Etelä-Savo Retkeilyreitit

Kangasvuokon kuiskaus on noin 7,1 kilometrin merkitty kierros Kotkatharjun ulkoilualueella Joroisessa Etelä-Savossa aivan vitostien varressa. Metsähallitus kokoaa välireitteihin ja karttapohjaan liittyvää tietoa Kangasvuokon kuiskaukselle Luontoon.fi-palvelussa(1). Joroinen kaupunki kuvaa Kotkatharjun monipuolisena ympärivuotisena liikunta- ja retkeilyalueena reiteillä, frisbeegolfradoilla, golfkentällä, mäkikeskuksella, museolla, ravintolalla ja Bomila Resort -majoituksella(2). Retkipaikka-artikkeli ja Luontopolkumies Mika Markkasen kävelyraportti kesältä 2025 täydentää käytännön kuvaa: vastapäivään kulkiessa oranssit kangasvuokkomerkinnät löytyvät helpommin, ja alkuosuudella polku kulkee hetken samaan suuntaan Kotkanpolun sekä Kanavajoen varren frisbeegolfväylien ja Kartano Golfin reunusten kanssa ennen nousua kohti Likolammin harjumaisemia(3). Lähtö on luontevinta Kanavan parkkipaikalta tai Kotkatharjun parkkipaikalta Kotkatlahdentien varrelta. Kanavan päässä ohitat Kotkanmajan, jota kaupunki vuokraa tapahtumiin, ja pian Kotkatharjun laavun ja nuotiopaikan Kanavajoen rannalla; väistele heittäjiä siellä missä polku kulkee väyläviereitä pitkin(3). Noin 1,7 kilometrin kohdalla reitti sivuaa Karhulahden kotiseutumuseota(2). Keskiosassa noustaan nuoressa metsässä Likolamminharjun selänteelle, jossa raportissa kuvataan rehevämpää kasvillisuutta ja taukopenkkejä näköalapisteiden luona(3). Laskeutumisen jälkeen reitti kulkee metsä- ja soratiepätkiä, ylittää Kerisalontien ja palaa takaisin ulkoilualueen palvelujen luo. Loppupuolella ohitat Bomila Resortin metsämajoituksen ja kaaren lopussa Kanavan ampumaradan suuntaan(2). Samoilla opasteilla ja lyhyillä yhteisillä pätkillä kulkee Kotkanpolku, vihreä merkitty Kotkatjärven kierto, sekä Kanavan latu -kesäreittiverkko; Kangasvuokon kuiskaus 2,8 km on samaan merkistöön nojaava lyhyt sisälenkki(3). Risteyksessä voi tulla vastaan sinisesti merkitty Saimaan reitti kohti satamaa; se on eri reitti kuin tämä oranssi kangasvuokkolenkki(3). Odota keskivaativaa maastoa, metsäpolkuja ja lyhyitä sorateitä sekä harjun puolella napakampia nousuja(3). Joroinen on kunta ja Etelä-Savo maakunta.

Tuohisaaren GeoTour on helppo, noin 8,4 kilometrin patikointirengas Tuohisaaren saarella Pihlajavedellä Savonlinnan seudulla. Visit Savonlinna esittelee reitin geologiseksi teemakierrokseksi Aluslammen ympäri: opastauluja ja numeroituja pysähdyksiä, jotka kertovat kallioperän vaiheista(1). Opas kuvaa, miten saarella Euroopan vanhimpiin lukeutuvat kiteiset kivet asettuvat nuorempien kivilajien rinnalle ja miten nykyiset matalat Saimaan rantaviivat ovat osa muinaisten vuorijoukkojen jäännöksiä paleoproterotsooisissa törmäyksissä(1). Saarelle pääsee lautalla; vuorot ja talviset jäätiehuomiot löytyvät Tuohisaaren lautan aikataulusivuilta(2). Majoitus- ja tapahtumavinkkejä savonlinnalaiselle järviseudulle löytyy alueen matkailusivuston englanninkielisestä etusivusta(3). Reitti on rengas meillä kartalla. Julkaisussa kuvattu kulku lähtee Rapakiventien ja Tuohisaarentien risteyksen lähellä olevasta infotaulusta, kulkee paikallisia teitä ja metsäurat pitkän nimetyistä kallio- ja maisemapysäköistä ja hyödyntää Karhupolkua yhteytenä Valkiajärven lisäosuuksiin ja Kaakkolammen pikkukierrokseen(1). GeoTour toimii omatoimisena geologiakierroksena: ohjeistus kannustaa avaamaan kunkin kuvan tietopainikkeen pysäyksittäistä geologiaa varten(1). Maasto on pääosin metsätietä ja kangasta, korkeuserot ovat vähäiset; julkaistussa profiilissa nousua kertyy vain muutamia kymmeniä metrejä koko lenkillä(1). Luontohavainnot kuuluvat saaren arkeen. Visit Savonlinna kertoo hirvistä satunnaisesti ja karhuista säännöllisesti, erityisesti luonnonmukaisemmalla pohjoisosalla Kaakkolammen lähellä(1). Jätä suurille eläimille väljää tilaa, pidä eväät siististi ja kulje rauhallisesti metsässä(1). Savonlinna on saaristoinen Saimaan kaupunki; Etelä-Savo on järvi- ja metsämaakunta taustalla.

Timon Taival on noin 2,8 kilometriä pitkä janaluontopolku Savonrannalla, Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savossa Saimaan rannalla. Metsähallituksen virallinen reittikuvaus ja ajankohtaiset tiedot retkeilijöille ovat Luontoon.fi-palvelussa Timon taival -sivulla(1). Käytännössä reitti yhdistää Timon Taival parkkipaikan lähtöpään ja Säimenen myllymuseon pysäköinnin Säimenen päässä; noin puolen välin tienoilla on Eräkämmen laavu. Timon Taival parkkipaikalta polku kulkee vaihtelevassa metsämaastossa Eräkämmen laavulle, jossa voi pitää nuotio- tai evästauon. Kuivakäymälät ovat samaan taukapaikkavyöhykkeeseen sijoitettuina, joten retki sujuu mukavasti ilman kiirettä takaisin autolle. Jatkamalla Säimenen suuntaan päädyt Säimenen myllymuseo parkkipaikalle myllymuseon tuntumassa. Etelä-Savon museot kuvaa museoalueen lähellä kulkevaa luontopolku ja laavun sekä kesäkauden avointa museoa; heinäkuussa myllyrakennusta ja pihapiirin rakennelmia voi tutustua ilmaiseksi aukioloaikojen puitteissa(2). Visit Savonlinna esittelee myllyn Savonrannan historiaa, vuoden 1937 myllyrakennusta ja aiempaa myllytoimintaa sekä antaa tarkemman paikkatiedon löytämistä varten(3). Sama reitistö tarjoaa jatkomahdollisuuksia pidempään lenkkiin. Haapavuoren voipolku jakaa pysäköinnin ja Eräkämmen laavun, Kangasjärven metsätien polku kulkee pohjoisemmasta päästä, ja Niemen kierto päättyy myllyn pysäköinnin lähelle — näistä voi koota silmukan puolen päivän retkeilyyn. Laajempiin reittivinkkeihin ja saimaalaiseen sesonkiin alueen matkailusivujen luontoreittikooste(3) tukee kansallista portaalilinkkiä. Savonlinnan kaupungin liikunta- ja ulkoiluyksikkö pitää yleistä yhteystietoa alueen liikuntapalveluihin(4). Savonlinna on tunnettu saimaalaisesta järviluonnostaan. Etelä-Savo tarjoaa retkeilyä sekä kaupunkiluonteisissa maisemissa että savolaismetsissä.

Raikuun Salpa-aseman linnoitusreitti on noin 1,7 kilometrin rengasreitti Raikuun kanavan länsirannalla Pistalassa, Savonlinnan kaupungin alueella pohjoiseen Kerimäen keskustasta. Salpalinja oli aikansa valtava työmaa, ja tämä lyhyt kunnostettu luontopolku kertoo linnoitusketjun tarinaa maastossa(1). Tarkin reittikuvaus, vaikeusarvio ja turvallisuusohje löytyvät Visit Savonlinnan julkaisemasta yhteistyöreittiselosteesta, jonka kannattaa lukea ennen käyntiä(4). Reitti on viitoitettu vierailijoille, ja sen varrella on kuusi infopistettä sekä kolme teräsbetonikorsua (63, 64 ja 65), kaksi panssarintorjuntakiviestetyyppiä, taisteluojia ja järven rantaan nouseva korkea kivimuuri, jota pidetään poikkeuksellisena Salpa-kohteessa(3)(4). Kahdessa ensimmäisessä korsussa on liiketunnistinvalot, jotka palavat noin 15 minuuttia; tilat ovat matalia, sisäänkäynnin portaat jyrkät, betonireunat kuluneet ja lattialla voi olla vettä, jos kanava on korkealla(3)(4). Märällä kelillä kannattaa edetä varoen, sillä korsujen lattiarakenteet voivat olla liukkaita(4). Museovirasto(2) kuvaa, miten kanava kuristuu Puruveden ja Oriveden välillä ja miten rannoille on kertynyt eri aikakausien varustuksia: Kustaa III:n sodan vaiheista ensimmäiseen maailmansotaan ja edelleen talvi- ja jatkosodan välillä 1940–1941 rakennettuun Salpa-vaiheeseen itärajan turvaksi. Linnoitteet on suojeltu jatkosodan muistomerkkimateriaalina—kulje vain merkittyä reittiä ja vältä yksityisalueelle siirtymistä reitin ympärillä(4). Retkipoluilla-blogin käynti vuonna 2018 muistuttaa, että opasteet uusittiin noin 2015 ja että kausi ja vedenkorkeus voivat edelleen estää yhden korsun sisäänkäynnin, kun toinen pysyy tutkittavissa(3). Savonlinna sopii tukikohdaksi, jos haluat yhdistää kohteen kanavasillan näkymiin ja vesistöön(1).

Perhereitti Jäniksenpolku on helppo, noin 3 kilometrin metsälenkki Savonlinnassa Mannilan alueella Punkaharjun puolella. Kierros lähtee Jäniksen parkkipaikalta, kulkee rauhallisessa kangasmetsässä ja ohittaa Mannilan Ratsutallin kentän ratsastuskoulun harjoitusalueen, mistä reitti palaa kohti parkkia. Kävely- ja patikointivinkit, Punkaharjun seudun kohteet sekä Sulosaaren keskustan luontopolku löytyvät Visit Savonlinnan kävely- ja patikointisivuilta(1). Visit Saimaa kokoaa myös perheille sopivia reittiehdotuksia Saimaan rantakaupungeissa(2). Savonlinnan kaupungin luontopolut-sivuilla esitellään kaksi pääasiallista merkittyä luontopolkua, Karhuvuoren ja Soininmäen reitit karttoineen ja palvelutiedoin—hyvä jatkovaihtoehto, jos haluat pidemmän lenkin tämän lyhyen kierroksen jälkeen(3). Reitti on lyhyt ja pääosin tasainen, sopiva lapsiperheille ja kaikille, jotka haluavat kevyen metsäkävelyn ilman pitkää päivämatkaa. Maasto on tyypillistä eteläistä kangasmetsäpolkua, pääosin maapohjaa ja hienoa soraa; meidän kartallamme tälle kierrokselle ei ole merkitty laavua, tulipaikkaa eikä käymälää. Ratsastuskoulun kenttäosuudella kannattaa muistaa työskentelevä talli: vältä häiritsemästä ratsastustunteja ja anna hevosille tila. Etelä-Savo yhdistää järven, saariston ja metsäpolkuja; Savonlinna on käytännöllinen tukikohta päiväretkille linnan ja vesistön kainalossa.

Kolmen Kaijan kierros on noin 6,5 kilometrin päiväretki Savonlinnan Niittylahdessa Etelä-Savossa. Nimi juontuu kolmesta luontokohteesta: Kaijanharjusta, Kaijansuosta ja Isosta Kaijanlammesta; laajempi kokonaisuus valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 luontohelme -ohjelmaan(3)(4). Ajantasaisimmat yhteystiedot ja kaupungin ulkoilun kehys löytyvät Savonlinnan kaupungin Liikunta ja ulkoilu -sivuilta(1). Visit Savonlinna kokoaa luontoreitit, laavut ja tulipaikat sekä sesonkivinkit matkailijalle(2). Varsinainen lähtö on usein Kolmen Kaijan kierros - parkkipaikalla Niittylahdentiellä Herajärven rannassa; harjulle nousee merkityn polun mukaan kohti Kaijansuota. Toinen vaihtoehto on pieni Kaijanlaavun parkkipaikka Niittylahdentiellä ja Pöntönharjuntien kautta, mistä on lyhyt kävely Kaijanlammen laavulle Ison Kaijanlammen rantaan(3). Laavulla on nuotiopaikka, polttopuu ja kuivakäymälä, ja tupa on sisustettu räsymatoilla(4). Yksinkertaisilta laitureilta voi pulahtaa uimaan ennen hakkuuaukean ja harjupolun osuutta, jossa siniset maalimerkit kulkevat tolpissa(3). Kaijanharjulla kulkee kuivaa ja tasaista pätkää, ja molemmin puolin siintävät järvet: retkioppaissa mainitaan Iso Kaijanlampi ja Iso-Korteikko, ja penkki sopii taukoon(3). Suon reunoilla polut voivat olla märkiä: Kaijansuo on lähes luonnonmukainen neva ilman pitkospuita, joten kumisaappaat ovat perusteltuja, jos kuljet reunaa pitkin(3)(4). Suomen Luonto kuvaa suon monipuolista rahkasammalkasvistoa ja marjoja myöhäissyksynkin retkiin(4). Noin neljän ja puolen kilometrin kohdalla reitti saapuu samaan risteykseen kuin Kievarin kierros latu ja Kievarin kierroksen kävelyreitti; viimeinen kilometri kulkee kovalla metsätiellä kilometripylväiden ohi kohti keskustan suuntaa(3). Nousu päättyy Herajärven uimalaiturille osoitteeseen Niittylahdentie 690, aivan pääparkkipaikan viereen. Retkipaikka täydentää virallisia sivuja valokuvilla, etenemisnopeudella ja bonus-heijastinpolun kuvauksella Kaijanlaavun luona(3). Suomen Luonto vahvistaa alueen luontoarvoja haastatteluineen(4).

Kanavan latu on noin 3,4 kilometrin mittainen talvella huollettava kuntoratasuksi soveltuva latu Joroisten Kotkatharjun ulkoilualueen Kanavan kulmassa, kirkonkylän itäpuolella aivan viitostien kupeessa Etelä-Savossa. Joroisten kunta kuvaa Kanavan laduilla olevan noin kolmen kilometrin valaisemattoman ladun(1)—pituus osuu hyvin karttamme latulinjaan, kun latu ajetaan lumitilanteen mukaan. Latu kulkee saman monilaji-tapahtuma-alueen ohi, jota käytetään ympäri vuoden: Kotkatharjun mäkihyppykeskuksen muovitetut K50–K5-mäet(2), Joroisten Urheilijoiden hyppyrimäki ja pienempi harjoitusmäki, Kotkatharjun kuntoportaat noin 150 askelmineen, Kanavan frisbeegolfrata ja Kotkatharjun laavu nuotiota varten. Autolla tullessa reitin varrelle osuu Kanavan parkkipaikka. Kotkanmaja on alueen keskellä vuokrattava tupa tapahtumille. Kanavan ampumarata on erillinen ampumaurheilukeskus reitin lähellä—noudata keskuksen turvallisuusohjeita, älä sekoita sitä kevyeeseen kuntohiihtoon. Kotkatharjun ulkoilualueella on kesällä ja talvella samaan pysäköintipesään sopivia reittejä ja palveluja: urheilutalon suuntaan kulkee Yhdyslatu urheilutalo-Kanava, pyöräreittinä on Kartanogolf ja Kotkatharjun ulkoilualue, kävelyyn sopivat muun muassa lyhyt Kangasvuokon kuiskaus 2,8 km, pidempi Kangasvuokon kuiskaus ja Kotkanpolku—tarkemmat kuvaukset löytyvät Kotkatharjun verkkosivulta(2). Luontopolkumies kuvaa Kotkanpolun parkkipaikan ja Kartta-opasteen löytymisen Kotkatlahdentien varrelta frisbeegolfrakennusten takaa—sama lähestymistapa auttaa usein myös Kanavan latujen vierailulla(4). Kanavan mäkialueen kehittämisen taustoja varten Maaseutuverkosto julkaisee hankekuvauksen talkootyönä 1988 valmistuneista hyppyrimäistä, alueen kunnostuksista ja siitä, miten hiihtolatuverkosto ja noin seitsemän kilometrin luontopolku kuuluvat samaan kokonaisuuteen(3).

Hakin helpompi on noin 1,5 kilometrin vaativa esteetön retkeilyreitti Karjalankalliolla Punkaharjulla Savonlinnassa: kivituhkalla tasoitetulla alustalla kulku on tasainen, mutta leveät korkeuserot tekevät retkestä edelleen vaativan esteettömän luontoreitin juuri sellaisena kuin Metsähallitus kuvaa sen Luontoon.fi:n Hakin helpompi -sivulla (1). Luonnonvarakeskus esittelee Punkaharjun tutkimuspuiston ympärivuotisena ja maksuttomana käyntikohteena, jossa Karjalankallion taukopaikka kuuluu suosituimpiin pysäköihin merkityillä kävelyverkostoilla (4). Visit Savonlinna puolestaan kertoo, miten puulajipuiston polut jatkuvat Karjalankallion näköalapaikalle ja laavulle osana laajempaa Punkaharjun kansallismaisemakokonaisuutta (5). Lähtö on Karjalankallion pysäköintialueelta aivan Karjalankallio laavun vieressä; laavulla on kuivakäymälät ja nuotiopaikka vain muutaman askeleen päässä Puruveden rannasta. Hakin helpompi ja lyhyempi Karjalankallion huilaus muodostavat yhdessä kahdeksikon, jonka solmussa laavu toimii taukopaikkana (2). Pidemmällä Hakinkierroksella käväistään samalla laavulla kierroksen puolivälissä, ja kävelyreitti Puulajipuisto ja Karjalankallio laavu kuljettaa arboretumista kohti samaa kallioista näköalapaikkaa (4). Talvella Metlan lenkki latu -hiihtolatu yhtyy Karjalankallion palvelupisteeseen, joten laavu toimii taukopaikkana eri vuodenaikoina (4). Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kesäkuussa 2022, että Metsähallitus päällysti molemmat uudet esteettömät lenkit kivituhkalla, lisäsi penkit ja QR-koodillisilla opasteilla kuunneltavat äänitteet sekä rakensi reitit olemassa oleville Puulajireitti- ja Hakinkierros-pohjille uutta linjaa raivaamatta (3). Lehden mukaan vaativuudesta huolimatta sileästä pinnasta osa kävijöistä tarvitsee silti avustajan mukanaan (3). Retkipaikka kuvailee tunnelmaa monenikäisille seurueille sopivaksi ja muistuttaa pitämään nuotion laavun huolletulla paikalla, jotta avokalliot Puruveden rannalla säilyvät ehjinä (2).

Reitin kuvaukset ja ajankohtaiset ohjeet ovat Luontoon.fi:ssä nimellä Nahkiaissalo luontopolku; Metsähallitus pitää sivua ajan tasalla(1). Visit Savonlinna esittelee Koloveden kansallispuiston kapeine väylineen, vanhoine metsineen ja hiljaisine vesineen Savonlinnan sisämaan puolella(2). Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa oransseja puumerkintöjä, jyrkkää nousua mäntykalliolle ja hidasta etenemistä juurten ja lohkareiden seassa—maastokengät tai kumisaappaat ovat käytännölliset(3). Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä Lohilahden ranta-alueen ja Nahkiaissalon pysäköinnin välillä Koloveden kansallispuistossa. Savonlinna on tämän merkinnän isäntäkaupunki sivustollamme, ja Etelä-Savo muodostaa laajemman järvimaiseman. Lahden länsirannalla kulkee Lohilahti länsi telttailualueen, Lohilahti länsi tulentekopaikan ja Lohilahti kanoottilaiturin ohi; Lohilahti kotalaavu ja Lohilahti itä telttailualue sijaitsevat hieman itään rannalla Lohilahti kuivakäymälän lähellä—lue lisää telttapaikoista ja kota-laavusta omilta sivuiltamme, jos tarvitset tarkempia tulituksia tai varaustietoja. Noin 3,7 kilometrin kohdalla saavutaan Nahkiaissalo P-alueelle ja sen yhteydessä olevaan Nahkiaissalo huussiin. Pysäköintipaikalta yhteys jatkuu Hirviniemen polulle, joka vie helpommin kuljettavana lenkkinä kohti Hirviniemi Camping -aluetta ja lisää vesille siirtymispaikkoja. Melontaa Koloveden kansallispuistossa kuvaa pitkän melontareitin samaisessa puistossa—hyödyllinen vaihtoehto, jos saavut kanootilla tai kajakilla ja nouset maihin Lohilahdessa.

Ajantasaiset kansallispuiston reittikuvaukset, norppaan liittyvät kulkurajoitukset ja Metsähallituksen palvelutiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Linnansaaren retkeily- ja ulkoilusivulta(1). Linnon polku on noin 2,1 kilometrin pituinen, helppo kävelyreitti Linnansaaren kansallispuiston pääsaarella Etelä-Savossa; tämän reittisivun kuntatieto on Rantasalmi. SaimaaHoliday Oravi kertoo noin tunnin kävelyajan, oranssista ympyrämerkinnästä ja lähdöstä Sammakkoniemen leirintäalueen kioskin nurkalta(2). Polku kulkee vaihtelevassa metsä- ja rantamaastossa; lähteissä korostuu opastava tarina Saimaan synnystä ja siitä, miten luonto ja ihminen ovat muokanneet maisemaa, entisiä kaskimaita, joilla voi nähdä muun muassa uhanalaista valkoselkätikkaa, näkymiä järvelle, istutettuja kuusikoita ja harvinaisia lehtolaikkuja(2). Saarelle tullaan yleensä tilausveneellä kesällä Oravista tai Porosalmelta; Retkipaikka muistuttaa tarkistamaan norpparajoitukset etukäteen sekä varaamaan paikan veneeseen, ja varautumaan sääskiaikaan lehdossa(3). Linnansaaren ekohostellin ja Linnansaari päälaiturin tuntumasta polku kytkeytyy merkittyyn jalkapolkuun kohti Linnansaari torppa kuivakäymälää ja Linnansaaren torpan kokonaisuutta, jossa kunnostettu tila avaa kaskiperinnettä ja pientalon elämää; kesällä aluetta avataan niitoin ja laidunnetaan lampailla(2). Paluuosuus Sammakkoniemen palvelukeskittymään tuo Linnasaaaren Kesäkahvion ja Sammakkoniemi kioskin sesongin aukiolon mukaan, Sammakkoniemi telttailualueen, Sammakkoniemi kaivon, Sammakkoniemi keittokatos polttopuusuojan sekä Sammakkoniemi katetun nuotiokeän ja Sammakkoniemi tulentekopaikan ruokailua ja nuotiota varten. Sammakkoniemi sauna ja Sammakkoniemi saunan uimalaituri tarjoavat uintimahdollisuuden; vierasvenepaikat kattavat muun muassa Sammakkoniemi vierasvenelaiturin, Sammakkoniemi huoltolaiturin ja Sammakkoniemi kanoottilaiturin sekä lähellä olevat poijut. Kuivakäymälät löytyvät huolletuista pisteistä kuten Sammakkoniemi kuivakäymälä & varasto. Pidempään patikointiin samalla saarella jatkuu merkitty Linnansaari luontopolku kohti Linnavuoren näköaloja; lyhyitä yhteyksiä leirintäalueen lähelle tarjoavat muun muassa Linnon kurkistus ja Torpan polku(2). Melojat käyttävät samaa keskusta Linnansaaren kierros -vesireitin kanssa. Tutustu tarkemmin laavuun, laitureihin ja kesäkahvioon omilla sivuillamme, kun suunnittelet taukoja ja varauksia.

Harjureitti on noin neljän kilometrin pituinen tasoittain kulkeva polku Punkaharjun harjulla Pihlajaveden ja Puruveden välillä Savonlinnan Punkaharjun taajamassa Etelä-Savossa. Metsähallitus luettelee reitin Luontoon.fi-palvelussa osana Punkaharjun luonnonsuojelualueen kohdekuvaa(1). Visit Punkaharju kuvaa helpohkoa, kesällä 2013 kunnostettua ja uusin opastemerkinnöin varustettua polkua, joka sopii hyvin rytmikkääseen sauvakävelyyn ja yhdistää Tuunaansaaren matkailualueen, Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston alueen(2). Visit Savonlinna nostaa Punkaharjun yhdeksi Suomen virallisista kansallismaisemista ja kertoo merkittyjen reittien kattavan ulkoilun ympäri vuoden(3). Pohjoispäästä Punkaharjun retkiluistelureitin läheltä Tuunaansaarentiellä kulku ohittaa Tuunaansaareen talviuinti- ja saunainfraan (Punkaharju Avanto, Punkaharjun Rantasauna). Noin 2,2 kilometrin kohdalla Kokonharju P-alue toimii kätevänä taukoparkkina. Suomen Metsämuseo Lusto on aivan vierekkäin—helppo sivupolku metsämuseoon. Nousuosuuden tuntumassa Kaarnaniemi laivalaituri merkitsee pienten alusten laituripaikan harjuslahdessa. Lammasharjun kokonaisuuteen kuuluvat Lammasharjun kämppä, Lammasharju sauna, Lammasharju laituri, Lammasharju tulentekopaikka ja kuivakäymälä samassa rypäsessä—luonteva eväs- tai uinti- ja saunatauko I järvenäkymien yläpuolella. Etelämmäs polku ohittaa Uimaranta - Luonnonsuojelualue -kohteen ja parkkipaikka - Mäntyrannan ennen Takaharjun parkkipaikkaa ja Kruunupuiston piha-aluetta. Siellä Kruunupuiston ranta ja Kruunupuiston Grillikatos tarjoavat järvenrantaa ja katoksen grillaustilaa, ja Inkeritalon Vohvelikahvila sekä Inkeritalon sauna täydentävät palveluita retken päätteeksi. Visit Punkaharju mainitsee myös Kruunupuiston pihapiiristä Suomen ensimmäisen terapiapolun, jolla kävellään paljain jaloin erilaisilla luonnonpinnoilla—hauska perhelisä varsinaisen kävelyn jälkeen(2). Alueen talvireittiverkosto ja jäärungot linkittyvät samaan maisemaan, ja pitkä pyöräilyreitti Puruveden ympäriajo kulkee osin samaa rantaviivaa. Luontohetkiblogin Punkaharju-juttu kuvaa paikoin hyvin leveitä pääpolkuja, mutta myös kapeampia harjumännikköön nousevia jyrkempiä osuusia portaineen sekä Kruunupuiston parkkipaikalta lähtevän noin 300 metrin pituisen esteettömän näköalapolun ennen sivupolkujen kulkua Valkialammen rannoille(4). Julkaisut kuvaavat joskus merkittyä kävelyosiota noin 3,2 kilometrin mittaiseksi, kun taas kokonaisuus pohjoisista palveluliitoksista etelän päätyparkkeihin on lähempänä neljää kilometriä—käytä lyhyempää lukemaa hotellien välisen ydinpolun arviona ja pidempää, jos lasket mukaan Tuunaansaaren liittymät ja parkkilähestymiset(2).

