Keski-Pohjanmaa Retkeilyreitit

Nielujärven polku on noin 9,9 kilometriä pitkä retkeilyosuus Kinnulassa Keski-Pohjanmaalla Peuran polun vaellusverkossa ja Salamajärven kansallispuiston Hirvaan kierroksen rengasreitillä. Karttoja, merkintöjä ja koko kierroksen kuvausta varten Metsähallitus julkaisee Hirvaan kierroksen Luontoon.fi-sivustolla(1); Salamajärven kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät puiston retkeilysivuilta(2). Osuus kulkee järvi- ja metsämaisemassa Koirajoen aarnialueen ja Pieni Sääksjärven palveluryppään välillä; moni vaeltaja pysähtyy täällä juomaveden, tauon tai saunan vuoksi koko Hirvaan kierroksella(3). Latu&Polku kuvaa Hirvaan kierrosta noin 58 kilometrin mittaiseksi rengasreitiksi, jonka pääsilmukka on merkitty sinisillä maalimerkeillä, suot pitkospuineen ja juomavesi on tarjolla useissa tuvissa, myös Nielujärvellä(4). Reppuretki-lehden keväinen vaelluskertomus kulki Pyydyskoskelta kohti Nielujärveä ja edelleen Pieni Sääksjärvelle, ja mainitsee katetun lähteen Nielujärven jälkeen pullon täyttöön ennen viimeistä osuutta vuokratuvan suuntaan(3). Käytännössä reitin alkupäästä nousee ensin Nielujärven laavu, sitten Nielujärven lintutorni lintujen tarkkailuun ja Hirvaankierroksen kota, Nielujärvi pidemmälle tauolle. Myöhemmin Pieni Sääksjärvi pysäköintialue ja Pieni Sääksjärvi P-paikka pihapiirissä palvelevat autolla saapujia; samaan ryhmään kuuluvat Pieni Sääksjärvi vuokratupa, Pieni Sääksjärvi sauna, kaivo, laituri sekä polttopuu- ja kuivakäymälärakennukset päiväretkeilijöille. Sääksjärven laavu ja Sääksjärvi laavu sijaitsevat järvenlahden pohjukassa, ja reitti päättyy Lehtosenjärven kotalaavun ja Lehtosenjärvi liiterikäymälän tuntumaan. Pidemmälle suunniteltaessa tämä linja liittyy Hirvaan kierrokseen ja Peuran polku runkoreitti E6:een sekä lyhyeen Peuran polku -haaraan Lehtosenjärvellä ja erilliseen Peuran polku (Lestijärvi) -varianttiin muualla verkossa(1)(4). Tarkista kausirajoitukset arkoille alueille puiston ohjesivuilta(2).

Karipolku on noin 8 kilometrin merkitty janareitti Kokkolan Lohtajalla Vattajanniemen uimarannan seudun ja Kilpipakan metsäteiden välillä Keski-Pohjanmaan rannikolla. Ajantasaisimmat kartat, laavut, -tornit ja Puolustusvoimien turvallisuusohjeet löytyvät Kokkolan kaupungin Vattaja ja Ohtakari -sivuilta(1). Visit Kokkola tiivistää, miksi alueen dyynirannat vetävät patikoijia, valokuvaajia ja surffareja, ja mistä löytyvät ampuma- ja melutiedotteet ennen retkeä(3). Retkipaikka-artikkeli täydentää maaston kuvausta: samaa linjaa kuljetetaan talvisin suksilla ja liukulumikengillä hiljaisissa olosuhteissa, mutta kesällä juurakot, pitkospuut ja lammasniityt näkyvät selkeimmin(2). Vattajan päässä reitin alkumatkoilla kulkee Vattajan kärjen luontotorni, Vattajan uimaranta ja Ohtakarin beachvolley kentät (2 kpl), ja Vattajan uimarannan P-paikka sekä Vattajan uimaranta tulentekopaikka sopivat päiväretken tukikohdaksi; Luontopolku Ohtakari, dyyniluontopolku tarjoaa lyhyen dyynikierroksen, kun kaipaa kevyempää rantakävelyä(1). Kaupunki varoittaa, että rannan järjestysopasteet ovat osin kadonneet, joten kartta kannattaa pitää mukana(1). Vajaan puolentoista kilometrin kohdalla Pitkäpauha pysäköintipaikka tarjoaa vaihtoehtoisen lähdön, jos rannan parkkialue on täynnä. Puolen välin tuntumassa Jussinpauhan laavu lepää mäntykankaan katveessa matalan lintutornin vieressä merelle, ja sama risteys liittyy luontevasti Vatungin luontopolkuun sekä talvisiin Vattajan latuun ja Erkkilä–Ohtakari-latuun siinä missä reitistöt kohtaavat(1). Etelämpänä Maijanaron laavu on pieni päivätauon laavu metsäristeyksessä ennen suuntaa Kilpipakkaa kohti. Erkkilän kuntorata ja Erkkilän valaistu latu lähtevät saman kuntolatualueen vierestä, ja Kokkolan kaupunki kertoo Ohtakariin vievän ladun kulkevan talvisin osin Karipolkua pitkin(1). Laavujen jälkeen maisema aukeaa dyynirannoille, joilla on yli 15 kilometriä yhtenäistä hiekkarantaa(1)(3). Reitti on kokonaisuudessaan keskivaativa: osin juurakkoista polkua, jyrkkä nousu Vatunginjärventien ja Jussinpauhan laavun välillä, pitkospuita kosteikolla ja pohjoisosassa lammasaita aidan porttien kautta(1)(2). Kulku suuntaan kumpaan tahansa on luontevaa janareitillä(1)(2). Lintujen pesimäaika 15.4.–31.7. ja Puolustusvoimien harjoitusalueiden rajaukset on huomioitava(1)(3)(4). Kokkola on kunta, joka ylläpitää reittiä; Keski-Pohjanmaa tunnetaan avoimesta rannikkometsästä ja pitkistä hiekkarannoista. Lohtajan kylä sijaitsee tavallisen tie-ohjeistuksen eteläpäässä.

Håkin lenkki on noin 11,8 kilometrin mittainen ympyräreitti Kokkolan Öjan alueella. Keski-Pohjanmaa tarjoaa runsaasti merellisiä ulkoilukohteita; tämä lenkki sijoittuu Öjan saaristomaisemaan. Kokkolan kaupunki kuvaa samaa lenkkiä noin 12 kilometrin mittaiseksi ja luokittelee sen vaativaksi ja kivikkoiseksi; PDF-kartoista (Saaristopolku, Håkin polku, Långvikenin laavu, Hickarö), uimarannan palveluista ja reittien yhdistämisestä löydät tiedot Kokkolan kaupungin Öjan ulkoilureittien sivulta(1). Visit Kokkola nostaa Håkin lenkin esiin, kun haluat merituulta ja saaristomaisemia Öjassa(2). Reitti kulkee vaihtelevassa merenranta-, järvi-, metsä- ja suomaisemassa. Osa alueesta kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon; kaupunki kuvaa flada- ja kluuvijärviä, suojeltuja soita, erilaisia metsiä ja silokallioita runsaine naavaineen(1). Sollidintien varrella Sandvikenin taukopaikalla on maisema- ja lintujen tarkkailuun sopiva lava(1). Lenkin voi yhdistää pidempään Öjan saaristopolkuun koko päivän retkeilyyn(1)(2). Kierroksen loppupuolella kuljetaan Långön /Öjan uimarannan, Öjan lähiliikuntapaikan ja Öjan koulun liikuntapaikkojen lähellä. Kesällä Långön uimarannalla on grillikatos, pöytä- ja penkkiryhmät, pukukopit, käymälä ja jätehuolto; rannalla on myös historiallinen korsu/kalastajamuseo ja Bryggan vierasvenesatama kesäkahviloineen(1). Talvella sama ranta-alue kytkeytyy valaistuihin latuihin ja muihin lähialueen reitteihin kartallamme. Retkipaikan Luontopolkumiehen Öjan saaristopolun kuvaus samassa maisemassa tuo esiin kivikkoja, keväistä märkyyttä ja jalkinevalintaa—hyödyllistä taustaa myös lyhyempiin lenkkeihin täällä(3).

Reitti on noin 3,9 kilometrin mittainen kierros Tastulanjärven ympäri Kaustisella, Keski-Pohjanmaalla. Visit Kaustisen seutu kokoaa lähistön palvelut ja linkit pidempiin reitteihin verkossa(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kuvauksen, josta näkee maaston ja opasteiden käytännön näkökulman(2). Retkipaikka kuvaa kierroksen vaiheittain: reitin alkupuolella polku kulkee leveänä ja helppokulkuisena käytännössä rantaviivan tuntumassa, ja koivuissa olevat siniset maalimerkit pitävät suunnan tallella(2). Matkan varrella noustaan kuusivaltaiselle kankaalle, lasketaan rantakosteikoille ja ylitetään pitkoksia; lounaiskulmassa on pitempi pitkospurositus, ja taukopaikan pöytä–penkki-yhdistelmä avaa näkymän sekä suolle että järvelle(2). Sopassa on myös lyhyitä tie- ja metsätieosuuksia(2). Noin 3,7 kilometrin kohdilla reitti kulkee Tastulan Lomakylän uimapaikan ja Tastulan Lomakylän talviuintipaikan ohi Mökkitie 7 -osoitteessa – uinti tai talviuinti voi sopia tauoksi, jos palvelut ovat käytettävissä. Lomakylän päässä samat risteykset yhdistävät pidempään ViTarinki-kierrokseen, joka on kokonaisuudessaan noin 11 kilometriä; Tastulan Lomakylä kertoo, että voi kiertää koko ViTarinkin tai vain Tastulan järven noin 3,5 kilometrin lenkin(3). Matkailumateriaaleissa ViTarinkiin annetaan noin 11,4 km ja viitataan muun muassa lähistön Tummunniitun laavuun pidemmällä reitillä(4). Jos tavoite on vain järven kierros, voi jättää laavun suuntaan kääntymättä ja pysyä sinisesti merkityllä järven kehällä(2).

Jämsänkallion luontopolku on noin 4,7 kilometrin kävelyreitti Toholammilla Keski-Pohjanmaalla Jämsänkallion kallioalueen ja Kotojärven rannalla. Maisema on kylälle tyypillisiä peltoaukeita jylhempi: mäkistä mäntykangasta, avokalliota juurikoineen ja järven takamaat sekä suonreunat, jo tallenteessa on yli 300 metriä pitkospuita ja useita siltoja. Reittikuvaukset, etäisyydet eri lähtöpisteiden välillä, kunnan reittikartta ja nimi- ja tarinataustat löytyvät Toholammin kunnan Jämsänkallion luontokohde -sivulta(1). Sivu kuvaa noin neljän kilometrin reitistön, johon kuuluu noin kahden kilometrin Kotojärven ympäryslenkkini sekä pistot kallion kohteisiin. Autolla pääsee Järvenojantien varrella oleville kolmelle pienelle parkkipaikalle. Jämsänkallion parkkipaikka 2 on länsipäässä aivan polun tuntumassa. Noin puolivälissä reitti kulkee Jämsänkallion parkkipaikan ohi; osoite on Järvenojantie 118. Itäpään suurin levike on Jämsänkallion parkkipaikka 3, jota retkiartikkelit yhdistävät usein Järvenojantie 187 -osoitteeseen. Jämsänkallio Laavu on taukopaikka kallion reunalla: laavu, keittoteline ja nuotiopaikka penkeillä, puusuoja ja kuivakäymälä, sekä kalliolle nouseva noin 30 metrin portaikko. Länsipäässä Jämsän kylällä Jämsän pesäpallokenttä toimii hyvin maamerkkinä, kun etsii lähtöpaikkaa. Kallion pistoreiteillä voi tutustua Hyihalkeamaan ja Lullaukseen; kunnan infotauluissa kerrotaan alueen tarinoista ja jääkauden jäljestä(1). Mika Markkasen Retkipaikka-artikkeli kuvaa järven kiertoa ja kalliopisteitä arkisesti ja toppuuttaa jalkineet kevääseen ja syksyyn(2). Yle uutisoi Jämsänkallion laajemmasta kunnostuksesta ja kuvasi paikkaa uuden taukopaikan valmistuessa 2020-luvun alussa(3). Kesähelteillä polut voivat pysyä kuivina, mutta keväällä ja syksyllä Luontopolkumies suosittelee vesitiiviitä kenkiä suon ja rannan takia(2).

