Inari Melontareitit

Kartallamme tämä on noin 70 kilometrin pituinen päästä päähän -melontaviiva Lemmenjoen kansallispuistossa ja Inarin järvimaassa; se yhdistää Solojärven, Lemmenjoen vesistön, Muddusjärven sekä Njurkulahden ja Inarijärven vesireitin. Tämän reitin omat tiedot ja linkit löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi -sivulta(1); koko puiston käyttöä, telttailua ja tulen tekoa ohjaavat Lemmenjoen kansallispuiston ohjeet ja säännöt(2). Solojärven päässä Kultahaminassa sijaitsee muun muassa Kultasatama (Kultahamina) Open Wilderness Hut, kota, telttapaikkoja ja nuotiopaikkoja. Alajuoksulla Morgamniva ja Pitkäniemi johtavat Ravadasjärvelle, jossa Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi, autiotupa, telttarantoja ja laitureita tukee yöpymistä. Härkäkoskella Härkäkoski ylityslautta on Härkäkoski Sauna & Hut -vuokrauksen ja telttapaikkojen vieressä; Searitniva ylityslautta on seuraava ylitys. Sotkajärvi ja Kaapin Jouni laituri kuuluvat keskiosaan Muurahaislammen telttapaikkojen lähelle. Noin 21 kilometrin kohdalla Njurkulahti / Juurakko-oja yleinen venelaituri ja Lemmenjoki Juurakko-oja veneenlaskuluiska yhdistävät Njurkulahden tieyhteyteen, mistä lähtevät myös jokiveneet(3). Edempänä Ala Lemmenjoki tulipaikka ja leiriytyminen tukevat matkaa kohti järviosuuksia. Noin 51 kilometrin kohdalla Vasatokka Beach Sauna ja muut palvelut Angelintiellä helpottavat Muddusjärven ja Inarijärven rannan lähestymistä. Reitti kulkee samojen rantojen ja laitureiden lähellä kuin Lemmenjoen kultareitti ja Lemmenjoki Gold Trail, joten rannoilla voi kohdata kävijöitä. Muddusjärvi Inarijärven länsipuolella on laaja, humuspitoinen järvi; yleisesityksissä mainitaan esimerkiksi kalalajisto(4). Koko reitti on usean päivän erämelonta: kylmä vesi, tuuli järvillä ja virta jokiosuuksilla. Retkipaikan Lemmenjoki-jutut kuvaavat Njurkulahti–Ravadasjärvi -vaellusta ja lyhyempää Njurkulahti–Kultala -melontaa jokiveneiden kanssa samaa uomaa pitkin(3). Lemmenjoen kylän yrittäjät tarjoavat vuokravälineitä, opastettuja melonnoita, venekuljetuksia ja majoitusta; Lemmenjoen Lumo Njurgulahdessa on yksi vakiintunut tukikohta(5), Lemmenliekki välineitä ja teemaretkiä samalta seudulta(6). Inarijärven Melonta palvelee laajemmin Inarin–Ivalon melontaa, jos yhdistät tämän reitin muihin vesiin(7).

Kartallamme tämä on noin 116 kilometrin pituinen päästä päähän -jokiviiva Pohjois-Lapissa Ivalojokea pitkin Lemmenjoen kansallispuiston ja erämaa-alueiden yläjuoksulta kohti Ivalon taajamaa. Lappi ja Inari kuuluvat pohjoisen pitkiin melontareitteihin. Joki on yksi Suomen tunnetuimmista erämelontareiteistä: itsenäiset kuvaukset kertovat yli sadan kilometrin vesimatkasta ja yhdestä kahteen viikkoon koko ylä–alajuoksun retkelle, kun vesireitti kulkee Lemmenjoen kansallispuiston, Puljun ja Hammastunturin erämaiden ja edelleen Inarijärvelle laskevan alajuoksun kautta(2)(5). Ajantasaiset säännöt, telttailu ja Ivalon yhteys Inarijärveen kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Inarijärvi melojille -sivulta(1). Joen luonne vaihtelee matkan varrella. Kutturan tienous on käytännössä usein lähtö tai välipiste suosituimmalle monen päivän osuudelle: sillan luona on pysäköinti ja veneenlaskupaikka, ja siitä alkaa kanjonomaisempi, koskikas osuus, jonka vaikeus riippuu voimakkaasti virtaamasta(2)(3). Kyläjoen suulla on päivätupa ja nuotiopaikkoja; edempänä Ivalojoen Kultala on kullanhuuhdonnan historian keskipiste riippusillalla, museorakennuksilla, varattavilla ja avoimilla tuvilla(3)(5). Kultalan jälkeen rannoilla näkyy yhä kaivostoiminnan jälkiä; Liljeqvistin kämppä Sotajoella ja Ritakosken tuvat kuuluvat samaan vyöhykkeeseen. Alempana kanjoni vaihtuu hiekkapenkereisiin ja leveämpään meanderointiin ennen Ivalon aluetta, jossa Luontoon.fi kuvaa joenvarren veneenlaskuluiskaa ja pysäköintiä kylän keskustan tuntumassa—hyödyllinen, jos jatkat melontaa Inarijärvelle(1). Koko reitti on vaativa eräjoki: kylmä vesi, vaihteleva sää ja kosket, jotka voivat olla helppoja I-tason linjoja keskitason virtaamalla mutta suuria aaltoja ja kovaa virtaa sateen tai sulamisveden jälkeen(2)(3). Tutki tuntemattomat kosket, kanna tai naruta epäselvässä tilanteessa ja varaa pelastus- ja korjausvälineet sekä kylmälle vedelle sopivat varusteet. Asko Ristolaisen Retkipaikka-teksti Kuttura–Tolonen -matkasta, Kultalasta ja Ritakoskelta antaa konkreettista pohjaa suunnitteluun(3).

