Inari Retkeilyreitit

Karhunpesäkivi Vaellusreitti on lyhyt noin puolen kilometrin pätkä Karhunpesäkivi Parkkipaikalta Karhunpesäkivi Lintutornille Myössäjärven tuntumassa Ivalon ja Inarin välisen tien varrella. Yleisistä valtion mailla ulkoilun periaatteista ja sulkujen käytännöistä vastaa Metsähallitus, jota kannattaa lukea rinnalla tuoreiden paikallisten tiedotteiden kanssa (5). Se sopii pikaiseen linturetkeen näkökorokkeelle, kun sama parkkipaikka toimii tunnetumman Karhunpesäkivi-kohteen portille. Inari on laajalle erä- ja järvikunnalle levittäytyvä Lappi; tutustumiskelpoja ja pisteen tarkennuksia löytyy sivuiltamme nimillä Karhunpesäkivi Parkkipaikka ja Karhunpesäkivi Lintutorni. Laajemmassa kuvassa Karhunpesäkivi on Suomen suurin tafoni eli rapautumalla ontoksi kovertunut siirtolohkare, jonka sisäpinta on kennomainen (2). Kotimaassa.fi täsmentää, ettei kyse ole nurin käännetystä hiidenkirnusta, vaikka joskus kuulee väitettävän toisin (2). Kertomus lumimyrskyssä suojaan löytäneestä miehestä ja viereen asettuneesta talviuniseen karhuun selittää nimen (2)(3). Rinteessä kasvaa Fennoskandian vanhimpia mäntyjä, ja portaiden varteen on sijoitettu luontotauluja myös pohjoissaameksi; Retkipaikan teksti kuvaa luolan kylmää, mehiläiskennomaisia pintoja ja jatkuvaa nousua ylemmäs rinteen näkötasanteelle (4). Vaeltajan arki kertoo lyhyestä helposta kulusta parkkipaikalta sekä kesäisestä viileydestä luolan uumenissa, ja lähialueen palveluista lomasesongin aikaan (3). Metsähallitus sulki syksyllä 2024 turvallisuussyistä rapistuneet portaat, korjasi rakenteet ennen lumia ja avasi uudelleen vartiointiaitauksen jälkeen kun lumi on sulanut; Inarilainen kuvasi tätä ketjua paikallisuutisena (1). Karhunpesäkivi Parkkipaikka löytyy myös pitkän Kirkenes -Saariselkä -maisematieosuutemme varrelta, jos ajat napareittiä ja haluat kirjallisen pysähdyspaikan. Jos tavoite on onttoon kiveen ja ylärimpeen näköpisteeseen, varaa aikaa ja askelkelpoiset kengät portaille ja varmista tuorein pääsytieto Metsähallituksen tai paikallislehtien kautta ennen matkaa (1).

Reitin pituus, talvihoito hiihdettävänä latuna ja kaivospaikan palvelut löytyvät Metsähallituksen Prospektori-esitteestä(1). Inarin kunta kuvaa Saariselän matkailukeskuksen ja kultahistorian vastapäätä Urho Kekkosen kansallispuistoa(2). Aarne Hagmanin syyskuun 2023 kävelyteksti täydentää metsän profiilia, loivat rinteet ja kuukkelit evästauolla(3). Lapponia Toursin sivu auttaa hahmottamaan kaivoksen etäisyyttä Laanilan Savottakahvilaan ja Saariselän keskustaan lyhyen kävelyretken suunnittelussa(4). Reitti on kartalla noin 7,8 kilometriä pistosuuntaisena janana Saariselän alueella Inarissa Lapissa. Metsähallitus kuvaa koko teemareitin pituudeksi noin 9 kilometriä Saariselän lähtöportilta tai noin 7,4 kilometriä Laanilasta(1); kartalla näkyvä mitta on yhtenäisen linjan pituus, viralliset luvut taas kuvastavat näitä kahta klassista lähtöpistettä. Polku on helppo teemalähireitti kansallispuiston kupeessa: murskepintaa, pääosin tasaista kulkea, vähäinen korkeusero, yksi kosteikkokohta pitkospuilla ja leveähkö käytävä monessa kohdassa(1). Talvella sama linja on hoidettu latu(1). Saariselän parkkipaikalta lähtiessä alkumatka kulkee Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka, Kelo-ojan kota ja Karvaselän Kummituskämppä -kohteiden kautta lähellä lähtöä. Noin kilometrin kohdalla Mettabaari tarjoaa kahvittelua reitin lähellä. Puolivälin tietämillä ohitetaan Jääseidan Curling Center, ja lopulta tulevat Prospektorin kaivoskämppä ja Prospektorin Tulipaikka. Kämppä on rakennettu vanhan kaivoskuilun päälle; Metsähallitus kertoo piha-alueen kuivakäymälästä ja liiteristä sekä mahdollisuudesta kurkistaa kuiluun ääninauhan kera(1). Kuivakäymälöitä on myös Aurora-palvelualueella ilman, että jokainen rakennus pitää nimetä erikseen. Samasta lähtöalueesta jatkuu yhteys Saariselän maastopyöräilyreitistöön sekä Taajoslaavun kesäreittiin pidemmälle tunturivaellukselle; talvella Latu Välimaa-Vahtamapää hyödyntää latuverkkoa. Tarkista rajoitukset ja kansallispuistorajat Luontoon.fi-sivulta Urho Kekkosen kansallispuistolle(5) ennen lähtöä.

Lemmenjoen kultareitti on noin 45,1 kilometrin mittainen merkitty vaellusreitti Lemmenjoen kansallispuistossa. Vaativa usean päivän erämaavaellus kuljettaa kävijän kullankaivun tarinaan jokivarsien männiköistä avotuntureille. Metsähallitus ylläpitää virallista reittisivua Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Inarin kunta kuvaa Lemmenjoen kylien palveluita ja sitä, miten vesiyhteydet avaavat tien puiston sydämeen(2). Inari sijaitsee Lapissa. Reitti ei ole lenkki: se kulkee kansallispuiston ydinalueen läpi autiotupien, nuotiopaikkojen ja telttailualueiden kautta järvien ja Lemmenjoen vieressä. Alkupään Ravadasniemen ja Mattit Ravadaksen alueella Ravadasniemi tulipaikka, Mattit Ravadas telttailualue ja Ravadasjärvi Autiotupa sijoittuvat muutaman kilometrin sisään—sopiva ensimmäinen tai toinen yö, jos lähdet jokilaaksosta. Morgamojan kohdalla noin 13,5 kilometrin kohdalla Morgamoja autiotupa, Morgamojan Kultala Hut (Free & Paid), Morgamoja vuokratupa, Morgamojan Kultala Sauna ja Morgamoja telttailualue muodostavat saman lahden rannan palvelupisteen, jossa voi levätä ja kuivata varusteita ennen pidempiä avomaisemia. Kultahamina telttailualue, Kultasatama (Kultahamina) Open Wilderness Hut ja Kultahamina kota sijoittuvat Kultahamina Campfire site -nuotion lähelle noin 19 kilometrin kohdalle, kultateeman ja jokimaiseman ytimeen. Lemmenjoki Pitkäniemi Camping Site, Pitkäniemi telttailualue ja Lemmenjoki Pitkäniemi tulipaikka tarjoavat järvenrannan tauon hieman sen jälkeen. Morgamniva telttailualue ja Morgamniva ylä laituri viittaavat jokeen, jossa vesireitit ja kävelyreitit kohtaavat. Ravadasjärvi venelaituri, Ravadasjärvi tulipaikka 1 ja Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi, autiotupa sijoittuvat Ravadasjärven rannalle—luontevaa pysähdystä ennen tai jälkeen Ravadasköngään, jonka Retkipaikka kuvaa yhdeksi puiston näkyvimmistä kohteista rajoitusalueen merkityillä poluilla(4). Härkäkoski telttailualue, Härkäkoski Sauna & Hut ja Härkäkoski ylityslautta yhdistävät lossityyliset ylitykset ja yöpymispaikat; Searitniva ylityslautta ja Sieritnivan päivätupa tekevät saman myöhemmin Lemmenjoen varrella. Härkäjärvi telttailualue ja Härkäjärvi tulipaikka tuovat järvenrannan tauon ennen Sotkajärvi telttailualue, Sotkajärvi puolilaavu ja Sotkajärvi palo laituri -kokonaisuutta lähellä linjan itäpäätä—lähellä liittymiä Joenkielisen kesäretkeilyreittiin, Joenkielisen kierrokseen, Njurkulahti luontopolkuun ja Stuorravárri polkuun, jos päätät reitin Njurkulahteen. Reissun piälä -blogin Kultareitti-kuvaus kertoo usean päivän vaelluksesta Njurkulahteen jätetystä autosta venekyydillä Kultahaminaan, jyrkästä alun noususta, pitkistä osuista kullankaivajien mönkijäurilla, Morgamojan tuvista, Pellisen laen näkymistä ja Ravadasköngäästä sekä Searitnivan lossiveneestä—käytännön vinkkejä vauhdista, helteestä ja mäkäräisistä kesällä(3).

Urho Kekkosen kansallispuiston merkityn Iisakkipään luontopolun ajantasaiset ohjeet ja säännöt löytyvät parhaiten Iisakkipää-sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Lappi on retken maisemallinen kehys ja Inari on kotikunta tällä osuudella. Reitin pituus on noin 6 kilometriä: tuttu Saariselän kohokohta, joka nousee Iisakkipään tunturille ja palaa kohti portti- ja palvelualueen liepeitä. Retkipaikka kuvaa lähtöä Saariselän lähtöportin parkkipaikalta Lutontieltä, hiihtoladun ylityksen ja vasta sitten varsinaisen nousun(2). Omalla kartallamme autolta lähimpänä ovat Saariselkä Parkkipaikka ja Saariselkä Parkkipaikka 2 Santa's Hotel Tunturin kuntosalin luona. Polun alkupäässä tulevat pian Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota, päivätupa ja kota suojaa ja taukoa varten ennen tunturinousua. Polku kulkee ensin metsässä ja kohoaa puurajan ylle tyypilliselle tunturikasvillisuusalueelle. Retkipaikka tuo esiin vaikuttavan Pääsiäiskurun reitin puolivälin tuntumassa ja kymmenkunta havainnollista luontopolkutaulua(2). Taipaleita kuvaa vihreitä merkintöjä ja soraa, porrastusta ja luonnonpohjaa vaihtelevina, helpohkona kokonaisuutena huolimatta korkeuserosta(3). Huippu on noin 454 metrissä; selkeällä säällä näkymät kantavat muun muassa Kaunispäätä, Kiilopäätä ja Nattasia kohti(2)(3). Eräässä vastapäivään kierretyssä kuvauksessa lasku pohjoisemmalta jalalta on lyhyempi mutta paikoin jyrkempi kuin loivempi eteläpuolen nousu(2). Loppupäässä tulevat Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka ja Aurora liiteri-käymälä: päivätuvan, ulkonuotiopaikan, puuvaraston ja kuivakäymälän kokonaisuus. Tarkemmat tiedot varauksista ja käyttösäännöistä kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta ja meidän Aurora päivätupa - tapahtumatupa -sivultamme(1). Talvikävely on suosittua; virallinen neuvo voi olla lumikengät, mutta kävijät ovat toisinaan pärjänneet tukevilla jalkineilla kovalla hangella(2). Fatbike-telaketjut ja pyöräilijät voivat tulla vastaan yhteisillä maasto-osuuksilla(2). Pyöräilyyn keskittyville Saariselän maastopyöräilyreitit kulkee samojen pysäköintialueiden liepeillä. Ota tunturin huipulle tuulitakki mukaan kesälläkin; tuuli viilentää nopeasti(3).

Reittivaihtoehdot, maasto ja Urho Kekkosen kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Iisakkipää-sivulta(1). Matkalla Missä Milloinkin -tekijöiden talvikuvaus täydentää käytännön vinkkejä Saariselän lähtöportin pysäköinnistä ja lyhyen sekä pitkän lenkin erosta(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelyraportti kuvaa nousua, Pääsiäiskurun reunaa ja reitin varren luontopolkutauluja(2). Iisakkipään luontopolku on noin 5,1 kilometriä pitkä. Reitti sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän taajaman takana Inarin kunnassa Lapissa. Metsähallitus kuvaa lyhyempää metsälenkkiä ja pidempää huippuretkeä Iisakkipään laelle ja Pääsiäiskurun reunaa pitkin; valitun lenkin mukaan muuttuvat pituus ja kesto(1). Ensimmäiset noin 600 metriä kulkevat yhdessä Aurorapolun kanssa; erkanemisen jälkeen reitti nousee metsän läpi kohti paljakkaa ja noin 454 metrin huippua, josta avautuu näkymiä esimerkiksi Kaunispäätä ja Saariselän tunturimaisemia kohti(2)(3). Saariselkä Parkkipaikalta pääsee nopeasti reitin varrelle: alkumatkalla tulee vastaan Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota. Aurora-päivätuvan ja nuotiopaikan seudulla on Kelo-ojan kota, Aurora tulentekopaikka, kuivakäymälä ja Aurora päivätupa - tapahtumatupa—sopivia taukopaikkoja ennen tai jälkeen päälenkin(3). Matkalla Missä Milloinkin ohjaa tarvittaessa Aurorapolun taukotuvalle nuotioon, liiteriin ja kuivakäymälään, kun itse Iisakkipään kierroksella ei ole palvelupisteitä(3). Paksussa hangessa Luontoon.fi suosittelee lumikenkiä jyrkemmissä tai pehmeissä kohdissa, mutta tamppuuntuneella polulla pärjää usein tavallisilla ulkoilukengillä(1)(2). Reitistö risteää Saariselän maastopyöräilyreittien kanssa; pyöräilijöillä on omat merkityt reitinsä samassa maisemassa. Inari on kunta; reitti kuuluu Suomen toiseksi suurimpaan kansallispuistoon, jonne Saariselältä on helppo päiväretki ympäri vuoden(3). Lappi sopii tunturi- ja päiväretkiin ympäri vuoden.

