Puolanka Retkeilyreitit

Kalastuspolku on noin 6 kilometrin helppo kävelykierros Puolangan Paljakassa Kainuussa vanhan metsän ja luonnonpuiston kupeessa. Virallisimmat reittikuvaukset, kestävän liikkumisen ohjeet ja karttalinkit löytyvät Paljakan matkailualueen retkeily- ja vaellussivulta(1). Puolangan kunnan Paljakka-sivu kertoo oloista ikimetsien ja harvinaisen avoimen Paljakan luonnonpuiston liepeillä(2). Kierroksen alkupäässä tulee vastaan Paljakkatalo ja Paljakka Caravan-alue, sitten Paljakan laskettelukeskus parkkipaikka, Paljakka frisbeegolf ja Hiihtokeskus Paljakka eli palvelukeskittymä. Noin 4,3 kilometrin kohdilla Rakennusjärven kota tarjoaa tauon Rakennusjärven rannalla. Loppupuolella reitti kulkee Lake Resort Paljakan avantouintipaikan ja Paljakka Lake Resortin Näköalasaunan kautta. Alue linkittyy samaan verkostoon kuin Talvinen fatbike- ja monikäyttöura ja Hepovaaran maastopyöräilyreitit - Paljakka - Puolanka, jos haluaa yhdistää kesäpatikointia ja pyöräilyä. Murphy siteeraa Holjanderin blogissa Paljakan reittitekstistä Louhenjoen niittymaisemista, Neulakosken jälkeen Rakennusjärvelle kääntymisestä ja noususta takaisin keskustaa kohti sekä varoituksesta pienille lapsille reitin pituuden ja nousun vuoksi(3). Hän kuvaa selkeitä opasteita ja UKK-reitin merkintöjen yhteiskäyttöä(3).

Pirunkirkon kierros on noin 1,3 km pitkä kävely Paljakan ulkoilualueen tuntumassa Puolangalla, Kainuussa. Metsähallitus kuvaa Pirunkirkon suojelumetsää—noin 74 hehtaaria Paljakan luonnonpuiston naapurissa—Luontoon.fi-sivulla päiväretkikohteeksi, jossa Louhenjoki virtaa kalliorotkon pohjalla ja pirun saarnastuoli-niminen kallio jää mieleen(1). Ajantasaiset retkeily- ja alueohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Pirunkirkon suojelumetsä -artikkelista(1). Puolanga on vaaramaisemaa, ja Paljakan retkeily- ja hiihtoverkko alkaa muutaman kilometrin päässä. Holstintien pysäköintialueelta lähtee pian Pirunkirkko päivätupa ja polttopuiden huoltopiste polun varrella; kuivakäymälä helpottaa ennen jokeen laskeutumista(1). Noin puolen kilometrin kohdalla Pirunkirkko on rotko ja kivikkoinen Louhenjoen uoma; jokitörmät ovat viettäviä ja sorapintaisia, eikä kaiteita ole, joten kostealla tai jäisellä kelillä eteneminen vaatii malttia(1)(3). Kierros palaa Pirunkirkon parkkiapaikka -alueelle. Samalta pääsarjalta lähtee Ilveskierros, ja UKK-reitti Paljakka, Köngäskierros Puolanka ja Paljakan luonnonpuiston polku kytkeytyvät tähän solmukohtaan(1). VaaraKainuun Jukka Eskelisen kirjoitus tuo esiin sammaleisen kuusikon ja rotkon jylhyyden—paikka kannattaa kulkea hiljaa(2). Luontoon.fi:n mukaan polku on helppokulkuinen ja kosteisiin sekä jyrkkiin kohtiin on siltoja ja pitkospuita, mutta näköalapaikalla ja rotkon partaalla tarvitaan silti jämäkät kengät(1). Out in the Nature kuvaa jokea kohden jyrkempää, kivisempää loppupätkää myrskyvaurioiden ja reitin uudelleenohjauksen jälkeen; sateella ja liukkaalla kannattaa varata aikaa ja varmistaa pito(3). Talvella Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka kulkee Pirunkirkon kautta hoidetuilla laduilla, joten kokemus on toinen vuodenaikana(1).

PDF-reittikartat, digitaalikartat ja sähköiset reittioppaat löytyvät Paljakan matkailukeskuksen retkeily- ja vaellussivuilta(1). Discovering Finlandin Paljakka ja Wild Taiga -artikkeli kuvaa, miten 10 kilometrin Maisemareitti nousee vaaralle näkymiä hakien(2). VaaraKainuu listaa saman reitin suosituimpien kävelyjen joukkoon ja kuvaa selkeät opasteet(3). Maisemareitti on noin 10,4 kilometrin rengasreitti Paljakalla Puolangan kunnassa Kainuussa. Paljakan ulkoilureitit lähtevät matkailualueen keskeltä, joten kävely alkaa kätevästi palveluiden läheltä ilman erillistä kuljetusta(1). Silmukka kulkee tyypillisessä kainuulaisessa vaara- ja metsämaisemassa. Alkupuolella reitti ohittaa Paljakka Lake Resortin Näköalasaunan tuntumaa, ja noin kolmen kilometrin kohdalla tulee Teeriharjun laavu nuotiopaikkatauolle. Laskettelukeskuksen ja palvelukeskuksen puolella silmukka kulkee Hiihtokeskus Paljakan, Paljakka frisbeegolfin, Paljakkatalon ja Paljakka Caravan-alueen ohi—hyviä tavapaikkoja tapaamisille tai palveluihin suunnatessa. Paljakan reittiverkosto liittyy lukuisiin muihin merkittyihin linjoihin. Talvinen fatbike- ja monikäyttöura, Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka ja Latvavaaran maastopyöräilyreitti Paljakka - Puolanka sijoittuvat samaan keskukseen; pidemmät patikot kuten Ilveskierros ja Köngäskierros-vaellus löytyvät matkailukeskuksen omilta retkisivuilta(1). Metsähallitus ylläpitää erillistä merkittyä luontopolkuverkostoa Paljakan luonnonpuistossa vieraille, jotka tarvitsevat luonnonpuiston omat säännöt; se ei ole sama kuin tämä matkailukeskuksen Maisemareitti. Paljakka sijaitsee Puolangalla, ja Kainuu on laajempi maakunta.

