Tammela Retkeilyreitit

Ruostejärven virkistysalueen kartat, palvelut ja taustatiedot löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Käytännön tietoja Toralahden köysilossista, ranta-alueen palveluista ja yhteyksistä pidempiin vaelluksiin tiivistää Hämeen virkistysalueyhdistys Ruostejärven sivullaan(2). Meidän metsäpolku on lyhyt metsäkävely Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Reitin pituus on noin 1,5 km suuntaansa rantakeskuksen ja Toralahden vastarannan välillä, ja moni kulkee saman polun takaisin, jolloin kierroksen pituudeksi tulee tyypillisesti noin 3 km(4). Polku kiemurtelee koivikossa ja männiköissä, suopursuryteiköissä ja pitkospuiden pätkillä(3)(4). Noin 1,2 kilometrin kohdalla on Ruostejärven laavu Toralahden kannaksen reunalla—samassa risteyksessä Tammelan paikallisverkosto kohtaa Hämeen Ilvesreitin, jota voi jatkaa kohti Liesjärven kansallispuistoa, kun kaipaa pitkää päivä- tai päiväretkeä(5). Jäiden aikaan sulana voi ylittää salmen käsikäyttöisellä köysilossilla, jolloin vastarannan laavuun pääsee taluttamatta pitkää kiertoa(2)(3)(4). Ruostejärven laavun lähellä on Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut—uinti, löyly ja eväsretki on helppo yhdistää samaan käyntiin(2). Pohjoisrannalla avautuu Ruostejärven virkistysalueen uimaranta, ja Lapinniemenmäen laavu sopii taukopaikaksi metsäniemen kierroksella; Myllylahden laavu sijoittuu Eerikkilän suuntaan meneviin reitteihin, jos haluat pidentää retkeä muihin merkittyihin pikitai pintureitteihin(3). Reitti on kapeaa polkua ja pitkospuita; Retki ja Reissu kuvailee lyhyitä merkittyjä silmukoita mukaviksi yhdisteltäviksi päiväretkeksi ja mainitsee polut myös maastopyöräilyyn sopiviksi(3). Hämeen virkistysalueyhdistys muistuttaa valtatie 2:n liikenneäänistä tyynellä säällä(2). Tammela sijaitsee sopivasti pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun välimaastossa, ja Ruostejärvi on lapsiperheiden suosima retkiranta(4).

Suokukkapolku on lyhyt, Torronsuon kansallispuiston Kiljamon saaressa kulkeva vaativa esteetön reitti Tammelassa Kanta-Hämeellä; yhteen suuntaan matkaa on noin 0,7 kilometriä. Luontoon.fi luokittelee sen vaativaksi esteettömäksi reitiksi: pinta ja kaltevuudet on rakennettu apuvälineillä liikkumista silmällä pitäen, mutta luontevinen toteutus tarkoittaa, että moni pyörätuolia käyttävä tarvitsee ulkoiluun tottuneen avustajan(1). Visit Häme listaa sen muihin maakunnan esteettömiin kohteisiin ja muistuttaa lukemaan aina täyden reittikuvauksen ennen lähtöä(2). Käytännön taukapaikat keskittyvät Kiljamon palveluihin. Lähtö on Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo -alueelta (vierekkäin Kiljamo parkkipaikan laajennus), ja noin muutaman sadan metrin loiva nousu tuo Kiljamo nuotiokatokselle ja Kiljamo tulentekopaikalle—katoksessa on tulipaikka ja pöytiä, ja kuivakäymälä palvelee esteettömästi samaa taukavyöhykettä(2)(3). Noin kolmanneksen kilometrin päässä lähtösuunnasta kohoaa Kiljamo luontotorni, josta näkyy avoin suomaisema ennen paluuta tai liittymistä pidempiin pitkosreitteihin(3). Pidempää päivää varten sama Kiljamo-keskus linkittyy Suotaival-pääreitin pitkoksiin, Kiljamonkierros kiertää palveluiden lähellä ja Torron kylän reitti jatkuu Torron kylän maisemiin; hyvin lyhyt Suopursupolku esteetön jakaa saman pysäköintikeskuksen niille, jotka haluavat vain pienen suonäkymän(2). Jouni Palénin Retkipaikka-artikkeli kuvaa Kiljamon kahta esteetöntä katselulavaa ja niitä yhdistävää kapeaa kaksilankkuista pitkosta sekä varoittaa pakkasen ja nollakelin liukkaista pitkospuista(3).

Maaston, Liesjärven kansallispuiston palveluiden ja tämän reittiosuuden paikan laajemmassa kokonaisuudessa kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Ruostejärvi–Liesjärvi -osiosta(1). Hämeen Ilvesreitti on eteläisen Suomen maakunnallinen vaellusreitistö; Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa noin 273 kilometrin mittaisen, keltaisin merkein ja ilvestunnuksin merkityn kokonaisuuden, joka yhdistää metsiä, järviä ja kansallispuistoja(2). Kartallamme tämä kohde on noin 8,2 kilometrin pituinen pistosuunnan vaellus Tammelassa kohti Liesjärven kansallispuistoa. Kyseessä ei ole rengasreitti. Noin 4,5 kilometrin kohdalla tulee Kettumäen tulentekopaikka, jossa reitti kohtaa pidemmän Ilvesreitti-vaellusreitin. Sieltä osuus jatkuu Peukalolammen suuntaan: pysäköinti Metsäkouluntiellä ja Peukalolamminkankaalla (mukana linja-autopaikka), sitten Peukalolammi laavu järven rannalla sekä Peukaloisen vuokratuvan taukopaikka nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen. Ota juomavesi mukaan ja noudata tulen tekoon liittyviä ohjeita; Etureppu Outdoorsin usean päivän Hämeen Ilvesreitti -kertomus muistuttaa, ettei kaikilla taukopaikoilla ole polttopuita tai juomavettä, joten omavaraisuus on tärkeää pidemmillä osuilla(3). Tammelan kunnan Retkelle Tammelaan -sivusto kokoaa linkit Liesjärven ja Torronsuon vierailutietoihin(4). Visit Häme tiivistää virallisen 24 km:n Ruostejärvi–Liesjärvi -vaihtoehdon havumetsää, harjuja ja järvimaisemia sekä pitkospuita ja taukopaikkoja(5)—hyvä tausta, vaikka kulkisitkin lyhyemmän karttaosuuden. Kanta-Häme tarjoaa monipuolisia päivä- ja yöretkiä laajassa reitistössä; tämä osuus sopii puolen päivän retkeen Peukalolammen ja kansallispuiston palvelujen äärelle.