Kuikonsalpa polku on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,7 km, Kuikonniemellä Punkaharjun kansallismaisemassa Savonlinnan tuntumassa. Metsähallitus ylläpitää reittitiedot Luontoon.fi-sivustolla, josta löytyvät ajankohtaiset käyttöohjeet ja palvelutiedot(1). Visit Savonlinna esittelee Punkaharjun harjumaisemaa matkailijalle: järvi- ja metsämaisemat, kävely ja talvisin myös lumikenkäily ovat lähellä samaa harjulinjaa(4). Polku kulkee valoisassa männikössä. Kruunupuiston reittiesittely kuvaa oranssit maalimerkit, hiekkarannan polun vieressä, kuivakäymälät pysäköinnin yhteydessä ja avaimen lainaamisen Kuikonniemi kioskilta, kun se on auki(5). Varrella pääsee miehistökorsuun ja juoksuhautoihin, jotka liittyvät Salpa-linjaan ja Itä-Suomen varusteluun; infotaulut kertovat tapahtumista selkeästi myös lapsille(2), ja Polkuja kertoo perhelomasta Punkaharjulla tavalla, joka tuo esiin, miten lapset kokevat juoksuhautoja(3). Noin puolivälissä reittiä on Mustaniemi rantautumislaituri. Auton kannattaa jättää Kuikonniemi kioski P-alueelle; Kuikonniemi kioski myy kahvia ja pientä purtavaa. Tarkista avaimen ja kioskin aukiolo Luontoon.fi:stä ennen lähtöä(1). Pyöräilijät voivat yhdistää käynnin Puruveden ympäriajoon, Pihlajaveden Polkasu -pyöräilyreittiin ja Punkaharju-Puumala pyöräilyreittiin, ja kävelijät Pyhät Polut -kokonaisuuteen; sama Kuikonniemen kulma toimii lyhyen patikan ja pitkän päiväreissun yhteisenä pysähdyspaikkana. Etelä-Savo levittäytyy Savonlinnan ympärille Saimaan järvimaisemissa.

Topeliuksen polku on noin 2,5 kilometrin pätkä Punkaharjun harjumaisemassa Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Saimaan järvialueella. Luontoon.fi kuvaa sen Topeliuksen poluksi, mukaan lukien luokitus vaativaksi esteettömäksi reitiksi osin vaativaan maastoon(1). Suomen metsämuseo Lusto esittelee valaistun luontopolun Harjutien länsipuolella Valkialammen ja Kaarnalahden tuntumassa; talvella se soveltuu kävelyyn ja lumikenkäilyyn, ja ladun yhteys voi kulkea polun vieressä(2). Voit ankkuroida reitin Valtionhotellin eli Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston väliin: polku kulkee vanhojen mäntymetsien ja järvimaisemien lomassa. Alkupäässä on Ratavartija kaivo, noin puolivälissä Kaarnaniemi laivalaituri ja Lammasharjun ranta-alueella Lammasharju sauna, Lammasharjun kämppä, Lammasharju laituri ja Lammasharju tulentekopaikka sekä alueen kuivakäymälä. Takaharjun parkkipaikka ja parkkipaikka - Mäntyranta palvelevat pysäköintiä Kruunupuiston päässä; Kruunupuistossa olet lähellä Kruunupuiston Grillikatosta, Kruunupuiston rantaa, Inkeritalon Vohvelikahvilaa, Inkeritalon saunaa ja Kruunupuiston ulkokuntosalia. Reitin pääte lähestyy Uimaranta - Luonnonsuojelualue -kohdetta. Talvella polkua ei yleensä aurata tai hiekoiteta, mutta sitä tamponoidaan; Harjun Portin mukaan valot palavat pimeän aikaan kello 6.30–21.30(3). Harju on kiehtonut kirjailijoita ja taiteilijoita jo 1800-luvulta; Polkuja muistuttaa, että Zacharias Topelius vertasi Punkaharjun kansallismaisemaa luonnon omaksi huvipuistoksi(4). 1000 kilometriä –retkiblogin kirjoitus Hotelli Punkaharjun pihalta Potkusalmen kautta Kruunupuistoon korostaa polun helppoutta kesällä ja vanhojen mäntyjen maisemaa(5). Puruveden ympäriajo -pyöräilyreitti limittyy samaan rantaverkostoon, jos yhdistät lyhyen kävelyn ja pyörälenkin.

Romu-Heikin polku on helppokulkuinen, merkitty noin 2,1 kilometrin kierros Hytermän pääsaarella kirkasvetisen Puruveden äärellä, Saimaan järvialueella Kerimäen suunnalla Savonlinnassa. Visit Savonlinna kokoaa Hytermä-sivullaan tietoa vuoden 1932 luonnonsuojelualueesta, yli seitsemän metrin korkuisesta Työnmuisto-myllynkivimuistomerkistä, hienohiekkaisista uimarannoista ja tiukoista säännöistä—avotulet ja nuotiopaikat ovat luonnonsuojelualueella kiellettyjä—sekä linkit soutuveneiden varaukseen(1). Vaiheittaiset ajo-ohjeet Kerimäeltä soutuvenepaikoille ja muistutus saarten vesilisäksestä löytyvät matkailusivuston englanninkielisestä saapumisoppaasta(2). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen vuoden 2023 kävelykuvauksen, jossa näkyvät oranssit maalimerkit, rantautuminen Työn muistomerkille ja se, miten jykevä Hytermä laituri toimii luontevana lähtöpisteenä(3). Kävely alkaa lyhyen soutumatkan jälkeen: Activity Maker vuokraa Hytermän soutuveneet osoitteesta Hälvänsaarentie 80 Kerimäellä; varauksen yhteydessä saat koodin avaimille ja pelastusliiveille(4). Maastossa reitti kulkee mukavassa harju- ja kangasmaastossa; jyrkimmissä pikku nousuissa kiviportaat auttavat. Noin 1,4 kilometrin kohdalla tulee Hytermän kuivakäymälä ja hieman edempänä Hytermä laituri, jossa isommatkin veneet voivat kiinnittyä ja infotaulu täsmentää Puruveden luonnetta. Saaren opasteet koskevat nimismies Heikki Häyrystä eli ”Romu-Heikkiä” ja hänen puolisoaan Lillia, joiden ansiosta kolme saarta pysyi lähes luonnontilassa kivirakennelmineen, aittoineen ja vuonna 2022 kunnostetulla tuulimyllyllä(3). Merkitty sivupolku johtaa kivisen pengerteen yli Laviasaarelle Häyrysten sukuhautausmaahan, ja päälenkki jatkaa Suutarilammen kautta takaisin Työn muistomerkille(3). Hellepäivän uinnit hiekkarannoilla ovat houkuttelevia, mutta luonnonsuojelualueella on kielletty tulenteko, metsästys ja maaston sekä rannikon tahallinen vaurioittaminen(1). Reitti sijaitsee Savonlinnassa Etelä-Savossa.

Aloita Luontoon.fi-sivun Hakinkierros-osiosta, josta löytyy reitin oma esittely(1). Kierros kulkee Savonlinnan Punkaharjulla Etelä-Savossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsässä, joka on päivitetysti kuvattu ympärivuotisesti vieraillavaksi ja maksuttomaksi kohteeksi(2). Reitin pituus on kartalla noin 7,6 kilometriä, ja rengas kulkee koemetsiköiden ja Puruveden rantaniittyjen välissä. Noin kolmen kilometrin kohdalla taukapaikaksi sopii Karjalankallio laavu katoksineen ja pöytine sekä lähistön Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälöineen—kuivakäymälät ovat käytössä luontevasti ilman että jokainen rakennus nimetään erikseen reittiselosteessa. Karjalankallion kallio laskeutuu kohti järveä, ja tästä jatkuu vaihteleva metsäosuus soratiesiltoineen ja lehtikuusikoineen. Karjalankallio P-alue palvelee harjupuolen saapumista, Kokonharju P-alue puolestaan eteläosan nousua. Ennen renkaan sulkeutumista vastaan tulee Ratavartija kaivo, ja Suomen Metsämuseo Lusto lyhyen sivumatkan päässä valtatien toisella puolella sopii yhdistettäväksi samaan päivään. Luonnonvarakeskus nostaa Hakinkierroksen mahdollisuudeksi tavata nimikkolintu pähkinähakki(2). Opastaulut ja kokeasarakkeet esittelevät vieraslajeja, vartettuja mäntyjä, numeroituja kuusia ja erityisesti korkeaa euroopanlehtikuusta—Retkipaikan tekstin mukaan uusimman opastekyltin mittaluvut olivat noin 47,2 metriä ja ympärysmitta 300 cm(3). Rantaniityt voivat kastella jalkineita sateen jälkeen; Retkipaikan Luontopolkumies suosittelee pitkää sateenkestävää ja punkkitarkistusta helposta kokonaisvaikeudesta huolimatta(3). Sama verkosto tarjoaa lyhyempiä vaihtoehtoja: Kokonharjun polku erkanee jo alkumatkasta valtatien varteen, Metlan lenkki latu seuraa talvella hoidettua latuosoitetta, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu sekä Puulajireitti painottavat puulajipuistoa, Karjalankallion huilaus ja Hakin helpompi pysyttelevät laavun liepeillä, ja Karjalankallio polku yhdistää parkkipaikkoja laavun ympärillä(2)(3).

Mäntysalon polku on noin 3,6 kilometrin mittainen reitti Heinävedellä, Etelä-Savossa, ja se kulkee Koloveden kansallispuiston Mäntysalon ja Pitkäsaaren saarilla. Metsähallitus kuvaa polun Luontoon.fi-sivulla vaativaksi: korkeuserot ovat suuria, metsät vaihtelevat lähes luonnontilaisista vanhoista kasvuista talousmetsiin, reitti on saarella ja sinne pääsee vain vesiteitse, eikä talvikunnossapitoa ole; koko Mäntysalon saarella liikkuminen on lisäksi kielletty 1.1.–30.4.(1). Visit Savonlinna sijoittaa Mäntysalon Koloveden suurimpiin saariin ja muistuttaa melontapuiston säännöistä – suuressa osassa aluetta moottoriveneily on kielletty, mutta Mäntysalon pohjoisrantaa koskevat rajoitukset ovat lievemmät, joten vesille lähtö kannattaa suunnitella kanootilla, kajakilla tai moottorilla vain sallituilla väylillä(2). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoitti Retkipaikalle kävelyretkestään: oranssit maalimerkit, melko huomaamaton T-risteys, josta ympyräosuus lähtee yleensä vasemmalle, jyrkät nousut rannalta, järvimaisemat muun muassa mantereen Koukunpolveen, lyhyet pitkokset, penkit matkan varrella ja noin kahden tunnin tahti saaren ympärykseen ilman pitkää pistoa Mäntysalon kämpälle(3). Heinävesi on kunta, jossa tämä osa Kolovettä sijaitsee. Pohjoisrannan venepaikoilla Mäntysalo veneenkiinnitysrengas (2 kpl) ja Mäntysalo veneenkiinnityspoiju ovat käytännössä lähtöpisteitä ennen maastoon nousua. Noin 150 metrin kohdilla Pitkäsaaren pohjoispäässä ovat muun muassa Pitkäsaari pohjoinen tulentekopaikka, Pitkäsaari veneenkiinnitysrengas ja Pitkäsaari pohjoinen telttailualue; kuivakäymälät palvelevat tätä aluetta. Eteläpäässä Pitkäsaarella ovat Pitkäsaari eteläinen tulentekopaikka, Pitkäsaari etelä telttailualue, Pitkäsaari kanoottilaituri, Pitkäsaari eteläinen veneenkiinnitysrengas ja Pitkäsaari etelä huussi – kätevä kokonaisuus, jos tulet vesillä tai tarvitset tauon nuotiolla tai telttapaikalla. Pidemmät melontareitit kytkeytyvät samaan rantaverkostoon: Koloveden kierros Oravista ja reitti Melontaa Koloveden kansallispuistossa kulkevat Mäntysalon tuntumassa. Päiväretkeilijä voi yhdistää pääsaaren kierrokseen Mätysalo kämpän polun ja vierailla Mäntysalon kämppä vuokratupa, Mäntysalo sauna, Mäntysalo venelaituri ja Mäntysalo tulentekopaikka – tarkista Metsähallituksen vuokrausohjeet ja huomioi, että kämpän tulipaikka ja laituri on tarkoitettu vuokralaisille(3). Visit Savonlinna esittelee myös välinevuokraamoja ja usean päivän ideoita, esimerkiksi Oravista alkavia ketjuja(2).

Linnansaaren luontopolku on merkitty noin 6,5 kilometrin patikointikierros Linnansaaren kansallispuiston pääsaarella Saimaan Haukivedellä. Rantasalmi on kunnan nimi, jonka alle tämä reittisivu on kirjattu, vaikka itse saarelle kuljetaankin aina veden tai jään yli. Ajantasaiset kulku- ja rajoitustiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Visit Savonlinna kokoaa yhteen risteilyt, venekuljetukset ja muun sesonkipalvelun puiston molemmin puolin(2). Retkeilyoppaissa pääsaaren pidempää Linnavuoren ylittävää kierrosta kuvataan usein noin 7 kilometrin mittaiseksi Sammakkoniemestä lähtien myötäpäivään; maasto vaihtelee ja näköalapaikka on Linnavuorella, tulipaikat löytyvät Sammakkoniemen ja Perpulanluhdan kohdilta(3). Sammakkoniemen palvelukeskittymässä lähellä Linnansaari päälaituria ovat Linnansaaren ekohostelli, Sammakkoniemi kioski ja Linnasaaaren Kesäkahvio; Sammakkoniemi kuivakäymälä & varasto palvelee koko aluetta. Noin 3 kilometrin jälkeen reitillä ovat Linnavuori kuivakäymälä ja Linnavuori pienvenelaituri—osalle retkelijöistä vene tuo juuri tähän laituriin, jolloin nouseminen huipulle jää lyhyemmäksi. Jalkaisin mittasi opasteiden mukaan noin 3,2 kilometriä Linnavuorelta takaisin kioskille ja kehui erityisesti saaren länsirannikon lehtomaisemia(4). Noin 3,6–3,7 kilometrin kohdalla Perpulanluhta tarjoaa Perpulanluhta telttailualueen, Perpulanluhta tulentekopaikan, poiju- ja renkaskiinnitykset sekä Perpulanluhta kuivakäymälän—käytännöllinen taukopaikka lahden äärellä. Linnansaarentorppa laituri ja Linnansaari torppa kuivakäymälä liittyvät alueen torppamuseokohteeseen, jota Visit Savonlinna suosittelee Linnavuoren maiseman ohella(2). Loppulenkki palaa Sammakkoniemeä kohti, missä Sammakkoniemi kaivo, Sammakkoniemi sauna, Sammakkoniemi keittokatos polttopuusuoja, Sammakkoniemi saunan uimalaituri, Sammakkoniemi telttailualue, Sammakkoniemi katettu nuotiokehä, Sammakkoniemi kanoottilaituri ja Sammakkoniemi tulentekopaikka muodostavat leirintä- ja uintirannan palvelulinjan—tarkemmat tiedot löytyvät kunkin kohteemme omalta sivulta. Vesillä liikkujia palvelevat Sammakkoniemi huoltolaituri, Sammakkoniemi veneenkiinnityspoiju (12 kpl), Sammakkoniemi vierasvenelaituri, Kamarluoto laituri ja Kamarluoto veneenkiinnityspoiju (2 kpl). Sammakkoniemestä lähtee myös lyhyempiä polkuja: Linnon polku ja Linnon kurkistus tutustuttavat saaren eteläosiin, Perpulan pyörähdys haarautuu Perpulanluhdan tuntumassa. Melojat yhdistävät helposti järvi- ja maastopäivän Linnansaaren kierrokseen tai pidempään Oravi–Järvisydän -melontalinjan osaan(3). Talvisin järjestelmä on erillinen, ja Visit Savonlinna kuvaa muun muassa Linnansaaren talvivaellusreitin kaltaisia merkittyjä talvireittejä(2). Jalkaisin muistuttaa Linnavuoren näköalan arvosta, hyttysvarustuksesta lehtometsissä ja siitä, että Sammakkoniemen kioskin herkut kannattaa säästää palkinnoksi pitkän kävelyrupeaman jälkeen(4).

Kokonharjun polku on noin 2,4 kilometrin mittainen merkitty osuus Kokonharjun harjulla Savonlinnassa, Punkaharjun kansallismaisemassa. Etelä-Savo on järvinen maakunta, ja tämä reitti sijoittuu sen Saimaan solmukohtaan. Reitti nousee ja laskeutuu harjun rinnettä luonnonmukaisessa männikössä ja kulkee Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimuspuiston puulajikokeilujen ja vanhojen istutusmetsien kautta, muun muassa noin 140 vuotta sitten istutetun lehtikuusikon ja Suomen korkeimpiin kuuluvien mäntyjen siimeksessä. Harjun laella ollaan karkeasti noin 30 metriä korkeammalla kuin Kokonselkä-järven pinta, ja järvimaisema välkkyy puiden lomasta. Luonnonsuojelualueen retkeilyverkostosta ja ajantasaisista käytännöistä kannattaa lukea Metsähallituksen Luontoon.fi-sivut(1). Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsän sivuilla Kokonharjun reitti kuvataan lähtevän vanhan koulun parkkipaikalta tutkimuspuiston luona ja olevan kolmen kilometrin mittainen kävely(2)—monet esitteet ja kävijätekstit pyöristävät saman kierroksen likipitäen samaan, vaikka meillä julkaistu viiva on noin 2,4 km. Retkipaikan Luontopolkumies kertoo käytännön tuntumasta: oransseja maalimerkkejä, penkin reilun kilometrin kohdalla ja lyhyistä yhteisosuuksista Hakin kierrokseen puulajipuistossa(3). Kruunupuiston reittisivu täydentää kuvaa jyrkemmistä nousuista ja laskuista harjulla sekä oranssien merkkien seuraamisesta ja siitä, että palvelut ovat vain muutaman sadan metrin päässä reitistä(4). Ratavartija kaivo osuu reitille noin 0,35 kilometrin kohdalla. Alueella risteää myös Puruveden ympäriajo, pitkä pyöräilyreitti, samassa harjuyhteisessä—hyvä huomioida, jos yhdistät kävelyn ja pyöräpäivän. Viivan itäpäässä on Kokonharju P-alue -niminen pysäköintipaikka. Monet saapuvat autolla Tutkimuspuistoon osoitteeseen Puistometsäntie 14 Suomen Metsämuseo Luston viereen, missä opasteet ohjaavat sekä Kokonharjun polulle että Hakin kierrokselle; heti lähdön jälkeen kannattaa varata muutama sata metriä puulajipuiston läpi ennen kuin Kokonharjun oma lenkki erkane(2)(3). Maasto on pääosin helppokulkuista, mutta harjun muodot tuntuvat jaloissa; myös maastopyöräilijöitä näkee harjun poluilla, kun väylää jaettu liikenne kunnioitetaan(3). Itse Kokonharjun polulla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(3).

Iso-Kankainen polku on noin 2,3 kilometrin ympäryslenkki Iso-Kankaisen retkisaarella Pihlajavedellä lyhyen venematkan päässä Savonlinnasta, Etelä-Savossa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivu kokoaa tämän luontopolun kuvauksen ja on paras paikka tarkistaa nuotion käyttö, jätehuolto sekä mahdolliset ajankohtaiset rajoitukset ennen retkeä(1). Saari on sekoitus havumetsää, kallioita ja hiekkarantaa Saimaan saaristossa; Veneilysaimaa kuvailee saarta rauhalliseksi retkisatamaksi ja kehuu länteen avautuvaa pitkää Pihlajaveden selkää ja auringonlaskun tunnelmaa(2). Pihlajavesi kuuluu laajempaan Pihlajaveden Natura 2000 -kokonaisuuteen; ymparisto.fi kuvaa alueen merkitystä Saimaan järviluonnolle ja saimaannorpan elinalueelle(3). Erityisesti pesimä- ja poikasuojeluajat kannattaa huomioida rannalla ja jäillä. Saarelle tulee veneellä tai kanootilla Savonlinnasta; maantiesiltaa ei ole. Pienveneillä ja kanootilla laskeutuminen onnistuu Iso-Kankainen Uimannan hiekkarannalle, ja Iso-Kankainen kiinnityspoiju (4 kpl) tarjoaa poijupaikat isommille veneille—laituria ei ole, joten reitti rantaan suunnitellaan rantautumisen tai poijuinnin kautta(2). Lenkillä ohitat teltalle ja riippumatolle sopivat Iso Kankainen pohjoinen - ja Iso Kankainen etelä -leirialueet. Iso-Kankainen tulentekopaikka, Iso-Kankainen, tulentekopaikka ja Iso-Kankainen, katettu tulentekopaikka tarjoavat avoimen ja katetun tulipaikkavalikoiman; Iso-Kankainen, polttopuusuoja- kuivakäymälä-jätehuoltopiste sekä erillinen Iso-Kankainen polttopuusuoja-kuivakäymälä -kokonaisuus pitävät polttopuusuojan, kuivakäymälät ja jätepisteen samassa saaren palvelurykelmässä. Talvella pitkä Talvipyöräilyreitti jääteillä saaristossa kulkee jäätien päällä samojen Iso-Kankaisen kohteiden kautta, joten kesäkävelijät ja talvipyöräilijät kohtaavat samat uimarannat ja tulipaikat eri vuodenaikoina. Kohdistetuissa YouTube-hauissa ei löytynyt selkeää, pelkkää jalkapatikkaa esittelevää videota; jos etsit liikkuvaa kuvaa, varmista nimestä ja kartasta, että kohde on nimenomaan Iso-Kankainen, ei pelkkä yleinen Saimaa-kooste.

Puulajireitti on noin 1,3 kilometrin mittainen retkeilyosuus Luonnonvarakeskuksen (Luke) Punkaharjun tutkimusmetsässä valtatie 14:n pohjoispuolella Luston metsämuseon lähellä Savonlinnan Punkaharjulla. Etelä-Savon järvimaisemassa kulkee Euroopan vanhimpia metsäkoetusverkostoja: Punkaharjun tutkimusmetsät käsittävät noin 750 hehtaaria ja tiiviin koetoiminnan ydin, Tutkimuspuisto, on alue, jossa useimmat polut ja havaintokohteet sijaitsevat. Ajankohtaiset vierailusäännöt, teemakohteet ja puulajipuiston rooli tutkimusalueella löytyvät Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsän sivuilta(1). Tällä osuudella kuljet kahden tutun Karjalankallio P-alueen ja Kokonharju P-alueen välillä tutkimusmetsän polkuverkossa. Karjalankallio P-alue osuu suunnilleen noin 0,3 kilometrin kohdalle ja Kokonharju P-alue noin 0,76 kilometrin kohdalle, mikä tekee osuudesta käytännön yhdistäjän, jos haluat kiertää esimerkiksi Hakinkierroksen tai lyhyemmän Karjalankallion huilauksen. Puulajipuiston arboretum on Luken esittelyalue vieraille puulajeille harjun kupeessa: kunnostuksen ja laajennuksen jälkeen alueella on yli sata puulajia, alalajia ja muotoa, ja monia lähikasvuja voi vertailla vierekkäin. Hakinkierroksen ja muiden tutkimuspuiston reittien kuvauksissa mainitaan myös vuonna 1877 istutettu Montellin lehtikuusikko(1). Visit Punkaharju kuvaa lähtöä Puulajipuiston parkkipaikalta ja kahviolta Punkaharjun harjutieltä sekä kahta viitoitettua vaihtoehtoa, Puulajireittiä ja Montellin reittiä, hiekkapintaisia huoltotiesteitä pitkin puunimikylttien kanssa(2). Heidän kuvaamansa kierros on noin 3,2–3,5 kilometriä, eli pidempi kuin tämän kartalla oleva 1,3 kilometrin osuus; jos haluat täyden ”bongaa puita” -kierroksen kahvion ja opasteiden kanssa, kannattaa lukea myös heidän sivunsa(2). Karjalankallion näköalakallio ja sen laavu ovat alueen klassikkotauko. Luontoon.fi listaa Karjalankallion laavun varattavana lean-torakenteena, jossa on tulipaikka ja kuivakäymälä Punkaharjun luonnonsuojelualueen palveluverkossa(4). Karjalankallio P-alueelta suunta on luonteva, jos tulet Hakinkierrokselta. Retkipaikan Luontopolkumiehen Hakin kierros -juttu kertoo Karjalankallion taukopaikan keittokatoksesta, pöydistä ja järvimaisemista sekä vuoden 2020 jälkeen uudistetuista opastauluista(3); lisätietoja varauksesta löytyy meidän Karjalankallion laavu -sivultamme. Talvella sama käytävä liittyy usein tutkimusmetsän latuverkkoon (esimerkiksi Metlan lenkki latu käyttää samoja parkkipaikkoja). Valitse säänmukainen jalkine, vältä suljettuja koealoja ja pidä metsä siistinä.

Kolmattatoista metsäaiheista rastia, lähtöpaikan postilaatikosta saatavat luontopolkuvihkot, pitkospuut, merkintäväri ja ajo-ohjeet löytyvät City of Savonlinna -luontopolkujen osiosta, jota Savonlinnan kaupunki pitää ajan tasalla(1). Päiväretkellä täydentää käytännön vinkit Hirvasjärventiestä, vastarannan parkkipaikasta, risteyksistä, noususta kalliojyrkänteen vieressä puukaiteilla ja penkeistä huipulla(2). Avoin karttalistaus vahvistaa lähdön tien varrella(3). Reitin pituus on noin 2 kilometriä meidän kartalla Savonlinnan itäpuolella Etelä-Savossa. Polku lähtee Hirvasjärventien varrelta, jossa isossa opasteessa lukee reitin nimi; Karhuvuoren parkkipaikka on tien toisella puolella. Noin 0,8 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Karhuvuoren laavu tulipaikan kanssa—hyvä tauko- tai grillauskohde. Kaupunki kehottaa ottamaan mukaan pari klapeja nuotiota varten(1). Tällä luontopolulla ei ole kuivakäymälää(1). Alkumatkalla pitkospuut ylittävät kosteikkoa ennen nousua Karhuvuorelle; yksi jyrkkä osuus kulkee pystysuoran kalliorotkon vieressä puukaiteiden kanssa, ja kävijät kuvailevat myös loivempaa kiertolinjaa toiselta puolelta kallioharjua(2). Huipulla on penkit ilman nuotiopaikkaa(2). Maasto vaihtelee kangasmetsässä ja kuusia näkyy näyttävästi(2). Samaan ulkoiluverkostoon kuuluvat Nyrkkimäen valaistu latu ja Nyrkkimäen kuntorata, jotka kulkevat Karhuvuoren laavun lähistöllä, sekä kaupunkireitin tasolla Talvipyöräilyreitti jääteillä saaristossa, joka talvella voi hyödyntää samaa laavupysähdystä. Savonlinnan kaupungin metsätoimi ylläpitää reittiä; tarkista ajantasaiset tiedot ennen lähtöä kaupungin sivuilta(1).

