Mikkeli Retkeilyreitit

Urpolan luontopolku on noin 1,1 kilometrin lenkki Urpolanjoen rantametsikössä Mikkelissä Etelä-Savossa—lähellä keskustaa Urpolan kaupunginosassa—Urpolan luonnonsuojelualueen kapeassa jokilaaksossa ja vanhan myllymiljöön tuntumassa. Ajankohtaisista aukioloista, ryhmävierailuista kevällä ja syksyllä, nuotiolla käytettävistä polttopuista ja ruohikko- sekä metsäpalovaroituksista kannattaa lukea ensin Mikkelin kaupungin Urpolan luontokeskus -sivu(1). Visit Mikkeli tiivistää saman kohteen matkailijalle ja kertoo kesäkaudesta kajakkien, soutuveneiden ja sup-lautojen lainauksesta Urpolanlammelle, kun keskus on auki(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa, miten risteyksiin on selkeät luontopolku-opasteet ja saukkoteemaiset tolpat ilman nauha- tai värikerrosta, miten polku laskeutuu rantaan ja ylittää useita siltoja ja miten kierros palaa vain lyhyen kävelyn päähän Pikku-Urpolan pihapiiristä(3). Reitti on kapea polku juurakkoisine kohtineen ja maltillisine korkeuseroineen, joten Mikkelin kaupunki ei suosittele polkupyörää, rattaita tai rollaattoria(1)(2). Rantojen lehtokasvillisuus on rehevää ja tarjoaa elinympäristön linnuille ja pikkunisäkkäille; joella kulkevissa opastauluissa käsitellään muun muassa saukkoa, koskikaraa, taimenta, seudun geologiaa sekä myllyn ja entisen kalanviljelylaitoksen historiaa(1)(3). Alkupäässä kuljetaan Urpolan luontokeskus nuotiopaikan ohi, josta voi lainata nuotiovälineitä aukioloaikoina, ja Urpolanlammen uimaranta avautuu lyhyen sivumatkan päähän uinnista kiinnostuneille. Noin 0,7 kilometrin kohdalla tulee Urpolan luonnonsuojelualueen nuotiopaikka; pysy merkityillä poluilla, sillä puroura on rauhoitettu. Itäisemmässä osassa reitti lähestyy Kaihun kierros -pyöräilyreittiä: Kaihun vuokrakota ja Kaihun kierroksen nuotiopaikka ovat tuon käytävän varrella, ja Mikkelipuiston grillipaikka tarjoaa ylläpidetyn tulistelupaikan ennen kuin lenkki sulkeutuu takaisin Urpolalle—hyviä kiintopisteitä, jos yhdistät kävelyn pyörälenkkiin tai suuntaat Pursialan ulkokuntoilupaikka Pursialan suuntaan. Urpolan ulkoilualueella voi jatkaa päivää muilla merkityillä urilla, jotka jakavat rantoja ja risteyksiä: Urpolan latu hiihtoon ja Urpolan kuntopolku/latu 2,5 km juoksuun leikkaavat samaa rantaosuuksia, joten talvikunnossapito ja merkintästrategiat voivat seurata liikuntareittien kausityötä, vaikka luontopolku itsessään pysyy läpi vuoden jalan kuljettavana(1). Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa ja tunnetaan Saimaan järvimaisemista. Etelä-Savo tarjoaa tässä kohtaa helposti saavutettavaa kaupunkiluontoa, jossa joenvarsi ja geopark-opastus kohtaavat.

Hallavuoren polkureitti on noin 1,7 kilometrin lenkki Anttolassa Mikkelissä Etelä-Savossa. Karttoihin, Hallavuoren polkureitin PDF-tiedostoon ja huomautuksiin kuten valaistuksen korjauksiin kannattaa tutustua Mikkelin kaupungin ulkoilu- ja retkeilyreittisivulla(1). Visit Mikkeli kokoaa luontoreittejä ja matkailuvinkkejä Saimaan seudulle(3). Reitti nousee Hallavuoren kangasmaastossa: nousut ovat paikoin jyrkkiä, mutta polun pinta on suurimmaksi osaksi tasainen ja pehmeä(2). Noin 0,6 kilometrin kohdalla tulee Hallavuoren laavu — taukopaikka lähellä lähtöä; laavun luona on pöytä-penkki-yhdistelmiä ja puuvaja retkeilijän kuvauksen mukaan(2). Samalta alueelta haarautuu Hallavuoren valaistu pururata 3,5km -kävelyreitti, joka leikkaa polkureitin useaan kertaan; valaistu osuus on käytössä huollon mukaan. Retkipaikassa kuvataan keltaiset maalimerkit, nuolit risteyksissä ja suositeltu kiertosuunta vastapäivään; kävely kesti kirjoittajalla noin kolme varttia ilman pitkää evästaukoa(2). Huipulta Saimaa pilkistää puiden lomasta(2). Mäen jälkeen reitti laskeutuu Vanhanpappilantien suuntaan ja palaa metsän läpi kohti laavua.

