Hämeenlinna Retkeilyreitit

Aulanko Aulangonjärven polku on noin 6 kilometrin mittainen kevyen retkeilyn rengasreitti Aulangonjärven ympäri Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon, ja metsäluontoa hoitaa Metsähallitus. Uimarannoista, ilmaisista soutuveneistä Aulangon ulkoilumajan rannassa, näkötornin kaudesta ja Sibeliuksen Metsän luontopolusta saat kootusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Aulangon ulkoilualue -sivuilta(1). Luontoon.fi luonnehtii saman nimistä Aulangonjärven polkua ja yhdistää sen Aulangon ulkoilualueeseen(2). Polun alkupäässä tulee Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkokuntosali, ja näkötornijaksolla Aulanko näkötorni pysäköintialue sekä Aulanko Näkötorni kahvilarakennus. Itärannalla noin 1,3 kilometrin kohdalla sijaitsee Lusikkaniemen uimapaikka, ja hieman edempänä Kihtersuon uimaranta laitureineen. Kärmeskallion nuotiopaikka levähdyspaikkana kallioisella osuudella. Länsirannan puolella ennen sulkeutumista ovat Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka sekä Aulangon ulkoilumaja osoitteessa Linnanen 77 veneineen ja kodan lämpöineen sesongin mukaan — tarkemmat säännöt kaupungin ja paikkasivujemme kautta. Pysäköintiin käyvät muun muassa Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen ja Aulanko näkötorni pysäköintialue. Samat risteykset yhdistävät muille reiteille: Ulkoilumajan luontopolku kiertää ulkoilumajan rantaa, Aulanko puu- ja pensaslajipolku ja Aulanko Ruusulaakson reitti tuovat Ruusulaakson ja lajipolun Joutsen- ja Metsälammen suunnasta, Vanajaveden rantareitti jatkuu kohti Hämeenlinnan keskustaa. Talvella Aulangon kymppi latu ja Aulangon kuntoladut käyttävät samoja rantoja ja parkkialueita(1). Retkipaikka(3) kuvaa keltaisia maalimerkkejä metsässä, pitkiä pitkospuuosuuksia aivan veden vieressä ja paikoin soratieosuuksia, joilla kohtaa pyöräilijöitä ja koiralenkillä kulkevia. Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Niemis-Koukkunen vaativa esteetön reitti on noin 1,5 kilometriä yhteen suuntaan Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella. Se yhdistää kalastajien suosiman Niemisjärven palvelurannan Vähä-Koukkujärveen (Lastenlammi), pitkospuiden ja luonnonmukaisen rantamaaston kautta. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Häme luokittelee sen Kanta-Hämeen vaativiin esteettömiin luontopoluihin ja muistuttaa lukemaan reittikuvauksen ennen ensimmäistä retkeä(2). Vaativalla esteettömällä luontoreitillä reittipohja voi olla pehmeä, juuria ja kiviä; pituus- ja poikkikaltevuus voivat ylittää tavallisen esteettömän reitin rajat ja leveys jäädä alle 1,2 metriin. Moni tarvitsee avustajan ja maastoon sopivan apuvälineen(2). Niemisjärven rannalta kulku vie Niemisjärven veneenlaskupaikan, Niemisjärvi keittokatoksen ja Niemisjärvi esteettömän tulipaikan ohi, sitten Keski-Niemisjärven kalastuslavan, Niemisjärven uimalaiturin, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikan ja Polkusillan laavun luo. Telttailualueet Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu sekä vuokramökit NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ kuuluvat samaan niemen maisemaan. Ahdinkämpän saunoista ja tuvasta tarkemmat käytännöt julkaisee Hämeenlinnan kaupunki omilla kohdesivuillaan(6). Edempänä Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Ylisen Niemisjärven niemen tarjonnan ennen Vähä-Koukkujärveä, jossa ovat muun muassa Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laituri 1 kalaveden äärellä. Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kuvauksen viereisestä Niemisjärven luontopolusta: vilkas rannan parkki, keittokatoksia ja laavuja sekä erillisen noin 2,9 km kierroksen siniset maalimerkit(3). Toisiin maisemiin kertoo Niemisjärven rantojen pitkospuiden uusimisesta ja esteettömän yhteyden rakennustöistä kohti Vähä-Koukkujärveä keväällä 2021(4), mikä voi selittää vanhojen kuvien ja nykytilanteen erot. Pidempään kierrokseen sopii Niemisjärvi rantareitti. Molempien reittien kuvaukset ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Kalastajien kannattaa lunastaa Niemisjärvien lupa lupien verkkokaupassa(7). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä.

Raimansuon polku on noin 2,9 kilometrin retkeilyosuus Raimansuolla, luonnontilaisella ja rauhoitetulla suolla Janakkalan ja Hämeenlinnan pitkittäisharjujen välissä Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Natura-verkostoon, ja suon vieressä ovat Likolampi ja Sälilampi. Pitkospuuolosuhteista, talvikelpoisuudesta hiekkateillä ja siitä, miten alue yhdistyy harjureitteihin ja Hämeenlinnaan, kannattaa aloittaa Janakkalan kunnan Raimansuo-sivulta(1). Visit Häme listaa saman Lipas-kohteen Sälilammentien lähtökohdalla Janakkalassa(2). Suon poikki kulkee polku ja pitkospuut, ja virallinen teksti varoittaa, että maa on paikoitellen erittäin kosteaa(1). Reissukuume kuvaa leveitä, uusittuja pitkospuuja ja pieniä siltoja, jotka helpottivat kulkua kesällä, sekä vaihtelevaa metsä- ja kivikkomaastoa avosuon lisäksi(3). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Palvaanlinnalta Raimansuolle ja Vorokkilukolle kuvaa paljon pidempää lenkkiä Palvaanlinnan harjulta rantaviivaa ja vankila-alueen laitoja pitkin ennen suota; tekstissä Raimansuon pitkokset ovat erinomaisessa kunnossa ja itäpäässä on pieni parkkitilanne ja opastetaulu(4). Tämä päiväretki on paljon pidempi kuin tämän reittitietueen osuus ja käyttää muitakin polkuja — hyvä vinkki jatkolenkkien suunnitteluun, ei kuvaus pelkästä Lipas-linjasta. Luettelossa reitin paikkatieto on Hämeenlinna, ja maakunta on Kanta-Häme. Janakkala kuvaa pääasiallisen autolla saapumisen Turengin seudun Sälilammentietä pitkin. Raimansuolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa suunnitella sen mukaan(3). Sama järvimaisema liittyy myös pitkään Vanajaveden melontareittiin Hollola–Hattula -väylällä, joka kulkee vesillä lähellä tätä rantavyöhykettä.

Untulanharjun luontopolku on noin 2 km pitkä luontopolku Lammilla, Hämeenlinnassa. Reitti kulkee luonnonsuojelulailla rauhoitetulla Untulanharjulla, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Koko reitti sijaitsee suojelualueella – pysyttele merkityillä poluilla äläkä kerää kasveja tai muita luonnontuotteita. Ajantasaiset tiedot polusta löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilureitit-sivulta(1). Untulanharjun erityispiirre on sen pintamaalaji: ravinteikasta hienoa hietaa, ns. "Lammin lössiä", jonka ansiosta kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää ja lehtomaista. Tavallisen harjumännikön sijaan polku kulkee pähkinäpensaiden ja metsälehmuksien reunustamia jyrkkiä polkuja pitkin. Pähkinäpensaiden komeimmat esiintymät Suomessa ovat Lohjalla ja täällä Lammilla. Retkipaikka.fi:n Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa elokuista käyntiään näin: "Koko matka on todellakin rehevää, vihreää ja vehreää lehtomaisemaa – piti melkein henkeä haukkoa(2)." Polku alkaa reippaalla noin 250 metrin pituisella nousulla, jonka aikana korkeutta kertyy noin 50 metriä. Pähkinäpensaskuja alkaa heti alusta. Reitti on merkitty numeropaaluilla – tolpissa on vain rastin numero, ja kuvaukset löytyvät opasvihkosta. Vihkon voi noutaa lähtöpisteen infotaulun postilaatikosta tai lainata Lammin kirjastosta. Polkua ei ole merkitty maalimerkein; risteyskohdissa on selkeät opasteet. Reitin erikoisin kohde on harjun henkiaukko (kahdeksas rasti), jossa talvella varastoitunut kylmä ilma virtaa kivien raoista kesälläkin. Henkiaukon luona kasvillisuus muuttuu täysin: suopursua, variksenmarjaa ja karhunsammalta, jollaista ei muualla Etelä-Suomessa esiinny. Tästä polku kulkee soistuneen lammen ohi ennen viimeistä jyrkkää, kivikkoista nousua harjun korkeimmalle kohdalle, jolta peltoalueeseen on yli 60 metriä korkeuseroa. Reitti kiertää suuren supan ja palaa lähtöpisteeseen. Lähtöpisteen pysäköintialueen vieressä sijaitsee Untulan urheilukenttä. Lammin uimahalli on lyhyen kävelymatkan päässä Evontien varrella.

