Kolari Retkeilyreitit

Kansallispuiston säännöt, kartat ja luontokeskuksen neuvonta kannattaa tarkistaa Luontoon.fista ennen lähtöä: Yllästunturin luontokeskus Kellokas(1). Sama Metsähallituksen palvelusivu on luontevin virallinen kokoontumispiste ennen kuin siirryt pihapiirin ulkopuolelle. Ylläs.fi kertoo maksuttomasta Meän elämää ‑näyttelystä, savottamuseon kolkasta, myymälästä ja siitä, miten polut jatkuvat pihan luontokeskuksesta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemiin(2). Kolari on Äkäslompolon ja Ylläsjärven kotikunta Lapissa, ja kyliä yhdistävän reitin uudistuksesta uutisoitiin Kolarin kunnan ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteishankkeena EU:n maaseuturahoituksella: kestävä pinta kivituhkasta ja teräsritiläisistä pitkospuista, kustannusarvio 389 000 euroa(3)(4). Kuukkelin paikallinen avausviikon juttu korostaa, miten helppo selän kerros antaa retkeilijän kulkea mukana olevaa tietä tai halutessaan nousta avotuntureille(3). Reitin pituus on noin 13,8 kilometriä yhtenä kesäisenä pisteen välisenä linjana Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialueelta Tunturijärven rantavyöhykkeen kautta Ylläs Ski Resort Ylläsjärvelle. Kellokkaan päässä kulku ohittaa Kellokas uusi kota ‑tahon ja Yllästunturin luontokeskus Kellokas ‑rakennuksen ennen kuin yhteys laskeutuu Äkäslompolon palveluita kohti: Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota, Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu, Ylläs Ski Resort Äkäslompolo ‑kylän piha Yläs Ski Resort Äkäslompolo perhekotineen ja Tunturintie 56 ‑osoite. Noin 4,8 kilometrin kohdalla Tunturijärvi kota, Tunturijärven tulentekopaikka ja Tunturijärven laavun UUSI kuivakäymälä muodostavat järven rannan päätaukoklustereita. Ylläsjärven puolella reitti kulkee Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, länsirajan laavun ohi noin 12,3 kilometrin kohdalla, sitten Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavun kautta kohti Iso-Ylläksentien palveluita: Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, gr8 Ylläs Bowling, Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata, Lapland Hotels Saagan kuntosali ja Lapland Hotels Saagan kylpylä. Lue lisää meidän kota‑, laavu‑ ja kylpyläsivuilta, kun suunnittelet ruokailua tai varauksia. Samasta pysäköintipihasta lyhyt sivulenkki onnistuu Varkaankurunpolulla. Samalta Kellokkaan lähtöpisteeltä alkava pitkä Ylläs–Levi maastopyöräilyreitti löytyy meiltä, jos vaihdat polkupyörään. Ylläs.fi muistuttaa, että risteykset on merkitty ruskeilla kävijäkuvallisilla opasteilla ja parhaat kävelyspines reitit vihreillä merkeillä, mikä auttaa suunnistamaan vilkkaalla tunturialueella(5). Patikka.netin avoin tuvista kertova sivu täydentää karttojen tarinaa Tunturijärvi kodasta: kahdeksankulmainen hirsikota ovella ja hormillisella tulisijalla, ulkotulipaikka ja sauna/kioskikumppanin piha 2010-luvun puolivälistä lähtien(6).

Varkaankurunpolku on helppo, merkitty noin 3,4 kilometrin retki Varkaankurun rotkolaaksossa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa; reitti alkaa ja päättyy Yllästunturin luontokeskus Kellokkaalla Äkäslompolon yläpuolella. Kolari on kunta, ja Lappi antaa tunturimaiseman kokonaisuuden. Metsähallitus hoitaa puiston; ajantasaisimmat palvelut ja saapumisohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Kellokkaan sivuilta(1). Metsähallitus on kertonut myös teräsritiläpitkosten 2023-vaihdosta ja Varkaankurun rajoitusalueen tarkoituksesta suojella herkkää lehtokasvillisuutta(2). Kellokkaalta kulku käy Kellokas uuden kodan ja Kellokkaan piha- ja pysäköintialueen kautta. Pian mukaan tulevat Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu ja edelleen Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota. Noin 1,6 kilometrin kohdalla Varkaankurun kota ja sen lähellä oleva nuotiopaikka kutsuvat tauolle; kuivakäymälä on kodan lähellä, joten varusteita ei tarvitse järjestää erillisten vessapisteiden ympärille. Paluuosio nousee kurun länsirinteitä pitkin takaisin Yllästunturin luontokeskus Kellokkaalle. Kasvillisuus on paikoin tuoretta kuusivaltaista lehtoa puroineen, rotkon suulla kiviportaita ja näköalapaikkoja putouksen suuntaan. Kesäinen kävelyreitti kulkee saman kävijäkeskuksen kautta kuin Ylläs-Levi maastopyöräilyreitin alku, mutta Yle kertoo, että itse Varkaankurun kävelyreitillä pyöräily ja pyörän taluttaminen on kielletty(3). Taipaleita-blogissa esitetään kävely kurussa myötäpäivään, jolloin nousu pitkoksilla tuntuu loivemmalta; vastasuuntaan tullessa kiviportaat tuntuvat työläämmiltä(4). Halutessaan voi jatkaa korkeuseriin esimerkiksi Kellostapulin suuntaan merkityn kehän ulkopuolella; sellainen jatko on retkiraporttien mukaan erillinen maastosuunnistus(4).

Pirunkuruun, keliolosuhteisiin ja Kesänkitunturia koskeviin kansallispuiston sääntöihin kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Pirunkurun ponnistus -sivulla(1). Pirunkurun ponnistus on noin 8,1 km:n rengasreitti Kesänkijärven rannalta Kolarissa, Lapissa Ylläksen äkäslompololaisella kävijäalueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Vihrein merkinnöin osoitettu alku on yhteinen Kesänkijärven kierroksen kanssa Kesänkijärvi pysäköintialueen ja Kesänkijärvi pysäköintialue 2:n liepeillä; alkumatka kulkee helppoa, leveää pohjaa pitkin järven vieressä, ja Kesänkijärven veneenlaskupaikka sekä Kesänkijärvi kalastuspaikka ovat Sahatien välittömässä läheisyydessä. Kesänkijärven laavun, Kesänkijärven uuden kodan ja Kesänkijärven uuden kuivakäymälän kohdilla reitti kääntyy kohti Pirunkurua ja nousee pois leppoisasta järven kierroksesta. Kesänkijärvi itä esteetön laituri järven itäpäässä sopii uinnille ja avoimien tunturinäkymien katseluun. Rantametsän jälkeen luonne muuttuu: polku johtaa Pirunkuruun, Kesänkitunturin jyrkkään kivikkokuruun, jossa irtokivet vaativat tasapainoa—Luontoon.fi kuvaa nousua työlääksi ja kehottaa pysähtymään ihailemaan kurua ja laajoja tunturimaisemia(1). Taipaleita kirjasi noin 280 metriä nousua ja 270 metriä laskua kolmen tunnin lenkillä vastapäivään; reitti oli merkitty vihrein viitoin ja oranssipäisin tolpin(2). Metsien olento kuvaa kuruosuuden vaikuttavuutta ja varoittaa liikkuvista kivistä(4). Kesängin lakien välistä satulaa seuraa helpompi, sorastettu osuus Tahkokuru kodalle, Tahkokuru tulentekopaikalle ja Tahkokuru kuivakäymälälle—päätauko ennen metsäistä ja soratiepätkää sisältävää paluuta Sahatien suuntaan. Samalta lähtöpisteeltä jatkuu myös Kesänkijärven kierros lyhyempänä järven kiertona sekä Kukastunturin kierros ja Kukastunturin polkaisu laajemmassa Äkäslompolon verkossa; pyöräilijöitä voi kohdata vain yhteisillä, pyöräilylle sallituilla osuilla, sillä itse Pirunkurussa maastopyöräily on kielletty(3). In the Woods, Dear mainitsee tähti- ja revontuli-aiheiset opastaulut nousun varrella sekä vanhemman Tähtipolku-nimityksen, lisäksi itärannan Kesängin Keitaan kahvilan sesonkiavaa, jos tarvitset tauon palvelusta(3). Taipaleita ja Metsien olento kehuvat lakimaisemia Kesänkijärvelle, Kellostapulille ja Ylläkselle sekä järven, kurun ja avotunturin hyvää vaihtelua(2)(4). Kolari isännöi Äkäslompolon retkeilylähtöjä; Lappi avautuu täällä järven ja tunturien välisenä maisemana.

