Parikkala Retkeilyreitit

Reitin pituus on noin 0,9 km Parikkalassa Etelä-Karjalassa Simpelejärven umpeenkasvaneella Siikalahdella, jota Metsähallitus hoitaa ja joka kuuluu sekä kotimaisten että Natura-alueiden arvokkaimpiin sisämaan lintukosteikoihin. Ajankohtaiset säännöt, palvelut ja kausivinkit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Siikalahden retkeilysivuilta(1). GoSaimaa(4) tiivistää vetovoiman: kevät- ja syysmuutto, touko–kesäkuun intensiivinen aamu- ja iltalaulu, opastaulut sekä helppokulkuiset polut ja pitkospuut lintutorneille ja näköpisteille. Lähtö on Kasinniemen suunnasta Siikalahti pysäköintialueelta. Pysäköinnin luona on kuivakäymälä; Siikalahti luontotuva on hetken kävelyn päässä pienine näyttelyineen, ja Siikalahden nuotiokatos sekä Kasinniemi keittokatos tarjoavat katoksen evästauolle. Kasinniemen lintutorni ja Kasinniemi luontotorni nousevat pian polun varrella, ja Kasinniemi kaivo löytyy reitin läheltä. Kasinniemi on telttailualue—lue telttailun ja käytön ehdot Luontoon.fi:stä(1) ennen leiriä. Noin 0,8 kilometrin kohdilla patotien palvelukimppu täydentää kierrosta: Patotie pysäköintialue, Siikalahden piilokoju, Patotie inva luontotorni, Siikalahti patotien lintulava sekä Ripekesaaren lintutorni, Ripekesaari luontotorni ja Siikalahti lintutorni tarjoavat useita korkeuksia ja piiloja avoveden ja saarekkeiden suuntaan. Via Karelia(3) muistuttaa muuttoaikojen päiväkohtaisten lajilistojen pituudesta—varaa aikaa kiikarille. Retkipaikka(2) kuvaa yhden yöretken tunnelmaa: ruokokerttujen ja satakielten iltakonsertti, pitkospuut metsäsaarekkeeseen ja torniin sekä Siikalahti luontotupa avoinna vuorokauden ympäri huhtikuusta lokakuulle taustatietoa varten. Teksti auttaa ajoituksessa ja siinä, miltä keskikesän yö lahdella tuntuu. Lisälinkkejä lähialueelle: Siikalahden lintupolku kulkee samoissa lintupalveluissa, Lintuinmaan pyöräilyreitti jatkaa pyörällä laajempaan verkostoon ja Siikalahden retkilatu tarjoaa talvisin hiihtoyhteyden—latutilanne virallisista tiedotteista.

Rajojen reitti (E10) on kartallamme noin 16,7 kilometrin mittainen osuus eurooppalaisesta E10-kaukovaellusreitistä. Se kulkee Parikkalassa Etelä-Karjalassa Pöröpeikon polun eteläiseltä retkeilyalueelta Oronmyllyn leiri- ja kurssikeskuksen suuntaan pohjoisessa. Maasto on erämaista männikkö- ja kuusimetsää, välillä pieniä kirkasvetisiä lampia. Tulostettavat pohjois- ja eteläkartat sekä reittiesite löytyvät Visit Parikkalan Rajojen reitti E10 -sivulta(1). Parikkalan kunta linkittää saman PDF-esitteen ja kuvaa oranssilla maalatuista reittimerkeistä koko verkossa(2). Reitti sijaitsee Parikkalassa. Alkumatkalla tulee Pörölammen laavu ja varaussauna—laavun yhteydessä on vuokrattava sauna, jos lähtö on Pöröpeikon polun kautta. Noin 3,8 kilometrin kohdilla on Suur-Varpasen laavu. Visit Parikkala kuvaa vaihtelevaa metsää: synkkiä saloja, avoimia männikkökankaita ja nuorempia kasvatusmetsiä(1). Noin 12 kilometrin kohdilla Soininmäen kota tarjoaa pidemmän tauon; sama solmukohta yhdistää talvisin esimerkiksi Latu Soininmäen lenkkiin. Pohjoisessa Vironperän laavu on lähellä Oronmyllyn liikunta-aluetta, jossa kohtaavat muun muassa Kyynärpäänjoen polku, Aate-Pekan polku ja useat latuversiot—Oronmyllyn sivuilla on kooste alueen hiihto- ja vaellusreiteistä(3). Reitti seuraa hyvin vanhaa rajalinjaa: Visit Parikkalan mukaan sama linja liittyy Täyssinän ja Uudenkaupungin rauhojen aikoihin ja erottaa nykyään Parikkalan ja Punkaharjun sekä Etelä- ja Itä-Suomen maakuntien puolen(1). Metsälintuja on runsaasti, ja kuukkeli saattaa tulla eväitä kärkkymään(1). Koko osuuteen kannattaa varata lähes koko päivä; reitti on vaativa ja suunnattu maastossa viihtyville vaeltajille.

