Kanta-Häme Retkeilyreitit

Aulanko Aulangonjärven polku on noin 6 kilometrin mittainen kevyen retkeilyn rengasreitti Aulangonjärven ympäri Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Suomen ensimmäiseen kansalliseen kaupunkipuistoon, ja metsäluontoa hoitaa Metsähallitus. Uimarannoista, ilmaisista soutuveneistä Aulangon ulkoilumajan rannassa, näkötornin kaudesta ja Sibeliuksen Metsän luontopolusta saat kootusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Aulangon ulkoilualue -sivuilta(1). Luontoon.fi luonnehtii saman nimistä Aulangonjärven polkua ja yhdistää sen Aulangon ulkoilualueeseen(2). Polun alkupäässä tulee Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkokuntosali, ja näkötornijaksolla Aulanko näkötorni pysäköintialue sekä Aulanko Näkötorni kahvilarakennus. Itärannalla noin 1,3 kilometrin kohdalla sijaitsee Lusikkaniemen uimapaikka, ja hieman edempänä Kihtersuon uimaranta laitureineen. Kärmeskallion nuotiopaikka levähdyspaikkana kallioisella osuudella. Länsirannan puolella ennen sulkeutumista ovat Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka sekä Aulangon ulkoilumaja osoitteessa Linnanen 77 veneineen ja kodan lämpöineen sesongin mukaan — tarkemmat säännöt kaupungin ja paikkasivujemme kautta. Pysäköintiin käyvät muun muassa Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen ja Aulanko näkötorni pysäköintialue. Samat risteykset yhdistävät muille reiteille: Ulkoilumajan luontopolku kiertää ulkoilumajan rantaa, Aulanko puu- ja pensaslajipolku ja Aulanko Ruusulaakson reitti tuovat Ruusulaakson ja lajipolun Joutsen- ja Metsälammen suunnasta, Vanajaveden rantareitti jatkuu kohti Hämeenlinnan keskustaa. Talvella Aulangon kymppi latu ja Aulangon kuntoladut käyttävät samoja rantoja ja parkkialueita(1). Retkipaikka(3) kuvaa keltaisia maalimerkkejä metsässä, pitkiä pitkospuuosuuksia aivan veden vieressä ja paikoin soratieosuuksia, joilla kohtaa pyöräilijöitä ja koiralenkillä kulkevia. Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Ruostejärven virkistysalueen kartat, palvelut ja taustatiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Käytännön tietoja Toralahden köysilossista, ranta-alueen palveluista ja yhteyksistä pidempiin vaelluksiin tiivistää Hämeen virkistysalueyhdistys Ruostejärven sivullaan(2). Meidän metsäpolku on lyhyt metsäkävely Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 1,5 km suuntaansa rantakeskuksen ja Toralahden vastarannan välillä, ja moni kulkee saman polun takaisin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee tyypillisesti noin 3 km(4). Polku kiemurtelee koivikossa ja männiköissä, suopursuryteiköissä ja pitkospuiden pätkillä(3)(4). Noin 1,2 kilometrin kohdalla on Ruostejärven laavu Toralahden kannaksen reunalla—samassa risteyksessä Tammelan paikallisverkosto kohtaa Hämeen Ilvesreitin, jota voi jatkaa kohti Liesjärven kansallispuistoa, kun kaipaa pitkää päivä- tai päiväretkeä(5). Jäiden aikaan sulana voi ylittää salmen käsikäyttöisellä köysilossilla, jolloin vastarannan laavuun pääsee taluttamatta pitkää kiertoa(2)(3)(4). Ruostejärven laavun lähellä on Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut—uinti, löyly ja eväsretki on helppo yhdistää samaan käyntiin(2). Pohjoisrannalla avautuu Ruostejärven virkistysalueen uimaranta, ja Lapinniemenmäen laavu sopii taukopaikaksi metsäniemen kierroksella; Myllylahden laavu sijoittuu Eerikkilän suuntaan meneviin reitteihin, jos haluat pidentää retkeä muihin merkittyihin pikitai pintureitteihin(3). Reitti on kapeaa polkua ja pitkospuita; Retki ja Reissu kuvailee lyhyitä merkittyjä silmukoita mukaviksi yhdisteltäviksi päiväretkeksi ja mainitsee polut myös maastopyöräilyyn sopiviksi(3). Hämeen virkistysalueyhdistys muistuttaa valtatie 2:n liikenneäänistä tyynellä säällä(2). Tammela sijaitsee sopivasti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun välimaastossa, ja Ruostejärvi on lapsiperheiden suosima retkiranta(4).

Niemis-Koukkunen vaativa esteetön reitti on noin 1,5 kilometriä yhteen suuntaan Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella. Se yhdistää kalastajien suosiman Niemisjärven palvelurannan Vähä-Koukkujärveen (Lastenlammi), pitkospuiden ja luonnonmukaisen rantamaaston kautta. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Häme luokittelee sen Kanta-Hämeen vaativiin esteettömiin luontopoluihin ja muistuttaa lukemaan reittikuvauksen ennen ensimmäistä retkeä(2). Vaativalla esteettömällä luontoreitillä reittipohja voi olla pehmeä, juuria ja kiviä; pituus- ja poikkikaltevuus voivat ylittää tavallisen esteettömän reitin rajat ja leveys jäädä alle 1,2 metriin. Moni tarvitsee avustajan ja maastoon sopivan apuvälineen(2). Niemisjärven rannalta kulku vie Niemisjärven veneenlaskupaikan, Niemisjärvi keittokatoksen ja Niemisjärvi esteettömän tulipaikan ohi, sitten Keski-Niemisjärven kalastuslavan, Niemisjärven uimalaiturin, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikan ja Polkusillan laavun luo. Telttailualueet Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu sekä vuokramökit NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ kuuluvat samaan niemen maisemaan. Ahdinkämpän saunoista ja tuvasta tarkemmat käytännöt julkaisee Hämeenlinnan kaupunki omilla kohdesivuillaan(6). Edempänä Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Ylisen Niemisjärven niemen tarjonnan ennen Vähä-Koukkujärveä, jossa ovat muun muassa Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laituri 1 kalaveden äärellä. Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kuvauksen viereisestä Niemisjärven luontopolusta: vilkas rannan parkki, keittokatoksia ja laavuja sekä erillisen noin 2,9 km kierroksen siniset maalimerkit(3). Toisiin maisemiin kertoo Niemisjärven rantojen pitkospuiden uusimisesta ja esteettömän yhteyden rakennustöistä kohti Vähä-Koukkujärveä keväällä 2021(4), mikä voi selittää vanhojen kuvien ja nykytilanteen erot. Pidempään kierrokseen sopii Niemisjärvi rantareitti. Molempien reittien kuvaukset ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Kalastajien kannattaa lunastaa Niemisjärvien lupa lupien verkkokaupassa(7). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä.

Raimansuon polku on noin 2,9 kilometrin retkeilyosuus Raimansuolla, luonnontilaisella ja rauhoitetulla suolla Janakkalan ja Hämeenlinnan pitkittäisharjujen välissä Kanta-Hämeessä. Alue kuuluu Natura-verkostoon, ja suon vieressä ovat Likolampi ja Sälilampi. Pitkospuuolosuhteista, talvikelpoisuudesta hiekkateillä ja siitä, miten alue yhdistyy harjureitteihin ja Hämeenlinnaan, kannattaa aloittaa Janakkalan kunnan Raimansuo-sivulta(1). Visit Häme listaa saman Lipas-kohteen Sälilammentien lähtökohdalla Janakkalassa(2). Suon poikki kulkee polku ja pitkospuut, ja virallinen teksti varoittaa, että maa on paikoitellen erittäin kosteaa(1). Reissukuume kuvaa leveitä, uusittuja pitkospuuja ja pieniä siltoja, jotka helpottivat kulkua kesällä, sekä vaihtelevaa metsä- ja kivikkomaastoa avosuon lisäksi(3). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Palvaanlinnalta Raimansuolle ja Vorokkilukolle kuvaa paljon pidempää lenkkiä Palvaanlinnan harjulta rantaviivaa ja vankila-alueen laitoja pitkin ennen suota; tekstissä Raimansuon pitkokset ovat erinomaisessa kunnossa ja itäpäässä on pieni parkkitilanne ja opastetaulu(4). Tämä päiväretki on paljon pidempi kuin tämän reittitietueen osuus ja käyttää muitakin polkuja — hyvä vinkki jatkolenkkien suunnitteluun, ei kuvaus pelkästä Lipas-linjasta. Luettelossa reitin paikkatieto on Hämeenlinna, ja maakunta on Kanta-Häme. Janakkala kuvaa pääasiallisen autolla saapumisen Turengin seudun Sälilammentietä pitkin. Raimansuolla ei ole nuotiopaikkaa, joten eväät kannattaa suunnitella sen mukaan(3). Sama järvimaisema liittyy myös pitkään Vanajaveden melontareittiin Hollola–Hattula -väylällä, joka kulkee vesillä lähellä tätä rantavyöhykettä.

Untulanharjun luontopolku on noin 2 km pitkä luontopolku Lammilla, Hämeenlinnassa. Reitti kulkee luonnonsuojelulailla rauhoitetulla Untulanharjulla, joka on osa Natura 2000 -verkostoa. Koko reitti sijaitsee suojelualueella – pysyttele merkityillä poluilla äläkä kerää kasveja tai muita luonnontuotteita. Ajantasaiset tiedot polusta löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilureitit-sivulta(1). Untulanharjun erityispiirre on sen pintamaalaji: ravinteikasta hienoa hietaa, ns. "Lammin lössiä", jonka ansiosta kasvillisuus on poikkeuksellisen rehevää ja lehtomaista. Tavallisen harjumännikön sijaan polku kulkee pähkinäpensaiden ja metsälehmuksien reunustamia jyrkkiä polkuja pitkin. Pähkinäpensaiden komeimmat esiintymät Suomessa ovat Lohjalla ja täällä Lammilla. Retkipaikka.fi:n Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa elokuista käyntiään näin: "Koko matka on todellakin rehevää, vihreää ja vehreää lehtomaisemaa – piti melkein henkeä haukkoa(2)." Polku alkaa reippaalla noin 250 metrin pituisella nousulla, jonka aikana korkeutta kertyy noin 50 metriä. Pähkinäpensaskuja alkaa heti alusta. Reitti on merkitty numeropaaluilla – tolpissa on vain rastin numero, ja kuvaukset löytyvät opasvihkosta. Vihkon voi noutaa lähtöpisteen infotaulun postilaatikosta tai lainata Lammin kirjastosta. Polkua ei ole merkitty maalimerkein; risteyskohdissa on selkeät opasteet. Reitin erikoisin kohde on harjun henkiaukko (kahdeksas rasti), jossa talvella varastoitunut kylmä ilma virtaa kivien raoista kesälläkin. Henkiaukon luona kasvillisuus muuttuu täysin: suopursua, variksenmarjaa ja karhunsammalta, jollaista ei muualla Etelä-Suomessa esiinny. Tästä polku kulkee soistuneen lammen ohi ennen viimeistä jyrkkää, kivikkoista nousua harjun korkeimmalle kohdalle, jolta peltoalueeseen on yli 60 metriä korkeuseroa. Reitti kiertää suuren supan ja palaa lähtöpisteeseen. Lähtöpisteen pysäköintialueen vieressä sijaitsee Untulan urheilukenttä. Lammin uimahalli on lyhyen kävelymatkan päässä Evontien varrella.

Aulangon luonnonsuojelualueen reitit, pysäköintipiikit ja palvelut löytyvät kootusti Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -esityksistä(1). Puu- ja pensaslajipolusta varminti tiedon saa Luontoon.fi:n reittisivulta: merkitty opastuslenkki kiertää Joutsenlammen rantaa, ja mukaan mahtuu noin viisikymmentä nimikyltin avulla esiteltyä puu- ja pensaslajia(2). Reitti on noin 1,0 kilometrin mittainen rengas Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Järven puolella kulkee leveä, noin metrin levyinen kulkukaista, jonka varrella opastuspisteet nimeävät kunkin lajin—kuin avoin arboretum oppitunti(2). Kioskimaisemassa kiertää kapeampi metsäpolku, joten märällä säällä kannattaa silti valita pitäväpohjaiset kengät(2). Rantaosuus soveltuu myös lastenvaunulla ja pyörätuolilla; metsäosuus on tavallinen luontopolku(2). Reissuesan matkablogi kuvaa Joutsenlammen vähemmän vilkkaiden lampeista verrattuna ruuhkaisempaan Aulangonjärven rantaan—hyvä tunnelmakuva, jos haluat lyhyen lajiretkin pidempien kävelyjen väliin(3). Pysähdysten mukaan Rantareitin ulkokuntosali, Aulanko sijaitsee siinä, missä Vanajaveden rantareitti kulkee liikuntapaikkavyöhykkeen ohi, ja Aulangon tenniskentät (1 ja 2) sekä Aulangon tenniskentät (3 ja 4) ovat heti vieressä—yhdistä helposti treeniin tai tenniskierrokseen, jos auto on jo Aulangontien parkissa. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen kehystävät lammen lyhyitä kävelyjä; Aulangontie pysäköintialue toimii tuttuna vaihtoehtona rengastien varrella. Näkötorni- ja Metsälampi-päiviin sopivat Aulanko näkötorni pysäköintialue, Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen hieman idempänä maisematieosuudella. Polku sivuaa Vanajaveden rantareittiä, pitkää Vanajaveden rantakävelyreittiä Hämeenlinnan läpi, joten lenkin voi liittää järvenrannan päiväretkeen. Aulangonjärven kota suuren järven rannalla on lyhyen sivutuksen päässä, jos lajikylttien jälkeen kaipaa taukopaikkaa.

Aulanko Aulangonniemi–Ruusulaakso on noin 1,4 kilometrin järvenrantalenkki Aulangonjärven Aulangonniemen puolella. Kanta-Häme houkuttelee ulkoilijoita; Hämeenlinna on sen keskuskaupunki ja tämä lenkki kuuluu kaupungin tunnetuimpaan ulkoilukokonaisuuteen. Aulanko on Suomen ensimmäinen kansallinen kaupunkipuisto: tiivis yhdistelmä puistometsää, nähtävyyksiä ja liikuntapaikkoja, jossa vierailee vuosittain satoja tuhansia kävijöitä; ajankohtaisia tietoja ja palvelukokonaisuutta kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Luontoon.fi(2) kokoaa Metsähallituksen retkeily- ja ulkoilutiedon Aulangon luonnonsuojelualueelle, mikä auttaa, jos lyhyen lenkin yhdistää pidempiin reitteihin. Reitti on helppo pohjoisrannan maistelu: kulku pysyttelee järven ja ulkoilurakennusten lähellä eikä vie syvälle Sibeliuksen metsään. Noin puolen kilometrin kohdalla olet Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen ja tornin parkkialueiden tuntumassa, joten näköalakäynti sopii luontevasti kausijärjestelyjen salliessa; kaupungin Aulanko-aineisto nostaa esiin graniittitornin ja kansallismaiseman(1). Hieman edempänä Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa hiekkapohjaisen uintipaikan niemekkeellä. Paluuosalla rantaviivaa kuljet Aulangonjärven uimarannan, Aulangon ulkoilumajan ja Aulangonjärven kodan kulmauksessa, ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven talviuintipaikka ovat samassa rantaosassa kausittaisia lisämahdollisuuksia. Lenkki linkittyy samaan verkostoon kuin Aulanko Karhuluolan yläreitti, Aulanko Ruusulaakson reitti ja Aulanko Metsälammen polku, jotka käyttävät samoja pysäköinti- ja järvenrantayhteyksiä. Ruusulaakso(3) kuvaa noin 7 kilometrin järvenkiertoa, joka ohittaa Ruusulaakson mökkialueen ja Lusikkaniemen rannan—tunnelmaa, johon tämä lyhyempi osuus osuu vaikka koko kierrosta ei kuljekaan. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa täydentää käytännön kuvaa rengastien parkkiverkosta ja helposta kävelyfiiliksestä(4).

Esteetön Samo on vaativa esteetön retkeilyosuus Luutalammin rannalla Komion luonnonsuojelualueella Lopella Kanta-Hämeellä. Reitin pituus on kartallamme noin 0,9 km, ja Luontoon.fi luokittelee sen osaksi Hämeen Ilvesreittiä. Ajantasaisimmat viralliset tiedot opasteista, metsäautotiesuluista, kaltevuusluvuista ja lainattavista apuvälineistä löytyvät Luontoon.fi:n Esteetön Samo -sivulta(1) ja Lopen kunnan Komion Samo -ulkoiluohjeista(2). Alusta on murskeinen ja päällyste 0–8 mm kivituhkaa, polun leveys noin 1,2 metriä(2). Luutasuon osoitteesta 243 lähdetään lyhyen metsäautotiepätkän ja rakennusten jälkeen kohti rantaa ja seurataan maastossa vaativan esteettömän reitin merkintöjä vastapäivään(2). Rannalla on kolme levähdyspaikkaa penkkeineen lähellä vettä(2)(3). Leveää kulkusiltaa pitkin pääsee esteettömälle tulipaikalle, jossa tulisija on maan tasolla ja pöytäryhmiä on useita(2); Luutalammin tulentekopaikka ja Luutasuo tulentekopaikka täydentävät samaa ranta-aluetta, jos jatkat kävellen viereisiin renkasiltoihin. Kuivakäymälät, esteetön käymälä ja varasto sijaitsevat parkkialueen lähellä metsätiellä(2). Lopen kunnan teksti korostaa, että reitti on vaativa: pituuskaltevuus voi paikoin ylittää noin 8 % ja sivukaltevuus 3 %, juuria ja kiviä voi ilmetä ja sää vaikuttaa pintaan(2). Apuvälineen käyttäjät tarvitsevat usein avustajan ja maastoon sopivan välineen; pyörätuolissa isoista etupyöristä tai nokkapyörästä on hyötyä(2). Talvikunnossapitoa reitillä ei ole, ja Luutalammin pysäköinti sekä sinne johtava metsäautotie on suljettu latukaudella ja kelirikkoaikaan puomeilla(2). Samasta Luutasuon 243 -pysäköinnistä jatkuu helposti Pikku-Samolle, Luutaharjun Samolle, Hämeen Ilvesreitin päivämatkoille ja pidemmälle Komion pyöräilyreitille. Retkipaikan Jonna Saaren juttu kuvaa järvirantaa ja penkkien tiheyttä esteettömällä osuudella(3). YouTube-haulla ei löytynyt täsmävideota, joka esittelisi vain tätä lyhyttä osuutta sivuston trail-overview -sääntöjen mukaisesti; sopiva klippi voidaan lisätä myöhemmin.

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellus- ja retkeilyreitistö: metsiä, harjuja, järviä ja peltoja usean kunnan alueella. Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut reittiä vuodesta 1990 yhdessä kuntien kanssa; kartat, osiot ja ajankohtaiset tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä taukopaikkoineen(2). Visit Häme kokoaa Hämeenlinnan osuuden kohokohdat ja palvelut(3). Meidän kartallamme tämä reitti on noin 147,4 kilometrin yhtenäinen viiva Hämeenlinnassa. Viralliset kuvaukset asettavat koko Ilves-verkoston noin 250–273 kilometriin, mukana lyhyitä päivälenkkejä ja linkkejä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Maasto ja palvelut: reitti on merkitty keltaisin merkein ja Ilves-logolla(1). Alussa Pääjärven alueella ovat Pääjärven laavu, Pääjärven nuotiopaikka ja järvimaisemat Hämeen Härkätien tuntumassa. Iso-Melkuttimen laavu 1 ja Iso-Melkuttimen laavu 2 ovat kirkasvetisen järven rannalla pitkospuuosuuksien vieressä—Retkipaikan Räyskälä-juttu kehuu viittoja ja tuplalaavuja(4). Nummella Nummen kota, vuokrattavissa on vuokrattava kota; Räyskälän talviuintipaikka ja Sähkönokan uimapaikka tarjoavat uintimahdollisuuksia. Salonkylän uimaranta ja Pilkuttimen laavu tukevat pidempiä päiviä Renko–Loppi -suunnassa. Heinisuo P-alue sopii autolla lähestymiseen ennen Ahveniston aluetta. Ahveniston osuudella ovat muun muassa Ahveniston kota, Ahvenistonjärven uimaranta, Ahveniston maauimala, Kahtoilammen uimaranta ja Ahveniston kuntoportaat—kansallinen kaupunkipuisto ja urheilumaisema reitin varrella. Myöhemmin reitillä ovat Pitkämäen kota ja Katiskosken puolikota kohti Lopen suuntaa. Kun reitti kohtaa Retkeilyreitti Parra-Suksenjärvi-Sivi -reitin, voit jatkaa kohti Suksenjärven lintutorneja ja Sivin laavua kyseisen reitin sivuilla. Retkipaikan kuvaus muistuttaa sateen jälkeen liukkaista pitkospuista—kannattaa edetä rauhassa(4). Tarkista yhdistyksen ajankohtaisista tiedotteista reittimuutokset ennen pitkää vaellusta(1).