Hämeen Ilvesreitti on laaja merkitty verkosto Hämeen järviylängöllä; koko reitistön osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fi:stä(1) ja Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ilvesreitti-sivulta(2). Visit Häme täydentää kuvaa osuittain, kestosta ja siitä, että verkosto sopii vaellukseen, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun(3). Tämä kartalle piirretty vaellusosuus on noin 91 km ja kulkee Tammelassa Kanta-Hämeessä. Se yhdistää järvimaisemia, kangasmetsiä ja Liesjärven kansallispuiston ympäristöä ja jatkuu koilliseen kohti linjan pohjoispäätä. Alussa reitti kulkee Ruostejärven virkistysalueen kautta: Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven laavu, Ruostejärven Grill Hut sekä ranta-alueen sauna- ja uintipalvelut, ja lyhyt yhteys Meidän metsäpolkuun osuu samaan kokonaisuuteen. Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa köysilossin ylityksen Toralahden yli sulan maan aikana ja pysäköintiä Härkätien varrelta—tarkista ajantasaiset tiedot heidän Ruostejärven sivuiltaan(2). Eerikkilän urheiluopistoalue vieressä: reitti koskettaa monia kenttiä ja saleja, mutta vaeltajan kannalta tärkeämpää ovat rannan laavut, noin 14,5 km:n kohdalla oleva Myllylahden laavu ja metsäyhteydet etelään. Ruostejärven jälkeen reitti saapuu Tittilammin laavulle ja Tittilammi varauskeittokatokselle, sitten Siltalahti valkamaan ja Siltalahti tulipaikan tienoille, edelleen Hyypiö vuokratuvan, Hyypiö tulipaikan ja Hyypiö kämppä savusaunan alueelle sekä Harjunpirtti saunan ja Harjunpirtti kaivon luo—käyttökelpoisia taukokimppuja matkalla Liesjärvelle. Pirttilahti parkkipaikka on noin 24 km:n kohdalla; myöhemmin Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot helpottavat kansallispuistoon siirtymistä Hyypiön ja Peukaloisen alueella, lähellä Peukaloinen vuokratupaa ja Peukalolammi laavua. Onkimaan kaivo ja ONKIMAA autiotupa merkitsevät erämaisempaa jaksoa ennen käännyttyä kohti Iso-Melkuttimen aluetta: Kaitajärvi pyräköintialue, Kaitajärven laavu ja Kaitajärven tulipaikka järven päässä, sitten Iso-Melkutin Lepakkolaavu ja Iso-Melkuttimen laavut kirkasvetisen järven rannalla. Reitti on yhdensuuntainen tuon lyhyen järvenkierto-osan ja Iso-Melkutin–Kaitajärvi-pyöräilyyhteyden kanssa. Räyskälän talviuintipaikka osuu järven jälkeiseen liikenteeseen. Jakso päättyy Heinisuon laavuun ja nuotiopaikkaan sekä Heinisuo P-alueeseen, lähellä talvihiihtoladun yhteystä. Retkipaikan kesäinen artikkeli Räyskälän eteläpuolelta kuvaa selviä keltaisia ilvesviittoja, rantapolkujen vaihtelua ja liukkaita pitkoksia sateella sekä vilkasta tunnelmaa Iso-Melkuttimen laavuilla sesonkiaikaan(4). Out in the Nature kokoaa jokamiehenoikeuden leiriytymis- ja tulen teon rajat sekä luonnonsuojelualueiden pyöräilyrajoitukset ja marjastuksen kannalta käytännön vinkit(5). Verkoston ylläpito on ollut vähäresurssista; katso väliaikaiset reittimuutokset virallisilta sivuilta(2).