Ajantasaiset kartat ja polkureittiluettelo löytyvät Mikkelin kaupungin ulkoilureittien ja laavujen keskussivulta, josta linkitetään myös tämän Ristiinan rantalenkin PDF-kartta(1). Virallinen karttatiedosto toistaa saman viitoituksen ja linjauksen(2). Luontoon.fi:llä on Linnaniemen hiihtolatu -kuvaus, josta saa talvikauden viitteitä samaan ulkoilukeskittymään(4). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen rantakuvaus täydentää käytännön havainnoilla nuoliviuhkoista, kävelyrytmiä ja siitä, miten polkureitti kulkee valaistun pururadan lomassa mutta ei pakota ladulle(3). Reitin pituus on noin 3,6 kilometriä meidän kartalla Linnaniemen kannaksella Ristiinan taajaman eteläpuolella Saimaan ja Yöveden maisemissa. Ristiina kuuluu Mikkeliin. Etelä-Savo antaa järvimaiseman laajemman kehyson. Lähtö tapahtuu Linnaniementien eteläpään parkkivyöhykkeeltä, josta lähtevät myös valaistu kävelyrengas Linnaniemen valaistu pururata 3,1km, juoksureitti Linnaniemen kuntorata ja latu Linnaniemen latu. Polkureitti nousee lyhyen hiekkatien jälkeen metsärantapolulle ja kiertää useita niemenkärkiä toistuvin järvinäkymin. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Linnaniemen laavu päätaukokohdaksi—penkki, laavu ja nuotiopaikka pidemmälle tauolle. Sen jälkeen lenkki jatkuu sekametsiköissä, käväisee pururadan laidassa ja kääntyy lopuksi loivaa mäkeä kohti Linnaniementietä ennen paluuta parkkipaikalle(3). Pinta on leveä, pääosin kuiva ja juurikasvu maltillista mäntykasvoisilla pätkillä; alkumatkalla hiekkatietä, muutama silta ja yksi selvämpi nousu ennen parkkialuetta. Kulkijat kuvaavat kokonaisuutta helppoon tai keskivaativaan luokkaan(3). Merkintöjä on runsaasti punavalkoisina nuolina ja keltaisina maalimerkkeinä(2)(3). Lähteissä todetaan koirat tervetulleiksi uudistetulle monikäyttöreitille(3). Erillisillä YouTube-hauilla suomenkielisellä reittinimellä ei löytynyt selkeää, tätä polkua esittelevää lyhytvideota; kuvapainotteisin kävelykuva löytyy Retkipaikan artikkelista(3).