Hevosopiston Kulttuurikierros on noin 4,9 kilometrin lenkki Ypäjän Hevosopiston kampuksella ja siihen liittyvillä ulkoilualueilla Ypäjässä, Kanta-Hämeessä. Ypäjän kunta luetteloi tämän reitin pitkämpien hevosopiston retkeilyvaihtoehtojen rinnalle ja toistaa samat käytännön säännöt: hevosreiteillä voi olla rajoituksia tapahtumien aikana, Hevosopiston alueen järjestyssääntöjä on noudatettava, liikkuvat hevoset on huomioitava, tienylityksiä tulee, laitumille ei saa mennä eikä hevosia ruokita(1). Visit Häme julkaisee saman pituuden ja osoitteen (Opistontie 9) sekä karttanäkymän retkeilyä varten(2). Kyseessä on kampus- ja liikunta-aluekävely, ei erämaapolku. Reitti kulkee Kartanon koulun peli- ja voimistelualueen ohi, Poukkasillantien laiturin kautta Loimijoella (sama jokikäytävä kuin lähellä kulkevalla Loimijoen melontareitillä), sitten päähevosurheilukampuksen läpi: Ypäjä-halli, Opistohalli ja Opistohallin kenttä, Haimi-halli, Wanha Maneesi, Sujuva- ja Verryttelykentät sekä keskus- ja estekentät mukaan lukien Keskikenttä, Maastoestekenttä, Juhla-, Koulu- ja Estekenttä. Tämä on Suomen hevosalan koulutuksen työkeskus—kentät, maneesi ja harjoitusalueet näkyvät polun varrella. Pertunmäen urheilualueen suuntaan reitti saapuu Tolmi laavulle. Kunnan laavusivu kuvaa Tolmin laavun olevan noin kilometrin urheilukentältä, varusteina puucee ja polttopuut—kätevä tauko, jos yhdistät lenkin nuotiolla(3). Samassa seudussa ovat ulkokuntoilupisteet, Ypäjän yleisurheilukenttä, Ypäjä DiscGolfPark ja Pertunkaaren palloilu- ja kuntosalirakennukset; kuivakäymälät kuuluvat alueen palveluihin ilman erillisiä nimikkopysähdyksiä. Pidemmälle patikointiin samalla oppilaitoksella on Hevosopiston retkeilyreitti Lintutornille ja laavulle, noin 8,5 km, kuvattuna Luontoon.fi-palvelussa(5). Ypäjän maastopyöräreitti, Talastuvan reitti ja Loimijoen vesiretkeilyreitti (Ypäjä) linkittyvät laajempaan Pertunmäen–Loimijoen ulkoiluverkostoon. Ypäjän Hevosopiston saapumissivu kertoo vierailijoiden pysäköinnistä Opistohallin ja Varsanojantien liepeillä sekä kilpailupäivien liikenteestä— kannattaa lukea ennen ajoa tapahtumarikkaana päivänä(4).

Ajantasaiset tiedot reiteistä, palveluista ja rajoituksista Sorsajärven ja Savijärven seuduilla löytyvät Luontoon.fin Evon retkeilyalueen retkeilyosiosta(1). Metsähallitus hoitaa valtion retkeilyaluetta Hämeenlinnan luoteispuolella, ja Hämeenlinnan kaupunki(2) julkaisee varattavia laavuja ja mökkejä omilla ulkoilusivuillaan. Sorsakolun lenkki on noin 20,8 kilometriä meidän kartalla pitkä päiväretki Ilvesvaelluksen rungolla Evon itäosassa: metsäautoteitä, harjuja, järvien rantoja ja lukuisia hoitolaavuja ja nuotiopaikkoja. Retkipaikan kooste kuvailee Sorsakolun kohdan kahdeksi laavujen ryhmäksi Sorsajärven ja Savijärven välisellä kannaksella suuren siirtolohkareen ja pienen sillan vieressä; majavan jälet näkyvät tönkivinä puina(3). Lyhyemmät yhteysreitit kuten Syrjänalusen lenkki ja Syrjänalusen luontopolku jakavat samat Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alue -lähtöalueen palvelut, joten päivää voi lyhentää tai pidentää ilman autoa(4). Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueelta kulku ohittaa pian Karvalampi lähteen ja harju–suo -maisemat, joista Luontopolkumies(4) kuvaa Syrjänalusen harjupolun reittiä; pitkospuut voivat olla märkiä sateen jälkeen. Noin viiden kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Rahtijärven p-alue tarjoaa vaihtoehtoisen pääsyn. Keltaoja laavu on noin 8 kilometrin paikkeilla, ja sen jälkeen reitti saapuu Sorsakolu laavu- ja Sorsakolun laavu -taukoihin järvien välisellä kannaksella—suosittu eväspaikka ja telttailu viikonloppuisin(3)(5). Vaarinkorven laavu/tulipaikka ja Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ovat lyhyen matkan pohjoiseen kannakselta. Länsiosassa Valkea Mustajärvi telttailualue ja Valkea-Mustajärven laavu kehystävät telttailualueen ja nuotiopaikat tummavetisten järvenrantojen äärellä(5). Mustajärvi päärakennus ja Mustajärvi tulentekopaikka ovat rannan lähellä, ennen kuin polku kulkee Evon leirialue Jussin Nuotiokatos, Evon leirialue Kulottaja, Evon leirialue Käenpesä, Evon leirialue Kympin nuotiopaikka, Keskeinen laituri ja leirikoulutoiminnot. Onninmaja vuokratupa, Onninmaja sauna ja Onninmaja parkkialue tuovat vuokrattavan majoituksen, saunan ja pysäköinnin ennen kuin reitti kääntyy takaisin Syrjänalunen nuotiokehän ja Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueen kautta(3). Juuria, kiveä, pehmeitä pitkospuita ja lyhyitä tienpätkiä kuten Ilvesvaelluksella yleensä; mukana kannattaa olla painettu tai offline-PDF-kartta, sillä puhelinverkon kuuluuvuus pätkii monissa painanteissa(3)(6). Majava voi pinota patoja ja tulvia polkuja yön aikana—Muurahaisten poluilla(6) kuvaa Keltaojan sillan tulvimista ja siirtymistä Sorsakolun laavulle. Koiria näkee retkiraporteissa usein; pidä ne hallinnassa vilkkaiden laavujen ja leirialueiden lähellä.

Suokukkapolku on lyhyt, Torronsuon kansallispuiston Kiljamon saaressa kulkeva vaativa esteetön reitti Tammelassa Kanta-Hämeellä; yhteen suuntaan matkaa on noin 0,7 kilometriä. Luontoon.fi luokittelee sen vaativaksi esteettömäksi reitiksi: pinta ja kaltevuudet on rakennettu apuvälineillä liikkumista silmällä pitäen, mutta luontevinen toteutus tarkoittaa, että moni pyörätuolia käyttävä tarvitsee ulkoiluun tottuneen avustajan(1). Visit Häme listaa sen muihin maakunnan esteettömiin kohteisiin ja muistuttaa lukemaan aina täyden reittikuvauksen ennen lähtöä(2). Käytännön taukapaikat keskittyvät Kiljamon palveluihin. Lähtö on Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo -alueelta (vierekkäin Kiljamo parkkipaikan laajennus), ja noin muutaman sadan metrin loiva nousu tuo Kiljamo nuotiokatokselle ja Kiljamo tulentekopaikalle—katoksessa on tulipaikka ja pöytiä, ja kuivakäymälä palvelee esteettömästi samaa taukavyöhykettä(2)(3). Noin kolmanneksen kilometrin päässä lähtösuunnasta kohoaa Kiljamo luontotorni, josta näkyy avoin suomaisema ennen paluuta tai liittymistä pidempiin pitkosreitteihin(3). Pidempää päivää varten sama Kiljamo-keskus linkittyy Suotaival-pääreitin pitkoksiin, Kiljamonkierros kiertää palveluiden lähellä ja Torron kylän reitti jatkuu Torron kylän maisemiin; hyvin lyhyt Suopursupolku esteetön jakaa saman pysäköintikeskuksen niille, jotka haluavat vain pienen suonäkymän(2). Jouni Palénin Retkipaikka-artikkeli kuvaa Kiljamon kahta esteetöntä katselulavaa ja niitä yhdistävää kapeaa kaksilankkuista pitkosta sekä varoittaa pakkasen ja nollakelin liukkaista pitkospuista(3).

Maaston, Liesjärven kansallispuiston palveluiden ja tämän reittiosuuden paikan laajemmassa kokonaisuudessa kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Ruostejärvi–Liesjärvi -osiosta(1). Hämeen Ilvesreitti on eteläisen Suomen maakunnallinen vaellusreitistö; Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa noin 273 kilometrin mittaisen, keltaisin merkein ja ilvestunnuksin merkityn kokonaisuuden, joka yhdistää metsiä, järviä ja kansallispuistoja(2). Kartallamme tämä kohde on noin 8,2 kilometrin pituinen pistosuunnan vaellus Tammelassa kohti Liesjärven kansallispuistoa. Kyseessä ei ole rengasreitti. Noin 4,5 kilometrin kohdalla tulee Kettumäen tulentekopaikka, jossa reitti kohtaa pidemmän Ilvesreitti-vaellusreitin. Sieltä osuus jatkuu Peukalolammen suuntaan: pysäköinti Metsäkouluntiellä ja Peukalolamminkankaalla (mukana linja-autopaikka), sitten Peukalolammi laavu järven rannalla sekä Peukaloisen vuokratuvan taukopaikka nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Ota juomavesi mukaan ja noudata tulen tekoon liittyviä ohjeita; Etureppu Outdoorsin usean päivän Hämeen Ilvesreitti -kertomus muistuttaa, ettei kaikilla taukopaikoilla ole polttopuita tai juomavettä, joten omavaraisuus on tärkeää pidemmillä osuilla(3). Tammelan kunnan Retkelle Tammelaan -sivusto kokoaa linkit Liesjärven ja Torronsuon vierailutietoihin(4). Visit Häme tiivistää virallisen 24 km:n Ruostejärvi–Liesjärvi -vaihtoehdon havumetsää, harjuja ja järvimaisemia sekä pitkospuita ja taukopaikkoja(5)—hyvä tausta, vaikka kulkisitkin lyhyemmän karttaosuuden. Kanta-Häme tarjoaa monipuolisia päivä- ja yöretkiä laajassa reitistössä; tämä osuus sopii puolen päivän retkeen Peukalolammen ja kansallispuiston palvelujen äärelle.

Aulanko Ruusulaakson reitti on helppo, koko perheelle sopiva noin 0,6 kilometrin kävely Aulangon puistometsässä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee lyhyenä osuutena Joutsenlammen ja Metsälammen–näkötornialueen välillä: Aulangonjärven kota, Aulangon ulkoilumaja, Aulangon ulkokuntosali ja Aulanko Näkötorni kahvilarakennus tulevat matkan varrelle, ja pysäköintiin löytyy mm. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä, Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen, Aulanko näkötorni pysäköintialue ja Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen. Ajantasaiset tiedot aukiolosta, näkötornista ja koko reitistöstä: Hämeenlinnan kaupungin Aulanko-sivut(1). Metsähallituksen Luontoon.fi(2) kokoaa Aulangon luonnonsuojelualueen retkeilykuvauksen. Noin 0,2 kilometrin kohdalla on Aulangonjärven kota; Aulangon ulkoilumaja ja sen kahvila tulevat hetken päästä — lisätietoa ulkoilumajan omalla sivullamme. Aulangon ulkokuntosali on polun varrella. Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksella voi hengähtää ennen nousua graniittiselle näkötornille ja näköalaan Vanajaveden laaksoon, kun torni on auki. Ruusulaakso(3) kuvaa, miten englantilaistyylinen puisto vetää puoleensa suuria kävijämääriä ja miten pidemmät järven ympäri kulkevat kierrokset liittyvät samoihin rantoihin. Reissuesan matkablogi(4) viittaa Ruusupaviljonkiin Metsälammen rannalla sekä noin kolmen kilometrin rengastiehen ja ilmaisiin pysäköintialueisiin näkötornin ja järvien luona. Pidemmälle lenkille voi jatkaa esimerkiksi Aulanko puu- ja pensaslajipolulle, Aulanko Karhuluolan yläreitille tai pitkälle Aulanko Aulangonjärven polulle.

Ahveniston luontopolku Hämeenlinnassa on noin 6,1 kilometrin kävelyreitti harju- ja järvimaisemissa Hämeenlinnan länsilaidalla Kanta-Hämeessä. Kansallisissa luetteloissa sama nimi viittaa myös toiseen, lyhyempään reittiin Ylöjärvellä; tämä sivu kertoo Hämeenlinnan Ahveniston harjureitistä, ei Pikku-Ahveniston kierroksesta. Ajantasaiset tiedot, opaslehtinen ja taukopaikat löytyvät parhaiten Hämeenlinnan kaupungin Ahveniston ulkoilualueen sivuilta(1) ja Ahveniston Toimintapuiston luontopolku-sivulta(2). Visit Häme listaa reitin pituuden ja lähtöpaikan urheilukeskukselta(3). Reitti kulkee noin 68 hehtaarin luonnonsuojelualueella, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon: kuivaa harjua, kuusivaltaista metsää, rämeitä ja rantoja, paikoin jyrkkiä nousuja ja pitkospuita märkiin kohtiin(1)(2). Polku on merkitty keltaisilla kolmioilla; rastipaikat on merkitty numeroituilla paaluilla(2)(3). Lyhyempi, noin 3 kilometrin vaihtoehto kiertää pääosin Ahvenistonjärven rantaa(2). Samoilla maastoilla kilpailtiin vuoden 1952 Helsingin olympialaisten nykyaikaisen viisiottelun maastojuoksuosuus Ahvenistonjärvellä(2)(4). Kahtoilammen suunnassa reitti kulkee pitkospuita ja penkkien ohi; Kahtoilammen uimaranta on järven rannalla. Apparan ja Kaunisketo ulkokuntosalit tulevat vastaan, kun polku yhtyy leveämpiin ulkoiluväyliin. Ahvenistonjärven etelärannalla ovat Ahveniston talviuintipaikka, Ahveniston kota, Ahvenistonjärven uimaranta, Flowpark Ahvenisto, Ahveniston kuntoportaat, maauimala ja ampumarata-alue—tiiviisti samaan virkistysalueeseen(1). Noin kilometrin kohdilla tulee vastaan Hämeen Ilvesreitti; talvisin alueelta löytyy myös valaistuja latu- ja kuntopolkuyhteyksiä(1). Retkipaikka kuvaa alkumatkan jyrkkiä nousuja, hyväkuntoisia pitkospuita ja vilkasta tunnelmaa järven rannalla viikonloppuisin(4). Keväällä ja syksyllä kannattaa käyttää kumisaappaita, ja sateella joillakin rastinäkymillä voi olla märkää(2). Koko kierrokseen kannattaa varata aikaa; kaupunki mainitsee luontopolusta noin kolmen tunnin kävelyn(1).

Aulangon Karhuluolan yläreitti on lyhyt, noin 1,4 kilometrin mittainen pätkä Aulangon luonnonsuojelualueella Hämeenlinnan pohjoispuolella Kanta-Hämeellä. Reitti kulkee metsäisessä maastossa Aulangonjärven ja näkötornikallion välillä ja ohittaa useiden pysäköintialueiden luona, Aulangonjärven kodan ja Aulangon ulkoilumajan välipisteet, Aulangon ulkokuntosalin sekä Lusikkaniemen uimapaikan ennen kuin reitti päättyy Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntumaan. Hämeenlinna on retkeilijöiden suosima kohde, ja Aulangon puistometsässä vierailee vuosittain noin 400 000 kävijää. Ajantasaisimmat tiedot tulipaikoista, liikkumisesta ja palveluista löytyvät Hämeenlinnan kaupungin ulkoilusivuilta(1). Itse suojelualueen puistometsää hoitaa Metsähallituksen Luontopalvelut, ja virallinen kohdekuvaus Aulangosta on Luontoon.fi-sivustolla(2). Yläreitti on Karhuluolalle johtavan reittiverkon ylempänä kulkeva vaihtoehto lyhemmälle Aulanko Karhuluolan alareitille järvenrannan tasossa. Näkötornin näköalatasanteen vierestä laskeutuu jyrkät kiviportaat Karhuluolalle; FinnishPassports kertoo reilusta 300 porrasaskelmasta veistosryhmän luo(5). Urbaanipatikoijat kuvailee luolaa näkötornin juurella ja Stigellin karhuperheveistosta(4). Jos portaat on jouduttu sulkemaan ilkivallan tai turvallisuuden vuoksi, Metsähallitus on ohjannut kulkemaan Karhuluolalle pidempää metsäreittiä pitkin(3); kaideremontin jälkeen portaat on avattu uudelleen tavanomaiselle käytölle(3). Yläreitti kytkeytyy helposti muihin merkittyihin polkuihin. Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola seuraa rantaa ulkoilumajalta luolalle, Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järveä pidempänä lenkkinä, ja Aulanko Ruusulaakson reitti sekä Aulanko puu- ja pensaslajipolku tarjoavat yhteyksiä Metsälammen ja Joutsenlammen liepeillä. Aulanko näkötorni pysäköintialue sopii käynnille, jossa haluat yhdistää kävelyn näkötorniin; Metsälammen ja Joutsenlammen pysäköinnit palvelevat lampea ja ruusulaaksoa tutkivia. Aulangonjärven kota ja ulkokuntosali tulevat vastaan pian tornipuolelta lähdettäessä, ja Lusikkaniemen uimapaikka tarjoaa taukopaikan itärannan suuntaan.

Levonkorven kierto on noin 2,2 kilometrin pituinen lenkki Jean Sibeliuksen nimikkometsässä eli Sibeliuksen Metsän luonnonsuojelualueella Aulangonjärven itäpuolella Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Alue täydentää Aulangon laajempaa ulkoiluverkostoa ja kansallista kaupunkipuistoa; itärannan luonnonsuojelualuetta hoitaa Metsähallitus, mutta ajantasaisimmat Sibelius-kävelykuvaukset ja palveluvihjeet löytyvät Hämeenlinnan kaupunki -sivuston Aulangon ulkoilualue ja Sibeliuksen metsä -osiosta(1). Yle kertoi uuden osuuden valmistumisesta: kuusi tarinallista opastetta jatkaa Sibelius-teemaa ja valottaa metsämyyttejä, muinaisjäännöksiä ja luonnonhoitoa, ja Levonkallion nuotiopaikan lähelle tuli ulkoilijoiden käymälä(2). Evon Luonto kuvaa, että Levonkalliolta ja Kärmeskalliolta avautuu näkymä Aulangonjärvelle ja vastarannan graniittiselle näkötornille—hyvä tunnelmakuvaus metsäkirkkomaisesta kallioiden ja puiden maisemasta(4). Noin 0,7 kilometrin kohdalla reitillä tulee Kärmeskallion nuotiopaikka Levonhaantien varrella, jossa voi hetken kohottaa tulentekopaikalla luonnon keskellä. Kierros kulkee ydinalueen kautta Käärme- ja Levonkallioiden ympäristössä sekä Levonhaassa. Jos kaipaat pidempää retkeä, Aulanko Aulangonjärven polku jatkaa järven ympäri ja ohittaa muun muassa Aulangonjärven kodan ja uimarannat; talvella sama rantaverkosto liittyy Aulangonjärven jäälatuun ja Aulangon valaistuihin latuihin. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa on kiertänyt Aulangonjärven polkuja ja muistuttaa kartan pitämisestä mukana, kun lyhyitä pätkiä yhdistelee(3). Luontoon.fi kokoaa Aulangon luonnonsuojelualueen retkeily- ja palvelutiedon yhteen(5) kaupungin sivujen rinnalle.

