Ilomantsi Kartta

Petkeljärvi metsänvartijan maja sauna on puulämmitteinen sauna Petkeljärvi metsänvartijan majan vuokraajille Pienen Kuikkalammen rannalla Petkeljärven kansallispuistossa, Ilomantsi(1), Pohjois-Karjala. Petkeljärvi Center(2) hoitaa majan ja saunan varaukset yhtenä pakettina. Metsähallitus ylläpitää puistoa; lue säännöt ja kartat Luontoon.fi(3) ennen retkeä. Löyly, pesu ja takka jakavat saman tilan; pesuvedet kannetaan lyhyen matkan päästä Kuikkalammesta, ja tiskivesikin haetaan järvestä ja lämmitetään hellalla tai saunan vesipadassa(2). Polttopuut kuuluvat vuokraan päiväkohtaisena eränä, lisää voi ostaa(2). Piha on lyhyen kävelyn päässä Petkeljärventie pysäköintialue 1 -alueelta, ja Metsänvartijan maja laituri on aivan rannassa(2). Kuikan Kierros luontopolku ja Rajanpolku Petkeljärvi-Möhkö kulkevat lähistön kansallispuistossa(2)(3). Retkipaikka(4) kokoaa alueen retkeilyvinkkejä. Minimiyöt, kausi, syksyn lämmityslisät ja lemmikkimaksut näet Petkeljärvi Centerin varaussivulla(5).

Jorhon autiotupa on ilmainen autiotupa Susitaivailla, pitkällä vaellusreitillä Ilomantsin Möhköstä kohti Patvinsuon kansallispuistoa Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin kunta(1) huoltaa reitin ja tämän taukopaikan teknisen toimen kautta. Visit Karelia(2) kuvaa Susitaivalta noin 95 kilometrin pituiseksi, maastossa oranssein merkein merkityksi reitiksi, jonka vesistöylityksissä käytetään vetolauttoja; reitin varrella on useita laavuja, autiotupia ja tulentekopaikkoja, ja yhteenvedossa mainitaan kolme autiotupaa: Pohjoinen Pitkäjärvi, Särkkäjärvi ja Jorho. Tuvassa on puulämmitteinen kamiina, ja yöpymään mahtuu kuusi henkeä. Pihapiirissä ovat laavu, tulentekopaikka, halkoliiteri, kuivakäymälä ja kierrätyspiste. Vie roskat pois mukanasi. Avotulenteko on kielletty metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana sekä kovalla tuulella; tarkista tilanne Ilmatieteen laitoksen varoitussivulta(5) ennen nuotion sytyttämistä. Tupa on tarkoitettu retkeilijöiden taukopaikaksi, ei pidempään leiriytymiseen. Retkipaikka.fi(3) -retkikertomuksessa mainitaan noin 14,5 kilometrin matka Kaunisjärveltä Jorhon autiotupaan ja veden ottaminen Jorhon kaivolta. Samassa pihapiirissä on erillinen Jorhon laavu. Ajantasaiset reittitiedot, lauttojen tilanne ja palvelutiedot kannattaa varmistaa Ilomantsin kunta(1), Visit Karelia(2) ja Luontoon.fi(4) -sivuilta.

Särkkäjärven autiotupa on maksuton, vuorotteleva autiotupa Särkkäjärven rannalla Ilomantsilla Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin kaupunki(1) huoltaa tuvan ja lepoalueen liikuntatoimen kautta; sama yhteysnumero on julkaistu ulkoilupaikkojen hoitoon. Olohuoneessa on puuliesi lämmitykseen ja ruoanlaittoon, ja majoitustilaa on kuudelle hengelle. Pihalla on grillikatos grillillä, pieni juomaveden säiliö, kuivakäymälä ja jätteiden lajittelupiste. Kyläyhdistys ylläpitää järven rannalla uimapaikkaa pukukoppeineen; uimaranta on erikseen meillä nimellä Särkkäjärven uimapaikka Ilomantsi. Maja on tarkoitettu retkeilijöiden taukopaikaksi, ei pidempään leiriytymiseen. Susitaival ja Kulkijanpolku kulkevat tämän kohdan kautta; Visit Karelia(2) kuvaa Susitaivalta pitkän vaellusreitin Möhköstä kohti Patvinsuota oranssein merkein ja useilla vetolautoilla, ja mainitsee, että eteläinen osuus Möhköstä tälle autiotuvalle yhtyy Pogostan kierrokseen. Ilomantsin kaupunki(1) huoltaa retkeilyreittejä ja taukopaikkoja pääkaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun, jolloin Susitaipaleen vetolautatkin ovat käytössä. Avotulta sytyttäessäsi tarkista metsä- ja ruohikkopalovaroitukset Ilmatieteen laitoksen(3) sivuilta ja vältä avotulta kovalla tuulella.