Hepoköngäs geologinen luontopolku on noin 1,8 kilometrin rengas Hepokönkään vesiputousalueella. Puolanka sijaitsee Kainuu-maakunnassa. Kainuu levittäytyy laajalle Koillis-Suomessa. Ajantasaisin reittikuvaus ja käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Retkipaikka-lehden Luontopolkumies-esittelystä näkee, miten putoukselle johtava leveä polku ja geopolku haarautuvat ja mitä näköalatasanteita reitillä on(2). Muurahaisten poluilla kuvaa käytännön tunnelmaa: geopolku on rauhallisempi kuin putouksen pääpolku, kulkee Heinijoen rantaa pitkin pitkospuilla ja metsäpolulla, ja pitkospuut voivat olla märät ja liukkaat erityisesti keväällä ja sateiden jälkeen(3). Puolangan kunta kertoo 13 kilometrin merkitystä maastopyöräily- ja ulkoiluyhteydestä kirkonkylän ja Hepokönkään parkkipaikan välillä, joka liittyy tähän geopolkuun pidemmälle retkelle(4). Luontokohteena näkyy sivussa Hepoköngäs waterfall,, Heinijoen kuohu. Putouksen niskalla on Hepoköngäs puolikota taukopaikkana, ja esteelliset käymälät sijaitsevat samaossa yläalueella, ennen kuin polku menee jyrkempiin portaisiin ja kapeampiin jokivarsiosuuksiin. Esteetön reitti Hepokönkään putoukselle on lyhyempi ja leveä reitti näköalatasanteille; geologinen luontopolku ei ole esteetön(3). Punaisin merkinnöin varustettu rengas kulkee jokea pitkin lähes 700 metriä, nousee kallioille, ylittää lyhyen suonpätkän ja palaa Hepokönkään parkkiapaikalle, reitin varrella on suunnilleen kymmenen opastaulua ja näköalatasanne(3). Kiiminkijoen melontareitti kulkee samaisesta putouksesta, jos saavut joelta. UKK-reitti Puolanka kulkee putousalueen kautta, joten monet patikoijat tekevät vain lyhyen putouskäynnin ja jättävät jokivarren geopolun vähemmälle käytölle(2)(3).

Ilveskierros on päiväretkeilyreitti Paljakan matkailualueella Puolangalla, Kainuussa. Reitin pituus on noin 12 kilometriä ja se kulkee Paljakan luonnonpuiston reunaa pitkin vanhojen metsien, Louhenjoen jokivarren sekä Pirunkirkon suojelumetsän ja Louhenjoen kalliorotkon kautta(1). Tarkimmat viralliset reittikuvaukset ja ajantasaisimmat tiedot löytyvät Luontoon.fi:n Ilveskierros-sivulta(1). Puolangan kunnan ulkoilusivuilla Ilveskierros on esitelty Paljakan pidempien vaellusten joukossa; sivulla kuvataan myös lyhyt Pirunkirkon sivupolku Louhenjoen rotkoon ja se, miten 6,5 kilometrin luonnonpuiston rengaspolku lähtee Ilveskodalta(2). Paljakan matkailukeskuksen retkeily- ja vaellussivut listaavat Ilveskierroksen keskuksen suosikkireittien joukossa ja viittaavat PDF-karttoihin sekä sähköisiin reittioppaisiin(3). Lähtöalueen tuntumassa kuljet nopeasti Hiihtokeskus Paljakan, Paljakkatalon, Paljakka Caravan-alueen ja Paljakka Lake Resortin Näköalasaunan ohitse, ja voit käyttää lähtöön esimerkiksi Paljakan laskettelukeskuksen parkkipaikkaa. Alkuosuudella reitti kulkee valaistun ladun ja talvisen monikäyttöuran tuntumassa, sitten nousee kohti vaaramaisemia. Noin kolmen kilometrin kohdalla Pirunkirkko päivätupa sekä Pirunkirkon pysäköintipaikka ja Pirunkirkon parkkiapaikka liittyvät Pirunkirkon rotkomaisemaan—märällä säällä kallio-osuudet voivat olla liukkaita. Noin kuuden kilometrin kohdalla Ilveskota kota, Ilveskota tulentekopaikka ja Ilveskota kuivakäymälä sopivat evästauolle; kunnan kuvauksen mukaan luonnonpuiston rengaspolku yhdistyy suunnittelussa Ilveskotaan. Löytöjärvi päivätupa, Löytöjärvi tulentekopaikka ja polttopuupisteet täydentävät Löytöjärven ranta-aluetta. Rakennusjärven kota sijoittuu varhaiselle resort-vaiheelle. Samassa keskuksessa voit yhdistää retkisuunnittelussa UKK-reitti Paljakkaan, Paljakan latuverkostoon, talviseen fatbike- ja monikäyttöuraan tai Hepovaaran kuntopolkuun, kun nämä koskettavat samaa aluetta. Puolangan kameraseuran blogissa kuvatuilla kävelyillä Ilveskierros on merkitty keltaisilla maalimerkeillä (Paljakkapolulla eri väri), pitkospuut voivat olla liukkaita, ja Löytöjärven päivätupa on mainittu hyväksi taukapaikaksi—kannattaa vilkaista kuvia ja vauhtia varten(4).