Vintturin eräpolku on noin 15,6 kilometrin pistosuuntainen retkeilyreitti Kaustisella Keski-Pohjanmaalla Vintturin ja Tastulan kylävyöhykkeellä—rauhallista maalaismetsää ja vesistöjen varsimaastoa Perhonjokilaakson lähistöllä. Kaustisen kunta luettelee reitin paikallisten luontopolkujen ja -reittien joukossa ja kertoo lähdön Mikkolasta Vintturin alueella(1). Saman kunnan ”Kaustisen kylät” -sivuston Vintturi–Tastula-esittelyssä korostuvat järvi- ja jokimaisemat, vilkas kyläyhteisö ja ViTaringin luontopolku, noin 11,3 kilometrin merkitty kierros, joka yhdistää kylät sinisin merkein ja laavuineen sekä talvisin osin Vitalatu-osuuksineen(2). Tastulan lomakylä kuvaa Vitaringin reitin luonnetta: järvi-, joki-, metsä- ja suomaisemia, pääosin kapeaa metsäpolkua ja pätkiä kylä- ja metsäteitä(3). ViTatiimi täsmentää sijaintia: kylät ovat likimain 7–12 km päässä Kaustisen keskustasta ja noin 3 km toisistaan; paikallisille reiteille on myös kylätalon parkkitilaa Vintturintie 478(4). Visit Kaustisen seutu kuvaa koko seutua hiljaisena retkeily- ja luontomaisemana, jossa metsät, pellot ja järvet kutsuvat liikkumaan(5). Reitin pituudella retkestä tulee täysi päivämaasto: varaa eväät, juoma, säävaruste ja luotettava suunnistus. Tälle nimetylle eräpolulle ei käytetyillä sivuilla eritellä merkintöjä; lähellä kulkeva ViTaringin luontopolku on puolestaan kuvattu sinisin merkein ja opastekyltein risteyksissä(2)(3). Luontevaa on yhdistää päivään lyhyempi ViTaringin luontopolku tai tauko Tastulanjärven rannalla(2)(3). Sulkuista, metsästyksestä tai kunnostuksista kannattaa tarkistaa tuoreimmat tiedot Kaustisen kunnan ulkoilu- ja uutisväyliltä, kuten kunnallisille reiteille yleensä(1).

Keski-Pohjanmaa sijaitsee keskellä läntistä Suomea, ja Lestijärvi on yksi sen kuntia. Pomokallion luontopolku on noin 1,1 kilometrin lenkki Lestijärvellä Riemuhiekantiellä. Luontopolun opasteet, ranta ja ajoohjeet keskustasta löytyvät luontevimmin Pomokallion luontopolku -sivulta osoitteessa lestijarvenkunta.johku.com(1). Yleiset retkeilyohjeet kunnassa, mukaan lukien lemmikkien pitäminen kytkettynä, ovat luettavissa visitlestijarvi.fi:ssä(3). Polku on lyhyt ulkoluokka: kahdestakymmenestä opastetaulusta saa tietoa muun muassa linnuista, käävistä, sienistä, puista ja metsänhoidosta, ja aikuisillekin maastosta löytyy kiinnostavia kohteita kuten siirtolohkare ja tervahauta tauluilla kerrottuna(1). Reitin alkupuolisko kulkee luonnontilaisen puron ja vehreän vyöhykkeen lähellä, loppupuolella avautuu karun Pomokallion kallioiset näköalat, ja sekä alku että loppu sijoittuvat pitkän vaalean hiekkarannan äärelle(1). Suunnistusrastiverkko käyttää samaa kokonaisuutta: Pomokallion suunnistusrastit(2) kertoo vuonna 2019 valmistuneesta kartasta ja rasteista Itälahdentien ja Riemuhiekantien varrella luontopolun yhteydessä—20 ympärivuotista kiintorastia ja 20 kesäisin vaihtuvaa rastia eli yhteensä 40 kohdetta sesongin ollessa voimassa—sekä viiden euron kartan hinnasta ja yhteystiedoista(2). Pidempään Lestijärvellä viipyville Visit Lestijärvi linkittää retkeilyesitteitä, eri pituisia ulkoilureittejä ja muita kohteita kunnan alueelta, esimerkiksi Valkeisen rengasreitin Valkeisjärven ympärillä(3).

Rummelö–Harrbådan luontopolku on noin 4 km pitkä merenrantareitti Kaustarinlahdella Kokkolassa, vain parin kilometrin päässä keskustasta. Keski-Pohjanmaa näkyy tällä reitillä merenlahdissa, ruovikoissa ja maankohoamisrannikon lehdoissa. Kokkolan kaupunki kokoaa pysäköinnin, pesimäaikasäännöt, kartat ja palvelutiedot Rummelö-Harrbåda -sivulleen(1); Luontoon.fi(2) näyttää saman reitin valtakunnallisessa ulkoilutietopalvelussa. 236 hehtaarin lintuvesialue kuuluu Natura 2000 -verkostoon: matalat vedet, lietorannat, ruovikot, rantaniityt ja rehevät maankohoamisrannikon lehdot vuorottelevat polun varrella, ja kesäisin laiduntavat lampaat ylläpitävät niittyjä(1). Reitti sopii erityisesti linturetkeilyyn. Alkuun päin tulee Harriniemen lintutorni pensasvyöhykkeen ja ruovikon reunalla; noin 2,9 kilometrin kohdalla Rummelön lintutorni on lyhyen pistoreitin päässä ruovikossa, ja havaintolava täydentää katselua(1)(3)(4). Elban suuntaan Elban lintutorni ja Villa Elban laituri ovat lähellä toisiaan lahden rannalla—hyviä taukopaikkoja ennen paluumatkaa(1)(4). Nuorisokeskus Villa Elban noin 0,7 km:n ympyräreittiä kunnostetaan vuonna 2026 kahdessa vaiheessa; töiden aikana kulku tälle pääluontopolulle ja Rummelön lintutornille on järjestetty parkkipaikalta mökkien kautta merenpuoleista reittiä(1). Maasto vaihtelee leveistä pitkospuista ruovikossa leveämpiin hiekkapolkuihin, joissa on juuria ja pehmeää hiekkaa kohti Harrinniemeä; kapeampi pitkospuuosuus on vaihtoehto niemen suuntaan(1). Vihreitä nuoliopasteita on tiheässä(3). Reitin voi kulkea myös ympyräreittinä(1). Verkostossa Vanhan Kallen kinttupolku yhdistää Santahaka, laavu -alueeseen, Elba-Harrbådan on lyhyempi patikointiyhteys tornien välillä, ja Sannanranta talvipolku palvelee talvikävelyä lumella; useat ladut (esimerkiksi Latu Santahaka-Harrbådan ja Latu Trullevi-Harbåda) kulkevat osin samoilla linjoilla hiihtäjille. Retkipaikka(3) kuvaa käytännössä kosteaa rantalehtoa, pistoreittejä uimarannalle ja torneille sekä aamuvarhaisen rauhallisuutta. Ajantasaiset tiedot pitkosten kunnostuksesta, Villa Elban kahviosta ja majoituksesta sekä mahdollisista sulkuista löytyvät kaupungin reittisivulta(1).

Peuran polku – Lestijärvi on noin 33,6 kilometrin osuus Peuran polku -vaellusverkostosta Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Koko Peuran polku -kokonaisuus on noin 115 kilometriä usean kunnan alueella ja ulottuu Salamajärven kansallispuistoon; Metsähallitus kokoaa kartat, kulkuyhteydet ja palvelut Luontoon.fi-sivustolle(2). Visit Lestijärvi suosittelee Valkeista keskeiseksi lähtö- tai päätepisteeksi kunnassa ja kertoo, että verkosto sopii sekä päiväretkiin että usean päivän vaelluksiin, kun jaksot lyhennetään(1). Tämä osuus kulkee Peuran polku runkoreitti E6 -runkolinjan varrella ja liittyy Hirvaan kierrokseen, Valkeisen kierrokseen, Nielujärven polkuun ja Peuran polku (Reisjärvi) -osuuteen. Ensimmäisten kilometrien tuntumassa on Vähä-Valvatin ranta-alue: Vähä-Valvatti tulentekopaikka, Vähä-Valvatti laituri, Vähä-Valvatin nuotiopaikka ja Vähä-Valvatti liiterikäymälä sopivat alkumatkan tauolle. Noin 8,6 kilometrin kohdalla Lehtosenjärvi kotalaavu ja Lehtosenjärvi liiterikäymälä ovat Lehtosenjärven rannalla. Jatkonjärven laavu sijoittuu noin 13,6 kilometriin suo- ja metsämaisemissa Loukkunevan ja Valkeisen suunnan välillä. Nylkypuunlahti P-paikka on pysäköintipaikka suunnilleen puolivälissä, jos käytät tukiautoa. Pökkelöniemen laavu sekä Valkeisen ranta-alue seuraavat: Valkeinen tulentekopaikka, Valkeisen uimaranta (Kinnulantie 725) ja Valkeisjärven leirintäalueen frisbeegolfrata ovat lähekkäin. Ruutanan tulipaikka ja katos sijoittuu tämän karttaosuuden pohjoispäähän. Kuivakäymälät kuuluvat taukopaikkojen yhteyteen; niitä ei tarvitse erotella nimillä jokaiseksi välipisteeksi. Maaseutu.fi kuvaa vuosina 2019–2022 EU-maaseutu­rahoitteista kunnostusta: uusia pitkospuita ja laavuja, muun muassa Valkeisen ja Lehtosenjärven tuntumassa sekä uusi Jatkonjärven laavu Loukkunevan ja Valkeisen välille, jotta märät kevätosuudet pysyisivät kulkukelpoisina(3). Lakeuksilta tuntureille -blogin vaelluskuvaus kuvaa kapeaa, paikoin risukoista polkua ja muistuttaa maalimerkintöjen seuraamisesta ja kartasta, kun merkinnät eivät aina pomppaa silmään(4). Useimmat vaeltajat jakavat noin 33,6 kilometrin matkan kahteen päivään; kokeneelle kevyellä repulla mahtuu joskus yksi pitkä kesäpäivä. Reitin pituus on noin 33,6 kilometriä.

