Kuusamo Kartta

Närängän sauna- ja liiteri on Metsähallituksen Näränkä-vuokratuvan pihapiirin saunarakennus ja liiteri Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Saunan ja liiterin käyttö kuuluu samaan kokonaisvaraukseen kuin päärakennus: ne ovat käytössä vain, kun Näränkä-vuokratupa on varattu koko ryhmälle Eraluvat.fi-palvelun kautta(1). Metsähallitus kuvaa pihapiirin niin, että varaajan käytössä ovat päärakennus, sauna ja kellari, ja pihalla on lisäksi muun muassa aitta, riihi, latoja, yhteinen tulentekopaikka, kuivakäymälä ja kaivo(1). Sauna on pihasauna, jossa on pesuhuone ja saunakamari(1). Juomavesi haetaan kesäisin pihan kaivosta tai lähteestä, tai vesi tuodaan mukana; kaivon vesi on todettu puhtaaksi mutta rautapitoiseksi, ja sateiden jälkeen Metsähallitus kehottää välttämään kaivoveden käyttöä juomavetenä(1). Vaaranpolku kulkee tilan kautta, ja päiväretkeilijät voivat käyttää pihan yleistä tulentekopaikkaa ja reittejä kunnioittaen yksityisiä rakennuksia(1). Tarkemmat kohdekuvaukset, saapumisohjeet ja käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(2). Kuusamon kunnan yleiset yhteystiedot ovat Kuusamon kaupungin verkkosivuilla(3).

Kivilampin laavu sijaitsee Ruka-Kuusamossa moottorikelkka-, pyöräily- ja hiihtoreittien läheisyydessä, Kivilampin lammen vieressä.

Autiotupa Siilastupa on maksuton autiotupa Kitkajoen etelärannalla Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus huolehtii puistosta, ja Luontoon.fi(1) kokoaa ajantasaiset tiedot luontokohteesta ja palveluista. Tupa on perinteinen autiotupa: puulämmitys, yhteinen polttopuu ja makuupaikkoja pienelle ryhmälle; tupaa lähellä on tulentekopaikkoja ja käymäläpalvelut tyypilliseen tapaan vilkkaan vaellusreitin varrella. Pieni karhunkierros kulkee täältä Jyrävän kuohujen ohi; Karhunkierros.fi(2) kuvaa reitin kokonaisuuden Basecampista Myllykosken, Kallioportin ja Harrisuvannon kautta takaisin. Kartallamme sama alue linkittyy reitteihin Pieni karhunkierros, Kitkajoen koskimelontareitti ja Koskenlaskijoiden polku. Lähellä ovat muun muassa Siilastuvan tulentekopaikka, Jyrävä taukokatos ja Siilastuvan taukokatos; hieman kauempana reitillä ovat Pyöreälampi laituri ja Pyöreälampi tulentekopaikka. Kenraali Siilasvuon rakennuttama tupa on talvisodan aikakaudelta ja yksi reitin vanhimpia majoja; rakennus mainitaan usein pohjoisen rakennusperinnön yhteydessä. Sesongin sesonkiaikoina väkeä riittää: Pieni karhunkierros on Suomen vilkkaimpia päiväreittejä, joten oma teltta kannattaa ottaa mukaan, jos tarvitset varman yöpaikan.

Vuosselin kota Rokovankallio on Kuusamon kaupungin(1) ylläpitämä maksuton kota Rokovankallion luona Vuosselin ulkoilureitti(2) -reitillä, noin 11,8 km pitkällä ympärivuotisella ulkoilureitillä Rukan itäpuolella Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusamon kaupunki(1) luokittelee taukopaikan Rukan lähialueen reittien varrelle yhdessä muiden kotien ja tulipaikkojen kanssa. Vuosselin ulkoilureitti(2) -hankkeen kuvaus esittää reitin monikäyttöiseksi ulkoiluksi Vuosselijärven, Uuttusuon ja Rokovan alueella; tällä kohdalla kaupunki ylläpitää kotaa ja sen tulipaikkoja. Kuusamon kaupunki(1) muistuttaa, että kodat eivät ole tarkoitettu yöpymiseen eivätkä jatkuvaan tulenpitoon, koska niissä ei ole siihen tarkoitukseen varustettuja piippuja ja palovaroittimia; ne ovat väliaikaisia suojia lyhyempää tulenpitoa varten. Talvella reitillä on muun muassa hiihtoa ja fatbike-pyöräilyä, kesällä kävelyä, juoksua ja pyöräilyä; Kuusamon kaupungin tiedote(3) kertoo yhteiskäytöstä ja siitä, että koiran ulkoilutus on kesällä sallittu mutta talvella kielletty. Koukkulampi-Rokova Moottorikelkkaura kulkee alueella tietokannassamme. Tietueessamme kylä on Rukatunturi.

Närängän erämaatilan vuokratupa on Närängän erämaatilan päärakennus Etelä-Kuusamon Närängän luonnonmetsissä. Koko tupa vuokrataan kerrallaan yhdelle ryhmälle ja varaukset tehdään Eräluvat.fi-palvelun kautta(1). Metsähallitus esittelee pihapiiriä luonto- ja perinnekohteena: ympäröivää luontoa ja suojelualueita sekä kuusamolaista talonpoikaiselämää; tilalla neuvotaan myös alueella liikkuvia retkeilijöitä. Päärakennuksessa on kolme huonetta ja yläkerran avoin tila, puu- ja kaasukeittiö, pihasaunarakennus, kuivakäymälä, kesäisin kaivovesi ja lähde lähellä, kaasuvalaistus eikä verkkosähköä—otsalamppu kannattaa pakata mukaan. Pihapiiri on retkeilijöiden käytössä ympäri vuoden, mutta vuokrattava päärakennus on tarjolla vain sulan maan aikana eikä talvella. Härmässä, Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla, kohde on samassa ympäristössä kuin Närängän tulipaikka, Närängän kaivo ja Närängän sauna- ja liiteri, ja Vaaranpolku(5) kulkee Suojärven pysäköintialueelta tilan kautta. Visit Kuusamo(3) kokoaa alueen matkailuvinkkejä, ja Kuusamon kaupungin tiedot löytyvät Kuusamon kaupungin sivuilta(4).