Soininmäen luontopolku on noin 7,6 kilometrin mittainen päiväretkeilypolku Savonlinnan länsipuolella: se nousee Saimaan rantametsästä Soininmäen harjulle ja Mustalammen laavulle ja palaa Vuohimäkeä kohti. Merkinnöistä, märkiin kohtiin rakennetuista pitkospuista, Mustalammen kuivakäymälästä, polttopuiden käytännöistä ja ajo-ohjeista keskustasta kannattaa tukeutua savonlinna.fi(1) -sivuun. Visit Savonlinna julkaisee PDF-kartan, joka auttaa erityisesti Mustalammen laavun ympäristössä(3). Retkipaikassa Luontopolkumiehen Mika Markkanen kuvailee keltaisia merkkejä, risteyksen, josta voi suunnata Olavin Retkeilijöiden Tervastuvan, Suurjärven tai Kuikankolon suuntaan, vuoden 2019 penkkiuudistuksen Mustalammen laavulla ja syksyistä märkää kävelyä kumisaappailla(2). Länsipuolen lähtöpaikka on Vuohimäen ratsastuskoulun kenttäalueen ja leirintäalueen parkkipaikan välisessä kulmassa opastauluilla: kaupunki ohjaa Poukkusalmentien ja Vuohimäentien kautta isolle soraparkille(1). Ensimmäiset kilometrit vaihtelevat kuusimetsän, lyhyiden hiekkatiepätkien ja Saimaan tuntuman välillä. Noin 3,5 kilometrin kohdalla tulee Mustalammen laavu - Savonlinna kalliolta Mustalammen yläpuolelle—tauko nuotiolla onnistuu, kun tuo omat eväät ja käyttää ylläpidettyä polttopuuta säästävästi. Risteyksessä yhdistyy kartalle merkityt reitit: Soininmäentie-Kuikankorpi ja Soininmäentie - Mustalampi jatkavat keltaista käytävää, Laavujen kierros sitoo pidempiä laavupiirejä Tervastuvan ja Kuikankolon kautta, Tervastupa- Mustalampi ladut palvelee hiihtäjiä sesongissa ja Vuohimäki-Mustalampi-Tervastupa pyöräilyreitti tarjoaa pyöräilijöille laajemman lenkin samoilla taukopaikoilla. Nousu harjun yli on reitin mahtavin osa: Markkanen mittasi yli 70 metrin nousun Saimaan rantaviivalta Soininmäen penkeille ja kuvaa kauas siintäviä järvi- ja vaaramaisemia(2). Paluu kulkee osin samaa metsäkäytävää, käy Pullinlahden laavun kautta lähellä Vuohimäkeä ja päättyy Vuohimäen ratsastuskoulun maneesin ja kenttien lähelle—osoite Vuohimäentie 40 auttaa tunnistamaan alueen(1). Polun osuessa Vuohimäki-Aholahti ulkoilureittiin talvipäiväretkeläiset voivat jatkaa Aholahden liikunta-alueen parkkeihin tai lähipalveluihin, jos aikataulu sallii. Savonlinna sijaitsee Saimaan järvi-Suomessa. Etelä-Savo tunnetaan saaristosta ja kulttuurimatkailusta.

Niemen kierto on noin 2,6 kilometrin metsäinen ja järvirantainen kävelykierros Savonlinnassa Säimenen kyläalueella, jota paikalliset yhä kuvaavat Savonrannan maisemaksi. Reitti kulkee Etelä-Savon järvimaisemassa pitkälti Kangasjärven rantaviivan tuntumassa, ja maasto on luonnonmukaista, juurakkoista ja paikoitellen kuoppaista. Etelä-Savon museot kertoo, että Säimenen myllymuseon läheisyydessä kiertää luontopolku, jonka varrella on laavu(1). Savonranta.com täydentää käytännön ajo-ohjeet, turvallisuusnäkökulmat ja kuvauksen rantaosuuksista(2). Visit Savonlinna nostaa myllyn matkailukohteena niille, jotka yhdistävät kulttuuripysähdyksen ja lyhyen patikan(3). Meidän kartallamme kierros on selkeä lenkki. Pysäköinti onnistuu luontevasti Säimenen myllymuseo parkkipaikalla—lisätiedot löytyvät meidän sivultamme. Hyvin alkuvaiheessa reitillä on Eräkämmen laavu taukopaikkana nuotiolla; tarkemmat käyttövinkit löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Savonranta.com mainitsee Lemmenkallion noin puolivälin tienoilla jyrkkänä mutta näköalallisena pysähdyspaikkana Kangasjärven yli—kostealla kelillä askel kannattaa pitää varovaisena(2). Reitti on merkitty oranssein maalimerkkeinä ja nauhoilla, ja märkiin kohtiin on rakennettu puusiltoja(2). Samat Säimenen luontopolkujen risteykset yhdistävät pidempiin päiviin Kangasjärven metsätien polkuun, Timon Taival -reittiin ja Haapavuoren voipolkuun; paikallisissa kuvauksissa verkostoa kuvataan neljän polun kokonaisuutena, jossa pisin yhdistelyvaihtoehto voi nousta likimain seitsemään kilometriin(2).

Joroinen on Etelä-Savon kunta. Kangasvuokon kuiskaus 2,8 km on tiivis, merkitty lenkki Kotkatharjun ulkoilualueella aivan valtatie 5:n kupeessa. Reitin pituus on noin 2,9 km. Se kulkee virallisen Kangasvuokon kuiskaus -reittiverkoston (oranssit kangasvuokkomerkit) varrella mutta noudattaa Kotkatharjun Ulkoilualueen esittelemää lyhyempää perhekierrosta, joka kiertää Likolammin harjun pidemmän reitistön(1). Ajantasaisimmat tiedot opasteista, talvihoidosta, koirista ja pyöräilystä löydät Kotkatharjun Ulkoilualueen Kangasvuokon kuiskaus -sivulta(1). Joroisten kunta esittelee Kotkatharjun aluetta ja ohjaa tarkempiin tietoihin alueen omille sivuille(3). Kotkanmajan lähtöalueelta polku laskeutuu nopeasti Kanavajoen varteen, missä Kotkatharjun laavulla on laavu ja nuotiopaikka polttopuineen(1). Reitti kulkee osittain frisbeegolfväylien ja Kartanogolfin läheisyydessä, ohittaa Karhulahden kotiseutumuseon ja Bomila Resortin—varaa frisbeegolfareille tilaa ja huomioi muut käyttäjät. Kanavan alueella kulkee Kanavan frisbeegolfrata, ja mäkihyppyrinteen kupeessa ovat Kotkatharjun kuntoportaat sekä Joroisten pieni hyppyrimäki ja Joroisten Urheilijoiden hyppyrimäki. Lyhyt lenkki palaa Kotkatlahdentien suuntaan; pysäköintiä on Kotkatharjun parkkipaikalla ja Kanavan parkkipaikalla. Pidempi Kangasvuokon kuiskaus jatkaa Likolammin harjulle noin 7 km:n pääreitillä; samaa verkostoa voi yhdistää Kotkanpolkuun, Kanavan latuun ja Kartanogolf ja Kotkatharjun ulkoilualue -pyöräilyreittiin, jotka jakavat pysähdyksiä tältä alueelta. Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus kuvaa koko reitin kulkua ja päällekkäisyyksiä väylien kanssa(2). Joroinen sijaitsee Kuopion ja Mikkelin välillä; Etelä-Savon järvi- ja harjumaisemat näkyvät Kotkatharjun jokivarsien, väyläreunojen ja metsäpolkujen yhdistelmänä.

Moskunpolku on noin 1,6 kilometrin patikointilenkki Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Pihlajaniemen ulkoilualueella kaupungin länsipuolella. Reitti istuu samaan järvi- ja metsäverkostoon kuin Tervastupa, Suurijärvi ja Koivukannan lossi, joten se sopii lyhyeksi lisälenkiksi, kun olet jo uimarannalla, saunassa tai laavulla tässä Saimaan kulmassa. Alueen reittivinkkejä, Tervastuvan latukahvilan talviaukioloja ja Pihlajaniemen talviretkeilyä koskevia tietoja kannattaa tarkistaa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeita laajemmille Pihlajaniemen lähtöpaikoille Suuri Savontien ja Pihlajaniementien varrella, mukaan lukien käännös Vuohimäkeä kohti Soininmäen luontopolkua(2). Lenkin varrella kuljet Koivukanta Lossi 191 -lossin läheisyydessä; Suomen lauttaliikenne kuvaa Koivukannan lossireitin pituudeksi 721 metriä ja tunnistaa lossin numerolla 191(5). Lenkki palaa kohti Tervastuvan palveluryhmää, jossa Tervaskota, Tervastupa, Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta ja Tervastuvan Avanto ovat lähekkäin. Uimaranta, vuokrattava kota ja tupa, sauna ja talviuintimahdollisuus sopivat pidempään taukoon kävelyn jälkeen. Out in the Nature kuvaa laajempaa Suurijärven kävelyä lähtien Tervastuvalta osoitteesta Pihlajaniementie 705 ja yhdistäen Kuikankoloon, Kollaa Laavuun ja merkittyihin metsäosuuksiin järven ympäri(4). Kartallamme Moskunpolku on erillinen lyhyt lenkki, joka kohtaa tämän kokonaisuuden Tervastuvan kohdalla sen sijaan, että toistaisi koko Suurijärven kierroksen. Päivää voi jatkaa samasta solmukohdasta suurijärven kierrokseen, Aholahti–Tervastupa -retkeilyreittiin, Laavujen kierrokseen ja Jorinsatamaan jalan tai suksilla; samaan verkostoon kuuluu myös Jorinsatama lähellä Tervastupaa. Metsähallitus listaa suurijärven kierroksen Luontoon.fi-palvelussa virallisena pitkänä kierroksena Suurijärven ympäri Tervastuvan lähtöalueelta(3). Savonlinna on helppo kohde omalla nimellään: reitti on lyhyen ajomatkan päässä keskustasta, ja Pihlajaniemi toimii sekä pikakävelyjen että koko päivän järvisyiden lähtöalueena(1)(4).

Suurijärvi–Kuikankolo on noin 0,6 kilometrin patikointiyhteys Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Suurijärven metsäisellä rannalla Pihlajaniemen ulkoilualueella. Se on lyhyt päiväretki -tyyppinen pätkä Kuikankolon erätuvan ja Kollaa Laavun välillä, kätevä osa pidempää Pihlajaniemen reittiverkostoa. Virallinen reittikuvaus ja ajantasaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Visit Savonlinna kokoaa ylläpidetyt kävely- ja pyöräilyreitit alueella ja viittaa laavuihin ja nuotiopaikkoihin, joita voi yhdistää järvenrantakävelyihin(2). Reitti lähtee vain kymmenien metrien päästä Kuikankolosta ja kulkee rantaa kohti Kollaa Laavua tämän lyhyen osuuden päässä. Kuikankolo on saman maiseman varaustupa; Kollaa Laavu tarjoaa järven rannalla laavutauon pidempiin kierroksiin. Out in the Nature kuvaa saman merkityn verkoston Suurijärven ympärillä: he seurasivat sinisiä merkkejä kohti Aholahtea ja Kuikankoloa kivisellä, jyrkällä rantaviivalla ja kulkivat Kollaan laavun ohi aivan veden ääressä omalla lenkillään(3). Tämän osuuden voi liittää Laavujen kierrokseen, suurijärven kierrokseen, Kuikankolo polkuun tai Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa -ulkoilureittiin, kun haluaa siirtyä tuvan, laavun ja Tervastuvan palveluiden välillä ilman turhaa maantiepalautusta. Savonlinna on vilkas Saimaan kaupunki; Pihlajaniemi sijaitsee keskustan länsipuolella, ja Tervastupa sekä uimarannat ja saunat toimivat usein autolla saavutettavina lähtöpisteinä näille reiteille(2)(3). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeita ja luontopolkuja koskevia tietoja laajemmasta Soininmäki–Pihlajaniemi -kokonaisuudesta, jos lähestyt aluetta eri lähtöpisteistä(4).

Ylläpidetyistä luontopoluista, laavuista ja virallisista lähtöohjeista länsipuolella kannattaa aloittaa Savonlinnan kaupungin luontopolut -sivustolta(1). Yhdysreitti Savonlinna on erittäin lyhyt kävely-yhteys—noin 0,3 kilometriä eikä rengasreitti—Savonlinnan Pihlajaniemen länsipuolen ulkoiluverkossa. Se kytkee toisiinsa pidempiä reittejä ja palveluja Kuikankolon, Mustalammen ja Tervastuvan seuduilla eikä ole itsessään pitkä vaelluskohde. Sama alue on osa laajempaa kunnallista ulkoilureitistöä, josta Luontoon.fi kuvaa esimerkiksi Soininmäentie–Kuikankorpi -osuutta(2). Käytännössä yhdysreittiä tarvitaan siirtymissä verkoston osien väillä—esimerkiksi Soininmäentie–Kuikankorpi -reitiltä kohti Mustalammen laavu - Savonlinna -kohdetta, Kuikankolo polulle Kuikankololle, talvisin Kuikankolon yhdysladulle tai jatkaessa Vuohimäki-Kuikankolo-Tervastupa ulkoilureitillä, Laavujen kierroksella, Soininmäentie - Mustalampi -reitillä, Tervastupa- Mustalampi -laduilla tai Vuohimäki-Mustalampi-Tervastupa pyöräilyreitillä. Pääasiallisesta Soininmäen luontopolun lenkistä—risteyksestä kohti Kuikankoloa, Tervastupaa ja Suurijärveä—on kuvattu Retkipaikassa(3). Saimaan rantametsistä ja kauempana oleviin kansallispuistoihin löytyy Visit Savonlinnan kooste(4). Reitti sijaitsee Savonlinnassa. Etelä-Savo on järvinen maakunta, ja Savonlinna kuuluu siihen.

Soininmäentie–Mustalampi on lyhyt retkeilyosuus Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella, noin 1,5 kilometriä yhtenä polkuna Mustalammen rantaan ja Mustalammen laavulle. Se kuuluu samaan merkittyyn kokonaisuuteen kuin pidempi Soininmäen luontopolku. Kansallisen reittitietueen ja kartan löydät Luontoon.fi-palvelusta(1). Savonlinnan kaupungin Luontopolut-sivut kuvaavat laajemman Soininmäen reitistön, parkkipaikan Vuohimäentie 40:llä, keltaiset maali- ja nuoliopasteet, pitkospuut luontopolun märillä kohdilla sekä Mustalammen laavun kuivakäymälän ja Olavin Retkeilijöiden polttopuuhuollon(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykertomus täydentää käytännön tietoa: suuri osa Soininmäestä on WWF:n perintömetsää, syksyllä maasto voi olla märkää, ja laavu on kalliolla ihan järven vieressä—varaa vaikka muutama klapi nuotiota varalle(3). Mustalammen laavu - Savonlinna on luonteva taukopaikka: nuotiopaikka, puuvarasto ja yhdistyksen huoltamat polttopuut. Samasta solmukohdasta jatkuvat talvisin ladut Tervastupa–Mustalampi -reitillä, koko Soininmäen luontopolulla, Laavujen kierroksella, Vuohimäki–Mustalampi–Tervastupa -pyöräilyreitillä ja lyhyellä Soininmäentie–Kuikankorpi -yhdysosuudella—saman alueen varaan voi yhdistää hiihdon, pyöräilyn tai pidemmän patikkapäivän. Savonlinna sijaitsee Etelä-Savossa Saimaan rannalla; tämä osuus on kaupungin länsipuolella Pihlajaniemen suuntaan. Reitti sopii kevyeksi puolen tunnin–tunnin retkeksi tai osaksi pidempää päivää reitistöllä.

Laavujen kierros kulkee Savonlinnassa, Etelä-Savon järvimaisemissa, pääosin Pihlajaniemen ulkoilualueella lähellä keskustaa. Etelä-Savo on järvi- ja metsäreittien maakunta, ja tämä kierros yhdistää Suurijärven, Kuikkalammen ja Mustalammen rantoja sekä useita laavuja ja tupia taukoihin, nuotioon tai yöpymiseen. Savonlinna on vilkas Saimaan kaupunki, josta löytyy myös tämä laavukierto. Laajempaan Pihlajaniemen tarjontaan, Tervastuvan palveluihin ja muihin kävelyvinkkeihin kannattaa tutustua Visit Savonlinnan sivujen kautta(1). Metsähallitus listaa saman maiseman Aholahti–Tervastupa -vaellusreitin Luontoon.fi-palvelussa(2). Käytännössä lähtö on Tervastuvan palveluryhmästä: Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta, Tervaskota, Tervastuvan Avanto ja Tervastupa sijaitsevat reitin alkupäässä niin lähellä toisiaan, että voit uida, käyttää kotaa tai saunoa ennen pidempää lenkkiä. Visit Savonlinna kuvaa Pihlajaniemen talviretkeilyä niin, että Tervastupa on autolla saavutettava lähtöpiste, jolta löytyvät nuotiopaikka, laavu ja vapaaehtoisvoimin pyörivä latukahvila viikonloppuisin(1). Varsinaisen kierroksen varrella Kollaa Laavu ja Kuikankolo tarjoavat taukopaikkoja Suurijärven ja Kuikkalammen seuduilla; Mustalammen laavu - Savonlinna sijoittuu Mustalammen suuntaan, ja Savonlinnan kaupungin Soininmäen luontopolun kuvauksen mukaan Mustalammen laavun yhteydessä on kuivakäymälä sekä Olavin retkeilijöiden polttopuuhuolto(4). Out in the Nature kuvaa lyhyempää Suurijärven lenkkiä samalta alueelta ja mainitsee eri osuuksilla seurattavaksi punaiset ja siniset maalimerkit, paikoin kallioisen ja jyrkän rantaviivan, pitkospuut sekä loppupään leveämmät metsätiet(3). Teksti nimeää Laavujen kierroksen noin 13 kilometrin reitiksi kolmen järven ympäri ja mainitsee Kuikankolon ja Mustalammen laavut yöpymiseen sopivina(3). Tervastuvalla reitti kohtaa muun muassa Jorinsataman Koivukantaa kohti, Moskunpolun, suurijärven kierros -lenkin, Aholahti–Tervastupa -vaellusreitin, hiihto- ja pyöräyhdyslenkit sekä lyhyemmät yhteydet Soininmäen luontopolulle ja Vuohimäelle—näistä voi koota lyhyemmän päivän tai vaihtoehtoisen reittimuodon.

Jorinsatama on lyhyt noin 1,7 kilometrin pätkäreitti Savonlinnassa. Etelä-Savo on järvimaisemien ja ulkoiluverkostojen maakunta, ja tämä reitti istuu Pihlajaniemen Tervastuvan palvelualueen sekä Koivukannan retkisataman (Jori Hokkasen satama) väliin; siellä kohtaat Moskunpolun ja Koivukannan lossin. Laajempaan Pihlajaniemen reitistöön, Tervastuvan palveluihin ja muuhun kävelytarjontaan kannattaa tutustua Visit Savonlinnan kautta(1). Lähtö on samassa palveluryhmässä kuin Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta, Tervastupa, Tervastuvan Avanto ja Tervaskota: kompakti ranta- ja metsäpiste, jossa perheet usein pitävät tauon ennen pidempiä lenkkejä. Visit Savonlinna kuvaa Pihlajaniemen talviretkeilyverkostoa niin, että Tervastupa on autolla saavutettava lähtöpiste, jolta löytyvät nuotiopaikka, laavu ja vapaaehtoisvoimin pyörivä latukahvila viikonloppuisin(1). Itä-Savon juttu Pihlajaniemen reiteistä mainitsee uudet maastomerkit ja kokonaan uuden luontopolun, joka lähtee Tervastuvalta lapsiperheille; laajemman kokonaisuuden helmenä mainitaan Soininmäen perintömetsä(4). Reitti kulkee luoteesta kaakkoon kohti Koivukantaa. Satama-alueella kuljet Koivukanta (Jori Hokkasen satama) GrilliKatos -kohteen ohi ja Koivukanta Lossi 191 -lautalle, joka ylittää Koivukannan salmen. Finferries ilmoittaa ylityksen pituudeksi 721 metriä ja lauttapaikan osoitteeksi Pihlajaniementien Savonlinnassa(2). Veneilysaimaa kuvaa Koivukannan Metsähallituksen omistamaksi retkisatamaksi, jonka huollosta vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry; palveluina mainitaan muun muassa maantieyhteys, traileriluiska, grillikatos, nuotiopaikka, jätepiste ja esteetön käymälä, ja teksti muistuttaa, että lossi liikennöi vuorokauden ympäri ja voi kuulua tyyninä öinä(3). Koivukannalta voit jatkaa Moskunpolulle tai koota pidemmän päivän suurijärven kierros -lenkistä, Laavujen kierros -reitistä tai Aholahti-Tervastupa -vaellusreitistä; kaikki kulkevat osin tässä samassa rantavyöhykkeessä.

Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä. Kyseessä on lyhyt suora patikointiosuus Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa. Se kulkee Timonlammentien monikäyttökäytävää pitkin lähtien Kuikankolon autiotuvan luota, joka on tämän linjan lähtöpiste. Autolla Tervastuvalle, talvisiin monikäyttölenkkeihin Mustalampea kohti ja Suurijärven laavuverkostoon saat kootusti tietoa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Olavin Retkeilijät ylläpitää Pihlajaniemen talvikarttoja ja ohjeita ja nimeää Timonlammentie–Kuikankolon monikäyttöreitin talvireittisivullaan; sama käytävä näkyy yhteisenä talvi- ja monitoimiyhteytenä Kuikankolon ja ympäröivän latu- ja kävelyverkoston välillä(2). Talvella yhdistys kuvaa monikäyttöreittejä soveltuviksi hiihtoon, kävelyyn, pyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja koiran ulkoilutukseen kytkettynä ja pyytää välttämään latujen sotkemista(2). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeet ja yleiset huoltotiedot Vuohimäentien ja Mustalammen laavun ympärille keskittyvälle merkitylle luontopolkujen verkostolle samassa metsäkokonaisuudessa Kuikankolon kanssa, mukaan lukien polttopuun huolto pidemmillä lenkeillä(3). Out in the Nature -sivuston Suurijärven kierroksesta kuvaama retki kertoo, miten päiväkävijät liittyvät värikoodattuihin polkuihin kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa järven kiertävillä risteyksillä—hyvä taustakuva sille, miten tämä lyhyt lähestymistie sijoittuu vilkkaampaan Suurijärven ja laavuverkoston kokonaisuuteen, vaikka nämä 2,1 km ovat nimenomaan Timonlammentien yhteys Kuikankololta(4). Kuikankolosta voit jatkaa Kuikankolo polkuun, Kuikankolon yhdyslatuun, suurijärven kierrokseen, Laavujen kierrokseen, Suurijärvi – Kuikankolo -yhteyteen ja Kuikankolo-Kaukalomäki -reittiin kauden ja välineiden mukaan. Lue lisää omilta sivuiltamme Kuikankolosta ja kustakin yhteysreitistä, kun suunnittelet pidempää päivää.

Reitin pituus on noin 6 kilometriä, ja se kiertää metsäisen Suurijärven Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa. Lähtöalueen palveluista ja laajemman verkoston kausivinkeistä kannattaa aloittaa Visit Savonlinnan sivuilta(1); Out in the Nature kuvaa käytännön kokemusta siitä, miten merkinnät ja maasto vaihtelevat järven rantaa pitkin(2). Savonlinnan kaupungin omilla luontopolkusivuilla on tietoa muista merkityistä reiteistä, jos haluat yhdistää retkiä keskustan läheltä(3). Useimmat lähtevät Tervastuvan ranta-alueelta osoitteesta Pihlajaniementie 705. Alussa kuljet heti Tervastuvan uimarantaa, Tervaskotaa, Tervastupaa, Tervastuvan saunaa ja Tervastuvan Avantoa vasten—rinnakkain ne muodostavat Saimaan rannan pääpalveluryhmän uintiin, saunaan ja talviuintiin. Noin 2,8 kilometrin kohdalla reitillä on Kollaa Laavu järven rannalla, luonteva eväs- tai yöpymispaikka nuotiopaikkoineen. Hieman yli kolmen kilometrin kohdalla tulee Kuikankolo, toinen laavu samassa metsävyöhykkeessä. Riippumaton retkikuvaus kuvaa helpohkoa alkumatkaa kosteassa metsässä, sen jälkeen kivisempää ja jyrkempää järvenrantaosuutta pitkospuiden ja lyhyiden nousujen kanssa, ja myöhemmin leveämpää metsätietä ennen paluuta Tervastuvan suuntaan(2). Samassa tekstissä mainitaan punaisten merkintöjen seuraaminen alussa ja sinisten merkintöjen käyttö, kun polku kääntyy Aholahden ja Kuikankolon suuntaan—nämä kuvaavat värikoodattua verkostoa järven ympärillä(2). Tämä rengas on osa tiheämpää polkuverkkoa: se liittyy ajatuksessa Laavujen kierrokseen, joka yhdistää Suurijärven Kuikkalammen ja Mustalammen kanssa pidemmällä laavulta laavulle -päiväretkellä, sekä lyhyempiin osuuksiin kuten Jorinsatamaan ja Moskunpolkuun, jotka jakavat Tervastuvan rannan. Talvella sama lähtöalue palvelee latuja kuten Tervastupa–Mustalampi -osuutta(1). Savonlinna on kunta; Etelä-Savo on maakunta.

Reitin pituus on noin 5,2 kilometriä. Kyseessä on suora patikointiyhteys Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa Saimaan rannalta Tervastuvan palveluryhmästä pohjoiseen Aholahden liikunta-alueelle. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi-palveluun(1); käytä sitä yhdessä Visit Savonlinnan kanssa(2) kausipalveluista ja ajantasaisista tiedoista. Tervastuvan päässä kuljet aivan alueen ydinpalvelujen äärellä: Tervastuvan uimaranta, Tervastuvan sauna, Tervaskota ja Tervastupa-autiotupa ovat rantanauhassa, ja talviuinti on Tervastuvan Avantossa samassa kokonaisuudessa. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Kollaa Laavu ja hieman myöhemmin Kuikankolo—molemmat sopivat evästaukoihin tai pidempiin lenkkeihin yhdistettynä. Pohjoispäässä reitti tulee Aholahden harjoitushallin, Aholahden kilpahiihtokeskuksen ja Aholahden frisbeegolfradan tuntumaan, ja autolla saapuvat käyttävät Aholahden parkkipaikkaa tai Aholahti Parking -alueita. Riippumaton retkikuvaus Suurijärven kierroksesta kertoo risteyksestä kääntymisestä kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa ja sinisten merkintöjen seuraamisesta, kun järven ranta käy kivisemmäksi ja jyrkemmäksi, pitkospuiden ja Kollaan laavun äärellä—nämä kuvaavat hyvin tämän reitin keskiosaa(3). Samassa tekstissä mainitaan punaiset merkinnät helpommalla alkuosuudella, mikä kuvaa laajempaa värikoodattua verkostoa järven ympärillä(3). Reitti kuuluu samaan polku- ja latuverkostoon kuin Jorinsatama, Moskunpolku, suurijärven kierros ja talvisin esimerkiksi Tervastupa–Mustalampi -ladut; lue lisää omilta sivuiltamme, jos suunnittelet pidempää päivää. Savonlinna on kunta; Savonlinnan kaupunki ylläpitää myös muita merkittyjä luontopolkuja, muun muassa Soininmäen luontopolkua Vuohimäen suunnalta, jota moni yhdistää ajatuksissaan Pihlajaniemen retkiin(4).

