Muonio Retkeilyreitit

Lyhyt esteetön kävely vie näköalapaikalle Pakasaivolle, jyrkkäreunaiselle rotkojärvelle Muoniossa. Muonio on Lapin kunta, ja Lappi tunnetaan laajoista erämaisemista. Reitin pituus on kartallamme noin 0,3 kilometriä pysäköinnin suunnasta rantatörmälle. Metsäautotien talvikunnosta, palveluista ja saapumisesta kannattaa aloittaa Discover Muonio -sivuston Pakasaivo-osiosta(1). Polku on leveä ja päällystetty, ja Discover Muonio kuvaa sen sopivaksi pyörätuolille ja rattaille(1). Rotkon reunalla on katselulava ja portaat, joilla näkee alas järveen(1). Taipaleita-blogi kuvaa samaa kokemusta: päällystetty polku, väljät näköalatasanteet ja uudistettu käymälärakennus esteettömällä sisäänpääsyllä(3). Reitin varrella on Pakasaivo tulentekopaikka noin 0,2 kilometrin kohdalla ennen Pakasaivo pysäköintialueen palveluryhmää, jossa esteettömät kuivakäymälät ovat pysäköinnin vieressä. Sama pysäköinti ja palvelut liittyvät myös lyhyeen Pakasaivon reittiin — voit kurkata myös sen sivun kartallamme. Turisti-info kuvaa ajoa valtatie 21:lta noin 40 kilometriä Muoniosta etelään ja noin 14 kilometrin metsäautomatkaa opastusviitoitettuna; tie on kesäkäytön tie eikä välttämättä ole talvella säännöllisesti aurattu(2). Discover Muonio täydentää, että lumisina kuukausina pääsy voi olla moottorikelkkareittien kautta(1). Järvi on maisemana ja geologisena ilmiönä näkyvä: syvä saivojärvi, kerrostunut vesi ja jyrkät reunat — Discover Muonio kertoo perusasiat vierailijalle(1).

Äkässaivon, Seitapahdan, Saivonkierroksen ja muinaisjäännössäännöt tiivistyvät Luontoon.fi:n sivulle(1). Discover Muonio(2) kertoo Peurakaltion pihapiiristä ja palveluista Aakenuksen tiellä käytännön etappina Äkäslompolon ja Äkäsjokilaakson välillä. Pallas-Ylläs Outdoors(3) kuvaa, miten opasteviitoitetut kesäyhteydet linkittävät Kukastunturin, Peurakaltion, Äkäskeron, Äkäsmyllyn ja Äkässaivon yhtenäiseksi verkostoksi niin patikoijille kuin maastopyöräilijöillekin. Reitin pituus on noin 25,5 km, eikä se muodosta suljettua lenkkiä vaan kulkee länsi-lappilaisessa Muoniossa Äkäslompolon ulkoilualueiden liepeillä. Muonio sijaitsee Länsi-Lapissa Pallastunturin suunnalla, ja tämä kesäreittikokonaisuus lähtee Äkäsmyllyn pysäköintialueelta Äkäsjärven suuntaan nousevan tien haaran luota, jatkaa metsän ja tunturinrinteiden kautta kohti Peurakaltion pihaa ja Äkäskeroa ja päättyy Äkässaivon taukopaikkakimppuun, jossa Saivonkierros kohtaa laajemman Pallas-Ylläksen vaellusverkoston. Alussa Äkäsmyllyn pysäköintialue avaa pääsyn Äkäsmyllyn myllyalueelle Äkäsjoen yläjuoksulla. Retkipaikan täsmennys Äkäsmyllystä(6) kertoo, että vanha laavu purettiin vuonna 2020, mutta kivinen tulipaikka ja istuskelupaikat sillan tuntumassa palvelevat edelleen, ja parkkipaikka toimittaa edelleen lähtöpisteen kesällä. Äkäslinkon kutistunut koski jää monelle lyhyeksi sivumatkaksi ennen pohjoiseen jatkamista. Keskiosuus seuraa brändättyä kesäreittiverkostoa kohti Aakenuksen tien Peurakaltiota ja Äkäskeron rinteitä. Retkipaikan juttu Äkäskerolta(5) mittasi esimerkissään merkityn vaellusosuuden Peurakaltion pihasta Äkäskeron selänteelle pituudeksi noin 15–16 kilometriä ja ajaksi taukoineen noin viisi tuntia; se havainnollistaa nousun mittakaavaa ja selkeitä näkymiä Ylläkselle, Pallakselle ja muille naapurituntureille kirkkaalla kelillä. Polun pohja vaihtelee leveämmistä sorayhteyksistä kivisempiin metsä- ja tunturiosuuksiin, joissa kengän pito kannattaa tarkistaa sateen jälkeen. Noin 25 kilometrin jälkeen tulevat peräkkäin Äkässaivo uusi kuivakäymälä, Äkässaivo kota ja Äkässaivo tulentekopaikka Luontoon.fi:n kuvaamassa palveluryhmässä(1). Retkipaikan artikkeli Äkässaivosta(4) täydentää kuvaa järvenpohjaa pitkospuin ylittävästä polusta ja Metsähallituksen kodasta järven rannalla. Saivonkierrokselta yhteys jatkuu Pallas-Ylläksen kesävaellusreitille(1), joten voit jatkaa Kotamajaa ja Kellokasta kohden sekä koko Pallas-Ylläs vaellusreittiä tai yhdistää lenkin Olos-Ylläs vaellukseen, jos aikataulu sallii. Varaa aikaa valokuville, marjatuokioille ja lyhyille sivulenkkeille; Kutujärven ja Kotamajan seuduilla reitit leikkaavat talvella ahkerasti käytettyjä latu- ja polkuverkostoja. Saamelaisia pyhiä kohtia tulee kunnioittaa: pysy merkityllä polulla, älä kiipeä Seitapahdalle tai muille muinaisjäännöskiville ja vie roskat pois(1).

Vatikurun luontopolku on noin 3 km pituinen reitti Muoniossa Lapissa Pallastunturin palvelualueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot Luontoon.fi:ssä, ja sieltä kannattaa tarkistaa kartat, mahdolliset poikkeusohjeet ja puiston säännöt(1). Muonio avautuu Pallas–Yllästunturin tunturimaisemiin; tämä luontopolku on kätevä näyte, jos et halua lähteä pitkälle vaellusosuudelle. Pallastunturin luontokeskuksen ja hotellin tuntumasta lähtevä, merkitty reitti kohoaa metsässä, kulkee Hiihtokeskus Pallaksen suuntaan ja palaa Pallastunturin luontokeskus pysäköintialueen luokse Vatikurun reunaa pitkin, missä näkymät avautuvat ympäröiville rinteille ja hiihtokeskuksen rakenteille. Reitin korkeimmassa risteyksessä polku yhtyy Hetta–Pallas vaellusreittiin sekä Taivaskerolle johtaviin polkuihin, joten kokeneempi kävijä voi jatkaa matalammalla kelillä kohti Pyhäkeron ja Taivaskeron profiilia(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvailee leveää sorapohjaa, sinisiä käpylaattamerkintöjä ja kymmenkunta aihetta esittelevää luontotaulua, joista ensimmäisessä on myös reittikartta(2). Samassa tekstissä mainitaan porokämpän lähistölle muodostuva kahdeksikon muotoinen osuus, loivemmat ylämäet vastapäivään kuljettaessa, noin 30 metrin nousu porokämpää kohti, korkeimmassa liittymässä lähtöön verrattuna noin 70 metriä korkeammalla kulkeva kohta ja tyypillisesti noin tunnin kävelyaika(2). Luontopolulla ei Luontopolkumiehen mukaan ole tulipaikkaa(2). Ylläs.fi tiivistää kansallispuiston laajemmat käyttösäännöt: pysy mieluummin merkityillä reiteillä, retkeile roskattomasti ja pidä lemmikit kytkettyinä puiston alueella(3). Nämä kannattaa yhdistää viralliseen reittisivuun ennen lähtöä(1)(3). Jos jatko kiinnostaa, Taivaskeron kierros, Pallas–Nammalakuru kesäretkeilyreitti ja Palkaskeron kierros löytyvät omista sivuistamme.