Pikkulaen reitti on noin 3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen nousuosuus Pikkulakelle Kolarissa Lapissa, Iso-Ylläksen länsipuolen tunturimaisemassa. Kesäkarttoja, ruskea–vihreitä patikointiopasteita ja pidempiä retkiideoita kannattaa aluksi silmäillä Visit Ylläksen patikointisivuilla(1). Taipaleita kuvaa heinäkuussa 2023 samaa polkua Pikkulaki-nimellä: pitkospuita suon yli, metsäinen nousu, joka jyrkkenee Maisematien alituksen jälkeen, kivirakkaa lakialueella, näkymät Iso-Ylläkselle ja kirkkaalla säällä kauas Hannukaisen kaivostornille sekä merkinnät, joissa oranssipäiset tolpat vaihtelevat sinisten ripustusmerkkien kanssa(2). Jos retkipäivään kuuluu myös Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reittejä, käy läpi Metsähallituksen ohjeet merkittyjen reittien, rajoitusalueiden ja nuotiopaikkojen käytöstä Luontoon.fi-sivulla(3). Lyhyt karttaviiva tuntuu silti täydeltä päiväretkeltä, koska useimmat kulkevat saman jalan molempiin suuntiin; Visit Ylläs muistuttaa varaamaan tunturille kerroksellisen varustuksen ja seuraamaan säätilannetta(1). Taipaleita varasi koko kierrokseen noin kolme tuntia taukoineen ja valokuvineen(2). Maasto on pääosin leppoisaa kangasta ja männikköä, mutta Maisematien jälkeen polku kapenee kurun kautta jämerämpään nousuun ja lakialueella askel kulkee kivirakassa(2). Reitti kytkeytyy samaan tiheään Ylläksen ulkoiluverkkoon, joka näkyy myös meidän kartallamme: sama alue linkittyy Ylläs Bike Park - Full Enduro -linjaan ja Ylläs kesäretkeilyreitit kansallispuiston ulkopuolella -kokonaisuuteen, samoin kuin Luontokeskus-Tunturijärvi-Ylläs Ski Resort, Ylläsjärvi -kesäreitti kulkee samaan suuntaan kohti Kellokasta ja Ylläsjärven palveluita. Suunnittele nämä pidemmät kokonaisuudet omina reitteinään, vaikka vaihtaisit päätepisteitä taksilla tai pyörällä(1).

Keskisenlaen kierros on noin 10,3 km:n yhtenäinen patikointi- ja maastopyöräilylinja Ylläksen Äkäslompolon ja Ylläsjärven välillä Kolarissa Lapissa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reunavyöhykkeellä. GPX, säännöt, sulut ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Keskisenlaen kierros -sivulta(1). Reitti leikkaa Varkaankurun uoman, kipuaa ja kulkee Keskisenlaken rinteellä avoimine näkymineen Ylläsjärvelle ja lähialueen tuntureille, laskeutuen lopuksi Ylläsjärven palvelujen suuntaan. Noin 2,8 kilometrin kohdalla tulee Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota lyhyen sivumatkan päässä päälinjasta. Varkaankurussa Varkaankuru tulentekopaikka, Varkaankurun kota ja kuivakäymälä muutaman sadan metrin sisällä tekevät luontevan taukoketjun ennen jyrkempiä nousuja(2)(3). Osuus on yhteinen Varkaankurunpolun kanssa, joten Kellokkaalta tai Ihmisen ringiltä tulevia kävijöitä ja pyöräilijöitä kohtaa samalla kapealla uralla(3)(4). Keskisenlaken eteläpuolella maasto aukeaa; Tuomikurun kota, Tuomikurun tulentekopaikka ja Tuomikuru kuivakäymälä ryhmittäytyvät noin kahdeksannen kilometrin tuntumaan samalla tavalla kuin Varkaankurussa, ja kurun pohjassa virtaava puro täyttää juomapullon silloin kun vesi on hyväksyttävää(3). Loppukilometrit lähestyvät Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi -aluetta: Iso-Ylläksentien varrella tulevat Lapland Hotels Saagan kuntosali ja Lapland Hotels Saagan kylpylä, sitten Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu, gr8 Ylläs Bowling ja Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata ennen päättymistä Ylläs Ski Resort Ylläsjärven ja länsirajan laavun sivutushaaran lähelle. Opasteet ja oranssit maalimerkit löytyvät helposti, mutta Pallas-Ylläs Outdoors muistuttaa ahtaista mutkista, yhteisestä liikenteestä ja vauhdin hallinnasta sorateiden serpentiiniosuuksilla ja lyhillä tiepätkillä(3). Taipaleita kulki heinäkuussa 2023 Ihmisen ringiltä myötäpäivään reilun neljän tunnin verran valokuvatauoilla ja kirjasi GPS-kierrokseen noin 324 nousumetriä, pääosin soraa ja lyhyitä asfalttipätkiä rinnealueen liepeillä(2). Kävelystä ja elämästä kuvaa Varkaankurun pitkosten uudistamista metalli-rakennelmiksi vuonna 2022—kannattaa vilkaista tuoreita valokuvia, jos vanhat puiset pitkokset olivat se suosikki(4). Lappi näyttäytyy täällä kuruina ja tunturinäkyminä; Kolari on isäntäkunta Äkäslompolon ja Ylläsjärven välisellä ulkoilualueella.

