Vaala Kartta

Kaaresjärven ja Oulujärven rannalla sijaitseva avotulimökki, jossa on perinteinen tiilinen takka.

Kaarresalonin kota

Autiotupa, erämaamökki, jossa on kerrossängyt ja takka. Rakennus toimi aiemmin saunana, mutta vuonna 2022 se muutettiin erämaamökiksi. Mökissä on kaksi huonetta, joissa on vuodepaikat 1+4 hengelle, liesi ja takka.

Pookin Pirtti on kaksioinen vuokramökki, joka sijaitsee Rokuan kansallispuiston korkeimmalla huipulla, Pookivaaralla. Vuokraat koko mökin omaan käyttöösi.

Oulujärven retkeilyalueen retkeilyreitti on noin 13,5 kilometriä yhtenä kävelylinjana Manamansalolla, Oulujärven suurimmalla saarella, Vaalassa, Kainuussa. Tarkemmat palvelukuvaukset ja ylläpito tälle reitille löytyvät Luontoon.fi-palvelun reittisivulta(1). Maisema kuuluu Rokua UNESCO Global Geoparkiin, ja vuonna 1993 perustettu, 78 neliökilometrin sisävesien retkeilyalue on Suomen ainoa laatuaan; reiteistä ja rakenteista vastaa Metsähallitus, ja saaren käytännön kuvaukseen kuuluu kalastusalueiden ja taukopaikkojen näkökulma myös Vaalan kunnan matkailusivulla(2). Maaston luonne—helppoja männikkö- ja jäkäläkankaita, kirkasvetisiä suppalampeja, suoria sinisiä puumerkkejä ja taukopaikkoja laavuilla ja nuotiopaikoilla—kuvaa Retkipaikka-perheretki(3). Teeriniemen satama-alueelta reitti käynnistyy järven ja veneilyn palvelujen ääreltä: Teeriniemi veneenlaskuluiska, Teeriniemi satama laituri ja Teeriniemen vieraslaituri ovat heti alkupäässä, ja Manamansalonn parkkipaikka sekä Manamansalon P-ule tulevat vastaan alkumatkasta. Manamansalo KARPALO, lomamökki edustaa vuokramökimahdollisuutta reitistön varrella. Makkaraniemi takkatupa on luonteva taukopaikka saaren pohjoispuolella, kun metsä- ja rantamaisema vaihtelee. Painanne nuotiopaikka tarjoaa nuotion ja suppaihin viittaavan ympäristön. Särkisen rannalla kokoonnutaan Särkisen puolikota, Särkinen tulip, Särkinen nuotiopaikka 1. (ent. kota) ja Särkinen nuotiopaikka 2. -kohteiden ääreen; Retkipaikka kertoo esteettömästä, noin puolen kilometrin osuudesta Teeriniemen parkista Särkisen esteettömälle puolikodalle(3). Iso-Peura takkatupa on rauhallisen lammen rannalla takkatupineen ennen tai jälkeen viimeisten nuotiopaikkojen. Reittilinjasto liittyy muuhun ulkoiluun saarella: Manamansalon polkupyöräreitti kulkee samaan verkostoon osin päällekkäin, Teeriniemen sataman veneväylä kuvaa sataman vesi-/rantayhteyttä, Teeriniemen ladut on talvella hoidettava latu, joka käyttää samoja taukoja, ja Vaalan retkiladut linkittyy laajempaan vaellusladustoon yhteisten taukojen kautta, esimerkiksi Makkaraniemi takkatuvan seudulla. Retkipaikka kuvailee helppoa kulkevuutta ilman jatkuvia jyrkkiä nousuja, paikoin pitkospuupätkiä ja lyhyitä pistoja esimerkiksi Kota-Peuralle ja Syväjärvelle, jos sinisiä merkkejä seuraa edelleen(3). Kalastusluvat ja istutukset joillakin lammilla ovat erillinen käytäntö; yhdistä retkipäivään onkiminen vain virallisten ohjeiden mukaan.