Paljakan luonnonpuiston polku on noin 8,9 kilometriä pitkä retkeilyosuus Puolangalla Kainuussa Paljakan luonnonpuiston kautta; Metsähallitus hoitaa tätä tiukasti suojeltua luonnonpuistoaluetta. Karttoja, sääntöjä ja ajantasaisia ohjeita varten kannattaa aloittaa Paljakan luonnonpuiston retkeily- ja ulkoiluosiosta Luontoon.fi-sivustolla(1). Paljakan matkailusivujen retkeilytekstit kuvaavat, miten tämä reitti istuu laajempaan Paljakka–Puolanka-reitistöön ja mistä löytyvät PDF-kartat sekä sähköiset reittioppaat(2). Ekologisesti Paljakka ja Latvavaara -Natura-alueen kuvaus kertoo vanhoista kuusikoista, hienojakoisesta suomosaikeistosta, lehtomaisista saniaislehdoista jyrkillä rinteillä ja purolehdoissa sekä lajeista kuten liito-oravasta ja saukosta Paljakan puolella SAC-aluetta(3). Käytännössä reitti lähtee Pirunkirkon pysäköinti- ja taukopaikkavyöhykkeeltä, jossa Pirunkirkon pysäköintipaikka ja Pirunkirkon parkkiapaikka palvelevat autoilijoita ja Pirunkirkko päivätupa tarjoaa päivätuvan ennen Pirunkirkko-rotkon reunalle laskeutumista. Varrella, noin 2,8 kilometrin kohdalla alkupäästä, on Ilveskota kota Ilveskota tulentekopaikan ja kuivakäymälän kanssa—kuivakäymälät on sijoitettu niin, että pidemmän tauon voi suunnitella luontevasti. Myöhemmin reitillä on Paljakka Swamp avoimen suon ja rämeen tyypillisellä maastolla. Samalta lähtöalueelta yhtyy myös muita merkittyjä vaelluslinjoja, kuten Pirunkirkko, UKK-reitti Paljakka, Ilveskierros ja Köngäskierros Puolanka, ja talvisin Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka kulkee osin päällekkäisillä merkinnöillä—valitse yhdistelmä virallisten karttojen mukaan(1)(2). Odota luonnonmetsän ja suon polkuja, pitkospuita kosteissa kohdissa, kohtuullisia mäkiosuuksia luonnonpuiston kumpareilla ja hiljaista lintumaastoa, jossa vanha kuusi- ja mäntymetsä hallitsee. Jotkut luettelot pyöristävät pituutta tai kuvaavat tiiviimpää silmukkaa; tässä näkymässä noin 8,9 km on yhtenäisen karttaosuuden pituus, ja lisälenkit kannattaa tarkistaa matkailukohteen PDF-kartoista(2).

Reitti on noin 6,7 kilometriä Puolangalla Siikavaaran luonnonsuojelualueen pohjoispuolella. Se kiertää Kometon kalliojyrkänteen ja rakka reunat ja palaa Siikajärven lähtöpysäköintiin. Puolanga sijaitsee Kainuussa; taukopaikat, ajoneuvokulkuyhteydet ja linkki tulostettavaan karttaan löytyvät Puolangan kunnan ulkoilusivuilta(1). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykokemus kertoo punamerkkisten nousujen rytmistä, Paula-myrskyn jättämistä kaatuneista rungoista ennen kesän 2022 kunnostusta ja uusien pitkosten käyttäytymisestä märissä painanteissa(2). Kainuun Liikunta ry:n PDF vahvistaa Pöksänkorven varustelun ja käyttää usein noin kahdeksan kilometrin pituusarviota samalle ympyrälle(3). Siikajärvi pysäköintialue Siikajärventie 63:lla on yleinen lähtöpaikka. Opastauluilta saat taustaa Siikavaarasta ja Sienipolusta ennen metsäpolulle siirtymistä. Noin 0,7 kilometrin kävelyn jälkeen saavut Pöksänkorpi laavulle, joka sijaitsee UKK-reitti Puolanka- ja Sienipolku-linjojen varrella: kunnan esite luettelee laavun, tulisijan, pöytäryhmän, puuvajan ja huussin, joten tauko kannattaa pitää tässä solmussa juuri ennen jyrkempiä Kometon osuusia tai niiden jälkeen(1)(3). Pöksänkorpi kuivakäymälä palvelee samaa kävijäryhmää. Nousut ja laskut vuorottelevat kallioseinämän ylä- ja alapuolella; lähteet luokittelevat reitin keskivaativaksi tai jopa melko vaativaksi juuri lyhyiden jyrkkien nousujen, juurten, kivien ja säästä riippuvien ylitettävien runkojen vuoksi(2)(3). Reitti on merkitty puunuolilla ja punaoransseilla maalimerkeillä, ja risteyksessä UKK-reitti Puolanka jatkuu kohti pitkää vaelluskäytävää kun taas Kometon kierros pysyy kalliokehällä(2). Näkymät ovat pääosin puuston lomasta järvimaisemaan eikä yhtenäistä taukotasannetta huipulla ole(2). Luonnonsuojelualueella kaadetut puut saavat mädäntyä paikoillaan polun ulkopuolella, mikä tekee alueesta sieniretkeilijöille kiinnostavan; lintujen ja pesimähäiriöiden vuoksi metsässä kannattaa edetä rauhallisesti(2). Talvella tiekeli Siikajärventie 63:lle kannattaa varmistaa ennen lähtöä.

