Kouvola Kartta

Paikalla on taukopaikka, takka, laituri, kompostikäymälä ja polttopuiden katos.

Ajantasaiset reittitiedot kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Mäntyharju–Repovesi-reitin sivulta(1). Reitin pituus on noin 12,6 kilometriä ja se kuuluu Reporeitin käytävään Kouvolan puolella Repoveden kansallispuistoa: Pohjois-Repoveden ulkoilureitit noudattavat yhteistä linjausta Mäntyharjulta Ukkolammentien opastuspisteeseen, mistä itäinen haara jatkaa Pitkälammen kautta kohti kansallispuistoa(2). Visit Mäntyharju esittelee samaa palkittua patikointi- ja maastopyöräverkostoa keskustasta Repovedelle; Kisala on lähellä rautatieasemaa ja pitkällä matkalla laavuja on noin kymmenen kilometrin välein(3). Kouvola sijaitsee Kymenlaaksossa. Tällä osuudella kuljet metsä- ja järvimaisemissa kohti Repoveden aluetta. Noin 2,3 kilometrin kohdalla tulee Vuorentaustan maja, taukopaikka tulisijalla ja punkkapaikoilla. Hetken päästä saavut Pitkälammen taukopaikka. Tulisijalla varustettu tupa, polttopuut ja WC -kohteeseen: päivätupa, polttopuut ja kuivakäymälä Pitkälammen rannalla; Kouvolan kaupunki kuvaa länteen avautuvia näkymiä ja ympärivuotista käyttöä(2). Etureppu Outdoors kuvaa Pitkälammen taukopaikalle saapumista usean päivän Repovesi–Mäntyharju -vaelluksella ja mainitsee maalimerkinnät puissa sekä opasteet risteyksissä(5). Retkipaikka-artikkeli antaa käytännön kuvan siitä, miten pinta ja etappivälit vaihtelevat Mäntyharjun tiivistetyistä osuuksista vaativampaan metsään ja soratielle—hyödyllistä taustaa, kuljetpa tätä Kouvolan osuutta jalan tai pyörällä(4). Sama linjaus kohtaa RepoTour-maastopyöräkierroksen lähellä Vuorentaustan majaa, jos haluat yhdistää retkeilyä muihin puiston kohteisiin. Koko patikkauraa Mäntyharjun keskustasta seuraa sivustollamme Retkeilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju); Repoveden reitit kuvaa pääverkoston kansallispuistossa. Tarkista Luontoon.fi ja Kouvolan kaupungin sivut olosuhteista ja mahdollisista sulkuista ennen lähtöä(1)(2).

Kouvolan kaupungin luontopolkuosiosta löytyy tämän Verlan tehdasmuseon kupeessa kulkevan helppokulkuisen polun kuvaus: noin kahden kilometrin reitti Kokkokalliolla, kolme metriä syvä ja noin 80 cm suuaukon kokoinen hiidenkirnu, rapakiven geologia sekä se, miten Verlan kalliomaalaukset Verlankosken toisella puolen liittyvät Kymenlaakson näyttävimpään kalliotaidelöytöön ja valtakunnallisesti merkittäviin kuviin(1). Visit Kouvola sijoittaa retken Unescon maailmanperintömyllyalueen yhteyteen, jossa merkityt kävelyreitit täydentävät museovierailua(4). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen kävelyraportissa esille tulevat Verlantie 295:n museon parkkipaikka, opastaulu ja kartta, Kantokoskentien alkutaival Uitelmusjärven rantaa, siniset maali- ja nauhamerkinnät, kevään kosteus ja tukevammat kengät, kuutisenkymmentä metriä nousua matkan varrella, epäselvämpi merkitys kallioalueella ennen hiidenkirnua, luontotaulut, huippuristeyksen kiertosuunnan valinta, tulipaikkojen puute ja ajatus toisesta kerrasta Verlan metsäpolulle(2). Tervarumpu tiivistää polun kyläyhdistyksen hoidoksi, noin kahden kilometrin helpoksi rengasluonteiseksi retkeilyksi ja liukkaaksi rapakiveksi märällä säällä(3). Reitin pituus on noin 2,2 kilometriä Kouvolan Verlassa Kymenlaaksossa; se sopii museon ja kalliomaalausten tarkastelun ohelle. Parkkipaikan opasteella luetaan kuuden metrin levyisestä maalauksesta, arviolta 7000 vuoden iästä ja hirvistä, ihmishahmoista sekä viiva-aiheista; kuvatekstissä todetaan, että vaaleat hirvikohdat ovat lähes katoamassa ja alaosan kuviot erottuvat parhaiten kiikareilla vastarannan levennykseltä(1)(2). Kallion luontotauluissa käydään läpi metsälajistoa ja puutarhakasvein pakoon lähteneitä pensaita. Meidän kartallamme samaan maisemaan liittyvät retkeilyreitti Verlan Kokkokallion luontopolku sekä melontareitit Verla-Voikkaa reitti ja Suolajärvi-Verla reitti; Verla-Voikkaa reitin varrella sijaitsee Puolakankosken virtakalastusalue. Odota mäntykangasta, lyhyitä jyrkempiä nousuja ja portaita, paljasta rapakiveä ja keväisin märkiä uria; jos merkinnät ohenevat, kannattaa varata tarkkuutta reitin seurantaan(2)(3). Varsinaisella polulla ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(1)(2).

