Petäjävesi Kartta

Takka, polttopuut, wc.

Luontopolkua pitkin.

Syrjäharjun retkipolku on noin 3,7 kilometrin retkeilyreitti Pengerjoen kylän Syrjäharjun harjulla Petäjävedellä, lähialueelta kohti Multiaa. Keski-Suomi tarjoaa tässä helposti lähestyttävää harjuluontoa. Harju on merkittävä pohjavesialue; Petäjäveden kunnan Syrjäharjun polut -sivulla on reittikuvaukset, saapumisohjeet ja opastauluista kertova tieto(1). Visit Jyväskylä Region listaa kohteen käytännön tiedoilla(2). Suomen luonnonsuojeluliiton Petäjäveden jaos tiivistää, miten kesällä 2024 valmistuneet Kukkulapolku ja Harjukierros kytkeytyvät laajempaan Syrjäharjun alueeseen(3). Retkipolku rakennettiin vuonna 2003 Hetteen eräsija -hankerahoituksella ja se on merkitty punaruskein maalitäplin puihin ja kiviin sekä nuoliopastein käännekohdissa(1). Kulku on pääosin helppoa metsäautotiepohjalla ja kuivalla kangasmaalla; harjuun noustessa ja sieltä laskeutuessa jyrkähköt rinteet antavat kokemuksen harjun muodosta(1). Noin yksi kilometri kulkee Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueella Natura 2000 -kokonaisuudessa; puusto on iältään noin 100–200-vuotiasta(1). Reitin varrella on opastauluja asutuksesta, tervanpoltosta ja harjun olemuksesta(1). Penkkalan tienhaarassa ennen Pengerjoen siltaa opasteet ohjaavat myös noin 300 metrin päähän Pien-Hetteen lintutornille; tornilta voi täydentää retkeä lintuvesistö- ja rantavyöhykkeiden seurantaan(1). Sama retkeilykäytävä esiintyy julkisissa luetteloissa myös nimellä Syrjäharju polku; molemmat nimet viittaavat samaan reittiin tornialueen ohi. Erilliset Kukkulapolku (keltaiset täplät) ja Harjukierros (siniset täplät), valmistuneet 2024, lähtevät toiselta lähtöpaikalta Vehkalantien suunnasta, ja ne on kuvattu samalla kunnan sivulla sekä SLL:n teksteissä(1)(3). Petäjävesi-lehti julkaisi kolumnin, jossa Lauri Ijäs kuvaa retkipolun luonnetta harjun laella ja lähiluonnossa(4).

Tamppi eli Tampinkierros on noin 2,9 kilometrin luontopolku Petäjäveden lounaispuolen Teerijärvensuolla. Keski-Suomi on järvi- ja suomaisemaa, ja tämä reitti sopii hyvin päiväretkeilyyn alueella. Reitti kulkee mäntykankaisilla saarekkeilla ja avosuolla pitkospuita pitkin, seuraa Teerijärven rantaa ja palaa lähtöpisteen suuntaan. Ajantasaisista tiedoista ja paikallisista säännöistä kannattaa lukea Petäjäveden kunnan Tampinkierros-sivu(1). Metsähallitus listaa saman reitin Luontoon.fi:ssä(2). Koordinaatit ja kestoarvio löytyvät alueen matkailusivuilta(3). Polun hoidosta vastaa Petäjäveden kunta; Teerijärven rannan taukopaikalla ovat laavu, nuotiopaikka, liiteri ja kuivakäymälä(1)(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa kartassa suositellun myötäpäiväisen kiertosuunnan, keltaiset maalimerkit puissa, runsaat penkit ja noin kolmekymmentä opastaulua—jos haluat lukea jokaisen kyltin, varaa aikaa(4). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee vastaan Tampinkierroksen laavu Teerijärven rannalla: laavu, nuotiopaikka, liiteri ja kuivakäymälä samassa kokonaisuudessa—tarkemmin löydät meidän Tampinkierroksen laavu -sivulta. Teerijärvensuon luonnonsuojelualue on noin 34 hehtaaria; suolla on tehty pitkäjänteistä, kansainvälisestikin huomiota saanutta teeren soidintutkimusta, ja suolla on koju, jossa vierailleet tutkijat ovat seuranneet soitimia(1)(3)(4).

Tämän helpporetkeilyn ja yhteiskävely/pyöräilyväylän suunnittelu kannattaa aloittaa Petäjäveden kunnan ulkoilusivuilta ja Visit Jyväskylän Lipas-kohteen teksteistä(1)(2). Kuvaus Jämsänveden ympäri kulkevasta Töllin taipaleesta on yhteinen kävelijöille ja pyöräilijöille: lähtö keskustasta, kiertosuunta vapaa ja pinta vaihtelee luonnonpohjaisista pätkistä lyhyisiin asfalttiyhteysosoihin(1)(2). Jalkaisin-blogissa julkaistu kävelykertomus täydentää kuvaa risteyksien opasteista ja taajaman sorakaistoista(4). Karttamme mukainen viiva on noin 10,2 km. Iso osa matkasta kulkee metsäteillä ja hiljaisilla yhteysväylillä eikä tarjoa jatkuvaa järvirantaa: vesi näkyy selvimmin alun ja lopun tuntumassa, keskiosa on enemmän metsäpainotteinen(4). Järvenpäänkankaalla sijaitsee Ramin tölli, jonka Petäjäveden Luonto ry on rakentanut ja huoltaa; Suomen luonnonsuojeluliiton Petäjäveden yhdistyksen sivut kuvaavat ympärivuotisen nuotiopaikan, maastopalovaroitukset, polttopuut, pöydän ja penkit sekä ulkohuussin(2)(3). Verkkalantien lähellä Tervalammesta laskevan puron varrella on opastettu lähde(2). Taajaman läheisyydessä reitti kulkee Kirkonkylän rantauimalan ja Matkailutien tuntumasta kohti Kirveslahtea, missä Kirveslahden beachvolleykentät 1 ja 2 sijoittuvat Rantatien järvimaisemiin. Sama käytävä liittyy Miilulammen liikunta-alueeseen—tekonurmikenttä, vapaaluistelukenttä, pallokentät ja toimintakeskuksen salit—ennen paluuta Rukoilantien suunnalle. Ulkoilupäivän yhdistelyä varten sama linjaus esiintyy sivustollamme Töllin taival / kävelyreittinä, osuu Kettulanvuoren ladun kulkuympäristöön ja leikkaa Wanhan Witosen melontareitin (Petäjävesi) kaupunkiosuuksia. Jalkaisin-blogissa kuvaillaan kierros pikkuteitä pitkin ja risteyksissä olevia, välillä huomaamattomia kylttejä, joten suuntaa kannattaa tarkkailla. Taajamassa soratien reunassa voi olla työmaaliikennettä(4). Kyseessä ei ole kapea maastopyöräpolku vaan retki- tai hybridi­pyörälle sopiva reitti. Petäjävesi sijaitsee Keski-Suomessa; ajantasaisimmat tiedot löytyvät kunnan omilta sivuilta(1).

Joitakin korkeuseroja. Radan rakentaja ja ylläpitäjä: Petäjäveden kunta ja FrisbeeGolf Petäjävesi ry (FGP).

108 porrasta. Kulku Siilotien päästä.

Tornin varustukseen kuuluu muun muassa lintukuvastoja, lintukirjoja ja tutkimusaineistoa.

Pysäköintipaikka.