Saarijärven polku on noin viiden kilometrin pituinen retkeilyreitti Saarijärven luonnonsuojelualueella Puolangalla Kainuussa. Puolangan kaupunki luokittelee reitin Saarijärven luonnonsuojelualueen yhteyteen Liikuntaa luonnossa -sivuillaan ja kertoo järven ympäri kulkevan polun varrella olevan laavu- ja nuotiopaikkoja(1). Retkiseikkailu luettelee saman kohteen pituudeksi noin 4,7 km ja viittaa luonnonsuojelualueen virallisempiin reittitietoihin; käytä tällä sivulla olevaa pituutta mittaviivan mukaisena suunnittelulukuna(2). Hyrynsalmi–Puolanka -ulkokartta näyttää laavut ja nuotiopaikat laajemmin kunnan alueella, jos haluat vertailla muita taukopaikkoja kierroksen jälkeen(3). Reitti kulkee Saarijärven rantamaisemassa, ja virallinen kuvaus puhuu järven ympäri kulkemisesta laavuineen ja nuotiopaikkoineen. Noin puolen kilometrin kohdalla reitiltä löytyy Saarijärvi pysäköintialue, jos lähestyt polkua autolla. Keskiosassa Saaripuro laavu tarjoaa tauon vaaran ja järven välissä; sama laavu liittyy myös Honkajärven polkuun, joten voit suunnitella lyhyen yhdistelmän näiden reittien välille. Niemi kuivakäymälä ja Pitkäniemi kuivakäymälä palvelevat niemennimien kohdilla, ja Pitkäniemi tulentekopaikka antaa nuotiopaikan kierroksen loppupuolella. Osa rantakaistaleesta on yhteistä aluetta moottorikelkkauran kanssa—pidä huoli näkyvyydestä ja kunnioita talvikäyttöä siellä, missä ura kulkee lähellä kävelyreittiä. Puolanga on muutenkin retkeilyyn sopiva: Liikuntaa luonnossa -kokonaisuudesta löytyy viereisiä lenkkejä, kuten Mustikkavaaran polku ja Pyssykuljun reitti, jos haluat pidentää viikkoa(1). Ajantasaiset tiedot luonnonsuojelualueen rajoista, laavuista ja nuotiopaikoista kannattaa tarkistaa Puolangan kaupungin Liikuntaa luonnossa -päivityksistä(1).

Mustikkavaaran polku on lyhyt, noin 3,2 kilometrin metsäinen kierros Puolangalla Kainuussa. Puolangan kaupunki kuvaa samaa reittiä Liikuntaa luonnossa -sivuillaan noin 3,4 kilometrin mittaisena ja kertoo lähdön olevan kirkonkylän leirintäalueen kupeessa sekä reitin nousevan Mustikkavaaran laelle laajoille näköaloille ympäröiville vaaroille(1). Kainuun Liikunta julkaisee reitistä tulostettavan kartan PDF-tiedostona, mikä sopii hyvin paperikartan haluaville(2). Kierros lähtee Puolanka Campingin ja Puolanka Camping Parking -pysäköinnin välittömästä läheisyydestä, joten leirintämajotusta voi yhdistää aamu- tai iltalenkkiin vaaralle. Matkan varrella reitti kulkee urheilukenttäalueen tuntumassa, jossa Puolangan kuntoportaat sijaitsevat Kiiskilänkadulla—sopiva lisä portaita kaipaavalle kävelijälle; kesäisten ulkoliikuntapaikkojen sivuilla on osoite(3). Talvella sama kaupunkialue kytkeytyy valaistuihin latu- ja kuntoratasuorituksiin: Urheilukentän latu Puolanka ja Urheilukentän pururata kulkevat leirintäalueen pysäköinnin lähellä, ja Yhdyslatu Honkavaara-Puolankajärvi-Urheilukenttä kulkee lähellä—tarkista latutilanne kaupungin talviliikuntatiedoista(1). Maasto on tyypillistä kainuulaista metsä- ja vaaramaisemaa: juuria ja luonnonpohjaa sekametsässä, selkeä nousu Mustikkavaaran avoimelle laelle ja rauhallisempaa metsää välissä. Varataan aikaa näköalojen nauttimiseen; kierros on lyhyt mutta sisältää alueelle ominaista korkeuseroa.

