Kittilä Retkeilyreitit

Metsähallitus ylläpitää ajantasaisia vierailuohjeita tälle lyhyelle esteettömälle polulle Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee Ylläksen seudun esteettömiä kesäreittejä, mukaan lukien Aakenuksen Pyhäjärven taukopaikan, jonne kulkeva osuus on osin luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi(2). Taipaleita kuvaa järven rannalla olevaa pysäköintiä, käsin kuljetettavaa lossiyhteyttä ja uusittua esteetöntä laituria lyhyen vesiretken näkökulmasta(3). Reitti on noin 0,3 kilometriä Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja kytkeytyy samaan palvelukimppuun, josta pidemmät erämaavaellukset lähtevät. Kittilä sijaitsee Lapissa; järvi levittäytyy Aakenuksen ja Pyhätunturin suojiin ja houkuttelee myös kalastajia kirkkaalla vedellään. Pyhäjärvi venelossilla käsin liikuteltava lossi jatkaa kulkua järven yli kohti laajempaa Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareittiä ilman omaa venettä. Rantakaistaleella tulevat vastaan Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi esteetön kota sekä Pyhäjärven uusi kota puulivarastoineen, sitten Pyhäjärvi esteetön venelaituri ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka; Pyhäjärvi veneluiska palvelee vesille laskua. Kuivakäymälät löytyvät taukavyöhykkeeltä, joten tauon voi tehdä rauhassa. Vaelluslinja päättyy luontevasti Pyhäjärvi pysäköintialueelle, josta jatko suuntautuu helposti kohti Äkäslompoloa Ylläs-Levi kesäreitillä ja talvella laajaan latuverkostoon. Kulkeminen luokitellaan pyörätuolille vaativaksi: Ylläs.fi suosittelee avustajan mukaan ottamista ensimmäisellä kerralla, jos pienet polut tai ramppi tuntuvat yksin liian jyrkiltä(2). Nuotio- ja polttopuuohjeet törmäävät kansallispuiston käytäntöihin—lue taukopaikan ohjeet ennen tulen tekoa. Talvella lumi peittää reunoja; kesäkaudella pääosassa on järven ranta ja taukopalvelut.

Lappi tarjoaa Levillä helposti lähestyttäviä tunturipolkuja. Jääkausipolku (Ice Age Trail) on noin 9,2 km pitkä merkitty retkeilyreitti Levitunturilla Kittilässä. Reitti kulkee puurajan tuntumassa ja yhdistää kävelyä luontopolun opastauluihin: tarinat sijoittavat maiseman jääkausiin ja syvemmälle geologiseen aikaan. Visit Levi kuvaa reitin jääkausiteemaisena lenkkinä, joka kiertää tunturin reunaa ja avaa alueen menneisyyttä miljoonien vuosien takaa(1). Kittilän kunnan ulkoilureittiluettelossa Jääkausipolku on noin 9 km, lähtö Eturinteeltä ja Summitista(2). Lähtö sijoittuu Levin keskusalueen palvelujen viereen: reitin alkuosuudella olet käytännössä Levin hiihtokeskuksen ja Fressi 24h Levi -alueen tuntumassa, ennen kuin polku nousee avoimempaan tunturivöylään. Noin 6,2 kilometrin kohdalla tulee Levin Tulipaikka, nuotiopaikka taukoa varten; hieman edempänä Etelärinteen kota tarjoaa kodan etelärinteen puolella. Näillä taukopaikoilla päivän voi jäsentää nousuun, eväs- tai nuotiotaukoihin ja paluumatkaan näköaloilla. Verkosto on tiheä: Entisaikain eloa -luontopolku on pitkä teemalenkki tunturin ympäri, Levin kävelyreitit kokoaa kävelyvaihtoehtoja, ja talvella Levin ladut kulkee lähellä hiihtäjille. Kesällä pidemmät vaeltajat yhdistävät usein erillisinä retkinä Ylläs-Levi kesäreitin tai Ylläs–Levi-maastopyöräily-yhteyden; Huippupolku on hyvin lyhyt huippusilmukka, joka sopii lisäksi samalle päivälle. Holiday In Lapland(3) mainitsee Levi Summit -kongressikeskuksen pihalta alkavan, sinisellä raidalla merkityn reitin ja puolivälin kodan, jossa voi paistaa makkaraa ja keittää nokipannukahvia, sekä näkymän Joulutarina-elokuvaan rakennettuun Joulupukin tuvalle. Tarkista ajantasaiset tiedot Visit Levolta(1) ja kunnan ulkoilusivuilta(2) ennen lähtöä, sillä reitti kulkee laskettelualueen ja palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Totovaaran tunturireitti on noin 12,4 kilometrin päiväretki Aakenuksen tunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Kittilässä, Lapissa. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa; sieltä kannattaa tarkistaa ajantasaiset säännöt, mahdolliset sulut ja muut käytännöt ennen lähtöä(1). Kittilän kunta luettelee Totovaarantie 165:n tienä Totovaaran pysäköintialueelle ja Aakenuksen päiväretkikohteisiin(2). Reitti kulkee Haavepalon taukopaikalta—Haavepalo kota, nuotiopaikka ja kuivakäymälä ovat matkan alkupäässä, ensimmäisten satojen metrien sisällä—kohti Totovaaran pysäköintialuetta. Se sopii yhdensuuntaiseksi osuudeksi, jos järjestät kyydin tai yhdistät muuhun liikkumiseen; monet kävijät lähtevät silti Totovaaran isolta pysäköintialueelta ja kiertävät opastaulujen mukaista rengasreittiä. Taipaleita-sivuston retkikuvaus kuvaa puolen päivän kierrosta samalta parkkipaikalta: nousu Aakenuksen Vasalaelle avoimiin näkymiin metsiin, soille ja Ylläksen tunturijonolle, laskeutuminen kohti Haavepaloa ja paluu metsä- ja vanhan tukkitien pätkiä pitkin(3). Juomapulloja kannattaa pakata runsaasti, sillä luontevia vesipisteitä ei juuri ole(3). Maasto vaihtelee länsi-Lapin päiväretkeilylle tyypillisesti: lyhyitä sorastettuja tai rakennettuja osuuksia lähtöpaikan tuntumassa, juurakoita ja paikoin kivikkoa ylempänä sekä helpompia metsäosuuksia näköalojen välillä. Merkinnät erottuvat hyvin—pääreitillä vihreät viitat ja opastaulut, Haavepalon suunnalla erityisen näkyvät oranssit maalimerkit puissa ja kivissä(3). Ylläs.fi muistuttaa, että kansallispuiston parhaat päiväreitit on usein merkitty vihrein opastein ja että koira pidetään kytkettynä merkityillä reiteillä(4). Reitti liittyy laajempaan Ylläs–Levi-ulkoiluverkostoon: talvella alueella kulkee Ylläksen maastohiihtolatuverkko, ja kesällä sama pysäköintialue toimii lähtöpisteenä myös esimerkiksi Pieni Palojärvi polku - ja Aakenuksen kesäreitti -yhdistelmille. Lyhyempään jatkokseen Iso Totovaaran suunnalta erillään kulkee Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti kohti Tammitupan tuville.