Reitti on noin 0,4 kilometrin piiri Vaalan Pelson kylässä Kainuussa—pieni elämyspuisto mustakuusikossa, jossa ITE-henkiset betonihahmot ja kylästä kerrottu tarina tekevät metsästä taidenäyttelyn. Ajantasaisimmat tiedot ja pitkä kunnostuskertomus löytyvät Vaalan kunnan Lumotun Hallan Maa -sivulta(1). Maaseudun Sivistysliitto kuvaa vuonna 2021 talkoilla valmistunutta Lumous-porttia päristä ja riukuaitarangoista, Pelson vankilan hallinnoimaa ja Senaatti-kiinteistön omistamaa aluetta, johon kuuset istutettiin 1970-luvulla, sekä vapaata käyntiä noin puolen kilometrin polulla sammaleiden ja riidenliekojen keskellä(2). Kulttuurikauppila uutisoi Toivomuskaivo-ympäristötaideteoksen julkistuksen syksyllä 2021 osana samaa elvytystä(3). Polulla kulkee istutetun kuusikon alla taruhahmoja, hiisiä ja eläinhahmoja betonista—alun perin Kerttu Mehtälän ja Arja Mustaniemen sekä kylänväen luomus, myöhemmin kunnostettu Vaalan nuorten työpajan, Valmennuspaja Lokin, Verty- ja Lähde!-hankkeiden, Vaalan Kulttuuriklubin, Pelson kyläyhdistyksen ja MSL:n ohjelmien kautta, kun veistokset olivat rapistuneet(1)(2). Vaalan kunta viittaa Radio Suomen Oulun kuunnelmaan ja Kulttuurikauppilaan, jos haluat Hallan lumous -tarinan myös ääneen(1). Saman ulkoilukokonaisuuden vieressä kulkevat kartallamme Pelson kuntorata ja Pelson latu; veistospolku kulkee lähellä Pelson pistooliampumarataa, joten noudata mahdollisia ampumaradan turvaohjeita ja pysy yleisellä polulla. Maasto on luonnontilainen metsäpolku ja paikoin juurakkoista ja kivistä(2). Tämä on kulttuurinen luontokohde eikä erämaa-vaellus—varaa 20–40 minuuttia lukemiseen ja kuviin.

Ajantasaiset kartat, kansallispuiston säännöt ja tämän reitin palvelutiedot löytyvät ensisijaisesti Luontoon.fi:n Pookinpolku-sivulta(1). Rokua.comin retkeilyosio täydentää kuvaa tyypillisistä kulkemisajoista ja muistuttaa pysymään merkityillä reiteillä herkässä harjumaisemassa(2). Outdoor Familyn lokakuisen retkikertomuksen kannattaa lukea, jos haluat maaston kuvauksen portaineen ja pitkospuineen sekä rehellisen arvion Pitkäjärven pysäköintitien ajokelpoisuudesta—syksyllä ja lumella kannattaa suosia virallisia talvipysäköintejä(3). Reitin pituus on noin 4,1 km. Se kulkee Rokuan kansallispuistossa Vaalassa, Kainuussa, osana UNESCOn Rokua Geopark -aluetta. Maisema on tyypillistä Rokuaa: jäkäläpeitteistä männikköä hiekalla, suppia ja jääkauden muovaamaa pienpiirteistä reliefiä. Jo heti Pitkäjärvi puolikodalta lähdettäessä olet järvenrantavyöhykkeessä; noin 2 km kohdalla saavut Pookivaaran huippuseudulle—kansallispuiston korkeimman kohdan levähdyspaikalle. Siellä ovat muun muassa Pookin paussi päivätupa, Palovartijan autiotupa, Pookin pirtti vuokratupa ja Pookivaaran kuivakäymälä sekä näköaloja vanhasta palovartijatornista. Paluuosuudella kuljet Pitkäjärvi esteetön huussi -kohteen kautta ennen Keisarintie pysäköintialuetta. Pitkäjärven esteetön reitti tarjoaa esteettömän soratien yhteyden Pitkäjärven ranta-alueelle; koko Pookinpolku sisältää portaita ja luonnonpohjaa ja sopii hyvin kävelevälle, joka pärjää epätasaisessa maastossa. Osuuksilla reitti kohtaa Rokuan maastopyöräreitit—annetaan tilaa pyöräilijöille risteyskohdissa. Pidemmät päiväpatikat kuten Keisarinkierros ja Syvyydenkierros kiertävät samaa Pookivaara–Pitkäjärvi -kokonaisuutta toisista lähdöistä, jos haluat jatkaa päivää.

