Kuhmo Kartta

Lentuanjärven Lehtosaaren saarien välissä sijaitseva tosi kiva ilmainen mökki, jossa on sauna ja joka sijaitsee monien melontareittien varrella. Paikalla on mukava uimaranta, ulkogrilli ja ulkokäymälä.

Lentuan keskellä sijaitsevat Selkäsaaren saaret. Selkäsaaren länsipuolella on pieni hiekkainen poukama, joka sopii erinomaisesti kajakkien (tai pienen veneen) rantautumiseen (ranta ei ole kovin syvä). Paikalla on laavu ja nuotiopaikka sekä ulkokäymälä. Tällä alueella voi tuulla voimakkaasti (lounaistuuli / länsituuli). Talvella pääsee tähän majaan myös suksilla.

Lentuanjärven rannalla sijaitseva vuokrattava, katettu nuotiomaja. Se on tarkoitettu vain päiväkäyttöön sekä ryhmille grillailua ja ruoanlaittoa varten. Vuokramajassa ei voi yöpyä. Täältä lähtee myös kaksi vaellusreittiä: 1. Lentuan luontopolku (6,5 km) 2. Lentuankosken koskipolku (1 km)

Ärjä Kota sijaitsee Ärjän saarella, joka sijaitsee Ontojärvellä Kuhmossa. Saaren koko eteläosa on pitkä hiekkaranta. Saarella on mökki, nuotiopaikka ja ulkokäymälä. Tämä on loistava paikka pysähtyä tai leiriytyä, jos olet Kainuun Tar-reitillä. Voit saapua myös pienellä veneellä, mutta saaren ympärillä on matalaa. Etelä- ja lounaistuulilla aallot voivat olla korkeita. Saari sijaitsee noin 4 kilometrin päässä Tervasalmesta.

Tammapuron laavu

Uittomiesten laavu

Pajakkakosken koskipolku – vaativa esteetön on noin 1,1 kilometrin mittainen jokirantalenkki Pajakkajoen kuohuissa aivan Kuhmon keskustassa Kainuussa. Reitti kulkee leveillä puukäytävillä historiallisten kivimöljien yli. Visit Kuhmo kertoo, miten reitti istuu laajempaan Rantaraittiin, nuotiopaikkoihin ja kesäpalveluihin(1). Möljän kunnostukset ja pyörätuolitason kulkumahdollisuudet tiivistää Kuhmon kosket -sivusto(2). Visit Finland esittelee englanniksi Pajakan kolmen kosken kokonaisuuden, tervavenehistorian ja koskikellunnan(3). Kierros alkaa liki sillan tasolta: heti alkumetreillä kulkee ohi Kuhmon kaupunginkirjasto parkkipaikan ja Tuupalan talomuseon, ja Tuupalan puukoulun sali sekä Tuupalan ulkokuntoilupaikka sijaitsevat hieman sisämaahan Peuranpolun varrella. Pajakkasuvannon melontalaituri on rauhaisalla suvannolla melojille, jotka jatkavat esimerkiksi Leskensaaren kierros melontareitti 5 km -osuudelle tai muille vesireiteille. Noin 0,2 kilometrin kohdalla Pajakkakosken vetomöljä ylittää pääuoman lankuilla, jotka on rakennettu 1870-luvun kivisille vetolinjoille; tässä ovat ääni, tuntu ja näkymä, jotka tekevät paikasta maakunnan näkyvimmän vapaana kuohuvan kosken. Kierto päättyy Pajakkakoski parkkipaikalle tai Maakunnanranta Kuhmo parkkipaikalle Lammasjärven suunnasta saapuessa. Koskipolku jatkuu samaa rantaa noin kilometrin verran kohti Suvanto-autiotupaa ja avotulipaikkoja, joten päiväretkeilijä voi yhdistää molemmat(1). Kuhmon rantaraitti on noin 4,8 kilometrin kävelyreittikehys kirjaston, Tuupalan museon ja kamarimusiikkikohteiden kautta tänne(1). Kalastajilla on omat sääntönsä: Pajakkakoski ja Saarikoski muodostavat yhteisen viehe- ja perhokalastusalueen, niiden välinen Akonkoski on erillinen ekoalue omalla lipulla, ja koko joella vaaditaan väkäsettömät koukut(4). Jere Huovisen esteettömän kalastuksen juttu Vapaa-ajan Kalastajassa kuvaa, miten pohjoisrannan kulkusilta avaa pyörätuolilla pitkiä niskaosuuksia, miksi illat tuovat kalat lähelle rantaa ja miten eteläranta jää tavallisella pyörätuolilla vaikeaksi mutta avautuu maastoluokan tuolilla(5). Kuhmo sijaitsee Kainuussa.

