Viitasaari Retkeilyreitit

Koljatin suojelualueen polku on noin 0,6 kilometriä pituudeltaan merkittyä rantapolkua pysäköintialueelta Koljatin laavu - Viitasaari -kohteeseen ja kalliojyrkänteen juuren nuotiopaikalle Viitasaarella, Keski-Suomessa. Sama geologisesti näyttävä kallioalue tunnetaan puhekielessä Koljattina tai Koljateina, ja se sijaitsee Nelostien länsipuolella Sinisen tien varrella. Ajantasaisimmat tie- ja nuotiosäännöt, tulostettava kartta (pdf) ja rauhoitusmääräykset löytyvät Viitasaaren kaupungin Koljatti-sivulta(1). Metsähallitus listaa saman kävelyosuuden nimellä Koljatin luontopolku Luontoon.fi:ssä(2). Viitasaaren kaupungin kuvauksen mukaan kyseessä on 16,5 hehtaarin luonnonsuojelualue, joka kuuluu Hakomäen tilaan ja jota hallitaan kaupungin ulkoilu- ja ympäristöohjauksella. Kalliojyrkänne ja Kalliojärven maisema hallitsevat fiilistä, kun taas polku kulkee pääosin helppokulkuisessa kuusikossa ja kosteimmissa kohdissa pitkoksilla purovinon yli. Noin 0,6 kilometrin kävelyn päässä alkupäästä on Koljatin laavu - Viitasaari; laavun luona on polttopuukatos, ja tulenteko on sallittu vain nuotiopaikalla(1). Ilmatieteen laitoksen ruohikko- ja maastopalovaroitukset kannattaa tarkistaa ennen tulen sytytystä(1). Polun alkupäässä pysäköintialueen yhteydessä on kuivakäymälä, mutta jätehuoltoa ei ole, joten roskat viedään mukana pois(1). Koirat ja muut lemmikit on pidettävä kytkettyinä(1)(4). Liikkuminen merkityllä reitillä säästää suojelualueen maastoa. Liukkaat kalliot, sortumat ja purokanavan liepeiden kolot tekevät alkuosuudesta paikoin kriittisen, vaikka reitti sopii monille lapsiperheillekin—Retkipaikan laaja vierailukuvaus kertoo, mitä varoitus Opasteista tarkoittaa käytännössä(3). Out in the Nature täydentää tarinaa englanniksi, kuvaa juurakoita ja epätasaisuuksia sekä esittelee Erakkokallion ja erakko Uuno Leppäsen muiston(4). Nuotiopaikalta eteenpäin polku jatkuu rantaa pitkin, mutta kaupunki korostaa, että osuus on vaikeakulkuista, ei ylläpidettyä ja vain varustautuneille vierailijoille(1). Lohkareluolastoa ja vanhoja kulttuurijäännöksiä kuvataan sivulla ilman erillisiä maastoopasteita, joten niitä varten kannattaa lukea tarkemmat ohjeet erikseen(1)(4). Viitasaari sijaitsee tunnetulla Sinisen tien matkailukäytävällä; Keski-Suomessa riittää muita järvi- ja vaaramaisemia saman matkan jatkoksi.