Pohjoisen Pitkäjärven autiotupa on maksuton autiotupa Pohjoisen Pitkäjärven rannalla Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin kunta(1) huoltaa taukopaikkoja ja retkeilyverkostoa keväästä syksyyn; Susitaipaleen veto­lautat Susitaivalla ovat käytössä retkeilykaudella(1). Mökki on tarkoitettu retkeilijöiden lepo- ja yöpymispaikaksi, ei pitkäaikaiseksi leiriytymiseksi. Olohuoneessa on puuliesi ja makuupaikkoja kuudelle; pihalla ovat tulentekopaikka, puoli litran astia veden hakemista varten, käymälä ja kierrätyspiste. Avotulen teko on kielletty metsä- tai ruohopalovaroituksen aikana ja kovassa tuulessa; tarkista varoitukset Ilmatieteen laitokselta(2), älä jätä tulta vartioimatta ja varmista, että tuli on sammunut ennen lähtöä. Roskat roskikseen, ei luontoon; vie mukanasi mitä tuot. Tupa sijaitsee Susitaival-reitillä(3), lähes satakilometrisellä vaellusreitillä Möhköstä Patvinsuon kansallispuistoon; reitillä on laavuja, muita autiotupia, tulentekopaikkoja ja kausilauttoja(3). Alueella kulkee myös Siitarinjoki - Hattuvaara - Harkkojärvi Moottorikelkkaura -moottorikelkkareitti. Lepopaikan käyttöön liittyvissä asioissa voit soittaa Ilomantsin kunnan liikuntapaikkojen yhteisnumeroon alla olevaan puhelinnumeroon.

Tetrijärven laavu on maksuton laavutauko Suuri Tetrijärven rannalla Taitajan taipaleella Ilomantsissa. Ilomantsin kunta(1) huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja niiden varren taukopaikkoja retkeilykaudella; alueella on myös Metsähallituksen reittejä ja Petkeljärven kansallispuisto. Visit Karelia - Taitajan taival(2) kuvaa patikkareitin: neljä laavutaukoasemaa, ja Tetrijärvellä laiturilta avautuu näkymä Saarilahteen. Reitti on merkitty oranssin maalimerkein; matkapuhelinyhteyksissä voi olla katvealueita(2). Talvella osa samaa maastosta palvelee Tetrijärven lenkki -hiihtolatuna; Visit Karelia - Tetrijärven lenkki(3) mainitsee kaksi huollettua laavua lenkillä ja maksuttoman pysäköinnin muun muassa Möhköntien varrella. Retkipaikka-blogissa(4) kerrotaan puuvajasta, kirveestä, huusseista, tulipaikasta sekä terassista pöytineen ja laitureineen. Kohde on rakennettu vuonna 2002. Tetrijärvi tulentekopaikka ja Tetrijärvi kuivakäymälä ovat muutaman metrin päässä. Alueen reittiyhteyksiin kuuluvat Taitajan Taival kesäretkeilyreitti, Tetrijärven lenkki, Keloranta - Lauttalampi Moottorikelkkaura ja Ravajärvi–Petkeljärvi trail.

Koidanvaaran laavu on maksuton laavu Koitajoen luonnonsuojelualueella Hatun alueella Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa. Ilomantsin kunta(1) huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja taukopaikkoja retkeilykaudella. Paikalla ovat laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä, ja rakennus on vuodelta 2003. Visit Karelia(2) mainitsee laavun melonnan lähtö- ja navigointipisteenä 27 kilometrin Koitajoen melontareitille ja kertoo runsaista pysäköintipaikoista lähtöpisteissä sekä siitä, ettei joukkoliikennettä ole. Via Karelia(3) kertoo laajemman Koitajoen alueen kuuluvan vuonna 1992 perustettuun Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen. Pirhun kierto(4) ylittää Koitajoen vetoaluksilla kausiluonteisesti; ajantasaiset reitti- ja ylitystiedot löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(5). Melontareitin voi yhdistää myös Tapion taival -patikointiin. Lähellä tietokannassamme ovat Koidanvaara tulentekopaikka, Koidanvaara kuivakäymälä ja Koitajoki ylityslautta Koidanvaara.

Niemijoen laavu on maksuton laavu ja nuotiopaikka Niemijoen varrella Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa. Taukopaikasta vastaa Ilomantsin kunta(1). Kohteessa on kuivakäymälä, pysäköintialue sekä runo- ja rajatietotaulu; lähistöllä näkyy toisen maailmansodan aikaisia taisteluhautoja ja konekivääriasemia. Laavu on vuodelta 2001. Visit Ilomantsi(2) esittelee kunnan päävaellusreittejä ja matkailuneuvonnan yhteystiedot. Ajankohtaiset tiedot reittien hoidosta, kartoista ja puhelinneuvonnasta: Ilomantsin kunnan retkeilyreitit ja polut -sivulta(3).

• Koordinaatit P 62° 39.651 I 30° 56.313 • Alue on tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Puunhakkuuta ei sallita. • Avotulen tekeminen on kielletty metsä- tai ruohopalo-varoituksen aikana sekä kovalla tuulella. Tarkista varoitukset osoitteesta www.ilmatieteentaitoitos.fi/sarms • Ole varovainen – älä jätä tulta vartioimatta. • Lähdessäsi varmista, että tuli on sammunut. • Roskat roskikseen, ei luontoon – mitä se tuo tullessaan. • Vaja-palvelun tarjoaa Ilomantsin kunnan urheilutoimi, puh. +35840 104 3353

• Koordinaatit P 62° 48,558 I 31° 11,716 • Maja on yksityisomistuksessa, ja sitä voi käyttää retken taukopaikkana. • Avotulen tekeminen on kielletty metsä- tai ruohopalo-varoituksen aikana sekä kovalla tuulella. Tarkista varoitukset osoitteesta www.ilmatieteentaitoitos.fi/sarms • Ole varovainen – älä jätä tulta vartioimatta. • Lähdettäessä varmista, että tuli on sammunut. • Jätteet roskikseen, ei luontoon – mitä se aiheuttaa. • Voit antaa palautetta lepopaikasta puhelimitse +35840 104 3353

