Kauhajoki Pyöräilyreitit

Tämä on kevyesti helpoksi luonnehdittava maastopyöräyhteys Kauhajoen Nummijärven leirintäalueen ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston Nummikankaan lähtökeskittymän välillä Kauhanevan suon laidalla. Kartallamme reitti on noin 4,6 kilometriä yhtenä suuntaavana ajona metsäteitä ja polkuja pitkin leirintäalueelta kohti kansallispuiston opastus- ja pysäköintialuetta. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kuvaa merkityn Nummijärvi–Kauhaneva-yhteyden noin 17,9 kilometrin pituisena suuntaavana ajona, noin tunnin kestoina sekä vihreä-valkoisilla tolppa- ja viittamerkinnöillä ja Outdooractive-GPX-täydennyksellä(1). Metsähallituksen Luontoon.fi kertoo pyöräilystä Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa ja on hyvä tarkistus ennen suojelualueelle ajoa(2). Pinta on pääosin vanhoja metsäteitä; Geopark luokittelee koko merkityn yhteyden helpoksi ja sopivaksi maastopyörälle, gravel-pyörälle tai paksurenkaiselle retkipyörälle(1). Riippumattomat reittiluettelot pyöristävät pituuden noin 18 kilometriin ja antavat maltillisen kokonaisnousun(3). Karttamme varrella kiinnostavin klusteri on Nummikankaalla: henkilö- ja linja-autopysäköinti ovat vierekkäin, kaivo ja tulentekopaikka sijoittuvat lyhyen kävelyn päähän Kauhanevan luontotornista, ja tornin ja taukopaikkojen luota jatko sujuu helposti kohti laajempia vaihtoehtoja kuten Kansallispuistojen pyöräilyreittiä/Kauhajoki, Pohjankangas ym. pyöräilyreittejä ja Nummijärvi Camping - Katikankanjoni -reittiä. Retkipaikka julkaisi pitkän pyöräretkikuvauksen Lauhanvuoresta ja Kauhanevasta; se antaa silti hyvän tunnelmakuvan alueen merkitystä maastopyöräverkosta, vaikka oma ajosi olisi lyhyt(4).

Tämä on helppo, merkitty maastopyöräyhteys Kauhajoen Nummijärven leirintäalueelta Katikankanion rotkomaisemaa kohti Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston laidalla. Kartallamme jälki on noin 11,6 kilometriä yhtenä suuntaavana ajona; Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark julkaisee saman yhteyden noin 23,2 kilometrin edestakaisena reittinä noin 1 tunnin 30 minuutin ajoaikana, noin 56 metrin nousulla ja laskulla sekä vihreä-valkoisilla tolppa- ja viittamerkinnöillä ja Outdooractive-GPX-täydennyksellä(1). Alusta muodostuu pääosin vanhoista metsäteistä ja kylänreunojen urista, ja se sopii maastopyörälle, gravel-pyörälle tai paksurenkaiselle retkipyörälle(1). Leirintäalueen tuntumasta reitti kulkee frisbeegolfradan, leirintäalueen uimarannan ja ampumahiihtoalueen ohi ennen kuin linja kääntyy lounaaseen kohti Kiviluomantietä ja Katikankanion omaa pysäköintiä. Pysäköinniltä on noin 300 metriä Katikankanion laavulle nuotiopaikkoineen, kuivakäymälöineen ja polttopuineen(1). Geopark erottelee erillisenä, vaativana noin 2 kilometrin luontopolun kanjonissa (Katikankierros noin 2,3 km); se on jyrkkäpolkuinen kävelyreitti, ei pyöräilyreitti(1). Suunnitteluun ja ajankohtaisiin tietoihin Geoparkin reittisivu on paras virallinen lähtökohta(1); Metsähallituksen Luontoon.fi kertoo pyöräilystä kansallispuistossa(2). Kauhajoen kaupunki kuvaa Katikan kanjonien roolia laajemmassa puistokokonaisuudessa ja ohjaa Geoparkin palveluihin(3). Riippumaton reittiluettelo pyöristää ajon noin 23 kilometriin maltillisella nousulla(4). Paluu tapahtuu yleensä samaa merkittyä jälkeä; Geopark mainitsee vaihtoehtona Kansallispuistojen pyöräilyreitin/Kauhajoki seuraamisen tai erikseen tilattavan noudon(1). Kanjonin päässä yhteys kohtaa Hyypänjokilaakson maisemareitin ja jatkuu luontevasti muihin paikallisiin pyöräosuuksiin kuten Nummijärvi Camping - Kauhanevaan ja Pohjankangas ym. pyöräilyreitteihin. Nummijärven kuntolatu ja Nummijärven kuntorata kulkevat samassa leirintäkeskittymässä.