Aulangon luonnonsuojelualueen reitit, pysäköintipiikit ja palvelut löytyvät kootusti Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -esityksistä(1). Puu- ja pensaslajipolusta varminti tiedon saa Luontoon.fi:n reittisivulta: merkitty opastuslenkki kiertää Joutsenlammen rantaa, ja mukaan mahtuu noin viisikymmentä nimikyltin avulla esiteltyä puu- ja pensaslajia(2). Reitti on noin 1,0 kilometrin mittainen rengas Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Järven puolella kulkee leveä, noin metrin levyinen kulkukaista, jonka varrella opastuspisteet nimeävät kunkin lajin—kuin avoin arboretum oppitunti(2). Kioskimaisemassa kiertää kapeampi metsäpolku, joten märällä säällä kannattaa silti valita pitäväpohjaiset kengät(2). Rantaosuus soveltuu myös lastenvaunulla ja pyörätuolilla; metsäosuus on tavallinen luontopolku(2). Reissuesan matkablogi kuvaa Joutsenlammen vähemmän vilkkaiden lampeista verrattuna ruuhkaisempaan Aulangonjärven rantaan—hyvä tunnelmakuva, jos haluat lyhyen lajiretkin pidempien kävelyjen väliin(3). Pysähdysten mukaan Rantareitin ulkokuntosali, Aulanko sijaitsee siinä, missä Vanajaveden rantareitti kulkee liikuntapaikkavyöhykkeen ohi, ja Aulangon tenniskentät (1 ja 2) sekä Aulangon tenniskentät (3 ja 4) ovat heti vieressä—yhdistä helposti treeniin tai tenniskierrokseen, jos auto on jo Aulangontien parkissa. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen kehystävät lammen lyhyitä kävelyjä; Aulangontie pysäköintialue toimii tuttuna vaihtoehtona rengastien varrella. Näkötorni- ja Metsälampi-päiviin sopivat Aulanko näkötorni pysäköintialue, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen hieman idempänä maisematieosuudella. Polku sivuaa Vanajaveden rantareittiä, pitkää Vanajaveden rantakävelyreittiä Hämeenlinnan läpi, joten lenkin voi liittää järvenrannan päiväretkeen. Aulangonjärven kota suuren järven rannalla on lyhyen sivutuksen päässä, jos lajikylttien jälkeen kaipaa taukopaikkaa.

Aulanko Aulangonniemi–Ruusulaakso on noin 1,4 kilometrin järvenrantalenkki Aulangonjärven Aulangonniemen puolella. Kanta-Häme houkuttelee ulkoilijoita; Hämeenlinna on sen keskuskaupunki ja tämä lenkki kuuluu kaupungin tunnetuimpaan ulkoilukokonaisuuteen. Aulanko on Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto: tiivis yhdistelmä puistometsää, nähtävyyksiä ja liikuntapaikkoja, jossa vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; ajankohtaisia tietoja ja palvelukokonaisuutta kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Luontoon.fi(2) kokoaa Metsähallituksen retkeily- ja ulkoilutiedon Aulangon luonnonsuojelualueelle, mikä auttaa, jos lyhyen lenkin yhdistää pidempiin reitteihin. Reitti on helppo pohjoisrannan maistelu: kulku pysyttelee järven ja ulkoilurakennusten lähellä eikä vie syvälle Sibeliuksen metsään. Noin puolen kilometrin kohdalla olet Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen ja tornin parkkialueiden tuntumassa, joten näköalakäynti sopii luontevasti kausijärjestelyjen salliessa; kaupungin Aulanko-aineisto nostaa esiin graniittitornin ja kansallismaiseman(1). Hieman edempänä Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa hiekkapohjaisen uintipaikan niemekkeellä. Paluuosalla rantaviivaa kuljet Aulangonjärven uimarannan, Aulangon ulkoilumajan ja Aulangonjärven kodan kulmauksessa, ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven talviuintipaikka ovat samassa rantaosassa kausittaisia lisämahdollisuuksia. Lenkki linkittyy samaan verkostoon kuin Aulanko Karhuluolan yläreitti, Aulanko Ruusulaakson reitti ja Aulanko Metsälammen polku, jotka käyttävät samoja pysäköinti- ja järvenrantayhteyksiä. Ruusulaakso(3) kuvaa noin 7 kilometrin järvenkiertoa, joka ohittaa Ruusulaakson mökkialueen ja Lusikkaniemen rannan—tunnelmaa, johon tämä lyhyempi osuus osuu vaikka koko kierrosta ei kuljekaan. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa täydentää käytännön kuvaa rengastien parkkiverkosta ja helposta kävelyfiiliksestä(4).

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellus- ja retkeilyreitistö: metsiä, harjuja, järviä ja peltoja usean kunnan alueella. Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut reittiä vuodesta 1990 yhdessä kuntien kanssa; kartat, osiot ja ajankohtaiset tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä taukopaikkoineen(2). Visit Häme kokoaa Hämeenlinnan osuuden kohokohdat ja palvelut(3). Meidän kartallamme tämä reitti on noin 147,4 kilometrin yhtenäinen viiva Hämeenlinnassa. Viralliset kuvaukset asettavat koko Ilves-verkoston noin 250–273 kilometriin, mukana lyhyitä päivälenkkejä ja linkkejä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Maasto ja palvelut: reitti on merkitty keltaisin merkein ja Ilves-logolla(1). Alussa Pääjärven alueella ovat Pääjärven laavu, Pääjärven nuotiopaikka ja järvimaisemat Hämeen Härkätien tuntumassa. Iso-Melkuttimen laavu 1 ja Iso-Melkuttimen laavu 2 ovat kirkasvetisen järven rannalla pitkospuuosuuksien vieressä—Retkipaikan Räyskälä-juttu kehuu viittoja ja tuplalaavuja(4). Nummella Nummen kota, vuokrattavissa on vuokrattava kota; Räyskälän talviuintipaikka ja Sähkönokan uimapaikka tarjoavat uintimahdollisuuksia. Salonkylän uimaranta ja Pilkuttimen laavu tukevat pidempiä päiviä Renko–Loppi -suunnassa. Heinisuo P-alue sopii autolla lähestymiseen ennen Ahveniston aluetta. Ahveniston osuudella ovat muun muassa Ahveniston kota, Ahvenistonjärven uimaranta, Ahveniston maauimala, Kahtoilammen uimaranta ja Ahveniston kuntoportaat—kansallinen kaupunkipuisto ja urheilumaisema reitin varrella. Myöhemmin reitillä ovat Pitkämäen kota ja Katiskosken puolikota kohti Lopen suuntaa. Kun reitti kohtaa Retkeilyreitti Parra-Suksenjärvi-Sivi -reitin, voit jatkaa kohti Suksenjärven lintutorneja ja Sivin laavua kyseisen reitin sivuilla. Retkipaikan kuvaus muistuttaa sateen jälkeen liukkaista pitkospuista—kannattaa edetä rauhassa(4). Tarkista yhdistyksen ajankohtaisista tiedotteista reittimuutokset ennen pitkää vaellusta(1).

Ajantasaiset tiedot reiteistä, palveluista ja rajoituksista Sorsajärven ja Savijärven seuduilla löytyvät Luontoon.fin Evon retkeilyalueen retkeilyosiosta(1). Metsähallitus hoitaa valtion retkeilyaluetta Hämeenlinnan luoteispuolella, ja Hämeenlinnan kaupunki(2) julkaisee varattavia laavuja ja mökkejä omilla ulkoilusivuillaan. Sorsakolun lenkki on noin 20,8 kilometriä meidän kartalla pitkä päiväretki Ilvesvaelluksen rungolla Evon itäosassa: metsäautoteitä, harjuja, järvien rantoja ja lukuisia hoitolaavuja ja nuotiopaikkoja. Retkipaikan kooste kuvailee Sorsakolun kohdan kahdeksi laavujen ryhmäksi Sorsajärven ja Savijärven välisellä kannaksella suuren siirtolohkareen ja pienen sillan vieressä; majavan jälet näkyvät tönkivinä puina(3). Lyhyemmät yhteysreitit kuten Syrjänalusen lenkki ja Syrjänalusen luontopolku jakavat samat Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alue -lähtöalueen palvelut, joten päivää voi lyhentää tai pidentää ilman autoa(4). Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueelta kulku ohittaa pian Karvalampi lähteen ja harju–suo -maisemat, joista Luontopolkumies(4) kuvaa Syrjänalusen harjupolun reittiä; pitkospuut voivat olla märkiä sateen jälkeen. Noin viiden kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Rahtijärven p-alue tarjoaa vaihtoehtoisen pääsyn. Keltaoja laavu on noin 8 kilometrin paikkeilla, ja sen jälkeen reitti saapuu Sorsakolu laavu- ja Sorsakolun laavu -taukoihin järvien välisellä kannaksella—suosittu eväspaikka ja telttailu viikonloppuisin(3)(5). Vaarinkorven laavu/tulipaikka ja Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ovat lyhyen matkan pohjoiseen kannakselta. Länsiosassa Valkea Mustajärvi telttailualue ja Valkea-Mustajärven laavu kehystävät telttailualueen ja nuotiopaikat tummavetisten järvenrantojen äärellä(5). Mustajärvi päärakennus ja Mustajärvi tulentekopaikka ovat rannan lähellä, ennen kuin polku kulkee Evon leirialue Jussin Nuotiokatos, Evon leirialue Kulottaja, Evon leirialue Käenpesä, Evon leirialue Kympin nuotiopaikka, Keskeinen laituri ja leirikoulutoiminnot. Onninmaja vuokratupa, Onninmaja sauna ja Onninmaja parkkialue tuovat vuokrattavan majoituksen, saunan ja pysäköinnin ennen kuin reitti kääntyy takaisin Syrjänalunen nuotiokehän ja Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueen kautta(3). Juuria, kiveä, pehmeitä pitkospuita ja lyhyitä tienpätkiä kuten Ilvesvaelluksella yleensä; mukana kannattaa olla painettu tai offline-PDF-kartta, sillä puhelinverkon kuuluuvuus pätkii monissa painanteissa(3)(6). Majava voi pinota patoja ja tulvia polkuja yön aikana—Muurahaisten poluilla(6) kuvaa Keltaojan sillan tulvimista ja siirtymistä Sorsakolun laavulle. Koiria näkee retkiraporteissa usein; pidä ne hallinnassa vilkkaiden laavujen ja leirialueiden lähellä.

