanniemen latuna, ja laajempi Lappeenrannan jäälatuverkosto kulkee samaan saaristovyöhykkeeseen—talvikunnossapito ja valaistus kannattaa tarkistaa erikseen tästä kesäisestä luontopolusta(1). Alue yhdistää karua kangasta, rehevää lehtoa ja tervaleppäkorpea; matkailusivut mainitsevat suunnilleen 350 putkilokasvilajia suojelualueella(1). Luoteisrantojen silokalliot kertovat jäätikön kulutuksesta; sinivuokkomerta ja muuta kevään kevätkasvillisuutta ihaillaan luontopolun varrella(1)(2). Pidempiä melontareittejä, kuten Väliväylän reitti, Etelä-Karjalan osuus, kulkee lähistön vesillä, jos yhdistät rantaan kävelyn satamapäivään; Ruohosaaren kierros ja muut saaristomelontalinjat yhdistävät eri retkillä uimarantoja ja laavuja kaupungin edustalla.

Rutolan kyläpolku on noin 3,5 kilometrin mittainen, helppokulkuinen teemakävely Rutolan kyläalueella Lappeenrannan länsipuolella, missä kylätiet ja lyhyet metsävälit avautuvat Lapatonniemen tuntumassa kohti Saimaan lahtia. Rutolan kyläpolun sivu Luontoon.fi-palvelussa(1) on valtakunnallinen ulkoilu- ja reittilistaus, ja Lappeenrannan kaupunki nostaa tämän reitin esille taajaman tuntuman retkeily- ja luontopolkuvalikoimassaan(2). GoSaimaa kokoaa käytännön kuvan opastauluista ja Salpalinja-kohteista(3), ja Näitä polkuja tallaan -blogi antaa pitkän kenttäkierroksen kuvin sahan raunioista, rantamaisemista ja bunkkereista(4). Polun varrella kulkee noin kuusi alueen historiasta kertovaa opastaulua kylästä, hävinneestä sahayhteisöstä ja Salpalinjasta sekä luontotauluja kasveista, eläimistä ja sienistä. Kahta Salpalinjan korsua voi kiertää ulkoa ja kurkistaa taskulampun kanssa korsujen sisään; niiden luona on taukopaikka Salpalinjan teeman mukaisesti. Korsujen luona leiriytyminen on kielletty. Korsuissa liikkumiseen sopivat tukevat jalkineet ja taskulamppu(3)(4). Kartoitetulla linjalla reitti ohittaa pian Vanha Mikkelintien varren Rutolan kaukalon ja kulkee metsän ja vanhojen sahan jälkien kautta järvenrantaan, mistä aukeaa näkymiä Sahalahteen, Rovonlahteen ja Rutolanlahteen läntisellä Pien-Saimaalla(4). Viimeisillä kilometreillä reitti lähestyy Myllylammen veneenlaskupaikkaa ja päättyy Rutolan taukopaikan ja Rutolan melontalaiturin liepeille, missä Väliväylän reitin Etelä-Karjalan osuus kohtaa rannikon ja pitkä Makumatka pyöräilyreitti kulkee samaa kyläkäytävää—hyvä yhdistelmä, jos haluat liikkua kävellen, meloen tai pyörällä.