Syrjänalusen lenkki on noin 8,2 kilometrin monipuolinen kierros metsässä, harjulla, pitkospuilla ja Evon leirirannoilla Hämeenlinnassa, Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Lammen suuntaan. Verkoston kartat, sulut ja palvelut kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Evon retkeilyalue -sivustolta Luontoon.fi-palvelussa(1). Hämeenlinnan kaupungin Taruksen ja Evon retkeilyalueet -sivu kertoo laajasta yhtenäisestä metsäkokonaisuudesta, vihreillä ilveksen tassumerkeillä viitoitetusta noin 70 kilometrin reitistöstä ja siitä, miten lyhyet päivälenkit ja usean päivän vaellus istuvat samaan alueeseen(2). Lähtö ja paluu tapahtuvat Syrjänaluksen pysäköinnin ja lammen luona. Alkumetreillä ovat Syrjänalusen laavu ja Syrjänalunen laavu + tulipaikka, Syrjänalunen nuotiokehä ja Syrjänalunen laituri—kätevä taukopaikka ennen nousuja. Kuivakäymälä ja polttopuuta on Syrjänalunen käymälä-varaston luona. Retkipaikan Syrjänalusen harjupolkua kuvaava juttu auttaa hahmottamaan päällekkäistä osuutta: jyrkät nousut ja laskut Syrjänalusenharjulla, Hautjärven harjulehdon kevätkasvit ja Karvalammin kosteikon pitkospuut, jotka voivat olla märkiä sateen jälkeen—kannattaa valita pitäväpohjaiset kengät(3). Noin 2,3 kilometrin kohdalla on Karvalampi lähde, jonka jälkeen reitti laskeutuu kohti leirijärviä. Noin 3,5–4,6 kilometrin välillä reitti kulkee Evon leirialue Hiilestäjä ja Evon leirialue Uittaja leirien lähellä olevia järvenselkiä pitkin; väliin mahtuu useita nuotiokatoksia ja nuotiopaikkoja. Edempänä tulevat vastaan Evon leirialue Kulottaja ja Evon leirialue Käenpesä laitureineen ja tulistelukatoksineen. Edempänä Mustajärvi tulentekopaikka ja Mustajärvi päärakennus sekä Evon leirialueen Jeon nuotiokatos kuuluvat samaan rantaverkkoon. Onninmaja vuokratupa, Onninmaja sauna, Onninmaja tulentekopaikka, Onnin majan kaivo ja Onninmajan laituri sopivat mökkivuokrauksen suunnitteluun; Onninmaja parkkialue toimii vaihtoehtoisena sisäänkäyntinä, jos jätät auton sisämaahan. Evon frisbeegolfradan ja Kivelän rannan jälkeen kierros sulkeutuu Evon retkeilyalueen Syrjänalusen p-alueelle. Lyhyempi Syrjänalusen luontopolku jakaa saman lähtöpisteen, ja Sorsakolun lenkki jatkaa samaan viitoitettuun verkostoon pidemmälle päiväretkeilyyn.

Iso-Melkutin (Hämeen Ilvesreitti) on noin 5,9 kilometrin vaellusosuus Iso-Melkuttimen järven ympäri Lopella, Kanta-Hämeessä. Ajantasaisista puomeista, merkinnöistä, talvikunnossapidosta ja syyskuun lopun tapahtumasta kertoo Lopen kunnan Melkuttimen kierto -ohje(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä karttoineen ja perustietoineen(2). Visit Hämeen Iso-Melkutin -kohdekuvaus täydentää kestoa ja palveluja(3). Melkuttimet kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan sekä ranta- ja harjujensuojeluohjelmiin; luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole täysin voimassa, joten tarkista Visit Hämeen Melkuttimet -sivulta ennen retkeä(5). Tauluntien pysäköintialueelta keltaiset Hämeen Ilvesreitin opasteet vievät noin kilometrin rantaan; järven ympäri kulkee sinisin merkein merkitty noin 5,3 kilometrin rengas, ja yhtenäinen karttaviiva on meillä noin 5,9 kilometriä(1)(2). Polku on suurimmaksi osaksi helppokulkuista mäntymetsää ja järvimaisemaa, mutta mukana on jyrkempiä kallioisia nousuja, juuria ja kiviä(1). Järvi on eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen kirkasvetinen; alueella sukellus ja snorklaus ovat suosittuja(1). Noin 0,7 kilometrin kohdalla Iso-Melkuttimen laavu 1 ja Iso-Melkuttimen laavu 2 ovat järven itäpäässä vierekkäin; Lopen kunnan teksti kutsuu tätä paria Tuplalaavuksi(1). Noin 2,8 kilometrin kohdalla Iso-Melkutin Lepakkolaavu on länsipäässä, ja kuivakäymälät ovat taukopaikan yhteydessä(1)(3). Nuotiot ovat kiellettyjä maastopalovaroituksen aikana myös nuotiopaikoilla(3). Kierros on osa laajempaa Hämeen Ilvesreittiä Riihimäen, Lopen, Tammelan ja Hämeenlinnan alueilla(1). Pidemmälle päivään voit yhdistää muita merkittyjä Ilves-yhteyksiä, kuten Ilvesreittiä ja Häme Ilvesreitti Iso-Melkutin–Kaitajärvi -pyöräilyreittiä. Jonna Woodin Partioaitta-blogi kuvaa leiriytymistä ja auringonlaskua kirkkaalla järvellä—kannattaa lukea, jos haluat kuvia ja kokemuskertomusta(4).

Tulostettavat kartat, vaativuus sekä lähtö- ja päätepisteet löytyvät Visit Päijänteen Aurinko-Ilves -sivulta(1). Jos jatkat Evon metsiin, tutustu Luontoon.fi:n Evon retkeilyalue -ohjeisiin(2). Asikkalan kaupunki esittelee yhteyden ulkoilureittien sivullaan ja sitoo Aurinkovuoren pohjoispuolen Syrjäsupat Salpausselän UNESCO Global Geopark -tarinaan(3). Aurinko-Ilves on pitkä pistemäinen vaellusyhteys Asikkalassa: se kulkee Vääksyn kanavan seudulta kohti Evon laajaa reitistöä. Reitin pituus on noin 29,9 km meidän kartalla; monet oppaat käyttävät julkaistusta yhteydestä noin 30–31 km lukemaa(1)(4)(5). Lähtö on Vääksyn urheilukeskuksen liepeiltä, ja nousu Aurinkovuorelle on jyrkkä. Alkumetreillä Aurinkovuoren laavu ja näköalapaikka avaavat näkymiä Päijänteelle. Aurinkovuoren kuntoportaat, hiihtomaa ja ulkokuntoilupaikka ovat samassa rinnealueessa; lyhyempiä vaihtoehtoja etsivälle Aurinkovuoren kesäreitit kiertää samaa harjua. Harjun jälkeen reitti jatkuu polkuja ja vanhoja metsäteitä pitkin kohti laavuja. Kivistön laavu tulee ensin, sitten Kuurnamäen laavu, jolta aukeaa näkymä maalaismaisemaan. Myöhemmin rivissä ovat Uudenmyllyn laavu ja Kaupinsaaren laavu pienien purojen varrella. Maasto vaihtelee kapeista poluista puruihin ja vanhoihin soratiepätkiin. Visit Päijänne kuvaa Kurhilan kylän kohdan Kahvila Vanha Kevarin ja Seurantalo Kuhilan pihaa, jossa on telttailualue ja keittokatos(1). Evon rajalla reitti päättyy Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alueelle, josta pääsee jatkamaan esimerkiksi Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo -osuudelle ja laajempaan Hämeen Ilvesreitti -kokonaisuuteen kohti Lammin ja Padasjoen suuntaa(1)(2)(7). Lahden seudun luonto tiivistää yhteyden ja mainitsee muun muassa Tervajärven näköalakohdan Asikkalassa(4). Visit Lakeland Finland kuvaa samaa Vääksy–Evo -luonnetta ja Aurinkovuoren järvimaisemia(5). Etelä-Suomen Sanomat on kuvannut reitin alkuvuosia ja keltaista aurinkoa sekä ilveksen tassunjälkeä merkintänä(6). Asikkala ja Kanta-Häme tarjoavat järvimaisemia, Kurhila–Hillilän kylämaisemaa ja lännessä sillan Evon valtion retkeilyalueeseen.

Hämeen Ilvesreitti on laaja merkitty verkosto Hämeen järviylängöllä; koko reitistön osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fi:stä(1) ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ilvesreitti-sivulta(2). Visit Häme täydentää kuvaa osuittain, kestosta ja siitä, että verkosto sopii vaellukseen, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun(3). Tämä kartalle piirretty vaellusosuus on noin 91 km ja kulkee Tammelassa Kanta-Hämeessä. Se yhdistää järvimaisemia, kangasmetsiä ja Liesjärven kansallispuiston ympäristöä ja jatkuu koilliseen kohti linjan pohjoispäätä. Alussa reitti kulkee Ruostejärven virkistysalueen kautta: Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven laavu, Ruostejärven Grill Hut sekä ranta-alueen sauna- ja uintipalvelut, ja lyhyt yhteys Meidän metsäpolkuun osuu samaan kokonaisuuteen. Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa köysilossin ylityksen Toralahden yli sulan maan aikana ja pysäköintiä Härkätien varrelta—tarkista ajantasaiset tiedot heidän Ruostejärven sivuiltaan(2). Eerikkilän urheiluopistoalue vieressä: reitti koskettaa monia kenttiä ja saleja, mutta vaeltajan kannalta tärkeämpää ovat rannan laavut, noin 14,5 km:n kohdalla oleva Myllylahden laavu ja metsäyhteydet etelään. Ruostejärven jälkeen reitti saapuu Tittilammin laavulle ja Tittilammi varauskeittokatokselle, sitten Siltalahti valkamaan ja Siltalahti tulipaikan tienoille, edelleen Hyypiö vuokratuvan, Hyypiö tulipaikan ja Hyypiö kämppä savusaunan alueelle sekä Harjunpirtti saunan ja Harjunpirtti kaivon luo—käyttökelpoisia taukokimppuja matkalla Liesjärvelle. Pirttilahti parkkipaikka on noin 24 km:n kohdalla; myöhemmin Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot helpottavat kansallispuistoon siirtymistä Hyypiön ja Peukaloisen alueella, lähellä Peukaloinen vuokratupaa ja Peukalolammi laavua. Onkimaan kaivo ja ONKIMAA autiotupa merkitsevät erämaisempaa jaksoa ennen käännyttyä kohti Iso-Melkuttimen aluetta: Kaitajärvi pyräköintialue, Kaitajärven laavu ja Kaitajärven tulipaikka järven päässä, sitten Iso-Melkutin Lepakkolaavu ja Iso-Melkuttimen laavut kirkasvetisen järven rannalla. Reitti on yhdensuuntainen tuon lyhyen järvenkierto-osan ja Iso-Melkutin–Kaitajärvi-pyöräilyyhteyden kanssa. Räyskälän talviuintipaikka osuu järven jälkeiseen liikenteeseen. Jakso päättyy Heinisuon laavuun ja nuotiopaikkaan sekä Heinisuo P-alueeseen, lähellä talvihiihtoladun yhteystä. Retkipaikan kesäinen artikkeli Räyskälän eteläpuolelta kuvaa selviä keltaisia ilvesviittoja, rantapolkujen vaihtelua ja liukkaita pitkoksia sateella sekä vilkasta tunnelmaa Iso-Melkuttimen laavuilla sesonkiaikaan(4). Out in the Nature kokoaa jokamiehenoikeuden leiriytymis- ja tulen teon rajat sekä luonnonsuojelualueiden pyöräilyrajoitukset ja marjastuksen kannalta käytännön vinkit(5). Verkoston ylläpito on ollut vähäresurssista; katso väliaikaiset reittimuutokset virallisilta sivuilta(2).

Talastuvan reitti on noin 13,1 kilometrin päiväpatikka Pertunmäen urheilualueelta Ypäjällä Talastupan autiotuvan suuntaan pelto- ja kalliomaisemissa. Tarkimmat viralliset tiedot taukopaikoista, polttopuista ja talvisesta latureitistä löytyvät Ypäjän kunnan laavu- ja retkeilysivuilta(1). Visit Häme kokoaa Tolmi laavun palvelut samaan alueeseen(2). Retkipaikan perheretkiartikkeli kuvaa sähkölinjan vartta peltojen ja kallioiden yli, hevosten näkymistä läheltä sekä reittiä mahdollisena polkujuoksulenkkinä tai talvisena hiihtolinjana Tolmi laavun ja Kolin laavun taukopaikkojen kera(3). Lähtö on Pertunmäeltä (Urheilutie 5) Kuntoilupiste 1 Ypäjä -alueen ja Ypäjän yleisurheilukentän sekä lähiliikuntapaikkojen vierestä. Ensimmäisen kilometrin sisällä tulee Tolmi laavu, jossa on puucee ja polttopuut(1)(2). Polku kulkee sähkölinjan vartta peltojen ja kallioiden yli; suuria korkeuseroja ei ole(1)(3). Puolivälin tienoilla Talastupa on noin 6,5 kilometriä urheilukentältä ja tarjoaa puukiukaan ja polttopuut(1). Kolin laavu on hieman pidemmällä ennen paluuta urheilukentälle(1). Ypäjän kunnan mukaan kävelyreitti palaa urheilukentälle samaa reittiä pitkin(1); koko kierrokseen kannattaa varata puoli päivää rauhalliseen tahtiin. Talvella sama käytävä toimii Talastuvan latureittinä(1). Pertunmäen kuntorata ja Pertunkaaren maastopyöräreitti ja polkujuoksu rata jakavat saman lähtöpisteen, ja Loimijoen melontareitti kulkee pääjoen vartta rantautumispaikkojen kautta samalla seudulla. Hevosopiston retkeilyreitti Lintutornille ja laavulle haarautuu hevosopiston puolelle kohti lintutornia ja laavuja. Hevosopiston Koulukenttä ja Hevosopiston Estekenttä ovat samalla urheilualueella lähellä tätä reitinosaa.

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellusverkosto, jota Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut kuntien kanssa vuodesta 1990. Kartat, osiot ja tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Ruostejärven virkistysalue kuvaa hiekkarantoja, laavua ja yhteyksiä monipäiväisiin vaelluksiin kohti Liesjärveä ja Saarta(2). Visit Hämeen Ruostejärvi–Saari -sivu kuvaa metsäpolkuja, Niinimäen kosteikkoja ja Kaukolanharjun maisemia kohti Saaren kansanpuistoa(3). Sama alueluettelon Ruostejärvi–Liesjärvi -teksti täsmentää Myllylahden laavun, Tapolan haaroja ja Onkimaanjärveä(4). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä(5). Retkipaikan Ilves-maistelu mainitsee keltaiset merkinnät ja pitkospuuosuuksien varovaisuuden sateella(6). Reitin pituus on noin 53,3 kilometriä yhtenäisellä linjalla Tammelassa. Koko Ilves-järjestelmä on virallisissa kuvauksissa noin 250–273 kilometriä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Ruostejärven rannalla ovat Ruostejärven laavu, Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut; kapeimmassa salmessa kulkee köysilossi jäiden aikaan(2). Reitti kulkee Eerikkilän urheiluopiston piha-alueen läpi—Eerikkila Public Sauna ja Eerikkilän talviuintipaikka palvelevat polun varrella, ja Lapinniemenmäen laavu on metsäisemmällä rantaosuudella. Myllylahden laavun kohdalla reitti ylittää Härkätien, mistä viralliset osuuskuvaukset jatkavat(4). Saaren kansanpuiston liepeillä Lounais-Hämeen Pirtti Sauna, Kuivajärven uimapaikka, Suujärven uimapaikka ja Saaren kansanpuiston laavu tarjoavat uinti- ja taukopaikkoja(3). Liesjärven kansallispuiston suuntaan Kettumäen tulentekopaikka ja Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi tukevat lähestymistä(4). Tervalamminsuon pysäköintialue sopii autolla lähestymiseen ennen Onkimaanjärven pohjoisrannan ONKIMAA-kohdetta(4). Tammela sijaitsee Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee osin päällekkäin reitin Pyöräillen Hämeessä Härkätietä pitkin, Häme kanssa; tarkista osuuskohtaiset pyöräsäännöt ennen fillarointia(3).

Tämän Ilvesvaellus-osuuden suunnittelua ja ajantasaisia käyntitietoja varten paras lähtökohta on Luontoon.fi:n Ilvesvaellus Tarus, Hakovuori -sivu(1). Kartallamme reitti on noin 4,3 kilometriä päästä päähän: pistosuuntainen patikka metsämaisemassa Taruksen ja Hakovuoren välillä Evon retkeilyalueella, osa samaa Hämeen Ilvesreitin kokonaisuutta kuin laajempi maakunnallinen verkosto(6). Asikkala sijaitsee Päijänteen rannalla idässä; Aurinko-Ilves-yhdysreitti yhdistää Vääksyn ja Evon ja päättyy Haarajärven pysäköintialueelle keltaisilla ja oransseilla merkinnöillä(2)—tämä Ilvesvaellus-osuus liittyy samaan pysäköinti- ja reittikeskittymään Evon ja Taruksen välillä. Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alue on noin kahden kilometrin kohdalla; se sopii autolle, jos yhdistät päiväretkiä Evon ja Taruksen välillä. Hieman edempänä Kymppilaavu on yksi Taruksen maksuttomista laavuista, joilla on polttopuut valmiina(3). Samaan metsäosuuteen sijoittuu Ukkoherra, vuokralaavu, näköalapaikalla oleva vuokrattava erämaalaavu ilman ajotietä perille—kävely sisään Kelkutteentieltä, kuten Hämeenlinnan kaupungin sivuilla kerrotaan(3). Osuuden loppupäässä Kristianin torppa (Kaskenpolttajan torppa), vuokrakämppä on pieni varattava erämaamökki; varaus ja avaimet Hämeenlinnan kaupungin ohjeiden mukaan(3). Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa Taruksen laajaksi metsäalueeksi Evon kupeessa Iso-Tarusjärven pysäköinnin ja Ilvesvaellus-reittien varrella(4). Retkipaikan Evo-kooste kertoo, miten kapeat hiekkatiet ja Ilvesvaellus-reitistö yhdistävät Evon eri kolkkia ja miten taukopaikkoja on runsaasti(5). Tältä osuudelta voit jatkaa Aurinko-Ilves vaellusreitille, Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo -linkille, Hakovuoren lenkille, Savottapolku 4,2 km -teemareitille tai lähellä olevalle Karhunlenkki Padasjoki -renkaalle—jokaisella on omat laavunsa ja nuotiopaikkansa kartallamme. Out in the Nature mainitsee, että Hämeen Ilvesreitti on merkitty keltaisin opastein ja ilvestunnuksin ja että karttoja saa Hämeen virkistysalueyhdistykseltä(6).

Niemisjärven luontopolku kulkee noin 2,6 kilometrin matkan metsässä ja suomaastossa Niemisjärvien reunalla Evon retkeilyalueella. Hämeenlinna on Kanta-Hämeessä, ja tämä lyhyt luontopolku sopii hyvin samaan retkipäivään Evon muiden polkujen kanssa. Ajantasaisimmat tiedot ja Metsähallituksen virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen marraskuun 2019 käyntikuvauksen: siitä saat käytännön vinkkejä opasteista, pitkospuista ja siitä, miten vilkas järven rannan parkkipaikka voi olla kalastuspäivinä(2). Matkailuautoilijat, jotka tarvitsevat varattavan sähköpaikan, löytävät Pikku-Apajan hinnat ja osoitteen Niemisjärventie 264 Hämeenlinnan kaupungin Niemisjärven matkaparkki -kortilta(3); päiväretkeilijät käyttävät yleensä rantaparkkia, josta luontopolku lähtee. Polku kohoaa hetkeksi rannasta, kulkee jylhien aarnimetsänpätkien ja talousmetsän vaihtelussa ja ylittää luonnontilaisen Marjasuon pitkospuita pitkin ennen paluuta kohti pysäköintiä(2). Reitti on merkitty sinisin maalimerkein; yhdessä risteyskohdulla näkyy myös Ilves-reitin vihreävalkoisia merkkejä puissa(2). Polun varrella on kymmenkunta infotaulua; retkeilijöiden mukaan osa niistä on jo huonossa luettavuudessa ja uudet pitkospuut olisivat tarpeen(2). Kävelyyn kannattaa varata hieman yli tunti ilman pitkiä taukoja(2). Reitin varrella tai aivan sen vieressä tulevat Niemisjärvi ylinen laavu, Polkusillan laavu sekä Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä ja Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2. Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu palvelevat telttailijoita; NIEMISTUPA eräkämppä, AHDIN KÄMPPÄ ja Niemisjärvi Karavaanariparkki keittokatos täydentävät yöpymis- ja ruoanlaittomahdollisuuksia. Niemisjärvi esteetön tulipaikka tarjoaa esteettömän tulistelupaikan. Uintiin ja kalastukseen sopivat Niemisjärven uimalaituri, Niemisjärvi laituri2, Keski-Niemisjärvi kalastuslava ja muut laiturit. Jos kaipaat enemmän rantaviivaa, Niemisjärven rantareitti jatkaa järven ympäri; vaativa esteetön vaihtoehto kulkee osin samassa palveluverkossa nimellä Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti.