Reitti on noin 0,9 kilometriä yhtenä kävelyosuutena Kasinniemen rantaosan ja Siikalahden Patotien välillä. Se on lyhyt linturetkipolku Metsähallituksen Siikalahden luonnonsuojelualueella Simpelejärven itäisessä lahdessa. Parikkala sijaitsee Etelä-Karjalassa. Ajantasaisimmat tiedot koko alueen reiteistä ja käyttöehdoista löytyvät Luontoon.fi:n Siikalahden luonnonsuojelualueen retkeily- ja ulkoilusivuilta(1). Matkailusivusto visitParikkala.fi esittelee Siikalahden Lintuinmaan tunnetuimpana lintukohteena ja ohjaa samaan viralliseen luontotietoon(2). Kasinniemen puolella lähtö on usein Siikalahti pysäköintialueen lähellä, ja Kasinniemi käymälä P-alueella on samassa kokonaisuudessa. Muutaman sadan metrin päässä kosteikon reunaan tulevat Siikalahti luontotupa, Kasinniemi keittokatos ja Siikalahden nuotiokatos Kasinniemen vieressä—näyttelyt, tauko ja nuotiokatos sopivat eväretkeen. Kasinniemi kaivo on lähellä, ja Kasinniemen lintutorni sekä Kasinniemi luontotorni kantavat näköalan ruoikoiden ylle. Patotien suunnassa noin 0,8 kilometrin kohdalla Patotie pysäköintialue tarjoaa vaihtoehtoisen tieyhteyden; Patotie inva luontotorni ja Siikalahti patotien lintulava on rakennettu hiljaiseen tarkkailuun ruovikon ja avoveden reunoilla. Päätepäässä Siikalahden piilokoju, Ripekesaari luontotorni, Siikalahti lintutorni ja Ripekesaaren lintutorni sijoittuvat lahden avautuvan osan äärelle—muutto- ja kosteikkolinnuille otollinen linja. Kuivakäymälät ovat pääasiassa pysäköintialueen yhteydessä, eivät erillisinä nimettöminä pysähdyksinä polun varrella. Elinympäristöjen vaihtelu tekee lahdesta Sisä-Suomen arvokkaimpia lintukosteikkoja, ja kevät- ja syysmuutto sekä kesäinen yölaulukonsertti houkuttelevat kävijöitä(2)(3). Samassa kokonaisuudessa voi jatkaa muita merkittyjä reittejä: Siikalahti luontopolku kulkee lähes saman mittaisena luontopolun nimellä yhteisillä rakenteilla, Siikalahden retkilatu jatkuu talvella hiihdettävänä verkkona samojen tornien ja taukopaikkojen kautta, ja Lintuinmaan pyöräilyreitti sitoo Parikkalan laajempaan alueelliseen linturetkipyöräilyyn koko päivän retkiin(1).