Keski-Pohjanmaa tarjoaa merenläheisiä ulkoilualueita; tämä reitistö sijaitsee Kokkolassa. Perhonjoen ulkoilureitistö on kartallamme noin 38,9 kilometrin mittainen ei-rengasreitti Perhonjoen varsilla. Perhonjoki on pitkä laskujoki, joka laskee Perämereen kaupungin pohjoispuolella; Kokkolan osuudella joki on leveä, metsäinen ja täynnä merkittyjä kävelyreittejä, taukopaikkoja ja melontaan sopivia rantautumisia. Reitistä vastaa Kokkolan kaupunki. Osuuksien pituuksia, vaikeusluokkia, tulostettavia karttoja PDF-tiedostoina, kevättulvien mahdollisia sulkemia sekä kodien, laavujen ja vesillelaskujen täydellistä listaa varten kannattaa aloittaa Perhonjoen ulkoilureittien sivulta(1). Sokoja–Oivu -kokonaisuus—eteläiset lenkit, Lillpotten ja Oivu–Lahnakoski -yhdys—on kuvattu omalla sivullaan pysäköintisäännöillä ja kulttuurikohteilla(2). Englanninkielinen River Perhonjoki -sivu tiivistää samat pääosuudet ja kertoo talvisesta latukäytöstä sekä siitä, missä talvikunnossapito pätee(3). Perhonjoen pääretkeilyosuus on noin 13,6 kilometriä Vitsarin ja Lahnakosken välillä metsä- ja jokivartimaisemissa; kaupunki luokittelee suuren osan vaativaksi kivikon ja juurakkojen vuoksi, helpompia osuuksia on nimetyillä taukopaikoilla(1)(3). Noin 4,5 kilometrin yhdys Köykärinmäelle (Hiihtotie 7) liittyy jokireittiin Vittsarlandintiellä polkuja ja pitkospuita pitkin; kaupunki varoittaa märästä maastosta ja osin epäselvästä opastuksesta(1). Köykärinmäellä Köykärinmäen laavu on pysäköintialueen vieressä hiihtomajan takana nuotiopaikkoineen; samassa keskuksessa ovat frisbeegolfrata, skeittipaikka ja valaistu kuntorata, jotka kytkeytyvät talvella Perhonjoen latuun, Köykärinmäen latuun, Köykärinmäen kuntopolkuun ja laajempaan latuverkkoon(1). Ramsetin noin 7 kilometrin ympyrä kulkee osin pääreitin mukana ja Isokoskella on oma pysäköintiohje(1). Etelässä Sokojan noin 14,5 kilometrin ympyrä lähtee Sokojan jalkapallokentältä Vanha Skrabbintie 19:stä; Lillpottenilla on kaksi kotaa ja nuotiopaikka, ja reitin varrella mainitaan Hurtaksen laavu käännyttäessä Dalbackan suuntaan(2). Lahnakoskelta Oivuun ja Sokojaan kulkee suuntaansa noin 4,5 kilometrin yhdys pääosin metsäautoteitä ja peltojen piennarta, opasteet vaihtelevat(2). Luonto vaihtelee lehti- ja kuusikoista tulvaniittyihin; Isosaaren tulvalehto kuuluu Natura 2000 -verkkoon ja alajuoksulla on tehty laajoja vaelluskalakunnostuksia(1). Joella voi meloa sopivissa olosuhteissa; alajuoksun kalastuslupia myyvät kaupungin sivuilla mainitut myyjät(1).

Partio-Jylhän luontopolku on noin 2,9 kilometrin mittainen kävelyreitti ojitetun Heinäjärven ja mäntymetsän maisemissa. Kannus on Keski-Pohjanmaan kaupunki, ja reitti kulkee kaupungin koillispuolella. Polku kiertää suistuneen järven, ylittää Heinäojan kosteikon pitkospuita pitkin ja kulkee vanhan uoman ja saukkojen luona; reitin varrella ovat lintulava ja Heinäjärven laavu. Virallinen reittikuvaus ja kartta löytyvät Luontoon.fi-sivulta tälle reitille(1). Kannuksen kaupunki tarjoaa tulostettavan kartan ja lyhyen esittelyn ulkoilun sivuillaan; kyltissä ylläpitäjäksi on mainittu Keski-Pohjanmaan Partiotuki ry ja vuoden 2014 hankkeet(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikkajutussaan käytännön vinkkejä jalkineista, pitkosten kunnosta ja punaisilla maalimerkeillä merkitystä vastapäiväisestä kierroksesta parkkipaikalta lähtien(3). Lähtö on pieneltä pysäköintipaikalta Hietakankaantien varrella; lyhyt hiekkatie vie kohti Heinäjärviä. Opastaulut kertovat järven historiasta, kasvillisuudesta ja linnuista kuten käenpiilosta, töyhtötiaisesta ja metsoista—toukokuussa lintujen äänimaailma on erityisen runsas(2)(3). Kosteikkojen jälkeen polku kulkee männikössä juurakoineen ja kivisinä; toinen lintulava sijaitsee järven eteläpuolella(3). Talvella sama ulkoilualue tarjoaa laajan latuverkoston, mukaan lukien Retkilatu Kannus -ladun; latuverkoston varrella tai sen lähellä ovat muun muassa Kitinkankaan laavu ja Silmäjärven nuotiopaikka. Kosteina jaksoina kannattaa suosia vedenpitäviä jalkineita(3). Kannuksen materiaalin mukaan reitti ei ole esteetön ja kulkee kapeaa polkua sekä pitkospuita(2).

Pitkospuun ja Kunnankämppä-levähdyspaikan käytännön tiedot sekä saapumisohjeet löytyvät Toholammin kunnan Paratiisisaaren pitkospuusivulta(1). Kunta listaa Paratiisisaaren myös päiväretkikohteidensa joukossa(2). Lestijoki on kuvannut, miten Leader Pirityisten pienet Virkku-avustukset auttavat rakentamaan muun muassa pitkosyhteyksiä Hongiston erämaareitistöllä—saman rahoituspohjan lajia kuin tämä hanke(3). Kunnan englanninkielisillä vapaa-ajan sivuilla kerrotaan lisäksi, että Lions Club Toholampi rakensi noin kilometrin pituisen pitkossuoran Hongiston suomaa halki Paratiisisaaren Kunnankämpään ja että kahdeksan kilometrin hiihtolatu kulkee talvella samaa maisemaa(4). Toholampi sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 2 kilometriä renkaana tässä kunnassa. Kulku tapahtuu leveällä esteettömällä pitkosradalla avosuon yli saarekkeelle ja takaisin, joten vauhti pysyy helppona myös lastenrattaille ja apuvälineillä liikkuville. Noin puolen välin paikkeilla Kunnankämpä Kota ja Kunnankämppä Autiotupa ovat lyhyen matkan päässä reitistä Kunnankämppä-alueella. Kota suojaa tulipaikan äärellä, ja pieni autiotupa tarjoaa yöpymistilan kahdelle; molemmat sopivat yhteen retkipöydän penkkeineen ja kunnan mainitsemien kahden ulkohuussin kanssa. Kahvin tai yön jälkeen paluu tapahtuu samaa pitkosta pitkin. Talvisin retkeilyä voi yhdistää hiihtoon, sillä Erämaalatu kulkee kunnankämpän ohi kunnan mukaan(1).

ViTarinki on noin 10,9 kilometrin merkitty retkeilyreitti Tastulan ja Vintturin kylien välillä Kaustisella Keski-Pohjanmaalla. ViTatiimi kuvaa reittiä noin 13 kilometrin luontopolkuna, jossa on tietokyltit luonnosta ja joka kulkee molempien kylien kautta(2). Reitti löytyy myös valtakunnallisesta ulkoilupalvelusta(1), ja Visit Kaustisen seutu kokoaa käytännön tiedon omalle ViTarinki-sivulleen(3). Tastulan lomakylä kertoo koko kierroksesta noin 11,3 kilometrin matkana ja tarjoaa vaihtoehdoksi noin 3,5 kilometrin lenkin Tastulanjärven ympäri(4). Tastulan rannalla reitti kulkee Tastulan Lomakylän uimapaikan ja Tastulan Lomakylän talviuintipaikan vieressä osoitteessa Mökkitie 7—kesällä uinti, talvella talviuinti kun jäätilanne sallii. Lyhyemmäksi kierrokseksi sopii samaan lähtöpisteeseen kiinnittyvä Järven kierros, Tastulanjärvi eli englanniksi mainittu Tastulanjärvi lake loop: Retkipaikka-blogin kävelyjulkaisu näyttää siniset maalimerkit ja pitkospuuosuudet järvilenkillä ja kuvaa, miten pidempi Vitaringin reitti suuntaa kohden Tummunniitun laavua(5). Noin 10,5 kilometrin kohdalla tulee Tummunniitun laavu, jonka ViTatiimi uusi osana vuosien 2022–2024 Vitaringin kehittämishanketta; hankkeessa valmistui myös uusi Hoikanrannan laavu Köyhäjoen rantaan kylätalon tuntumaan(2). Talvisin Peltoniemen Vesa ajaa ViTaringin-latua osin samoilla linjoilla, ja Tastulan lomakylän Facebookissa julkaistaan latutilanteen päivityksiä(2)(4). Peltojen ja metsän vaihtelu sekä rauhalliset tiet antavat alueelle oman tunnelman—Perhonjokilaakso nosti heinäkuussa 2021 esiin muistoja herättävän vaellusfiiliksen(6). Hannes-myrskyn kaatamien puiden raivaus on ollut iso urakka; ViTatiimi on toivonut kävelijöiltä kärsivällisyyttä ja kannustanut seuraamaan kyläyhdistyksen tiedotteita(2). Tuoreimmat tiedot kannattaa tarkistaa ViTatiimilta ja Visit Kaustisen seudun ViTarinki-sivuilta(2)(3).

Vatungin luontopolku on noin 1,4 kilometrin pituinen ympyrä hiekkaisessa kangasmetsässä Vatunginjärven rantamaisemassa Lohtajan Vattajanniemellä Kokkolassa. Sulut, pesimälupa, Puolustusvoimien harjoitukset ja lyhyen kierroksen paikka laajemmassa Vattaja–Ohtakari-kokonaisuudessa löytyvät parhaiten Kokkolan kaupunki Vattaja ja Ohtakari -kokonaisuudesta(1). Visit Kokkola tiivistää dyynirantojen ja muuttolintujen vetovoimaa sekä ohjaa tarkistamaan ajantasaiset ampuma- ja melutiedotteet, kun varikko rajoittaa liikkumista(2). Retkipaikka mainitsee Karipolku-jutussaan tämän luontopolun luontevana yhteytenä Jussinpauhan laavulle, ja Retkipaikka avaa erillisessä tekstissä, miten virkistysvyöhykkeen polut, laavut ja tornit liittyvät alueen rajoitettuihin osiin(3)(4). Kierroksen loppupuolella, reilun kilometrin paikkeilla, tulee Jussinpauhan laavu männikkökatveessa. Sama tupa on Karipolun varrella Karipolun lintutornin vieressä ruovikkoisen fladan reunalla. Kokkolan kaupunki kertoo Jussinpauhan polttopuista ja paikalla olevasta kirveestä ja sahasta, joilla pätkit sopivat palat—mukana on hyvä, jos nuotiotat tällä tauolla(1). Opastaulut valaisevat alueen luontoa ja kulttuurihistoriaa. Ristikkäisiä polkuja on paljon, joten Kokkolan kaupunki luokittelee kierroksen keskivaativaksi ja muistuttaa pysymään valitulla luontopolulla, sillä muu maastoverkko houkuttelee sivupoluille maalimerkinnöillään(1). Lumen aikaan latuverkosto, kuten Vattajan latu ja Latu Erkkilä–Ohtakari, käyttää laajemmassa kokonaisuudessa samoja käytäviä kohti Ohtakaria, kun taas tämä luontopolku on kesäkauden kävelykohde. Jussinpauhalta on järkevää jatkaa halutessaan Karipolkua kohden Vattajan uimarantaa ja dyynihiekkarantoja tai suunnata Ohtakarille oman saaripäivän mukaan. Kunnioita merkittyjä reittejä, Karipolulla välitettäviä laitumia ja Puolustusvoimien vaara-alueiden rajauksia: Kokkolan kaupunki painottaa, että jokamiehenoikeus toteutuu vasta nämä rajoitukset huomioiden(1). Lintujen pesimäaika 15.4.–31.7. koskee koko Vattajanniemen retkeilyä(1)(2).

