Savonlinna Retkeilyreitit

Tuohisaaren GeoTour on helppo, noin 8,4 kilometrin patikointirengas Tuohisaaren saarella Pihlajavedellä Savonlinnan seudulla. Visit Savonlinna esittelee reitin geologiseksi teemakierrokseksi Aluslammen ympäri: opastauluja ja numeroituja pysähdyksiä, jotka kertovat kallioperän vaiheista(1). Opas kuvaa, miten saarella Euroopan vanhimpiin lukeutuvat kiteiset kivet asettuvat nuorempien kivilajien rinnalle ja miten nykyiset matalat Saimaan rantaviivat ovat osa muinaisten vuorijoukkojen jäännöksiä paleoproterotsooisissa törmäyksissä(1). Saarelle pääsee lautalla; vuorot ja talviset jäätiehuomiot löytyvät Tuohisaaren lautan aikataulusivuilta(2). Majoitus- ja tapahtumavinkkejä savonlinnalaiselle järviseudulle löytyy alueen matkailusivuston englanninkielisestä etusivusta(3). Reitti on rengas meillä kartalla. Julkaisussa kuvattu kulku lähtee Rapakiventien ja Tuohisaarentien risteyksen lähellä olevasta infotaulusta, kulkee paikallisia teitä ja metsäurat pitkän nimetyistä kallio- ja maisemapysäköistä ja hyödyntää Karhupolkua yhteytenä Valkiajärven lisäosuuksiin ja Kaakkolammen pikkukierrokseen(1). GeoTour toimii omatoimisena geologiakierroksena: ohjeistus kannustaa avaamaan kunkin kuvan tietopainikkeen pysäyksittäistä geologiaa varten(1). Maasto on pääosin metsätietä ja kangasta, korkeuserot ovat vähäiset; julkaistussa profiilissa nousua kertyy vain muutamia kymmeniä metrejä koko lenkillä(1). Luontohavainnot kuuluvat saaren arkeen. Visit Savonlinna kertoo hirvistä satunnaisesti ja karhuista säännöllisesti, erityisesti luonnonmukaisemmalla pohjoisosalla Kaakkolammen lähellä(1). Jätä suurille eläimille väljää tilaa, pidä eväät siististi ja kulje rauhallisesti metsässä(1). Savonlinna on saaristoinen Saimaan kaupunki; Etelä-Savo on järvi- ja metsämaakunta taustalla.

Timon Taival on noin 2,8 kilometriä pitkä janaluontopolku Savonrannalla, Savonlinnan kaupungin alueella Etelä-Savossa Saimaan rannalla. Metsähallituksen virallinen reittikuvaus ja ajankohtaiset tiedot retkeilijöille ovat Luontoon.fi-palvelussa Timon taival -sivulla(1). Käytännössä reitti yhdistää Timon Taival parkkipaikan lähtöpään ja Säimenen myllymuseon pysäköinnin Säimenen päässä; noin puolen välin tienoilla on Eräkämmen laavu. Timon Taival parkkipaikalta polku kulkee vaihtelevassa metsämaastossa Eräkämmen laavulle, jossa voi pitää nuotio- tai evästauon. Kuivakäymälät ovat samaan taukapaikkavyöhykkeeseen sijoitettuina, joten retki sujuu mukavasti ilman kiirettä takaisin autolle. Jatkamalla Säimenen suuntaan päädyt Säimenen myllymuseo parkkipaikalle myllymuseon tuntumassa. Etelä-Savon museot kuvaa museoalueen lähellä kulkevaa luontopolku ja laavun sekä kesäkauden avointa museoa; heinäkuussa myllyrakennusta ja pihapiirin rakennelmia voi tutustua ilmaiseksi aukioloaikojen puitteissa(2). Visit Savonlinna esittelee myllyn Savonrannan historiaa, vuoden 1937 myllyrakennusta ja aiempaa myllytoimintaa sekä antaa tarkemman paikkatiedon löytämistä varten(3). Sama reitistö tarjoaa jatkomahdollisuuksia pidempään lenkkiin. Haapavuoren voipolku jakaa pysäköinnin ja Eräkämmen laavun, Kangasjärven metsätien polku kulkee pohjoisemmasta päästä, ja Niemen kierto päättyy myllyn pysäköinnin lähelle — näistä voi koota silmukan puolen päivän retkeilyyn. Laajempiin reittivinkkeihin ja saimaalaiseen sesonkiin alueen matkailusivujen luontoreittikooste(3) tukee kansallista portaalilinkkiä. Savonlinnan kaupungin liikunta- ja ulkoiluyksikkö pitää yleistä yhteystietoa alueen liikuntapalveluihin(4). Savonlinna on tunnettu saimaalaisesta järviluonnostaan. Etelä-Savo tarjoaa retkeilyä sekä kaupunkiluonteisissa maisemissa että savolaismetsissä.

Raikuun Salpa-aseman linnoitusreitti on noin 1,7 kilometrin rengasreitti Raikuun kanavan länsirannalla Pistalassa, Savonlinnan kaupungin alueella pohjoiseen Kerimäen keskustasta. Salpalinja oli aikansa valtava työmaa, ja tämä lyhyt kunnostettu luontopolku kertoo linnoitusketjun tarinaa maastossa(1). Tarkin reittikuvaus, vaikeusarvio ja turvallisuusohje löytyvät Visit Savonlinnan julkaisemasta yhteistyöreittiselosteesta, jonka kannattaa lukea ennen käyntiä(4). Reitti on viitoitettu vierailijoille, ja sen varrella on kuusi infopistettä sekä kolme teräsbetonikorsua (63, 64 ja 65), kaksi panssarintorjuntakiviestetyyppiä, taisteluojia ja järven rantaan nouseva korkea kivimuuri, jota pidetään poikkeuksellisena Salpa-kohteessa(3)(4). Kahdessa ensimmäisessä korsussa on liiketunnistinvalot, jotka palavat noin 15 minuuttia; tilat ovat matalia, sisäänkäynnin portaat jyrkät, betonireunat kuluneet ja lattialla voi olla vettä, jos kanava on korkealla(3)(4). Märällä kelillä kannattaa edetä varoen, sillä korsujen lattiarakenteet voivat olla liukkaita(4). Museovirasto(2) kuvaa, miten kanava kuristuu Puruveden ja Oriveden välillä ja miten rannoille on kertynyt eri aikakausien varustuksia: Kustaa III:n sodan vaiheista ensimmäiseen maailmansotaan ja edelleen talvi- ja jatkosodan välillä 1940–1941 rakennettuun Salpa-vaiheeseen itärajan turvaksi. Linnoitteet on suojeltu jatkosodan muistomerkkimateriaalina—kulje vain merkittyä reittiä ja vältä yksityisalueelle siirtymistä reitin ympärillä(4). Retkipoluilla-blogin käynti vuonna 2018 muistuttaa, että opasteet uusittiin noin 2015 ja että kausi ja vedenkorkeus voivat edelleen estää yhden korsun sisäänkäynnin, kun toinen pysyy tutkittavissa(3). Savonlinna sopii tukikohdaksi, jos haluat yhdistää kohteen kanavasillan näkymiin ja vesistöön(1).

Perhereitti Jäniksenpolku on helppo, noin 3 kilometrin metsälenkki Savonlinnassa Mannilan alueella Punkaharjun puolella. Kierros lähtee Jäniksen parkkipaikalta, kulkee rauhallisessa kangasmetsässä ja ohittaa Mannilan Ratsutallin kentän ratsastuskoulun harjoitusalueen, mistä reitti palaa kohti parkkia. Kävely- ja patikointivinkit, Punkaharjun seudun kohteet sekä Sulosaaren keskustan luontopolku löytyvät Visit Savonlinnan kävely- ja patikointisivuilta(1). Visit Saimaa kokoaa myös perheille sopivia reittiehdotuksia Saimaan rantakaupungeissa(2). Savonlinnan kaupungin luontopolut-sivuilla esitellään kaksi pääasiallista merkittyä luontopolkua, Karhuvuoren ja Soininmäen reitit karttoineen ja palvelutiedoin—hyvä jatkovaihtoehto, jos haluat pidemmän lenkin tämän lyhyen kierroksen jälkeen(3). Reitti on lyhyt ja pääosin tasainen, sopiva lapsiperheille ja kaikille, jotka haluavat kevyen metsäkävelyn ilman pitkää päivämatkaa. Maasto on tyypillistä eteläistä kangasmetsäpolkua, pääosin maapohjaa ja hienoa soraa; meidän kartallamme tälle kierrokselle ei ole merkitty laavua, tulipaikkaa eikä käymälää. Ratsastuskoulun kenttäosuudella kannattaa muistaa työskentelevä talli: vältä häiritsemästä ratsastustunteja ja anna hevosille tila. Etelä-Savo yhdistää järven, saariston ja metsäpolkuja; Savonlinna on käytännöllinen tukikohta päiväretkille linnan ja vesistön kainalossa.

Kolmen Kaijan kierros on noin 6,5 kilometrin päiväretki Savonlinnan Niittylahdessa Etelä-Savossa. Nimi juontuu kolmesta luontokohteesta: Kaijanharjusta, Kaijansuosta ja Isosta Kaijanlammesta; laajempi kokonaisuus valittiin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 100 luontohelme -ohjelmaan(3)(4). Ajantasaisimmat yhteystiedot ja kaupungin ulkoilun kehys löytyvät Savonlinnan kaupungin Liikunta ja ulkoilu -sivuilta(1). Visit Savonlinna kokoaa luontoreitit, laavut ja tulipaikat sekä sesonkivinkit matkailijalle(2). Varsinainen lähtö on usein Kolmen Kaijan kierros - parkkipaikalla Niittylahdentiellä Herajärven rannassa; harjulle nousee merkityn polun mukaan kohti Kaijansuota. Toinen vaihtoehto on pieni Kaijanlaavun parkkipaikka Niittylahdentiellä ja Pöntönharjuntien kautta, mistä on lyhyt kävely Kaijanlammen laavulle Ison Kaijanlammen rantaan(3). Laavulla on nuotiopaikka, polttopuu ja kuivakäymälä, ja tupa on sisustettu räsymatoilla(4). Yksinkertaisilta laitureilta voi pulahtaa uimaan ennen hakkuuaukean ja harjupolun osuutta, jossa siniset maalimerkit kulkevat tolpissa(3). Kaijanharjulla kulkee kuivaa ja tasaista pätkää, ja molemmin puolin siintävät järvet: retkioppaissa mainitaan Iso Kaijanlampi ja Iso-Korteikko, ja penkki sopii taukoon(3). Suon reunoilla polut voivat olla märkiä: Kaijansuo on lähes luonnonmukainen neva ilman pitkospuita, joten kumisaappaat ovat perusteltuja, jos kuljet reunaa pitkin(3)(4). Suomen Luonto kuvaa suon monipuolista rahkasammalkasvistoa ja marjoja myöhäissyksynkin retkiin(4). Noin neljän ja puolen kilometrin kohdalla reitti saapuu samaan risteykseen kuin Kievarin kierros latu ja Kievarin kierroksen kävelyreitti; viimeinen kilometri kulkee kovalla metsätiellä kilometripylväiden ohi kohti keskustan suuntaa(3). Nousu päättyy Herajärven uimalaiturille osoitteeseen Niittylahdentie 690, aivan pääparkkipaikan viereen. Retkipaikka täydentää virallisia sivuja valokuvilla, etenemisnopeudella ja bonus-heijastinpolun kuvauksella Kaijanlaavun luona(3). Suomen Luonto vahvistaa alueen luontoarvoja haastatteluineen(4).