Etelä-Karjala on järvinen maakunta. Parikkala sijaitsee sen eteläosassa, ja Pöröpeikon polku on kartallamme noin 3,1 kilometrin mittainen kävelyreitti kunnan länsiosassa. Se nousee kallioisille reunoille, laskeutuu synkkiin kuusikoihin ja kulkee jääkauden jättämien siirtolohkareiden ohi—muun muassa lohkare roikkuu jyrkänteen reunalla ja toinen balansoi pienelle kantapohjalle. Vuoden 2010 Asta- ja Veera-myrskyt muuttivat maisemaa, ja paikoin näkyy yhä myrskypuita, joita on vaikea korjata vaikeassa maastossa. Tulostettavat kartat ja reittiesite löytyvät Visit Parikkalan Pöröpeikon polku -sivulta(1). Parikkalan kunta linkittää saman PDF-esitteen retkeily- ja latuosiosta ja kuvaa oranssilla maalattuja reittimerkkejä koko verkossa(2). Reitti kulkee Parikkalassa. Noin puolivälin tuntumassa, noin 1,4 kilometrin kohdilla lähdöstä, tulee Pörölammen laavu ja varaussauna pienen Pörölammen rannalla—varjoisassa kuusikossa oleva laavu tulipaikkoineen ja vuokrattavine saunoineen. Saunan vuokraa Parikkalan latupiiat ja -pojat; varaus ja avaimen nouto hoidetaan etukäteen(1). Samalta taukopaikalta voi jatkaa pidemmille E10-retkeilylinjoille: Rajojen reitti E10 jatkuu pohjoiseen kohti Oronmyllyä, ja Rautjärven retkeilyreitti E10 yhdistää Rautjärven suuntaan—lyhyt lenkki sopii lämmittelyksi tai päätteeksi pidemmälle päiväretkelle. Virallisissa teksteissä korostuvat metsälinnut, riistalinnut ja pöllöt sekä kallioilla liikkuvat hirvet; karhun jälkikin voi tulla vastaan. Kaukoputki kannattaa ottaa mukaan(1). Luontopolkumies kiersi reitin vastapäivään Peruspohjantien parkkipaikalta, kuvasi jyrkkää nousua Isoon Pörönmäkeen ja näköaloja Simpelejärvelle sekä Pöröpeikko-hahmon ja pienen luolan, Pörön pesän, Sourumäen tuntumassa(3). Via Karelia sijoittaa polun laajempaan Parikkala–Simpele 30 km -kokonaisuuteen ja kertoo, että Pöröpeikon polku on Parikkalan vanhin luontopolku; Rautjärven reiteiltä tulee yhdys ja lähtö on järven rannalla(4).

Mikkiksen tarinapolku on noin 13,7 kilometrin mittainen merkitty retkeilyreitti Parikkalan Mikkolanniemen ulkoilualueella Etelä-Karjalassa. Kunnan reitistössä käytetään oransseja puuympärimaalauksia ja opasteita; tulostettavat reittiesitteet ja listaukset löytyvät Parikkalan kunnan retkeilysivuilta(1). Visit Parikkala kuvaa kolmen kilometrin vaihtoehdon ja pidemmän noin 12–15 kilometrin kiertovaihtoehdon Virtsalammen laavun seudulla; reitin varrella on tietotauluja muun muassa tervanpoltosta, sepän pajoista, kuppikivestä, Pyhämäestä ja käärmekuusesta(2). Ajantasaiset kartat ja esitteet löytyvät Visit Parikkalan omalta tarinapolusivulta(2). Reitti lähtee Mikkolanniemen toimintakeskuksen lähistöltä Mikkolanniementien varrelta. Alussa kulku kulkee Mikkolanniemen pallokentän ja Mikkolanniemen lentopallokentän ohi, ja lähes heti tulee Tervakummun kota—noin 170 metrin kohdilla—nuotiopaikkoineen ja tervanpolttoon liittyvine infotauluineen. Noin 6,3 kilometrin kohdalla Virtsalammen laavu tarjoaa pidemmän tauon järven rannalla. Näiden välillä maisema vaihtelee kuusikoista ja lehtomaisemista metsäteihin ja avoimiin pelto- ja järvinäkymiin Laatokan Karjalan maisemassa. Samassa käytävässä kulkee talvisin Mikkiksen latu ja Mikkolanniemen kyläyhdistyksen hoitamat hiihtoladut; kun latu on ajettu hiihtoon, kävelyä ladulla ei sallita(1). Pidemmälle alueelle johtaa myös Lintuinmaan pyöräilyreitti. Via Karelia kuvaa laajempaa Mikkolanniemi–Uukuniemi-ulkoilukäytävää ja mainitsee Mikkiksen tarinapolun nähtävyytenä(4). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen, jossa tuodaan esiin märkiä kohtia Virtsalammen laavun luona, umpeen kasvaneita välejä ja kesällä nokkosia—kumisaappaat ja pitkät lahkeet sopivat pidemmälle kierrokselle(3).