Pyssykuljun lenkki on noin 4,1 kilometrin rengasreitti Puolangalla Kainuussa Pyssylammen rannalla Honkavaaran ulkoilualueen kupeessa. Puolangan kunta kuvaa Pyssykuljun reitin noin neljän kilometrin mittaiseksi ja soveltuvaksi hyväkuntoisille retkeilijöille korkeuserojen ja jyrkkien nousujen vuoksi, mutta myös kouluikäisten lasten perhepäiväretkeen, kun mäet ovat jo tuttuja(1). Paljakan retkeily-sivut kertovat laajemmasta vaara- ja luonnonpuistomaisemasta ja siitä, miten lyhyet lähireitit täydentävät pidempiä vaelluksia samalla matkalla(3). Käytännössä kierrät Pyssylammen rannalta, missä Pyssylammen puolikota, polttopuusäiliö ja Pyssylampi polttopuus.-kuivak. ovat lähellä toisiaan. Noin neljä kilometriä edettyäsi tulet uudestaan Pyssylammen puolikotan kohdalle järven länsipuolella—hyvä päiväretken taukomesta. Auton voit jättää Pyssykuljun parkkipaikalle reitin alapuolelle ja kävellä ylös laavun ja rannan palveluiden luo. Samasta solmukohdasta lähtee myös pidemmät reitit. UKK-reitti Puolanka kulkee Pyssylammen kautta koko Kainuun ylityksellä, ja UKK-reitti Puolanka kk vie kohti Honkavaaran liikuntapaikkoja. Pyssylammen ympyrälenkki on talvella kunnostettu latu rannikon ympäri—talvikäyttöön kannattaa tutustua erikseen. Pyssylammen lenkin maastopyöräily- ja koiralatusäännöt Honkavaarassa ohjaa puolestaan Puolangan kunnan yhteiskäyttöuutinen(2). Moni yhdistää lyhyen kävelyn Hepokönkään vesiputouksen ja geologisen luontopolun käyntiin Paljakan suuntaan; samalla ulkoilusivulla kerrotaan putouksesta ja sen opastetuista reiteistä(1). Kainuu on vaaramaastoa, ja Puolanka sopii vaellussuunnitelman etappikaupungiksi.

Sienipolku on pitkä retkeilyreitti Puolangan pohjoisosan Siikavaaralla, Kainuussa. Reitti kulkee Siikavaaran luonnonsuojelualueella; Metsähallitus hoitaa aluetta ja julkaisee luonnonsuojelukohteen tietoja julkaisuportaalissaan(1). Eräluvat.fi kertoo muun muassa poronhoitoalueesta ja metsästykseen liittyvistä käytännöistä valtion mailla Siikavaaran hirvialueella—tärkeää luettavaa, jos liikut metsästysaikaan tai porotöiden aikaan(2). Retkipaikan Siikavaara-juttu kuvaa vaaran maisemia, sienipolun luonnetta ja laavuelämyksiä; kannattava lisäluku tunnelmalle ja käytännön vinkkeihin(3). Reitin pituus on noin 17,9 kilometriä yhtenäisessä linjassa. Kyse ei ole ympyrästä: kulkua on vaarajonon ja laaksojen välillä pysäköintialueelta toiselle. Nuottivaaran pysäköintialueelta lähestyttäessä polku nousee kohti Poussuojan laavua eteläpuolen metsälaaksossa—luonteva ensimmäinen tauko laavulla ja kuivakäymälällä. Hieman alle kahdeksan kilometrin kohdalla ovat Pöksänkorven laavu ja kuivakäymälä; samaan seutuun liittyvät Kometon kierros ja UKK-reitti Puolanka. Siikajärven pysäköintialue on välitien varrella pohjoisemmassa jyrkännealueella. Edelleen reitin varrella tulevat Lakilammen ja Myllypuron laavut kuivakäymälöineen sekä Matinvaaran pysäköintialue; pohjoisimpana ovat Aapronlammen laavu ja kuivakäymälä. Reitti on osa UKK-pitkämatkareitistöä: UKK-reitti Puolanka kulkee samaa vaarajatkumoa, joten osuuksia voi yhdistää tai pilkkoa. Pöksänkorven ja Siikajärven tuntumassa Kometon kierros tekee erillisen merkityn lenkin Kometon kalliolle; kuvauksissa mainitaan sienipolun siniset maalimerkit ja Kometon punaiset nuolimerkit risteyskohdissa(4). Ukk-ulkoilureitti on laajempi yhteys Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ulkoiluverkostossa. Puolanka sijaitsee Kainuun vaarajonossa; Kainuu tunnetaan väljistä metsävaaroista ja rauhallisista poluista. Maasto vaihtelee kuusikkometsästä vaaran laella pieniin soihin ja lammiin laavujen lähellä. Syksyllä alue on tunnettu sienimaastosta—kantarelleista ja suppilovahveroista puhutaan usein. Ota sienikori mukaan vain, jos tunnistat lajit ja noudatat suojelualueen sääntöjä. Ole näkyvä pienriistan metsästyksen aikaan; Eräluvat muistuttaa poronhoidon huomioimisesta poronhoitoalueella(2).