Kalevankankaan luontopolku kulkee kartallamme noin 2,9 kilometriä yhtenä kierroksena Hanhilammen ympäri Mikkelissä Etelä-Savossa, harvassa säilyneessä yhtenäisessä harjumaisemassa, joka on osa aikoinaan laajemmasta harjujaksosta. Ajankohtaisista latuverkostoista, valaistuista vaihtoehdoista, yhteyslatuista ja liikuntapaikkamestarin yhteystiedoista kannattaa lukea ensin Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilureitit -sivu(1). Visit Mikkeli tiivistää saman verkoston matkailijalle ja erottaa värein merkityt monikäyttöreitit saukkomerkillä varustetusta luontopolusta(2). Kierros on tarkoitettu käveltäväksi vastapäivään: valkoisissa opasteissa on saukon kuva ja suuntaa osoittava musta nuoli(1)(3). Kaksitoista kuvitettua luontotaulua esittelee harjuluontoa, kasveja ja eläimiä, jääkauden ilmiöitä, pohjavettä ja paikallista historiaa samalla kun muistutetaan monimuotoisuudesta ja suojelusta; Marjaana Kovasen kuvitukset houkuttelevat pysähtymään tauluilla(1). Uudistuksessa reitti on painunut lähemmäs Hanhilammen rantaa, ja märkiin kohtiin on rakennettu pitkospuita; lammen eteläisessä osassa ylitys tapahtuu leveän sillan kautta(1). Yle uutisoi vuoden 2019 Maailman ympäristöpäivän avajaisista ja näistä rakennustoimista(4). Alussa kulku etenee usein leveää talvikäyttöön tarkoitettua uraa, jolla kulkee talvisin myös hiihtolatu, minkä jälkeen polku kapenee itärannan vartta, poikkeaa hetkeksi metsän puolelle ja palaa länsirannalle ennen kuin männyt ja nuoret kuuset ohjaavat loppumetrit järvimaiseman ja puroristeysten ohi(3). Kalevankangas on vilkas lähiliikunta-alue: reitin varrella tulee Kalevankankaan kuntoportaat sekä ulkoliikuntapisteitä—muun muassa Kalevankankaan ulkokuntoilupaikka ja Kalevankankaan ulkokuntoilupuisto—ja ohitat Saimaa Stadiumin jäähalli- ja kenttäalueen Raviradantien varrella. Nämä kohteet on rakennettu erillisiksi palveluiksi; tämä luontopolku pysyy Hanhilammen opastuskierroksena. Sama alue tarjoaa värimerkityt monikäyttöreitit, joita voi kulkea kävellen, juosten, pyöräillen tai lumikengillä kausityön mukana: Monikäyttöreitti 2,8 km, Monikäyttöreitti Otson oikaisu 4,2 km ja Kalevankankaan monikäyttöreitti 6,2 km jakavat lähtöalueen luontopolun kanssa(1)(2). Talvisin helppoa latupohjaa pitkin on kaupungin mukaan noin 1,6 kilometrin päässä Kalevankankaan laavu nuotiopaikkoineen, ja valikoimaan kuuluvat myös muun muassa Sirkkapuron latu 3,5 km, Kalevankankaan laavun latukierros 4,3 km, Arkiston latu ja Siekkilän yhdyslatu—tarkista kuitenkin aina ajantasainen kartta ja kunnossapito kaupungin sivuilta ennen yhdistämistä muihin latuihin(1). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa käytännön tunnelmaa: leveän alkupätkän luonteen, syksyisen kosteuden ja vedenpitävät kengät, sillan ylityksen ja rantapenkin, sekä ajoliikenteen kuulumisen osaan rantareittiä—mukava täsmälukemista, jos haluat toisen kävelyraportin(3). Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa Saimaan järvimaisemassa. Etelä-Savon harju- ja järvimaisemat tekevät Kalevankankaasta kompaktin luonto-opastuspisteen kaupungin kupeessa.

Mikkelin Valkea on noin 2,2 kilometrin metsäinen kierros Valkeajärven rannoilla Mikkelin kupeessa. Etelä-Savo on tyypillistä järvi-Suomea, ja tämä lenkki sopii kevyeksi päiväretkeksi. Polku on helppokulkuinen ja osin pitkostettu järven rantaa pitkin; reitillä on kaksi nuotiopaikkaa, laavu, kuivakäymälät ja parkkipaikka järven tuntumassa. Itse kävelyreitti on maksuton; järvi on Metsähallituksen erityiskalastuskohde, joten kalastukseen tarvittavat luvat ja rajoitukset löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(1). Visit Mikkeli kokoaa retkeily- ja luontovinkkejä, ja Mikkelin kaupungin sivuilta löytyy lisää alueen luontokohteita—hyödyllisiä, jos haluat yhdistää tämän reitin muihin päiväretkiin Saimaan seudulla(2)(3). Lähtöalueelta Mikkeli Valkea tulentekopaikalta polku vie pian rantametsään. Itärannalla Valkeajärven nuotiopaikka ja Mikkelin Valkea käymälä ovat lähellä toisiaan taukopaikkana; Valkeajärvi käymälä ja Valkeajärven laavu ovat lähellä Mikkelin Valkea paikoitusaluetta, joten voit päättää lenkin nuotion tai eväiden ääreen ennen autolle paluuta.