Hakin helpompi on noin 1,5 kilometrin vaativa esteetön retkeilyreitti Karjalankalliolla Punkaharjulla Savonlinnassa: kivituhkalla tasoitetulla alustalla kulku on tasainen, mutta leveät korkeuserot tekevät retkestä edelleen vaativan esteettömän luontoreitin juuri sellaisena kuin Metsähallitus kuvaa sen Luontoon.fi:n Hakin helpompi -sivulla (1). Luonnonvarakeskus esittelee Punkaharjun tutkimuspuiston ympärivuotisena ja maksuttomana käyntikohteena, jossa Karjalankallion taukopaikka kuuluu suosituimpiin pysäköihin merkityillä kävelyverkostoilla (4). Visit Savonlinna puolestaan kertoo, miten puulajipuiston polut jatkuvat Karjalankallion näköalapaikalle ja laavulle osana laajempaa Punkaharjun kansallismaisemakokonaisuutta (5). Lähtö on Karjalankallion pysäköintialueelta aivan Karjalankallio laavun vieressä; laavulla on kuivakäymälät ja nuotiopaikka vain muutaman askeleen päässä Puruveden rannasta. Hakin helpompi ja lyhyempi Karjalankallion huilaus muodostavat yhdessä kahdeksikon, jonka solmussa laavu toimii taukopaikkana (2). Pidemmällä Hakinkierroksella käväistään samalla laavulla kierroksen puolivälissä, ja kävelyreitti Puulajipuisto ja Karjalankallio laavu kuljettaa arboretumista kohti samaa kallioista näköalapaikkaa (4). Talvella Metlan lenkki latu -hiihtolatu yhtyy Karjalankallion palvelupisteeseen, joten laavu toimii taukopaikkana eri vuodenaikoina (4). Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kesäkuussa 2022, että Metsähallitus päällysti molemmat uudet esteettömät lenkit kivituhkalla, lisäsi penkit ja QR-koodillisilla opasteilla kuunneltavat äänitteet sekä rakensi reitit olemassa oleville Puulajireitti- ja Hakinkierros-pohjille uutta linjaa raivaamatta (3). Lehden mukaan vaativuudesta huolimatta sileästä pinnasta osa kävijöistä tarvitsee silti avustajan mukanaan (3). Retkipaikka kuvailee tunnelmaa monenikäisille seurueille sopivaksi ja muistuttaa pitämään nuotion laavun huolletulla paikalla, jotta avokalliot Puruveden rannalla säilyvät ehjinä (2).

Reitin kuvaukset ja ajankohtaiset ohjeet ovat Luontoon.fi:ssä nimellä Nahkiaissalo luontopolku; Metsähallitus pitää sivua ajan tasalla(1). Visit Savonlinna esittelee Koloveden kansallispuiston kapeine väylineen, vanhoine metsineen ja hiljaisine vesineen Savonlinnan sisämaan puolella(2). Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa oransseja puumerkintöjä, jyrkkää nousua mäntykalliolle ja hidasta etenemistä juurten ja lohkareiden seassa—maastokengät tai kumisaappaat ovat käytännölliset(3). Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä Lohilahden ranta-alueen ja Nahkiaissalon pysäköinnin välillä Koloveden kansallispuistossa. Savonlinna on tämän merkinnän isäntäkaupunki sivustollamme, ja Etelä-Savo muodostaa laajemman järvimaiseman. Lahden länsirannalla kulkee Lohilahti länsi telttailualueen, Lohilahti länsi tulentekopaikan ja Lohilahti kanoottilaiturin ohi; Lohilahti kotalaavu ja Lohilahti itä telttailualue sijaitsevat hieman itään rannalla Lohilahti kuivakäymälän lähellä—lue lisää telttapaikoista ja kota-laavusta omilta sivuiltamme, jos tarvitset tarkempia tulituksia tai varaustietoja. Noin 3,7 kilometrin kohdalla saavutaan Nahkiaissalo P-alueelle ja sen yhteydessä olevaan Nahkiaissalo huussiin. Pysäköintipaikalta yhteys jatkuu Hirviniemen polulle, joka vie helpommin kuljettavana lenkkinä kohti Hirviniemi Camping -aluetta ja lisää vesille siirtymispaikkoja. Melontaa Koloveden kansallispuistossa kuvaa pitkän melontareitin samaisessa puistossa—hyödyllinen vaihtoehto, jos saavut kanootilla tai kajakilla ja nouset maihin Lohilahdessa.

Harjureitti on noin neljän kilometrin pituinen tasoittain kulkeva polku Punkaharjun harjulla Pihlajaveden ja Puruveden välillä Savonlinnan Punkaharjun taajamassa Etelä-Savossa. Metsähallitus luettelee reitin Luontoon.fi-palvelussa osana Punkaharjun luonnonsuojelualueen kohdekuvaa(1). Visit Punkaharju kuvaa helpohkoa, kesällä 2013 kunnostettua ja uusin opastemerkinnöin varustettua polkua, joka sopii hyvin rytmikkääseen sauvakävelyyn ja yhdistää Tuunaansaaren matkailualueen, Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston alueen(2). Visit Savonlinna nostaa Punkaharjun yhdeksi Suomen virallisista kansallismaisemista ja kertoo merkittyjen reittien kattavan ulkoilun ympäri vuoden(3). Pohjoispäästä Punkaharjun retkiluistelureitin läheltä Tuunaansaarentiellä kulku ohittaa Tuunaansaareen talviuinti- ja saunainfraan (Punkaharju Avanto, Punkaharjun Rantasauna). Noin 2,2 kilometrin kohdalla Kokonharju P-alue toimii kätevänä taukoparkkina. Suomen Metsämuseo Lusto on aivan vierekkäin—helppo sivupolku metsämuseoon. Nousuosuuden tuntumassa Kaarnaniemi laivalaituri merkitsee pienten alusten laituripaikan harjuslahdessa. Lammasharjun kokonaisuuteen kuuluvat Lammasharjun kämppä, Lammasharju sauna, Lammasharju laituri, Lammasharju tulentekopaikka ja kuivakäymälä samassa rypäsessä—luonteva eväs- tai uinti- ja saunatauko I järvenäkymien yläpuolella. Etelämmäs polku ohittaa Uimaranta - Luonnonsuojelualue -kohteen ja parkkipaikka - Mäntyrannan ennen Takaharjun parkkipaikkaa ja Kruunupuiston piha-aluetta. Siellä Kruunupuiston ranta ja Kruunupuiston Grillikatos tarjoavat järvenrantaa ja katoksen grillaustilaa, ja Inkeritalon Vohvelikahvila sekä Inkeritalon sauna täydentävät palveluita retken päätteeksi. Visit Punkaharju mainitsee myös Kruunupuiston pihapiiristä Suomen ensimmäisen terapiapolun, jolla kävellään paljain jaloin erilaisilla luonnonpinnoilla—hauska perhelisä varsinaisen kävelyn jälkeen(2). Alueen talvireittiverkosto ja jäärungot linkittyvät samaan maisemaan, ja pitkä pyöräilyreitti Puruveden ympäriajo kulkee osin samaa rantaviivaa. Luontohetkiblogin Punkaharju-juttu kuvaa paikoin hyvin leveitä pääpolkuja, mutta myös kapeampia harjumännikköön nousevia jyrkempiä osuusia portaineen sekä Kruunupuiston parkkipaikalta lähtevän noin 300 metrin pituisen esteettömän näköalapolun ennen sivupolkujen kulkua Valkialammen rannoille(4). Julkaisut kuvaavat joskus merkittyä kävelyosiota noin 3,2 kilometrin mittaiseksi, kun taas kokonaisuus pohjoisista palveluliitoksista etelän päätyparkkeihin on lähempänä neljää kilometriä—käytä lyhyempää lukemaa hotellien välisen ydinpolun arviona ja pidempää, jos lasket mukaan Tuunaansaaren liittymät ja parkkilähestymiset(2).

Kuikonsalpa polku on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,7 km, Kuikonniemellä Punkaharjun kansallismaisemassa Savonlinnan tuntumassa. Metsähallitus ylläpitää reittitiedot Luontoon.fi-sivustolla, josta löytyvät ajankohtaiset käyttöohjeet ja palvelutiedot(1). Visit Savonlinna esittelee Punkaharjun harjumaisemaa matkailijalle: järvi- ja metsämaisemat, kävely ja talvisin myös lumikenkäily ovat lähellä samaa harjulinjaa(4). Polku kulkee valoisassa männikössä. Kruunupuiston reittiesittely kuvaa oranssit maalimerkit, hiekkarannan polun vieressä, kuivakäymälät pysäköinnin yhteydessä ja avaimen lainaamisen Kuikonniemi kioskilta, kun se on auki(5). Varrella pääsee miehistökorsuun ja juoksuhautoihin, jotka liittyvät Salpa-linjaan ja Itä-Suomen varusteluun; infotaulut kertovat tapahtumista selkeästi myös lapsille(2), ja Polkuja kertoo perhelomasta Punkaharjulla tavalla, joka tuo esiin, miten lapset kokevat juoksuhautoja(3). Noin puolivälissä reittiä on Mustaniemi rantautumislaituri. Auton kannattaa jättää Kuikonniemi kioski P-alueelle; Kuikonniemi kioski myy kahvia ja pientä purtavaa. Tarkista avaimen ja kioskin aukiolo Luontoon.fi:stä ennen lähtöä(1). Pyöräilijät voivat yhdistää käynnin Puruveden ympäriajoon, Pihlajaveden Polkasu -pyöräilyreittiin ja Punkaharju-Puumala pyöräilyreittiin, ja kävelijät Pyhät Polut -kokonaisuuteen; sama Kuikonniemen kulma toimii lyhyen patikan ja pitkän päiväreissun yhteisenä pysähdyspaikkana. Etelä-Savo levittäytyy Savonlinnan ympärille Saimaan järvimaisemissa.

Topeliuksen polku on noin 2,5 kilometrin pätkä Punkaharjun harjumaisemassa Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Saimaan järvialueella. Luontoon.fi kuvaa sen Topeliuksen poluksi, mukaan lukien luokitus vaativaksi esteettömäksi reitiksi osin vaativaan maastoon(1). Suomen metsämuseo Lusto esittelee valaistun luontopolun Harjutien länsipuolella Valkialammen ja Kaarnalahden tuntumassa; talvella se soveltuu kävelyyn ja lumikenkäilyyn, ja ladun yhteys voi kulkea polun vieressä(2). Voit ankkuroida reitin Valtionhotellin eli Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston väliin: polku kulkee vanhojen mäntymetsien ja järvimaisemien lomassa. Alkupäässä on Ratavartija kaivo, noin puolivälissä Kaarnaniemi laivalaituri ja Lammasharjun ranta-alueella Lammasharju sauna, Lammasharjun kämppä, Lammasharju laituri ja Lammasharju tulentekopaikka sekä alueen kuivakäymälä. Takaharjun parkkipaikka ja parkkipaikka - Mäntyranta palvelevat pysäköintiä Kruunupuiston päässä; Kruunupuistossa olet lähellä Kruunupuiston Grillikatosta, Kruunupuiston rantaa, Inkeritalon Vohvelikahvilaa, Inkeritalon saunaa ja Kruunupuiston ulkokuntosalia. Reitin pääte lähestyy Uimaranta - Luonnonsuojelualue -kohdetta. Talvella polkua ei yleensä aurata tai hiekoiteta, mutta sitä tamponoidaan; Harjun Portin mukaan valot palavat pimeän aikaan kello 6.30–21.30(3). Harju on kiehtonut kirjailijoita ja taiteilijoita jo 1800-luvulta; Polkuja muistuttaa, että Zacharias Topelius vertasi Punkaharjun kansallismaisemaa luonnon omaksi huvipuistoksi(4). 1000 kilometriä –retkiblogin kirjoitus Hotelli Punkaharjun pihalta Potkusalmen kautta Kruunupuistoon korostaa polun helppoutta kesällä ja vanhojen mäntyjen maisemaa(5). Puruveden ympäriajo -pyöräilyreitti limittyy samaan rantaverkostoon, jos yhdistät lyhyen kävelyn ja pyörälenkin.

