Kemijärvi Kartta

Polku vie valtatieltä laavulle. Juuvaaran laavu

Ajantasaiset tiedot reitistä, kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät Luontoon.fi(1) -sivun Poropolku-kohteesta. Tämä kemijärvinen reitti ei ole sama kuin tunnetumpi noin 5,3 kilometrin Poropolku Kiilopäällä Urho Kekkosen kansallispuistossa; kyseessä on lyhyempi teemapolku Tunturiaavan aavalla Pyhätunturin juurella Pyhä-Luoston kansallispuistossa, jonka Metsähallitus ylläpitää. Reitin pituus on noin 3,4 kilometriä. Se kulkee päätepisteestä toiseen Tiaislaavun ja Porolaavun taukopaikkojen välillä avoimella aapasuolla, ja näkymät avautuvat Pyhän tunturimaastoon. Pyhä Ski Resort(2) kuvaa Tunturiaavan pitkospuita, Tiaislaavun laavun levähdyspaikkana ja Porolaavun kautta kulkevan vaihtoehdon hiljaisemmilla pitkospuuosuuksilla. Taipaleita(3) retkeili talvisella Tunturiaavan lenkillä samassa maisemassa ja mainitsee poroaitauksen, avosuot, pitkospuiden suojaamat kosteikot sekä näkymät Kultakerolle, Ukonhatulle, Isokuruun ja Noitatunturille—hyvä suunta myös kesäisellä Poropolulla. Kemijärvi sijaitsee Lapissa. Tiaislaavun kohdalla yhdistyy Tunturiaavan luontopolkuun ja talvella samaa aluetta kiertäviin latuihin; kuivakäymälät palvelevat päiväretkeilijöitä Tiaislaavun ja Porolaavun tuntumassa.

Tunturiaavan luontopolku on noin 5,6 kilometrin päiväretki Pyhä-Luoston kansallispuistossa Lapissa Pyhän matkailukeskuksen ja avoimen Tunturiaavan aapasuon välillä. Kemijärvi on tämän sivun kotikunta. Helppo ja suosittu reitti yhdistää Isokurun tulentekopaikat ja kodat — Isokurun laavu, Isokuru laavu, Isokuru kota ja Isokurun kota — pitkospuuosuuksineen suolla, Tunturiaavan lintutornin sekä Tiaislaavun suon reunalla. Viralliset reittitiedot, säännöt ja mahdolliset sulut löytyvät Luontoon.fi:n Tunturiaavan luontopolku -sivuilta(1). Pyhä.fi:n patikointikatsaus(2) kertoo, miten reitti istuu Isokurun ja Pyhätunturin kesäreitistöön. Isokurun päästä voi jatkaa muihin merkittyihin vaellusreitteihin: Pyhä-Luosto kesäreitille, Noitatunturin valloitukselle kohti Noitatunturia, Isokuru–Keropirtti kesäreitille kurun pohjaa pitkin, Isokuru - Karhunjuomalampi -yhteysreitille, Isokuru portaaton reitti -vaihtoehdolle ilman portaita, Poropolkulle Tiaislaavulta kohti Porolaavua, Aittakuru kesäreitille kohti Pyhän palveluita sekä Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitille. Monet kiertävät luontopolun vastapäivään, jolloin Isokurun kodan metalliset portaat kuljetaan pääasiassa alaspäin(3). Leveän metsäpolun jälkeen reitti kulkee kangasmännikön läpi ja avautuu Tunturiaavalle; pitkospuut johtavat märkiä kohtia pitkin. Puolimatkassa Tunturiaavan lintutornista avautuu näkymä suon yli kohti Pyhätunturin silhuettia(3). Tiaislaavu sopii evästauolle; lähistöllä haarautuu polku Poropolulle kohti Porolaavua lyhyttä jatkokierrosta varten(3). Loppupäässä reitti kulkee Pyhätunturi DiscGolfParkin ohi ja päättyy lähelle Pyhän laskettelualuetta. Elinan matkalaukussa on lämmin kävelykuvaus metsän ja suon vaihtelusta(3), ja Sirpan luontoblogi valottaa aapasuon luontoa ja pitkososuuksia(4). Vettä kannattaa kantaa mukana tai täyttää, missä vierailijat ovat kertoneet vesipisteestä Tiaislaavun lähellä(3). Noudata kansallispuiston järjestyssääntöä: pysy merkityllä reitillä, pidä koira kytkettynä ja jätä luonto siistiksi.