Mielikköjärven lintutornin polku on hyvin lyhyt, noin 0,1 km pitkä retkeilylenkki Inarissa (Lappi). Se yhdistää Mielikköjärvi P-alue -pysäköinnin ja Mielikköjärven lintutornin, joka kohoaa avosuon ja metsänrajan tuntumassa pienen lammen äärellä. Luontoon.fi(1) on hyvä paikka aloittaa tarkemman reittitiedon ja valtakunnallisen ulkoilutietopalvelun puolelta. Lapin lintutieteellinen yhdistys(2) kuvaa saapumista tieosoitteena Ivalo–Nellim-tieltä (969) Veskoniementielle ja edelleen noin 4,5 km, missä torni avautuu vasemmalle avosuon toiselle laidalle metsän reunaan; Veskoniemen tieltä kävelyä tornille on kerrottu olevan muutamia satoja metrejä, ja pysäköintialueelta on opasteet tornille. Sivulla esitellään myös linnusto: vesilintuja, kahlaajia ja monia pesimälajeja kuten kurki, jänkäsirriäinen ja pikkusirkku mainitaan, ja parhaaksi havaintokaudeksi suositellaan toukokuusta elokuuhun; huippuhavaintojen joukossa esiintyvät esimerkiksi kilju- ja tundrahanhi, lyhytnokkahanhi, muuttohaukka ja isosirri. Kohde sopii päiväretken lisäksi laajempaan Inarin retkeilyalueen kiertoon; Matkalla Suomessa(3) korostaa Sámi Museum and Nature Centre Siidaa Inarissa (Inarintie 46) karttojen ja ajankohtaisten palvelutietojen lähteenä ennen pitempiä maastopäiviä. Ota mukaan kiikarit tai kaukoputki, varaudu tuuleen ja auringonpaisteeseen avosuolla ja varaa tornilla aikaa havainnointiin.

Luvat, kausi- ja palveluohjeet sekä taukopaikkojen käyttö kannattaa tarkistaa Moitakurun kesäreitti -sivulta Luontoon.fi(1), joka kuvaa tämän merkityn kesäyhteyden Saariselän tunturimaisemissa Urho Kekkosen kansallispuiston liepeillä. Inarin kunta(2) esittelee samalla alueella avotunturipyöräilyn (Open Fell Biking, OFB) verkoston, karttalataukset ja miten numeroitu kesäpyöräilyreittistö liittyy runkoyhteyteen kohti Moitakurua. Lapponia Tours(3) avaa reitin vaiheet matkailijan näkökulmasta Saariselän kylältä lähtien. Reitin pituus on noin 25,7 kilometriä meidän kartalla pistemäisenä kesälinjana Inarissa, Lapissa. Lähtö sijoittuu Saariselän palveluihin lähelle Holiday Club Saariselkää, ja reitti nousee Kaunispään Huipulle sekä Kaunispään Huipun näkötornille ennen laskeutumista kohti Saariselkä Ski & Sport Resortia ja Liegga Laavua. Pidemmällä koilliseen kulkevalla osuudella tulee Luttotupa ja Luttotupa tulipaikka, missä varattava erätupa ja ulkonuotiopaikka sopivat taukopaikaksi. Moitakuru päivätupa ja Moitakuru ulkotulipaikka ovat vierekkäin avotunturin reunalla; päivätupa, ulkotulipaikka ja kuivakäymälät kuuluvat kansallispuiston palveluihin — tarkista käyttö ja tulenteko aina Moitakuru päivätupa -palvelusivulta Luontoon.fissa(4). Päätepiste on meidän kartalla Palo-ojan kodan ja Palo-oja käymälä liiterin palvelupisteen luona. Moitakurulta Palopäätä kohden nouseva osuus ja Palo-ojalle laskeutuminen voi olla reitin rasavin kohta; väsyneen polkijan voi oikaista helpompaan paluuosuuteen Luttojoen vartta kuten Lapponia Tours(3) neuvoo. Sama käytävä leikkaa Saariselän maastopyöräilyreitit ja Moitakuru–Kiilopää -runkolinjan, joten kesällä kannattaa varautua pyöräilijöihin leveillä sorateillä ja entisillä latupohjilla(2)(3). Talvella Rumakurun latukierros ja muut ladut käyttävät osin samoja lähtöalueita Aurora-kohteen ja Karvaselän Kummituskämpän tuntumassa; kesäkävelijä väistää merkityt hiihtopohjat. Maa-alue vaihtelee leveästä sorasta ja latupohjista jyrkempiin tunturinousuihin; Bikeland(5) kertoo kokonaisnoususta polkupyöräilylle noin 425–427 metriä, ja Lapponia(3) kuvaa matkan sopivaksi tutustumislenkiksi maastopyörään. Kävellen sama matka on yleensä koko päivän retki; pyörällä kestävälle liikkujalle mainitaan usein noin 2–4 tuntia(3)(5).

Tarkimmat viralliset reitti- ja palvelutiedot Juutuan retkeilyreitistöstä Inarin retkeilyalueella löytyvät Luontoon.fi:n Juutuan polku -sivulta(1). Jäniskosken puolilaavu on luetteloista erikseen palvelukohteena samassa kokonaisuudessa(2). Juutua Small Hiking Trail on noin yhden kilometrin mittainen rengasreitti Inarissa, Lapissa, ja se keskittyy Juutuanjoen Jäniskosken osaan. Reitti tarjoaa lyhyen kurkistuksen samaan jokirantaan ja taukapaikkaverkostoon, jonka varaan koko pidempi Juutuan polku rakentuu virallisten ja maastossa käyneiden kuvausten mukaan(1)(3)(4). Kävely alkaa Jäniskoski pysäköintialueelta lähes viivan tuntumasta: muutaman sadan metrin päähän nousee Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu, jolta aukeaa näkymä kohti koskiosuutta, ja laavun lähellä on kuivakäymälä. Noin puolen kilometrin kohdalla polku kokoaa yhteen Jäniskoski Puolilaavun ja Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja–Käymälä -rakennuksen tulipaikkoineen—evästauko suojassa lähellä vettä. Koko Juutuan polun rengas Juutuanjoen varrella on tyypillisesti noin 6 km luokkaa, ja maasto kuvataan paikoin leveäksi ja helppokulkuiseksi; luontevimmilla yhteysosuuksilla riippusillalle esteettömyys on mahdollista avustettuna(3)(4). Reppuretki kuvaa, miten Joen pohjoispuolen polku yhtyy Jäniskosken laavun kautta etelärannan kävelykäytävään ja miten moni vierailija ylittää Jäniskosken riippusillan osana pidempää kierrosta(4). Geokätköt.fi mainitsee polun varrella olevat jokitiedon taulut—yksi ensimmäisistä luontopolkuverkostoista, jossa on myös inarinsaamenkielistä tekstiä(3). Sámi Museum and Nature Center Siida toimii pidemmän Juutuan polun luontevana lähtökohtana samoin kuin Jäniskoski pysäköintialue(3). Jos kaipaat lisää kilometrejä, Juutuan polku ja Juutua trail jatkavat jokivartta lännestä itään; Sámi Museum and Nature Center Siida jää tälle päärverkolle, samoin useita laavuja(1)(3). Kortelammen kesäpolku on hyvin lyhyt järviherätys lähellä; Inari - Lemmenjoki puolestaan kulkee autoillen samojen jokikohteiden suuntaan(1)(3). Metsähallitus kertoo yhteistyöstä Inarin kunnan kanssa Juutuanpolun valaisemisesta ja jatkeista ympärivuotiseen kävelyyn; kunta vastaa myös talvikunnossapidosta ja pysäköintitien avoimuudesta esimerkiksi Kortejärventien päässä(5). Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fi ja paikalliset sivut viimeisimmät auraus- ja valaistustiedot(1)(5). Geokätköt.fi:n kävelyteksti koko Juutuan polusta on luettava vaihtoehto, jos haluat jatkaa tästä pienestä kierroksesta klassiselle rengasolle(3).

Metsähallitus kuvaa Juutuan Ylänivan tulipaikkakierros Inarin retkeilyalueelle Luontoon.fi:ssä(1). Visit Inari järjestää ohjattuja koskiretkiä Juutuanjoella Solojärven ja Haapakosken välillä, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn ja pidemmän jokipäivän(2). Like a Local Guide esittelee Juutuanjoen inarinsaamelaisten kotijoena ja nimeää yläjuoksun koskikohdat, joita perhokalastajatkin kiertävät samassa laaksossa(3). Lapland North Destinations kokoaa Juutuan, Jäniskosken, Ritakosken ja muut kylän liepeiden kohteet samaan retkimenuun, joten useita taukoja voi ketjuttaa yhteen päivään(4). Reitin pituus on noin 0,1 km: lyhyt metsälenkki Juutuajoki Ylä-Niva puolilaavulle Ylänivan kuohualueen yläpuolella; Juutuajoki Ylä-Niva kuivakäymälä palvelee samassa nipussa. Odota jokirantaa, nuotion mahdollisuutta ja avoveden kohinaa pitkän vaelluksen sijaan—sopii kalastustauoksi, evästauoksi tai talviselle jalkojen verryttelylle, kun tienvarsipaikoitus on käytössä. Lähtö sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Inarin kirkonkylän keskustasta lounaaseen Juutuan yläjuoksulla, kylän siltojen yläpuolella. Maisemareitti Inari - Lemmenjoki kulkee samassa Juutuan varren laavu- ja parkkipaikkoverkossa ja sivuaa useita päivätupia alempana laaksossa—lue lisää sivuiltamme Juutuajoki Ylä-Niva puolilaavusta tai pitkästä tieosuudesta, jos yhdistät tien ja tämän taukopaikan. Lappi on Suomen pohjoisin maakunta; Inari sijaitsee Inarijärven rannalla saamelaiskulttuurin ja Siidan luontokeskuspalvelujen keskipisteessä.

Saamen polku eli Sáám pál'jes on kartallamme noin 47,1 kilometrin mittainen päivä- ja vaelluskäyttöinen retkeilyosuus Inarissa Pohjois-Lapissa. Reitti kulkee Sevettijärven ja Näätämön tienovilla kohti Norjan rajaa kolttasaamelaisten kotiseutualueen sydämessä ja Kaldoaivin sekä Vätsärin laajojen erämaa-alueiden tuntumassa. Vierailijan oikeuksista, tupakäytännöistä ja luonnonsuojelusta Pohjois-Lapin puolella kannattaa lähteä liikkeelle Metsähallituksen Inarin retkeilyalue -aineistosta Luontoon.fi-sivulla(1). Aikalaiskuva reitin valmistumisesta kuvaa noin 87 kilometrin rengasta Sevettijärven ja Näätämön välillä toistuvine Näätämöjoen ylityksineen, hiekkarantoineen, ikivanhoine mäntykankaineen ja avoinine paljakko- ja tunturimaisemineen, esimerkiksi näkymiä Vätsärin suuntaan Vainospäältä(2). Lapland North Destinations esittelee Sevettijärven ja Näätämön kylät, kolttaperinteen ja käytännön kulkuyhteydet Ivalosta tai Inarin kirkonkylästä(3). Maasto ja sää vaihtelevat tunturikoivikosta joenvarsiksi; kilometrit ovat pitkiä ja vettä riittää, joten useamman päivän aikataulu ja kartta ovat järkeviä. Lunowan blogi kävi koiran kanssa noin 90 kilometrin merkityllä rengasosuudella, kuvaili reittiä hyvin merkityksi ja melko helppokulkuiseksi pienin korkeuseroin, harvoiksi muiksi vaeltajiksi sekä mainitsee kahluuylityksiä ja venematka-apuja joissain kohdin(4). Kaldoaivia käsittelevä kooste sijoittaa Saamenpolun osin Kaldoaivin eteläreunalle ja osin Vätsärin pohjoispuolelle, tuo esiin Näätämöjoen kalastusarvon ja toistaa yleisen noin 87 kilometrin mittaluokan koko renkaalle(5). Reittipisteiden mukaan noin 11 kilometrin kohdalla on Kuosnajoki (Kuošnâjuuhâ, ent. Kuosnijoki) eräkämppä. Noin 14 kilometrin paikkeilla Saunakosken alueella ovat Saunakoski, Vuokratupa liitereineen, sauna, valvontatupa, useat tulipaikat ja Saunakosken tulentekopaikka ja puolikota; kuivakäymälät kuuluvat näihin taukapaikkoihin. Kohdasta lähtee myös Jäniskoski - Saunakoski polku. Noin 20,5 kilometrin kohdalla Kontinpaistamalla ovat Kontinpaistama, Kontinpaistama Puolikota, Kontinpaistama laavu, kaksi nuotiota, jätepiste ja kuivakäymälä. Jänispää - Kontinpaistama polku päättyy tähän ja samaan kokonaisuuteen liittyy Kontinpaistama pysäköintialue auton kierrätyslähtöön etelästä. Noin 26,5 kilometrin kohdalla Opukaskönkään puolikota ja Saamenpolku Opukasköngäs EKO piste tarjoavat seuraavan tauon. Loppupuolella, noin 40 kilometrin tienoolla, Kallokoski puolilaavu ja Kallokosken tulipaikka Kuivakäymälä täydentävät palveluja ennen Sevettijärven taajamaan tulta. Pidemmälle jatkamiseen sopivat Inarin polku ja Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti sekä edellä mainitut liityntäpolut; blogeissa yhdistetään myös Silisjoki ylitysvene ja Huikkimajoen autiotupa osana pidempää vaelluskierrosta(4).