Varkaankurun kodan vaativa esteetön reitti on lyhyt, kivituhkalla päällystetty noin 1,1 kilometrin yhdensuuntainen yhteys Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa Äkäslompolon ja Varkaankurun kodan päiväretkipihan välillä Kolarissa; laajempi tunturimaisema kuuluu Lappiin. Ajantasaisimmat reittiluokitukset, kausiolosuhteet ja puiston säännöt löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Yllas.fi kokoaa Esteetön Ylläs -osion alle käytännön vinkkejä, joista tärkein on avustajan käyttö ainakin ensimmäisellä kerralla jyrkissä esteettömissä mäkiosuuksissa(2). Lähtöpäästä Ylläs Ski Resort Äkäslompolon lähistöllä avautuu näkymä kohti kivirakkaista, pitkälti puutonta Yllästunturia, ja polku kulkee vaihtelevan tunturimetsän kautta kohti Varkaankurua(1). Alussa tulee vastaan Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu noin sata metriä polulle lähdettyäsi ja hieman myöhemmin Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota, joka toimii usein suojautumispaikkana tuulisella säällä. Päätepisteessä Varkaankurun kota kokoaa tauon Varkaanlammen rannalle; Varkaankuru tulentekopaikka ja Varkaankuru kuivakäymälä ovat kodan välittömässä naapurissa, joten taukopaikan palvelut tulevat lähes samassa paketissa. Luontoon.fi luokittelee reitin vaativaksi esteettömien reittien joukossa: edestakaisin kulkevassa profiilissa on selviä korkeuseroja, keväisin sulamisvedet voivat uurtaa poikittaissuuria kulkuväylälle ja pintakivet hankaloittavat pyörällisten apuvälineiden etenemistä—moni käyttää apuvaunua tai vastaavaa ja lähtee avustajan kanssa(1). Sama käytävä liittyy laajempaan Ylläksen kesäverkostoon: Varkaankurunpolku Kellokkaalta, Kesäretkeilyreitti 1 ja 2 sekä Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti avaavat pidemmän päivän vaihtoehtoja samojen palvelupisteiden kautta.

Kesäretkeilyreitti Yllästunturin huipulle on noin 2,6 kilometrin mittainen yhteen suuntaan nouseva reitti Kolarissa, Ylläsjärven puolen hiihtokeskuksen lähistöllä. Lappi tunnetaan laajoina tunturimaisemina ja Kolari on yksi läntisen Lapin matkailukeskuksista. Luontoon.fi kokoaa sen muiden Ylläksen kesäretkeilyreittien joukkoon kansallispuiston ulkopuolella ja kertoo, miten nämä reitit liittyvät laajempaan retkeilyverkostoon(1). Visit Ylläs kuvaa opastettuja kesäkävelyjä tunturimaisemissa, vaihtelevaa maastoa ja sekä helppoja että vaativampia päiväretkiä Ylläksen alueella(2). Reitti lähtee Ylläs Ski Resort Ylläsjärven palvelualueelta ja kipuaa avotunturia kohti: ihan alussa, muutaman sadan metrin sisällä, kulkee Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, länsirajan laavu ja Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu -taukopaikkojen ohi. Reitti kulkee myös keskuksen rakennusten ja gr8 Ylläs Bowlingin ohitse ja saapuu myöhemmin Lapland Hotels Saagan kuntosalin ja Lapland Hotels Saagan kylpylän tuntumaan—hyviä tunnuskohteita, jos haluat yhdistää kävelyn kylpylä- tai kuntosalikäyntiin. Huipulla sama hiihtokeskus pyörittää gondolihissiä 719 metriin; matka kestää noin seitsemän minuuttia, osassa hyttejä voi kulkea koiran kanssa, ja huipulla ovat muun muassa ravintolat Gondol ja YlläsKammi(3). Matkablogi Mangostania kuvaa toiselta lähtöpisteeltä tehtyä vaativaa Yllästunturin huiputusta ja sitä, miten rinneinfra, mastot ja kivikko muuttavat maiseman luonnon rauhaisempaan tunturiin verrattuna—hyvä lisäymmärrys sille, miltä kesäinen huipulle nouseminen täällä voi tuntua(4). Maisema on länsi-Lapin tunturille tyypillinen: alussa metsää ja rakennettua palvelualuetta, ylempänä avointa kiveä ja rinnettä. Sää voi muuttua nopeasti myös kesällä; Visit Ylläs muistuttaa tuulesta ja viileämmistä lämpötiloista ylempänä(2). Samalta alueelta lähtee esimerkiksi Tuomikurun kierros, merkitty noin kuuden kilometrin kierros. Huipun seudulla Ylläksen historiapolku, vaativa esteetön reitti tarjoaa lyhyen, vaativaksi luokitellun esteettömän lenkin, ja alempana risteää polkupyöräpuiston ja muiden linkkireittien verkko—hyvä tietää, jos yhdistät kävelyn muihin lajeihin.

Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomiot pitkosten kunnosta ja kulkuyhteyksistä(1). Museovirasto kuvaa Venejärven ja Kurtakon välisen telatien valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, muistumana harvaan asutun Aapa-Lapin kulkureiteistä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mukaan lukien vuoden 1878 keisarillisen rahoituksen hanke ja myöhemmät kunnostukset(2). Retkipaikka tekee concreteksi linturetken tunnelman Teurajärven lähtöpisteeltä nuotiotornille ja laavulinjan suuntaan(3). Alue on osa laajaa Teuravuoma–Kivijärvenvuoman soidensuojelukokonaisuutta Ramsar- ja Natura 2000 -statuksella; avoimet aapasuot, metsäiset rämeet ja rikas linnusto tekevät tästä keskisen Lapin merkittäviä lintukosteikkoja(4). Teurajärven suunnasta kulku nousee nopeasti Telatie luontotornille, josta näkee järven reunaa ja avosuomaisemaa. Noin viiden kilometrin kohdalla Telatie Saarijärven laavu ja Telatie Saarijärvi polttopuusuoja kuivakäymälä muodostavat taukoklusterin Saarijärven rannalle. Kymmenen kilometrin tienoilla Särkilehto puusuoja kuivakäymälä ja Särkilehdon vesikaivo ovat lähellä Rantaherko laavua; samaan vyöhykkeeseen osuu Ylläs ja Kolari moottorikelkkareitit, joten tienoo vaatii talvisin tarkkaavaisuutta moottoriliikennettä kohtaan. Luontotorni tarjoaa jälleen laajemman näkymän aapasuolle; selkeillä säillä maisema voi yltää Ylläksen suuntaan(3). Kurtakon kesänavetan laavu ja Venejärven lähtöpaikan laavu palvelevat Kurtakon ja Venejärven suuntien lähtijöitä; Venejärven lähtöpaikan kuivakäymälä on vieressä. Jämäräoja tulipaikka ja Jämäräoja Kuivakäymälä tarjoavat nuotion ja käymälän ennen loppupätkää kohti Särkilehdon laavua. Rantaherkon kohdilla talvikulkijat kohtaavat myös Ylläs maastohiihtolatujen merkintöjä—tarkista latutilanne ja merkinnät paikallisista tiedotteista ennen hiihtoa tai lumikenkiä. Kolari on käytännön tukikohta: paikallinen palveluverkosto, juna ja Kittilän lentoasema, ja talvisin myös kelkkareitit kylille(1).