Tämä osuus kulkee Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Karttoihin, palveluihin ja ajankohtaisiin käyntiohjeisiin kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Evon retkeily- ja ulkoilusivuilla(1). Reitin pituus on kartalla noin 3,1 kilometriä päästä päähän: lyhyt pistosuuntainen yhteys maakunnallisella Hämeen Ilvesreitillä, jonka Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa noin 273 kilometrin mittaiseksi ja keltaisin ilvestunnuksin merkityksi(2). Out in the Nature tiivistää laajemman noin 250 kilometrin Häme Lynx Trail -verkoston kuntien ja luontokohteiden välillä(4). Reitti kulkee metsän halki Vaarinkorpi- ja Sorsakolu-ranta-alueiden välillä. Noin 1,4 kilometrin kohdalla Vaarinkorpi laavu/tulipaikka, Vaarinkorven laavu/tulipaikka ja Vaarinkorpi käymälä muodostavat tiiviin taukopaikkakokonaisuuden laavuineen, tulipaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Noin 2,3–2,4 kilometrin kohdalla Sorsakolu puuvaja-käymälä, Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu tarjoavat toisen laavuryhmän ja puuvajan järven äärellä. Retkipaikan Evon retkikuvaus kertoo, kuinka lähelle metsäteitä monet laavut sijoittuvat ja kuinka vilkkaalta Sorsakolu voi tuntua järven rannalla(3). Samasta risteyksestä voit jatkaa pidemmille merkityille reiteille: Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo kohti Tarusta ja Päijänne-Ilves -yhteyksiä, Hakovuoren lenkki, Sorsan lenkki tai laaja Sorsakolun lenkki muiden Evon järvien ja leirialueiden kautta. Hämeenlinnan kaupungin sivuilla mainitaan Ilvesvaelluksen yhdysreitit Evolta Padasjoelle ja Asikkalaan Luontoon.fi:n kautta(5).

Poronpolku on länsi-Lopen harju- ja metsäinen retkeilyklassikko Kanta-Hämeessä Hämeen järviylängön alueella. Kartallamme tämä reitti on noin 20,7 km pitkä eikä ole lenkki; laajempaan Poronpolun reitistöön kuuluu maastossa eri väreillä merkittyjä pituusvaihtoehtoja ja yhteys pitkän matkan Hämeen Ilvesreittiin. Poronpolku-tapahtuman lossi- ja reittitiedot sekä ilmoittautuminen löytyvät Lopen kunnan Poronpolku-sivuilta(1); Metsähallitus ylläpitää myös Poronpolun reittisivua Luontoon.fi:ssä(2). Visit Hämeen kuvaus tiivistää pituusvaihtoehtoja ja muistuttaa, että Marskin majan salmen ylitys on käytössä vain tapahtumapäivänä(3). Karttamme mukaisella reitillä kuljet alussa Riihisalon tenniskentän lähellä ja pian Salonkylän uimarannalle—alle kilometrin kävelyn päähän lähdöstä. Noin puolivälissä, noin 9 km:n kohdalla, tulet Pilkuttimen laavulle Pilkutin rannalle; taukopaikka sopii pidemmälle päiväretkelle. Maasto vaihtelee metsäpoluista, juurakoisista rinnteistä ja hiekkateistä jyrkkiin harjanteisiin; yksi tarkka retkikertomus kuvaa voimakkaita korkeuseroja harjujen ja suppamaisten painanteiden välillä ja toteaa, että reitti ei ollut aivan yhtä selvästi merkitty kuin Komion polut, mutta kartan kanssa sujui hyvin(4). Aluetta käytetään patikointiin, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn; kunta kehottaa pysymään merkityillä reiteillä, sillä metsäteitä ja muita uria kulkee samassa maisemassa(1). Syyskuun tapahtuman ulkopuolella suunnittele ylitykset niin, ettet tarvitse Puneliansalmen venelossia: Lopen kunnan mukaan muulloin on palattava yleensä samaa reittiä takaisin(1). Voit jatkaa retkeä Hämeen Ilvesreittiin, Luutaharjun Samoon tai Kaartjoen melontareittiin, jos haluat pidemmän kokonaisuuden tutulla Komion ja Melkuttimien seudulla(4).

Lepaanrannan ulkoilureitti on noin 6,3 kilometrin mittainen pistosuuntainen retkeilyreitti Hämeenlinnan Iittalan alueella Kanta-Hämeessä Iittalan vesitornin mäeltä (Vesitornimäki) Vesitornintien varrelta Lepaanrannan virkistysrannalle Vanajaveden rantaan. Reitti ei ole ympyrä. Visit Hämeen Lipas-kortti kuvaa yhtenäisen kävely- ja ulkoiluyhteyden vesitornin seudulta Lepaanrantaan, kodan reitin varrella sekä pitkospuita märimmissä kohdin(1). Lähtö on Iittalan kuntoportaiden ja Vesitornin ulkokuntosalin vieressä vesitornin kuntoilukeskuksessa—hyvä lämmittely ennen järvelle suuntaamista. Noin neljän kilometrin kohdalla Kotakankaan kota on reitin varrella; Visit Häme kuvaa reitillä olevan kodan(1). Rannan tuntumassa Lepaanrannan vuokrakota ja Lepaanrannan uimapaikka liittyvät samaan Lepaanrannan kokonaisuuteen yhdessä vuokramökkien ja päiväkäyttörakennusten kanssa, jotka löytyvät tietokannastamme nimillä Maija majoitusmökki, Matti majoitusmökki, Päärakennus Nestori, päivämökki ja Puusauna Iisakki. Lue vuokrauksen hinnat, ajat ja säännöt omilta sivuiltamme; laajin virallinen kuvaus uimarannasta, laitureista, kentästä ja varausjärjestelmästä on Hämeenlinnan kaupungin Lepaanranta-sivulla(2). Samassa lähtöalueessa risteää talvella latuverkostoa ja valaistua kuntorataa, joita voi hyödyntää muina vuodenaikoina juoksussa ja kävelyssä: Kalvolan valaistu latu, Allunkaisten lenkki latu, Kalvolan valaistu kuntorata ja Ahveniston suuntaan jatkuva Moottoriradan latu kulkevat lähellä tai leikkaavat osin samaa seutua—yhdistä retkeily lyhyeen kävelyyn vain latu- ja käyttösääntöjä kunnioittaen. Kanta-Hämeen laaja Hämeen ilvesreitti yhdistää alueen retkeily- ja maastopyöräilyverkostoja; kunnan ulkoilu- ja retkeilysivut esittelevät maakunnallisen kokonaisuuden ja sen yhdistämisen paikallisiin reitteihin(3). Lepaanrannan kaupungin vuokrakohteisiin—mökit, sauna ja varattava kota—liittyvä talvisulku on kuvattu Hämeenlinnan kaupungin Lepaanranta-sivulla; tarkista ajankohtaiset päivämäärät ennen varausta(2). Julkinen ulkoilureitti on käytännössä käveltävissä ympäri vuoden, mutta lumi, jää ja pimeys muuttavat olosuhteita—katso kaupungin sivuilta viimeisimmät tiedot palveluista ja käytöstä. Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat luontevasti.

Kansallispuiston säännöt, palvelut ja Metsähallituksen ohjeet tähän kierrokseen kannattaa lukea ensin Luontoon.fi(1):n Punatulkun polku -sivulta. Tammelan kunta kokoaa päiväretki-ideoita ja linkittää virallisiin Luontoon-sivustoihin Retkelle Tammelaan -sivuillaan(4). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa punaisia merkintöjä, vastapäivään kulkua, sammaleisia harjuja, Taipaleensuon pitkospuita ja soraa, ylityksen kohti Lehdos parkkipaikkaa ja miten Punatulkun polku kulkee yhteisiä pätkiä Pohjantikan polun kanssa Korteniemen tuntumassa(2). Out in the Nature täydentää englanniksi ajo-ohjeet valtatieltä 2, piknikpöydän Lehdos parkkipaikalla, kevätkelien havainnot männikkörannikon ja Korteniemen välillä sekä selkeän muistutuksen pitää koira kytkettynä luontohaittojen kuten kyiden lähellä(3). Kanta-Häme on maakunta, ja Tammela on sen kunnista yksi. Punatulkun polku on meidän kartalla noin 3,2 kilometrin kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelan alueella. Reitti on merkitty punaisella ja on tyypillinen lyhyt vastapari Korteniemi parkkipaikalta lähtevälle pidemmälle siniselle Pohjantikan polulle; monet yhdistävät lenkit tai risteykset noin kuuden kilometrin yhteispatikaksi(2)(3). Maasto pysyy leppoisana, korkeuserot ovat pieniä, mutta kaatuneet rungot voivat hidastaa hetkeksi(2). Perkonlahden jälkeen punainen haara seuraa kulkuopasteita Lehdosta kohti, ja Taipaleensuolla kulku vuorottelee pitkospuita ja sorapintaa ennen paluuta Liesjärven rantaa halkovan rämeen ja Levousnokaksi nimetylle suopursuniemekkeelle, josta polun opaste kertoo(2). Ranta- ja sammalo osuudet houkuttelevat, kun haluaa järven tuulen ja vähemmän kivikkoista askelta kuin sinisellä lenkillä(2)(3). Palvelut keskittyvät Korteniemelle: Korteniemi parkkipaikka, Korteniemi tulipaikka tauolle ja Korteniemi uusi kaivo vedelle löytyvät lyhyen kävelyn etäisyydelle toisistaan kierroksen varrelta(2). Lehdos parkkipaikka Korteniementiellä on kätevä lähtö, jos haluaa kulkea Out in the Naturen tavoin suoraan punaiselle kierrokselle vastapäivään(3). Keltainen Ilvesreitti risteää samaan solmukohtaan pitkien vaellusten jatkoille, ja vihreä Ahonnokan luontopolku tarjoaa hyvin lyhyen lisäkierroksen Korteniemeltä(2)(3). Korteniemen perinnetila pysäköinnin vieressä on kesäkaudella avoin kulttuurikohde eläimineen ja rakennuksineen; aukiolo ja esteettömyys kuuluvat Metsähallituksen omille kävijasivuille(3).

Viralliset reittikuvaukset ja ajankohtaiset kävijäohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Niemisjärvi rantareitti -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki kuvaa Evo–Tarus-retkeilykokonaisuutta laajana metsäulkoilualueena, mainitsee noin 70 kilometriä vihreillä tassunkuvilla merkittyjä polkuja Evolla sekä laajan laavu- ja vuokraurkailuvalikoiman(2). HAMI:n Niemisjärvi-juttu nostaa esiin siistin uimarannan, kesällä 2023 talousvetenä todetun juomavesipisteen, karavaanialueen varattavine paikkoineen sekä Pikku-Apajan Niemisjärvi -kioskin kahvitarjonnan, soutuvenevuokrauksen ja kalastuslupien myynnin(3). Hämeenlinna ja Kanta-Häme muodostavat laajan retkeilyalueverkoston, johon Evon valtion metsät kuuluvat. Niemisjärvi rantareitti on noin 4,9 kilometriä meidän kartalla rantakävelynä Niemisjärvien äärellä Evon retkeilyalueella, joka on suurelta osin valtion retkimaata. Kulku on päästä-päähän -tyyppinen eikä suljettu kierros, ja se linkittää Ylisen, Keski- ja Alisen Niemisjärven palveluin rikkaimman rantaviivan loppupään Vähä-Koukkujärvelle. Alkupäässä tulee Niemisjärvi keittokatos ja Keski-Niemisjärvi kalastuslava, sitten pienempien laiturien ketju kuten Niemisjärvi laituri2, Niemisjärvi laituri läntinen ja Niemisjärvi alinen laituri. Noin 1,3–2,3 kilometrin kohdilla Niemenkärjen kalastusnurkka kokoaa Niemisjärvi kalastusalue laavu niemenkärki -laavun, Niemisjärvi kalastusalue tulipaikka itäranta -nuotiopaikan ja kuivakäymälän; AHDIN KÄMPPÄ ja NIEMISTUPA eräkämppä sijaitsevat mökkivuokrausta varten lähellä rantaa, ja Niemisjärvi Karavaanariparkki keittokatos palvelee karavaanialuetta. Keskijärven rannalla ovat Niemisjärven veneenlaskupaikka ja Niemisjärven veneenlaskupaikka 2, uimareille Niemisjärven uimalaituri sekä Niemisjärven rengaskaivo täydennyksille. Pohjoisempana Niemisjärvi esteetön tulipaikka, Niemisjärven polkusillan tulentekopaikka ja Polkusillan laavu muodostavat taukokaistaleen; Niemisjärvi telttailualue ja Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu tarjoavat telttailumahdollisuuksia, Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri täydentävät Pohjois-Evon rantaa. Loppupäässä Vähä-Koukkujärvellä ovat Vähä-Koukkujärvi laituri 1, Vähä-Koukkujärvi laituri 2 ja muut numeroidut laiturit sekä Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä ja Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2. Evon Luonto kertoo esteettömän väylän ja taukopaikkojen uudistuksista Niemisjärveltä Vähä-Koukkujärvelle, mukaan lukien päivitetyt pitkospuut ja kalastuslaiturit(4). Metsälenkkiä kaipaava voi yhdistää rantakävelyn Niemisjärven luontopolkuun; Luontopolkumies kuvaa sitä sinisin maalimerkein kulkevaksi luontopoluksi, jossa näkyy aarnimetsää ja suon ylittäviä pitkospuita(5). Vaativa esteetön yhteys Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti kulkee osin samoilla rannoilla vaihtoehtona(1). Lisätietoja löytyy NIEMISTUPA eräkämppä-, Polkusillan laavu- ja Vähä-Koukkujärvi laavu -sivuiltamme yöpymisistä ja nuotioista.

Luutajoen taimenpolku on noin 0,7 kilometrin helppo kävely Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä Evon valtion retkeilyalueella Luutajoen varrella. Ajankohtaiset tiedot tälle nimetylle reitille kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Luutajoen taimenpolku -sivulta, jonka julkaisee Metsähallitus(1). Visit Häme kuvaa laajemmin Evon retkeilyaluetta, Ruuhijärventien osoitteen ja yhteystiedot kävijöille(2). Retkipaikka kuvaa polun kulkevan puroa myöten ja ylittävän sen sillan, lyhyen pitkospuuosuuden ja pienen ympyrälenkin kautta veden äärellä(3). Opastaulut kertovat purotaimenen elämästä ja joessa elävistä muista kaloista(3). Taimenen elinympäristöä tukevat kutusoraikot ja pohjassa olevat kynnykset, jotka vaimentavat virtausta ja hapettavat vettä(3). Pysy polulla suojellaksesi rantakasvillisuutta, eikä joessa saa kahlata(3). Maasto on tasainen paitsi joitakin juurakoisia pätkiä(3). Ennen Evon retkeilyalueen Ruuhijärventien info ja p-alue -pysäköintiä kuljet Ruuhijärventien P-alue kaivo -lähteen ohi. Maastopyöräreittien risteyksessä luontopolun alkupäässä samat metrit yhdyskäytävänä yhdistävät Evon merkittyihin ajoreitteihin. Kävelyn jälkeen voit jatkaa pyörällä tai suunnitella pidemmän kierroksen reiteille Evon lyhyt maastopyöräilyreitti, Keskipitkä maastopyöräilyreitti tai Evon pitkä maastopyöräilyreitti(1)(3).

Syrjänalusen luontopolku on noin 3,2 kilometrin patikointi Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan puolella Kanta-Hämeessä. Metsähallitus kokoaa ajantasaisimmat tiedot tälle reitille Luontoon.fi-palvelussa otsikolla Syrjänalunen Esker Trail / Syrjänalunen harjupolku (1). Visit Häme kuvaa laajemmin koko Evon retkeilyaluetta—järviä, soita ja nuotiolla vietettäviä päiväretkiä—joten sivusto on hyvä pika-ensisilmäys ennen lähtöpaikan valintaa(3). Kävely alkaa Karvalampi lähde -lähtöpisteen tuntumasta ja kulkee Syrjänalusen lammen rantakaisteen kautta ennen nousua pitemmälle mäntyiseen harjunnyrkkeeseen. Rantavyöhykkeellä ohitat Syrjänalusen laavun, Syrjänalunen laavu + tulipaikka -tauon ja Syrjänalunen nuotiokehän, ja Syrjänalunen laituri tarjoaa pienen vesirajan katselupaikan; kuivakäymälät ja polttopuusuoja tukevat evästystä. Karvalampi lähde tulee vastaan uudestaan suorempien pitkospuuosuuksien jälkeen—Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa Karvalammin kohdan yhdeksi reitin elämyksellisimmistä pätkistä(2). Opasteissa voi edelleen näkyä sekä luontopolku- että harjupolku -sanoja samalle reitille; punapäisiä tolppia ja ilveksen jälki -symboleja kannattaa seurata varsinkin ensimmäisten liittymien jälkeen(2). Pidempään päivään sama pysäköinti avaa myös Syrjänalusen lenkin ja Sorsakolun lenkin; Syrjänalusen lenkki on noin 8,2 km ja Sorsakolun lenkki noin 20,8 km. Pyöräilijät kohtaavat osin samaa verkostoa kuin Evon pitkä maastopyöräilyreitti. Harjun jyrkemmät rinnekohdat ja sateen jälkeinen pitkospuiden korkeus kannattaa huomioida kenkävalinnassa(2).

Bussilinjasta 2U:lle Aulangon ulkoilumajalle, uintimahdollisuuksista, näkötornin kaudesta ja Aulangon laajasta reittiverkosta saat koostetusti tiedon Hämeenlinnan kaupungin Luontoelämysten Aulanko -sivuilta(1). Luonnonsuojelualueen kävely- ja hiihtoreittilista on Luontoon.fi:ssä(2). Tämä lyhyt osuus kulkee Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä tunnetussa Aulangon puistometsässä. Aulanko Karhuluolan alareitti on noin 0,8 kilometrin mittainen metsäpolku näkötornimäen alarinteillä Aulangonjärven tuntumassa—hyvä valinta, kun haluat järvimaisemia ja tornialueen palveluita ilman koko järven kierrosta. Polun puolivälin tuntumassa on Lusikkaniemen uimapaikka uimatauolle, ja linja päättyy Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen lähelle tornin juurella, missä voi helposti ottaa kahvit ennen tai jälkeen graniittitornin nousun. Karhuluola—kallioon hakattu syvennys, jossa on Robert Stigellin karhuperheveistos eversti Hugo Standertskjöldin tilauksesta vuonna 1906—sijaitsee näköalatasanteen vieressä; Aulangon Tornikahvila kuvaa 322 porrasta rinnettä alas järven suuntaan(4). Out in the Nature muistuttaa, että talven jäät ja lumi voivat tehdä portaista erittäin liukkaita, joten olosuhteet kannattaa arvioida rauhassa(3). Kaideremonttien jälkeen Metsähallitus on ilmoittanut portaiden käyttömahdollisuudesta uudelleen; varmista ajankohtainen tilanne Luontoon.fi:stä tai kaupungin sivuilta ennen retkeä(5). Samat risteykset yhdistävät pidempiin merkittyihin reitteihin: Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järven, Aulanko Karhuluolan yläreitti ja Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola kattavat tornin ja luolan eri suunnista, Aulanko Ruusulaakson reitti vie paviljonkijärvien suuntaan ja Aulanko Ruutikellarin reitti jatkuu kohti Ruutikellarin kivirakennusta(1)(2). Reitti sijaitsee Hämeenlinnassa, ja Kanta-Häme on hallinnollinen maakunta.