Ajantasaisimmat tiedot ja ohjeet tästä Urho Kekkosen kansallispuiston merkitystä kävelyosuudesta löytyvät Metsähallituksen Iisakkipää-sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Reitin pituus on kartalla noin 2,2 kilometriä: lyhyt, helppo kävely Saariselän kansallispuiston lähtöportilta, jota opasteissa ja paikallisessa puheessa usein kutsutaan Aurorapoluksi. Polku lähtee Saariselän taajamasta Inarissa, Lapissa, kulkee lyhyen matkan hiihtoladun yli, laskeutuu tunturikurun pohjalle ja palaa asutuksen suuntaan. Retkipaikka kuvaa reittiä leveäksi, noin kahden kilometrin kierrokseksi, jossa on violettimerkitys ja osalla reittiä kulkua ohjaava valaistus; ohjeellinen aika on noin tunti, vaikka retkeilijät usein viipyvät pidempään eväiden ja maisemien takia(2). Lähtöportin jälkeen tulevat pian vastaan Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota: päiväkäyttöinen tupa ja kota taukoja ja nuotiohetkiä varten. Noin kilometrin kohdilla ovat Aurora päivätupa - tapahtumatupa ja Aurora tulentekopaikka. Rakennuksessa on lasiseinä puiston suuntaan, kaikille avoin päivätuvan puoli ja erikseen varattavissa oleva tila, terassi ja useita ulkonuotiopaikkoja sekä puuvarasto; Matkablogi Lähdetään taas kertoo polttopuiden olevan käytettävissä kävijöille Metsähallituksen ylläpidossa(4). Aurorapolku on tarkoitettu vain kävelijöille, eikä samaa reittiä ole tarkoitettu hiihtoon(3). Samalta portilta voi jatkaa pidemmälle Iisakkipään tunturireiteille kohti laelle ja Pääsiäiskurua tai yhdistää Rumakurun suuntaan; ne pidemmät lenkit ovat eri retkiä enemmällä nousulla ja pituudella(3). Pyöräilyn ystäville Saariselän maastopyöräilyreitit kulkee samojen pysäköintialueiden ja Santa's Hotel Tunturin kuntosalin läheisyydessä. Alusta on leveää, kunnostettua polkua lyhyine nousuineen ja laskuineen; talvella jää ja tamppautunut lumi voivat tehdä rinteistä liukkaita, ja sauvoista on apua. Kevyen lastenvaunuretken kirjaaminen on mahdollista, mutta esteettömyys ei toteudu(2).

Lemmenjoen luontopolku on helppo, koko perheelle sopiva noin 4,2 kilometrin rengasreitti Njurkulahdessa Inarissa Lappiin kuuluvan Lemmenjoen kansallispuiston laidalla. Ajantasaisimmat reittikuvaukset, kartat ja kansallispuiston säännöt ovat Luontoon.fi-palvelun Lemmenjoen luontopolku -sivulla(1). Retkipaikka esittelee reitin kätevänä ensikosketteluna puistoon Njurkulahden pysäköintialueelta; joenvartta kulkevalla luontopolulla on tulentekopaikka ja luontopolkutauluja(2). Reitti kiertää metsän, loivien harjujen ja suppakuopan lampien kautta Lemmenjoen maisemavyöhykkeellä. Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulevat vastaan Kaapin Jouni laituri ja Kaapin Jouni kuivakäymälä 3 metsäisen rannan tuntumassa; tunnettu Kaapin Jounin tila kertoo saamelaisesta asutushistoriasta ja kesällä alueella voi nähdä laitumilla käyvät lampaat, vaikka rakennukset eivät ole avoinna yleisölle. Taipaleita kertoo tyynestä aamusta ja kätevästä noususta Kaapin Jouni laiturille(4). Muurahaislampi on luontopolun päätauko: pienen lammen rannalla ovat Muurahaislampi telttailualue, Muurahaislampi kuivakäymälä ja yhteinen nuotiopaikka Muurahaislammella—lue lisää sivuiltamme kohteista Muurahaislampi telttailualue ja Muurahaislampi, jos aiot yöpyä tai tehdä eväät(2). Antti Kulmanen kuvaa Retkipaikassa tätä luontopolun ainoaksi tulipaikaksi ja mainitsee puiden vihreät merkit, opastaulut, juurakkopolut harjuilla sekä polun vieressä näkyvät vanhat pyyntikuopat(3). Njurkulahdelta pääsee myös pidemmille merkityille reiteille: Joenkielinen kesäretkeilyreitti ja Joenkielisen kierros nousevat kohti Joenkielistä ja joentakaisia palveluja, Lemmenjoki Gold Trail jatkaa kohti kaukaisempia tuvia ja laitureita, ja Stuorravárri polku tarjoaa toisen rengasvaihtoehdon samalta pysäköintikeskuksesta. Vesillä liikkujat linkittyvät kohti laajempaa Solojärvi – Muddusjärvi – Njurkulahti -melontareittiä(1). Tarkista Luontoon.fi:stä luvat, mahdolliset sulut ja talvikulun ohjeet ennen lähtöä.

Metsähallitus ylläpitää Inarin retkeilyalueen reittikuvausta Luontoon.fi:ssä(1). Erillisessä Luontoon.fi-tekstissä käydään läpi käytös hirsisellä erämaakirkolla—ovet ja luukut, kulkeminen vain kirkkomaan poluilla ja muinaisjäännöksen kunnioittaminen(2). Reitti on noin 8,8 km mittainen rengas metsän ja järvirantojen kautta Pielpajärven erämaakirkolle Inarissa, Lapissa. Se kuuluu Inarin kirkonkylän suosituimpiin päiväretkiin: polku kulkee Rautiovaaran vanhan kuusikon kautta kohti Puntsijärveä ja kannaksella Ison ja Pikku Pielpajärven välissä ennen kirkkoniittyä. Puolivälin paikkeilla Pielpajärven rannalla ovat kuivakäymälä ja tulisijakehikko—tarkemmat tiedot löytyvät sivuiltamme kohteille Pielpajärvi käymälä ja Pielpajärvi tulisijakehikko. Erämaakirkko on lailla suojeltu muinaisjäännös; tasasakarainen ristikirkko rakennettiin vaiheittain vuodesta 1752 ja valmistui 1760, jolloin se oli Pielpajärven talvikylän hengellinen ja yhteisöllinen keskus(2). Ajoittaista jumalanpalvelusta, juhannus- ja pääsiäisperinteitä sekä häitä järjestetään yhä(2). Kirkkomaille pääsee myös lyhyemmistä yhteysreiteistä Pielpavuonosta tai Inarin kylältä, ja talvella Latu Inari–Pielpajärvi -latu kulkee karttamme mukaan osin samassa käytävässä—kätevää, jos suunnittelet päivää Siidan suunnan ladun varrelta. Riippumattomat kulkijat kuvaavat oransseja maalimerkkejä, juuria ja kiviä sekä lyhyitä pitkos- ja siltakohtia; nilkkoja tukevat jalkineet ovat tarpeen erityisesti sateiden jälkeen(3)(4). Luontopolkumies luonnehtii retken keskivaativaksi juurakon ja kivikon vuoksi(3), ja MAISEMAONNELLINEN tuo esiin naavan pehmentämän aarnimetsän ja levähdyspaikkojen sarjan(4).

Poropolku on noin 5,2 kilometrin mittainen rengas Kiilopään portilta Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin puolella Saariselän–Kiilopään tunturireunassa. Metsähallitus kuvaa tätä poroteemaista luontopolkua—opastaulut poron elämästä, poronhoidosta ja vuodenkiertosta tunturilla—Luontoon.fi-sivulla(1). Suomen Latu Kiilopää pyörittää kahvilaa, vuokraamoa ja muita palveluja aivan lähtöalueen tuntumassa; sieltä kannattaa tarkistaa ruokailu ja käytännöt ennen tai jälkeen lenkin(2). Retkipaikka täydentää käytännön kuvaa opasteista, puroylityksistä ja poroaidan porttien sulkemisesta(3). Rengas nousee loivasti Kiilo-ojan vartta metsässä ja avautuu puuttomille penkkeille noin 430 metrin korkeudelle, jossa Kiilopää kehystää maisemaa. Vasapolku haarautuu lyhyenä perhelenkkinä; Poropolku ja Kiirunapolku jakavat pätkiä puroylitysten ja ylempien risteyksien lähellä, ja paluumatka kulkee Ahopää-reitin kanssa samaa penkkiä Ahopäälle(3). Kiilo-oja ylitetään tilanteesta riippuen pitkosiltaa tai kahlaamalla käyttäen(3). Kaksi poroaidan porttia merkitsee laidunrajoja—sulje portti aina perästäsi(3). Vihreät opasteet kantavat Poropolun kolmen poron tunnusta(3). Ensimmäisen puolen kilometrin aikana tulevat vastaan Kiilopään Kuurakaltio ja Kiilopään uimapaikka tunturikeskuksen pihapiirissä, Kiilo-oja tulipaikka, Kiilopään frisbeegolfrata, Kiilopää pysäköintialue ja Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola. Kuivakäymälät löytyvät rakennusten palveluryhmästä eivätkä nimellisinä pysähdyksinä avotunturiosuudella. Sama kirjoitus kertoo noususta keskivaativan: ei jyrkkiä seinämiä mutta tasaista nousua, kivisempää polkua yläpenkeillä ja kosteita välejä, joissa leveä sorapinta helpottaa(3). Erämaan vaeltajatar kulki lasten kanssa sekä kävellen että pyörällä, mainitsee juuret ja vaivaiskoivikot sekä puroylitykset joissa vedenpitävät kengät olivat tarpeen, ja muistuttaa tarkistamaan Saariselän–Kiilopää-alueen maastopyöräilylle merkityt reitit ennen lähtöä(4). Talvisin sama rengas soveltuu myös lumikenkälenkkiin(4).

Metsähallitus julkaisee Inarin retkeilyalueen Pielpajärven kirkkoreittien tiedot Luontoon.fi:ssä(1). Visit Finland tiivistää vierailuun liittyvää tietoa myös kansainvälisille matkailijoille(3). Tämä osuus on noin 4,4 km yhteen suuntaan merkittyä polkua kohti Pielpajärven erämaakirkon rantaa Inarissa, Lapissa. Kävely kulkee Inarin kunnassa ja liittyy samaan kirkkokohteen käytävään kuin pidempi Pielpajärvi Hike Trail -kokonaisuus kartallamme. Polun pohjoispäässä ohitat Pielpajärvi tulisijakehikon ja Pielpajärvi käymälän—kätevä taukokohta ennen tai jälkeen metsä- ja järviosuuksien. Reitti jatkuu kuusikon läpi (kulkijoiden kuvailemana muun muassa Rautiovaaran vanhan metsän kautta), Puntsijärven ohi ja kannaksella Ison ja Pikku Pielpajärven välillä kohti kirkkoniittyä ja vuonna 1760 valmistunutta hirsikirkkoa. Riippumattomat retkikertomukset nostavat esiin oranssit maalimerkit, joitakin punaisia puutolppia, juurakon ja kiven sekä lyhyet sillat ja pitkospuut; tukevat jalkineet ovat tarpeen sateiden jälkeen(4)(5). Itse kirkolla noudatettavat käytännöt—ovet ja luukut, kulkeminen vain kirkkomaan poluilla ja rakennuksen kohtelu suojeltuna muinaisjäännöksenä—käyvät ilmi vierailuohjeista(2). Sama kirjoitus kertoo talvikylän keskuksen merkityksestä sekä toistuvista jumalanpalveluksista ja häistä(2). Jos suunnittelet useampaa reittiä saman matkan aikana, Pielpajärvi Wilderness Church Trail muodostaa laajemman kierroksen kartallamme, Pielpajärvi erämaakirkko polku Pielpavuono - Pielpajärvi kattaa lyhyemmän lähestymisen Pielpavuonosta, ja Latu Inari–Pielpajärvi seuraa talvella hoidettua latulinjaa, joka kulkee osin samassa maisemassa.

Jänispää–Kontinpaistama polku on noin 6 kilometrin päiväretki Inarin retkeilyalueella Pohjois-Lapissa Kaldoaivin erämaan ja Näätämöjoen maisemissa. Ajantasaiset kuvaukset, käyttöohjeet ja jokamiehenoikeudet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Sama reittiosuus kuuluu pitkään Saamen polkuun, joten tämä sopii sekä itsenäiseksi kävelyksi että osaksi usean päivän vaellusta(1). Reitin varrella on Kontinpaistaman palveluryhmä: Kontinpaistama laavu, Kontinpaistama Puolikota, useita Kontinpaistama nuotiopaikkoja, jäte- ja kierrätyspisteitä sekä kuivakäymälöitä. Kontinpaistama sijaitsee Kontinpaistamalammen ja Näätämöjoen varren tuntumassa; Metsähallituksen kuvauksen mukaan rannalla on vuokratupa ja joella laavuja sekä nuotiopaikkoja, joita kalastajat käyttävät paljon(1). Kontinpaistaman vuokratuvan varaukset ja varusteet löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(2). Maasto on virallisen kuvauksen mukaan helppo kokonaisuutena, mutta alussa nousee Jänispään tunturin yli ja sen jälkeen tulee kosteikkoja, joissa vedenpitävät kengät ovat tarpeen(1). Pieni ja harmiton -blogin tekijä kuvaa tunturiosuutta kivisena, huipulla mastoa ja laajoja näkymiä Sevettijärvelle, Kaldoaivin erämaahan ja Näätämön suuntaan(3). Varaa aikaa nousuun ja sateen jälkeiseen pehmeään maastoon. Noin 6 kilometrin kohdalla Kontinpaistama pysäköintialue palvelee autoilijoita. Reitti risteää Kirkenes–Saariselkä -maisemareitin käytävän kanssa pysäköinnin lähellä, mikä helpottaa yhdistelmää ajoa ja kävelyä.