Romu-Heikin polku on helppokulkuinen, merkitty noin 2,1 kilometrin kierros Hytermän pääsaarella kirkasvetisen Puruveden äärellä, Saimaan järvialueella Kerimäen suunnalla Savonlinnassa. Visit Savonlinna kokoaa Hytermä-sivullaan tietoa vuoden 1932 luonnonsuojelualueesta, yli seitsemän metrin korkuisesta Työnmuisto-myllynkivimuistomerkistä, hienohiekkaisista uimarannoista ja tiukoista säännöistä—avotulet ja nuotiopaikat ovat luonnonsuojelualueella kiellettyjä—sekä linkit soutuveneiden varaukseen(1). Vaiheittaiset ajo-ohjeet Kerimäeltä soutuvenepaikoille ja muistutus saarten vesilisäksestä löytyvät matkailusivuston englanninkielisestä saapumisoppaasta(2). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen vuoden 2023 kävelykuvauksen, jossa näkyvät oranssit maalimerkit, rantautuminen Työn muistomerkille ja se, miten jykevä Hytermä laituri toimii luontevana lähtöpisteenä(3). Kävely alkaa lyhyen soutumatkan jälkeen: Activity Maker vuokraa Hytermän soutuveneet osoitteesta Hälvänsaarentie 80 Kerimäellä; varauksen yhteydessä saat koodin avaimille ja pelastusliiveille(4). Maastossa reitti kulkee mukavassa harju- ja kangasmaastossa; jyrkimmissä pikku nousuissa kiviportaat auttavat. Noin 1,4 kilometrin kohdalla tulee Hytermän kuivakäymälä ja hieman edempänä Hytermä laituri, jossa isommatkin veneet voivat kiinnittyä ja infotaulu täsmentää Puruveden luonnetta. Saaren opasteet koskevat nimismies Heikki Häyrystä eli ”Romu-Heikkiä” ja hänen puolisoaan Lillia, joiden ansiosta kolme saarta pysyi lähes luonnontilassa kivirakennelmineen, aittoineen ja vuonna 2022 kunnostetulla tuulimyllyllä(3). Merkitty sivupolku johtaa kivisen pengerteen yli Laviasaarelle Häyrysten sukuhautausmaahan, ja päälenkki jatkaa Suutarilammen kautta takaisin Työn muistomerkille(3). Hellepäivän uinnit hiekkarannoilla ovat houkuttelevia, mutta luonnonsuojelualueella on kielletty tulenteko, metsästys ja maaston sekä rannikon tahallinen vaurioittaminen(1). Reitti sijaitsee Savonlinnassa Etelä-Savossa.

Aloita Luontoon.fi-sivun Hakinkierros-osiosta, josta löytyy reitin oma esittely(1). Kierros kulkee Savonlinnan Punkaharjulla Etelä-Savossa Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsässä, joka on päivitetysti kuvattu ympärivuotisesti vieraillavaksi ja maksuttomaksi kohteeksi(2). Reitin pituus on kartalla noin 7,6 kilometriä, ja rengas kulkee koemetsiköiden ja Puruveden rantaniittyjen välissä. Noin kolmen kilometrin kohdalla taukapaikaksi sopii Karjalankallio laavu katoksineen ja pöytine sekä lähistön Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälöineen—kuivakäymälät ovat käytössä luontevasti ilman että jokainen rakennus nimetään erikseen reittiselosteessa. Karjalankallion kallio laskeutuu kohti järveä, ja tästä jatkuu vaihteleva metsäosuus soratiesiltoineen ja lehtikuusikoineen. Karjalankallio P-alue palvelee harjupuolen saapumista, Kokonharju P-alue puolestaan eteläosan nousua. Ennen renkaan sulkeutumista vastaan tulee Ratavartija kaivo, ja Suomen Metsämuseo Lusto lyhyen sivumatkan päässä valtatien toisella puolella sopii yhdistettäväksi samaan päivään. Luonnonvarakeskus nostaa Hakinkierroksen mahdollisuudeksi tavata nimikkolintu pähkinähakki(2). Opastaulut ja kokeasarakkeet esittelevät vieraslajeja, vartettuja mäntyjä, numeroituja kuusia ja erityisesti korkeaa euroopanlehtikuusta—Retkipaikan tekstin mukaan uusimman opastekyltin mittaluvut olivat noin 47,2 metriä ja ympärysmitta 300 cm(3). Rantaniityt voivat kastella jalkineita sateen jälkeen; Retkipaikan Luontopolkumies suosittelee pitkää sateenkestävää ja punkkitarkistusta helposta kokonaisvaikeudesta huolimatta(3). Sama verkosto tarjoaa lyhyempiä vaihtoehtoja: Kokonharjun polku erkanee jo alkumatkasta valtatien varteen, Metlan lenkki latu seuraa talvella hoidettua latuosoitetta, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu sekä Puulajireitti painottavat puulajipuistoa, Karjalankallion huilaus ja Hakin helpompi pysyttelevät laavun liepeillä, ja Karjalankallio polku yhdistää parkkipaikkoja laavun ympärillä(2)(3).

Kokonharjun polku on noin 2,4 kilometrin mittainen merkitty osuus Kokonharjun harjulla Savonlinnassa, Punkaharjun kansallismaisemassa. Etelä-Savo on järvinen maakunta, ja tämä reitti sijoittuu sen Saimaan solmukohtaan. Reitti nousee ja laskeutuu harjun rinnettä luonnonmukaisessa männikössä ja kulkee Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimuspuiston puulajikokeilujen ja vanhojen istutusmetsien kautta, muun muassa noin 140 vuotta sitten istutetun lehtikuusikon ja Suomen korkeimpiin kuuluvien mäntyjen siimeksessä. Harjun laella ollaan karkeasti noin 30 metriä korkeammalla kuin Kokonselkä-järven pinta, ja järvimaisema välkkyy puiden lomasta. Luonnonsuojelualueen retkeilyverkostosta ja ajantasaisista käytännöistä kannattaa lukea Metsähallituksen Luontoon.fi-sivut(1). Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsän sivuilla Kokonharjun reitti kuvataan lähtevän vanhan koulun parkkipaikalta tutkimuspuiston luona ja olevan kolmen kilometrin mittainen kävely(2)—monet esitteet ja kävijätekstit pyöristävät saman kierroksen likipitäen samaan, vaikka meillä julkaistu viiva on noin 2,4 km. Retkipaikan Luontopolkumies kertoo käytännön tuntumasta: oransseja maalimerkkejä, penkin reilun kilometrin kohdalla ja lyhyistä yhteisosuuksista Hakin kierrokseen puulajipuistossa(3). Kruunupuiston reittisivu täydentää kuvaa jyrkemmistä nousuista ja laskuista harjulla sekä oranssien merkkien seuraamisesta ja siitä, että palvelut ovat vain muutaman sadan metrin päässä reitistä(4). Ratavartija kaivo osuu reitille noin 0,35 kilometrin kohdalla. Alueella risteää myös Puruveden ympäriajo, pitkä pyöräilyreitti, samassa harjuyhteisessä—hyvä huomioida, jos yhdistät kävelyn ja pyöräpäivän. Viivan itäpäässä on Kokonharju P-alue -niminen pysäköintipaikka. Monet saapuvat autolla Tutkimuspuistoon osoitteeseen Puistometsäntie 14 Suomen Metsämuseo Luston viereen, missä opasteet ohjaavat sekä Kokonharjun polulle että Hakin kierrokselle; heti lähdön jälkeen kannattaa varata muutama sata metriä puulajipuiston läpi ennen kuin Kokonharjun oma lenkki erkane(2)(3). Maasto on pääosin helppokulkuista, mutta harjun muodot tuntuvat jaloissa; myös maastopyöräilijöitä näkee harjun poluilla, kun väylää jaettu liikenne kunnioitetaan(3). Itse Kokonharjun polulla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(3).

Iso-Kankainen polku on noin 2,3 kilometrin ympäryslenkki Iso-Kankaisen retkisaarella Pihlajavedellä lyhyen venematkan päässä Savonlinnasta, Etelä-Savossa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivu kokoaa tämän luontopolun kuvauksen ja on paras paikka tarkistaa nuotion käyttö, jätehuolto sekä mahdolliset ajankohtaiset rajoitukset ennen retkeä(1). Saari on sekoitus havumetsää, kallioita ja hiekkarantaa Saimaan saaristossa; Veneilysaimaa kuvailee saarta rauhalliseksi retkisatamaksi ja kehuu länteen avautuvaa pitkää Pihlajaveden selkää ja auringonlaskun tunnelmaa(2). Pihlajavesi kuuluu laajempaan Pihlajaveden Natura 2000 -kokonaisuuteen; ymparisto.fi kuvaa alueen merkitystä Saimaan järviluonnolle ja saimaannorpan elinalueelle(3). Erityisesti pesimä- ja poikasuojeluajat kannattaa huomioida rannalla ja jäillä. Saarelle tulee veneellä tai kanootilla Savonlinnasta; maantiesiltaa ei ole. Pienveneillä ja kanootilla laskeutuminen onnistuu Iso-Kankainen Uimannan hiekkarannalle, ja Iso-Kankainen kiinnityspoiju (4 kpl) tarjoaa poijupaikat isommille veneille—laituria ei ole, joten reitti rantaan suunnitellaan rantautumisen tai poijuinnin kautta(2). Lenkillä ohitat teltalle ja riippumatolle sopivat Iso Kankainen pohjoinen - ja Iso Kankainen etelä -leirialueet. Iso-Kankainen tulentekopaikka, Iso-Kankainen, tulentekopaikka ja Iso-Kankainen, katettu tulentekopaikka tarjoavat avoimen ja katetun tulipaikkavalikoiman; Iso-Kankainen, polttopuusuoja- kuivakäymälä-jätehuoltopiste sekä erillinen Iso-Kankainen polttopuusuoja-kuivakäymälä -kokonaisuus pitävät polttopuusuojan, kuivakäymälät ja jätepisteen samassa saaren palvelurykelmässä. Talvella pitkä Talvipyöräilyreitti jääteillä saaristossa kulkee jäätien päällä samojen Iso-Kankaisen kohteiden kautta, joten kesäkävelijät ja talvipyöräilijät kohtaavat samat uimarannat ja tulipaikat eri vuodenaikoina. Kohdistetuissa YouTube-hauissa ei löytynyt selkeää, pelkkää jalkapatikkaa esittelevää videota; jos etsit liikkuvaa kuvaa, varmista nimestä ja kartasta, että kohde on nimenomaan Iso-Kankainen, ei pelkkä yleinen Saimaa-kooste.