Kuikan Kierros luontopolku on noin 6,5 kilometrin rengasreitti Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa Pohjois-Karjalassa. Puisto on Suomen itäisin ja pienin kansallispuisto; Visit Ilomantsi kuvaa jyrkkärinteisiä harjumetsiä ja laajempaa Petkeljärvi–Putkelanharjun harjujatkumoa osana valtakunnallisesti merkittävää harjuluontoa(4). Karttoja, käyttösääntöjä ja reittikohtaista ohjeistusta varten Metsähallitus ylläpitää Kuikan Kierros -sivua Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit North Karelia täydentää käytännön vinkkejä: keltaisin maalimerkein merkitty rengas kulkee luontevimmin myötäpäivään, eikä reitillä ole talvikunnossapitoa—tarkoitus on kulkea sulan maan aikana(2). Retkipaikassa Jukka Parkkinen esittelee maisemaa: kirkasvetisiä lampia ja järvenrantoja, suopohjukoita pitkospuiden kanssa, kangasta ja kansallispuiston tunnuslintua, kuikkaa(3). Lenkki sopii vaativaan päiväpatikointiin harjumaastossa. Visit North Karelia luokittelee reitin vaativaksi, varoittaa jyrkistä nousuista ja laskuista raskaan repun kanssa sekä kannustaa pitämään mukana ensiaputarvikkeita; matkapuhelinkuuluvuudessa voi olla katveita(2). Jo ensimmäisen kilometrin aikana voi poiketa noin kahden kilometrin paluuspurille Korkeasärkän polulle kapean harjun päähän(2)(4). Noin kahden kilometrin kohdalla pääsilmukkaa leikkaa Taitajan Taival kesäretkeilyreitti; tätä harjureittiä seuraamalla noin kilometrin päässä on Keltasilmä laavu, kahden veden välissä oleva laavu, jota Visit North Karelia kehuu taukopaikaksi, vaikka itse Kuikan kierroksella ei ole virallista laavua(2). Pohjoisemmasta kaaresta polku laskeutuu Petraniemen suuntaan Petkeljärven rannalle. Siellä vastaan tulevat Petkeljärvi metsänvartijan maja, Metsänvartijan maja laituri rannassa ja Petkeljärvi metsänvartijan maja sauna—hyvät kiintopisteet metsä–järvi -rajassa. Palvelurannan liepeillä ovat Petraniemi telttailualue, Petraniemi tulistelutupa, Petraniemi grillikatos, Petkeljärvi Center - veneenlaskupaikka osoitteessa Petkeljärventie 61, Petraniemi vierasvenelaituri, Petraniemi rantasaunan kotakeittiö, Petkeljärvi rantasauna, Petkeljärvi rantasaunan talousrakennus, Petranniemi rantasaunan kaivo ja Petraniemi rantasauna laituri. Vaihtoehtoiseksi lähtöpaikaksi käy Petraniemi pysäköintialue. Retkipaikka muistuttaa, että puistossa näkyy yhä entisöityjä juoksuhautoja ja muita sotahistoriallisia jälkiä—noudatathan rajauksia ja opasteita(3). Harjupolku Ilomantsi sekä pidemmät Ravajärvi-Petkeljärvi reitti ja Rajanpolku Petkeljärvi–Möhkö limittyvät samaan alueeseen, joten Kuikan kierros toimii tiiviinä mutta osin raskaana kurkistuksena Petkeljärven harjumaisemaan. Visit Ilomantsi kertoo Petkeljärvi Centerin kesäpalveluista—majoitus, leirintä, kahvila, vuokravälineet—ja Visit North Karelia mainitsee mahdollisuuden vuokrata sauna patikan päätteeksi(2)(4). Joukkoliikennettä lähtöön ei ole; saapuminen tapahtuu käytännössä autolla tai taksilla(2).