Huippupolku on noin puolen kilometrin mittainen ympyräreitti Levitunturin huipulla Levin matkailualueella Kittilässä. Visit Levi kuvaa avoimia näkymiä tunturimaisemiin ja selkeällä säällä näköaloja jopa Ruotsiin asti sekä luettelee Huippupolun Levitunturin helppojen kävelyjen joukkoon(1). Gondoli2000-näköalahissisivu täsmentää esteetöntä hissikulkua ja kesäisen noin 600 metrin huippukierrosta(2). Kittilän kunta luettelee reitin Levitunturin patikkareittien joukossa ja mainitsee pääsyn Gondoli 2000 -hissillä, lähtö Gondolitiellä(3). Reitin varrella kannattaa hyödyntää kartallamme olevia kohteita: Levi Red DiscGolfPark sijaitsee aivan reitin tuntumassa, Levin Tulipaikka on nuotiogrillausta varten, ja Etelärinteen kota on kodaksi tarkoitettu taukopaikka etelärinteen suuntaan. Teija Salomaan Retkitarina-blogissa kuvataan kevyttä kävelyä, aiheviitoituksellisia opastauluja ja lähtöä ravintola Palovartijan vierestä yläasemalla—hyvä lisäluku tunnelmasta ja tahdista(4). Kesällä huipulle voi yhdistää myös Palovartija-rakennuksen ja Joulupukin mökin, joka tunnetaan Joulutarina-elokuvasta ja näkyy Gondoli2000-linjan varrella(2). Pidemmälle päivään samalla tunturilla voi jatkaa esimerkiksi Levin kävelyreitistöön, Jääkausi/ Ice Age -polulle, Levitunturin maastopyöräreitille tai Entisaikain eloa -luontopolulle—jokainen on oma retkensä omilla säännöillään ja pituuksillaan.

Ajankohtaiset merkityt kesäpolut Kätkätunturilla kannattaa tarkistaa Visit Levin patikointisivuilta ja Kittilän kunnan ulkoilureittitiedoista(1)(2). Reitti sijoittuu Kittilään, Levin matkailukeskittymään. Rykimäpolku on noin 12,4 kilometrin merkitty päivävaellus Kätkätunturilla. Visit Levi kuvaa sitä noin 13 kilometrin lenkiksi, joka nousee tunturin ympäri ja sisältää humoristisia opasteita eläinten parittelukäyttäytymisestä(1). Matkan alkupuolella reitin varrella on Immeljärvi Wilderness Hut hieman yli kolmensadan metrin jälkeen lähdöstä; noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Kätkätunturin laavu, joka sopii taukoon ja eväidenlaittoon ennen jyrkempiä osuksia. Leviin päin tultaessa reitti jäsentyy Levin keskuspalvelujen tuntumaan Levi Hotel Span ja Hotelli K5:n kuntosalin liepeille. Holiday In Lapland kuvaa reittiä silloin tällöin kovaksikin koetuilla nousuilla ja enimmillään noin 313 metrin korkeuserolla(3). Reitti istuu tiiviiseen ulkoiluverkostoon: Levin retkeilyreitit ja Levin kävelyreitit tarjoavat samaan alueeseen kiinnittyviä vaihtoehtoja, ja talvikaudeksi sama maisema palvelee Levin latuja ja Kätkän latuja Immeljärven tienoilla. Leville suuntaavat vaeltajat hyötyvät myös Visit Levin ohjauksesta Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pidempiin reitteihin(1). Tarkista merkinnät, aukiolot ja mahdolliset reittimuutokset Visit Levolta(1) ja Kittilän kunnalta(2), ja pakkaa tuulenpitävät varusteet avotunturin olosuhteisiin.

Sätkenän karhupolku on noin kolmen kilometrin patikointireitti Kittilällä Lapissa Sätkenän tutkimusmetsässä Levintien varrella. Reitti liittyy käytännössä samaan retkikohteeseen kuin viereinen Sätkenän karhunpolku, Luontoon.fi:ssä kuvattu rengasluontopolku(1), joten retken voi suunnitella yhtenä kokonaisuutena vaikka tämä tietue seuraa avointa viivaa. Kittilä vastaa monista Levin lähialueen kävely- ja ulkoilureiteistä, ja kunnan luonto- ja ulkoilureittien sivuilta löytyy patikointikarttoja sekä laajempaa alueohjeistusta(2). Maasto on pääosin luonnontilaista metsäpolkua juurakkoin ja kivisin kohtin, klassisella kierroksella lyhyt metsätieosuus, loiva nousu Sätkenävaaralle sekä oranssit maalimerkit puissa ja muutamat viitat(3). Luontotaulut kertovat talousmetsän kiertokulusta, lahottajalajeista ja yli 250 vuotta vanhasta männystä, jota kuvataan Sätkenän mäntyjen äidiksi; vaaran reunalla on penkki, jolta näkyy Leville(3). Like a Local Guide tiivistää paikan helpoksi perhelenkiksi, joka avattiin vuonna 1996 entisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kokeilumetsissä; vaaran yläosa paloi 1800-luvun lopulla, minkä jälkeen alueelle on kasvanut koivikko(4). Taipaleita kuvaa kävelyä tarkemmin ja mainitsee paikoin heikentyneen pitkospuusillan, jonka kiertäminen oli järkevää vierailulla(3). Jos jatkat Sätkenän karhunpolulle, pysyt samassa oranssimerkityssä verkossa ja samassa noin kolmen kilometrin ja noin puolen päivän kävelykokonaisuudessa kuin monissa esitteissä(1)(3)(4). Kittilä sijaitsee Lapissa, Lappi tarjoaa laajoja tunturi- ja erämaamaisemia, ja alue kytkeytyy käytännössä Levin retkeilyverkostoon.