Metsäpolku Pirunkosken autiotuvalle on lyhyt noin 0,6 kilometrin pätkä Vaalan pohjoisosissa; se päättyy Pirunkosken autiotupaan Tervajoen varrelle Pirunkosken koskialueen tuntumaan. Kun haluat nähdä, miten tämä taukopaikka liittyy laajempaan Tervajoen ja Kutujoen melontakäytävään, aloita Vaalan kunnan(1) ja Visit Vaalan(2) reittikuvauksista: molemmat mainitsevat Pirunkosken autiotuvan Tervajoella osana noin 50 kilometrin Tervajoen–Kutujoen melontareittiä, joka päättyy valtatielle 22 Järvikylässä. Polku on metsäinen kävelyreitti autiotuvalle: kuljet havumetsässä kohti Pirunkosken autiotupaa, kartastamme mitattuna hieman yli puoli kilometriä lähdöstä. Sama jokimaisema palvelee melojia Kutujoen melontareitillä; Kalalla Kainuussa kuvaa virkistyskalastuksen käytännöt, laavut ja sen, miten Tervajoen latvavesistö on metsäistä purojokivirtaa Kutujoen pääuomasta erillään(3). Jos kaipaat pidempää kävelyä samalla alueella, Pystönkoski-Pirunkoski metsäpolku on erillinen noin 1,4 kilometrin yhteys Pystönkosken nuotiopaikan ja Pirunkosken autiotuvan välillä—kätevä, jos haluat yhdistää nuotion ja autiotuvan samaan retkeen. Vaala sijaitsee Kainuussa. Tervajoen laakso on kapeaa metsäjokimaisemaa: pieniä koskia, rauhallisia rantoja ja vähän asutusta päätiealueen ulkopuolella—hyvä kohteeltaan nopeaan tupa- tai taukavierailuun tai jalan lähestymiseen samaan vesistöön kuin melontareitti.

Ajantasaiset tiedot ja palvelut löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Louhikonkosken tulipaikka -sivulta(1). Louhikonkosken tulipaikka on hyvin lyhyt, noin 0,4 kilometrin kävely Kutujoen varrella Louhikonkosken kuohuihin, nuotiopaikkaan ja Louhikonkosken Kalastuspaikka -rantaan Vaalassa, Kainuussa. Reitti sopii taukopaikaksi: oma eväs mukaan, koskimaisema ja halutessa kalastus tutuiksi säännöistä ja kaudesta ennen virveliä tai perhoa rannasta. Vaalan kunta kuvaa Kutujokea Tervajoen–Kutujoen melontareitin pisimminä ja koskisimpana jokiosuutena ja kertoo tauko- ja tulentekopaikoista—tausta myös sille, jos yhdistää kävelyn melonnan tai pidempään jokipäivään(2). Kalalla Kainuussa kokoaa Kutujoen kalastusluvat, kauden ja laavut, nuotiopaikat sekä kävelysillat pitkin jokikäytävää, mikä auttaa hahmottamaan Louhikonkosken paikkaa laajemmassa jokivarren kokonaisuudessa(3). Kartallamme sama jokivarsi kuuluu Louhikonkosken polku -nimiseen lyhyeen retkeilyosuuteen. Pitkä Kutujoen melontareitti kulkee koskialueen ohi osana vaalalaista melontareittiä, joten sesongissa rannalla voi nähdä myös melojia. Vaala sijaitsee Rokua Geopark -alueella; tämä pysähdys sopii Kutujoen maisteluun ilman koko joen melontaa.