Reitti sijoittuu Puolangalle, Kainuuseen, ja yhdistää Honkavaaran urheilualueen kirkonkylän suuntaan kulkevaan UKK-käytävään. Reitin pituus on noin 8,5 kilometriä päästä päähän. Ajantasaisimmat laavu- ja kotaluettelot, lähiretkeilyvinkit sekä nuotiopaikkakartat löytyvät Puolangan kunnan luontoliikuntasivuilta(1). Sivuilla kuvataan kymmeniä aktiivisia laavu- ja kotapaikkoja, esitellään muun muassa Pyssykuljun reitti samalla vaarajaksolla ja linkitetään nuotiopaikkakarttoihin—hyvä apu, kun suunnittelet taukoja tai yhdistät retkiä. Lähtöalueelta tulevat heti vastaan Honkavaaran ampumahiihtoalue, Puolanka Frisbeegolfrata ja Honka Areena, joten pysäköinti sekä talvi- ja kesäliikunta ovat polun vieressä. Honka Areena laavu tulee pian matkan varrelle—lisätietoa löytyy meidän Honka Areena laavu -sivulta. Noin puoliväissä Kapustajoen laavu tarjoaa pidemmän metsätauon Kapustajoen laakson yläpuolella; latvavesien lähteiköt suojellaan luonnonsuojelussa ylävirrassa. Itäpäässä reitti kohtaa Honkavaaran kuntoradan, Honkavaaran ladut sekä Yhdysradan Honkavaara–Puolankajärvi–Urheilukenttä, joilla juoksijat ja hiihtäjät jakavat väylät, ja reitti koskettaa Pyssylammen ympyrälenkkiä, jonka varrella ovat muun muassa Pyssylammen puolikota ja Pyssykuljun parkkipaikka. Samasta risteysvyöhykkeestä voi jatkaa Pyssykuljun lenkille tai siirtyä UKK-reitti Puolanka -päiväretkelle ja pidemmälle vaellukselle kohti Hepoköngästä, Siikavaaraa ja valtakunnallista UKK-ketjua. Kainuun UKK-väylillä vaeltajat kertovat selkeistä sinisistä maalimerkeistä siellä missä huolto pelaa, mutta myös hetkistä jossa polku häviää ja pitkokset kaipaavat kunnostusta; Retkellä metsässä kuvaa vastaavaa vaihtelua Kuhmon ja Puolangan välisellä pyöräretkellä ja Jalkaisin huomauttaa maalimerkeistä kävellessään kohti Puolankaa(3)(4). Kaleva on seurannut laajoja UKK-kunnostuksia, joissa kunnat ovat uusineet siltoja ja merkintöjä budjetin salliessa(5). Trekkarin pitkä UKK-historiikki kertoo, miten reittibrändi syntyi 1980-luvun alueellisesta suunnittelusta ja Urho Kekkosen esimerkkireiteistä—se auttaa ymmärtämään paikallisia haaroja urheilukeskuksien kuten Honkavaaran liepeillä(2).

Puolanka sijaitsee Kainuussa. Matkailuyhdistys Puolanka-Paljakka ry ylläpitää Paljakan reittiverkostoa; heidän karttasivuillaan Hepovaaran kesäiset monitoimireitit ja talviladut sekä PDF-kartat on koottu samaan luetteloon(1). Reitti on noin 8,6 kilometriä eikä muodosta suljettua silmukkaa. Paljakan luettelossa Hepovaaran latu on noin 12 kilometrin talvinen latu, ja kesällä Hepovaaran maastopyöräilyyn sekä retkeilyyn mainitaan 6 km:n, 9 km:n ja 14 km:n vaihtoehdot—luvut kuvaavat laajempaa Hepovaaran kokonaisuutta, kun taas tämä sivu seuraa yhtä kuntopolkupiirrettyä linjaa(1). Koneellisen lumen ja latutilanteen ajantasaa voi lukea Hyrynsalmen ja Puolangan ulkoliikuntakarttapalvelusta(2). Latuverkoston hiihtäjiltä kerättävä talkoomainen maksu ja käytännöt on koottu talvisella hiihtosivulla(3). Mtbfin muistuttaa Rakennusjärven tienoilta, että talvella tiivis latupohja sopii myös läskipyörälle, kun pyöräilijä väistää hiihtäjiä(4). Paljakan palvelijäisten liepeiltä reitti osuu varhain Rakennusjärven kotaan, joka on noin 1,3 kilometrin kohdalla; Paljakka Lake Resortin Näköalasauna on lähellä rinnettä, mikä sopii yhdistettäväksi lomakeskuksen saunavarauksiin. Noin 2,9 kilometrin kohdalla kulku sivuaa Paljakan ydintä: Hiihtokeskus Paljakka, Paljakka frisbeegolf, museorakennus Paljakkatalo, Paljakka Caravan-alue ja hissin pysäköinti Paljakan laskettelukeskus parkkipaikka. Edelleen metsä avautuu Lehtojoelle päin; noin 7,5 kilometrin tienoilla Lehtojoki laavu ja Lehtojoki kuivakäymälä tarjoavat jokivartisen tauon ennen päätöstä. Saman käytäväverkon varrella jatkuvat muun muassa Paljakan ladut, Talvinen fatbike- ja monikäyttöura, Hepovaaran maastopyöräilyreitit - Paljakka - Puolanka, Kalastuspolku Paljakka ja UKK-reitti Paljakka. Reitit on merkitty Paljakan kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisesti(1). Lehtojoella on kuivakäymälä; noudata jätösohjeita ja vie roskat pois.