Linkukeron kesäreitti on noin 6,9 kilometrin patikointilinja Äkäsmyllyn ja Äkäskeron tuntumassa Kittilässä; Lappi ja Kittilä muodostavat tässä luontevan lähtökohdan Pallas-Yllästunturin reiteille. Se kulkee avoimen tunturin ja metsärinteiden välillä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemassa. Puiston retkeilyohjeet, vuodenaikavinkit ja palvelujen ajantasainen tila kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1). Kittilän kunta kuvaa kunnan ulkoilureittien suunnittelua ja ohjaa Pallas-Yllästunturin laajempaan reittimateriaaliin Luontoon.fi:ssä, kun kokoat päiväretkeä Kittilän puolelta(4). Kävelijöiden kuvaukset Linkukeron lenkistä vanhan Äkäskero-hotellin tuntumasta ovat yhtä pitkälti yhteisiä: alussa tieosuuksia, sitten kapeaa metsäpolkua juurakoineen, kivikoineen ja kosteikoina sekä pitkospuiden, kivien ja yhden kunnollisen sillan avulla(2)(3). Reitti on merkitty puihin maalatuilla oransseilla kolmioilla ja muutamilla viitoilla(2). Taipaleita arvioi kävelyajan ilman taukoja noin 2,5 tuntiin ja kuvaa nousua Äkäskeron kautta Linkusilmää ja Linkukeron lakiosuuksia kohti, selkeällä säällä näkymät Ylläkselle, Leville ja Pallakselle(2). Kävelystä ja elämästä blogin kesäretki kertoo yhtä kosteikkoisesta päivästä, tauosta Linkusilmällä ja nuotiopaikasta järven rannalla—kodan rauniot näkyivät jo vuonna 2017, joten tupien kunto kannattaa varmistaa paikan päällä(3). Maailma päätti metsävyöhykkeiden ja suolämpäreiden välissä vaihtelee; Linkusilmä on se pieni järvi, jota monet pitävät luontevana taukopaikkana ennen viimeistä nousua Linkukerolle(2)(3). Tunturikaistaleella näkymät avartuvat selvästi märän kuusikon yläpuolelle. Reitin alkupää liittyy samaan kesäiseen verkostoon kuin Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreitit: Pallas-Ylläs Outdoors kertoo, miten Äkäslompolon ja Peurakaltion välistä maastopyöräilyreittiä ajavat voivat jatkaa opasteita seuraamalla Äkäskerolle, Linkukerolle, Äkäsmyllylle ja Äkässaivolle—sama viitoitus auttaa myös kävelijää risteyksissä(5). Jos jatkat Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreiteille, reitti kulkee Äkässaivo kodan ja Äkäsmyllyn pysäköintialueen kautta, joita moni käyttää verkon lähtöpisteenä.

Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti on noin 3,1 kilometriä pitkä pistoreitti Länsi-Kittilän Aakenus–Totovaaran alueella Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa. Metsähallitus julkaisee laajemman Totovaaran tunturireittiverkoston Luontoon.fi-palvelussa(1), mukaan lukien rengasreitin Totovaaran tunturireitin, jota päiväretkeilijät käyttävät Totovaaran lähtöpaikalta. Luontoon.fi:n Murtovaara Tammitupa -autiotupa-kuvaus(2) kuvaa avoimen autiotuvan, laavun ja päivätuvan Tammitupan päässä tätä linjaa. Kittilän kaupunki tiivistää Totovaarantien varren pysäköinnin ja lähtöpaikat sekä viittaa samaan alueeseen lähteviin pääreitteihin(3). Reittidatan mukaan reitti alkaa Tammitupan palvelurykelmästä: Tammitupa autiotupa, Tammitupa PT laavu, Tammitupa päivätupa ja kuivakäymälä (Tammitupa uusi kuivakäymälä) sijaitsevat lähtöviivan tuntumassa. Tammitupa sopii tuvan käyttötapojen tarkistamiseen, taukopaikaksi ja kuivattautumiseen ennen tai jälkeen lyhyen erämaaosuuden. Reitti ei ole silmukka; samaa maastoa kulkee palatessa Tammitupalle, tai yhdistää kävelyyn Totovaaran tunturireitin tai Ylläksen latuverkon osuuden siinä, missä reitit kohtaavat tämän linjan. Taipaleita-blogissa kuvataan Totovaaran tunturireitin vihreitä opasteita ja oransseja maalimerkkejä erityisesti Iso-Totovaaran ja Haavepalon suuntaan(4). Teksti koskee pidempää rengasreittiä ja pistomatkaa; se auttaa hahmottamaan maastoa—metsäpolkua, juuria, paikoin kivisyyttä ja tunturinäkymiä—mutta ei korvaa Metsähallituksen ajankohtaista reittikuvausta tälle lyhyelle erämaareitille. Kittilä sijaitsee Lapissa. Tarkista luontokeskusten aukiolo ja luontoon.fi:n tiedotteet ennen lähtöä: latutilanteet, mahdolliset sulut ja tuvilla noudatettava etiketti.

Merkittyjen kesäreittien, tulisääntöjen ja ajankohtaisten huoltotiedotteiden osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fista(1). Kittilän kunta kuvailee, miten kunta sijoittuu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston laajempaan kokonaisuuteen ja mistä saa patikointi- sekä pyöräilykarttoja Leviin, Pyhätunturille ja Aakenustunturille(2). In the Woods, Dear -blogin teksti täydentää maastokuvaa käytännössä: millä parkkipaikoilla lähdetään, kuinka märkänä polku voi olla sateen jälkeen ja miltä Aakenustuvan piha tuntuu rinkan kanssa(3). Reitin pituus on noin 18,3 kilometriä yhtenä yksisuuntaisena linjana Pyhäjärven palvelurannalta Aakenustuvan autiotuvalle Aakenustunturin metsärinteessä. Kyseessä ei ole kierros—paluu tapahtuu samaa reittiä tai yhdistämällä toinen merkitty osuus pitkään päivään tai yöpymiseen. Reitti kulkee Kittilässä Suomen Lapissa. Länsipäässä Pyhäjärvi pysäköintialue sijoittuu vilkkaaseen palveluryhmään: Pyhäjärvi veneluiska ja Pyhäjärvi esteetön venelaituri ovat vesille, Pyhäjärvi venelossi vie käsikäyttöisellä lossilla salmen yli, Pyhäjärvi Kalastuspaikka on Pyhäjärventien varrella, Pyhäjärvi esteetön kota ja Pyhäjärven uusi kota sekä Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka palvelevat tulistelua ja pitkiä taukoja, ja Pyhäjärven uusi käymälä on kuivakäymälä ennen pitkää väliä. Noin 1,4 kilometrin kohdilla kulku käy Pyhäjärvi AT uusi laavun ja Pyhäjärvi autiotuvan sekä Pyhäjärvi autiotupa uusi 4p. kuivakäymälän ohi—luontevia tauko- tai yöpymispaikkoja, jos yhdistät useampia reittejä. Keskiosa ja itäpää toteutuvat kartallamme noin 11 kilometrin lukemissa Aakenustupa, autiotupa -kohteen ja Aakenustuvan kuivakäymälän kohdilla puurajan tuntumassa. Retki-lehti kuvaa, että Metsähallitus avasi vuonna 2021 uuden kuuden hengen autiotuvan ja sulki aiemman pienen porokämpän nähtävyydeksi, joten nykyinen tupa palvelee ympärivuotista retkeilyä uudella rakennuksella(4). Tuvalta voi jatkaa päiväretkeillä kohti Totovaaran suunnan näköaloja; Pieni Palojärvi polku ja Totovaaran tunturireitti toimivat jatkovaihtoehtoina, kun suunnittelet pätkien yhdistelyä. Tämä ranta on risteys moniin meidän reitteihimme: Vareslaen kierros lähtee samasta venesatama- ja laiturikelistä, Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareitti jatkuu kohti pohjoista ja Kutujärven autiotupaa, Ylläs-Levi kesäreitti kulkee Pyhäjärven palvelun kautta pitkällä Levi–Ylläs-yhteydellä ja Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti jakaa alkunousut parkkipaikalta. Pallas-Ylläs Outdoors kertoo, että polkulinja kipuaa aluksi Ylläs-Levi-maastopyörälinjan mukana Vareslakin suuntaan ja että uudemmissa linjauksissa oranssit maalimerkit auttavat pysymään uralla rakkaalueilla(5). Lappi ja kansallispuisto määräävät leiriytymisestä, koirasta ja nuotiosta; päivitä käytännöt aina Luontoon.fista ennen lähtöä(1). Lappi tunnetaan näistä tunturireiteistä.