Lohipyörteen puolikota Kuusinkijoki on maksuton puolikota Kuusinkijoella Lohipyörteen vuorottelukalastuspaikalla Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusamon kaupunki(1) luettelee Lohipyörteen joen nimetyistä kalapaikoista ja kertoo kalastuskauden, lupavaihtoehdot sekä voimassa olevat koukku- ja palautussäännöt Kuusinkijoen kalastussivullaan. Joki on noin 16 km pitkä ja pääasiallista kalastusaluetta on noin 10 km; kaupunki kuvaa, että metsätiet kulkevat joen molemmin puolin, mikä helpottaa kalapaikoille siirtymistä. Kansallisissa kalastuskohteiden kuvauksissa(2) joelle on mainittu useita tulipaikkoja, kota-rakenteita, jätepisteitä ja telttapaikkoja osana palveluvarustusta. Samassa jokiosuudessa tietokannassamme ovat hieman ylävirtaan Takkupyörteen puolikota Kuusinkijoki ja alavirtaan Raatehampaan laavu Kuusinkijoki, joten päiväretken voi kytkeä useampaan taukopaikkaan joen vartta kävellen. Taukopaikan käyttö on ilmainen; kalastus vaatii aina voimassa olevan kohdeluvan ja useimmilta täysi-ikäisiltä myös valtion kalastonhoitomaksun Kuusamon kaupungin(1) ohjeiden mukaisesti.

Porontimajoen päivätupa on Porontimajoen myllytupa, vanha myllyrakennus Porontimajoen varrella samassa pihapiirissä Porontimajoen autiotupien kanssa Karhunkierroksella Virkkulassa Kuusamossa. Metsähallitus kuvaa rakennuksen ja taukopaikan Luontoon.fi:ssä(1). Käyttö on maksutonta eikä vaadi varausta, samoin kuin Karhunkierroksen kymmenen maksutonta autio- ja päivätupaa kokonaisuudessaan(2). Juuma–Ruka-välillä Wikipedia:n Karhunkierros-artikkeli(2) mainitsee noin neljän kilometrin matkan Purosuon laavulta Porontimajoelle. Samassa pihassa ovat tietokannassamme Porontimajoen laavu ja Porontimajoen keittokatos, ja Karhunkierros Kuusamo -osuus kulkee taukopaikan kautta. Karhuntassu(3) kertoo Karhunkierroksen kulkevan kylän alueen läpi ja Ruka–Valtavaaran luonnonhoitometsän olevan lähellä. Jotoksen tallaaja -blogissa(4) kuvataan kaksi pientä tupaa vierekkäin, puro toisen alla, puulämmitys, ulkokeittiö, laavu ja tulipaikka, halkovaja ja noin neljän hengen nukkumistila kummassakin. Polttopuista, jätteistä ja tulisäännöistä: Luontoon.fi(1).

Vajjeuksen puolikota Kuusinkijoki on maksuton puolikota Kuusinkijoella Vajjeuksen vuorottelukalastuspaikalla Kuusamossa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusamon kaupunki(1) julkaisee Kuusinkijoen kalastuskauden, joen pituuden, metsätieyhteydet joen molemmin puolin sekä voimassa olevat koukku- ja palautussäännöt kalapaikkakohtaiselle kalastukselle. Kuusinki.com(2) kuvaa Vajjeuksen aluetta reilun kilometrin mittaiseksi jatkona rauhoitusalueen jälkeen, harjuksen pääkohteena, ja ohjeistaa pysäköimään ylävirrasta päin Paljakantietä tultaessa toiselle soramontulle noin kolmen kilometrin päähän Suorajärven tienhaarasta; samalta kohdalta löytyy nuotiopaikka. kansallisissa kalastuskohteiden kuvauksissa(3) joelle on koottu tulipaikkoja, kota-rakenteita, jätepisteitä ja telttapaikkoja osana laajempaa palveluvarustusta. Taukopaikan käyttö on ilmainen; kalastus vaatii aina voimassa olevan kohdeluvan ja useimmilta täysi-ikäisiltä myös valtion kalastonhoitomaksun Kuusamon kaupungin(1) ohjeiden mukaisesti.

Saunaniemen laavu Kuusinkijoki on Kuusamon kaupunki(1) ylläpitämä maksuton laavu Kuusinkijoella Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Joki on tunnettu taimenvirtavesi; Kuusamon kaupunki(1) luettelee Saunaniemen kalapaikkojen joukossa Kuusinkijoen esittelyssään ja kertoo kauden ja säännöt samalla sivulla. Kuusinki.com(2) kuvaa jokea osaa osalta: Saunaniemi sijoittuu alajuoksun osuudelle ja maininta koskee etelärannan honkalaavua tämän uoman kohdalla; samaa alajuoksun Saunavaaran tien pääseudulla on retkeilijöiden käyttämä pysäköinti- ja leirialue tulipaikoineen, kota- tai honkalaavutyyppisine suojineen, puuceineen ja telttapaikoineen(2)(3). Lähellä samassa jokikäytävässä ovat muun muassa Saunavaaran puolikota Kuusinkijoki, Raatehampaan laavu Kuusinkijoki, Saunavaarantien tulentekopaikka Kuusinkijoki ja Palaneen mutkan tulentekopaikka. Laavulla taukoilu ei korvaa kalastuslupaa: kalastajien on noudatettava Fishing.fi(3)-sivun ja Kuusamon kaupunki(1) kuvaamia lupa- ja sääntötietoja.

Juhannuskallion päiväreitti on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,3 km, Kuusamossa Rukan hiihtokeskuksen kupeessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Reitti sijaitsee Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Viralliset reitti- ja aluetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juhannuskallion päiväreitti -sivulta(1). Reitti lähtee Juhannuskalliontie-tien päästä Juhannuskallion parkkipaikalta. Muutaman minuutin nousun jälkeen avautuu kallioinen lahti, jolta on näkymät metsä- ja tunturimaisemaan, ja yleensä palataan samaa polkua takaisin. Kallion korkein kohta on noin 469 metriä merenpinnan yläpuolella(3). Selkeällä säällä näkymät voivat kantaa kauas(3). Reitti sopii hyvin yhdistettäväksi Rukan laajaan ulkoiluverkostoon: sama parkkipaikka palvelee Rukan maisemareittiä ja Rukan kierrosta, ja saman tien päässä ovat myös Rukan esteetön reitti ja Kivilammen lenkki. Saaruan kuntorata kulkee myöhemmin lenkillään tämänkin parkkialueen kautta. Pidemmälle metsäreissulle Pyhän jyssäys jatkuu lähistöllä kohti Pyhävaaran kotaa, ja Pyhän jyssäys maastopyöräilyreitti on saman reitin pyöräilyversio. Nimi viittaa juhannukseen, ja kallolla on perinteisesti vietetty juhannusjuhliin liittyviä kokoontumisia(3). Elina kuvaa ajoreittiä ja lähtöpaikkaa sivustolla elinanmatkalaukussa(3): Rukakeskuksesta liikenneympyrän kautta Itä-Rukaa kohti ja jyrkkää Juhannuskalliontietä sen päähän; polku lähtee Juhannuskallio-kyltin luota Juhannuskallion parkkipaikan toiselta puolelta. Seita-valokuvablogin teksti muistuttaa, että polku on paikoin kivinen ja jyrkkä toisin kuin lähellä oleva leveä esteetön laen lenkki, joten reitti ei sovellu kaikille, mutta talvisin kallio on suosittu lumikenkäkohde, kun valmiita uria on käytössä(4). Metsähallitus rajoittaa 1.4.–15.8. ihmisten liikkumista osassa Juhannuskallion aluetta muuttohaukan pesimärauhan vuoksi. Rajoitusajanakin pääsee kiipeämään mäelle merkittyä opastettua retkeilyreittiä, mutta jyrkänteen lähialueella ja kallion rinteellä liikkuminen on kielletty rajoitusalueen ulkopuolelle(2). Metsähallitus on pyytänyt retkeilijöitä noudattamaan uusia opasteita ja maastoon merkittyjä rajoitusrajoja(2). Pesimäkauden jälkeen, kesän loppupuolella, laajempi liikkuminen voi jälleen olla sallittua järjestyssääntöjen mukaan(2).