Patvinkierto on noin 25,2 kilometrin vaelluslenkki Patvinsuon kansallispuistossa Ilomantsilla Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee pääosin helppokulkuista maastoa pitkin pitkospuilla ja metsäpoluilla avosoiden ja sekametsän läpi, ja maisemissa avautuu välillä Koitereen suuntaan. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset tiedot käsivetoisesta Nälmänjoen lossista ja sen käyttötauoista Patvinkierron sivulla Luontoon.fi-verkkopalvelussa(1). Visit Karelia kuvaa patvinsuomaisemaa, turvallisuutta ja varustelistan sekä luokittelee tämän kierroksen helpoksi; koko lenkkiin he esittävät karkeasti kahdeksan tunnin kävelyajan(2). Reitin varrella taukopaikat muodostavat selkeitä ryppäitä. Teretti luontotorni ja Teretin lintutorni kurkottavat suon ylle, ja samassa niemessä on Teretinniemen laavu, Teretti laavu, Teretti telttailualue, Teretti tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Noin 4 kilometrin kohdalla Majaniemi telttailualue, Majaniemi tulentekopaikka ja Majaniemi kuivakäymälä tarjoavat leiriytymistä ja nuotion Koitereen äärellä. Pirskanlampi telttailualue, Pirskanlampi tulentekopaikka ja Pirskanlampi kuivakäymälä ovat avosuon laidalla noin puolivälin tuntumassa. Nälmänjoki lautta on retkeilijöiden käyttämä kevyt vetoapu; jäätilanteen ja kausirajoitusten vuoksi kannattaa tarkistaa luontoon.fi:stä ennen lähtöä, sillä lautta on yleensä poissa käytöstä myöhäissyksystä varhaiskeväiseen(1). Lahnalampi pysäköintialue on monelle autolla saapujalle keskeinen, vierestä löytyy Lahnalampi pysäköintialue kuivakäymälä, ja Lahnasuon lintulava tarjoaa lisähavaintoja sivupolulla. Nälmänjoen pohjoisemmalla joenvarrella Nälmänjoki tulentekopaikka, Nälmänjoki telttailualue ja Nälmänjoki kuivakäymälä täydentävät telttailuverkostoa ennen kuin reitti kääntyy takaisin Terettiä kohti. Yhteysverkostoa riittää pidempiinkin päiviin: Susitaival yhtyy Teretin palveluihin ja jatkuu pitkänä itä–länsi-akselina puistossa. Nälmänpuro - Suomu reitin varrella ovat Suomu talo ja Suomu pysäköintialue, jos haluat yhdistää päiväosuuden Suomun palveluihin. Lyhyempään Teretti- tai Majaniemi-lähestymiseen sopivat Kurkilahti - Teretti reitti Kurkilahden pysäköinniltä ja Jokivaarankangas - Majaniemi reitti Jokivaarankankaan pysäköinniltä. Retkipaikan patvinsuo-artikkeli kuvaa, miten pitkiltä avosuon pitkospuut tuntuvat toisena vaelluspäivänä, miksi Lahnalammelta vastapäivään kulkeva suunta käy monelle, ja miten rajavartiolaitoksen ampuma-alueeseen rajautuvat punaiset merkit jäävät taakse jo ensimmäisten kilometrien aikana näissä valinnoissa(3). Ilomantsi on itäisen matkailualueen kuntakeskus, ja Pohjois-Karjala tunnetaan näiden erämaiden ja järvien suojelu- ja retkeilyverkostoistaan.

Pirhun kierto on noin 18 km pitkä kierros Metsähallituksen Koitajoen retkeilymaisemassa Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa, aivan itärajalla. Reitti kulkee Koivusuon luonnonpuiston ydinalueen halki (pysy merkityllä reitillä), kiertää Pirhunvaaran vanhan metsänvartijatilan ja tutkimuskäytössä olevan pihapiirin kautta ja palaa Koitajoen varteen kahdella kausittaiskäytössä olevaan vetolauttaan, jotka Metsähallitus kuvaa Luontoon.fi-palvelussa(1). Tarkista lauttojen käyttöajat, tulvahuomiot ja muut muutokset Luontoon.fi(1) Pirhun kierto -sivulta ja luontoon.fi/koitajoki/ajankohtaista(1) -sivustolta. VisitKarelia täsmentää maastoa, taukopaikkoja, heikkoa mobiiliverkkoa sekä kapeita polkuja ja kuluneita pitkospuita(2). Visit Ilomantsi nostaa esiin paikallisia uutisia, esimerkiksi syksyn 2025 Pirhun kierron Asumajoen lauttaan liittyen(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen artikkeli kertoo oransseista maalimerkeistä, 22 luontopolkutaulusta ensimmäisellä kahdeksalla kilometrillä, opasteista pääteltävästä myötäpäiväkierron päättelystä, pitkästä pitkospuuosuudesta ja pitkästä mutta rauhallisesta päiväretkestä(4). Ilomantsi sijoittuu Pohjois-Karjalan rajavyöhykkeen erämaiden ääreen, joten paperikartta tai offline-GPX on käytännössä välttämätön, sillä koko Koitajoen luonnonsuojelualue on pääosin katveessa(2). Polvikosken suunnasta alku kulkee kevyesti metsätietä ja jokivartta. Noin 2,4 km:n kohdalla tulee Koitajoki ylityslautta Asumajokisuu, sitten Asumajoki tulentekopaikka, Asumajoki laavu ja Asumajoki kuivakäymälä — hyvä ensimmäinen taukopaikka ennen Koivusuota. Soiden jälkeen reitti nousee Pirhunvaaralle; Pirhunvaara talon kaivo viittaa tilan pihapiiriin. Pohjoisempana Verkkopudas tulentekopaikka, Verkkopudas kuivakäymälä ja Verkkopudas autiotupa muodostavat tauko- ja yöpymispisteen, ja Koidanvaara kuivakäymälä, Koidanvaara tulentekopaikka sekä Koidanvaaran laavu ryhmittävät Koitajoki ylityslautta Koidanvaaran ympärille. Pirtupolku pysäköintialue on pohjoisen silmukan parkkipaikka. Paluumatkalla Pirhunvaara kuivakäymälä on Pirhunvaara talon kaivon tuntumassa ennen Palokangas osuutta. Palokangas kuivakäymälä ja Palokangas tulentekopaikka tarjoavat myöhäisen tulipaikkapisteen ennen Polvikoski pysäköintialue 2 ja Polvikoski pysäköintalue -alueita POLVIKOSKI eräkämpän lähellä. Kuivakäymälät löytyvät päätaukoalueiden yhteydestä. Reitti linkittyy maastossa Koitajoki reittiin ja Tapion Taival -reittiin, joten voit jatkaa pidempiin Koitajoen silmukoihin tai yhdistää autiotupaverkostoja, kun suunnittelet aikaa ja lauttoja huolellisesti.