Ylläs-Levi kesäreitti on noin 50,8 kilometrin mittainen merkitty päivävaellus- ja siirtymäreitti Yllästunturin luontokeskus Kellokkaan seudulta kohti Levin tunturitasavaltaa Kittilässä, Lapissa. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston säännöt, ylläpito ja virallinen kuvaus ylläpidetystä kesälinjasta löytyvät Luontoon.fi:n Ylläs-Levi -reittisivulta(1). Visit Levi(2) esittelee reitin noin 50 kilometrin vaellusvaihtoehtona, jonka varrella autiotuvat, kodat ja laavut tarjoavat tauko- ja yöpymispaikkoja. Pallas-Ylläs Outdoors(4) kuvaa, miten reitti etenee Levin suunnalta Homevaaran ja Pyhäjärven kautta Äkäslompoloa kohti: leveitä latupohjia, metsäpolkuja, teräsportaita ja pitkoksia, mikä selittää myös sen, miksi sama merkitty kesälinja on suosittu maastopyöräreitti. Napapiirinseikkailija(3) toteaa reitin olevan kiinteästi merkitty maastossa, noudattelevan pääosin tuttua Ylläs-Levi -hiihtolinjausta poikkeuksena Kotamajan ja Pyhäjärven väli, ja soveltuvan käveltäväksi sekä pyöräiltäväksi. Lähtöalueella ovat Kellokas uusi kota ja Yllästunturin luontokeskus Kellokas Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialue -pysäköinnin vieressä. Lyhyt Varkaankurunpolku jakaa saman lähtöpisteen, jos haluat esimakua ennen pitkää siirtymää. Alkumatka kulkee Lapland Hotels Äkäshotelli/Pirtukirkko ja Äkäshotellin kuntosali -seudun lähistöllä Äkäslompolon palveluiden tuntumassa; Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni tarjoavat järvenranta- ja lintutornivaihtoehdon päälinjan vierestä. Navettagalleria hiihtomaa -kohdan jälkeen metsä avautuu Kotamajan taukopaikkaryhmää kohti noin 11 kilometrin kohdalla: Kotamaja latukahvila, Kotamaja kota ja Kotamaja kuivakäymälä ovat luonteva lounastauko ennen Pyhäjärveä kohti kapenevaa ja kivisempää osuutta, josta ulkoilublogit kertovat tarkemmin. Noin 18–20 kilometrin välillä reitti kulkee Pyhäjärvi autiotuvan ja Pyhäjärvi AT uusi laavun ohi; Pyhäjärvi esteetön venelaituri, Pyhäjärvi venelossi, Pyhäjärven uusi kota, Pyhäjärvi esteetön kota, Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka sijoittuvat samaan rantavyöhykkeeseen. Pyhäjärvi veneluiska ja Pyhäjärven uusi käymälä palvelevat samaa lahtea; Pyhäjärvi pysäköintialue mahdollistaa tapaamisen autolla. Sulamisvesien aikaan pitkokset ja ojat voivat olla märkiä; kuivemmilla kesäviikoilla alusta on kevyempi(4). Pyhäjärven jälkeen reitillä on pitempiä metsätie- ja suomaisemia ennen Aakenusjärven veneenlaskupaikan pysäköintialuetta sekä Aakenusjärvi kotaa ja Aakenusjärvi kuivakäymälää järven rannalla. Vuolittaman hirvikämppä autiotupa ja Vuollittaman hirvikämppä kuivakäymälä- puusuoja tarjoavat suojan metsäisessä ylämaassa ennen Muusan päivätupaa ja Muusa uusi kuivakäymälää. Merkkinen on eräautiotupa lähellä Levin palvelualueita. Loppumatkalla reitti risteää muun muassa Hotelli K5:n kuntosalin, Levi Hotel Span, Levi Spa Bowlingin, Levi Hotel Span liikuntasalin, Kylpylähotelli Levitunturin kuntosalin, Levi Bowlingin, Levin hiihtokeskuksen ja Fressi 24h Levin kanssa Levin keskustaan tultaessa. Kesäreitti kulkee pääosin saman merkityn uran varrella kuin Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti; anna pyöräilijöille tila kapeissa ja jyrkissä kohdissa ja varaudu ruuhkaan sesonkiviikoilla(3)(4).

Sätkenän karhunpolku on lyhyt metsäretki Levitunturin lähistöllä Kittilässä. Lappi tarjoaa täällä helposti lähestyttävää metsämaastoa. Reitin pituus on noin 3,2 km, ja se nousee loivasti Metsäntutkimuslaitoksen Sätkenän tutkimusmetsään Sätkenävaaralle; näkymät suuntautuvat Levitunturin suuntaan. Virallinen reittiluettelo ja maan käyttöön liittyvät tiedot löytyvät Luontoon.fi:n tämän reitin sivulta(1). Kittilän kunta suunnittelee ja ylläpitää laajaa ulkoilureittistöä Levillä ja kokoaa tietoa luonto- ja ulkoilusivuillaan(2). Taipaleita-blogissa kuvataan luonnonmukaista metsäpolkua juurakkoineen ja kivineen, lyhyttä metsätieosuutta, oransseja maalimerkkejä puissa sekä luontotauluja talousmetsien kiertokulusta ja metsän historiasta(3). Sätkenä on pitkäaikainen metsätutkimuskohde: Sätkenävaaran yläosa paloi 1800-luvun lopulla, ja alue on myöhemmin uudistettu koivulla, jota tutkitaan uudistamisen ja koivun siementuotannon näkökulmasta(3)(4). Like a Local Guide tiivistää saman tutkimusmetsätaustan englanniksi(4). Reitin varrella on vanhaa mäntyä ja koivikkoisia osuuksia; Taipaleita mainitsee myös hyvin vanhan männyntyngän ja näkymiä vaaran laelta Leviin(3). Rauhallinen, opastava retki—varaa aikaa noin puolitoista tuntia reippaasta kävelijästä riippuen(3)(4). Läheinen reitti Sätkenän karhupolku kulkee kartalla samaan käytävään; jos vertailet nimiä, käsittele molempia saman Sätkenävaaran polkuverkoston osana.