Etelä-Savo tarjoaa monipuolisia retkeilymaisemia; reitin pituus on noin 13,7 kilometriä Hiiden polut -verkostossa Neitvuoren ja Hiidenmaan tuntumassa Anttolassa Mikkelin itäpuolella. Kyseessä on vaativa Hiidenkierros-osa, joka kulkee Neitvuoren luonnonsuojelualueen ulkopuolella metsäisten rantojen, kallioisten mäkien ja Saimaan sekä Luonterin saaristoon avautuvien näköalojen kautta. Viiden eri Hiiden-reitin nimet, pituudet, Geopark-viite ja tulostettava kartta löytyvät Mikkelin kaupungin Hiiden polut -sivulta(1). Visit Mikkeli täsmentää Neitvuorta Etelä-Savon korkeimpana näköalapaikkana, koko noin 60 kilometrin reitistön kokonaisuutena ja käytännön saapumisesta(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kuvaa Neitvuoren ja Luonterin luonnonsuojelualueen sekä alueen virkistyskäytön viitekehyksen(4). Ensimmäisen kilometrin jälkeen tulee Hiidenkota tulentekopaikkoineen—luonteva tauko- ja nuotiopaikkakohta tällä linjalla. Etelämpänä Hiidenmaan alueella Hiidenmaa tulentekopaikka, Hiidenmaan talo ja Hiidenmaan sauna osuvat likimain samaan matkaan reitillä; tilamaisema liittyy Visit Mikkelin kuvaamaan Saimaa UNESCO Global Geopark -kokonaisuuteen(2). Eteläpäässä Neitvuori pysäköintialue on reitin varrella: moni kävellen kulkee loppuun tai alkuun Neitvuorentien opastetulta parkkipaikalta. Neitvuori tulentekopaikka ja Neitvuoren kuivakäymälä palvelevat taukoja Neitvuoren osuuden yhteydessä, jos yhdistät lyhyeen Hiijje silimukkaan tai Neitvuoren reittiin. Hiiden polut -verkosto linkittyy Hiijje silimukkaan (lyhyt georeitti Neitvuorella), Neitvuoren reittiin, Viiden vuoren reittiin kohti Juvaa sekä Juvan puolen pitkään Hiiden polut -reittiin. Luontopolkumies käveli Hiidenkierroksen noin viiden tunnin retkenä, mittasi noin 13,2 km, ja kuvaa jyrkkiä kiviportaita, köysiavusteisia laskeutumisia, Harvalaisen ja Riihijärven rantoja, Sulama-järveä Hiidenkodan lähellä sekä Karhunpesänvuoren ja Tahvontorpan näköaloja—hyödyllistä maastotietoa vauhdin ja jalkineiden suunnitteluun(3). Samassa tekstissä mainitaan hyvät opasteet lähtöpaikalla, tilaa Neitvuorentie 660:n parkkipaikalla sekä mahdollisuus varata kota yöpymiseen Hiidenmaan retkien kautta(3). Koirat kannattaa pitää kytkettyinä hoidetuilla virkistysalueilla(2). Juomavesipisteitä ei ole; varaa vesi ja tarkista tulen tekoon liittyvät varoitukset merkittyjä nuotiopaikkoja käyttäessäsi(2).