Kirjavalan kanavapolku on noin 2,1 km pitkä lenkki Parikkalan Kirjavalan kylässä Etelä-Karjalassa. Reitti kulkee Kirjavalan kanavan varrella Kirjavalassa, avomaiden ja rantametsän välissä. Kävely sopii niille, jotka haluavat yhdistää lyhyen luontoretken alueen merkittävimpään 1800-luvun järvenlasku- ja ojitushankkeeseen: kanava kaivettiin Kirjavaljokeen, jotta Suur-Rautjärven pintaa voitiin laskea ja peltoalaa saada lisää. Ajantasaiset tiedot Parikkalan retkeilyverkostosta, maastomerkeistä ja ladattavista reittiesitteistä löytyvät Parikkalan kunnan(1) vapaa-aikapalveluiden retkeily- ja latu-sivuilta. Laajempaa matkailu- ja reittitietoa on visitParikkala.fi-sivustolla(2). Kirjavala–Kesusmaa -kyläsivut kuvaavat kanavan varteen kunnostettua noin kahden kilometrin luontopolkua tulisijoineen ja näköalapaikkoineen(3). Reitin varrella kerrotaan kanavan historiasta opastauluilla; itsenäiset retkikuvaukset mainitsevat lähdön kyläkaupan pihan tuntumasta. Kanavan rannat raivattiin 2000-luvun alussa ja veden varteen tehtiin luontopolku levähdyspaikkoineen, ja Tarmo Hurskaisen kanavatietojen mukaan lupa järvenpinnan laskuun myönnettiin vuonna 1834, kaivuu tehtiin 1835–1838, ensimmäisellä laskulla vapautui noin 640 hehtaaria peltoa, 1920–1930-luvuilla syventämällä saatiin vielä noin 661 hehtaaria, ja kanavaa on kunnostettu 2000-luvulla virkistyskäyttöön luontopolkuineen(4). Tarinaikkuna-blogi kertoo tarkemmin kaivuuvaiheista ja siitä, miten työ eteni kyläläisten ja myöhemmin osakkaiden voimin aina 1930-luvun alkuun(5). Parikkalan retkeilyreitit on merkitty maastoon puiden ympärille maalatuilla oranssin värisillä merkeillä ja opasteviitoilla(1). Lenkki sopii autoilijalle, joka haluaa pysähtyä valtatien 6 varrella lyhyeen kulttuuri- ja luontokokemukseen Parikkalan ja rajaseudun välimaastossa.

