Heinävesi Retkeilyreitit

Mäntysalon polku on noin 3,6 kilometrin mittainen reitti Heinävedellä, Etelä-Savossa, ja se kulkee Koloveden kansallispuiston Mäntysalon ja Pitkäsaaren saarilla. Metsähallitus kuvaa polun Luontoon.fi-sivulla vaativaksi: korkeuserot ovat suuria, metsät vaihtelevat lähes luonnontilaisista vanhoista kasvuista talousmetsiin, reitti on saarella ja sinne pääsee vain vesiteitse, eikä talvikunnossapitoa ole; koko Mäntysalon saarella liikkuminen on lisäksi kielletty 1.1.–30.4.(1). Visit Savonlinna sijoittaa Mäntysalon Koloveden suurimpiin saariin ja muistuttaa melontapuiston säännöistä – suuressa osassa aluetta moottoriveneily on kielletty, mutta Mäntysalon pohjoisrantaa koskevat rajoitukset ovat lievemmät, joten vesille lähtö kannattaa suunnitella kanootilla, kajakilla tai moottorilla vain sallituilla väylillä(2). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoitti Retkipaikalle kävelyretkestään: oranssit maalimerkit, melko huomaamaton T-risteys, josta ympyräosuus lähtee yleensä vasemmalle, jyrkät nousut rannalta, järvimaisemat muun muassa mantereen Koukunpolveen, lyhyet pitkokset, penkit matkan varrella ja noin kahden tunnin tahti saaren ympärykseen ilman pitkää pistoa Mäntysalon kämpälle(3). Heinävesi on kunta, jossa tämä osa Kolovettä sijaitsee. Pohjoisrannan venepaikoilla Mäntysalo veneenkiinnitysrengas (2 kpl) ja Mäntysalo veneenkiinnityspoiju ovat käytännössä lähtöpisteitä ennen maastoon nousua. Noin 150 metrin kohdilla Pitkäsaaren pohjoispäässä ovat muun muassa Pitkäsaari pohjoinen tulentekopaikka, Pitkäsaari veneenkiinnitysrengas ja Pitkäsaari pohjoinen telttailualue; kuivakäymälät palvelevat tätä aluetta. Eteläpäässä Pitkäsaarella ovat Pitkäsaari eteläinen tulentekopaikka, Pitkäsaari etelä telttailualue, Pitkäsaari kanoottilaituri, Pitkäsaari eteläinen veneenkiinnitysrengas ja Pitkäsaari etelä huussi – kätevä kokonaisuus, jos tulet vesillä tai tarvitset tauon nuotiolla tai telttapaikalla. Pidemmät melontareitit kytkeytyvät samaan rantaverkostoon: Koloveden kierros Oravista ja reitti Melontaa Koloveden kansallispuistossa kulkevat Mäntysalon tuntumassa. Päiväretkeilijä voi yhdistää pääsaaren kierrokseen Mätysalo kämpän polun ja vierailla Mäntysalon kämppä vuokratupa, Mäntysalo sauna, Mäntysalo venelaituri ja Mäntysalo tulentekopaikka – tarkista Metsähallituksen vuokrausohjeet ja huomioi, että kämpän tulipaikka ja laituri on tarkoitettu vuokralaisille(3). Visit Savonlinna esittelee myös välinevuokraamoja ja usean päivän ideoita, esimerkiksi Oravista alkavia ketjuja(2).

Ajantasaiset reittitiedot, vaativuus ja pysäköinti löytyvät Heinäveden kunnan julkaisemasta Pyylin polku -sivusta Visit Kareliassa(1). Iso-Pyylin autiotuvan palvelukuvaus ja varustelu on Luontoon.fi:ssä(2). Reissaustajaruokaa käy läpi maaston osuuksia, Ruokovirran ja Pyylinojan rannan käytännön näkökulmasta(3). Heinävesi sijaitsee Etelä-Savossa. Pyylin polku on noin 6,4 kilometrin vaativa päiväretki Heinäveden Pyylinsaarella. Reitti on merkitty sinisillä maalimerkeillä(1). Tyypillinen kulkusuunta on myötäpäivään Huutoniementien parkkipaikalta: ensin hiekkatietä, sitten kuusikkoon kohti Iso-Pyylin autiotupaa Iso-Pyylin rannalla. Noin 2,9 kilometrin kohdalla tulee Iso-Pyylin autiotupa nuotiopaikkoineen, saunalla, puuvajalla, kuivakäymälällä ja laiturilla—hyvä tauko ennen kivisempia nousuja Pyylivuoren ja Koloveden kansallispuiston rajan suuntaan(1)(3). Autiotuvan jälkeen polku kipuilee kivisessä kuusikossa ja kulkee kansallispuiston luoteisosaan. Laskeutuminen Pienen Koloveden rantaan Pyylinojalle: noin 3,8 kilometrin kohdalla kuljet Pyylinoja kanottilaiturin, Pyylinoja tulentekopaikan, Pyylinoja telttailualueen ja Pyylinoja, huussin kautta—sama leiri- ja melontapaikka, jota käyttävät sekä patikoijat että melojat(1)(3). Ruokovirran jälkeen paluu hiljaista metsäautotietä kohti lähtöpaikkaa(3). Lähtöpiste liittyy myös laajempaan kahden kansallispuiston pyöräilyreitistöön ja Oravi–Sompasaari -melontalinjoihin Pyylinojan kautta, joten yhdistäminen on mahdollista, jos kuljetukset on suunniteltu. Maasto on kivikkoinen ja märällä kelillä liukas; virallisessa ohjeessa suositellaan tukevia kenkiä ja 112-sovellusta(1). Saimaan seutu tarjoaa järvimaisemia ja retkeilyverkostoja.