Savivuoren luontopolku on tiivis, merkitty kävely Savivuoren ulkoilualueella Viitasaaren taajaman laidalla. Keski-Suomi tarjoaa järvimaisemia; tämä reitti sopii kaupunkilähtöiseksi luontokävelyksi. Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä. Ajankohtaisimmat tiedot palveluista, tapahtumista ja koko kukkulan ulkoiluverkostosta löytyvät Viitasaaren kaupungin(1) Savivuori-sivuilta. Luontoon.fi(2) listaa saman luontopolun valtakunnallisessa ulkoiluaineistossa. Out in the Nature(3) kuvaa aluetta retkeilijän näkökulmasta ja tiivistää kahden nimetyn lenkin luonteen. Viitasaaren kaupunki kuvaa Savivuorella kahta rengasvaihtoehtoa: lyhyemmän Rannan lumon ja pidemmän Metsän tuulahduksen; molemmat ovat keskitason reittejä selvällä korkeuserolla ja kulkevat Paniaisniemen laavun kautta Keiteleen rannassa(1)(3). Paniaisniemen laavu valmistui keväällä 2019 nuotiopaikkoineen, pöytäryhmineen ja liiterillä polttopuille; avotulentekoa muualla ulkoilualueella ei sallita, ja tarkemmat tulisäännöt sekä Ilmatieteenlaitoksen varoitukset on kuvattu Paniaisniemen laavu -sivulla(4). Polun varrella tulevat vastaan Savivuoren laskettelukeskus, Lummeniemen yläpuolella olevat pitkät Savivuoren kuntoportaat, Lummeniemen talviuintipaikka sekä Savivuoren näkötorni huipulla näkymineen Keiteleelle ja taajamaan. Torni on Schlangeninkadun päässä; vierailijamäärä on rajattu neljään henkilöön kerrallaan, ja kesäkauden aukiolo julkaistaan erikseen(1). Rannalla Hiekan Uimalassa on hiekkaranta ja uintimahdollisuus; Savivuori DiscGolfPark, Street Workout -puisto ja Savivuoren hiihtomaa täydentävät samaa rinne–ranta-akselia. Useat parkkipaikat palvelevat eri kohteita: Savivuori parkkipaikka ja Laskettelukeskus Sahis parkkipaikka palvelevat rinnetoimintoja, Hiekan parkkipaikka rantaa ja uimalaa Kappelintien varrella. Samalla Savivuoren rinteellä kulkevat muun muassa merkityt hiihtoladut (Savivuoren ladut), jääradoista koostuva verkosto (Viitasaaren jääladut), juoksulenkki (Savivuoren kuntorata) ja maastopyöräilyreitti (Savivuoren maastopyöräilyreitti), joten lyhyen luontopolun voi yhdistää helposti muihin vuodenaikoihin ja lajeihin.

Salmelanvuoren polku on lyhyt, noin 0,5 km:n patikointiosuus Viitasaarella Keski-Suomessa. Se ei ole lenkki. Reitti sijaitsee Keiteleen rannalla Savivuoren ulkoilualueella taajaman lähellä, hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Kunnan sivuilla ei esiinny täsmälleen tätä polkunimeä reittilistauksissa; Savivuoren luontopoluista mainitaan kaksi merkittyä lenkkivaihtoehtoa, Rannan lumo ja Metsän tuulahdus, sekä laajemmat palvelut rinteellä(1). Luontoon.fi listaa Savivuoren luontopolun kansalliseen ulkoilurekisteriin Viitasaarella(2). Out in the Nature kuvaa samoja lenkkejä, Paniaisniemen laavun Keiteleen rannalla, kausittain avoinna olevan näkötornin, metsätyömuseon ja muuta alueen tarjontaa(3). Tämä osuus sopii lyhyeksi metsäkävelyksi samaan maisemaan kuin pidemmät Savivuoren luontopolut. Jos haluat pidemmän kierroksen samalla alueella, yhdistä Rannan lumoon tai Metsän tuulahdukseen kaupungin ja Luontoon.fi:n kuvausten mukaan. Tornin aukioloista, museon ajankohdista, uimarannoista ja talviladuista kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Viitasaaren kaupungin Savivuori-sivulta(1).

Iso-Saukkonen polku Luotonen on noin kilometrin pituinen retkeilyreitti Viitasaarella, Keski-Suomessa. Reitti kulkee järvimaisemassa Iso-Saukkosen rannoilta Luotosenlammen (Luotonen) tuntumaan Kotvalan kylän rauhallisella maaseutualueella. Viitasaaren kaupunki kokoaa tiedot alueen luontokohteista ja -reiteistä luontokohteet-sivuilleen(1). Iso-Saukkonen on 13,7 hehtaarin järvi, jonka suurin syvyys on 7,3 metriä; Luotonen on pienempi, noin 3,7 hehtaarin lampi. Molemmat kuuluvat Kymijoen vesistöön pohjoisen Keski-Suomen alueella. Keski-Suomi tunnetaan monipuolisesta järviseudustaan, ja Viitasaari on yksi maakunnan vesistörikkaimmista kunnista — suuren Keitelejärven ympäröimä kaupunki, jonka metsiin on sirottunut kymmeniä pienempiä järviä ja lampia. Polun ympäristö on tyypillistä keski-suomalaista metsämaisemaa: kuusta, mäntyä ja koivua vaihdellen sekä välähdyksiä vesistöistä puiden lomasta. Lyhyt reitti sopii rentouttavaan luontokävelyyn kaukana maakunnan vilkkaimmin kävijätyistä kohteista.