Rautjärven retkeilyreitti E10 on noin 19,4 kilometrin päivämatka Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajavyöhykkeellä kulkevalla E10-kaukovaelluskäytävällä Parikkalassa ja Rautjärvellä. Paikallisesti pitkää reittiä kutsutaan usein Rajojen reitiksi: se kulkee männikkökankaiden ja kuusimetsien halki vanhaa rajalinjaa myötäillen. Tämän osuuden lähtöpisteestä ja Simpeleen sijoittuvasta opastaulusta kertoo Rautjärven kunnan retkeilysivu(1). Rajalinjan historiasta—vanhoista rauhojen rajoista, jotka nykyisin erottavat myös Parikkalan ja Punkaharjun sekä entisiä läänejä—on koottu retkeilijälle luettava kuvaus visitParikkalassa(2). Parikkala sijaitsee järvien ja harjujen keskellä; reitti lähtee ketjun simpeleläisestä päästä ja etenee Haukkavuorta kohti. Noin viiden kilometrin kohdalla reitin varrella on Venäitlammen laavu taukopaikkana. Puolivälin jälkeen, noin 13,8 kilometrin kohdalla, Mäkilammen laavu – Rautjärvi tarjoaa toisen laavun lammet maisemissa. Haukkavuoren laavu on noin 17,5 kilometrin kohdalla siinä, missä reitti kohtaa Retkeilyreitti Simpele–Haukkavuoren; sieltä voi jatkaa Haukkavuoren luontopolulle tai Simpele–Haukkavuoren suuntaan Simpeleä kohti. Metsähallitus kuvaa tätä yhteysreittiä Luontoon.fi-sivulla(4). Haukkavuoren huipulla Retkipaikka kertoo 171 metrin korkeudesta, jyrkästä pudotuksesta Sarajärveen ja Uudenkaupungin rauhan rajamerkeistä—hyödyllinen lisä näköalapaikan historiasta(3). Sama metsäverkosto liittyy Pöröpeikon polkuun (Pörölammen laavu ja varaussauna), pitkän Rautaesirippureitti Etelä-Karjala -pyöräilyreitin ja Rajojen reitti Ruokolahti (E10) -osuuteen usean päivän suunnittelijoille. Etelä-Karjalan reiteillä käytetään maastossa yleensä puihin maalattuja oransseja merkkejä ja opasteviittoja(5).

Etelä-Karjala on järvien ja harjujen maisema, jossa taajamakin levittäytyy veden ja männikköharjujen väliin. Parikkalassa Harjujen reitistö – tuttu myös nimellä Rantaraitti ja Sikoharjun luonnonsuojelualue – yhdistää keskustan palvelut, Simpelejärven rantamaisemat ja harjuluontoa Harjulinnan lähistöllä. Tulostettava reittikartta, lähtöpisteen koordinaatit sekä jako noin 1,5 kilometrin Rantaraitin rantakävelyyn ja reilun kahden kilometrin Sikoharjun polkuverkostoon löytyvät Visit Parikkala -sivulta(1). City of Parikkala kuvaa maastoon maalattuja oranssin värisiä puurenkaita, opastepylväitä ja infotauluja kasveista, eläimistä ja nähtävyyksistä; sama sivu toteaa, että Harjujen reitistö, Jääkausipolku ja Kyynärpäänjoenpolku soveltuvat myös maastopyöräilyyn(2). Retkipaikka kokoaa Parikkala-artikkeleita, joista saat ideoita vierekkäisiin pidempiin harjuretkiin, kuten Pöröpeikon polkuun tai Mikkiksen tarinapolkuun, jos viet kunnassa useamman päivän(3). Reitin pituus on kartallamme noin 7,1 kilometriä yhtenä käyntinä. Vaativuus on helppo, ja reitti pysyy palvelujen tuntumassa eikä vie erämaahan. Harjunlinnan urheilukentän jälkeen tulee pian Saharannan beachvolleykenttä 1 ja 2 sekä Rantapuiston uimaranta Simpelejärven rannalla—Visit Parikkala kuvailee kevät- ja syksymuuttoja, jolloin avoimet selät vetävät ohitse kymmeniä tuhansia arktisia hanhia(1). Parikkalan ulkokuntosalin, Leijona frisbeegolfin ja Parikkala DiscGolfParkin jälkeen reitti kääntyy Kirjolaa kohti: Parikkalahalli, Kirjolan koulun pallokenttä ja Kirjolan koulun liikuntasalin ympärillä oleva lähiliikuntakenttien ja kaukaloiden kokonaisuus sopii kävelyretken ja sisävuorojen yhdistämiseen. Noin neljän kilometrin kohdalla Likolammen rantauimala tarjoaa uimarantatauon, ja City of Parikkala kertoo talvikytkennäistä valaistuihin latuihin ja kuntopolkuihin samalla alueella(2). Sikoharjulla kunnantalon tuntumassa Visit Parikkala ohjaa Laatokan puolustajien muistomerkille harjun laelle(1). Reitti ristää Etelä-Karjalan pyöräilyselkärangan Rautaesirippureitti Etelä-Karjala sekä Lintuinmaan pyöräilyreitin ja kulkee Siikalahden retkiladun talvipolkujen läheisyydessä; Arkusjärven kuntorata ja Arkusjärven valaistu latu linkittyvät frisbeegolfkeskittymään(2). Tarkempiin palvelutietoihin kannattaa kurkata meidän sivuiltamme Rantapuiston uimarannasta, Likolammen rantauimalasta tai Parikkalahallista.

