Suomussalmi Retkeilyreitit

Soiva Metsä on noin 1,6 kilometrin helppo silmukka mäntyisellä Kaunisniemen harjulla Suomussalmella, Kainuussa. Polku kiertää vajaan hehtaarin kokoisen puiston, jossa isoihin soitintaideteoksiin voi koskea ja kokeilla ääniä: kelloja, kilinäkeinuja, ukkospeltejä, rumpuja ja muita harjuun upotettuja veistoksia; maisemassa on pieniä lampia ja jääkauden suppia. Esitteet, soitinkartta PDF:nä ja ajo-ohjeet löytyvät Suomussalmen kunnan Soiva Metsä -sivulta(1). Visit Suomussalmi täsmentää, miten Seitenahvenisen ulkoilukäytävä liittyy kohteeseen ja miltä harjulta avautuu näkymä Hietajärvelle(2). Lyhyenä hetkenä kuvaa saapumista Suomussalmen kesäteatterin parkkiin, leveää polkua pitkin etenemistä ja soittimien kokeilemista aina korkealla sadeputkella asti, josta avautuu laaja järvimaisema(3). Yle Egenland kertoo, miten keskellä oleva suppa kohottaa ääniä luonnon konserttisalina, miten osa veistoksista soittaa tuulessa ja että soitinrakentajat huoltavat teoksia parin vuoden välein(4). Käytännössä lenkki kiertää soitinalueen ja harjun näkökohtia ja palaa Suomussalmen kesäteatterin liepeille; Suomussalmen kesäteatteri parkkipaikka on kätevä autoilijan lähtöpiste kesäteatterin vierestä. Kohde sopii lapsiperheille, ryhmille ja aikuisille, jotka haluavat yhdistää kävelyn ja musisoinnin. Samassa harjumaisemassa voi jatkaa pidemmän lenkin Kaunisniemen kuntoradalla tai tutustua myös Pitämän kuntopolkuihin, jotka käyttävät osin samoja pysäköintimahdollisuuksia Kaunisniemen suulla(2). Tarkempia tietoja lippuista ja teatterin palveluista kannattaa lukea meidän Suomussalmen kesäteatteri -sivultamme. Suomussalmi on Kainuussa Kajaanin ja Kuusamon välisellä reitti-alueella; Soiva Metsä toimii pysähdyksenä muun muassa Hossan retkikohteiden ohessa(2). Kainuu on itäinen maakunta, jonka harjut ja järvet antavat taustan tälle kulttuuripolulle. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa.

Säynäjäsuo–Matalasuo on noin kymmenen kilometrin päiväretki yhdellä Kainuun suurimmista avosuokokonaisuuksista lyhyen automatkan päässä Suomussalmen keskustasta. Suomen ympäristökeskuksen Natura-sivuilla kuvataan tämän kohteen elinympäristöt, suotyyppien vaihtelu ja pesimälinusto(2). Reitin kuvaus, pysäköinti, taukopaikat ja ajankohtaiset vinkit löytyvät Visit Suomussalmen Säynäjäsuo–Matalasuo -sivulta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus täydentää käytännön tuntumaa pitkoksista, Syväjärven taukopaikasta ja maaston vaihtelusta(3). Reitti on merkitty punaisin maalimerkkein puihin ja kulkee suurimmaksi osaksi leveillä, kahden lankun levyisillä pitkospuilla avosuon ja männikön läpi; osuuksia on myös suojelualueen ulkopuolella sekä mäntykangas- ja harjunyppyläosuuksia Syvänjärvensärkän suuntaan, joissa oikopolulla voi lyhentää reittiä(1)(3). Alkumatkalla vuorottelevat lyhyet avosuo- ja kangaspätkät. Säynäjäjärven ja Syväjärven tuntumassa maisema avautuu järvien rannoille ja lintuhavainnot ovat helppoja; Syväjärven ranta on luonteva evästauon paikka Syväjärven kota Säynäjäsuon, Syväjärvi sääsuojan, Syväjärvi kodan käymälän ja Syväjärvi kodan tulentekopaikan yhteydessä. Myöhemmin reitillä tulee vastaan Särkkäjärven laavu. Pohjoisemmassa Säynäjäsuo pysäköintialue sijaitsee Moisiovaarantien varrella, ja Säynäjäsuon kuivakäymälä on lähellä parkkialuetta. Kuivakäymälöitä on sekä kodan läheisyydessä että pysäköinnin yhteydessä, joten päiväretken voi jakaa rauhallisesti. Alueella liikkuu poroja; keväällä ja alkukesällä kannattaa pysyä merkityllä polulla, jotta pesimälinnut saavat rauhan(1)(3). Talvikunnossapitoa ei ole; lumisilla keleillä liikkuminen onnistuu esimerkiksi lumikengillä tai metsäsuksilla(1).

Kalmosärkän polku on noin 2,5 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Suomussalmella Kainuussa, harjanteelle, joka erottaa Kylmäjärven ja Kokkosuon toisistaan Hossan pohjoispuolella. Pysäköinnin, reitin rakenteen, nuotiopaikkojen, käymälöiden ja ajoohjeiden ajantasaisia tietoja kannattaa tarkistaa Visit Suomussalmen Kalmosärkkä-sivulta(1). Via Karelia kertoo, että kohde on valtakunnallisesti arvokas muinaisjäännös ja Metsähallitus huolehtii alueesta, ja lähtöpysäköinniltä lähtee punaisin maalimerkein merkitty polku(2). Eräkaksikon kuvaus tuo esiin hyvät opasteet parkkipaikalle, pitkokset Kokkosuon yli ennen harjannetta ja opastetaulut, jotka avaavat paikan pitkää historiaa(3). Retkipaikka syventää kuvaa järvi- ja suomaisemista sekä rannan tukemisesta(4). Kalmosärkkä pysäköintialueelta polku kulkee metsän kautta Kokkosuolle ja jatkuu pitkoksilla ennen harjanteelle nousua. Noin 1,5 kilometrin kohdilla tulevat Kalmonsärkkä eteläinen tulentekopaikka ja Kalmonsärkkä eteläinen kuivakäymälä samaan eteläiseen taukopaikkakokonaisuuteen. Harjanteen pohjoisosassa lähellä rantaa ovat Kalmonsärkkä pohjoinen tulentekopaikka ja Kalmonsärkkä pohjoinen kuivakäymälä. Kuivakäymälät molemmissa päissä helpottavat pidempää retkeä ilman että huussia tarvitsee listata erillisinä nähtävyyksinä. Harjanteen pohjoispää on samalla ranta-alueella kuin Hossa - Juntusranta vesiretkeilyreitin alku; päiväkävijät ja melojat suunnittelevat usein täydentäviä käyntejä Juntusrannan seudulla. Suomussalmi on Kainuussa. Maasto on pääosin helppoa: metsäpolkua ja pitkoja, harjanteella hiekkaa ja mäntykangasta.

Vuokin Vienan reitti on noin 25,4 kilometrin päästä päähän kulkeva osuus Suomussalmen Yli-Vuokin virkistysmetsässä Kainuussa, vanhaa Viennan suuntaan johtanutta kulkulinjaa pitkin. Metsähallitus julkaisee kartta- ja käyttöohjeet sekä rajavyöhykkeeseen liittyvät muistutukset Luontoon.fi-sivulla(1). Suomussalmen reittiarkiston Trail of Viena -kuvaus(2) tiivistää kulttuuritarinan—laukkukauppiaat, sotilaat ja runonkerääjät kulkivat yhteyttä vuosisatoja, ja Elias Lönnrot kulki Viennan keruumatkoillaan tätä linjaa kohti Kalevalan aineistoa—ja kertoo, että reitti on muinaismuistolailla suojeltu ja merkitty puihin kirveellä hakattuina merkkeinä. Suomussalmi sijaitsee Kainuun itäosassa. Kuhmontien ja Hepola–Pehkola -risteyksen suunnasta polku nousee niityistä ja pihapiireistä männikköisiin harju- ja järvimaisemiin. Noin 4,4 kilometrin kohdalla tulee Rautiaisen myllyn laavu Rautiaisen myllyn kulttuurimaiseman yhteyteen: taukopaikka laavuineen myllyn, saunan ja pihapiirin lähellä, jota Vienan reitti -yhdistyksen sivusto kuvaa tarkemmin(3). Noin 5,5–6 kilometrin kohdalla reitti kulkee Taivallammen ranta-alueen kautta—Taivallampi pohjoinen tulentekopaikka, toinen pohjoinen nuotiopaikka, Taivallampi eteläinen tulentekopaikka ja Taivallampi pysäköintipaikka, jos auto kannattaa jättää kesken reitin. Itään päin, noin 13 kilometrin kohdalla, Jumalan hyvänahon laavu tarjoaa seuraavan katoksen ennen pidempiä metsä- ja harjuosuuksia kohti rajaa. Vienan reitti -yhdistys jakaa koko kulttuurireitin nimetyiksi etapeiksi (esimerkiksi Vängänvaara–Rautiaisen mylly, mylly–Jumalanhyväahon laavu, harjuylitykset kohti Särkänpolvea)(3); meidän karttaviiva esittää Vuokin Vienan osuuden yhtenäisenä vaellusreittinä. Siinä missä tämä reitti kohtaa Itärajan retkeilyreitin, voit jatkaa pitkää rajareittiä kohti Hossaa ja Martinselkosta tai poiketa lyhyelle Vuokin reitti -yhdysosuudelle. Reitti päättyy Suomen puolella rajavyöhykkeeseen: itse vyöhykkeelle tai rajalinjalle meno vaatii erillisen luvan, ja voimassa olevat säännöt kannattaa varmistaa virallisilta sivuilta(1)(2). Retkipaikan teksti Vängästä Rautiaisen myllylle(4) kuvaa niittyalun starttia, huolella kunnostettuja pihapiirejä, pitkoksia ja Satalatvan merkkipuuta sekä harjumaisemia—käytännön lukijakuvaa maastosta, vaikka kaikkia nimetyksi mainittuja etappeja ei kulkisikaan yhdellä päivällä.

Hossan kansallispuiston retkeilyä varten Visit Suomussalmi kuvaa harjumaisemia, kirkkaita vesiä sekä patikointi-, pyöräily- ja melontareittien kokonaisuutta(1). Metsähallitus julkaisee ajantasaiset retkeily- ja ulkoiluohjeet Luontoon.fi:ssä(2). Retkipaikka kertoo, että Hossassa on noin tusinan verran laavuja ja että avotulenteko on sallittu vain rakennetuilla tulipaikoilla—metsäpalovaroituksella myös niiden käyttö voi olla kielletty(3). Nimettömänkoski polku on noin 0,4 km:n osuus Nimettömänkoski tulentekopaikan ja Syrjäsalmi laavu -taukopaikan välillä Suomussalmella. Lyhyt metsäyhteys kulkee vesireitin varrella: lähdet Nimettömänkoski tulentekopaikalta ja seuraat polkua Syrjäsalmi laavulle; Syrjäsalmi laavu käymälä on laavun lähellä. Sama ranta kuuluu laajempaan Peranka - Hossa vesiretkeilyreittiin, joten monet saapuvat koskelle vesitse ja käyttävät polkua lyhyenä maihinnousuna nuotion ja laavun välillä. Maalla samat taukopaikat linkittyvät pidempiin patikko- ja pyöräilykokonaisuuksiin—Visit Suomussalmi kuvaa kansallispuistossa noin 90 kilometriä merkittyjä polkuja, joita voi yhdistellä(1), ja Trailrunning.fi mainitsee saman suuruusluokan merkityn retkeilyverkoston(4). Tietokannassamme lähellä kulkevat esimerkiksi Lehtovaara - Lipposensalmi patikkareitti, Sininen saavutus- ja Honkavaaran talvikierros pyöräillen -reitit sekä Peranka - Hossa vesiretkeilyreitti. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa. Luontokeskus auttaa karttojen ja lupien kanssa kausittain(2).