Susitaival on noin 91,7 kilometrin mittainen usean päivän vaellusreitti Pohjois-Karjalassa: se yhdistää Ilomantsin ja Patvinsuon kansallispuiston seudun Möhkön ruukkikylän ja välimaaston harjujen ja järvien kanssa. Ilomantsin kunta huoltaa reittiä, taukopaikkoja retkeilykaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun sekä Susitaipaleen vetolauttoja samalla kausirytmillä(1). Ajankohtaiset lautta- ja talvitiedotteet julkaistaan kunnan ulkoilusivuilla(1). Luontoon.fi(2) listaa reitin valtakunnallisessa ulkoiluaineistossa. Visit North Karelia tarjoaa vaiheittaisen reittikuvauksen, liikenneyhteydet ja turvallisuusohjeet(3). Suunta voi olla kumpi tahansa. Patvinsuon päästä tulee ensin Teretinniemen kokonaisuus: Teretti tulentekopaikka, Teretti laavu, Teretinniemen laavu, Teretti luontotorni ja Teretin lintutorni muutaman kilometrin sisällä—tauko, näkö suolle ja lintubongaus onnistuvat kätevästi. Hieman edempänä ovat Kurkilahden keittokatos ja Kurkilahti pysäköintialue autolla saapuville. Tässä Susitaival kohtaa Patvinkierto retkeilyreitin, Kurkilahti - Teretti reitin ja Suomunkierto retkeilyreitin, joten lyhyempiä silmukoita tai jatkoyhteyttä Suomun vuokrattavaan rantasaunaan voi suunnitella samaan retkeen. Etelämpänä ovat muun muassa Suomunjoen laavu, Jokivaarankangas pysäköintialue ja kuivakäymälä, Majaniemi tulentekopaikka, Majaniemi telttailualue ja Majaniemi kuivakäymälä. Möhkön satama ja Möhkön laavu viittaavat ruukkialueen palveluihin ja kulttuurimaisemaan(3). Pidemmällä osuudella tulevat Pohjoisen Pitkäjärven autiotupa, Kontiovaaran laavu, Särkkäjärven uimapaikka Ilomantsi ja Särkkäjärven autiotupa uimarannoineen ja kaivoineen(4). Teponsärkän kota, Kaunisjärven laavu, Jorhon autiotupa, Jorhon laavu ja Petrokankaan laavu ovat pääasiallisia yö- ja taukopaikkoja; Retkipaikka nosti esiin Kaunisjärven kirkkaan veden(4), ja Latu&Polku kuvaa vetolauttoja Jorhon jälkeen ja Naarvan vaaramaisemia(5). Patvinsuolla Susitaival liittyy Karhunpolkuun (retkeilyreitti), joka jatkuu pohjoiseen osana noin 300 kilometrin kokonaisuutta yhdessä Pogostan kierroksen kanssa Möhkö–Särkkäjärvi-yhteisosuudella(3). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalan itäreunalla; Lieksa ja Patvinsuo pohjoisessa, Möhkö Ilomantsin metsissä itärajaa kohti. Odota hiljaista metsää, harjuja ja soita sekä joitakin metsätie- ja sorasiirtymiä; matkapuhelinverkko on paikoin katveinen ja jyrkät nousut kuormalla vaativia(3). Retkipaikka ja Latu&Polku mainitsevat hakkuualueiden lähellä hetkittäin epäselviä merkintöjä—kartta tai GPX mukaan(4)(5).

Tapion Taival on noin 19,5 km pitkä janareitti Metsähallituksen hoidossa olevalla Koitajoen retkeilyalueella Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa, lähellä itärajaa. Eteläinen puolisko seuraa pääosin mutkittelevaa Koitajokea hiekkapoukamineen ja jokimetsän rauhassa; suunnilleen pohjoisen kolmanneksen verran reitti kulkee Koivusuon luonnonpuiston ikimetsässä, jossa kulkeminen on sallittua vain merkityllä reitillä(3). Virallinen reittikuvaus ja päivitykset ovat Luontoon.fi(1) Tapion Taival -reitti -sivulla. Visit Ilomantsi kokoaa lähtöpaikkoja ja muistuttaa kevättulvista, jolloin joenvarren osuudet voivat olla kävelystä poikki(2). VisitKarelia luokittelee retken vaativaksi, arvioi noin kuuden tunnin kävelyajan kunnoltaan hyvälle kulkijalle ja kertoo kapeasta, juurakoisesta polusta, maltillisista korkeuseroista, oranssista maalimerkinnästä, talvihuollon puutteesta ja heikosta mobiiliverkosta — ota mukaan paperikartta tai offline-GPX(3). Via Karelia sijoittaa laajemman Koitajoen suojelualueen Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen ja kuvaa ajoyhteyksiä pohjoisen, keskiosan ja eteläisen pysäköinnin lähelle(4). Pohjois-Karjala on Suomen itärajan tuntuman eräretkeilyn keskeinen maakunta(4). Maastossa reitti kulkee luontevasti Hoikantie pysäköintialueelta lähtien kohti Lakonkangas pysäköintialuetta etelässä, mutta suunta voi olla myös päinvastainen. Noin 2,7 km:n kohdalla ovat Pirhunvaara talon kaivo ja Pirhunvaara kuivakäymälä Pirhunvaaran maatilapihapiiriä sivuten. Noin 6,5–7,2 km:n kohdalla Palokangas tulentekopaikka ja Palokangas kuivakäymälä ovat lähellä POLVIKOSKI eräkämppää, ja Polvikoski pysäköintialue 2 sekä Polvikoski pysäköintalue palvelevat jokivarressa — hyvä vaihtoehto lyhyempään retkeen tai keskiosa lähtöön. Tässä risteyksessä Tapion Taival kohtaa Koitajoki reitin ja Pirhun kierroksen, joten voit jatkaa samaan jokimaisemaan pidempään tai suunnitella silmukoita. Noin 13 km:n kohdalla Niemipuro autiotupa, Niemipuro tulentekopaikka ja Niemipuro kuivakäymälä muodostavat tiiviin tauko- ja yöpymispisteen. Lähellä 17 km:a Hanhikoski autiotupa, Hanhikoski tulentekopaikka ja Hanhikoski kuivakäymälä tarjoavat seuraavan majapaikan ennen maalia. Viimeisten kilometrien aikana Lakonkankaan laavu, Lakonkangas tulentekopaikka ja Lakonkangas kuivakäymälä ovat lähellä toisiaan, ja Lakonkangas pysäköintialue on eteläpään lähtöpiste. Kuivakäymälät löytyvät merkittävistä taukopaikoista.