Öjan saaristopolku on noin 20,8 kilometrin merellinen retkeilyreitti Öjassa Kokkolan luona. Ajantasaiset tiedot lähtöpaikoista, taukopaikoista ja siitä, miten Saaristopolku liittyy Håkin lenkkiin, löytyvät Kokkolan kaupungin Öja-sivuilta(1). Luontoon.fi julkaisee saman reitin kuvauksen ja reittikortin(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelyraportti täydentää kuvaa sinisistä vaeltajamerkeistä ja maalimerkeistä, keväisistä märkäkohdista ja taukopaikoista reitin varrella(3). Visit Kokkolan PDF-kartta auttaa hahmottamaan kokonaisuuden ennen maastoon lähtöä(4). Reitti on Kokkolan pisin merkattu vaelluslenkki tällä rannikko-osuudella. Lähtö on Långön /Öjan uimarannan tienoilta Öjantiellä, Öjan koulun pallokentän, Öjan koulun luistelukentän ja Öjan lähiliikuntapaikan vierestä—samassa ryppäässä missä talvisin kulkee esimerkiksi Öjaspåret Latu ja Långön valaistu latu rantaan kiinni, ja missä Långön valaistu kuntorata tarjoaa lyhyen valaistun juoksurenkaan. Samalta alueelta lähtee myös Håkin lenkki vaihtoehtoiseksi rengasreitiksi. Maisema vaihtelee silokallioista ja jäkäläisestä metsästä flada- ja ruovikkojärviin sekä pitkiin pitkospuuihin; noin 435 hehtaaria kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon(1). Juurakot, kivikko ja lyhyet tieosuudet tekevät reitistä Kokkolan kuvauksen mukaan vaativan(1). Sateiden jälkeen painanteet voivat pysyä märkinä, joten tukevat, vedenpitävät jalkineet ovat järkevä valinta(3). Kävelyyn kannattaa varata lähes koko päivä: julkaistut ajat liikkuvat usein noin viidestä kahdeksaan tuntiin vauhdista ja tauoista riippuen(3). Viralliset kuvaukset mainitsevat taukopaikkoina muun muassa Korvgrävenin kodan, Jääkärietappituvan ja Kalvholmenin autiotuvan sekä Vandörenin lintutornin meri- ja lintumaisemiin(1). Kuivakäymälöitä on avainkohdissa; nuotiot vain merkityille paikoille ja paikallisten ohjeiden mukaan. Kesä ja syksy ovat monelle miellyttävimpiä; keväällä reitti voi olla erityisen märkä, talvella eteneminen onnistuu helpommin lumikengillä epätasaisessa maastossa(3). Itsenäiset kirjoittajat kertovat myös polkujuoksutapahtumista näillä poluilla—tarkista järjestäjien sivut, jos haluat välttää ruuhkaisia päiviä.

Ohtakarin luontopolku on noin 1,6 kilometrin kävelykokonaisuus Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa, Lohtajan edustalla sijaitsevalla Ohtakarilla kalastajakylämaisemassa; reitti kiertää saarta meri- ja dyynimaisemien keskellä. Kun haluat selvittää reitin paikan Vattaja–Ohtakari-kokonaisuudessa, sulut, pesimärajoitukset ja puolustusvoimien rajoitukset, aloita Kokkolan kaupunki Vattaja ja Ohtakari -sivulta(1). Visit Kokkola kertoo dyynirantojen ja muuttolintujen vetovoimasta ja ohjaa ampuma- ja melutiedotteisiin, jos harjoitukset rajoittavat liikkumista(2). Retkipaikka tarjoaa syvemmän kuvan Natura-alueista, virkistysvyöhykkeistä ja siitä, miltä historiallinen saarikalastajakylä tuntuu kävijän näkökulmasta(3). Kokkolan kaupunki luokittelee polun vaativaksi: se on kapea ja kivikkoinen ja muodostaa saaren ympäri kulkevan kierroksen Ohtakarin näkötornin tuntumasta lähtien(1). Varrella on jatulintarha, laavu ja nuotiopaikka, ja sama käynti liittyy luontevasti kalastusmuseoon ja saaren näkötorniin(1). Saarella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja, joten on pysyttävä merkityillä poluilla ja kunnioitettava rantamökkiläisiä(1). Lintujen pesimäaika 15.4.–31.7. on huomioitava sekä Vattajalla että Ohtakarilla(1)(2). Kävelyn jälkeen Ohtakarin pengertien uimaranta-pysäköinti palvelee edelleen käymälöineen, kesäkioskeineen, Karipolun lähtöpisteen karttoineen ja rannalla kulkevine Metsähallituksen dyyniluontopolkuineen, kun taas Karipolku ja Vatungin luontopolku sitovat kokonaisuuden mantereen mäntykankaisiin ja fladoihin(1). Lähtöä ennen kannattaa tarkistaa tuoreimmat ampuma- ja melutiedotteet, jos niemen harjoitusalue on käytössä(4).

Ajantasaisimmat reittikuvaukset, palvelut ja esteettömyystiedot löytyvät Kokkolan kaupungin Isokari-sivulta(1). Lintutornit-sivun Isokarin kohde täydentää tornin käyttöä ja Ykspihlajanlahden linnuston tarkkailua(2). Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä lenkkinä Isokarilla eli Friisinsaarella, viiden ja puolen hehtaarin lehtosaarella Ykspihlajanlahden lounaisrannalla. Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Polku on rakennettu esteettömäksi luontopoluksi: korotettu metalliritiläosuus vie noin 0,1 kilometriä yhteen suuntaan kohti luoteisrannan suurta siirtolohkaretta; ritilän vieressä on kumimatto, jotta koirat pääsevät kalliolle ritilää käyttämättä. Lenkki jatkuu noin kahden metrin levyisenä sorapintana saaren ympäri vaativana esteettömänä reittinä yhdellä lyhyellä loivalla nousulla. Polun varrella on tauluja saaren luonnosta ja historiasta, näköalatasanne ja taukopaikka pöytäryhmineen. Kävelyn alkuvaiheessa tulee Isonkarin lintutorni pengertien sisäpäässä parkkipaikan vieressä. Tornista avautuu näkymä koko lahdelle; kaupunki mainitsee enintään neljän hengen rajasta tornissa kerrallaan(2). Pohjoisrannalla on kivikkoisia merenrantaniittyjä ja rehevää lehtoa, ja saaren edustalla pesii merimetsoyhdyskunta(1). Siirtolohkare soveltuu myös boulderointiin; kaupunki muistuttaa päistä, varmistajasta ja turvallisesta tekniikasta(1). Kokkola Karleby Finland -blogiteksti Friisinsaaren historiasta kertoo Friis–Pohjanpalo -kauppias suvun yhteydestä saareen ja 1900-luvun alun huvilakäytöstä—hyvä lisä taustaksi, jos haluat muutakin kuin pelkät paikkatiedot(3).

Luontopolku Ohtakari, dyyniluontopolku on noin kilometrin pituinen kierros Vattajanniemen hiekkarannikolla Lohtajalla, Kokkolassa; reitti kulkee avoimen hiekan, merimaiseman ja dyynimännikön lomassa Ohtakarille vievää pengertämiljöötä myöten. Pysäköinti, palvelut, pidemmät patikointiyhteydet ja puolustusvoimien rajoitukset kannattaa tarkistaa ensin Kokkolan kaupunki Vattaja ja Ohtakari -sivuilta(1). Visit Kokkola tiivistää, miksi eurooppalaisittain merkittävä dyyniranta ja muuttolinnut houkuttelevat kesällä ja mistä lukea tuoreimmat harjoitus- ja sulkemisilmoitukset(2). Retkipaikassa Antti Kulmanen luettelee virkistysvyöhykkeen kolme luontopolkua, kuvaa dyynipolulla jopa metrin levyiset pitkospuut ja korostaa pysymistä merkityillä reiteillä poissa harjoitusvyöhykkeestä(3). Käynti on luonteva Vattajan uimarannan P-paikka -pysäköinnistä, jonne Kokkolan kaupunki sijoittaa infotaulun karttoineen, kesäkauden palvelut uimarantaympäristössä, kuivakäymälät sekä yhteys Karipolkuun; sama rantakaistaan kulkee Metsähallituksen ylläpitämä dyyniluontopolku rannan tuntumassa(1). Kierroksen alkupäässä tulee Ohtakarin beachvolley kentät (2 kpl) Ohtakarintien varrella. Vattajan kärjen luontotorni on 14-metrinen torni hiekkarannan ja ulapan äärellä muuttolintujen seurantaan sopivimpina kausina(1). Vattajan uimaranta tarjoaa uinnin ja hengähdyshetken, ja Vattajan uimaranta tulentekopaikka palvelee nuotiointia, kun pelisäännöt sen sallivat(1). Pitkäpauha pysäköintipaikka antaa vaihtoehtoisen tienvarsipysäköinnin kierroksen toiselle puolelle. Karipolku jatkaa matkaa mäntykankaille ja laavuille, ja lumisina talvina Vattajan latu -latuverkko osuu uimarannan palvelukeskittymään osin samaan kohtaan(1). Noudatettava lintujen pesimäaikaa 15.4.–31.7. koko Vattajalla ja seurattava Puolustusvoimien varoituksia sekä karttoja, jos tykistöharjoitukset sulkevat niemen osia(1)(2)(4).

Sulkaharjun luontopolku on noin 5,6 kilometriä pitkä meidän kartalla Vetelissä, Keski-Pohjanmaalla. Vetelin kunta kokoaa retken muiden ulkoilureittien joukkoon, ja ajantasaisimmat paikalliset lähtökohdat kannattaa tarkistaa Vetelin kunnan ulkoilu- ja aktiviteettisivulta(1). Keski-Pohjanmaa tunnetaan vaihtelevasta harju- ja suoluonnosta, jota tämä retki hyödyntää luontopolun muodossa. Visit Kaustisen seutu ylläpitää omansa nimellä esiintyvää kohdesivua koordinaateilla, mikä helpottaa Kaustisen seudulle suuntaavien suunnittelua(2). Vetelin kunnan uusiosivulla kerrotaan talkoissa kertyneestä noin 270 tunnin kunnostuksesta ja siitä, että parkkipaikalle pääsee autolla myös talvella(3). Retkipaikka kuvaa kävelyä yksityiskohtaisesti ja seuraa sinisiä merkintöjä myötäpäivään, poikkeaa Tapionpöydälle ja lähteelle sekä kertoo, miten nuoressa männikössä polku voi kastella lahkeet sateen jälkeen(4). Reitti nousee Sulkaharjun harjulle, kulkee harjun päällä ja tarjoaa hyvän tauon Sulkaharjun laavulla noin 2,1 kilometrin kohdilla lähtöpisteestä, laskeutuu suojellulle harjun itäreunalle ja tekee mutkan lännen kautta suonreunamaisemiin, joissa esiintyy muun muassa Veritaarnanneva-nimisiä suokohmia. Noin kilometrin kohdalla lyhyt merkitty piston reitti vie lähteelle, ja toinen noin sadan metrin sivulenkki vie Tapionpöydälle eli matalaan pöytäkuuseen. Lisätietoa istumapaikoista, polttopuusta ja laavun sijoittelusta löytyy meidän Sulkaharjun laavu -sivultamme. Pohja on kapeaa metsäpolkua, ja matalammilla kohdilla kasvusto voi kastella, joten retkipäiväkirjat suosittelevat vesiä pitäviä jalkineita ja pitkiä lahkeita märällä kelillä(4). Reitillä on siltoja, joista yksi on kuvattu liukkaaksi ja kuluneeksi, joten askel kannattaa malttaa erityisesti kostealla(4). Noin neljän kilometrin tienoilta löytyy toinen piknik-taukopaikka ennen paluuta parkkia kohti, ja risteyksessä on opasteet Kärmenevan pistolle, jos haluaa lisää avoimempaa suomaisemaa(4).