Hämeen Ilvesreitti on Kanta-Hämeen maakunnallinen vaellusverkosto, jota Hämeen virkistysalueyhdistys on koordinoinut kuntien kanssa vuodesta 1990. Kartat, osiot ja tiedotteet löytyvät yhdistyksen Hämeen Ilvesreitti -sivuilta(1). Ruostejärven virkistysalue kuvaa hiekkarantoja, laavua ja yhteyksiä monipäiväisiin vaelluksiin kohti Liesjärveä ja Saarta(2). Visit Hämeen Ruostejärvi–Saari -sivu kuvaa metsäpolkuja, Niinimäen kosteikkoja ja Kaukolanharjun maisemia kohti Saaren kansanpuistoa(3). Sama alueluettelon Ruostejärvi–Liesjärvi -teksti täsmentää Myllylahden laavun, Tapolan haaroja ja Onkimaanjärveä(4). Metsähallitus julkaisee koko merkityn verkoston Luontoon.fi:ssä(5). Retkipaikan Ilves-maistelu mainitsee keltaiset merkinnät ja pitkospuuosuuksien varovaisuuden sateella(6). Reitin pituus on noin 53,3 kilometriä yhtenäisellä linjalla Tammelassa. Koko Ilves-järjestelmä on virallisissa kuvauksissa noin 250–273 kilometriä, joten päivämatka riippuu valituista haaroista. Ruostejärven rannalla ovat Ruostejärven laavu, Ruostejärven uimaranta, Ruostejärven sauna ja Ruostejärven Grill Hut; kapeimmassa salmessa kulkee köysilossi jäiden aikaan(2). Reitti kulkee Eerikkilän urheiluopiston piha-alueen läpi—Eerikkila Public Sauna ja Eerikkilän talviuintipaikka palvelevat polun varrella, ja Lapinniemenmäen laavu on metsäisemmällä rantaosuudella. Myllylahden laavun kohdalla reitti ylittää Härkätien, mistä viralliset osuuskuvaukset jatkavat(4). Saaren kansanpuiston liepeillä Lounais-Hämeen Pirtti Sauna, Kuivajärven uimapaikka, Suujärven uimapaikka ja Saaren kansanpuiston laavu tarjoavat uinti- ja taukopaikkoja(3). Liesjärven kansallispuiston suuntaan Kettumäen tulentekopaikka ja Metsäkouluntie parkkipaikka Liesjärvi tukevat lähestymistä(4). Tervalamminsuon pysäköintialue sopii autolla lähestymiseen ennen Onkimaanjärven pohjoisrannan ONKIMAA-kohdetta(4). Tammela sijaitsee Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee osin päällekkäin reitin Pyöräillen Hämeessä Härkätietä pitkin, Häme kanssa; tarkista osuuskohtaiset pyöräsäännöt ennen fillarointia(3).

Kansallispuiston säännöt, palvelut ja Metsähallituksen ohjeet tähän kierrokseen kannattaa lukea ensin Luontoon.fi(1):n Punatulkun polku -sivulta. Tammelan kunta kokoaa päiväretki-ideoita ja linkittää virallisiin Luontoon-sivustoihin Retkelle Tammelaan -sivuillaan(4). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa punaisia merkintöjä, vastapäivään kulkua, sammaleisia harjuja, Taipaleensuon pitkospuita ja soraa, ylityksen kohti Lehdos parkkipaikkaa ja miten Punatulkun polku kulkee yhteisiä pätkiä Pohjantikan polun kanssa Korteniemen tuntumassa(2). Out in the Nature täydentää englanniksi ajo-ohjeet valtatieltä 2, piknikpöydän Lehdos parkkipaikalla, kevätkelien havainnot männikkörannikon ja Korteniemen välillä sekä selkeän muistutuksen pitää koira kytkettynä luontohaittojen kuten kyiden lähellä(3). Kanta-Häme on maakunta, ja Tammela on sen kunnista yksi. Punatulkun polku on meidän kartalla noin 3,2 kilometrin kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelan alueella. Reitti on merkitty punaisella ja on tyypillinen lyhyt vastapari Korteniemi parkkipaikalta lähtevälle pidemmälle siniselle Pohjantikan polulle; monet yhdistävät lenkit tai risteykset noin kuuden kilometrin yhteispatikaksi(2)(3). Maasto pysyy leppoisana, korkeuserot ovat pieniä, mutta kaatuneet rungot voivat hidastaa hetkeksi(2). Perkonlahden jälkeen punainen haara seuraa kulkuopasteita Lehdosta kohti, ja Taipaleensuolla kulku vuorottelee pitkospuita ja sorapintaa ennen paluuta Liesjärven rantaa halkovan rämeen ja Levousnokaksi nimetylle suopursuniemekkeelle, josta polun opaste kertoo(2). Ranta- ja sammalo osuudet houkuttelevat, kun haluaa järven tuulen ja vähemmän kivikkoista askelta kuin sinisellä lenkillä(2)(3). Palvelut keskittyvät Korteniemelle: Korteniemi parkkipaikka, Korteniemi tulipaikka tauolle ja Korteniemi uusi kaivo vedelle löytyvät lyhyen kävelyn etäisyydelle toisistaan kierroksen varrelta(2). Lehdos parkkipaikka Korteniementiellä on kätevä lähtö, jos haluaa kulkea Out in the Naturen tavoin suoraan punaiselle kierrokselle vastapäivään(3). Keltainen Ilvesreitti risteää samaan solmukohtaan pitkien vaellusten jatkoille, ja vihreä Ahonnokan luontopolku tarjoaa hyvin lyhyen lisäkierroksen Korteniemeltä(2)(3). Korteniemen perinnetila pysäköinnin vieressä on kesäkaudella avoin kulttuurikohde eläimineen ja rakennuksineen; aukiolo ja esteettömyys kuuluvat Metsähallituksen omille kävijasivuille(3).