UKK-reitin Puolangan osuus on noin 61 kilometrin mittainen pistooltä-pisteeseen -vaellus Kainuun metsä- ja vaaramaisemissa, laavuineen, polttopuupisteineen ja muutamine sivupolkuineen merkittävimpien nähtävyyksien luokse. Hepokönkään vesiputouksen palveluista, laavuista ja koko Puolanka–Paljakka-ulkoiluverkosta kannattaa lukea tuoreimmat tiedot Puolangan kunnan ulkoilusivuilta(1). Retkipaikka kuvaa vesiputousta yhdeksi maamme korkeimmista luonnon muovaamista putouksista ja toteaa valtakunnallisen UKK-vaellusreitin kulkevan Puolangan ja Hyrynsalmen välillä putouksen tuntumassa, haaraten kohti Paljakkaakin(2). Ensimmäisten kilometrien tuntumassa ovat Markonpuron polttopuus.-kuivak. ja Markonpuron laavu. Noin kuuden kilometrin kohdalla Kuirivaaran laavu tarjoaa tauon nousujen lomassa ennen Pyssylammen seutua. Noin 14 kilometrin kohdalla Pyssylammen puolikota, Pyssylampi polttopuus.-kuivak. ja Pyssykuljun parkkipaikka muodostavat luontevan solmun: alue sopii päiväretkelle järvelle ja laadulle, ja samaisella rantaviivalla kulkee myös Pyssykuljun lenkki lyhyeksi lenkkivaihtoehdoksi. Hepoköngäs-lohko noin 19 kilometrin kohdalla on osuuden näyttävin osuus. Hepoköngäs waterfall,, Hepoköngäs puolikota, Hepokönkään parkkiapaikka, Hepoköngäs inva-käymälä ja Hepoköngäs inva kuivakäymälä kokoontuvat Heinijoen rotkomaiseman ympärille; kunnan sivuilta löytyy esteetön kivituhkapolku, näköalatasanteet sekä 1,5 kilometrin Hepoköngäs geologinen luontopolku opastauluineen(1). Esteetön reitti Hepokönkään putoukselle tarjoaa erillisen esteettömän yhteysidean samasta suunnasta. Jalkaisinin vaelluspäiväkirja kehuu putouksen alapuolisen jokivarren polun tunnelmaa ja yläpuolisen uudemman kota-tyylisen taukopaikan, mutta muistuttaa helteen ja hyönteisten määrästä kesäkuumeessa(3). Hepokönkään jälkeen reitti etenee Syvälammen laavu - Puolanka -paikalle ja Syvälampi polttopuus.-kuivak. -pisteen tuntumaan noin 25 kilometrin kohdalla, sitten Väärälampi laavulle ja Väärälampi polttopuus.-kuivak. -pisteille noin 29 kilometrin kohdalla; tästä haarautuu Köngäskierros Puolanka Pirunkirkon ja Paljakan suuntaan, jos kaipaat lepopäivän lenkkiä. Keskiosassa tulevat Matinvaara pysäköintialue, Myllypuro kuivakäymälä, Myllypuro laavu, Lakilampi kuivakäymälä ja Lakilampi laavu—tasaista taukorytmiä kolmen tai neljän kesäpäivän jakoon. Poussuoja kuivakäymälä ja Poussuoja laavu noin 41 kilometrin kohdalla tuovat taas vaaramaisemaa, ja Nuottivaara pysäköintialue palvelee myöhäisempää autolla lähestymistä. Siikajärveä kohti noustessa Pöksänkorpi kuivakäymälä ja Pöksänkorpi laavu noin 51 kilometrin kohdalla sekä Siikajärvi pysäköintialue täydentävät taukoverkostoa; kunnan esiteaineisto mainitsee Siikavaaran päästä lähtevän Kometon kierros -päiväretken samoilta teiltä(1). Loppupäässä odottavat Aapronlampi kuivakäymälä ja Aapronlampi laavu ennen yhteyksiä seuraaviin UKK-osuuksiin. Kainuu on perinteistä UKK-maastoa: siniset maalimerkit erottuvat hyvin, kun lehvistö ei peitä puunrunkoja(3). Ota mukaan kartta tai puhelinvarasuunnitelma hellepäiviä varten, jolloin metsäinen vaihtoehto houkuttelee avoimen hiekkasärinän sijaan. Jos suunnittelet melontaa Heinijoen seudulla, Kiiminkijoen melontareitti kulkee samaan vesistöön sidottuna varrella—eri laji kuin patikointi, mutta sama laakso(1). Puolanka on käytännön tukikohta ruokaan ja majoitukseen pitkän päivän jälkeen.

Reitti on noin 0,6 kilometriä yhteen suuntaan Puolangalla, Kainuussa, Metsähallituksen Hepoköngään luonnonsuojelualueella Heinijoen varrella. Kyseessä on esteetön luontoreitti kohteeseen Hepoköngäs waterfall,: leveä sora- ja hiekkapohjainen ulkoilutie, jolla on tilaa myös pyörätuolille ja lastenrattaaille pääosan matkasta. Luonnonsuojelualueen taustoista ja viereisestä geologisesta luontopolusta kannattaa lukea Luontoon.fi(1). Visit Finland kuvailee noin 24 metrin pudotusta ja suosittelee erityisesti kevättä ja varhaiskesää, jolloin sulamisvedet turvottavat Heinijokea ja pauhu kantaa metsässä(2). Hepokönkään parkkiapaikalta polku nousee loivasti putouksen niskalle. Viimeisten sadan metrien tuntumassa taukopaikat liittyvät esteettömään linjaan: Hepoköngäs puolikota tarjoaa katoksen tauolle, ja kuivakäymälät Hepoköngäs inva-käymälä sekä Hepoköngäs inva kuivakäymälä ovat katselualueen lähellä ennen Hepoköngäs waterfall, -näköalaa. Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa, että uloin osuus tuntuu käytännössä esteettömältä aina yläpuolen näkötasanteelle asti ja että parkkipaikalla on opastauluja koskesta ja suojelualueesta(3). Suomen vesiputoukset muistuttaa myös puuluiskista ja portaista, jotka vievät muita näkövinkkeleitä pitkin jokea, sekä siitä, että UKK-reitti Puolanka kulkee putouksen sivuitse, joten pidempää patikointia Hyrynsalmen suuntaan haluavat voivat yhdistää putouksen samaan retkeen(4). Hepoköngäs geologinen luontopolku lähtee läheltä samaa pysäköintialuetta: erkanee punaisin merkein merkittyyn noin 1,8 kilometrin lenkkiin Heinijoen rantaa pitkin, jossa on jyrkempiä nousuja ja pitkospuuosuutta kuin tällä lyhyellä esteettömällä suikaleella(1). Kiiminkijoen melontareitti on erillinen jokireitti Kiiminkijoen vesistössä melojille, jotka suunnittelevat pidempää päivää joella. Nähtävyyden jälkeen monet palaavat samaa reittiä Hepokönkään parkkiapaikalle; rennolla tahdilla ja valokuvilla kannattaa varata suunnilleen puoli tuntia molempiin suuntiin.