Reitti kulkee Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän Kiilopäällä. Lappi ja Inari tarjoavat täällä helposti lähestyttävän tunturipätkän kansallispuiston verkossa. Kansallispuiston Vasapolun tyyppisestä tunturipolusta ja Ukselmapään Elska -hahmosta kannattaa lukea Luontoon.fi(1). Metsähallituksen Vasapolku-esitteestä(2) löytyvät vaikeus, kesto, korkeusero ja rengasreitin lopun palvelut. Outdoor Family(3) kuvaa kävelyä lasten kanssa ja miltä opastaulut ja leikkipaikka tuntuvat maastossa. Reitin pituus on noin 1,3 kilometriä ja se muodostaa lyhyen lenkin Ahopään alarinteillä Kiilo-ojan tuntumassa. Polku sopii perheille ja kaikille, jotka haluavat kevyitä luontotehtäviä: opastaulut kannustavat havainnoimaan tunturipuolen kasveja ja eläimiä Ukselmapään Elskan tyyliin(1)(2). Kierrokseen kannattaa varata noin tunti rennolla tahdilla(2). Noin 1,2 kilometrin kohdalla tulee Kiilo-oja tulipaikka, jossa esite mainitsee nuotiopaikan, liiterin ja karhunpentumaista kiipeilyä varten tehdyn leikkipaikan(2)(3). Pohja on soralla, nousu pysyy pienenä(2)(3). Kiilopään pihapiiristä löytyvät käytännön palvelut ennen tai jälkeen kävelyn. Kiilopää pysäköintialue palvelee autoilijoita, Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola hoitaa kahvilan ja ravintolan, ja Kiilopään uimapaikka sekä Kiilopään Kuurakaltio täydentävät päivää uinnilla ja talviuinnilla Kiilopään frisbeegolfradan lähellä. Samasta lähtöpaikasta voi jatkaa pidemmille merkityille reiteille, kuten Ahopäälle ja Poropolulle, jos haluaa viettää koko päivän tunturissa.

Rautulammen kesäreitti on noin 22,2 kilometrin merkitty kierros Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän ja Kiilopään liepeillä, Inarin kunnassa Lapissa. Metsähallitus kuvaa reitin vaativaksi erämaiseksi kokonaisuudeksi: korkeuseroja on runsaasti, sää avotunturissa voi vaihdella nopeasti, matkapuhelinkuuluvuudessa on katveita ja Rautuvanganojan laaksossa polku haarautuu useaan rinnakkaiseen uraan purojen ylityksineen(1). Retki on merkitty, mutta varusteet ja kokemus tunturipoluista kannattaa olla kunnossa(1)(2). Lähtö tapahtuu tyypillisesti Kiilopään palvelualueelta. Noin 5,5 kilometrin kohdalla avautuva taukokeskus yhdistää Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintolan, Kiilopään Kuurakaltion, Kiilopään uimapaikan, Kiilo-oja tulipaikan, Kiilopään frisbeegolfradan ja Kiilopää pysäköintialueen. Sama solmukohta yhdistää myös Saariselän maastopyöräilyreitit, Ahopään vaelluspolun ja Maastopyöräreitin nro 5 Luulampi -reitin, jos haluat jatkaa päivää eri lajilla. Niilanpään porokämppä tulipaikan, Niilanpään porokämpän ja Niilanpää kuivakäymälän kohdalla pysähdytään vanhan poroaidan ja Niilanpään tunturiläikkien äärellä(1). Rautupään ja Niilanpään huipuilta aukeaa näkymiä laajalle UKK-maisemalle(1). Noin 16,5 kilometrin jälkeen saavutaan Rautulammelle. Rautulampi varaustupa, Rautulampi autiotupa, Rautulampi päivätupa, Rautulampi Liiteri-Käymälä sekä Rautulampi tulipaikka ja Rautulampi tulipaikka 2 kokoavat tauko- ja yöpymispalvelut järven rannalle. Lue lisää sivuiltamme Rautulampi varaustupa ja Rautulampi autiotupa. Maksullisen petipaikan varaus ja tarkemmat varustusohjeet löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(4). Paluuosuudella ohitat Luulampi kodan, Luulammen erämaakahvilan ja Luulampi ulkotulipaikan ennen kuin kierros sulkeutuu jälleen Kiilopäässä(2). Matkalla Missä Milloinkin ryhmä käveli syksyisen kierroksen reilussa seitsemässä tunnissa kevyellä päivärepulla(2). Retki-lehti kertoi uusien Rautulammen rakennusten valmistumisesta ja siitä, että Niilanpään ja Rautulammen välinen merkitty linjaus siirtyi osin seuraamaan vanhaa huoltouraa(3).

Reittikuvaukset, kartat ja miten vaativa Juutuan esteettömämpi osuus liittyy joenvarsikävelyyn löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juutuan polku -sivuilta(1). Metsähallitus ja Inarin kunta ovat kehittäneet joen molempien rantojen polkua siten, että talvikävely onnistuu valaistulla, kunnan kunnossapitämällä yhteydellä; lehdistötiedotteessa Metsähallituksen pohjoisrannan jatkeesta kerrotaan valaistuksesta molemmin puolin jokea ja siitä, että Kortejärventien päässä oleva pysäköintialue pidetään auki läpi talven(2). Reppuretki.fi:n kävely Jäniskosken riippusillalle ja jäälle kuvaa pohjoisrannan mäntymetsän ja etelän leveän uran tunnetta hangella, varoittaa syvään lumeen lipsahtamisesta uran reunasta ja kertoo tulipaikoilla näkyvästä koivuklapivaihtelusta(3). Polun pituus on noin 6,4 kilometriä Inarin kirkonkylässä. Lappi näkyy tässä kohteessa pohjoisena jokilaaksona ja mäntymetsinä. Juutuanjoki on inarinsaamelaisille merkittävä kotijoki, ja reitin varsilla on Luontoon.fi:n mukaan kertomustauluja matkailijoista, tapahtumista ja kalastuksen historiasta kolmella kielellä; tauluja on kuvittanut saamelaistaiteilija Merja Aletta Ranttila(1). Alkuosassa Jäniskoski pysäköintialueelta polku kulkee nopeasti kohti koskialuetta: Jäniskoski Puolilaavu ja Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja-Käymälä sijaitsevat koskitunnelman ytimeen, ja vähän edempänä rannalla ovat Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu sekä Juutuajoki Akselin laavu kuivakäymälä, joista näkee hyvin riippusillan suuntaan. Luontopolkutauluilla kerrotaan Juutuan kulkijoista ja menneistä tapahtumista. Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen kylän suuntaan tulee vastaan Inarin kirkonkylän skeittiparkki, ja pian sen jälkeen Siidan kota sekä Sámi Museum and Nature Center Siida—kätevä yhdistää museovierailuun. Neljän kilometrin paikkeilla voi käyttää vaihtoehtona Inari retkeilyalue Kortejärvi p-alue -pysäköintiä. Reitin loppupää sijoittuu urheilualueelle Juutuanvaaran hiihtokeskuksen hiihtomaan, Inarin kirkonkylän jääkiekkokaukalon ja Juutuanvaaran frisbeegolfin läheisyyteen. Sama joenvarsi näkyy kartallamme myös Juutua Hiking Trail -nimisenä kävelyreittinä, lyhyenä Kortelammen kesäpolkuna ja Juutua Small Hiking Trail -osuutena. Pidemmät yhteydet avautuvat kohti Inari - Lemmenjoki -päiväretkireitin ja Latu Inari-Haapakoski -latureitin verkkoja siinä, missä ne koskettavat tätä rantaa.

Kakslauttasen kesäreitti is about 31.6 km as a marked summer route in Inari through the Open Fell Biking network and Urho Kekkonen National Park, linking Kakslauttanen with Kiilopää, Laanila, and Saariselkä services. See the main description field for detail.

Taimenjärvien rannat Inarissa sijaitsevat metsäisten järvien välissä Juutuanvaaran järvimaisemissa. Keski-Taimenjärven ja Saari-Taimenjärven rantalinjaa kuvaillaan tarkasti virallisessa Inari Epic -oppaassa 30 kilometrin maastopyöräkierroksen kilometreinä 10–14, nimellä ”Taimenjärvi Good Times”. Inarin Yrityksen reittikuvaus kertoo, miten osuus kapenee Tervakotavaaran alta metsätieltä mönkijäuralle, muuttuu Keski-Taimenjärven rannalla kapeaksi rantapoluksi, nousee lyhyen ylämäen Taimenjärvien väliselle harjanteelle ja jatkuu kivisempana Saari-Taimenjärvelle laskeutuen, ylittää Kiviojan ja seuraa vielä Saari-Taimenjärven rantaa(1). Outdoor Expertin englanninkieliset reittimoitteet täydentävät samaa kuvaa vieraille pyöräilijöille(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kokoaa Inarin retkeilyalueen palvelut, linkit karttoihin ja luontopohjaisen taustan laajemmalle suunnittelulle(3). Maastoltaan Taimenjärvien osuus on kapeaa metsä- ja rantapolkua ja järvien välissä kivisempi, teknisempi pätkä—Outdoor Expertin mukaan tässä tulee vastaan ensimmäinen selvästi vaativampi jakso koko kierroksella sen jälkeen, kun edeltävät kilometrit ovat kulkeneet leveinä latu- ja metsätepohjin(2). Keski-Taimenjärven rantaviiva avaa järvimaisemaa; harjanne järvien välissä on lyhyt mutta nostaa polun hetkeksi rannan yläpuolelle ennen laskua Saari-Taimenjärvelle. Koska tarkin julkinen kuvaus on laadittu Inari Epic -tapahtuman maastopyöräreittiä varten, kävelijän kannattaa varautua samaan kapeaan polkuun ja kivikkoon, väistää pyöräilijöitä kilpailu- ja ruuhkapyöräilypäivinä ja tarkistaa järjestäjän sivuilta kulkuoikeudet ja mahdolliset väliaikaiset rajoitukset ennen lähtöä(1)(2). Inari kuuluu Lappiin; kansallinen retkeilykuvaus ja alueen rajaukset löytyvät Luontoon.fi-kohteesta(3).

Lappi ja Inari yhdistävät lintutornit ja väljät suistomaisemat; Juurakkovuopajan lintutornin polku on noin kilometrin pituinen pistokmainen kävely Juurakkovuopajalla Ivalojokisuun tuntumassa, Juurakkovuopaja lintutornin ja Juurakkovuopaja P-alueen välillä. Lapin lintutieteellinen yhdistys(1) kuvailee ympäristöä jokisuiston vesien, niitty- ja pensaikko- sekä metsäsaarten mosaiikkina ja esittelee runsasta linnustoa vesilintuina, kahlaajina ja petolinnuina; pesimälajeiksi mainitaan muun muassa lapasorsa, heinätavi, uivelo, isokuovi, suopöllö ja pikkutikka, ja parhaaksi havaintokaudeksi toukokuu–elokuu sekä kevätmuuton lajeina esimerkiksi metsähanhi, punakuiri ja lapinkirvinen suurpetolintuineen. Saapumisohjeiden mukaan Ivalo–Nellim-tieltä (969) ajetaan Veskoniemen tietä noin 9–10 kilometriä; torni on tien vasemmalla puolella Juurakkovuopajan etelälaidan metsänreunassa eikä näy tielle. Veskoniemen tieltä johtaa tornille vajaan kilometrin mittainen polku, joka on osittain pitkostettu, ja pysäköintialueelta on opasteet Juurakkovuopaja lintutornille(1). Yle(2) on seurannut tornipäivystäjiä talvisessa lintukilpailussa Inarissa, mistä välittyy, kuinka paikalliset tornit linkittyvät yhteisölliseen lintuharrastukseen eri vuodenaikoina. Laajempaa retkisuunnittelua varten Matkalla Suomessa(3) ohjaa Siidan ja Inarin retkeilyalueen palvelujen äärelle. Pakkaa mukaan kiikarit tai kaukoputki, varaudu järveltä päin tulevaan tuuleen ja varaa tornille rauhallinen havaintotauko.