Torron kylän reitti on noin 9,6 kilometrin päiväretki Torronsuon kansallispuistossa Tammelalla Kanta-Hämeessä. Se on Kiljamon palvelualueelta lähtevä pisin merkitty kesäinen kävelyreitti: avosuota pitkospuita pitkin, metsäosuuksia ja osuus Torron kylän sekä vanhan louhosmaiseman kautta, ja yhtymäkohtia laajempaan Hämeen Ilvesreittiin siinä missä reitit kohtaavat. Metsähallitus julkaisee kartat, säännöt ja kausivinkit kaikille Torronsuon reiteille kansallispuiston retkeily- ja ulkoilusivuilla Luontoon.fi-palvelussa(1). Retkipaikka(2) tiivistää Kiljamon ja Pehkun pysäköinnit Forssa–Somero-tien varrella, lintu- ja marjastusvinkit sekä sen, että pitkän kyläkierroksen linjausta on muutettu niin, että kävely pysyy pääosin luonnon puolella eikä seuraa vilkasta tien reunaa entiseen tapaan. Reppuretki(3) kuvaa pitkospuilla kulkemisen tunnelmaa: näkymät Kiljamon luontotornista, kevään kurkien ja pienempien lintujen äänimaisema ja miksi herkkää suota suojellaan pitkospuiden kunnossapidolla. Vaellus alkaa Kiljamon lähtöpisteestä Kiljamo tulentekopaikan tuntumassa. Samasta risteyksestä pääsee lyhyille reiteille ilman uutta ajoa: Suopursupolku esteetön ja Suokukkapolku esteetön tarjoavat esteettömiä pitkospuuosuuksia, ja Kiljamonkierros on helppo lyhyt lenkki ennen pitkää kierrosta. Suotaival on toinen kesäinen pääreitti Kiljamolta avosuolle. Torron kylän reitin varrella tulee noin kahden kolmasosan kohdalla Torronsuo Pehkun pysäköintialue—Pehku on kansallispuiston toinen parkkialue samalla seututiellä ja tarjoaa usein enemmän tilaa, kun Kiljamo täyttyy sesonkiviikonloppuina(2). Kiljamon palveluihin palatessa reitti kulkee Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo, Kiljamo parkkipaikan laajennus, Kiljamo nuotiokatos ja Kiljamo luontotorni -kohteiden lähellä; 17 metriä korkea luontotorni on selvä maamerkki latvojen yläpuolella suunnistukseen ja lintujen tarkkailuun. Maasto on tyypillistä etelän keidassuota: pitkiä pitkospuita, kuivempia metsäpolkuja ja lyhyitä tie- tai metsäliittymiä, kun merkitty linja siirtyy avosuolta. Varaa puoli päivää taukoineen ja tornivierailuineen. Tammela sopii käyntiin tukikohdaksi; Kanta-Häme tarjoaa jatkomahdollisuuksia, jos haluat yhdistää muita ulkoilukohteita.

Liesjärven kansallispuiston säännöt, polttopuu, lemmikit ja palvelujen ajantasatiedot löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi(1) -sivuilta koskien tätä puiston osaa. Tammelan kunta kuvaa Peukalolamminkankaan uuden pysäköintialueen saapumisohjeet, Kanteluksentien osoitteen ja opasteiden näkyvyyden valtatieltä 2, Peukalolammin–Kaksvetisen esteettömän lenkin sivullaan(2)—hyödyllistä myös silloin, kun kuljet keltaisesti merkittyä kierroslenkkiä eikä rinnakkaista esteetöntä ympyrää. Retkitassut kertoo helposta noin tunnin retkestä koirien kanssa toukokuussa 2020: keltaiset merkinnät, runsaat pitkospuut ja kunnostustyöt erityisesti Kaksvetisen lähistön pitkospuilla(3). Sikomäen polku on meidän kartalla noin 4,2 kilometriä Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Sikomäki pysäköintialueelta polku nousee nopeasti Kaksvetisen kodalle ja Kaksvetisen tulentekopaikalle kalliolle, luontevaan ensimmäiseen taukoon ja samaan risteykseen, jossa pitkä keltainen Ilvesreitti kulkee—kätevää, jos mietit jatkoja laajempaan reitistöön. Kierroksen keskiosa keskittyy Peukalolammille: Peukalolammin laavu, Peukaloinen vuokratuvan tulentekopaikka ja Peukaloinen vuokratupa sijaitsevat lyhyen kävelyn päässä toisistaan, ja Peukalolamminkangas pysäköintialue 1 linja-autot, Peukalolamminkangas pysäköintilalue 2 sekä Sikomäki pysäköintialue palvelevat autoja ja linja-autoja. Kuivakäymälät löytyvät Kaksvetisen taukopaikan luota ja Peukaloisen vuokratupa–Peukalolammi laavu -alueen tuntumasta. Kierroksen loppupuolella Katavalammintien levähdyspaikka tarjoaa penkkilaitumisen, ja Tittilammi varauskeittokatos (katos lukittava) sekä Tittilammin laavu istuvat järven luoteisrannalla—tarkista lukitun keittokatoksen käyttö Metsähallituksen ohjeista(1). Kokonaisuus on pientä korkeuseroa ja lehto–kuusimetsää; Retkitassut piti reittiä miellyttävänä ja selkeästi seurattavana(3).

Lapinniemenpolku on lyhyt, noin 0,8 kilometrin mittainen kierros Ruostejärven virkistysalueella Tammelalla Kanta-Hämeessä. Polku kiertää Lapinniemen niemen ja yhdistää uimarannan, rantametsän ja laavut, jotka tekevät koko alueesta suositun erityisesti lapsiperheille. Virkistysalueen kokonaisuudesta—saapuminen, kartat ja palvelut—lähtökohtana kannattaa käyttää Luontoon.fi:n Ruostejärven virkistysalueen sivua(1); Visit Hämeen Lipas-kohdekuvausta(2) saat yhteenvedon polkuverkostosta, rannikon kohteista ja siitä, miten Ruostejärveltä jatkuu pidempi vaellus Hämeen Ilvesreitin kautta kohti Liesjärven kansallispuistoa, Torronsuota ja Saaren kansanpuistoa. Retkipaikka(3) kuvaa talvikävelyä alueella ja kertoo, että Lapinniemenpolku jatkuu uimarannalta eteenpäin noin 0,8 kilometrin lenkkina. Out in the Nature(4) kuvaa reitin punaisena alueen kartalla ja usein talvikäveltäväksi, kun olosuhteet sen sallivat. Lenkin varrella pääset hyvin lähelle Myllylahden laavua heti alkumatkasta—katoksen alle tauolle Myllylahden rantaan, kun metsäpalovaroitukset sen sallivat. Noin puolivälissä kierrosta tulee Lapinniemenmäen laavu metsäisellä rinteellä Härkätien yläpuolella, järvenäköaloille. Kierros päättyy Ruostejärven virkistysalueen uimarannan tuntumaan, matalaan hiekkarantaan, joka houkuttelee uimaan kesällä. Lue lisää pysähdyspaikoista sivuiltamme Myllylahden laavu, Lapinniemenmäen laavu ja Ruostejärven virkistysalueen uimaranta. Saman polkuverkoston reitteihin kuuluu muun muassa Kurjenpolku; pidemmälle suuntaavat jatkavat usein Hämeen Ilvesreitille(2). Ajankohtaisimmat tiedot uimarantakäytöstä, koirista uimapaikan lähellä ja talvisesta jäätilanteesta löytyvät Luontoon.fi:stä(1) ja Visit Hämestä(2).