Reitin pituus on noin 1 kilometri. Savonlinna sijaitsee Etelä-Savossa; tämä polku kulkee kaupungin Pihlajaniemen ulkoilualueella. Kyseessä on lyhyt suora patikointiosuus Kuikankolon autiotuvan luo; tupa sijoittuu hieman yli puolen kilometrin päähän lähtösuunnasta laajemman reitistön varrella. Tervastuvan lähtöpisteestä, talvisista ladun ja lumikenkäreiteistä sekä Mustalammen laavulle kulkevasta laavuverkosta saat kootusti tietoa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Savonlinnan kaupunki julkaisee merkittyjen luontopolkujensa yleiset käynti- ja huoltotiedot samalla Vuohimäki–Mustalampi-akselilla, mukaan lukien Mustalammen laavun kuivakäymälät pidemmillä lenkeillä, joita moni yhdistää Kuikankolon tuntumaan(2). Tuvan ympäristö on tyypillistä Saimaan järvimaisemaa: sekametsää ja rantalinjaan liittyviä näkymiä yhteysreiteillä. Out in the Nature -sivuston Suurijärven kierroksesta kuvaama reitti kääntyy eräässä risteyksessä kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa ja seuraa sinisiä merkintöjä, kunnes järven rannalla maasto käy kivisemmäksi laajemmalla kierroksella—hyvä taustakuva sille, miten Kuikankolo istuu värikoodattuun Pihlajaniemen verkostoon, vaikka tämä oma osuutesi on suora lähestyminen tupaan(3). Kuikankolosta voit jatkaa ajatuksissa ja kartalla pidempiin kävely- ja retkeilyreitteihin, jotka käyttävät samaa solmukohtaa: Yhdysreitti Savonlinna, Suurijärvi – Kuikankolo, Laavujen kierros ja Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa -ulkoilureitti sekä talvisin esimerkiksi Poukkusalmi–Kuikankolo–Tervastupa–Mustalampi -ladut kelien salliessa. Lue lisää omilta sivuiltamme Kuikankolosta, Tervastuvasta ja naapurireiteistä, jos haluat pidentää päivää.

Soininmäentie–Kuikankorpi on noin 1,3 kilometrin mittainen patikointiyhteys Savonlinnan länsipuolella. Savonlinna sopii tukikohdaksi sekä lyhyille että pitkille retkille. Etelä-Savo on järvi- ja metsäreiteistään tunnettu maakunta; tämä osuus sijoittuu samaan kokonaisuuteen. Se kulkee pistemäisenä pätkänä Kuikankorven metsäaluetta kohti ja kuuluu samaan Soininmäen ulkoiluverkostoon kuin pidempi Soininmäen luontopolku. Savonlinnan kaupunki ylläpitää kaupungin luontopolkuja ja kuvaa Soininmäen päälenkkiä noin 9 kilometrin mittaiseksi: keltainen maalimerkintä ja nuoliopasteet, pitkospuut märkiin kohtiin sekä kuivakäymälä Mustalammen laavun luona; polttopuista vastaa Olavin Retkeilijät(1). Visit Savonlinna ohjaa tutustumaan ylläpidettyihin luontoreitteihin, laavuihin ja tulipaikkoihin koko seudulla(2). Käytännössä tämä lyhyt osuus toimii yhdistäjänä: se kohtaa Yhdysreitti Savonlinna -reitin heti alussa ja kulkee talvisin latureitistön ja Kuikankolon sekä Mustalammen suuntaisten reittien vieressä. Voit jatkaa esimerkiksi Kuikankolo polulle Kuikankololle, Soininmäentie – Mustalampi -yhteyteen tai koko Soininmäen luontopolun lenkille pidemmälle päiväretkelle. Luontopolkumies kuvaa Soininmäen luontopolun risteyksen, josta voi suunnata Tervastupaa ja Suurjärveä sekä Kuikankolon laavua kohti—hyvä taustakuva sille, miten Kuikankorven suunta kytkeytyy samaan metsäalueeseen(3). Mustalammen laavu - Savonlinna on kaupungin luettelema laavu pääluontopolulla Mustalammen rannalla kuivakäymälällä; luonteva taukopaikka, kun yhdistät tämän yhteyspolun pidempään kierrokseen(1). Lisätietoja löytyy sivultamme Mustalammen laavu - Savonlinna. Maasto on pääosin havumetsää ja polkuja; sateella Soininmäen reitistö voi olla pehmeä, joten tukevat jalkineet kannattavat(3).

Joroinen on Etelä-Savon kunta. Kotkanpolku on noin 7 kilometrin patikkareitti Joroisissa Kotkatharjun ulkoilualueella, muutaman kilometrin päässä keskustasta ja valtatie 5:n kupeessa. Ajantasaiset kartat, sulut ja virallinen reittikartta löytyvät Joroisten kaupungin Kotkatharju-sivuilta(1). Kotkatharjun ulkoilualueen sivusto kuvaa reittiä alueen reitistön ”kruunun jalokiveksi”: reitti kiertää Kotkatjärven jääkauden muovaamilla harjuilla ja vaihtelevassa metsässä, osin yksityisillä ja osin luonnonsuojelualueella(2). Kanavan lähtöalueelta polku kulkee pian Kotkatharjun laavun ja Kotkanmajan ohitse; lähellä ovat myös Kotkatharjun kuntoportaat, Kanavan frisbeegolfrata ja Joroisten mäkihyppyradat, joten alku on urheilu- ja tapahtumakohde metsäpolun vieressä. Kanavan parkkipaikka on helppo pysäköintipaikka Kotkatlahdentien varrella. Järven ympäri kulkevalla osuudella metsä ja harjut vuorottelevat; reitin loppupuolella kuljetaan Kanavan ampumaradan lähistöllä—huomioi ampumarata ja mahdolliset turvallisuusohjeet. Reitti on keskivaativa: juuria, lyhyitä nousuja ja hiekka- tai soratiepätkiä kapeampien polkujen välissä. Joroisten kaupunki viittaa maastoon uudistettuihin merkintöihin ja PDF-karttaan(1), ja alueen esittely kertoo vihreistä kotka-tunnuksista koko matkalla(2). Retkikertomuksissa kiitetään kilometritolppia ja vaihtelevaa maastoa—suppia, koivikkoisia harjuja ja järvimaisemia ilman rantaluontoon astumista(3). Kotkanpolulla moottoriajoneuvojen käyttö ja pyöräily ovat kiellettyjä(2). Samalta lähtöalueelta löytyvät myös esimerkiksi Kanavan latu ja Kangasvuokon kuiskaus, jos haluat toisen lenkin toisena päivänä.

Punkaharjun kulttuurireitti on hyvin lyhyt, noin 0,6 kilometrin pätkä Savonlinnan Punkaharjulla Saimaan rannalla tunnetussa kansallismaisemassa. Etelä-Savo avautuu täältä luontevasti: harju- ja järvimaisema on houkutellut matkailijoita jo yli kahdensadan vuoden ajan. Reittikuvaukset, suojelualueen säännöt ja laajempi merkitty verkosto löytyvät Metsähallituksen Punkaharjun luonnonsuojelualueen sivuilta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Savonlinna kokoaa kohteen historian, kulttuurikohteet kuten Suomen Metsämuseo Luston sekä monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ympäri vuoden(2). Museot.fi:n kulttuurikierros-sivusto kuvaa retkeilypolkuja otsikolla Punkaharjun retkeilypolut ja ohjaa tarkempiin karttoihin Luontoon.fi:hin(3). Luston vierailusivut esittelevät museon ympäristön, lähellä olevan puulajipuiston sekä valaistun Topeliuksen polun, joka yhdistää Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston(4). Maastossa tämä linja on suuntaansa kulkeva yhteys Lammasharjun suuntaan Saimaan rannalla. Noin neljännes kilometrin jälkeen olet lähellä Lammasharju sauna -, Lammasharju laituri -, Lammasharju tulentekopaikka - ja Lammasharjun kämppä -kohteita, jotka sopivat uimatauolle, nuotioon tai rauhoittumiselle ennen tai jälkeen pidemmän päivän. Alueen pohjoisempaan osaan sijoittuu Kaarnaniemi laivalaituri Kaarnalahden rannassa, ja Ratavartija kaivo on monilla Punkaharjun käynnillä tuleva nimikkokaivo. Maasto on harjumetsää ja järvirantaa; jyrkemmissä rinnerinteissä laajemmalla reittiverkostolla tukevat kengät ovat sandaaleja järkevämpi valinta, kuten Mian Elämää ja Matkoja -blogissa Punkaharjun kansallismaisemista todetaan perheloman kokemuksin(5). Pidempään liikuntaan sama alue kytkeytyy kartallamme muihin reitteihin: talvella Topeliuksen jäälatu seuraa jäisten pohjien verkostoa, ja pyöräily jatkuu Puruveden ympäriajo -nimisellä pitkällä kierroksella Puruveden ympärillä.

Karjalankallio polku on noin 0,2 kilometrin mittainen, esteetöntä profiilia noudattava metsäpolku Karjalankalliolla Savonlinnassa Punkaharjun kansallismaisemassa Puruveden rannalla. Se yhdistää Karjalankallio P-alueen, Karjalankallio laavun ja Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälä -rakennuksen samaan rantaan päin avautuvaan palveluryhmään. Ajantasaiset laavu- ja luonnonsuojeluasiat löytyvät Luontoon.fi:n Karjalankallio laavu -sivulta, jonka Metsähallitus ylläpitää (1). Retkipaikka kuvaa samalla paikalla pyörätuoli- ja rattasystävällistä profiilia sekä muistuttaa pitämään tulen laavun huolletulla nuotiopaikalla, jotta avokallio säilyy ehjänä (2). Visit Savonlinna mainitsee, että talvisin Metsähallituksen Karjalankallion laavulle pääsee myös tutkimuspuiston auraamien teiden varrelta Saimaan maisemissa (3). Luonnonvarakeskus esittelee Punkaharjun tutkimusmetsän maksuttomana ympärivuotisena käyntikohteena, jonka laajemmat merkityt reitit jatkavat tästä lyhyestä lähestymisestä (4). Polun varrella Karjalankallio laavu tulee vastaan vain sata metriä metsään; laavulla on nuotiopaikka, eväspöydät järven puolella, polttopuusuoja ja kuivakäymälät samassa palvelurykelmässä (2). Kartalle kirjautuva pätkä ulottuu Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälä -kohteeseen. Lyhyt haarautuminen tasaista rantakalliota kohti on jyrkempi eikä Retkipaikan mukaan kuulu esteettömään osuuteen (2). Karjalankallio laavulta pääsee jatkamaan pidemmille reiteille: Karjalankallion huilaus ja Hakin helpompi muodostavat vaativat esteettömät kahdeksikon lenkit, Hakinkierros kiertää järvenrantamaisemissa, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu yhdistää arboretumin ja laavun taukopaikat, talvella Metlan lenkki latu tuo hiihtäjät samaan taukopaikkaan, ja molemmat Puulajireitti-versiot kulkevat lähistöllä yhteisiin palvelupisteisiin (4).

Ajantasaiset reittitiedot, vaativuus ja pysäköinti löytyvät Heinäveden kunnan julkaisemasta Pyylin polku -sivusta Visit Kareliassa(1). Iso-Pyylin autiotuvan palvelukuvaus ja varustelu on Luontoon.fi:ssä(2). Reissaustajaruokaa käy läpi maaston osuuksia, Ruokovirran ja Pyylinojan rannan käytännön näkökulmasta(3). Heinävesi sijaitsee Etelä-Savossa. Pyylin polku on noin 6,4 kilometrin vaativa päiväretki Heinäveden Pyylinsaarella. Reitti on merkitty sinisillä maalimerkeillä(1). Tyypillinen kulkusuunta on myötäpäivään Huutoniementien parkkipaikalta: ensin hiekkatietä, sitten kuusikkoon kohti Iso-Pyylin autiotupaa Iso-Pyylin rannalla. Noin 2,9 kilometrin kohdalla tulee Iso-Pyylin autiotupa nuotiopaikkoineen, saunalla, puuvajalla, kuivakäymälällä ja laiturilla—hyvä tauko ennen kivisempia nousuja Pyylivuoren ja Koloveden kansallispuiston rajan suuntaan(1)(3). Autiotuvan jälkeen polku kipuilee kivisessä kuusikossa ja kulkee kansallispuiston luoteisosaan. Laskeutuminen Pienen Koloveden rantaan Pyylinojalle: noin 3,8 kilometrin kohdalla kuljet Pyylinoja kanottilaiturin, Pyylinoja tulentekopaikan, Pyylinoja telttailualueen ja Pyylinoja, huussin kautta—sama leiri- ja melontapaikka, jota käyttävät sekä patikoijat että melojat(1)(3). Ruokovirran jälkeen paluu hiljaista metsäautotietä kohti lähtöpaikkaa(3). Lähtöpiste liittyy myös laajempaan kahden kansallispuiston pyöräilyreitistöön ja Oravi–Sompasaari -melontalinjoihin Pyylinojan kautta, joten yhdistäminen on mahdollista, jos kuljetukset on suunniteltu. Maasto on kivikkoinen ja märällä kelillä liukas; virallisessa ohjeessa suositellaan tukevia kenkiä ja 112-sovellusta(1). Saimaan seutu tarjoaa järvimaisemia ja retkeilyverkostoja.

Merkit, taukopaikat, vaikeus ja ylläpito löytyvät Mäntyharjun kunnan Pappilanniemen reittisivulta(1). Visit Mikkeli kokoaa samat käytännön tiedot Mikkelin seudun matkailijalle(2). Reitistö kulkee Mäntyharjun kirkonkylän alueella Pyhäveden rannoilla Etelä-Savossa. Kartallamme viiva on noin 9,2 kilometriä. Kunta kuvaa noin 10 kilometrin metsäpolku- ja tieverkostoa Pappilanniemen ja Teerniemen välillä; pääosin reitti kulkee leveämmällä ulkoilureittipohjalla ja nousuja sekä laskuja on useita—kokonaisuus on keskivaativa(1)(2). Teerniemen kapeammilla poluilla on puunjuuria ja kiviä, ja sadekelillä kallio-osuudet voivat olla liukkaita(1). Patikoijat seuraavat oransseja maalimerkkejä puissa ja risteysopasteissa patikointitunnuksella; sama verkosto merkitään maastopyöräilijöille sinisillä merkeillä(1)(2). Helppo päiväretki suuntaa Nuotioniemen laavulle(1)(2). Noin kilometrin päässä lähdöstä tulee Nuotioniemen laavu katetulla tulipaikalla ja polttopuilla—lue lisää omalta Nuotioniemen laavu -sivultamme. Myöhemmin reitin varrella ovat muun muassa Mäntyharjun retkiluistelurata, Pappilan frisbeegolfpuisto sekä Kirkonkylän koulun liikuntasalin ja Kirkonkylän koulun pallokentän läheiset liikunta-alueet. Kurkiniemen suunnalla kulkee Kurkiniemen beachvolleykenttä ja Kiepin pallokenttä. Haapaseläntien uimapaikka on uimaranta Haapaseläntiellä, ja Leijonakota tarjoaa toisen taukopaikkavaihtoehdon. Mäntyharjun avantouintipaikka täydentää talvipäiviä, kun seura käyttää avantopaikkaa. Rantakäytävä liittyy luontevasti Citypatikkareittiin ja pidempään Retkeilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju) -vaellukseen sekä esimerkiksi Latu Siirlahti-Kirkonkylä-Kurkilampi -hiihtoon ja Kirkonkylän kierros -pyöräilyyn yhteisillä paikoilla, jos haluat jatkaa päivää(3). Reppuretki kuvaa syksyisellä kierroksellaan Citypatikan kulkua Teerniemen ja Pappilanniemen kautta sekä jyrkkää polkua Nuotioniemen laavulle ja näkymiä Pyhävedelle(3).

Annikinniemen luontopolku on noin 0,7 kilometrin luontopolku Annikinniemen rannalla Saimaalla Vekaransalmen lähellä. Reitti sijaitsee Sulkavalla Etelä-Savossa Saimaa UNESCO Global Geopark -alueella(3). Ajantasaiset saapumisohjeet, talvipysäköinti ja virallinen reittikuvaus löytyvät Visit Sulkavan sivuilta(1). Annikinniemi on harjumaista aluetta: niemi työntyy Saimaaseen, ja sen sisälle on jäänyt pieni lampi vedenpinnan laskun myötä, mikä tekee laguunimaisesta maisemasta erottuvan(2). Polku on helppokulkuinen ja sopii myös lapsiperheille; samoilla sivuilla kerrotaan lammen rannan tulipaikasta, niemen kärjen laavusta ja huoltotiloista sekä uinnista ja kalastuksesta Annikinlammella(2). Muut paikalliset polut liittyvät rantaan joissain kohdissa; jatkokierroksilla kannattaa seurata maastossa olevia opasteita ja karttoja.

Linnon kurkistus on noin 0,6 kilometrin esteetön kävely-yhteys Linnansaaren kansallispuiston pääsaarella Haukivedellä; tämän reittisivun kunta on Rantasalmi. Metsähallitus kuvaa yhteyden Luontoon.fi-palvelussa vaativana esteettömänä reittinä, joka vie rehevään lehto- ja kosteikkoreunaiseen metsikköön(1). Matkalla Suomessa esittelee lyhytkin polut keinona nähdä saaren tiheää järvimaiseman ja kosteikon liepeiden tunnelmaa ennen pidempiä suoriaan(4). Retkipaikka luokittelee reitin Sammakkoniemen leirintäalueelta lähteviin esteettömiin yhteyksiin, muistuttaa tarkistamaan norppaan liittyvät kulkurajoitukset ennen vesimatkaa, varaamaan venepaikan vilkkaina jaksoina ja varautumaan sääski/leppäpäivien mukaan lehtometsässä(2). Linnansaari päälaiturin jälkeen merkitty askellus pujottelee Sammakkoniemen palvelukeskittymän läpi: Linnasaaaren Kesäkahvio ja Sammakkoniemi kioski tarjoavat kesäsesongin antimia, Sammakkoniemi telttailualue palvelee telttailijoita ja Sammakkoniemi kaivo juomavettä, Linnansaaren ekohostelli majoitusta. Sammakkoniemi keittokatos polttopuusuoja, Sammakkoniemi katettu nuotiokehä ja Sammakkoniemi tulentekopaikka sopivat ruoanlaittoon ja nuotioon; Sammakkoniemi sauna ja Sammakkoniemi saunan uimalaituri kutsuvat uimaan. Vierasvenelaiturit Sammakkoniemi vierasvenelaituri, Sammakkoniemi huoltolaituri ja Sammakkoniemi kanoottilaituri sekä lähistön Sammakkoniemi veneenkiinnityspoiju (12 kpl) ja Kamarluoto veneenkiinnityspoiju (2 kpl) palvelevat vesiltä tulevia. Kuivakäymälöitä on huolletuilla kohdilla kuten Sammakkoniemi kuivakäymälä & varasto. Jos haluat jatkaa pidemmälle samalla saarella, yhdistä esimerkiksi Linnon polkuun tai koko Linnansaari luontopolku -renkaaseen kohti Linnavuorta; Torpan polku on toinen lyhyt haara leirintäalueen läheltä(2). Linnansaaren kierros -melojat käyttävät samaa satama-aluetta Tauko- ja täydennyspaikkoina. Avovesikaudella saarelle pääsee vain veden tai jään yli. Visit Savonlinna tiivistää vuorovenekulun Oravista Savonlinnassa ja Järvisydämestä Porosalmella sekä talvivaihtoehdot jään kestäessä(3). SaimaaHoliday Oravi kertoo tarkemmin Sammakkoniemen kioskin aukiolosta, laiturimaksuista ja esteettömistä tulipaikoista(6). Lue päivitetty kansallispuiston ohjeistus ennen avotulta ja liikkumista norpan lepopaikkojen lähellä(5). Tälle nimelle tarkkaa esittelyvideota ei löytynyt; useimmat klipit käsittelevät pidempiä silmukoita tai yleistä Saimaan melontaa.

Geologinen luontopolku on lyhyt, noin 1,8 kilometrin mittainen merkitty lenkki Rantasalmen Porosalmella Etelä-Savossa Saimaan rannalla. Reitti lähtee Hotel & Spa Resort Järvisydän -alueelta osoitteesta Porosalmentie 313, ja Metsähallitus julkaisee sen retkeilykohteena Luontoon.fi-palvelussa(1), josta löytyvät ajantasainen kuvaus ja kartta. Rantasalmen kunta esittelee Porosalmen ja Järvisydämen Saimaan maisemien, lomailun ja Linnansaaren kansallispuistoon suuntaavien retkien lähtöalueena(2). Polun rakensi Geologian tutkimuslaitos (GTK) geologiseksi luontopoluksi: opastaulut avaavat Saimaan syntyvaiheita, kallioperän kehitystä ja ajankohtaisia ympäristönäkökulmia, ja reitin varrella on kuvattu myös näkötorneja ryhmäretken kertomuksessa(3). Maasto vaihtelee lyhyestä lenkistä huolimatta—metsäpolkuja, lyhyitä nousuja ja kosteikkoja, joilla pitkokset helpottavat kulkua(3). Retkipaikka ja muut itsenäiset kirjoittajat sijoittavat Porosalmen Suomen luolatiheimpiin alueisiin ja kytkevät kalliotarinat laajempaan Saimaan maisemaan(4). Samalta Järvisydän rantaviivalta voi yhdistää kävelyn veneyhteysiin ja pidempiin retkiin Linnansaarelle; samalta alueelta lähtee myös Oravi-Järvisydän Melontaa, ja talvisin sama seutu liittyy Linnansaaren talvivaellusreittiin jään kannettaessa—jokainen näistä on omalla sivullaan. Sateiden tai metsätöiden jälkeen kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1); vanhemmassa retkikuvauksessa mainittiin tilapäisiä maansiirtoja yhdellä osuudella(3). Rantasalmi sijaitsee Saimaan sydämessä. Etelä-Savo tunnetaan metsä- ja järvimaisemista sekä kausittaisesta norppa- ja risteilyliikenteestä Linnansaaren seuduilla.

Kissakosken luonto- ja kulttuuripolku on noin 6,4 km mittainen reitti Kissakosken kanavan, Liekune-järven rantojen ja metsäteiden varrella Hirvensalmella Etelä-Savossa. Reitti yhdistää järvi- ja kanavamaisemat ja paikan teollisuushistoriaan: tukinuitto, paperi- ja puumassatehtaat, kanavan varren huviloita, voimalaitos ja kalaporras kosken vieressä. Hirvensalmi on Etelä-Savon kunnassa Lahden koillispuolella; Etelä-Savo kuuluu Itä-Suomen järvimaisemiin. Metsähallitus julkaisee tämän reitin tiedot Luontoon.fi:ssä(1). Hirvensalmen kunta luettelee Kissakosken luontopolun virkistysreittien joukossa ja ohjaa tulostettaviin reittikarttoihin ulkoilusivuillaan(2). Kissakosken suunnasta reitti kulkee kanavan vartta ja koivikoita, sitten pitkiä järvimaisemaosuuksia Liekuneen ja Soikanlahden suuntaan. Jyrkempi nousu vie Haukonmäelle; retkikuvauksissa mäen lakipiste on noin 40 metriä järven yläpuolella(3). Reitin varrella on arviolta viisitoista vanhempaa infotaulua kanavasta, Liekuneesta, huviloista ja luonnosta; risteyksissä näkyy myös lyhennettä LP(3). Noin kilometrin kävelyn jälkeen tavanomaiselta lähtöpaikalta kanavasillan luona tulee Kissakosken laavu veden ääreen—hyvä tauko- ja nuotiopaikka sääntöjä noudattaen; tarkemmat tiedot löytyvät Kissakosken laavu -sivultamme. Pinta on pääosin leveitä helppoja hiekkateitä, lyhyitä metsäpolkuja ja lyhyt pitkospuuosuus kanavan tuntumassa(3). Myöhemmin reitti kulkee hiljaisia maantiepätkiä peltojen ja talojen välissä; yksi risteys Ripatintiellä on helppo tulkita väärin ilman karttaa(3). Koko kierrokseen kannattaa varata noin kaksi tuntia rauhalliseen tahtiin ja valokuvataukoihin(3). Retkipaikka-artikkeli nostaa esiin kanavanvarret, Soikanniemen maisemat ja Haukonmäen ja kertoo, että ainoa rakennettu taukopaikka kierroksella on laavu heti alkumatkalla(3).

Reitin pituus on noin 2,5 kilometriä Linnansaaren kansallispuiston pääsaarella Saimaan saaristossa. Etelä-Savo tunnetaan järvimaisemistaan; Rantasalmi on mantereen puoleinen kotikunta monelle, joka lähtee kansallispuistoon Porosalmen kautta, kun taas Oravin suunnalta saarelle kulkee vuoroveneitä kohti koillisempia laitureita. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset vierailuohjeet, norppa- ja rauhoitusaluevaroitukset sekä retkeilykuvaukset Luontoon.fi-palvelussa(1). Kävely painottuu Perpulanluhdan lahden poukamaan metsäisen Linnavuoren juureen. Retkipaikka erottelee lyhyen, noin kahden kilometrin Linnavuoren kierroksen, joka lähtee Perpulanluhta telttailualueelta, nousee Linnavuorelle avoimine näkymineen halki Haukiveden kohti kansallispuiston pohjoisosia eikä käy Sammakkoniemessä(2). Meillä sama reittijänne on kartalla noin 2,5 kilometriä: pian reitin varrella tulee Linnavuori pienvenelaituri, polku kipuaa kohti näköalakallioita ja palaa Perpulanluhdan suojaiseen satamaan. Noin kilometrin kohdilla Linnavuoren ja lahden välissä on palveluryhmä: Perpulanluhta peräpoiju (2 kpl) ja Perpulanluhta veneen kiinnitysrengas (2 kpl) veneilijöille, Perpulanluhta tulentekopaikka, Perpulanluhta telttailualue sekä Perpulanluhta kuivakäymälä ja hieman aiemmin Linnavuori kuivakäymälä. Veneilysaimaa kuvaa retkisataman puuliiteriä, nuotiopaikkaa, opastaulua ja toisinaan jyrkkää kalliomaiannousua(5) — hyvä tietää, jos tulet omaan veneeseen tai kajakkiin kiinni. SaimaaHoliday Oravi, joka järjestää Oravista kulkevan reittiveneen, kertoo pidemmille rengasreiteille oranssin ympyrämerkinnän, pitkospuusiltojen liukkauden sateella ja tukevien jalkineiden tarpeen kivisissä nousuissa(3). Odota tältä lyhyemmältä Linnavuoren lenkiltä samaa juurikkoista polkua, kallioharjanteita ja myrskykaatojen kaventamia välejä. Jalkaisin kuvaa laiturilta nousevan kävelyn nopeaksi nousuksi näköalapaikalle, avokallioiksi ja valoisiksi lehdoiksi matkalla kohti Sammakkoniemeä(4); vaikka oma kierroksesi pysyy Perpulan ympärillä, teksti auttaa hahmottamaan polun luonnetta. Tämä nurkka kytkeytyy laajempaan puiston reitistöön. Linnansaari luontopolku kulkee samojen Linnavuoren ja Perpulanluhdan kiinnityspaikkojen kautta kuuden ja puolen kilometrin renkaalla Sammakkoniemestä, Linnansaaren kierros ja Oravi-Järvisydän Melontaa ohittavat laiturit melojille, Linnansaaren talvivaellusreitti käyttää Linnavuoren laituria talvikauden jäillä ja Tappuvirran kierros -tyyppiset pidemmät melontarenkaat pitävät Perpulanluhtaa edelleen palvelutauon paikkana. Visit Savonlinna tiivistää, miten veneyhteys ulottuu Oravista ja Savonlinnan seudulta puistoon(6). Tarkista aukioloajat, pääsymaksut ja norpparajoitukset ennen lähtöä Luontoon.fi-sivuilta(1). Lemmikkisäännöt veneessä ja saaren palveluissa löytyvät SaimaaHoliday Oravin omista ohjeista(3).