Aulanko Ruusulaakson reitti on helppo, koko perheelle sopiva noin 0,6 kilometrin kävely Aulangon puistometsässä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee lyhyenä osuutena Joutsenlammen ja Metsälammen–näkötornialueen välillä: Aulangonjärven kota, Aulangon ulkoilumaja, Aulangon ulkokuntosali ja Aulanko Näkötorni kahvilarakennus tulevat matkan varrelle, ja pysäköintiin löytyy mm. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko näkötorni pysäköintialue ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen. Ajantasaiset tiedot aukiolosta, näkötornista ja koko reitistöstä: Hämeenlinnan kaupungin Aulanko-sivut(1). Metsähallituksen Luontoon.fi(2) kokoaa Aulangon luonnonsuojelualueen retkeilykuvauksen. Noin 0,2 kilometrin kohdalla on Aulangonjärven kota; Aulangon ulkoilumaja ja sen kahvila tulevat hetken päästä — lisätietoa ulkoilumajan omalla sivullamme. Aulangon ulkokuntosali on polun varrella. Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksella voi hengähtää ennen nousua graniittiselle näkötornille ja näköalaan Vanajaveden laaksoon, kun torni on auki. Ruusulaakso(3) kuvaa, miten englantilaistyylinen puisto vetää puoleensa suuria kävijämääriä ja miten pidemmät järven ympäri kulkevat kierrokset liittyvät samoihin rantoihin. Reissuesan matkablogi(4) viittaa Ruusupaviljonkiin Metsälammen rannalla sekä noin kolmen kilometrin rengastiehen ja ilmaisiin pysäköintialueisiin näkötornin ja järvien luona. Pidemmälle lenkille voi jatkaa esimerkiksi Aulanko puu- ja pensaslajipolulle, Aulanko Karhuluolan yläreitille tai pitkälle Aulanko Aulangonjärven polulle.

Ahveniston luontopolku Hämeenlinnassa on noin 6,1 kilometrin kävelyreitti harju- ja järvimaisemissa Hämeenlinnan länsilaidalla Kanta-Hämeessä. Kansallisissa luetteloissa sama nimi viittaa myös toiseen, lyhyempään reittiin Ylöjärvellä; tämä sivu kertoo Hämeenlinnan Ahveniston harjureitistä, ei Pikku-Ahveniston kierroksesta. Ajantasaiset tiedot, opaslehtinen ja taukopaikat löytyvät parhaiten Hämeenlinnan kaupungin Ahveniston ulkoilualueen sivuilta(1) ja Ahveniston Toimintapuiston luontopolku-sivulta(2). Visit Häme listaa reitin pituuden ja lähtöpaikan urheilukeskukselta(3). Reitti kulkee noin 68 hehtaarin luonnonsuojelualueella, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon: kuivaa harjua, kuusivaltaista metsää, rämeitä ja rantoja, paikoin jyrkkiä nousuja ja pitkospuita märkiin kohtiin(1)(2). Polku on merkitty keltaisilla kolmioilla; rastipaikat on merkitty numeroituilla paaluilla(2)(3). Lyhyempi, noin 3 kilometrin vaihtoehto kiertää pääosin Ahvenistonjärven rantaa(2). Samoilla maastoilla kilpailtiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun maastojuoksuosuus Ahvenistonjärvellä(2)(4). Kahtoilammen suunnassa reitti kulkee pitkospuita ja penkkien ohi; Kahtoilammen uimaranta on järven rannalla. Apparan ja Kaunisketo ulkokuntosalit tulevat vastaan, kun polku yhtyy leveämpiin ulkoiluväyliin. Ahvenistonjärven etelärannalla ovat Ahveniston talviuintipaikka, Ahveniston kota, Ahvenistonjärven uimaranta, Flowpark Ahvenisto, Ahveniston kuntoportaat, maauimala ja ampumarata-alue—tiiviisti samaan virkistysalueeseen(1). Noin kilometrin kohdilla tulee vastaan Hämeen Ilvesreitti; talvisin alueelta löytyy myös valaistuja latu- ja kuntopolkuyhteyksiä(1). Retkipaikka kuvaa alkumatkan jyrkkiä nousuja, hyväkuntoisia pitkospuita ja vilkasta tunnelmaa järven rannalla viikonloppuisin(4). Keväällä ja syksyllä kannattaa käyttää kumisaappaita, ja sateella joillakin rastinäkymillä voi olla märkää(2). Koko kierrokseen kannattaa varata aikaa; kaupunki mainitsee luontopolusta noin kolmen tunnin kävelyn(1).

Aulangon Karhuluolan yläreitti on lyhyt, noin 1,4 kilometrin mittainen pätkä Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnan pohjoispuolella Kanta-Hämeellä. Reitti kulkee metsäisessä maastossa Aulangonjärven ja näkötornikallion välillä ja ohittaa useiden pysäköintialueiden luona, Aulangonjärven kodan ja Aulangon ulkoilumajan välipisteet, Aulangon ulkokuntosalin sekä Lusikkaniemen uimapaikan ennen kuin reitti päättyy Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntumaan. Hämeenlinna on retkeilijöiden suosima kohde, ja Aulangon puistometsässä vierailee vuosittain noin 400 000 kävijää. Ajantasaisimmat tiedot tulipaikoista, liikkumisesta ja palveluista löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilusivuilta(1). Itse suojelualueen puistometsää hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut, ja virallinen kohdekuvaus Aulangosta on Luontoon.fi-sivustolla(2). Yläreitti on Karhuluolalle johtavan reittiverkon ylempänä kulkeva vaihtoehto lyhemmälle Aulanko Karhuluolan alareitille järvenrannan tasossa. Näkötornin näköalatasanteen vierestä laskeutuu jyrkät kiviportaat Karhuluolalle; FinnishPassports kertoo reilusta 300 porrasaskelmasta veistosryhmän luo(5). Urbaanipatikoijat kuvailee luolaa näkötornin juurella ja Stigellin karhuperheveistosta(4). Jos portaat on jouduttu sulkemaan ilkivallan tai turvallisuuden vuoksi, Metsähallitus on ohjannut kulkemaan Karhuluolalle pidempää metsäreittiä pitkin(3); kaideremontin jälkeen portaat on avattu uudelleen tavanomaiselle käytölle(3). Yläreitti kytkeytyy helposti muihin merkittyihin polkuihin. Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola seuraa rantaa ulkoilumajalta luolalle, Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järveä pidempänä lenkkinä, ja Aulanko Ruusulaakson reitti sekä Aulanko puu- ja pensaslajipolku tarjoavat yhteyksiä Metsälammen ja Joutsenlammen liepeillä. Aulanko näkötorni pysäköintialue sopii käynnille, jossa haluat yhdistää kävelyn näkötorniin; Metsälammen ja Joutsenlammen pysäköinnit palvelevat lampea ja ruusulaaksoa tutkivia. Aulangonjärven kota ja ulkokuntosali tulevat vastaan pian tornipuolelta lähdettäessä, ja Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa taukopaikan itärannan suuntaan.

Levonkorven kierto on noin 2,2 kilometrin pituinen lenkki Jean Sibeliuksen nimikkometsässä eli Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualueella Aulangonjärven itäpuolella Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Alue täydentää Aulangon laajempaa ulkoiluverkostoa ja kansallista kaupunkipuistoa; itärannan luonnonsuojelualuetta hoitaa Metsähallitus, mutta ajantasaisimmat Sibelius-kävelykuvaukset ja palveluvihjeet löytyvät Hämeenlinnan kaupunki -sivuston Aulangon ulkoilualue ja Sibeliuksen metsä -osiosta(1). Yle kertoi uuden osuuden valmistumisesta: kuusi tarinallista opastetta jatkaa Sibelius-teemaa ja valottaa metsämyyttejä, muinaisjäännöksiä ja luonnonhoitoa, ja Levonkallion nuotiopaikan lähelle tuli ulkoilijoiden käymälä(2). Evon Luonto kuvaa, että Levonkalliolta ja Kärmeskalliolta avautuu näkymä Aulangonjärvelle ja vastarannan graniittiselle näkötornille—hyvä tunnelmakuvaus metsäkirkkomaisesta kallioiden ja puiden maisemasta(4). Noin 0,7 kilometrin kohdalla reitillä tulee Kärmeskallion nuotiopaikka Levonhaantien varrella, jossa voi hetken kohottaa tulentekopaikalla luonnon keskellä. Kierros kulkee ydinalueen kautta Käärme- ja Levonkallioiden ympäristössä sekä Levonhaassa. Jos kaipaat pidempää retkeä, Aulanko Aulangonjärven polku jatkaa järven ympäri ja ohittaa muun muassa Aulangonjärven kodan ja uimarannat; talvella sama rantaverkosto liittyy Aulangonjärven jäälatuun ja Aulangon valaistuihin latuihin. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa on kiertänyt Aulangonjärven polkuja ja muistuttaa kartan pitämisestä mukana, kun lyhyitä pätkiä yhdistelee(3). Luontoon.fi kokoaa Aulangon luonnonsuojelualueen retkeily- ja palvelutiedon yhteen(5) kaupungin sivujen rinnalle.