Pitkäjärven esteetön reitti on noin 0,8 kilometriä yhteen suuntaan Rokuan kansallispuistossa Vaalassa Kainuussa. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Pitkäjärvi, vaativa esteetön reitti: vaativa esteettomyysluokitus, tiivis sora- tai murskepinta, lyhyitä jyrkempiä nousuja ja poikkikaltevuutta, jotka voivat tuntua haastavilta pyörätuolilla tai rattaiden kanssa(1). Vaalan kunnan Rokua-sivu mainitsee Keisarintien varrelta Pitkäjärven nuotiopaikalle kulkevan noin 0,8 kilometrin leveän ja tasaisen murskepolun, joka soveltuu myös pyörätuolilla liikkumiseen(3). Rokua Geopark esittelee Pitkäjärven kodan esteettömien kohdemaineiden joukossa(4). Reitin varrella tulee Pitkäjärvi puolikota, puolikota järven rannalla suojaisaksi istuskelupaikaksi; pyörätuoliluisku vie päärakennuksen terassille, ja rannan puolella on pöytäryhmä. Kuivakäymälä esteelliselle käyttäjälle sijaitsee lepoalueen yhteydessä. Puuvaja kodan takana ei ole täysin esteetön(2). Polku kulkee tyypillisen rokualaisen jäkäläkankaan läpi ennen järven altaan aukeamaa. Uinti on sallittu kansallispuiston suppalammissa, kun olosuhteet ovat omat turvallisuusrajat huomioon ottaen hyväksyttävät(2). Keisarintie pysäköintialue on tämän lyhyen osuuden eteläpäässä sopiva pääparkki; tilaa on muutamalle autolle. Rannasta kiinnittyy myös pidemmät vaellukset: Pookinpolku ja Keisarinkierros sopivat jatkoksi. Käytännön tunnelmaa, puomin ohitusvinkin ja metsäkokemuksen kuvaa hyvin Retkipaikassa julkaistu Jonna Saaren juttu(2).

Ajankohtaiset tiedot ja koko Laajalammen reitistö kannattaa tarkistaa Vaalan kunnan ja Visit Vaalan sivuilta, joilla kuvataan Laajalammen polun reitti ja taukopaikat(1)(2). Reitin pituus on kartallamme noin 4,2 kilometriä: metsä- ja suokävely Vaalassa, Kainuussa, päätepisteenä Laajalammen rannan laavu. Puolen välin tienoilla kuljet Kurikkavaaran frisbeegolfkeskuksen ohi—Oulujärvi DiscGolfPark, Vaala DiscGolfPark ja DiscGolfPark Arina sijaitsevat polun varrella, joten kiekkoja kannattaa varoa(1)(2). Laajalammen laavulla on laavu ja nuotiopaikka; rantaan pääsee myös autolla, mikä tekee retkestä sopivan myös lapsiperheille lyhyen käynnin kohteeksi(1)(2). Alue kuuluu Rokua Geoparkiin, Suomen ensimmäiseen UNESCO Global Geopark -alueeseen, jossa jääkauden muovaama maisema, harjut ja metsäjärvet näkyvät retkeilymaastossa(3). Polku kulkee mäntymetsissä ja avosuilla, ja märillä kohdilla on pitkospuita; märällä kelillä pitkospuut voivat olla liukkaita(2). Jos jatkat tästä pidemmälle kunnan kuvaaman kokonaisuuden mukaan, Pirttilammen nuotiopaikka on taukopaikkana noin kolmen kilometrin päässä Laajalammelta koko linjalla, ja Suonperän autiotupa on vanha metsureiden taukotupa kaminalla ja kuivakäymälällä yhdeksän kilometrin kokonaisuuden päässä kunnan kuvauksen mukaan(1)(2). Talvella alueella hiihdetään muun muassa Kurikkavaaran-Suonperän latuverkostoa; Kurikkavaaran kuntorata ja Jylhämän moottorikelkkaura kulkevat lähellä samaa Kurikkavaaran liikunta-aluetta. Vaala toimii käytännöllisenä tukikohtana Oulujärven rannalla, kun yhdistät tämän kävelyn frisbeegolfiin, latuverkostoon ja laajempaan Rokua Geopark -tarinaan(3).