Virallisen listan Kittilän Levitunturin kuvitetuista luontopoluista—pituus, lähtöpiste ja kytkentä laajempaan reittiverkostoon—saat parhaiten Kittilän kunnan sivuilta(1). Visit Levi kuvaa tunturin teemareittejä, mukaan lukien tämän tarinapaneelien polun(2). Holiday In Lapland kertoo, miten reitti kulkee Sammuntuvan porotarha-alueen ohi ja miksi sivuvierailu sopii luontevasti samaan retkeen(3). Kittilä sijaitsee Lapissa; Entisaikain eloa -luontopolku on noin 18,1 kilometrin lenkki Levitunturin ympäri Kittilän kyläalueella. Se on teemoitettu, kuvitettu luontopolku: infotaulut kertovat 1700-luvun loppupuolen arjesta Levillä ja ihmisen ja luonnon suhteesta kevyesti ja humoristisesti(1)(2)(3). Kunta ylläpitää reittiä osana Levin patikointiverkostoa; paperinen patikointikartta on ostettavissa Levin matkailuneuvonnasta ja Kittilän neuvonnasta, ja katseluversio PDF:nä löytyy kunnan sivuilta(1). Maastossa kulku vaihtelee metsäpoluista kylän reunan yhteysosiin. Alussa reitti kulkee Levi Golfin multigolfpuiston ja Golfväylän kodan ohi, sitten vilkkaan palvelunauhan kautta Levin hiihtokeskuksen, Fressi 24h Levi -keskuksen ja Hissitien hotellien lähelle—hyvä osuus, jos tarvitset vuokravälineitä tai ruokaa ennen pidempää kierrosta. Noin seitsemän kilometrin kohdalla Immeljärvi Wilderness Hut Immeljärven rannalla tarjoaa suojaisan tauon ennen jatkoa kohti Levi Activity Parkia ja Gondolitien frisbeegolfkenttiä. Noin kymmenen kilometrin kohdalla Etelärinteen kota antaa kota-tilan etelärinteellä; myöhemmin idässä Lomakurun kota tulee ennen Taalontien varteen ja Sammuntupaa sekä vierailijatekstien kuvaamaa porotarha-aluetta(3). Useilla tupa- ja kotaklustereilla on kuivakäymälä; noudata kunkin kohteen polttopuu- ja jäteohjeita(1). Samat käytävät kohtaavat muut merkityt reitit, joita voit lyhentää päivää tai yhdistellä: Levitunturin maastopyöräreitti seuraa kartalla käytännössä samaa 18,1 km:n linjaa pyörällä, ja Levin kävelyreitit kietoo laajemman kävelyverkon monien samojen paikkojen kautta. Jääkausi/ Ice Age, Huippupolku ja Rykimäpolku liittyvät lähelle geologiaan, huippunäkymiin tai Kätkätunturiin; pidemmät Ylläs-Levi kesäreitti ja muut maastopyöräily-yhdistelmät haarautuvat Ylläkselle, kun haet usean päivän siirtymää. Talvella osuuksilla voi olla päällekkäisyyttä latureittien ja kelkkareittien kanssa—tarkista kunnan ajantasaiset kartat ennen suunnittelua(1).

Taatsin seita polku on noin 0,1 kilometrin mittainen jalkapolku Taatsin seidan pysäköintialueelta Taatsintiellä kohti Taatsinjärven rantatörmällä kohoavaa Taatsin seitaa. Kohde on Lappia ja Kittilän kuntaa lähellä Pokan kylää. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fissa omana Taatsin seita polku -sivunaan(1). Kittilän kunta esittelee kohteen nähtävyysluettelossaan ja korostaa muinaisjäännöksen ja kulttuuriperintöalueen kunnioittamista(2). Polku saapuu seidan luokse yläpuolelta: jyrkkä törmä ja suojeltu uhripaikka—älä vahingoita kiveä, rakenteita tai uhrilähteitä(2)(3)(4). Reunat eivät ole aidattuja, joten pienet lapset ja epävarmat kulkijat kannattaa pitää lähellä ja liikkua varovaisesti, jos kurkotat kohti järveä(4). Noin sata metriä lännempänä kohoaa Taatsinkirkko, järveä kohden kaiun selvästi muuttava kallioseinämä(3)(4). Jos retkeilet laajemmin Taatsijärven seudulla, Taatsijärvi autiotupa on noin kilometrin verran takaisin Pokkaan päin rantatien varrella taukopaikaksi nuotiolle ja kuivakäymälälle—tuvan käytöstä löytyy lisää meidän kohdesivultamme(3)(4). Talvella Taatsintietä ei aurata; kelkkaillessa käytetään merkittyä Pokka–Pulju -uraa, ja sama parkkipaikka palvelee myös sitä talvireittiä—noudata virallisia uria ja paikallisia ohjeita(4). Retkipaikka kiteyttää Taatsin seitaa historiaa ja nykytilaa ja toteaa, että Metsähallituksen Luontoon-kuvauksessa mainitut portaat ja tasanteet olivat heidän käynnillään lahonneet—hyvä taustaluku ennen maastoon lähtöä(3). Out in the Nature täydentää käytännön ajoneuvoneuvoin soratieosuudesta, lyhyestä kävelystä parkkipaikan vasemmalta puolelta, leveähköstä pinnasta ja kesäisistä hyttysistä englanninkieliselle lukijalle(4).

Punainenhiekka esteetön reitti on lyhyt, noin 0,4 kilometrin esteetön yhteys Punaisellehiekalle, pitkälle punertavahiekkaiselle uimarannalle Pallasjärven etelärannalla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kittilä on etelärannan isäntäkunta, Muonio jää järven vastarannalle, ja Lappi näyttäytyy tyypillisenä tunturi-järvimaisemana. Suunnittelun ja virallisten sääntöjen kannalta tärkein lähtökohta on Luontoon.fi:n Punainenhiekka, esteetön reitti -sivu (1) sekä samalla palvelupaikalla kuvattu Punainenhiekka päivätupa, Pallasjärvi -kohdesivu (2). Polku kulkee leveänä ja tasaisehkona sorapintaisena käytävänä mäntymetsän läpi rannalle; varaa kokonaismatkalle puolisen tuntia, jos ehdit hengähtää hiekalla (3)(4). Rannalla Punaisenhiekan telttailualue on se merkitty telttapaikkojen vyöhyke, johon telttailu on keskitetty, koska kävijämäärät ovat kuluttaneet rantavyöhykettä ja metsikköä—Polkuja kertoo aidasta ja siitä, miksi telttailu ei enää käy hietikolle tai sattumanvaraisille metsäplänteille (4). Punainenhiekka päivätupa toimii esteettömänä päivätupana; ruoan valmistus kuuluu Pallasjärvi Punainenhiekka tulentekopaikalle. Alueella on myös esteellisesti saavutettavat kuivakäymälät, ja viralliselle nuotiopaikalle on yleensä polttopuuta (3). Taipaleita kuvaa Pallasjärven välkehdintä ja näkymän Pallastunturien jonoon, matalan hiekkapohjan uimiseen ja sen, miten aurinkoisina päivinä tienvarsitila voi käydä tiukaksi (3). Out in the Nature nostaa esiin hiekan värin erilaisuuden ja avoimen taivaan, joka houkuttelee myöhempään syksyyn revontuliretkille (5).