Repoveden kansallispuistoon liittyvät ajantasaiset tiedot—metsäpalovaroitukset, esteet ja muut käytännön muutokset—löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1); aluetta hoitaa Metsähallitus. Visit Kouvola(2) kertoo, miten tunnetuimmat päivälenkit, kuten Lapinsalmelta lähtevä Ketunlenkki, Olhavanlammen Korpinkierros ja pitkä Kaakkurinkierros, kietoutuvat järvenrantojen ja kallionjyrkänteiden ympärille. Repovesi Park Rangers(3) avaa oranssit reittimerkinnät, polttopuun merkityillä nuotiopaikoilla ja sen, miksi itärajalla tulee pysyä Puolustusvoimien sinivalkoisesti merkityn varoalueen ulkopuolella. Reissukuume(4) kuvaa käytännössä Ketunlenkkiä, Lapinsalmen sillan ja Ketunlossin ruuhkahuippuja. Reitin pituus on noin 42,7 km tämän viivan mukaan Kouvolassa, Kymenlaaksossa—pitkänomainen polku kansallispuiston verkossa eikä yksi nimetyistä esite-renkaista. Virallisissa esitteissä korostetaan usein lyhyempiä silmukoita (esimerkiksi Kaakkurinkierros noin 26 km)(2)(5); käytä tätä pituutta tämän reittiviivan perusteena ja varaa aikaa portaille, pitkospuille ja toistuvalle mäenvarrelle. Reitti ei ole suljettu lenkki kartalla. Karhulahden rannasta luoteessa kulku kulkee pian Karhulahti kanoottilaiturin, Karhulahti Grillikota 2:n, Karhulahti vuokrakodan ja Karhulahti tulentekopaikan ohi—kätevää vesiltä saapuessasi tai ennen sisämaahan siirtymistä. Sama osuus kytkeytyy Korpinkierros Kouvola -reittiin: Olhavanlampi laituri, Olhava laavu, Olhavan laavu, Olhava kaivo ja Olhava tulentekopaikka sijaitsevat Olhavan kalliojyrkänteen alla. Noin 6,5–10 km kohdalla reitti leikkaa vilkkaan Lapinsalmen saapumisalueen: Repoveden Lapinsalmen kota, useita Lapinsalmen nuotiopaikkoja ja laitureita sekä Lapinsalmen pysäköintilaajennuksia—pääpaikka monelle päiväretkelle. Edempänä Määkijänsalmi Ketunlossi on käsikäyttöinen lossiyhteys, joka on tuttu lyhyemmistä kierroksista (vain jäätona aikana)(2)(3). Puolivälin tuntumassa Kapiavesi tulentekopaikka, Mustavuori kanoottilaituri ja Katajajärvi tulentekopaikka johdattavat Mustalamminvuoren näkötornille ja Mustavuori vuokrakodalle. Valkjärvi varausleiritupa, Valkjärvi vuokrakota ja Määkijä vuokrakota tuovat varattavia yöpymispaikkoja ennen Kuutinkanavan grillikatosta ja laitureita. Sukeltajaniemi tulentekopaikka ja Repoveden Kirnukankaan laavu merkitsevät pohjoisen kaaren; Saarijärvi paikoitusalue ja Tolosentalo, vuokratupa ja huoltorakennus sijaitsevat huoltotukikohdan luona. Etelässä osuus päättyy Tervajärvi pysäköintialueen ja Lojukoski vuokrakodan kautta Lojukoski tulentekopaikan ja Lojukoski kanottilaiturin suuntaan. Yhteisillä pätkillä reitti kohtaa Korpinkierros Kouvola -päiväretkiä ja Repoveden maastopyöräilyreitit -verkoston samojen laitureiden lähellä—ota kartta mukaan, jotta pysyt haluamallasi patikointiviivalla. Pitkä Luontoon.fi-reitti Mäntyharjulle näyttää, miten Repovesi yhdistyy pohjoiseen vaellusreitistöön(5).