Lapiniemenpolku on noin 0,9 kilometrin helppo metsä- ja rantarengas Lapiniemen niemellä Ruostejärvellä Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Pysäköinnistä, köysilossista sulana vesillä sekä jatkomahdollisuuksista Hämeen Ilvesreitillä kohti Liesjärveä, Torronsuota ja Saaren kansanpuistoa kertoo selkeimmin Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ruostejärven virkistysalueen sivu(1). Visit Häme kuvaa laajemmin samaa Lipas-kohdetta: saapumista, hiekkarantoja, teemapolkuja ja Ilves-yhteyksiä(2). Metsähallitus tiivistää 60 hehtaarin harju- ja ranta-alueen Luontoon.fi-palvelussa(4). Kierros liittyy luontevasti pääalueen palveluihin: Kurjenpolun tai uinnin jälkeen voit jatkaa uimarannan tuntumasta merkittyä renkaan ympäri Lapiniemeä. Retkipaikka kuvaa Kurjenpolun yhteydessä, että uimarannalta voi vielä kiertää Lapinniemenpolun, noin 0,8 kilometrin lenkin—lähellä meidän kartalla olevaa 0,9 kilometrin mittaa(3). Out in the Nature mainitsee tämän polun aluekartalla punaisena ja talvikäyttöä jalkaisin, kun perheet kiertävät aluetta(5). Rengas kulkee ensin Lapinniemenmäen laavun kautta, sitten Myllylahden laavun suuntaan lahden reunaa ja päättyy Ruostejärven virkistysalueen uimarannan tuntumaan. Molemmat laavut sopivat tauolle tai nuotiolle, kun metsäpalovaroitus ei estä; polttopuuta huolletaan alueen taukopaikoille(1). Maasto on helppoa mänty- ja sekametsää järvinäköaloineen; voit yhdistää reitin Kurjenpolkuun, lyhyeen Muurahaispolkuun, Meidän metsäpolkuun lossiyhteydellä tai pidempiin Hämeen Ilvesreitin osiin. Melojat seuraavat samaa rantaviivaa Ruostejärven vesiluontopolulla(1). Viikonloppuisin ja hellepäivinä ranta voi ruuhkautua(5).

Reitin kuvaus, palvelut ja kansallispuiston säännöt löytyvät Luontoon.fi:n Suotaival-sivulta(1). Visit Häme Regionin kansallispuistoartikkeli(2) avaa Torronsuon maisemaa — syvä keidassuo, pitkospuut, metsäpolut ja menneisyyteen viittaava louhos — ja kertoo tyypillisestä 2–3 tunnin päiväretkestä. Tammelan kunnan Torronsuo-sivu(3) täydentää Kiljamoon liittyvää tie- ja latutietoa. Reitti on noin 8,6 kilometrin päivälenkki Tammelassa Kanta-Hämeessä Torronsuon kansallispuistossa. Kiljamo pysäköintialueelta, Torronsuo ja Kiljamo parkkipaikan laajennukselta pääset hetkessä metsäpoluille; sadan metrin molemmin puolin tulevat Kiljamo nuotiokatos ja Kiljamo tulentekopaikka, ja Kiljamo luontotorni kutsuu noin 17 metriin korkeuteen ihailemaan suomaisemaa. Sama lähtöpiste linkittyy lyhyeen esteettömään Suokukkapolku esteetön -reittiin, pidempään Torron kylän reittiin sekä Pehkun suunnalla Suopursupolku esteetön -pätkään ja Kiljamonkierrokseen, jos haluat pidentää päivää. Suurempi osuus kulkee pitkospuita pitkin avosuon yli, metsäjaksoilla polku mutkittelee juurakon ja pienten kivien lomassa. Yksi osuus seuraa hiekkatietä ennen kuin merkinnät ohjaavat takaisin suolle; eteläpuolen lähistöllä Torronsuo Pehkun pysäköintialue tarjoaa toisen väljän parkin, jos Kiljamo ruuhkautuu pyhäviikonloppuna(2)(4). Luontopolkumies kuvaa, miten tiivis Kiljamo voi olla näkyvyyden jälkeen ja miten siniset reittimerkinnät vielä harventuvat risteyksissä, joissa näkee ensin oranssia Kiljamonkierroksesta(4). Kansallispuistossa koira pidetään aina kytkettynä(2). Talvisin alueella kulkee usein hiihtolatuja suon yli – tarkista latutilanne Tammelan kunnan latu-sivuilta(3). Tulenteko vain merkittyjen nuotiopaikkojen ja katosten luona; noudata Metsähallituksen ohjeita ja Ilmatieteenlaitoksen maastopalovaroituksia.