Varisjärven kierros on noin 7,8 kilometrin merkitty kävelyosuus Varisjärven rannoilla Suomussalmen länsipuolella Kainuussa. Kumppanikartat, ladattava PDF ja huomiot polun kunnosta sekä talvihoidosta löytyvät Visit Suomussalmen Haverinen–Varisjärvi -sivulta(1). Visit Suomussalmi kuvaa tämän retken osaksi Haverinen–Varisjärvi -kokonaisuutta ja lähtöpaikaksi Haverisen hiihtokeskuksen pihaa osoitteessa Haverisentie 7(1). Maastomerkit ovat vihreää ja valkoista maalia puissa(1). Sama lähde varoittaa, että kartassa punaisella merkitty osuus voi olla heikkokuntoisempi: merkinnät voivat puuttua, polku hahmottua huonommin ja kaatuneita puita olla, kun taas katkoviivalla merkitty reitti Aittokoskentieltä Variskönkäälle on pidetty kunnossa niille, jotka haluavat erityisesti putoukselle(1). Talvikunnossapitoa ei ole(1)(2). Koko käytävän kohokohta on Variskosken Varisköngäs: Visit Suomussalmi kuvaa noin 11 metrin putouksen ja erillisen noin 300 metrin merkityn lähestymisen Aittokoskentien pieneltä pysäköintipaikalta(2). Hannu Röntyn Retkipaikka-artikkeli täydentää käytännön kuvaa—pitkät portaat rotkoon, kevättulvan pauhu ja näkökulmat ylhäältä ja alhaalta kallion reunalla(3). Sivustollamme Varisjärven-Saarijärven polku jatkuu samasta suomussalmelais–haverislaisesta ulkoilualueesta huomattavasti pidempänä kesävaelluslinjana kohti Saarijärven aarnialuetta ja Hyrynsalmelle päin. Haverisella voi yhdistää lyhyeen Hiihtokeskuksen kuntopolkuun, joka kiertää hiihtokeskuksen pihaa juoksulenkkinä. Ämmänsaaressa yöpyvät huomaavat usein, kuinka tiiviisti Suomussalmi kartalle mahtuu retkilähtöjä ja nuotiopaikkoja—Reppuretki.fi:n Suomussalmi-katsaus Visit Suomussalmen kanssa tehtynä kuvaa juuri sitä kävijän näkökulmaa(4).

Pesiön retkeilyreitti on noin 7,9 kilometrin pituinen tasoittain kulkeva osuus Hiidenvaaran luonnonsuojelualueella Suomussalmella, Kainuussa. Julkaisut pyöristävät usein saman käytävän pituudeksi noin 8 kilometriä yhteen suuntaan(1). Metsähallitus luettelee reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Pesiön retkeilyreitti(2). Visit Suomussalmi kuvaa samaa sinisillä maalimerkeillä opastettua reittiä nimellä Pesiön retkeilypolku ja mainitsee muutamat jyrkät nousut, lyhyet suopätkät pitkospuilla sekä vanhat pyyntikuopat polun varrella(1). Suomussalmen kunnan retkikohteet-sivu kokoaa linkit alueen ulkoilukarttoihin ja Luontoon.fi-palveluun laajempaa suunnittelua varten(3). Majaanjoentien suunnasta Ahvelan uimapaikka tulee lähes heti—hyvä hellepäivän uimatauko—ja pian perään Julmanlampi tulentekopaikka sekä Julmankankaan tulentekopaikan kuivakäymälä. Noin puolivälissä Sihosen laavu sopii evästauolle Julmanlammen ja Hiidenjärven rannikon väliin. Loppupäässä Hiidenjärven tulentekopaikka on järven rannalla ja kuivakäymälä samassa kokonaisuudessa. Reitti kulkee samaa päälinjaa kuin sivuillamme oleva Pesiön retkeilypolku, joten voit suunnitella läpikulun kumpaan tahansa päätyyn tai hyödyntää molempia reittisivuja laavu- ja tulentekopaikkatietojen yhdistämiseen. Talvikunnossapitoa ei ole, joten lumi ja jää voivat peittää kiviä ja juuria(1).

Vuokin reitti on noin 2,9 kilometrin mittainen pistoksi kulkeva patikointiosuus Suomussalmen Yli-Vuokilla Kainuussa. Se jatkuu suoraan pidemmälle Vuokin Vienan reitille eli Suomen puolella noin 27 kilometriä merkittynä kulkevaan Vienan reittiin, joka päättyy raja-alueelle ja liittyy samoihin kulttuurimaisemiin, joista Kalevala-ajan kulkureitit tunnetaan. Ajantasaiset tiedot, vaiheet ja raja-alueen säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Vuokin Vienan reitti -sivulta(1) ja Visit Suomussalmen Vienan reitti -sivulta(2). Vienan reitti ry julkaisee vaihejaon ja tulostettavat kartat omilla sivuillaan(3). Suomussalmi sijaitsee Kainuun itäosassa järvi- ja harjumaisemassa. Vienan reitillä palveluja ovat muun muassa opastetaulut, myllysauna, laavu, tulipaikat, ulkovessat, Rautiaisen Mylly ja Satalatva-merkkipuu, ja reitti päättyy Suomen puolella raja-alueelle, jossa liikkuminen on aina luvanvaraista(2). Jos jatkat tästä osuudesta eteenpäin, reitillä ovat muun muassa Rautiaisen myllyn laavu ja kauempana Jumalan hyvänahon laavu; Taivallampi pysäköintipaikka antaa autolla hyvän kohdan syvemmälle samalle reittilinjalle. Laajempi reitti on merkitty vanhan tyylisesti puihin kirveellä veistetyin merkein(2). Kainuun vaaramaisemissa kulkeva kokonaisuus sopii retkeilyyn, ja Visit Suomussalmi mainitsee alueelle myös muun muassa maastopyöräilijät, melojat ja kalastajat(2). Reitillä ei ole talvikunnossapitoa(2). Retkipaikassa Antti Huttusen kirjoitus kulkee niityn, perinteisten talousrakennusten ja Rautiaisen myllyn pihapien kautta ja kuvaa, miten reitti jatkuu myllyn jälkeen siltojen ja puumerkkien varassa Yli-Vuokin vesistöjä kohti(5).

Kuikankoski polku on lyhyt pätkä merkittyä polkua Kuikankosken koskialueella Hossanjoella Suomussalmella. Reitin pituus on noin 0,6 kilometriä suuntaansa: se yhdistää Kuikankosken pysäköintipaikan Kuikankosken laavuun ja laavun vieressä olevaan kuivakäymälään jokivarren metsäisessä rinteessä. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa Hossan kansallispuiston reuna-alueella. Visit Suomussalmi kertoo Hossanjoki-sivuillaan, että Kuikankosket ja Alakoski ovat Hossanjoen viimeiset kosket ylemmällä lupaosuudella (kun Pystynkoski jakaa joen), ja koskien rannoille kulkee merkityt polut; joen varrella on useita tulentekopaikkoja ja laavuja(1). Täällä näkyy sama kokonaisuus: parkkipaikka, laavu ja käymälä polun varrella. Jos haluat pidemmän kävelyn, Alakosken polku jatkaa samaa jokimaisemaa erillisenä merkittynä retkeilyreittinä. Melojille Hossa–Juntusranta -vesiretkeilyreitti kulkee samaan vesistöön. Laajempaan Hossa-suojelualueeseen—reitteihin, palveluihin ja luontokeskukseen—aloita Luontoon.fi:n Hossan kansallispuiston sivuilta(2). Jos kalastat koskilla, Hossanjoen yläosa kuuluu Hossan vapalupaan (5502) Alakosken jälkeen Vallesmannin kohdalle asti; alamitat, rauhoitusajat ja luvan osto löytyvät ERäluvilta(3).

Metsähallitus kokoaa reittikuvaukset, esteettömyysluokan ja vierailuohjeet Luontoon.fi:n Iikoski-Huosilampi, vaativa esteetön reitti -sivulle(1). Visit Suomussalmi täsmentää Huosilammen rannan laavun, nuotiopaikat, esteettömät kalastuslaiturit ja pitkospuuosuuden Hossan luontokeskuksen vieressä(2). Reitti kulkee Suomussalmella Kainuussa Hossan kansallispuiston palveluverkossa, joten sulut ja sesongin palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä juuri ennen lähtöä(1). Reitin pituus on noin 1,2 kilometriä Iikosken ja Huosilammen väliin. Iikosken päässä Iikoski parkkipaikka on lähellä Iikoski tulentekopaikka 1, Iikoski tulentekopaikka 2 ja Iikoski uimaranta keittokatos/liiteri/uimakopit -kokonaisuutta, ja IIIKOSKI, eräkämppä on lyhyen matkan päässä parkista. Keskiosassa HUOSIUSJÄRVI, eräkämppä lepää metsän ja lammen vieressä. Huosilammen rannalla tulevat vastaan Huosilammen invakatos, Huosilampi invalaavu, Huosilampi tulipaikka ja Huosilampi tulentekopaikka sekä Huosilampi laituri 2, Huosilampi laituri 3 ja Huosilampi laituri 4; kuivakäymälät löytyvät taukopaikkojen yhteydestä. Eteläpäässä Luontokeskus pysäköintipaikka palvelee Hossan luontokeskusta ja Huosilampi pysäköintipaikka antaa vaihtoehdon autolle tulipaikkojen lähellä. Jalkaisinin retkikuvaus rannalta kertoo leveästä lankkuosasta, jonka avulla pääsee laiturille myös lastenvaunulla ja pyörätuolilla, opastauluista koskien poronhoitoa ja dyyniluontoa sekä siitä, miten Iikoski laskee Huosiusjärveen ja miten vesiä on kulkemalla käytetty kohti Vienan Karjalaa(3). Sama luontokeskuksen vilkkas päiväretkipohja yhdistyy pidempään liikkumiseen: Sininen saavutus kulkee laajana maastopyöräilykehänä päällekkäisissä risteyksissä, ja Huosiuksen huikonen tarjoaa pidemmän merkityn patikkasilmukan lyhyen yhdysosuuden jatkoksi.