Ulkuniemen luontopolku on kartallamme noin 2,5 kilometriä yhtenäisenä polkuna Kemijärven rannalla Luusuan–Ulkuniemen alueella, noin 30 kilometriä Kemijärven keskustasta etelään Lapissa. Reitti ei ole varteenotettu ympyrä; käytännössä moni kulkee saman lähtöpaikan kautta edestakaisin. Luonteva alku on Ulkuniemen uimapaikan tuntumassa Luusuantien varrella, missä järven ranta ja kaupungin uimaranta muodostavat luontevan tauko- ja kohtaamispaikan. Reittiluetteloita, vaikeustasoja ja ajantasaisia ulkoilutietoja varten City of Kemijärvi ohjaa käyttämään karttapalvelua ja Retkikarttaa sen sijaan, että jokainen rantalenkki julkaistaisiin erillisenä esitemuistiona(1). Kemijärven kaupungin englanninkielisellä Luusua-sivulla oleva kyläesittely kertoo pitkästä ihmisasutuksesta järven etelärannalla, arjesta marjastuksineen ja kalastuksineen sekä metsä- ja vesimaisemasta, jotka ovat säilyneet näyttävinä pato- ja säännöstelymuutoksista huolimatta—hyvä tausta sille, miksi lyhyet metsäkävelyt kuuluvat edelleen paikalliseen elämään(2). Luusuan kyläseura luettelee Ulkuniemen osaksi laajempaa Luusuan kyläaluetta yhdessä esimerkiksi Tuulaniemen ja Keskikylän kanssa ja avaa järvikartan notkoja ja selkiä(3). Polku kulkee Kemijärven tuntumassa. Ulkuniemen uimapaikka on heti alussa: kesällä uimaranta voi houkutella uimaan tai järven rannalle levähtämään, jos ranta on käytössä ja olosuhteet ovat kunnossa. Tietokannassamme pitkä Kemijärven veneväylä-verkosto sivuaa samaa järvenkulmaa kuin kävely—melonnan ja venereittien varsinaiset etapit ovat usein kaukana avovedessä, mutta ranta kuuluu samaan isoon järvialueeseen, jos suunnittelet yöpymistä tai yhdistät retkiä Luusualla. Erillisillä hauilla ei löytynyt blogikirjoitusta tai YouTube-videota, joka nimeäisi yksiselitteisesti vain tämän luontopolun; varmennettu maastovideo voisi täydentää sivua myöhemmin. Kemijärvi on Suomen pohjoisin kaupunki, ja koko kunta sijoittuu Lappiin. Tarkista City of Kemijärvi:n kanavista mahdolliset paikalliset tiedotteet ennen matkaa(1).

Isokuru portaaton reitti on noin 2,5 kilometrin mittainen yksisuuntainen osuus Pyhä-Luoston kansallispuistossa Lapissa: se seuraa Isokurun uusittua pitkosreittiä niin, että lyhyimmän Naava-lähdön mukana tulevat pitkät portaat jäävät väliin, kun tulet Karhunjuomalammen suunnasta merkittyjä kesäreittejä pitkin. Metsähallituksen Luontoon.fi:n puistosivu kertoo Isokurun rajoitusalueesta ja siitä, että liikkuminen on sallittu vain rakennettua reittiä pitkin sulan maan aikana(1). Luontokeskus Naava kokoaa pysäköinti- ja palvelutiedot Luontoon.fi:ssä(2). Pyhä.fi kuvaa Karhunjuomalammen kierroksen kulun kohti Isokurua, kurun pohjan pitkokset ja erikseen Uhriharjun 447 askelman nousun osana pidempiä vaihtoehtoja(3). Reitti sijoittuu Lappiin. Kemijärvi on tämän huts.fi-rivin kunta, mutta käytännön lähtöjätkät ovat Pyhätunturilla ja Naavassa. Noin 1,5 kilometrin kohdilla tulevat Isokurun kota, Isokuru kota, Isokuru laavu ja Isokurun laavu samaan taukorykelmään: iso kota, avolaavuja, nuotiopaikkoja ja kuivakäymälät lähellä. Hieman etelämpänä Tiaislaavu tarjoaa lisää suojaa samalla portaattomalla käytävällä, ja kuivakäymälät ovat saatavilla taukopaikkojen yhteydessä. Enemmän tietoa varauksista tai tulen käytöstä löytyy meidän kohdesivuiltamme. Osuus liittyy Pyhä-Luoston kesäreitistöön ja Isokuru–Karhunjuomalammen yhteyteen(3); rankempi, kivikkoisempi Naavan lähtöinen vaihtoehto kuvataan usein Noitatunturin valloituksena(4). Uutta kannasta on rakennettu kapean vuoden 2008 puurakenteen jälkeen: Yle kertoi uuden kannen olevan yli puolet vanhaa leveämpi ja rungon metallista kestävyyden vuoksi(5). Retkipaikka kuvaa avajaisten jälkeen leveää kannasta, kevyttä köysiaitaa ja perheiden, iäkkäämpien vaeltajien sekä koira hihnassa -kombinaatioiden käyttöä—hyvä käytännön kuva, vaikka koko Karhunjuomalammen rengas vaatii yhä portaikkoja, jos suljet lenkin Uhriharjun kautta(4).