Vanhan hotellin rauniot vaativa esteetön reitti on lyhyt, leveäpintainen esteetön yhteys Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Pallastunturin juurella Muonion kunnassa. Kartallamme reitti on noin 1,1 kilometriä Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelta kulkien Hiihtokeskus Pallasta kohti vanhan matkailuhotellin entistä paikkaa—useimmat palaavat samaa reittiä takaisin eli kävely kertyy noin kahden kilometrin edestakaisena matkana, ellei samasta lähtöpisteestä lähde suoraan pidemmälle merkitylle vaelluslenkille. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ajantasaiset käyntiohjeet, palvelut ja rajoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) -palvelun kansallispuistosivulta. Luokitus on vaativa esteetön reitti: odota tasaista sora- tai vastaavaa pintaa, tunturimaista loivaa nousua ja kohtia, joissa pyörätuolia tai raskasta rattasta kannattaa työntää avustajan kanssa. Ylläs.fi(2) muistuttaa, että Lapissa myös helpoksi kuvatuilla esteettömillä reiteillä voi olla jyrkkiä rampeja tai lyhyitä mäkiä, ja ensimmäisellä kerralla avustaja on hyvä olla mukana. Lähtö on sama lähtöportti- ja infokeskuskokonaisuus, josta lähtee päivävaelluksia. Taivaskeron kierros ja Palkaskeron kierros alkavat täältä, Palkaskeron kierroksen varrella ovat Pallaskota vuokrakota ja Pallaskota tulipaikka, ja lähellä kulkee myös Pallastunturin Orava-avenue vaativa esteetön reitti, jos haluat vertailukohteen toisesta vaativasta esteettömästä lenkistä samassa pihapiirissä. Noin puolen kilometrin kohdalla reitti kulkee Hiihtokeskus Pallaksen (Pallastunturintie 560) vierestä—hyvä suuntaanvijainen, jos tulet hotellin tai hiihtokeskuksen kautta. Nähtävyys on kulttuurinen: sodan jälkeen maasto on peitetty eikä kivijalkaa näy kuin vähän, mutta paikka kertoo Pallastunturin matkailun varhaisvaiheista. Patikka.net(3) tiivistää erätupatietokannassaan hotellin huippuvuosien ja saksalaisten vuokrakauden sekä räjäytyksen marraskuussa 1944, ja miten uusi hotelli siirtyi noin 800 metriä etelämmäksi turvallisemmalle tunturin rinnteelle. Lemmikkieläimet kansallispuistossa kytkettyinä, tulenteko vain rakennetuilla paikoilla vierekkäisillä reiteillä, ja roskat mukaan. Muonio on tämän kansallispuisto-osan kotikunta. Lappi on laajempi matkailualue retkeilyä suunniteltaessa.

Orava-avenue on lyhyt vaativa esteetön luontopolku — kartallamme noin 0,6 kilometriä yhteen suuntaan — tunturikoivikossa Pallastunturilla Muonion kunnassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Tarkemmat viralliset tiedot ja päivitykset löytyvät Luontoon.fi(1) Orava-avenue -reittisivulta. Reitti sijaitsee Lapissa, ja Muonio on tämän lähtöalueen kotikunta. Polku on Metsähallituksen luokitteluissa vaativa esteetön: pinta on tarkoitettu esteettömään liikkumiseen, mutta voi olla fyysisesti vaativampi kuin täysin tasainen kaupunkipäällyste — kaltevuudet tai pehmeät hetket maaperässä tulevat vastaan, ja ensimmäisellä kerralla avustaja on monelle järkevä valinta. Esteettömyys luontokohteilla(2) -artikkelissa Luontoon.fissa erotellaan vaativa esteetön reitti helpommasta esteettömästä polusta: kaltevuudet ja sivukaltevuudet voivat ylittää kevyempien reittien ohjearvoja, ja reittikuvaus kannattaa lukea aina ennen lähtöä. Kävely kulkee Pallaskota-alueen suojiin tunturin reunalla. Pallaskota tulipaikalla voi tauota, Pallaskota ja Pallaskota vuokrakota tarjoavat päiväkäyttöä porukalle, ja jatkomahdollisuudet ovat laajat: Palkaskeron kierros kulkee saman kota-alueen kautta, Pallas–Ylläs vaellusreitti liittyy luontokeskuksen päästä ja Hetta–Pallas vaellusreitti lähtee samasta pihapiiristä päiväretkiin ja vaelluksiin. Taivaskeron kierros on toinen suosittu päivälenkki samasta portista, jos haluat tunturihuipun Orava-avenue -verryttelyn jälkeen. Pronssioravat merkitsevät käytävää tunturikoivikossa; Discover Muonio(3) kokoaa lyhyesti ympäristötaiteen taustan. Pidemmän Palkaskeron kierroksen kulkijat kohtaavat Orava-avenuen usein lenkin loppupuolella; Matkalla Missä Milloinkin(4) nostaa veistossarjan mieleenpainuvaksi taideyllätykseksi kansallispuistossa. Muista kansallispuiston säännöt: koira kytkettynä, tulenteko vain rakennetuilla paikoilla vierekkäisillä reiteillä ja roskat mukaan.

Harrinivan kalastuspolku on lyhyt, noin 2,2 kilometrin jokivartinen kävelyreitti Muoniossa Lapissa Harrinivan nimiseen alueeseen Muonionjoen (Tornion–Muonionjoki -kokonaisuuden) varrella. Reitti on päätöspiste–päätöspiste -tyyppinen eikä sulkeudu lenkiksi; se kulkee sellaisessa jokiranta- ja metsäreunamaastossa, josta on kätevä siirtyä kalapaikoille ja seurata vesistöä. Muonion kunta pitää yllä kesäreittien karttoja, palautekanavaa ulkoilureiteille ja reittivastaavan yhteystietoja—aloita suunnittelu sieltä(1). Discover Muonio kokoaa yhteen muonionlaisia kalavesiä, lupakäytäntöjä ja palveluntarjoajia—mukana Harriniva Hotels & Safaris välineineen ja opastuksineen joen lähellä—jotta voit varata luvat ja palvelut ennen kävelyä(2). Jos aiot kalastaa rannalta tai kahluualueella Tornionjoki–Muonionjoki–Könkämäenon yhteislupa-alueella, Eräluvat kertoo viehekalastuksen yhteisluvasta, kalastonhoitomaksusta, lohen kalastusajoista, viikoittaisista rauhoituksista ja muista säännöistä rajajoella(3); lue aina ajantasaiset lupaehdot ennen kalastusta. Noin yhden kilometrin kohdalla reitin varrella on Vääränivan laavu—hyvä tauko- ja sääsuoja. Lähtöalueella risteää sama ulkoilukäytävä Harrinivan kuntoradan, talvisen Muonion latuverkoston ja Muonion moottorikelkkareitistön kanssa, mikä auttaa yhdistämään lyhyen kävelyn muihin lajeihin ja vuodenaikoihin. Muonio sijaitsee Euroopan pisimmällä vapaana virtaavalla lohijoella; Discover Muonio kuvaa joen kalastusvetonauloja ja lupamyyntipisteitä kunnassa(2). Tämä sivu kertoo kävely-yhteydestä joen varteen—varaa jalkineet soralle ja metsäpolulle veden äärellä, ja odota rauhallista paikalliskäyttöä vilkkaan vaellusreitin sijaan.