Alakosken polku on noin 1,5 kilometrin mittainen merkitty reitti Hossanjoen varrella Kuikankosken ja Alakosken koskien välillä Suomussalmella Kainuussa. Visit Suomussalmi kokoaa Hossanjoki-sivuillaan merkityt polut koskirannoille, nuotiopaikat ja laavut sekä sen, miten Hossan vapakalastuslupa päättyy Alakosken alapuolella kohti Vallesmannia(1). Tyypillinen suunta lähtee Kuikankosken pysäköinti- ja laavualueelta joen suuntaan alavirtaan ja päättyy Alanivan tulentekopaikan liepeille Alakosken alapuolelle. Ensimmäisen kilometrin aikana kuljet Kuikankosken laavun ohi, ja kuivakäymälä palvelee lähellä lähtöpäätä. Vajaan 1,2 kilometrin kohdalla avautuu Alakoski kota, kätevä taukopaikka siinä, missä joki laskee viimeisten lupa-alueen koskien läpi. Kalalla Kainuussa erottelee selvästi Metsähallituksen yläjuoksun Hossanjärvestä Kuikankosken ja Alakosken kautta Vallesmannin linjalle ja osakaskuntien alavirran vesille—hyödyllinen tausta, jos retkeilyyn yhdistää myös vieheen tai perhon(3). Pidemmälle päiväretkeen samassa jokilaaksossa Metsähallitus esittelee Luontoon.fi:ssä Niskakoski polun, joka lähtee lähempää Hossan luontokeskusta(2). Alkuosassa Kuikankoski polku on lyhyt merkitty yhteys, joka jakaa Kuikankoski pysäköintipaikan ja Kuikankosken laavun palvelut—helppo nykäistä mukaan muutamaksi minuutiksi rannalle. Hossa - Juntusranta vesiretkeilyreitti jatkaa Hossan jokea kohti Juntusrantaa, jos suunnittelet samalle alueelle myös melontaa. Alanivan tulentekopaikan luona kuivakäymälä löytyy Alaniva tulentekopaikan käymälän nimellä, joten alavirtaan kävely on käytännöllinen ilman että jokainen rakenne pitäisi luetteloida erikseen.

Muikkupuron esteetön reitti eli Muikkupuron mutka on lyhyt, punaisin merkein varustettu polku Hossan kansallispuistossa Suomussalmella, Kainuussa. Reitin pituus on kartallamme noin 1,6 km yhteen suuntaan; virallisissa materiaaleissa esiintyy usein noin 1,5 km suuntaansa ja noin 3 km edestakainen kierros. Käytännön kuvaukset, palvelut ja kansallispuiston rajoitukset kannattaa tarkistaa Visit Suomussalmen Muikkupuron mutka -sivulta(1); Metsähallituksen esite PDF-muodossa vahvistaa vaikeusluokan, aika-arviot ja retkeilyohjeet(2). Polku on noin 1–1,5 metriä leveä ja kivituhkapintainen. Metsähallitus luokittelee reitin retkeilyreittinä helpoksi ja lastenrattaineen kuljettavaksi, mutta pyörätuolilla vaativaksi: harjulla on nousuja ja laskuja, ja lopun jyrkkä osuus laavulle noin kahdensadan metrin matkalla vaatii usein avustajan(1)(2). Esite ehdottaa kävelijälle noin tunnin ja pyörätuolilla liikkujalle noin kahden tunnin kestoa(2). Noin 500 metrin matkalla reitti kulkee Jatkon Jotos monikäyttöreitin vierestä, joten mukana voi olla maastopyöräilijöitä(1). Toinen päätepiste on Muikkupuro laavu Muikkupuron varrella Iso-Valkeaisen ja Keski-Valkeaisen välissä. Muikkupuron invakäymälä on heti lähtöpään palveluissa laavun kanssa. Retkipaikan juttu kuvaa matalan hiekkapohjaisen puron, jossa on mukava kahlailla lämpimällä säällä(3). Virallinen teksti mainitsee rantautumispaikan Iso-Valkeaisen puolella ja esteettömät vuokrakämpät Hirvastupa ja Peurapirtti noin 1,5 kilometrin vesimatkan päässä melojille(1). Noin 1,3 kilometrin kohdalla polku kulkee Pitkä-Hoiluan rantaosan kautta: Pitkä-Hoilua tulentekopaikka 1, Pitkä-Hoilua laituri ja Pitkä-Hoilua pysäköintipaikka tarjoavat tauko- ja vesille laskupaikkoja. Alueella on kuivakäymälöitä päiväkäyttöön. Toinen pää on Hossalaislammit-palvelualue Hossalaislampi pysäköintipaikan, Invakäymälä Hossalaislammit, PieniHossalaislampi laiturin ja Pieni-Hossalaislampi tulentekopaikan liepeillä — avointa mäntyrantaa, laitureita ja nuotiopaikkoja ennen samaa reittiä takaisin. Visit Suomussalmi muistuttaa, ettei Keski-Valkeaisen hiekkaranta ole täysin esteeton pienen töyrään takia(1). Tervastulia-blogi kuvaa samaa profiilia: leveä pinta, yhteiskäyttö pyöräreitin kanssa ja jyrkkä loppulasku itsenäisen pyörätuolimatkan rajana(4). Lemmikit kansallispuistossa vain kytkettynä, tulenteko vain merkityillä paikoilla, ja roskat mukaan, koska jäteastioita ei ole reitin varrella(2).

Niskakoski polku on hyvin lyhyt, noin 100 metrin rengaspolku Niskakosken kuohuilla Hossanjoella Suomussalmella heti Hossanjärvestä alavirtaan. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Niskakoski polku osana Hossan alueen ulkoilutietoja(1). Käytännössä polku yhdistää Niskakoski p-paikan ja Niskakosken tulentekopaikan Hossantiellä: voit jättää auton pysäköintiin, kiertää merkityn pienlenkin nuotiopaikan ja koskirannan kautta ja palata takaisin. Visit Suomussalmi kuvaa Niskakosken olevan luontokeskukselta noin kymmenen minuutin matkan päässä autolla ja kertoo merkityistä reiteistä koskivaroille sekä nuotiopaikoista ja laavuista Hossanjoen yläosan kalastuslupa-alueella(2). Nuotiopaikat.fi täsmentää Niskakosken nuotiopaikan sijaitsevan Niskakosken itärannalla aivan Hossan kansallispuiston itäpuolella, tämä linjaa sen, miten pysäköinti, Niskakosken tulentekopaikka ja kuivakäymälä sijoittuvat käytännössä samaan pysähdyspaikkaan(3). Trailrunning.fi:n Hossa-artikkeli kertoo, että alueella on yli 90 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä ja taukopaikoilla on tyypillisesti laavu tai autiotupa, tulipaikka ja huussi—hyvä taustasyy, että Niskakoski toimii nopeana Hossajoen rantaan johtavana etappina ennen pidempiä patikkoja(4). Talvella Hossan yrittäjien laduilla viitoitettu Kukkaron kierros kulkee samassa pysäköintimaisemassa, joten hiihtäjiä ja jalan liikkujia voi kohdata samassa pisteessä(4). Hossa - Juntusranta vesiretkeilyreitti kulkee myös tämän koskialueen läpi, joten kesällä rannalla näkee usein melontavälineitä(2). Kalastajien tulee huomioida Hossan kalastuslupa 5502 ja samoilla matkailusivuilla kuvatut harriksen ja taimenen suojelujaksot sekä alamittasäännöt(2). Ilman vieheitä voi silti kuunnella koskea ja käyttää Niskakosken tulentekopaikan istumapöytiä—tuo omat tulentekovälineet ja noudata voimassa olevia tulirajoituksia. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt selvästi vain tätä kävelyrengasta esittelevää trail overview -videota ilman laajempaa Hossa-mainontaa; sellainen voidaan lisätä myöhemmin, jos varmennettu klippi ilmestyy.

Seitenahvenisen retkeilyreitti on noin 3,7 kilometrin päiväretki lähellä Suomussalmen kuntakeskusta Kainuussa. Ajantasaisimmat saapumisohjeet, reittivarannot ja yhteys Soivaan Metsään löytyvät Visit Suomussalmen reittisivulta(1). Reppuretki-blogissa julkaistu Suomussalmi-artikkeli (kaupallinen yhteistyö Visit Suomussalmen kanssa) kertoo lammen maisemasta, pitkospuisista osuuksista ja marjoista käytännön retkeilijän näkökulmasta(2). Polku kiertää kirkasvetisen metsälammen Seitenahvenisen rantaa männyiköissä ja suomaisemassa; osa reitistä kulkee pitkospuilla. Alkupäässä tulee vastaan Seitenahveninen laavu ja kuivakäymälä lähellä sitä. Edempänä Seitenahveninen takkamaja on Seitenahveninnen takkamaja tulentekopaikan vieressä; takkamajaryhmästä löytyy myös polttopuusuoja ja kuivakäymälä. Noin 2,3 km alusta on Seitenahveninen pysäköintipaikka, josta reitille pääsee myös autolla. Talvisella ajanjaksolla Akonvaara-Seitenahveninen hiihtolatu ja Akonvaara-Seitenahveninen koirahiihtolatu kulkevat lähellä takkamaja-aluetta. Pitämän kuntopolut käyttää samaa laavu- ja tulipaikkakulmaa kesällä juoksua ja kävelyä varten. Myös Ämmänsaari - Seitenahveninen - Lomakylä Moottorikelkkaura kulkee näiden kohteiden kautta—huomioi moottorikelkkaliikenne risteyskohdissa. Pitämän asuinalueelta lähtee noin 1,7 kilometrin merkitty yhteys polku, joka liittyy lammen kiertävään pääsilmukkaan koillisnurkassa(1). Jatkamalla Kaunisniemen ja Soivaan Metsään viralliset ulkoiluluettelot kuvaavat yhteispituudeksi noin 6,3 km(3); Soivassa Metsässä on vuonna 1996 rakennettu suurikokoisten soitinten kokonaisuus ja harjulta avautuu näkymiä Hietajärvelle(1)(2). Maastopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty—tarkista voimassa olevat varoitukset Visit Suomussalmen tulipaikkasivun kautta(3).

