Karstula Kartta

Katos, nuotiopaikka, wc.

Katos, nuotiopaikka, wc.

Karstulan kaupunki kuvaa Kouheron ulkoilureittiä ja sen taukopaikkoja sivuillaan Reippaile luonnossa -osiossa(1). Reitti on noin 10,9 kilometriä päästä päähän kartoitettuna eikä ole silmukka. Se kulkee Keski-Suomen järvi- ja metsämaisemissa Karstulan kirkonkylän ja Lomakouheron välillä. Karstulan puolelta lähdettäessä Louhurannan laavu tulee vastaan järven rannalla noin kahden kilometrin kohdalla. Hinkalovuoren laavu sijaitsee keskiosassa kumpuilevammassa maastossa. Noin seitsemän kilometrin kohdalla Roninkummun taukotupa tarjoaa pidemmän tauon sisätiloineen. Lomakouheron suuntaan edettäessä Kivikankaan laavu on metsäosuudella ennen reitin päättymistä. Karstulan kaupunki kuvaa noin 11 kilometrin Kouheron uraa niin, että molemmissa päissä on kamiineilla lämmitettävät taukotuvat suunnilleen 2–5 kilometrin etäisyydellä kummastakin päästä, ja lisäksi laavu- tai kota-tyyppisiä tulipaikkoja polttopuineen, kuivakäymälöineen ja jätehuoltoineen(1). Talvella samaa linjaa hoidetaan hiihtolatuna: perinteisen ja vapaan tyylin urat lähtevät keskustan tuntumasta Eerolanpellolta, ja noin 10 kilometrin varrella on neljä huollettua taukopaikkaa, kuivakäymälät ja tulipaikat polttopuineen(2). Latu Karstula–Lomakouhero on myös Luontoon.fi:ssä kartta- ja luettelokäyttöön(3). Ajantasaisen latutilanteen voi seurata Karstulan liikuntapalveluiden Facebook-kanavalta(2). Latu kulkee samaa yhdistelmää kuin tämä kävelyreitti ja käyttää samoja taukopaikkoja. Lähellä Saarijärven koskireitti tarjoaa pidempiä melontaosuuksia, ja Karstulan kirkonkylän ladut laajentaa talvella kylän latuverkkoa ja osuu osin samoihin taukopaikkoihin.

Lapin Sormi on lyhyt, noin 1,8 kilometrin patikointiosuus Karstulassa Vahvasen järven ja Vahvasenkosken seudulla Keski-Suomessa. Nimi nojaa vanhaan kokonaisuuteen: Keski-Suomen maakuntaliitto julkaisi vuonna 1986 värillisen karttasarjan Lapin sormi : Keski-Suomen eräreitti, joka kuvaa alueen eräreittiperinnettä useiden kuntien, Karstulan mukaan lukien, alueella(2). Myöhemmin itäinen osuus on sidottu Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöt -hankkeeseen; aluekartalla Karstula on mukana(3). Kunnan muita ulkoilukohteita ja käytännön vinkkejä varten kannattaa aloittaa Karstulan kaupungin Reippaile luonnossa -sivuilta(1). Maastossa tämä osuus palvelee Vahvasenkoskea. Ensimmäisten satojen metrien sisällä tulevat vastaan Vahvanen liiterikäymälä, Vahvanen tulentekopaikka, Vahvasen kämppä, Vahvasenkoski laituri, Vahvasenkoski sauna ja Vahvasenkoski autiotupa — eli kuivakäymälä, nuotiopaikka, kämppä, laituri, sauna ja autiotupa samassa jokimaisemassa. Reitti liittyy Kämppäpolku Vahvanen -reittiin. Varislampi Vahvanen polku jatkaa samaan Vahvasenkosken taukopaikkakeskukseen pidemmällä kierroksella. Pajan eteinen kertoo, miten laajempi Lapin Sormi eli Keski-Suomen eräreitti on viitoitettu poltettuine “Lapin sormi” -teksteineen ja taukotupien välimatkoineen — taustaa sille, miksi vanha nimi elää yhä paikallisilla pätkillä(4).