Visit Seinäjoki Region kokoaa Hyypänjokilaakson pyöräilyreitit kyläteille, peltoteille ja metsäpoluille; reitit on merkitty vihreällä paaluissa sekä nuolilla, ja niillä voi liikkua jokamiehenoikeuksin omalla vastuulla ilman kesä- tai talvihoitoa(1). Kauhajoen kaupunki kuvaa laakson kapeana ja mäkisempänä jokilaaksona eteläisessä Kauhajoissa Etelä-Pohjanmaalla, valtakunnallisesti arvokkaana viljelymaisemana vanhoine taloryhmineen 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Hyypän Kota on Könnönkyläntie 25:ssä, ja kaupungin mukaan useimmat laakson reitit kuvataan alkavaksi sieltä(2). Ajettava kokonaisuus on noin 24,4 kilometriä yhtenäisellä linjalla tässä kulttuurimaisemassa—ei rengasreitti. Noin 11 kilometrin kohdalla Hyypän palvelukimppu yhdistää Hyypän Kodan, Hyypän jääradan ja Hyypän majan koirakentän paikallisine urinne. Sama seutu risteää Opintopolun, Laakson lenkin, Korhoosen kierroksen, Rauhaluoman reitin ja Hyypän kuntoradan kanssa, jos haluat yhdistää lyhyempiä lenkkejä tai juoksulenkkiä samaan retkipäivään. Etelämmäs Hyypän Lintutorni sijaitsee Pantintien näkötornialueella, josta Visit Suupohja kehuu laaksonäkymiä(3). Hieman etelämpänä Rauhaluoman Kota tarjoaa tauon metsäisemmässä maisemassa. Eteläpäässä reitti kohtaa kauemman Kansallispuistojen pyöräilyreitti/Kauhajoki -nimisen reitin, joka kytkee Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan geopuiston alueet Kauhajoella. Katikankanjoni P-Alue ja Katikankanjoni laavu viittaavat kanjonin reunalle, minne päättyy myös lyhyt Katikankierros ja Nummijärvi Camping – Katikankanjoni -yhteys. Retkipaikassa Pasi Talvitie kuvaa Lauhanvuoren ja Kauhanevan–Pohjankankaan yhdistävää maastopyöräretkeä ja laskeutumista Katikankanjoniin merkityn kauhajokelaisen kansallispuistopyöräreitin varrella(4)—hyvä tausta, jos aiot jatkaa tästä maisemareitistä pidemmälle verkostoon.

Taiteiden reitti Kammista Skantziin on noin 37 kilometrin mittainen suuntaan kulkeva pyöräily- ja kulttuuriväylä Kammi-kylästä Nummijärven tuntumassa Kauhajoella kohti Karvian Kulttuurikeskus Skantzia. Vaativuus (keskivaativa), pyöräilyyn arvioitu kesto (noin 2 h 30 min), ajoohjeet, korkeuserot, pysäköintivinkit ja GPX-linkki löytyvät Lauhanvuori–Hämeenkangas Unesco Global Geoparkin reittisivulta(1). Viisi pääkohdetta ovat Kammi-kylä ja Alpon savanni, Annen Taidekahvila, Karvian kirkko ulkomuseoineen sekä Kulttuurikeskus Skantz(1)(3)(4). Kammi-kylä on neitseelliselle suolle rakennettu elävä rakennusryhmä tervatuotteineen ja tilattavine saunoineen kesällä. Alpon savannilla on parisataa kierrätysmateriaalieläintä ITE-hengessä. Annen Taidekahvilassa yhdistyvät maalaukset, ateljeet, kahvila, konsertit ja metsätaidereitti. Karvian keskustan lähellä reitti seuraa kevyen liikenteen väylää kirkon ja kotiseutumuseon ohi ennen jatkoa kohti etelää ja Skantzia, jonka miljöön esikuva on 1600-luvun Kyrö-Skanssin linnoitus(3). Karttaviivan varrella tulee muun muassa Salakarin seurojentalo heti alussa, noin 20 kilometrin kohdalla Saran kota—paikka jossa talvisin yhtyvät Saran valaistu latu ja Saran valaistu kuntorata. Karvian Kirkkojärven uimaranta-alueen lähellä kulkevat Kirkkojärven uimarannan beachvolleykenttä ja Kirkkojärven uimapaikka. Kantinkankaan puolella Kantin koulun kupeessa oleva Kantin koulun beachvolleykenttä osuu samaan risteykseen Kantin ladun, Kantin kuntoradan ja pidemmän Kyrönkankaan museotie/ Karvia -pyöräkuvauksen kanssa, jos haluat suunnata Nummikankaan ja Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston palvelujen suuntaan. Loppupätkällä reitti ohittaa Kirkonkylän laavun, Leijonametsän ulkokuntosalin ja kuntoportaat sekä Karviatalon liikuntakorttelin ennen Skantzia. Skantzilta takaisin Nummijärven suuntaan pyörällä voi jatkaa Kyrönkankaan museotien kuvauksen mukaan kansallispuiston kautta(1). Kauhajoen kaupunki sijoittaa reitin Laajempaan Two Billion Year Tours -pyöräilyverkostoon yhdeksän Geopark-kunnan alueella ja ohjaa digitaalisiin karttoihin omilta luonto- ja matkailusivuiltaan(2). Alueen matkailusivut kuvaavat saman viiden kohteen ketjun pyöräilyinspiraatiossaan(4). Julkista liikennettä ei ole reitin varsilla, joten saapuminen on käytännössä omalla autolla tai pyörällä(1). Kesällä tienvarsilla näkee usein asukkaiden veistämiä ITE- ja kylätaideteoksia; Karvian matkailusivut kuvaavat tätä ilmiötä(3). Leader Pohjois-Satakunnan blogissa kerrotaan avaustapahtumasta 2021 ja matkailutiestatuksesta, joka myönnettiin kesällä 2020(5).