Vaaranpolku on noin 3,3 kilometrin rengasreitti Kuusamossa. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, ja reitti kulkee Metsähallituksen Närängän luonnonmetsissä kohti Närängän erämaatilaa ja kahta avokallion näköalapaikkaa. Kuusamo kuuluu vanhan metsän ja rimpien välimaastoon lähellä itärajaa, ja tämä lenkki antaa tiiviin maistelun alueesta. Kartat, vaikeusluokitus ja voimassa olevat käyttösäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Vaaranpolku-sivulta(1). Taipaleita-blogin kävelykuvaus kannattaa lukea, jos haluaa erotella sorapohjaisen lähestymisen juurikkois-kivikkoisista kallio-osuuksista, nähdä miten oranssit maalimerkinnät toistuvat metsässä ja miten rengas palaa Suojärven tulipaikan kautta(2). Retkipaikan Tiina Nivan teksti kertoo tarkemmin, mitä Närängän erämaatilan vuokratuvan vuokrapaketti sisältää: päärakennus, sauna, kaivo, maakellari ja pellonreunassa oleva nuotiopaikka ryhmäruokailuun—hyödyllinen tausta vaikka kulkisit vain päiväreissulla pihaalueen läpi(3). Suojärven parkkipaikalta reitti nousee ensin soralla vahvistettua käytävää vanhempaan kuusikkoon, minkä jälkeen luonne muuttuu: kosteammat kohdat ovat pitkospuiden varassa, ja Kirkkokallion sekä Yheksänsylenkallen ympärillä polku muuttuu juurakkoiseksi ja paikoin kivikkoiseksi; Taipaleita viittaa samaan vaativaan luokitukseen kuin Luontoon.fi korkeuserojen vuoksi(2). Noin 0,4 kilometrin kohdalla Suojärven tulipaikka sopii alkutaipaleen tauoksi; Närängän sauna- ja liiteri, Närängän kaivo, Närängän tulipaikka ja Närängän erämaatilan vuokratupa sijoittuvat tilan pihapiiriin noin 2,7–2,8 kilometrin tienoille, ja rakennusten käyttö on sidottu Metsähallituksen varauskäytäntöön eikä satunnaiseen pihaan piipahtamiseen(1)(3). Kirkkokalliolta avautuu pitkät näkymät itäisten metsien suuntaan, ja matalampi Yheksänsylenkallio painottuu etelään ja länteen; selkeällä säällä näkötuvasta on erotettu rajalinjan torneja ja jopa Kuusamon vesitornia(2)(3). Taipaleita havannoisti Yheksänsylenkalliolta Hyöteikönsuon poikki kulkevan pitkospuusuoran, jota varten samassa verkossa kulkee Hyöteikönsuon reitti; Hyöteikön katselulava on nimenomaan tuolla yhteyspolulla(2)(5). Rengaskulman tuntumassa suojeltu karsikkopuu Niko kantaa vuosiluvun 1876 karhuperinteen mukaan(2). Retkiseikkailu luettelee tässä samaisessa Näränkä-kokonaisuudessa Hyöteikönsuon reitin noin 3,5 kilometrin suunnassa tämän noin kolmen kilometrin lenkin rinnalle(5). Reitti on merkitty viitoituksella ja oranssein maalimerkinnöin(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko osoittaisi varmasti tätä nimettyä polkua, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Könkään keino on noin 6,9 kilometriä pitkä vaellusosuus Oulangan luontokeskukselta kohti Merenojan suuntaa Oulangan kansallispuistossa. Kuusamo on tämän puolen kansallispuiston kotikunta, ja Pohjois-Pohjanmaa on maakunta, jossa sekä Kuusamo että Oulangan kansallispuisto sijaitsevat. Ajantasaiset säännöt, reittikohtaiset sulut ja laajempi reitistö luontokeskuksen ympärillä kannattaa tarkistaa Oulangan retkeily- ja ulkoiluosiosta Luontoon.fi-sivustolta(1). Lähtö on Oulangan luontokeskuksen kohdalla, ja Luontokeskus parkkialue palvelee autoilijoita. Luontokeskuksessa on luontevaa käyttää käymälöitä ja näyttelyitä, kysyä neuvoja ja syödä kausisäätöisesti ennen kävelyä. CAMICUVA ajoi osoitteeseen Liikasenvaarantie 132, 93900 Kuusamo poronkäristysaterialle ja jatkoi samasta portista suoraan Könkään keinolle(3). Ensimmäiset kilometrit kulkevat Hiiden hurmoksen luontokeskuksen päissä ja Kiutakönkään kohdalla hyvin lyhyen Könkään kuohu esteetön polku -haaran tuntumassa, jos haluat nopean koskimaiseman. Noin 4,3–4,7 kilometrin kohdalla tulevat Kiutakönkään taukokatos, Kiutaköngäs taukokatos, Kiutaköngäs taukokatoksen käymälä, Kiutakönkään esteetön tulipaikka ja Kiutaköngäs esteetön kuivakäymälä joen rannalla; Oulankajoki, Kiutakönkään vesillelaskupaikka on melojille. Kiutakönkään telttailualueen tulentekopaikka 1, Mataraniemen tulentekopaikka 1 ja Mataraniemi kompostikäymälä sijoittuvat samalle joen mutkalle ennen kuin polku vie mäntykankaille ja edelleen Merenoja kompostikäymälälle sekä Merenojan tulentekopaikalle noin seitsemän kilometrin hujakoilla. Retkipaikka kuvaa näkijöiden harvenemista Kiutaköngäs-päissä ja eväiden syömistä Merenojan nuotiopaikalla samalla kun Karhunkierroksen vaeltajat kulkivat isojen rinkkojen kanssa ohi(2). CAMICUVA vertaa rauhallisempaa Könkään keinoa seuraavan päivän jyrkkään Pienen karhunkierrokseen ja nostaa esiin Loseikon näköalapaikan jokimaisemalle(3). Erillisissä jutuissa mainitaan myös Ala-Kitkan paliskunnan poroerotusaitoja ja niihin liittyvää tornia—osa paikallista kulttuurimaisemaa retkipäivän varrella(2)(3). Melojat voivat kytkeä alun Melontareitti Savilampi – Oulangan luontokeskus -osuuteen, joka kulkee Savilammen kanoottirännin, Savilammen autiotuvan ja Taivalkönkään laitureiden kautta takaisin luontokeskuksen laituriin. Keskineljästä eteenpäin Melontareitti Mataraniemi - Jäkälämutka käyttää samoja kiutaköngäslähtöjä pitkiin jokipäiviin kohti Ansakämpän autiotupaa ja Jäkälämutkan puolikotaa, jos varusteet sallivat(1).