Urpolan luontopolku on noin 1,1 kilometrin lenkki Urpolanjoen rantametsikössä Mikkelissä Etelä-Savossa—lähellä keskustaa Urpolan kaupunginosassa—Urpolan luonnonsuojelualueen kapeassa jokilaaksossa ja vanhan myllymiljöön tuntumassa. Ajankohtaisista aukioloista, ryhmävierailuista kevällä ja syksyllä, nuotiolla käytettävistä polttopuista ja ruohikko- sekä metsäpalovaroituksista kannattaa lukea ensin Mikkelin kaupungin Urpolan luontokeskus -sivu(1). Visit Mikkeli tiivistää saman kohteen matkailijalle ja kertoo kesäkaudesta kajakkien, soutuveneiden ja sup-lautojen lainauksesta Urpolanlammelle, kun keskus on auki(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa, miten risteyksiin on selkeät luontopolku-opasteet ja saukkoteemaiset tolpat ilman nauha- tai värikerrosta, miten polku laskeutuu rantaan ja ylittää useita siltoja ja miten kierros palaa vain lyhyen kävelyn päähän Pikku-Urpolan pihapiiristä(3). Reitti on kapea polku juurakkoisine kohtineen ja maltillisine korkeuseroineen, joten Mikkelin kaupunki ei suosittele polkupyörää, rattaita tai rollaattoria(1)(2). Rantojen lehtokasvillisuus on rehevää ja tarjoaa elinympäristön linnuille ja pikkunisäkkäille; joella kulkevissa opastauluissa käsitellään muun muassa saukkoa, koskikaraa, taimenta, seudun geologiaa sekä myllyn ja entisen kalanviljelylaitoksen historiaa(1)(3). Alkupäässä kuljetaan Urpolan luontokeskus nuotiopaikan ohi, josta voi lainata nuotiovälineitä aukioloaikoina, ja Urpolanlammen uimaranta avautuu lyhyen sivumatkan päähän uinnista kiinnostuneille. Noin 0,7 kilometrin kohdalla tulee Urpolan luonnonsuojelualueen nuotiopaikka; pysy merkityillä poluilla, sillä puroura on rauhoitettu. Itäisemmässä osassa reitti lähestyy Kaihun kierros -pyöräilyreittiä: Kaihun vuokrakota ja Kaihun kierroksen nuotiopaikka ovat tuon käytävän varrella, ja Mikkelipuiston grillipaikka tarjoaa ylläpidetyn tulistelupaikan ennen kuin lenkki sulkeutuu takaisin Urpolalle—hyviä kiintopisteitä, jos yhdistät kävelyn pyörälenkkiin tai suuntaat Pursialan ulkokuntoilupaikka Pursialan suuntaan. Urpolan ulkoilualueella voi jatkaa päivää muilla merkityillä urilla, jotka jakavat rantoja ja risteyksiä: Urpolan latu hiihtoon ja Urpolan kuntopolku/latu 2,5 km juoksuun leikkaavat samaa rantaosuuksia, joten talvikunnossapito ja merkintästrategiat voivat seurata liikuntareittien kausityötä, vaikka luontopolku itsessään pysyy läpi vuoden jalan kuljettavana(1). Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa ja tunnetaan Saimaan järvimaisemista. Etelä-Savo tarjoaa tässä kohtaa helposti saavutettavaa kaupunkiluontoa, jossa joenvarsi ja geopark-opastus kohtaavat.

Hirviniemen vaellus-/luontopolku on noin 1,6 kilometrin pituinen yhdistävä metsäosuus Koloveden kansallispuiston manneralueella Enonkoskella – reitti kulkee Hirviniemen palvelualueen ja Nahkiaissalon retkeilijöiden pysäköintipaikan välillä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi(1) -sivulla vaativaksi esteettömäksi poluksi; samalta sivulta löytyvät käyttö- ja ajantasatiedot. Visit Savonlinna(2) kertoo Koloveden olevan kesällä retkeily- ja telttailukohde, jonka mannerreiteillä kasvaa vanhaa metsää, ja Enonkosken kunta(3) linkittää Hirviniemen Luontoon.fi-reittikuvaukseen omilla luontopolkusivuillaan. Retkipaikkaan päivitetty Luontopolkumiehen Nahkiaissalon luontopolku -juttu(4) mainitsee uuden vaativan esteettömän reitin Hirviniemeen; se auttaa hahmottamaan, että esteettömyydestä huolimatta juurakko ja kivisyys voivat edellyttää tukevia jalkineita. Hirviniemen päässä ovat Hirviniemi Camping, Hirviniemi tulentekopaikka 1, Hirviniemi Nuotiopaikka 2 ja Hirviniemi esteetön kanoottilaituri rannassa—kätevää, jos tulet meloen tai haluat yhdistää lyhyen kävelyn vesiretkeen. Samaan palveluryhmään kuuluvat kuivakäymälät ja polttopuusuoja. Noin 1,5 kilometrin jälkeen tulee Nahkiaissalo huussi ja reitti päättyy Nahkiaissalo P-alueelle, josta Nahkiaissalo luontopolku jatkuu pidempänä mannerlenkkinä Lohilahden kautta. Melojat suunnittelevat usein useampipäiväisiä kierroksia Melontaa Koloveden kansallispuistossa -reitillä, joka käyttää samoja laitureita ja taukopaikkoja saaristossa—hyvä tausta, jos yhdistät kävelyn ja melonnin. Polku kulkee tyypillisessä kolovedenmiesomaisessa metsämaisemassa: sammaleinen pohja, juuret ja kivet vanhassa havu- ja sekametsässä, ja avara hiljaisuus, kun moottoriveneily on puistossa laajalti rajoitettu. Hirviniemi Camping on hyvä taukokohde nuotiolle tai pienelle rantahetkelle ennen tai jälkeen kävelyn. Enonkoski on Etelä-Savossa Heinäveden ja Savonlinnan väylän tuntumassa, ja Hirviniemi on yksi kansallispuiston mannerpuolen lähtöpisteistä Nahkiaissalon ja suurempien saarireittien ohella.

Luostarivaellus – Tuusniemi on noin 6,8 kilometrin pituinen yksisuuntainen vaellusosuus luostareita yhdistävällä pyhiinvaellusreitillä. Heinävesi sijaitsee Etelä-Savossa, ja osuus kulkee Tuusniemen Etelä-Tuusniemen puolella päättyen Kaivannonlahden kodalle, josta on luontevaa jatkaa pidemmälle kohti Lintulan luostaria ja Uudelle-Valamolle. Tuusniemen kunnan retkeilyreitistö-sivu kokoaa Etelä-Tuusniemen Luostarivaelluksen karttapdf:n EU-tour -aineistoon(1). Visit Karelia julkaisee Heinäveden kunnan tekstiä: koko Luostarivaellus on maastossa merkitty sinisillä merkeillä ja harmaantuneilla puuviitoilla, ja mukaan kannattaa ottaa gpx tai reittikartta, jos viitta jää huomaamatta(2). Visit Tuusniemi kertoo luostarivaelluksen kulkevan vaihtelevassa metsämaastossa ja kehottaa pitämään silmät auki mustikoilla, puolukoilla ja sienillä; Lintulan kesäkahvila palvelee 1.6.–31.8. ja mökkimajoitus on mahdollista, Valamolla palvelut ovat käytössä ympäri vuoden(3). Virallisissa kuvauksissa osuus alkaa usein Särkeisen kodalta ja jatkuu Lintulan luostariin noin seitsemän kilometrin matkana, lyhyempi vaihtoehto lähtee Pankintieltä noin neljän kilometrin kävelynä Lintulalle(1)(3). Tällä osuudella päätepiste on Kaivannonlahden kota noin 6,8 kilometrin päässä tämän sivun näyttämästä reitin lähtöpisteestä. Lintulan jälkeen sama reittiperhe jatkuu Luostarivaellus – Heinävesi -nimisenä noin 28 kilometrin matkana kohti Valamoa Taivalkodan, Huuhinlammen nuotiopaikan, Monikkalahden nuotiopaikan ja Valamon laavun kautta—nämä ovat käytännöllisiä taukokohteita, jos pidennät retkeä(2). Visit Karelia kuvaa koko Valamo–Lintula-välin pitkine pitkospuineen, Taivallahden kanavan valtakunnallisine kulttuuriympäristöineen ja Palokin voimalan jälkeisen puusiltaylityksineen, minkä vuoksi täysi yhdensuuntainen reitti on luokiteltu vaativaksi, vaikka tämä lyhyempi tuusniemeläinen metsäosuus pysyy pääosin vaativinta suota edeltävässä maisemassa(2). Joka kesä ristisaatto kulkee luostarivaelluksen reittiä luostareiden välillä, mikä korostaa reitin pyhiinvaellusluonnetta pelkän retkipolun lisäksi(2). Suunnittele juoma, eväät ja offline-navigaatio sen mukaan, kuinka pitkälle jatkat Kaivannonlahden kodan jälkeen.

Etelä-Savo on järvi- ja metsämaisemistaan tunnettu maakunta. Reitin pituus on noin 25,2 kilometriä yhtenä kävelylinjana Savonlinnassa. Käytännön kuvaus reitin luonteesta ja talvikunnossapidosta löytyy Visit Savonlinnan sivuilta: Kievarin kierros kuvataan noin 25 kilometrin mittaiseksi yhteen suuntaan kulkevaksi janareitiksi, jossa on sekä helpompia että vaativampia osuuksia, kolme laavua ja kota huollettavan latuverkoston varrella(1). Sama maisema toimii kesällä pitkän matkan kävely-yhteytenä; merkintöihin ja risteyksiin Kaijansuon suuntaan löytyy itsenäistä polkukuvausta Retkipaikan artikkelista(2), ja Suomen Luonto esittelee Kaijansuon suon–harjun–järven kokonaisuuden alueen luontokohteena(3). Lähtöalueelta Nojanmaan liikunta- ja ulkoilupuolen tuntumasta pääset pian P-paikka Nojanmaahan pysäköintiin. Samassa ympäristössä kulkevat Nojanmaan kuntorata ja Nojanmaan valaistu latu lyhyempiin juoksu- tai hiihtolenkkeihin. Muutaman kilometrin päässä Lintutornin kota tarjoaa lintutorniteemaisen kota-tauon. Keskiosassa kulkee Kaijansuon–Kaijanharjun–Iso Kaijanlammen kokonaisuus: Soinilan laavu ja Kaijanlammen laavu sijoittuvat tälle kaarelle, ja Niittylahden rannalla ovat Kolmen Kaijan kierros - parkkipaikka ja Herajärven uimalaituri—kätevää, jos yhdistät retken Kolmen Kaijan kierrokseen tai Haukiveden kierrokseen. Luoteisemmassa päässä Juppitupa ja Toson laavu ovat lähekkäin taukopaikkoina ennen kuin reitti päättyy Varparannan kartanon frisbeegolfradan lähistölle. Haukiveden kierros ja Kahden kansallispuiston kierros jakavat osin saman ranta- ja metsäverkoston pyöräilijöille, jotka suunnittelevat pidempiä silmukoita. Kolmen Kaijan kierros limittyy lyhyempänä kävelyrenkaana samaan Kaijansuon maisemaan. Lumella Kievarin kierros latu seuraa rinnakkaista talvireittiä, ja laajemman seudun latutilanteen julkaisut kattavat Savonlinnan latuverkoston(1).

Hallavuoren polkureitti on noin 1,7 kilometrin lenkki Anttolassa Mikkelissä Etelä-Savossa. Karttoihin, Hallavuoren polkureitin PDF-tiedostoon ja huomautuksiin kuten valaistuksen korjauksiin kannattaa tutustua Mikkelin kaupungin ulkoilu- ja retkeilyreittisivulla(1). Visit Mikkeli kokoaa luontoreittejä ja matkailuvinkkejä Saimaan seudulle(3). Reitti nousee Hallavuoren kangasmaastossa: nousut ovat paikoin jyrkkiä, mutta polun pinta on suurimmaksi osaksi tasainen ja pehmeä(2). Noin 0,6 kilometrin kohdalla tulee Hallavuoren laavu — taukopaikka lähellä lähtöä; laavun luona on pöytä-penkki-yhdistelmiä ja puuvaja retkeilijän kuvauksen mukaan(2). Samalta alueelta haarautuu Hallavuoren valaistu pururata 3,5km -kävelyreitti, joka leikkaa polkureitin useaan kertaan; valaistu osuus on käytössä huollon mukaan. Retkipaikassa kuvataan keltaiset maalimerkit, nuolit risteyksissä ja suositeltu kiertosuunta vastapäivään; kävely kesti kirjoittajalla noin kolme varttia ilman pitkää evästaukoa(2). Huipulta Saimaa pilkistää puiden lomasta(2). Mäen jälkeen reitti laskeutuu Vanhanpappilantien suuntaan ja palaa metsän läpi kohti laavua.

Ajantasaiset kartat ja polkureittiluettelo löytyvät Mikkelin kaupungin ulkoilureittien ja laavujen keskussivulta, josta linkitetään myös tämän Ristiinan rantalenkin PDF-kartta(1). Virallinen karttatiedosto toistaa saman viitoituksen ja linjauksen(2). Luontoon.fi:llä on Linnaniemen hiihtolatu -kuvaus, josta saa talvikauden viitteitä samaan ulkoilukeskittymään(4). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen rantakuvaus täydentää käytännön havainnoilla nuoliviuhkoista, kävelyrytmiä ja siitä, miten polkureitti kulkee valaistun pururadan lomassa mutta ei pakota ladulle(3). Reitin pituus on noin 3,6 kilometriä meidän kartalla Linnaniemen kannaksella Ristiinan taajaman eteläpuolella Saimaan ja Yöveden maisemissa. Ristiina kuuluu Mikkeliin. Etelä-Savo antaa järvimaiseman laajemman kehyson. Lähtö tapahtuu Linnaniementien eteläpään parkkivyöhykkeeltä, josta lähtevät myös valaistu kävelyrengas Linnaniemen valaistu pururata 3,1km, juoksureitti Linnaniemen kuntorata ja latu Linnaniemen latu. Polkureitti nousee lyhyen hiekkatien jälkeen metsärantapolulle ja kiertää useita niemenkärkiä toistuvin järvinäkymin. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Linnaniemen laavu päätaukokohdaksi—penkki, laavu ja nuotiopaikka pidemmälle tauolle. Sen jälkeen lenkki jatkuu sekametsiköissä, käväisee pururadan laidassa ja kääntyy lopuksi loivaa mäkeä kohti Linnaniementietä ennen paluuta parkkipaikalle(3). Pinta on leveä, pääosin kuiva ja juurikasvu maltillista mäntykasvoisilla pätkillä; alkumatkalla hiekkatietä, muutama silta ja yksi selvämpi nousu ennen parkkialuetta. Kulkijat kuvaavat kokonaisuutta helppoon tai keskivaativaan luokkaan(3). Merkintöjä on runsaasti punavalkoisina nuolina ja keltaisina maalimerkkeinä(2)(3). Lähteissä todetaan koirat tervetulleiksi uudistetulle monikäyttöreitille(3). Erillisillä YouTube-hauilla suomenkielisellä reittinimellä ei löytynyt selkeää, tätä polkua esittelevää lyhytvideota; kuvapainotteisin kävelykuva löytyy Retkipaikan artikkelista(3).

Huosionjärven kierros on noin 4,7 kilometrin retkeilyreitti Kerimäellä Savonlinnassa Etelä-Savossa. Kerimäen kappeliseurakunta ja Pyhät Polut ry ovat rakentaneet yhdessä Huosionjärven luontopolun; Pyhät Polut ry kertoo reitin kulun, taukopaikat ja saapumisohjeet Huosion majalle osoitteessa Ukonmurrontie 74(1). Yksityiskohtaisen maastokuvauksen ja etäisyyksien kannalta Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kannattaa lukea—siinä kuvataan Valkeislampi, Huosion laavu, luontokirkko ja harjuosuuksien luonne(2). Savonlinnan kaupunki luettelee Kerimäen ulkoilualueita, joihin kuuluu myös Huosion suunnistusalue samaisessa virkistysmaisemassa(3). Reitti on keskivaativa kierros metsäisellä harju- ja ranta­maastolla. Pyhät Polut ry kuvailee muutamia jyrkempiä nousuja mutta muuten helppokulkuista reittiä, joka sopii myös lapsiperheille ja maastopyöräilyyn(1). Polun varrella on kappeliseurakunnan pastori Sanni Rissasen tekstikylttejä vuorisaarnan ja psalmitekstien pohdintaan(1). Huosionjärven eteläpuolella Valkeislammen rannalla Huosion laavulla voi pitää tauon ja nuotion; reitin loppupäässä on järven tuntumassa luontokirkko hiljentymiseen ennen paluuta rantaa pitkin(1)(2). Riippumattomissa kuvauksissa mainitaan kaksi tulentekopaikkaa(2). Kävijät kiertävät usein reitin vastapäivään Huosion majalta lähtien(2). Merkinnöissä esiintyy muun muassa oransseja nuolimerkkejä(2). Pysäköinti Kerimäen reiteille löytyy P-paikka Kerimaalta ja p-paikka Kerimaa, Torvelantieltä Kerimaan vapaa-ajankeskuksen tuntumasta; Kirkkoranta–Kerimaa -latu ylettyy samaan alueeseen. Pyhät Polut -kävelyreitistö ja talvella muun muassa Kerimaan lisäparkkipaikan yhdyslatu kulkevat Kerimaan ulkoilumaisemassa.

Pyhäkosken ulkoilureitti on noin 29,1 kilometrin pituinen päivä- tai kahden päivän vaellus järvi- ja metsämaisemissa Mäntyharjulla, Etelä-Savossa. Se kulkee samaa Mäntyharjun ja Pertunmaan yhdistävää ulkoilukäytävää kuin Mäntyharjun kunnan patikointikuvaus: perinnemaisemaa, vuonna 2011 rakennettua loma-asuntomessualuetta ja Pyhäkosken pienvenesulkua, joka on entinen tukinuittouoma ja yhdistää Pyhäveden Vihantaselkään(1). Visit Lakeland Finland tiivistää saman reitin englanniksi lepo- ja nähtävyyspisteineen(2). Mäntyharju sijaitsee järvien ja harjujen välissä; Etelä-Savo tunnetaan pitkistä rantareiteistä, ja muilla kunnan reiteillä on jatkoyhteyksiä kohti Repoveden kansallispuistoa. Kirkonkylän suunnasta reitti kulkee Pappilan frisbeegolfpuiston ja talvisin Mäntyharjun retkiluisteluradan tuntumassa. Noin 3,7 kilometrin kohdalla tulee Ruokohiekan laavu Pyhäveden rannalla—alueen laavuluettelo kuvaa katetun nuotiopaikan, polttopuut, ulkokaivon ja saunan käyttömahdollisuuden pidemmälle tauolle(3). Myöhemmin reitillä on Pyhäkosken laavu läntisen lähtöpisteen alueella, josta löytyy myös autolla saavutettava taukopaikka alueen matkailukuvauksen mukaan(2). Vanha-Pyhäniemi kaivo 1 sijoittuu Pyhäniemen rantavyöhykkeelle, missä sulku ja kanavarakenteet kiinnostavat kalastajia ja veneilijöitä. Reitti kohtaa useita muita mäntyharjulaisia polkuja: Citypatikkareitti ja Pappilanniemen ulkoilureitistö kirkonkylän rannoilla, Kirkonkylän kierros ja Varpasen kierros yhteisillä ulkoilualueilla. Sama Pyhäkoski–Vihantasalmi -osuus on käytössä myös maastopyöräilijöille rinnakkaisella ulkoilureitillä nimeltään Pyhäkosken ulkoilureitti—kapeilla metsäpoluilla kannattaa varoa vastaan tulevia pyöräilijöitä(1). Ajantasaiset kartat, merkinnät ja huoltotiedotteet kannattaa tarkistaa Mäntyharjun kunnan sivuilta(1).

Noronniemen luontopolku on noin 5 km:n pituinen lenkki Noronniemen niemellä Haapajärven rannalla Virtasalmella, Pieksämäen kaupungin alueella Etelä-Savossa. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi:ssä kansallisena ulkoilukohteena(1). Visit Pieksämäki kuvaa aluetta järvi-Savona ja ohjaa tarkempiin reittiluetteloihin Sport Pieksämäen sivuille(2). Sport Pieksämäen vaellus- ja maastopyöräilyreittien sivu kokoaa kaupungin muut merkityt reitit ja käytännön tiedot samaan paikkaan(3). Lenkki kulkee metsäistä rantamaastoa ja kumpuilevaa järvimaisemaa tyypilliseen eteläsavolaiseen drumliini- ja järviympäristöön. Lähteissä ei korostettu laavuja tai virallisia nuotiopaikkoja tälle polulle, joten eväät kannattaa ottaa mukaan ja roskat pois. Pitkä melontareitti Majavareitti melontareitti kulkee samaa vesistöosaa; melojat voivat olla lähellä rantaviivaa, vaikka kävijät pysyvät kävelypolulla. Polku on paikoin juurakkoinen ja epätasainen; jalkineiksi kannattaa valita tukevat kengät ja varautua lyhyisiin nousuihin. Sateiden jälkeen rantaosat voivat olla kosteita.

Yhdyspolku VH–KK on lyhyt patikkaosuus Sulkavalla Etelä-Savossa: kartallamme noin 0,5 kilometriä yhtenä viivana. Se kuuluu samaan merkittyyn Yhdyspolku-käytävään, joka yhdistää Vilkaharjun luontopolut Kuumatkiveten ja keskustan suuntaan—yhdessä vastakkaisen Yhdyspolku KK–VH -osuuden ja Kuumatkivet–Vilkalahti -patikan kanssa se kytkee geoparkin harjuverkoston kävelyreitteihin kohti taajamaa. Visit Sulkava kuvaa koko Yhdyspolkua Sulkavalta Vilkaharjun luontopoluille noin 3,4 kilometrin metsäpoluksi; reitillä on pitkospuita kosteissa painanteissa ja merkinnät punaisin ja keltaisin täplin, ja taajamapäässä osoite on Kuumienkivientie 14 suunnittelua varten(1). Pysäköinnin ja kahden luontopolku-silmukan lähtöjen kannalta katso tiedot Visit Sulkavan Vilkaharjun luontopolku -sivulla(2). Saimaa Geopark täsmentää, että yhdyspolku lähtee Kuumienkivientien varresta kerrostalon läheltä ja käyttää samoja punaisia ja keltaisia täpliä ennen keltaisin täplin merkittyjä harjuluontopolkuja(3). Sulkavan kunta tiivistää Vilkaharjun pitkittäisharjuksi, jolla on kivikautisia asuinpaikkoja, siirtolohkareita ja Salpalinjan esteitä laajemmassa kokonaisuudessa(4). Jatkolinjoja löytyy samasta verkosta: Vilkaharju Läntinen ja Kuumatkivet–Vilkalahti, pyörällä Kolmen lossin kierros ja maastopyörällä Vilkaharju MTB. Vilkaharju Läntisen varrella Hopeasaaren grillikota ja Toivotuksenlahden laavu tarjoavat nuotio- ja taukopaikkoja luontopolun puolella—luontevaa yhdistää, jos tulet kävellen keskustan suunnasta. Retkipaikka kuvaa kävelyjutussaan tunnelmaa Pöllälammen ja Saimaan rannan silmukoilla, keskitasoista vaativuutta ja pientä parkkia Vekarantie 250:lla(5).

Vilkaharju itäinen on noin 2,9 kilometrin patikkaosuus Sulkavan Vilkaharjun harjulla Etelä-Savossa. Se on kaksiosaisen Vilkaharjun luontopolun itäinen haara Saimaa UNESCO Global Geopark -maisemassa harjumetsässä ja Saimaan kallioisella rannalla muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä(1)(3)(4). Visit Sulkava kuvaa koko luontopolun kahdeksi erikseen kuljettavaksi merkityksi lenkiksi: lyhyempi noin 3,1 kilometrin haara ja pidempi noin 3,6 kilometrin haara järven rantaa pitkin suuren siirtolohkareen, vanhan tervahaudan, Salpalinjan panssariesteiden ja Toivotuksenlahden laavun kautta(1). Tämä itäinen osuus vastaa tätä Saimaan rantaosaa: pian lähdön jälkeen tulee Toivotuksenlahden laavu lahden rannalla, näkymät Sulkavan kirkonkylään ja soutustadionin suuntaan. Toivotuksenlahden laavu -sivulla kerrotaan huoltorakennuksesta ja kuivakäymälästä retkeilijöille sekä vesiyhteydestä Alanteen kautta kesällä veneellä ja talvella jäitä pitkin(2). Harju on ollut suojeltuna vuodesta 1978; avotulet, telttailu ja leiriytyminen ovat kiellettyjä varsin suojelualueella—käytä nuotiopaikkoja hoidetuilla taukopaikoilla, kuten Toivotuksenlahden laavulla ja lähellä olevalla Hopeasaaren grillikodalla, kun yhdistät lenkkejä(1)(4). Voit jatkaa esimerkiksi Vilkaharju Läntiseen, Hopeasaaren lenkkiin tai Vilkaharju MTB:hen, tai tarttua Kolmen lossin kierrokseen samasta reittiverkosta(1). Parastasuomessa-sivuston Päivi Auvisen retkijuttu nostaa esiin myrskyjen muokkaaman metsän, selkeät keltaiset merkinnät ja infotaulut geologiasta ja historiasta, sekä mainitsee itäisellä osuudella märkiä kohtia sään jälkeen(5). Luontopolkumies kuvaa rantahaaran nousevan lahdelta suurten siirtolohkareiden ja näköalojen kautta ja mainitsee infotaulujen uudistuksen vuoteen 2020 mennessä(6).