Another video: https://youtu.be/ANLJI6jKz5I?si=f9yXxK8YHv6Xpx39

Reitti on noin 0,7 kilometriä ja toimii lyhyenä kesäisenä yhdysosuutena Metsähallituksen Inarin retkeilyalueella Kortejärven pysäköinnin ja Juutuajoen Jäniskosken välillä. Ajantasaiset tiedot koko reitistöstä, palveluista ja kaudesta löytyvät Luontoon.fi:n Inarin retkeilyalueen sivuilta(1). Matkalla Suomessa nostaa esiin muun muassa Juutuan polun ja Jäniskosken riippusillan helppoina päiväretkivaihtoehtoina Inarijärven rannalla—sama jokilaakso jatkuu tämän lyhyen osuuden ympärillä(2). Inari sijaitsee Inarijärven rannalla Pohjois-Lapissa. Inari retkeilyalue Kortejärvi p-alue -pysäköinniltä reitti kulkee kaakkoon kohti Juutuajokea. Puolivälin tuntumassa on Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu joen yläpuolella ja Juutuajoki Akselin laavu kuivakäymälä lähellä. Jäniskosken tuntumassa tulevat Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja-Käymälä, Jäniskoski Puolilaavu kosken partaalla ja tarvittaessa Jäniskoski pysäköintialue, jos lähestyt tai lopetat toisesta päästä. Kuivakäymälät palvelevat laavujen luona; polttopuusuoja on joen varren huoltorakennuksessa. Reitti on pistomainen: voit kävellä sen Kortejärveltä nopeana kävelyretkenä tai käyttää yhteytenä Kortejärven ja Jäniskosken välillä—samalla alueella kulkevat myös Juutuan polku ja pidempi Inari - Riutula - Otsamotunturi - Rovajärvi kesäpolku. Juutua Small Hiking Trail ja latu Inari-Otsamo-Riutula sijoittuvat samaan ulkoiluverkostoon. Maasto on järven- ja jokivarren metsää: kapea polku, juuria ja lyhyitä mäkiosuuksia. Jätä aikaa koskimaisemalle; laajempaan päivään voit yhdistää esimerkiksi vierailun Sámi Museum and Nature Center Siida -kohteessa tai muita Inarin kirkonkylän lähtöisiä merkittyjä reittejä.

Luulammen uusi reitti on lyhyt, noin 1,3 kilometrin päiväretkeilyosuus Saariselän matkailualueella Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarissa, Lapissa. Reitti ei ole rengas: polkua kulkee Luulammen palveluryhmään. Tarkista maksut, säännöt ja virallinen kuvaus ennen matkaa Urho Kekkosen kansallispuiston sivulta Luontoon.fi-sivustolla(1). Patikka.net kuvaa vuodesta 2016 lähtien tasaisena sorastettuna kävelyreittinä Saariselältä Luulammelle—sopii lyhyen ”uuden” yhteysosuuden kuvaukseen samaan kohteeseen(3). Tämän osuuden päätepisteessä ovat Luulammen erämaakahvila, Luulampi kota ja Luulampi ulkotulipaikka: sesongin mukaan kahvilaa tai taukotupaa, varattava kota lyhyen kävelyn päässä ja ulkonuotiopaikka päiväretkeilijöille. Luulampien rannalla on kivikautisia jäännöksiä; retkeilijöitä pyydetään pysymään merkityillä poluilla(2). Luulammelta verkosto jatkuu paljon pidempiin kesä- ja talvireitteihin samalla linjalla: Taajoslaavun kesäreitti, Ahopään vaellusrengas, maastopyöräreitti nro 5 Luulampi, hiihtolatuja sekä yhteyksiä Kiilopäähän ja Rautulammelle. Matkalla Missä Milloinkin kuvaa koko Luulammen rengasreittiä keskivaikeaksi mutta pääosin helppokulkuiseksi leveällä tunturipolulla; erämaakahvila ja järvi ovat luontevia taukokohtia(2). Inari sijaitsee Lapissa.

Reitti on noin 10,5 kilometrin mittainen päiväretkipolku Laanilassa Inarin kunnassa Saariselkän tunturialueella. Metsähallitus kuvaa Saariselän kesäreitit kahtena kokonaisuutena: teemalliset, helpommat lähireitit, jotka on merkitty maastoon, sekä vaativammat erämaavaihtoehdot yön yli vaelluksiin—tarkista heidän Saariselän kesäreittejä esittelevä julkaisunsa ennen lähtöä, niin näet miten reittiperheet limittyvät Urho Kekkosen kansallispuistossa(1). Lapponia Tours esittelee vanhan Prospektorin kultakaivoksen kuilut ja pienehkön mökin, josta kuiluun voi kurkistaa; kohde on lyhyen kävelyn päässä Laanilan Savottakahvilasta, lähellä tämän reitin loppupäätä(2). Taipaleita-blogissa kuvattu Laanilan kultareitti on erillinen nimety polku samalla kultahistorialla, mutta se auttaa hahmottamaan maisemaa: ketjutettuja kaivospaikkoja, kvartsikallioita ja vanhoja huuhtomarakenteita, keltaisia tolppia sekä opastauluja kangasmetsässä, helppokulkuisessa maastossa—sama kultaperintö näkyy myös tämän kesäreitin varrella(3). Verteksi kertoo, että Laanilan kultamailla kulkevia merkittyjä kesälinjoja voi seurata myös oransseilla merkeillä sekä yhdistää metsäteihin ja polkuihin, joten kannattaa pitää mukana alueen kartta, kun merkinnät vaihtavat verkkoa(4). Lapponia Toursin Treklife-sivu huomauttaa, että pidemmät pyörälenkit Hangasselän ja Laanilan kultamaille nousevat helposta keskivaativaan luokkaan, koska kaikkea ei ole merkitty maastoon—lataa siksi Metsähallituksen kartta-aineisto ennen risteyksiin luottamista(5). Lähtö Jääseidan Curling Centerin ja Savotta kahvila vieressä vie pian metsäpoluille kohti Piispanoja ulkotulipaikkaa ja Piispanoja tulistelutupaa noin kolmen kilometrin kohdalla—tulentekopaikka ja päivätupa sopivat evästauolle. Puolivälin tuntumassa Mettabaari on tuttu taukopaikka Saariselän laajemmassa latu- ja ulkoilverkossa. Pohjoisempana reitti tulee Prospektorin kaivoskämpän ja Prospektorin Tulipaikan liepeille; Lapponia Tours kuvaa alueen vanhaa kaivostoimintaa ja turvallisia katselupisteitä(2). Saariselän maastopyöräilyreitit ja Prospektori-retkeilyreitti jakavat samoja siltoja ja lähtöpisteitä, joten kapeissa kohdissa kannattaa varoa pyöräilijöitä talvisen latupohjan kesäkäytöllä sekä huomioida leveämmät huoltotiet. Huussi löytyy tupien yhteydestä; roskat mukaan erityisesti kaivosalueen aitojen luona. Inari on tämän reitin kotikunta ja Lappi se maakunta, jonka opasteita matkailija useimmiten seuraa autolla. Lue lisää tupien, tulipaikkojen ja kahviloiden sivuiltamme, jos tarvitset varaus- tai aukiolotietoja.

Kansallispuiston säännöt, palvelujen ajantasaisuus ja laajempi reittiverkosto Kiilopään liepeillä löytyvät Metsähallituksen virallisilta Luontoon.fi-sivuilta Urho Kekkosen kansallispuistosta(1). Kiilopään juurella oleva palvelukeskittymä—pysäköinti, UKK-portti, kahvila-ravintola, välinevuokraus, Kuurakaltion savusauna ja uintipaikka—kuuluu Suomen Latu Kiilopäälle; heidän omilla sivuillaan on kooste siitä, mitä saat suoraan lähtöpaikan läheltä(2). Lapland North Destinations kuvaa Kiilopäätä yhdeksi Saariselän alueen korkeimmista ja jylhimistä tuntureista: kesällä huipulle nousee noin kahden kilometrin suuntaansa kulkeva hyvin merkitty polku, osin tasaista ja levähdyspaikkoja sisältävä(3). Lomavinkit esittelee nousun käytännönläheisesti: helppona Lapin tunturinousuna, portaineen ja huipun taukopaikkoineen(4). Kiilopään näköalapolku on kartallamme noin 1,9 kilometrin mittainen yhtenäinen nouseva osuus lähtöalueelta näköalapaikalle, joten edestakainen kävely on käytännössä noin neljä kilometriä ja nousua kertyy luokkaa 225 metriä kohti 546 metrin huippua. Nousua helpottavat suunnilleen sata puisia porrasaskelmaa sekä lyhyet kiviset portaat, ja matkan varrella on taukopaikkoja(4). Maasto on pääosin tiivistä polkua ja avotunturin portaita; tuuli ja nopeasti vaihtuva sää kannattaa ottaa huomioon vaikka laakso olisi tyyni(3)(4). Reitti lähtee Suomen Ladun Kiilopään pihapiiristä Saariselkällä Inarissa. Kiilopää pysäköintialue palvelee autoilevia, ja Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola sopii ruokatauoksi ennen tai jälkeen. Tunturin juurella kohtaat myös Kiilopään frisbeegolfradan, Kiilo-oja tulipaikan nuotiokahvihetkeen, Kiilopään uimapaikan sekä Kiilopään Kuurakaltion savusaunan ja uima-altaan, joista Lapland North nostaa esiin perinteisen rentoutumisen vaelluspäivän päätteeksi(2)(3). Avohuipulta avautuu näkymä Urho Kekkosen kansallispuiston tunturimaisemiin; kirkkaalla säällä erottuu kaukaisia vahteja. Huipulla kohoaa tunnettu ”Ulkona. Perillä.” -penkki, jonne on luontevaa istahtaa ennen samaa reittiä alastuloa(4). Talvella alue pysyy vetonaulana: Lapland North mainitsee, että tunturin juureen pääsee helposti myös talvella järjestettävällä hiihtobussilla, ja omatoimisille autoilijoille on runsaasti pysäköintitilaa(3). Samalta palvelupisteeltä pääset myös laajempiin ulkoilureitteihin—esimerkiksi Saariselän maastopyöräilyreitit käyttää Kiilopään palveluja pyöräilijöille, jotka haluavat lyhyen huiputuksen jatkoksi pidemmän lenkin. Jos haluat rauhan ja helpon pysäköinnin, lähde ajoissa; Lomavinkit varoittaa, että ruuhka-aikoina paikat voivat täyttyä myöhemmin päivällä(4). Koirat ovat tervetulleita hihnassa(4). Tarkista ennen matkaa Luontoon.fi:stä mahdolliset nuotiorajoitukset, väliaikaiset käyntirajoitukset tai muut Metsähallituksen tiedotteet kansallispuiston alueella(1).

Ajantasaiset reittikuvaukset, palvelut ja Urho Kekkosen kansallispuiston säännöt Rumakurulle löytyvät Luontoon.fi:n Rumakuru-sivulta(1). Inari.fi:n Saariselkä-sivu kuvaa kylää kansainvälisenä matkailukeskuksena Nelostien varrella napapiirin pohjoispuuolella—palvelut, majoitus ja hyvin merkityt vaellus- ja hiihtoreitit puiston rajalla—ja ohjaa Metsähallituksen ulkoilumateriaaleihin(2). Rumakuru on noin 15,1 kilometrin pituinen pistosuuntainen kesävaellus Saariselän lähtöalueelta kohti Rumakurua. Nimi tarkoittaa rumaa kurua, mutta kohde on klassinen päiväretki. Luontoon.fi:n kansallispuiston nähtävyyksiä käsittelevä teksti kuvaa jyrkkäseinäistä sulavesikurua ja muistuttaa turvavälistä: talvella lumivyöryvaara kurussa ja kesällä kivivyöryriski(3). Metsähallituksen Rumakurun polku -julkaisu tiivistää retken keskivaativaksi tunturikävelyksi ja mainitsee lyhyemmän talvisen latuohituksen(4). Retkipaikka luonnehtii Rumakurua Saariselän päiväretkien joukossa ja kurua jylhäksi, seinämäiseksi ilmestykseksi(6). Alussa Santa's Hotel Tunturin kuntosali viittaa kylän puoleen ja Saariselkä Parkkipaikka sekä Saariselkä Parkkipaikka 2 ovat autolle kätevät. Noin 0,85 kilometrin kohdalla Mettabaari tarjoaa kahvitauon hieman sivussa. Noin 3,5–3,6 kilometrin kohdalla Aurora-alue: Karvaselän Kummituskämppä, Kelo-ojan kota, Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka ja Aurora liiteri-käymälä—luonteva taukopaikka ennen pidempää osuutta Piispanojalle. Noin 10,3 kilometrin kohdalla Piispanoja tulistelutupa ja Piispanoja ulkotulipaikka yhdistävät tulistelutuvan ja ulkonuotion. Reitti päättyy noin 15,1 kilometrin kohdalla Rumakurun palvelupisteelle: Rumakuru päivätupa, Rumakuru tulipaikka 1, Rumakuru Nuotiopaikka 2 ja Rumakuru käymälä; Rumakuru vanha päivätupa ja Rumakuru vanha tulipaikka ovat lyhyen sivumatkan päässä—Metsähallituksen tiedote kertoo uudemmasta päivätuvasta ja muista levähdyspaikoista, kun vanha kämppä on kunnostuksessa(5). Tarkemmat tupasäännöt kannattaa lukea meidän Rumakuru päivätupa -sivuiltamme. Sama pysäköinti–Aurora-solmu liittyy Taajoslaavun kesäreittiin, Moitakurun kesäreittiin, Iisakkipäähän, Iisakkipään luontopolkuun 2,5 km ja 6 km sekä Saariselän maastopyöräilyreitteihin, jos haluat pidemmän lenkin tai yhdistää pyörän ja kävelyn.