Juuvanrovan latu ja retkeilyreitti on noin 20,8 kilometrin mittainen merkitty ulkoilulinja metsän, avotunturin ja järvimaiseman läpi Muoniossa. Muonion kunta ylläpitää kunnan latuverkostoa ja julkaisee ajantasaiset kartta- ja latuinfot koko järjestelmälle, myös tälle käytävälle—katso Reitit ja ulkoliikuntapaikat -sivut yhteystiedoille, Infogis-linkeille ja Facebook-päivityksille(1). Discover Muonio -latukartta näyttää, mitkä osuudet on ajettu tänään ja missä laavut, kodat ja koiraladut sijaitsevat laajemmassa verkossa(2). Partioaitan blogissa vinkataan rauhalliseen kesäkävelyyn Tammikämpältä kohti Juuvanrova autiotupaa ja virkistyslampia polun varrella(3). Reitti kulkee Muoniossa Lapissa. Lappi sopii pitkiin kesäpäiväretkiin ja talviselle hiihtämiselle. Pohjoisesta lähdettäessä tulee pian Tammikämpän autiotupa, Tammikämppä autiotupa tulipaikka ja muut taukopaikat—tämä on tyypillinen lähestyminen Muonion puolelta ja liittyy suoraan Muonion latuverkostoon. Noin 4,5 kilometrin kohdalla Juuvanrova autiotupa, Juuvanrova tulipaikka ja Juuvanrova kuivakäymälä muodostavat Metsähallituksen tauon avomaastossa Särkitunturin ja Juuvanrovan välimaastossa: yksinkertainen autiotupa tulisijalla, nuotiopaikka ja kuivakäymälä. Etelämpänä, noin 9,6 kilometrin kohdalla, Kuusikonmaa autiotupa, Kuusikonmaa tulipaikka ja Kuusikonmaa kuivakäymälä tarjoavat toisen tupaja nuotiopaikkaryhmän. Sama seutu kohtaa Olos-Ylläs vaellus -reitin, jos yhdistät päiväetappeja tai tulet Ylläksen suunnasta. Noin 17 kilometrin kohdalla reitti saapuu Särkivaaran laavuun, Laituri Särkivaaraan ja Kuivakäymälä Särkivaaraan veden äärelle—hyvä tauko ennen liittymistä Särkitunturin saavutus -reittiin tai muihin Muonion polkuihin. Sama juttu kertoo hieman yli kolmen kilometrin matkasta yhteen suuntaan Tammikämpältä tuvan luo ja rauhallisemmasta tunnelmasta kuin vilkkaalla Särkitunturilla kauniina päivänä(3). Se muistuttaa myös hyvistä telttapaikoista tuvan lammen luona alkukesällä, jolloin pienet lätäköt voivat kuivua—varaa vesi, jos luotat luonnonvesiin(3).

Kesäretkeilyreitti 1 on noin 20,2 kilometrin pituinen pistokkeinen kesäretkeilyreitti Muoniossa, Lapissa. Luontoon.fi julkaisee saman käytävän nimellä Kesäretkeilyreitti (Pallastunturi – Laukupalo – Mäntyrova – Toras-Sieppi); reitistä vastaa Metsähallitus Pallas–Ylläksen alueella(1). Muonion kunnan kesäreittejä voi tutkia InfoGIS-kartassa, ja kunta nimeää reittivastaavan palautetta varten(2). Discover Muonio kokoaa laajan retkeilyverkoston kuvauksen—yli 500 km kesäreittejä Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ympärillä—ja ohjaa painettuihin ja sähköisiin karttoihin(3). Reitti kulkee Muonion puolelta kohti Pallastunturia ja päättyy Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelle Hiihtokeskus Pallaksen lähelle. Noin 11 kilometrin kohdalla avautuu Mäntyrovan taukopaikkakokonaisuus: Mäntyrova lähde, Mäntyrova autiotupa, Mäntyrova at kuivakäymälä ja Mäntyrova at tulentekopaikka—luonteva puolivälin tauko vedenoton, ruoanlaiton tai autiotuvassa yöpymisen kannalta autiotuvasääntöjä noudattaen. Myöhemmin samalla jaksolla Mäntyrova at tulentekopaikka tarjoaa pidemmän tauon nuotion äärellä. Loppukilometrit lähestyvät Pallastunturin palvelualueita, missä luontokeskus ja laskettelukeskus päättävät reitin. Käytävä leikkaa Hetta-Pallas vaellusreitin ja Pallas-Torassieppi maastopyöräilyreitin linjoja Mäntyrovan lähellä. Samalla suunnalla kulkevat nimikkeinä Hetta-Pallas vaellusreitti ja Pallas-Torassieppi maastopyöräilyreitti, ja Pallaksen puolella siihen liittyy Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitti—kätevää, jos haluat yhdistää eri päivien reittiosuuksia. Talvella sama linja kuuluu Muonion latuverkostoon, kesällä se on patikointi- ja juoksureitti metsän, soiden ja kivikkoisten tunturiosuuksien läpi. Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan märkiä pitkososuuksia ja kivikkoista pohjaa Mäntyrovan seudulla sateen jälkeen sekä huomataan reittien ylläpitoprioriteettien muutoksia—hyvä maanläheinen lisä, vaikka teksti kiertää lyhyempää hotellin lähtöistä lenkkiä(4). Sää muuttuu tunturissa nopeasti; ota tuuli- ja sadevarusteet ja tarkista Luontoon.fi:stä kansallispuiston säännöt ennen lähtöä(1).

Pakasaivon reitti on erittäin lyhyt, helppo kävelyosuus—noin 0,2 km eikä silmukka—Muonion Pakasaivon rotkojärven äärellä Lapissa. Reitti lähtee Pakasaivo pysäköintialueelta ja kulkee samaa rantalinjaa kohti näköaloja; Pakasaivo tulentekopaikka ja esteettömät kuivakäymälät ovat pysäköinnin vieressä. Järvi tunnetaan matkailussa myös nimellä Lapin helvetti: kapea, noin kilometrin mittainen saivojärvi murroslaaksossa, jyrkillä rinteillä ja niin sanotusti kaksikerroksisella vedellä. Geologiasta, saamelaisperinteestä, suojelusta, poroaidan veräjistä metsäautotiellä ja talviajosta kannattaa lukea Luontoon.fi-artikkeli Pakasaivosta ja Kirkkopahdan seitakivestä(1). Discover Muonio tiivistää järven, esteettömän polun rotkon reunaan ja käyntiajat(2). Retkipaikka kuvaa käytännön vinkkejä ja kesäpalveluja(3). Pakasaivo pysäköintialueelta leveä, esteetön polku jatkuu kohti rotkon reunaa; meillä koko näköalapaikalle merkitty osuus on erillisenä reittinä Pakasaivo esteetön reitti näköalapaikalle, jonka voi yhdistää hieman pidempään kävelyyn samaa rantaa pitkin. Näköalatasanteet ja portaat ovat jyrkänteellä—pidä lapset ja lemmikit erossa reunasta. Pysy merkityillä reiteillä: Pakasaivo ja Kirkkopahdan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja suojelumetsä; kallioilla ja vedessä tarvitaan tarvittaessa Metsähallituksen lupa(1).