Enojoen luontopolku on noin 2,7 kilometrin päästä päähän -kävely Karstulassa Keski-Suomessa Hämeenniemen ulkoilualueen ja Enojoen varren liikuntapaikkojen välillä. Tenniskenttien, frisbeegolfin ja Hämeenniemen kuntorataverkoston osalta kannattaa tarkistaa Karstulan kunnan kesäliikunta- ja ulkoilusivut(1). Reippaile luonnossa -sivu kokoaa Hämeenniemen muiden retkeilylähtöjen joukkoon ja kuvaa valaistun kuntoradan yhteyteen rakennettua yhdeksän väylän frisbeegolfrataa—sama ulkoilukeskittymä, jota tämä luontopolku palvelee(2). Suomen Ladun Keski-Suomen retkeilylistaus ohjaa Karstulan luontosivuille ja nostaa esiin esimerkiksi Kilpisuon luontopolun, jos haluat toisena päivänä pidemmän pitkospolun suolle(3). Noin 0,4 kilometrin kohdalla reitti kulkee Karstula Frisbeegolfin (Kuntotie 165) tuntumassa; samasta risteyksestä lähtevät Hämeenniemen valaistu latu, Karstulan kirkonkylän ladut ja Hämeenniemen valaistu kuntorata talvihiihtoon ja ympärivuotiseen juoksuun. Reitin päässä on Onnelan tenniskenttä (Kokkolantie 4); kunnan mukaan Enojoen sillan kupeessa on tenniskenttä, jonka käyttö on kuntalaisille ilmainen ja varaukset kirjataan kentän vihkoon(1). Maasto on lyhyt joki- ja metsäkäytävä tyypillinen keski-suomalaiselle taajama-alueelle, ei erämaavaellus. Karstula on järvisen ja metsäisen seudun kunta Jyväskylän pohjoispuolella; tämä polku sopii kevyeksi yhdyslenkiksi niille, jotka muuten käyttävät Hämeenniemen muita lajeja.

Kilpisuon luontopolku on noin 3,5 kilometrin mittainen patikointireitti Karstulassa Keski-Suomessa Kilpisuo-nimisen suojellun suomaiseman halki. Ajantasaisimmat tiedot kulkuyhteyksistä, kunnossapidosta ja Karstulan kunnan kummikohdesopimuksesta Metsähallituksen kanssa löytyvät Karstulan kunnan ulkoilu- ja retkeilysivuilta(1). Kilpisuo on noin 247 hehtaarin laajuinen suoalue, joka rauhoitettiin maanomistajien aloitteesta vuonna 1980; alue on nykyisin pääosin Metsähallituksen hallinnassa, ja Karstulalla on kummikohdesopimus tämän luontopolun ylläpidosta(1). Reitillä on pitkospuita kosteissa kohdissa ja opastauluja alueen suoluonnosta(1). Polun alkupäässä, ennen pitkospuiden pääjaksoa, on Kilpisuo laavu, vuonna 2020 valmistunut laavu taukopaikaksi(1). Noin 2,4 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä on Kilpisuo luontotorni 2, luontotorni, josta avautuu näkymä läheiselle Kilpilammelle(1). Kilpisuo kuuluu Natura 2000 -verkostoon (kohde FI0900140). Suojellut elinympäristötyypit ja lintulajit on koottu Euroopan biodiversiteettitietojärjestelmästä (2); mukana on esimerkiksi aktiivisia kohoumäkiä ja rämeiden metsiä sekä lajeja kuten kurki, laulujoutsen, metso ja riekko. Retkiseikkailun Keski-Suomen retkipaikkaluettelo viittaa samaan Karstulan sivuun tälle suokävelylle, mikä on kätevää, jos suunnittelet useampaa päiväretkeä alueella(3). Karstula sijaitsee järvi- ja metsämaisemissa Keski-Suomen sydämessä, ja Kilpisuo tarjoaa kompaktin kosketuksen kohoumäkien luontoon ja lintujen elinympäristöihin lyhyen ajomatkan päässä Kimingin kylästä.

Kirkkovuoren luontopolku on hyvin lyhyt metsäpolku Karstulassa Keski-Suomessa: se nousee Kirkkovuoren parkkipaikalta Kirkkovuoren näkötornille ja Kirkkovuoren laavulle Pääjärvenmäellä. Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, eikä se ole silmukka; kuljet polkua ylämäkeen ja palaat samaa reittiä. Karstula on järvi- ja metsämaisemien keskellä pohjoisessa Keski-Suomessa. Ajantasaisimmat tiedot laavusta, kuivakäymälästä, puuliiteristä ja näkötornista löytyvät Karstulan kunnan ulkoilusivuilta(1). Kirkkovuoren luontomatkailualueen sivusto(2) kuvaa noin 350 metrin metsäpolun tornille, kalliolle rakennetun laavun ja erämaakirkon tornin juurella sekä erillisen Mörkömaa-perhepolun NFC-tageilla—lähellä samaa mäkeä, mutta eri reittinä kuin tämä lyhyt yhteys. Huipulla Kirkkovuoren näkötorni on korkea puinen näkötorni, josta avautuu näkymiä Pääjärvelle ja Karstulan keskustaan; Kirkkovuoren laavu on kallion laidalla nuotiopaikalla eväitä varten. Retkipaikan kuvaus tuo esiin, että matka parkkipaikalta on lyhyt mutta jyrkkä, välissä on levähdyspenkki ja polku on leveä ja hyväkuntoinen(3). Alueella on kuivakäymälä; mainitse se luontevasti käyntiä suunniteltaessa, älä erillisenä nähtävyytenä. Talvella Karstulan kirkonkylän laduilla on hiihtoverkosto lähellä; Karstulan kirkonkylän ladut kulkee laajemalla alueella, jos haluat yhdistää hiihtopäivään erillisen käynnin Kirkkovuorella. Keski-Suomi tarjoaa vaihtelevia metsä- ja järvimaisemia; tämä on lyhyt pysähdys, kun olet jo Karstulassa.