Inarin retkeilyalueen ajantasaiset tiedot ja käyttäytymisohjeet löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Lapland North Destinations luonnehtii Inarin retkeilyaluetta kylän liepeillä ja nostaa esiin muun muassa Jäniskosken, Ritakosken ja Otsamon(2). Like a Local Guide esittelee Juutuanjoen inarinsaamelaisten kotijoena ja nimeää Ritakosken ja Haapakosken perhokalastajien vetonauloiksi(3). Reitin pituus on kartallamme noin 0,2 km—lyhyt metsälenkki Kittiläntien varrella olevalta Ritakosken pysäköintialueelta Juutuanjoen rantaan. Luontoon.fi kuvaa reitin lyhyeksi kävelyksi parkkipaikalta Ritakosken nuotiopaikalle koskivirran äärelle, jossa on puolilaavu ja nuotiopaikka; avoimesta rannasta avautuu näkymä Ritakoskeen ja taustalla kohoavaan Otsamotunturiin. Kohde soveltuu helppoon päiväretkeen myös lasten kanssa(1). Kierroksella ohitat Juutuajoki Ritakoski puolilaavun ja Ritakosken nuotiopaikan; Juutuajoki Ritakoski kuivakäymälä on käytettävissä taukopaikalla. Sama Ritakosken pysäköinti toimii talvella myös hoidetun hiihdon varrella Latu Haapakoski-Ritakoski, ja pitkä kesäpolku Inari - Riutula - Otsamotunturi - Rovajärvi kesäpolku kulkee näiden jokivarren palvelujen kautta matkallaan kohti laajempaa Inarin reitistöä. Kaupalliset Juutuan koskimatkat voivat sisältää rantahetken Ritakoskella; Visit Finland listaa kumiveneilytuotteen, jossa on kahvitauko juuri Ritakoskella(4). Jos suunnittelet melontaa tai muuta maksullista palvelua, tarkista ajantasaiset tarjoukset palveluntuottajien sivuilta Visit Finlandin kautta(4). Inari sijaitsee Inarijärven rannalla Lapissa, saamelaismatkailun keskipisteessä Suomen pohjoisimmassa osassa.

Metsähallitus kuvaa tämän rantayhteyden Luontoon.fi:ssä Inarin retkeilyalueen Pielpajärvi erämaakirkko polku Pielpavuono - Pielpajärvi -osuutena(1). Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä yhteen suuntaan ja se yhdistää Inarijärven Pielpavuonon venesatama-alueen Iso Pielpajärven rannalla sijaitsevaan Pielpajärven kirkon ympäristöön. Osuus sopii erityisesti kesäiseen yhdistelmään, jossa tulet järveltä veneellä ja jatkat kirkolle päin, tai päinvastoin. Inari on osa Lappia ja sijaitsee Suomen laajimman järvisen kunnan rannalla. Kirkon puolelta polku lähtee Pielpajärvi käymälän ja Pielpajärvi tulisijakehikko -huoltorakennuksen kulmalta ja kulkee metsäisen järvenrannan mukana kohti Pielpavuonoa. Pielpavuonon päässä ovat Pielpavuonon hirsikota, Inari retkeilyalue Pielpavuono tulipaikka tulisijakehikko ja Inarin retkeilyalue Pielpavuono käymälä—käteviä pysähdyspaikkoja, kun nouset veneestä tai valmistaudut jatkamaan kohti kylää. Kuivakäymälät löytyvät molemmista päistä; kuvaa niitä luontevasti alueen palveluina, älä listaa niitä nimellä reittipisteinä. Maasto on tyypillistä pohjoisboreaalista metsäpolkua: juuria, kiveä, lyhyitä mäennyppyjä ja pitkospuita kosteimmissa rantakohdissa. Retkipaikka ja Polkujen Lumo kuvaavat oranssia merkintää ja punaisia puutolppia laajemmilla Pielpajärven kirkkopoluilla, juurakkoista kivikkoa sekä mäntymetsää järvimaisemilla—odotettavissa samaa luonnetta myös tällä osuudella(3)(5). Yhteen suuntaan kannattaa varata noin 1–1,5 tuntia, jos pysähdyt kuvaamaan ja seuraat epätasaista maastoa; kuivalla kelillä eteneminen on nopeampaakin. Tämä osuus liittyy pääpolkuun Pielpajärvi erämaakirkko polku Inari - Pielpajärvi ja pidempään Pielpajärvi Hike Trail -kokonaisuuteen kirkon päässä sekä kulkee samassa maisemassa Latu Inari-Pielpajärvi -talvireitin kanssa(1). Yhdessä nämä muodostavat tutun kokonaisuuden Sarviniementien metsälähdöstä, järvenrannan kierrosta ja Siidan suunnasta tulevasta talvisesta lähestymisestä. Pielpajärven puinen erämaakirkko Iso Pielpajärven rannalla rakennettiin vuosina 1752–1760 vanhan kirkon paikalle ja palveli seutua, kunnes jumalanpalvelukset keskittyivät kylän kirkkoon 1800-luvun lopulla; tilaisuuksia järjestetään yhä satunnaisesti(3). Metsähallitus pyytää pysymään merkityillä pihapoluilla, välttämään jälkiä rakenteissa ja sulkemaan ovet ja luukut lähtiessä(4). Retkipaikka kertoo kesäisestä venematka + kävely -yhdistelmästä; Visit Inarin Inarijärven risteily voi pysähtyä Pielpavuonoon säätilanteen salliessa—tarkista aikataulut, hinnat ja pysäytyskäytännöt heidän sivuiltaan ennen suunnittelua(2)(3).

Joenkielinen kesäretkeilyreitti on vaativa merkitty kesäretkeilyreitti Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa, Lapissa. Reitin pituus on noin 16,1 kilometriä; Metsähallitus kuvaa samaa Joenkielisen reittiverkostoa kesäkäyttöön lumettomaan aikaan, ja reittitiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen laajin kansallispuisto ja aidosti saamelainen asuinalue; järjestyssäännöt ja palvelut kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Lemmenjoen kansallispuisto -kohdesivuilta(2). Retkipaikka luettelee Joenkielisen kierroksen rengasreiteistä ja kuvaa noin 16 kilometrin päivälenkin Njurkulahdelta Joenkielisen tunturille(3). Reitin alussa tulee Sotkajärven ranta: Sotkajärvi telttailualue, Sotkajärvi puolilaavu ja Sotkajärvi palo laituri sekä polttopuusuoja jätepisteineen Sotkajärvi polttopuusuoja kuivakäymäla jätepiste. Kaapin Jouni laituri ja Kaapin Jouni kuivakäymälä 3 ovat hyviä tunnusmaaleja Lemmenjokivarressa—moni yhdistää järvelle veneellä perintötiloilta. Muurahaislampi, Muurahaislampi telttailualue ja Muurahaislampi kuivakäymälä muodostavat tiiviin taukopaikan lammen rannalla. Njurkulahti pysäköintialue on monelle autolla saapuvalle keskeinen lähtö- ja paluupaikka; kuivakäymälä löytyy Njurkulahti pysäköintialue kuivakäymälä -kohteesta. Sen jälkeen merkitty reitti jatkuu syvemmälle puistoon kohti Juurakkojoen kurua: Juurakkojoki tulipaikka, Juurakkojoen sääsuoja, Juurakkojoki kota ja Juurakko-ojan kammi sekä Juurakkojoki kuivakäymälä. Sieltä merkitty polku nousee avotunturiin Joenkieliselle (huippu noin 534 m mpy), josta avautuu näkymiä Lemmenjokilaaksoon ja laajoihin tunturimaisemiin(1). Reitti kulkee samoja osuuksia kuin Joenkielisen kierros, kohtaa Njurkulahti luontopolun lähistön pysäköintialueella ja liittyy ajatuksissa Lemmenjoki Gold Trail -päiväretkeilyyn sekä pitkään Solojärvi–Muddusjärvi–Njurkulahti melontakäytävään vesiretkien kohdissa; Stuorravárri polku haaroittuu lähellä niitä risteyskohdia. Johanna Suomelan Maisemaonnellinen-blogissa on käytännön kokemusta: oranssit merkinnät, märät ja kivikkoiset välit, hitsatut teräsristikot koiran kanssa kulkiessa sekä Juurakko-ojan kota ja polttopuut—hyödyllistä luettavaa ennen lähtöä(4). Inari on tämän retken kotikunta, ja Lappi tunnetaan näistä erämaapäiväreiteistä.

Ajankohtaiset järjestyssäännöt, palvelut ja kausirajoitukset Lemmenjoen kansallispuistossa löytyvät virallisesti Luontoon.fi-palvelun Lemmenjoen kansallispuisto -osiosta(1). Stuorravárrin polku on päiväretkeen sopiva rengasreitti valoisassa mäntymetsässä, jossa maisema vaihtelee jokilaaksosta tunturien rinteille(2). Reitti sijaitsee Inarissa Lapissa Suomen laajimmassa kansallispuistossa. Reitin pituus on noin 6,7 kilometriä ja se kulkee silmukkana. Se liittyy tiiviiseen reittiverkostoon Njurkulahden venelaiturin ja palveluiden ympärillä: sama alue on pitkän Lemmenjoen kultareitin (Lemmenjoki Gold Trail) ja lyhyemmän Njurkulahti luontopolun lähtöpiste. Pidemmälle päivälle samasta verkostosta lähtevät muun muassa Joenkielinen kesäretkeilyreitti ja Joenkielisen kierros(3). Ensimmäisten kilometrien jälkeen tulee Njurkulahden pysäköinti- ja palvelualue: Njurkulahti pysäköintialue tarjoaa parkkipaikan, ja kuivakäymälät ovat pysäköintialueen yhteydessä. Myöhemmin reitillä on Muurahaislammen alue, jossa Muurahaislampi, Muurahaislampi telttailualue ja Muurahaislampi kuivakäymälä muodostavat käytännön taukopaikan, jos yhdistät silmukan yöpymiseen tai lepoon ennen paluuta lähtöpisteeseen. Retkipaikka suosittelee ensikertalaisia tutustumaan Lemmenjoen tunnelmaan juuri Njurkulahdesta ennen pidempiä vaelluksia(3). Matkalla Suomessa luettelee Stuorravárrin polun muiden merkittyjen päiväreittien joukkoon ja mainitsee selkeät opasteet sekä pidemmillä vaelluksilla tulipaikat, laavut ja autiotuvat(2). Yhdessä ne täydentävät maastossa näkyvää kuvaa: kompakti tunturi- ja metsäkierros Lemmenjoen erämaan laidalla, helposti yhdistettävissä luontopolkuun tai jokivarteen.

Kiirunapolku on kartalla noin 5,5 kilometrin mittainen rengas Kiilopää-tunturilla Urho Kekkosen kansallispuistossa, lähtö Kiilopään portilta Inarin Saariselän–Kiilopää-ulkoilualueella. Ajantasaisimmat viralliset tiedot portista, saapumisesta ja kansallispuiston käytännöistä löytyvät Luontoon.fi:n Urho Kekkosen kansallispuiston saapumisohjeista(1). Suomen Latu Kiilopää pyörittää tunturikeskusta, kahvilaa ja vuokraamoa samassa osoitteessa — sieltä kannattaa tarkistaa ruokailu, savusaunan ja Kuurakaltion uintipaikan käytännöt, lumikenkävuokraukset ja muut palvelut ennen tai jälkeen lenkin(2). Taipaleita kuvaa käytännössä merkintöjä ja risteyksiä muihin Kiilopään polkuihin retkikirjoittajan silmin(3). Matkalla Missä Milloinkin täydentää talvikokemuksella: hangissa kulkeminen kehällä verrattuna tamppautuneeseen huiputusjanoon ja Kiilopään parkkialueen ruuhkapiikit(4). Reitti kulkee Inarin kunnassa Lapissa. Kiilopään porttialueella tulee vastaan heti muun muassa Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola, Kiilopää pysäköintialue, Kiilopään frisbeegolfrata, Kiilopään uimapaikka, Kiilopään Kuurakaltio sekä Kiilo-oja tulipaikka nuotiota varten — nämä kannattaa ottaa päiväsuunnitelmaan, vaikka kulkisi vain osan renkaasta. Vastapäivään kuljettaessa nousu alkaa loivana alarinteessä ja jyrkkene puurajan yläpuolella; portaat helpottavat nousua, vaikka talvella osa jää lumen alle(4). Kiilopään huippu on noin 546 metriä merenpinnan yläpuolella ja kokonaisnousua kierroksella kuvataan reiluna 210 metrinä; selkeällä säällä näkyy kansallispuiston tuntureita, etelässä Nattastuntureita ja kauemmas esimerkiksi Kaunispään silhuetti(3)(4). Kierros yhtyy laskeutumisessa Poropolkuun ja Vasapolkuun ja risteää Luulammen reitin kanssa kahdesti huipun lähistöllä opastaulujen kuvauksen mukaan(3). Lyhyempi, noin kahden kilometrin janareitti huipulle jää vaihtoehdoksi(4). Pidempää tunturipäivää etsivä voi jatkaa Ahopää-reitille, joka lähtee samasta Kiilopään lähtöalueesta kartallamme. Saariselän maastopyöräilyreitit kulkee samojen palvelujen ohi kesällä pyöräretkiä varten. Tiinan patikointi nostaa esiin opastaulujen kasvikertomukset ja huipun maisemapenkin palkinnon nousun jälkeen(5). Kansallispuistot.fi luettelee Kiirunapolun helpompien Kiilopään päivälenkkien joukossa ensikosketuksessa UKK-puistoon(6).