PDF-karttoja, talvisia lähtöpisteohjeita ja Levitunturin ympäristön ylläpidettyä reittilistaa varten paras lähtökohta on Kittilän kunta(1). Visit Levi(2) kuvaa tunturin teemalenkkejä, yötöntä yötä ja pidempiä Ylläksen suuntaan kulkevia siirtymiä tupineen ja laavuineen. Hiking in Finland -sivuston Hendrik Morkel kuvaa, miltä Levillä käveleminen tuntuu, kun yhdistät lyhyen huippulenkkiin pidempiä metsäosuuksia(3). Levin kävelyreitit on noin 36,6 kilometrin mittainen merkitty kävelyreittiverkosto Levin kyläalueella Kittilässä Lapissa. Se ei ole yksi suljettu lenkki: reitti kytkee kylän reunan Immeljärveen, golfin suuntaiseen metsään ja useaan kota- ja tupapisteeseen sen sijaan, että kulkisi vain yhtä erämaakäytävää. Noin kahden kilometrin kohdalla olet Etelärinteen kodan tuntumassa etelärinteellä; Levi Activity Park ja gondolin pohja Gondolitiellä ovat samassa vilkkaassa nauhassa, jos yhdistät hissejä kävelyyn. Noin kuuden kilometrin kohdalla reitti kulkee Immeljärvi Wilderness Hutin lähelle Immeljärven rannalla—luonteva tauko ennen tiiviimpää hotelli- ja hissikeskustaa Levin hiihtokeskuksen luona. Keskiosassa Levin Tulipaikka tarjoaa nuotiopaikan metsässä, ja Levi Red DiscGolfPark sekä Levi Green DiscGolfPark ovat kohdissa, joissa kävelijät kohtaavat usein pyöräilijöitä ja frisbeegolfareita. Golfin puolella Golfväylän kota ja Levi Golfin multigolfpuisto merkitsevät Rakkavaaran suuntaisen kokonaisuuden, jonka Kittilän kunta sitoo laajempaan reitti- ja maastopyöräverkostoon. Idempänä Sammuntupa Taalontiellä ja Lomakurun kota antavat suojaisia taukoja ennen kuin linja kääntyy takaisin kylää kohti. Samat käytävät liittyvät nimettyihin patikointilenkkeihin, joita voi yhdistää lyhyempiin päiviin: Entisaikain eloa -luontopolku, Huippupolku, Jääkausi/ Ice Age ja Rykimäpolku jakavat esimerkiksi Etelärinteen kodan ja Immeljärvi Wilderness Hutin. Levitunturin maastopyöräreitti, Levin ladut, Ylläs-Levi kesäreitti ja laajempi Levin retkeilyreitit -verkosto kulkevat rinnalla tai risteävät lähellä—käytä niiden sivuja, kun haluat pyöräpäivän, latupäivän tai usean päivän Ylläs–Levi-siirtymän. Useilla tupa- ja kotaklustereilla on kuivakäymälä; noudata kunkin kohteen polttopuu- ja jäteohjeita(1).

Ruoppaköngäs kesäretkeilyreitti on noin 0,6 kilometrin mittainen merkitty kävelyosuus Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Kittilässä Lapissa. Vaikka Kittilän ja Muonion välinen maantie kulkee aivan lähellä, metsä ja kosken kohina vievät hetkeksi tunnelmaltaan erämaisempaan paikkaan. Lähtöalueena toimii Ruoppaköngäs pysäköintialue. Ajankohtaisimmat tiedot reitistä löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Kittilän kunta kertoo käytännön saapumisesta ja alueen luonnonnähtävyyksistä Ruoppaköngäs-vierailusivullaan(2). Maisema koostuu kalliorantaisesta Pahikkojärvestä ja Kulkujoen pienestä Ruoppaköngäs-konkäästä, jonka kuohu kuuluu ennen kuin näköyhteys avautuu kivikossa. Retkipaikka kuvaa polun olevan maahan painettuilla puutapeilla merkittyksi, paikoin lutakkoiseksi ja kivikkoiseksi; pitkiä uuvuttavia nousuja ei ole, mutta askelmaa ja välillä kiipeämistä riittää(3). Out in the Nature -sivusto mainitsee vaativahkon lyhyen polun, joka ei sovellu lastenvaunuihin tai huonosti liikkuville, sekä erittäin runsaat hyttyset joen varressa heinä-elokuussa ilman hyönteiskarkotetta tai hyttysverkkoa(4). Talvisin pysäköinti ja polut jäävät lumen alle, joten paras retkeaika on lumeton kausi(3)(4). Kohde sopii myös taukoksi pitkän ajomatkan varrella Levin ja Muonion välillä.

Pieni Palojärvi polku on noin 10,2 kilometrin pituinen päästä päähän -reitti Aakenustunturilla Kittilässä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Saman niminen polku löytyy myös Viitasaarelta, mutta tämä reittilinja kulkee Aakenuksen kivisellä selällä Pyhäjärven ja Totovaaran välillä, ja noin puolivälissä tulee vastaan Aakenustupa, autiotupa. Ajantasaisimmat puistosäännöt, tuvan käytännöt ja huoltotiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Taipaleita kuvaa alun sorapintaista polkua ja rautaisia pitkoksia, ylempänä juuria, kiviä ja lyhyitä kivikkoja sekä selällä korkeita suuntamerkittyjä tolppoja ja Pyhäjärven suuntaan oransseja maalimerkkejä(2). Retkipaikka kertoo Totovaarasta lähteneestä kierroksesta ja siitä, miten Moloslaen ja Vasalaen nuppien kivikkoinen kävely hidastaa vauhtia ja pakottaa lukemaan merkkejä tarkasti(3). Pallas-Ylläs Outdoors käy läpi vuoden 2019 tienoilla tehtyjä Metsähallituksen uudelleenlinjauksia, mukaan lukien oranssit maalimerkit uusilla osuilla, jotka yhtyvät Totovaaran kevyesti kuljettaviin uloille(4). Noin 5,5 kilometrin kohdalla on Aakenustupa, autiotupa: uudempi autiotupa puuliiterillä, tulistelupaikalla ja kuivakäymälällä lyhyen matkan päässä tuparakennuksesta, hyvä eväs- tai yöpaikka retkeilytavoilla. Taipaleita mainitsee tuvan valmistuneen kesällä 2021 ja kehuu näkymiä(2). Reitin päätepiste on Totovaaran pysäköintialueella; Sompion Samoilijat on kuvannut opastetuilla päiväretkillä noin 7 kilometrin nousun Aakenustuvalle ja noin 4 kilometrin paluun samaan parkkipaikkaan(5). Aakenuksen kesäreitti jatkuu tuvan luota kohti Pyhäjärvi esteetön kotaa, Pyhäjärvi autiotupaa ja järven rannan palveluita, jos haluat pidemmän päivän. Totovaaran pysäköintialueella yhteys kulkee Totovaaran tunturireittiin, laajempaan Ylläksen latuverkostoon, Levi–Ylläs–Kittilä -kelkkareittiin ja Levin seudun maastopyöräilyyn, mikä helpottaa talvi- ja pyöräpäivien yhdistelyä samalta lähtöpaikalta. Selkeinä päivinä näkyviin avautuvat muun selän yllä Ylläs, Levi ja kauempana Pallas(2)(3). Retkipaikka mainitsee Junkers-lentokoneen hylyn Moloslaen rinteessä; kohde on historiallinen, ei leikkipaikka(3). Kittilä on kunta, ja Lappi on laajempi maakunnallinen kehys.