Kalalammen luontopolku on noin 2,6 kilometrin helppo kierros metsälammen ympäri Kouvolan Lehtomäellä Kymenlaaksossa. Kouvolan kaupunki pitää yllä reitin omat tiedot: kunnostuksen valmistumisen, nuotiokohtien käytön ilman puuhuoltoa ja talvikunnossapidon puuttumisen(1). Luontoon.fi listaa saman kohteen järjestelmäänsä koko maan ulkoilukarttaa varten(2). Koirankanssareissussa kuvaa käytännössä Verkkokadun parkkipaikan kautta tehtävää kierrosta ja sen jatkoyhteyksiä Vennanlampeen sekä Lehtomäen koirapolulle(3). Kalalampi ja sitä ympäröivä kangas metsineen ja suppilomaisine suoalueineen muodostavat monimuotoisen luontopisteen taajaman keskellä. Polku kulkee lähes koko matkan leveillä pitkospuilla ja kivituhkapinnoitteisilla kohdilla; reitin varrella on onkipaikka, pieni uimaranta itärannalla, pöytäryhmät ja taukopaikkoja. Nuotiopaikat sijaitsevat lammen itä- ja länsirannoilla, mutta puut ja hiilet täytyy tuoda itse(1). Kesällä kirkas vesi houkuttelee uimaan, ja rannan siirtolohkare eli hiidenkivi avaa jääkauden tarinaa lyhyesti(1). Linnuston puolella ohikulkijat havainnoivat muun muassa telkkää, kanahaukkoja, laulujoutsenia ja puukiipijöitä lähipuustossa(1). Reitin lähtö sijoittuu Lehtomäen urheilupuiston ulkokuntoilupisteen liepeille, samaan liikunta-alueen solmukohtaan, josta jatkuu pidemmät pyöräily- ja hiihtolenkit: esimerkiksi Pyöräilyreitti Kouvola-Valkeala, Urheilukeskuksen latu Kouvola ja Latu Jokela-Kouvola sekä lukuisat muut lähiliikuntayhteydet.

Virtaavan puron varrella kulkevasta reitistä, eläimistä ja pitkospuista saat tarkimmat tiedot Kouvolan kaupungin Myllypuron luontopolku -sivulta(1). Pilvi Leinosen Retkipaikka-artikkeli vuodelta 2022 kuvaa pysäköinnin entisen Kiehuvan koulun luona, sinisin merkein osoitetun polun Myllypuron rantaa pitkin ja reitin kulkemisen reilusti alle tunnissa taukoineen(2). Suuren kunnostuksen jälkeen vuoteen 2021 mennessä Keskilaakso kuvasi polun helppokulkuisena, uusituilla silloilla ja pääosin sorastettuna, kun taas vanhaa, juurakkoisempaa osuutta voi käyttää pyöreämmän lenkin tekemiseen(3). Myllypuron luontopolku on noin kahden kilometrin kävely Kiehuvassa, Kouvolassa, Kymenlaaksossa. Se seuraa Myllypuroa, jonka saviset penkereet sameuttavat vettä; lähes koko reitti kulkee Myllypuron luonnonsuojelualueella(4). Varttuneessa metsässä on runsaasti lahopuuta ja monipuolinen lintulajisto, ja alueella liikkuu muun muassa hirviä, metsäkauriita, mäyriä, saukkoja ja kettuja(1). Keväisin metsänpohja voi loistaa valkovuokoista, imiköistä ja muista kevätkukista(1)(2). Polun varrella on opastauluja, pitkospuita ja siltoja. Entisen myllyn kohdalla pato mittaa yhä veden virtausta(1). Maasto on herkkää kulutukselle, joten on tärkeää pysyä merkityillä poluilla; osin juurakot hankaloittavat kulkua(1). Valtatien liikenteen ääni kantaa laaksoon ajoittain(2). Reitti on merkitty sinisin opastein(2). Tällä luontopolulla ei ole nuotiopaikkaa(2). Kartalla tämä retkeilyreitti kulkee lyhyen matkan samaan linjaan Pyöräilyreitti Kouvola-Myllykoski -pyöräilyreitin kanssa kohti Myllykoskea. Soutu-/melontareitti Myllykoski-Alakylä kulkee joen suuntaisesti lähellä, jos haluat yhdistää kävelyn ja melonnin muualla alueella.