Hyypiön polku on noin 2,9 kilometrin patikka Liesjärven kansallispuistossa Tammelalla, Kanta-Hämeessä. Metsähallitus julkaisee reitin perustiedot, kartat ja retkeilyohjeet Luontoon.fi:n Hyypiön polku -sivulla(1). Hyypiön vuokratuvan ja erillisen saunarakennuksen varaukset tehdään Eräluvat.fi-palvelussa(2). Polku kulkee samalla Pirttilahden rannikolla kuin pitkän Ilvesreitin päiväetappeja, joten samaan retkeen voi yhdistää muita merkittyjä osuuksia, jos varusteet ja aika riittävät pidempään päivään. Lähtö on luontevinta Pirttilahti parkkipaikalta Kanteluksentien varrella, missä on infotaulu. Pysäköinnin näkökulmasta Siltalahti tulipaikka ja Siltalahti käymälä-liiteri ovat tienlahden tuntumassa, kun taas Harjunpirtti sauna, Harjunpirtti kaivo, Hyypiö kämppä savusauna, Hyypiö tulipaikka ja Hyypiö vuokratupa kerääntyvät muutaman sadan metrin päähän metsäiselle rantaan—lue lisää säännöistä ja varauksista meidän Harjunpirtti sauna-, Hyypiö kämppä savusauna- ja Hyypiö vuokratupa -sivuilta, jos sauna tai yöpyminen kuuluu suunnitelmaan. Järvipuolen osuuden loppupäässä Siltalahti valkama kertoo pienvenesatamatyypisestä paikasta rannalla. Retkeilyteksteissä reitti kuvataan eteläsuomalaiseksi hieman vieväksi: pääosin metsäpolkua juurineen ja satunnaisine kivirisukoineen, lyhyitä pitkospuita ja nousu Hyypiönkalliolle, jolta avautuu näkymiä Tapolanjärvelle(3)(4). Reitti on merkitty oranssilla maalilla(3)(4). Koirat pidettävä kytkettynä kansallispuistossa(4). Reitti ei ole esteetön eikä sovellu pyöräilyyn(4). Viikonloppuisin väkeä voi olla runsaasti: perheitä, koiran ulkoiluttajia ja sienestäjiä(3). Saman tien varrella lyhyen lisälenkin voi tehdä kapealla Kyynäränharjulla, joka ylittää Liesjärven ja on yksi puiston maamerkeistä aivan alkumatkan tuntumassa(3). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoittaa Retkipaikkassa maastosta, opasteista ja siitä, miten täydeksi parkkipaikka voi käydä harmaana syyskuisena lauantaina—kannattava luettava, jos haluat rauhallisia kuvia ja maanläheistä kuvausta(3). Out in the Nature -sivuston englanninkielinen Hyypiö trail -artikkeli täydentää Pirttilahden palveluista, julkisista kulkuyhteyksistä ja siitä, miksi tukevat kengät kannattaa valita(4).

Reitti on hyvin lyhyt esteetön pitkossilmukka Kiljamolla Torronsuon kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Ajantasaiset reittikuvaukset, palvelut ja puistosäännöt löytyvät Metsähallituksen Torronsuon Luontoon.fi-sivuilta(1). Metsähallitus on korostanut Kiljamoa Torronsuon esteettömyydessä, mukaan lukien uusitut suon pitkospuut ja katselupaikat Hämeen ELY-keskuksen ja EU:n maaseuturahoituksen tuella(2). Visit Häme esittelee Torronsuota matkailijalle Kanta-Hämeessä Liesjärven rinnalla(3). Reitin pituus on kartallamme noin 0,1 km: leveä pitkossilmukka avosuon reunalla, helposti yhdistettävissä taukoon paikoilla Kiljamo nuotiokatos, Kiljamo tulentekopaikka ja Kiljamo luontotorni lähellä Kiljamo pysäköintialue, Torronsuo - ja Kiljamo parkkipaikan laajennus -alueita. Jouni Palénin Retkipaikka-artikkeli esteettömästä Kiljamosta (alun perin Esteetön Erärenki) kuvaa esteettömät yhteydet kahdelle katselulavalle, tyypilliset ohituslevennykset puurakenteilla ja muistuttaa liukkaista pitkoksista pakkasilla ja nollakelistä(4). Reppuretki.fin Torronsuo-kuvaus mainitsee luontotornille johtavan hiekkatien käyttökelpoisuuden pyörätuolilla noin 300 metriä parkkipaikalta, esteettömän nuotiopaikan ja kuivakäymälän tornin luona sekä lyhyen esteettömän osuuden avosuon reunaan katselutasanteineen(5). Jos kaipaat pidempää lenkkiä samalta lähtöalueelta, Kiljamonkierros, Suokukkapolku esteetön, Suotaival ja Torron kylän reitti kytkeytyvät Kiljamon palveluihin kartallamme.

Kurjenpolku on noin 1,2 kilometrin helppo rengasreitti pitkospuita ja Ruostejärven rantaa pitkin Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Ajantasaiset tiedot pitkospuiden kunnosta, leveästä hiekkayhteydestä luontokeskusta ja uimarantaa kohti sekä maksuttomasta käytöstä löytyvät Visit Häme -sivuston Kurjenpolku-artikkelista(1). Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa pysäköintiä, köysilossia Toralahden yli sulana aikana sekä jatkomahdollisuuksia Hämeen Ilvesreitillä kohti Liesjärveä, Torronsuota ja Saarta Ruostejärven virkistysalueen sivulla(2). Metsähallitus tiivistää saman kohteen yleiskuvan Luontoon.fi-palvelussa(4). Pääportilta kulkee merkitty rengas: pitkiä pitkospuita kuusikkomaisemassa, rantapolkua järvinäköaloineen ja mahdollisia pistoja Kurjenniemen kapealle kannakselle ja sillalle Myllylahden ja pääjärven välillä—Retkipaikka kuvaa talvikierrosta ja sivureittejä havainnollisesti(3). Puolivälin tuntumassa on Myllylahden laavu; Lapinniemenmäen laavu sijaitsee länsirannan puolella. Rengas kohtaa Ruostejärven virkistysalueen uimarannan ja palaa leveää hiekkapolkua kohti pysäköintiä. Kesällä voit jatkaa uimarannalta Lapiniemenpolulle, kiertää lyhyen Muurahaispolun tai yhdistyä Hämeen Ilvesreitin pätkiin; melojat jakavat rantaviivan Ruostejärven vesiluontopolun kanssa(2). Suopursu- ja mäntyrannat ovat tyypillisiä; alue vetää perheitä ja Eerikkilän urheiluvieraita. Viikonloppuisin voi olla ruuhkaa. Tarkista Visit Häme -sivustolta ja virkistysalueen ylläpidolta ajankohtaiset tiedot rakenteista ja talvikulusta(1)(2).