Kalevankankaan luontopolku kulkee kartallamme noin 2,9 kilometriä yhtenä kierroksena Hanhilammen ympäri Mikkelissä Etelä-Savossa, harvassa säilyneessä yhtenäisessä harjumaisemassa, joka on osa aikoinaan laajemmasta harjujaksosta. Ajankohtaisista latuverkostoista, valaistuista vaihtoehdoista, yhteyslatuista ja liikuntapaikkamestarin yhteystiedoista kannattaa lukea ensin Mikkelin kaupungin Kalevankankaan ulkoilureitit -sivu(1). Visit Mikkeli tiivistää saman verkoston matkailijalle ja erottaa värein merkityt monikäyttöreitit saukkomerkillä varustetusta luontopolusta(2). Kierros on tarkoitettu käveltäväksi vastapäivään: valkoisissa opasteissa on saukon kuva ja suuntaa osoittava musta nuoli(1)(3). Kaksitoista kuvitettua luontotaulua esittelee harjuluontoa, kasveja ja eläimiä, jääkauden ilmiöitä, pohjavettä ja paikallista historiaa samalla kun muistutetaan monimuotoisuudesta ja suojelusta; Marjaana Kovasen kuvitukset houkuttelevat pysähtymään tauluilla(1). Uudistuksessa reitti on painunut lähemmäs Hanhilammen rantaa, ja märkiin kohtiin on rakennettu pitkospuita; lammen eteläisessä osassa ylitys tapahtuu leveän sillan kautta(1). Yle uutisoi vuoden 2019 Maailman ympäristöpäivän avajaisista ja näistä rakennustoimista(4). Alussa kulku etenee usein leveää talvikäyttöön tarkoitettua uraa, jolla kulkee talvisin myös hiihtolatu, minkä jälkeen polku kapenee itärannan vartta, poikkeaa hetkeksi metsän puolelle ja palaa länsirannalle ennen kuin männyt ja nuoret kuuset ohjaavat loppumetrit järvimaiseman ja puroristeysten ohi(3). Kalevankangas on vilkas lähiliikunta-alue: reitin varrella tulee Kalevankankaan kuntoportaat sekä ulkoliikuntapisteitä—muun muassa Kalevankankaan ulkokuntoilupaikka ja Kalevankankaan ulkokuntoilupuisto—ja ohitat Saimaa Stadiumin jäähalli- ja kenttäalueen Raviradantien varrella. Nämä kohteet on rakennettu erillisiksi palveluiksi; tämä luontopolku pysyy Hanhilammen opastuskierroksena. Sama alue tarjoaa värimerkityt monikäyttöreitit, joita voi kulkea kävellen, juosten, pyöräillen tai lumikengillä kausityön mukana: Monikäyttöreitti 2,8 km, Monikäyttöreitti Otson oikaisu 4,2 km ja Kalevankankaan monikäyttöreitti 6,2 km jakavat lähtöalueen luontopolun kanssa(1)(2). Talvisin helppoa latupohjaa pitkin on kaupungin mukaan noin 1,6 kilometrin päässä Kalevankankaan laavu nuotiopaikkoineen, ja valikoimaan kuuluvat myös muun muassa Sirkkapuron latu 3,5 km, Kalevankankaan laavun latukierros 4,3 km, Arkiston latu ja Siekkilän yhdyslatu—tarkista kuitenkin aina ajantasainen kartta ja kunnossapito kaupungin sivuilta ennen yhdistämistä muihin latuihin(1). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa käytännön tunnelmaa: leveän alkupätkän luonteen, syksyisen kosteuden ja vedenpitävät kengät, sillan ylityksen ja rantapenkin, sekä ajoliikenteen kuulumisen osaan rantareittiä—mukava täsmälukemista, jos haluat toisen kävelyraportin(3). Mikkeli sijaitsee Etelä-Savossa Saimaan järvimaisemassa. Etelä-Savon harju- ja järvimaisemat tekevät Kalevankankaasta kompaktin luonto-opastuspisteen kaupungin kupeessa.

Etelä-Savo tunnetaan Saimaan järvimaisemista; tämä lyhyt patikkareitti kulkee Juvalla Uimasalon luonnonsuojelualueella Luonterin ja Puuterselän välisellä saarekkeella. Reitin pituus on noin 1,3 km merkityllä polulla Ristilammen rannasta Juva–Hirvensalo-tien varrelta Sarkaslammen rantakallioita kohti, joissa tunnetuin kohde on niin sanottu Juvan hirvi. Visit Juva kuvaa laajempaa Sarkaslammen georeittiä vaativana, vaihtelevaan maastoon sopivana kokonaisuutena, noin kuuden kilometrin mittaisena, ja mainitsee kaksi kalliomaalausta sekä esihistoriallisen kvartsilouhoksen Ristilammen itärannalla(1). Tämä kartoitus kattaa Sarkasvuoren maalaukselle johtavan osuuden, ei koko georeitin ympäryskierrosta. Juvan kulttuurisivut kertoo Sarkaslammen kolmesta maalauskohdasta; selvimmin erottuu noin 56 cm pitkä hirvikuvio, ja maalaukset on ajoitettu noin vuosiin 3700–3000 eaa. Himmeät kuvat erottuvat parhaiten pikkupakkasilla tai jäätä pitkin liikuttaessa(2). Samassa lähteessä mainitaan pysäköinti osoitteessa Viisalanmäentie 979 ja todetaan, että maalauksille johtava polku on jyrkkä ja vaikeakulkuinen; varmin tapa löytää kaikki kuviot on oppaan seurassa(2). Retkipaikan retkikuvaus seuraa punaisilla nauhoilla merkittyä reittiä Ristilammen kvartsilouhoksen opasteelta ja mittaa noin 1200 metriä Sarkasvuoren maalaukselle—talvisin lunta, jäätä ja kalliorinteitä(3). Saimaa Geopark esittelee Sarkaslammen geokohteena ja kuvaa tunnettua hirveä noin kolmen metrin korkeudella kalliossa sekä viittaa toiseen himmeämpään hirvikuvioon ja eteläpään venemaalaukseen(4). Kokonaisuutena reitti on maisemallisesti vaikuttava mutta fyysisesti vaativa: tukevat jalkineet, varovaisuus märillä kallioilla ja kärsivällisyys maalausten katseluun ovat paikallaan.

Hopeasaaren lenkki on lyhyt retkeilypolku Sulkavan Vilkaharjulla Etelä-Savossa Saimaan rantamaisemassa. Reitin pituus on kartallamme noin 3,5 kilometriä. Opasteista, talvikunnossapidosta ja Hopeasaareen lähtevän tienhaaran infotaulusta ja parkkialueesta (osoite Vekarantie 250) kannattaa lukea ensin Sulkavan kunnan Vilkaharjun luontopolku -sivu(1). Luontoon.fi listaa samannimisen Hopeasaaren lenkin Sulkavan reittinä(2). Visit Sulkava kuvaa pidempää, noin 6 kilometrin maastopyöräilyreittiä maisematie 438:n varrelta Hopeasaaren ja Pöllalammen ympäri, tien ylityksineen ja taukopaikkoineen(3); se auttaa hahmottamaan samaa harjumaisemaa, vaikka kävelyn pituus ja kesto poikkeavat omasta reitistämme. Reitin varrella tulee vastaan Toivotuksenlahden laavu noin 0,9 kilometrin kohdalla Toivotuksenlahden rannalla—hyvä taukopaikka—ja Hopeasaaren grillikota noin 1,7 kilometrin kohdalla Hopeasaarentiellä grillausta varten. Laavu ja kota linkittyvät samaan Vilkaharjun reitistöön kuin Vilkaharju Läntinen ja Vilkaharju itäinen -vaellussilmukat, lyhyt Hopeasaari itä -pätkä, talviset Jäälatu Sulkava -ladut, laaja Kolmen lossin kierros -pyöräilyreitti ja Suursoutujen soutureitti, joka osuu samoihin ranta-alueisiin—kätevää, jos rakennat pidemmän päivän Sulkavalta. Saimaa Geopark kertoo, miten Vilkaharju syntyi jäänalusvirtojen harjuna ja miksi eteläpuolen maisemat avautuvat järvelle ja pohjoispuoli on moreeni- ja suppa-alueita(5). Out in the Nature -blogissa toisen Vilkaharjun luontopolku-osan kävelyssä mainitaan kivikautiset asuinpaikat, Salpa Linjan panssariestehistoria, näköalakalliot Sulkavan ja soutukilpailulinjan ylle sekä jääkauden siirtolohkare—hyvä lisä siihen, mitä voit havaita samassa polkuverkossa(4).

Loketononkalo on noin kilometrin mittainen retkeilyreitti Puumalan kunnassa Etelä-Savossa: lyhyt havumetsän nousu Loketon onkalolle, noin 70 metriä pitkään ja paikoin yli kymmenen metriä syvään kalliorotkkoon, jonka suunta on kaakosta luoteeseen. Visit Puumala sijoittaa kohteen Pistohiekan ja muiden Saimaa UNESCO Global Geopark -kohteiden joukkoon Saimaan rannoilla—kätevää, jos yhdistät käynnin uimarantoihin, saunoihin tai pidempiin kävelyihin samalla lomareitillä(1). Polun haarat onkalon luona, sinisten maalimerkkien loivempi vaihtoehto, tikkaat ja köysiosuudet sekä yli 50 metrin korkeusero parkkipaikasta näkölevähdyspaikalle löydät helposti Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkelista(2). Turisti-info.fi tiivistää ajo-ohjeet Puumalasta kohti Honkajoentien lähestymistä ja mainitsee noin kilometrin kävelyn opasteelta(3). Pieneltä Honkajoentien parkkipaikalta polku nousee kohti harjua. Risteyksessä voit valita suoremman laskeutumisen onkaloon, pidemmän sinisesti merkityn polun tai nousun levähdyspaikalle kallion päälle. Rotkon pohjalla polku kulkee saniaispeitteisessä uomassa; sateella pohja voi olla mutainen, ja kesällä mustikkasadosta nauttivia vastaan tulee usein(2). Kierros on mahdollinen onkalon läpi ja tikkaita pitkin takaisin poluille, vaikka rekisteröity pääviiva ei ole ympyrä. Etelä-Savo on järviseutua, ja Puumala sijaitsee Saimaan rannalla. Kunnan nimi mainitaan tässä erikseen, jotta sisäinen linkki avautuu selkeästi.

Huosionkorven polku on noin 3,6 kilometrin patikka Sulkavalla Etelä-Savossa. Se kulkee Huosionkorven metsäkäytävässä taajaman ja Vilkaharjun harjun luontopolkuverkoston välillä. Huosionkorpi reitti kuuluu samaan kokonaisuuteen: voit yhdistää molemmat päiväretkellä. Siitä, miten Yhdyspolku yhdistää Sulkavan Vilkaharjun luontopolkuverkostoon ja mitä kahdesta harjusilmukasta löytyy, kerrotaan Visit Sulkavan sivuilla(1)(2). Pidemmän Vilkaharju-silmukan pituudeksi ilmoitetaan noin 3,6 kilometriä toisena osana kaksiosaisesta luontopolusta; kuvauksissa mainitaan muun muassa rantakallioita, vanhaa tervahautaa ja Toivotuksenlahden laavua(1)(3). Saimaa Geopark kuvaa harjun geologiaa, jääjärvivaiheita ja keltaisin täplin merkittyjä luontopolkuja sekä Kuumienkivientien varrelta lähtevää, punaisin ja keltaisin täplin merkittyä yhdyspolkua(4). Reitti on tarkoitettu kävelyyn; harjulle johtavilla yhteysosuuksilla on pitkospuita ja paikoin juurakkoista polkua. Luontopolkumies kuvaa Vilkaharjun silmukoita selkein nuoliopastein ja uusituin tarinatauluin vuoteen 2020 mennessä; itäisellä silmukalla maasto voi olla sateen jälkeen kosteampaa(5).

Salpa-polku on lyhyt, noin 0,4 kilometrin mittainen sotahistoriaan keskittyvä polku Kongonsaarella Saimaan Pihlajavedellä Etelä-Savo -maakunnassa, Savonlinnan tuntumassa. Ajantasaisimmat kuvaukset koko Pihlajaveden luonnonsuojelualueen reiteistä, retkisatamista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi(1) -sivuston Pihlajaveden retkeily ja ulkoilu -osiosta. Polku esittelee Kongonsaaren Salpa-asemaa, toisen maailmansodan aikaisen Salpalinjan keskeneräistä linnoituskohdetta, joka on louhittu kallioon. Luontoon.fi(1) kertoo, että rannan luolaan oli suunnitteilla konekivääripesäkkeet ja majoitustilat, kun taas saaren laelta louhittu tulenjohtopaikka olisi ohjannut tulen saaren keskiosaan sijoitettuun tykistöön; työt jäivät kesken, mutta tilat, juoksuhaudat ja kallioon aukaistu ampumasuojas peske ovat yhä näyttäviä. Ajatusmatkalla(2) kuvaa saarelle saapumista tilausveneellä Savonlinnan keskustasta ja sitä, miten suurelta kalliolouhinnan mittakaava tuntuu paikan päällä—portaat laskevat suojatiloihin, ja yläpuolelta avautuu leveä järvimaisema. Veneilijät kiinnittyvät tyypillisesti Kongonsaari Salpa-asema, laituriin ja kiertävät polun lähtökohdasta; lähestymisessä käytetään myös vesimerkkejä Salpa-asema poiju (2 kpl). Kuivakäymälä palvelee kävijöitä luolatilojen ja ulkoreitin jälkeen. Ota mukaan taskulamppu, jotta liikkuminen hämärissä kalliosuojissa on turvallista(2). Saimaan norppa ja muut luontoarvot liittyvät siihen, miksi järvimaisema on suojeltu; Metsähallitus(3) avaa luonnonsuojelualueen taustoja tarkemmin lukijoille, jotka haluavat kokonaiskuvaa. Mannerpuolella samaa järviselkää seuraa pitkä pyöräily-yhteys Pihlajaveden Polkasu -pyöräilyreitti, joka sopii yhdistettäväksi saaripäivän kanssa, vaikka tämä kävelypolku itsessään on vesiytteinen.

Kangasjärven metsätien polku on noin 3,1 kilometrin patikointiosuus Savonlinnan Säimenen kyläalueella Etelä-Savossa Kangasjärven tuntumassa. Kansallinen reittikuvaus ja kartta-aineisto löytyvät Luontoon.fi:n Kangasjärven metsätien polku -sivulta(1). Etelä-Savon museot kertoo, että Säimenen myllymuseon läheisyydessä kulkee luontopolku ja sen varrella on laavu—hyödyllistä, jos yhdistät kävelyn myllymuseoon, jonka kesäiset arkiaukiolot heinäkuussa ovat ilmaisia ja museon sivulla päivitettynä(2). Savonranta.comin Säimenen luontopolkuja koskevat ohjeet täydentävät yhteisen pysäköinnin myllyalueella, vihreän karttalootan käytön, turvallisuusnäkökulmat ja neljän reitin yhdistelyt pidemmiksi päiviksi(3). Visit Savonlinna nostaa myös myllyn matkailukohteena samalle seudulle(4). Meidän kartallamme reitti on päätepisteestä toiseen kulkeva jana, ei suljettu lenkki. Käytä pysäköintiä Säimenen myllymuseo parkkipaikalla osoitteessa Tyniläntie 35; Savonranta.com kuvaa yhä auton jättämistä myllytilalle ja muutaman sadan metrin kävelyn opasteille ja paperikartoille koko verkostossa(3). Noin kilometrin päässä tämän reitin alusta on Eräkämmen laavu varusteltuna nuotiopaikkana—tarkemmat käyttöohjeet löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Savonranta.com kehuu laavua taukopaikaksi vierekkäisillä kierroksilla ja mainitsee polttopuutarjonnan niihin liittyen samassa laavulla(3). Samoista risteyksistä jatkuu pidemmälle esimerkiksi Niemen kierto, Timon Taival ja Haapavuoren voipolku. Savonranta.com tiivistää Säimenen neljän luontopolun kokonaisuudeksi, jossa lyhimmät palaset jäävät noin 2,5–3 kilometrin luokkaan ja yhdistettynä reippain kokonaisuuksia kuvataan likimain seitsemän kilometrin lukemiin(3).

Mäntyharju–Repovesi-retkeilyreitti on pitkä pistosuuntainen reitti Etelä-Savossa; Etelä-Savo tunnetaan järvien ja metsien retkeilyverkostoista. Reitti yhdistää Mäntyharjun keskustan Repoveden kansallispuiston laitaan. Reitin pituus on noin 38,8 kilometriä. Mäntyharjun kunta(1) kuvaa patikointivaihtoehdon pituudeksi noin 33 kilometriä Kisalalta Riuttanvuorelle ja kokonaispituudeksi noin 33–50 kilometriä eteläisten reittivalintojen mukaan; Visit Mäntyharju(2) esittelee samaa verkostoa Vuoden retkikohteena palkittuna kokonaisuutena palveluineen. Reitti on janareitti: takaisintulo onnistuu osan vuotta junalla Hillosensalmelta, kuten kunta ja Metsähallitus kuvaavat Repoveden saapumisohjeissa(1)(2)(5). Kisalalta ensimmäiset kilometrit kulkevat hoidetun latualueen pohjaa, minkä jälkeen reitti siirtyy metsäpoluille ja metsäteille. Osa osuudesta on yhteinen rinnakkaisen Maastopyöräilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju) -reitin kanssa, ja Mäntyharjun kunta(1) muistuttaa, että nopeampi väistää hitaampaa kohdatessa. Pitkäjärven laavun jälkeen pääreitti haarautuu: toinen vaihtoehto kulkee maastopyöräosuuksia pitkin Matkoslammen laavulle sinisiä maalimerkintöjä seuraten, toinen Pitkäjärven länsipuolta ja Mouhun kautta Linkkumyllylle; patikointireitti on merkitty oranssilla puissa ja sininen väri on tarkoitettu pyöräreitille yhteisillä osuuksilla(1). Juomaveden saatavuus järviä lukuun ottamatta on rajallinen—luotettavat kaivot Linkkumyllyllä ja kansallispuistossa on syytä huomioida suunnittelussa(1). Mäntyharjun osuudella Uutelan laavu tulee vastaan muutaman kilometrin päässä Kisalasta, Sammalisen kodalla on kaivo (kuumina kesinä kaivo voi olla tyhjä), ja Pitkäjärven laavu on ennen päähaaraumaa(1). Noin 21 kilometrin kohdalla Kisalasta on Matkoslammen laavu Matkoslammen rannalla; Retkipaikka(3) kuvaa puulämmitteistä erämaasaunaa ja soutuvenettä—suosittu yöpymis- ja taukopaikka. Etelämpänä reitti siirtyy Kouvolan metsiin ja yhdistyy Pitkälammen taukopaikan ja Riuttavuoren kautta kohti kansallispuiston merkittyjä reittejä(1)(5). Omien polkujenkulkija(4) kertoo juhannusvaelluksesta, jossa reitti jaettiin kahteen pitkään päivään, nautittiin Matkoslammen saunasta ja jatkettiin Repoveden kallioille ja järvimaisemiin kohti Lapinsalmia ja Hillosensalmea junamatkaa varten—hyödyllinen vauhti- ja maisemanäkökulma(4). Mäntyharjun kunta(1) varoittaa, että vaativimmat osuudet ovat etelässä Nuolilamminvuorella ja Pitkälammenvuorella, joissa kallioportaat voivat olla märällä kelillä liukkaita. Pakkaa riittävästi vettä kuumille päiville, tarkista Hillosensalmen junavuorot ja lue ajantasaiset kansallispuisto-ohjeet Luontoon.fi-sivustolta(5) ennen lähtöä.

Taukoalueista, pitkospuista, linnuista ja Tahinlammen kalastusluvista kertoo parhaiten Vedenjakajareitistön Tahinlammen alueen opas(1). Pieksämäen kaupungin Sport-sivut linkittävät reittikartan, PDF-reittiesitteet, pysäköintilistat ja etäisyydet Pieksämäen rautatieasemalta(2). Ylen jutussa kaupungin edustaja kuvaa Tahinsuon pitkospuiden suomaastoa kaupungin kupeessa ja kertoo Tahinsuon kierroksen alkavan uimarannalta(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen Tahinlammen kierroksesta löytyy käytännön huomioita leveistä sinisistä opasteista, uusituista pitkospuista ja siitä, miten lähellä polku kulkee rantaa(4). Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä yhtenä lenkkinä kartallamme. Pieksämäki kuuluu Etelä-Savoon. Kaupunki sijaitsee vedenjakajan alueella, ja reitti kuuluu noin 75 kilometrin Vedenjakaja-ulkoiluverkostoon, joka yhdistää Partaharjun, Nikkarilan ja Tahinsuon. Helpohkoa päiväretkeilyä: pääosin pitkospuita ja metsäpolkuja avosuon ja Tahinlammen äärellä; näkymät kuusikkoiseen suomaisemaan tuntuvat yllättävän erämaisilta näin lähellä keskustaa(1)(3). Tahinlampi Kalastuspaikka ja Tahinlammen uimaranta tulevat vastaan reitin loppupuolella—kalastus ja uinti sopivat hyvin yhteen kierroksen kanssa(1). Yhteisiltä risteyksiltä voit jatkaa Jänisvuoren kierrokselle pidemmälle harju- ja suolenkille, kulkea lyhyemmän Tahinlammen kierroksen rantaa pitkin tai suunnata Nikkarila-Tahinsuo yhdysreittiä kohti Kukkarojärveä; yhdysreitin varrella on lähellä esimerkiksi Mustonen-Kypäräkangas ja Kukkarojärven itäranta muiden reittien varrella.

Pisamalahti polku on lyhyt, merkitty käyntipolku Sulkavalla Etelä-Savossa Pisamalahden linnavuorelle (Linnavuori) Saimaan rannalla. Kartallamme kävely on noin 0,7 kilometriä; paikalliset sivut kuvaavat merkittyä reittiä pysäköintipaikalta linnavuorelle alle puolen kilometrin verran ja kapeita portaita näköalatasanteelle. Geologiaa, rautakautta ja Saimaan geopuiston tarinaa kannattaa lukea Sulkavan kunnan Pisamalahti-sivulta(1) sekä Saimaa Geoparkin kohde-artikkelista(3). Visit Sulkava täydentää vierasvenesatamaa, palveluita jyrkänteen juurella ja ajo-ohjeita Sulkavan kirkonkylältä(2). Järveltä katsottuna linnoitus kohoaa kallioisena harjanteena, jonka pystychipot nousevat Saimaan pinnasta noin 55 metriä; Sulkavan kunta kuvaa myös siirtolohkareita ja luolia laiturinläheisyydessä(1). Saimaa Geopark selittää itäreunan kivivallit ja sen, että linnavuoret olivat turvapaikkoja, ei pysyviä asuinpaikkoja(3). Visit Finland tiivistää muinaisjäännöksen suojelun muinaismuistolain nojalla ja toteaa, että avotulet ovat kiellettyjä kiinteällä muinaisjäännöksellä(4); noudata aina opasteita ja vältä vaurioita rakenteille ja maapinnoille. Veneilijät voivat yhdistää käynnin järvimatkaan: alueella on vierasvenepaikka ja vesitse saapumiseen on julkaistu koordinaatit(2). Saimaalla kulkee myös pitkiä melonta-akselleja; sama järvimaisema liittyy esimerkiksi Suursoutujen soutureittiin, pitkään melontareittiin kartallamme, jos suunnittelet laajempaa vesiretkeä. Maaseutu.fi:n arkistoitu matkailujuttu Pisamalahden linnavuoresta täydentää lukunautinnoksi kuvauksen 1100-luvun puolustusrakenteista ja itäreunan kivivallista(5). Sulkava sijaitsee Saimaan Enonveden seudulla. Etelä-Savo tunnetaan järvi- ja melontamatkailusta.

Yhdyspolku KK-VH on lyhyt patikkaosuus Sulkavalla Etelä-Savossa. Reitin pituus on noin 0,8 kilometriä KK-VH-suunnassa: se yhdistää Kuumatkivet-Vilkalahti -patikan Vilkaharjun luontopolkuverkostoon yhdessä vastakkaisen Yhdyspolku VH-KK -osuuden ja pidemmän keskustasta harjulle kulkevan Yhdyspolku-käytävän kanssa. Visit Sulkava kuvaa koko Yhdyspolkua Sulkavalta Vilkaharjun luontopoluille noin 3,4 kilometrin metsäpoluksi; reitillä on pitkospuita kosteissa painanteissa ja merkinnät punaisin ja keltaisin täplin, ja taajamapäässä osoite on Kuumienkivientie 14 suunnittelua varten(1). Pysäköinnin ja kahden luontopolku-silmukan lähtöjen kannalta katso tiedot Visit Sulkavan Vilkaharjun luontopolku -sivulla(2). Saimaa Geopark täsmentää, että yhdyspolku lähtee Kuumienkivientien varresta kerrostalon läheltä ja käyttää samoja punaisia ja keltaisia täpliä ennen keltaisin täplin merkittyjä harjuluontopolkuja(3). Sulkavan kunta kertoo samoista merkeistä ja siitä, että luontopoluille pääsee patikoimaan myös kirkonkylältä yhdyspolkua pitkin, pitkospuiden kanssa kosteissa kohdissa(4). Jatkolinjoja löytyy samasta verkosta: Vilkaharju Läntinen ja Kuumatkivet-Vilkalahti liittyvät yhdyspolkuun, Vilkaharju itäinen on harjulla lähellä, pyörällä Kolmen lossin kierros ja maastopyörällä Vilkaharju MTB. Vilkaharju Läntisen varrella Hopeasaaren grillikota ja Toivotuksenlahden laavu tarjoavat nuotio- ja laavutauon luontopolun puolella. Luontopolkumies kuvaa molempia luontopolku-silmukoita hyvin merkittyinä, uusituin opastauluin vuoteen 2020 mennessä ja paikoin kosteina itäisellä silmukalla tietyissä olosuhteissa(5).