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, kausirajoitukset ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Taivaskeron kierros -sivulta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus kertoo, miten merkitty reitti kulkee Hetta–Pallas -vaellusreitin yhteisellä osuudella ja erkaneeko siitä kohti Taivaskeroa, sekä miltä nousu ja laskeutuminen tuntuvat(2). Out in the Nature kuvaa Pallastunturin luontokeskuksen palveluita ja tunturiryhmää(3). Vaeltajan arki antaa vinkkejä vauhtiin, jalkineisiin ja säähän avotunturissa(4). Taivaskeronkierros on noin 8,3 km:n päiväretki Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Reitti kiertää Pallastunturin alueella, nousee kansallispuiston korkeimmalle huipulle Taivaskerolle (809 m) ja kulkee paluumatkalla Laukkukeron (noin 762 m) kautta kohti Pallastunturin palvelualueen reunaa(4). Huipulla on muistomerkki vuoden 1952 Helsingin olympialaisten olympiatulen sytyttämisestä(2)(4). Ensimmäisten loivien kilometrien jälkeen reitti erkane leveämmältä Hetta–Pallas -linjalta: Retkipaikka kuvaa keltapäisiä tolppia yhteisellä osuudella ja jyrkempää, kivisempää huiputuksen loppua(2). Laskeutuminen kulkee avorinteitä ja alempana Hiihtokeskus Pallaksen hissilinjojen vierestä ennen metsäpolkuja—osuudet voivat olla jyrkkiä ja liukkaita erityisös märällä kelillä(3)(4). Reitin varrella tulevat vastaan Hiihtokeskus Pallas ja Pallastunturin luontokeskus pysäköintialue—luontevat taukopaikat, jos yhdistät kierrokseen kahvilan tai auton. Samaan alueeseen liittyvät helposti Hetta–Pallas vaellusreitti sekä lyhyemmät kierrokset kuten Palkaskeron kierros tai Pallas–Nammalakuru kesäretkeilyreitti pidemmän päivän suunnittelussa(1)(4).

Särkitunturin saavutus on noin 3,2 kilometrin mittainen suunta Muoniossa Lapissa: sorastettu luontopolku nousee Särkitunturin avoimelle laelle (noin 492 m mpy), josta avautuu laaja näkymä Pallastuntureille ja ympäröivään järvi- ja tunturimaisemaan. Reitti kuuluu valtakunnalliseen ulkoiluverkostoon, ja kartat, palvelut sekä virallinen reittisivu löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Discover Muonio kertoo pysäköintialueen laajennuksesta lähtöpaikalla, puolikodasta ja tulentekopaikasta puolivälissä sekä talvisesta kulkemisesta hoidettuja latu- ja kelkkauria pitkin silloin kun verkosto on käytössä(2). Laplandway kuvaa länsipuolen parkkipaikalta lähtevää helppokulkuista sorapolkua, puolivälin kodan taukopaikkana ja huipun kallioista, lammettavaa ympäristöä laajoine näkymineen Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ja Muonionjoen laakson suuntaan(3). Metsäiseltä alkumatkalta polku saapuu noin 1,2 kilometrin kohdalla Särkivaaran laavulle ja Laituri Särkivaaraan: laavu, laituri tunturilammelle ja kuivakäymälät lähellä tekevät tästä luontevan evästauon paikan ennen jyrkempää, kivisempää loppunousua. Reitti ei ole kierros; useimmat kulkevat saman välin ylös ja alas. Yläpäässä Särkitunturin uusi pysäköintialue palvelee niitä, jotka ajavat lähelle tunturia. Sama maisema liittyy Juuvanrovan latuun ja retkeilyreittiin, laajempaan latu- ja patikointiverkostoon autiotupineen ja nuotiopaikkoineen, jos haluat yhdistää lyhyen huippuretken pidempään päivään Muonion seudulla. Muonio sijaitsee Ylläksen, Levin ja Oloksen välimaastossa, ja Rovaniementien varrella oleva lähtöpaikka sopii helposti puolen päivän retkeen. Ajantasaisimmat tiedot pysäköinnistä, kunnostuksesta ja kausiluonteisesta kulkemisesta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1) ja Discover Muoniosta(2).

Kesäretkeilyreitti 2 on noin 17,8 kilometrin mittainen pistoreitti Muoniolla Lapissa: se kulkee koillisluoteeseen Muonion ja Jerisjärven ulkoilualueiden kupeesta kohti Mustavaaran päiväretkeilyaluetta. Muonio julkaisee kesäiset kävely- ja pyöräilylinjat sekä talvikauden latutilanteen sähköisessä InfoGIS-karttapalvelussaan ja ohjaa reittipalautteet kunnan reittiasioista vastaavalle yhteystiedolle(1). Luontoon.fi kokoaa Muonion numeroidut kesäretkeilyreitit yhteen sivustolle, josta reittiä voi suunnitella kartan kautta(2). Discover Muonio kertoo, että Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ympärillä on satoja kilometrejä kesäreittejä ja viittaa sähköisiin karttoihin Jeriksen ja Särkijärven suuntaan(3). Visit Finnish Lapland kuvailee, miten lumen sulettua merkityt polut yhdistävät Muonion kylät, kävijöiden tukikohdat ja lomakeskukset Suomen vilkkaimmassa kansallispuistossa(4). Metsähallituksen painettu Pallas–Yllästunturi-esite näyttää, miten kesäretkeilyreitti merkitään isossa mittakaavassa, ja muistuttaa, että lemmikit pidetään kytkettynä kansallispuistossa(5). Reitti ei ole rengas. Metsäisestä alkuvaiheesta noin 15 kilometrin kävelyn jälkeen tulevat vastaan Mustavaaran uusi kota tuulensuojaksi ja evästauolle sekä Mustavaaran uusi kuivakäymälä tunturin ja metsän vaihtuvassa maisemassa. Tarkemmat käyttöohjeet kannattaa lukea sivuiltamme: Mustavaaran uusi kota ja Mustavaaran uusi kuivakäymälä. Sama reittiosuus kohtaa myös Muonion latuverkoston eli kunnan leveän latulinjan – paikoin kesäura kulkee talvikoneella hoidetun penkereen päällä. Jos haluat jatkaa pidempään vaellukseen, sama maisemavyöhyke liittyy ajatuksissa Pallas-Ylläs vaellusreittiin, kansallispuiston päävaelluskäytävään. Ota tuulitakki mukaan: heinäkuullakin tunturin rinteillä viima tuntuu nopeasti vilpoisalta nousun jälkeen. Tarkista viranomaisten ajantasaiset ohjeet ennen lähtöä, jos yhdistät kävelyn maastopyöräilyyn, moottorikelkkaväylään tai latuverkoston talviosuuksiin.

Kesäretkeilyreitti 3 on noin 3 kilometrin mittainen kävelyosuus Muoniolla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Pallasjärven rantamaisemassa. Ajantasaiset pääsymaksut, suojelualueen säännöt ja vierailijatiedotteet löytyvät Luontoon.fi:n Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sivuilta(1). Metsähallituksen Pallastunturin lähireittejä -aineisto kuvaa, miten numeroitut kesäretkeilypätkät istuvat laajempaan verkostoon, ja kertoo lisäkesäreittien oranssimaalimerkinnöistä(2). Muonion kunta ohjaa kansallispuiston reittiselosteisiin Luontoon.fi-palveluun(5). Reitti sijaitsee Muoniossa. Lappi tarjoaa tällä kohdalla selkeitä järvimaisemia: Discover Muonio kuvaa Pallasjärveä laajana, kirkasvetisenä tunturijärvenä Pallastunturin ja Lommoltunturin kupeessa(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulevat vastaan Pallasjärvi rantasauna uimalaituri, Pallasjärvi uimalaituri kulkusilta ja Pallasjärvi uimalaiturin portaat eli yhtenäinen uimaranta-laituri-kokonaisuus kulkusillalla ja portailla. Vesi on viileää; suunnittele uinti vain sääolosuhteisiin ja osaamiseen sopivaksi. Samassa risteyksessä reitti kohtaa Pyhäjoen luontopolun ja Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reitin. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus Pyhäjoen luontopolusta täydentää järvenrantakohdan kuvausta: ensimmäiset noin 700 metriä kohti Pyhäjokea ovat leveää sorapohjaista polkua; jokivarsi on rajoitusaluetta eikä polun ulkopuolella saa liikkua; avotulen teko on kielletty luonnonvaraisen taimenen suojelemiseksi; ja pienen järven rannan katseluterassi sekä joen ylittävä silta tekevät taukopaikasta houkuttelevan(4). Jos jatkat Pyhäjoen luontopolulle, varaudu noin 3,8 kilometrin keskivaativaan kierrokseen, jossa helpolla osuudella on vihreät Pyhäjoenpolku-opasteet ja kapeammalla osuudella kirkkaita maalimerkkejä(4). Lyhyt kesäretkeilyosuus liittyy myös pitkään Pallas-Ylläs vaellusreittiin, jos päiväreittejä yhdistelee usean päivän vaellukseen. Ota mukaan kartta, sadevaruste ja juomavesi tyypillisesti tunturipäiväretkelle—Pallasjärvellä tuuli ja sää voivat muuttua nopeasti(3).