Jatkonkosken polku on lyhyt patikointiosuus vaihtelevassa metsä- ja suomaisemassa Lestijoen varrella Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Jalkaosuus on noin 1,2 kilometriä suuntaansa Raiviontien päässä olevalta parkkilevikkeeltä Jatkonkosken kodalle, eli kävelemällä edestakaisin kertyy noin 2,4 kilometriä(1). Ajantasaiset ohjeet, nuotiopaikan käyttö ja käytännön tiedot löytyvät Visit Lestijärvin Jatkonkoski-sivulta(1). Reitti kulkee osittain pitkospuilla ja sopii monelle lapsiperheelle lyhyen matkan ansiosta(1). Jatkonkosken kodalla on kota, ulkotulipaikka ja puulato, josta voi noutaa polttopuita nuotiota varten(1). Lestijokeen istutetaan vuosittain lohta, ja koskialue houkuttelee kalastajia päiväretkelle(1). Kaustisenseudun melontajutussa Jatkonkosken taukopaikka kuvataan rauhalliseksi: muutaman melottu kilometri, kota ja tulipaikka makkaranpaistoon ja nokipannukahviin, ja pitkospuet, joiden ansiosta taukopaikalle pääsee myös maantieltä jalan(2). Lesti-Hunterin Lestijoen reittikuvaus mainitsee joen puolella samassa kohdassa kodan, käymälähoidon tarpeen ja nuotiopaikat melojan näkökulmasta(3). Kävelyreitti kohtaa Lestijoen melontareitin Jatkonkosken kodalla, joten vaeltajat ja melojat jakavat usein saman taukopaikan. Virtaa seuraavat melojat jatkavat avarammille suoalueille ja seuraaville taukopaikoille, kuten Raivion tulipaikalle alavirtaan(2)(3). Vuosina 2019–2022 toteutettu Lestijokilaakson yläjuoksu -investointihanke uusi viitoituksia, pitkospuita ja taukopaikkoja, myös Niskankorpi–Jatkonkoski-välillä(4).

Lautta-aikataulut, lippukauppa ja saaren käyttösäännöt kannattaa tarkistaa ensin City of Kokkola Tankar -ulkoilusivulta(1) ja Visit Kokkola Tankar -luontomateriaalista(2). Tankarin luontopolku kulkee noin 1,1 km ympäri majakkasaarta Kokkolan edustan saaristossa Perämerellä; moni esite pyöristää merkityn kierroksen mittaa noin 1,5 kilometriin(1)(2). Saari kuuluu Luodon saariston Natura 2000 -alueeseen, ja maisemaa hoitavat muun muassa kesäiset laidunlampaat(2). Saarelle pääsee pääasiassa kesäkaudella meriteitse. Matkustajat nousevat tavallisesti kyytiin M/S Jenny -alukselle Kokkolan Meripuistosta, Meritie 7; meno-paluun matka-aika on usein luokkaa 1,5 tuntia suuntaansa aikataulurunneilla, ja liput hankitaan käytännössä verkosta ennakkoon(1)(2). Satamavyöhykkeeltä luontopolku kulkee opastaulujen, majakka- ja lintuasemaryhmityksen sekä lintutornin kautta. Noin puolivälissä kierrosta reitti kulkee Tankar, betonilaituri -nimisen betonisen pienvenelaiturin ohi meren puolella. Maasto vaihtelee sataman tuntuman leveistä pitkospuista kapeampaan, helppoon saarenpolkuun. Visit Kokkola kertoo, että sataman pitkospuut sopivat pyörätuolille ja lastenvaunuille Tankarin kirkolle ja Café Tankariin asti, mutta koko luontopolku ei ole esteetön ja vaatii jalkineilta pitoa(2). Lintujen pesimäaikana 15.4.–31.7. pohjoiskalliot ja merkitsemätön maa on suljettu; liiku vain merkityillä poluilla ja pitkospuilla(1)(2). Koirat ovat tervetulleita kytkettyinä(2). Retkipaikka-artikkelissa Luontopolkumies kuvaa, miten opastetut ryhmät lähtevät usein kirkolta ja omatoimiset kävijät jatkavat luontopolkua—hiljainen kierros tornin ja taulujen kautta jää reilusti alle puoleen tuntiin, kun mittaa on luokkaa kilometri(3). BirdLife Keski-Pohjanmaa kertoo Tankarin lintuaseman pitkästä rengastus- ja yömuuttotyöstä Suomen valovoimaisimman majakan liepeillä—hyvä tausta sille, miksi pesimärajoitukset ovat tiukat(4). Kesällä saarella on muun muassa Café Tankar, laavu nuotiopaikalla, kuivakäymälöitä, sauna ja majoitusvaihtoehtoja, vuonna 1754 rakennettu pieni puukirkko, hylkeenpyyntimuseo ja vierassatama(1)(2)—tarkemmat palvelut kannattaa verrata omien kohteidemme sivuihin.

Valkiaisen polku on lyhyt, koko perheelle sopiva kävely Lestijärvelle Keski-Pohjanmaalla eräjärvi Iso-Valkiaisen rantaan. Reitti sijaitsee Lestijärvellä. Visit Lestijärvi kuvaa Iso-Valkiaista runsaskalaiseksi järveksi, jonka rannalla ovat kota, ulkotulipaikka ja rannan puuliiteristä saatavat polttopuut; suon ja metsän puolella on marjastus- ja sienestysmaastoa(1). Lestijärven retkeilysivuilta löytyvät alueen kartat, retkietiketti ja käytännön vinkit(2). Reitin pituus on noin 0,7 kilometriä suuntaansa tienvarsipysäköinniltä järven rantaan. Polun päässä ovat yhdessä Valkiainen kota, Valkiainen tulentekopaikka ja Valkiainen käymälä: luonteva paikka makkaranpaistoon, kotaan pysähtymiseen ja kuivakäymälään ennen paluuta samaa reittiä. Polttopuut ovat rannan puuliiterissä(1). Kulku kulkee juurakkoisen metsäpolun ja pitkospuiden kautta suo- ja järvimaisemassa; alueellinen reittikuvaus mainitsee pitkospuut ja helppokulkuisuuden myös lapsille(3). Kalastukseen tarvitaan voimassa oleva lupa(1). Reittien ja matkailupalvelujen Keski-Pohjanmaa mainitsee alueella myös geokätköjä(3). Ajantasaisimmat tiedot polttopuista, kunnossapidosta ja mahdollisista rajoituksista löytyvät Visit Lestijärven Iso-Valkiainen -sivulta(1).

Pysäköinnista, rantareitin talvikunnossapidosta, nuotionpuista uimarannalla ja lintutornin sulkemisesta löytyvät ajantasaisimmat tiedot Kokkolan kaupungin Laajalahden ulkoilusivuilta(1). Visit Kokkola kuvaa Laajalahden koko päivän retkikohteena: luontopolku, lintubongaus kahdesta tornista, täysmittainen frisbeegolfkenttä, pitkospuita dyynien läpi hiekkarannalle ja rantalentopalloa rannan tuntumassa(2). Ympäristöhallinnon Natura-kuvaus kertoo, miten Laajalahti padottiin merestä irti vuonna 1969, miksi rantaniitty on tärkeä kahlaajille ja vesilinnuille ja mitä luontotyyppejä SPA-alue suojelee(3). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä meidän kartallamme. Kulku on helppoa rantalehdossa ja järviruovikossa pitkospuita pitkin, ja reitti on merkitty viittaopastein ja maalimerkein(1). Alussa kulku kulkee Laajalahti Frisbeegolf -kohteen ohi Hietanokantiellä. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Laajalahden lintutorni; Kokkolan kaupunki on sulkenut tornin turvallisuussyistä kuntotarkastuksessa löytyneiden vaurioiden vuoksi, ja kunnostusvaihtoehtoja selvitetään—Laajalahden lintupiilo ja uudempi Hietanokan lintutorni uimarannan lähellä palvelevat edelleen tarkkailua(1). Reitin varrella on tietoa luonnosta; männiköt, fossiiliset dyynit, hiekkarannat, tervalepikot ja rantaniityt kuuluvat Öjanjärven rantaan Natura-lintuvesialueella(1)(3). Huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun lintujen pesimäaika on hyvä pitää mielessä ruovikoissa liikuttaessa(1). Samalta pysäköintialueelta lähtee myös Ulkoilureitti Laajalahti rantareitti/talvipolku, lyhyempi rantalenkki Laajalahden uimarannan, esteettömän käymälän ja grillikatoksen kautta; rantareitille tehdään talvikunnossapitoa(1). Talvella latu kulkee Koivuhakkaan saakka, ja sama maisema yhdistyy myös Laajalahti - Patamäki 6,2 km Latu -hiihtolatuun pidemmälle hiihtohetkelle(1). Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaan rannikolla. Laajalahti on kaupungin suosituimpia virkistysrantoja ja avoinna ympäri vuoden jokamiehen oikeuksin huomioiden uimarannan rajoitukset(1).

Elba–Harrbådan on noin 1,6 kilometrin merkitty kävelyosuus Kaustarinlahden rannalla Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla Harriniemen lintutornin ja Rummelön lintutornin välillä. Se sijoittuu samaan Rummelö–Harrbådan lintuvesi- ja ranta-alueeseen, jonka Kokkolan kaupunki ja valtakunnalliset ulkoiluluettelot kuvaavat Natura 2000 -kohteena: matalat vedet, ruovikot, niityt ja lehtomaisemat sekä tärkeä levähdysalue vesilinnuille ja kahlaajille(1). Luontoon.fi esittelee laajemman Rummelö–Harrbådanin luontopolkuverkoston samassa maisemassa(2). Harriniemen lintutornilla olet jo lintuveden äärellä: torni on luonteva ensimmäinen pysähdys lahden seuraamiseen. Noin 1,3 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Rummelön lintutorni, toinen näköalapaikka ruovikon ja rantaniittyjen ylle. Tornit rajautuvat lyhyen suuntaissuuntaisen osuuden päihin ja tekevät retkestä yhtä lailla linturetken kuin kävelyreitin. Samassa kytkeymässä kulkee myös muita reittejä: talvisin esimerkiksi latu Trullevi–Harbåda ja Elban ladut, pidempi Luontopolku Rummelö–Harrbåda -vaelluslenkki, Santahakan laavun varrella kulkeva Vanhan Kallen kinttupolku sekä yhteydet Sannanrannan kävely- ja latuverkostoon. Pidemmän päivän voi rakentaa yhdistämällä tämän osuuden näihin reitteihin tai käyttämällä Nuorisokeskus Villa Elban pihapiiriä tauko- ja palvelupaikkana. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvareportaasi kuvaa leveitä pitkospuita kosteissa ruovikoissa, paikoin erittäin märkää maastoa kesälläkin, vihreitä nuoliopasteita, kesäisin rantaniityillä laiduntavia lampaita sekä Harrbådan vanhaa loistovärin aluetta tornien takana—hyvä käytännön kuva siitä, miltä laajempi polkuverkosto tuntuu jalkojen alla(3). Sulkuajat, pesimäaikaiset rajoitukset ja naapuripolkujen kunnostukset kannattaa tarkistaa Kokkolan kaupungin Rummelö–Harrbåda -sivuilta(1) ja Luontoon.fi:stä(2).

