Keuruu Pyöräilyreitit

Kivelän ulkoilualue/Mahlakorvenlenkki on noin seitsemän kilometrin metsäinen pyöräilylenkki Keuruulla Keski-Suomessa samassa Kivelän ulkoilukeskuksessa, jonka Keuruun kaupunki ylläpitää Keurusselän tuntumassa. Keuruun kaupungin kuvauksen mukaan Mahlakorvenlenkki on kesällä helpohko, polkumainen reitti luonnonpohjalla: lenkillä on kota ja nuotiopaikka puita varten, ulkovessa sekä erillinen tulipaikka Häntämäessä parkkipaikalta kuntoradan suuntaan mastolle noustessa. Kaupunki varoittaa, että kodalta reitti putoaa kovavauhtisesti, lopussa linja kaartaa tien suuntaiseksi ja ylittää tien, joten jarrutus ja tiellä liikkuvien huomiointi ovat tärkeitä(1). Luontoon.fi luokittelee saman lenkin ulkoilupyöräilykohteisiin ja linkittää sen laajempaan Kivelän ulkoilualueen reitistöön(2). Visit Jyväskylä Regionin Lipas-tyyppinen kohdekuvaus kertoo tyypillisesti kuusimetrisestä vyöhykkeestä ja hieman muokatusta luontoreitistä(3). Kierroksella Kaskitien pallokentän lähistöltä edetessä tulee pian Häntämäen tulipaikka ja noin kolmen ja puolen kilometrin kohdalla Mahlakorven kota, jonne pääsee myös autolla Mahlakorventieltä 317 noin 500 metriä metsäautotietä(4). Paluuosuus kulkee kohti Kivelän lähiliikuntapaikkaa Kiveläntiellä. Viereinen Kivelän valaistu kuntorata tarjoaa valaistun, noin 4,6 kilometrin kivituhkauran alkuverryttelyyn tai iltalenkkiin metsälenkin rinnalla(1)(3). Kapeimmissa kohdissa reitti on yhteinen kävelijöiden kanssa, joten ohitustilanteissa kannattaa hidastaa. Talvella latu- ja kunnostustiedot kannattaa tarkistaa kaupungin karttapalvelusta, eikä kunnostetulla ladulla pidä pyöräillä(1). Lähistöllä kaupunki mainitsee Murron kiven, Keuruun suurimman siirtolohkareen, lyhyeksi kävelykohteeksi(1).

Kontioreitti on maastopyöräilyyn merkitty kierros Keuruun Pihlajaveden maalaismaisemassa Keski-Suomessa. Reitin pituus on kartallamme noin 18 kilometriä yhtenä ajona. PDF-karttoja ja kunnan reittilistoja varten paras lähtökohta on Keuruun kaupungin liikuntareittisivut(1). My Pihlajavesi kertoo nimen taustasta suurpetoalueeseen viittaavana sekä hiljaisesta, luontopainotteisesta luonteesta(2). Visit Jyväskylä Region tiivistää Lipas-pohjaisissa luetteloissa reitin hiekka- ja metsäautoteiden maastopyöräilyksi, jossa on myös lyhyitä polkupätkiä(3). Suositeltu ajosuunta on vastapäivään lähtien Karansalmen kylätalolta Pihlajaveden rannalta; alueella on tilaa pysäköinnille ja infotaulu, ja Jalkaisin kuvaa samaa lähtöalueen käytännön järjestystä syksyisellä retkellä(4). Alkupään kilometreillä kuljetaan marjatilojen ja koskimaisemien ohi Pihlaiskosket Kalastuspaikan ja Pihlaiskosken kodan tuntumassa, sitten Kuuskosken Laavu - Keuruu tarjoaa pidemmän tauon joenvarsimetsässä. Puolivälin tuntumassa Kankikota sijaitsee Kankijoen ja Kankimyllyn myllynäkymien lähellä. Loppupuolella Kokinkota osuu Pirkan Taival -vaellusreitin kanssa yhtenevälle osuudelle, joten vastaan voi tulla kävelijöitä; reittiä voi myös lyhentää yhdistämällä Koskireitin koskivarteen(2). Kokonaisuus sopii yhteen laajemman Gallén-kierros-reittiperheen kanssa Pihlajaveden ympäristössä. Pinta on pääosin soraa ja metsäautoteitä kapeampine metsäpolkuineen, ja Ähtärintie ylitetään kahdesti; My Pihlajavesi kehottaa liikenteen vuoksi yleiseen varovaisuuteen(2). Merkinnät yhdistävät puiset opasteet ja sinipohjaiset pihlajanmarjakolmion merkit(2)(4). Reitin ylläpidosta vastaa My Pihlajaveden mukaan Karimon kyläyhdistys ry(2). Kesällä 2025 julkaistu digitaalinen retkeilykartta helpottaa kesäreittien selausta puhelimen sijainnilla kunnan vapaa-aikasivuilla(1).