Metlan reitti on noin 0,4 kilometrin pituinen yhdys päiväsuuntaan Savonlinnalla Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen tutkimuspuiston alueella; nimi viittaa entiseen Metsäntutkimuslaitokseen (Metla), jonka toiminta jatkuu Luken nimissä. Käytännössä reitti on lyhyt kävely puulajipuiston halki tutkimuspuiston parkkipaikalta kohti Kokonharjun luontopolun varsinaista lähtöä harjulla. Se ei ole itsessään ympyrä vaan yhteys pysäköinnin, noin seitsemän hehtaarin ja yli sadan puulajin arboretumin sekä pidemmän Kokonharjun kierroksen välillä, jota Luke kuvaa vierailusivullaan(1). Luonnonvarakeskus pitää Punkaharjun Tutkimuspuiston maksuttomana ja ympärivuotisena kohteena ja ohjaa karttoihin ja metsäteemaisiin havaintopaikkoihin Metsäbiotalous.fi-palvelussa(1)(5). Luontopolkumies kuvaa parkkipaikan opasteet hyviksi ja toteaa, että merkitty Kokonharjun luontopolku alkaa vasta noin 400 metrin päässä pysäköinnistä puulajipuiston alkupätkän jälkeen—havainto, joka vastaa tätä kartalla erittäin lyhyttä osuutta ennen varsinaista oranssimerkittyä harjukierto(2). Kokonharju P-alueelta polku sukeltaa vierasperäisten ja kotimaisten puulajien vertailukasvustojen luo; jatkamalla kävelyä liityt noin kolmen kilometrin Kokonharjun reittiin harjun lakiosuuksiin, Luken esille nostamiin ennätyspuihin ja yli 140 vuotta vanhaan lehtikuusikkoon(1). Puruveden ympäriajo -pyöräilijät kulkevat samaa reitistöä lähellä Ratavartija kaivoa ja tutkimuspuistoa; Bikeland kuvaa tuon noin 126 kilometrin järven ympäriajon soralle, maantielle ja sähköpyörälle(4). Etelä-Savo tarjoaa Saimaan harju- ja järvimaisemia Savonlinnan ympärillä; tämä pätkä sopii lyhyeksi välihetkeksi Luston yhteyteen tai pidemmälle Kokonharjun tai Hakinkierroksen päiväretkeen(1). Visit Savonlinna kokoaa seudun kävely- ja pyöräilyvinkkejä laajempaa matkaa suunnitteleville(3).

Mikkelin Valkea on noin 2,2 kilometrin metsäinen kierros Valkeajärven rannoilla Mikkelin kupeessa. Etelä-Savo on tyypillistä järvi-Suomea, ja tämä lenkki sopii kevyeksi päiväretkeksi. Polku on helppokulkuinen ja osin pitkostettu järven rantaa pitkin; reitillä on kaksi nuotiopaikkaa, laavu, kuivakäymälät ja parkkipaikka järven tuntumassa. Itse kävelyreitti on maksuton; järvi on Metsähallituksen erityiskalastuskohde, joten kalastukseen tarvittavat luvat ja rajoitukset löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(1). Visit Mikkeli kokoaa retkeily- ja luontovinkkejä, ja Mikkelin kaupungin sivuilta löytyy lisää alueen luontokohteita—hyödyllisiä, jos haluat yhdistää tämän reitin muihin päiväretkiin Saimaan seudulla(2)(3). Lähtöalueelta Mikkeli Valkea tulentekopaikalta polku vie pian rantametsään. Itärannalla Valkeajärven nuotiopaikka ja Mikkelin Valkea käymälä ovat lähellä toisiaan taukopaikkana; Valkeajärvi käymälä ja Valkeajärven laavu ovat lähellä Mikkelin Valkea paikoitusaluetta, joten voit päättää lenkin nuotion tai eväiden ääreen ennen autolle paluuta.

Norppapolku on noin 12,8 kilometrin mittainen rengasreitti Saimaan rantamaisemissa Puumalassa, Etelä-Savossa. Nimi viittaa Saimaan norppaan, alueen tunnuslajiin. Kolmen rengaslenkin pituuksista, talvivinkeistä, Norppa-laavusta, pysäköinnistä ja retkeilytavoista (tulenteko vain merkityillä nuotiopaikoilla, telttailu kielletty reitin varrella) saat ajantasaisimmat tiedot Visit Puumalan Norppapolku-sivulta(1). Saimaa Geoparkin sivu kertoo reitin varren geologiasta—muinaisrannat, jääkauden muovaamat muodot ja kallioperä—samalla reitillä(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kirjoitus täydentää kokonaiskierroksen merkintöjä, näköaloja ja vauhtia käytännön näkökulmasta(3). Reitin voi kiertää kumpaan tahansa suuntaan; myötäpäivään kulku on hieman helppokulkuisempaa(1). Kokonaisuus muodostuu kolmesta lyhyemmästä renkaasta—Kitulan lenkki (noin 3 km), Kaivannon kieppi (noin 4 km) ja Kotkatsaaren kierros (noin 2,8 km)—joita voi patikoida myös erikseen lähtöpaikan mukaan(1). Maasto vaihtelee kuivahkosta männiköstä hiekkapoukamiin ja kalliorantoihin; Kotkatsaaren kierros on helpoin osuus, kun taas Kataalahden jyrkkä kallionäköalapaikka ei sovellu kaikille liikkujille(1)(3). Puumalan satamasta lähtiessä reitti kulkee pian Sataman uimarannan ja Norppapuiston ulkokuntoiluvälineiden ohitse, ja Veeranrannan talviuintipaikka palvelee talviuinnin harrastajia jäätilanteen salliessa. Pitkän matkan Punkaharju–Puumala -pyöräilyreitti kohtaa saman satama-alueen—kätevää, jos yhdistät pyöräilyn ja kävelyyn tarkoitetun polun(1). Noin 9 kilometrin kohdalla tulee Kaivannon taukopaikka Kaivannossa, missä Norppa-laavu, tulipaikat ja uimalaituri on rakennettu vaiheittain 2020-luvun alussa eteenpäin; laavu on tilava ja esteetön nuotion äärellä(1). Metallikyltit ja puuhun maalatut merkit ohjaavat reitillä; pitkä rengas on yhdellä värillä ja lyhyet lenkit omillaan, kuten retkeilyteksteissä kuvataan(3). Saimaa Geoparkin opastaulut täydentävät maiseman tarinaa. Talvella reittiä ei ylläpidetä kävelyä varten, mutta polut ovat usein tamppaantuneet; Kitulan lenkin itäosa kulkee moottorikelkkailijoiden ajouran vieressä, joten talvella kannattaa huomioida mahdolliset kelkkailijat(1).

Säkvuoren polku on lyhyt, noin puolen kilometrin mittainen patikointiyhteys Savonlinnan länsipuolen metsämaastossa Etelä-Savon järvimaisemissa. Se on päätepisteestä toiseen kulkeva reitti, ei kierros, ja sopii nopeaksi varjossa kulkevaksi pätkäksi esimerkiksi pidemmän retken yhteyteen tai tauoksi samalla suunnalla kaupungissa. Erillistä täsmätekstiä tai mainintaa tästä nimestä ei löytynyt kuntien luontopolku- tai matkailulinkeistä laajalla haulla. Savonlinnan kaupunki kuvaa Luontopolut-sivullaan kaksi pitempää, metsätoimen ylläpitämää luontopolkua—Karhuvuoren itäpuolella ja Soininmäen länsipuolella—ajo-ohjeineen ja merkintätietoineen(1). Tämä lyhyt yhteys ei ole noilla sivuilla nimeltä, joten käytännön opasteet ja kausittaiset metsähoidon toimet ovat paras ohje päivittäiseen käyttöön. Visit Savonlinna tiivistää saarikävelyjä, kansallispuistoja, Punkaharjun reittejä ja Pihlajaniemen talvipolkuja vierailijoille, jotka suunnittelevat kokonaispäivää länsipuolen ulkoilualueilla(2). Retkipaikka kuvaa Soininmäen luontopolun noin yhdeksän kilometrin kierrosta korpi- ja näkymämaisemineen Mustalammen suuntaan ja laavutaukoineen; se antaa tuntumaa länsi-Savonlinnan metsäretkeen, vaikka reitti on eri kuin Säkvuoren polku(3). Savonlinna tarjoaa laajan järvi- ja metsäulkoilun valikoiman. Etelä-Savo tunnetaan Saimaan rannoista ja verkkomainen retkeily on helppo yhdistää kaupungin muihin reitteihin.

Etelä-Savo tarjoaa monipuolisia retkeilymaisemia; reitin pituus on noin 13,7 kilometriä Hiiden polut -verkostossa Neitvuoren ja Hiidenmaan tuntumassa Anttolassa Mikkelin itäpuolella. Kyseessä on vaativa Hiidenkierros-osa, joka kulkee Neitvuoren luonnonsuojelualueen ulkopuolella metsäisten rantojen, kallioisten mäkien ja Saimaan sekä Luonterin saaristoon avautuvien näköalojen kautta. Viiden eri Hiiden-reitin nimet, pituudet, Geopark-viite ja tulostettava kartta löytyvät Mikkelin kaupungin Hiiden polut -sivulta(1). Visit Mikkeli täsmentää Neitvuorta Etelä-Savon korkeimpana näköalapaikkana, koko noin 60 kilometrin reitistön kokonaisuutena ja käytännön saapumisesta(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kuvaa Neitvuoren ja Luonterin luonnonsuojelualueen sekä alueen virkistyskäytön viitekehyksen(4). Ensimmäisen kilometrin jälkeen tulee Hiidenkota tulentekopaikkoineen—luonteva tauko- ja nuotiopaikkakohta tällä linjalla. Etelämpänä Hiidenmaan alueella Hiidenmaa tulentekopaikka, Hiidenmaan talo ja Hiidenmaan sauna osuvat likimain samaan matkaan reitillä; tilamaisema liittyy Visit Mikkelin kuvaamaan Saimaa UNESCO Global Geopark -kokonaisuuteen(2). Eteläpäässä Neitvuori pysäköintialue on reitin varrella: moni kävellen kulkee loppuun tai alkuun Neitvuorentien opastetulta parkkipaikalta. Neitvuori tulentekopaikka ja Neitvuoren kuivakäymälä palvelevat taukoja Neitvuoren osuuden yhteydessä, jos yhdistät lyhyeen Hiijje silimukkaan tai Neitvuoren reittiin. Hiiden polut -verkosto linkittyy Hiijje silimukkaan (lyhyt georeitti Neitvuorella), Neitvuoren reittiin, Viiden vuoren reittiin kohti Juvaa sekä Juvan puolen pitkään Hiiden polut -reittiin. Luontopolkumies käveli Hiidenkierroksen noin viiden tunnin retkenä, mittasi noin 13,2 km, ja kuvaa jyrkkiä kiviportaita, köysiavusteisia laskeutumisia, Harvalaisen ja Riihijärven rantoja, Sulama-järveä Hiidenkodan lähellä sekä Karhunpesänvuoren ja Tahvontorpan näköaloja—hyödyllistä maastotietoa vauhdin ja jalkineiden suunnitteluun(3). Samassa tekstissä mainitaan hyvät opasteet lähtöpaikalla, tilaa Neitvuorentie 660:n parkkipaikalla sekä mahdollisuus varata kota yöpymiseen Hiidenmaan retkien kautta(3). Koirat kannattaa pitää kytkettyinä hoidetuilla virkistysalueilla(2). Juomavesipisteitä ei ole; varaa vesi ja tarkista tulen tekoon liittyvät varoitukset merkittyjä nuotiopaikkoja käyttäessäsi(2).

Ajantasaiset kuvaukset ja laajempi ulkoiluvalikoima Saimaan rannalla löytyvät Visit Puumalan pyöräily- ja patikkasivuilta(1). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kierros täydentää kuvaa opastauluista, Särkiojan rantavyöhykkeestä ja siitä, miten polku liittyy Koskenselän loma-alueen piiriin(2). Etelä-Savo on järvinen maakunta, ja Puumala sijaitsee Saimaan rannalla. Koskenselkä–Särkioja luontopolku on noin 3,2 kilometrin mittainen kävely Puumalassa. Koskenselän kulmauksesta lähtevä, merkitty rengas kulkee kangasmännikön, synkemmän kuusikon ja nuoren taimikon kautta sekä kapeaa Särkiojantien metsätietä Lauttakankaanmäen ohi, ennen kuin pitkospuut ja Särkiojan metsäranta tulevat esiin. Infotaulut tihentyvät alkumatkan varrelle: myrskytuho, siirtolohkareet, puun ikä ja virtavesien suojavyöhykkeet sekä tunnuskuusi, ja loppupuolen taulu tiivistää Saimaa-tietoja vaikka polku ei vie aivan uimarannalle(2). Korkeusero on maltillinen ja kävely kevyttä, mutta muutama kostea painuma kaipaa märällä säällä vedenpitäviä kenkiä(2). Noin 1,3 kilometrin kohdalla reitti kulkee Koskenselän frisbeegolfradan läpi Koskenselän lomakylän vieressä; Frisbeegolfradat.fi kertoo vuonna 2019 valmistuneesta yhdeksän väylän metsäradasta tekonurmiheittoalueineen(3). Talvella osin samaan käytävään osuu Kirkonkylän jäälatujen latuverkosto, ja Sahanlahden padel sekä Kirkonkylän street workout -ulkosali sijoittuvat samalle talvivarrelle erillisiksi vierailukohteiksi. Luontopolulla ei ole hoidettua nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa suunnitella niin, että tulipaikkaa ei tarvita reitin varrella(2).

Julunkivi polku kulkee noin 0,7 kilometriä yhteen suuntaan vanhojen metsien suojelualueen kautta Julunkiveen, joka on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista Savonlinnan ja Sulkavan rajalla. Etelä-Savo on järvi-Suomen sydämessä oleva maakunta, jonne tämä kohde istuu luontevasti. Virallinen reittikuvaus ja kartat ovat Luontoon.fi-palvelussa Julunkivi polku -sivulla(1). Visit Sulkava kuvaa kiven mitat, noin 700 metrin kävelyn metsäpolulla, sinisin täplin merkityn reitin sekä nuotiopaikan ja kuivakäymälän(2). Sulkavan kunnan luontokohteet-sivu tiivistää samat perustiedot(3). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli auttaa käytännössä Sulkavan Lohilahden hiekkateitä ja vähäisiä opasteita myöten; siinä mainitaan myös juuret ja mahdolliset kaatuneet rungot, sekä noin puolen matkan tietämillä suo ja pieni lampi(4). Siirtolohkare on noin 12,5 metriä korkea ja sen ympärysmitta on lähes 60 metriä; kiven kaakkoiskulmalta pääsee lohkareen luokse. Pohjoispuolella lipan alla on suojainen tauko- ja grillauspaikka, ja lähellä on pieni puuliiteri. Kesällä Julunkivenlahti Kalajärvessä tarjoaa uimarantaa oman retken lomassa. Kävelyn alussa tulevat vastaan Julunkivi tulentekopaikka ja Julunkivi kuivakäymälä, minkä jälkeen merkitty polku jatkuu kohti kiveä.

Häkkilän retkipolku, Pohjoinen reitti on pitkä merkitty vaellusreitti Mikkelin Haukivuorella. Etelä-Savo on järvi-Suomea parhaimmillaan; tarkimmat tiedot opasteista, taukopaikoista, pysäköinnistä ja pohjoisen haaran suhteesta laajempaan Häkkilän reitistöön löytyvät Haukivuoren luontomatkailusivuilta(1). Mikkelin kaupunki luettelee Häkkilän polun yhdistysten ylläpitämien retkeilyreittien joukossa(2). Kyyveden Osakaskunta kokoaa yhteen saman reittiperheen, Keronvuoren aarnialueen ja reitin yhteyshenkilön yhteystiedot(3). Reitin pituus on noin 36,2 kilometriä yhtenäisellä viivalla. Paikalliset kuvaukset viittaavat usein pohjoiseen haaraan noin 16 kilometrin mittaisena päiväpatikkana Häkkilänrannan, metsälampien ja Vehkamäen välillä sivupoluilla; pidempi kartoitus voi täyttää koko päivän tai kahden päivän retken rantaviivoilla ja näköalakohdilla(1). Maasto vaihtelee metsäpoluista ja metsäteistä järvimaisemiin ja mäkiin; pohjoinen reitti soveltuu myös maastopyörällä tai läskipyörällä, kun alusta sen sallii(1). Alussa tulee pian Ruunavuoren näköalapaikka Ruunavuoren pistolla. Pitkänlahti ja Laihalahden nuotiopaikkojen jälkeen reitti kulkee Vehkamäen kodan ohi. Vihastenmäen näköalapaikalta avautuu lisää maisemia ennen laskua Keronlahdelle. Keronlahden keittokatos ja Keronlahden rantautumispaikka ovat Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitin varrella, joten meloja ja patikkoija kohtaavat rannassa. Keronvuoren ja Ohenvuoren näköalapaikat täydentävät Keronvuoren–Kyyveden maisemaa. Keronvuoren aarnialueesta ja palveluista kertoo myös järjestön sivusto(3). Pyöräilyreitti Häkkilän ympäri leikkaa tämän patikkalinjan Laihalahden seudulla; pitkä Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitti käyttää samoja Keronlahden rantautumisia. Etelä-Savo ja Mikkeli tunnetaan järvien ja retkeilyverkostojen alueena(2).

Etelä-Savo tarjoaa runsaasti järvi-Suomen maisemia, ja tämä polku sijoittuu Savonlinnassa Säimenen kyläalueelle. Haapavuoren voipolku on noin 6,1 kilometrin pätkä metsäistä ja järven tuntuman kävelyä samalla seudulla, jota paikalliset yhä kuvaavat Savonrannan maaseuduksi. Metsähallitus julkaisee Luontoon.fi:ssä Kangasjärven metsätien polun sivun samaan Säimenen luontopolkuverkostoon—sieltä löytyvät kansalliset kartat, yhteystiedot ja laajempi virallinen tausta tälle retkelle(1). Etelä-Savon museot kertoo Säimenen myllymuseon käytännön aukioloista, jos päädyt polun päässä myllyalueelle(2). Savonranta.com täydentää yhä pysäköinnin myllyllä, vihreän karttalootan paperikarttoineen sekä sen, miten neljä paikallista lenkkiä voi yhdistää jopa likimain seitsemän kilometrin päiviksi(3). Visit Savonlinna nostaa myllyn matkailukohteena niille, jotka haluavat yhdistää lyhyen patikan ja maaseutukulttuurin(4). Meidän kartallamme reitti ei muodosta suljettua lenkkiä. Se alkaa lähes heti Timon Taival parkkipaikan tuntumassa, kulkee sekametsän läpi kohti Eräkämmen laavua noin 1,3 kilometrin kohdilla—varusteltuun laavunuotioon, jossa on polttopuita kuten sisarreiteillä; tarkemmat käyttövinkit löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Samasta risteysalueesta voi lyhentää päivää Timon Taival -reittiin, Kangasjärven metsätien polkuun tai Niemen kierrokseen, tai jatkaa kohti Säimenen myllymuseo parkkipaikkaa osoitteessa Tyniläntie 35, missä myllypiha, uintimahdollisuus ja museovierailu ovat lyhyen kävelyn päässä virallisten museo- ja matkailusivujen mukaan(2)(4). Ota tukevat jalkineet: Savonranta.com muistuttaa yhä, että juuret, kallioaskelmat ja vapaaehtoisten rakentamat puusillat voivat olla liukkaita sateen jälkeen myös viereisillä poluilla, eikä valaistusta ole(3).

Huosionkorpi-reitti on noin 3,4 kilometriä pitkä, meidän kartalla yksisuuntainen vaellusjänne Sulkavalla, Etelä-Savossa. Sulkava sijaitsee järvialueella, ja monet kylän ladut ja polut kulkevat metsäisessä harju- ja järvimaisemassa. Kattavin kuva siitä, miten tämä reitti liittyy kunnan kävely- ja pyöräilytarjontaan, löytyy Visit Sulkavan reitti- ja polkuosiosta(1) sekä Sulkavan kunnan ulkoilureittien etusivulta(2), joissa julkaistaan kartta- ja kausi-infoa paikallisista reiteistä. Lähtömetreiltä viiva kohtaa lähes heti Huosionkorven polun, noin 3,6 kilometrin vaellusosuuden meidän kartalla, joka käyttää samaa lähtötilaa—kätevää, jos haluat yhdistää kaksi lyhyttä metsäpätkää samaan retkeen tai vertailla reittejä peräkkäin. Visit Sulkavan Vilkaharjun luontopolku -sivusto havainnollistaa, miten paikallista harjuluontoa esitellään matkailijalle; samasta näkökulmasta voi poimia lisäideoita lyhyisiin kävelyihin tämän osuuden jälkeen vaikka Geopark-tarinan kautta(3). Eri verkkolistauksissa ei tarkentunut juuri tämän nimisen osuuden pohjalaatua tai talvikunnossapitoa—käytä maastossa silmämääräistä arviota ja tarkista ajantasaiset ohjeet kunnan sivuilta lähtöön mennessä.

Pääskyvuoren retkeilyreitti on noin 7,6 kilometriä pitkä retkeilyreitti Heinävedellä Etelä-Savossa. Se yhdistää Heinäveden kirkonkylän urheilualueen Pääskyvuoren mäelle ja Rinnekeskus Pääskyvuorelle. Heinäveden kunnan ulkoilu-sivulla reitti esitetään kuntoratana urheilualueen ja Pääskyvuoren välillä; pituus on 7,6 kilometriä ja osa matkasta kuljetaan edestakaisin(1). Visit Karelia kuvaa samaa linjausta talvella valaistuna hiihtolatuna kirkonkylän ja laskettelukeskuksen välillä; lähtöpisteet, pysäköinti ja reitin kahdeksikon muotoinen kulku auttavat suunnittelemaan myös kesäkävelyä samoilla poluilla(2). Ensimmäisen kilometrin aikana kuljet Multaniemen laavun ohi ja saavut Pääskyvuoren näkötornille, josta avautuu näkymiä Kermajärvelle. Rinnekeskus Pääskyvuori sijaitsee rinteillä. METSÄÄN MENI -blogin kirjoitus kertoo tornivierailusta, metsätien varrella olevasta laavusta makkaranpaistoon sekä rantakallioista, kallioista ja luolista ja paksusta sammaleesta lähi metsässä(3). Matkan edetessä reitti lähestyy Heinäveden kirkonkylän urheilukenttäaluetta ja ulkoliikuntapaikkoja. Talvella samaa linjausta hoidetaan hiihtolatuina Kermajärven jäälatu ja Pääskyvuoren latu. Pitkän matkan pyöräilijät voivat jatkaa Kahden kansallispuiston kierrokseen sen kulkiessa lähellä. Talvikunnon seurantaan Heinävesi viittaa latukarttapalveluun(2).

Jos kaipaat Etelä-Savossa koko päivän kestävää retkeä, Elsa Heporaudan polku on Puumalan pitkä päiväreitti. Reitin pituus on kartallamme noin 20,7 kilometriä yhtenä viivana kahden lähtöpaikan välillä. Visit Puumala julkaisee reittikuvauksen, PDF-kartat ja käytännön vinkit kävelijöille ja pyöräilijöille(1). Reitti kulkee pääasiassa hiekkaisia metsäteitä ja lyhyempiä metsäpolkuosuuksia, joten kokemus muistuttaa enemmän paikallisteitä kuin kapeaa jalkapolkua. Suurimmaksi osaksi se sopii leveärenkaiselle maastopyörälle tai fatbikelle, ja paikoin pyörää joutuu taluttamaan(1). Yksiraide kuvaa reitin merkityksi isoin, tiheästi asetetuin viitoitin ja vuorottelevin lyhyin polkuosuuksin ja pidemmin hiekkatie siirtymin(3). Jalkaisinin maastokertomus seuraa kantatieltä 62 lähteviä puisia opasteita, vaihtelevaa metsää ja hakkuuaukeita, pitkoksia ja pieniä nousuja sekä välähdyksiä Torikon järvelle ennen pitkää metsätieosuutta kohti Sahanlahtea(2). Kartan alusta noin 15 kilometrin kohdalla tulee Salakkasalmen laavu Torikon rannalla—luonteva taukopaikka veden äärellä(2). Visit Puumala mainitsee myös Pirttimäen kylämaisemia, Torikon rantoja, Hylkeenlahden levähdyspaikan ja Sahanlahden lohkaremaastoa sekä Tupavuoren luolan lähistöllä Saimaa Geopark -kohteena(1). Reitin varrella ei ole ruokapalveluita, joten eväät ja juomapullo kannattaa pakata mukaan; lähimmät palvelut löytyvät Sahanlahti Resortista, jos käytät sitä päätä lähtöpaikkana(1). Pyörävuokraus onnistuu esimerkiksi Saimaa Bikesilta tai Sahanlahdelta, jos haluat liikkua polulla pyörällä(1). Jalkaisin muistelee reitin vanhaa nimeä Torikonpolku ja vuoden 2010 valtuustoaloitetta, jolla nimi vaihdettiin Sahanlahdessa syntyneen Elsa Heporaudan kunniaksi(2)(4). Lisää Elsan elämästä ja merkityksestä Puumalassa löytyy Visit Puumalan Elsa Heporauta -esittelystä(4).

Hopeasaari itä on lyhyt rantayhteys Hopeasaarella Sulkavalla, Etelä-Savossa, Vilkaharjun ulkoilualueen itäpuolella. Reitti on noin 0,4 kilometriä pistokulkuna Hopeasaaren grillikodan ja Toivotuksenlahden laavun välillä Saimaan rannalla. Virallinen reittikuvaus, kartat ja Metsähallituksen päivitykset löytyvät Luontoon.fi-palvelusta tälle reitille(1). Hopeasaaren grillikodalta polku kulkee metsäisen rantaviivan mukana kohti Toivotuksenlahden laavua, joka sijaitsee itäisen luontopolkuosuuden ja Saimaan yhteyskohdassa. Visit Sulkava kuvaa Vilkaharjun harjua noin neljän kilometrin pitkittäisharjumaisemana Saimaa Geopark -kohteena; luontopolku on kaksiosainen ja merkitty keltaisin merkein puihin, ja itäisen osan pituus on noin 3,6 kilometriä päättyen Toivotuksenlahden laavuun(2). Tämä noin 0,4 kilometrin osuus on lyhyt itärantayhteys, joka sitoo grillikodan samaan laavun päähän verkostossa. Voit jatkaa Hopeasaaren lenkille pidemmälle saarikierrokselle tai tutustua Vilkaharju itäiseen ja Vilkaharju Läntiseen muina patikointivaihtoehtoina; Vilkaharju MTB ja Jäälatu Sulkava kulkevat laavun ja kodan kautta, kun haluat pyörän tai talviladun. Toivotuksenlahden laavun esittelyssä(3) kerrotaan näkymistä Sulkavan kirkonkylän suuntaan, retkeilijöille tarkoitetusta wc:stä ja huoltorakennuksesta sekä vesiyhteydestä Alanteen kautta ympäri vuoden—kesällä veneellä ja talvisin jäitä pitkin. Sulkava-lehti kuvaa perheiden käyttävän Toivotuksenlahden nuotiopaikkaa luontopolun lähellä, noin 400 metrin kävelystä pysäköintipaikalta ja näkymistä kirkonkylää kohti(4). Etelä-Savo tarjoaa saaristomaista järvimaisemaa ja harjuluontoa; Sulkava sopii tukikohdaksi, kun yhdistät tämän kävelyn esimerkiksi Suursoutujen soutureittiin melontapäivään tai Kolmen lossin kierrokseen pyöräretkeen.