Keihäslampi–Huosiusjärven polku on hyvin lyhyt, noin 0,3 km:n pätkä Hossan kansallispuistossa Suomussalmella, Kainuussa. Se yhdistää Keihäslammen rannan Huosiusjärven ja Huosilammen virkistysranta-alueeseen—kirkkaat vedet, kalastuslaiturit ja nuotiopaikat kuuluvat samaan rantaverkostoon. Laajempaan merkittyyn reitistöön, sulkuinfoon ja suunnitteluun kannattaa aloittaa Metsähallituksen Huosiuksen huikonen -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Suomussalmi kuvaa noin 8 kilometrin keltaisin merkittyä Huosiuksen huikonen -rengasta, johon pääsee luontokeskuksen luontopolkuverkoston kautta, ja mainitsee kolme tulentekopaikkaa päälenkillä(2). Tällä osuudella olet lähellä Hossan vilkkaimpia päiväretkipalveluja. Keihäslampi pysäköintipaikka ja Keihäslampi tulentekopaikka ovat lähellä Keihäslampi laituria ja Keihäslammen esteetön käymälää—kätevää kalastuksen tai pidempien reittien välipysähdyksen yhteydessä. Huosilampi pysäköintipaikka, Huosilampi invalaavu, Huosilampi tulipaikka ja numeroidut Huosilampi laituri -laiturit sijaitsevat Huosilammen rannalla; Huosilampi tulentekopaikka ja Hossanjärven esteetön melontalaituri ovat lähellä nuotiointiin ja pienveneiluun. Retkipaikan luontokeskuksen luontopolku-juttu tuo esiin Huosilammen esteettömät laiturit, ison laavun ja näkymät Huosiusjärvelle—hyvä tunnelmakuva, vaikka jutun reitti on pidempi kuin tämä noin 0,3 km:n yhteys(3). Hossa.fi kertoo, että Huosius-, Keihäs- ja Pieni-Hossalammella kirjolohta kalastetaan Hossan kirjolohitripla -luvalla(4). Koko päivän retkeilyyn voi jatkaa Huosiuksen huikonen -rengasreitille noin 8 km:n keltaiselle lenkille harju- ja vesimaisemissa, tai valita Hossan luontopolun opastauluineen Luontokeskus pysäköintipaikalta. Iijärvi - Hossa vesiretkeilyreitti kulkee monien samojen laitureiden ohi melonnalla.

Ajantasaisimmat tiedot Huosilammen rakenteista ja mittaluvuista löytyvät Visit Suomussalmin Huosilammen esteettömän polun sivulta(1). Metsähallitus kuvaa laajemman Hossan kansallispuiston palvelut ja säännöt Luontoon.fi:ssä, mikä auttaa lupien ja sesongin suunnittelussa(2). Suomussalmi on Kainuussa Hossan luontokeskuksen tuntumassa, osoitteessa Jatkonsalmentie 6. Reitin pituus on noin 0,8 kilometriä; Visit Suomussalmi kuvaa noin 1,3 kilometrin kierroksen, kun mukaan lasketaan luontokeskuksen parkkipaikan yhteys ja reitti lammen rantaa myöten(1). Luontevasti helppo perheretki kuuluu silti Suomen ”vaativa esteetön” -luokituksen piiriin, sillä luonnon kaltevuudet ja pitkosreunat edellyttävät arviota erityisesti manuaalipyörätuolin käyttäjältä—tarkista virallisilta sivuilta esteitä ja huoltotilanteita ennen lähtöä(1)(2). Huosilampi on yksi helpoimmista tavoista tutustua Hossan kävijäalueeseen: kirkas vesi, mäntyranta ja pohjoispään suo-osuus leveillä pitkospuilla ja opastetauluilla(1). Lammen eteläpään renkaalla ovat Huosilammen invakatos ja Huosilampi invalaavu Huosilampi tulipaikan lähellä—sopivat taukokohteet—ja Huosilampi laituri 3 sekä Huosilampi laituri 4 tuovat pyörätuolilla kalastettavan korkeuden veteen. Huosilampi tulentekopaikka jatkuu hieman rantaviivaa pitkin, ja Huosilampi laituri 2 ennen kuin polku kääntyy Öllöri laituria ja Hossan luontokeskusta sekä Luontokeskus pysäköintipaikkaa kohti. Keihäslampi pysäköintipaikka ja Huosilampi pysäköintipaikka tarjoavat vaihtoehtoisia lähtöpisteitä Huosin ja Keihäslammen tienvarsiparkkialueen lähellä(3). Alueen matkailusivut kertovat myös pyörätuolissa istuvan mahdollisuudesta kalastaa kirjolohia esteettömiltä laitureilta(4). Vapaa-ajan Kalastajan Hossa-artikkeli kertoo laiturien erilaisuudesta, syvänteen ympärillä liikkuvista kirjolohista ja heittotilan vaihteluista—hyödyllinen luettava, jos yhdistät kävelyn kalastukseen(3). Pitkä Sininen saavutus -maastopyöräilyreitti kulkee samassa järvimaisemassa, jos ryhmässä kaivataan jatkoa hitaan kierroksen jälkeen.

Tulijärven polku Suomussalmella Kainuussa on noin 1,3 kilometrin mittainen suunta yhteen suuntaan: se yhdistää Itärajan retkeilyreitin Tulijärvellä sijaitsevaan Tulijärvi autiotupaan ja Tulijärvi autiotuvan tulentekopaikkaan Tulijärven rannalla. Tämä on lyhyt metsäpistopolku rajavyöhykkeen lähistöllä — ei sama polku kuin Pyhä-Häkin kansallispuiston lähellä Saarijärveä kulkeva, paljon pidempi samanniminen kierros, joka näkyy myös muissa karttapalveluissa. Koko Itärajan verkon ja Tulijärven roolin Hossa–Martinselkonen-osuudella kannattaa aloittaa Visit Suomussalmen Hossa–Martinselkonen -kuvauksesta(1), jossa Tulijärvi mainitaan tauko- ja tupa-pisteenä. Aktiivisten vaeltajien ylläpitämä kumppanisivusto tiivistää Metsähallituksen ylläpitämän noin 160 kilometrin vaellusakselin ja viittaa edelleen osakuvauksiin(2). Jalkaisin-blogissa Säkkiaho–Tulijärvi -päiväkertomuksessa kuvataan viimeiset kilometrit järvelle: pääreitiltä lyhyt pätkä isorakeista sepelitietä ja siitä erkaneva noin puolentoista kilometrin pituinen merkitty pistopolku metsän ja suon läpi, rantaan Tulijärven tulipaikalle ja edelleen tuvan suuntaan lahden pohjoispuolta kiertäen(3). Taukokokonaisuudessa Tulijärvi autiotupa on yösijat tarjoava tupa, Tulijärvi autiotuvan tulentekopaikka on järven rannan nuotiopaikka ja Tulijärvi autiotuvan käymälä palvelee kuivakäymälänä. Paluu kulkee samaa pistopolkua takaisin Itärajan retkeilyreitille, joka jatkuu pohjoiseen Hossan suuntaan ja etelään Martinselkonen- ja rajaseudun päiväetappien kautta. Itärajan pääreittiä merkitään avomaastossa sinisin maalimerkein; pysy merkatuilla väylillä erityisesti rajavyöhykkeen lähellä(1)(3).

Reitti on noin 1,2 kilometrin pituinen etelä-lounassuuntainen pätkä Hossanjokea pitkin Suomussalmella, Kainuussa, Leveänkosken pysäköinnin ja Pystynkosken laavun välillä. Joki kuuluu Hossan ulkoilu- ja kalastusalueeseen: Visit Suomussalmin vesiretkeily Hossassa -sivu(1) kuvaa, kuinka Kuusikoski, Kaivoskoski ja Leveänkoski muodostavat noin 800 metrin koskijakson ja noin viiden metrin pudotuksen—vasen väylä melottavissa tavallisilla vedenkorkeuksilla—ja miten Pystynkoski jakaa virran, oikea haara melottavissa sekä kosken alapuolisella saarella laavu, jossa voi kuivatella varusteita. Visit Suomussalmin Hossanjoki-sivu(2) täydentää, että koskien rannoille kulkee merkityt polut ja että varrella on useita tulentekopaikat ja laavuja; samalla selviää perhokalastusrajoitus Kuusikoskella, Kaivoskoskella ja Leveänkoskella Hossan vapalupa-alueella (5502), harjus- ja taimenen hoito sekä tärkeimmät alamitat ja rauhoitukset. Pidemmän melontareitin virallinen kuvaus löytyy Luontoon.fi-palvelusta(3) – sama jokilaakso, laajempi vesiretkeilysuunnittelu. Noin 0,4 kilometrin kohdalla kuljet Leveänkoski taukokatos - ja Leveänkosken taukokatos-levähdyspaikkojen editse ja Leveänkoski taukokatos käymälä on lähellä—kätevä hengähdys ennen jatkoa Pystynkosken laavulle ja Pystynkoski laavu käymälälle noin 1,15–1,17 kilometrin kohdalla. Leveänkosken päässä Leveänkoski p-paikka - Kaivoskoski polku vie kohti Kaivoskoskea; samaa jokivirtaa käyttää myös Hossa - Juntusranta vesiretkeilyreitti. Reissuja vavan kera -blogin Hossanjoki-reissukertomus mainitsee kävelyn kohti Pystynkoskea ja tauon laavulla kahvin ja makkaran merkeissä—käytännön kuva samoista rannoista(4). Odota lyhyttä jokivarren metsäpolkua suositulla kalastus- ja melonta-alueella: anna perhokalastajille tilaa, vie roskat pois ja tarkista rauhoitukset ja luvat virallisilta sivuilta ennen onkimista tai perhokalastusta(2).

Peranka–Kukkuri on noin 9,1 kilometrin jalkapatikka pohjoisessa Suomussalmella Kainuussa: se kuljettaa Peranganjoen seudulta Hossan kansallispuiston laitamille Kukkurin autiotuvan luokse. Metsähallitus pitää Hossan kartat, ohjeet ja palvelukuvaukset Luontoon.fi-sivustolla(1), ja Hevonperteen laavu on samoissa materiaaleissa omana palvelumerkintänään(2). Visit Suomussalmi kokoaa autiotuvilla käyttäytymisen käytännössä—lukitsemattomat ovet, yö tai pari ilman ennakkovarausta, yhteinen polttopuutarve ja työkalut, kuivakäymälät sekä Hossan Luontokeskuksen numero 050 3844 692 paikan päällä avuksi(3). Noin 4,7 kilometrin kohdalla polku osuu Hevonperteen laavuryhmään Peranganjoen varrella: Hevonperse laavu, Hevonperseen laavu, kuivakäymälä ja nuotiopaikka sopivat tauolle tai suojaksi säälle. Laavu on maastossa kohdassa, jossa patikka ja Peranka–Hossa -melontareitti kohtaavat; Kalevan juttu kuvaa mutkan rauhalliseksi vaikka väylät risteävät(4). Samassa tekstissä viitataan myös paikannimen tarinallisiin juuriin(4). Noin 9,1 kilometrin jälkeen saavutaan Kukkuri autiotupa tulentekopaikkoineen ja käymälärakennuksineen—tuvilla soveltuvat Metsähallituksen autiotupien tavanomaiset säännöt, ja Visit Suomussalmi tiivistää etiketin ja yhteystiedot(3). Kukkurista jatkuu merkitty vaellusreitti Lehtovaara - Lipposensalmi kohti Lipposensalmea, jos haluat pidemmän päivän tai yhdistää yhteisiä lähtöpaikkoja. Pitkä melontareitti Peranka - Hossa vesiretkeilyreitti kulkee samassa jokilaaksossa ja käyttää samaa laavuristeykää; Hossan ympyräreitti Moottorikelkkaura ja lyhyemmät kelkkayhteydet osuvat talvella samaan linjaan, jos liikut myös moottorikelkalla. Muista varata päiväretki aikaa, ellei kulje kevyellä varustuksella nopeasti: jokimetsä, laavut ja tupapuuhien järjestely vievät oman aikansa.