Tämä pitkä sora- ja metsätiepohjainen kierros kokoaa yhteen Lauhanvuoren kansallispuiston, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston ja Hyypänjokilaakson näkymiä Kauhajoen alueella Lauhanvuori–Hämeenkangas Unesco Global Geoparkissa. Tarkat ajohjeet, GPX ja merkintöjen rooli navigoinnissa löytyvät Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Kansallispuistojen pyöräilyreitti Kauhajoella -sivulta(1). Kauhajoen kaupunki kuvaa, miten merkityt pyöräily-yhteydet sitovat Nummijärvi Campingin, Katikankanjonin, Kauhanevan pysäköinnit ja Hyypänjokilaakson, ja mitkä osuudet ovat luonteeltaan enemmän maastopyöräilyä kuin hiljaista kylätietä(2). Kauhanevan-Pohjankankaan puiston pyöräilyohjeet löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta kyseisen puiston pyöräilyosiosta(3). Reitin pituus kartallamme on noin 72,9 kilometriä. Geopark esittelee hyvin samantyyppistä kokonaisuutta noin 80,6 kilometrin ja noin kahdeksan tunnin rengaslenkkinä, gravel-, maasto- tai retkipyörälle metsäteitä, vanhoja kärrypolkuja ja lyhyitä päällystettyjä pätkiä pitkin(1). Kyseessä on täysi päivä tai yöpyminen: eväät mukaan, telttailu tai vuokratupa puistoissa tai sivuajo Lauhansarveen saunomaan ja yöpymään(1). Lauhanvuoren lähtöpäässä tulevat nopeaasti tutuiksi Lauhanvuori laki, pysäköintialue, näkötorni -alue huippunäköaloineen ja Lauhanvuoren pysäköintialue, Kämpän risteys toisena isona lähtökulmana. Maasto on yhteinen patikoijien kanssa Lauhanvuoren polut, Lauhanvuori-Ahvenlammi-, Lauhanvuoren polut, Kivijata-Lauhanvuori- ja Terassikierros-reittien kanssa, joten vauhti kannattaa pudottaa ruuhkaisissa kohdissa. Noin 22 kilometrin kohdalla viivalla kulkee Katikankanjoni laavun ja Katikankanjoni P-Alue -parkin lähellä; Geopark varoittaa kanjoniosuudesta jyrkimpänä kohtana, jossa usea taluttaa vanhaa kärryuraa(1). Nummijärvi Campingin uimarannan jälkeen reitti ohittaa Nummikangas P-paikka henkilöautot- ja linja-autoparkit, Kauhanevan luontotornin ja Salomaa-taukoklustereineen: Salomaa tulentekopaikka, kaivot, kuivakäymälät, Salomaan esteetön taukopaikka ja Salomaa P-paikka. Kauhalammin uimalaituri ja Kauhalammi levähdyspaikka läntinen laituri tarjoavat uintimahdollisuuden, kun vesi ja olosuhteet sopivat(1). Lyhyempänä jatkona osuu esimerkiksi vihreä-valkoinen Nummijärvi–Kauhaneva-yhteys(4). Pasi Talvitien Retkipaikka-artikkeli toukokuun 2016 yön retkestä kertoo, kuinka lähellä oman kahden puiston lenkin voi kulkea Kauhajoen aikanaan merkitsemää Kansallispuistojen maastopyöräreittiä, ja nimeää Katikankanjonin, Kolmentuulenlakin, yöpymisen Salomaalla Kauhanevan laidalla sekä mäntymetsien avarat maisemat, joissa näkyy vanhoja tuho- ja palojälkiä(5). Kauhajoki on Etelä-Pohjanmaalla: varaa varusteet, juomavesi ja korjaussetit, sillä palvelupisteitä on mutta erämaaosuudet pitkiä.