Kouvolan kaupunki kokoaa uimavaroitukset, Natura-rajaukset ja esteettömät osuudet luontopolun omalle verkkosivulleen(1). Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa käytännössä Kymijoen rantapenkereen, Ahkojan lehtomaisemat, juoksuhautojen leikkauksen ja pienen jokirannan laavun(2). Länsi-Kymen Kulttuuritie tiivistää lintu- ja nisäkishavainnot, perhokalastajat joella ja miksi uimiseen ei suositella juuri Pioneeripuiston kohdalla(3). Reitin pituus on noin 2,8 kilometriä meidän kartalla yhtenä merkattuna lenkkinä Kouvolassa Korian Kymijoen länsirannalla, Kymenlaaksossa. Julkaistuissa retkipäiväkirjoissa esiintyy usein noin 3,4 kilometriä, kun mukaan lasketaan kävely Pioneerinkatu 1:n parkkialueelta merkitylle lenkille ja takaisin(2). Pioneerimetsä on pääosin metsäinen entinen varuskunta-alue: harjoituskäyttö päättyi 1994, ja metsässä näkyy yhä juoksuhautoja, sodanaikainen Venäjältä tuotu teräksinen kaarisilta sekä punatiilisiä kasarmiajan rakennuksia lähellä vuoden 2019 asuntomessualueen rakennuksia(1)(2). Lenkki alkaa Kouluaukion liepeiltä leveällä sorapolulla kohti Kymijokea. Muutaman sadan metrin jälkeen tulee jokirannan taukopaikka—pieni laavu, tulipaikka ja opastaulut, joissa liito-orava toimii reitin opashaahmona(2). Polku seuraa rantapengerrettä ajoittain aivan veden äärellä ennen kääntymistä Ahkojan rehevään rantalehtoon; osa ranta-aluetta on luonnonsuojelualuetta, ja uomien varsilla erottuu muun muassa rentukoita(1)(3). Kulkeminen ylittää Ahkojan kahdesti siltaosuuksilla; penkere voi kulkea selvästi uoman yläpuolella ennen laskeutumista rantaan(2). Loppulenkki kulkee leveämpää hiekkatietä ja päättyy juoksuhautojen väliin ennen ympyrän sulkeutumista(2). Meidän kartalla reitti kulkee noin kilometrin kohdalla lähellä Pioneeripuiston pallokenttää ja hieman myöhemmin Korian Pesäpallokenttää—Väinö Vainiontien suuntaiset liikuntakentät, eivät reitin pääkohde sinänsä. Jos yhdistät retkeen muita reittejä, Kymijoen ulkoilureitti kulkee lähellä pitkin jokea; Pyöräilyreitti Kouvola-Koria sopii pyöräilijöille; melojat Myllykoski-Alakylä- tai lyhyemmällä Koria–Alakylä -melontalinjalla kohtaavat verkon varrella muun muassa Alakylän laavun; talvella Kuntotöyry-Nauha yhdyslatu leikkaa samaa maastonauhaa lenkin myöhemmällä osalla.