Jauhovaaran polku on noin 4,3 kilometrin merkitty kävely Jauhovaaran virkistysmetsässä Kuhmon lounaispuolella Kainuussa. Pyöreä vaara kohoaa noin 253 metrin korkeuteen ja erottuu männikköisestä ja soisesta ympäristöstä kuusivaltaisella metsällä sekä kokeilumielessä 1930–1940-luvuilla istutetuilla ulkomaisilla havupuilla. Ajantasaisimmat tiedot reittivaihtoehdoista ja huolloista löytyvät Luontoon.fi:n Jauhovaara-sivulta(1). Visit Kuhmon Jauhovaaran arboretum -teksti kertoo metsänvartijatilan vaiheista vuokrakämpäksi ja arboretumiksi sekä douglaskuusista, lehdoista, pihta- ja kuusilajeista ja männistä, jotka kasvavat selkeinä ryhminä polun varsilla(2). Kartan mukaisella reitillä noin 1,9 kilometrin kohdalla kulkee Jauholammen laavun ja Jauholampi käymälän kuivakäymälän ohi—tarkemmin laavusta ja käymälästä sivuillamme. Hieman eteenpäin Jauholampi maastoportaat ja laituri tuovat Jauholammelle portaat ja pienen laiturin, missä voi hetken seurata rantaviivaa. Reitti päättyy Jauhovaara P-paikan pysäköinnin tuntumaan vaaran puolella; se on käytännöllinen kohtaamaan auto, jos kävelet päästä päähän. Via Karelia kuvaa vaaralla kahta merkittyä vaihtoehtoa: noin 1,6 kilometrin punaisen yläpolun helpolla lakiosalla vierasperäisten havujen ja mustikkatyvisen ilman kanssa, sekä pidemmän sinisen alapolun jyrkempien rinteiden kautta, jossa 17 pientä taulua esittelee istutuksia ja muita luonnonpiirteitä ennen yhtymää pohjoispuolen näköalatasanteelle yläpolkuun(3). Kainuu Rastiviikon koosteessa Jauholampi mainitaan laavun ja tulentekopaikan kera, alapolulla suomaisemia ja pitkospuita ja maastossa sodanaikaisia puolustusrakenteita; verkoston kokonaispituudeksi arvioidaan noin viisi kilometriä punaisen ylälakiosuuden ja noin 3,5 kilometrin sinisen alapolun yhteenlaskettuna kävelyksi(5). Seura täydentää kuvaa vuonna 1940 rakennetulla puolustusasemalla ja muistuttaa, että alueella liikutaan lumen aikana myös moottorikelkan huoltopohjaa ja lumikenkiä käyttäen(4). Tietokannassamme samaan päätepisteeseen liittyvä Sotkamonreitti Moottorikelkkaura kertoo talvireitin yhteisestä pysäköinnistä; kesäkävelyssä kannattaa noudattaa kesäopastusta ja talvikävelyssä virallisia ohjeita(1)(3).

Reitin pituus on noin 2,1 kilometriä Kuhmon Lentuan kyläalueella Kainuussa. Lauttavaaran luontokoulumetsän ja kohteen virallisemmista tiedoista kertoo Kuhmon kaupungin Lentua-sivu, jolta löytyy myös viittaus Metsähallituksen Lauttavaara-aineistoon(1). Visit Kuhmon talvisaateista kertova artikkeli kuvaa Lauttavaaran luontopolun helppona ja kauniina lähiretkeilykohteena, jonka tamppautunut pinta sopii myös perheille, ja mainitsee talvikauden pysäköinnin avaamisajankohdan(2). Retkipaikkassa julkaistu Paul Stevensin kävelykuvaus (alkuperäinen vieraskynä KoeKainuu.fi:ssä) havainnollistaa niittytasanteen, metsäpolun vaihtelevaa kasvillisuutta ja Kuikkapuron sivupolun pitkospuuosuutta sekä lintu- ja jäkälähavaintoja(3). Polun varrella on opastauluja ja taukapaikkoja: noin 1,2 kilometrin kohdalla Lauttavaara laavu ja Lauttavaaran laavu sijaitsevat tulentekopaikan äärellä, ja kuivakäymälöitä on taukapaikkojen läheisyydessä sekä Lauttavaara P-paikan lähellä reitin loppupäässä. Kuikkapuron sivupolku lisää matkaa ja tuo pitkospuilla varustetun purovarren(3). Kuhmo sijaitsee Kainuussa. Lauttavaara on lähellä kaupungin keskustaa Lentuankoskentien varrella; julkisilla kulkuneuvoilla saapuminen päätyypille ei käytännössä onnistu(3). Kuhmon retkeilyverkoston ja opastetut paketit kokoavat tämän metsälenkin usein myös Lentuankosken kohteisiin(2). Tervantien retkipyöräily Lentiirasta Kajaaniin -pyöräilyreitti kulkee samaisen Lauttavaara P-paikka -pysäköinnin kautta, mikä voi auttaa yhdistämään pyöräretken ja lyhyen kävelyn samaan päivään.