UKK-reitin Paljakan osuus on noin 11,1 kilometrin yksisuuntainen pätkä Puolangalla Kainuussa Pirunkirkon pysäköinti- ja taukopaikkojen sekä Paljakan matkailukeskuksen välillä. Puolangan kunta kokoaa Pirunkirkon, Paljakan lähilenkit ja laajemmat ulkoiluvinkit samalle liikunta-sivustolleen(2). UKK-retkeilyreitti on valtakunnallinen pitkän matkan vaelluslinja, jonka nimen taustalla on Urho Kekkosen tunnettu hiihtoretki Vuokatilta Kolin suuntaan; nykyään yksittäisiä osuuksia kuljetaan usein päiväretkinä, vaikka sama verkosto jatkuu pitkänä matkana etelään ja pohjoiseenkin(4). Reitti kulkee yhden Paljakan vilkkaimmista palvelukeskittymistä: heti pysäköinnin jälkeen tulevat Pirunkirkko päivätupa ja Pirunkirkko polttopuus.-kuivak., noin kolmen kilometrin kohdalla Rakennusjärven kota, sitten Paljakan keskusalue Hiihtokeskus Paljakka, Paljakkatalo, Paljakka Caravan-alue, Paljakka frisbeegolf, Paljakka Lake Resortin Näköalasauna ja Paljakan laskettelukeskuksen parkkipaikka, ennen kuin reitti päättyy Louhenjoen rotkoon Pirunkirkolla. Pirunkirkon suojelumetsä on pieni, tiukasti suojeltu lohko Paljakan luonnonpuiston kupeessa; Luontoon.fi kuvaa helppokulkuisen polun pitkospuiden ja siltojen kanssa, mutta varoittaa viettävästä sorapenkereestä joen äärellä, jossa jalkineet ja varovaisuus korvaavat kaiteet(1). Paljakan retkeilytarjonnasta Puolangan kunnan sivuilla kuvataan Kalastuspolku Rakennusjärven ympäri (6 km) ja Maisemareitti (10 km), joka seuraa alkumatkasta Louhenjokea ja nousee vaaramaisemaan, joten näkee mihin tämä UKK-yhteys asettuu paikallisten merkittyjen reittien joukkoon(2)(3). UKK-verkoston merkinnät ovat pääosin maalimerkkejä; Jalkaisin-blogissa kuvataan sinisten maalitäplien seuraamista Puolangan UKK-osuudella mutta myös umpeen kasvamista ja kaatuneita puita, joten kartta kannattaa pitää mukana(5). Paljakan matkailukeskus painottaa, että luontopolut noudattavat kestävän liikkumisen periaatteita ja pysymistä merkityillä urilla(3). Jatkolenkkeihin samoilta keskuksilta löytyvät Ilveskierros ja sen varren Ilveskota, Paljakan luonnonpuiston polku tiukassa luonnonpuistossa, pitempi Köngäskierros Puolanka, talvisin Latvavaaran latu, 17 km, Paljakka, sekä erillisellä varusteella myös Paljakan kierros mtb-reitti. Valtakunnallisen UKK-reitin nimen ja vaiheiden historiasta kertoo selvimmin Trekkari-sivun katsaus, joka kokoaa lehdistö- ja suunnitteluviitteitä Vuokatin ja Kolin välisen rungon valmistumisvuosilta lähtien(4).

Puolangan ulkoilureittien laavut, kota ja retkipolut on koottu kunnan Liikuntaa luonnossa -sivulle(1). Kalalla Kainuussa kuvataan Saarijärven virkistyskalastuskohdetta vanhojen metsien suojelualueella: alueella on polkuverkosto, laavuja ja tulentekopaikkoja, soutuvene on sallittu kalastuksen yhteydessä(2). Retkiseikkailun Puolanka-sivu auttaa kokoamaan laajemman päivän samassa vaaramaisemassa, mukaan lukien pidempi Saarijärven kierros(3). Reitin pituus on noin 2,7 kilometriä meidän kartalla kompaktina metsärengasreittinä Honkajärven seudulla Puolangalla, Kainuussa. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Saaripuro laavu — luonteva tauko- ja nuotiopaikka; tarkemmat tiedot löytyvät Saaripuro laavu -sivultamme. Reitti sijoittuu Honkajärven ja Saarijärven virkistysalueen maisemaan, jota lähteet kuvaavat polkuverkostolliseksi(2); Puolangan kunta listaa samaan kokonaisuuteen myös Saarijärven polun päiväretkeilijöille(1). Saarijärven polku on kartallamme noin viiden kilometrin lenkki järvimaisemassa; Saarijärven pysäköintialueelta lähtee kävely. Reitille osuu esimerkiksi Pitkäniemi tulentekopaikka, Saaripuro laavu järven puolelta, Niemi kuivakäymälä ja Pitkäniemi kuivakäymälä — helppo yhdistää tähän lyhyempään kierrokseen. Talvisin alueella kulkee Ristisuo - Väyrylä - Kanakorpi Moottorikelkkaura, joka leikkaa osin samaa maastoa; kannattaa varoa yhteyskäyttökohtia, jos liikkuu jalan tai suksilla samaan aikaan kuin kelkkailu on vilkasta.