Jäniskoski–Saunakoski-polku on noin 7,1 kilometrin suuntaava metsäreitti Sevettijärven tien varrella olevan Jäniskosken parkkipaikan ja Näätämöjoen varren Saunakosken palvelurykelmän välillä Inarissa. Lappi näyttäytyy täällä erämaisena jokilaaksona Kaldoaivin tuntumassa. Hallinnosta vastaa Metsähallitus. Ajantasaisimmat reittitiedot ja virallinen kuvaus löytyvät Luontoon.fi-palvelun Jäniskoski–Saunakoski polku -sivulta(1). Vuokratuvasta, saapumisesta ja hinnoittelusta kannattaa lukea Metsähallituksen Eräluvat.fi-sivut(2). Lapland North Destinations kokoaa laajemman kuvan Inarista saamelaiskulttuurin ja ulkoilukohteiden näkökulmasta(3). Luontoon.fi kertoo polun olevan paikoin kivikkoinen ja juurakkoinen, ylittävän matalan Jänispäänhäntä-tunturin laelta näkymineen, kulkevan kosteikkopätkien läpi ja kiinnostavan erityisesti kalastajia. Eräluvat.fi:n saapumisohjeissa todetaan kesäreitin merkinnät oranssein maalimerkein puihin ja kiviin, raskaimmat nousut Jänispään hännälle ja Vanhavaaran suuntaan sekä Näätämöjoen tuntuman haarautuminen: Saunakosken kämpälle käännytään ylävirran suuntaan lounaaseen ja Kuosnajoelle alavirran suuntaan koilliseen—väsymneenä haaroja on helppo sekoittaa(2). Saunakoskella reitin varrella ovat muun muassa Saunakoski, Vuokratupa ja Saunakoski vuokratupa liiteri, Saunakoski sauna sekä pihapiirin tuntumassa Saunakoski valvontatupa kuivakäymälä. Taukoja varten löytyvät Saunakosken tulentekopaikka ja puolikota, Saunakoski Tulentekopaikka sekä Saunakosken tulentekopaikka, kuivakäymälä nuotioiden luona. Varaus- ja maksutiedot tuvasta ja saunasta kannattaa varmistaa Eräluvat.fi-palvelusta(2); tarkemmat kuvaukset löytyvät myös paikkasivuiltamme. Päiväkävelijät yhdistävät usein tämän osuuden pidempään Saamen polku -verkostoon, joka käyttää samoja Saunakosken pysähdyspaikkoja ja jatkuu Kaldoaivin tuntumaan. Seitsemän kilometrin vaativaan maastoon kannattaa varata puolen päivän aikaa, jos kantaa repun tai pysähtelee jokivarsien äärellä.

Joenkielisen kierros on vaativa päiväreitti Lemmenjoen kansallispuistossa Inarissa, Lapissa. Reitti on noin 16 kilometrin mittainen rengas ja tarkoitettu kesäkäyttöön lumettomaan aikaan. Metsähallitus julkaisee reittikuvauksen nimellä Joenkielinen kesäretkeilyreitti Luontoon.fi-palvelussa(1). Lemmenjoen kansallispuisto on Suomen suurin kansallispuisto; laajemmat kulkuyhteydet, palvelut ja säännöt löytyvät Lemmenjoen kansallispuisto -kohdesivuilta Luontoon.fi-palvelussa(2). Retkipaikka luettelee Joenkielisen kierroksen rengasreiteistä ja kuvaa nousun Joenkielisen tunturille Njurkulahdesta(3). Njurkulahti pysäköintialueelta reitti kulkee pian Muurahaislammen alueelle: Muurahaislampi nuotiopaikka, Muurahaislampi telttailualue ja Kaapin Jouni laituri joen rannalla. Noin 5–6 kilometrin kohdilla Sotkajärven rannalla ovat Sotkajärvi telttailualue, Sotkajärvi puolilaavu, Sotkajärvi palo laituri ja polttopuusuoja jätepisteineen—hyvä tauko- tai yöpymispaikka pidemmälle retkelle. Noin 11 kilometrin kohdalla Juurakkojoki tulipaikka, Juurakkojoen sääsuoja, Juurakkojoki kota ja Juurakko-ojan kammi muodostavat yhteen Juurakkojoen varren taukopaikan; kuivakäymälät kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Nousu vie avotunturiin ja Joenkielisen huipulle (noin 534 m mpy), josta avautuu näkymiä Lemmenjokilaaksoon ja tunturimaisemiin. Rengas laskeutuu takaisin jokivartta kohti ja yhtyy leveämpään kesäretkeilyverkostoon ennen paluuta Njurkulahdelle. Yhteyksiä löytyy myös Njurkulahti luontopolulle, Joenkielinen kesäretkeilyreitille, Lemmenjoki Gold Trail -reitille, pitkään Solojärvi–Muddusjärvi–Njurkulahti melontareitistöön ja Stuorravárri polulle niiden risteyskohdissa. Johanna Suomela blogissa kuvataan oranssit reittimerkinnät, paikoin märkää ja kivikkoista maastoa, hitsattuja teräsristikkorakenteita koiran kanssa kulkiessa ja Juurakko-ojan kodan polttopuusuojaa—käytännöllisiä vinkkejä ja kuvia kannattaa lukea ennen lähtöä(4).

Karttoja, reittiopastetta ja Suomen laajimman erämaakansallispuiston sääntöjä varten kannattaa aloittaa Lemmenjoen kultareitin sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Yle uutisoi Kultareitti-hankkeesta ja kertoo, miten teemareitti rakennettiin kullankaivuhistorian esittämiseksi olemassa olevia retkeilypolkuja hyödyntäen ja miten kävijät ohjataan turvallisille, luvallisille kohteille(2). Juho Iisakki Niemelän Retkipaikka-artikkeli usean päivän Kultareitti-kokemuksesta täyttää tunnelmaa: valoisat yöt, voimakas räkkä, jyrkät nousut Jäkäläpään suuntaan ja kuinka hyvin merkitty verkosto tukee tupa- ja telttapätkien rytmittämistä metsässä, jokivarsilla ja tunturissa(3). Maaseutuverkoston julkinen hankekuvaus luetteloi vuoden 2016–2017 yhteistyön, jolla kullan kulttuuria dokumentoitiin kävijöille yhdessä Metsähallituksen, Inarin ja kullankaivajajärjestöjen kanssa(4). Lemmenjoen kultareitti on noin 25,3 kilometrin mittainen yhtenäinen vaellussuora Inarissa, Lapissa. Se alkaa Jäkäläpään kulttuurikeskuksen ja kirjaston tuntumasta ja päättyy Kultahaminaan päin: matkalla tulevat Mattit Ravadas -taukoalue, Ravadasjärven ranta, Morgamojan palveluryhmä ja Kapsuojan leirialueet ennen Kultahamina telttailualuetta, Kultasatama (Kultahamina) -autiotupaa, Kultahamina kotaa ja niihin liittyviä nuotiopaikkoja. Noin viiden kilometrin kohdalla ovat Mattit Ravadas telttailualue, Mattit-Ravadas tulistelutupa, Máttit-Ravadas, Mattit Ravadas tulipaikka ja kuivakäymälät — tiivis taukopaikkavyöhyke ennen kuin polku jatkaa kohti Ravadasjärvi Autiotupaa ja Ravadasniemen telttailualuetta nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen kahdeksan kilometrin tuntumassa. Ravadasjärvi telttailualue, Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi autiotupa, Ravadasjärvi venelaituri, Ravadasjärvi tulipaikka 1 ja Ravadasjärvi Nuotiopaikka 2 muodostavat pääjärvenrantakeskuksen noin 11 kilometrin kohdalla. Lännempänä linja kohoaa ja laskeutuu kohti Pihlajamäki Kultareitti kuivakäymälää noin 15 kilometrin kohdalla ja Morgamojan altaaseen noin 20 kilometrin kohdalla: Morgamoja telttailualue, Morgamoja autiotupa, Morgamoja vuokratupa, Morgamojan Kultala Hut (Free & Paid), Morgamoja tulipaikka, Morgamoja telttailualue tulipaikka, Morgamojan Kultala Sauna ja Morgamoja kuivakäymälä muodostavat pääasiallisen yö- ja tupa-alueen ennen viimeistä osuutta. Noin 23 kilometrin ja maalin välillä tulevat Kapsuoja telttailualue, Kapsuoja tulipaikka ja Kapsuoja kuivakäymälä, ja lopuksi Kultahamina telttailualue, Kultahamina Campfire site, Kultahamina kuivakäymälä sekä avotupa vanhan kultasataman äärellä. Sama käytävä jatkuu pidempänä Lemmenjoki Gold Trail -vaellusreittinä tietokannassamme, jos haluat laajemman kierroksen Lemmenjoen rannan leiripaikkojen kautta; melojien Solojärvi–Muddusjärvi–Njurkulahti -vesireitti leikkaa osan samaa rantaverkostoa Lemmenjoen alajuoksulle päin. Kesäinen jokiliikenne ja ohjatut Lemmenjoki-ohjelmat (joihin kuuluu lähestymisiä Ravadaskönkäälle pidemmillä retkillä) on koottu Visit Inari -sivustolle(5). Inari sijaitsee Lapissa napapiirin pohjoispuolella. Maasto on erämainen, säälle ja kesäiselle hyönteispaineelle altis; Retkipaikassa kuvatun mukainen räkkäsuoja ja peittävä vaatetus kannattaa ottaa mukaan(3).

Uittoränni polku Nellim on noin 2,7 kilometrin mittainen jana Inarin retkeilyalueella Inarijärven kaakkoisrannalla. Inari sijaitsee Lapissa, ja Lappi näkyy täällä pohjoisena metsä- ja järvimaisemana. Tämä reitti sopii päiväretkeilyyn kulttuurihistorian ja järvimaisemien äärellä. Metsähallitus julkaisee merkityn reitin tiedot ja ladattavat reittiraidat Luontoon.fi-palvelussa(1). Elämys Suomi kuvaaa Nellimin uittorännin helpoksi perhekohteeksi, jonne pääsee autolla tai opasteilla Paksuvuonosta alkavalta polulta; lyhyempi käynti on mahdollinen myös toisen parkkipaikan kautta(2). Lapland North esittelee Nellimin erämaakylänä, jossa kohtaavat saamelais- ja suomalaisperinteet ja josta löytyy rauhallisia polkuja sekä järvinäköaloja(4). Taipaleita-blogi täsmentää maastossa näkyvää: oranssinruskeat tolpat ja puihin maalatut merkinnät, pitkoksuot kohokohdat, nousu Rautaportin kalliolle toisen maailmansodan opastaulujen äärelle sekä uittorännin palveluryhmä nuotiopaikkoineen ja puuvajoineen(3). Polun varrella kuljetaan alkumatkasta metsätietä ja varvikkoista polkua kohti rantaa. Noin 2,6 kilometrin kohdalla saavutaan Nellim uittoränni savottakämppään ja Nellimin uittorännin puolilaavuun; kuivakäymälät ovat samassa palvelupisteessä. Kävely päättyy Uittorännin parkkipaikka Nellimin lähelle, jossa on tilava sorapinta-autio parkkeeraukseen. Uittoränni on 304 metriä pitkä ja palveli tukkien uittoa järvestä toiseen vuosina 1929–1932 ennen jatkoa kohti Inarijärveä ja Paatsjokea; laajempi aikajana on kerrottu omassa historialuvussa.

Sallivaara kesäretkeilyreitti kulkee noin 7,3 kilometriä suuntaansa yhtenä merkittynä polkuna Lemmenjoen kansallispuistossa Sallivaaran poroerotuspaikalta Inarista Kittilään johtavan tien varteen Repojoelle. Inari on Lapissa, ja maisema vuorottelee männikköisten metsien ja avosuon välillä pitkospuiden ja kosteiden osuuksien kera. Lähtö on Sallivaara päivätuvan ja Sallivaara tulipaikan kulmilta: voit pitää tauon päivätuvalla ja nuotiolla ennen matkaan lähtöä. Noin 0,9 kilometrin kohdalla tulee Sallivaara autiotupa Mikko Takalon kämppä, ja rakennusten lähistöllä on kuivakäymälöitä. Viitoitettu reitti jatkuu kohti Repojokea ja päättyy Repojoki pysäköintialueelle. Ajankohtaisimmat tiedot ja uutiset löytyvät Luontoon.fi-palvelun Sallivaara kesäretkeilyreitti -sivulta(1). Luontoon.fi-palvelun ajankohtaisissa on kerrottu muun muassa Sallivaaran poroerotuspaikan näköalapaikan portaiden tilapäisestä käyttökiellosta(5). Lemmenjoen kansallispuiston ohjeissa todetaan, ettei lemmikkieläimiä saa päästää vapaasti liikkumaan(2). Retkipaikka kuvaa Sallivaaran polun varrella korkeat puutolpat ja vinot laudat, kilometripaalut, Pajuojan sillan sekä kapeat luonnonpolut, leveät pitkospuuosuudet ja leveähköt kelkkaurankaltaiset osuusjatkokset; kirjoittaja suosittelee kumisaappaita, koska vesi voi nousta lankkujen päälle(3). Ida Pirttijärvi kertoo Retkipaikassa erotusaidasta kulttuurihistoriallisena kohteena, jonka Metsähallitus on kunnostanut nykyasuunsa 1980-luvun lopulla; erotuksia on pidetty 1800-luvulta, ja nykyisen aidan viimeisin osa on vuodelta 1933(4).