Polku sijaitsee Suomussalmella, Kainuussa. Karttoja, retkeilyopasta ja laajempaa valikoimaa merkittyjä reittejä varten kannattaa aloittaa Visit Suomussalmin reittien ja luontokohteiden keskitetystä sivusta(1). Suomussalmen kunta ohjaa ulkoilijoita samaan hubiin sekä Outdooractive-palvelun digitaalisiin reittikokoelmiin ja Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden aineistoihin(2). Likajoen retkeilyreitti on noin 3,8 kilometriä meidän kartalla suuntaansa varteen jokivartta seuraavana, ei silmukkana. Puolivälin tuntumassa, noin 2,9 kilometriä lähdöstä, tulee Likajoki tulentekopaikka — virallinen nuotiopaikka joen äärellä ja luonteva taukokohta. Samassa kohdassa ristää Likajoen myllyn polku; lyhyempi yhteysreitti tuo vaihtoehtoisen lähestymistavan tulentekopaikalle ja sopii jatkeeksi, jos halua hieman enemmän vaihtelua. Maasto on tyypillistä kainuulaista järvi- ja sekametsämaisemaa: kapeaa polkua, juuria ja sateen jälkeen kosteita kohtia, joten tukevat kengät ovat perusteltuja lyhyestä matkasta huolimatta. Kävellen kannattaa varata suunnilleen 1–2 tuntia tauon kanssa. Tarkastetuissa lähteissä ei vahvistettu merkintäväriä tai talvikunnossapitoa; ajantasaiset tiedot ja mahdolliset sulut kannattaa tarkistaa Visit Suomussalmilta ja kunnan ulkoilulinkkien kautta(1)(2). Suomussalmen reitteistä löytyy myös Outdooractiven matkakohteisivulta, mikä helpottaa usean retken vertailua samalla matkalla(3). Puuhuollon ja käyttäytymisen ohjeet kannattaa lukea Likajoki tulentekopaikka -sivultamme.

Murhisalon reitti on noin 7,3 kilometrin patikointireitti Murhijärven ja Kirnulammen seuduilla Suomussalmella, Kainuussa. Käytännön tiedot, merkinnät ja ajankohtaiset huomiot kannattaa tarkistaa Visit Suomussalmista(1). Murhisalo on vanhaa kuusimetsää ja avointa suomaisemaa Lososuo–Saarijärven soidensuojelualueella ja vanhojen metsien suojeluohjelman alueilla; etelässä alue rajautuu Hietajärvi–Kuivajärven maisema-alueeseen, ja kokonaisuus on osa Kalevalapuistoa(1)(3). Jalkaisin-blogissa Kirnulammen ja Murhijärven välisellä osuudella kuvataan pitkiä pitkospuusuoria Lososuon ja Kuivasuon liepeillä ja helposti seurattavia sinisiä maalimerkintöjä metsäosuuksilla(2). Noin kilometrin kohdalla reitti kulkee Kirnulammen laavun ja Kirnulampi halkovaja käymälä -kokonaisuuden kautta varhaista taukoa varten. Risteyskohdasta jatkuu samaan suuntaan Itärajan retkeilyreitti ja lyhyempään rengaslenkkiin Saarisuon luontopolku. Autolla etelästä tuleville Kirnulampi pysäköintialue avaa pääsyn lähelle reittiä. Pohjoispäässä Murhijärven laavu avautuu järvelle, ja Murhijärvi polttopuusuoja -kuivakäymälä on samassa taukoklusterissa pidemmälle levähdyselle. Visit Suomussalmi kuvaa Murhisaloa päiväretkeilijöille, jotka hallitsevat maaston lukemisen ja haluavat vähemmän ruuhkaista polkua(1). Talvikunnossapitoa ei ole, eikä Martinselkoseen jatkuvaa pohjoisosaa enää ylläpidetä, joten jatkoyhteyksiä kannattaa suunnitella vain virallisten tietojen pohjalta(1).

Itärajan retkeilyreitti on noin 171,8 kilometrin päästä päähän kulkeva osuus Kainuussa Suomen itärajalla, ja se kuuluu Metsähallituksen ulkoilualueiden hoitoon. Suurin osa reitistä kulkee Suomussalmen kunnan alueella. Koko reitin kuvaukset, kartat ja ajantasaiset säännöt (mukaan lukien rajavyöhyke- ja suojelualueohjeet) löytyvät Luontoon.fi:n Itärajan retkeilyreitti -sivulta(1). Suomussalmen reittiarkiston Hossa–Martinselkonen -kuvaus tiivistää suositun noin 57 kilometrin kesävaellusosuuden: siniset maalimerkit, hyvät rakenteet, ei talvikunnossapitoa—hyvä lähtökohta lyhyempiin etappeihin, vaikka koko reitti ei olisi tavoitteena(2). Pohjoisesta reitti kulkee Hossan palvelualueen kautta: Hossan luontokeskus, Luontokeskus pysäköintipaikka ja Hossaari parkkipaikka, vene- ja melontalaiturit Öllörillä ja Keihäslammella sekä lyhyt Hossan polku -lenkki Huosilammen ja Keihäslammen tuntumassa laavuineen, nuotiopaikkoineen ja esteellisine taukopaikkoineen. Etelään päin metsä vaihtelee kangasmaista metsää, soita ja järvimaisemia. Noin 61 kilometrin kohdalla on Särkänmaja autiotupa kaivoineen ja nuotiopaikkoineen; Tulijärven ja Hämeahon autiotuvat (noin 70–78 km) sijoittuvat tyypilliseen rajaseudun männikkö- ja suomaisemaan. Syvälammen laavu Ruhtinansalmen seudulla (noin 93 km) ja Martinselkonen–Vieremänsuo -vyöhyke tarjoavat katoksia ennen Taivalkosken pysäköintialuetta, joka sopii logistiikkaan. Etelämpänä tulevat Aittojärven laavu, Hukkalampi, Karttimojoen venelossi ja Lintulammin autiotupa; Hoikanpää ja Teerilammin autiotupa jatkavat järvi- ja harjumaista etenemistä. Loppupäässä ovat muun muassa Veihtijärvi, Kirnulammen pysäköintialue, Tammikosken ja Louhenjoen laavut, Siikaniva, Kirnulammen laavu ja Murhijärven laavun seutu. Jalkaisin-blogi Säkkiaho–Tulijärvi -pätkältä(3) kuvaa sinisiä maalimerkkejä rajavyöhykkeen laidalla, pitkospuiden vaihtelevaa kuntoa ja hiljaista rajavyöhykkeen tunnetta—käytännön lukija-apua maaston luonteesta. Palveluja on tiheämmin Hossan ja Martinselkosen suunnassa; Suomussalmen sivu listaa Hossa–Martinselkonen -osuuden majoitusyrittäjiä(2). Vuokin Vienan reitti jatkaa omalle reitilleen siinä missä reitit kohtaavat. Odota pitkiä metsätiepätkiä ja kapeampaa polkua vuorotellen; suunnittele vesi tarkasti kuivilla harjuilla järvien välillä.

Reitti on noin 0,6 kilometrin lyhyt pistokulkuyhteys Hossanjoen itärannalla Leveänkosken pysäköintialueen ja Kaivoskosken välillä Suomussalmella, Kainuussa, Hossan kansallispuiston laidalla. Ylä-Hossanjoen koskien yhteys merkittyihin joenvarren polkuihin, laavuihin ja Kuusikosken, Kaivoskosken ja Leveänkosken perhokalastusalueen sääntöihin löytyy Visit Suomussalmi:n Hossanjoki-sivuilta(1). Sivuston melonta-osio kuvaa Kuusikoski–Kaivoskoski–Leveänkoski -kokonaisuuden noin 800 metrin koskijaksona viiden metrin pudotuksella; vasen väylä on laskettavissa kaikilla vedenkorkeuksilla—hyödyllinen tausta, jos lyhyen kävelyn yhdistää Hossa–Juntusranta -vesiretkeilyyn(2). Suomussalmi sijaitsee Kainuun itäosassa; tämä osuus on joenvarren yhdys, ei pitkä vaellus. Polun varrella tulee Leveänkoski taukokatos -levähdyskatos ja Leveänkosken taukokatos -nuotiopaikka, ja kuivakäymälä on lähellä—sopiva tauko ennen tai jälkeen koskimaiseman katselua. Hossa - Juntusranta vesiretkeilyreitti on pitkä melontareitti samassa joenkurkussa. Samasta pysäköintikeskuksesta voi jatkaa Leveänkoski p-paikka - Pystynkoski polku -reitille kohti Pystynkosken laavua ja Pystynkoskea tai yhdistää tältä rannalta pidempään melontaan. Anna muille joen käyttäjille tilaa: Kuusikoski, Kaivoskoski ja Leveänkoski on varattu vain perhokalastukseen Hossan vapalupa-alueella, ja lupa- sekä alamittasäännöt ovat viranomaisten määrittelemiä(1).

Tämä osuus on vain noin 0,1 km: lyhyt merkitty pätkä Hossan kansallispuiston Laukkujärven polkuverkossa, joka yhdistää varsinaisen Laukkujärven lenkin sekä Hakokosken laavun ja edelleen Hakokosken hujauksen. Viralliset kuvaukset sinisillä maalimerkeillä merkitystä noin 10 kilometrin Laukkujärven lenkistä, reitin varren palveluista ja talvikunnossapidosta löytyvät Luontoon.fi-sivuilta Laukkujärven lenkin omalta sivulta(1). Visit Suomussalmi kertoo ajo-ohjeet Hossalaislampien pysäköintialueelle Pistonlehdontielle sekä sen, miten retken voi pidentää lähtemällä Huosivirran pysäköintipaikalta ja yhdistämällä mukaan Hakokosken hujauksen(2). Yhdyspolkua tarvitset, kun nouset tai lasket Laukkujärven lenkin ranta- ja harjupolkujen ja Hakokosken laavun välillä: Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoittaja kertoo, että lyhyt sivupolku Hakokoskelle onnistui helposti ja että opasteet olivat paikoillaan; Hakokosken laavu on veden äärellä ja silta näytti vasta kunnostetulta(3). Hakokosken hujauksesta matkailusivuston reittiarkisto kuvaa noin viiden kilometrin keltaisin merkein kulkevan kierroksen Huosivirralta ja yhteydet Laukkujärven lenkkiin(4). Kuivakäymälä on laavun lähellä; tarkemmat tiedot löytyvät meidän Hakokoski laavu käymälä -sivulta. Laajempaa kontekstia antaa Matkalla Missä Milloinkin -blogin kuvaus Laukkujärven lenkistä Talasjärven ja Puukkojärven rannoilla, helposta kulusta ja muutamista jyrkemmistä kohdista sekä suosituksesta kulkea selkeiden sinisten merkkien kanssa myötäpäivään(5). Yhdyspolku ei korvaa koko reittiä, mutta tekee käteväksi pistäytyä Hakokoskella kiertämättä ensin erikseen Huosivirran parkkipaikkaa autolla. Suomussalmi on Hossan kansallispuiston pääosan kotikaupunki Kainuussa, joten suunnittele tämä pätkä osaksi Laukkujärven lenkkiä tai Hakokosken hujauksen päivää.