Levin retkeilyreitit on noin 45,9 kilometrin mittainen merkitty vaellusreitti Levin tunturialueella. Metsähallituksen Luontoon.fi-reittisivu Levin retkeilyreiteille on paras lähtökohta virallisille tiedoille(1). Visit Levin retkeily- ja vaellussivut kuvaavat lyhyempiä teemareittejä Levitunturilla ja sen ympärillä, yöttömän yön kävelyä ja pidempiä Ylläksen suuntaan kulkevia siirtymiä, joissa autiotuvat ja laavut tukevat matkaa(2). Kittilän kunta kuvaa sivuillaan, miten kunta suunnittelee ja ylläpitää Levin luonto- ja retkeilyreittejä yhdessä Levi Ski Resortin kanssa, ja mistä saat patikointi- ja pyöräilykartat(3). Kittilä sijaitsee Lapissa, ja Lappi sopii pitkille vaelluspäiville kesällä ja syksyllä. Reitti kulkee kunnan alueella. Se ei ole suljettu lenkki: viiva kulkee laajan ulkoiluverkoston läpi Vuollittaman ja Muusan erämaaosuudelta Kätkätunturin ja Immeljärven rantaan sekä Levin kyläalueen laitaan. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla tulee Vuolittaman hirvikämppä autiotupa; sama käytävä kohtaa Ylläs–Levin kesäreitin ja Ylläs–Levin maastopyöräilyreitin, jos suunnittelet usean päivän Ylläs–Levi -siirtymää tai lyhennät päivää siirrolla. Noin kolmetoista kilometriä, Muusan päivätupa ja Muusan taukopaikat jakavat nousua Vuollittaman ja Kätkän puolen välillä. Noin kahdellakymmenellä kilometrillä Merkkinen-tarjoaa pidemmän tauon metsävyöhykkeessä länteen suurilta tuntureilta. Noin kolmenkymmenen kilometrin jälkeen maasto kääntyy Kätkätunturia kohti: Kätkätunturin laavu ja Kätkän laavu sijoittuvat massiivin eri puolille, ja Rykimäpolku liittyy samaan maisemaan Kätkän huipulle(2). Immeljärven suulla Immeljärvi Wilderness Hut palvelee pitkää siirtymää tai liittymistä Entisaikain eloa -luontopolkuun ja muihin Levin kehäreitteihin(2). Loppuosassa reitti kulkee Saunabaarin talviuintipaikan ohi Immeltiellä ja saapuu Levin palvelualueelle, jossa hotellit ja aktiviteetit ovat polun vieressä. Hiking in Finland -sivuston Hendrik Morkel kuvaa kesäiltoja Levitunturilla ja sitä, miten merkityt vaihtoehdot kuten Jääkausi-polku antavat lyhyemmän teeman, kun haluat poiketa pääverkostosta(4). Useimmilla taukapaikoilla on kuivakäymälä; noudata kunkin kodan ja laavun polttopuu- ja jäteohjeita(3).

Kumputunturin kesäreitti on 4,2 km:n patikointireitti Kittilässä, Lapissa, Kumputunturin rinnekivikossa ja tunturipolkujen varrella. Huippu kohoaa noin 581 metriin merenpinnan yläpuolelle ja avaa kirkkaalla säällä laajan näköalan ympäristön tuntureille. Kittilän kunta kuvaa tunturin ja sen ympäristön kuuluvaksi Natura-alueeseen ja korostaa vanhojen männiköiden ja luonnonmetsien merkitystä rinteillä ja juurella(1). Tarkat ajo-ohjeet lähtöpaikalle, kelpoisuusarviot ja käytännön turvallisuushuomiot ovat Outdooractive-kumppanireitin sivulla(2). Reitti on keskivaativa päiväretki: alkumatka kulkee usein leveää kelkka- tai urapohjaa, ylempänä kapeampaa polkua ja lohkareista lakialuetta. Märän jakson jälkeen maasto voi olla pitkään märkää—sadekelillä kannattaa varata vedenpitävät jalkineet(3). Noin 1,3 km:n kohdalla tulevat Kumputunturin uusi kuivakäymälä ja Kumputunturin uusi kota: uudet kota ja käymälä sijoittuivat korkeammalle kelkkareitin tuntumaan, jotta niitä voi käyttää ympäri vuoden(3). Noin 2,1 km:n kohdalla Räpäskurun kota tarjoaa toisen taukopaikan. Ota eväät mukaan ja noudata tulien tekoa koskevia ohjeita. Näköalasta voi kirkkaalla ilmalla erottaa Levin, Aakesnuksen, Lainion, Pallastunturit ja Ylläksen(3). Vanha palovartijan mökki huipulla on poistettu käytöstä ja lukittu—varaudu tähtäämään taukoon ja maisemiin ilman rakennuksen käyttöä(2)(3). Talvisin samaan vyöhykkeeseen sijoittuu Levi-Kumputunturi moottorikelkkareitti kota- ja taukopaikkoineen. Kiinnostaako talvikäyttö ja pitkä kelkkareitti—lue lisää sivultamme Levi-Kumputunturi moottorikelkkareitti.