Esteetön Haukanholman reitti on lyhyt, noin 0,8 kilometrin pituinen esteetön kävelyosuus Viitasaarella Kymönkosken kyläalueella keskustan itäpuolella. Haukanholma-nimi viittaa tässä Keski-Suomen Kymönjärven ranta-alueeseen, ei Uudenmaan Nuuksion Haukanholman taukopaikkaan. Viitasaaren luontokohteiden ja ulkoilureittien kokonaisuuden kannattaa katsoa kaupungin luontosivuilta(1). Karttamme mukaan reitti kulkee suorana jana eikä muodosta ympyrää, mikä sopii lyhyeen pyörätuoli- tai rattasretkeen, kun olosuhteet ovat kuivat. Reitin lähtöalue on sama kuin Karoliinan portailla eli luontopolulla, joka laskeutuu Itävuoren porrasmaista kallionseinämää kohti Kymönjärven Etelälahtea. Retkipaikan juttu kuvailee opastetun pysäköinnin paikkaa tien 659 varrella osoitteessa Vesannontie 856, tilaa parillekymmenelle autolle sekä alun infotaulua Karoliina Raatikaisen tarinasta ennen polun laskua järven rantaa kohti(2). Kirjoittaja luonnehtii varsinaista kierrosta keskivaativaksi ja paikoin kivisemmäksi; tämä lyhyt esteetön Haukanholman osuus on tarkoitettu leveämpään, helpompaan kulkuun ilman itse portaisiin kiipeämistä(2). Pikkasen paremmat kylät esittelee Kymönkoskea koskireittikylänä, jossa Karoliinan portaat ovat yksi näkyvä luontokohde(3). Jos kierrät kylillä muita palveluita, Visit Viitasaaren palvelukarttamateriaalit kokoavat uimarantoja ja luontokohteita sekä yrityksiä(4). Koska tämä lyhyt esteetön sivuhaara ei vielä löydy omilla nimillään noista esittelysivuista, seuraa paikan päällä opasteita ja varoituksia kuten minkä tahansa pienen kunnan ulkoiluyhteyden kohdalla: keväinen sulamisvesi tai metsätalous voivat hetkellisesti muuttaa kulkua. Moni yhdistää pysäköinnin ja tämän lyhyen osuuden varsinaiseen Karoliinan portaiden luontopolkuun, josta Retkipaikka kuvaa rantalinjoja ja näkymiä jyrkänteen juureen(2).

Ajantasaisimmat tiedot löytyvät Luontoon.fi:n Pieni Palojärvi polku -sivulta(1). Keski-Suomi on järvi- ja metsäalueiden maakunta, ja Viitasaari sijaitsee sen sydämessä. Pieni Palojärvi polku on tiivis metsäinen kierros Pieni Palojärven rannalla Kennään seudulla Viitasaaren länsipuolella. Järvi ja sen metsät kuuluvat Koivuvuori – Pienen Palojärven metsä -Natura-alueeseen: kuvauksessa korostuvat vanhat metsät, kalliorannat ja kirkasvetinen pieni järvi, ja itärannalla mainitaan laavu ja nuotiopaikka—samat kohteet kuin Pieni-Palojärven laavu ja Pieni Palojärvi tulentekopaikka käytännössä heti reitin alussa(2). Visit Viitasaari esittelee kaupungin luontokohteita laajemmin—Koljatin kalliot, Savivuoren virkistysalue, saaret—pidempiin retkiin samalla matkailualueella(3). Kartallamme reitti on lyhyt lenkki, ja Pieni-Palojärven laavu sekä Pieni Palojärvi tulentekopaikka ovat lähtöpisteen tuntumassa, joten retki sopii eväspaikaksi, perheen lyhyeksi kävelyksi tai tauoksi järven rannalla. Laavu.org kertoo laavun tien varrella ja antaa koordinaatit saapumista varten(4). Tälle nimelle ei löytynyt erillistä luotettavaa YouTube-esittelyä; luota viralliseen sivuun ja paikallisiin karttoihin merkitystä polusta.