Luostarivaellus – Tuusniemi on noin 6,8 kilometrin pituinen yksisuuntainen vaellusosuus luostareita yhdistävällä pyhiinvaellusreitillä. Heinävesi sijaitsee Etelä-Savossa, ja osuus kulkee Tuusniemen Etelä-Tuusniemen puolella päättyen Kaivannonlahden kodalle, josta on luontevaa jatkaa pidemmälle kohti Lintulan luostaria ja Uudelle-Valamolle. Tuusniemen kunnan retkeilyreitistö-sivu kokoaa Etelä-Tuusniemen Luostarivaelluksen karttapdf:n EU-tour -aineistoon(1). Visit Karelia julkaisee Heinäveden kunnan tekstiä: koko Luostarivaellus on maastossa merkitty sinisillä merkeillä ja harmaantuneilla puuviitoilla, ja mukaan kannattaa ottaa gpx tai reittikartta, jos viitta jää huomaamatta(2). Visit Tuusniemi kertoo luostarivaelluksen kulkevan vaihtelevassa metsämaastossa ja kehottaa pitämään silmät auki mustikoilla, puolukoilla ja sienillä; Lintulan kesäkahvila palvelee 1.6.–31.8. ja mökkimajoitus on mahdollista, Valamolla palvelut ovat käytössä ympäri vuoden(3). Virallisissa kuvauksissa osuus alkaa usein Särkeisen kodalta ja jatkuu Lintulan luostariin noin seitsemän kilometrin matkana, lyhyempi vaihtoehto lähtee Pankintieltä noin neljän kilometrin kävelynä Lintulalle(1)(3). Tällä osuudella päätepiste on Kaivannonlahden kota noin 6,8 kilometrin päässä tämän sivun näyttämästä reitin lähtöpisteestä. Lintulan jälkeen sama reittiperhe jatkuu Luostarivaellus – Heinävesi -nimisenä noin 28 kilometrin matkana kohti Valamoa Taivalkodan, Huuhinlammen nuotiopaikan, Monikkalahden nuotiopaikan ja Valamon laavun kautta—nämä ovat käytännöllisiä taukokohteita, jos pidennät retkeä(2). Visit Karelia kuvaa koko Valamo–Lintula-välin pitkine pitkospuineen, Taivallahden kanavan valtakunnallisine kulttuuriympäristöineen ja Palokin voimalan jälkeisen puusiltaylityksineen, minkä vuoksi täysi yhdensuuntainen reitti on luokiteltu vaativaksi, vaikka tämä lyhyempi tuusniemeläinen metsäosuus pysyy pääosin vaativinta suota edeltävässä maisemassa(2). Joka kesä ristisaatto kulkee luostarivaelluksen reittiä luostareiden välillä, mikä korostaa reitin pyhiinvaellusluonnetta pelkän retkipolun lisäksi(2). Suunnittele juoma, eväät ja offline-navigaatio sen mukaan, kuinka pitkälle jatkat Kaivannonlahden kodan jälkeen.

Pääskyvuoren retkeilyreitti on noin 7,6 kilometriä pitkä retkeilyreitti Heinävedellä Etelä-Savossa. Se yhdistää Heinäveden kirkonkylän urheilualueen Pääskyvuoren mäelle ja Rinnekeskus Pääskyvuorelle. Heinäveden kunnan ulkoilu-sivulla reitti esitetään kuntoratana urheilualueen ja Pääskyvuoren välillä; pituus on 7,6 kilometriä ja osa matkasta kuljetaan edestakaisin(1). Visit Karelia kuvaa samaa linjausta talvella valaistuna hiihtolatuna kirkonkylän ja laskettelukeskuksen välillä; lähtöpisteet, pysäköinti ja reitin kahdeksikon muotoinen kulku auttavat suunnittelemaan myös kesäkävelyä samoilla poluilla(2). Ensimmäisen kilometrin aikana kuljet Multaniemen laavun ohi ja saavut Pääskyvuoren näkötornille, josta avautuu näkymiä Kermajärvelle. Rinnekeskus Pääskyvuori sijaitsee rinteillä. METSÄÄN MENI -blogin kirjoitus kertoo tornivierailusta, metsätien varrella olevasta laavusta makkaranpaistoon sekä rantakallioista, kallioista ja luolista ja paksusta sammaleesta lähi metsässä(3). Matkan edetessä reitti lähestyy Heinäveden kirkonkylän urheilukenttäaluetta ja ulkoliikuntapaikkoja. Talvella samaa linjausta hoidetaan hiihtolatuina Kermajärven jäälatu ja Pääskyvuoren latu. Pitkän matkan pyöräilijät voivat jatkaa Kahden kansallispuiston kierrokseen sen kulkiessa lähellä. Talvikunnon seurantaan Heinävesi viittaa latukarttapalveluun(2).