Viralliset kuvaukset, rajoitukset ja ajantasaiset muutokset löytyvät Luontoon.fi:n Palkaskeron kierros -sivulta(1). Reitti kulkee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muonion yläpuolella, ja Lappi tarjoaa täällä tyypillisen avotunturimaiseman. Reitti käyttää samaa Pallastunturin palvelualueen lähtöpistettä kuin useat muut kesä- ja talvipolut. Reitin pituus on kartallamme noin 6,1 km; monet esitteet ja blogit pyöristävät saman kierroksen noin seitsemään kilometriin(2)(3). Kyseessä on keskivaikea päiväretki: kokonaisnousu on luokkaa 250 m ja huippu noin 705 m merenpinnasta, kivinen polunpohja vaihtelee ja näkymät avautuvat Pallasjärvelle, naapurituntureille ja selkeällä säällä myös Levitunturille etelässä(2)(3). Tyypillinen lähtö on Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelta. Polku irtoaa rakennetusta ympäristöstä nopeasti, nousee Palkaskeron rinnettä koivikossa ja saavuttaa kiviröykkiön huipulla, jonka jälkeen laskeudutaan poroaidan ja metsäisten rinteiden kautta kohti luontokeskusta. Retkipaikan kuvakertomus kuvaa Liisansatulaa ja Palkaskurua sekä sen, miten myöhäiskesän kosteus voi tehdä pohjoisrinteestä liukkaan(2). In the Woods, Dear täydentää kuvaa mutaisista pätkistä, jyrkistä metreistä huipun liepeillä, tuntuririekon näkymisestä rinteillä ja siirtymästä alempaan sepeliosuuteen Vatikurun suuntaan, jossa reitti kohtaa Hetta-Pallas vaellusreitin kävijävirtaa(3). Älä oikaise suoraan huipulle pysäköintialueelta, vaan pysy merkityllä polulla, jotta herkkä tunturikasvillisuus ei kulu(2)(3). Noin kilometrin kohdalla tulee Pallaskotan alue: Pallaskota tulipaikka, avoin Pallaskota, vuokrattava Pallaskota vuokrakota ja kuivakäymälät lähellä—vuokrakodan säännöt ja varaukset kannattaa tarkistaa meidän Pallaskota vuokrakota -sivultamme. Lyhyt sivuttaispoikkeama tänne antaa nuotion tai kodan lämmön, vaikka päärengaalla ei ole erillistä taukotupaa(2). Hiihtokeskus Pallas jää lähelle lähtöä, jos tarvitset hissiasioita tai kahvilaa retken jälkeen. Kierros kytkeytyy tiheään reitistöön: alempana yhteinen osuus Hetta-Pallas vaellusreitin kanssa, Pallaskotalle johtava leveä Orava Avenue -taidereitti sekä Taivaskeron kierros ja Taivaskeronkierros pidemmille tunturipäiville(1)(3). Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitti lähtee samasta pysäköintihubista, jos haluat jatkaa puolen päivän etappina kohti Nammalakurun tuvan aluetta. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Metsähallitus edellyttää, että koira on kiinni talutushihnassa ja että roskat viedään pois(4). Lumen aikaan lumikengät sopivat yleensä paremmin kuin tavalliset vaelluskengät; syksyllä ja keväällä kivikkoisella huipulla voi olla liukasta(3).

Ajantasaiset kesäretkeilykartat ja Muonion laajempi ulkoiluverkosto löytyvät Muonion kunnan reittisivun kautta, joka ohjaa kunnan karttapalveluun ja luontoon.fi:hin sekä Discover Muonion ylläpitämään kesäretkeilyn karttasivuun(1)(2). Kivaa Tekemistä ylläpitää numerolla varustettua luetteloa Muonion patikkareiteistä ja sijoittaa Hirvaslompolon polun muiden Liepimmän ja Ylimuonion päiväretkien joukkoon järven- ja metsämaisemassa(3). Hirvaslompolon polku on noin 1,2 kilometriä meidän kartalla pistosuuntaisena polkuna Muoniossa, Lapissa, Liepimmän ja Ylimuonion tienoilla Hirvaslompolon järven lähellä; alueen ulkoiluluetteloissa samassa ryhmässä kulkee paikallinen metsäjärvi muun Muonion retkiverkoston kanssa(3). Lyhyt metsäpätkä sopii täytteeksi pidempien Pallas–Yllästunturin tai Tornionlaakson ajopäivien väliin, vaikka Muoniossa on muuten laajat hoidetut latu- ja pyöräilyverkostot(1). Luontoon.fi:n kansallispuistoreitit löytyvät omana kokonaisuutenaan samojen ohjeiden kautta(1). Muonio on Länsi-Lapin kunta, josta avautuu usein näkymä Ylläksen ja Pallastunturin suuntaan. Kansallispuiston reitit on koottu Luontoon.fi:n puolelle erikseen(1).

Pyhäjoen luontopolku on noin 3,6 kilometrin retki Pallasjärven lähistöllä Muoniossa Lapissa, Pallastuntureiden juurella. Merkitty polku seuraa Pyhäjokea poikkeuksellisen rehevässä puronvarsi-kuusikossa, kalliorannoilla ja lyhyissä suopätkissä pitkoksilla, ja näkymät avautuvat välillä Pallaskerolle. Luontoon.fi listaa virallisen Pyhäjoen luontopolun pysäköintipalvelun tähän Pallas–Yllästunturin kansallispuiston osaan(1). Discover Muonio tiivistää reitin luonteen ja Pallaksentien lähtökohdan(2). Mika Markkasen Retkipaikka-kuvaus antaa käytännön näkymän: sorainen alku, kirkkaanpunaiset maalimerkit, levenemiskohta ja taukolaituri sekä paluu 957-tien varteen(3). Kapeutuessa polku käy juuretkoisemmaksi ja kivikkoisemmaksi, joten tukevat jalkineet ovat paikallaan. Ensimmäiset noin 700 metriä ovat leveää soraa, jota jotkut kävijät kulkevat isopyöräisten rattaiden kanssa kohtuullisesti(3). Reitin puolivälissä Pyhäjoki aukeaa kalliorantaisena suppokaivotusmaana; infotaululla kerrotaan veden reitistä Hanhivuoman suoseudulta ja siitä, miksi joenvarsilla tulee pysyä merkityllä polulla(3). Pallasjärven uimarannan suuntaan tulevat Pallasjärvi uimalaituri kulkusilta, Pallasjärvi uimalaiturin portaat ja Pallasjärvi rantasauna uimalaituri—hyviä kiintopisteitä, jos yhdistät kävelyn uintiin tai rantasaunaan. Sama ranta-alue kytkeytyy Kesäretkeilyreittiin 3 ja Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reittiin, ja Pallas–Ylläs vaellusreitin vaiheet kulkevat tässä Pallastunturi–Pallasjärvi-maisemassa, jos suunnittelet pidempiä päivämatkoja.

Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reitti on lyhyt, leveä sorapintainen osuus Pyhäjoen varrella Pallaksentien (tie 957) Pallasjärven kohdalla Muonion kunnassa Lapissa. Se on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pyhäjoen luontopolun esteetön alkuosuus: rehevä puronvarsikuusikko, Pyhäjoen taimenta esittelevä infotaulu ja pieni katselu- ja taukoterassi ennen kuin päälenkki kapenee kivisemmäksi poluksi. Discover Muonio esittelee saman tien varsikohteen kolmen kilometrin luontopolun yhteydessä(1). Kartallamme yhden suunnan pituus on noin 0,5 km kohti Pallasjärveä. Päätepäässä olet lähellä Pallasjärvi uimalaituri kulkusiltaa, Pallasjärvi uimalaiturin portaita ja Pallasjärvi rantasauna uimalaituria—kätevää, jos haluat yhdistää joenvarren kävelyn tai esteettömän osuuden uintiin tai laiturialueen katseluun. Samalta lähtövyöhykkeeltä voit jatkaa Pyhäjoen luontopolulle koko kierrokselle tai yhdistää Kesäretkeilyreitti 3:lle Pallasjärven ympäristössä. Retkipaikan maastoraportti kuvaa alun noin 700 metriä leveänä sorattuna polkuna ja mainitsee vihreät Pyhäjoenpolku-kyltit, punaiset maalimerkit pidemmällä lenkillä, kesäaikaisen rajoitusvyöhykkeen polulla pysymisestä sekä kalastuskiellon luonnonvaraista taimenta suojellen(2). Out in the Nature kertoo alun esteettömäksi avustettuna, penkkejä ja monikielisiä tauluja pidemmällä reitillä sekä varoittaa portaista, pitkospuista ja kivisestä maastosta tämän helpomman joenrantapätkän jälkeen(3). Muonio sijaitsee Pallastunturin ja Pallasjärven välissä; tämä on kompakti vaihtoehto, kun haluat joenvarren tunnelmaa ilman koko luontopolkulenkkiä. Kesällä sääskiä voi riittää lämpiminä päivinä Lapissa; kuivalla säällä riittää tavalliset kävelykengät tällä soraosuudella.

Mielmukkavaaran kierros on noin 6,4 kilometrin päiväpatikointirengas Muoniossa. Lappi tarjoaa laajan tunturireittiverkoston; tämä rengas sijoittuu Liepimän ja Ylimuonion alueelle, missä Kivaa Tekemistä luokittelee sen Muonion muiden lyhyiden patikointireittien ja laajemman kesäreittivalikoiman joukkoon(3). Ajantasaiset kesäreittiviivat, hoitotilanne ja sähköinen ulkoilukartta löytyvät kunnan infogis.fi/muonio -palvelusta; Discover Muonio kokoaa ohjeet kartat ja reitit -sivuillaan(1). Reitti kiertää Mielmukkavaaran metsäisessä ja avoimemmassa maastossa tyypillisessä Liepimän–Ylimuonion maisemassa. Kivaa Tekemistä kuvaa reittiä peruspatikointiin sopivaksi kesäreitiksi samaan ryhmään kuin alueen muut lyhyet lenkit(3). Lähtöalueen tuntumasta jatkuu Ylimuonio-Kätkäsuvanto retkeilyreitti kohti Kätkäsuvantoa; Metsähallitus kuvaa tämän yhteyden Luontoon.fi-palvelussa(2), ja reitit kulkevat saman polun varrella noin kahden ensimmäisen kilometrin matkan tämän renkaan alusta. Muoniossa on satoja kilometrejä kesäisiä ulkoilureittejä ja hoidettuja latuja kansallispuiston ja kunnan alueella; tämä kierros on paikallinen, lyhyt vaihtoehto, kun tunnet jo Ylimuonion seudun tai haluat kevyemmän lenkin ennen tai jälkeen pidemmän Ylimuonio–Kätkäsuvanto-päivän(1)(2).

Äijäkosken näköalapolku on hyvin lyhyt kävelyrengas—kartallamme noin 0,1 kilometriä—Muonionjoen yhtä vauhdikkainta koskiosuutta vasten. Lappi houkuttelee vaeltajia ympäri vuoden, ja tämä kohde sijaitsee Muoniossa alle seitsemän kilometrin päässä kirkonkylältä etelään Torniontietä (E8) pitkin. Discover Muonio kuvaa jyrkän rantatörmän näköalakohtaa, etelään kulkevaa polkua kohti tulistelupaikkaa ja kertoo, että paikasta vastaa Muonion kunta(1). Käytännön vinkkejä parkkipaikan ja joenvarsipolkujen tuntuun—karkeasti kuinka monta metriä soraa näköalatasanteelle, miltä jatko laavulle tuntuu juurikon ja kosteuden kannalta sekä millainen yhdistelmä lastenvaunut ja vaelluskengät ovat—tiivistää selkeästi Laura Lanton Kuukkeli-juttu kesältä 2023(2). Savannillan vuoden 2018 retkimuistiinpanot vangitsevat yhä sen, millaisen näköalapalan rakenteinen tasanne rapsojen yläpuolella tarjoaa ja kuinka siisti alavirtaan päin oleva laavupaikka tuntuu eväshetkeen(3). Alavirtaan rantapolkua pitkin Äijäkoski laavu tuo laavun, puuvajan ja kuivakäymälän, jos haluat nuotion ja katoksen vesimaiseman jatkoksi; lue tarkemmin meidän Äijäkoski laavu -sivultamme. Laajempiin yhteystietoihin, karttoihin ja palautekanaviin Muonion ylläpitämistä ulkoilureiteistä löytyy tietoa Muonion kunta -sivuston reitti- ja ulkoiluosiosta(4).

Kesäretkeilyreitti 4 on noin 0,4 kilometrin pituinen, suuntaansa kulkeva yhdyspätkä Muoniolla Pallastunturin luontokeskuksen liepeillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Se toimii lyhyenä jatkokappaleena pidempiin, merkittyihin päiväretkiin: reittisolmu yhdistää muun muassa Hetta-Pallas vaellusreitin, Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitin, Taivaskeronkierroksen, Taivaskeron kierroksen, Vatikurun luontopolun ja Palkaskeron kierroksen. Lähellä luontokeskusta kulkee myös Vanhan hotellin rauniot vaativa esteetön reitti. Muonio sijaitsee Lapissa. Metsähallitus on julkaissut Pallastunturin lähireittejä -nimisen esitteen, jossa kerrotaan muun muassa pääkierrosten lisäksi muista kesäreiteistä, jotka on merkitty oranssilla(2). Numeroitu kesäretkeilyreitti istuu tähän järjestelmään ja helpottaa päiväretkien yhdistelyä tunturien ja kurujen välillä sekä Hetta-Pallas -päärunkoa sivuten. Puiston käyntimaksuista, säännöistä ja ajankohtaisista tiedotteista vastaa kansallispuiston virallinen Luontoon.fi-kokonaisuus(1). Discover Muonio esittelee lähireittejä ja ohjaa Muonion kesäretkeilykarttaan, josta voi tarkastella laajempaa reittivalikoimaa(3). Käytännössä moni lähtee kävelemään Pallastunturin luontokeskus pysäköintialueelta.