Pesiön retkeilypolku on noin 8,1 kilometrin pituinen päiväsuuntainen retkeilyreitti Suomussalmella Kainuussa harju- ja järvimaisemissa. Reitti kulkee Suomussalmella. Lähtöpisteistä, taukopaikoista ja ajankohtaisista tiedoista kannattaa aloittaa Visit Suomussalmen Pesiön retkeilypolku -sivulta(1). Polku kulkee Hiienvaaran Natura 2000 -alueella; Finnish Environment Institute kuvaa alueella laajoja vanhoja metsiä, harju- ja pienvesiympäristöjä, jyrkkiä itärinteitä noin 300 metriin merenpinnasta, soita ja boreaalisia luonnonmetsiä—liito-orava esiintyy suojeluperusteisena lajina(2). Visit Suomussalmi kuvaa reitin helppokulkuisena kokonaisuutena, jossa on muutama jyrkkä nousu, lyhyitä suo-osuuksia ja kosteimmissa kohdissa pitkokset; reitti on merkitty sinisin maalimerkein(1). Tauolle sopivat niemennotkot; polun varrella voi nähdä vanhoja pyyntikuoppia(1). Lähtöpään tuntumassa Ahvelan uimapaikan jälkeen tulee pian Julmanlampi tulentekopaikka ja Julmankankaan tulentekopaikan kuivakäymälä—varhainen tauko- ja nuotiopaikkakohta. Puolivälin tienoilla Sihosen laavu tarjoaa laavun ja pöytäryhmän; kuivakäymälät palvelevat Julmankangasta, Sihosen laavua ja Hiidenjärveä. Hiidenjärvi tulentekopaikka sijaitsee järven rannalla. Trekkarin Suomussalmi-kertomus mainitsee pysäköinnin ja infotaulut molemmissa päissä, hyvät merkinnät, puuvarastot ja vaihtelevan maaston, mukaan lukien näkymiä Hiidenjärvellä ja Hiidenjärvi–Sihonen-välillä(3). Reitti jakaa useita taukopaikkoja tietokannassamme olevan Pesiön retkeilyreitin kanssa—hyödyllinen vertailuun samassa maisemassa.

Ajankohtaiset tiedot reitin kunnosta, kartoista ja käyttöajasta löytyvät Visit Suomussalmen Haverinen–Varisjärvi -reittisivulta(1). Paikallinen matkailuneuvonta kertoo esitteistä ja yleisistä kävijätiedoista Ämmänsaaren alueella(3). Reitin pituus on noin 35,2 kilometriä yhtenä pistosuuntaisena kokonaisuutena Suomussalmella Kainuussa. Kulku yhdistää järvi- ja jokimaisemia, Haverisen liikunta-alueen ja Ämmänsaaren palvelut ennen pääteosuuksia Aittokosken laavun tuntumassa. Koko matka on kunnon kesäpäiväretki: varaa päivän valoisa aika ja taukoja laavuilla ja nuotiopaikoilla. Venäläisenahon suunnasta reitillä ovat heti Venäläisenahon laavu Parkkipaikka ja Venäläis aho laavu, laavun luona polttopuusuoja ja kuivakäymälä. Noin neljän kilometrin kohdalla tulevat Lentokentän laavu ja Lentokentän laavu parkkipaikka—taukopaikka ja pysäköinti niille, jotka liittyvät reitille autolla keskeltä. Keskiosassa on Aiton möljän laavu ennen Haverisen aluetta; samaa käytävää hallitsee myös Hallan pyöräreitti Ämmänsaari – Hyrynsalmen raja ja hiihtokeskuksen palvelut. Suomussalmen keskustan lähellä Jätkänpuiston tulentekopaikka ja Jätkänpuiston parkkiapaikka ovat kylpylä- ja hyvinvointialueen vieressä—luontevia taukoja Kiannon Kuohujen ja Jalonniemen lähellä. Reitti päättyy Aittokosken laavun tuntumaan Aittokosken varrella. Varisköngäs on Variskosken luonnontilainen putous, korkeutta noin 11 metriä Visit Suomussalmen kuvauksen mukaan(2). Lyhyempi merkitty polku Aittokoskentien varrelta sopii pelkkään putouskohteeseen. Kunnan reittikuvaus kertoo puissa olevista vihreä–valkoisista maalimerkeistä; kartassa punaisella merkitty osuus voi olla heikkokuntoisempi, merkkejä voi puuttua ja kaatuneita puita voi olla, ja Variskönkäälle suositellaan katkoviivalla merkittyä reittiä Aittokoskentieltä(1). Talvikunnossapitoa ei ole(1)(2).

Reitti on kartallamme yhtenäisenä noin 4,4 km pitkä Raatteen Portin museo- ja taistelumaastossa Suomussalmella Kainuussa. Visit Suomussalmi kuvaa laajempaa Raatteen Portin polkuverkostoa yhteensä noin 7 kilometrin mittaiseksi pitkospuiden, risteysopasteiden ja kolmen virallisen nuotiopaikan kanssa talvisodan taistelukentällä(1). Raatteen Portti julkaisee painetun polkukartan, kertoo polkujen ja pitkospuiden kulkevan vuosien 1939–1940 taistelualueella ja ohjaa polttopuuhankinnan museon Kanttiini Päämajaan sekä roskat museon pysäköintialueen jätepisteeseen(2). Kainuun matkailusivut sijoittavat Raatteen tien ja museon noin 20 kilometriin Suomussalmen kirkonkylästä itään ja esittelevät Talvisotamuseo Raatteen Portin, Talvisodan monumenttikentän sekä ulkoalueiden opastaulut museotien ja polkujen varrella(3). Maasto on keskivaikeaa: Visit Suomussalmi kuvaa kangasta, suon ylityksiä pitkoksilla ja vähäisellä käytöllä olleita kapeita polkuja; alueella on myös entisöityjä majoitteita, hautoja ja mahdollisia räjähtämättömiä ammuksia—kaivaminen ilman maanomistajan lupaa on kielletty(1). Kaislatuulin matkapäiväkirja kuvaa, miten mutkittelevat metsäpolut Raatteen Portin ympäristössä johtavat Talvisodan monumenttikentälle tuhansine kivineen ja keskellä olevaan Avara syli -muistomerkkiin—vahva päätös kävelyretkelle taistelumetsissä(4). Talvisin retkeilysivuilla ei ole koneellista latuhoitoa näille kävelyreiteille(1). Peuronkangas - Puras - Teerilampi Moottorikelkkaura kulkee laajemmassa Raatteen seudussa; anna tilaa kelkkaliikenteelle ja noudata paikallisia merkintöjä, kun käyttökaudet menevät päällekkäin.

Saarikylän luontopolku on helppo, noin 3,3 kilometrin pituinen kulttuuri- ja luontopolku Saarikylän alueella Ruhtinansalmen lähellä Suomussalmella, Kainuussa. Reitti on kuvattu retkeilyreittinä Saarikylän luontopolku -sivulla Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Suomussalmi kuvaa opastauluja ja maastossa näkyviä jälkiä, jotka avaavat alueen geologiaa ja elinkeinoja—tervanpoltto, järvimalmi, vesimyllyt, niittyladot ja vuolukiviteollisuus—ja nostaa esiin Isokallion kivis vieraskirjan Saarikylän erikoisuutena(2). Suomussalmen kunnan Retkikohteita-sivulla on kokoavia linkkejä Luontoon.fi-palveluun, Visit Suomussalmeen ja laajempiin ulkoilukohteisiin(3). Kävellen reitti sopii lyhyeksi kulttuuri- ja metsäretkeksi tyypillisessä kainuulaisessa järvi- ja kalliomaisemassa. Varata kannattaa noin tunnin, jos luet opasteita rauhassa. Talvikunnossapitoa ei ole; valitse jalkineet metsäpoluille ja mahdollisille juurakoille tai kivikolle sateen jälkeen(2).

Jumalissärkkien polku on noin 9,2 kilometrin pituinen päiväretkeilyreitti Suomussalmella Kainuussa Jumalissärkkien harjumaisemassa. Pysäköinnistä, kuvauksesta reitin kulusta ja ajantasaisista tiedoista kannattaa aloittaa Visit Suomussalmen Jumalissärkkien polku -sivulta(1). Vuokin kyläyhdistys kertoo lähtö- ja päätepisteistä, sinisten maalimerkkien uusimisista sekä toukokuussa 2024 alkaneesta viisivuotisesta Metsähallituksen kunnossapitosopimuksesta(2). Reitti kulkee tyypillistä kainuulaista pitkittäisharjua: kapeita hiekkaharjuja, kirkasvetisiä lampia ja männikköisiä metsiä puolukka- ja mustikkakasvustoin. Suuri osa reitistä kulkee Natura-rajauksen kannalta merkityllä alueella; VaaraKainuu kuvaa harjumuodostumaa, muun muassa kuikan pesimäympäristöjä sekä alueen merkitystä retkeilylle ja virkistyskalastukselle(3). Matkan varrella tulee vastaan Kiitteenranta kota noin puolivälin tienoilla ja Saarilammen laavu - Suomussalmi Saarilammen tuntumassa Jumaliskylän suunnalla—sopivat tauko- ja nuotiopaikat. Talvella sama laavun kohde kytkeytyy Jumalissärkän latuun kohti Vetosärkkiä; seuraa latu- ja hoitotiedotteita ajankohtaisesta kunnosta. Polku seuraa vanhoja kulkuväyliä Vuokin ja Jumaliskylän välillä, jotka jatkuivat Vienan reitin suuntaan(3). Odota luonnonpohjaista polkua, lyhyitä jyrkkiä nousuja harjurinteillä ja paikoin metsätalousnäkymiä Vuokkijärven lähellä(1). Varataan puoli päivää taukoineen; helteellä juomavettä mukaan.

Saarisuon luontopolku on kartallamme noin 5,7 kilometrin mittainen reitti Suomussalmen kunnassa Kainuussa Murhisalon luonnonsuojelualueella. Polku kulkee Saarisuon suoalueen kautta kohti Kirnulampia Lososuo–Saarijärven soidensuojelualueen ja vanhojen metsien suojelualueiden reunamilla. Ajankohtaisista palveluista ja Hossan kansallispuiston alueesta vastaa Metsähallitus; perustiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Via Karelia kuvaa punaisella merkittyä Saarisuon retkeilypolkua Kirnulammen ja Saarisuon ympäri ja mainitsee suoalueen monipuolisen linnuston(2). Visit Suomussalmi esittelee Murhisalon laajemman reittiverkoston, pysäköinnin ja ajo-ohjeet keskustasta(3). Itärajan retkeilyreitin yhteisösivusto kokoaa yhteen pitkän itärajan vaellusreitin kuvauksen(4). Reitti sijaitsee Suomussalmella. Kirnulammen tuntumassa, noin 5,4 kilometrin kohdilla, Kirnulammen laavu tarjoaa taukopaikan lammen rannalla; laavun lähellä on kuivakäymälä ja halkovaja. Tässä risteyksessä yhtyvät Itärajan retkeilyreitti ja Murhisalon reitti, joten päiväretken voi jatkaa niitä pitkin tai palata samaa reittiä. Murhisalo sopii retkeilijälle, joka haluaa rauhallista korpimaisemaa ja suota ilman ruuhkaisinta luontokeskuksen ydinalueen kävijämäärää. Kartallamme reitti ei ole rengas. Murhisalon reiteillä ei ole talvikunnossapitoa(3).