Häkkilän retkipolku, Pohjoinen reitti on pitkä merkitty vaellusreitti Mikkelin Haukivuorella. Etelä-Savo on järvi-Suomea parhaimmillaan; tarkimmat tiedot opasteista, taukopaikoista, pysäköinnistä ja pohjoisen haaran suhteesta laajempaan Häkkilän reitistöön löytyvät Haukivuoren luontomatkailusivuilta(1). Mikkelin kaupunki luettelee Häkkilän polun yhdistysten ylläpitämien retkeilyreittien joukossa(2). Kyyveden Osakaskunta kokoaa yhteen saman reittiperheen, Keronvuoren aarnialueen ja reitin yhteyshenkilön yhteystiedot(3). Reitin pituus on noin 36,2 kilometriä yhtenäisellä viivalla. Paikalliset kuvaukset viittaavat usein pohjoiseen haaraan noin 16 kilometrin mittaisena päiväpatikkana Häkkilänrannan, metsälampien ja Vehkamäen välillä sivupoluilla; pidempi kartoitus voi täyttää koko päivän tai kahden päivän retken rantaviivoilla ja näköalakohdilla(1). Maasto vaihtelee metsäpoluista ja metsäteistä järvimaisemiin ja mäkiin; pohjoinen reitti soveltuu myös maastopyörällä tai läskipyörällä, kun alusta sen sallii(1). Alussa tulee pian Ruunavuoren näköalapaikka Ruunavuoren pistolla. Pitkänlahti ja Laihalahden nuotiopaikkojen jälkeen reitti kulkee Vehkamäen kodan ohi. Vihastenmäen näköalapaikalta avautuu lisää maisemia ennen laskua Keronlahdelle. Keronlahden keittokatos ja Keronlahden rantautumispaikka ovat Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitin varrella, joten meloja ja patikkoija kohtaavat rannassa. Keronvuoren ja Ohenvuoren näköalapaikat täydentävät Keronvuoren–Kyyveden maisemaa. Keronvuoren aarnialueesta ja palveluista kertoo myös järjestön sivusto(3). Pyöräilyreitti Häkkilän ympäri leikkaa tämän patikkalinjan Laihalahden seudulla; pitkä Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitti käyttää samoja Keronlahden rantautumisia. Etelä-Savo ja Mikkeli tunnetaan järvien ja retkeilyverkostojen alueena(2).

Pysäköinti, esteettömät rakenteet, polttopuuvinkit ja ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten Mikkelin kaupungin Säynätin retkeilyreitti -sivulta(1). Sama reitti on Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa nimellä Säynätin retkeilypolku(2). Reitti on noin 5,2 km pitkä Ylä-Säynätjärven eteläpään Säynätin lähiretkeilyalueella lähellä Mikkeliä Etelä-Savossa. Se on helppo, merkitty polku, joka kiertää järven rantoja ja metsää; vierailijakuvaukissa takapuolen osuudella on myös pidempi metsätieosuus(3). Kannattaa varata aikaa tulipaikoille ja laavulle, ei vain kilometrejä. Lähtöalue on Kaunisniemessä järven länsirannalla. Säynätin kota tarjoaa esteettömän kodan ja kuivakäymälän, ison terassin ja runsaasti parkkitilaa sekä kodan luona että hieman ennen kotaa(1). Noin sadan metrin päässä kodalta valmistui vuonna 2021 esteetön laituri ja ulkotulipaikka(1). Rannan tuntumassa Kaunisniemen tulipaikka on toinen tulipaikka niemen kärjessä kodan takaa. Polun varrella Porttiojan laavu on kallion suojassa; kaupungin mukaan polku laavulle on paikoin vaikeakulkuista ja osin pitkoksien varassa(1). Noin kolmen kilometrin kohdalla Säynätinsaaren tulipaikka sijaitsee Säynätinsaarella, jonne pääsee pitkospuita ja siltaa pitkin—hyvä eväspaikka, jos ylität saareen(1)(3). Kaupunki muistuttaa viemään polttopuut kodalta laavulle ja saaren tulipaikoille(1). Reitti on merkitty oranssilla maalilla ja joissain kohdissa oranssilla nauhalla puun ympärillä, ja reitillä on myös infotauluja(3). Maasto on pääosin kuivaa metsäpolkua, mutta joissain kohdissa kosteampaa ja pitkoksia; yksi tarkka retkikuvaus mittasi kellolla noin 7 km, kun mukana on kaikki rantaosat, kun taas virallisissa lähteissä käytetään noin viiden kilometrin luokkaa(3). Mikkeli toimii hyvänä tukikohtana Etelä-Savon järvimaisemissa. Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli Säynätistä kuvaa rantoja, metsätieosuutta ja Säynätinsaaren sillan kautta kulkevaa kävelyä—hyödyllinen, jos haluat kuvia ja rytmitystä virallisen listan lisäksi(3).