Korkeasärkän polku on lyhyt ja vaativa pistoreitti Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Pituudet, vaativuus, nousu- ja laskumetrit sekä tarkat kulkuviitteet Petkeljärvi Centeriltä kannattaa tarkistaa ensin Visit Karelia -sivuston Korkeasärkän polku -sivulta(1). Visit Ilomantsi luettelee puiston merkityt reitit ja kertoo, että Korkeasärkän polku lähtee Kokkolahden ja Savulammen välisestä risteyksestä, kulkee noin 2 kilometrin matkan yhteen suuntaan Korkeasärkän päähän Lohissalmelle ja palaa samaa reittiä(2). Via Karelia kuvaa Korkeasärkkää puiston näyttävimmäksi harjuksi: kapea, jyrkärinteinen harjanne, jonka molemmin puolin on vettä; harju jakaa Valkia- ja Kaitajärveä lähes erillisiksi vesialueiksi siinä, missä ne yhtyvät Petkeljärveen(3). Reitin pituus on noin 1,9 kilometriä yhteen suuntaan tämän sivun mukaisena harjuspurilla. Kokkolahden ja Savulammen väliseltä risteykseltä (jossa kohtaavat Kuikan kierros ja Harjupolku) edestakainen kävely niemen kärkeen on noin 2 kilometriä suuntaansa. Jos lähdet vain tälle pistolle Petkeljärven retkeilykeskuksesta etkä yhdistä Kuikan kierrokseen tai Harjupolkuun, varaa aikaa noin 5,1–5,4 kilometrin kierrokseen ja suunnilleen 1 tunti 50 minuuttia(1). Reitti on luokiteltu vaativaksi: osin kivinen polku, kapea harjannne ja jyrkät reunat—kannattaa varata kivikkoiseen maastoon sopivat kengät ja kartta tai GPX puhelimeen(1). Alueen reitit on merkitty selkeillä oransseilla maalitäplillä(3). Polku alkaa Petkeljärventie 61:n varrella Petkeljärvi Centerin lähistöllä. Kulje ensin noin 600 metriä Kuikan kierrosta, jonka jälkeen käänny vasemmalle Korkeasärkän edestakaiselle polulle(1). Petraniemen palveluiden äärellä kulkee sama alue kuin muilla puiston reiteillä: Petraniemi pysäköintialue, Petkeljärvi Center - veneenlaskupaikka, Petraniemi vierasvenelaituri, Petkeljärvi rantasauna, Petraniemi telttailualue, Petraniemi tulistelutupa ja Petraniemi grillikatos—kätevää, jos yhdistät Korkeasärkän polun Harjupolkuun, Kuikan kierrokseen, Taitajan Taival -kesäretkeilyreittiin tai Rajanpolkuun Petkeljärvi–Möhkö. Via Karelia suosittelee puiston rengasreittejä kiertämään myötäpäivään ja mainitsee, että Harjupolun voi yhdistää Korkeasärkään pidemmäksi päiväretkeksi(3). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalassa; Pohjois-Karjala on itäinen maakunta, jossa Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee.