Hirvassuo lintutornin polku on noin 0,2 kilometrin kävelylenkki Hirvasjärven rannalla Suomussalmella. Reitin varsinainen kohde on Hirvasjärven lintutorni, jonne polku kulkee lyhyen matkan tien varresta. Visit Suomussalmi kertoo lintutornin sijaitsevan noin 32 kilometrin päässä Suomussalmen keskustasta osoitteessa Juntusrannantie 308, 89600 Suomussalmi, ja luokittelee sen kunnan luonto- ja lintukohteisiin Juntusrannan järviseudulla(1). Kainuu.fi:n matkailun yleisesittely asettaa Suomussalmen osaksi Kainuun kansallispuistoja, reitistöä ja järvimaisemia hyödyntävää kokonaisuutta, mikä auttaa suunnittelemaan lyhyitä lintutornivierailuja pidempiin vaelluspäiviin(2). Suomussalmen reittejä ja luontokohteita kokoava verkkosivu ohjaa digitaalisiin reittikuvauksiin ja kertoo, että kartta-aineistoa ja retkeilyoppaita saa myös paikalliselta matkailuneuvonnalta(3). Kokemus kiteytyy torniin: ota kiikarit mukaan, kävele portaissa maltilla ja tarkkaile Hirvasjärven rantakaislikkoa ja avoveden lintuja. Matka on niin lyhyt, että moni yhdistää käynnin muihin samalle tieosuudelle sijoittuviin lintutorneihin—Visit Suomussalmi listaa esimerkiksi Kulmajärven ja Kylmäjärven tornit hieman kauempana Juntusrannantiellä—tai jatkaa pidemmälle kohti Hossaa ja Martinselköstä, kun tarvitsee enemmän kilometrejä. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa ja on matkailijalle helppo yhdistää Kainuun muihin luontokohteisiin.

Tämän vaellusosuuden suunnitteluun Hossan kansallispuistossa kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Lehtovaara–Lipposensalmi -reittisivulta, josta saat virallisen kuvauksen, kausivaroitukset ja yhteydet muihin puiston polkuihin(1). Visit Suomussalmi kertoo, että Hossan kävelyreitit on rakennettu rengas- ja yhdistelmäverkkoon, josta voi koostaa päiväretken tai pidemmän vaelluksen, ja ohjaa tulostettavaan puiston kartta-PDF:iin(2). Retkipaikka esittelee laajasti, millaisesta kohteesta on kyse—kirkkaat vedet, luonnonmetsä ja esimerkiksi Värikallion kalliomaalaukset—joten hahmotat maiseman luonteen jo ennen reissuun lähtöä(3). Reitti on noin 19,9 kilometriä ja kulkee päästä päähän, ei rengasreittinä. Se sijaitsee Suomussalmella Kainuussa Lehtovaaran lähtöparkkipaikalta Lipposensalmen laavujen suuntaan. Lehtovaara pysäköintipaikalta polku saavuttaa pian Kukkuri autiotuvan ryhmän: avoin autiotupa, Kukkuri autiotupa tulentekopaikka ja Kukkuri autiotupa käymälä ovat kävelymatkan päässä toisistaan noin kahden kilometrin kohdalla. Avointen autiotupien luettelo nimittää Kukkurin viiden tupan joukkoon ja mainitsee enintään seitsemän henkeä samoilla varusteilla kuin muissakin puiston autiotuvissa, mukaan lukien polttopuut(5). Peranka – Kukkuri -kävelyreitti yhtyy tälle tuvan liepeille pohjoisesta; Koillissanomat tiivistää Hevonperseenmutkan laavun paikan Peranganjoen risteyksessä, jossa Peranka–Hossa -vaellus- ja melontareitit kohtaavat, ja paikan nimen taustoja—hyödyllistä, jos yhdistät tämän eteläisempään lähestymiseen Perangasta(4). Noin viiden kilometrin kohdalla reitti kulkee Lavajärvi autiotuvan lammelle; Lavajärvi autiotupa tulentekopaikka ja Lavajärvi autiotupa käymälä ovat tuvan tuntumassa. Sama vierailija-ohjeistus antaa Lavajärvelle viiden hengen kapasiteetin kansallispuiston autiotupakäytännön mukaisesti(5). Itämpänä reitti ohittaa Aittojoki pysäköintipaikan sekä Aittojoki tulentekopaikan ja Aittojoki tulentekopaikka käymälän, mikä sopii kahden auton lähetti-reiteille. Nimettömänkoski tulentekopaikka ja Syrjäsalmi laavu muodostavat keskiosan levähdyspaikan; erittäin lyhyt Nimettömänkoski polku liittyy samaan kohtaan, jos haluat pienen sivusilmukan kosken ja laavun kautta. Reitin loppupuolella metsä- ja järvimaisema jatkuu kohti Joukovirta laavua ja Joukovirta laavu käymälää, sitten Joukojärven pirttiä, Riihelää ja Körmelö Log cabin -kohdetta, joissa majoitus- ja osoitetaso auttavat, jos kaipaat mökkiöötä autiotuvan sijaan. Vaellus päättyy luontevasti Lipposensalmen laavuun, Lipposensalmi laavuun ja Lipposensalmi laavu käymälään. Lipposensalmen päästä yhteys jatkuu helposti Lipposensalmi – Huosivirta -polulle kohti Huosivirta pysäköintipaikkaa ja Kokalmuksen kierrokseen Hossalaislammilla; kesällä Sininen saavutus -maastopyöräreitti käyttää osin samaa opaste- ja risteyslogiikkaa, joten pyöräilijät voivat ilmestyä samaan ristikkoon(2)(3). Hossan luontokeskus neuvoo tupien ja reittien osalta; autiotupasivulla on numerot +358 20 639 6041 ja +358 40 751 7221(5).

Hanhilampi–Saarijärvi polku on lyhyt, noin 2,2 kilometrin mittainen pätkäys Hanhilammen pysäköintialueelta kohti Saarijärven metsäjärven pohjoisrantaa Suomussalmella Kainuussa. Se sijoittuu Saarijärven aarnialueen vanhametsämaisemaan, jota Metsähallitus esittelee Luontoon.fi-palvelussa yhdessä pidemmän Saarijärven kierros -silmukan kanssa(1). Oman kunnan ulkoilulinkkejä varten Suomussalmen kunta pitää retkikohteita-esittelysivua, jolta löytyy viitteet Luontoon.fi:hin ja matkailusivustolle laajempien reittiluetteloiden ääreen(2); Suomussalmen matkailusivusto kuvaa kunnan reittivalikoimaa lyhistä lenkeistä pitkiin vaihtoehtoihin(3). Auton voi jättää Hanhilampi pysäköintialueelle — kävellen vain lyhyen hetken metsätielle, josta polku lähtee — ja kulkea polkua järveä kohden. Noin kahden kilometrin kävelyn jälkeen tulee Saarijärvi Pohjoisranta tulentekopaikka järven pohjoisrannalla; se toimii taukopaikkana ennen paluuta samaa reittiä tai jatkoa Saarijärven kierrokselle. Tämä noin 11,8 km:n silmukka kohtaa saman rannikon, joten lyhyen yhdistelmän voi pidentää huomattavasti pidemmäksi päiväksi, jos varsinaisen kierroksen olosuhteet sopivat ryhmällesi(1)(4). Retkiseikkailu mainitsee tämän yhdysosuuden nimeltään Saarijärven aarnialueen kohderyhmässä 2,2 kilometrin mittana samojen isompien reittien rinnalla(4). Avoimessa reittiprofiilissa viitataan kesäiseen patikointiin ja erittäin helppoon haastavuusluokitukseen(5). Ennen lähtöä kannattaa silmäillä Luontoon.fi:tä ja Suomussalmen kunnan materiaaleja päivittyvistä asioista — esimerkiksi naapurireitin siltojen tilanne, mahdolliset kausipoikkeamat Saarijärven kierroksella, nuotiokäytännöt ja talvikulku(1)(2).

Hakokosken hujaus on vaellusreitti Hossan kansallispuistossa. Suomussalmi sijaitsee Kainuussa, ja reitti kulkee kansallispuiston järvi- ja harjumaisemissa. Reitin pituus on noin 4,4 kilometriä tässä kartoituksessa; matkailijamateriaalit ja Metsähallituksen reittikuvaukset pyöristävät usein noin viiteen kilometriin(1)(2). Metsähallitus julkaisee reitin kartan, kuvauksen ja ajantasaiset tiedot Luontoon.fi:ssä(1). Visit Suomussalmi kertoo reitin luonteesta: polku kulkee Syvä-Hoiluan, Hakoharjun, Hakokosken ja Torkonluikean maisemissa, keltaisin merkein, pääosin helppokulkuisena mutta jyrkempiä nousuja myös(2). Noin 1,2 kilometrin kohdilla tulee Hakokosken laavu ja Hakokoski laavu käymälä—luonteva tauko koskimaisemassa. Torkonluikea tulentekopaikka on noin 3,8 kilometrin kohdilla. Reitti päättyy Pikku-Hossan ranta-alueelle: Pikku-Hossa vuokratupa, Laituri Pikku-Hossa, Pikku-Hossa ulkotulipaikka ja Kuivakäymälä Pikku-Hossa, sekä Huosivirta pysäköintipaikka, Huosivirta tulentekopaikka ja Huosivirta p-paikka käymälä samassa päätepisteessä. Vuokrattavasta tuvasta ja laiturista löytyy lisätietoa meidän Pikku-Hossa vuokratupa- ja Laituri Pikku-Hossa -sivuilta. Sama polku-osuus on osa pitkää Sininen saavutus -pyöräilyreittiä, ja Hakokoskelta yhteydet jatkuvat Laukkujärven lenkille (10 km) ja Huosiuksen huikoselle (8 km)—joten päiväretken voi jatkaa pidemmäksi tai palata Huosivirran pysäköinnille isomman kierroksen jälkeen. Kuono kirjassa -blogin Hossa-viikko yhdisti Hakokosken hujauksen ja Värikallion kaarros -lenkin samalle päivälle kevyeksi kokonaisuudeksi(3).