Puulajireitti on noin 1,3 kilometrin mittainen retkeilyosuus Luonnonvarakeskuksen (Luke) Punkaharjun tutkimusmetsässä valtatie 14:n pohjoispuolella Luston metsämuseon lähellä Savonlinnan Punkaharjulla. Etelä-Savon järvimaisemassa kulkee Euroopan vanhimpia metsäkoetusverkostoja: Punkaharjun tutkimusmetsät käsittävät noin 750 hehtaaria ja tiiviin koetoiminnan ydin, Tutkimuspuisto, on alue, jossa useimmat polut ja havaintokohteet sijaitsevat. Ajankohtaiset vierailusäännöt, teemakohteet ja puulajipuiston rooli tutkimusalueella löytyvät Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun tutkimusmetsän sivuilta(1). Tällä osuudella kuljet kahden tutun Karjalankallio P-alueen ja Kokonharju P-alueen välillä tutkimusmetsän polkuverkossa. Karjalankallio P-alue osuu suunnilleen noin 0,3 kilometrin kohdalle ja Kokonharju P-alue noin 0,76 kilometrin kohdalle, mikä tekee osuudesta käytännön yhdistäjän, jos haluat kiertää esimerkiksi Hakinkierroksen tai lyhyemmän Karjalankallion huilauksen. Puulajipuiston arboretum on Luken esittelyalue vieraille puulajeille harjun kupeessa: kunnostuksen ja laajennuksen jälkeen alueella on yli sata puulajia, alalajia ja muotoa, ja monia lähikasvuja voi vertailla vierekkäin. Hakinkierroksen ja muiden tutkimuspuiston reittien kuvauksissa mainitaan myös vuonna 1877 istutettu Montellin lehtikuusikko(1). Visit Punkaharju kuvaa lähtöä Puulajipuiston parkkipaikalta ja kahviolta Punkaharjun harjutieltä sekä kahta viitoitettua vaihtoehtoa, Puulajireittiä ja Montellin reittiä, hiekkapintaisia huoltotiesteitä pitkin puunimikylttien kanssa(2). Heidän kuvaamansa kierros on noin 3,2–3,5 kilometriä, eli pidempi kuin tämän kartalla oleva 1,3 kilometrin osuus; jos haluat täyden ”bongaa puita” -kierroksen kahvion ja opasteiden kanssa, kannattaa lukea myös heidän sivunsa(2). Karjalankallion näköalakallio ja sen laavu ovat alueen klassikkotauko. Luontoon.fi listaa Karjalankallion laavun varattavana lean-torakenteena, jossa on tulipaikka ja kuivakäymälä Punkaharjun luonnonsuojelualueen palveluverkossa(4). Karjalankallio P-alueelta suunta on luonteva, jos tulet Hakinkierrokselta. Retkipaikan Luontopolkumiehen Hakin kierros -juttu kertoo Karjalankallion taukopaikan keittokatoksesta, pöydistä ja järvimaisemista sekä vuoden 2020 jälkeen uudistetuista opastauluista(3); lisätietoja varauksesta löytyy meidän Karjalankallion laavu -sivultamme. Talvella sama käytävä liittyy usein tutkimusmetsän latuverkkoon (esimerkiksi Metlan lenkki latu käyttää samoja parkkipaikkoja). Valitse säänmukainen jalkine, vältä suljettuja koealoja ja pidä metsä siistinä.

Kolmattatoista metsäaiheista rastia, lähtöpaikan postilaatikosta saatavat luontopolkuvihkot, pitkospuut, merkintäväri ja ajo-ohjeet löytyvät City of Savonlinna -luontopolkujen osiosta, jota Savonlinnan kaupunki pitää ajan tasalla(1). Päiväretkellä täydentää käytännön vinkit Hirvasjärventiestä, vastarannan parkkipaikasta, risteyksistä, noususta kalliojyrkänteen vieressä puukaiteilla ja penkeistä huipulla(2). Avoin karttalistaus vahvistaa lähdön tien varrella(3). Reitin pituus on noin 2 kilometriä meidän kartalla Savonlinnan itäpuolella Etelä-Savossa. Polku lähtee Hirvasjärventien varrelta, jossa isossa opasteessa lukee reitin nimi; Karhuvuoren parkkipaikka on tien toisella puolella. Noin 0,8 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Karhuvuoren laavu tulipaikan kanssa—hyvä tauko- tai grillauskohde. Kaupunki kehottaa ottamaan mukaan pari klapeja nuotiota varten(1). Tällä luontopolulla ei ole kuivakäymälää(1). Alkumatkalla pitkospuut ylittävät kosteikkoa ennen nousua Karhuvuorelle; yksi jyrkkä osuus kulkee pystysuoran kalliorotkon vieressä puukaiteiden kanssa, ja kävijät kuvailevat myös loivempaa kiertolinjaa toiselta puolelta kallioharjua(2). Huipulla on penkit ilman nuotiopaikkaa(2). Maasto vaihtelee kangasmetsässä ja kuusia näkyy näyttävästi(2). Samaan ulkoiluverkostoon kuuluvat Nyrkkimäen valaistu latu ja Nyrkkimäen kuntorata, jotka kulkevat Karhuvuoren laavun lähistöllä, sekä kaupunkireitin tasolla Talvipyöräilyreitti jääteillä saaristossa, joka talvella voi hyödyntää samaa laavupysähdystä. Savonlinnan kaupungin metsätoimi ylläpitää reittiä; tarkista ajantasaiset tiedot ennen lähtöä kaupungin sivuilta(1).

Soininmäen luontopolku on noin 7,6 kilometrin mittainen päiväretkeilypolku Savonlinnan länsipuolella: se nousee Saimaan rantametsästä Soininmäen harjulle ja Mustalammen laavulle ja palaa Vuohimäkeä kohti. Merkinnöistä, märkiin kohtiin rakennetuista pitkospuista, Mustalammen kuivakäymälästä, polttopuiden käytännöistä ja ajo-ohjeista keskustasta kannattaa tukeutua savonlinna.fi(1) -sivuun. Visit Savonlinna julkaisee PDF-kartan, joka auttaa erityisesti Mustalammen laavun ympäristössä(3). Retkipaikassa Luontopolkumiehen Mika Markkanen kuvailee keltaisia merkkejä, risteyksen, josta voi suunnata Olavin Retkeilijöiden Tervastuvan, Suurjärven tai Kuikankolon suuntaan, vuoden 2019 penkkiuudistuksen Mustalammen laavulla ja syksyistä märkää kävelyä kumisaappailla(2). Länsipuolen lähtöpaikka on Vuohimäen ratsastuskoulun kenttäalueen ja leirintäalueen parkkipaikan välisessä kulmassa opastauluilla: kaupunki ohjaa Poukkusalmentien ja Vuohimäentien kautta isolle soraparkille(1). Ensimmäiset kilometrit vaihtelevat kuusimetsän, lyhyiden hiekkatiepätkien ja Saimaan tuntuman välillä. Noin 3,5 kilometrin kohdalla tulee Mustalammen laavu - Savonlinna kalliolta Mustalammen yläpuolelle—tauko nuotiolla onnistuu, kun tuo omat eväät ja käyttää ylläpidettyä polttopuuta säästävästi. Risteyksessä yhdistyy kartalle merkityt reitit: Soininmäentie-Kuikankorpi ja Soininmäentie - Mustalampi jatkavat keltaista käytävää, Laavujen kierros sitoo pidempiä laavupiirejä Tervastuvan ja Kuikankolon kautta, Tervastupa- Mustalampi ladut palvelee hiihtäjiä sesongissa ja Vuohimäki-Mustalampi-Tervastupa pyöräilyreitti tarjoaa pyöräilijöille laajemman lenkin samoilla taukopaikoilla. Nousu harjun yli on reitin mahtavin osa: Markkanen mittasi yli 70 metrin nousun Saimaan rantaviivalta Soininmäen penkeille ja kuvaa kauas siintäviä järvi- ja vaaramaisemia(2). Paluu kulkee osin samaa metsäkäytävää, käy Pullinlahden laavun kautta lähellä Vuohimäkeä ja päättyy Vuohimäen ratsastuskoulun maneesin ja kenttien lähelle—osoite Vuohimäentie 40 auttaa tunnistamaan alueen(1). Polun osuessa Vuohimäki-Aholahti ulkoilureittiin talvipäiväretkeläiset voivat jatkaa Aholahden liikunta-alueen parkkeihin tai lähipalveluihin, jos aikataulu sallii. Savonlinna sijaitsee Saimaan järvi-Suomessa. Etelä-Savo tunnetaan saaristosta ja kulttuurimatkailusta.

Niemen kierto on noin 2,6 kilometrin metsäinen ja järvirantainen kävelykierros Savonlinnassa Säimenen kyläalueella, jota paikalliset yhä kuvaavat Savonrannan maisemaksi. Reitti kulkee Etelä-Savon järvimaisemassa pitkälti Kangasjärven rantaviivan tuntumassa, ja maasto on luonnonmukaista, juurakkoista ja paikoitellen kuoppaista. Etelä-Savon museot kertoo, että Säimenen myllymuseon läheisyydessä kiertää luontopolku, jonka varrella on laavu(1). Savonranta.com täydentää käytännön ajo-ohjeet, turvallisuusnäkökulmat ja kuvauksen rantaosuuksista(2). Visit Savonlinna nostaa myllyn matkailukohteena niille, jotka yhdistävät kulttuuripysähdyksen ja lyhyen patikan(3). Meidän kartallamme kierros on selkeä lenkki. Pysäköinti onnistuu luontevasti Säimenen myllymuseo parkkipaikalla—lisätiedot löytyvät meidän sivultamme. Hyvin alkuvaiheessa reitillä on Eräkämmen laavu taukopaikkana nuotiolla; tarkemmat käyttövinkit löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Savonranta.com mainitsee Lemmenkallion noin puolivälin tienoilla jyrkkänä mutta näköalallisena pysähdyspaikkana Kangasjärven yli—kostealla kelillä askel kannattaa pitää varovaisena(2). Reitti on merkitty oranssein maalimerkkeinä ja nauhoilla, ja märkiin kohtiin on rakennettu puusiltoja(2). Samat Säimenen luontopolkujen risteykset yhdistävät pidempiin päiviin Kangasjärven metsätien polkuun, Timon Taival -reittiin ja Haapavuoren voipolkuun; paikallisissa kuvauksissa verkostoa kuvataan neljän polun kokonaisuutena, jossa pisin yhdistelyvaihtoehto voi nousta likimain seitsemään kilometriin(2).

Moskunpolku on noin 1,6 kilometrin patikointilenkki Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Pihlajaniemen ulkoilualueella kaupungin länsipuolella. Reitti istuu samaan järvi- ja metsäverkostoon kuin Tervastupa, Suurijärvi ja Koivukannan lossi, joten se sopii lyhyeksi lisälenkiksi, kun olet jo uimarannalla, saunassa tai laavulla tässä Saimaan kulmassa. Alueen reittivinkkejä, Tervastuvan latukahvilan talviaukioloja ja Pihlajaniemen talviretkeilyä koskevia tietoja kannattaa tarkistaa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeita laajemmille Pihlajaniemen lähtöpaikoille Suuri Savontien ja Pihlajaniementien varrella, mukaan lukien käännös Vuohimäkeä kohti Soininmäen luontopolkua(2). Lenkin varrella kuljet Koivukanta Lossi 191 -lossin läheisyydessä; Suomen lauttaliikenne kuvaa Koivukannan lossireitin pituudeksi 721 metriä ja tunnistaa lossin numerolla 191(5). Lenkki palaa kohti Tervastuvan palveluryhmää, jossa Tervaskota, Tervastupa, Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta ja Tervastuvan Avanto ovat lähekkäin. Uimaranta, vuokrattava kota ja tupa, sauna ja talviuintimahdollisuus sopivat pidempään taukoon kävelyn jälkeen. Out in the Nature kuvaa laajempaa Suurijärven kävelyä lähtien Tervastuvalta osoitteesta Pihlajaniementie 705 ja yhdistäen Kuikankoloon, Kollaa Laavuun ja merkittyihin metsäosuuksiin järven ympäri(4). Kartallamme Moskunpolku on erillinen lyhyt lenkki, joka kohtaa tämän kokonaisuuden Tervastuvan kohdalla sen sijaan, että toistaisi koko Suurijärven kierroksen. Päivää voi jatkaa samasta solmukohdasta suurijärven kierrokseen, Aholahti–Tervastupa -retkeilyreittiin, Laavujen kierrokseen ja Jorinsatamaan jalan tai suksilla; samaan verkostoon kuuluu myös Jorinsatama lähellä Tervastupaa. Metsähallitus listaa suurijärven kierroksen Luontoon.fi-palvelussa virallisena pitkänä kierroksena Suurijärven ympäri Tervastuvan lähtöalueelta(3). Savonlinna on helppo kohde omalla nimellään: reitti on lyhyen ajomatkan päässä keskustasta, ja Pihlajaniemi toimii sekä pikakävelyjen että koko päivän järvisyiden lähtöalueena(1)(4).