Varislampi Vahvanen polku on noin 2,9 kilometrin metsä- ja rantavyöhykkeen kävely Karstulassa Keski-Suomessa. Se sopii erityisesti sille, joka haluaa kulkea jalan Varislammen lähistöltä Vahvasenkosken autiotupa- ja saunaryhmän luo Vahvanen-järven rannalla, ei pitkäksi vaellukseksi. Muita luontopolkuja ja ulkoilureittejä Karstulassa kokoaa Karstulan kunnan Reippaile luonnossa -sivu(1). Kohdejärvi on tyypillinen keskisuomalainen järviselänne Kymijoen päävesistössä; Järviwiki kertoo Syke-järjestelmistä noudettavalla tietokortilla noin 195 hehtaarin pinta-alan, noin 7 metrin suurimman syvyyden ja noin 18 kilometrin pituisen rantaviivan, mikä auttaa arvioimaan täydentävää uintia tai venettä(2). Virveli- tai uistinonki kalastoitäisiä rantoja tai laituria ajatellen kannattaa tarkistaa Vahvasen sekä Pääjärven kalastusalueen yhteisluvan rajaukset Kalapaikka.netistä(3). Kävellen reitti kulkee Varislammen lähtöalueelta kohti Vahvanen-järven luoteiskolkkaa. Lähes kolmen kilometrin metsäosuuden jälkeen avautuu sama rakennettu ranta, jossa Vahvasenkoski autiotupa, Vahvasenkoski sauna, Vahvanen tulentekopaikka, Vahvasenkoski laituri ja Vahvasen kämppä ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Tämä kokonaisuus on kävelyn päämäärä: puulämmitteinen sauna, kämppä, vapaa autiotupa, nuotiopaikka ja pieni venelaituri uinnin tai vesille siirtymisen apuna. Kuivakäymälä ja liiteri kuuluvat samaan palveluryhmään; käytä niitä siististi ja jätä puuta seuraavalle, jos lämmität saunaa tai tupaa. Noin 2,5 kilometrin kohdalla reitti yhtyy risteykseen, josta myös Lapin Sormi ja Kämppäpolku Vahvanen tulevat perille. Lapin Sormi kiertää pidemmän lenkin samaiseen tuparannalle, Kämppäpolku Vahvanen taas on lyhyt yhteys rakennuksille. Osien yhdistäminen helpottaa lenkin muodostamista ilman, että samaa metsäväliä tarvitsee kävellä kahteen suuntaan.

Luetteloista luontokohteista ja käytännön tiehuomioista ennen Vahvasen järvelle johtavia pikkuteitä kannattaa aloittaa Karstulan kaupungin Reippaile luonnossa -osiosta(1). Alueellinen Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöt -kartta sijoittaa Karstulan samaan pohjoisen Keski-Suomen ulkoiluverkostoon muiden lähikuntien kanssa(2). Järviwikissä Vahvanen kuvataan Karstulassa sijaitsevaksi Kymijoen päävesistöön kuuluvaksi järveksi; julkaistut rantaviiva- ja syvyystiedot auttavat hahmottamaan järven ja Vahvasenkosken suhdetta(3). Kämppäpolku Vahvanen on noin 0,5 kilometriä eikä muodosta lenkkiä: se on lyhyt metsäinen lähestyminen Vahvasenkosken palveluryppääseen Vahvasen järven rannalla Karstulassa Keski-Suomessa. Polun varrella tulevat pian vastaan Vahvanen liiterikäymälä, Vahvasenkoski autiotupa, Vahvanen tulentekopaikka, Vahvasen kämppä, Vahvasenkoski sauna ja Vahvasenkoski laituri eli kuivakäymälä, autiotupa, nuotiopaikka, kämppä, sauna ja pieni laituri melonnan tai kajakkiretken aloitukseen samassa jokimaisemassa. Tämä on lyhin tapa tavoittaa taukopaikka, jos haluat saunailtaa, yön tuvalla tai rantatauon ennen jatkoa. Maastossa reitti kohtaa Lapin Sormi -osuuden ja jatkuu Varislampi Vahvanen polkuun pidempään kierrokseen samojen palveluiden kautta; yhdistä ne, jos haluat enemmän kuin muutaman minuutin kävelyä.

Paljon korkeuseroja.

49 askelmaa, pituus 46,5 m, korkeusero 7,5 m.

25 metrin pistoolirata (60 paikkaa), 50 metrin pienoiskivääri- ja vapaapistoolirata (35+15 paikkaa), 10 metrin ilmakiväärirata (32 paikkaa), kolme haulikkorataa, 50 metrin liikkuva maali.

Tornin korkeus on yli 20 metriä, ja pysäköintialueelta näköalatorniin vie 350 metrin pituinen luontopolku. Kohteessa on myös kallioluola ja luontokirkko.

Pysäköintipaikka tornin välittömässä läheisyydessä.