Tämä vesilinja on hyvin lyhyt päästä päähän -osuus Inarissa Lapissa Kaldoaivin erämaa-alueella. Lappi on Suomen pohjoisin osa, ja Kaldoaivi on siellä laaja erämaa: kartallamme se on noin 0,7 kilometriä Iijärven suunnasta Kallokosken palvelujen ja Silisjoen–Opukasjärven ranta-alueen tuntumaan. Iijärvi on Näätämöjoen lähdejärvi ja sijaitsee lähes kokonaan Kaldoaivissa; järvi on luokkaa 21 kilometriä pitkä ja jakautuu matalaan lounaisosaan ja syvempään koilliseen(2). Suomenkielinen Wikipedia kuvaa koko Näätämöjoen melontareittiä järveltä Barentsinmerelle vaikeana, erämaisena ja koskirisaisena reittinä(2)—tämä karttaosuus on vain matkan ensimmäinen pätkä ja kuvaa parhaiten lähtöä avovedeltä Kallokosken taukopaikkoja ja Silisjoen käytävää kohti. Metsähallitus esittelee Kaldoaivin Luontoon.fi-sivustolla(1), ja Explore Utsjoki painottaa kalastusta, järviä ja puroja sekä suosittelee paikallista osaamista erämaassa(4). Viivan päässä Silisjoen rannalla ovat Silisjoki, eräkämppä ja Silisjoki tulipaikka; Silisjoki liiteri varasto käymälä kokoaa liiterin, varaston ja kuivakäymälän pitkien retkien tueksi. Opukasjärven puolella Opukasjärvi Nuotiopaikka 2 ja Opukasjärvi Tulipaikka Kuivakäymälä palvelevat taukoja ja nuotiota. Nämä pysähdykset ovat muutaman sadan metrin päässä vesilinjasta mutta muodostavat käytännön kohderyhmän, jos osuutta käyttää päiväetappina. Maastossa sama risteys tulee vastaan Inarin polulla ja Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitillä, joilla on yhteys ylitysveneeseen ja autiotupiin pidemmällä reitistöllä—hyödyllistä, jos yhdistät melontaa ja päiväpatikointia. Inarin seudulla Inarijärven Melonta ilmoittaa päivävuokrahinnat ja toimittaa kaluston valitsemaasi lähtöpaikkaan(3). Tarkista Luontoon.fi(1) ennen lähtöä erämaa-alueen säännöt, rakenteet ja mahdolliset kausirajoitukset.

Sevettijärvi–Partakko on noin 8,8 kilometrin päästä päähän -melontaviiva Inarin kunnan koillisosassa, Pohjois-Lapissa, Inarijärven vesistössä kolttasaamelaiskylän Sevettijärven ja Partakon (Käyräniemen) ranta-alueen lähistöllä. Luontoon.fi-artikkeli Inarijärvestä melojille kertoo, ettei järvelle ole merkittyjä melontareittejä: kartalla näytetyt reittiehdotukset ovat vain suunnitteluapua, ja retki vaatii kartanlukua, säätä ja kokemusta suurten selkävesien olosuhteista(1). Sama lähde kuvaa Partakon saavuttamista Inarista Sevettijärven tietä (971) noin 38 kilometriä ja edelleen Käyräniemeen, jossa kunnan veneliuska ja pysäköinti ovat käytössä(1). Kyseinen vesillelasku kuuluu samaan järveen kuin pidemmät retkiehdotukset Inarin kirkonkylän ja Partakon välillä, mutta tämä kartoitettu reitti on vain lyhyt tallennettu osuus. Inarin kunnan sivuilla Sevettijärvi esitetään kolttasaamelaisuuden ja ortodoksisen kulttuurin keskuksena, kesäisin avoinna olevine perinne- ja käsityönäyttelyineen(2). Välineitä ja opastettuja retkiä Inarijärvellä tarjoavat muun muassa Inarijärven Melonta ja muut paikalliset yritykset ryhmille ja eri tasoisille melojille(5). Tarkista tuuli ja olosuhteet ennen avoimille selille lähtöä; lisätietoa löytyy myös meidän reittisivultamme(3). Maalla alueella kulkee muun muassa Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti, Inarin polku ja Saamen polku pidempiin vaelluksiin järven rinnalla. Osa viivoista päättyy Sevettijärven kylän palveluiden lähelle, esimerkiksi Sevettijärven urheilukentän tuntumaan.