Olos–Ylläs vaellus on noin 43,9 kilometrin pituinen merkitty kesäinen vaellusyhteys Oloksen seudulta länsi-Lapissa Ylläksen Äkäslompolon kylään Kolarissa. Se kuuluu laajempaan Pallas–Ylläksen kesävaelluskäytävään, jota Metsähallitus ylläpitää Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella ja sen tuntumassa; koko kokonaisuuden kuvaus ja säännöt löytyvät Luontoon.fi:n Pallas–Ylläs vaellusreitti -sivulta(1). Lähtöalue Kuusikonmaa, Kuusikonmaa autiotuvan, nuotiopaikan ja kuivakäymälän luona, sopii ensimmäiseksi yö- tai taukopaikaksi Olostunturin ja Muonion suunnasta saapuville. Noin 11 kilometrin kohdalla ovat Pahtavaaran tulipaikka ja kuivakäymälä. Noin 19,5 kilometrin kohdalla on Äkäsmyllyn pysäköintialue, joka toimii myös Äkässaivon suunnan tukko- ja täydennyspisteenä. Äkässaivo kodan, tulentekopaikan ja kuivakäymälän luona kohtaavat Saivonkierros-luontopolku ja pitkä vaelluslinja; Luontoon.fi:n Äkässaivo-artikkeli kuvaa Seitapahdan seidan ja Äkässaivon kanjoni-järven sekä mainitsee yhdysreitin Pallas–Ylläs -kesävaellusreitille(2). Kutujärven autiotupa ja kuivakäymälä noin 32,5 kilometrin kohdalla sopivat viimeiseksi erätauoksi ennen Äkäslompoloon tuloa. Loppuosuus kulkee kyläpalveluiden lähellä: Navettagalleria hiihtomaa, Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni, Lapland Hotels Äkäshotelli/Pirtukirkko sekä Kotamaja kota ja latukahvila Ylläksen latuverkoston tuntumassa. Kotikunta kartan mukaan on Kolari; maisema on länsilappilaista tunturi- ja metsämaastoa. Ylläs.fi:n patikointiartikkeli kertoo ruskeista kävijäviitoista ja vihreistä ensisijaisista kävelyviitoista sekä muistuttaa kansallispuiston retkietiketistä(3). Pidempää Hetta–Pallas–Olos -kokonaisuutta käsittelevä Outdoor Oksanen -blogikirjoitus antaa käyttökelpoista vertailua tahdista ja tuvista samassa reittiperheessä(4). Sää ja hyönteiset voivat kesällä vaihdella nopeasti; pakkaa tuulenpitävä kerros ja riittävästi vettä pitkille metsäosuuksille.

Metsähallitus luokittelee tämän vaativan esteettömän rantareitin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee kesäaikaisia esteettömiä polkuja tunturimaisemassa ja nostaa esiin noin 3,4 kilometrin paluumatkan Kesänkijärven laavulle poikkeuksellisen pitkänä esteettömänä kokonaisuutena kellertävän Kellostapulin siluettia vasten(2). Retkipaikassa julkaistiin Jonna Saaren loppukesän kuvaus samasta reitistä: leveä sorapinta Kesänkijärven rannassa, metsää sisämaan puolella ja avointa järveä toisella, poroja ja kuukkeleita matkan varrella, sekä tyyni peilipinta, joka toistaa Kesänkitunturin ja Kellostapulin äärivaloja ennen itäpään palveluryhmää(3). Reitti on noin 1,7 kilometriä suuntaansa. Tyypillinen aloitus on Kesänkijärvi pysäköintialue tai Kesänkijärvi pysäköintialue 2 Sahatiellä Äkäslompolon kupeessa. Alussa tulevat pian vastaan Kesänkijärven veneenlaskupaikka ja Kesänkijärvi kalastuspaikka. Itäpäässä palvelut kokoontuvat yhteen: Kesänkijärvi itä esteetön laituri ulottuu järvelle, Kesänkijärven uusi kota ja Kesänkijärven laavu tarjoavat tauon ja suojaa, ja Kesänkijärven uusi kuivakäymälä on ihan vieressä. Lähistöllä toimii myös kausiluonteinen kahvila—tarkista aukiolo, jos suunnittelet evästelyn sinne(3). Luokitus vaativa esteetön tarkoittaa käytännössä jyrkempiä tai poikkikaltevampia metrejä kuin kevyimmällä esteettömällä luokalla(1). Ylläs.fi muistuttaa, että avustajan otto kannattaa ensimmäisellä kerralla, vaikka suurin osa reitistä tuntuisi helpolta(2). Esteettömyyden kannalta vähemmän rajoittuneet voivat liittyä itäpäästä verkkoon, johon kuuluvat Pirunkurun ponnistus, Kesäretkeilyreitit ja Kukastunturin kierros(3). Järvi sijaitsee Kolarissa. Lappi tunnetaan tuntureista ja vaellusverkostoista; Kolari kattaa hallinnollisen puolen ja Äkäslompolo on käytännön palvelulähde.

Kesänkijärven kierros on noin 5,6 km:n helppo kierros Kesänkijärven ympäri Kolarissa, Äkäslompolon Ylläksen kävijäalueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Ajantasaiset kartat, reittikuvaukset ja puiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kesänkijärven kierros -sivulta(1). Suurimmaksi osaksi kuljetaan leveää sorapolkua maltillisilla nousuilla; itä- ja pohjoisrannoilla pitkokset kantavat suon yli ja kosteikoissa(2). Pohjoispuolella reitti pysyy järveen nähden melko lähellä, ja avopaikoissa voi poiketa rantaharjanteelle; taustalla häämöttävät Kellostapuli ja Kesänkitunturi. Luontopolun opastetauluista saa vinkkejä kasveista ja elinympäristöistä, samaan tapaan kuin muilla kansallispuiston luontopoluilla(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla järven itäpäässä on palveluryhmä: Kesänkijärven laavu, Kesänkijärven uusi kota ja kuivakäymälät sekä Kesänkijärvi itä esteetön laituri järvi- ja tunturimaisemiin. Kesänkijärvi kalastuspaikka ja Kesänkijärven veneenlaskupaikka sijaitsevat Sahatien varren pysäköintialueita lähellä. Monet perheet kävelevät vain alkumatkan Kesänkijärvi pysäköintialueelta tai Kesänkijärvi pysäköintialue 2:lta Kotamaja latukahvilaan ja palaavat samaa reittiä; koko kierrokseen tulee lisäksi pitkososuuksia, Kesänkijoen ylitys ja lyhyt kävely Kesänkijärventien vartta, jossa kannattaa varoa liikennettä(2). Alkupään viitoitetussa risteyksessä sama vihreä merkitys haarautuu Pirunkurun ponnistukseen; järven ympäri ritullaan pysytellen liikkeessä pysyy helpompana kuin tunturihaarassa(2). Myöhemmin reitti kohtaa Kukastunturin kierroksen, noin kahdenkymmenen kilometrin patikkarenkulan Äkäslompolon kautta Äkäshotellille(2). Maastopyöräilijät käyttävät päällekkäistä Kukastunturin polkaisu -linjaa—yhteisillä pätkillä pyöriä voi esiintyä. Retkipaikka kuvaa reitin suosiota ja vinkkaa rauhaa etsivää aamu- tai iltakävelylle(2). JOKIVARRESTA mainitsee ruuhkaisemman keskipäivän Kesängin keitaan liepeillä ja muistuttaa, että poronhoitoalueella koira pidetään kytkettynä ympäri vuoden, jos polkaistaan jatketaan koirapuistovierailun jälkeen(3). Lappi avautuu tässä järven ja tuntureiden maisemina; Kolari on isäntäkunta Äkäslompolon suositulla retkeilykehällä.