Syrjänalusen lenkki on noin 8,2 kilometrin monipuolinen kierros metsässä, harjulla, pitkospuilla ja Evon leirirannoilla Hämeenlinnassa, Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Lammen suuntaan. Verkoston kartat, sulut ja palvelut kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Evon retkeilyalue -sivustolta Luontoon.fi-palvelussa(1). Hämeenlinnan kaupungin Taruksen ja Evon retkeilyalueet -sivu kertoo laajasta yhtenäisestä metsäkokonaisuudesta, vihreillä ilveksen tassumerkeillä viitoitetusta noin 70 kilometrin reitistöstä ja siitä, miten lyhyet päivälenkit ja usean päivän vaellus istuvat samaan alueeseen(2). Lähtö ja paluu tapahtuvat Syrjänaluksen pysäköinnin ja lammen luona. Alkumetreillä ovat Syrjänalusen laavu ja Syrjänalunen laavu + tulipaikka, Syrjänalunen nuotiokehä ja Syrjänalunen laituri—kätevä taukopaikka ennen nousuja. Kuivakäymälä ja polttopuuta on Syrjänalunen käymälä-varaston luona. Retkipaikan Syrjänalusen harjupolkua kuvaava juttu auttaa hahmottamaan päällekkäistä osuutta: jyrkät nousut ja laskut Syrjänalusenharjulla, Hautjärven harjulehdon kevätkasvit ja Karvalammin kosteikon pitkospuut, jotka voivat olla märkiä sateen jälkeen—kannattaa valita pitäväpohjaiset kengät(3). Noin 2,3 kilometrin kohdalla on Karvalampi lähde, jonka jälkeen reitti laskeutuu kohti leirijärviä. Noin 3,5–4,6 kilometrin välillä reitti kulkee Evon leirialue Hiilestäjä ja Evon leirialue Uittaja leirien lähellä olevia järvenselkiä pitkin; väliin mahtuu useita nuotiokatoksia ja nuotiopaikkoja. Edempänä tulevat vastaan Evon leirialue Kulottaja ja Evon leirialue Käenpesä laitureineen ja tulistelukatoksineen. Edempänä Mustajärvi tulentekopaikka ja Mustajärvi päärakennus sekä Evon leirialueen Jeon nuotiokatos kuuluvat samaan rantaverkkoon. Onninmaja vuokratupa, Onninmaja sauna, Onninmaja tulentekopaikka, Onnin majan kaivo ja Onninmajan laituri sopivat mökkivuokrauksen suunnitteluun; Onninmaja parkkialue toimii vaihtoehtoisena sisäänkäyntinä, jos jätät auton sisämaahan. Evon frisbeegolfradan ja Kivelän rannan jälkeen kierros sulkeutuu Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueelle. Lyhyempi Syrjänalusen luontopolku jakaa saman lähtöpisteen, ja Sorsakolun lenkki jatkaa samaan viitoitettuun verkostoon pidemmälle päiväretkeilyyn.

Niemisjärven luontopolku kulkee noin 2,6 kilometrin matkan metsässä ja suomaastossa Niemisjärvien reunalla Evon retkeilyalueella. Hämeenlinna on Kanta-Hämeessä, ja tämä lyhyt luontopolku sopii hyvin samaan retkipäivään Evon muiden polkujen kanssa. Ajantasaisimmat tiedot ja Metsähallituksen virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen marraskuun 2019 käyntikuvauksen: siitä saat käytännön vinkkejä opasteista, pitkospuista ja siitä, miten vilkas järven rannan parkkipaikka voi olla kalastuspäivinä(2). Matkailuautoilijat, jotka tarvitsevat varattavan sähköpaikan, löytävät Pikku-Apajan hinnat ja osoitteen Niemisjärventie 264 Hämeenlinnan kaupungin Niemisjärven matkaparkki -kortilta(3); päiväretkeilijät käyttävät yleensä rantaparkkia, josta luontopolku lähtee. Polku kohoaa hetkeksi rannasta, kulkee jylhien aarnimetsänpätkien ja talousmetsän vaihtelussa ja ylittää luonnontilaisen Marjasuon pitkospuita pitkin ennen paluuta kohti pysäköintiä(2). Reitti on merkitty sinisin maalimerkein; yhdessä risteyskohdulla näkyy myös Ilves-reitin vihreävalkoisia merkkejä puissa(2). Polun varrella on kymmenkunta infotaulua; retkeilijöiden mukaan osa niistä on jo huonossa luettavuudessa ja uudet pitkospuut olisivat tarpeen(2). Kävelyyn kannattaa varata hieman yli tunti ilman pitkiä taukoja(2). Reitin varrella tai aivan sen vieressä tulevat Niemisjärvi ylinen laavu, Polkusillan laavu sekä Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä ja Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2. Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu palvelevat telttailijoita; NIEMISTUPA eräkämppä, AHDIN KÄMPPÄ ja Niemisjärvi Karavaanariparkki keittokatos täydentävät yöpymis- ja ruoanlaittomahdollisuuksia. Niemisjärvi esteetön tulipaikka tarjoaa esteettömän tulistelupaikan. Uintiin ja kalastukseen sopivat Niemisjärven uimalaituri, Niemisjärvi laituri2, Keski-Niemisjärvi kalastuslava ja muut laiturit. Jos kaipaat enemmän rantaviivaa, Niemisjärven rantareitti jatkaa järven ympäri; vaativa esteetön vaihtoehto kulkee osin samassa palveluverkossa nimellä Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti.

Tämä osuus kulkee Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Karttoihin, palveluihin ja ajankohtaisiin käyntiohjeisiin kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Evon retkeily- ja ulkoilusivuilla(1). Reitin pituus on kartalla noin 3,1 kilometriä päästä päähän: lyhyt pistosuuntainen yhteys maakunnallisella Hämeen Ilvesreitillä, jonka Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa noin 273 kilometrin mittaiseksi ja keltaisin ilvestunnuksin merkityksi(2). Out in the Nature tiivistää laajemman noin 250 kilometrin Häme Lynx Trail -verkoston kuntien ja luontokohteiden välillä(4). Reitti kulkee metsän halki Vaarinkorpi- ja Sorsakolu-ranta-alueiden välillä. Noin 1,4 kilometrin kohdalla Vaarinkorpi laavu/tulipaikka, Vaarinkorven laavu/tulipaikka ja Vaarinkorpi käymälä muodostavat tiiviin taukopaikkakokonaisuuden laavuineen, tulipaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Noin 2,3–2,4 kilometrin kohdalla Sorsakolu puuvaja-käymälä, Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu tarjoavat toisen laavuryhmän ja puuvajan järven äärellä. Retkipaikan Evon retkikuvaus kertoo, kuinka lähelle metsäteitä monet laavut sijoittuvat ja kuinka vilkkaalta Sorsakolu voi tuntua järven rannalla(3). Samasta risteyksestä voit jatkaa pidemmille merkityille reiteille: Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo kohti Tarusta ja Päijänne-Ilves -yhteyksiä, Hakovuoren lenkki, Sorsan lenkki tai laaja Sorsakolun lenkki muiden Evon järvien ja leirialueiden kautta. Hämeenlinnan kaupungin sivuilla mainitaan Ilvesvaelluksen yhdysreitit Evolta Padasjoelle ja Asikkalaan Luontoon.fi:n kautta(5).