Alajoen retkeilyreitti on noin 3,8 kilometrin mittainen jokivarsikävely Vainikkalan ja Rikkilän maaseudulla Lappeenrannassa Etelä-Karjalan raja-alueen järvi- ja virtamaisemassa. Myötävirtaan ry on rakentanut merkityn osuuden ja pitää karttoja, kuvia sekä tulostettavan esitteen Vainikkalan retkeilysivullaan(1). Sivuilta löytyy myös suomen- ja englanninkielinen pdf-esite tulostettavaksi tai offline-käyttöön(4). GoSaimaa kytkee saman jokilaakson erilliseen melontaan: alkukevään korkealla vedellä noin 19 kilometrin reitillä on viisi koskea, ja lisätietoja ohjataan hakemaan Etelä-Karjalan retkikohteiden palvelusta(2). Lappeenrannan kaupunki luettelee Vainikkalan valaistujen kuntopolkujen alueiden joukkoon ja ohjaa ulkoilupaikkojen omaan tietoon huolloista ja yhteystiedoista(3). Kartalla merkityn kävelyn varrella avautuu noin 1,4 kilometrin kohdalla Kiekan taukopaikka, jonne kesällä 2013 valmistui pöytä–penkki-yhdistelmä, ja myöhemmin reitillä Tuhkakankaan laavu—molemmat sopivat nuotion äärellä juotavaan tai makkaranpaistoon. Klassinen merkintä on sinisillä tolpilla ja puunrunkomaalauksilla; vaihtoehtoisten reittien kohdilla on lisäviittoja. Jos tavoitteena on pidempi kokonaisuus kuin vain merkitty polku, Myötävirtaan kuvaa Vainikkalasta Melkkolaan ulottuvaa Alajoen vartta kolmena laavuna, yhtenä taukopaikkana ja Simolassa Kotijärven rannalla sijaitsevana lintutornina; Rikkilän ja Simolan välillä ei ole merkittyä polkua, joten eteneminen tapahtuu jokamiehenoikeuksin. Melojat Alajoen melontareitillä käyttävät samoja laavuja levähdyksiin, ja tavallisella kanootilla koskia ei suositella laskettavaksi vaan kannettavaksi ohi(1)(2). Päiväpatikoija saa kompaktin kuvan purosta, laavuista ja raja-alueen rauhasta ilman koko vesireitin sitomista.

Biotrailin idea, ensimmäisten taulujen sijainti ja esittelyvideot löytyvät LUT-yliopiston Biotrail-sivulta(1). Lappeenrannan kaupungin kuntopolut ja retkeily -sivu kuvaa laajemmin kaupungin ulkoiluverkostoa, valaistuja reittejä ja talvikäyttöä muualla(2). Luontopolkumies (Retkipaikka) käveli Skinnarilan reitin keväällä ja kuvaa rantaeväspaikan, merkinnät ja käytännön vauhdin(3). Lappeenranta on Saimaan rannalla Etelä-Karjalassa, ja Parkinmäen luontopolku on lyhyt, biomimetiikkaa esittelevä kävely noin 1,4 kilometriä Skinnarilassa kaupungin pohjoisosassa. LUT-yliopiston hankkeessa toteutettu Biotrail esittelee luonnon ilmiöitä, jotka ovat toimineet tai voisivat toimia innoittajina tekniikalle, ja tauluihin liittyy videoita syventämään aihetta(1). Lähtö on Yliopistonkadun (ent. Skinnarilankatu) varrelta LUT:n ja LABin ohituksen jälkeen, ensimmäinen infotaulu kadun oikealla puolella(1). Polku kulkee sekametsän ja Saimaan rantaviivan kautta Parkinmäellä; rannalla on hiekkaranta, jota kaupunki ylläpiti aiemmin uimapaikkana mutta josta se luopui vuonna 2014, joten ranta toimii tauko- ja maisemapisteenä ilman uimarantapalveluja(3). Odota harvennettua männikköä ja kuusikkoa, vanhaa rantalinjaa ja näkymiä kohti Lappeenrantaa niemen kärjestä(3). Reitin varrella olet Skinnarilan kampuksen liikunta-alueen tuntumassa: Lähiliikuntapaikka Lappeenranta, Skinnarilan padelkenttä, Skinnarilan ulkokuntosali ja III-vaiheen kuntosali (LUT) sijoittuvat samaan kaupunginosaan lyhyen kävelyn äärelle. Pidemmälle päivälle maastossa tai hangilla yhteys Rantaraitti, Lappeenranta -reittiin ja Skinnarilan latuun talvella; Rantalatu Huhtiniemi-Sammonlahti-Skinnarila ja Lappeenrannan jääladut tarjoavat lisää hiihtovaihtoehtoja, ja Ruohosaaren kierros on erillinen melontareitti Saimaalla vesiretkeä suunnitteleville.