Pysäköinti, esteettömät rakenteet, polttopuuvinkit ja ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten Mikkelin kaupungin Säynätin retkeilyreitti -sivulta(1). Sama reitti on Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa nimellä Säynätin retkeilypolku(2). Reitti on noin 5,2 km pitkä Ylä-Säynätjärven eteläpään Säynätin lähiretkeilyalueella lähellä Mikkeliä Etelä-Savossa. Se on helppo, merkitty polku, joka kiertää järven rantoja ja metsää; vierailijakuvaukissa takapuolen osuudella on myös pidempi metsätieosuus(3). Kannattaa varata aikaa tulipaikoille ja laavulle, ei vain kilometrejä. Lähtöalue on Kaunisniemessä järven länsirannalla. Säynätin kota tarjoaa esteettömän kodan ja kuivakäymälän, ison terassin ja runsaasti parkkitilaa sekä kodan luona että hieman ennen kotaa(1). Noin sadan metrin päässä kodalta valmistui vuonna 2021 esteetön laituri ja ulkotulipaikka(1). Rannan tuntumassa Kaunisniemen tulipaikka on toinen tulipaikka niemen kärjessä kodan takaa. Polun varrella Porttiojan laavu on kallion suojassa; kaupungin mukaan polku laavulle on paikoin vaikeakulkuista ja osin pitkoksien varassa(1). Noin kolmen kilometrin kohdalla Säynätinsaaren tulipaikka sijaitsee Säynätinsaarella, jonne pääsee pitkospuita ja siltaa pitkin—hyvä eväspaikka, jos ylität saareen(1)(3). Kaupunki muistuttaa viemään polttopuut kodalta laavulle ja saaren tulipaikoille(1). Reitti on merkitty oranssilla maalilla ja joissain kohdissa oranssilla nauhalla puun ympärillä, ja reitillä on myös infotauluja(3). Maasto on pääosin kuivaa metsäpolkua, mutta joissain kohdissa kosteampaa ja pitkoksia; yksi tarkka retkikuvaus mittasi kellolla noin 7 km, kun mukana on kaikki rantaosat, kun taas virallisissa lähteissä käytetään noin viiden kilometrin luokkaa(3). Mikkeli toimii hyvänä tukikohtana Etelä-Savon järvimaisemissa. Luontopolkumies Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli Säynätistä kuvaa rantoja, metsätieosuutta ja Säynätinsaaren sillan kautta kulkevaa kävelyä—hyödyllinen, jos haluat kuvia ja rytmitystä virallisen listan lisäksi(3).

Vilkaharju Läntinen on noin 3,4 kilometrin patikkasilmukka Sulkavan Vilkaharjun harjulla Etelä-Savossa. Reitti kulkee Saimaa UNESCO Global Geopark -maisemassa harjumetsässä, jääkauden muovaamassa maastossa ja Saimaan rantaviivalla muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä länteen(2)(3). Visit Sulkava kuvaa Vilkaharjun luontopolun kaksiosaisena: lyhyempi osuus on noin 3,1 kilometriä ja pidempi noin 3,6 kilometriä ja kulkee osittain Saimaan kallioisella rannalla Toivotuksenlahden laavun ja nuotiopaikan kautta(1). Tämä läntinen silmukka vastaa tätä pidempää ranta–laavu-puolta; voit yhdistää sen Vilkaharju itäiseen toiseen haaraan tai jatkaa pidemmälle esimerkiksi Hopeasaaren lenkille, Vilkaharju MTB:lle tai Kolmen lossin kierrokselle. Silmukan alkupäässä tulevat Hopeasaaren grillikota ja Toivotuksenlahden laavu, joissa Visit Sulkava mainitsee tauon lahden rannalla ja kesällä uimismahdollisuuden Saimaaseen(1)(4). Harjualue on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 1978: avotulet, telttailu ja vastaava leiriytyminen ovat kiellettyjä varsin suojelualueella(4). Käytä nuotiopaikkoja hoidetuilla pysähdyspaikoilla. Läntisen osuuden maasto vaihtelee kapeasta metsäpolusta hiekkatiepätkiin ja jyrkempiin lyhyisiin nousuihin näkökohtiin Saimaan ja Sulkavan soutukilpailualueen ylle; Out in the Nature kuvaa kävelyä tältä pidemmältä luontopolkuosuudelta(5). Reittien varrella on infotauluja harjun historiasta; pääluontopolku on merkitty keltaisin merkein puihin ja Yhdyspolku Sulkavalta punaisin ja keltaisin täplin(1)(4).

Kuumatkivet–Vilkalahti on lyhyt patikointiyhteys Sulkavalla Etelä-Savossa: se kulkee kirkonkylän suunnasta kohti Vilkalahden poukamaa ja Vilkaharjun reittiverkostoa Saimaan rannalla. Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä päästä päähän, eikä se ole silmukka. Ajantasaisimmat tiedot ja palvelupäivitykset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kuumatkivet-Vilkalahti -reittisivulta(1). Osuus kuuluu samaan kävely-yhteyteen, jota Visit Sulkava esittelee nimellä Yhdyspolku: merkitty polku Sulkavan keskustasta Vilkaharjun luontopoluille, pitkospuiden kosteiden notkojen yli ja metsän reunaa pitkin; kunta kuvaa koko yhdistävän kävelyn pituudeksi noin 3,4 kilometriä ja lähtöosoitteeksi Kuumienkivientie 14, 58700 Sulkava(2). Sulkavan kunta kertoo pääsystä kirkonkylästä Kuumienkivientien varrelta Saimaan rannan kerrostalon läheltä; yhdyspolku on merkitty punaisin ja keltaisin täplin, samaan tapaan kuin laajempi Vilkaharjun järjestelmä(3). Tältä osuudelta haarautuu Yhdyspolku VH-KK ja Yhdyspolku KK-VH, ja edelleen esimerkiksi Vilkaharju Läntiseen, Vilkaharju MTB:hen, laajaan Kolmen lossin kierrokseen, kesäiseen Oravareitti/Sulkava -melontaan, Suursoutujen soutureittiin sekä talvella Jäälatu Sulkavaan, kun nuo reitit kulkevat lähellä. Retkipaikan Luontopolkumiehen teksti Vilkaharjun luontopolusta kuvaa harjumetsää, pitkospuita ja Saimaan rantaa — hyvä taustaluku, vaikka juttu keskittyy pidempiin silmukoihin Vekarantien suunnalla(4). Sulkava sijaitsee Saimaan reitin varrella. Etelä-Savo tunnetaan järvimaisemistaan ja verkostoituneista ulkoilureiteistään.

Metsähallituksen reittitiedot ja kartat tälle osuudelle löytyvät Luontoon.fi:n Luostarivaellus/Heinävesi -sivulta(1). Visit Karelia on julkaissut Heinäveden kunnan kanssa laajan Luostarivaellus Valamo–Lintula -oppaan, jossa kuvataan klassinen yksisuuntainen luostariväylä, maasto ja saapuminen(2). Louhi-Nallen Valamosta Lintulaan -patikkakertomus antaa maasta käsin tuntuman vauhdista, tupasvilleillä hohtavista soista pitkospuineen ja siitä, miltä matka tuntuu jalkojen alla(3). Reitin pituus on noin 27,9 kilometriä, eikä se ole silmukka. Se kulkee Heinävedellä Etelä-Savossa järvi- ja metsämaisemissa ortodoksisten luostarikeskusten välillä. Taivalkodalla reitti kohtaa Latu Karvio-Varistaipale -hiihtoladun lähellä Karvion kanavan nuotiopaikkaa ja muita talvireitin varren kohteita. Taivalkodalta matka jatkuu Huuhinlammen ja Monikkalahden nuotiopaikkojen kautta kohti Valamon laavua; lähellä laavua kulkee myös Valamon valaistu latu, ja Venereitti Valamo-Nälönvirta -melontareitti lähtee samasta ympäristöstä. Luostarivaellus - Tuusniemi -patikkaosuus tarjoaa lyhyempiä tai yhdistettyjä vaihtoehtoja. Visit Karelia kuvaa vaativaksi ja vaihtelevaksi yhdistelmäksi kapeita polkuja, hiekkatiepätkiä ja pitkospuiden varaan rakennettuja suo-osuuksia; reitti on merkitty sinisesti ja puuviitoilla tuettuna, ja maaston kohokohtiin kuuluvat Varissuo ja Taivallahden kanavan kulttuurimaisema osana Heinäveden reitin kansallismaisemaa(2). Kesäisin ristisaattokulkue kulkee tätä käytävää pitkin Valamosta kohti Lintulaa(2). Heinävesi sopii tukikohdaksi itäsuomalaisille luostari- ja vesiretkeilypäiville.

Neitvuori–Luonteri -alueen reittisuunnitteluun kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Neitvuoren reitti -sivulta(1). Visit Mikkelin Neitvuori ja Hiidenmaan retkeilyreitit -kuvaus täydentää ajoohjeita, yhteystietoja ja laajempaa merkittyjen reittien kokonaisuutta harjun ympärillä(2). Etelä-Savo on järvimaisemien ja retkeilyreittien maakunta, ja tämä reitti sijaitsee Anttolassa, Mikkelin kaupungin alueella. Neitvuoren reitti on noin 1,2 kilometrin pistoksi pistoon -kävely Hiidenmaan tilan palveluiden ja Neitvuoren pysäköinnin sekä huippupalveluiden välillä Anttolassa, Mikkelissä. Hiidenmaan puolelta reitti kulkee Hiidenmaan saunan, Hiidenmaa tulentekopaikan ja Hiidenmaan talon kautta kohti Neitvuoren tulentekopaikkaa ja Neitvuoren kuivakäymälää, loppuen Neitvuoren pysäköintialueen lähelle. Kuivakäymälät ovat huippualueen palveluiden yhteydessä. Neitvuori on yksi seudun korkeimmista näköalapaikoista: huippu kohoaa noin 110 metriä Saimaan pinnan yläpuolelle ja hyvällä säällä näkymät ulottuvat kauas Luonterin saaristoon(2). Marin Matkassa -blogissa Neitvuori esitetään Saimaa Geopark -kohteena, ja kuvauksessa mainitaan kallioperän seoskivilajeja sekä jyrkkiä kalliorinteitä ja näköalapaikkoja laajemmilla poluilla(3). Lyhyt yhteys sopii siirtymään Hiidenmaan palveluista Neitvuoren näköalojen ja parkkipaikan luokse. Samalta lähtöalueelta jatkuu pidempiin merkittyihin reitteihin: Hiijje silimukka ja Hiiden polut, Mikkeli hyödyntävät samoja tauko- ja nuotiopaikkoja ja sopivat saman päivän jatkoksi.

Koloveden kansallispuiston ajantasaiset ohjeet, kartat ja palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1). Eräluvat.fi:n Mäntysalonkämppä-kohdekortin mukaan saaren itärannalla olevalle vuokratuvalle kulkee noin 1,7 kilometrin yhdyspolku Mäntysalon luontopolulta, ja sivu kertoo saapumisesta vesiteitse eri suunnista(2). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen kuvauksessa pääpolulla noin kilometrin kohdalla on haara, josta voi tehdä pistosyöksyn kohti Mäntysalon kämppää: polku kulkee valoisassa mäntymetsässä ja nousee ennen rantaan laskeutumista(3). Meidän kartalla yhtenä kävelyreittinä tämä yhdyspolku on noin 1,8 kilometriä Heinävedellä, Etelä-Savossa. Se ei ole lenkki, vaan yhdistää Mäntysalon saaren reitistön niille rannoille, joissa ovat Mäntysalo venelaituri, Mäntysalon kämppä vuokratupa, Mäntysalo sauna, Mäntysalo tulentekopaikka ja Mävtysalo veneen kiinnityspoiju (2 kpl). Jos samalla kierretään Mäntysalon polku, tarjolla on jatkolenkki Pitkäsaaren retkipaikkoihin; vesillä kulkeville Koloveden kierros Oravista ja Melontaa Koloveden kansallispuistossa -reittikuvaukset linkittyvät samaan satama-alueeseen(3). Maasto on juurikoista ja kallioista, nousua riittää; tukevat jalkineet ovat järkevä valinta(3). Talvikautena liikkuminen on rajattu: Eräluvat.fi kertoo, että kaikki Koloveden saaret, Mäntysalo mukaan lukien, ovat suljettuina 1.1.–30.4.(2).

Hiiden polut, Juva on kartallamme noin 28,9 kilometrin pituinen yhtenäinen vaellusosuus Etelä-Savon järvi- ja metsämaisemissa Juvan länsipuolella. Se kuuluu samaan Hiiden polut–Hiidenmaa -kokonaisuuteen, joka yhdistää Juvan Mikkelin Neitvuoren ja Luonterin alueen. Visit Juva kuvaa laajempaa Hiiden polut -verkostoa—useiden kymmenien kilometrien kokonaisuutena—Etelä-Savon pisimpiin yhtenäisiin retkeilyreitteihin: kangasmetsiä, kallioita ja rauhallisia kuusikoita kohti Luonterin rantamaisemia(1). Mikkelin kaupunki ja Visit Mikkeli esittelevät koko Hiiden polut -ulkoilureitistön viitenä eri reittinä ja noin 60 kilometrin kokonaispituutena; Juvan puolella kulkee pitkä Metsänväentaival ja lyhyempiä lenkkejä sekä yhdysosuuksia kuten Enkelinpesän reitti ja Viiden vuoren reitti kohti Neitvuorta(2)(3). Tämä Juvan reittimerkintä on kunnan osuus samasta verkosta yhtenä viivana: odotettavissa on metsäpolkuja ja metsäteitä, paikoin kosteaa maastoa sekä kalastuskoskia ja vanhoja torppakohteita riippuen siitä, mitä linkkiosuuksia kiertää. Alussa reitti kulkee Rävykosken koskikalastusalueen ohi Siikakosken ja Koskilammentien risteyksessä—virkistyskalastuksen koskialueella, jota Visit Mikkeli nostaa Metsänväentaipaleen nähtävyytenä ja jonne päiväretket Enkelinpesän suunnasta usein suuntaavat(2)(5). Reitti kohtaa Hiiden polut, Mikkeli -yhteyden: Mikkelin puolella ovat muun muassa Neitvuori pysäköintialue, Hiidenkota, Neitvuori tulentekopaikka, Hiidenmaan sauna ja Hiidenmaan talo—katso tarkemmat palvelut ja varaukset meidän sivuiltamme niille kohteille sekä Neitvuoren sinisin merkinnöin kulkeva Hiidenkierros ja Hiijje silimukka -vaihtoehdot(2)(3). Saimaa UNESCO Global Geopark -teemat kulkevat laajalla alueella—Enkelinpesän lohkareluola ja kalliomaalaukset, Neitvuori näköalana ja Luonterin järvialue—joten sivuretket virallisille geokohteille sopivat hyvin yhteen tämän vaelluksen kanssa(2). Retkipaikan Luontopolkumies käveli Hiidenmaalla Pitkäjärven ja Suopellonvuoren lähellä kompaktin lenkin ja kuvaa uusia metallitolppia, punaisia maalimerkkejä metsäosuuksilla, kosteaa suota ilman pitkospuita eräällä pätkällä sekä vedenpitävien kenkien ja pitkien lahkeiden tarvetta sateen jälkeen(4). Kermankuorijat-sarja Retkipaikalla, tehty yhteistyössä Visit Mikkelin ja Visit Juvan kanssa, kulkee kolmena päivänä Neitvuorelta Siikakoskelle ja mainitsee Ruotusotamiehen torpan infotaulun sekä Rävykosken laavun taukopaikkana ennen Siikakosken rantaa—hyödyllistä taustaa matkan ja yöpymisten ajoitukseen(5). Juva sijaitsee Saimaan järvitasangolla Mikkelin itäpuolella. Etelä-Savo tunnetaan sokkeloisista rannoista ja rauhallisista metsäreiteistä; kaupungin ja maakunnan nimet esiintyvät tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat.

Esteettömän polun ajantasaisimmat tiedot löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Vilkaharjun esteetön polku kulkee meidän kartallamme noin 1,4 kilometrin kierroksena Sulkavan kirkonkylästä muutaman kilometrin päässä olevalla Vilkaharjun harjulla Etelä-Savon maisemissa Saimaan reunalla. Kohde kuuluu Saimaa UNESCO Global Geopark -verkostoon; Sulkavan kaupunki avaa Geopark-näkökulmaa: harju on pitkittäisharju, mannerjäätikön alla syntynyt tunneliuoma ja ilmi tuli noin 11 400 vuotta sitten jäätikön vetäydyttyä samoilla seuduilla, joilla näkyy myös Salpa-linjan panssariesteitä ja kivikautisia jälkiä pidemmillä reiteillä(4). Visit Sulkava kuvaa yhteistä lähtöpaikkaa Vekarantiellä, kertoo kahdesta erikseen kiertävästä luontopolusta, punaisista ja keltaisista merkeistä puissa sekä siitä, mitä pidemmillä reiteillä näkee, jos haluat jatkaa luontopolkujen varrelle(2)(3). Alue on ollut luonnonsuojelualue vuodesta 1978; avotulenteko, telttailu ja leiriytyminen harjulla ovat kiellettyjä(3), joten eväät ja tauot kannattaa suunnitella sääntöjen ja naapurireittien hoidettujen palvelujen mukaan. Esteettömän lenkin jälkeen sama parkkipaikka toimii lähtönä myös Vilkaharju Läntiselle, Vilkaharju itäiselle, Hopeasaaren lenkille, Vilkaharju MTB -linjalle ja pitkälle Kolmen lossin kierrokselle Saimaan rantoja myötäillen—kaikki löytyvät kartaltamme. Toivotuksenlahden laavu ja Hopeasaaren grillikota ovat näillä naapurireiteillä ja sopivat taukopaikoiksi, jos yhdistät useamman lenkin. Päivi Auvinen kirjoittaa Parasta Saimaalla -blogissa Vilkaharjun luontopolusta: rauhallinen vauhti, selkeät opasteet, joitakin jyrkempiä kohtia, joissa pienimmät voivat kaistella aikuisen apua, sekä kierros, jonka päätteeksi käytiin Toivotuksenlahden laavulla; teksti kuvaa pidempiä merkittyjä luontolenkkejä eikä vain tätä lyhyttä esteetöntä rengasta, mutta antaa hyvän tunnelman alueen kävelyluonteesta(5).

Kirkonkierros on Kyyveden rannalla Haukivuoren kirkonkylässä kulkeva kierrosreitti Mikkelissä, Etelä-Savossa. Reitin pituus on noin 7,8 kilometriä. Tarkimman vaiheittaisen kuvauksen reitistä, merkinnöistä ja molemmista lähtöpisteistä löydät Haukivuoren matkailusivuilta(1). Kyyveden Osakaskunta tiivistää saman reitin yhteenvedon järven käyttö- ja veneilytietojen yhteyteen(2). Mikkelin kaupungin liikuntasivuilla Kirkonkierros esitellään Rantokankaan ulkoilualueen yhteydessä yhdessä seuran muiden lajien kanssa(3). Kirkontie 40:n Rantokankaan alueelta reitin alussa kuljet heti Rantokankaan nuotiokatoksen, Rantokankaan hyppyrimäen K33:n, Rantokankaan frisbeegolfradan ja Rantokankaan kuntoportaiden ohi—tämä on urheilu- ja nuotiopaikkakeskus ennen metsään lähtöä. Haukivuoren Kisailijat on rakentanut ja kehittänyt Kirkonkierrosta viime vuosina pääosin talkoovoimin(4). Neonpunaisia opasmerkkejä seuraamalla reitti nousee Rantokankaan juoksuportaat (140 askelta), ylittää Lonkarinjoen kahdesti, sivuaa Lonkarin lammelle ja ”leipäkiville”, ylittää tien ja kulkee mäntykangasta kohti Kyyveden hiekkarantoja. Kirkonniemen taukopenkeillä avautuu näkymä järvelle ja Hulkonkiveen—tyypillinen puolivälin tauko. Uiminen on mahdollista sopivista kohdista, kun olosuhteet sallivat(1)(2). Paluulinjalla kuljetaan Suomen pienimmän kirkonkylän raitin, entisen kyläkoulun, kotiseutumuseon ja vanhan pappilan ohi, ylitetään laaja Saksalan moreeniharju ja kuljetaan Kääriälän kautta Rantokankaan valaistulle kuntorata-ladulle ja takaisin hiihtomajan parkkipaikalle. Lyhyempi noin 3–5 kilometrin lenkki onnistuu opastettuja oikopolkuja käyttämällä(1). Sama metsälinja on Rantokangas Trail Run -polkujuoksutapahtuman käytössä(5). Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitti kulkee samassa järvikokonaisuudessa; melojat käyttävät omia lähtöpaikkojaan ja karttojaan(2). Kävellen Rantokankaan kuntorata-latu jakaa samaa lähtöaluetta lämmittelyyn tai kevyeseen jatkokierrokseen metsälenkin jälkeen.

Karjalankallion huilaus on lyhyt, helppo hyvinvointipolku Karjalankalliolla Punkaharjulla Savonlinnan alueella Etelä-Savossa kansallismaisemassa. Reitin pituus on noin 1,1 kilometriä, ja se on rakennettu niin, että moni pääsee liikkumaan lastenrattailla tai pyörätuolilla avustajan kanssa. Tulistelusäännöt, polttopuu ja ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta Karjalankallio laavun palvelusivulta (1). Visit Savonlinna nostaa saman Karjalankallio laavun osaksi Punkaharjun tutkimusmetsän ja Saimaan rannan retkipäiviä niin kesällä kuin talvellakin (3). Käytännössä reitti lähtee usein Karjalankallio pysäköintialueelta ja kulkee loivasti männikössä ennen kuin polku kääntyy kohti Karjalankallio laavua metsäisellä törmällä Puruveden yläpuolella. Savonlinnan izi.TRAVEL-audiooppaassa kuvataan neljä hyvinvointirastia: jokaisella on penkki ja taulu luonnon hyvinvointivaikutuksista, ja joillakin pysähdyksillä voi tehdä lyhyitä harjoituksia (4). Retkipaikka kuvailee invapaikkoja, yhteistä puuvaja–käymälärakennusta laavun luona ja järvelle päin avautuvia ruokailupöytiä sekä lyhyttä, vaativampaa kalliorantapolkua, joka ei kuulu esteettömään linjaan mutta avaa avaran näköalan Puruvedelle (2). Hieman pidempi vaativa esteetön Hakin helpompi -rengas ja Karjalankallion huilaus muodostavat monelle kävijälle kahdeksikon, jonka solmussa Karjalankallio laavu toimii taukopaikkana (2)(4). Hakinkierros, Karjalankallio polku, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu, Puulajireitti ja talvella Metlan lenkki latu -latu tavoittavat saman palvelupisteen pidempiin kierroksiin. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kesällä 2022 kivituhkalla toteutetuista esteettömistä lenkeistä, penkeistä ja QR-koodillisista äänitteistä ilman uusia laajoja avohakkuuaitoja (5).

Ihamaniemen luontopolku is a 3.3 km nature trail in Enonkoski, opened in autumn 2018(1)(2)(3). The trail has a 2.4 km shortcut option(1)(2). It starts from Ihamaniementie 781, about 37 km south of Heinävesi; parking for a few cars is available near the hunting lodge access road(1)(3)(4). The route is marked with white paint and white signs, and with nature trail signs at junctions(3)(4). It passes through lichen-covered spruce forest (naavametsä), features two protected mukurakuuset (gnarled spruces), wooden boardwalks, and views of Hankajärvi(1)(3)(4)(5). There are seven benches along the route(3)(4). Blogs describe it as moderately challenging with some boggy and steep rocky sections; rubber boots or sturdy hiking shoes are recommended(3)(4)(5). The trail is dog-friendly; one blog notes dogs walk more purposefully on forest paths(5). Highlights include the atmospheric naavametsät, mukurakuuset, and a steep climb near the end with a rope for support(3)(4).

Linnansaaren kansallispuiston reittikuvaukset, norppaan liittyvät rajoitukset ja Metsähallituksen palvelutiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n retkeily- ja ulkoilusivulta(1). Torpan polku on noin 0,8 km yhtenä kävelylinjana kartallamme kansallispuiston pääsaarella Saimaan saaristossa; tämän reittisivun kuntatieto on Rantasalmi. Kyseessä on helppo edestakainen yhteys Sammakkoniemen palvelukeskittymän ja Linnansaaren kulttuurihistoriallisen torpan (Louhimaan torppa) välillä, jossa rakennukset ja niitetty peltomaisema pitävät yllä kaskiperinnettä sesongin mukaan niitoin, kaskeuksella ja lampaiden laidunnuksella(2). SaimaaHoliday Oravi kuvaa kahta esteetöntä latua leirintäalueelta: noin 0,7 km suuntaansa torpan pihapiiriin ja noin 0,3 km suuntaansa luontopolkua pitkin kohti Linnanlammen risteystä, ja muistuttaa pyörätuolissa liikkuvia avustajasta(2). Yhteys kulkee sekametsän kautta kohti kuusivaltaisempaa osuutta, ja maisemassa näkyy entisiä kasken ja laidunnuksen jälkiä samalla tavoin kuin torppakohdetta esitellään kävijöille(2). Retkipaikka muistuttaa tarkistamaan vesillä liikkumista edeltäen norppa-alueiden kulkurajoitukset ja tilapäiset kiellot, varaamaan kesäiset venepaikat etukäteen sekä varautumaan lehtoisen metsän hyttyskauteen(3). Sammakkoniemestä polku sitoo pääsaaren palveluja: Linnasaaaren Kesäkahvio ja Sammakkoniemi kioski täydentävät retkeä sesongin aukiolon mukaan, Linnansaaren ekohostelli tarjoaa majoitusta ja Sammakkoniemi telttailualue telttailua, ja Linnansaari päälaituri on tärkeä venelaiturikosketus. Torppapäässä Linnansaarentorppa laituri ja Linnansaari torppa kuivakäymälä ovat torppapihan lähellä, ja samasta solmukohdasta jatkuvat Linnon polku, Linnansaari luontopolku ja Linnon kurkistus; vesillä yhteys kulkee myös Linnansaaren kierros -melontalinjan suuntaan. Sammakkoniemi kaivo palvelee huollettua aluetta, Sammakkoniemi keittokatos polttopuusuoja, Sammakkoniemi katettu nuotiokehä ja Sammakkoniemi tulentekopaikka nuotioruokailua varten, ja Sammakkoniemi sauna sekä Sammakkoniemi saunan uimalaituri tarjoavat uimapysähdyksen. Pienveneitä ja kiinnityksiä varten alueella ovat muun muassa Sammakkoniemi kanoottilaituri, Sammakkoniemi huoltolaituri, Sammakkoniemi vierasvenelaituri, Sammakkoniemi veneenkiinnityspoiju (12 kpl), Kamarluoto laituri ja Kamarluoto veneenkiinnityspoiju (2 kpl), ja Sammakkoniemi kuivakäymälä & varasto palvelee lähtöpäätä. Tarkemmat hinnat ja ajat löytyvät yksittäisten kohteiden sivuiltamme. Jos haluat pidempään metsä- ja kalliomaisemaan samalla saarella, jatka Linnansaari luontopolulla kohti Linnavuorta torppakäännöksen sijaan.