Torron kylän reitti on noin 9,6 kilometrin päiväretki Torronsuon kansallispuistossa Tammelalla Kanta-Hämeessä. Se on Kiljamon palvelualueelta lähtevä pisin merkitty kesäinen kävelyreitti: avosuota pitkospuita pitkin, metsäosuuksia ja osuus Torron kylän sekä vanhan louhosmaiseman kautta, ja yhtymäkohtia laajempaan Hämeen Ilvesreittiin siinä missä reitit kohtaavat. Metsähallitus julkaisee kartat, säännöt ja kausivinkit kaikille Torronsuon reiteille kansallispuiston retkeily- ja ulkoilusivuilla Luontoon.fi-palvelussa(1). Retkipaikka(2) tiivistää Kiljamon ja Pehkun pysäköinnit Forssa–Somero-tien varrella, lintu- ja marjastusvinkit sekä sen, että pitkän kyläkierroksen linjausta on muutettu niin, että kävely pysyy pääosin luonnon puolella eikä seuraa vilkasta tien reunaa entiseen tapaan. Reppuretki(3) kuvaa pitkospuilla kulkemisen tunnelmaa: näkymät Kiljamon luontotornista, kevään kurkien ja pienempien lintujen äänimaisema ja miksi herkkää suota suojellaan pitkospuiden kunnossapidolla. Vaellus alkaa Kiljamon lähtöpisteestä Kiljamo tulentekopaikan tuntumassa. Samasta risteyksestä pääsee lyhyille reiteille ilman uutta ajoa: Suopursupolku esteetön ja Suokukkapolku esteetön tarjoavat esteettömiä pitkospuuosuuksia, ja Kiljamonkierros on helppo lyhyt lenkki ennen pitkää kierrosta. Suotaival on toinen kesäinen pääreitti Kiljamolta avosuolle. Torron kylän reitin varrella tulee noin kahden kolmasosan kohdalla Torronsuo Pehkun pysäköintialue—Pehku on kansallispuiston toinen parkkialue samalla seututiellä ja tarjoaa usein enemmän tilaa, kun Kiljamo täyttyy sesonkiviikonloppuina(2). Kiljamon palveluihin palatessa reitti kulkee Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo, Kiljamo parkkipaikan laajennus, Kiljamo nuotiokatos ja Kiljamo luontotorni -kohteiden lähellä; 17 metriä korkea luontotorni on selvä maamerkki latvojen yläpuolella suunnistukseen ja lintujen tarkkailuun. Maasto on tyypillistä etelän keidassuota: pitkiä pitkospuita, kuivempia metsäpolkuja ja lyhyitä tie- tai metsäliittymiä, kun merkitty linja siirtyy avosuolta. Varaa puoli päivää taukoineen ja tornivierailuineen. Tammela sopii käyntiin tukikohdaksi; Kanta-Häme tarjoaa jatkomahdollisuuksia, jos haluat yhdistää muita ulkoilukohteita.

Niemisjärven kierros on noin 20 kilometrin päiväretki Evon retkeilyalueella Evokeskuksen länsipuolella Hämeenlinnassa: reitti kulkee metsäjärvien, leirialueiden ja Niemisjärvien kalastus- ja telttailukeskittymän kautta. Metsähallitus kuvaa lyhyemmän rantareitin Luontoon.fi:ssä nimellä Niemisjärvi rantareitti(1); tämän sivun kartalla koko kierros on yhtenäisenä noin 20 kilometrin linjana samassa maisemassa. Evon ja Taruksen laajasta reitistöstä, vihreistä tassumerkeistä ja korkeuseroista löytyy kattavin tausta Hämeenlinnan kaupungin Evo- ja Tarus-sivuilta(2)—alueella on kuvausten mukaan noin 70 kilometriä merkittyjä reittejä Ilves-verkostossa. Kalliojärven tuntumassa tulevat vastaan Kalliojärvi keittokatos/opastuspiste ja tulipaikat, ennen kuin polku syvenee kohti Valkea-Mustajärveä. Noin 7 kilometrin kohdalla Valkea-Mustajärvi laavu, Valkea-Mustajärven laavu, Valkea Mustajärvi telttailualue sekä nuotiopaikat ja kuivakäymälät muodostavat luontevan taukopaikan. Reitti kulkee Evon leirialue Hiilestäjän ja naapurileirien laitureiden ja nuotioiden ohi ja saapuu Lastenlammen pysäköintialueelle. Vähä-Koukkujärven ja Niemisjärvien suuntaan löytyvät Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä, laitureita, Niemisjärvi ylinen laavu, Niemisjärvi telttailualue Keskilaavu ja Niemisjärvi telttailualue, vuokrakämppiä kuten NIEMISTUPA eräkämppä ja AHDIN KÄMPPÄ, esteetön tulipaikka, veneenlaskupaikkoja ja karavaanialueen keittokatos—riittävästi palveluja yön yli -retkeen tai kalastuspainotteiseen päivään. 1000 kilometriä -blogin Evon retkellä reitti on merkitty valkoisella pohjalla vihrein ilvestassuin risteyksissä, ja matkalla on hiekkateitä, metsäautoteitä, pitkospuita ja paluu Ylisen Rautjärven rantaa pitkin Evokeskuksen suuntaan(3). Tietolaatikko jakoi yöreissun noin 8 ja 12 kilometrin päiviin telttailualueen kohdalla ja kuvasi järvenruskeaa vettä hankeissa sekä kiertosuunnan vaikutusta(4). Toisiin maisemiin kiertää Niemisjärvet lyhyemmällä lenkillä ja kuvaa kolme laavua, neljä lisänuotiota, uusittuja pitkoksia, istutettua kirjolohta ja rakenteilla olevaa esteetöntä yhteyttä Vähä-Koukkujärvelle—hyvä tunnelmakuva ja ajankohtaiset varoitukset(5). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Koko kierrokseen kannattaa varata päivä, tai yhdistää retki esimerkiksi Niemis-Koukkunen, vaativa esteetön reitti -reittiin ja muihin viereisiin polkuihin pidempään oleskeluun.

Metsäpalovaroitukset, nuotion käyttö ja vaiheittainen reittikuvaus löytyvät hyvinkaa.fi(1). Kytäjä–Usmi(4) -alueen kuvaus ja reittiluettelo täydentää kokonaisuutta. Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykertomus täsmentää merkintöjä, märkiä kohtia ja yhteisiä metsätieosuuksia muiden reittien kanssa(2). Toisiin maisemiin -blogissa kuvataan Piilolammen näköalapaikan köysiosuutta, sinisten ja keltaisten merkkien vuorottelua sekä helppoja eksymispaikkoja, joissa talvella samat tiet toimivat latupohjina(3). Reitin pituus on noin 7,1 kilometriä yhtenä linjana kartallamme. Hyvinkään kaupunki kuvaa merkittyä kierrosta Usmin uimarannan pysäköinnistä lähtien ja sinne päättyen noin 9,8 kilometrin mittaiseksi, mukaan lukien tieosuudet ja kolmen lammen klassinen lenkki Piilolammen, Iso-Kypärän ja Kaksoislampien kautta(1). Reitti on luokiteltu vaativaksi: kivikkoisia ja juurakkoisia metsäpolkuja, märkiä painanteita ja suota, selviä korkeuseroja, ja jyrkimpään nousuun Piilolammen näköalapaikalle on köysi(1)(2)(3). Merkinnät ovat pääosin sinisiä puupaaluja; Piilolammen seuduilla esiintyy hetken ajan myös keltaisia merkkejä rantaan laskeuduttaessa(2)(3). Usmin päässä olet lähellä Usmin uimarantaa ja Usminjärven talviuintipaikkaa. Alkumatkalla Piilolammi Uimalaituri, Usmi Piilolammi laituri, Piilolammi Tulipaikka ja Piilolammin Tulipaikka keskittyvät Piilolammen ympärille—uinti- ja lyhyt sivulenkki Piilolammin luontopolulle sopivat hyvin tähän. Noin kilometrin kohdalla Iso-Kypärän laavu sijaitsee Iso-Kypärän yläpuolella; myöhemmin Latu-Miilun maja ja Kaksoslammien laavu kehystävät kaksoslammi-alueen, ja Iso-karhun Outdoor Grill sekä Iso-Karhun nuotiopaikka ovat lähellä samalla pohjalla pyöräilyreittien kanssa. Kuivakäymälä löytyy Piilolammen läheltä (Usmi Piilolammi kuivakäymälä). Piilolammi parkkipaikka palvelee, jos lähestyt aluetta toisesta suunnasta. Risteilyissä kohtaat Kahden piilon kierroksen, Kytömetsän pyörähdyksen, Kypärän lenkin, Kiiskilammen takalenkin, Karhujen pyörähdyksen, Usmin lenkin sekä pidempiä vaelluksia kuten Mustan kiven kierros ja Seitsemän veljeksen vaellusreitti; loppupäässä Vaskivuoren luontopolku haarautuu kohti rantaa. Hyvinkää Kanta-Hämeessä sopii päiväretkeilyyn Kytäjä–Usmin metsissä.

Liesjärven kansallispuiston säännöt, polttopuu, lemmikit ja palvelujen ajantasatiedot löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi(1) -sivuilta koskien tätä puiston osaa. Tammelan kunta kuvaa Peukalolamminkankaan uuden pysäköintialueen saapumisohjeet, Kanteluksentien osoitteen ja opasteiden näkyvyyden valtatieltä 2, Peukalolammin–Kaksvetisen esteettömän lenkin sivullaan(2)—hyödyllistä myös silloin, kun kuljet keltaisesti merkittyä kierroslenkkiä eikä rinnakkaista esteetöntä ympyrää. Retkitassut kertoo helposta noin tunnin retkestä koirien kanssa toukokuussa 2020: keltaiset merkinnät, runsaat pitkospuut ja kunnostustyöt erityisesti Kaksvetisen lähistön pitkospuilla(3). Sikomäen polku on meidän kartalla noin 4,2 kilometriä Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Sikomäki pysäköintialueelta polku nousee nopeasti Kaksvetisen kodalle ja Kaksvetisen tulentekopaikalle kalliolle, luontevaan ensimmäiseen taukoon ja samaan risteykseen, jossa pitkä keltainen Ilvesreitti kulkee—kätevää, jos mietit jatkoja laajempaan reitistöön. Kierroksen keskiosa keskittyy Peukalolammille: Peukalolammin laavu, Peukaloinen vuokratuvan tulentekopaikka ja Peukaloinen vuokratupa sijaitsevat lyhyen kävelyn päässä toisistaan, ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot, Peukalolamminkangas pysäköintilalue 2 sekä Sikomäki pysäköintialue palvelevat autoja ja linja-autoja. Kuivakäymälät löytyvät Kaksvetisen taukopaikan luota ja Peukaloisen vuokratupa–Peukalolammi laavu -alueen tuntumasta. Kierroksen loppupuolella Katavalammintien levähdyspaikka tarjoaa penkkilaitumisen, ja Tittilammi varauskeittokatos (katos lukittava) sekä Tittilammin laavu istuvat järven luoteisrannalla—tarkista lukitun keittokatoksen käyttö Metsähallituksen ohjeista(1). Kokonaisuus on pientä korkeuseroa ja lehto–kuusimetsää; Retkitassut piti reittiä miellyttävänä ja selkeästi seurattavana(3).

Reitti on noin 0,8 kilometriä ja muodostaa lyhyen renkaan Metsälammen ympäri Ruusulaakson paviljongin tuntumassa Aulangon luonnonsuojelualueella. Ajantasaiset kartat, palvelut ja koko puistoalueen tiedot löytyvät Hämeenlinnan kaupungin Aulanko-sivuilta(1) sekä Luontoon.fi:n Aulangon luonnonsuojelualueen kuvauksesta(2). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä vain muutaman kilometrin päässä keskustasta; tämä osuus kulkee kokonaan valtakunnallisesti tunnetussa Aulangon puistometsässä. Rengas yhdistää Metsälammen rannan ja Aulangonmetsätien varren pysäköintipaikat: voit lähteä Aulanko Metsälampi pysäköintialue pohjoinen- tai Aulanko Metsälampi pysäköintialue läntinen -alueelta ja kävellä hetken järvelle, tai yhdistää lähestymisen Aulanko näkötorni pysäköintialueeseen, jos tulet näkötornin puolelta. Aulanko Näkötorni kahvilarakennus on tornipysäköinnin lähellä. Samaan reitistöön liittyvät myös Aulangon ulkoilumaja ja Aulangonjärven kota, ja Aulangon ulkokuntosali Linnasessa sopii voimaharjoitteluun ennen tai jälkeen kävelyn. Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue etelä ja Aulanko Joutsenlampi pysäköintialue pohjoinen helpottavat pidempää päivää Joutsenlammen ja järvenrannan reittien yhdistämistä. Maasto on helppoa puistometsää ja järvenrantaa: paikoin leveitä hiekkateitä, lyhyitä mäkiosuuksia tornin suuntaan, ei vaativaa polkua. Rauhalliseen tahtiin kannattaa varata noin 15–25 minuuttia. Alueen markkinoiduissa pidemmissä kävelyissä Ruusulaakso kuvaa noin kolmen kilometrin perhekierrosta, joka yhdistää Joutsenlammen ja Metsälammen matkalla tornille ja muihin kulttuurikohteisiin(4). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa polkua paviljongilta kohti Tuijametsää pitkospuiden ja pienen puronvarren taukopaikan kera—hyödyllinen lukema vauhdista ja vuodenajoista(3). Tästä renkaasta pääsee jatkamaan Aulanko Ruusulaakson reitille ja Aulanko Karhuluolan yläreitille samojen pysäköintien ja metsäteiden kautta, tai pidentämään retken Aulanko Aulangonjärven polkuun koko järven ympäri uimarantoineen ja nuotiopaikkoineen muualla verkostossa.

Isokorkeen luontopolku on lyhyt metsäpolku Lopen kirkonkylän liikunta-alueen laidalla Isokorkeen harjulla Kanta-Hämeessä. Loppi sijaitsee Hämeen Järviylängön eteläosassa. Karttoja, vaikeusluokkaa ja virallista reittikuvausta varten kannattaa aloittaa Metsähallituksen Isokorkeen luontopolku -sivulta Luontoon.fi:ssä(1). Lopen kunta kertoo, miten pitkä Hämeen Ilvesreitti kulkee kunnan alueella ja mistä löytyy Hämeen Virkistysalueyhdistyksen digikartta(2). Kartoitettu reitti on noin 2,8 km. Se ei ole yksinkertainen suljettu rengas: polku kulkee Isokorkeen ulkoilumaisemassa ulkokuntoilupisteiden ja tunnettujen Isokorkeen kuntoportaiden kautta, vierailee Senioripuisto Lopin ja kirkonkylän ulkokuntosaliklustereiden lähellä ja palaa lähtöpään suuntaan Elmolan urheilupuiston pallokenttien, kaukalon ja muiden lähiliikuntapaikkojen ohi. Visit Häme listaa viereisen Isokorkeen kuntoradan osoitteessa Opintie 6 vapaasti käytettäväksi koululiikunta- ja urheilualueeksi(3)—hyvä tausta, jos haluat yhdistää kävelyn laajempaan kuntorataverkostoon samalla harjulla. Noin 250 kilometrin Hämeen Ilvesreitti kulkee Lopen läpi keltaisin ilvestunnuksin; lyhyt Ilvesreitin yhdysosa tulee tälle alueelle, joten lyhyen luontokävelyn voi liittää pidempiin vaelluspätkiin yhdistyksen karttojen avulla(2)(4). Talvisin Isokorkeen latu -ladut kulkevat samassa Isokorkeen ulkoilukeskittymässä—tarkista talvisin paikalliset ohjeet, onko latu vain hiihtoon. Loppi–Loppijärven ympäriajo -pyöräilyreitti kulkee samaa urheilualuevyöhykettä pitkin, jos saavut pyörällä ja haluat jatkaa Loppijärven suuntaan. Out in the Nature -sivuston laaja Hämeen Ilvesreitti -johdanto kuvaa, miten Ilvesreitti kokoaa yhteen harjuja, kirkasvetisiä järviä ja kyliä Tammelassa, Lopella, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa—hyvä tausta, jos Isokorkee on ensikosketuksesi reittiverkostoon(4).

Lapinniemenpolku on lyhyt, noin 0,8 kilometrin mittainen kierros Ruostejärven virkistysalueella Tammelalla Kanta-Hämeessä. Polku kiertää Lapinniemen niemen ja yhdistää uimarannan, rantametsän ja laavut, jotka tekevät koko alueesta suositun erityisesti lapsiperheille. Virkistysalueen kokonaisuudesta—saapuminen, kartat ja palvelut—lähtökohtana kannattaa käyttää Luontoon.fi:n Ruostejärven virkistysalueen sivua(1); Visit Hämeen Lipas-kohdekuvausta(2) saat yhteenvedon polkuverkostosta, rannikon kohteista ja siitä, miten Ruostejärveltä jatkuu pidempi vaellus Hämeen Ilvesreitin kautta kohti Liesjärven kansallispuistoa, Torronsuota ja Saaren kansanpuistoa. Retkipaikka(3) kuvaa talvikävelyä alueella ja kertoo, että Lapinniemenpolku jatkuu uimarannalta eteenpäin noin 0,8 kilometrin lenkkina. Out in the Nature(4) kuvaa reitin punaisena alueen kartalla ja usein talvikäveltäväksi, kun olosuhteet sen sallivat. Lenkin varrella pääset hyvin lähelle Myllylahden laavua heti alkumatkasta—katoksen alle tauolle Myllylahden rantaan, kun metsäpalovaroitukset sen sallivat. Noin puolivälissä kierrosta tulee Lapinniemenmäen laavu metsäisellä rinteellä Härkätien yläpuolella, järvenäköaloille. Kierros päättyy Ruostejärven virkistysalueen uimarannan tuntumaan, matalaan hiekkarantaan, joka houkuttelee uimaan kesällä. Lue lisää pysähdyspaikoista sivuiltamme Myllylahden laavu, Lapinniemenmäen laavu ja Ruostejärven virkistysalueen uimaranta. Saman polkuverkoston reitteihin kuuluu muun muassa Kurjenpolku; pidemmälle suuntaavat jatkavat usein Hämeen Ilvesreitille(2). Ajankohtaisimmat tiedot uimarantakäytöstä, koirista uimapaikan lähellä ja talvisesta jäätilanteesta löytyvät Luontoon.fi:stä(1) ja Visit Hämestä(2).

Lapiniemenpolku on noin 0,9 kilometrin helppo metsä- ja rantarengas Lapiniemen niemellä Ruostejärvellä Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Pysäköinnistä, köysilossista sulana vesillä sekä jatkomahdollisuuksista Hämeen Ilvesreitillä kohti Liesjärveä, Torronsuota ja Saaren kansanpuistoa kertoo selkeimmin Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ruostejärven virkistysalueen sivu(1). Visit Häme kuvaa laajemmin samaa Lipas-kohdetta: saapumista, hiekkarantoja, teemapolkuja ja Ilves-yhteyksiä(2). Metsähallitus tiivistää 60 hehtaarin harju- ja ranta-alueen Luontoon.fi-palvelussa(4). Kierros liittyy luontevasti pääalueen palveluihin: Kurjenpolun tai uinnin jälkeen voit jatkaa uimarannan tuntumasta merkittyä renkaan ympäri Lapiniemeä. Retkipaikka kuvaa Kurjenpolun yhteydessä, että uimarannalta voi vielä kiertää Lapinniemenpolun, noin 0,8 kilometrin lenkin—lähellä meidän kartalla olevaa 0,9 kilometrin mittaa(3). Out in the Nature mainitsee tämän polun aluekartalla punaisena ja talvikäyttöä jalkaisin, kun perheet kiertävät aluetta(5). Rengas kulkee ensin Lapinniemenmäen laavun kautta, sitten Myllylahden laavun suuntaan lahden reunaa ja päättyy Ruostejärven virkistysalueen uimarannan tuntumaan. Molemmat laavut sopivat tauolle tai nuotiolle, kun metsäpalovaroitus ei estä; polttopuuta huolletaan alueen taukopaikoille(1). Maasto on helppoa mänty- ja sekametsää järvinäköaloineen; voit yhdistää reitin Kurjenpolkuun, lyhyeen Muurahaispolkuun, Meidän metsäpolkuun lossiyhteydellä tai pidempiin Hämeen Ilvesreitin osiin. Melojat seuraavat samaa rantaviivaa Ruostejärven vesiluontopolulla(1). Viikonloppuisin ja hellepäivinä ranta voi ruuhkautua(5).