Metsähallituksen reittitiedot ja kartat tälle osuudelle löytyvät Luontoon.fi:n Luostarivaellus/Heinävesi -sivulta(1). Visit Karelia on julkaissut Heinäveden kunnan kanssa laajan Luostarivaellus Valamo–Lintula -oppaan, jossa kuvataan klassinen yksisuuntainen luostariväylä, maasto ja saapuminen(2). Louhi-Nallen Valamosta Lintulaan -patikkakertomus antaa maasta käsin tuntuman vauhdista, tupasvilleillä hohtavista soista pitkospuineen ja siitä, miltä matka tuntuu jalkojen alla(3). Reitin pituus on noin 27,9 kilometriä, eikä se ole silmukka. Se kulkee Heinävedellä Etelä-Savossa järvi- ja metsämaisemissa ortodoksisten luostarikeskusten välillä. Taivalkodalla reitti kohtaa Latu Karvio-Varistaipale -hiihtoladun lähellä Karvion kanavan nuotiopaikkaa ja muita talvireitin varren kohteita. Taivalkodalta matka jatkuu Huuhinlammen ja Monikkalahden nuotiopaikkojen kautta kohti Valamon laavua; lähellä laavua kulkee myös Valamon valaistu latu, ja Venereitti Valamo-Nälönvirta -melontareitti lähtee samasta ympäristöstä. Luostarivaellus - Tuusniemi -patikkaosuus tarjoaa lyhyempiä tai yhdistettyjä vaihtoehtoja. Visit Karelia kuvaa vaativaksi ja vaihtelevaksi yhdistelmäksi kapeita polkuja, hiekkatiepätkiä ja pitkospuiden varaan rakennettuja suo-osuuksia; reitti on merkitty sinisesti ja puuviitoilla tuettuna, ja maaston kohokohtiin kuuluvat Varissuo ja Taivallahden kanavan kulttuurimaisema osana Heinäveden reitin kansallismaisemaa(2). Kesäisin ristisaattokulkue kulkee tätä käytävää pitkin Valamosta kohti Lintulaa(2). Heinävesi sopii tukikohdaksi itäsuomalaisille luostari- ja vesiretkeilypäiville.

Koloveden kansallispuiston ajantasaiset ohjeet, kartat ja palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1). Eräluvat.fi:n Mäntysalonkämppä-kohdekortin mukaan saaren itärannalla olevalle vuokratuvalle kulkee noin 1,7 kilometrin yhdyspolku Mäntysalon luontopolulta, ja sivu kertoo saapumisesta vesiteitse eri suunnista(2). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen kuvauksessa pääpolulla noin kilometrin kohdalla on haara, josta voi tehdä pistosyöksyn kohti Mäntysalon kämppää: polku kulkee valoisassa mäntymetsässä ja nousee ennen rantaan laskeutumista(3). Meidän kartalla yhtenä kävelyreittinä tämä yhdyspolku on noin 1,8 kilometriä Heinävedellä, Etelä-Savossa. Se ei ole lenkki, vaan yhdistää Mäntysalon saaren reitistön niille rannoille, joissa ovat Mäntysalo venelaituri, Mäntysalon kämppä vuokratupa, Mäntysalo sauna, Mäntysalo tulentekopaikka ja Mävtysalo veneen kiinnityspoiju (2 kpl). Jos samalla kierretään Mäntysalon polku, tarjolla on jatkolenkki Pitkäsaaren retkipaikkoihin; vesillä kulkeville Koloveden kierros Oravista ja Melontaa Koloveden kansallispuistossa -reittikuvaukset linkittyvät samaan satama-alueeseen(3). Maasto on juurikoista ja kallioista, nousua riittää; tukevat jalkineet ovat järkevä valinta(3). Talvikautena liikkuminen on rajattu: Eräluvat.fi kertoo, että kaikki Koloveden saaret, Mäntysalo mukaan lukien, ovat suljettuina 1.1.–30.4.(2).