Lepaanrannan ulkoilureitti on noin 6,3 kilometrin mittainen pistosuuntainen retkeilyreitti Hämeenlinnan Iittalan alueella Kanta-Hämeessä Iittalan vesitornin mäeltä (Vesitornimäki) Vesitornintien varrelta Lepaanrannan virkistysrannalle Vanajaveden rantaan. Reitti ei ole ympyrä. Visit Hämeen Lipas-kortti kuvaa yhtenäisen kävely- ja ulkoiluyhteyden vesitornin seudulta Lepaanrantaan, kodan reitin varrella sekä pitkospuita märimmissä kohdin(1). Lähtö on Iittalan kuntoportaiden ja Vesitornin ulkokuntosalin vieressä vesitornin kuntoilukeskuksessa—hyvä lämmittely ennen järvelle suuntaamista. Noin neljän kilometrin kohdalla Kotakankaan kota on reitin varrella; Visit Häme kuvaa reitillä olevan kodan(1). Rannan tuntumassa Lepaanrannan vuokrakota ja Lepaanrannan uimapaikka liittyvät samaan Lepaanrannan kokonaisuuteen yhdessä vuokramökkien ja päiväkäyttörakennusten kanssa, jotka löytyvät tietokannastamme nimillä Maija majoitusmökki, Matti majoitusmökki, Päärakennus Nestori, päivämökki ja Puusauna Iisakki. Lue vuokrauksen hinnat, ajat ja säännöt omilta sivuiltamme; laajin virallinen kuvaus uimarannasta, laitureista, kentästä ja varausjärjestelmästä on Hämeenlinnan kaupungin Lepaanranta-sivulla(2). Samassa lähtöalueessa risteää talvella latuverkostoa ja valaistua kuntorataa, joita voi hyödyntää muina vuodenaikoina juoksussa ja kävelyssä: Kalvolan valaistu latu, Allunkaisten lenkki latu, Kalvolan valaistu kuntorata ja Ahveniston suuntaan jatkuva Moottoriradan latu kulkevat lähellä tai leikkaavat osin samaa seutua—yhdistä retkeily lyhyeen kävelyyn vain latu- ja käyttösääntöjä kunnioittaen. Kanta-Hämeen laaja Hämeen ilvesreitti yhdistää alueen retkeily- ja maastopyöräilyverkostoja; kunnan ulkoilu- ja retkeilysivut esittelevät maakunnallisen kokonaisuuden ja sen yhdistämisen paikallisiin reitteihin(3). Lepaanrannan kaupungin vuokrakohteisiin—mökit, sauna ja varattava kota—liittyvä talvisulku on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin Lepaanranta-sivulla; tarkista ajankohtaiset päivämäärät ennen varausta(2). Julkinen ulkoilureitti on käytännössä käveltävissä ympäri vuoden, mutta lumi, jää ja pimeys muuttavat olosuhteita—katso kaupungin sivuilta viimeisimmät tiedot palveluista ja käytöstä. Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat luontevasti.

Viralliset reittikuvaukset ja ajankohtaiset kävijäohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Niemisjärvi rantareitti -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki kuvaa Evo–Tarus-retkeilykokonaisuutta laajana metsäulkoilualueena, mainitsee noin 70 kilometriä vihreillä tassunkuvilla merkittyjä polkuja Evolla sekä laajan laavu- ja vuokraurkailuvalikoiman(2). HAMI:n Niemisjärvi-juttu nostaa esiin siistin uimarannan, kesällä 2023 talousvetenä todetun juomavesipisteen, karavaanialueen varattavine paikkoineen sekä Pikku-Apajan Niemisjärvi -kioskin kahvitarjonnan, soutuvenevuokrauksen ja kalastuslupien myynnin(3). Hämeenlinna ja Kanta-Häme muodostavat laajan retkeilyalueverkoston, johon Evon valtion metsät kuuluvat. Niemisjärvi rantareitti on noin 4,9 kilometriä meidän kartalla rantakävelynä Niemisjärvien äärellä Evon retkeilyalueella, joka on suurelta osin valtion retkimaata. Kulku on päästä-päähän -tyyppinen eikä suljettu kierros, ja se linkittää Ylisen, Keski- ja Alisen Niemisjärven palveluin rikkaimman rantaviivan loppupään Vähä-Koukkujärvelle. Alkupäässä tulee Niemisjärvi keittokatos ja Keski-Niemisjärvi kalastuslava, sitten pienempien laiturien ketju kuten Niemisjärvi laituri2, Niemisjärvi laituri läntinen ja Niemisjärvi alinen laituri. Noin 1,3–2,3 kilometrin kohdilla Niemenkärjen kalastusnurkka kokoaa Niemisjärvi kalastusalue laavu niemenkärki -laavun, Niemisjärvi kalastusalue tulipaikka itäranta -nuotiopaikan ja kuivakäymälän; AHDIN KÄMPPÄ ja NIEMISTUPA eräkämppä sijaitsevat mökkivuokrausta varten lähellä rantaa, ja Niemisjärvi Karavaanariparkki keittokatos palvelee karavaanialuetta. Keskijärven rannalla ovat Niemisjärven veneenlaskupaikka ja Niemisjärven veneenlaskupaikka 2, uimareille Niemisjärven uimalaituri sekä Niemisjärven rengaskaivo täydennyksille. Pohjoisempana Niemisjärvi esteetön tulipaikka, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikka ja Polkusillan laavu muodostavat taukokaistaleen; Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu tarjoavat telttailumahdollisuuksia, Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Pohjois-Evon rantaa. Loppupäässä Vähä-Koukkujärvellä ovat Vähä-Koukkujärvi laituri 1, Vähä-Koukkujärvi laituri 2 ja muut numeroidut laiturit sekä Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä ja Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2. Evon Luonto kertoo esteettömän väylän ja taukopaikkojen uudistuksista Niemisjärveltä Vähä-Koukkujärvelle, mukaan lukien päivitetyt pitkospuut ja kalastuslaiturit(4). Metsälenkkiä kaipaava voi yhdistää rantakävelyn Niemisjärven luontopolkuun; Luontopolkumies kuvaa sitä sinisin maalimerkein kulkevaksi luontopoluksi, jossa näkyy aarnimetsää ja suon ylittäviä pitkospuita(5). Vaativa esteetön yhteys Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti kulkee osin samoilla rannoilla vaihtoehtona(1). Lisätietoja löytyy NIEMISTUPA eräkämppä-, Polkusillan laavu- ja Vähä-Koukkujärvi laavu -sivuiltamme yöpymisistä ja nuotioista.

Luutajoen taimenpolku on noin 0,7 kilometrin helppo kävely Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä Evon valtion retkeilyalueella Luutajoen varrella. Ajankohtaiset tiedot tälle nimetylle reitille kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Luutajoen taimenpolku -sivulta, jonka julkaisee Metsähallitus(1). Visit Häme kuvaa laajemmin Evon retkeilyaluetta, Ruuhijärventien osoitteen ja yhteystiedot kävijöille(2). Retkipaikka kuvaa polun kulkevan puroa myöten ja ylittävän sen sillan, lyhyen pitkospuuosuuden ja pienen ympyrälenkin kautta veden äärellä(3). Opastaulut kertovat purotaimenen elämästä ja joessa elävistä muista kaloista(3). Taimenen elinympäristöä tukevat kutusoraikot ja pohjassa olevat kynnykset, jotka vaimentavat virtausta ja hapettavat vettä(3). Pysy polulla suojellaksesi rantakasvillisuutta, eikä joessa saa kahlata(3). Maasto on tasainen paitsi joitakin juurakoisia pätkiä(3). Ennen Evon retkeilyalueen Ruuhijärventien info ja p-alue -pysäköintiä kuljet Ruuhijärventien P-alue kaivo -lähteen ohi. Maastopyöräreittien risteyksessä luontopolun alkupäässä samat metrit yhdyskäytävänä yhdistävät Evon merkittyihin ajoreitteihin. Kävelyn jälkeen voit jatkaa pyörällä tai suunnitella pidemmän kierroksen reiteille Evon lyhyt maastopyöräilyreitti, Keskipitkä maastopyöräilyreitti tai Evon pitkä maastopyöräilyreitti(1)(3).

Syrjänalusen luontopolku on noin 3,2 kilometrin patikointi Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella Kanta-Hämeessä. Metsähallitus kokoaa ajantasaisimmat tiedot tälle reitille Luontoon.fi-palvelussa otsikolla Syrjänalunen Esker Trail / Syrjänalunen harjupolku (1). Visit Häme kuvaa laajemmin koko Evon retkeilyaluetta—järviä, soita ja nuotiolla vietettäviä päiväretkiä—joten sivusto on hyvä pika-ensisilmäys ennen lähtöpaikan valintaa(3). Kävely alkaa Karvalampi lähde -lähtöpisteen tuntumasta ja kulkee Syrjänalusen lammen rantakaisteen kautta ennen nousua pitemmälle mäntyiseen harjunnyrkkeeseen. Rantavyöhykkeellä ohitat Syrjänalusen laavun, Syrjänalunen laavu + tulipaikka -tauon ja Syrjänalunen nuotiokehän, ja Syrjänalunen laituri tarjoaa pienen vesirajan katselupaikan; kuivakäymälät ja polttopuusuoja tukevat evästystä. Karvalampi lähde tulee vastaan uudestaan suorempien pitkospuuosuuksien jälkeen—Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa Karvalammin kohdan yhdeksi reitin elämyksellisimmistä pätkistä(2). Opasteissa voi edelleen näkyä sekä luontopolku- että harjupolku -sanoja samalle reitille; punapäisiä tolppia ja ilveksen jälki -symboleja kannattaa seurata varsinkin ensimmäisten liittymien jälkeen(2). Pidempään päivään sama pysäköinti avaa myös Syrjänalusen lenkin ja Sorsakolun lenkin; Syrjänalusen lenkki on noin 8,2 km ja Sorsakolun lenkki noin 20,8 km. Pyöräilijät kohtaavat osin samaa verkostoa kuin Evon pitkä maastopyöräilyreitti. Harjun jyrkemmät rinnekohdat ja sateen jälkeinen pitkospuiden korkeus kannattaa huomioida kenkävalinnassa(2).