Värikallion kaarros on noin 7 kilometrin mittainen merkitty patikointireitti Hossan kansallispuistossa: se kulkee kangasmaaston ja harjumaiseman läpi Somerjärvelle, missä Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset avautuvat lähelle vedenpintaa. Metsähallituksen reittikuvaus on Luontoon.fi-sivulla(1), ja Visit Suomussalmi kertoo pysäköinnin ajolinjoja sekä Somerjärven taukopaikan palveluista(2). Kuusamo on lähin isompi kunta osoiterekisterissämme, ja Pohjois-Pohjanmaa on usein se maakunta, josta matka Hossaan suunnitellaan. Vajaan kilometrin sisällä alkupäästä ovat Värikallio taukokatos ulkotulipaikka ja Värikallio taukokatos, katoksinen keitto- ja taukopaikka järven äärellä, sekä läheinen Värikallio taukokatos käymälä kuivakäymälää varten. Polku kipuaa harjulle ja laskeutuu kosteikkoon pitkospuita ja portaita pitkin; Luontopolkumies kehuu rakenteiden kuntoa(4). Noin 1,3 kilometrin kohdilla Ala-Ölkyn laavu tarjoaa pitkän tauon Ala-Ölkyn suuntaan Somerjoen varrella AlaÖlkky laavu käymälän vieressä. Tämä on sama risteys, jossa Julman Ölkyn polku ja Julma-Ölkyn palvelupää kohtaavat, joten moni yhdistää tämän kierroksen lyhyempään Julma-Ölkyn retkeen(4). Somerojoki hete on somerolähde noin kahden kilometrin päässä lähdöstä. Somerjärven rantaosuuden kohokohtia ovat Lihapyörre laavu, Lihapyörre laituri ja Venelaituri Lihapyörre. Visit Suomussalmi mainitsee järven rannalla keittokatoksen, nuotiopaikan, liiterin ja kuivakäymälän(2). Keittokatokselta lyhyt sivuttaisvaihe johtaa teräksiselle kävelysillalle ja katselulavalle, josta punertavat kivikauden kuviot erottuvat muutaman metrin päähän; Visit Suomussalmi kertoo maalausten iäksi arviolta 3 500–4 500 vuotta(2). Unelmatrippi kuvaa laituria tukevaksi ja kuvioita ensin hämärinä, kunnes kolmiopäiset ihmishahmot ja tikunmalliset hirvihahmot alkavat erottua(3). Lihapyörreen pysäköintilaitumilla Lihapyörre p-paikan käymälä palvelee sekä Lihapyörre pysäköintialuetta että lähellä olevaa Lihapyörre linja-autopysäköintialuetta. Reitin alkupää on leveä, osin esteetön polku Lihapyörteen suvantomutkan ohi: sama nurkka yhdistää melontareitin JulmaÖlkky - Somer - Hossa vesiretkeilyreitti, lyhyen Lihapyörteen esteetön reitti -polun, patikointiyhteyden Kokalmus - Laukkujärvi sekä pyöräilyn Sininen saavutus -reitin. Luontopolkumies ehdottaa varata noin kolme tuntia evästaukoineen ruuhkaisempana syksynä ja kuvailee nousua taukopaikalta seuraavan mäen päälle reikin jyrkimmäksi(4).

Rytikönkään reissu on helppo, noin 5,1 kilometrin mittainen luontolenkki Oulangan kansallispuistossa Kuusamon puolella. Reitti esittelee niittylajistoa, Rytilammen ja Rytipuron pienen Rytiköngäs-porrasputouksen sekä kulkee osin samaa polkua kuin Karhunkierros. Ajantasaiset säännöt ja virallinen reittikuvaus ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Polku tunnettiin aiemmin nimellä Rytisuon luontopolku, ja edelleen numeroidut opastuspisteet sekä infotaululta ladattava esite korostavat luonto- ja paikallishistoriakohteita(2). Maasto vaihtelee metsäpoluista Rytisuo-tyyppisiin suomaisemiin ja pitkospuuosuuksiin; hyvin hoidetut pitkossuudet helpottavat lyhyttä sivupolkuhaarautumista kohti kyltillä merkittyä Rytiköngästä(3). Rytilammen ja avoimen Runsuniityn liepeillä kukkivat heinäkuussa muun muassa kullerot, ja Vaell.us kuvaa reitin tarkoitetun kesäkäyttöön talvikunnossapidon sijaan(2). Myöhäiskesällä ja syksyllä marjat ja sienet täydentävät monen retkeilypäivän sisältöä kansallispuiston sääntöjen rajoissa(2). Noin 3,8–4,1 kilometrin kohdilla lenkissä reitti kulkee Oulangan leirintäalueen palveluiden läpi: Leirintäalue P-alue autolle, kun leirialueen portti on auki, Oulangan leirintäalueen tulentekopaikat tauolle nuotion ääreen, Oulangan leirintäalue pihakeittiö yhteiskeittiörakennuksena, Leirintäalue puhdasvesikaivo juomavedelle ja Leirintäalue saunalaituri saunan laiturilla. Leirintäalueen parkkipaikalta myötäpäivään kiertäen Rytiköngäs jää lyhimmillään noin parin kolmen kilometrin päähän ennen sivupolun kääntymistä putouksen luo; sivupolku on kyltitetty puumerkein(3). Suomen vesiputoukset -sivusto kuvaa Rytiköngästä noin kaksimetristä porrasputousta Rytipuron varrella: se ei näy kaikilla vanhoilla retkikartoilla, mutta maastossa on oma opasteensa, polut voivat olla kosteita ja hyttyset runsaita, joten karkote ja tukevat jalkineet ovat paikallaan(3). Reitin varrelta mainitaan myös näkymiä lähelle Talvilampea(3). Kohde sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan alueelle Oulangan kansallispuistossa; Kuusamo on tyypillinen tukikohta bussiyhteyksineen ja majoituksineen, ja leirintäalueen ollessa suljettu aloitus siirtyy käytännössä Oulangan luontokeskuksen suuntaan pidempänä yhdistelmänä(2)(3). Leirinnästä melontareitit Melontareitti Savilampi – Oulangan luontokeskus ja Melontareitti Niitselys - Oulangan luontokeskus kulkevat vesillä Oulankajokea pitkin—hyvä muistaa, jos yhdistät patikointiin erillisen melontapäivän.