Keskisenlaen kierros (2021) on kesäinen vaellus- ja maastopyöräilyrengas Yllästunturin rinteillä Kolarissa Lapissa. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi-palvelussa osaksi Pallas–Yllästunturin alueen reittiverkostoa(1). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa reittiä vaativaksi maisemarenkaaksi, jossa korkeuserot tuovat enemmän haastetta kuin lyhyet kivikkoiset nousut, ja Tuomikurun osuudella on tehty kesällä 2020 sorastustöitä(2). Kolari on kunta; reitti sijoittuu Ylläksen ja Äkäslompolon ulkoilualueelle näkymineen Ylläsjärvelle ja ympäröiville tuntureille. Rengas on kartalla yhtenäisenä noin 8,7 kilometrin mittainen. Alkupuolella kuljet Varkaankuru tulentekopaikka-, Varkaankurun kota- ja Varkaankuru kuivakäymälä -kohteiden ohi ennen nousua Kellostapulinkurun suuntaan. Puolivälin taukopaikkoina ovat Tuomikuru kota, Tuomikurun tulentekopaikka ja Tuomikuru kuivakäymälä; Taipaleita huomioi, että Tuomikurun kierros kulkee samaa pätkää, joten muita kulkijoita riittää(3). Polku nousee Keskisenlaen rinnettä pitkin avoimiin näkymiin, laskee kohti Ylläsjärveä ja nousee vielä ennen paluuta Varkaankurun suuntaan. Loppupuolella ohitat Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikodan ennen renkaan umpeutumista. Taipaleita kuvaa kävelyretkeä Äkäslompolosta oranssipäisin maalimerkein ja opasviitoituksella, myötäpäivään suositeltuna kiertosuuntana ja noin kolmen–neljän tunnin kestona pidemmällä jäljenvedolla—hyödyllistä tahti- ja merkintätietoa, vaikka lähtö olikin Ihmisen ringiltä eikä Kellokkaalta(3). Visit Ylläs muistuttaa, että laajempi Varkaankurun alue on rajoitusvyöhyke, jolla merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuminen on kielletty 1.5.–30.11.; pysy merkityllä polulla puronvarsilehdon suojelemiseksi(4). Jaetulla reitillä Pallas-Ylläs Outdoors painottaa maltillista vauhtia ja muiden kulkijoiden huomiointia kapeissa ja vilkkaissa kohdissa(2). Reitti liittyy luontevasti Varkaankurunpolkuun Kellokkaalta ja pitkään Kesäretkeilyreitti 1 -kokonaisuuteen pidempiä päiviä varten.

Lukkarinvainion luontopolku on noin 3,7 kilometrin rengasreitti Kolarinsaarella: polku kulkee männiköissä, jokivartta pitkin ja avosuolla, ja kosteikot on pitkostettu. Kolari sijaitsee Lapissa napapiirin pohjoispuolella; reitti pysyy kirkonkylän saarella jokimaisemissa, ja korkeuserot ovat koko lenkillä pieniä. Ajantasaisimmat tiedot kunnan liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja latuverkoston hoidosta löytyvät Kolarin kunnan liikunta- ja ulkoilusivuilta(1). Kylien Kolari kuvaa Kolarinsaaren virallisen uimarannan pukukopit, käymälän ja grillikatoksen osoitteessa Siltatie 6—hyvä yhdistää uintiin ja kävelyyn(2). Taipaleita-blogin kävelykuvaus mainitsee oranssipäiset maalitolpat, lyhyet sivupolut rantaan, näkymät Saaripudan suuntaan ja Hirsipalon nuotiopaikan noin kilometrin päässä lähtöpaikalta(3). Reitin varrella tulee vastaan Kolarin uimaranta, Myllyojan puiston ulkokuntosali sekä koulun ja seurojen liikuntapaikat Kolarin lukion liikuntasali, Kolarin kirkonkylän pienkenttä ja Kolarin nuorisoseuran liikuntasali—luontopolku kulkee siis saman saaren ulkoilualueella kuin uinti, voimailupaikat ja kentät. Sillan kupeessa talvella samaa linjaa käyttää Saaren latu, ja pidemmälle saman saaren reitistöön jatkaa Kolarin kylälatu, Teuran lenkki, Melakangas -yhdistelmä. Halutessasi voit yhdistää saman käynnin aikana lyhyen kävelyn jälkeen Kolarinsaaren kulttuuripolkuun, joka lähtee Siltatien länsipuolelta(3). Lappi tunnetaan tuntureista ja ulkoilusta; Kolari on kunnan keskus, josta on myös hyvät yhteydet Ylläksen retkeilyalueelle.

Retkietiikasta, ruskeista ja vihreistä reittimerkeistä sekä päiväretkien paikasta laajemmassa Pallas-Yllästunturin kokonaisuudessa kertoo Visit Ylläs patikointisivuillaan(1). Ylläsjärven kyläkierros on lyhyt, helppo noin 2,7 kilometrin kävely Ylläsjärven kylän järvimaisemissa Kolarissa. Reitti ei ole suljettu ympyrä. Polku kulkee kohti Niementien ranta-aluetta, jossa Ylläsjärven lähiliikunta- ja toimintapuisto, Ylläsjärven uimaranta ja Ylläsjärvi laavu muodostavat luontevan taukokokonaisuuden: uinti, nuotio laavulla ja leikki- sekä pumptrack-treenit lähiliikuntapuistossa kesällä. Ylläsjärven kyläyhdistyksen verkossa täydentyvät käytännön vinkit järven rannan arjesta tapahtumiin(2). Kylien Kolari kuvaa Ylläsjärveä kasvavana kansallispuiston eteläisenä porttikylpänä ja pitkän matkailuhistorian kylänä 1930-luvulta lähtien(3). Kun vertailet tätä lyhyttä kyläpätkää pidempiin merkittyihin kesäreitteihin puiston ulkopuolella, Luontoon.fi esittelee Ylläs kesäretkeilyreitit -verkoston, joka yhdistää kyliä ja rantoja(4). Saman rantavyöhykkeen kohdilla tietokannassamme kulkee yhteisiä linjoja suosittujen pyöräilykierrosten, kuten Ylläslompolon kierros ja Ylläsjärven kierros, sekä laajan Ylläs kesäretkeilyreitit kansallispuiston ulkopuolella -kokoelman kanssa—helppo jatko, jos lämmittelet kylässä ja jatkat sitten pidemmälle. Talvella latu- ja kelkkareitit risteävät lähellä: lue risteysmerkinnät kausittain ja noudata maassa näkyvää käyttötapaa. Lappi on matkailualue, jossa Kolari sijaitsee. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat luontevasti.