Bussilinjasta 2U:lle Aulangon ulkoilumajalle, uintimahdollisuuksista, näkötornin kaudesta ja Aulangon laajasta reittiverkosta saat koostetusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -sivuilta(1). Luonnonsuojelualueen kävely- ja hiihtoreittilista on Luontoon.fi:ssä(2). Tämä lyhyt osuus kulkee Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Aulanko Karhuluolan alareitti on noin 0,8 kilometrin mittainen metsäpolku näkötornimäen alarinteillä Aulangonjärven tuntumassa—hyvä valinta, kun haluat järvimaisemia ja tornialueen palveluita ilman koko järven kierrosta. Polun puolivälin tuntumassa on Lusikkaniemen uimapaikka uimatauolle, ja linja päättyy Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen lähelle tornin juurella, missä voi helposti ottaa kahvit ennen tai jälkeen graniittitornin nousun. Karhuluola—kallioon hakattu syvennys, jossa on Robert Stigellin karhuperheveistos eversti Hugo Standertskjöldin tilauksesta vuonna 1906—sijaitsee näköalatasanteen vieressä; Aulangon Tornikahvila kuvaa 322 porrasta rinnettä alas järven suuntaan(4). Out in the Nature muistuttaa, että talven jäät ja lumi voivat tehdä portaista erittäin liukkaita, joten olosuhteet kannattaa arvioida rauhassa(3). Kaideremonttien jälkeen Metsähallitus on ilmoittanut portaiden käyttömahdollisuudesta uudelleen; varmista ajankohtainen tilanne Luontoon.fi:stä tai kaupungin sivuilta ennen retkeä(5). Samat risteykset yhdistävät pidempiin merkittyihin reitteihin: Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järven, Aulanko Karhuluolan yläreitti ja Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola kattavat tornin ja luolan eri suunnista, Aulanko Ruusulaakson reitti vie paviljonkijärvien suuntaan ja Aulanko Ruutikellarin reitti jatkuu kohti Ruutikellarin kivirakennusta(1)(2). Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Niemisjärven kierros on noin 20 kilometrin päiväretki Evon retkeilyalueella Evokeskuksen länsipuolella Hämeenlinnassa: reitti kulkee metsäjärvien, leirialueiden ja Niemisjärvien kalastus- ja telttailukeskittymän kautta. Metsähallitus kuvaa lyhyemmän rantareitin Luontoon.fi:ssä nimellä Niemisjärvi rantareitti(1); tämän sivun kartalla koko kierros on yhtenäisenä noin 20 kilometrin linjana samassa maisemassa. Evon ja Taruksen laajasta reitistöstä, vihreistä tassumerkeistä ja korkeuseroista löytyy kattavin tausta Hämeenlinnan kaupungin Evo- ja Tarus-sivuilta(2)—alueella on kuvausten mukaan noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä Ilves-verkostossa. Kalliojärven tuntumassa tulevat vastaan Kalliojärvi keittokatos/opastuspiste ja tulipaikat, ennen kuin polku syvenee kohti Valkea-Mustajärveä. Noin 7 kilometrin kohdalla Valkea-Mustajärvi laavu, Valkea-Mustajärven laavu, Valkea Mustajärvi telttailualue sekä nuotiopaikat ja kuivakäymälät muodostavat luontevan taukopaikan. Reitti kulkee Evon leirialue Hiilestäjän ja naapurileirien laitureiden ja nuotioiden ohi ja saapuu Lastenlammen pysäköintialueelle. Vähä-Koukkujärven ja Niemisjärvien suuntaan löytyvät Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, laitureita, Niemisjärvi ylinen laavu, Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu ja Niemisjärvi telttailualue, vuokrakämppiä kuten NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ, esteetön tulipaikka, veneenlaskupaikkoja ja karavaanialueen keittokatos—riittävästi palveluja yön yli -retkeen tai kalastuspainotteiseen päivään. 1000 kilometriä -blogin Evon retkellä reitti on merkitty valkoisella pohjalla vihrein ilvestassuin risteyksissä, ja matkalla on hiekkateitä, metsäautoteitä, pitkospuita ja paluu Ylisen Rautjärven rantaa pitkin Evokeskuksen suuntaan(3). Tietolaatikko jakoi yöreissun noin 8 ja 12 kilometrin päiviin telttailualueen kohdalla ja kuvasi järvenruskeaa vettä hankeissa sekä kiertosuunnan vaikutusta(4). Toisiin maisemiin kiertää Niemisjärvet lyhyemmällä lenkillä ja kuvaa kolme laavua, neljä lisänuotiota, uusittuja pitkoksia, istutettua kirjolohta ja rakenteilla olevaa esteetöntä yhteyttä Vähä-Koukkujärvelle—hyvä tunnelmakuva ja ajankohtaiset varoitukset(5). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Koko kierrokseen kannattaa varata päivä, tai yhdistää retki esimerkiksi Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti -reittiin ja muihin viereisiin polkuihin pidempään oleskeluun.

Reitti on noin 0,8 kilometriä ja muodostaa lyhyen renkaan Metsälammen ympäri Ruusulaakson paviljongin tuntumassa Aulangon luonnonsuojelualueella. Ajantasaiset kartat, palvelut ja koko puistoalueen tiedot löytyvät Hämeenlinnan kaupungin Aulanko-sivuilta(1) sekä Luontoon.fi:n Aulangon luonnonsuojelualueen kuvauksesta(2). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä vain muutaman kilometrin päässä keskustasta; tämä osuus kulkee kokonaan valtakunnallisesti tunnetussa Aulangon puistometsässä. Rengas yhdistää Metsälammen rannan ja Aulangonmetsätien varren pysäköintipaikat: voit lähteä Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen- tai Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen -alueelta ja kävellä hetken järvelle, tai yhdistää lähestymisen Aulanko näkötorni pysäköintialueeseen, jos tulet näkötornin puolelta. Aulanko Näkötorni kahvilarakennus on tornipysäköinnin lähellä. Samaan reitistöön liittyvät myös Aulangon ulkoilumaja ja Aulangonjärven kota, ja Aulangon ulkokuntosali Linnasessa sopii voimaharjoitteluun ennen tai jälkeen kävelyn. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen helpottavat pidempää päivää Joutsenlammen ja järvenrannan reittien yhdistämistä. Maasto on helppoa puistometsää ja järvenrantaa: paikoin leveitä hiekkateitä, lyhyitä mäkiosuuksia tornin suuntaan, ei vaativaa polkua. Rauhalliseen tahtiin kannattaa varata noin 15–25 minuuttia. Alueen markkinoiduissa pidemmissä kävelyissä Ruusulaakso kuvaa noin kolmen kilometrin perhekierrosta, joka yhdistää Joutsenlammen ja Metsälammen matkalla tornille ja muihin kulttuurikohteisiin(4). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa polkua paviljongilta kohti Tuijametsää pitkospuiden ja pienen puronvarren taukopaikan kera—hyödyllinen lukema vauhdista ja vuodenajoista(3). Tästä renkaasta pääsee jatkamaan Aulanko Ruusulaakson reitille ja Aulanko Karhuluolan yläreitille samojen pysäköintien ja metsäteiden kautta, tai pidentämään retken Aulanko Aulangonjärven polkuun koko järven ympäri uimarantoineen ja nuotiopaikkoineen muualla verkostossa.

Aulanko Ruutikellarin reitti on noin 3 kilometrin lenkki Aulangon puistometsässä ja Aulangonjärven tuntumassa Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Alue on kaupungin vetonauloja: englantilaistyylinen puistometsä, kulttuurikohteet ja merkitty ulkoiluverkosto kietoutuvat yhteen. Ajankohtaisia palvelutietoja ja koko alueen reittivalikoimaa kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Reitin nimi viittaa Ruutikellariin eli entiseen ruutikellarin raunioon: Kulttuurimedia kuvaa kohdetta 1860-luvulla syntyneenä, kiehtovana muinaisjäännöksenä, jonka ympärillä komeilee kivinen muuri, ja muistuttaa, ettei rauhoitetulla alueella pidä riehua(2). Kierros kokoaa yhteen liikuntapaikkoja, järvenrantaa ja vaihtelevaa metsäpolkua. Reitin alkupuolella kulkee Sairionpuiston ulkokuntosalin ja Meijerioppilaitoksen liikuntasalin lähellä, mikä helpottaa yhdistämään reitin muuhun liikuntaan. Noin 1,9 kilometrin kohdalla Kihtersuon uimaranta tarjoaa kesällä nopean uimistauon Saarenpäänkadun suuntaan. Kärmeskallion nuotiopaikka Levonhaantiellä, noin 2,3 kilometrin kohdalla, on luonteva tauko nuotiopaikan äärellä metsässä. Lusikkaniemen uimapaikka palauttaa kulkijan järven läheisyyteen ennen paluuta näkötornin ja Metsälammen pysäköintialueiden suuntaan. Loppupuolella reitti kulkee Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntumassa, joten näköalatorniin tai kahvilaan voi poiketa aukiolojen salliessa; kaupungin Aulanko-esittely kuvaa tornin roolia kansallismaisemassa(1). Sama alueverkosto linkittyy Vanajaveden rantareittiin, pidempään Aulanko Aulangonjärven polkuun ja noin 2,2 kilometrin mittaiseen Levonkorven kiertoon Sibeliuksen metsässä Kärmeskallion nuotiopaikan luona. Vaativa maastopyöräily kulkee omilla linjoillaan Aulanko maastopyöräreitti vaativa. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa muistuttaa, että monet nähtävyydet ovat autoliikenteen rengastien parkkialueiden lähellä ja että useita reittivariaatioita kannattaa seurata kartalta, jos lyhyitä osuuksia yhdistelee(3). Luontoon.fi tarjoaa Metsähallituksen kokoamaa retkeily- ja palvelutieteoa Aulangon luonnonsuojelualueelle(4). Alueelle löytyy myös opastettuja kävelykokemuksia matkailun palveluluetteloista(5).