Suurijärvi–Kuikankolo on noin 0,6 kilometrin patikointiyhteys Savonlinnassa, Etelä-Savossa, Suurijärven metsäisellä rannalla Pihlajaniemen ulkoilualueella. Se on lyhyt päiväretki -tyyppinen pätkä Kuikankolon erätuvan ja Kollaa Laavun välillä, kätevä osa pidempää Pihlajaniemen reittiverkostoa. Virallinen reittikuvaus ja ajantasaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Visit Savonlinna kokoaa ylläpidetyt kävely- ja pyöräilyreitit alueella ja viittaa laavuihin ja nuotiopaikkoihin, joita voi yhdistää järvenrantakävelyihin(2). Reitti lähtee vain kymmenien metrien päästä Kuikankolosta ja kulkee rantaa kohti Kollaa Laavua tämän lyhyen osuuden päässä. Kuikankolo on saman maiseman varaustupa; Kollaa Laavu tarjoaa järven rannalla laavutauon pidempiin kierroksiin. Out in the Nature kuvaa saman merkityn verkoston Suurijärven ympärillä: he seurasivat sinisiä merkkejä kohti Aholahtea ja Kuikankoloa kivisellä, jyrkällä rantaviivalla ja kulkivat Kollaan laavun ohi aivan veden ääressä omalla lenkillään(3). Tämän osuuden voi liittää Laavujen kierrokseen, suurijärven kierrokseen, Kuikankolo polkuun tai Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa -ulkoilureittiin, kun haluaa siirtyä tuvan, laavun ja Tervastuvan palveluiden välillä ilman turhaa maantiepalautusta. Savonlinna on vilkas Saimaan kaupunki; Pihlajaniemi sijaitsee keskustan länsipuolella, ja Tervastupa sekä uimarannat ja saunat toimivat usein autolla saavutettavina lähtöpisteinä näille reiteille(2)(3). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeita ja luontopolkuja koskevia tietoja laajemmasta Soininmäki–Pihlajaniemi -kokonaisuudesta, jos lähestyt aluetta eri lähtöpisteistä(4).

Ylläpidetyistä luontopoluista, laavuista ja virallisista lähtöohjeista länsipuolella kannattaa aloittaa Savonlinnan kaupungin luontopolut -sivustolta(1). Yhdysreitti Savonlinna on erittäin lyhyt kävely-yhteys—noin 0,3 kilometriä eikä rengasreitti—Savonlinnan Pihlajaniemen länsipuolen ulkoiluverkossa. Se kytkee toisiinsa pidempiä reittejä ja palveluja Kuikankolon, Mustalammen ja Tervastuvan seuduilla eikä ole itsessään pitkä vaelluskohde. Sama alue on osa laajempaa kunnallista ulkoilureitistöä, josta Luontoon.fi kuvaa esimerkiksi Soininmäentie–Kuikankorpi -osuutta(2). Käytännössä yhdysreittiä tarvitaan siirtymissä verkoston osien väillä—esimerkiksi Soininmäentie–Kuikankorpi -reitiltä kohti Mustalammen laavu - Savonlinna -kohdetta, Kuikankolo polulle Kuikankololle, talvisin Kuikankolon yhdysladulle tai jatkaessa Vuohimäki-Kuikankolo-Tervastupa ulkoilureitillä, Laavujen kierroksella, Soininmäentie - Mustalampi -reitillä, Tervastupa- Mustalampi -laduilla tai Vuohimäki-Mustalampi-Tervastupa pyöräilyreitillä. Pääasiallisesta Soininmäen luontopolun lenkistä—risteyksestä kohti Kuikankoloa, Tervastupaa ja Suurijärveä—on kuvattu Retkipaikassa(3). Saimaan rantametsistä ja kauempana oleviin kansallispuistoihin löytyy Visit Savonlinnan kooste(4). Reitti sijaitsee Savonlinnassa. Etelä-Savo on järvinen maakunta, ja Savonlinna kuuluu siihen.

Soininmäentie–Mustalampi on lyhyt retkeilyosuus Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella, noin 1,5 kilometriä yhtenä polkuna Mustalammen rantaan ja Mustalammen laavulle. Se kuuluu samaan merkittyyn kokonaisuuteen kuin pidempi Soininmäen luontopolku. Kansallisen reittitietueen ja kartan löydät Luontoon.fi-palvelusta(1). Savonlinnan kaupungin Luontopolut-sivut kuvaavat laajemman Soininmäen reitistön, parkkipaikan Vuohimäentie 40:llä, keltaiset maali- ja nuoliopasteet, pitkospuut luontopolun märillä kohdilla sekä Mustalammen laavun kuivakäymälän ja Olavin Retkeilijöiden polttopuuhuollon(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykertomus täydentää käytännön tietoa: suuri osa Soininmäestä on WWF:n perintömetsää, syksyllä maasto voi olla märkää, ja laavu on kalliolla ihan järven vieressä—varaa vaikka muutama klapi nuotiota varalle(3). Mustalammen laavu - Savonlinna on luonteva taukopaikka: nuotiopaikka, puuvarasto ja yhdistyksen huoltamat polttopuut. Samasta solmukohdasta jatkuvat talvisin ladut Tervastupa–Mustalampi -reitillä, koko Soininmäen luontopolulla, Laavujen kierroksella, Vuohimäki–Mustalampi–Tervastupa -pyöräilyreitillä ja lyhyellä Soininmäentie–Kuikankorpi -yhdysosuudella—saman alueen varaan voi yhdistää hiihdon, pyöräilyn tai pidemmän patikkapäivän. Savonlinna sijaitsee Etelä-Savossa Saimaan rannalla; tämä osuus on kaupungin länsipuolella Pihlajaniemen suuntaan. Reitti sopii kevyeksi puolen tunnin–tunnin retkeksi tai osaksi pidempää päivää reitistöllä.

Laavujen kierros kulkee Savonlinnassa, Etelä-Savon järvimaisemissa, pääosin Pihlajaniemen ulkoilualueella lähellä keskustaa. Etelä-Savo on järvi- ja metsäreittien maakunta, ja tämä kierros yhdistää Suurijärven, Kuikkalammen ja Mustalammen rantoja sekä useita laavuja ja tupia taukoihin, nuotioon tai yöpymiseen. Savonlinna on vilkas Saimaan kaupunki, josta löytyy myös tämä laavukierto. Laajempaan Pihlajaniemen tarjontaan, Tervastuvan palveluihin ja muihin kävelyvinkkeihin kannattaa tutustua Visit Savonlinnan sivujen kautta(1). Metsähallitus listaa saman maiseman Aholahti–Tervastupa -vaellusreitin Luontoon.fi-palvelussa(2). Käytännössä lähtö on Tervastuvan palveluryhmästä: Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta, Tervaskota, Tervastuvan Avanto ja Tervastupa sijaitsevat reitin alkupäässä niin lähellä toisiaan, että voit uida, käyttää kotaa tai saunoa ennen pidempää lenkkiä. Visit Savonlinna kuvaa Pihlajaniemen talviretkeilyä niin, että Tervastupa on autolla saavutettava lähtöpiste, jolta löytyvät nuotiopaikka, laavu ja vapaaehtoisvoimin pyörivä latukahvila viikonloppuisin(1). Varsinaisen kierroksen varrella Kollaa Laavu ja Kuikankolo tarjoavat taukopaikkoja Suurijärven ja Kuikkalammen seuduilla; Mustalammen laavu - Savonlinna sijoittuu Mustalammen suuntaan, ja Savonlinnan kaupungin Soininmäen luontopolun kuvauksen mukaan Mustalammen laavun yhteydessä on kuivakäymälä sekä Olavin retkeilijöiden polttopuuhuolto(4). Out in the Nature kuvaa lyhyempää Suurijärven lenkkiä samalta alueelta ja mainitsee eri osuuksilla seurattavaksi punaiset ja siniset maalimerkit, paikoin kallioisen ja jyrkän rantaviivan, pitkospuut sekä loppupään leveämmät metsätiet(3). Teksti nimeää Laavujen kierroksen noin 13 kilometrin reitiksi kolmen järven ympäri ja mainitsee Kuikankolon ja Mustalammen laavut yöpymiseen sopivina(3). Tervastuvalla reitti kohtaa muun muassa Jorinsataman Koivukantaa kohti, Moskunpolun, suurijärven kierros -lenkin, Aholahti–Tervastupa -vaellusreitin, hiihto- ja pyöräyhdyslenkit sekä lyhyemmät yhteydet Soininmäen luontopolulle ja Vuohimäelle—näistä voi koota lyhyemmän päivän tai vaihtoehtoisen reittimuodon.

Jorinsatama on lyhyt noin 1,7 kilometrin pätkäreitti Savonlinnassa. Etelä-Savo on järvimaisemien ja ulkoiluverkostojen maakunta, ja tämä reitti istuu Pihlajaniemen Tervastuvan palvelualueen sekä Koivukannan retkisataman (Jori Hokkasen satama) väliin; siellä kohtaat Moskunpolun ja Koivukannan lossin. Laajempaan Pihlajaniemen reitistöön, Tervastuvan palveluihin ja muuhun kävelytarjontaan kannattaa tutustua Visit Savonlinnan kautta(1). Lähtö on samassa palveluryhmässä kuin Tervastuvan sauna, Tervastuvan uimaranta, Tervastupa, Tervastuvan Avanto ja Tervaskota: kompakti ranta- ja metsäpiste, jossa perheet usein pitävät tauon ennen pidempiä lenkkejä. Visit Savonlinna kuvaa Pihlajaniemen talviretkeilyverkostoa niin, että Tervastupa on autolla saavutettava lähtöpiste, jolta löytyvät nuotiopaikka, laavu ja vapaaehtoisvoimin pyörivä latukahvila viikonloppuisin(1). Itä-Savon juttu Pihlajaniemen reiteistä mainitsee uudet maastomerkit ja kokonaan uuden luontopolun, joka lähtee Tervastuvalta lapsiperheille; laajemman kokonaisuuden helmenä mainitaan Soininmäen perintömetsä(4). Reitti kulkee luoteesta kaakkoon kohti Koivukantaa. Satama-alueella kuljet Koivukanta (Jori Hokkasen satama) GrilliKatos -kohteen ohi ja Koivukanta Lossi 191 -lautalle, joka ylittää Koivukannan salmen. Finferries ilmoittaa ylityksen pituudeksi 721 metriä ja lauttapaikan osoitteeksi Pihlajaniementien Savonlinnassa(2). Veneilysaimaa kuvaa Koivukannan Metsähallituksen omistamaksi retkisatamaksi, jonka huollosta vastaa Pidä Saaristo Siistinä ry; palveluina mainitaan muun muassa maantieyhteys, traileriluiska, grillikatos, nuotiopaikka, jätepiste ja esteetön käymälä, ja teksti muistuttaa, että lossi liikennöi vuorokauden ympäri ja voi kuulua tyyninä öinä(3). Koivukannalta voit jatkaa Moskunpolulle tai koota pidemmän päivän suurijärven kierros -lenkistä, Laavujen kierros -reitistä tai Aholahti-Tervastupa -vaellusreitistä; kaikki kulkevat osin tässä samassa rantavyöhykkeessä.

Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä. Kyseessä on lyhyt suora patikointiosuus Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa. Se kulkee Timonlammentien monikäyttökäytävää pitkin lähtien Kuikankolon autiotuvan luota, joka on tämän linjan lähtöpiste. Autolla Tervastuvalle, talvisiin monikäyttölenkkeihin Mustalampea kohti ja Suurijärven laavuverkostoon saat kootusti tietoa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Olavin Retkeilijät ylläpitää Pihlajaniemen talvikarttoja ja ohjeita ja nimeää Timonlammentie–Kuikankolon monikäyttöreitin talvireittisivullaan; sama käytävä näkyy yhteisenä talvi- ja monitoimiyhteytenä Kuikankolon ja ympäröivän latu- ja kävelyverkoston välillä(2). Talvella yhdistys kuvaa monikäyttöreittejä soveltuviksi hiihtoon, kävelyyn, pyöräilyyn, lumikenkäilyyn ja koiran ulkoilutukseen kytkettynä ja pyytää välttämään latujen sotkemista(2). Savonlinnan kaupunki julkaisee ajo-ohjeet ja yleiset huoltotiedot Vuohimäentien ja Mustalammen laavun ympärille keskittyvälle merkitylle luontopolkujen verkostolle samassa metsäkokonaisuudessa Kuikankolon kanssa, mukaan lukien polttopuun huolto pidemmillä lenkeillä(3). Out in the Nature -sivuston Suurijärven kierroksesta kuvaama retki kertoo, miten päiväkävijät liittyvät värikoodattuihin polkuihin kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa järven kiertävillä risteyksillä—hyvä taustakuva sille, miten tämä lyhyt lähestymistie sijoittuu vilkkaampaan Suurijärven ja laavuverkoston kokonaisuuteen, vaikka nämä 2,1 km ovat nimenomaan Timonlammentien yhteys Kuikankololta(4). Kuikankolosta voit jatkaa Kuikankolo polkuun, Kuikankolon yhdyslatuun, suurijärven kierrokseen, Laavujen kierrokseen, Suurijärvi – Kuikankolo -yhteyteen ja Kuikankolo-Kaukalomäki -reittiin kauden ja välineiden mukaan. Lue lisää omilta sivuiltamme Kuikankolosta ja kustakin yhteysreitistä, kun suunnittelet pidempää päivää.

Reitin pituus on noin 6 kilometriä, ja se kiertää metsäisen Suurijärven Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa. Lähtöalueen palveluista ja laajemman verkoston kausivinkeistä kannattaa aloittaa Visit Savonlinnan sivuilta(1); Out in the Nature kuvaa käytännön kokemusta siitä, miten merkinnät ja maasto vaihtelevat järven rantaa pitkin(2). Savonlinnan kaupungin omilla luontopolkusivuilla on tietoa muista merkityistä reiteistä, jos haluat yhdistää retkiä keskustan läheltä(3). Useimmat lähtevät Tervastuvan ranta-alueelta osoitteesta Pihlajaniementie 705. Alussa kuljet heti Tervastuvan uimarantaa, Tervaskotaa, Tervastupaa, Tervastuvan saunaa ja Tervastuvan Avantoa vasten—rinnakkain ne muodostavat Saimaan rannan pääpalveluryhmän uintiin, saunaan ja talviuintiin. Noin 2,8 kilometrin kohdalla reitillä on Kollaa Laavu järven rannalla, luonteva eväs- tai yöpymispaikka nuotiopaikkoineen. Hieman yli kolmen kilometrin kohdalla tulee Kuikankolo, toinen laavu samassa metsävyöhykkeessä. Riippumaton retkikuvaus kuvaa helpohkoa alkumatkaa kosteassa metsässä, sen jälkeen kivisempää ja jyrkempää järvenrantaosuutta pitkospuiden ja lyhyiden nousujen kanssa, ja myöhemmin leveämpää metsätietä ennen paluuta Tervastuvan suuntaan(2). Samassa tekstissä mainitaan punaisten merkintöjen seuraaminen alussa ja sinisten merkintöjen käyttö, kun polku kääntyy Aholahden ja Kuikankolon suuntaan—nämä kuvaavat värikoodattua verkostoa järven ympärillä(2). Tämä rengas on osa tiheämpää polkuverkkoa: se liittyy ajatuksessa Laavujen kierrokseen, joka yhdistää Suurijärven Kuikkalammen ja Mustalammen kanssa pidemmällä laavulta laavulle -päiväretkellä, sekä lyhyempiin osuuksiin kuten Jorinsatamaan ja Moskunpolkuun, jotka jakavat Tervastuvan rannan. Talvella sama lähtöalue palvelee latuja kuten Tervastupa–Mustalampi -osuutta(1). Savonlinna on kunta; Etelä-Savo on maakunta.

Reitin pituus on noin 5,2 kilometriä. Kyseessä on suora patikointiyhteys Savonlinnan Pihlajaniemen ulkoilualueella Etelä-Savossa Saimaan rannalta Tervastuvan palveluryhmästä pohjoiseen Aholahden liikunta-alueelle. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi-palveluun(1); käytä sitä yhdessä Visit Savonlinnan kanssa(2) kausipalveluista ja ajantasaisista tiedoista. Tervastuvan päässä kuljet aivan alueen ydinpalvelujen äärellä: Tervastuvan uimaranta, Tervastuvan sauna, Tervaskota ja Tervastupa-autiotupa ovat rantanauhassa, ja talviuinti on Tervastuvan Avantossa samassa kokonaisuudessa. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Kollaa Laavu ja hieman myöhemmin Kuikankolo—molemmat sopivat evästaukoihin tai pidempiin lenkkeihin yhdistettynä. Pohjoispäässä reitti tulee Aholahden harjoitushallin, Aholahden kilpahiihtokeskuksen ja Aholahden frisbeegolfradan tuntumaan, ja autolla saapuvat käyttävät Aholahden parkkipaikkaa tai Aholahti Parking -alueita. Riippumaton retkikuvaus Suurijärven kierroksesta kertoo risteyksestä kääntymisestä kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa ja sinisten merkintöjen seuraamisesta, kun järven ranta käy kivisemmäksi ja jyrkemmäksi, pitkospuiden ja Kollaan laavun äärellä—nämä kuvaavat hyvin tämän reitin keskiosaa(3). Samassa tekstissä mainitaan punaiset merkinnät helpommalla alkuosuudella, mikä kuvaa laajempaa värikoodattua verkostoa järven ympärillä(3). Reitti kuuluu samaan polku- ja latuverkostoon kuin Jorinsatama, Moskunpolku, suurijärven kierros ja talvisin esimerkiksi Tervastupa–Mustalampi -ladut; lue lisää omilta sivuiltamme, jos suunnittelet pidempää päivää. Savonlinna on kunta; Savonlinnan kaupunki ylläpitää myös muita merkittyjä luontopolkuja, muun muassa Soininmäen luontopolkua Vuohimäen suunnalta, jota moni yhdistää ajatuksissaan Pihlajaniemen retkiin(4).

Reitin pituus on noin 1 kilometri. Savonlinna sijaitsee Etelä-Savossa; tämä polku kulkee kaupungin Pihlajaniemen ulkoilualueella. Kyseessä on lyhyt suora patikointiosuus Kuikankolon autiotuvan luo; tupa sijoittuu hieman yli puolen kilometrin päähän lähtösuunnasta laajemman reitistön varrella. Tervastuvan lähtöpisteestä, talvisista ladun ja lumikenkäreiteistä sekä Mustalammen laavulle kulkevasta laavuverkosta saat kootusti tietoa Visit Savonlinnan sivuilta(1). Savonlinnan kaupunki julkaisee merkittyjen luontopolkujensa yleiset käynti- ja huoltotiedot samalla Vuohimäki–Mustalampi-akselilla, mukaan lukien Mustalammen laavun kuivakäymälät pidemmillä lenkeillä, joita moni yhdistää Kuikankolon tuntumaan(2). Tuvan ympäristö on tyypillistä Saimaan järvimaisemaa: sekametsää ja rantalinjaan liittyviä näkymiä yhteysreiteillä. Out in the Nature -sivuston Suurijärven kierroksesta kuvaama reitti kääntyy eräässä risteyksessä kohti Aholahden ja Kuikankolon suuntaa ja seuraa sinisiä merkintöjä, kunnes järven rannalla maasto käy kivisemmäksi laajemmalla kierroksella—hyvä taustakuva sille, miten Kuikankolo istuu värikoodattuun Pihlajaniemen verkostoon, vaikka tämä oma osuutesi on suora lähestyminen tupaan(3). Kuikankolosta voit jatkaa ajatuksissa ja kartalla pidempiin kävely- ja retkeilyreitteihin, jotka käyttävät samaa solmukohtaa: Yhdysreitti Savonlinna, Suurijärvi – Kuikankolo, Laavujen kierros ja Vuohimäki–Kuikankolo–Tervastupa -ulkoilureitti sekä talvisin esimerkiksi Poukkusalmi–Kuikankolo–Tervastupa–Mustalampi -ladut kelien salliessa. Lue lisää omilta sivuiltamme Kuikankolosta, Tervastuvasta ja naapurireiteistä, jos haluat pidentää päivää.

Soininmäentie–Kuikankorpi on noin 1,3 kilometrin mittainen patikointiyhteys Savonlinnan länsipuolella. Savonlinna sopii tukikohdaksi sekä lyhyille että pitkille retkille. Etelä-Savo on järvi- ja metsäreiteistään tunnettu maakunta; tämä osuus sijoittuu samaan kokonaisuuteen. Se kulkee pistemäisenä pätkänä Kuikankorven metsäaluetta kohti ja kuuluu samaan Soininmäen ulkoiluverkostoon kuin pidempi Soininmäen luontopolku. Savonlinnan kaupunki ylläpitää kaupungin luontopolkuja ja kuvaa Soininmäen päälenkkiä noin 9 kilometrin mittaiseksi: keltainen maalimerkintä ja nuoliopasteet, pitkospuut märkiin kohtiin sekä kuivakäymälä Mustalammen laavun luona; polttopuista vastaa Olavin Retkeilijät(1). Visit Savonlinna ohjaa tutustumaan ylläpidettyihin luontoreitteihin, laavuihin ja tulipaikkoihin koko seudulla(2). Käytännössä tämä lyhyt osuus toimii yhdistäjänä: se kohtaa Yhdysreitti Savonlinna -reitin heti alussa ja kulkee talvisin latureitistön ja Kuikankolon sekä Mustalammen suuntaisten reittien vieressä. Voit jatkaa esimerkiksi Kuikankolo polulle Kuikankololle, Soininmäentie – Mustalampi -yhteyteen tai koko Soininmäen luontopolun lenkille pidemmälle päiväretkelle. Luontopolkumies kuvaa Soininmäen luontopolun risteyksen, josta voi suunnata Tervastupaa ja Suurjärveä sekä Kuikankolon laavua kohti—hyvä taustakuva sille, miten Kuikankorven suunta kytkeytyy samaan metsäalueeseen(3). Mustalammen laavu - Savonlinna on kaupungin luettelema laavu pääluontopolulla Mustalammen rannalla kuivakäymälällä; luonteva taukopaikka, kun yhdistät tämän yhteyspolun pidempään kierrokseen(1). Lisätietoja löytyy sivultamme Mustalammen laavu - Savonlinna. Maasto on pääosin havumetsää ja polkuja; sateella Soininmäen reitistö voi olla pehmeä, joten tukevat jalkineet kannattavat(3).