Tulostettavia ja sähköisiä pyöräilykarttoja, pää- ja aluereittien talvikunnossapitoluokkia sekä tietoa siitä, miten tämä väylä liittyy kaupungin verkostoon, kannattaa etsiä Lappeenrannan kaupungin pyöräilysivuilta(1). VisitLappeenranta kuvaa Saimaan rannalla sijaitsevaa Rauha–Tiurun matkailu- ja virkistysaluetta merkittäväksi kohteeksi noin 35 kilometrin päässä keskustasta, rantareitteineen ja palveluineen ympäri vuoden(2). GoSaimaa esittelee samaa Ukonniemi–Rauha -lahdenpoukamaa lomavyöhykkeenä, jossa järvimaisemat, reitistöt ja vuokraukset madaltavat pyörän ja muiden ulkoiluvälineiden kokeilukynnystä(3). Tämä reitti on noin 1,8 kilometriä yhtenäisenä rantavyylänä; se ei ole rengas. Se kulkee Lappeenrannan Rauhassa Saimaan rannalla: kompaktia, kevyen liikenteen rantakäytävää, jota käyttävät myös kävelijät. Alkupäässä olet lähellä Holiday Club Saimaa -kylpyläkeskuksen palveluita, arenaa, BowlCircus-keilaria ja padelkenttää(4). Hieman edempänä rantaa tulevat Rauhan uimapaikka ja lähes polun vieressä oleva Rauhan bechvolleykenttä—luontevat taukopaikat lyhyelle perheretkelle. Sama rantaviiva liittyy käytännössä pidempään Rauhan alueen pyöräilyreittien osuuteen kylpylävyöhykkeellä, jos haluat jatkaa pidemmälle asfaltilla ja tiiviillä soralla. Talvella Rauhan ladut tarjoaa lähellä hoidettuja latuja, ja Repokiven kuntorata on alueen päivittäinen juoksu- ja sauvalenkki. Laajempi Lappeenrannan rantaraitti on erillinen, pidempi kaupunkirantojen kokonaisuus lännen suuntaan: pääjaksoltaan noin 10 km pääosin asfaltilla ja koko ketjuna noin 14,8 km linkitettynä(5); suunnittele se erillisenä ajona, jos lähdet Myllysaaresta tai keskustan puoleiselta rannalta. Alueellinen uutisointi on kertonut Lappeenrannan lähiluontokohteisiin kohdistuvista kehityshankkeista, muun muassa Rauhan luontomatkailukohteesta ja itäisen rantaraitin jatkosta—tarkista lähtiessäsi ajantasaiset kaupungin ja matkailijan tiedotteet(6). Sesonkiaikaan uimarannan ja kenttien lähellä on runsaasti kävelijöitä ja lapsia—aja rauhassa ja ohita huomaavaisesti. Lappeenranta ja Etelä-Karjala esiintyvät tekstissä perusnimimuodossa sisäisiä paikkalinkkejä varten.

Suoluonto ja kalkki on Lappeenrannan seudulla kulkeva teemallinen pyöräilykierros, joka yhdistää harvinaisen eteläkarjalaisen suoluontokohteen kalkkikiviseutuun ja louhosmaisemiin. Meidän kartallamme reitti on noin 25,6 kilometriä yhtenäisenä renkaana; Visit Lappeenranta listaa saman reitin noin 25 kilometrin mittaisena kaupunkiseudun pyöräilyvalikoimassa(2). GoSaimaa esittelee retken puolen päivän teemakierroksena ja kuvaa Hämmäauteensuolle siirtymisen kävellen pitkospuilla laavulle; avotulet ovat sallittuja vain laavun grillissä, eväät kannattaa pakata mukaan ja pyörä jättää lukittuna polun lähtöpaikalle(1). Etelä-Karjalassa suoala on keskimääräistä vähäisempi, joten Hämmäauteensuo on paikallisesti merkittävä: noin 30 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta ja kohde kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan, viereiset vanhat kuusikot osana METSO-ohjelmaa(3). Visit Lappeenranta kertoo Vanhan Viipurintien (tie 390) opasteista, P-paikasta ja bussiyhteyksistä (linjat 300 ja 301 riippuen koulujen loma-ajoista)(3). Retkipaikan teksteistä saa tunnelmaa suon puusta avautuvasta avosuo-näkymästä, lyhyistä pitkospuista ja pieneläimistä—vaikka pyörä kulkee maantieosuuksilla(5). Kaupungin eteläpuolella reitille osuu kalkkikivialuetta ja teollisuuslouhoksia; GoSaimaa viittaa Nordkalkin louhokseen ja mainitsee Lappeenrannan kaivoksen Euroopan ainoana wollastoniittilouhoksena(1). Pysy julkisilla teillä ja poluilla, noudata aidoja ja varoituksia, ja tarkista ajankohtaiset rajoitukset ennen lähtöä. Suon jälkeen rengas palaa taajamaan Karhuvuoren ja Myllymäen liikunta-alueiden kautta: Karhuvuoren kaukalo, Myllymäen frisbeegolfrata (Lappeenranta), Harapaisen nurmikenttä, Taf Gym ja Louhenpuiston ulkokuntosali osuvat kartalle ennen paluuta tiheämpään keskustaan. Visit Lappeenranta sijoittaa sen samaan luetteloon muiden reittien kanssa, esimerkiksi Lappeenrannan kaupunkikierros pyöräilyreitti, Saimaan kanavan sulkureitti pyöräillen ja Taipalsaaren maisemapyöräilyreitti, jos haluat jatkaa päivää pidemmällä yhdistelmällä(2).