Viralliset reittitiedot ja luontokohde kansallispuistossa löytyvät Luontoon.fi:n Laukkujärven lenkki -sivulta(1). Visit Suomussalmi kokoaa ajoohjeet, parkkipaikat ja kunnan listaamat retkirakenteet reittiarkistoonsa(2). Laukkujärven lenkki on noin 9,8 kilometriä meidän kartalla yhtenä vaelluslinjana Hossan kansallispuistossa, pääosin Suomussalmen puolella, Laukkujärven autiotuvan seudulta Puukkojärven autiotuvalle. Talasjärven ja Puukkojärven rannat hallitsevat matkaa. Pohjois-Pohjanmaa kattaa sekä Kuusamon ja Rukan seudun portin pohjoiseen että etelämmän ajoreitin; Kuusamo on käytännöllinen tukikohta, jos haluaa yhdistää tämän päiväpatikan muuhun pohjoiseen ohjelmaan. Laukkujärven autiotuvan tulentekopaikan ja Laukkujärven autiotuvan luona jaetaan lähtötila Sininen saavutus -maastopyöräreitin kanssa. Noin 0,9 kilometrin kohdalla Umpi-Valkeinen pysäköintipaikka tarjoaa vaihtoehtoisen sisääntulon UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 1:n, UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 2:n, UmpiValkeinen tulentekopaikka nro 3:n ja UmpiValkeinen käymälän rykelmässä. Kattilalampi tulentekopaikka tulee harju–järvi -rytmissä kauemmas. Puolimatkaan tuntumassa on Puukkojärvi laavu ja Puukkojärvi laavu käymälä; Puukkojärvi autiotupa, Puukkojärvi autiotupa tulentekopaikka ja Puukkojärvi autiotupa käymälä muodostavat toisen päivä- ja yöpymisalueen järven rannalla. Hossalaislammit ja Invakäymälä Hossalaislammit, Hossalaislampi pysäköintipaikka, PieniHossalaislampi laituri ja Pieni-Hossalaislampi tulentekopaikka sopivat samaan kuvaan, jos käyttää Hossalaislammen parkkia. Suottavirta tulentekopaikka, Hakokosken laavu ja Hakokoski laavu käymälä jakavat nousuja kohti Suottajärveä, ja Suottajärvi tulentekopaikka ilmestyy loppupuolella ennen Puukkojärvi autiotupaa. Lähteet kuvaavat reittiä pääosin helppokulkuiseksi metsä- ja järviosuuksiksi, mutta myös jyrkempiä lyhyitä laskuja ja loppupuolen harjua voimakkaammalla korkeuserolla; merkinnät ovat sinisiä maalitäpliä(2)(3)(4). Matkalla Missä Milloinkin arvioi kierrokseen noin kolme tuntia ja suosittelee myötäpäivään kulkemista(3). Kävelystä ja elämästä mainitsee uudemman Laukunsalmen sillan Laukkujärven ja Talasjärven välillä, vanhan heinälato-ystävän polun varrella ja kesäiset hyttyset(4). Laukkujärvi autiotupa ja Puukkojärvi autiotupa -sivuiltamme löytyy tarkempaa tupatietoa.

Jyrävän ja Siilastuvan palveluiden suunnitteluun sekä Oulangan kansallispuiston ajankohtaisiin sääntöihin kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Pieni Karhunkierros -sivulta(1). Kuusamon kaupunki mainitsee Karhunkierroksen ja Pienen karhunkierroksen kesäisen vaellusvalikoimansa kärjessä ja ohjaa tarkempiin tietoihin kansallispuistoon(2). Karhunkierros.fi kuvaa noin 10 kilometrin päiväkierroksen Basecamp Oulangalta, vihreät puumerkit, levähdyspaikat Kitkajoen varrella ja Siilastuvan autiotuvan sekä nuotiopaikat Jyrävän kuohuissa(3). Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa laajoja erämaita ja jokimaisemia; Kuusamo toimii porttina Oulangan kansallispuistoon. Reitti sijaitsee Kuusamossa Kitkajoen etelärannalla Jyrävän kohdalla. Kartalla tämä osuus on vain noin 100 metriä: lyhyt kävelylinja, jossa koskimelojat ja koskenlaskuryhmät kiertävät könkään jalkaisin. Retkietappi kertoo Juuman lähtevillä retkillä, että Jyrävän ohi siirrytään kävellen ja tyhjä lautta lasketaan könkääseen, jolloin rannalta voi seurata veden voimaa(4)—käytännössä tämä on sama rannikkotarve, josta nimi Koskenlaskijoiden polku juontuu, sekä uittomiesten että nykyisten melojien ja laskijoiden polkuna. Vaikka karttaosuus on hyvin lyhyt, se on keskellä merkittävää retkeilykeskittymää. Autiotupa Siilastupa on Metsähallituksen vapaa autiotupa jyrkän portaikon juurella; lue varaustavoista, tuvatavasta ja polttopuusta lisää Siilastuvan omalta sivultamme. Jyrävä taukokatos ja Siilastuvan taukokatos tarjoavat kattoisuuden kuohujen äärellä, Siilastuvan tulentekopaikka ja Jyrävän pohjoispuolinen tulentekopaikka ovat merkittyjä nuotiopaikkoja (noudata kansallispuiston tulisäännöksiä), ja Siilastupa käymälä on kuivakäymälä tuvan lähellä—käytä näitä luontevasti taukona yhtenä kokonaisuutena. Kävelyreitti kytkeytyy suoraan Pienen karhunkierroksen vihreämerkkiseen päivärengasreittiin(3) ja on samaan maastoon piirtyvän Kitkajoen koskimelontareitin kävelyosuutta: vaeltajat ja melojat kohtaavat samat tulipaikat ja suojat joella eri kilometrinumeroin. Retkipaikka kuvaa Pieneltä karhunkierrokselta Jyrävän valtavuutta Siilastuvan terasseilta ja sesongin vilskettä, mikä sopii yhteen koskireittien rantaantumisen kanssa(5). Tarkista Luontoon.fi ja puiston tiedotteet ennen lähtöä mahdollisista tulirajoituksista, ruuhkahuomioista tai muista väliaikaisista ohjeista(1)(2).

Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä Oulangan kansallispuiston tunnetun vaellusreitin osuudesta löytyvät Luontoon.fi:n Karhunkierros-sivulta(1). Kuusamon kaupunki kertoo, että koko Karhunkierros on noin 82 kilometriä Hautajärveltä Myllykoskelle ja usein usean päivän vaellus, mutta reittiin voi tutustua myös lyhyemmissä päiväretkiosuuksissa; kaupunki muistuttaa, että Karhunkierroksella ja Pienellä Karhunkierroksella ei ole talvikunnossapitoa—tarkista sää ja kulkutilanne etukäteen(2). Karhunkierros.fi esittelee koko reitin pitkän matkan klassikkona Kuusamon ja Sallan joki- ja metsämaisemissa(4). Kartalla tämä kohde seuraa noin 15,6 kilometriä Kuusamon puolen kävelylinjaa yhtenä vaellusviivana. Kyseessä ei ole rengasreitti: kuljet merkittyä päärerrosta Konttaisen pysäköintialueelta metsän ja avovaaran kautta kohti Myllykosken–Porontimajoen seutua ja Puurosuo. Alussa Konttaisen kuhaus on erillinen lyhyt kierrospäiväreitti samalla pysäköinnillä ja opasteilla; In the Woods, Dear kuvaa Karhunkierroksen oranssia merkintää ja kuhauksen oranssi–vihreää merkintää sekä lähtöpaikan opasteita Virkkulantien varrella(3). Konttainen parkkipaikalta ensimmäinen selkeä taukopaikka päärannalla on Kumpuvaaran laavu muutaman kilometrin jälkeen. Porontimajoen varrella keskiosassa ovat Porontimajoen päivätupa, Porontimajoen laavu ja Porontimajoen keittokatos—päivätupa, laavu ja keittokatos ruokatauille. Myllykosken päivätupa sijoittuu samaan laajaan Myllykosken kokonaisuuteen, johon koko Karhunkierroksen eteläpää ankkuroituu, ja linkittyy Pienen karhunkierroksen reittiin, joka kulkee myös Myllykosken päivätuvan kautta omalla linjallaan. Puurosuon laavut, Karhunkierros tarjoavat lisää laavukapasiteettia avosuon ja metsän reunalla ennen tämän karttaosuuden päättymistä. Kitkajoen koskimelontareitti kulkee joissain kohdissa rinnalla jokimelontalinjaa—hyvä tietää, jos suunnittelet sekä vaellusta että melontaa. Koukkulampi–Viipus -moottorikelkkaura käyttää samaa Konttaisen pysäköintikeskusta kesävaeltajien kanssa—noudata erillisiä kausimerkintöjä. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan laajoista erämaista ja joista; Kuusamo on keskeinen portti alueen retkeilyyn. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla suojien yhteydessä; tarkista virallisilta sivuilta hygienia- ja reittihuomiot ennen pitkää retkeä(1)(2).

Kouvervaaran reitti on Kuusamon pohjoisosissa kulkeva nauhamainen kesäreitti, jonka pituus on noin 43,2 km Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti yhdistää Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin, Naatikkavaara–Kouvervaara -vaara-alueen ja Rukan Kesäjärven eteläpuolisen Tapiolanrannan suuntaan. Kuusamon kaupunki ylläpitää merkintöjä ja kuvaa reitin yhtenäiseksi nauhaksi, jossa on mukana noin 25 kilometriä soratieratsastusta ja noin 18 kilometriä metsäura- ja polkupyöräilyä; sama väylä palvelee myös patikointia ja polkujuoksua(1). Maastoon kiinnitetään punaisia maalimerkkejä muun opastuksen lisäksi(1). Kaupungin pyöräily-esittely luonnehtii reittiä vaativaksi maastopyöräilyläpijuoksuksi, jossa nousua kertyy likimain 436 metriä ja reitti päättyy Rukan suuntaan(2). Naatikkavaara–Kouvervaara -maastossa korkeuserot kasvavat paikoin jänteviksi; viranomainen edellyttää maastopyöräilyn perustaitoja ja suosittelemaan maastopyörää, vaikka pyörätyypin voi valita oman kokemuksen mukaan(1). Noin 10 kilometrin kohdalla Könkäänniemen kota osuu tienoohon ja tarjoaa kodan sekä nuotiopaikan ennen jyrkempiä nousuja. Kaupungin taukopaikkaselosteessa nimetyt tauot ovat Könkäänniemen tulipaikka, Kouvervaaran kota ja Kouverpuron laavu(1). Likimain 18 kilometrin kohdalla reitti kulkee Oivangin liikunta- ja leirikeskusalueen halki: Oivangin hiihtomaa, Nuorisokeskus Oivangin frisbeegolfrata, Oivangin tenniskenttä, Oivangin leirikeskuksen pallokenttä ja sisäliikuntasalit Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin pihapiirissä. Sama ryhmä liittyy merkittyyn Oivangin kuntorataan, jos kaipaat lyhyttä juoksulenkkiä samalla paikalla. Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki on mukana Welcome Cyclist -käytännössä ja tarjoaa turvallista pyöräsäilytystä sekä tarvittaessa pumpun ja perustyökalut matkaajille Kuusamon keskustan ja Rukan reittien välillä(3). Pohjoisempana reitti etenee metsäteitä ja vaaraterestoja ennen kuin Kouverpuron laavu ja Kouvervaaran kota antavat uuden suojasovituksen ennen järville painumista. Antti Luukkasen Andyn blogi kertoo pitkästä maastopyöräpäivästä samalla käytöllä: alkupään pitkospuut, avot näkymät Kouvervaaran selänteeltä, poroja ja teeriä matkalla sekä juurakkoinen suo-osuus, joka venytti liikkuvaksi jäänyttä aikaa kohti kuutta tuntia, kun sää ja oikotiet otettiin mukaan—käytännön vihje tankkaukseen(4). Jälki.fi -palvelussa julkaistu laajempi Ruka–Kouvervaara–Oivanki -yhteisöjälki varoittaa, että merkinnät voivat harventua Petäjäsuon tienoilla ja että Monnonkankaan tuntumassa suon ylitykset vaativat joskus oveluutta, vaikka kaupunki ylläpitää runkolinjaa(5). Jos tarvitset vuokrapyörän tai huollon Rukan suuntaan, Lapland Ruka ohjaa kyselyt kumppanivuokraamoihin ja Ruka.fi listaa toimipisteet verkossa(6)(7).

Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit ovat merkitty kesäkauden kokonaisuus Kuusamon Rukan ulkoilualueella Pohjois-Pohjanmaalla: yhtenäisen polkuverkoston pituus on noin 15,5 kilometriä, ja reitti kulkee muun muassa latupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla kylän ja tunturin välisellä vyöhykkeellä. Kuusamon kaupunki kuvaa laajempaa Rukan ympäristön pyöräreittien ryhmää, johon kuuluvat muun muassa Rukan kierros, Kalliolammen kierros, Rukan huipun reitti ja Kivilammen laavun kierros(1). Virallisen kuvauksen mukaan reitit ovat teknisesti helppoja, mutta korkeuserot lisäävät vaativuutta(1). Lapland Ruka esittelee kohteen osana likimain 180 kilometrin viitoitettua maastopyöräreittiverkostoa Ruka–Kuusamossa; karttoja ja esitteitä jaetaan Bike Parkin materiaalien yhteydessä ja verkossa(2). Noin 2,6 kilometrin kohdalla saavut Saaruan P-alueen parkkipaikan Saaruan puolella. Sieltä on luontevaa jatkaa esimerkiksi Rukan kierrokseen, jalkaisin merkitylle Rukan ympärysreitille tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan. Valtavaaralla itse kesäpyöräily ei ole enää sallittua—Lapland Ruka perustelee päätöstä maaston kestävyydellä(2). Likimain viiden kilometrin tienoilla selvä tunturin juuren vyöhyke yhdistää huoltotietä ja reittejä Rukan hyppyrimäki HS70:n, Rukan ulkokuntoilupaikan, Rukatontun talviuintipaikan, Ruka DiscGolfParkin ja RukaGymin lähistölle; kyseessä on vilkas lomakohteen palvelurakenne, ei erämaareitti. Noin kahdeksan kilometrin jälkeen linja kulkee Rukan koulun lähiliikunta-alueen ja koulun ulkoilukenttien läheisyydessä—hyvä maamerkki, jos yhdistät lenkin perheen liikuntaan tai lähistön muille ulkoilualueille. Hieman yli kymmenen kilometrin kohdalla tulet Juhannuskallion parkkipaikalle, josta lyhyet polkuliitokset kuten Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti ja kompakti Kivilammen lenkki ovat helposti käynnistettävissä. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty; jätä pyörä parkkialueelle ja suunnista luontopoluille jalan(2). Reitti päättyy likimain Rukan laskettelukeskuksen tuntumaan, josta hissit, vuokraamot ja Rukan huippupolku helposti jatkavat päivää(2). Lähistöllä Pyhävaaralla Pyhän jyssäys on erillinen merkitty maastopyöräilyrengas, jossa osa kunnostuksesta on tehty murskeella ja leveillä pitkoksilla—pysy rakenteilla, koska pitkosten ohi oikaileminen vahingoittaa herkkää kasvillisuutta(2). Lähdetään taas -matkablogin kirjoittajat kiersivät sähköfatbikeilla Pyhän jyssäyksen ja Rukatunturin ympäristöä, kuvasivat nousuja rankoiksi ilman avustusta ja muistuttavat ennakkovarauksesta sähköpyörille vilkkaina päivinä Sport House Ruka -tyyppisillä vuokrapisteillä(4)(5).

Sininen saavutus on noin 49 kilometrin merkitty maastopyörälenkki Hossan kansallispuistossa Kainuussa Kuusamon ja Suomussalmen välimaastossa. Metsähallitus pitää reittitiedot Luontoon.fi:n Sininen saavutus -sivulla(1). Visit Suomussalmen reittiarkiston kuvaus tiivistää kulkulinjan, luettelee pääasialliset laavut ja taukopaikat sekä viittaa tulostettavaan Metsähallituksen esitekartan PDF:ään(2). Reitti nimettiin kansainvälisen IMBA EPICS -listan vuoden 2017 uusiin, pääosin yksittäisuraisiin erämaapyöräilykokonaisuuksiin(3). Tapani Leppäsen Latu&Polku-juttu kertoo, miten maastopyöräily kirjattiin puiston suunnitelmaan alusta asti, miten siniset merkinnät ja nuotiopaikkojen huolto tukevat ajoa ja miten reittiä voi lyhentää(4). Odota vaativaa päivää: IMBA Europe kuvaa noin neljän ja puolen tunnin vähimmäisaikaa niille, joilla on jo yleinen maastopyöräkokemus, vaihtelevassa harjumaastossa ja järvimaisemissa(3). Useimmat lähtevät Hossan luontokeskukselta Luontokeskuksen parkkialueen vierestä. Ensimmäiset kilometrit jakavat Huosilammen ja Keihäslammen ranta-alueen Harjujen huikonen- ja Hossan polku -reittien kanssa: laiturit, Huosilammen invalaavu, nuotiopaikat sekä valinnaiset parkit Huosilammella, Keihäslammella ja Hossaarella. Pikku-Hossan liepeillä ovat Pikku-Hossan vuokratupa, ulkotulipaikka ja laituri sekä Huosivirran parkki ja nuotiopaikka. Jatkonsalmella tulevat Jatkonsalmen Teräväpää- ja pääpirtti-vuokratuvat. Kaukana tulevat Tolosenvirran vuokratupa, Lounajan nuotiopaikka, Lipposensalmen ja Syrjäsalmen laavut. Aittojoen parkki palvelee Aittojoen nuotiopaikkaa ennen kääntymistä kohti Kokalmuksen laavua ja nuotiopaikkaa sekä Porotallia; Rytikangas ja Kirkasvetinen parkit tukevat pohjoisempaa järviosuutta kohti Lihapyörteen laavua ja Laukkujärven autiotupaa. Kaakkoisosassa ovat Puukkojärven autiotupa ja laavu, Hakokosken laavu ja Torkonluikean nuotiopaikka, sitten Iikoski parkkipaikka Iikosken nuotiopaikkojen ja uimarantakeittokatoksen, Iikosken eräkämpän ja Huosiusjärven eräkämpän kautta ennen paluuta Huosilammen laitureiden ja Öllörinlaiturin kautta. MTBreitti.fi:n samasta noin 49 kilometrin lenkistä kerrotut osuuskuvaukset viittaavat juurakoihin ja pitkoksiin, lyhyisiin metsätieyhteysosiin ja Huosivirran jälkeiseen asfalttipalautukseen luontokeskuksen suuntaan heidän kuvaamallaan kierroksella(5). Reitti on merkitty sinisillä merkeillä(2). Virallinen opastus kuvaa yksisuuntaista nuolimerkintää vastapäivään, mutta toiseenkin suuntaan voi ajaa—väistä patikoijia, koska ura on yhteinen(4). Talvikäyttöä varten on erikseen ylläpidetyt talvipyöräilylinjat; tämä kesäinen MTB-lenkki ei ole talvikunnossa(2).