Jylhämän alakanavan luontopolku on noin 5,1 kilometrin mittainen pistosuora retkeilypolku Oulujokilaaksossa Vaalassa Kainuussa. Se kulkee samaa kulttuurikäytävää kuin Lumman reitti. Vaalan kunta kuvaa Lumman reittiä Ahmalasta alkavaksi, Jylhämän voimalaitospadon yli joen toiselle rannalle kulkevaksi ja Jylhämän alakanavan vartta nuotiopaikalle jatkuvaksi(1). Visit Vaala esittelee saman reitin matkailijalle(2). Rokua Geopark sijoittaa Vaalan Suomen ensimmäisen UNESCO Global Geoparkin alueelle harju-, järvi- ja jokimaisemiin sekä laajempiin kulttuuri- ja vaellusyhteyksiin(3). Alkumatkasta tulee Jylhämän vieraslaituri. Noin 1,8 kilometrin kohdalla on Jylhämän alakanava, laavu ja nuotiopaikka kanavan varrella—luonteva taukopaikka ennen jatkoa Ahmalan suuntaan. Ahmalan kesateatteri ja Ahmala parkkipaikka muodostavat pienen vapaa-ajan solmun: kesäteatteri, pysäköinti ja yhteys Uiton satamaan ja avantouintiin Vaalankurkuntien varrella. Samasta risteyksestä löytyvät pidempi Vaala-Rokua retkeilypolku, Kauvonsaaren lenkki melojille, Jylhämän moottorikelkkaura talvella ja pitkä Syöte - Rokua -maisemareitti siinä missä karttaviivat kohtaavat. Kuivakäymälät kuuluvat ranta- ja taukopalveluihin ilman erillisiä nimellisiä käyntipisteitä kuvauksessa. Lumman reitin kokonaisuudessa on portaita, joten koko osuus ei sovellu kaikille liikuntarajoitteisille(1). Maasto yhdistää joen rantaa, metsää ja kanavan vartta tyypilliseen tapaan Oulujoen kulttuurirannalle.

Manamansalon polkupyöräreitti on noin 6,4 kilometrin suunta Manamansalolla, Suomen viidenneksi suurimmalla sisävesisaarella Oulujärven retkeilyalueella Vaalan itäpuolella. Vaalan kunnan sivuilla kerrotaan, että Metsähallitus ylläpitää saarella noin 14 kilometrin merkittyä reitistöä Teeriniemen leirintäaluekeskuksesta lähtien: siniset maalitäplät puissa johdattavat jääkauden muovaamassa harjumaisemassa järvi- ja suppalampien lomassa, ja sama verkko tukee muun muassa Makkaraniemen taukopaikan kaltaisia palveluita(1). Luontoon.fi:n Oulujärven retkeilyalue -kohde kokoaa viralliset tiedot kartoista, melontaan, kalastukseen ja kävelyyn(2). Rokua UNESCO Global Geopark muistuttaa, että maastopyöräily on mahdollista Manamansalon merkityillä retkeilyreiteillä: mäntykangas ja järvimaisema muistuttavat Rokuaa, mutta väylät voivat olla kapeita ja patikoijat käyttävät samaa linjaa, joten ohitustilanteissa kannattaa hidastaa ja väistää(3). Käytännössä lähtö on usein Teeriniemestä: Teeriniemen vieraslaituri ja sataman palvelut ovat veneilijöiden vieressä, ja Manamansalonn parkkipaikka sekä Manamansalon P-alue palvelevat autoilla saapujia leirintäalueen tuntumassa. Leveähköä merkittyä kangasta vastapäivään edetessä reitti osuu pian Särkisen puolikodalle ja Särkinen tulipin nuotiopaikalle Särkisen järvimaisemassa—Retkipaikan esimerkkivaellus kuvaa vastaavia taukoja tämän eteläisen suppalammiympyrän varrella(4). Painanne nuotiopaikka tarjoaa seuraavan avotulipaikan männikössä ennen kuin linja kääntyy Manamansalo KARPALO, lomamökin suuntaan yksityismökkimaastossa. Päätepiste on Iso-Peura takkatuvan luona kirkasvetisen Iso-Peuran rannalla; Retkipaikan kuvaus korostaa vuolukivitakan ja levähdyspaikan vetovoimaa ennen jatkomatkoja(4). Reitti seuraa samoja merkittyjä käytäviä kuin Oulujärven retkeilyalueen retkeilyreitti patikoidessa, joten kohteliaisuus ja jarrutus ovat arvossa. Lataa Metsähallituksen kartta tai käytä Luontoonin materiaalia, jos aiot poiketa pistopoluille lampeen—ei joka niemeen toistu samat siniset merkit(3)(4). Teeriniemen ladut käyttävät samaa ranta-aluetta talvella; kesällä pyöräilijän tulee välttää latupohjia ja noudattaa paikallisia sulkuja(1).

Paikalla on nuotiopaikka, polttopuuta ja wc.

Nuotiopaikka, puuvaja, wc

Tasainen maasto.

Pro-rata-rata 20 väylää ja Am-rata 9 väylää.

Jonkin verran korkeuseroja.

2 pistoolirataa.

2 haulikkorataa, kiväärirata, hirvirata, pienoishirvirata.

Rumala-Kuvajan suojelualueen lintutorni.