Karttoja, pää- ja aluereittien talvikunnossapitoluokkia ja koko kaupungin pyöräilyverkostoa varten kannattaa aloittaa Lappeenrannan kaupungin pyöräilysivuilta(1). VisitLappeenranta kuvaa Rauha–Tiurun matkailu- ja virkistysaluetta Saimaan rannalla yhtenä Pohjolan vahvimmista lomakohteista: monipuolisia ulkoilureittejä metsä- ja järvimaisemissa, välinevuokrausta ja ohjelmapalveluja sekä talvelle että kesälle, muun muassa maastopyöräilyä(2). GoSaimaa esittelee samaa Ukonniemi–Rauha -lomavyöhykettä laajoina latu- ja polkuverkostoina, levähdyspaikkoin järvenrannassa ja vuokrauksella, jolla voi kokeilla pyörää tai muita ulkoiluvälineitä lomalla(3). Tällä sivulla esitettävä osuus on noin 4,6 km yhtenäisenä reittinä päästä päähän; se ei ole rengasreitti. Se kulkee Lappeenrannan puolella Rauhan lomakaistaleella: vaihtelevia resorttiväyliä ja rantayhteyksiä, jotka sopivat kevyeeseen pyöräilyyn ja yhdistävät kylpylä- ja urheilurantaviivan. Matkan varrella tulevat muun muassa Vipelen tallin kenttä, Holiday Club Saimaa -kylpyläkeskus ja Saimaa-areena, BowlCircus, padel, Rauhan beachvolleykenttä, Rauhan uimapaikka, Atreenalin Seikkailupuisto Saimaa ja Rauhan pallokenttä—eli pääasiallinen palvelu- ja rantaklusteri. Rantaviiva liittyy luontevasti Rauhan rantaraittiin, lyhyeen erilliseen pyöräily- ja kävelyrantareittiin, jonka varrelta uimaranta ja beachvolley löytyvät lähes polulta. Retkeilyreitti Hinkanranta-Imatran kylpylä (E10) Lpr-osuus kulkee samassa liikuntakeskittymässä Vipelen tallin kentän lähellä, jos yhdistät patikointia ja pyöräilyä. Pidemmälle retkelle asvaltilla ja soralla sopii Saimaa Cycling -sivuston kuvaus noin 103 kilometrin Lappeenranta–Imatra rajalla -pyöräilyreitistä, johon kuuluu myös noin 20 kilometrin osuus Saimaan kanavan pyörätietä(4). GoSaimaan mukaan Tuplakasi-Action järjestää ohjattuja fatbike-retkiä ja vuokraa fatbikeja tunteihin tai pidempiin jaksoihin Ukonniemen, Hosseinlahden ja Rauhan maastoissa; yhteystiedot sivulla(5). Holiday Club Saimaan Rauhan aktiviteettisivu ohjaa Tuplakasin vuokralle fatbike- ja e-fatbike-pyörille ja viittaa laajoihin lähialueen pyöräilyreitteihin sekä Imatran julkaisemiin kesä- ja talvikarttoihin retkisuunnitteluun(6). Imatran kaupungin Ukonniemi-esittely korostaa alueen urheilupuistoa, frisbeegolfia ja opastettuja ulkoilupolkuja kylpylän ja järviluonnon ympärillä Imatran puolella samaa rajavyöhykettä(7). Lomakausi voi ruuhkauttaa yhteisiä väyliä—aja ennakoiden ja varo kävelijöitä ja lapsia uimarantojen ja kenttien lähellä. Lappeenranta ja Etelä-Karjala esiintyvät tekstissä perusnimimuodossa sisäisiä paikkalinkkejä varten.