Rukan kierros on merkitty kesäkauden maastopyöräyhteys Kuusamon Rukatunturin ulkoilualueella. Jatkuvana suorana linjana reitin pituus on noin 2,6 kilometriä reitin luontevien lähtö- ja päätepisteiden välillä; verkosto kulkee muun muassa hiihtolatupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla. Tarkimmat kuvaukset ryhmittelystä saat Kuusamon kaupungin Rukan ympäristön pyöräreitit -osiosta(1); sivusto kertoo samaan kierrosperheeseen kuuluvan myös Kalliolammen kierroksen, Rukan huipun reitin ja Kivilammen laavun kierroksen. Reitit ovat kuvauksen mukaan teknisesti helppoja, mutta korkeuserot tuovat vaativuutta(1). Maastossa käytetään ruskeita maastopyöräsymboleja ja Rukankierros-opasteita(4). Noin 0,6 kilometrin kohdalla ohitat Rukan hyppyrimäki HS70 -alueen lähellä hiihtostadionin tienootta. Saaruan P-alue tarjoaa pysäköintipuolen verkoston itäreunalla likimain 1,7 kilometrin kohdalla—sieltä voi jatkaa esimerkiksi Rukan ympärysreittiin, laajempaan Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit -kokonaisuuteen tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan (huomaa, että Lapland Ruka kertoo Valtavaaran maastossa kesäpyöräilyn olevan kokonaan kielletty)(2). Rukan laskettelukeskus osuu noin 2,2 kilometrin kohdalle; se on kätevä hissien, palvelujen ja esimerkiksi Rukan huippupolun tai Rukan maisemareitin liittämiseen. Länsiosassa reitti tulee Juhannuskallion parkkipaikalle noin 2,6 kilometrin kohdalla; käytä tätä varsinaisia pysäköinti- ja saapumispaikkana. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty—jos suuntaat luontopoluille, jatka jalan(2). Ruka–Kuusamo -kohteessa Lapland Ruka kertoo noin 180 kilometristä viitoitettua maastopyöräreitistöä ja ohjaa tarkempia varaustietoja Ruka Infoon(2). Ruka.fi listaa verkossa varattavia sähkö- ja täysjoustopyöriä, fatbikeja ja lasten kalustoja sekä muistuttaa ennakkoon varaamisesta, sillä kysyntä on vilkasta(3). Osassa yhteisöjen GPX-jälkiä sama nimi kuvaa pidempää Rukatunturin kiertoa suuremmalla nousulla; jos ladattu jälki ei vastaa maastossa näkyviä opasteita, luota merkintöihin(4).

Nissinvaaran reitti on merkitty maastopyöräily-, polkujuoksu- ja kävelyreitti Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla, joka yhdistää Petäjäkankaan ulkoilualueen (Tropiikin seutu), Nissinvaaran, Kapustavaaran ja Mäkelä–Saapunki -vyöhykkeen. Kartallamme viiva on noin 22,1 km yhtenäisenä linjana; Kuusamon kaupungin esitteissä sama kierros kuvataan usein likimain 24 kilometrin matkana, mikä kertoo pyöristyksestä tai pienistä vaihtoehdoista merkityllä kierroksella(1). Ajankohtaiset tiedot ja käyttö kannattaa tarkistaa Kuusamon kaupungin Nissinvaaran reitti -sivulta(1). Kaupungin pyöräilysivusto kokoaa laajemman kuvan kunnostetuista pyöräteistä ja Ruka–Kuusamo-maastoverkosta(2). Kaupunki kuvaa reitin luonnetta helpoksi metsäajoksi; Kapustavaaran otteissa nousu ja maasto muuttuvat vaativammiksi korkeuserojen vuoksi(1). Kokonaisuus soveltuu hyvin harjoituskierrokseksi, jossa voi treenata vauhtia, jarrutusta ja linjan valintaa leveillä metsäteillä ennen lyhyempiä polkupätkiä. Jälki.fi:n käyttäjän kuvaus tuo maaston käytännön sävyä: pääosin metsäautotietä, välissä napakoita polkuja ja ajolinjaa golfkentän laitaa pitkin; kirjoittajan mukaan fatbikella kierros sujuu kevyesti(3). Reittilinjan varrella Nissinjoen tulentekopaikka sopii varhaiseksi tauoksi joelle, ja Kapustavaaran kota tarjoaa pidemmän tauon kota- ja nuotiomaineen kanssa. Mäkelän suuntaan viiva kulkee Mäkelän koulun kodan ja koulun ulkoliikuntaklustereiden läheltä, mikä käy myöhäisestä tauosta pallokentän ja luistelualueen kulmilla. Kesällä lähtö sijoittuu Petäjäkankaan kuntoradan varteen golfkentän väylien 6 ja 7 tuntumaan; talvella samasta kohdasta lähtee Kapustavaaraan suuntaava latu(1). Kesäpyöräilijän kannattaa huomioida, että talvikelkkaurat kulkevat osin samoilla linjauksilla ja näkyvät kesällä leveinä, helppoina väylinä.

Alueella on myös kuivakäymälä. Taivalköngän leirintäalueen nuotiopaikka

Alueella on myös käymälä. Harrisuvannon alamutka on nuotiopaikka

Alueella on myös kompostikäymälä. Nurmisaarenniemen nuotiopaikka

Alueella on myös kompostikäymälä. Merenojalla on nuotiopaikka

Lähellä on myös kompostikäymälä. Mataraniemen nuotiopaikka 1

Pyöreälammen nuotiopaikka Alueella on myös käymälä.

100 metrin päässä on myös kuivakäymälä.

Kiutaköngäs – esteetön leirintäpaikka

Lappset Oy:n laitteet: Fitness Box S, M ja L, Jumper, taisteluköydet ja Backn Abs Gym Park Equipmentsin laitteet: CrossPark-monitoimilaite sekä 5 D -yhdistelmälaite (penkkipunnerrus, yläveto, air walker, jalkaprässi sekä koko kehon venytys).

Kuusi väylää. Väylien pituudet 35–82 m.

Jonkin verran korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

80 askelta.