Kammarmäen luontopolku on noin 4,6 kilometrin mittainen metsä- ja kalliopohjainen lenkki Kouvolan itäosassa Kymenlaaksossa Haminan rajaa huitelevassa Saaramaan kylämaisemassa. Kouvolan kaupunki kuvaa reittiä erähenkisenä päiväretkeilykohteena, joka kulkee osittain Saaramaan luonnonsuojelualueella: jyrkimmissä nousuissa on kiinnitettyjä apuköysiä, ja Vuorilammen ja Sammakkolammen väliseltä jäkäläkalliolta avautuu näkymiä lampiin; metsässä voi nähdä esimerkiksi hirven(1). Ajankohtaisimmat tiedot ja mahdolliset paikalliset tiedotteet löytyvät Kouvolan kaupungin Kammarmäen retkeilyreitti -sivulta(1). Reitti on merkitty koko matkalta sinisin opastein ja nuolimerkein risteyksissä(2)(3). Maasto vaihtelee kuivista kangasmetsistä kuusikoihin ja jäkäläkallioihin; purojen ylityksissä on kevyitä lauta- tai riukusiltoja kosteissa kohdissa(2). Itse lenkillä ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa tai muita palvelurakennuksia, joten eväät kannattaa pakata mukaan kotoa; Vuorilammen yläpuoliselta kalliolta löytyy taukopaikka maisemalla(3). Keväällä ja sateiden jälkeen osa osuksista pysyy märkänä—tukevat, vedenpitävät jalkineet ovat järkevä valinta(2). Juhannuksen tienoista syksyyn Saaramaan kyläyhdistys ja Teatteriryhmä Kimara pitävät polun varrella runotauluja, joissa on pääosin Eino Leinon runoja kukka-aiheisten taustakuvien kera; Kouvolan Sanomat on uutisoinut asennuksista(4). Luontopolkumies Retkipaikassa kuvaa pysäköintiä, siltoja ja keväisiä olosuhteita tarkasti(2). Maija Mehto Retkipaikassa kertoo lampien välisen metsän hiljaisuudesta, linnuista ja siitä, kuinka kauan kiertoon voi käyttää aikaa rauhallisesti kulkiessa(3).

Reitin pituus on noin 3,5 kilometriä Heisanharjun harjumaisemassa Kouvolan pohjoisosassa Heisanharjun luonnonsuojelualueella Vähä-Luotojärven, Ison Luotojärven, Heisanjärven ja Kelesjärven välissä. Ajantasaisista säännöistä, koirista ja merkittyjen reittien käytöstä kannattaa lukea Kouvolan kaupungin Heisanharjun retkeilyreitti -sivu(1). Visit Kouvola antaa Jaalan alueen osoitetiedon saapumiseen autolla(2). Metsähallituksen Luontoon.fi esittelee Jaalan Heisanharjun retkeilyalueen karttoineen ja aluekokonaisuutena(4). Jääkauden muovaamat harjut kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen; maisemaa kuvataan usein ”Kymenlaakson Punkaharjuksi” pitkine mäntykankaineen ja kirkasvetisine järvinäkymineen(1). Maasto on pääosin kuivaa kangasta ja helppokulkuista, mutta risteyksiä ja uusia linjauksia on päivitetty vuosien varrella. Luontopolkumies kuvaa keltaisia maalimerkkejä ja uudempia sinikeltaisia tolppia sekä kohtia, joissa kartan kanssa kannattaa olla tarkkana(3). Noin 3,4 kilometrin kohdalla tulee vastaan Heisanharjun taukopaikka, tämän linjan päätauko: Luontopolkumiehen kuvauksessa paikalla ovat kota, liiteri, kuivakäymälä, pöytäryhmä, varauskota ja uimalaituri, ja järvien rannoilla on useita hiekkarantoja(3). Heisanharjun luonnonsuojelualue -sivulla kuvataan, miten luontopolun rakenteita ylläpidetään ja miten suurin osa alueesta pyritään pitämään luonnontilaisena, sekä vuoden 2011 perustamispäätös ja sallitut käytöt(5). Käytännön hoitoon ja tapahtumiin liittyen Kouvolan kaupunki ohjaa Jaalan Jaloiset ry:n sivuille(1). Luonnonsuojelualueella jokaisenoikeudet eivät päde täysimääräisesti: kulku merkittyjä polkuja pitkin, luonto ja eläimet rauhaan, koirat kytkettyinä(1)(5).