Etelä-Karjala on tunnettu järvi- ja rajaluonnostaan; Aate-Pekan polku on noin 2,6 kilometrin kävelyreitti harju- ja järvimaisemissa Oronmyllyn toimintakeskuksen lähellä Särkisalmella Parikkalassa. Reitti sopii lyhyeksi retkeilypätkäksi samaan ulkoilukokonaisuuteen kuin pidemmät parikkalaiset polut. Ajantasaiset tiedot, lintulajit ja taukopaikat löytyvät parhaiten Visit Parikkalan Aate-Pekan polku -sivulta(1); Parikkalan kunnan retkeily- ja latu-sivut linkittävät alueen karttoihin ja Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön materiaaleihin(2). Vuoden 2025 EU-rahoitteinen hanke uusi puron ylittävän sillan ja jyrkät harjuporraskohdat kestopuurakenteiksi lepotasoineen ja kaiteineen, jotta kierros olisi taas turvallinen; hankeraportissa kuvataan Oronmyllysäätiön talkootyötä(3). Oronmyllyn pihalta polku nousee harjulle näköaloineen Tarvaslampea kohti, ylittää suon pitkospuita ja kulkee Suurvuoren näköalakohdalle. Varrella ovat Vironperän laavu alkumatkalla ja Suurvuoren kota myöhemmin—molemmat sopivat taukoon ja nuotioon Visit Parikkalan kuvauksen mukaan(1). Kävely päättyy takaisin Oronmyllyn lähistölle; Oronmyllyn urheilukentät tulevat vastaan paluuosuudella. Reitti soveltuu lintubongaukseen: Visit Parikkala mainitsee muun muassa valkovikloja, metsävikloja ja rantasipoja sekä öisin mahdollisia pöllöjen ääniä(1). Luontopolkumiehen toukokuun 2020 kävelykuvaus kehuu taukopaikkoja ja suosittelee kumisaappaita märillä suopätkillä(4). Samalta alueelta lähtee pidempiä merkittyjä reittejä: Kyynärpäänjoen polku jatkaa jokivartta ja Rajojen reitti E10 kytkeytyy kaukokulkureitistöön(1)(2). Talvisin Oronmyllyltä lähtee myös latuja; älä kävele valmistetuilla laduilla hiihtokaudella.