Metsähallituksen kansallispuistosäännöt ja ajantasapalvelut löytyvät Luontoon.fi(1):n Liesjärven kansallispuiston sivuilta. Tammelan kunta kokoaa päiväretki-ideoita Retkelle Tammelaan -sivuillaan ja viittaa samaan viralliseen aineistoon(4). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu kertoo kuvin ja teksteinä kulkemisen tahdista, pitkospuiden kunnosta, risteyksistä ja vaativuudesta(2). Out in the Nature puolestaan kertoo englanniksi sinisen ja punaisen reitin yhdistämisestä sekä tarkemmista ajo-ohjeista valtatieltä 2(3). Pohjantikan polku on meidän kartalla noin 4,7 kilometrin kierros Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Sinisesti merkitty reitti kulkee vanhoissa metsissä Liesjärven rantoja pitkin ja poikkeaa Pitkäkärjen niemeen, missä tauko kallio- tai hiekkarannalla on luonteva. Korkeuserot ovat maltilliset, mutta tuulenkaadot, juuret ja kivet hidastavat vauhtia enemmän kuin mitta antaa odottaa(2)(3). Kosteikoilla kulku hoituu pitkospuita pitkin; useimmat osuudet ovat hyväkuntoisia, mutta joitakin vanhempia pätkiä kannattaa varoa märällä kelillä(2). Noin kolmen kilometrin kohdilla Korteniemi parkkipaikka sekä Korteniemi tulipaikka ja Korteniemi uusi kaivo muodostavat käytännön taukokeskuksen: pysäköinti, kaivovesi ja nuotiopaikka eväitä varten(2). Lehdos parkkipaikka Korteniementien varrella on puolestaan tyypillinen lähtö Punatulkun polulle, jos haluaa yhdistää lyhyen punaisen lenkin siniseen kierrokseen(3). Keltainen Ilvesreitti risteää samaan verkostoon, joten jatko esimerkiksi Savilahden telttailualueen tai Kyynäränharjun suuntaan on mahdollinen samasta keitaasta(2). Lyhyt vihreä Ahonnokan luontopolku lähtee samalta Korteniemen alueelta, jos kaipaa pientä lisälenkkiä ennen tai jälkeen pääkierroksen. Korteniemen perinnetila pysäköintialueen vieressä on retkellä tutustumisen arvoinen kohde (1900-luvun alkupuolen metsänvartijatilan tunnelmaa); kesäkauden aukiolo ja esteettömyys käsitellään parhaiten Metsähallituksen omilla sivuilla(3).

Muurahaispolku on lyhyt, helppokulkuinen luontorengas lapsille ja perheille Ruostejärven rannalla Tammelassa Kanta-Hämeellä. Alueen luetteloissa ja kävijäoppaissa reitin pituudeksi mainitaan usein noin puoli kilometriä, ja se kulkee Ruostejärven virkistysalueen uimarannan liepeillä; samalla käynnillä kannattaa huomioida Lapinniemenmäen laavu ja Myllylahden laavu, jotka sijaitsevat hieman varsinaisen viitoituksen sivussa mutta toimivat luontevina taukopaikkoina(1)(3)(4). Karttatasoisista reiteistä, talvilossista, Toralahden ylityksestä köysilossilla sulana aikana sekä siitä, miten Ruostejärveltä jatkuu Hämeen Ilvesreittiä pitkin Liesjärven kansallispuistoon ja Torronsuolle, kannattaa lähteä Hämeen virkistysalueyhdistyksen Ruostejärven virkistysalue -aineistosta(1) ja Luontoon.fi:n Ruostejärven virkistysalue -kohdesivulta(2). RETKI JA REISSU kuvaa blogissaan alueen polkuja ja antaa maastossa luetun tunnelman lyhyestä rantaverkostosta, uimarannasta ja siitä, miten paikalliset joskus yhdistävät samoja polkuja myös maastopyörällä laavuineen(5). Out in the Nature -sivusto kuvaa Muurahaispolkua nimenomaan lasten omaan luontopolkuun, jossa voi harjoitella eläinten, lintujen, kasvien ja sienten tunnistusta ennen matalassa hiekassa uimista(4). Rengaspätkältä pääset jatkamaan Lapiniemenpolulle hieman pidemmälle rannalle tai tarttumaan Ilvesreittiin kohti Eerikkilää ja edelleen Liesjärvelle, jos haluat koko päivän retken. Tarkemmat tiedot suojista ja pysäköinnistä löytyvät sivuiltamme Lapinniemenmäen laavu, Ruostejärven virkistysalueen uimaranta ja Myllylahden laavu.