Punkaharjun kulttuurireitti on hyvin lyhyt, noin 0,6 kilometrin pätkä Savonlinnan Punkaharjulla Saimaan rannalla tunnetussa kansallismaisemassa. Etelä-Savo avautuu täältä luontevasti: harju- ja järvimaisema on houkutellut matkailijoita jo yli kahdensadan vuoden ajan. Reittikuvaukset, suojelualueen säännöt ja laajempi merkitty verkosto löytyvät Metsähallituksen Punkaharjun luonnonsuojelualueen sivuilta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Savonlinna kokoaa kohteen historian, kulttuurikohteet kuten Suomen Metsämuseo Luston sekä monipuoliset ulkoilumahdollisuudet ympäri vuoden(2). Museot.fi:n kulttuurikierros-sivusto kuvaa retkeilypolkuja otsikolla Punkaharjun retkeilypolut ja ohjaa tarkempiin karttoihin Luontoon.fi:hin(3). Luston vierailusivut esittelevät museon ympäristön, lähellä olevan puulajipuiston sekä valaistun Topeliuksen polun, joka yhdistää Hotelli Punkaharjun ja Kruunupuiston(4). Maastossa tämä linja on suuntaansa kulkeva yhteys Lammasharjun suuntaan Saimaan rannalla. Noin neljännes kilometrin jälkeen olet lähellä Lammasharju sauna -, Lammasharju laituri -, Lammasharju tulentekopaikka - ja Lammasharjun kämppä -kohteita, jotka sopivat uimatauolle, nuotioon tai rauhoittumiselle ennen tai jälkeen pidemmän päivän. Alueen pohjoisempaan osaan sijoittuu Kaarnaniemi laivalaituri Kaarnalahden rannassa, ja Ratavartija kaivo on monilla Punkaharjun käynnillä tuleva nimikkokaivo. Maasto on harjumetsää ja järvirantaa; jyrkemmissä rinnerinteissä laajemmalla reittiverkostolla tukevat kengät ovat sandaaleja järkevämpi valinta, kuten Mian Elämää ja Matkoja -blogissa Punkaharjun kansallismaisemista todetaan perheloman kokemuksin(5). Pidempään liikuntaan sama alue kytkeytyy kartallamme muihin reitteihin: talvella Topeliuksen jäälatu seuraa jäisten pohjien verkostoa, ja pyöräily jatkuu Puruveden ympäriajo -nimisellä pitkällä kierroksella Puruveden ympärillä.

Karjalankallio polku on noin 0,2 kilometrin mittainen, esteetöntä profiilia noudattava metsäpolku Karjalankalliolla Savonlinnassa Punkaharjun kansallismaisemassa Puruveden rannalla. Se yhdistää Karjalankallio P-alueen, Karjalankallio laavun ja Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälä -rakennuksen samaan rantaan päin avautuvaan palveluryhmään. Ajantasaiset laavu- ja luonnonsuojeluasiat löytyvät Luontoon.fi:n Karjalankallio laavu -sivulta, jonka Metsähallitus ylläpitää (1). Retkipaikka kuvaa samalla paikalla pyörätuoli- ja rattasystävällistä profiilia sekä muistuttaa pitämään tulen laavun huolletulla nuotiopaikalla, jotta avokallio säilyy ehjänä (2). Visit Savonlinna mainitsee, että talvisin Metsähallituksen Karjalankallion laavulle pääsee myös tutkimuspuiston auraamien teiden varrelta Saimaan maisemissa (3). Luonnonvarakeskus esittelee Punkaharjun tutkimusmetsän maksuttomana ympärivuotisena käyntikohteena, jonka laajemmat merkityt reitit jatkavat tästä lyhyestä lähestymisestä (4). Polun varrella Karjalankallio laavu tulee vastaan vain sata metriä metsään; laavulla on nuotiopaikka, eväspöydät järven puolella, polttopuusuoja ja kuivakäymälät samassa palvelurykelmässä (2). Kartalle kirjautuva pätkä ulottuu Karjalankallio polttopuusuoja kuivakäymälä -kohteeseen. Lyhyt haarautuminen tasaista rantakalliota kohti on jyrkempi eikä Retkipaikan mukaan kuulu esteettömään osuuteen (2). Karjalankallio laavulta pääsee jatkamaan pidemmille reiteille: Karjalankallion huilaus ja Hakin helpompi muodostavat vaativat esteettömät kahdeksikon lenkit, Hakinkierros kiertää järvenrantamaisemissa, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu yhdistää arboretumin ja laavun taukopaikat, talvella Metlan lenkki latu tuo hiihtäjät samaan taukopaikkaan, ja molemmat Puulajireitti-versiot kulkevat lähistöllä yhteisiin palvelupisteisiin (4).

Etelä-Savo on järvi- ja metsämaisemistaan tunnettu maakunta. Reitin pituus on noin 25,2 kilometriä yhtenä kävelylinjana Savonlinnassa. Käytännön kuvaus reitin luonteesta ja talvikunnossapidosta löytyy Visit Savonlinnan sivuilta: Kievarin kierros kuvataan noin 25 kilometrin mittaiseksi yhteen suuntaan kulkevaksi janareitiksi, jossa on sekä helpompia että vaativampia osuuksia, kolme laavua ja kota huollettavan latuverkoston varrella(1). Sama maisema toimii kesällä pitkän matkan kävely-yhteytenä; merkintöihin ja risteyksiin Kaijansuon suuntaan löytyy itsenäistä polkukuvausta Retkipaikan artikkelista(2), ja Suomen Luonto esittelee Kaijansuon suon–harjun–järven kokonaisuuden alueen luontokohteena(3). Lähtöalueelta Nojanmaan liikunta- ja ulkoilupuolen tuntumasta pääset pian P-paikka Nojanmaahan pysäköintiin. Samassa ympäristössä kulkevat Nojanmaan kuntorata ja Nojanmaan valaistu latu lyhyempiin juoksu- tai hiihtolenkkeihin. Muutaman kilometrin päässä Lintutornin kota tarjoaa lintutorniteemaisen kota-tauon. Keskiosassa kulkee Kaijansuon–Kaijanharjun–Iso Kaijanlammen kokonaisuus: Soinilan laavu ja Kaijanlammen laavu sijoittuvat tälle kaarelle, ja Niittylahden rannalla ovat Kolmen Kaijan kierros - parkkipaikka ja Herajärven uimalaituri—kätevää, jos yhdistät retken Kolmen Kaijan kierrokseen tai Haukiveden kierrokseen. Luoteisemmassa päässä Juppitupa ja Toson laavu ovat lähekkäin taukopaikkoina ennen kuin reitti päättyy Varparannan kartanon frisbeegolfradan lähistölle. Haukiveden kierros ja Kahden kansallispuiston kierros jakavat osin saman ranta- ja metsäverkoston pyöräilijöille, jotka suunnittelevat pidempiä silmukoita. Kolmen Kaijan kierros limittyy lyhyempänä kävelyrenkaana samaan Kaijansuon maisemaan. Lumella Kievarin kierros latu seuraa rinnakkaista talvireittiä, ja laajemman seudun latutilanteen julkaisut kattavat Savonlinnan latuverkoston(1).

Huosionjärven kierros on noin 4,7 kilometrin retkeilyreitti Kerimäellä Savonlinnassa Etelä-Savossa. Kerimäen kappeliseurakunta ja Pyhät Polut ry ovat rakentaneet yhdessä Huosionjärven luontopolun; Pyhät Polut ry kertoo reitin kulun, taukopaikat ja saapumisohjeet Huosion majalle osoitteessa Ukonmurrontie 74(1). Yksityiskohtaisen maastokuvauksen ja etäisyyksien kannalta Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kannattaa lukea—siinä kuvataan Valkeislampi, Huosion laavu, luontokirkko ja harjuosuuksien luonne(2). Savonlinnan kaupunki luettelee Kerimäen ulkoilualueita, joihin kuuluu myös Huosion suunnistusalue samaisessa virkistysmaisemassa(3). Reitti on keskivaativa kierros metsäisellä harju- ja ranta­maastolla. Pyhät Polut ry kuvailee muutamia jyrkempiä nousuja mutta muuten helppokulkuista reittiä, joka sopii myös lapsiperheille ja maastopyöräilyyn(1). Polun varrella on kappeliseurakunnan pastori Sanni Rissasen tekstikylttejä vuorisaarnan ja psalmitekstien pohdintaan(1). Huosionjärven eteläpuolella Valkeislammen rannalla Huosion laavulla voi pitää tauon ja nuotion; reitin loppupäässä on järven tuntumassa luontokirkko hiljentymiseen ennen paluuta rantaa pitkin(1)(2). Riippumattomissa kuvauksissa mainitaan kaksi tulentekopaikkaa(2). Kävijät kiertävät usein reitin vastapäivään Huosion majalta lähtien(2). Merkinnöissä esiintyy muun muassa oransseja nuolimerkkejä(2). Pysäköinti Kerimäen reiteille löytyy P-paikka Kerimaalta ja p-paikka Kerimaa, Torvelantieltä Kerimaan vapaa-ajankeskuksen tuntumasta; Kirkkoranta–Kerimaa -latu ylettyy samaan alueeseen. Pyhät Polut -kävelyreitistö ja talvella muun muassa Kerimaan lisäparkkipaikan yhdyslatu kulkevat Kerimaan ulkoilumaisemassa.

Salpa-polku on lyhyt, noin 0,4 kilometrin mittainen sotahistoriaan keskittyvä polku Kongonsaarella Saimaan Pihlajavedellä Etelä-Savo -maakunnassa, Savonlinnan tuntumassa. Ajantasaisimmat kuvaukset koko Pihlajaveden luonnonsuojelualueen reiteistä, retkisatamista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi(1) -sivuston Pihlajaveden retkeily ja ulkoilu -osiosta. Polku esittelee Kongonsaaren Salpa-asemaa, toisen maailmansodan aikaisen Salpalinjan keskeneräistä linnoituskohdetta, joka on louhittu kallioon. Luontoon.fi(1) kertoo, että rannan luolaan oli suunnitteilla konekivääripesäkkeet ja majoitustilat, kun taas saaren laelta louhittu tulenjohtopaikka olisi ohjannut tulen saaren keskiosaan sijoitettuun tykistöön; työt jäivät kesken, mutta tilat, juoksuhaudat ja kallioon aukaistu ampumasuojas peske ovat yhä näyttäviä. Ajatusmatkalla(2) kuvaa saarelle saapumista tilausveneellä Savonlinnan keskustasta ja sitä, miten suurelta kalliolouhinnan mittakaava tuntuu paikan päällä—portaat laskevat suojatiloihin, ja yläpuolelta avautuu leveä järvimaisema. Veneilijät kiinnittyvät tyypillisesti Kongonsaari Salpa-asema, laituriin ja kiertävät polun lähtökohdasta; lähestymisessä käytetään myös vesimerkkejä Salpa-asema poiju (2 kpl). Kuivakäymälä palvelee kävijöitä luolatilojen ja ulkoreitin jälkeen. Ota mukaan taskulamppu, jotta liikkuminen hämärissä kalliosuojissa on turvallista(2). Saimaan norppa ja muut luontoarvot liittyvät siihen, miksi järvimaisema on suojeltu; Metsähallitus(3) avaa luonnonsuojelualueen taustoja tarkemmin lukijoille, jotka haluavat kokonaiskuvaa. Mannerpuolella samaa järviselkää seuraa pitkä pyöräily-yhteys Pihlajaveden Polkasu -pyöräilyreitti, joka sopii yhdistettäväksi saaripäivän kanssa, vaikka tämä kävelypolku itsessään on vesiytteinen.