Raajärven geologinen luontopolku on Kemijärvellä, Lapissa kulkeva merkitty retkeilyreitti, jonka pituus on noin 11,8 kilometriä. Reitti lähtee Wanha Kaivoskylästä Ravintola Mainarin pihapiiristä Raajärven rannalla entisellä Rautaruukin kaivosalueella. Ravintola Mainari kuvaa reitistöä nimellä Raajärven luontopolku ja kolmella pituusvaihtoehdolla (noin 3 km, 8 km ja 12 km); kartallamme kulkeva jälki on noin 11,8 kilometriä ja vastaa pitkää vaihtoehtoa(1). Ajantasaisimmat tiedot pihapiirin palveluista, pysäköinnistä ja saapumisesta löytyvät Ravintola Mainarin sivuilta(1). Luontopolku valmistui vuonna 2013 geologiateemaisena kävelyreittinä metsä- ja entisen kaivosmaiseman läpi(1). Kemijärven kaupungin Päiväjoki–Raajärvi-sivu kertoo, että Geologian tutkimuskeskus tekee alueella vuosittain malminetsintää, ja esittelee lähirakennetta kuten Kotavaaran kalliomuodostelmia ja hiidenkirnuja, Raajärvi–Leveäselän harjumuodostelmaa lähteineen sekä vanhaa kaivoskyliä(2). Läheinen majoitus- ja ohjelmapalvelu Erä-Katisko ohjaa retkeilijät tälle geologiselle lenkille Mainarin pihasta(3). Pitkällä vaihtoehdolla noin 10 kilometrin kohdalla reitin varrella on Pikkumatolammen laavu, jossa voi pitää tauon ennen viimeisiä kilometrejä. Reitti on päättyvä eikä suljettu ympyrä. Laajalla maaseudulla kulkee myös Suomutunturi-Kemijärvi-Junkuaselkä moottorikelkkareitti; pysy merkityllä patikkauralla ja huomioi talvella kelkkaliikenne. Kemijärvi sijaitsee Lapissa. Lappi tunnetaan boreaalisesta metsästä, järvistä ja entisistä kaivoshistorian kohteista, jotka ovat muuttuneet ulkoilukohteiksi.