Soidinkallion luontopolku on noin 18,3 kilometrin päiväretki Halsualla Keski-Pohjanmaalla Suomenselän suometsä- ja aapasuomaisemissa. Reitin kuvaukset, laavut ja lyhyempien osuuksien yhteys kyliin löytyvät parhaiten Halsuan kunnan matkailusivuilta(1). Sama reittiviiva tuo retkeilijän Soidinkallion laavulle noin 5,6 kilometrin kohdalla pohjoisesta päin; laavu sijaitsee kallioisella kohdalla laajoin näkymin suolle—luonteva taukopaikka ennen kuin polku kääntyy etelään metsän läpi Käpylää kohti. Isoharjun urheilualueen lähellä reitti kulkee Sylyvin laavun ja Halsuan kuntoportaiden (Köyhäjoentie 237) ohi; ulkoliikuntasivuilla kerrotaan esteettömästä käymälästä portaiden alapuolella ja Sylyvin laavusta aivan portaiden lähellä(3). Vaellusreitti kulkee samassa maastossa talvisin valaistun Isoharjun ladun ja ympäri vuoden käytössä olevan Isoharjun kuntopolun kanssa sekä Halsua DiscGolfParkin, Käpylän pesäpallokentän, Meriläisen pallokentän ja Käpylän urheilukentän ohi—hyviä maamerkkejä, jos liityt reittiin taajamassa. Laajemmassa verkostossa Halsua mainitsee muun muassa Pikkumyllyn ja Soidinkallion laavut sekä Lovelammen hirsikodan nuotiopaikkoineen ja kertoo, että Soidinkallion laavulle ja Lovelammen kodalle pääsee kulkemaan myös Liedeksestä lyhyempänä päiväretkenä(1). Suomi.fi tiivistää Halsuan luontoreittien, laavujen ja kotien käyttösäännöt: polttopuuta on käytettävissä säästeliäästi, koirat pidetään kytkettyinä ja roskaton retkeily on perusperiaate; palvelun toteuttaa Halsuan kunta(2). Matkailusivuilla korostuvat myös peuratokat ja muu villieläinhavainnointi, syyskesän marjat ja sienet sekä avoimet suonäkymät, jotka tekevät maisemasta tyypillisen sisämaan Keski-Pohjanmaan(1).

Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Vanhan Kallen kinttupolku on helppo, merkitty kävelyreitti, noin 4,6 kilometriä suuntaansa Santahakan ulkoilualueen ja Harriniemen välillä. Kokkolan kaupunki luokittelee sen helpoksi retkeilyreitiksi kaupungin reittiluettelossa(1). Jaetun Rummelö–Harrbådan lintuvesi- ja ranta-alueen—Natura 2000, matalat vedet, ruovikot ja niityt—ajankohtaiset säännöt ja palvelut ovat Rummelö–Harrbåda -sivuilla(2); samat sivut kuvaavat, miten rantaverkosto yhdistää Villa Elban, Rummelön ja Harrbådan lintutornit sekä ladattavat karttalehdet, joilla myös tämä reitti näkyy(2). Santahakan puolelta reitin varrella on pian Santahaka, laavu eli laavu nuotiopaikkoineen ja pöytine—tauolle ennen tai jälkeen metsäosuuksien. Noin 3 kilometrin kohdalla olet lähellä Rummelön lintutornia, kohotettua näköalapaikkaa ruovikon ja Kaustarinlahden reunan ylle. Reitti päättyy Harriniemen lintutornin lähelle Harriniemessä; Rummelö–Harrbåda -sivuilla kuvataan molemmat tornit osaksi samaa 236 hehtaarin lintualuetta, opastein ja infotauluin merkityiltä reiteiltä ja pysäköintialueilta(2). Koska reitti ei ole lenkki, useimmat kulkevat saman polun edestakaisin (noin 9,2 km paluu) tai yhdistävät päivän naapurireitteihin: Elba–Harrbådan tornien välillä, Luontopolku Rummelö–Harrbådaan, Sannanranta talvipolkuun, Santahaan kuntopolkuun tai talvisin esimerkiksi latuihin Latu Santahaka–Elba ja Latu Santahaka–Harrbådan, jotka kulkevat samalla rantaosalla. Retkipaikan kuvareportaasi laajemmista Rummelön rantapoluista kuvaa pitkospuita kosteissa ruovikoissa, paikoin märkää maaperää kesälläkin ja laiduntavia lampaita niityillä—hyvä käytännön kuva siitä, miltä yhteinen Kaustarinlahden reuna tuntuu jalkojen alla(3).

Valkeisen kierros kulkee meidän kartalla noin 5,2 kilometriä erittäin kirkasvetisen Valkeisjärven ympäri Lestijärvellä, Keski-Pohjanmaalla. Järveen laskee lukuisia pohjavesilähteitä, joten vesi on poikkeuksellisen kirkasta ja hiekkapohjaa kalatorvineen voi ihailla rannalta. Reitin kuvaus, taukopaikat ja käytännön vinkit löytyvät Visit Lestijärven reittisivulta(1); siellä mainitaan myös pitkospuiden helpottamat suokohdat, puolivälin taukopaikka laavuineen, tulisijoineen, yöpymislaavuineen ja kuivakäymälöineen sekä runsaat luonnon penkit rannoilla. Useat kuvaavat kiertävänsä vastapäivään; kumpikin kiertosuunta on merkitty kävijöiden kuvauksissa(2). Noin 0,2 kilometrin kohdalla polku kulkee Valkeisen uimaranta -alueen ja Valkeisjärven leirintäalueen frisbeegolfradan vierestä, mikä sopii uintiin tai frisbeegolfiin kävelyn jälkeen. Taukoklusteri on Pökkelöniemen laavu noin puolen matkaa, ja Valkeinen tulentekopaikka sijoittuu lähelle kierroksen loppupäätä palveluiden suuntaan. Patikoinnin jälkeen voit ruokailla Valkeisjärven leirintäalueella tai kokeilla minigolfia Visit Lestijärven(1) esimerkkien mukaan. Maasto vaihtelee rantapolkua, kangasta, lyhyitä tieosuuksia ja suon pitkoksia; reittiä kuvaillaan usein perheystävälliseksi, vaikka alkumatkan kivikko ja kosteat kohdat suosivat napakampaa jalkinetta(1)(2). Retkipaikka kertoo vihreistä merkeistä Valkeisen kiertoon ja oranssista yhteysosuudesta Peuran polkuun(2). Yhteys laajempaan Peuran polku (Lestijärvi) -päiväretkiristiikön ja päivittää varsinaiseen Peuran polku runkoreitti E6 -rungoon jatkaa tutustumista eräjärviin kierroksen jälkeen. elinanmatkalaukussa kuvaa pitkospuiden kaarta kohti Pökkelöniemeä ja Valkeisen rauhallista rantahiekkaa(3). Koirat kannattaa pitää kytkettynä ja noudattaa Visit Lestijärven retkeilyohjeistuksessa korostettua retkietikettiä(1).

Salamanperän luonnonpuiston polku on noin 7,2 kilometrin pituinen, merkitty yhdysosuus Salamajärven kansallispuiston Koirasalmen palveluryhmän ja Kivijärven Risuperän pysäköintialueen välillä. Metsähallitus huolehtii sekä luonnonpuistosta että kansallispuistosta: tiukemmat rauhoitussäännöt ja ajankohtaiset tiedotteet kannattaa lukea Luontoon.fi-palvelun Salamanperä-sivuilta(1), ja Koirasalmen parkkipaikat, taukopaikat sekä Peura-polkuverkostoon liittyminen löytyvät Luontoon.fi-palvelun Salamajärven kansallispuiston retkeilysivuilta(2). Käytännön maastokuvaukseen sopii Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kirjoitus, jossa keltainen merkintä vie kohti Risuperän parkkipaikkaa ja matkaa kuvataan noin seitsemän kilometrin mittaiseksi(3). Kivijärvi on karttamme kunta ja Keski-Pohjanmaa maakunta, johon reitti sijoittuu. Reitin alku osuutuu Koirasalmen kansallispuiston palveluihin: Koirajärvi pysäköintialue, Pieni-Koirajärvi pysäköintialue, Koirasalmen uusi pysäköintialue ja Koirajärven urheilukalastusalue Koirasalmentie 1220 -osoitteessa. Koirasalmi luontotupa, Koirasalmi kotalaavu, Koirasalmi telttailualue, kota, Koirasalmi saunan laituri, Koirasalmi tulentekopaikka veneranta, Koirajärvi tulentekopaikka länsirannalla, Koirasalmen tulentekopaikka 2 ja Koirasalmi kämppä tulentekopaikka Salamajärvi sijoittuvat kävelyä aloittavan rykelmän tuntumaan. Noin 0,3 kilometrin kohdalla Heikinlampi parkkipaikka, Heikinlampi kotalaavu ja Heikinlampi liiterikäymälä palvelevat niitäkin, jotka yhdistävät matkaan Metsäperäläisen taipaleen tai Vasan kierroksen(3). Varsinainen luonnonpuisto-osuus vaatii pysymään merkityllä reitillä—satunnaiset poikkeamiset, marjastus ja muut poikkeukset rajoittuvat sääntöjen mukaan(1)(3). Maasto on kivikkoista männikköä, juurikkaita polkuja ja lyhyitä pitkossulkuyksityiskohtia; Luontopolkumies mainitsee vuoden 2021 pitkosparannuksia viereisillä reiteillä, kapean polun ja sateen jälkeen märät heinät(3). Retkipaikka kuvaa suoniittylatoa, pirunpeltoa, Kangasjärven rantaan tulevaa risteystä Pahapuron lenkin kanssa ja rauhoitusalueen tunnelmaa(3). Luonnonvalo.netin teksti täydentää kuvaa aarniometsiköstä ja suomaisemista matkalla kohti Salamanperää osana lyhyttä iltalenkkiä(4). Pidempiä päiviä voi rakentaa Koirasalmella risteävistä reiteistä: vihreä Pahapuron lenkki palaa luontotuvalle, Metsäperäläisen taival jatkaa itään Heikinlammelta, Vasan kierros kiertää Pienen Koirajärven, ja Hirvaan kierros sekä Vaatimen kierros linkittyvät laajempaan Peuran polun runkoverkkoon. Pahapuron lenkin esite PDF-muodossa täsmentää Metsähallituksen vaikeus- ja kestoarvioita päällekkäiselle verkostolle(5).

Tämä sivu kuvaa lyhyttä Peuran polun osuutta Lehtosenjärven rannalla Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 0,4 kilometriä, eikä se ole silmukka; se vie Lehtosenjärvi kotalaavulle ja samaan ranta-alueeseen kuuluvaan Lehtosenjärvi liiterikäymälään. Koko Peuran polku ‑reitistö on noin 115 kilometrin merkitty vaellusverkosto, joka kulkee Lestijärvellä ja naapurikunnissa ja mm. Salamajärven kansallispuiston kautta; Visit Lestijärvi kokoaa yhteen verkoston rakenteen, hyviä lähtöpisteitä Lestijärven lähellä ja karttojen saatavuuden(1). Tämän järvenrannan taukopaikan kota-laavu, polttopuusuoja ja saapuminen Lehtosenjärven parkkipaikalta on parhaiten kuvattu Lestijärven kunnan Lehtosenjärvi-sivulla(2). Luontoon.fi esittelee Peuran polku runkoreitti E6 ‑runkolinjan osana eurooppalaista E6-kaukovaelluskäytävää(3). Täältä voi jatkaa suunnittelussa runkoreitille, Hirvaan kierrokselle, Nielujärven polulle ja pidemmälle Peuran polku (Lestijärvi) ‑jaksolle, jotka jakavat samaan verkkoon kuuluvia taukoja kuten Lehtosenjärven. Vuosina 2019–2022 EU-rahoitteinen kunnostushanke uusi noin 40 kilometrin osuuden Lehtosenjärveltä Reisjärven Petäjänmäelle: uusia pitkospuita myös Lehtosenjärvellä, laavuja, opasteita ja muuta kunnostusta(4). Maisemassa korostuvat vanha kuusikko, suot ja eräjärvimaisema(2). Visit Lestijärvi muistuttaa, että kesäkaudella reittimerkit näkyvät puihin maalattuina; talvella lumi voi peittää merkinnät ja hangilla tarvitaan sukset tai lumikengät(1).