Mielakka Bikeparkin sijoittuminen, kesäinen hissipyöräilytarjonta ja ajankohtaiset tiedotteet löytyvät Visit Kouvolan Mielakka Bikepark -sivulta(1). Kouvolan kaupunki julkaisee laajemmat pyöräilyverkostot ja kartta-aineistot ulkoilun pyöräilysivuillaan(2). Visit Kouvola ja Mielakan Rinnekeskuksen kohdekortti korostavat, että Mielakassa ei ole toimintaa talvikaudella 2025–2026, kun Kouvolan kaupunki etsii uutta toimijaa—tarkista kaupungin verkkosivut ja somekanavat ennen matkaa vuosikohtaisista käyttö- ja vuokrausasioista sekä tapahtumista(1)(2). Reitti on noin 5,7 kilometriä rengas Mielakanmäen ympärillä Kouvolan keskustan tuntumassa Kymenlaaksossa. Mielakan urheilurypäästä pääsee heti tenniksen ja jousiammunnan palvelujen ääreen, ja metsäpoluilla reitti käy Kouvolan Vuorimunkin hiekkakentän kautta ennen paluuta Mielakan rinnekeskuksen suuntaan. Sama käytävä kohtaa varhain Mielakan kuntoradan ja Mielakan ladun, ja pohjoispäässä voi jatkaa esimerkiksi Latu Mielakka–Pappikallio- tai Kuntorata Mielakka–Pappikallio -reiteille samassa mäkiverkossa. Jälki.fi:n Mielakan kierros -listaus, joka vastaa tätä pituutta ja lähtökoordinaatteja, kuvaa noin 99 metriä nousua kierroksella, alun valaistua kuntopolkua ja kapeampaa metsäpohjaa juurineen, jalkasillan leveän ojan yli sekä myöhemmän ylityksen pohjaa pitkin, ja maastossa keltaista teippimerkintää, nuolia ja spray-merkkejä(3). Samasta tekstistä käy ilmi varoitus alamäkikäytön kanssa päällekkäisestä leveähköstä noususta laskettelurinteen ylityksen jälkeen: aja ennakoivasti, noudata väistämisvelvollisuutta ja pidä soitokello käytössä jaetulla profiililla(3). Materiaali mainitsee myös kävelyn, polkujuoksun ja sauvakävelyn yhteiskäytön—hiljennä vauhtia, kun näkyvyys katkeaa(3). Ski.fi:n kevään 2022 artikkeli uudistuneesta Mielakka bike parkista kertoo värikoodatuista hissilinjoista, lasten bike park -viimeistelyistä ja ohjauksesta; se auttaa hahmottamaan, miten mäellä yhdistyvät parkki-ajo ja metsäinen kehämäinen maastopyöräily(4).

Metsähallituksen merkitsemä patikointi- ja maastopyöräyhteys Repoveden kansallispuiston ja Mäntyharjun seudun välillä on koottu Patikointi-ja maastopyöräreitti Repovesi – Mäntyharju -sivulle Luontoon.fi:ssä(1). VisitKouvola kuvaa puiston polkuverkoston pätkittäin, nähtävyyksiä ja karttalatauksen(2). Metsähallituksen lyhyt englanninkielinen esite Maastopyöräilijän Repovesi tiivistää pyöräilijän näkökulman(3). Visit Mäntyharju muistuttaa, että kansallispuistossa pyöräillään vain kartan mukaisilla maastopyörä- ja huoltoteillä, ei yleisillä retkeilypoluilla(4). Reitin pituus on noin 20,4 kilometriä yhtenä jatkumona, eikä se ole rengas. Kouvola ja Kymenlaakso sijoittavat eteläpään Etelä-Suomen jylhään järvi-kalliomaisemaan. Repoveden reitit -vaellusverkosto jakaa monia samoja nuotiopaikkoja ja laitureita—hidasta vauhtia sillanpäissä ja näköalapaikoilla. Karhulahti–Olhava -vyöhykkeellä ovat muun muassa Karhulahti vuokrakota, Olhava laavu ja Olhavan kallioiden kupeessa oleva palveluverkosto. Lapinsalmen pysäköintialueilta pääsee riippusillalle ja Määkijänsalmen Ketunlossille, joka kuljettaa polkupyörälläkin Kapiaveden yli (ei talvikäytössä). Määkijä vuokrakota sopii pidempään taukoon. Valkjärven rannalla on vuokrattavia tulentekopaikkoja ja Valkjärvi varausleiritupa yöpymissuunnitteluun. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Mustalamminvuoren näkötorni palkitsee noususta. Kuutinkanavan järviosuudella Kuutinkanava grillikatos ja kaivot helpottavat evästä. Saarijärven pysäköinnin lähellä Tolosentalo kertoo huoltoalueesta ja pihakaivosta. Repoveden Kirnukankaan laavu ja Kirnukangas tulentekopaikka liittyvät samaan näköalavyöhykkeeseen kuin retkeilytekstien Hauklammenvuori-kuvaukset. Lojukoski vuokrakota ja Lojukoski tulentekopaikka rauhoittuvat vesien ääreen ennen Tervajärvi pysäköintialuetta ja Talas tulentekopaikkaa. Koko Mäntyharju–Repovesi-päivämatkasta Retkipaikka kertoo 33–40 kilometrin ajosta Kisalasta Saarijärven parkkipaikalle laavuväleineen (6). Fillaristi täsmentää ajettavuutta: lanattua ja soritettua polkua, kiveä, lyhyitä pitkospuita ja jyrkkiä nousuja, joissa taluttaminen on arkipäivää(5).