Pyhäjärvi–Kutujärvi erämaareitti on noin 8,8 kilometrin mittainen yksisuuntainen metsä- ja järvilinjayhteys Kittilässä Lapissa Aakenuksen Pyhäjärven palvelurannan ja Kutujärven autiotuvan välillä. Metsähallituksen Luontoon.fi:n Pyhäjärvi-reittisivu kuvaa ranta-alueen esteettömän osuuden, kuivakäymälän ja kodat(1). Kittilän kunta kokoaa luonto- ja ulkoilureittien tiedot verkkoon: Pyhäjärvi mainitaan kalastus- ja retkeilykohteena Metsähallituksen hoidossa, ja teksti muistuttaa, että Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta noin kolmannes sijoittuu kunnan alueelle Kittilässä(2). Levi.fi:n patikointisivu kuvaa, miten pidemmät vaelluspolut jatkuvat kohti Yllästä ja kansallispuiston autiotupia(3). Kittilä sijaitsee Lapissa. Lähtöruuhka on järven rannalla: Pyhäjärvi pysäköintialueelta pääsee nopeasti Pyhäjärvi veneluiskaan ja Pyhäjärvi Kalastuspaikkaan, Pyhäjärvi esteetön venelaiturille, Pyhäjärven uuteen kotaan ja Pyhäjärvi esteetön kotaan sekä Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikkaan ja Pyhäjärvi venelossille, jossa käsikäyttöinen lossi vie jalkaisin salmen yli ennen kuin polku kääntyy länsimetsään. Taipaleita-blogissa kesältä 2021 kuvataan sama ranta: syvä kirkasvesinen järvi, uusi laituri ja lossiylitys, ja teksti viittaa kalastajien suosioon(4). Rannasta lähdön jälkeen reitti kulkee noin kahdeksan kilometriä metsän läpi kohti Kutujärvi autiotupaa ja Kutujärvi uutta kuivakäymälää järven pohjoispäässä — luonteva puolen päivän tai koko päivän retki ja mahdollinen yöpymispiste niille, jotka noudattavat leiriytymissääntöjä ja varusteita. Jälki.fi:ssä kuvatusa pitkässä Ylläksen maastopyöräilylenkissä mainitaan hieman kivisempi rinne tunturin puolelta kohti Kutujärven autiotupaa ennen Äkäsjoen penkkaosuuksia, mikä viittaa loppupäässä karkeampaan jalkakilpailuun kuin rantapolkujen pitkosalueilla(5). Sama Pyhäjärvi venelossi kuuluu Ylläs-Levi maastopyöräilyreitin verkkoon, joten lossin kohdalla voi kohdata myös pyöräilijöitä.

Vareslaen kierros on noin 10 kilometrin mittainen merkitty vaelluskierros Kittilässä Aakenustunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, ja se alkaa sekä päättyy Pyhäjärven palvelurantaan. Luontoon.fi kuvaa reitin monipuoliseksi: karulta Pyhäjärven rannalta noustaan luonnonpolkua pitkin kivirakkaiselle Vareslaen huipulle kansallispuiston maisemiin, ja lopuksi järven rannalla on muun muassa tunnelmallinen Pyhäjärvi autiotupa sekä näkymä järven tuntumaan ja Pyhätunturille(1). Matkalla Missä Milloinkin -teksti täydentää käytännön kuvaa: esimerkiksi Pyhäjärventien soratien kunto ja parkkipaikan rauha, arvioitu vauhti, sekä merkinnät—metsäosuuksilla oranssi kolmio, tunturilla puutolpat(3). Retkipaikassa Jonna Saari kuvaa lokakuisen kierroksen tunnelmaa: ensimetrit tavallisemmassa metsässä, rajapyrkälä selvä käänne, loiva nousu puurajaan ja selkeät tolpat riekkamaalla, puro ylärinteessä ja poroja polun sivussa(2). Jokivarresta-blogissa todetaan, että Vareslaen kierros on maisemiltaan kiva ja loppupuolen kivikko voi ärsyttää, mutta näkymät esimerkiksi Pyhätunturille palkitsevat—sopii lukea yhdessä Aakenustunturin yleisesityksen kanssa(4). Ennen nousua rannan palveluryhmässä kannattaa huomioida kartallamme olevat kohteet nimillä Pyhäjärvi veneluiska, Pyhäjärvi esteetön venelaituri, Pyhäjärvi venelossi, Pyhäjärvi Kalastuspaikka osoitteessa Pyhäjärventie, 99100 sekä tulistelupaikat ja majoitteet Pyhäjärvi esteetön kota, Pyhäjärven uusi kota, Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka; kuivakäymälöitä on muun muassa Pyhäjärven uusi käymälä ja autiotuvan luona. Noin 1,4 kilometrin kohdilla kulku käy Pyhäjärvi AT uusi laavun ja Pyhäjärvi autiotuvan sekä Pyhäjärvi autiotupa uusi 4p. kuivakäymälän ohi. Kierroksen päätteeksi palaat Pyhäjärvi pysäköintialueelle. Sama risteys kuuluu pidempiin reitteihin: Aakenuksen kesäreitti ja Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareitti kulkevat tältä rannalta, ja Ylläs-Levi kesäreitti sekä Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti yhtyvät Pyhäjärven palvelualueeseen. Halutessaan voi tehdä pistokkeen Pallilakelle; Matkalla Missä Milloinkin arvioi jatkettuna noin 14 kilometriä ja noin neljän tunnin keston(3). Kansallispuiston järjestyssäännöt, leiriytyminen, koirat ja viralliset poikkeustilanteet kannattaa tarkistaa aina Luontoon.fista(1). Kittilä sijaitsee Lapissa, ja Lappi tunnetaan näistä tunturireiteistä.

Tepaston luontopolku on kapea metsäpolku Tepaston kylässä. Lappi on pohjoinen maakunta, ja Kittilä sijaitsee Ounasjoen varrella. Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä. Kittilän kunta esittelee Tepaston ulkoilukohteet kyläsivullaan: luontopolku lähtee koululta, ja kylässä ovat muun muassa Maahisten kalliot, laavut ja Perhejärven kota(1). Kittilä sijaitsee Ounasjoen varrella; Tepasto on noin 50 kilometriä Kittilän kirkonkylältä pohjoiseen(1). Polku alkaa Tepaston alakoulun pihalta, jossa on tilaa pysäköidä. Opasteet vievät koululle ja luontopolulle seututietä 9562 Köngäksen ja Raattaman välillä(3). Polun alussa kulkee Maahisten kalliot, kallioalue opastauluineen(2)(3). Polku pysyy kapeana vehreässä kuusikossa ja koivikossa, ylittää pieniä puroja ja märkiä osuuksia, ja noin parin kilometrin jälkeen tavoittaa metsätien(2). Kaakkurilampi on suon ympäröimä lampi, jonne moni tekee sivulenkin tai kääntymispisteen; hillaa voi poimia lammen rantamailta sesongissa(2). Voit jatkaa kohti Perhejärveä, jossa kunnan listauksen mukaan on kota(1). Laavuilla on ollut kävijöiden mukaan polttopuita, kirves ja vieraskirja(3). Noin 2,5 kilometrin kohdalla kävelyreitti kulkee saman käytävän varrella kuin Levi- Raattama- Pulju moottorikelkkareitti—talvella kelkkaliikennettä kannattaa huomioida, jos liikut lähistöllä. Kumisaappaat tai tukevat vaelluskengät ovat lähes välttämättömät sateiden jälkeen; polku on ajoittain erittäin märkä ja puro osuu liukkaille kivikoille(2)(3). Kesällä hyttyskarkote helpottaa oloa(3). Puiden oksilla roikkuva naava kertoo puhtaasta ilmasta(3). Retkipaikan Kaakkurilammen kuvaus välittää suon värit ja tunnelman sateisena kesäpäivänä(2). Out in the Nature kuvaa koulun pihalta lähtevää reittiä, laavuja ja varusteita märälle maastolle(3).