Lasten luontopolku Sysilammella on lyhyt, lapsiperheille sopiva merkitty retkeilypolku, jonka pituus on kartallamme noin 1,1 kilometriä Salamajärven kansallispuistossa. Reitti kulkee Perhon alueella; kansallispuisto levittäytyy myös naapurikuntiin. Keski-Pohjanmaa yhdistää tällä seudulla helposti järvi- ja suomaisemat, ja Perho sijaitsee juuri tässä rajavyöhykkeessä. Suojelualueen ohjeet, kausitiedotteet ja virallinen reittiluettelo löytyvät Metsähallituksen Salamajärvi-sivuilta Luontoon.fi:ssä(1). Visit Jyväskylä Region kuvaa puistossa olevan 1,5 kilometrin lasten luontopolun osana rengasreittejä ja ohjaa tarkempiin Luontoon.fi-tietoihin palveluista(2). Retkipaikan Salamajärvi-oppaassa Lasten luontopolku mainitaan helppoon luontokokemukseen Sysilammen autiotuvan pihapiiristä, ja viereinen Pakosuon kierros esitellään samalta tukikohdasta lähtevänä suoluontolenkkinä(3). Maastossa polku tuo nopeasti Sysilammen rantaan: Sysilampi laituri Salamajärvi sopii veneen laskuun ja uimareille, Sysilampi sauna Salamajärvi ja Sysilampi vuokratupa palvelevat saunojia ja mökkiä varanneita, ja Sysilampi autiotupa tarjoaa avoimen autiotuvan. Kaksi virallista nuotiopaikkaa, Sysilampi tulentekopaikka Salamajärvi ja Sysilampi tulentekopaikka 2 Salamajärvi, sekä Sysilampi porakaivo täydentävät rantasolmun palveluita. Pysähdykset sijoittuvat reitin loppupään muutaman sadan metrin sisään, joten retki toimii kevyenä alkulenkkinä ennen uintia, saunaa tai evästä. Sama Sysilammen risteys kytkeytyy myös Peuran polku runkoreitti E6:een, Hirvaan kierrokseen ja Pakosuon kierros luontopolkuun, jos ryhmä kaipaa pidempää suolenkkiä tai retkeilyverkon selkärankaa. Pinta pysyy pääosin helppona metsäpolkuna pienille jaloille; tuulitakki kannattaa pakata, koska lyhyet suonreunaosuudet tuulettavat. Sysilammen pysäköinnistä ja tuvista löytyy itsenäisiä selosteita, mutta nuotion kanssa noudatat aina Metsähallituksen Luontoon.fi-ohjeita(1).

Kaunisvesi puulajipuiston polku on noin 0,9 kilometrin lenkki Kaunisveden rannalla Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Reitti kulkee järven vierustan puulajipuiston läpi ja palaa lähelle KAUNISVESI eräkämppää, jossa kannattaa pitää tauko ennen kierteen sulkemista lähtöpisteeseen. Kyseessä on helppo, opettavainen kävely eri puulajien ja opastaulujen parissa, ei kunnon päivävaellus. Kokkolan kaupungin ylläpitämä ulkoilureitistö on laaja; virallisilla ulkoilureitti- ja luontopolku-sivuilla kerrotaan muun muassa merkinnöistä, reittiluokista ja siitä, mistä saa ajantasaisimmat tiedot kunnan reiteistä(1). Kokkola on Suomen kymmenes kansallinen kaupunkipuisto (päätös 2020). Kansalliset kaupunkipuistot esittelee alueen merellisyyttä, maankohoamisrannikon tarinaa ja kaupunkipuiston laajuutta maa- ja vesialueineen(2). Visit Kokkola kokoaa kävely-, pyöräily- ja saaristovinkkejä ja ohjaa käytännön ulkoilutietoihin usein Kokkolan kaupungin sivuille(3). Kalapaikka.net antaa Kaunisvedelle Kokkolassa järven perustietoja, kuten noin kuuden hehtaarin pinta-alan, joka auttaa järvimaiseman hahmottamisessa ja on hyödyllinen erityisesti kalastajille(4); kalastukseen tarvittavat luvat ja säännöt ovat heidän portaalessaan. Lisätietoa kämpästä löytyy meidän KAUNISVESI eräkämppä -sivultamme.

Ajantasaiset tiedot pysäköinnistä, merkinnöistä, vaativuudesta ja taukopaikoista löytyvät Kokkolan kaupungin Ruotsalon luonto- ja perinnepolku -sivulta(1). Lenkki on noin 6,4 kilometriä Ruotsalon kylässä Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla, ja se yhdistää metsäteitä, vanhoja polkuja ja lyhyitä kylätieosuusia rauhallisessa maalaismaisemassa. Noin 2,75 kilometrin kohdilla reitti ohittaa Vähäjärvi, laavu -taukopaikan Vähäjärven itärannan tuntumassa. Kaupungin kuvauksen mukaan laavulla on nuotiopaikka, puuliiteri, ulkokäymälä ja melonnan rantautumispaikka(1). Sama lähde kertoo kalkkipitoisesta maaperästä ja ainutlaatuisesta kasvillisuudesta sekä siitä, että reitin varrella kulkee lehtosuojelualuetta, jolla esiintyy harvinainen soikkokaksikko(1). Ruotsalon kyläyhdistyksen infotaulut valottavat paikallista historiaa ja luontoa(1). Myöhemmin reitti kulkee Ruotsalon koulun urheilupaikkojen ohi: Ruotsalon koulun voimistelusali, Ruotsalon kaukalo ja Ruotsalon pallokenttä löytyvät Ruotsalon kylätie 72:n kulmasta. Samasta nurkasta on lyhyt yhteys latuun Ruotsalon koulun latu ja kuntorataan Ruotsalon koulun kuntorata. Vähäjärven lehto ja Ruotsalon letot muodostavat Natura 2000 -kokonaisuuden; ymparisto.fi kuvaa alueen letto- ja lehtokasvillisuutta sekä suojeluperusteita(2). Kokkola Karleby -blogin kävelykertomus laavulta kuvaa sinisiä puunuolia ja maalimerkkejä, pitkospuita kosteissa kohdissa ja kevyttä etenemistä kuivalla säällä lenkkareilla sekä opastauluja järven ja kylän historiasta. Tekstissä viitataan myös muistomaihin kuten Hirsipuunpelto ja Murhapaalu sekä kivikkorinteikkoon Hopiakallion uimapaikan liepeillä(3). Tarina on yhden retkeilijän kesäkuinen kokemus; tarkista kaupungin sivu, jos haluat varmistaa merkintöjen ja kunnossapidon tilanteen(1).

Pakosuon kierros luontopolku on noin 4,4 kilometrin kesäinen lenkki Salamajärven kansallispuistossa Sysilammella Perhon kunnassa Keski-Pohjanmaalla. Ajantasaiset kartat, määräykset ja palvelutiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Pakosuon kierros -reittisivulta Luontoon.fi:ssä(1). Retkipaikan Salamajärvi-oppaassa Pakosuon kierros mainitaan lyhyiden Sysilammelta alkavien luontopoluista, jotka esittelevät alueen elinympäristöjä ja lajistoa(2). Jenny Klemetin Retkipaikkaan kirjoittamassa syksyisessä jutussa polku kuvataan pitkosruosteiseksi avosuon yhdistelmäksi ja pätkiksi vanhaa metsää; hän käytti kierrosta kevyenä aamulenkkinä ja otti termoksen mukaan, koska suon ympäryksellä ei ole erillistä tuulensuojaa eikä tulipaikkaa varsinaisen lenkkiosuuden varrella(3). Sydän rinnassa, reppu selässä -blogin Salamajärvi-artikkelissa reittiä kehutaan naapurilenkkejä monipuolisemmaksi: enimmäkseen suoavaruutta, mutta polku nousee myös matalille metsäsaarekkeille ja kulkee pienen suolammen rannassa, ja kärsivällisellä kävelyllä voi olla mahdollisuus nähdä metsäpeuroja(4). Retken voi jakaa kahteen kerrokseen. Sysilammen tukikohdassa ennen tai jälkeen kierroksen käytössä ovat käytännön palvelut: Sysilampi porakaivo, Sysilampi laituri Salamajärvi, Sysilampi sauna Salamajärvi sekä kaksi nuotiopaikkaa, Sysilampi tulentekopaikka Salamajärvi ja Sysilampi tulentekopaikka 2 Salamajärvi—hyödyllisiä uinti- ja saunareissun jälkeen sekä ruoanlaittoon, kun sää ja säännöt sen sallivat. Noin puolen kilometrin päässä reitin varrella Sysilampi pysäköintialue toimii autolle selkeänä lähtöpisteenä; moni kävelee sieltä pitkoslenkille ja päätyy lenkin lopussa Sysilampi vuokratuvan ja Sysilampi autiotuvan luokse. Laajempi reitistö yhtyy samaan solmuun: Peuran polku runkoreitti E6 kulkee samojen Sysilammen pisteiden kautta, Hirvaan kierros on puiston suurempi vaellusrengas ja Lasten luontopolku on samaiselta piha-paikalta lähtevä lyhyt perhelenkki. Maasto pysyy helppona pitkospuiden osuilla; metsäsaarekkeilla on luonnonpohjaista polkua ja juuria. Perheille riittää mukavaan tahtiin noin tunti tai hieman yli, ja tuulitakki kannattaa pakata, koska avosuo tuulettaa voimakkaasti. Tarkista Luontoon.fi:stä ennen lähtöä suojelualueen ohjeet, mahdolliset huoltotiedotteet ja käytös metsäpeurojen lähellä.

Kansallinen reittikuvaus ja karttamerkintä löytyvät Luontoon.fi-sivulta Pirttijärven eräpolku(1). Visit Kaustisen seutu esittelee lyhyesti kierroksen, Pirttijärven koordinaatit, ylläpitäjäksi Välikannuksen Metsästysseuran ja suosittelee kulkemaan lenkin vastapäivään(2). Hanneleen Täyttä elämää -blogi ja Mtbfin-sivuston Kannus-kuvaus korostavat, kuinka selvästi metsästysseura on merkinnyt reitin ja kuinka monta infotaulua matkalla on(3)(4). Reitin pituus on noin 3,6 kilometriä, ja se kiertää helppokulkuisena lenkkinä sekametsää ja Pirttijärven rantavyöhykettä Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla. Reitin varrella kulkee muun muassa pieniä soita ja metsää, ja Linnanharjun korkeimmalla kohdalla on tunnettu jätinkirkko Hiidenlinna(3). Pirttijärvi padottiin lintujärveksi 1980-luvulla, ja lintutornista avautuu hyvä näkymä ruoikkoiselle järvelle(3). Lenkin loppupuolella Pirttijärven laavu ja Pirttijärven lintutorni muodostavat Pirttijärven taukopaikan: laavu, nuotiopaikka ja torni tarjoavat tauon, eväät ja lintujen seurannan(2)(3). Samoissa retkikuvauksissa laavulla on näkynyt polttopuita(3)(4). Maastossa on selkeät maalimerkit ja useita infotauluja; osa tauluista leikkii ulkoilun ”liikennemerkeillä”, joista kävijät usein ottavat kuvia(3)(4). Polku on pääosin helppo, mutta kapeita pätkiä ja kiveltä kivelle -kulkua esiintyy, joten reitti ei sovellu esteettömäksi tai tasaisen alustan tarpeeseen(3). Kuivalla säällä pärjää tavallisilla lenkkikengillä(4). Paikallisissa teksteissä samaa kokonaisuutta on kutsuttu myös Mannilan luonto- ja eräpoluksi(4).