Hämeen Ilvesreitin merkintöjä, sallittuja käyttötapoja ja isojen ryhmien yöpymisohjeita Lopella kannattaa tarkistaa Lopen kunnan ulkoilusivuilta sekä Luontoon.fi-sivulta Hämeen Ilvesreitti: Loppi(1)(2). Digitaaliset kartat ja pitkän matkan suunnittelu löytyvät Hämeen Virkistysalueyhdistyksen sivuilta(5). Reitin pituus on noin 2 kilometriä. Kyseessä on lyhyt päästä päähän -yhteys Hämeen Ilvesreitillä eli noin 250 kilometrin merkityssä retkeily- ja ulkoiluverkossa Hämeen järviylängöllä, joka kulkee Lopen, Tammelan, Riihimäen ja Hämeenlinnan kautta(1). Lopen kunnan mukaan verkosto on merkitty maastoon keltaisin merkein ja ilvestunnuksin, ja levähdyspaikoilla on muun muassa laavuja, nuotiopaikkoja, pöytäpenkkejä ja uimapaikkoja(1). Kunta mainitsee suosituksekseen sekä patikoinnin että maastopyöräilyn samalla kun se varoittaa vaativista pyöräilypätkistä(1). Kanta-Häme on Hämeen järviylängön sydäntä, ja Loppi on yksi kunnista, joihin Ilvesreitti kiinnittyy; Loppi sijaitsee Kanta-Hämeessä. Tällä osuudella polku kulkee järvirantamaisemissa, metsäpoluilla ja kosteikkopätkien siltojen lähellä tyypilliseen Ilvesreitti-tapaan. Retkipaikka kertoo viikonloppuretkestä Räyskälän eteläpuolella: seurue käveli Keritty-järven rantaa noin kaksi kilometriä kapeaa, vähän kuljettua polkua, ylitti metsäojia lankkusiltoja pitkin ja huomasi, miten nopeasti pitkospuut muuttuvat sateen jälkeen liukkaiksi—hyvä muistutus myös lähellä oleville hakamaisille Ilvesreitti-osuuksille(3). Out in the Nature esittelee helppokulkuisen Kivisammaljärvenkieron (noin 2,6 km, keltaisin merkein) Kivisammaljärven rannalla osana Hämeen Ilvesreittiä ja neuvoo pienelle tienvarsiparkille Pyhälammintien varteen, jos haluat jatkaa rantakävelystä koko järven kierrokseksi(4). Tältä lyhyeltä osuudelta pääsee jatkamaan varsinaista Hämeen Ilvesreitin runkoa kohti pidempiä laavu- ja tulipaikkaetappeja, kulkemaan pyörälle sallituilla osuuksilla tai suuntaamaan Komion–Luutaharjun reittiperheeseen: Lopen kunnan Komio-sivuilla kuvataan muun muassa Pikku-Samon ja Luutaharjun Samon lenkit sekä Poronpolun risteytyminen samaan virkistyskenttään(6). Komion pyöräilyreitti kulkee kartan mukaan osin päällekkäin tämän osuuden kanssa, joten jalankulkijan kannattaa huomioida pyöräilijät. Poronpolku-tapahtuman merkintöjä voi näkyä syksyisin—lue paikan opasteet, jos käyt samoihin aikoihin(6). Isojen ryhmien telttailu poikkeaa pienestä päiväretkestä: Lopen kunnan sivu ohjaa 50 henkilön tai suuremmat ryhmät Metsähallituksen asiakaspalveluun leirialuevarauksiin ja pyytää pienempiä ryhmäyöpyjiä olemaan yhteydessä kunnan liikuntatoimeen; sivulla mainitaan myös puolijoukkueleirien maksut ja vinkit suunnitella isompia yöpymisiä Komion lammet tai Palolampi huomioon ottaen(1). Metsähallituksen yhteystiedot ja lupa-asiat löytyvät Luontoon.fi-sivulta ja kunnan ohjeista(2).

Aulanko Ruutikellarin reitti on noin 3 kilometrin lenkki Aulangon puistometsässä ja Aulangonjärven tuntumassa Hämeenlinnassa, Kanta-Hämeessä. Alue on kaupungin vetonauloja: englantilaistyylinen puistometsä, kulttuurikohteet ja merkitty ulkoiluverkosto kietoutuvat yhteen. Ajankohtaisia palvelutietoja ja koko alueen reittivalikoimaa kannattaa tarkistaa Hämeenlinnan kaupunki(1) -sivuilta. Reitin nimi viittaa Ruutikellariin eli entiseen ruutikellarin raunioon: Kulttuurimedia kuvaa kohdetta 1860-luvulla syntyneenä, kiehtovana muinaisjäännöksenä, jonka ympärillä komeilee kivinen muuri, ja muistuttaa, ettei rauhoitetulla alueella pidä riehua(2). Kierros kokoaa yhteen liikuntapaikkoja, järvenrantaa ja vaihtelevaa metsäpolkua. Reitin alkupuolella kulkee Sairionpuiston ulkokuntosalin ja Meijerioppilaitoksen liikuntasalin lähellä, mikä helpottaa yhdistämään reitin muuhun liikuntaan. Noin 1,9 kilometrin kohdalla Kihtersuon uimaranta tarjoaa kesällä nopean uimistauon Saarenpäänkadun suuntaan. Kärmeskallion nuotiopaikka Levonhaantiellä, noin 2,3 kilometrin kohdalla, on luonteva tauko nuotiopaikan äärellä metsässä. Lusikkaniemen uimapaikka palauttaa kulkijan järven läheisyyteen ennen paluuta näkötornin ja Metsälammen pysäköintialueiden suuntaan. Loppupuolella reitti kulkee Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntumassa, joten näköalatorniin tai kahvilaan voi poiketa aukiolojen salliessa; kaupungin Aulanko-esittely kuvaa tornin roolia kansallismaisemassa(1). Sama alueverkosto linkittyy Vanajaveden rantareittiin, pidempään Aulanko Aulangonjärven polkuun ja noin 2,2 kilometrin mittaiseen Levonkorven kiertoon Sibeliuksen metsässä Kärmeskallion nuotiopaikan luona. Vaativa maastopyöräily kulkee omilla linjoillaan Aulanko maastopyöräreitti vaativa. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa muistuttaa, että monet nähtävyydet ovat autoliikenteen rengastien parkkialueiden lähellä ja että useita reittivariaatioita kannattaa seurata kartalta, jos lyhyitä osuuksia yhdistelee(3). Luontoon.fi tarjoaa Metsähallituksen kokoamaa retkeily- ja palvelutieteoa Aulangon luonnonsuojelualueelle(4). Alueelle löytyy myös opastettuja kävelykokemuksia matkailun palveluluetteloista(5).

Tämä kuvaus koskee Hämeen Ilvesreitin lyhyttä osuutta Lopen kirkonkylän ja Isokorkeen ulkoilualueen yhteydessä. Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä: yhdysosuus laajassa maakunnallisessa verkostossa, joka kulkee Lopella, Tammelassa, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Maastossa reitti on merkitty keltaisilla merkeillä ja ilvestunnuksin. Lopen kunnan Hämeen Ilvesreitti -sivu(1) kokoaa perustiedot. Hämeen virkistysalueyhdistys julkaisee verkoston karttoja ja digitaalista reittikuvausta(2). Visit Hämeen Loppi-kohtainen luettelomerkintä kuvaa Ilves-reitin laajempaa kulkua kunnan alueella(3). Yhdistyksen Ilvesreitillä-blogi tarjoaa retki-ideoita ja ajankohtaisia päivityksiä(4). Loppi sijaitsee Kanta-Hämeessä. Tämän lyhyen osuuden lähellä kulkee Häme Lynx Trail -päälinja pidempänä vaellusreittinä, Isokorkeen luontopolku, Isokorkeen latu sekä Loppi–Loppijärven ympäriajo -pyöräilyreitti—sopivat yhdistelmiksi saman virkistysalueen ympärillä. Laajemmassa verkostossa on laavuja, nuotiopaikkoja, pöytä- ja penkkiryhmiä sekä uimapaikkoja; tämä lyhyt yhdys ei yksinään sisällä kaikkia näitä palveluja.

Reitti on noin 8,5 kilometrin merkitty kierros Ypäjän Hevosopiston alueella Kanta-Hämeessä; se yhdistää Lavansuon lintutornin ja Tolmi laavun. Ypäjän kunta esittelee reitin pyöräily- ja hevosreittisivuillaan ja kertoo alueen käyttöohjeista(1). Visit Häme listaa saman pituuden ja kertoo, että kohde on vapaasti käytettävissä; osoitteena mainitaan Opistontie 9(2). Pinta on paikoin hiekkainen, ja reitti on tarkoitettu jaettavaksi hevosliikenteen kanssa huolellisesti(1)(2). Maasto vaihtelee metsäreunan ja avoimempien kenttien välillä ratsastus- ja valmennuskenttien sekä urheilutilojen lomassa. Alussa reitti kulkee lähellä Poukkasillantien laituria, sitten Hevosopiston Ypäjä-hallin, Opistohallin, Haimi-hallin ja Wanha Maneesin sekä pääkenttien ohi kohti Pertunmäen urheilualueen reunaa. Noin 7 kilometrin kohdilla tulee Tolmi laavu, jossa on puucee ja polttopuut(3). Lähellä ovat Kuntoilupiste 2–4 Ypäjä ja Pertunkaaren ulkokuntosali, jos haluat tehdä lyhyitä voimaharjoituksia tauon yhteydessä. Lintutorni on Lavansuon torni: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ylläpitää sitä yhtenä kolmesta tornistaan ja kertoo, että torneissa saa vierailla vapaasti ja torniin nousu on aina omalla vastuulla(4). Hevosopisto muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä ja että tulee käyttää merkittyjä hevosreittejä, väistää hevosia, välttää laitumille menemistä ja olla ruokkimatta hevosia; tapahtumien aikana reittien käytössä voi olla rajoituksia(5). Talastuvan reitti ja Hevosopiston Kulttuurikierros retkeilyreitti liittyvät samaan reitistöön, ja Loimijoen melontareitti kulkee joella muualla Ypäjällä melojille sopivana jatkokokonaisuutena.

Jukolan koulun metsäpolku on lyhyt, noin 1,4 kilometrin mittainen opastettu kävelyreitti Jukolan koulun lähimetsissä Hämeenlinnassa Ahveniston harju- ja ulkoilualueen kupeessa Kanta-Hämeessä. Polku sopii erityisesti kouluille ja perheille: numeroituja puupaaluja täydentävät QR-koodit, jotka avaavat rastikohtaiset sivut tehtävineen ja kommentointimahdollisuuksineen; sähköisen aineiston takana on Jukolan koulun Torstaitiimi(3). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Jukolan koulun metsäpolku, Hämeenlinna(1). Kestoarvioon, koulun pihan pysäköintiin ja niihin rasteihin, jotka ovat vähän sivussa pääpolulta, löytyy käytännön tietoa Hämeenlinnan kaupungin luontopolut ja -oppaat -sivulta(2). Reitti kulkee vaihtelevassa metsämaastossa ja sisältää yhden jyrkän nousun harjulle ja laskun takaisin alas—lyhyt mutta maastonvaihtelultaan selvä(2). Rasteilla käsitellään muun muassa harjun ja suon syntyä, puulajeja ja metsäkasveja(1)(2). Useimmat rastit löytyvät helposti eniten kuljetun reitin varrelta; kaupunki mainitsee, että rastilta 14 rasteille 15 ja 16 ei ole yhtä selvää polkua, ja rasti 19 on hieman sivussa leveämmältä urilta—kannattaa hidastaa ja katsoa tarkkaan, jos haluaa kiertää kaikki numerot(2). Reitti lähtee ja palaa Jukolan koulun piha-alueelle. Polun välittömässä läheisyydessä kulkevat koulun pallokenttä, luistelukenttä, lähiliikuntapaikka, padelkenttä, Street WorkOut-alue ja Jukolan liikuntahalli—kätevä kokonaisuus, jos retkeä yhdistää liikuntatunteihin. Myöhemmin reitin varrella tulee lähelle Tavastian ulkokuntosalia ja eteläisemmässä osassa Luolajan Tallin maneesia. Alue kytkeytyy myös laajempiin verkostoihin: Hämeen Ilvesreitti ja Kankaantaan yhdyslatu kulkevat tässä Ahveniston kulmassa, ja Lassilan peltolenkki latu kulkee lähellä—talvella hiihtolenkin jälkeen voi olla mukava piipahtaa lyhyelle luontokierrokselle koulun metsässä.

Keltaojan polku on noin 1,9 kilometrin metsäosuus Keltaojan varrella Hämeenlinnassa, Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Kanta-Hämeessä, kaupungin koillispuolella. Koko verkoston kartat, kausirajoitukset ja käyttöohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Evon retkeilyalue -sivulta(1). Hämeenlinnan kaupunki(2) kuvaa Taruksen ja Evon laajaa metsäkokonaisuutta ja vihreillä tassumerkeillä viitoitettua noin 70 kilometrin reitistöä—tämä lyhyt pätkä kulkee samassa merkintätavassa, mutta risteyksiä on silti hyvä seurata tarkasti. Kävely sopii leppoisaksi tutustumiseksi Keltaojan puronvarsiin ja Vähä-Keltajärveen: noin 0,7 kilometrin kohdalla tulee Keltaoja puusuoja/wc, ja heti perään Keltaojan laavu sekä Keltaoja laavu vierekkäin järven rannan yläpuolella nuotiopaikkoineen. Jari Hanhelan Kotona ikimetsässä -teksti heinäkuun kosteasta päivästä muistuttaa alueen rehevyydestä, ojan ylityssillan ilmavuudesta ruohikossa ja siitä, miten polku jatkuu kuusikon suojiin kohti Sorsakolun lenkki -vaihtoehtoja(3). Muurahaisten poluilla kuvaa merkatun reitin Keltaojan parkkipaikalta Savijärvelle vanhan uiton jälkiä pitkin: koskiosuuksia ennallistettiin 2000-luvun alussa, suuret puut kaartuvat yhä ojan ylle ja majavan työ muuttaa joskus vedenkorkeuksia—kannattaa vilkaista ylityksen kunto ennen raskasta kuormaa(4). Havumetsävyöhyke kertoo alkutalven retkestä, jossa Keltaojan yli johtaneet pitkospuut olivat niin syvässä, että seurue teki U-käännöksen ja käytti metsätietä; sateiden ja sulamisten jälkeen sama voi toistua(5). Eteläpäässä Evon retkeilyalueen Keltaojan p-alue toimii selkeänä autolle-päätepisteenä. Päiväkävelijät jatkavat monesti samaa laavuryhmää Sorsakolun lenkkiin pidempään lenkkiin, ja Evon pitkä maastopyöräilyreitti kulkee lean-tojen ohi—anna maastopyöräilijöille tila yhteisillä osuilla.

Hakovuoren lenkki on noin 6,8 kilometrin rengasretki Metsähallituksen Evon retkeilyalueella Hämeenlinnan itäpuolella, siinä Ilvesvaellus-verkoston kohdassa, missä polut kulkevat Haarajärven, Sorsajärven ja Savijärven kainalossa kalliiden nystyjen ja suojelusaarekkeiden lomassa. Sulkuista, metsätöistä ja koko alueen esittelystä kannattaa lähteä Luontoon.fi:n Evon retkeilyalue -sivulta(1). Hämeenlinna levittäytyy eteläisen järviylängön reunalle; Evo on yksi laajimmista yhtenäisistä metsäretkeilykokonaisuuksista kaupungin lähellä. Alkupäästä voi poiketa Vaarinkorven taukopaikkapariin, Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ja Vaarinkorven laavu/tulipaikka, nuotioon tai evästauolle sammaleisessa kuusi- ja männikkömaastossa. Hieman edempänä tulee Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu Sorsajärven ja Savijärven välissä: kaksi laavua suuren siirtolohkareen ja pienen sillan vieressä, missä vesi juoksee järvestä toiseen; Retkipaikka kuvaa Sorsakolun metsähiljaisuudesta ja eläinhavainnoista(2). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alue, luontevin lähtö tai paluu, jos ajat Talvilammen tienhaaroja; Retkipaikka mainitsee karttapisteen ja lisätiedot samassa Haarajärven pysäköinnissä(2). Rengas kytkeytyy lähipolkuihin, esimerkiksi Sorsan lenkkiin, Hämeen Ilvesreittiin, Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo ja Sorsakolun lenkin laajempaan kehään, joten päivää voi jatkaa järvenrantoja pitkin tai palata autolle Haarajärveltä. Tällä reitillä nimi Hakovuori viittaa Evon kallionäköalakielekkeeseen Ilvesvaelluksella, ei Vanajan Vanajaveden rannalla olevaan rautakautiseen Linnanpäähän (Vanajan Hakovuori). Talvilammentien varresta Haarajoelta johtaa opaste ”Hakovuori 0,5 km” parin auton tienvarsipaikalla; nousu on lyhyt mutta jyrkkä ja reuna pystysuora (ei tulentekoa kallolla)(2). Ilvesvaellus on merkitty vihrein ilvestassu-merkein puihin(2). Verkko pätkii; lataa Metsähallituksen Evon pdf-kartta tai ota paperikartta mukaan ennen kuin katveeseen jää(2).

Aulangon ulkoilumaja–Karhuluola on noin 1,9 kilometrin pituinen, helppo päästä–päähän -kävely Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä Aulangon puistometsässä ja luonnonsuojelualueella. Reitti alkaa Linnanen 77:n tuntumasta Aulangon ulkoilumajan palveluiden ympäriltä ja kulkee metsän ja järvien välissä Karhuluolan aluetta kohti Aulangonvuoren rinnettä—kallioon louhittu avopaikka ja karhuaiheinen veistosryhmä ovat yksi Aulangon klassikoista. Karttoja, muita merkittyjä reittejä ja luonnonsuojelualueen perustietoja kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) -sivun Aulangon luonnonsuojelualueen retkeily- ja ulkoiluosiosta. Ensimmäiset sadat metrit kokoavat yhteen monta taukopaikkaa: Aulangonjärven uimaranta ja Aulangonjärven talviuintipaikka avautuvat järven rantaan, Aulangon ulkokuntosali löytyy polun vieressä, ja Aulangon ulkoilumaja sekä Aulangonjärven kota tarjoavat nuotiopaikan, penkit ja käymälät päiväretkeilijälle—kotaesittely löytyy myös Luontoon.fi(2) ja Visit Häme(3) -sivuilta. Puolivälin suuntaan Joutsenlammen ja Metsälammen pysäköintialueet antavat vaihtoehtoisen lähtöpisteen, jos haluat lyhyemmän yhteyslenkin metsään. Näkötornin liepeillä reitti ohittaa Aulanko näkötorni pysäköintialueen ja Aulanko Näkötorni kahvilarakennuksen tuntuman; järvelle viettävällä rinteellä jyrkkä kivinen porrasosuus (lähteissä usein noin 322 askelmaa) yhdistää tornin ja Karhuluolan(4). Aulangon Tornikahvila(4) kertoo, että veistäjä Robert Stigellin karhuperhe valmistui luolaan vuonna 1906 tehtailija Hugo Standertskjöldin tilauksesta. Metsäpolkuja -blogissa Aulanko kuvataan hyvin viitoitetuksi kuvamerkein—Karhuluolaa merkitään karhun kuvalla—ja monipuolisiksi metsämaisemiksi, joissa yhdistyvät lahopuu, erikoispuut ja luontopolun opastaulut(5). Voit jatkaa retkeilyä samaisessa verkossa: Aulanko Aulangonjärven polku kiertää järven laajemmin ja Aulanko Karhuluolan yläreitti tarjoaa lyhyen vaihtoehdon ylempänä rinteessä.

Reitin kuvaus, palvelut ja kansallispuiston säännöt löytyvät Luontoon.fi:n Suotaival-sivulta(1). Visit Häme Regionin kansallispuistoartikkeli(2) avaa Torronsuon maisemaa — syvä keidassuo, pitkospuut, metsäpolut ja menneisyyteen viittaava louhos — ja kertoo tyypillisestä 2–3 tunnin päiväretkestä. Tammelan kunnan Torronsuo-sivu(3) täydentää Kiljamoon liittyvää tie- ja latutietoa. Reitti on noin 8,6 kilometrin päivälenkki Tammelassa Kanta-Hämeessä Torronsuon kansallispuistossa. Kiljamo pysäköintialueelta, Torronsuo ja Kiljamo parkkipaikan laajennukselta pääset hetkessä metsäpoluille; sadan metrin molemmin puolin tulevat Kiljamo nuotiokatos ja Kiljamo tulentekopaikka, ja Kiljamo luontotorni kutsuu noin 17 metriin korkeuteen ihailemaan suomaisemaa. Sama lähtöpiste linkittyy lyhyeen esteettömään Suokukkapolku esteetön -reittiin, pidempään Torron kylän reittiin sekä Pehkun suunnalla Suopursupolku esteetön -pätkään ja Kiljamonkierrokseen, jos haluat pidentää päivää. Suurempi osuus kulkee pitkospuita pitkin avosuon yli, metsäjaksoilla polku mutkittelee juurakon ja pienten kivien lomassa. Yksi osuus seuraa hiekkatietä ennen kuin merkinnät ohjaavat takaisin suolle; eteläpuolen lähistöllä Torronsuo Pehkun pysäköintialue tarjoaa toisen väljän parkin, jos Kiljamo ruuhkautuu pyhäviikonloppuna(2)(4). Luontopolkumies kuvaa, miten tiivis Kiljamo voi olla näkyvyyden jälkeen ja miten siniset reittimerkinnät vielä harventuvat risteyksissä, joissa näkee ensin oranssia Kiljamonkierroksesta(4). Kansallispuistossa koira pidetään aina kytkettynä(2). Talvisin alueella kulkee usein hiihtolatuja suon yli – tarkista latutilanne Tammelan kunnan latu-sivuilta(3). Tulenteko vain merkittyjen nuotiopaikkojen ja katosten luona; noudata Metsähallituksen ohjeita ja Ilmatieteenlaitoksen maastopalovaroituksia.