Rajanpolku Petkeljärvi–Möhkö on noin 14 kilometriä pitkä janareitin osuus Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Petkeljärven ja Möhkön välillä. Se on 90 kilometrin Pogostan kierros -rengasreitin osa, joka kokoaa yhteen Taitajan taipaleen, Rajan polun, Susitaipaleen ja Kulkijan polun kirkonkylän ympäri(1). Ilomantsin kunta huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja taukopaikkoja retkeilykaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun luonnon olosuhteet huomioiden(2). Tarkimmat maastokohtaiset kuvaukset tästä osuudesta—missä reitti kulkee hetken Kuikan kierroksen mukana, missä harjun kivikko voi tuntua vaativammalta ja miten yhteys kulkee teille ja lopulta Koitajoen ylittävälle sillalle Möhkön suuntaan—löytyvät Visit Kareliaan julkaistusta Pogostan kierros -oppaasta(1). Petraniemestä lähtö sijoittuu Petkeljärven kansallispuiston palveluryhmään: Petkeljärvi Center, Petkeljärvi rantasauna ja rantasaunan kota, grillikatos, vierasvenelaiturit ja Petraniemi telttailualue telttailuun. Petraniemi pysäköintialue ja Petkeljärventie pysäköintialue 1 antavat käytännön pysäköinnin hieman reitin alkumetreillä. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Petkeljärvi metsänvartijan maja saunoineen ja Metsänvartijan maja laiturineen—hyviä etappimerkkejä puolen päivän retkeen. Noin viiden kilometrin kohdalla Oinassalmi veneenlaskupaikka on Möhköntien varrella. Reitti päättyy Möhkön satamaan Koulurannantien varrelle ja kulkee Möhkön laavun tuntumassa; Möhkössä on kahviloita, ruukkimuseoaluetta ja muita kyläpalveluja(3). Reitti on osa laajempaa kokonaisuutta ja merkitty maastoon oranssein maalimerkein ja opastepylväin(1). Petkeljärven päässä siihen liittyvät Harjupolku Ilomantsi, Korkeasärkän polku, Taitajan Taival kesäretkeilyreitti ja Kuikan Kierros luontopolku, ja Möhkön suunnassa Susitaival—hyödyllistä, jos suunnittelet pidempää itärajan reissua(1). Möhkön Matkailuyhdistys kuvaa Möhkön puolen pysäköintiä ruukkimuseon tai Savottakahvila Möhkön Mantan luona, pyytää ilmoittamaan lähtö- ja paluuajat tai jättämään viestin autoon, ja antaa numerot venekuljetuksen tiedusteluun, jos haluat kävellä toiseen suuntaan ja palata vesitse(3). Petkeljärvi Center muistuttaa kansallispuiston säännöistä: liiku kunnioittaen luontoa, lue järjestyssäännöt, ja pidä lemmikit kytkettyinä(4).

Ravajärvi–Petkeljärvi reitti on noin 7,5 kilometrin päivämatka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Petkeljärven–Putkelanharjun harjujaksolla Petkeljärven kansallispuiston itäpuolella. Se yhdistää Tetrijärven rantaosan ja Keltasilmän laavun taukopaikan Taitajan taipaleen varrella. Metsähallitus kuvaa Taitajan taivalkin palvelut ja reittiselostuksen Luontoon.fi-sivulla(1). Visit Ilomantsi esittelee Suomen pienintä kansallispuistoa, harjumaisemia ja Taitajan taipaleen roolia alueen reittitarjonnassa(2). Visit Karelia tiivistää koko Taitajan taivalkin: oranssit maastomerkit, pääosin kuivaa kangasta, neljä laavullista taukopaikkaa, Tetrijärvellä näkymät Saarilahteen ja Keltasilmällä kirkasta vettä molemmin puolin lampea(3). Retkipaikka käy läpi Taitajan taivalkin maisemia Keltasilmän ja Tetrijärven välillä(4). Tetrijärven päässä reitin vieressä ovat Tetrijärven laavu, Tetrijärvi tulentekopaikka ja Tetrijärvi kuivakäymälä rannan tuntumassa—eväs- ja uintitauko sopii kesällä hyvin tähän. Noin 6 kilometrin jälkeen Tetrijärven taukopaikoista tulee Keltasilmän rantaosuus, jossa Keltasilmä laavu, Keltasilmä tulentekopaikka ja Keltasilmä kuivakäymälä ovat tiiviisti saman vesistövyöhykkeen äärellä. Vauhtiin sopii puolen päivän tai päivän retki tauoilla. Verkostoyhteyksiä ovat muun muassa Taitajan Taival kesäretkeilyreitti koko 32 kilometrin vaelluskäytävänä kohti Mekrijärveä, Tetrijärven lenkki talvisena latuna Tetrijärven rannalla, Kuikan Kierros luontopolku Petkeljärven retkeilykeskuksen suunnassa ja Petkeljärvi–Särkkäjärvi reitti Keltasilmän lähistöllä. Sydän rinnassa, reppu selässä -blogissa kuljetaan Tetrijärveltä takaisin Keltasilmälle tätä yhdysosuutta pitkin: blogin mukaan osuus on selvästi vaatimattomampi maisemaltaan kuin varsinainen harjulinja ja kulkee paikoin hiekkateitä, mutta merkintöjä on hyvin(5). Samassa jutussa mainitaan Taivallammin taistelun muistomerkki ja Ahvenlammen lähistön vanha polttokoealue luontotekstien kuvauksin(5). Ajantasaiset säännöt telttailusta kansallispuiston rajojen sisällä ja laavujen ulkopuolisista leiripaikoista kannattaa tarkistaa kansallispuiston virallisilta sivuilta(1)(2).