Suomun patikkareitit on noin 25,8 kilometrin mittainen yhtenäinen merkitty vaellusosuus Suomutunturin ulkoilualueella Kemijärven kaakkoispuolella Lapissa. Suomutunturin matkailusivusto kertoo alueelta noin 30 kilometriä kesäisiä patikointipolkuja laajemmassa verkostossa; pyöräily- ja melontareitit on lueteltu erikseen(1). Kemijärven kaupungin latu- ja juoksureittisivut kuvaavat, miten kunta huoltaa latuja ja valaistuja osuuksia kaupungissa ja Suomun matkailualueella rinnalla muihin kohteisiin, kuten Pyhä-Luostoon(2). Reitti ei ole suljettu lenkki. Lähtö on Suomun laskettelukeskuksen osoitteen Kotakuja 1:n tuntumasta, missä rinnekeskus, hotelli ja vuokraamot muodostavat käytännön tukikohdan. Ensimmäisten kilometrien aikana reitti kulkee Nurkkalammen ohi; lampi toimii taukopaikkana myös alueen latuverkossa. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Suomu kota liiteri sijaitsee kohdassa, jossa lyhyet latuyhteydet kuten Suomukangas Latu liittyvät pääverkostoon—hyvä nuotiopaikka ja taukokohta, kun yhdistät patikointia talvella latuihin. Itäosassa reitti saapuu Riutukan laavulle ja Riutukan autiotuvalle noin 23,4 kilometrin kohdalla: laavu ja autiotupa samassa ympäristössä pitkään taukoon tai yöpymiseen kahden päivän vaelluksella tupasääntöjä noudattaen. Kesällä ja syksyllä maasto vaihtelee kuivaa männikköä, avointa rinnettä laskettelualueen liepeillä sekä yhteisiä käytäviä Suomun latujen ja moottorikelkka- ja hiihtourastojen kanssa. Teija Salomaa kuvaa Hotelli Suomutunturilta lähtevää huippuretkeä punaisin merkkitolpin ja sinipohjaisin retkeilijämerkein merkityllä reitillä, jyrkkänousuisena noin 410 metrin vaaran huipulle ja rauhallisempana laskeutumisena vanhalla metsäpolulla ennen liittymistä latu- ja kelkkaurille juurella(3). Tämä huippulenkki on suosittu ote verkostosta; koko patikkaviiva jatkuu pidemmälle Riutukalle. Talvella osuuksilla voi olla muita käyttäjiä; noudata latujen aurausaikoja ja koirasääntöjä(2). Kuivakäymälät löytyvät yleensä huolletuilta taukopaikoilta; käytä merkittyjä nuotiopaikkoja ja noudata jäteohjeita Riutkalla ja muilla rakennuksilla.

Isokuru-Keropirtti kesäreitti on 1,3 kilometrin pitkospuureitti Pyhä-Luoston kansallispuiston Isokurulla Kemijärven ja Pelkosenniemen alueella Lapissa. Isokuru on Suomen syvin tunturikuru — seinämien korkeus on 220 metriä — ja tämä lyhyt mutta vaikuttava reitti kulkee kurun pohjaa pitkin eteläisen sisääntuloalueen laavuilta aina kurun pohjoispäähän Keropirtille. Koko Isokurun alue on rajoitusvyöhyke, jolla liikkuminen on sallittu vain rakennettua reittiä pitkin sulan maan aikaan lumivyöryvaaran vuoksi. Ajantasaiset reittitiedot ja puiston säännöt löytyvät Luontoon.fi:n Pyhä-Luoston retkeilysivuilta(2). Reitti alkaa Isokurun kodalta, jossa on suuri katettu kota tulisijoineen sekä avoin Isokurun laavu tulipaikkoineen. Kuivakäymälät löytyvät kodan yhteydestä. Nämä rakenteet ovat kansallispuiston vilkkaimpia taukopaikkoja, ja ne palvelevat useilta reiteiltä saapuvia kulkijoita. Tältä risteykseltä lankkupolku laskee kurua alas. Kvartsiittiseinämät kohoavat molemmin puolin — yli 2,5 miljardia vuotta vanha kallio on rapautunut, jäätikköeroosio on muokannut pinnan, ja pakkanen on halkonut kiven teräväsärmäiseksi rakka- ja taluskivikoksi. Kurun pohjalla on kirkasvetisiä lamparkeita, joista yhteen viskellään perinteisesti kolikoita toivomuslähteeksi. Retkipaikka kuvailee kunnostettua reittiä leveäksi, metallirunkoiseksi lankkulaitteeksi, jossa on osittainen köysiaita(1). Alkuperäinen polku oli rakennettu vuonna 2008, mutta se oli vuosien kuluessa huonokuntoistunut ja kapea. Perusteellinen remontti kesti yli kaksi vuotta — rakennusmateriaalit kuljetettiin haastavaan maastoon talvella moottorikelkoilla ja pienemmillä metsätyökoneilla. Uusittu reitti avattiin 10. syyskuuta 2021. Kurun pohjoispäässä reitti saavuttaa Keropirtin alueen. Lähellä sijaitsee sivupolku Pyhänkasteenputoukselle — 17-metriselle putoukselle, joka laskee Pyhänkasteenlampeen ja on saamelaisten pyhä paikka. Jyrkkäportainen Uhriharju (noin 447 askelmaa) nousee putouksen viereltä noin 50 metriä ylöspäin kapealle kallioharjanteelle, jolta avautuu näköala koko kurun pituudelta. Isokurun kodan risteyksestä alkavat useat reitit: pitkä Pyhä-Luosto kesäreitti kulkee sen kautta, Noitatunturin valloitus (10,8 km) suuntaa länteen Noitatunturin laelle, Isokuru – Karhunjuomalampi (4,6 km) vie etelään Karhunjuomalammen päivätuvalle, ja Tunturiaavan luontopolku (5,6 km) kiertää avointa tunturiaapaa. Portaattomalle reitille haluaville soveltuu Isokuru portaaton reitti (2,5 km), joka kiertää portaat kokonaan.