Merkittyjen kesäreittien, kansallispuiston käyttöohjeiden ja ajankohtaisten palvelutietojen perusteet löytyvät Luontoon.fi:n Pallas-Yllästunturin retkeilyosiosta(1). Keimiöjärven kesäretkeilyreitti on noin 6 km pitkä retkeilypolku Muoniossa, Lapissa: metsäinen yhteys pyöreän Keimiöjärven rantaan Keimiötunturin, Sammaltunturin, Koivakeron ja Mustakeron välissä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Retkipaikka kuvaa kulun rennoksi: alku helppona sorana, pitkospuut suon yli näkymineen Keimiötunturille, loppu juurakkoisempaa rantapolkua; järven äärellä risteyksessä länsihaara vie vuokratuvan suuntaan ja itähaara autiotuvan suuntaan(2). In the Woods, Dear kertoo Keimiöjärven autiotuvan pienestä neljän hengen tilasta, puuarkusta ja pihakuivakäymälästä sekä vierailevuudesta talvisin—hyvä tausta siihen, mitä itärannan tupapihassa odottaa myös kesällä(4). Keimiöjärven vuokratuvan yksityisvaraus ja pihakohtaiset säännöt hoidetaan Eräluvat.fi-palvelussa(3). Muonio sijaitsee Länsi-Lapin tunturimaastossa; samalla erämaa-alueella kulkee myös Pallas-Ylläs vaellusreitti pidempiin vaelluksiin. Talvella Muonion latuverkosto tuo hiihtäjät samoille rannoille eri reittiä pitkin; kesäkävijät seuraavat tätä merkittyä kesäretkeilylinjaa. Reitin alkupäässä, noin 1,2 kilometrin kohdalla, tulevat Keimiöjärvi varaustupa vedenottopaikka ja Keimiöjärvi vuokratupa -kokonaisuus: Keimiöjärvi vuokratupa, Keimiöjärvi vuokratupa tulipaikka ja Keimiöjärvi vuokratupa kuivakäymälä—tarkemmat tiedot löytyvät sivuiltamme kunkin kohteen omalla sivullaan. Itärannalla, noin 4,2 kilometrin kohdalla, Keimiöjärvi autiotupa tulentekopaikka, Keimiöjärvi autiotupa ja Keimiöjärvi autiotupa liiteri ja kuivakäymälä muodostavat tauko- ja yöpymisalueen autiotupakäyttäjille; pihapiirissä on kuivakäymälä ja puuvaja. Ota tuulenpitävä kerros: järvenselu ja suon ylitys viilentävät helpommin kuin laella. Noudata kansallispuiston ohjeita: nuotiot vain huolletuilla paikoilla, roskat mukaan ja luonnonvedet käsittele varovasti(1)(3).

Reitin kuvaus, kausi-info, taukopaikkojen vierustelttailun rajaukset ja autiotupien ajantasainen tilanne löytyvät Luontoon.fi:n Pallas-Ylläs vaellusreitti -sivulta sekä Ylläksen reittilistoilta samalla sivustolla(1). Ylläs.fi:n kansallispuisto-esittely(2) auttaa hahmottamaan laajempaa Pallas–Yllästunturin aluetta. Pallas-Ylläs vaellusreitti on pitkä pistemäinen vaellus, noin 72,4 km Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Reitti kulkee Pallastunturin palvelualueelta Muonion suunnasta kohti Yllästä ja päättyy Kotamajan seuduille. Muonio on tämän listauksen kotikunta, ja reitin eteläpää sijoittuu kansallispuiston Kittilän puolelle Ylläksen ja Äkäslompolon tuntumaan. Polku kulkee metsän ja avotunturin vaihtelevassa maisemassa, ja virallinen kuvaus nimeää huippuja kuten Koivakeron, Äkäskeron ja Kukastunturin(1). Kokonaisuus on monin paikoin helppohko, mutta tunturinousut ovat pitkiä ja voivat väsyttää; varaudu säänvaihteluun ja pitkiin väleihin taukopaikkojen välillä(1). Alkupäässä lähtö on lähellä Hiihtokeskus Pallasta ja Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintiä—kätevästi Pallaskodan, vuokrakodan ja nuotiopaikkojen lähelle ensimmäisillä kilometreillä. Reitti jatkuu etelään metsän halki kohti Rauhalan urheilukentän seutua, noin 22 km kohdalla. Pahtavuoma autiotupa on tyypillinen autiotupayö noin 31 km:n tienoilla. Äkässaivon kodat ja nuotiopaikat sekä pienet vedet tukevat pidempää taukoa. Mustakero autiotupa avotunturissa on ollut ajoittain suljettuna laajemmin; tarkista ennen lähtöä, mitä Luontoon.fi kertoo veden, polttopuun ja yöpymisestä juuri sillä hetkellä(1). Hangaskuru ja Tahkokuru tarjoavat puolikotia, nuotiopaikkoja ja pitkospuita kurumaastossa ennen Kesänkijärven laavua ja kodan järvimaisemia. Yllästunturin luontokeskus Kellokas ja sen pysäköinti tuovat palveluja ja näyttelyitä, ja Kutujärven autiotupa sopii erämaayöhön ennen viimeistä osuutta Kotamajan kodalle ja Kotamaja latukahvilalle. Pallaksen päässä reitti kohtaa Hetta-Pallas vaellusreitin tunnetun verkoston—moni suunnittelee molempia samalle tunturilinjalle. Kiertoreitin Lauran tekstit yhdistävät Pallastunturin päiväretkimaisemia ja laajempaa kansallispuiston tarinaa(3). Mamman parempi päivä kuvaa NUTS Pallas–Ylläs 100 km -suoritusta 2024 ja antaa konkreettista pohjaa askelmaastoon, juurikohtiin ja tankkaukseen pitkillä päivillä(4).

Kesäretkeilyreitti 5 on noin 10,1 kilometrin mittainen kesäkäyttöinen yhteys Olostunturilla Muoniolla Lapissa: se vie Oloksen palveluiden reunasta kohti laajempaa muoniolaista–pallaksenlaista kesäreittiverkostoa. Muonio on kesäpyöräily- ja kävelyreiteistään kertonut InfoGIS-karttapalvelussaan ja julkaissut reittiasioissa yhteystiedon kunnan ylläpitoon(1). Muonion numeroidut kesäretkeilyreitit on kuvattu yhdessä Luontoon.fi-sivustolla(2). Discover Muonio kertoo, että Olostunturin reittejä kunnostettiin ja viitoituksia parannettiin syksyllä 2021, ja sivustolta löytyy linkkejä Oloksen reittikarttoihin(3). Laajempaan Pallas–Ylläs-alueeseen Visit Finnish Lapland kuvaa, miten kesällä polut yhdistävät kylät, palvelupisteet ja tunturit lumen sulettua(4). Metsähallituksen painettu Pallaksen esite selittää karttamerkin "kesäretkeilyreitti" ja muistuttaa, että kansallispuistossa lemmikit pidetään kytkettynä(5). Reitti alkaa Olostunturin palvelujen kupeesta: Oloshotellintien varrella tulevat vastaan Oloksen kuntosali ja Olos-squash, ja Olostunturin laskettelukeskus on tunturin rinteellä monen kesä- ja talvikauden lähtöpaikkana. Reitti ei ole rengas; se jatkuu koillisijuisen linjan mukaisesti kohti liittymää pidempiin vaellusvaihtoehtoihin. Jos haluat jatkaa kohti Pallastunturia, Kesäretkeilyreitti 1 jatkaa pääkesäkäytävää kohti Mäntyrova autiotupaa, Hiihtokeskus Pallasta ja Pallastunturin luontokeskus pysäköintialuetta. Oloksen alarinteillä sama reittirunko kohtaa suosittuja pyöräilyuria kuten Oloksen Maisemareitin, Oloksen Huippureitin ja Oloksen Kierron, joten monikäyttöisillä osuuksilla voi tulla vastaan pyöräilijöitä siellä, missä käyttö on sallittu. Ota tuulitakki mukaan ja varaudu tuuleen: kesälläkin Oloksella viima tuntuu rankalta rasituksen jälkeen. Lumen sulettua kannattaa tarkistaa kunnan ja viranomaisten ohjeet erityisesti ennen kävelyn ja pyöräilyn yhdistämistä samoilla väylillä.