Jukolan koulun metsäpolku on lyhyt, noin 1,4 kilometrin mittainen opastettu kävelyreitti Jukolan koulun lähimetsissä Hämeenlinnassa Ahveniston harju- ja ulkoilualueen kupeessa Kanta-Hämeessä. Polku sopii erityisesti kouluille ja perheille: numeroituja puupaaluja täydentävät QR-koodit, jotka avaavat rastikohtaiset sivut tehtävineen ja kommentointimahdollisuuksineen; sähköisen aineiston takana on Jukolan koulun Torstaitiimi(3). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Jukolan koulun metsäpolku, Hämeenlinna(1). Kestoarvioon, koulun pihan pysäköintiin ja niihin rasteihin, jotka ovat vähän sivussa pääpolulta, löytyy käytännön tietoa Hämeenlinnan kaupungin luontopolut ja -oppaat -sivulta(2). Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa ja sisältää yhden jyrkän nousun harjulle ja laskun takaisin alas—lyhyt mutta maastonvaihtelultaan selvä(2). Rasteilla käsitellään muun muassa harjun ja suon syntyä, puulajeja ja metsäkasveja(1)(2). Useimmat rastit löytyvät helposti eniten kuljetun reitin varrelta; kaupunki mainitsee, että rastilta 14 rasteille 15 ja 16 ei ole yhtä selvää polkua, ja rasti 19 on hieman sivussa leveämmältä urilta—kannattaa hidastaa ja katsoa tarkkaan, jos haluaa kiertää kaikki numerot(2). Reitti lähtee ja palaa Jukolan koulun piha-alueelle. Polun välittömässä läheisyydessä kulkevat koulun pallokenttä, luistelukenttä, lähiliikuntapaikka, padelkenttä, Street WorkOut-alue ja Jukolan liikuntahalli—kätevä kokonaisuus, jos retkeä yhdistää liikuntatunteihin. Myöhemmin reitin varrella tulee lähelle Tavastian ulkokuntosalia ja eteläisemmässä osassa Luolajan Tallin maneesia. Alue kytkeytyy myös laajempiin verkostoihin: Hämeen Ilvesreitti ja Kankaantaan yhdyslatu kulkevat tässä Ahveniston kulmassa, ja Lassilan peltolenkki latu kulkee lähellä—talvella hiihtolenkin jälkeen voi olla mukava piipahtaa lyhyelle luontokierrokselle koulun metsässä.

Keltaojan polku on noin 1,9 kilometrin metsäosuus Keltaojan varrella Hämeenlinnassa, Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Kanta-Hämeessä, kaupungin koillispuolella. Koko verkoston kartat, kausirajoitukset ja käyttöohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Evon retkeilyalue -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki(2) kuvaa Taruksen ja Evon laajaa metsäkokonaisuutta ja vihreillä tassumerkeillä viitoitettua noin 70 kilometrin reitistöä—tämä lyhyt pätkä kulkee samassa merkintätavassa, mutta risteyksiä on silti hyvä seurata tarkasti. Kävely sopii leppoisaksi tutustumiseksi Keltaojan puronvarsiin ja Vähä-Keltajärveen: noin 0,7 kilometrin kohdalla tulee Keltaoja puusuoja/wc, ja heti perään Keltaojan laavu sekä Keltaoja laavu vierekkäin järven rannan yläpuolella nuotiopaikkoineen. Jari Hanhelan Kotona ikimetsässä -teksti heinäkuun kosteasta päivästä muistuttaa alueen rehevyydestä, ojan ylityssillan ilmavuudesta ruohikossa ja siitä, miten polku jatkuu kuusikon suojiin kohti Sorsakolun lenkki -vaihtoehtoja(3). Muurahaisten poluilla kuvaa merkatun reitin Keltaojan parkkipaikalta Savijärvelle vanhan uiton jälkiä pitkin: koskiosuuksia ennallistettiin 2000-luvun alussa, suuret puut kaartuvat yhä ojan ylle ja majavan työ muuttaa joskus vedenkorkeuksia—kannattaa vilkaista ylityksen kunto ennen raskasta kuormaa(4). Havumetsävyöhyke kertoo alkutalven retkestä, jossa Keltaojan yli johtaneet pitkospuut olivat niin syvässä, että seurue teki U-käännöksen ja käytti metsätietä; sateiden ja sulamisten jälkeen sama voi toistua(5). Eteläpäässä Evon retkeilyalueen Keltaojan p-alue toimii selkeänä autolle-päätepisteenä. Päiväkävelijät jatkavat monesti samaa laavuryhmää Sorsakolun lenkkiin pidempään lenkkiin, ja Evon pitkä maastopyöräilyreitti kulkee lean-tojen ohi—anna maastopyöräilijöille tila yhteisillä osuilla.

Hakovuoren lenkki on noin 6,8 kilometrin rengasretki Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan itäpuolella, siinä Ilvesvaellus-verkoston kohdassa, missä polut kulkevat Haarajärven, Sorsajärven ja Savijärven kainalossa kalliiden nystyjen ja suojelusaarekkeiden lomassa. Sulkuista, metsätöistä ja koko alueen esittelystä kannattaa lähteä Luontoon.fi:n Evon retkeilyalue -sivulta(1). Hämeenlinna levittäytyy eteläisen järviylängön reunalle; Evo on yksi laajimmista yhtenäisistä metsäretkeilykokonaisuuksista kaupungin lähellä. Alkupäästä voi poiketa Vaarinkorven taukopaikkapariin, Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ja Vaarinkorven laavu/tulipaikka, nuotioon tai evästauolle sammaleisessa kuusi- ja männikkömaastossa. Hieman edempänä tulee Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu Sorsajärven ja Savijärven välissä: kaksi laavua suuren siirtolohkareen ja pienen sillan vieressä, missä vesi juoksee järvestä toiseen; Retkipaikka kuvaa Sorsakolun metsähiljaisuudesta ja eläinhavainnoista(2). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alue, luontevin lähtö tai paluu, jos ajat Talvilammen tienhaaroja; Retkipaikka mainitsee karttapisteen ja lisätiedot samassa Haarajärven pysäköinnissä(2). Rengas kytkeytyy lähipolkuihin, esimerkiksi Sorsan lenkkiin, Hämeen Ilvesreittiin, Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo ja Sorsakolun lenkin laajempaan kehään, joten päivää voi jatkaa järvenrantoja pitkin tai palata autolle Haarajärveltä. Tällä reitillä nimi Hakovuori viittaa Evon kallionäköalakielekkeeseen Ilvesvaelluksella, ei Vanajan Vanajaveden rannalla olevaan rautakautiseen Linnanpäähän (Vanajan Hakovuori). Talvilammentien varresta Haarajoelta johtaa opaste ”Hakovuori 0,5 km” parin auton tienvarsipaikalla; nousu on lyhyt mutta jyrkkä ja reuna pystysuora (ei tulentekoa kallolla)(2). Ilvesvaellus on merkitty vihrein ilvestassu-merkein puihin(2). Verkko pätkii; lataa Metsähallituksen Evon pdf-kartta tai ota paperikartta mukaan ennen kuin katveeseen jää(2).

Aulangon ulkoilumaja–Karhuluola on noin 1,9 kilometrin pituinen, helppo päästä–päähän -kävely Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä Aulangon puistometsässä ja luonnonsuojelualueella. Reitti alkaa Linnanen 77:n tuntumasta Aulangon ulkoilumajan palveluiden ympäriltä ja kulkee metsän ja järvien välissä Karhuluolan aluetta kohti Aulangonvuoren rinnettä—kallioon louhittu avopaikka ja karhuaiheinen veistosryhmä ovat yksi Aulangon klassikoista. Karttoja, muita merkittyjä reittejä ja luonnonsuojelualueen perustietoja kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) -sivun Aulangon luonnonsuojelualueen retkeily- ja ulkoiluosiosta. Ensimmäiset sadat metrit kokoavat yhteen monta taukopaikkaa: Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka avautuvat järven rantaan, Aulangon ulkokuntosali löytyy polun vieressä, ja Aulangon ulkoilumaja sekä Aulangonjärven kota tarjoavat nuotiopaikan, penkit ja käymälät päiväretkeilijälle—kotaesittely löytyy myös Luontoon.fi(2) ja Visit Häme(3) -sivuilta. Puolivälin suuntaan Joutsenlammen ja Metsälammen pysäköintialueet antavat vaihtoehtoisen lähtöpisteen, jos haluat lyhyemmän yhteyslenkin metsään. Näkötornin liepeillä reitti ohittaa Aulanko näkötorni pysäköintialueen ja Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntuman; järvelle viettävällä rinteellä jyrkkä kivinen porrasosuus (lähteissä usein noin 322 askelmaa) yhdistää tornin ja Karhuluolan(4). Aulangon Tornikahvila(4) kertoo, että veistäjä Robert Stigellin karhuperhe valmistui luolaan vuonna 1906 tehtailija Hugo Standertskjöldin tilauksesta. Metsäpolkuja -blogissa Aulanko kuvataan hyvin viitoitetuksi kuvamerkein—Karhuluolaa merkitään karhun kuvalla—ja monipuolisiksi metsämaisemiksi, joissa yhdistyvät lahopuu, erikoispuut ja luontopolun opastaulut(5). Voit jatkaa retkeilyä samaisessa verkossa: Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järven laajemmin ja Aulanko Karhuluolan yläreitti tarjoaa lyhyen vaihtoehdon ylempänä rinteessä.