Ämmänvaaran luontopolku on lyhyt, noin 1,5 kilometrin retkeilyreitti Kemijärvellä Lapissa. Reitti ei ole silmukka: Ämmänniemen ranta-alueelta palataan samaa polkua takaisin. Visit Kemijärvi kuvaa lähdön Rakkalahdentien pysäköintipaikalta Ämmänniemessä, ruskeat opasteet Ämmänvaaran luontopolulle ja selkeät puuopasteet maastossa(1). Visit Finland tiivistää nousun Ämmänvaaran rinnemaastoon, risteyksen noin kilometrin jälkeen, näköalat Kemijärven ylle sekä jyrkemmän laskun järven rantaan kotaan ja nuotiopaikalle, jossa voi uida ja pitää evästauon(2). Kävelyn varrella tietovarastomme sijoittaa Ämmänniemen laavun lähelle alkua, Ämmänvaaran näköalapaikan ylärinteeseen ja Ämmänvaaran kota-rakennuksen rantaviivaan—kätevästi eväspaikaksi, maisemaksi kohti kylää ja vettä sekä kota-suojaksi. Visit Kemijärvi mainitsee kaksi näköalaa ylhäällä ja yhden alempana ja huomauttaa, että karttaan merkinnät voivat vielä täydentyä, vaikka maastomerkit ovat jo selkeitä(1). Kemijärven lähiretkeilypaikkojen suunnittelussa ja ajantasaisissa ohjeissa kannattaa tukeutua Visit Kemijärvin Luontoon ja ulkoiluun -osiin(1). Visit Finland esittelee reitin soveltuvaksi vuoden ympäri ja helposti seurattavaksi merkityllä polulla(2). LikeALocal Guide nostaa esiin vuoden 1990 inventoinnista tunnettuja jälkiä—asuinpaikkakerrostumia pohjoisrinteellä ja kvartsilouhikon jäänteitä etelärinteellä—ja kehuu vanhan polun varren metsä- ja järvimaisemia(3).

Karttoja ja koko keskustan ulkoiluverkostoa varten kannattaa aloittaa Kemijärven kaupungin ulkoilureittien sivulta(1) ja kesäliikuntaosiosta, jossa keskustan kävelyreitit mainitaan helpon saavutettavuuden kohteina(2). Visit Kemijärvi kuvaa keskustan kävely- ja pyöräilykierrosta: mukana ovat Kuumalammen puisto, fitnesspuisto, leikkipuisto ja skeittipuisto, rantareitin taideteokset Kuvanveistoviikoilta sekä taukopaikka kaupungin uimarannan maisemissa(3). Tällä sivulla kartoitettu osuus on noin puolen kilometrin mittainen päästä päähän -reitti Kemijoen rantaa pitkin kohti Kotavaaraa. Reitti päättyy Kotavaaran laavun ja Kotavaaran näkötornin luona; tornista avautuu näkymiä Kemijärvelle ja Kemijoelle. Torniin kiipeäminen omalla vastuulla(3). Yhteys merkittyyn kävelyreittiin samasta ympäristöstä on Kotavaaran torniin johtava tie, lyhyt polku tornille ja laavulle. Retkipaikan kaupunkikävelyartikkeli kertoo, miten keskustasta voi koota monen tunnin rantalenkin; Kuumalammen seudulla on penkkejä, kaarisiltoja, valaistusta ja veistostöitä(4). Tarkemmat kartat ja naapurireitit löytyvät kaupungin karttapalvelusta ja Retkikartasta(1)(2). Kemijärvi ja Lappi esiintyvät tekstissä perusnimimuodossa, jotta sisäiset paikkalinkit toimivat.

Ei huoltotarvetta.

Alueella on liikuntavälineitä ikäihmisille, lapsille leikkipaikka ja tien toisella puolella Hillatien koulun yhteydessä lasten liikuntapuisto.

Tasainen maasto.

Paljon korkeuseroja.

Hirvi- ja karhukoirarata, 300 metrin rata, pienoiskiväärirata, pistoolirata.

Näkötornille vie polku. Tornin vieressä on laavu.