Kangasjärven metsätien polku on noin 3,1 kilometrin patikointiosuus Savonlinnan Säimenen kyläalueella Etelä-Savossa Kangasjärven tuntumassa. Kansallinen reittikuvaus ja kartta-aineisto löytyvät Luontoon.fi:n Kangasjärven metsätien polku -sivulta(1). Etelä-Savon museot kertoo, että Säimenen myllymuseon läheisyydessä kulkee luontopolku ja sen varrella on laavu—hyödyllistä, jos yhdistät kävelyn myllymuseoon, jonka kesäiset arkiaukiolot heinäkuussa ovat ilmaisia ja museon sivulla päivitettynä(2). Savonranta.comin Säimenen luontopolkuja koskevat ohjeet täydentävät yhteisen pysäköinnin myllyalueella, vihreän karttalootan käytön, turvallisuusnäkökulmat ja neljän reitin yhdistelyt pidemmiksi päiviksi(3). Visit Savonlinna nostaa myös myllyn matkailukohteena samalle seudulle(4). Meidän kartallamme reitti on päätepisteestä toiseen kulkeva jana, ei suljettu lenkki. Käytä pysäköintiä Säimenen myllymuseo parkkipaikalla osoitteessa Tyniläntie 35; Savonranta.com kuvaa yhä auton jättämistä myllytilalle ja muutaman sadan metrin kävelyn opasteille ja paperikartoille koko verkostossa(3). Noin kilometrin päässä tämän reitin alusta on Eräkämmen laavu varusteltuna nuotiopaikkana—tarkemmat käyttöohjeet löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Savonranta.com kehuu laavua taukopaikaksi vierekkäisillä kierroksilla ja mainitsee polttopuutarjonnan niihin liittyen samassa laavulla(3). Samoista risteyksistä jatkuu pidemmälle esimerkiksi Niemen kierto, Timon Taival ja Haapavuoren voipolku. Savonranta.com tiivistää Säimenen neljän luontopolun kokonaisuudeksi, jossa lyhimmät palaset jäävät noin 2,5–3 kilometrin luokkaan ja yhdistettynä reippain kokonaisuuksia kuvataan likimain seitsemän kilometrin lukemiin(3).

Metlan reitti on noin 0,4 kilometrin pituinen yhdys päiväsuuntaan Savonlinnalla Punkaharjulla Luonnonvarakeskuksen tutkimuspuiston alueella; nimi viittaa entiseen Metsäntutkimuslaitokseen (Metla), jonka toiminta jatkuu Luken nimissä. Käytännössä reitti on lyhyt kävely puulajipuiston halki tutkimuspuiston parkkipaikalta kohti Kokonharjun luontopolun varsinaista lähtöä harjulla. Se ei ole itsessään ympyrä vaan yhteys pysäköinnin, noin seitsemän hehtaarin ja yli sadan puulajin arboretumin sekä pidemmän Kokonharjun kierroksen välillä, jota Luke kuvaa vierailusivullaan(1). Luonnonvarakeskus pitää Punkaharjun Tutkimuspuiston maksuttomana ja ympärivuotisena kohteena ja ohjaa karttoihin ja metsäteemaisiin havaintopaikkoihin Metsäbiotalous.fi-palvelussa(1)(5). Luontopolkumies kuvaa parkkipaikan opasteet hyviksi ja toteaa, että merkitty Kokonharjun luontopolku alkaa vasta noin 400 metrin päässä pysäköinnistä puulajipuiston alkupätkän jälkeen—havainto, joka vastaa tätä kartalla erittäin lyhyttä osuutta ennen varsinaista oranssimerkittyä harjukierto(2). Kokonharju P-alueelta polku sukeltaa vierasperäisten ja kotimaisten puulajien vertailukasvustojen luo; jatkamalla kävelyä liityt noin kolmen kilometrin Kokonharjun reittiin harjun lakiosuuksiin, Luken esille nostamiin ennätyspuihin ja yli 140 vuotta vanhaan lehtikuusikkoon(1). Puruveden ympäriajo -pyöräilijät kulkevat samaa reitistöä lähellä Ratavartija kaivoa ja tutkimuspuistoa; Bikeland kuvaa tuon noin 126 kilometrin järven ympäriajon soralle, maantielle ja sähköpyörälle(4). Etelä-Savo tarjoaa Saimaan harju- ja järvimaisemia Savonlinnan ympärillä; tämä pätkä sopii lyhyeksi välihetkeksi Luston yhteyteen tai pidemmälle Kokonharjun tai Hakinkierroksen päiväretkeen(1). Visit Savonlinna kokoaa seudun kävely- ja pyöräilyvinkkejä laajempaa matkaa suunnitteleville(3).

Säkvuoren polku on lyhyt, noin puolen kilometrin mittainen patikointiyhteys Savonlinnan länsipuolen metsämaastossa Etelä-Savon järvimaisemissa. Se on päätepisteestä toiseen kulkeva reitti, ei kierros, ja sopii nopeaksi varjossa kulkevaksi pätkäksi esimerkiksi pidemmän retken yhteyteen tai tauoksi samalla suunnalla kaupungissa. Erillistä täsmätekstiä tai mainintaa tästä nimestä ei löytynyt kuntien luontopolku- tai matkailulinkeistä laajalla haulla. Savonlinnan kaupunki kuvaa Luontopolut-sivullaan kaksi pitempää, metsätoimen ylläpitämää luontopolkua—Karhuvuoren itäpuolella ja Soininmäen länsipuolella—ajo-ohjeineen ja merkintätietoineen(1). Tämä lyhyt yhteys ei ole noilla sivuilla nimeltä, joten käytännön opasteet ja kausittaiset metsähoidon toimet ovat paras ohje päivittäiseen käyttöön. Visit Savonlinna tiivistää saarikävelyjä, kansallispuistoja, Punkaharjun reittejä ja Pihlajaniemen talvipolkuja vierailijoille, jotka suunnittelevat kokonaispäivää länsipuolen ulkoilualueilla(2). Retkipaikka kuvaa Soininmäen luontopolun noin yhdeksän kilometrin kierrosta korpi- ja näkymämaisemineen Mustalammen suuntaan ja laavutaukoineen; se antaa tuntumaa länsi-Savonlinnan metsäretkeen, vaikka reitti on eri kuin Säkvuoren polku(3). Savonlinna tarjoaa laajan järvi- ja metsäulkoilun valikoiman. Etelä-Savo tunnetaan Saimaan rannoista ja verkkomainen retkeily on helppo yhdistää kaupungin muihin reitteihin.

Julunkivi polku kulkee noin 0,7 kilometriä yhteen suuntaan vanhojen metsien suojelualueen kautta Julunkiveen, joka on yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista Savonlinnan ja Sulkavan rajalla. Etelä-Savo on järvi-Suomen sydämessä oleva maakunta, jonne tämä kohde istuu luontevasti. Virallinen reittikuvaus ja kartat ovat Luontoon.fi-palvelussa Julunkivi polku -sivulla(1). Visit Sulkava kuvaa kiven mitat, noin 700 metrin kävelyn metsäpolulla, sinisin täplin merkityn reitin sekä nuotiopaikan ja kuivakäymälän(2). Sulkavan kunnan luontokohteet-sivu tiivistää samat perustiedot(3). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli auttaa käytännössä Sulkavan Lohilahden hiekkateitä ja vähäisiä opasteita myöten; siinä mainitaan myös juuret ja mahdolliset kaatuneet rungot, sekä noin puolen matkan tietämillä suo ja pieni lampi(4). Siirtolohkare on noin 12,5 metriä korkea ja sen ympärysmitta on lähes 60 metriä; kiven kaakkoiskulmalta pääsee lohkareen luokse. Pohjoispuolella lipan alla on suojainen tauko- ja grillauspaikka, ja lähellä on pieni puuliiteri. Kesällä Julunkivenlahti Kalajärvessä tarjoaa uimarantaa oman retken lomassa. Kävelyn alussa tulevat vastaan Julunkivi tulentekopaikka ja Julunkivi kuivakäymälä, minkä jälkeen merkitty polku jatkuu kohti kiveä.

Etelä-Savo tarjoaa runsaasti järvi-Suomen maisemia, ja tämä polku sijoittuu Savonlinnassa Säimenen kyläalueelle. Haapavuoren voipolku on noin 6,1 kilometrin pätkä metsäistä ja järven tuntuman kävelyä samalla seudulla, jota paikalliset yhä kuvaavat Savonrannan maaseuduksi. Metsähallitus julkaisee Luontoon.fi:ssä Kangasjärven metsätien polun sivun samaan Säimenen luontopolkuverkostoon—sieltä löytyvät kansalliset kartat, yhteystiedot ja laajempi virallinen tausta tälle retkelle(1). Etelä-Savon museot kertoo Säimenen myllymuseon käytännön aukioloista, jos päädyt polun päässä myllyalueelle(2). Savonranta.com täydentää yhä pysäköinnin myllyllä, vihreän karttalootan paperikarttoineen sekä sen, miten neljä paikallista lenkkiä voi yhdistää jopa likimain seitsemän kilometrin päiviksi(3). Visit Savonlinna nostaa myllyn matkailukohteena niille, jotka haluavat yhdistää lyhyen patikan ja maaseutukulttuurin(4). Meidän kartallamme reitti ei muodosta suljettua lenkkiä. Se alkaa lähes heti Timon Taival parkkipaikan tuntumassa, kulkee sekametsän läpi kohti Eräkämmen laavua noin 1,3 kilometrin kohdilla—varusteltuun laavunuotioon, jossa on polttopuita kuten sisarreiteillä; tarkemmat käyttövinkit löytyvät meidän Eräkämmen laavu -sivulta. Samasta risteysalueesta voi lyhentää päivää Timon Taival -reittiin, Kangasjärven metsätien polkuun tai Niemen kierrokseen, tai jatkaa kohti Säimenen myllymuseo parkkipaikkaa osoitteessa Tyniläntie 35, missä myllypiha, uintimahdollisuus ja museovierailu ovat lyhyen kävelyn päässä virallisten museo- ja matkailusivujen mukaan(2)(4). Ota tukevat jalkineet: Savonranta.com muistuttaa yhä, että juuret, kallioaskelmat ja vapaaehtoisten rakentamat puusillat voivat olla liukkaita sateen jälkeen myös viereisillä poluilla, eikä valaistusta ole(3).

Karjalankallion huilaus on lyhyt, helppo hyvinvointipolku Karjalankalliolla Punkaharjulla Savonlinnan alueella Etelä-Savossa kansallismaisemassa. Reitin pituus on noin 1,1 kilometriä, ja se on rakennettu niin, että moni pääsee liikkumaan lastenrattailla tai pyörätuolilla avustajan kanssa. Tulistelusäännöt, polttopuu ja ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta Karjalankallio laavun palvelusivulta (1). Visit Savonlinna nostaa saman Karjalankallio laavun osaksi Punkaharjun tutkimusmetsän ja Saimaan rannan retkipäiviä niin kesällä kuin talvellakin (3). Käytännössä reitti lähtee usein Karjalankallio pysäköintialueelta ja kulkee loivasti männikössä ennen kuin polku kääntyy kohti Karjalankallio laavua metsäisellä törmällä Puruveden yläpuolella. Savonlinnan izi.TRAVEL-audiooppaassa kuvataan neljä hyvinvointirastia: jokaisella on penkki ja taulu luonnon hyvinvointivaikutuksista, ja joillakin pysähdyksillä voi tehdä lyhyitä harjoituksia (4). Retkipaikka kuvailee invapaikkoja, yhteistä puuvaja–käymälärakennusta laavun luona ja järvelle päin avautuvia ruokailupöytiä sekä lyhyttä, vaativampaa kalliorantapolkua, joka ei kuulu esteettömään linjaan mutta avaa avaran näköalan Puruvedelle (2). Hieman pidempi vaativa esteetön Hakin helpompi -rengas ja Karjalankallion huilaus muodostavat monelle kävijälle kahdeksikon, jonka solmussa Karjalankallio laavu toimii taukopaikkana (2)(4). Hakinkierros, Karjalankallio polku, Puulajipuisto ja Karjalankallion laavu, Puulajireitti ja talvella Metlan lenkki latu -latu tavoittavat saman palvelupisteen pidempiin kierroksiin. Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kesällä 2022 kivituhkalla toteutetuista esteettömistä lenkeistä, penkeistä ja QR-koodillisista äänitteistä ilman uusia laajoja avohakkuuaitoja (5).