Viitasaari sijaitsee Keski-Suomessa. Kärnänkoski polku on noin 0,8 kilometrin päästä päähän -kävely Kärnänkosken kuohujen varrella Kärnän kyläalueella. Kosket sijaitsevat Koliman ja pienemmän Kärnänjärven välillä Kolima–Keitele -koskireitillä; Fishing.fi kuvaa koskea noin 940 metrin pituiseksi, yläosaltaan pääosin luonnontilaiseksi ja alaosassa entisen voimalaitoksen kohdalla(2). Eräluvat julkaisee käytännön tiedot Metsähallituksen kohteista: Kärnän vuokratuvan pihapiiristä kulkee pikkutietä noin 250 metriä ylävirtaan kalastajille tarkoitettuun kotalaavuun, ja samoilla sivuilla ovat saapumisohjeet sekä tiedot kuivakäymälästä ja polttopuusuojasta(1). Kävelyviivan varrella tulevat Kärnänkoski kotalaavu ja Kärnänkoski tulentekopaikka, Kärnänkoski kuivakäymälä ja jätepiste sekä Kärnä varaustupa ja Kärnänkoski kuivakäymälä—kätevä yhdistää lyhyt patikointi yöpymiseen tai Eräluvat.fi:n kautta varattavaan kalastusretkeen(1). Viitasaaren kaupunki ylläpitää luetteloa muista luontokohteista ja reiteistä laajempaa retkeilyä varten(3). Melontareitti Muurasjärvi-Pihtipudas-Viitasaari (Pihtipudas) kulkee samaa Kärnänkosken ranta-aluetta pitkin osana laajempaa vesireittiä.

Karoliinan portaat on hyvin lyhyt retkeilyosuus—noin 0,7 kilometriä—joka vie Kymönjärven eteläpään Itävuoren kallioseinämän juureen Kymönkoskella, Viitasaarella, Keski-Suomessa. Keski-Suomi tunnetaan järvi- ja metsämatkailusta; Viitasaari sijoittuu tähän maisemaan. Jääkauden muovaama porrasmainen kallio on saanut nimensä kansanparantaja Karoliina Raatikaiselta, jonka kerrotaan käyttäneen jyrkkää oikotietä lahden ja yläpuolen asumuksen välillä. Ajantasaisimmat tiedot kaupungin ulkoilukohteista ja luontokohteiden esittelystä löytyvät Viitasaaren kaupungin luontokohteet ja reitit -sivuilta(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen valokuvineen ja käytännön vihjeineen pysäköinnistä ja polusta jyrkänteen juureen(2). Jorma Ursin kuvaa lehtomaisen lähestymisen, Kolima–Keitele -koskireitin Natura-alueeseen liittyvää ympäristöä ja syitä siihen, miksi itse kallion nousu on vakava omalla vastuulla -asia(3). Seututien 659 varrella olevalta parkkipaikalta lähtee merkitty luontopolku, joka laskee ensin kuusikossa ja sitten lehtomaisemmaksi kohti Etelälahtea; rannan tuntumassa on pöytä- ja penkkipaikkoja ennen kuin polku haarautuu jyrkänteen edustalla. Kallio-"portaat" ovat maisema- ja valokuvakohde; kiipeäminen ei ole ylläpidetty vaelluskokemus, ja lähteissä toistetaan, että nousu on sallittu vain omalla vastuolla jyrkkyyden ja sortumavaaran vuoksi(2)(3). Jyrkänne ja lähimetsä kuuluvat luonnonsuojelualueeseen vanhine metsineen ja lohkareiden sammaleineen—kulje kevyesti ja noudata opastaulujen ohjeita(2)(3). Kartalle piirretyllä osuudella reitti kohtaa hyvin lähellä lähtöä Esteetön Haukanholman reitin—esteettömän Haukanholman kierroksen, joka sopii yhdistettäväksi, jos haluat käydä katsomassa jyrkänteen ja jatkaa sitten esteettömälle järvenrannan lenkille.