Ajantasaisimmat tiedot reitistä löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Kuhmo täydentää kuvausta reittivaihtoehdoilla, kestoarvioilla ja virkistysmetsän osoitteella(2). KoeKainuun vieraskynäteksti valottaa valokuvaajan silmin Särkkäjärvi-kierrosta sekä talvikäyntiä ja pysäköintiä(3). Sininen polku on helppokulkuinen virkistysreitti harjumaisemassa Kuhmon itäpuolella Kainuussa. Reitti kulkee sinisten järvien ja lampojen välissä kuivissa männiköissä, kuusivaltaisissa sekametsissä ja paikoin kosteikkoisemmissa jaksoissa. Tämän reittiviivan pituus on noin 11,9 kilometriä pisteestä Pitkäniemi laavu - Särkkäjärvi idän suuntaan Sininen polku P-paikka -pysäköintialueelle. Visit Kuhmon mukaan verkostossa on myös noin 7 ja 16 kilometrin vaihtoehdot ja pidemmälle kierrokselle arvioitu kesto noin neljä tuntia ja 30 minuuttia(2). Pitkäniemen laavulta polku ohittaa ulkohuussit ja laskeutuu Särkkäpuron varteen, missä Särkkäpuro tulentekopaikka sopii tauolle. Myöhemmin Särkkäjärvi tulentekopaikka, Särkkäjärvi keittokatos ja Särkkäjärvi käymälä muodostavat taukoklusterin järven rannalla ennen Kapustavaara P-paikkaa noin 7 kilometrin kohdalla. Itäänpäin Kalastajatorppa vuokrakämppä Kalastajatorpantie 150:ssä tarjoaa vuokrattavaa kämppää. Vääränlammen laavu ja nuotiopaikkavyöhyke tulevat vastaan lähellä reitin itäpäätä, ja Sininen polku P-paikan pysäköinnin luona on vielä käymälä. Kuivakäymälät löytyvät taukopaikkojen yhteydestä koko matkan varrelta. Alueelta löytyvät polttopuut, laavut ja tulentekopaikat, kuten Visit Kuhmo kuvaa(2). Kyseessä on monikäyttömetsä, ei tiukka luonnonsuojelualue, joten jokaisen kävijän vastuulla on noudattaa maastossa esitettyjä sääntöjä ja jokamiehenoikeuden kullekin tilanteelle sopivia rajoja.

Syväjärven polku on noin 5,1 kilometrin mittainen helppo rantareitti Kuhmossa Kainuussa, harju-, suo- ja järvimaisemissa luoteeseen keskustasta. Luontoon.fi -sivulta löytyvät kuvaukset ja ajantasaisimmat tiedot(1). Visit Kuhmon Syväjärvi -reittikuvaus täydentää palveluita, kahden lenkin rakennetta ja muistuttaa tarkistamaan muutokset luontoon.fi -osoitteesta ennen lähtöä(2). Reitti sijaitsee Kainuunjärvi- ja harjumaisemissa, ja se sopii hyvin aloitteleville ja lapsiperheille. Niskalammen länsirannalla reitin alkupuolella, noin 0,8 kilometrin kohdalla, sijaitsevat Niskalampi tulentekopaikka läntinen ja Niskalampi käymälä läntinen lähekkäin; SYVÄJÄRVI KARPALO-, SYVÄJÄRVI LAKKA-, SYVÄJÄRVI PUOLUKKA- ja SYVÄJÄRVI MUSTIKKA -lomamökit ovat samalla rantakaistaleella, ja Syväjärvi leirintäalue viitoittaa palvelukeskittymän osoitteineen. Kun lähestyt noin 1,0–1,1 kilometrin tienoilla kahvilaa ja parkkipaikkoja, Cafe Syväjärvi on vierekkäin Syväjärvi pysäköintialue ensimmäinen ja Syväjärvi pysäköintialue toinen -paikkojen kanssa. Niskalammen itärannalla Niskalampi tulentekopaikka itäinen tarjoaa nuotion toiselle puolen lampea. Keskiosassa harjukankaalla ovat Roukonkangas käymälä ja sitä seuraava Roukonkangas tulentekopaikka. Loppupuolella pääjärven yläpuolella Syväjärvi Laavu ja Syväjärvi käymälä sopivat myöhäiselle tauolle. KoeKainuu(3) kuvaa sinisiä merkintöjä, pitkospuita kosteikkoihin, järven yli kulkevan kävelysillan jolla kokonaisuuden voi tarvittaessa puolittaa, lyhyen yksityismaaosuuden jossa pysytään polulla sekä mahdollisuuden jatkaa huoltoamattomalla polulla kohti Roukonpuron uimarantaa pidemmälle retkelle.