Pyöräilyreitti Kouvola-Kuusankoski on noin 6,5 kilometrin suuntainen pyöräilyosuus Kouvolassa Kymenlaaksossa; se kulkee Kuusankosken jokivartta kohti Kouvolan keskustan katu- ja pyöräilyverkkoa. Reitti sijoittuu laajaan kunnalliseen pyöräverkostoon: Kouvolan kaupungin mukaan taajamissa ja niiden välillä on noin 375 km pyöräteitä, ja ne näkyvät karttapalvelussa sinisillä viivoilla sekä ladattavalla pyöräilykartalla(1). Laajempi jokivarsi kuvataan Kymijoen ulkoilureitin sivulla, joka esittelee noin 25 kilometrin merkityn kierroksen Kouvolan, Kuusankosken ja Korian välillä Kymijoen rannoilla(2). Kuusankoskella reitin tuntumassa on jokivarton oleskelua Kuusankosken rantapuiston ulkokuntoiluvälineiden ja kehitteillä olevan Rantapuiston vehreän vyöhykkeen äärellä; Kymijoen rannalla on kevyen liikenteen silta, grillikatos ja nurmia(4). Niivermäen metsikön ja kauppakeskus Veturin kupeessa voi piipahtaa Niivermäki Luontotorilla ja lyhyellä Niivermäen luontopolulla vuonna 2014 suojellulla alueella—jyrkät rapakivikalliot, kuusivaltainen metsä ja opastaulut(5). Retkipaikan erillisartikkeli korostaa, miten koko jokikehä yhdistää jokimaisemia, taukopaikkoja ja helppoja kulkuyhteyksiä, myös junalla ja kaupunkipyörillä Kouvolasta(3). Kymijoen ulkoilureitin varrella opasteet ovat valkoiset päätöiset oranssilla kärjellä, ja rinteen geometria, portaat sekä pitkospuiden kohotteet voivat vaatia pyörän taluttamista tai merkittyjä pyöräilijöiden kiertoteitä(2). Kouvolan keskustasta sama verkosto jatkuu yhteisiin risteyksiin kohti Pyöräilyreitti Kouvola-Myllykoski-, Pyöräilyreitti Kouvola-Utti- ja Pyöräilyreitti Kouvola-Koria -yhteyksiä. Melojille sopii linjausten kohtaaminen Kymijoen varsi -reitin kanssa Kuusankosken rantapuiston seuduilla.

Myös talvella. Tasainen maasto.

Myös talvella käytössä (12 väylää). Jonkin verran korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

70 askelta ja yksi lepopaikka.

188 askelmaa, kaiteet molemmin puolin sekä yksi lepotaso. Portaiden valaistus on kytketty juoksuradan valaistukseen.

Hirvirata 150 m, tilanneradat 300 m, pienoiskivääri, riistamaali, pistooli, ampumahiihto.

50 metrin pienoiskivääri- ja pienoishirvirata, 100/75 metrin hirvirata, 25 metrin pistoolirata, 100 metrin luodikkorata.

6 kiinteää paikkaa sekä yksi 10 metrin pituinen liikkuvan maalin rata.

45 metriä korkea näkötorni

Repoveden luonnonsuojelualueella. Mustalamminvuoren luontotorni

Puusta rakennettu torni