Etelä-Pohjanmaa Näköalatornit

Näkötorni, Kitkan ulkoilualue, Kortesjärvi. Vuonna 2005 valmistunut puinen Kitkan näkötorni sijaitsee Kitkankalliolla 85 metrin korkeudella merenpinnasta, Kortesjärvessä sijaitsevalla Kitkan ulkoilualueella.

Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen (SSLTY) ylläpitämä Alajoen lintutorni Lapuassa tarjoaa laajat näkymät Lapuan ja Kauhavan väliselle joenala-laaksoon, mikä tekee siitä ihanteellisen paikan lintujen tarkkailuun kevät- ja syysmuuton aikana. SSLTY on BirdLife Finlandin jäsenjärjestö; BirdLife Finland on kansallinen lintujen suojelujärjestö, jolla on 16 000 jäsentä 30 paikallisyhdistyksessä.

Vuonna 2005 Kuortanen Mäyryyn rakennettu Rumavuoren näkötorni on 20 metriä korkea metallirakenne, josta avautuu upeat näkymät ympäröiville järville ja metsille.

Ylätasanne 13,8 metrin korkeudella.

Panttikylän lintutorni, joka sijaitsee Laakson lenkin ja Rauhaluoman reitin varrella. Alueella on myös opastus- ja pysäköintialue reiteille.

Kangasin lintutorni Ylihärmässä, Kauhavalla, joka tunnetaan myös nimellä Karhuvuoren näkötorni, tarjoaa laajat näkymät jokilaaksoon, joka on erityisen tunnettu kevään ja syksyn lintumuuttojen aikaan. Paikalla on puinen karhuveistos, josta johtuu tornin toinen nimi, Karhutorni. Noin 48 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevan tornin rakensi vuonna 2001 Tempaus-kyläyhdistys. Alueella on kahden kilometrin pituinen kuntoilureitti, takkahuoneisto, ulkokäymälä ja puuvarasto sekä ulkogrilli.

Harvat tietävät, että alueeltamme löytyy aito tähtitorni! Töysän Lintukallion tähtitorni on Suomenselän Pegasus ry:n omistuksessa. Torni on avoinna yleisölle säännöllisesti erityisesti kevättalvisin. Kesäisin torni on auki aurinkoon liittyvien tapahtumien, esimerkiksi ylikulkujen yhteydessä. Tornilta löytyy laadukkaat kaukoputket, joilla on mukava katsella taivaan ihmeitä. Suomenselän Pegasus ry on Etelä-Pohjanmaalla toimiva tähtiyhdistys ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n jäsenyhdistys. Suomenselän Pegasus ry on perustettu vuonna 1996, ja sama vuosiluku löytyy myös tähtitornin kivijalasta. Torni on säännöllisesti auki kevättalvisin, jolloin sää ja pimeä aika helpottavat tarkkailua. Myös muina vuodenaikoina torni on auki yksittäisinä päivinä. Tähtitornin aukioloajoista tiedotetaan yhdistyksen Facebook- ja Twitter-tileillä. Yhdistys järjestää myös ryhmänäytöksiä sovittaessa, esimerkiksi koululaisryhmiä on vieraillut tornilla. Yhdistys on järjestänyt myös esimerkiksi tähtitiedettä käsitteleviä luentoja. Tekniseltä valmiudeltaan Töysän tähtitorni on hyvällä tasolla. Käytössä on laadukas 14 tuuman peilikaukoputki tietokoneohjatulla jalustalla. Kaukoputki mahdollistaisi periaatteessa jopa uutiskynnyksen ylittävien löytöjen tekemisen, mikäli tähtivalokuvauksesta innostunut jäsen sattuisi olemaan oikeaan aikaan kaukoputken äärellä. Yhdistys on hankkinut myös tähtikameran, jolla voi kuvata esimerkiksi kuuta ja tähtisumuja. Vuonna 2018 yhdistys hankki Kuudestaan ry:n myöntämän Leader-rahoituksen avulla aurinkokaukoputken, jonka avulla voidaan tutkia turvallisesti esimerkiksi auringonpilkkuja, sen pinnalla olevia purkauksia ja muita ilmiöitä. Aurinkokaukoputki lisää taivaan tutkimisen toiminta- ja harrastusaikaa, sillä sen avulla voidaan tutkia taivasta myös päivällä ja kesäaikaan. Se on myös helppo napata jalustan kera mukaansa, jolloin sitä voidaan hyödyntää muissa taivaan tutkimiseen soveltuvissa tiloissa.

Korkeus 13 m.

Ähtärissä sijaitseva Mustikkavuoren näkötorni tarjoaa panoraamanäkymät kaupunkiin, järviin ja metsiin. Entiselle kaatopaikalle syksyllä 2020 valmistunut puutorni tarjoaa esteettömät näkymät. Vieressä sijaitsevat kuntoportaat yhdistävät Niemenpääntien tornin läheisyyteen. Sisäänpääsy on ilmainen ja torni on avoinna vierailijoille. Esteetön alataso, Ylätason korkeus 189 mpy.

Alavudella sijaitsevasta Kuivasjärven lintutornista voi nähdä monenlaisia lintuja. Lintutorni valmistui vuonna 2003, ja sen läheisyydessä sijaitsi tanssilava, joka on jo purettu. Auton voi jättää tanssilavan parkkipaikalle, josta on 200 metrin kävelymatka metsäistä polkua pitkin lintutorniin. Lintujen muuttoaikana useat sorsat levähtävät ja syövät Kuivasjärvellä. Muuttoaikana voit nähdä myös esimerkiksi mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Tämän järven pesimälajistoon kuuluvat tai ovat kuuluneet esimerkiksi heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky (1970-luvulla). Myös muita lintulajeja on nähty Kuivasjärvellä, kuten harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Jopa kaunis kansallislintumme laulujoutsen on pesinyt Kuivasjärvellä ensimmäistä kertaa vuonna 2003. Lintutorniin kannattaa poiketa aamulla tai myöhään illalla, kun aurinko ei paista silmiin. Torniin pääsee kerrallaan enintään 10 henkilöä. Lintutorni sijaitsee valtatie 18:n varrella Peräseinäjoentieltä. Alavuden keskustasta tultaessa kohti Peräseinäjokea tulee jyrkkä mutka vasemmalle, jonka kohdalla on liittymä lintutorniin.

Kuortaneen kalastusseura ry

Maalarinmaan luontotorni

Kyrkösjärven luontopolulla Kattilavuoren luonnonsuojelualueella sijaitseva näkötorni, josta avautuu näkymä Kyrkösjärvelle.