The Teerisuo-Lososuo Bog Nature Reserve is around 30 km from Kuhmo. The hiking path takes you to the bog & goes through the old forest. There are two rest areas on the trail. You are allowed to go off the trail and explore. <a href="https://julkaisut.metsa.fi/wp-content/uploads/sites/2/2022/10/teerisuo-lososuo.pdf">Teerisuon-Lososuon soidensuojelualue PDF</a>

Elimyssalon retkeilypolku on noin 17,3 kilometriä pitkä päätepisteestä päätepisteeseen kulkeva vaellusosuus Kuhmon itäpuolen rajavyöhykkeen tuntumassa Kainuussa, Elimyssalon luonnonsuojelualueella. Alue on Ystävyyden puiston ydinosa: vanhoja kuusikoita, aapasoita, puronvarsia ja pieniä järviä, tyypillistä itäkainuulaista erämaisemaa. Metsähallitus ylläpitää kohdetta ja julkaisee ajantasaiset reitti- ja palvelutiedot Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Kuhmo kokoaa reittiselosteen, vaativuuden ja käytännön saapumisvinkit Elimyssalo-sivullaan(2). Polun varrella tulee ensin Latvavaaran alue: Latvavaara sauna ja Latvavaara käymälä sijaitsevat entisen Latvavaaran erämaatilan pihapiirin liepeillä. Hieman etelämpänä Saari-Kiekki pysäköintialue toimii luontevana lähtöpaikkana, ja Saari-Kiekki laavu sekä kuivakäymälät ovat kävelymatkan päässä pidemmille suon ylityksille. Levävaaran harjanteen tuntumassa kulkee Levävaara kaivo ja Levävaara hete vanhan Levävaaran tilan maisemassa, jota kuvataan usein vastakkaisena ympäröivälle tiheälle salomalle. Puolen matka korvalla Saunaniemen laavu, Elimys ja Saunaniemi käymälä Elimys tarjoavat taukopaikan Elimysjärven rannalla; itsenäiset vierailijat kuvaavat tämän niemen kärkeä yhdeksi harvoista kunnollisista laavupaikoista järven äärellä. Pohjoinen päätepiste liittyy Viiksimo P-paikkaan ja Viiksimo P-paikka käymälään. Samaan maisemaan sijoittuu merkitty Latva/Levävaara-maastopyöräreitti, joka seuraa pitkälti samaa linjaa, ja pitkä Iso-Palonen – Kokkamo -retkeilyreitti liittyy alueeseen Saari-Kiekin pysäköinnin kautta—hyvä tietää, jos suunnittelet useamman päivän yhdistelmiä. Seudullisissa teksteissä korostuvat vanhan metsän ja suojelun merkitys sekä rauhallinen käynti. Via Karelia kuvaa Elimyssaloa vanhan metsän ja suoluonnon suojelukohteena ja metsäpeuran paluun historiaa 1960-luvun löytöjen jälkeen(4). Hannu Röntyn Retkipaikka-kuvaus vuodelta 2010 etenee pitkospuita pitkin drumlimaisemassa, mainitsee majavan vaikutuksen Välijoen sillan seuduilla ja pysähtyy Saunaniemen laavulle—kannattava lukupala maaston rytmistä ja tunnelmasta, vaikka rakenteita on myöhemmin kunnostettu(3). Jälki.fi:ssä oleva pyöräilyyn tehty GPS-linja kertoo kulkevansa pääosin Elimyssalon retkeilypolulla ja osin UKK-polulla, kehuu pitkiä hyväkuntoisia pitkospuuosuuksia ja varoittaa karhujälkien havainnoista Saunaniemen seudulla—tavallinen varovaisuus suurpetoalueella riittää(5). Kuhmo sijaitsee Kainuussa. Sulkuista, kunnostuksesta ja talvisesta pääsystä parkkipaikoille kannattaa tarkistaa Metsähallituksen tiedot Luontoon.fi-palvelusta(1) ja Visit Kuhmon kooste(2).