Neitvuori–Luonteri -alueen reittisuunnitteluun kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Neitvuoren reitti -sivulta(1). Visit Mikkelin Neitvuori ja Hiidenmaan retkeilyreitit -kuvaus täydentää ajoohjeita, yhteystietoja ja laajempaa merkittyjen reittien kokonaisuutta harjun ympärillä(2). Etelä-Savo on järvimaisemien ja retkeilyreittien maakunta, ja tämä reitti sijaitsee Anttolassa, Mikkelin kaupungin alueella. Neitvuoren reitti on noin 1,2 kilometrin pistoksi pistoon -kävely Hiidenmaan tilan palveluiden ja Neitvuoren pysäköinnin sekä huippupalveluiden välillä Anttolassa, Mikkelissä. Hiidenmaan puolelta reitti kulkee Hiidenmaan saunan, Hiidenmaa tulentekopaikan ja Hiidenmaan talon kautta kohti Neitvuoren tulentekopaikkaa ja Neitvuoren kuivakäymälää, loppuen Neitvuoren pysäköintialueen lähelle. Kuivakäymälät ovat huippualueen palveluiden yhteydessä. Neitvuori on yksi seudun korkeimmista näköalapaikoista: huippu kohoaa noin 110 metriä Saimaan pinnan yläpuolelle ja hyvällä säällä näkymät ulottuvat kauas Luonterin saaristoon(2). Marin Matkassa -blogissa Neitvuori esitetään Saimaa Geopark -kohteena, ja kuvauksessa mainitaan kallioperän seoskivilajeja sekä jyrkkiä kalliorinteitä ja näköalapaikkoja laajemmilla poluilla(3). Lyhyt yhteys sopii siirtymään Hiidenmaan palveluista Neitvuoren näköalojen ja parkkipaikan luokse. Samalta lähtöalueelta jatkuu pidempiin merkittyihin reitteihin: Hiijje silimukka ja Hiiden polut, Mikkeli hyödyntävät samoja tauko- ja nuotiopaikkoja ja sopivat saman päivän jatkoksi.

Kirkonkierros on Kyyveden rannalla Haukivuoren kirkonkylässä kulkeva kierrosreitti Mikkelissä, Etelä-Savossa. Reitin pituus on noin 7,8 kilometriä. Tarkimman vaiheittaisen kuvauksen reitistä, merkinnöistä ja molemmista lähtöpisteistä löydät Haukivuoren matkailusivuilta(1). Kyyveden Osakaskunta tiivistää saman reitin yhteenvedon järven käyttö- ja veneilytietojen yhteyteen(2). Mikkelin kaupungin liikuntasivuilla Kirkonkierros esitellään Rantokankaan ulkoilualueen yhteydessä yhdessä seuran muiden lajien kanssa(3). Kirkontie 40:n Rantokankaan alueelta reitin alussa kuljet heti Rantokankaan nuotiokatoksen, Rantokankaan hyppyrimäen K33:n, Rantokankaan frisbeegolfradan ja Rantokankaan kuntoportaiden ohi—tämä on urheilu- ja nuotiopaikkakeskus ennen metsään lähtöä. Haukivuoren Kisailijat on rakentanut ja kehittänyt Kirkonkierrosta viime vuosina pääosin talkoovoimin(4). Neonpunaisia opasmerkkejä seuraamalla reitti nousee Rantokankaan juoksuportaat (140 askelta), ylittää Lonkarinjoen kahdesti, sivuaa Lonkarin lammelle ja ”leipäkiville”, ylittää tien ja kulkee mäntykangasta kohti Kyyveden hiekkarantoja. Kirkonniemen taukopenkeillä avautuu näkymä järvelle ja Hulkonkiveen—tyypillinen puolivälin tauko. Uiminen on mahdollista sopivista kohdista, kun olosuhteet sallivat(1)(2). Paluulinjalla kuljetaan Suomen pienimmän kirkonkylän raitin, entisen kyläkoulun, kotiseutumuseon ja vanhan pappilan ohi, ylitetään laaja Saksalan moreeniharju ja kuljetaan Kääriälän kautta Rantokankaan valaistulle kuntorata-ladulle ja takaisin hiihtomajan parkkipaikalle. Lyhyempi noin 3–5 kilometrin lenkki onnistuu opastettuja oikopolkuja käyttämällä(1). Sama metsälinja on Rantokangas Trail Run -polkujuoksutapahtuman käytössä(5). Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitti kulkee samassa järvikokonaisuudessa; melojat käyttävät omia lähtöpaikkojaan ja karttojaan(2). Kävellen Rantokankaan kuntorata-latu jakaa samaa lähtöaluetta lämmittelyyn tai kevyeseen jatkokierrokseen metsälenkin jälkeen.