Reitti kulkee Kolarissa Ylläsjärven rinteillä Lappiin kuuluvalla alueella. Metsähallitus kuvaa Tuomikurun kierroksen Luontoon.fi-palvelussa kesäiseksi keskivaativaksi vaellukseksi Ylläksellä ja kertoo, että reitin voi aloittaa myös Ylläksen huipulta gondolihissillä yhdistäen pääreittiin; tällöin kierros kasvaa noin kahdella kilometrillä verrattuna tavalliseen Ylläsjärven lähtöön(1). Huipun yhteysosuus tälle vaihtoehdolle on noin 1,6 kilometriä ja yhdistää tunturihuipun alueen päämerkittyyn Tuomikurun kierrokseen, kun et valitse laakson nousua. Tarkista gondolin aukiolo, tuulikatkot ja liput Visit Ylläksen sivuilta ennen lähtöä — kesällä hissit seuraavat Bike Park -kautta ja talvella laskettelukeskuksen aikatauluja(3). Taipaleita-blogiteksti pääreitistä auttaa näkemään, mihin yhdistät: alun leveät, osin sorastetut osuudet ja maastopyöräilijöiden kanssa jaettavat pätkät vaihtelevat Tuomikurun luonnonpoluksi ja kivikkoiseksi kurun osuudeksi, jossa pyöräily on kielletty ja polku kapeampi: juuria, metallipitkoksia ja porrasosuuksia puron varrella(2). Oranssit maalimerkit ja tolpat viitoittavat rengasta luontotaulujen kautta Tuomikurun kodalle puurajaan; Metsähallitus erittelee kodan kuivakäymälän ja erillisen tulentekopaikan toteutuu palveluina(1). Huipulta kuljet samassa ympäristössä kuin Kesäretkeilyreitti Yllästunturin huipulle, lähellä Ylläs Bike Park - Top Red ja Top Blue -linjoja sekä Ylläksen historiapolku, vaativa esteetön reitti -osuutta. Ylläs maastopyöräilyreitit kansallispuiston ulkopuolella -kokonaisuus kulkee Tuomikurun kodan, Tuomikurun tulentekopaikan ja Tuomikuru kuivakäymälän ohi, minkä vuoksi nuo taukopaikat näkyvät kartalla tämän vaelluksen naapuristossa.

Kukastunturin kierros on noin 20 kilometrin ympäryslenki Äkäslompolossa Kolarissa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reunalla. Reitti nousee Kukastunturille (noin 477 m) ja palaa metsien, soiden ja kurujen kautta Ylläksen vilkkaaseen ulkoiluverkostoon, jossa törmäät myös pyöräilijöihin ja talvisin latuylityksiin. Lupauksista, sulkemisista ja virallisista reittitiedoista kannattaa aloittaa Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa(1). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa, miten siniset merkkitikut ja risteysopasteet ohjaavat järven rantaa pitkin Karilaa kohti, mistä alkaa liki neljän kilometrin nousu, joka jyrkkenee selvästi juuri ennen tunturirajan tuntumaa, sekä miten tunturin laella tuuli ja lumet voivat vaikeuttaa kulkua talvella(2). In the Woods, Dear tiivistää eron lyhyeen Karila–huippu–paluu -päiväretkeen ja koko kierrokseen, ja kertoo tuulen pieksämästä männystä, penkistä ja ruskeasta kansallispuistokyltistä huipulla(3). Äkäslompolon päästä reitin varrella ovat muun muassa Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni, ennen kuin linja kurvailee kohti Navettagalleria Karilan hiihtomaa; monet jättävät auton Karilaan lyhyemmälle huiputukselle, ja pidempi kierros kulkee myös Lapland Hotels Äkäshotelli / Pirtukirkko -alueen ohitse myöhemmin. Noin 8,3 kilometrin kohdalla avautuu Kotamajan palveluryhmä: Kotamaja latukahvila, Kotamaja kota ja Kotamaja kuivakäymälä. Matkalla Missä Milloinkin muistelee syysretkellä keittolounasta ja leivoksia kahvilassa(4). Kävelystä ja elämästä kulki juhannusviikolla myötäpäivään Karilasta, huilasi navakan tuulen pieksemässä männyn katveessa melkein huipulla ja huomasi, että vanhat pitkospuita on osin korvattu leveämmällä soralla suon ylityksissä(5). Kotamajan jälkeen kierros kulkee Hangaskuru puolikodan ja Hangaskuru kuivakäymälän ohi noin 11 kilometrin kohdalla; laavu ja kuivakäymälä sopivat taukopaikaksi ennen Tahkokurua. Noin 12,6 kilometrin kohdalla pääset lähelle Tahkokuru tulentekopaikkaa, Tahkokuru kota ja Tahkokuru kuivakäymälää, lievästi sivussa päälinjasta mutta helposti poikettavissa. Myöhempi osuus laskeutuu metsäteitä ja suoreunuksia kohti Kesänkijärven pysäköintialueita ja palaa Äkäshotellin kuntosalin suuntaan järven rantaan. Sama käytävä limittyy paikoin Ylläs–Levi kesäreitin ja Ylläs–Levi maastopyöräilyreitin kanssa; kevyitä fillareita ja hiihtolatuja kannattaa väistää, ja Pallas-Ylläs Outdoors muistuttaa useista latuylityksistä(2)(5). Matkalla Missä Milloinkin kokee kierroksen rauhallisena patikoijalle, vaikka se sopii myös pyörille(4). Lappi on laaja tunturialue pohjoisessa. Kolari on Äkäslompolon kotikunta. Kodan ja nuotioiden käyttöön kannattaa tutustua erikseen sivuillamme: Kotamaja latukahvila, Hangaskuru puolikota ja Tahkokuru kota.

Ylläs kesäretkeilyreitit kansallispuiston ulkopuolella on noin 84,5 kilometrin mittainen merkitty kesäinen vaellusyhteys Ylläksen tunturimaastossa Kolarissa, Lapissa: se kulkee Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ulkopuolisilla mailla mutta hyödyntää samaa palveluverkostoa. Kotikunta on Kolari; Lappi on tunnettu laajoista tunturimaisemistaan. Metsähallitus kuvaa tämän kokonaisuuden virallisena kesäretkeilyreittinä Luontoon.fi:ssä(1). Käytännön vinkkejä, retkietikettiä ja esimerkkejä lyhyemmistä lenkeistä (kuten Tuomikurun kierroksesta Kellokkaan suunnalla) löytyy Ylläs.fi:n patikointi- ja retkeilyartikkelista(2). Reitti kulkee yhtenäisesti Tunturijärven rantaosuuksilta kohti Äkäslompoloa ja edelleen Yllästunturin luontokeskus Kellokkaan sekä Ylläsjärvelle; taukopaikat on sijoitettu usean päivän vaellusta ajatellen. Noin 10 kilometrin kohdalla ovat Tunturijärven tulentekopaikka, Tunturijärvi kota ja Tunturijärven laavun uusi kuivakäymälä. Äkäslompolossa reitti kulkee muun muassa Äkäslompolon lintutornin ja Äkäslompolon uimarannan tuntumassa. Kellokkaan luontokeskuksella on pysäköintiä ja palveluja; lähellä ovat Kellokas uusi kota, Ylläs Ski Resort Äkäslompolo -alueen laavu ja Varkaankurun taukopaikat Varkaankurun kodan ja nuotiopaikan kanssa. Taipaleita-blogi Varkaankurunpolun retkestä täsmentää pitkospuiden ja tahdin kurussa(3). Ylläsjärvellä taukoja tarjoavat Aurinkotupa laavu, Tuomikurun kota ja Tuomikurun tulentekopaikka, Kahvikeitaan laavu, Ylläsjärvi laavu sekä Ylläsjärven uimaranta; loppupäässä on Ylläslompolon lintutorni. Maisemat ovat monipäiväisille vaeltajille ja päiväretkeilijöille yhtä houkuttelevat. Risteyskohtissa käytetään ruskeita viittoja, joissa on kävijän kuva; tärkeimmät kävely-yhteydet on merkitty lisäksi vihreillä viitoilla(2). Ylläksen ylläpidettyä reittiverkostoa käyttäviltä odotetaan reittimaksun maksamista, jolla rahoitetaan muun muassa kunnossapitoa eri vuodenaikoina(4). Sää tunturissa voi muuttua kesälläkin nopeasti; pakkaa mukaan tuulenpitävä kerros ja riittävästi vettä pitkille osuille.