Heinä-Suvannon luontopolku kulkee yhden Keski-Suomen tunnetuimpien lintukosteikkojen halki Viitasaaren itäpuolella lähellä Pohjois-Savon rajaa. Reitti on noin 2,8 km yhtenäisenä vaelluslinjana kartoitettuna aloituspisteeltä Heinä-Suvanto parkkipaikkaan. Kyseessä ei ole kierros: merkitty polku kulkee nuotio- ja grillialueen kautta kohti uudempaa lintutornia, ja autoileville päätepiste on Heinä-Suvanto parkkipaikka. Alue on luonnonsuojelualuetta ja osa laajempaa Natura 2000 -kokonaisuutta, joka ulottuu myös Keiteleelle ja Pohjois-Savoon(2). Viitasaaren kaupunki julkaisee ajantasaisimmat tiedot käyttösäännöistä, kuivakäymälästä ja polttopuista sekä rauhoitusmääräyksistä Heinä-Suvanto -sivullaan(1). Heinä-Suvanto on keväisin tulvivaa luhtaista nevaa entisen järven altaassa, jonka kuivatus heinäniitoksi alkoi vuonna 1812; käytön päätyttyä alue vettyi nykyiseksi järvikorte-, sara- ja pensasvyöhykerakenteeksi vesiuomineen(1). Luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1995, ja alueella on tavattu pesimässä yli sata lintulajia(1). Ympäristöhallinnon Heinä-Suvanto–Hetejärvi -Natura-kuvaus painottaa kansainvälistä lintuarvoa ja luontotyyppien verkostoa(2). Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys kokoaa lajistoesimerkkejä vesilinnuista, kahlaajista, hanhista, joutsenista ja petolinnuista sekä mainitsee harvinaisuuksia, joita alueelta on löytynyt(4). Reitin varrella tulee vastaan Heina Suvanto Grillipaikka, jossa on nuotiopaikka ja grillipaikka polttopuineen liiterissä, sekä Heinä-Suvannon uusi lintutorni: vuonna 2015 valmistunut torni kosteikon itäreunalla korvasi aiemman tornin samalla paikalla, ja pohjoisempaan torniin vievät pitkospuut on purettu—kulkureitti on kaupungin kuvaama pääasiallinen vierailijapolku(1). Merkitty reitti on sorastettu ja osin pitkostettu; viitoituksessa on vihreä pohja ja valkoinen nuoli(1). Kuivalla kelillä pärjää lenkkikengillä, mutta korkean veden aikaan, erityisesti keväällä, tarvitaan vedenpitävät ja korkeavartiset kengät(1). Lemmikit on pidettävä kytkettyinä luonnonsuojelualueella, avotuli vain merkityllä nuotiopaikalla, eikä alueella ole jätehuoltoa—roskat mukaan(1). Retkipaikka julkaisi vuonna 2015 Mikko Lemmetin laajan kuvauksen Heinä-Suvannon räme- ja luhtamaastosta, tulvakaudesta ja käytännön varusteista, kun pitkokset voivat olla märkiä tai osin poissa—hyvä lisäluku virallisen tiivistelmän rinnalle(3). Talvella sama Heinä-Suvanto parkkipaikka palvelee myös muita ulkoilureittejä: Keiteleen moottorikelkkareitti käyttää samaa pysäköintialuetta, joten kelkkaliikenteen aikaan on hyvä varautua yhteiskäyttöön lähtöpaikalla. Keski-Suomi on maakunta, jossa Viitasaari sijaitsee. Suunnittele pysähdykset Heina Suvanto Grillipaikan, Heinä-Suvannon uuden lintutornin ja Heinä-Suvanto parkkipaikan kautta—meillä on näistä omat sivunsa.