Kanta-Häme tarjoaa monipuolisia retkeilymahdollisuuksia; Sorsan lenkki on kompakti, noin 3,7 kilometrin metsälenkki Evon retkeilyalueella. Se kiertää Sorsakolun niemen Sorsajärven ja Savijärven välissä ja sopii päiväretkeksi samalta lähtöalueelta kuin Sorsakolun laavut ja Sorsakolu puuvaja-käymälä. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset reitti- ja alueohjeet Luontoon.fi:ssä(1); Luontoon.fi:n Evon kohdesivu(2) kokoaa kartat, palvelut ja kausi-infoa laajemmasta alueesta. Muurahaisten poluilla kuvaa Evon merkittyjä patikointireittejä vihreinä tassunkuvina puissa—heijastavia pimeässä—sekä risteyksissä olevina viittoina ja suosittelee paperikartan mukaan ottamista, koska merkinnät voivat olla paikoin puutteellisia ja sivupolkuja on paljon merkitsemättömiä(3). Matkallasuomessa tiivistää Evon yhdeksi Etelä-Suomen laajimmista yhtenäisistä metsäalueista, jolla on kymmeniä kilometrejä merkittyjä reittejä ja useita lyhyitä 2–4 kilometrin luontolenkkejä—hyvä kehys sille, mihin tämä reitti isossa verkossa asettuu(4). Lenkin varrella tulevat heti alussa vastaan Sorsakolu laavu ja Sorsakolun laavu sekä lähellä Sorsakolu puuvaja-käymälä polttopuille ja kuivakäymälälle. Noin kolmen kilometrin kohdalla Vaarinkorpi laavu/tulipaikka ja Vaarinkorven laavu/tulipaikka muodostavat toisen taukopaikkaryhmän; Vaarinkorpi käymälä on lähellä. Maasto on tyypillistä eteläistä sekametsää ja järvien rantaa: juurakoita, lyhyitä mäkiä ja sateen jälkeen paikoin kosteaa maastoa. Sorsakolu on suosittu pysähdyspaikka myös pidemmillä Evon vaelluksilla(3). Lenkki kulkee osin samaa reittiä kuin Hämeen Ilvesreitti ja liittyy paljon pidempään Sorsakolun lenkkiin ja Hakovuoren lenkkiin, jos haluat jatkaa päivää—katso noista reiteistä omat sivumme laavuista ja sivuloistoista.

Tämä kohde kuvaa noin 5,9 kilometrin mittaista pätkää Hämeen Ilvesreittiä, Kanta-Hämeen maakunnallista vaellusreitistöä Hämeen järviylängöllä. Ajankohtaiset kunnalliset tiedot ja isojen ryhmien käytännöt löytyvät Lopen kunnan Hämeen Ilvesreitti -sivulta(1). Hämeen virkistysalueyhdistys ylläpitää kokonaiskarttaa ja reittiosuuksia verkossa(2). Metsähallitus julkaisee 250 kilometrin yhtenäisen reittiviivan Luontoon.fi-palvelussa(3), mikä auttaa hahmottamaan, miten Loppi kytkeytyy muihin etappeihin ja luontokohteisiin. Loppi sijaitsee Kanta-Hämeessä. Tällä sivulla reitin pituus on noin 5,9 kilometriä. Maastossa verkosto on merkitty keltaisin maalimerkein ja ilvestunnuksin(1)(2). Sama reittiperhe jatkuu paljon pidempinä linjoina: Ilvesreitti on laaja alueellinen vaelluslinja, ja englanninkielisissä luetteloissa pitkä kokonaisuus esiintyy nimellä Häme Lynx Trail. Liesjärven kansallispuiston suuntaan sama verkosto tavoittaa muun muassa Metsäkouluntien parkkipaikan, Peukalolammen laavun ja Peukaloisen vuokratuvan—käytännön taukopaikkoja päiväretkillä ja pidemmillä vaelluksilla(4). Maasto on tyypillisesti eteläistä havumetsää, metsäteitä ja polkuja. Lopen kunnan mukaan reitti soveltuu patikointiin ja osin myös maastopyöräilyyn, ja mukana voi olla vaativiakin pätkiä(1). Omien polkujenkulkija kuvaa viikonloppuvaelluksellaan valintaa metsäpolun ja ajotien välillä Peukalolammen tuntumassa Liesjärven alueella—hyödyllinen käytännön kuva siitä, miltä maasto voi tuntua(4).

Pikku-Samo on noin 3,4 kilometrin merkitty retkeilyreitti Lopin Komion luonnonsuojelualueella Luutalammin harju- ja suomaisemissa. Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta löydät täsmälleen tämän reitin ja käytännön huomiot ennen lähtöä(1). Lopen kunta päivittää viittojen mukaista myötäpäivää kulkevaa reittiselostusta, talvi- ja kelirikkoaikojen puomisäädöt sekä Luutalammin pesimärauhan ajankohta, jolloin rantavyöhykkeellä liikkuminen on kielletty(2). Visit Häme kokoaa saman kierroksen helppokulkuiseksi perheen päiväpatikaksi osana Hämeen Ilvesreittiä; penkit ja infotaulut kertovat harjuluonnon piirteistä ja hoidosta(3). Lähtö on yleensä Luutasuon pysäköintikentästä (Luutasuo 243): Luutalammi pysäköintialue, Luutalammi uusi pysäköintialue ja Luutalammi invapysäköintialue ovat vierekkäin Luutalammi esteetön käymälä ja Luutalammin käymälä-varasto ‑rakennusten lähellä, joten taukopaikat ennen rantaan laskeutumista ovat lyhyellä kävelyllä. Kapea Luutalammin rantapolku tuo erämaatunnelmaa varsin lähelle kylää; harjuosuuksien opasteet täydentävät kulotusten ja kunnostuksen tarinaa. Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa samaa rantaa sen jälkeen, kun Luutasuon kunnostuksessa nostettiin vedenpintaa ja rannalle jäi näyttävästi vehreän lammen reunoille jääneitä runkoja—hyvä tausta sille, miksi näkymä poikkeaa tavallisesta metsälammesta(4). Reitin varrella noin kahden ja puolen kilometrin kohdalla Luutasuontie pysäköintialue tarjoaa vaihtoehtoisen lähdön, jos saavut metsätien kautta. Luutasuo tulentekopaikka ja Luutalammin tulentekopaikka palvelevat taukoja ja nuotiota Luutalammin suunnassa; Visit Häme mainitsee myös penkit levähdyksiin. Jaksosta riippuen voit jatkaa samalta alueelta Luutaharjun Samoon, lyhyeen Esteetön Samo ‑renkaaseen tai Hämeen Ilvesreitin pitkään pohjois-etelä-linjaan.

Hyypiön polku on noin 2,9 kilometrin patikka Liesjärven kansallispuistossa Tammelalla, Kanta-Hämeessä. Metsähallitus julkaisee reitin perustiedot, kartat ja retkeilyohjeet Luontoon.fi:n Hyypiön polku -sivulla(1). Hyypiön vuokratuvan ja erillisen saunarakennuksen varaukset tehdään Eräluvat.fi-palvelussa(2). Polku kulkee samalla Pirttilahden rannikolla kuin pitkän Ilvesreitin päiväetappeja, joten samaan retkeen voi yhdistää muita merkittyjä osuuksia, jos varusteet ja aika riittävät pidempään päivään. Lähtö on luontevinta Pirttilahti parkkipaikalta Kanteluksentien varrella, missä on infotaulu. Pysäköinnin näkökulmasta Siltalahti tulipaikka ja Siltalahti käymälä-liiteri ovat tienlahden tuntumassa, kun taas Harjunpirtti sauna, Harjunpirtti kaivo, Hyypiö kämppä savusauna, Hyypiö tulipaikka ja Hyypiö vuokratupa kerääntyvät muutaman sadan metrin päähän metsäiselle rantaan—lue lisää säännöistä ja varauksista meidän Harjunpirtti sauna-, Hyypiö kämppä savusauna- ja Hyypiö vuokratupa -sivuilta, jos sauna tai yöpyminen kuuluu suunnitelmaan. Järvipuolen osuuden loppupäässä Siltalahti valkama kertoo pienvenesatamatyypisestä paikasta rannalla. Retkeilyteksteissä reitti kuvataan eteläsuomalaiseksi hieman vieväksi: pääosin metsäpolkua juurineen ja satunnaisine kivirisukoineen, lyhyitä pitkospuita ja nousu Hyypiönkalliolle, jolta avautuu näkymiä Tapolanjärvelle(3)(4). Reitti on merkitty oranssilla maalilla(3)(4). Koirat pidettävä kytkettynä kansallispuistossa(4). Reitti ei ole esteetön eikä sovellu pyöräilyyn(4). Viikonloppuisin väkeä voi olla runsaasti: perheitä, koiran ulkoiluttajia ja sienestäjiä(3). Saman tien varrella lyhyen lisälenkin voi tehdä kapealla Kyynäränharjulla, joka ylittää Liesjärven ja on yksi puiston maamerkeistä aivan alkumatkan tuntumassa(3). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoittaa Retkipaikkassa maastosta, opasteista ja siitä, miten täydeksi parkkipaikka voi käydä harmaana syyskuisena lauantaina—kannattava luettava, jos haluat rauhallisia kuvia ja maanläheistä kuvausta(3). Out in the Nature -sivuston englanninkielinen Hyypiö trail -artikkeli täydentää Pirttilahden palveluista, julkisista kulkuyhteyksistä ja siitä, miksi tukevat kengät kannattaa valita(4).

Ajantasaiset opasteet, QR-tietoiskut ja käytännön ohjeet löytyvät Riihimäen kaupungin Hatlamminsuon luontopolku -sivulta(1). Visit Häme kokoaa Hatlamminsuon arvot: noin 60 hehtaarin keidassuokokonaisuus, useita kymmeniä suokasvillisuustyyppejä ja laaja ojittamaton ydin, Metsähallituksen luontopalveluiden hallinta 82,6 hehtaarin kokonaisuudessa Hatlamminmäen kanssa sekä luonnonsuojeluluonnos maakuntakaavassa ilman Natura-merkintää(2). Visit Riihimäki nostaa saman lyhyen kierroksen helppoon perhekierrokseen kaupungin laajassa polkuverkossa(4). Hatlamminsuon luontopolku on noin 1,5 kilometrin retki Riihimäen pohjoispuolella Hiihtomajantien varrella. Pääosa kulusta kulkee pitkospuilla; osuuksilla ilman pitkospuita reitti on merkitty punapäisillä tolpilla kaupungin kuvauksen mukaan(1). Polku kävelee lyhyen kuusimetsävaiheen jälkeen avosuon reunaa ja palaa opastaulujen ja QR-koodien täydentämien aiheiden kautta latualueen pysäköinnin luokse(1). Virallinen esite pyöristää pituuden noin kilometriin, eli kyseessä on selvästi lyhyt luontokohde(1). Suo ulottuu osin Hausjärvelle, mutta luontopolun lähtö ja parkki ovat Riihimäen puolella(2). Pitkospuilla pysyttäessä kulku pysyy varmana; Retkipaikan kuvaus viittaa vuoden 2018 pitkospuuremonttiin, kartalla merkittyyn myötäpäiväiseen kiertoon, noin kolmensadan metrin alkuun metsässä ja sympaattiseen pienlampeen reitin puolivälin tienoilla, ja rauhallisella tahdilla noin puolessa tunnissa(3). Nuotiota ei ole itse luontopolun varrella merkityllä osuudella; kunnioita herkkää suota ja pysy reitillä(3). Pyöräilijät voivat jatkaa samaa ulkoiluverkostoa pitkällä MTB Riihimäki Riksun ympäri -renkaalla, joka kulkee luontopolun tuntumassa ja sopii yhdistettäväksi lyhyeen suovierailuun.

Hämeen Ilvesreitin Riihimäen osuus on Kanta-Hämeen maakunnalliseen verkostoon kuuluva päiväretkeilyyn sopiva yhdensuuntainen reittilinja, jota Hämeen virkistysalueyhdistys koordinoi yhdessä kuntien kanssa. Kartat, osiokuvaukset ja tiedotteet löytyvät parhaiten Hämeen virkistysalueyhdistys -sivuston Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Metsähallitus julkaisee koko merkityn reittilinjan Luontoon.fi:ssä(2). Tämän linjan varrella, noin 4 kilometrin kohdalla eteläisemmästä päästä, sijaitsee Paalijärven uimapaikka Paalijärven rannalla osoitteessa Veljesmajantie 30—Visit Häme listaa kohteessa laavun ja yleisö-WC:n(3). Reitti päättyy Riutan ulkoilu- ja perheliikunta-alueelle (Kormuntie 258), missä Riihimäen kaupunki ylläpitää myös erillistä noin 2,5 kilometrin Riutan luontopolkua kymmenellä luontotaululla(4). Retkipaikan Local Tips Riihimäki -juttu muistuttaa, että koko Ilves-järjestelmä on yli 250 kilometriä ja että sille voi lähteä muun muassa Riihimäen Riutalta(5). Reitin pituus on noin 12,9 kilometriä. Virallisissa aineistoissa koko Ilves-verkoston pituus on noin 250–273 kilometriä; oppaissa Riutta–Hirvijärvi -suuntaa kuvataan usein pidempänä metsäosiona Lopen suuntaan, kun taas tämä tietokantaviiva on Riihimäelle rajattu osuus, joka päättyy Riuttaan. Paalijärven uimapaikka on käytännön uinti- ja taukopaikka polun varrella. Riutalla Riuttan perheliikuntakeskuksen ulkokuntoiluvälineet, Riutan kuntoportaat ja Riutta DiscGolfPark ovat aivan reitin tuntumassa—tarkemmat tiedot löytyvät kunkin kohteen omalta sivultamme. Samasta keskittymästä löytyvät yhteydet Riuttan kuntorataan, Riuttan yhdysreittiin, Riuttan kuntoradan latuun, Riuttan yhdyslatuun ja MTB Riihimäki Riksun ympäri -lenkkiin. Pitkän matkan Hämeen Ilvesreitti jatkuu Riihimäen ulkopuolelle—katso koko linja omalta reittisivultaan. Riihimäki sijaitsee Kanta-Hämeessä. Ajankohtaiset reittimuutokset ja metsurityöt kannattaa tarkistaa yhdistyksen blogista(1).

Reitti on hyvin lyhyt esteetön pitkossilmukka Kiljamolla Torronsuon kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Ajantasaiset reittikuvaukset, palvelut ja puistosäännöt löytyvät Metsähallituksen Torronsuon Luontoon.fi-sivuilta(1). Metsähallitus on korostanut Kiljamoa Torronsuon esteettömyydessä, mukaan lukien uusitut suon pitkospuut ja katselupaikat Hämeen ELY-keskuksen ja EU:n maaseuturahoituksen tuella(2). Visit Häme esittelee Torronsuota matkailijalle Kanta-Hämeessä Liesjärven rinnalla(3). Reitin pituus on kartallamme noin 0,1 km: leveä pitkossilmukka avosuon reunalla, helposti yhdistettävissä taukoon paikoilla Kiljamo nuotiokatos, Kiljamo tulentekopaikka ja Kiljamo luontotorni lähellä Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo - ja Kiljamo parkkipaikan laajennus -alueita. Jouni Palénin Retkipaikka-artikkeli esteettömästä Kiljamosta (alun perin Esteetön Erärenki) kuvaa esteettömät yhteydet kahdelle katselulavalle, tyypilliset ohituslevennykset puurakenteilla ja muistuttaa liukkaista pitkoksista pakkasilla ja nollakelistä(4). Reppuretki.fin Torronsuo-kuvaus mainitsee luontotornille johtavan hiekkatien käyttökelpoisuuden pyörätuolilla noin 300 metriä parkkipaikalta, esteettömän nuotiopaikan ja kuivakäymälän tornin luona sekä lyhyen esteettömän osuuden avosuon reunaan katselutasanteineen(5). Jos kaipaat pidempää lenkkiä samalta lähtöalueelta, Kiljamonkierros, Suokukkapolku esteetön, Suotaival ja Torron kylän reitti kytkeytyvät Kiljamon palveluihin kartallamme.

Kurjenpolku on noin 1,2 kilometrin helppo rengasreitti pitkospuita ja Ruostejärven rantaa pitkin Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Ajantasaiset tiedot pitkospuiden kunnosta, leveästä hiekkayhteydestä luontokeskusta ja uimarantaa kohti sekä maksuttomasta käytöstä löytyvät Visit Häme -sivuston Kurjenpolku-artikkelista(1). Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa pysäköintiä, köysilossia Toralahden yli sulana aikana sekä jatkomahdollisuuksia Hämeen Ilvesreitillä kohti Liesjärveä, Torronsuota ja Saarta Ruostejärven virkistysalueen sivulla(2). Metsähallitus tiivistää saman kohteen yleiskuvan Luontoon.fi-palvelussa(4). Pääportilta kulkee merkitty rengas: pitkiä pitkospuita kuusikkomaisemassa, rantapolkua järvinäköaloineen ja mahdollisia pistoja Kurjenniemen kapealle kannakselle ja sillalle Myllylahden ja pääjärven välillä—Retkipaikka kuvaa talvikierrosta ja sivureittejä havainnollisesti(3). Puolivälin tuntumassa on Myllylahden laavu; Lapinniemenmäen laavu sijaitsee länsirannan puolella. Rengas kohtaa Ruostejärven virkistysalueen uimarannan ja palaa leveää hiekkapolkua kohti pysäköintiä. Kesällä voit jatkaa uimarannalta Lapiniemenpolulle, kiertää lyhyen Muurahaispolun tai yhdistyä Hämeen Ilvesreitin pätkiin; melojat jakavat rantaviivan Ruostejärven vesiluontopolun kanssa(2). Suopursu- ja mäntyrannat ovat tyypillisiä; alue vetää perheitä ja Eerikkilän urheiluvieraita. Viikonloppuisin voi olla ruuhkaa. Tarkista Visit Häme -sivustolta ja virkistysalueen ylläpidolta ajankohtaiset tiedot rakenteista ja talvikulusta(1)(2).

Vähä Koukkujärven esteetön reitti on lyhyt rantaympärys Hämeenlinnassa kaupungin luoteispuolella Vähän Koukkujärven ja Niemisjärvien järviketjun äärellä. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi:ssä vaativaksi esteettömäksi reitiksi: esteetön sanasto tarkoittaa tässä edelleen luonnonolosuhteita ja kaltevuusrajoja, joissa apuvälinettä tai avustajaa voi tarvita(1). Visit Häme ohjaa myös katsomaan vaativien esteettömien reittien tarkemmat kuvaukset Luontoon.fi:stä ja muistuttaa, ettei merkintä yksin takaa saman tien kaikille sopivuutta(2). Hämeenlinna on Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä, ja se kulkee pienen metsäjärven rantapuustossa samassa virkistyskokonaisuudessa kuin pidempi Niemisjärvi rantareitti Ylisen Niemisjärven rannoilla(4). Lähtö on helppo tehdä joko Vähä-Koukkujärvi vanha pysäköintialueelta tai Lastenlammen pysäköintialueelta; lähes heti tulee Vähä-Koukkujärvi Nuotiokatos 2 ja Vähä-Koukkujärvi laavu/nuotiokehä taukopaikoiksi, ja järven puolella on Vähä-Koukkujärvi laiturit pitkospuineen. Reitin toisessa päässä ovat Niemisjärvi ylinen laavu ja Niemisjärven Ylisenlaavun laituri, josta voi jatkaa Niemisjärvi rantareitille tiekkareiksi(4). Hämeenlinnan kaupunki muistuttaa, että retkeilyreittejä ylläpitää pääasiassa Metsähallitus ja naapurikunnat, joten ajankohtaiset tiede kannattaa tarkistaa virallisista reittisivuista(5). Fishing.fi kuvaa järven kalastuskohteena heittolaitureineen ja laavuineen; vaelluskalastussäännöt, välineet ja ikärajoitteiset rannalta ongintasäädökset koskevat vain kalastajia, mutta yhdistävälle kävijälle niistä on hyötyä(3).