Tunturit näköalapaikan esteetön reitti on erittäin lyhyt, noin sata metriä pitkä lenkki Yllästunturin luontokeskus Kellokkaan pihapiirissä Kolarissa, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston retkeilyverkoston laidalla. Lappi tarjoaa tähän väliin kevyen ja esteettömän tunturikosketuksen ilman pitkää vaellusta. Aukioloajat, näyttelyt ja ajankohtaiset neuvonta-asiat kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n luontokeskussivulta(1). Ylläs.fi kuvaa reitin yhdeksi helpoimmista esteettömistä poluistaan: leveä reitti suon laitaan, josta näkyy Kesänki- ja Yllästunturimaisemat, ja ehdottaa kierroksen yhdistämistä luontokeskuksen sisänäyttelyihin(2). Visit Finland tiivistää, että Kellokas on esteetön ja lapsiperheille sopiva lähtöpaikka ennen pihaan ja merkityille reiteille siirtymistä(3). Lähtö on Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialueen vieressä. Ulkolenkki on tasainen ja tarkoitettu pyörätuoleille, rollaattoreille ja lastenrattaaille; Ylläs.fi neuvoo silti lähtemään ainakin ensimmäisellä kerralla avustajan kanssa, koska lyhyet ramppiosuudet tai kaltevuudet voivat olla yksin liikuttaessa yllättävän työläitä(2). Kellokas uusi kota on piha-alueen tuntumassa taukopaikkana. Samasta pisteestä voi jatkaa pidemmälle merkityille poluille: Varkaankurunpolku jatkuu kävelijöille samaan suuntaan laajempaan verkostoon, ja Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti kulkee pyöräilijöille saman luontokeskuspiirin kautta, kun kaivaa pidempää maastolenkkiä. Kellokkaalla Metsähallitus esittelee maksutonta Meän elämää -näyttelyä, vaihtuvia taidenäyttelyitä ja Savottamuseota—käypä ennen tai jälkeen lyhyen ulkolenkin(1)(3). Kahvila ja myymälä täydentävät kartta- ja matkamuistopalvelut. Tarkista Luontoon.fi:stä juhlapyhien ja sesonkien poikkeavat aukioloajat ennen matkaa.

Tuomikurun kierros on noin 5,9 km pituinen patikka Kolarissa Lapissa Ylläsjärven puolen hiihtokeskuksen luona Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Kolari on isäntäkunta Ylläksen matkailukylien takana, ja tämä reitti nousee Ylläksen luoteisrinteelle ja palaa Tuomikurun lehtomaiseman kautta takaisin palvelujen ääreen. Ajantasaiset kartat, puiston säännöt ja virallinen kuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Tuomikurun kierros -sivulta(1). Ylläs.fi esittelee reitin hieman yli kuuden kilometrin ja noin kahden tunnin perheystävällisenä, keskivaativana kierroksena: ylämäkeen kulkee leveä ja helppo polku kodalle, mutta puron varren laskeutuminen lehtoon on kapeampi ja pomppuisempi(2). Luontopolkumies tiivistää kokemuksen Retkipaikassa: sorastettu alkutaival voi kohdata maastopyöräilijöitä, ylempänä vahvistavat reittiä oranssipäiset tolpat ja vihreät nuolimerkinnät; opastaulut kertovat eläimistä ja esimerkiksi lieveuomista Ylläksen rinteillä(3). Korkein kohta on noin 407 metriä hieman ennen Tuomikuru kotaa; kirkkaalla säällä avautuva näkymä Ylläsjärvelle ja etelään itään on näyttävä, ja kaukaa voi erottaa Aakenustunturin(3). Lähtöalueen tuntumassa kulkee Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu. Varsinainen nousu jatkuu Kahvikeitaan laavun kautta kohti Tuomikuru kotaa ja Tuomikurun tulentekopaika, jossa voi pitää tauon tulipaikan ja itäisen maiseman ääressä(2)(3). Kodan vieressä on kuivakäymälä. Paluuosuus seuraa Tuomikurua vehreässä lehdossa ritiläpituksin ja siltojen yli; Retkipaikka kuvailee mielenkiintoista ritiläsiltaa ojan yli ennen kuin polku levenee taas(3). Loppua kohden reitti kulkee Latukahvila Kahvikeidaan ja Kahvikeitaan laavun ohi sekä Lappi Hotels Saagan rakennusten sivuita takaisin hisseille(2)(3). Vihreästi merkitty reitti jakaa alkumetrit Kesäretkeilyreitti Yllästunturin huipulle -reitin kanssa kohti kesäistä huippupolkua, ja alarinteillä Ylläs–Levi maastopyöräilyreitti käyttää samaa väylää, joten katse kannattaa pitää ympärillä(3). Youtube Shorts -video nimeltä Tuomikurun kierros tarjoaa nopean kuvakatsauksen samaan kansallispuiston kierrokseen.

Ylläksen historiapolku, vaativa esteetön reitti, on lyhyt, noin 0,6 kilometrin lenkki Yllästunturin huipulla Kolarissa, Lapissa. Metsähallitus luokittelee sen Luontoon.fi-palvelussa vaativaksi esteettömäksi reitiksi Pallas-Yllästunturin retkeilyalueella(1). Huipulle noustaan kesäkaudella gondolihissillä Ylläs Ski Resort Ylläsjärveltä; Ylläs.fi kertoo, että gondoli seuraa Bike Parkin aukioloaikoja ja että huipun Historiapolku on kuljettavissa pyörätuolilla, mutta kivet voivat tehdä kulusta osittain vaativan, joten avustajan mukaan ottaminen on suositeltavaa(2)(5). Kirkkaalla säällä näkymä yltää laajalle Ylläksen maisemaan ja parhaimmillaan kauas Pallastuntureille(2). Tämä on huipun tulkintapolku, ei pitkä erämaavaellus: siihen voi yhdistää samat kesäiset tunturiyhteydet Ylläsjärven puolella—esimerkiksi merkityn Kesäretkeilyreitti Yllästunturin huipulle -reitin ja laajemman Ylläksen kesäretkeilyreitistön kansallispuiston ulkopuolella, jotka käyttävät samaa ulkoilu- ja laskettelualueen palvelurakennetta(3). Alueen reittimerkinnät perustuvat risteyksiin asetettuihin ruskeisiin opasteisiin ja parhailla reiteillä vihreisiin kävijäikoneisiin(3). Talvella gondolin ala- ja yläasemat voivat jäädä lumen peittoon, jolloin liikkuminen on hankalaa; käytännössä tämä esteetön huippulenkki on kesäkauden kohde(2). Ensikertalaisille esteettömille reiteille Ylläs.fi suosittelee avustajaa myös lomakohteen jyrkempien ramppien vuoksi(2).