Saivonkierros on noin 3,4 kilometrin mittainen helppo retkeilyreitti Muoniossa Lapissa Äkäsjokilaaksossa aivan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston länsirajan tuntumassa. Ajantasaiset tiedot Äkässaivosta, Seitapahdasta, liikenteestä, talvireiteistä ja kesäisin Pallas-Ylläs vaellusreittiin kulkevasta yhteydestä kannattaa lukea Luontoon.fi-palvelun Äkässaivo ja Seitapahta -sivulta(1). Reitti sijaitsee Muoniossa. Lappi tunnetaan saivojärvistään ja tunturivaelluksista; tämä luontopolku tiivistää samaa tarinaa lyhyeen kävelyyn kansallispuiston kupeessa. Merkitty polku kulkee mäntymetsän ja Äkäsjokivarren kautta kohden jyrkkäseinäistä rotkojärveä Äkässaivoa ja valtavaa seitakiveä Seitapahdaa, jotka ovat saamelaisten vanhoja palvonta- ja uhripaikkoja(1). Polun varsilla olevat opastaulut kertovat laakson luonnosta, historiasta ja kohteista useilla kielillä(1). Noin 3,2 kilometrin kohdalla tulevat Äkässaivo kota, Äkässaivo tulentekopaikka ja Äkässaivo uusi kuivakäymälä järven äärellä — kätevä tauko- ja tulipaikka ennen rantapitkosten varrella kävelyä(1)(4). Retkipaikan Pasin Talvitien jutussa kuvataan kodan sijainti saivon yläpuolella ja miten pitkospolku kuuluu noin kolmen kilometrin Saivonkierrokseen; vertailu Pakasaivoon auttaa hahmottamaan Äkässaivon hiekkapohjaista kirkasvetisyyttä(2). Taipaleita kuvaa oranssipäisiä tolppia ja oransseja puumerkkejä, noin 60 metrin nousun ja laskun, juurakoita ja kivikkoa joen ylityksen jälkeen sekä ylityksen siltaa pitkin(3). In the Woods, Dear mainitsee oranssipäiset tolpat ja turkoosit neliömerkit Saivonkierros-tunnuksella ja muistuttaa, että muinaisjäännösalue on suojeltu: Seitapahdaa ja kallioita ihaillaan vain polulta, kiipeäminen ja kivien siirtely ovat kiellettyjä(4). Kesällä Saivonkierrokselta on Luontoon.fi:n mukaan yhteys Pallas-Ylläs vaellusreittiin jatkajille(1). Pallas-Ylläs vaellusreitti on osa saman seudun pitkää vaellusverkostoa. Talvella kohteeseen voi poiketa Äkäslompolo–Peurakaltio-ladulta tai lumikenkäillä talvipolkua pitkin(1).

Ylimuonio-Kätkäsuvanto retkeilyreitti on noin 19,3 kilometrin mittainen päiväreitti Muoniossa. Se yhdistää Ylimuonion ja Kätkäsuvannon maaseutualueet Muonionjoen laaksossa Liepimän ja Ylimuonion seuduilla. Metsähallituksen virallinen reittikuvaus ja karttanäkymä löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Muonio on laaja ulkoilukunta: kesäiset patikointi- ja pyöräilylinjat, ladut ja kelkkareitit löytyvät ajantasaisena infogis.fi/muonio -kartasta, johon Discover Muonio ohjaa, ja Muonion kunta kokoaa saman kartan sekä muut ulkoiluohjeet omille ulkoilusivuilleen(2)(4). Kivaa Tekemistä luokittelee tämän yhteyden Muonion pidempiin päiväpatikoihin samassa luettelossa kuin lähellä oleva Mielmukkavaaran kierros, ja antaa yhteysnumeron alueen patikkakorttia varten(3). Noin 10 kilometrin kohdalla mitatusta alusta reitti kohtaa Mielmukkavaaran kierroksen—lyhyemmän renkaan, johon voi poiketa, jos haluat sivulenkin ennen laakson läpijuoksua. Reitti jatkuu kohti Kätkäsuvantoa; pohjoisempana maisema on samaa laajaa kelkkareittien ja ulkoilun verkostoa kuin Muonion ylläpitämällä kartalla, joten talvikäyttäjien kannattaa tarkistaa kausi- ja käyttökerrokset kunnan palvelusta(2)(4). Pirjo Kuukasjärvi-Marjakankaan Onnellinen Muonio -teksti Muonionjoen rannalla Kätkäsuvannossa kuvaa hiljaista kyläelämää vuodenajasta toiseen—hyvä tunnelmakuva, jos päätät vaelluspäivän siihen suuntaan(5). Lappi tunnetaan pitkistä kesäpäivistä ja talvisista pimeän taivaan öistä; Muonio sijaitsee Pallas–Yllästunturin ja rajaseutujen retkeilyalueiden välissä, joten tämä reitti sopii täydeksi päiväpatikaksi, kun taksit tai kaksi autoa on järjestetty päiden välille.

Taivaskeron kierros on noin 8,2 kilometrin mittainen rengasreitti Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muonion yläpuolella Lapissa. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset tiedot Luontoon.fi-palvelussa, mukaan lukien mahdolliset kausirajoitukset ja palvelut Pallastunturin kävijäalueella(1). Discover Muonio kuvaa kansallispuiston päiväretkiverkostoa ja nostaa Taivaskeronkierroksen vaativaksi kahdeksan kilometrin lenkiksi puiston korkeimmalle tunturille(4). Reitin pituus on noin 8,2 kilometriä ja se kiertää Pallastunturin: nousu avotunturiin, Taivaskeron huipulle 809 metriin, Laukukeron maisemien kautta ja paluu kohti Hiihtokeskus Pallas -aluetta ja Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintiä. Samalta lähtöalueelta lähtee myös Kesäretkeilyreitti 1 ja Hetta-Pallas vaellusreitti, ja lyhyemmät merkityt vaihtoehdot kuten Palkaskeron kierros ja Vatikurun luontopolku alkavat läheltä, jos haluat yhdistää retkiä. Pysäköi Pallastunturin luontokeskus pysäköintialueelle luontokeskuksen palveluiden viereen; Hiihtokeskus Pallas on saman kävijäkeskittymän reunalla. Maasto vaihtelee leveästä sorastetusta alkupolusta kivikkoiseen, paljaaseen nousuun Taivaskerolle(2)(3). Retkipaikka kuvaa yhteistä osuutta Vatikurun luontopolun kanssa alussa ja erkanemista kohti Taivaskeroa, kun taas Hetta-Pallas vaellusreitti jatkaa omalla linjallaan eri tolppamerkinnöin(2). Vaeltajan arki kuvaa jyrkkiä, kivisiä kohtia ja vaativaa laskeutumista laskettelurinteen liepeillä ja suosittelee tukevia, nilkkoja tukevia vaelluskenkiä sekä kerrospukeutumista, koska sää tunturissa vaihtelee nopeasti(3). Huipulla muistolaatta kertoo vuoden 1952 Helsingin olympialaisten olympiatulen sytytyksestä(2)(3)(4). Retkipaikka-artikkeli antaa hyvän kuvan siitä, miltä reitti tuntuu sumussa, tuulessa ja kesäkuun valossa(2). Vaeltajan arki täydentää käytännön vinkkejä puolen päivän retkeen huipuilla(3).