Metsähallituksen Luontoon.fi:n Karhunpolku-maastopyöräilyreittisivu listaa reitin valtakunnalliseen ulkoiluaineistoon ja kertoo virallisen luokituksen pyöräilylle(1). Visit Karelia -sivuston maastopyöräilyoppaan (Lieksan Kehitys Oy) vaiheittaiset kuvaukset, turvallisuus ja saapuminen ovat käytännössä tärkein alueellinen tuki(2). Lieksan kaupunki ylläpitää Karhunpolkua osana omaa pitkän matkan ulkoiluverkostoaan(3). Kartallamme mitta on noin 144,4 kilometriä yhtenäisessä päästä päähän -linjassa (ei rengas); eri lähteet pyöristävät 133–141 kilometrin välille, joten luota käytännössä omaan GPX:ään(2)(6). Kulkupaikka on Pohjois-Karjalan itärajamaasto Ilomantsin, Lieksan ja Kuhmon kainalossa: harjuja, mäntykankaita, soita ja järviä, tyyliltään erämainen(2). Maastomerkinnät ovat oranssimaaleja ja opasteita; pyöräilijöitä pyydetään pysymään merkityllä pyöräilylinjalla, jetteivät herkät kohdat kulu oikoteihin(2). Pääosa on keskitasoista metsäpolkua ja metsäautoteitä, mutta mukana on kivikoita, jyrkkiä harjunousuja ja -laskuja, pitkiä pitkososuuksia ja lyhyitä tieosuuksia—Visit Karelia varoittaa märällä kelillä liukkaista juurista ja pitkoista sekä kävelytarpeesta vaikeimmissa paikoissa(2). MTBreitti.fi:n kenttäkommentit painottavat paperikartan mukaan ottamista, koska maalaukset voivat kulua hakkuun tai myrskyjen jälkeen ja koska helpompia kiertoteitä ei ole merkitty maastoon(6). Pokswater-blogissa kuvattu kahden päivän ajo Teljosta Patvinsuolle kehuu harju-järvimaisemia mutta dokumentoi kaatumisia, yhden sisärenkaan vaihdon ja maltillisen pitkosvauhdin(7). Alkupäässä reitti saapuu Jongunjoen laavulle ja kulkee samassa jokimaisemassa kuin Karhunpolku yhdyspolku ja Jongunjoen melontareitti. Otrosjoen autiotupa, Otrosjoen sauna ja Viharinkosken laavu muodostavat taukoklusterin ennen Ruunaa–Neitikoski -keskustaa. Siellä Neitikoski pysäköintialue, Miikkulanvaara pysäköintialue ja Hongikkoranta pysäköintialue ovat kätevästi lähellä lukuisia tulipaikkoja ja laavuja, kuten Neitikoski tulentekopaikka 1, Ämmäkoski tulentekopaikka 2 ja Teljon nuotiopaikka; kuivakäymälät tukevat päätaukoja ilman että niitä tarvitsee mainita nimeltä retkitarinassa. Kauempana Särkkäjoen laavu ja Kaatiinlammen nuotiopaikka vie kohti Pitkäjärven tupaa ja Kirkisensalmen laavua Patvinsuon suulla. Huuhkajanvaara luontotorni tarjoaa lintu- ja maisemanäkymiä. Sumukka pysäköintialue ja Kurkilahti pysäköintialue kirittävät kohti Ahokosken laavua ja Patvinsuon palveluita. Lyhyempi Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros liittyy Jongunjoen laavun kautta niille jotka haluavat vain maistiaisen harjumetsästä. Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee lähes samaa kävelylinjaa; Visit Karelia kertoo, miten Susitaipale ja Pogostan kierros jatkavat Karjalan Kierros -kokonaisuutta satojen kilometrien verkostoksi(2). Ruunaan retkeilykeskuksella voi ruokailla, vuokrata mökkejä ja käydä saunassa sekä ladata akkuja, mutta kuivamuonaa kannattaa silti pakata mukaan alusta asti(6).

• Koordinaatit P 62°51,432 I 30°34,973 • Tulentekopaikka, nuotiokehikko, halkoliiteri, WC ja roskalaatikko. • Avotulenteko metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana sekä kovalla tuulella on kielletty. Tarkista varoitukset osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset • Noudata varovaisuutta – älä jätä tulta yksin. • Viimeinen lähtijä, huolehdi siitä, että tuli on sammunut. • Roskat roskiin, ei luontoon – minkä tuot sen viet. • Taukopaikan huollosta vastaa Ilomantsin kunnan liikuntatoimi puh +35840 104 3353

• Koordinaatit P 62°50,561 I 30°29,502 • Tulentekopaikka, halkoliiteri ja nuotiokehikko • Avotulenteko metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana sekä kovalla tuulella on kielletty. Tarkista varoitukset osoitteesta www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset • Noudata varovaisuutta – älä jätä tulta yksin. • Viimeinen lähtijä, huolehdi siitä, että tuli on sammunut. • Roskat roskiin, ei luontoon – minkä tuot sen viet. • Taukopaikan huollosta vastaa Ilomantsin kunnan liikuntatoimi puh +35840 104 3353

Ulkoilupuistosta löytyy kolme ulkoilulaitetta, tasapaino- ja aistirata, katettu lepopaikka sekä aidattu lasten leikkipaikka, jossa on liukumäki ja keinuja

Lähtö ja maali ovat liikuntahallin takana tenniskentän vieressä. Reitti kulkee osittain polkua pitkin ja nousee välillä Parppeinvaaraan.

Kuntoportaissa on 123 askelmaa, korkeusero 12 metriä. Talvikunnossapitoa ei suoriteta.

2 skeet-rataa, trap-rata, 2 hirvirataa (juokseva ja seisova), luodikkorata, villikarjurata.

Toiminnan järjestäjä: Naarvan Riistamiehet ry.