Reitti on noin 19,6 km:n mittainen päästä päähän -yhteys Ylläksen Äkäslompolo–Ylläsjärvi -ulkoilualueella Kolarissa, Lapissa. Luontoon.fi kokoaa numeroidut Ylläksen kesäretkeilyreitit, jotka kulkevat kansallispuiston jyrkemmän suojelun reunamilla ja muualla ylläpidetyllä reitistöllä; katso Metsähallituksen ajantasaiset tiedot ennen lähtöä(1). Visit Ylläs kuvaa käytännönläheisesti järvikierroksia ja kurukohteita, joihin tämä pitkä yhteys törmää, ja kartta.yllas.fi -palvelusta löytyvät pysäköinnit sekä reittikokoelmat(2). Tyypillisesti lähtö on Ylläs Ski Resort Äkäslompolon liepeillä, heti Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavun jälkeen, ja noin 2 kilometrin kohdalla ollaan Kellokkaan palvelualueella: Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Kellokas uusi kota ja Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialue. Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota tulee vastaan hieman myöhemmin. Noin 6–6,1 kilometrin kohdalla reitti kulkee Varkaankurun taukopaikkojen kautta: Varkaankuru tulentekopaikka, Varkaankurun kota ja Varkaankuru kuivakäymälä ovat vierekkäin—sama maisema, jota lyhyempi Varkaankurunpolku kiertää Luontokeskus Kellokkaalta. Visit Ylläs muistuttaa, että koko Varkaankurun rajoitusvyöhykkeellä saa liikkua 1.5.–30.11. vain merkittyä reittiä pitkin eikä telttailla reittien ulkopuolella(2). Noin 12,3 kilometrin jälkeen avautuu Kesänkijärven itäranta: Kesänkijärvi itä esteetön laituri, sitten Kesänkijärven uusi kota ja Kesänkijärven laavu. Sama järvi kiertyy lyhyempänä Kesänkijärven kierroksena Sahatien pysäköinnistä; Retkipaikka kuvaa pohjoisrantaa leveänä, sorastettuna kävelyosuutena ja Varkaanojan siltoja pitkin ennen pitkää pitkososuutta Hormistonjängällä(4). Tuomikuru kota, Tuomikurun tulentekopaikka ja Tuomikuru kuivakäymälä noin 14 kilometrin kohdalla sijoittuvat Tuomikurun näköalojen ja lehtomäen reunoille. Loppuosuus kulkee Ylläsjärven palvelukeskittymää kohti: Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata, Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu ja Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi sekä Kahvikeitaan laavu löytyvät loppupäästä, jolloin Kahvikeitaan tai Kahvikeitaan laavu sopivat pitkän päivän päätteeksi. Alue kytkeytyy maastossa Kesäretkeilyreitti 2 -reittiin, Ylläs–Levi kesäreittiin ja Luontokeskus-Tunturijärvi-Ylläs Ski Resort, Ylläsjärvi -kesäreittiin—merkinnät ja opasteet jatkuvat muissa verkostoissa(1). Kesäkävelyreittien risteyksiin tulee ruskeita viittoja kävijäkuvalla ja vilkkaammilla päiväretkillä myös vihreitä opasteita(3). Tunturisää muuttuu nopeasti; varaa tuulitakki mukaan (3).

Kahvikeitaan kierroksen sopivuudesta lapsiperheille, parkkeerauksesta Ylläs Ski Resort Ylläsjärvelle ja jatkomahdollisuuksista Ojanlatvan suuntaan löydät koostetusti Visit Ylläksen perheen pyöräilyoppaasta(1). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa samasta yhteysvälstä helppona, metsäsuojassa kulkevana talvipolkuversiona: merkintöjä, kolme latuylitystä, lumikenkäilijöitä ja kävelijöitä, joille polku tamppautuu, sekä mahdollisuutta moottorikelkkaliikenteeseen erämaakahvilahankeen työmaakuljetuksina(2). Kahvikeitaan kesäreitti on noin 3,8 kilometriä meidän kartalla Ylläs Ski Resort Ylläsjärveltä Kahvikeitaan laavulle Kolarissa, Lapissa. Reitti kulkee leveää, helppokulkuista ulkoilureittipohjaa pitkin havumetsässä kohti laavua ja Kahvikeitaan palvelupistettä. Matka sopii lyhyeksi metsäretkeksi ilman jyrkkiä nousuja. Visit Ylläs esittelee perhekierroksen mittana vajaan neljän kilometrin ja kertoo, että paluumatkalla voi valita hieman alempaa, Tunturipalon seudulta kulkevan vaihtoehdon(1). Hiihtokeskuksen reunassa näkyvät muun muassa Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu, gr8 Ylläs Bowling, Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata sekä Lapland Hotels Saagan kylpylä ja kuntosali – tarkemmat tiedot kannattaa lukea kunkin kohteen omalta sivultamme. Noin 3,8 kilometrin kohdalla tulee Kahvikeitaan laavu. Kun Latukahvila Kahvikeidas on auki, pihalla oleva laavu voi olla käytössä kahvilan yhteydessä; muulloin taukopaikkana on edelleen metsälaavu tulentekosääntöjä noudattaen(1)(3). Pallas-Ylläs Outdoors mainitsee laavun yritysomistuksen ja mahdollisuuden maksaa käytöstä kännykällä(2). Jos jaksaa jatkaa, Visit Ylläs ehdottaa reilun kilometrin lisälenkkiä suuntaansa kohti Ojanlatva päivätupaa ja Ojanlatva uusi laavua omien eväiden äärelle; osuus kulkee Pallas-Yllästunturin erämaisten suoalueiden laitamilla(1). Pidemmästä kierroksesta, joka nappaa saman laavun mukaan keskuksen lähistöltä, löydät myös Tuomikurun kierroksen. Seikkailujen helmiä -blogissa vuodelta 2017 kuvataan lumikenkäretki samaan laavuun: leveä polku ja selkeät merkinnät tuntuvat yhä käyttökelpoiselta vihjeeltä perheiden kannalta, vaikka teksti on talvisesta kulkemisesta(4). YouTube-haku ei tässä tutkimuksessa tuottanut lyhyttä, yksiselitteisesti tähän kesäreittiin rajattua esittelyvideota; suunnitteluun kannattaa turvautua Visit Ylläksen ohjeeseen ja Pallas-Ylläksen reittikuvaukseen(1)(2).