Likajoen myllyn polku on noin 2,1 kilometrin yksisuuntainen joenvarren kävely Likajoen varrella Suomussalmella, Kainuussa — lyhyt metsäinen pätkä, jonka nimi viittaa myllyperinteeseen joen partaalla. Reitti istuu luontevasti samaan Likajoen virkistyskokonaisuuteen kuin pidempi Likajoen retkeilyreitti, ja molemmat kuvaukset löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta. Ajantasaisimmat reittikuvaukset, karttatasot ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa Likajoen myllyn polku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Suomussalmen kunta kokoaa retkeilylinkit retkikohteita-sivulleen, mukaan lukien viittaukset Visit Suomussalmeen ja alueen Outdooractive-karttaan(2). Visit Suomussalmen reittien yleisesittely asettaa lyhyet lähilenet isojen kohteiden, kuten Hossan ja Martinselkosen, rinnalle, kun suunnittelet laajempaa retkeä kunnassa(3). Maastossa reitti on kevyt päiväretkeilyä: polku kulkee metsän ja joen välissä vaihtelevassa maastossa. Noin 1,75 kilometrin kohdalla lähtöpäästä saavutat Likajoki tulentekopaikan, hoidetun nuotiopaikan, jossa voit pitää tauon ja valmistaa vaikka kahvit ennen paluuta tai jatkoa muille Likajoen reiteille. Sama tulentekopaikka esiintyy myös Likajoen retkeilyreitin varrella, joten päiväkulkijat voivat kohdata vaeltajia, jotka ovat tulleet pidemmältä merkityltä reitiltä. Ota tulitikut ja polttopuut mukaan, ellei kohteen ohjeissa toisin mainita, noudata metsäpalovaroituksia ja jätä nuotiopaikka siistiksi.

Kokalmuksen kierros kulkee Hossan kansallispuistossa Suomussalmella, Kainuussa. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä pääosin helppokulkuiseksi ja tasaiseksi yhteiseksi väyläksi patikoijille ja maastopyöräilijöille; Muikkupuroon ulottuu esteetön osuus ja taukopaikkoja on kirkasvetisten järvien äärellä(1). Visit Suomussalmi listaa rakenteet, varoittaa navigaattoreista jotka vievät kohti Vitosta, ja linkittää painettuun esitteeseen kartan luettavuuden vuoksi(2). Matkalla Missä Milloinkin -blogin kirjoittajat kuljettivat vastapäivään, viittaavat Luontoon.fi:n 4–5 tunnin arvioon ja avaavat Muikkupuron, turpeella ja sammalella tiivistetyt porotallit sekä muut ranta-/järvimaisemat syksyiseltä kierrokseltaan(3). Retkipaikka-artikkeli kertoo, miksi Muikkupuron laavu nousee esiin: leveä hiekkapohjainen puro kahden järven välissä, ei erillistä huippunäköalaa(4). Kävelystä ja elämästä -teksti täsmentää askellusta: rento esteetön osuus Muikkupuron laavulle, sitten tavallinen metsäpolku rantaviivoja myötäillen, pitkospuita kosteissa kohdissa, hyvät punaiset opasteet ja kesäisin kannattavat hyttysvarusteet(5). Reitin pituus on kartallamme noin 12,9 kilometriä yhtenä kävelylinjana Kokalmuksen ja Hossalaislampien seuduilla. Esitteet ja matkailukortit pyöristävät usein noin 14 kilometriin, mikä kertoo saman kokoluokan päivämatkasta. Lähtö tapahtuu käytännössä Hossalaislampi pysäköintipaikalta linjan pohjoispäässä. Tuntumassa ovat Pieni-Hossalaislampi tulentekopaikka ja PieniHossalaislampi laituri sekä Hossalaislampi p-paikan käymälä ja Invakäymälä Hossalaislammit. Noin puolen kilometrin kohdalla Pitkä-Hoilua tulentekopaikka 1, Pitkä-Hoilua laituri ja Pitkä-Hoilua pysäköintipaikka tarjoavat vaihtoehtoisen lähdön järvelle. Varhaisten lampien jälkeen reitti etenee kaakkoon Pitkä-Hoilua tulentekopaikka nro 2:n kautta kohti Lipposensalmen laavu-, Lipposensalmi laavu- ja salmiosuuksia. Kokalmus laavu ja Kokalmus laavun käymälä keskittyvät kannaksen taukapaikkoihin; Rytikangas pysäköintipaikka on linjan sivussa eteläisemmältä ajotieltä. Porotalli tulee vastaan pohjoisemman rannan osuudella, ja Kokalmus tulentekopaikka täydentää Kokalmuksen rantaa. Kokalmuksesta pohjoiseen AlaValkeinen autiotupa tulentekopaikka ja Ala-Valkeinen autiotupa muodostavat pääautiotuparyhmän Ala-Valkeinen autiotupa käymälän kanssa—tarkemmat tupasäännöt omalla Ala-Valkeinen autiotupa -sivullamme. Sen jälkeen linja kääntyy kohti Muikkupuro laavua ja Muikkupuron invakäymälää ennen paluuosuutta Hossalaislampien palveluihin. Sama parkki toimii myös Laukkujärven lenkin lähtönä, ja Muikkupuron esteetön reitti jakaa Muikkupuron alueen lyhyeen esteettömään retkeen(3).

Hossan luontopolku on noin 2,9 km pitkä kansallispuistokävely Hossan kansallispuistossa Suomussalmella, Kainuussa. Reitin viralliset tiedot ovat Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Visit Suomussalmi esittelee polun lyhyenä retkeilynä puistossa(2). Virallinen kuvaus kiertää Huosilammen ja pienempien lampien harjumaisemassa; kulku on merkitty sinivalkoisin käpymerkein ja ruosteenvärisin viitoin retkeilijöiden kuvausten mukaan(3). Reilu tunti rauhallisella tahdilla on realistinen arvio(3)(4). Lähtö suuntautuu pian Huosilampi laituri 2:n ja Huosilampi invalaavun kautta Keihäslampi laiturille. Huosilampi tulentekopaikan ja Keihäslampi tulentekopaikan luona on hyviä taukoja; Huosilampi pysäköintipaikka ja Keihäslampi pysäköintipaikka palvelevat niitä, jotka haluavat aloittaa rannan pysäköinnistä eivätkä luontokeskukselta(3). Hossanjärven esteetön melontalaituri tuo liikuntaesteisetkin järven ääreen melonta- ja kalastusnäkymiin. Opastaulut kertovat Hossan historiasta ja luonnon moninaisuudesta(2)(4). Matkan edetessä nousu kaventuu kangasmännikköön ja näköaloihin kohti Huosiusjärveä; Taipaleita-blogin kuvauksessa avautuu kirjava suppa- ja harjumaasto sekä yhteys pidempiin reitteihin kuten Huosiuksen huikos ennen paluuta Huosilammen ympäri(3). IKOSKI, eräkämppä ja HUOSIUSJÄRVI, eräkämppä sijaitsevat hieman sivussa varsinaisesta kulkulinjasta, mutta samassa järvi- ja harjumiljöössä yöpyville. Loppupätkällä kulku kulkee Huosilampi laituri 4:n, Huosilampi laituri 3:n ja Huosilampi tulipaikan kautta Huosilammen invakatoksen ääreen, josta on katos tuliaistelttaa sateella. Reitti päättyy Öllöri laiturin ja Hossan luontokeskuksen sekä Luontokeskus pysäköintipaikan suuntaan. Nurmiselkä-Jatkonjärvi melontareitti esteetön, Hossan kansallispuisto jakaa osan Huosilammen laituripaikoista ja taukopaikoista tämän kävelyn kanssa. Retkipaikan juttu korostaa esteettömiä laitureita, Hossa 5502 -virkistyskalastuslupaa koskevia mahdollisuuksia siellä missä ne pätevät, ja liki kahtakymmentä pientä opaskylttiä lenkin varrella(4). Taipaleita sijoittaa polun Suomen 40. kansallispuiston juhlamiljööseen ja kuvailee puiston kävijämäärien kehitystä avajaisten jälkeen(3). Tarkkaan tälle luontopolulle sopivaa esittelyvideota ei löytynyt; valtaosa osumista koskee muita Hossan reittejä tai tapahtumia.

Huosiuksen huikonen on noin 7,9 kilometrin merkitty rengas Hossan kansallispuistossa Suomussalmella, Kainuussa, harjujen ja kirkasvetisten metsäjärvien välissä. Visit Suomussalmi kertoo reitin perustiedot, nuotiopaikat ja käytännön vinkit omalla Huosiuksen huikonen -sivullaan(1), ja Metsähallitus kokoaa laajemman puiston retkeilyohjeen Luontoon.fihin(2). Reitti on merkitty keltaisin merkein; matkailusivu luokittelee kulun helpoksi tai keskivaikeaksi kokonaisuutena: pääosin tasaista kangaspolkua ja lyhyitä, jyrkempiä harjunnousuja järvimaisemissa(1). Suuri osa lenkistä kulkee samalla keltaisella linjalla kuin Harjujen huikonen -kesäpyöräilyreitti Huikosen harjulla, joten kesällä kannattaa väistää pyöräilijöitä yhteisillä osuuksilla(1). Voit myös liittyä renkaalle Hossan luontokeskuksen suunnasta Luontokeskuksen luontopolun kautta, kuten Visit Suomussalmi ohjeistaa(1). Tyypillinen autolla-lähtö on Huosivirta pysäköintipaikka Jatkonsalmentiellä. Ensimmäisen kilometrin aikana tulee Huosivirta tulentekopaikka ja Pikku-Hossan niemi veden äärellä: Pikku-Hossa vuokratupa, Laituri Pikku-Hossa ja Pikku-Hossa ulkotulipaikka sijaitsevat tiiviisti Mykräsalmi heteen tuntumassa, mukavana taukopaikkana ennen kuivaa harjumetsää. Kuivakäymälät löytyvät tästä avausalueesta ilman, että niitä tarvitsee erikseen nimetä taukopaikkana. Noin 3,3 kilometrin kohdalla Keihäslampi pysäköintipaikka toimii keskipistedropin paikkana lyhyempää yhdistelmää ajatellen. Sen jälkeen polku kulkee Huosilammen rannikolla, missä Huosilampi invalaavu, Huosilammen invakatos ja Huosilampi tulentekopaikka ovat lähellä Luontokeskus pysäköintipaikkaa—kätevää, jos suunnistat Metsähallituksen palveluiden ja taukotilojen luota. Luontokeskus pysäköintipaikka sopii myös niille, jotka lähestyvät Hossan luontokeskusta. Vähän eteenpäin metsätiellä HUOSIUSJÄRVI, eräkämppä kruunaa järven yläpuolen vuokrattavalla erätuvalla. Iikosken osuudelle kokoontuu uimaranta ja tulentekopaikat: Iikoski parkkipaikka, Iikoski tulentekopaikka 1 ja Iikoski tulentekopaikka 2 sekä Iikoski uimaranta keittokatos/liiteri/uimakopit, ja IIKOSKI, eräkämppä sijaitsee tuolla puolen rantaa—uintia, pitkää taukoa tai vuokrattavaa yöpymistä ajatellen. Länsipuolen sulkurengas laskeutuu Torkonluikea tulentekopaikalle Torkonluikean koskialueelle; sama taukopaikka kuuluu myös lyhyempään Hakokosken hujaus -päivälenkkiin, jos haluat yhdistää kaksi merkittyä rengasta Huosivirran pysäköinnistä. Wannabe Juoksija kuvaa Huosiuksen huikonen -päivää retkenä, jossa kirkas vesi ja harjumetsän rauha korostuivat erityisen selvästi ilman yhtä dominoivaa huippunäköalaa(3).