Jääkausipolku on noin 14,9 kilometrin päiväretki Uukuniemellä Parikkalassa Etelä-Karjalassa. Reitti kulkee kuivassa kangas- ja harjumaastossa, hiekka- ja metsäteillä sekä lyhyinä asfalttipätkinä ja esittelee jääkauden suppia, harjuja ja järvimaisemia. Reittipituuksista, kartoista, PDF-esitteistä ja ajo-ohjeista saat ajantasaisimmat tiedot Visit Parikkalan Jääkausipolku-sivulta(1). Sama reitti löytyy Luontoon.fi-palvelusta, josta voit verrata sitä muihin kunnan ulkoilureitteihin(2). Kartallamme vaelluslinja on noin 14,9 kilometriä alkupisteestä loppupisteeseen. Esitteissä kuvataan kaksi merkittyä lenkkiä, noin 9,5 km ja 13,6 km, saman verkoston sisällä: lyhyempi kiertää Paakalammen jyrkemmissä harjumaisemissa kirkkotarhan ja mäntykankaiden kautta, pidempi kulkee loivemmin Paaka- ja Kirkkolampien ympäri osin helppoja metsäautoteitä ja päättyy lyhyeen asfalttiosuuteen(1). Tunnetuin kohde on Huttumalja, noin 60 metriä leveä ja 25 metriä syvä suppa Huttumaljantien varrella, jonka infotaulut kertovat suppien synnystä(1)(3). Pienempiä suppia ja jääkausi-infoja on harjuosuuksilla(1)(3). Paakalammen laavu on Paakalammen rannalla lähellä linjan loppua nuotiopaikkoineen ja istumapaikkoineen—lue lisää laavusta omalta sivultamme Paakalammen laavu. Retkipaikan kuvaus mainitsee oranssit puumerkit, keskivaativan maaston ja vaihtelevat alustat metsäpoluista lyhyeen asfalttiin(3). Päivää voi lyhentää jättämällä Paakalammen kiertävän osuuden pois pidemmästä vaihtoehdosta(1). Reitin varrella on lähellä Uukuniemen vuoden 1797 puinen ristikirkko, ja pidemmällä vaihtoehdolla sivutie Papinniemen leirintäalueelle sekä opasteet Kirkkokallion muinaiseen ortodoksikylään, jossa kaivauksia on tehty vuodesta 1995 ja josta on löytynyt karjalaisia taloja sekä ortodoksinen pitäjänkirkko vielä 1600-luvulla ennen kylän autioitumista(1). Parikkala sijaitsee Etelä-Karjalan itäosassa. Talvella reitin päälle osuu paikoin latuja; jos haluat keskittyä hiihtoon, katso sivumme Uukuniemen kk:n hiihtoladut.

Kyynärpäänjoen polku on noin 9,4 kilometrin mittainen rengasreitti Oronmyllyn ulkoilualueen metsissä ja Kyynärpäänjoen tuntumassa Särkisalmen suunnassa. Parikkala sijaitsee Etelä-Karjalassa, ja reitti kuuluu kunnan laajaan merkittyyn retkeilyverkostoon. Tulostettava reittiesite ja kartat löytyvät Parikkalan kunnan retkeily- ja latuosiosta sekä Kyynärpäänjoen polun omasta PDF-tiedostosta(1). Visit Parikkala kuvaa reitin varrella olevia hiidenkirnuja ja kahta laavua taukopaikkoina(2). Via Karelia -matkailuoppaassa todetaan kolmen hiidenkirnun ryhmä Mälkiänmäen laavun lähellä ja mainitaan Kyynärpäänjoen laavu joen varrella(3). Oronmyllyn puolelta lähtien polku saavuttaa pian Mälkiänmäen laavun—noin 1,4 kilometrin kohdilla—joka sopii ensimmäiseksi tauoksi hiidenkirnualueella. Puolivälin tienoilla Kyynärpäänjoen laavu on joen rannalla. Silmukan länsiosassa Vironperän laavu ja Suurvuoren kota ovat lähellä toisiaan; Suurvuoren kota liittyy lyhyempään Aate-Pekan polkuun ja Suurvuoren näköalapaikkaan. Reitti kulkee myös Oronmyllyn liikunta- ja ampumarata-alueen laitamilla—tennis-, koripallo- ja lentopallokentät tulevat polun varteen—ennen silmukan sulkeutumista lähtöseudulle. Samasta Oronmyllyn solmukohdasta löytyy yhteyksiä muihin reitteihin: Rajojen reitti (E10) osana pitkää vaellusreittiä kohti Pöröpeikon polkua, Lintuinmaan pyöräilyreitti pyöräilijöille sekä talvisin Kyynärpäänjoen–Hiidenkirnun latu. Talvella kunta ajaa erillisiä latuja alueella; latu on tarkoitettu hiihtoon, eikä kävelyä sallita valmistetuilla laduilla(1).