Salpalinja ja spektroliitti -pyöräilyreitti on noin 74,5 km:n yhtenäinen rengas Etelä-Karjalassa: yhdessä lenkissä näet toisen maailmansodan aikaisen Salpa-linjan kohteita ja Ylämaan spektroliittiin liittyvän kivitarinan, joka syntyi linjan rakennuslouhinnan yhteydessä. Etelä-Karjalan liiton teemareittihankkeen tausta, ELY-keskuksen rahoitus ja se, että reitit on julkaistu mobiilikäyttöön ilman kattavaa maastomerkintöjen sarjaa alkuperäisessä hankkeessa, avautuvat liiton tiedotteesta(1). Visit Lappeenranta listaa saman lenkin kaupunkiseudun pyöräilyvalikoimassa(2). Bergfexin reittiteksti, jonka kuvista vastaa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, tiivistää linnoituskohteiden ketjun, Ylämaan jalokivikohteen ja tauko- sekä palvelukohteet kuten Pulsan aseman(3). Etelä-Karjala on maakunnallinen kehys; Lappeenranta sopii Saimaan pyöräilyn tukikohdaksi, vaikka iso osa viivasta kulkee Luumäen ja Ylämaan maaseudulla. Reitti sopii vaativaan päiväajoon tai leppoisampaan kahden päivän retkeen: esimerkkilähteet antavat noin kuuden tunnin ajoa vauhdikkaalle porukalle ja muistuttavat majoitustarpeen ennakoinnista(3). Pinnat vaihtelevat asfaltin, pitkän soraosuuden ja lyhyen maastouran välillä, joten soraa kestävä tai tavallinen retkipyörä istuu materiaaliin paremmin kuin ohutkertainen kaupunkipyörä(3). Opastus nojaa sovellukseen ja infotauluihin; maakuntaliiton mukaan kehysrakennuksessa ei ollut varaa laajaan fyysiseen viitoitukseen(1). Reittipisteiden mukaan alkumatkalla tulevat Ylämaan koulun liikuntapaikat (Ylämaan koulun kaukalo, Ylämaan koulun liikuntasali, Ylämaan koulun pallokenttä) ja loppupuolella Lohkon uimaranta, jossa on kätevä pysähtyä uimaan helteellä. Reitti limittyy muihin kohteisiimme: Salpapolku Hostikan osuus Hostikan seudulla, pitkä Makumatka pyöräilyreitti, Länsi-Saimaan linnoituskierros, lyhyt Itsenäisyydentie ja talvikäytössä oleva Jäälatu Jurvala-Perälä, jos haluat jatkaa tarinaa linkitetyillä reiteillä. Korsujen ja luolien sisätiloissa ei ole valoja; taskulampusta on hyötyä, jos haluat tutkia tiloja tarkemmin(3). Ruokaa ja kahviloita on valikoituneissa kohteissa eikä kylmien alkumatkojen varrella, joten juomapullot ja eväät kannattaa pakata mukaan(3).

Katokseen johtaa esteetön kulkukäytävä risteilylaiturilta. Invakäymälä sijaitsee katoksen läheisyydessä.

Nuotiopaikka. Melojille sopiva rantautumispaikka. Muukonsaaren melontalaiturin grillikatos Grillikatos Muukonsaaren melontalaiturin yhteydessä.

Pullikaisen retkisataman grillikatos sijaitsee saaren sisälahden puolella.

Vainikkalan suunnasta tultaessa tämä on Alajoen retkeilyreitin päätepiste. Autolla pääsee paikalle Rikkilän suunnasta.

Grillipaikka on yleisessä käytössä. Jos alueen rakennukset on vuokrattu, muiden kävijöiden tulee ottaa huomioon tilaisuuden osallistujat; tällöin suositellaan toisen nuotiopaikan käyttöä.

Katettu ulkokuntosali.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

50 askelta.

45 askelta.

Kuntoportaissa on 123 askelmaa ja nousua 25 metriä.

Portaissa on 103 askelmaa ja nousua hieman yli 25 metriä.