Metsähallitus luokittelee Peukaloisen polun vaativaksi esteettömäksi reitiksi Liesjärven kansallispuistossa, ja Luontoon.fi:n reittisivulta kannattaa tarkistaa palvelut, esteettömyysluokitus sekä mahdolliset ajankohtaiset varoitukset ennen lähtöä(1). Tammelan kunta täydentää saapumisohjeita käytännön huomioilla erityisesti valtatieltä 2 etelästä tultaessa: Kanteluksentien käännyksen ja Katavalammi-kyltin näkyvyys voi olla heikko(2). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä. Se kiertää kangas- ja kuusivaltaisen metsän kautta Peukalolammin ja Kaksvetisen rantaosuuksien välillä. Alusta on vahvapohjaista, kivituhkalla vahvistettua metsätietä ja metsäpolkua; lastenvaunulla ja pyörätuolilla kulkeminen on suunniteltu mahdolliseksi, mutta metsätieosuuksien alkujen ja loppujen lyhyissä nousuissa saattaja on tarpeen(2)(3). Maastossa suositeltu kiertosuunta on vastapäivään(3)(4). Peukalolamminkankaan pysäköintialueen tuntumasta polku ohittaa pian Kaksvetisen kodan ja Kaksvetisen tulentekopaikan. Peukalolammen rannalla Peukalolammi laavu Peukaloinen vuokratupa Peukaloinen vuokratuvan tulentekopaikka ja kuivakäymälät tekevät alueesta päätaukokohdan; Peukaloinen vuokratupa on varattava erälupa- ja vuokrajärjestelmän kautta, ei vapaasti käytettävä laavu(1)(4). Katavalammintien levähdyspaikka tarjoaa tauon metsätieosuudella, ja loppupuolella Tittilammi varauskeittokatos (katos lukittava) sekä Tittilammin laavu liittyvät Tittilammen palveluihin: varattava esteetön keittokatos ja telttailualue vaativat Metsähallituksen päivävarauksen ja avaimen(4). Polku risteää Hämeen Ilvesreitin ja Sikomäen polun kanssa Kaksvetisen ja Peukalolamminkankaan kulmilla, joten päiväretken voi jatkaa pidempiin Ilvesreitin tai Liesjärven muille reiteille(3)(4). Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkasen kirjoitus kuvaa valkopohjaisia vinoneliömerkintöjä mustalla pisteellä, runsaita pöytiä ja penkkejä sekä paluuosuuden Katavalammintien kautta(3). Out in the Nature -englanninkielinen retkikuvaus täydentää koirat lieassa -kulun näkökulmalla ja erottelee Peukalolamminkankaan esteettömän pysäköinnin Sikomäen pysäköintialueen vaihtoehdosta(4). Tammela on reitin kotikunta ja Kanta-Häme maakunta, joiden kautta retkeilyä on luontevaa yhdistää muihin Liesjärven kansallispuiston reitteihin.

Soukonkorven reitti on noin 3,1 kilometrin mittainen retkeilyreitti Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa Kanta-Hämeellä. Kansallispuistoa hoitaa Metsähallitus; ajantasaiset säännöt, palvelut ja saapumisohjeet löytyvät Luontoon.fi-sivuston Liesjärven kansallispuiston kohdesivulta(1). Retkipaikan Liesjärvi-oppaassa reitti kuvataan metsäiseksi kierrokseksi Kopinlahden parkkipaikalta Soukonkorven ennallistetun kuusikorven halki pitkospuita pitkin(2). Retkitassut-blogissa kerrotaan Kopinlahden P-paikalta lähteneestä kierroksesta: pitkospuut ovat kuivat ja kulkeminen kevyttä, ja Savilahden telttailualueen ja Soukonkorven polun risteyksessä on infokyltti(3). Kopinlahti valkama ja Kopinlahti parkkipaikka sijaitsevat reitin alkupäässä. Noin 2,8 kilometrin kohdalla tulee Savilahti telttailualue, jonka yhteydessä ovat Savilahti tulipaikka ja Savilahti huussi-liiteri—sopiva eväs- tai yöpaikka nuotiolla. Kuivakäymälä löytyy samasta rypäästä. Polku kulkee pääosin kuusimetsässä ja paksun sammaleen peittämällä maalla; Soukonkorven osuudella pitkospuiden osuus on pitkä suon yli. Luontoa on tutkittu pitkään, joten on tärkeää pysyä merkityllä reitillä(2)(3). Liesjärven reitistö on osa Retkipaikan kuvaamaa Hämeen Ilvesreitistöä(2).

Ahonnokan luontopolku on noin 1,2 km pitkä reitti Liesjärven kansallispuistossa Tammelassa, Kanta-Hämeellä. Ajantasaiset reittitiedot ovat Luontoon.fi-sivustolla(1). Tammelan kunta esittelee kansallispuiston ja ohjaa tarkempiin tietoihin Luontoon.fi-palveluun(2). Korteniemen luota polku kulkee Liesjärven rannalla Ahonnokan niemen vanhametsäisessä kausikossa. Noin 0,8 kilometrin jälkeen tulee Korteniemi parkkipaikka, risteys jossa vihreällä merkitty Ahonnokka-lenkki yhtyy Pohjantikan polun, Punatulkun polun ja pitkän Ilvesreitin värien kanssa. Korteniemi tulipaikka on järven rannalla hieman edempänä, ja Korteniemi uusi kaivo sijaitsee lähellä. Maasto on helppokulkuista, ja polun varrella on lyhyitä taulotteita muun muassa varjoisten sammalikoiden ja vanhan metsän lajeista. Retkipaikassa julkaistu kävelykuvaus kertoo rantakuusikoista, runsaasta lahopuusta, näköalakalliosta ja siitä, miten vihreä opastus erkanee Korteniemen risteyksessä keltaisesta ja sinisestä reitistä(3). Kyseessä on lyhyt mutta intensiivinen tietopala Liesjärvestä: vanhaa metsää ja maisemia ilman pitkää päiväretkeä. Korteniemen pääalueen kuivakäymäläpalveluista kerrotaan kävijäartikkelissa(3); itse metsäosuuksilla niitä ei tarvitse erikseen nimetä retkeilyn kohokohtina.