Trullevin niemen ajantasaiset tiedot, palvelut ja kartat löytyvät Kokkolan kaupungin Trullevi-sivulta(1). Reitti sijaitsee Kokkolassa Keski-Pohjanmaalla. Trullevin lenkki on noin 2,8 kilometrin mittainen kävelyrengas Trullevin niemellä kaupungin pohjoispuolella, Valkohietan ranta-alueen ympäri. Reitti kulkee Valkohiedan uimapaikan ja Valkohietan laavun kautta: hiekkaranta, pukukopit, laavu ja evästelypaikka metsän reunassa. Sama metsä- ja rantavyöhyke jatkuu pidempänä Trullevin retkeilyreittinä kohti kalasatamaa, Rastimajaa ja Roskarukan aluetta; talvella Latu Rastimaja-Trullevi-Rastimaja -latu kulkee samalla niemellä. Retkipaikka kuvaa laajemmin Trullevin perheystävällistä retkeilyä, uimarantoja, Pirunpeltoa, kalasataman lintutornia ja syksyn marjoja(2). Visit Kokkola mainitsee Salmi AR -sovelluksen Trullevin retkeilyreitin varrella: virtuaaliopasteet kertovat maankohoamisesta(3).

Reitti kulkee Kokkolassa ja on noin 10,1 km pitkä kapealla, merestä kohonneella niemellä keskustan pohjoispuolella Keski-Pohjanmaalla. Ajankohtaisista palveluista, talvisäännöistä ja lähtöpisteistä löydät parhaat tiedot Kokkolan kaupungin Trullevi-sivuilta(1). Sama reitti on myös Luontoon.fi-palvelussa(2). Merenpuoleinen osuus kuuluu Kokkolan kansalliseen kaupunkipuistoon(1). Pinta on leveää kivituhkaa ja soraa, ja janareitillä on mäkiä(1). Kesällä reitti sopii kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn; talvella sama linja on hiihtolatu ja vain hiihtäjien käytössä(1)(3). Paula Gastonin Retkipaikka-artikkeli kuvaa perheystävällisiä uimapaikkoja Punakallioilla ja Valkohiedalla, marjastusta syksyllä ja lintujen tarkkailua ulommaisille rannoille(3). Matkan varrella ohitat lähtöä seuraten Ulkometsän päiväkodin salin, sitten Punakallion uimapaikan länsirannalla nuotiopaikkoineen ja pukukoppeineen(1). Edempänä Valkohietan laavu ja Valkohiedan uimapaikka ovat yhdessä hiekkarannalla—uintiin, laavutaukoon ja kuivakäymälöihin(1)(3). Eteläisessä päässä Roskarukan ulkokuntosali, Roskarukan skeittipaikka, Roskarukan lähiliikuntapaikka ja kaksi erillistä kuntoportaita ovat samassa ryppäässä, joten luontolenkin voi yhdistää lyhyisiin voima- tai pelitaukoihin. Valkohietan laavulla haarautuu lyhyt Trullevin lenkki, jos haluat ylimääräisen kierroksen ennen paluuta(1). Talvella sama ranta käytävällä yhdistyy useisiin latuihin, kuten Latu Halkokari-Rastimaja, Latu Rastimaja-Trullevi-Rastimaja ja Halkokarin latu Rastimajan ja Halkokarin suuntaan(1).

Kauhalammen polku on noin 0,9 kilometrin kevyt kävely Kauhalammen rannalla Perhossa. Keski-Pohjanmaa on tässä osassa Suomea karua järvi- ja harjuseutua Suomenselällä, ja Perho istuu siihen maisemaan. Kyseessä on Perhon Kauhalammen lyhyt polku—ei Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuiston tunnetumpaa Kauhalammin kierroksen pitkospulenkkiä Kauhajoen seudulla, joka on eri järvi ja paljon pidempi rengasreitti. Polku lähtee Kauhalammen laavulta, metsälaavulta järven rannalla; se sopii lyhyen retken päätepisteeksi tai tauoksi. Tarkemmat tiedot laavusta löytyvät Kauhalammen laavu -sivultamme. Reitti seuraa rantavyöhykettä kaakkoon tyypillisessä Suomenselän vedenjakajametsässä. Perhon kunta luettelee Kauhalammen Peuran polku -ulkoilukäytävän urheilukalastuspaikkojen joukkoon ja ohjaa kunnan ulkoilualueiden Google My Maps -karttaan(1)—sieltä kannattaa tarkistaa pysäköinti ja risteykset ennen lähtöä. Jos yhdistät käynnin kalastukseen, Kalapaikka.net kuvaa Kauhalammen pinta-alaksi noin 50 hehtaaria ja rantaviivaksi noin 5,1 km sekä kertoo viehekalastuskiellon voimassaolosta valtion kalastonhoitomaksulla koko vuoden; tarkemmat lupa-asiat kannattaa varmistaa itse lähteestä(2). Laavu.org julkaisee Kauhalammen laavun koordinaatit niille, jotka yhdistävät lyhyen kävelyn taukoon laavulla(3).

Kopsannevan luontopolku on helppo, vain parin metrin korkeuseroja sisältävä päiväkävely noin 2,7 kilometriä avosuon, kapeiden metsäsaarekkeiden ja pitkospuiden halki Toholammilla Keski-Pohjanmaalla. Reitti kulkee merkittyä polkua pienestä tienvarsiparkista Kopsannevan Laavulle ja Kopsannevan lintutornille ja palaa samaa reittiä. Laavun ja lintutornin palveluista, puuvajasta, kuivakäymälästä, penkeistä ja mahdollisista sulkuista kannattaa tarkistaa ajantasaisimmat tiedot Toholammin kunnan Kopsannevan pitkospuut ja lintutorni -sivulta(1). Retkipaikka kuvaa kävelyn vaiheet: kosteaa kangasta ja mäntyjä alussa, pitkospuuosuuksia avarassa suomaisemassa, lyhyt metsäsaareke nevan keskellä, penkki tauolle ja lintutornista näkymä kohti avointea ja Kopsanlampia; evästauko on luonteva Kopsannevan Laavulla ennen tornia(2). Avosuolla lakit kypsyvät sesonkina(2). Yle Areenassa on suomenkielinen radiojuttu pitkospuuhankkeesta, johon kunta viittaa omilla sivuillaan(3). Julkisia kulkuyhteyksiä lähtöpaikalle ei ole(2). Muita kunnan päiväretkikohteita tiivistää luontokohteet-sivulta(4).

Viitajärven polku on noin 0,7 kilometrin kävelyosuus Viitajärven rannalla Eskolan kylän lähellä Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla. Kannuksen kaupungin retkipaikkataulukon mukaan tien varteen jätetystä autosta Viitajärvi-opasteelta on noin 500 metrin kävely järvelle(2). Polku liittyy laajempaan Eskolan luontopolkuun: Eskolan Kyläyhdistys kuvaa koko 12,5 kilometrin kierroksen alkavan Eskolan maauimalalta, kulkevan Leppilammen ja Varislammen kautta sekä Viitaojaa pitkin tälle lintujärvelle, jossa näkee usein majavan jälkiä uomassa(1). Tämä kannuslainen osuus ei ole Raahen tunnettu Viitajärven luontopolku, vaan eri järvi ja reitistö. Järven rannalla lintutorni ja tilava kotus puuvarastolla ja kompostikäymälällä tukevat pidempää taukoa ja yöpymistä samassa luontopolkukokonaisuudessa(1)(3). Visit Kannus nostaa esiin Viitajärven kodan Eskolan reitin varrella(4). Viitajärvi on Natura 2000 -kohde Kannuksen ja Toholammen alueilla; ympäristö.fi kuvaa järven verkoston lintujärviedustajaksi Keski-Pohjanmaalla ja tiivistää rantasoiden ja avoveden luontotyypit sekä lajistovaikutukset(3). Käyttäydy tyypillisesti lintualueella: vältä turhaa melua, älä häiritse pesimä- ja levähdyspaikkoja, ja noudata kota- ja nuotiopaikkasääntöjä(1)(2). Keski-Pohjanmaa tarjoaa tässä osassa maakuntaa helposti saavutettavia järvi- ja metsäretkiä. Kannus sijaitsee järvi- ja metsäulkoilun alueella valtateiden länsipuolella, ja Eskola on tavallinen tieohjeen kohde Eskolan luontopolun lähtöön maauimalle. Jos kaipaat pidempää päiväretkeä, samaan merkittyyn reitistöön kuuluu sinisten ja punaisten maalimerkkien osuudet muualla kierroksella(1).

Käytännön ohjeet, etäisyydet keskustasta ja muistomerkin taustoitus löytyvät Perhon kunnan matkailu- ja vapaa-ajan sivuilta(1). Genius Loci -aineisto tiivistää Kalmasaaren luulöydökset Jängänjärven pohjoisosassa ja niiden yhteyden Runebergin runoon(2). Perhonjokilaakso kertoo vuoden 2025 kotiseutujuhlasta Penningintien varrella—hyvä näyttö siitä, että paikka on yhä elävä muistokohde(3). Hauta Perhossa polku on noin 0,9 kilometrin pituusmittainen metsäpolku Perhossa, Keski-Pohjanmaalla. Reitti ei ole kierros vaan lyhyt pätkä Penningintien suuntaan Jängän kylän opasteiden jälkeen kohti Hauta Perhossa -muistomerkkiä mänty-koivikossa. Noin 0,84 kilometrin kohdalla tulet Hauta Perhossa parkkipaikalle, josta kävely jatkuu viimeiset hetket hautakummulle. Kohde sopii erityisesti kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta kiinnostuneille: muistomerkki juontuu Runebergin vuonna 1831 julkaistuun runoon Haanen veljeksistä ison tai pikkuvihan aikaan. Tarinaperinteen mukaan vainajia on liitetty Jängänjärven Kalmasaareen, josta löytyi ihmisluita vuonna 1919 ja niiden jälkeenkin. Graniittipatsas paljastettiin vuonna 1925 pronssilevykineen. Odota rauhallista metsäympäristöä ja tilaa runon lukemiseen muistomerkin luona. Halutessasi pidemmän, tarinaohjatun käynnin Perhon Eräelämykset järjestää muutaman kilometrin opastetun kierroksen Penningintie 454:n varrelta; palvelu on kaupallinen eikä tämän julkisen lyhyen polun jatke(4).

Knivsundin ulkoilureitti on kartallamme noin 10,5 kilometrin suuntaverkoston retkeilyreitti Kokkolan Öjassa Keski-Pohjanmaan rannikolla. Kokkolan kaupunki kuvaa Öjaa monipuolisena meren-, järvi-, metsä- ja suomaisemana; alueelta 435 hehtaaria kuuluu soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon, ja maastossa näkyy muun muassa naavapitoista maankohoamismetsää, kivikkoa ja jääkauden muovaamaa rantaa(1). Långvikenin laavun ja Knivsundin tien yhteyden osalta ajantasaisimmat tiedot ja palvelut löytyvät kaupungin Öja-ulkoilusivulta(1). Noin 3,8 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä tulee Knivsundin ulkoilureitin laavu Långvikenin rannalla. Kaupungin kuvaus vastaa käytännön taukopaikkaa: laavussa on laverit ja pöytä, vieressä nuotiopaikka, ja ranta sopii pitkään taukoon tai yöpymiseen(1). Knivsundin tieltä laavulle ilmoitetaan 0,8 kilometriä suuntaansa, reitti on luokiteltu keskivaativaksi ja osin pitkospuureitiksi(1). Samassa tekstissä todetaan, ettei Knivsundin retkeilyreittiä ylläpidetä muilta osin—pidemmällä reittiosuudella on siis odotettavissa vähän hoidetumpaa polkua; ota mukaan luotettava kartta ja tarkista ulkoilukartat ennen lähtöä(1). Visit Kokkola kokoaa merellisiä retkiehdotuksia ja ohjaa Kokkolan laajempiin ulkoilusivuihin, jos kaupungissa viettää pidempään(2). Laavu.org julkaisee Långvikenin laavulle koordinaattipisteen, josta saa toisen tarkistuspisteen virallisen kuvauksen rinnalle(3). Kokkola sijaitsee Pohjanlahden rannikolla. Reitti kulkee Öjan taajamaosassa; vanhan puukaupungin sijaan tämä on merellistä metsä- ja rantareittiä, jota voi yhdistää kaupunkipäivään ennen tai jälkeen retken.