Metsähallitus kuvaa Aurorapolun Luontoon.fi-palvelussa Inarin alueen vaativana esteettömänä retkeilyreittinä; sieltä kannattaa tarkistaa päivätuvan käyttö ja ajankohtaiset ohjeet ennen lähtöä(1). Karoliina Kaskin Retkipaikka-juttu talvipäivästä kertoo leveästä polusta tunturikurun reunalla, mäkeisyydestä ja siitä, miten Auroratuvan terassi avaa näkymän kanjoniin(2). Lähdetään taas -matkablogin Saariselän talvipäivä puolestaan kuvaa eväsretkeä lapsille: pulkka täynnä reput, nousu koalta kohti Auroran päivätupaa, vuoro sisätulipaikalla ja polttopuut Metsähallituksen varastossa(3). Reitin pituus on noin 2 kilometriä meidän kartalla Saariselällä, Inarissa. Lappi näkyy täällä tunturimetsänä ja Urho Kekkosen kansallispuiston laitaa pitkin kulkevana polkuna. Monet lähteet pyöristävät kierroksen 2,1 kilometriin. Reitti on tarkoitettu vain kävelijöille, eikä merkittyä osuutta kannata ottaa hiihtosuksilla; reittimerkit ovat violetteja(2). Noin kilometrin kohdalla kulku osuu Kelo-ojan kodan liepeille, ja Karvaselän Kummituskämppä erottuu metsän yläpuolella(2). Saariselkä DiscGolfPark tulee lähelle mutkassa. Auroran taukopaikka on selkeä päämäärä: Aurora päivätupa - tapahtumatupa tarjoaa lasiseinäistä päivätupatilaa ja tapahtumiin varattavan puolen, Aurora tulentekopaikka palvelee ulkonuotiota ja Aurora liiteri-käymälä käsittää puuvaraston ja kuivakäymälän(2)(3). Santa's Hotel Tunturin kuntosali kertoo lomakeskuksen puolesta, ja Saariselkä Parkkipaikka sekä Saariselkä Parkkipaikka 2 sopivat autolla saapujille. Lapponia Toursin Saariselkä-listauksen mukaan lähireitti on valaistu, talvisin usein tallattu niin että lumikengät eivät ole välttämättömät, ja lähtö onnistuu joko Santa's Hotel Tunturin pihan latualueelta tai Kullanhuuhtojantien varrelta hiihtokeskusta kohti(4). Aurorapolulta voi jatkaa Iisakkipään tai Rumakurun suuntaan laajemmassa merkityssä verkossa, kun keli ja varusteet sopivat(2). Saariselän maastopyöräilyreitit kulkevat osin samojen palveluiden äärellä, jos seurueessa kaivataan erillinen pyöräretki.

Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti on noin 78 kilometrin pituinen, merkitty kesäpolku Kaldoaivin erämaa-alueella Pulmankijärven ja Inarin kunnan Sevettijärven kylän välillä Lapissa. Virallinen reittikuvaus ja vierailusäännöt kannattaa lukea ensin Luontoon.fi-palvelun Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti -sivulta(1). Lapland North Destinations kuvaa Sevettijärveä kolttasaamelaiskulttuurin keskuksena ja nostaa Sevetti–Pulmanki-eräreitin pohjoisen Lapin klassikkovaelluksiin; sivusto painottaa heinä–elokuun ikkunaa kävelyyn(2). Inari on tämän reitin kunta kartallamme. Maisema vaihtelee etelämpänä mänty- ja tunturikoivikkometsistä sekä järvi- ja jokilaaksomaista pohjoisen avoimempiin rämeleikkauksiin ja tunturin tuntuun Pulmankijärven seuduilla(2)(3)(4). Reitti on selvästi merkitty oranssilla, mutta kyseessä on aito erämaa: autiotupien, Silisjoen vuokrattavan eräkämpän, tulipaikkojen, jokiylitysveneiden ja kuivakäymälöiden lisäksi palveluja ei ole(2)(3)(4). Pakkaa ruoka, varakartta tai offline-data, kahluukengät ja aikaa märkiin kohtiin(3)(4). Pulmankijärveltä noin 16 kilometrin jälkeen tulevat Tsuomasjärvi autiotupa, Čuomasjávri (ns. Tsuomasjärvi) tulipaikka ja Čuomasjávri (ns. Tsuomasjärvi) kuivakäymälä—hyvä ensimmäinen yö, jos lähdet pohjoisesta myöhään. Tsaarajärvi autiotupa ja Caarajäuʹrr (ns. Tsaarajärvi) tulipaikka osuvat noin 26 kilometrin kohdalle pohjoispäästä; Huikinvárjohka (ns. Huikkimajoki) tulipaikka ja Huikinvárjohka (ns. Huikkimajoki) autiotupa noin 38 kilometriin. Noin 45 kilometrin kohdalla ovat Rousajärvi (Ruõssjäu´rr) tulipaikka, Rousajärvi (Ruõssjäu´rr) autiotupa ja Rousajärvi (Ruõssjäu´rr) Autiotupa Kuivakäymälä—alue, jossa Inarin polku jakaa saman tupa- ja tulipaikkavyöhykkeen, joten risteyksiä kannattaa lukea tarkasti. Iisakkijärvi tulipaikka, Issäijihjävri / Iisakkijärvi autiotupa ja Iisakkijärvi kuivakäymälä ovat noin 59 kilometrin kohdalla. Silisjoella polun varrella ovat Silisjoki tulipaikka, Silisjoki liiteri varasto käymälä ja Silisjoki, eräkämppä; Silisjoki ylitysvene on köyttivene kahluusijainnin yläpuolella, minkä jälkeen reitti jatkuu Opukasjärvi Tulipaikka Kuivakäymälän, Opukasjärvi Nuotiopaikka 2:n ja Opukasjärvi tulipaikan kautta kohti Sevettijärveä. Reitti päättyy palvelujen lähelle Sevettijärven koulun lähiliikuntapaikalle, Sevettijärven koulun liikuntasalille ja Sevettijärven kuntosalille—missä Saamen polku liittyy kylän ulkoiluverkkoon ja missä vesille kerkiävät voivat jatkaa Sevettijärvi - Partakko vesiretkeilyreittiä kohti Partakkoa. Silisjoen palveluryhmän luona Iijärvi - Kallokoski vesiretkeilyreitti hipoo samaa taukopaikkaverkkoa järvien kautta kulkijoille. In the Woods, Dear -blogin pitkä juoksukertomus samasta reitistä avaa käytännössä Silisjoen köysiveneen, kahluuvaihtoehdot, kun vene puutuu, ja miten mönkijäurat ja riippuratat vaihtelevat kivisissä jokivarsissa—hyödyllistä vauhtipohdintaa vaeltajallekin(3). Vaell.us kiteyttää Kaldoaivin pinta-alan ja pääkohteet sekä kertoo tiestön kulun Pulmankijärvelle ja Sevettijärventielle Näätämöstä(4). Adventureland Laplandin kuvajuttu täydentää välipätkien rytmiä Tsaarajärven ja Rousajärven seuduilla(5).

Tuulijärvi polku on lyhyt tulo–paluu -kävely Inarin retkeilyalueella Inarin kirkonkylän eteläpuolella Lapissa. Yhdensuuntainen matka Tuulijärvelle on noin 1,4 kilometriä. Inarin retkeilyalueen reitti- ja saapumistiedot sekä alueen säännöt löytyvät Metsähallituksen julkaisemalta Tuulijärvi polku -sivulta Luontoon.fi:ssä(1). Polku nousee loivasti Tuulispään rinteille ja laskee järvelle; itsenäiset kuvaukset kuvaavat helppokulkuiseksi perheillekin, paikoin kivikkoa ja kosteikoilla lyhyitä kiertopolkuja(2)(3). Järven rannalla on Inari retkeilyalueen Tuulijärven puolikota, pitkän pöydän ääreen mahtuva puolikota, Tuulijärvi tulupaikka nuotiolle ja Tuulijärvi laituri. Inarin retkeilyalue Tuulijärvi tulipaikka populett kuivakäymälä palvelee taukopaikkaa. Järvi tunnetaan muun muassa harjuskalastuksesta; talvella samalle alueelle suuntaavat myös pilkkijät(2). Taipaleita-blogi kuvaa punaisia korpiristimerkkejä, uudempaa maisemakotaa ja kirkasta, kivikkoista vettä—hyvä täydennys kuvamateriaalin ja käytännön vinkkien kannalta(2). Life in Lapland kertoo Tuulispään parkkipaikasta, sen kuivakäymälästä ja näkymistä Inarijärvelle tunturitien päätepysäköinnin läheltä(3). Inari on kunnan keskuspaikkakunta ja tunnettu laajasta Inarijärvestään; Lappi antaa alueelle laajemman kehyksen. Reitti sopii lyhyeksi retkeksi esimerkiksi Siidan tai pidempien Inarin seudun reittien ohelle.

Reittikuvaukset, palvelupisteet ja Juutuan kierroksen kytkökset muihin Inarin retkeilyalueen merkittyihin vaihtoehtoihin löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Inarin kunta ja Metsähallitus ovat laajentaneet suosittua jokivarren polkua niin, että Juutuanjoen voi kiertää renkaana; valaistus tukee pimeää aikaa ja talvikunnossapidosta vastaa kunta(2). Reitin pituus on noin 6,3 km kartallamme renkaana Inarin kirkonkylässä Lapissa. Juutuanjoki kulkee vanhan männikön ja joen mutkien kautta. Jäniskosken kuohuilla reitti ylittää joelle johtavan riippusillan; Visit Finland kuvaa koskimaisemaa voimakkaana kalliomutkan kohdalla ja lyhyenä kävelymatkan päässä tiestä(3). Taukapaikkoina ovat muun muassa Jäniskoski Puolilaavu ja Akselin laavu—polttopuusuojat ja kuivakäymälät tekevät päiväretkestä sujuvan. Nuotiolla ja roskilla noudatat samaa käytöstä kuin muuallakin virkistysmetsässä. Lännestä voit ajaa Inari retkeilyalue Kortejärvi p-alueelle; Jäniskoski pysäköintialue Kittiläntiellä (tie 955) on lyhyt kävelymatka sillalle ja kuohuille. Sámi Museum and Nature Center Siidan lähellä Siidan kota sopii kulttuuripäivän yhdistelmään; lisätietoja löytyy Siida- ja kota-sivuiltamme. Reitti kulkee Juutuanvaaran liikunta-alueen reunaa hiihtomajan ja kirkonkylän ulkojään suuntaan—hyviä maamerkkejä, jos suunnistelet Kittiläntien varresta. Merkitty Latu Inari-Otsamo-Riutula kulkee samassa kylän ulkoilukäytävässä, jos yhdistät talvihiihtoon ja kävelyyn. Sivupolusta kiinnostuneille Kortelammen kesäpolku on lyhyt luontolenkki samassa verkossa, ja pidemmälle päivään Inari - Riutula - Otsamotunturi - Rovajärvi kesäpolku jatkuu jokea ylävirtaan muita päivätupia kohti. Visit Finland viittaa myös Laurin laavu - Inari -kohteeseen lyhyempänä luontopäivän vaihtoehtona samalla jokikäytävällä(3). Geokätköt.fi:n kävelyartikkeli nostaa esiin selkeän opasteistuksen, leveän pohjan, talviauran ja etelärannan valon, sekä kätköilyn sopivan tälle kierrokselle(4). Jos tarvitset lyhyemmän, vaativan esteettömän jokipätkän, Luontoon.fi kuvaa oman vaativa esteetön -Juutuavaihtoehtonsa leveällä profiililla, valaistuksella ja samalla Jäniskoski-sillan tunnelmalla(1). Tarkista ajankohtaiset tiedot ja mahdolliset palvelumuutokset Luontoon.fi:n reittisivulta ennen lähtöä(1).

Taajoslaavun kesäreitti is about 45.9 km as a summer circuit in Inari through the Open Fell Biking network, Urho Kekkonen National Park, and key stops including Rumakuru, Luulampi, Vellinsärpimä, and Taajoslaavu. See the main description field for detail.

Viralliset erämaa- ja retkeilyohjeet sekä ajantasaisimmat tiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta(1). Retkipaikka(2) kuvaa Piilolan polun ainoaksi Metsähallituksen ylläpitämäksi reitiksi, joka lähtee Nellimin ja Kessin seudun metsänreunasta, kulkee mäntymetsäisen kivikon ja järvistön läpi kohti Norjan rajaa ja yhdistää Vätsärin erämaan Ylä-Paatsjoen kansallispuiston maisemiin rajan takana. Luonnonvalo.net(3) kertoo elokuisesta vaelluksesta lämpötilan ja räkän vuoksi raskaaksi osoittautuneesta vauhdista, lyhyemmistä päivistä Piilolan polulla ja tavoitteesta vierailla Muotkavaaralla sijaitsevalla kolmen valtakunnan rajapyykillä. Reitin pituus on noin 24,9 kilometriä sivullamme yhtenä vaelluslinjana Inarilla Lapissa. Julkisissa kuvauksissa koko Suomi–Norja-yhteys pikemminkin noin 35 kilometriä ja jaettu etappeihin Kessintien ja Sortbrysttjernin välillä(1)(2). Pidemmän mittan voi ajatella läpikulkukuvauksena; karttamme ydin on tämä yhtenäinen osuus. Etelästä noustessa metsä vaihtelee kivisiksi männikkömäiksi ja vesistöjen väliin. Noin viiden kilometrin kohdalla tulevat Piilola autiotupa ja Piilola autiotupa kuivakäymälä—majapaikka ja kuivakäymälä ilman saunaa, vesihuoltoa ja puupalvelua, joten polttoaine, vesi ja hygienia kannattaa suunnitella itse. Noin 11 kilometrin tienoilla ovat Nuottamajärvi tulipaikka puolilaavu ja Nuottamajärvi tulipaikka kuivakäymälä: puolilaavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä sopivat tauoksi ennen rajaseudulle jatkamista. Kuivakäymälät helpottavat pidempää päivää; noudata Metsähallituksen jätösohjeita ja erätapaa(1)(2). Varsinaisen merkityn reitin ulkopuolella Vätsäri on edelleen vaativaa kulkua: kivet, lammet ja epäselvät valumat vanhoilla kartoilla haastavat suunnistusta. Retkipaikka(2) painottaa kokemusta, jalkineita ja karttoja. Rajavyöhykkeet ja mahdolliset rajanylitykset edellyttävät omat säännöt ja ennakkovarautumisen—konsultoi Luontoon.fi:tä ja Rajavartiolaitosta(1)(3). Inari on matkailijalle luonteva tukikohta järven takana; Lappi kehystää erämaan luonnetta.