Ajantasaiset sulut, kunnossapito ja luonnonsuojelualueen säännöt kannattaa tarkistaa ensin Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta, Ison-Palosen ja Maariansärkkien luonnonsuojelualueen kohdesivulta(1). Visit Kuhmon reittiarkisto kokoaa päämerkityt kierrokset, taukopaikat ja Valkeiskankaan osoitteen, ja kehottaa varmistamaan muutokset Luontoon.fi-palvelusta(2). Via Karelia -sivuston englanninkielinen teksti täydentää maisemaa ja historiaa: jääkauden harjut, järvimaisema, metsäpeuran vaelluskäytöt ja käytännön ohjeet tie 912:n kautta(3). Reitin pituus on noin 21,1 kilometriä meidän kartalla yhtenä kävelylinjana Kuhmossa Itä-Kainuulla Ison-Palosen ja Maariansärkkien alueella Ystävyyden puistossa. Matkailusivut kuvaavat usein sinimerkityn Iso-Palosen kierroksen pituudeksi noin 12 kilometriä Matokankaalta tai noin 14 kilometriä Valkeiskankaalta Iso-Palosen ympäri, ja koko retkeilyverkoston pituudeksi suunnilleen 30 kilometriä—suunnittele eväät ja aika lähtöpaikan mukaan(2)(3). Länsiosassa reitti kulkee pian Oikunniemen laavun, Matokangas P-paikan ja Matokangas käymälän kautta Iso-Palosen veneenlaskupaikalle ja edelleen Tammapuron käymälän ja Tammapuro laavun tienoille. Papinsalmen kohdalla ovat Papinsalmi käymälä ja Papinsalmi tulentekopaikka salmen tuntumassa. Idempänä Saunaniemi laavu Veräinen ja Saunaniemi käymälä Veräinen tarjoavat tauon Veräisen rannalla ennen nousua Valkeiskangas P-paikalle ja Valkeiskangas käymälälle koillisessa. Kosteikot on pitkostettu siellä missä esitteet kuvaavat soita, ja laavut sekä tulentekopaikat ovat päivän luontevat pysähdyspaikat—ota oma keittoastiavaruste, jos tulentekokielto on voimassa(2)(3). Noin 3,4 kilometrin kohdalla sama rannikko-osuus liittyy Kalliojoen vesiretkeilyreittiin melojille ja Iso-Palonen - Kokkamo retkeilyreitin alkupäähän, jos jatkat jalan idän suuntaan. Via Karelia mainitsee, että UKK-reitti kulkee joissakin kohdin saman Iso-Palosen kierroksen kanssa(3). Papinsalmen seuduilla esitteet viittaavat lapinhaudoiksi tulkittaviin kuoppiin, vanhoihin tervahautomoihin ja sotahistoriallisiin juoksuhautajäänteisiin—katso ja kulje hiljaa(2)(3).

Harakkasaari on luonnonsuojelualue Kuhmon laitamilla. Se tunnetaan pitkistä hiekkarannoistaan. Talvella saarelle pääsee suksilla tai kävellen. Kesällä siellä voi meloa kajakilla tai kanootilla.

Lehonnenän nuotiopaikka sijaitsee Kainnu Tervareitti -melontareitin varrella Lentuan luonnonsuojelualueella Salonsaaren saaren eteläosassa. Kaarneenkosken vaellusreitti

Vetotaipalen nuotiopaikka sijaitsee Kainuun Tervareitin melontareitin varrella Lentuan luonnonsuojelualueella. Alue on teknisesti ottaen ”kannas”, sillä se yhdistää kaksi saarta (Vitikkosaaren ja Kotasaaren). Siellä on pitkiä hiekkarantoja, joilla voi kävellä, eikä siellä yleensä ole ketään. Kanootin tai kajakin on kannettava järveltä toiselle, ja tämä paikka tarjoaa mukavan pysähdyspaikan.

Vatsa, selkä, yläselkä istuen ja punnerruslaite istuen

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Harjoitusrata nurmikentällä.

Hirvirata, 20 pistoolipaikkaa, 20 kivääri-paikkaa.

Kuhmon keskustasta 6,5 km Pohjoispuolentietä (900) pitkin, josta vasemmalle vievä opaste ampumaradalle.

Kivääri, hirvieläinten metsästysase, haulikko.

Hirvirata, 30 kivääripaikkaa.