Virallisen kuvauksen ja ajantasaiset käyntiohjeet saat Luontoon.fi:n Hämeen Ilvesreitti: Loppi -reittisivulta(1). Kartallamme tämä osuus on noin 5,8 kilometriä päästä päähän: pistosuuntainen vaellus Lopen Komion luonnonsuojelualueella Kanta-Hämeessä, osa laajempaa Hämeen Ilvesreittiä. Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa Samo-reittien ja alueen liittymien roolia maakunnallisessa ilvestunnuksin merkityssä reitistössä(3), ja Visit Häme tiivistää Komion harju- ja suomaisemat sekä yhteydet Poronpolkuun ja pidempään verkostoon(4). Noin 1,1 kilometrin kohdalla Komionlammet tulentekopaikka, Komionlammet tulentekopaikka 2 ja Komionlammit kuivakäymälä muodostavat taukopaikkakokonaisuuden Komionlampien äärellä. Noin 2,4 kilometrin kohdalla Luutalammin ranta-alueella Luutalammi pysäköintialue, Luutalammi uusi pysäköintialue ja Luutalammi invapysäköintialue tarjoavat useita pysäköintivaihtoehtoja; Luutasuo tulentekopaikka, Luutalammin tulentekopaikka ja Luutalammin käymälä-varasto sijoittuvat veden ja taukopaikkojen lähelle; Luutalammi esteetön käymälä palvelee Lopen kunnan kuvaamaa esteetöntä rantareittiä(2). Lopen kunnan ja Visit Hämeen mukaan Luutalammin ympäristössä noudatetaan pesimärauhaa 15.4.–31.7. eikä Luutasuon tulentekopaikalta saa jatkaa kiellettyjen alueiden yli(2)(4). Linjan loppupäässä Luutasuontie pysäköintialue antaa vaihtoehdon autolle. Retkipaikan Komio-juttu välittää alueen harjumetsät, hiljaiset lammet ja kulotushavainnot elävästi(5). Samalta lähtöalueelta voit jatkaa merkityille Samo-renkaisille: Pikku-Samo ja Luutaharjun Samo jakavat pysäköintiä ja taukopaikkoja, ja lyhyt Esteetön Samo painottuu Luutalammen rantaa(2)(3). Poronpolku ja Komion pyöräilyreitti tarjoavat pidemmän päivän yhteyksiä samasta keskittymästä(3).

Ulkoilumajan luontopolku on noin 0,7 kilometrin lenkki Aulangonjärven rantavyöhykkeellä Hämeenlinnassa Kanta-Hämeessä. Se kulkee Aulangon ulkoilumajan eli Luontoliikuntakeskuksen tuntumassa, missä lyhyt kävely yhdistyy helposti uintiin, talviuintiin ja nuotiolla oleiluun. Reittitiedot löytyvät Luontoon.fi:n Ulkoilumajan luontopolku -sivulta, joka on Metsähallituksen reittikortti tälle polulle(1). Hämeenlinnan kaupunki kuvaa Aulangon ulkoilualueen ja Sibeliuksen Metsän kokonaisuutta, palveluja ja kävijämääriä sekä suojelu- ja kaupunkialueiden rooleja(2). Retkipaikan talvikertomus Aulangolta ankkuroituu ulkoilumajan pysäköintiin: kodan savu, Luontoliikuntakeskuksen kahvila ja välinevuokraus, paikallisbussi 2U rautatieasemalta ja käytännön parkkikiekkorytmi(3). Lenkin varrella tulevat heti peräkkäin Aulangonjärven kota ja Aulangon ulkoilumaja, sitten rantaan kytkeytyvät Aulangonjärven talviuintipaikka ja Aulangon ulkokuntosali sekä Aulangonjärven uimaranta jo kymmenien metrien kävelyn jälkeen. Tämä rantakaistale—kota, rakennus, talviuintipaikka, uimaranta ja ulkokuntosali—on käytännön keskus: eväät, pulahtaminen kausilla tai pientreeni ennen ja jälkeen metsäosion. Aulangon poluista osa on viitoitettu ja alue vilkas ympäri vuoden; talvella lähistöllä on latuja ja valaistuja reittejä, kesällä täyttyvät laiturit ja uimarannat(2)(3). Pidempään päivään sama nurkka kytkeytyy merkittyihin reitteihin. Aulangon Aulangonjärven polku kiertää järveä laajemmin pitkospuita kohti Sibeliuksen metsää; Aulangon kymppi latu palvelee hiihtäjiä; Metsä-Aulangon Maastopyöräreitti tuo maastopyöräilyn nousut; Aulanko ulkoilumaja-Karhuluola johdattaa Karhuluolan ja näkötorniseudun suuntaan; Aulangonjärven jäälatu seuraa jäätä olosuhteiden salliessa. Kaikki käyttävät samoja parkkeja ja ranta-asetelmia kuin tämä lyhyt lenkki, joten kymmenen minuutin kävely ja puolen päivän vaellus onnistuvat samasta lähdöstä.

Metsähallituksen kansallispuistosäännöt ja ajantasapalvelut löytyvät Luontoon.fi(1):n Liesjärven kansallispuiston sivuilta. Tammelan kunta kokoaa päiväretki-ideoita Retkelle Tammelaan -sivuillaan ja viittaa samaan viralliseen aineistoon(4). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kertoo kuvin ja teksteinä kulkemisen tahdista, pitkospuiden kunnosta, risteyksistä ja vaativuudesta(2). Out in the Nature puolestaan kertoo englanniksi sinisen ja punaisen reitin yhdistämisestä sekä tarkemmista ajo-ohjeista valtatieltä 2(3). Pohjantikan polku on meidän kartalla noin 4,7 kilometrin kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Sinisesti merkitty reitti kulkee vanhoissa metsissä Liesjärven rantoja pitkin ja poikkeaa Pitkäkärjen niemeen, missä tauko kallio- tai hiekkarannalla on luonteva. Korkeuserot ovat maltilliset, mutta tuulenkaadot, juuret ja kivet hidastavat vauhtia enemmän kuin mitta antaa odottaa(2)(3). Kosteikoilla kulku hoituu pitkospuita pitkin; useimmat osuudet ovat hyväkuntoisia, mutta joitakin vanhempia pätkiä kannattaa varoa märällä kelillä(2). Noin kolmen kilometrin kohdilla Korteniemi parkkipaikka sekä Korteniemi tulipaikka ja Korteniemi uusi kaivo muodostavat käytännön taukokeskuksen: pysäköinti, kaivovesi ja nuotiopaikka eväitä varten(2). Lehdos parkkipaikka Korteniementien varrella on puolestaan tyypillinen lähtö Punatulkun polulle, jos haluaa yhdistää lyhyen punaisen lenkin siniseen kierrokseen(3). Keltainen Ilvesreitti risteää samaan verkostoon, joten jatko esimerkiksi Savilahden telttailualueen tai Kyynäränharjun suuntaan on mahdollinen samasta keitaasta(2). Lyhyt vihreä Ahonnokan luontopolku lähtee samalta Korteniemen alueelta, jos kaipaa pientä lisälenkkiä ennen tai jälkeen pääkierroksen. Korteniemen perinnetila pysäköintialueen vieressä on retkellä tutustumisen arvoinen kohde (1900-luvun alkupuolen metsänvartijatilan tunnelmaa); kesäkauden aukiolo ja esteettömyys käsitellään parhaiten Metsähallituksen omilla sivuilla(3).

Muurahaispolku on lyhyt, helppokulkuinen luontorengas lapsille ja perheille Ruostejärven rannalla Tammelassa Kanta-Hämeellä. Alueen luetteloissa ja kävijäoppaissa reitin pituudeksi mainitaan usein noin puoli kilometriä, ja se kulkee Ruostejärven virkistysalueen uimarannan liepeillä; samalla käynnillä kannattaa huomioida Lapinniemenmäen laavu ja Myllylahden laavu, jotka sijaitsevat hieman varsinaisen viitoituksen sivussa mutta toimivat luontevina taukopaikkoina(1)(3)(4). Karttatasoisista reiteistä, talvilossista, Toralahden ylityksestä köysilossilla sulana aikana sekä siitä, miten Ruostejärveltä jatkuu Hämeen Ilvesreittiä pitkin Liesjärven kansallispuistoon ja Torronsuolle, kannattaa lähteä Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ruostejärven virkistysalue -aineistosta(1) ja Luontoon.fi:n Ruostejärven virkistysalue -kohdesivulta(2). RETKI JA REISSU kuvaa blogissaan alueen polkuja ja antaa maastossa luetun tunnelman lyhyestä rantaverkostosta, uimarannasta ja siitä, miten paikalliset joskus yhdistävät samoja polkuja myös maastopyörällä laavuineen(5). Out in the Nature -sivusto kuvaa Muurahaispolkua nimenomaan lasten omaan luontopolkuun, jossa voi harjoitella eläinten, lintujen, kasvien ja sienten tunnistusta ennen matalassa hiekassa uimista(4). Rengaspätkältä pääset jatkamaan Lapiniemenpolulle hieman pidemmälle rannalle tai tarttumaan Ilvesreittiin kohti Eerikkilää ja edelleen Liesjärvelle, jos haluat koko päivän retken. Tarkemmat tiedot suojista ja pysäköinnistä löytyvät sivuiltamme Lapinniemenmäen laavu, Ruostejärven virkistysalueen uimaranta ja Myllylahden laavu.

Metsähallitus luokittelee Peukaloisen polun vaativaksi esteettömäksi reitiksi Liesjärven kansallispuistossa, ja Luontoon.fi:n reittisivulta kannattaa tarkistaa palvelut, esteettömyysluokitus sekä mahdolliset ajankohtaiset varoitukset ennen lähtöä(1). Tammelan kunta täydentää saapumisohjeita käytännön huomioilla erityisesti valtatieltä 2 etelästä tultaessa: Kanteluksentien käännyksen ja Katavalammi-kyltin näkyvyys voi olla heikko(2). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä. Se kiertää kangas- ja kuusivaltaisen metsän kautta Peukalolammin ja Kaksvetisen rantaosuuksien välillä. Alusta on vahvapohjaista, kivituhkalla vahvistettua metsätietä ja metsäpolkua; lastenvaunulla ja pyörätuolilla kulkeminen on suunniteltu mahdolliseksi, mutta metsätieosuuksien alkujen ja loppujen lyhyissä nousuissa saattaja on tarpeen(2)(3). Maastossa suositeltu kiertosuunta on vastapäivään(3)(4). Peukalolamminkankaan pysäköintialueen tuntumasta polku ohittaa pian Kaksvetisen kodan ja Kaksvetisen tulentekopaikan. Peukalolammen rannalla Peukalolammi laavu Peukaloinen vuokratupa Peukaloinen vuokratuvan tulentekopaikka ja kuivakäymälät tekevät alueesta päätaukokohdan; Peukaloinen vuokratupa on varattava erälupa- ja vuokrajärjestelmän kautta, ei vapaasti käytettävä laavu(1)(4). Katavalammintien levähdyspaikka tarjoaa tauon metsätieosuudella, ja loppupuolella Tittilammi varauskeittokatos (katos lukittava) sekä Tittilammin laavu liittyvät Tittilammen palveluihin: varattava esteetön keittokatos ja telttailualue vaativat Metsähallituksen päivävarauksen ja avaimen(4). Polku risteää Hämeen Ilvesreitin ja Sikomäen polun kanssa Kaksvetisen ja Peukalolamminkankaan kulmilla, joten päiväretken voi jatkaa pidempiin Ilvesreitin tai Liesjärven muille reiteille(3)(4). Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkasen kirjoitus kuvaa valkopohjaisia vinoneliömerkintöjä mustalla pisteellä, runsaita pöytiä ja penkkejä sekä paluuosuuden Katavalammintien kautta(3). Out in the Nature -englanninkielinen retkikuvaus täydentää koirat lieassa -kulun näkökulmalla ja erottelee Peukalolamminkankaan esteettömän pysäköinnin Sikomäen pysäköintialueen vaihtoehdosta(4). Tammela on reitin kotikunta ja Kanta-Häme maakunta, joiden kautta retkeilyä on luontevaa yhdistää muihin Liesjärven kansallispuiston reitteihin.

Tämä osuus on Ilvesvaelluksen yhdysreitti Taruksen ja Evon retkeilyalueiden välillä: noin 12,6 kilometrin päiväretki Hämeen Ilvesreitin verkostossa Kanta-Hämeessä. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Ilvesvaellus, yhdysreitti Iso-Tarus–Evo(1). Taruksen ja Evon yhteisestä ulkoilukokonaisuudesta löytyy kattavin kuvaus Hämeenlinnan kaupungin Evo- ja Tarus-sivuilta(2): alueella on noin 70 kilometriä tassumerkillä merkittyjä reittejä, tyypillinen korkeusero luokkaa 70–80 metriä, ja Ilves-verkosto jatkuu Evon reittikeskuksesta Päijänne-Ilvekseen ja Aurinko-Ilvekseen. Visit Hämeen luettelomerkintä kertoo lähtökohdan Taruksentieltä ja että reitti on vapaasti käytettävissä(3). Sorsakolun tuntumassa ovat heti laavut ja puuvaja-käymälä (Sorsakolu laavu, Sorsakolun laavu); sama risteys kuuluu Sorsan lenkkiin, Hakovuoren lenkkiin ja lyhyeen Hämeen Ilvesreitti -haaraan, joten päivälenkkejä voi yhdistää ennen pitkää yhdysosuutta. Noin 1,6 kilometrin kohdalla Evon retkeilyalueen Haarajärven p-alue palvelee pysäköintiä, jos lähestyt Evon puolelta. Keskiosassa Koveron laavu ja Koveron tulipaikka sopivat tauolle; Erakkomurju ja Ukkoherra ovat vuokralaitoksia ja Kymppilaavu tulipaikkana. Taruksen pohjoisosassa Tarusmäen uimapaikka ja Taruksenmäen tulipaikka ovat lähellä Taruksentietä; Vonkamies on vuokralaavu ja Ruplahden tulipaikka sijaitsee Ruplahden maisemissa. Kelkutteentien lähellä Kristianin torppa (Kaskenpolttajan torppa) on vuokrattava kämppä, ja Kelkutteen tulipaikka, Kelkutteen Savottakämppä, Savusauna Luppo sekä Kelkutteen Savottakämpän Sauna muodostavat käytännön päätepisteen, jos ajaa autoa kahdelle päälle tai palaa metsätietä. Out in the Nature -oppaan mukaan Ilves-verkostossa on monella osuudella keltaiset opasteet ja ilvestunnukset(4). Lähtöportin Savottapolku-juttu samalta Taruksen alueelta kuvaa ilvestassumerkkejä, jääkauden harjumaastoa ja Kristianin torpan historiaa—hyödyllinen maasto- ja kulttuuritausta, vaikka kierros ei ole sama kuin tämä yhdysreitti(5). Hämeenlinna sijaitsee Kanta-Hämeessä. Reitti on metsä- ja harjupainotteinen päiväretki, ei rengas; varaa aikaa taukoineen.

Vanamajan ulkoilureitti on pitkä metsä- ja järvimaisemien kierros Hattulassa, Kanta-Hämeessä. Kartallamme reitti on noin 16,7 km; Hattulan kunta esittelee sen 12 kilometrin retkenä, ja eri verkostoissa pituudet voivat vaihdella, joten suunnittele päivämatka käytännölliseksi ja tarkista ajankohtaiset tiedot ulkoilureittien sivuilta(1). Maasto on pääosin helppokulkuista metsätietä ja polkua, ja reitti on kaksisuuntainen. Viitoitus nojaa Pikku-Ilves -reittimerkintöihin, joista Hattulan kunta kertoo omilla sivuillaan(1). Liikkuminen on tarkoitettu kävellen, pyöräillen ja talvella hiihtäen; Hattulan kunta kertoo, että reitillä on hiihtolatuosuus, mutta itse ulkoilureittiä ei talvikunnossa pidetä(1). Valaistusta ei ole(1). Keski-osan kohokohta on Tenholan linnavuori: hiekkaharjun laella oleva muinaislinna, jolta avautuu näkymiä Rapolaa ja Aulankoa kohti; harjun juurella on kunnan nuotiopaikka ja laavu. Lisätietoja historiasta ja käynnistä on Tenholan linnavuori visitor page -sivulla(2). Noin 6,5 kilometrin kohdalla reitin varrella ovat Linnavuoren laavu ja Kuntoportaat, Tenhola—hyviä taukopaikkoja ennen jatkoa Parolaa kohti. Samassa risteyskohdassa kulkee merkitty talvipyöräilyreitti ja Hämeen Ilvesreitin Hattulan maastopyöräilyosuus, jotka käyttävät samoja pysähdyspaikkoja. Parolan suunnalla reitti kulkee koulujen ja liikunta-alueiden läheisyydessä. Reitin pohjoisosaan liittyy Vanamaja-niminen reserviläisten kesänviettopaikka Vanajaveden rannalla; vuokrauksesta ja tiloista vastaa Hattula–Tyrvännön Reserviläiset, ei kunta(3). Ajantasaiset tiedot pysäköinnista ja reitin tilanteesta kannattaa tarkistaa Hattulan kunnan ulkoilureittien sivuilta ennen lähtöä; Hattulan kunta päivittää käytännön tiedot samaan osoitteeseen(1).

Soukonkorven reitti on noin 3,1 kilometrin mittainen retkeilyreitti Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa Kanta-Hämeellä. Kansallispuistoa hoitaa Metsähallitus; ajantasaiset säännöt, palvelut ja saapumisohjeet löytyvät Luontoon.fi-sivuston Liesjärven kansallispuiston kohdesivulta(1). Retkipaikan Liesjärvi-oppaassa reitti kuvataan metsäiseksi kierrokseksi Kopinlahden parkkipaikalta Soukonkorven ennallistetun kuusikorven halki pitkospuita pitkin(2). Retkitassut-blogissa kerrotaan Kopinlahden P-paikalta lähteneestä kierroksesta: pitkospuut ovat kuivat ja kulkeminen kevyttä, ja Savilahden telttailualueen ja Soukonkorven polun risteyksessä on infokyltti(3). Kopinlahti valkama ja Kopinlahti parkkipaikka sijaitsevat reitin alkupäässä. Noin 2,8 kilometrin kohdalla tulee Savilahti telttailualue, jonka yhteydessä ovat Savilahti tulipaikka ja Savilahti huussi-liiteri—sopiva eväs- tai yöpaikka nuotiolla. Kuivakäymälä löytyy samasta rypäästä. Polku kulkee pääosin kuusimetsässä ja paksun sammaleen peittämällä maalla; Soukonkorven osuudella pitkospuiden osuus on pitkä suon yli. Luontoa on tutkittu pitkään, joten on tärkeää pysyä merkityllä reitillä(2)(3). Liesjärven reitistö on osa Retkipaikan kuvaamaa Hämeen Ilvesreitistöä(2).

Ahonnokan luontopolku on noin 1,2 km pitkä reitti Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeellä. Ajantasaiset reittitiedot ovat Luontoon.fi-sivustolla(1). Tammelan kunta esittelee kansallispuiston ja ohjaa tarkempiin tietoihin Luontoon.fi-palveluun(2). Korteniemen luota polku kulkee Liesjärven rannalla Ahonnokan niemen vanhametsäisessä kausikossa. Noin 0,8 kilometrin jälkeen tulee Korteniemi parkkipaikka, risteys jossa vihreällä merkitty Ahonnokka-lenkki yhtyy Pohjantikan polun, Punatulkun polun ja pitkän Ilvesreitin värien kanssa. Korteniemi tulipaikka on järven rannalla hieman edempänä, ja Korteniemi uusi kaivo sijaitsee lähellä. Maasto on helppokulkuista, ja polun varrella on lyhyitä taulotteita muun muassa varjoisten sammalikoiden ja vanhan metsän lajeista. Retkipaikassa julkaistu kävelykuvaus kertoo rantakuusikoista, runsaasta lahopuusta, näköalakalliosta ja siitä, miten vihreä opastus erkanee Korteniemen risteyksessä keltaisesta ja sinisestä reitistä(3). Kyseessä on lyhyt mutta intensiivinen tietopala Liesjärvestä: vanhaa metsää ja maisemia ilman pitkää päiväretkeä. Korteniemen pääalueen kuivakäymäläpalveluista kerrotaan kävijäartikkelissa(3); itse metsäosuuksilla niitä ei tarvitse erikseen nimetä retkeilyn kohokohtina.