Kanta-Häme tarjoaa monipuolisia retkeilymahdollisuuksia; Sorsan lenkki on kompakti, noin 3,7 kilometrin metsälenkki Evon retkeilyalueella. Se kiertää Sorsakolun niemen Sorsajärven ja Savijärven välissä ja sopii päiväretkeksi samalta lähtöalueelta kuin Sorsakolun laavut ja Sorsakolu puuvaja-käymälä. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset reitti- ja alueohjeet Luontoon.fi:ssä(1); Luontoon.fi:n Evon kohdesivu(2) kokoaa kartat, palvelut ja kausi-infoa laajemmasta alueesta. Muurahaisten poluilla kuvaa Evon merkittyjä patikointireittejä vihreinä tassunkuvina puissa—heijastavia pimeässä—sekä risteyksissä olevina viittoina ja suosittelee paperikartan mukaan ottamista, koska merkinnät voivat olla paikoin puutteellisia ja sivupolkuja on paljon merkitsemättömiä(3). Matkallasuomessa tiivistää Evon yhdeksi Etelä-Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista, jolla on kymmeniä kilometrejä merkittyjä reittejä ja useita lyhyitä 2–4 kilometrin luontolenkkejä—hyvä kehys sille, mihin tämä reitti isossa verkossa asettuu(4). Lenkin varrella tulevat heti alussa vastaan Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu sekä lähellä Sorsakolu puuvaja-käymälä polttopuille ja kuivakäymälälle. Noin kolmen kilometrin kohdalla Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ja Vaarinkorven laavu/tulipaikka muodostavat toisen taukopaikkaryhmän; Vaarinkorpi käymälä on lähellä. Maasto on tyypillistä eteläistä sekametsää ja järvien rantaa: juurakoita, lyhyitä mäkiä ja sateen jälkeen paikoin kosteaa maastoa. Sorsakolu on suosittu pysähdyspaikka myös pidemmillä Evon vaelluksilla(3). Lenkki kulkee osin samaa reittiä kuin Hämeen Ilvesreitti ja liittyy paljon pidempään Sorsakolun lenkkiin ja Hakovuoren lenkkiin, jos haluat jatkaa päivää—katso noista reiteistä omat sivumme laavuista ja sivuloistoista.

Vähä Koukkujärven esteetön reitti on lyhyt rantaympärys Hämeenlinnassa kaupungin luoteispuolella Vähän Koukkujärven ja Niemisjärvien järviketjun äärellä. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi:ssä vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteetön sanasto tarkoittaa tässä edelleen luonnonolosuhteita ja kaltevuusrajoja, joissa apuvälinettä tai avustajaa voi tarvita(1). Visit Häme ohjaa myös katsomaan vaativien esteettömien reittien tarkemmat kuvaukset Luontoon.fi:stä ja muistuttaa, ettei merkintä yksin takaa saman tien kaikille sopivuutta(2). Hämeenlinna on Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä, ja se kulkee pienen metsäjärven rantapuustossa samassa virkistyskokonaisuudessa kuin pidempi Niemisjärvi rantareitti Ylisen Niemisjärven rannoilla(4). Lähtö on helppo tehdä joko Vähä-Koukkujärvi vanha pysäköintialueelta tai Lastenlammen pysäköintialueelta; lähes heti tulee Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä taukopaikoiksi, ja järven puolella on Vähä-Koukkujärvi laiturit pitkospuineen. Reitin toisessa päässä ovat Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri, josta voi jatkaa Niemisjärvi rantareitille tiekkareiksi(4). Hämeenlinnan kaupunki muistuttaa, että retkeilyreittejä ylläpitää pääasiassa Metsähallitus ja naapurikunnat, joten ajankohtaiset tiede kannattaa tarkistaa virallisista reittisivuista(5). Fishing.fi kuvaa järven kalastuskohteena heittolaitureineen ja laavuineen; vaelluskalastussäännöt, välineet ja ikärajoitteiset rannalta ongintasäädökset koskevat vain kalastajia, mutta yhdistävälle kävijälle niistä on hyötyä(3).

Ulkoilumajan luontopolku on noin 0,7 kilometrin lenkki Aulangonjärven rantavyöhykkeellä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se kulkee Aulangon ulkoilumajan eli Luontoliikuntakeskuksen tuntumassa, missä lyhyt kävely yhdistyy helposti uintiin, talviuintiin ja nuotiolla oleiluun. Reittitiedot löytyvät Luontoon.fi:n Ulkoilumajan luontopolku -sivulta, joka on Metsähallituksen reittikortti tälle polulle(1). Hämeenlinnan kaupunki kuvaa Aulangon ulkoilualueen ja Sibeliuksen Metsän kokonaisuutta, palveluja ja kävijämääriä sekä suojelu- ja kaupunkialueiden rooleja(2). Retkipaikan talvikertomus Aulangolta ankkuroituu ulkoilumajan pysäköintiin: kodan savu, Luontoliikuntakeskuksen kahvila ja välinevuokraus, paikallisbussi 2U rautatieasemalta ja käytännön parkkikiekkorytmi(3). Lenkin varrella tulevat heti peräkkäin Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkoilumaja, sitten rantaan kytkeytyvät Aulangonjärven talviuintipaikka ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven uimaranta jo kymmenien metrien kävelyn jälkeen. Tämä rantakaistale—kota, rakennus, talviuintipaikka, uimaranta ja ulkokuntosali—on käytännön keskus: eväät, pulahtaminen kausilla tai pientreeni ennen ja jälkeen metsäosion. Aulangon poluista osa on viitoitettu ja alue vilkas ympäri vuoden; talvella lähistöllä on latuja ja valaistuja reittejä, kesällä täyttyvät laiturit ja uimarannat(2)(3). Pidempään päivään sama nurkka kytkeytyy merkittyihin reitteihin. Aulangon Aulangonjärven polku kiertää järveä laajemmin pitkospuita kohti Sibeliuksen metsää; Aulangon kymppi latu palvelee hiihtäjiä; Metsä-Aulangon Maastopyöräreitti tuo maastopyöräilyn nousut; Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola johdattaa Karhuluolan ja näkötorniseudun suuntaan; Aulangonjärven jäälatu seuraa jäätä olosuhteiden salliessa. Kaikki käyttävät samoja parkkeja ja ranta-asetelmia kuin tämä lyhyt lenkki, joten kymmenen minuutin kävely ja puolen päivän vaellus onnistuvat samasta lähdöstä.

Tämä osuus on Ilvesvaelluksen yhdysreitti Taruksen ja Evon retkeilyalueiden välillä: noin 12,6 kilometrin päiväretki Hämeen Ilvesreitin verkostossa Kanta-Hämeessä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Ilvesvaellus, yhdysreitti Iso-Tarus–Evo(1). Taruksen ja Evon yhteisestä ulkoilukokonaisuudesta löytyy kattavin kuvaus Hämeenlinnan kaupungin Evo- ja Tarus-sivuilta(2): alueella on noin 70 kilometriä tassumerkillä merkittyjä reittejä, tyypillinen korkeusero luokkaa 70–80 metriä, ja Ilves-verkosto jatkuu Evon reittikeskuksesta Päijänne-Ilvekseen ja Aurinko-Ilvekseen. Visit Hämeen luettelomerkintä kertoo lähtökohdan Taruksentieltä ja että reitti on vapaasti käytettävissä(3). Sorsakolun tuntumassa ovat heti laavut ja puuvaja-käymälä (Sorsakolu laavu, Sorsakolun laavu); sama risteys kuuluu Sorsan lenkkiin, Hakovuoren lenkkiin ja lyhyeen Hämeen Ilvesreitti -haaraan, joten päivälenkkejä voi yhdistää ennen pitkää yhdysosuutta. Noin 1,6 kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alue palvelee pysäköintiä, jos lähestyt Evon puolelta. Keskiosassa Koveron laavu ja Koveron tulipaikka sopivat tauolle; Erakkomurju ja Ukkoherra ovat vuokralaitoksia ja Kymppilaavu tulipaikkana. Taruksen pohjoisosassa Tarusmäen uimapaikka ja Taruksenmäen tulipaikka ovat lähellä Taruksentietä; Vonkamies on vuokralaavu ja Ruplahden tulipaikka sijaitsee Ruplahden maisemissa. Kelkutteentien lähellä Kristianin torppa (Kaskenpolttajan torppa) on vuokrattava kämppä, ja Kelkutteen tulipaikka, Kelkutteen Savottakämppä, Savusauna Luppo sekä Kelkutteen Savottakämpän Sauna muodostavat käytännön päätepisteen, jos ajaa autoa kahdelle päälle tai palaa metsätietä. Out in the Nature -oppaan mukaan Ilves-verkostossa on monella osuudella keltaiset opasteet ja ilvestunnukset(4). Lähtöportin Savottapolku-juttu samalta Taruksen alueelta kuvaa ilvestassumerkkejä, jääkauden harjumaastoa ja Kristianin torpan historiaa—hyödyllinen maasto- ja kulttuuritausta, vaikka kierros ei ole sama kuin tämä yhdysreitti(5). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Reitti on metsä- ja harjupainotteinen päiväretki, ei rengas; varaa aikaa taukoineen.