Pelkosenniemi Retkeilyreitit

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa Pyhäjärven rannalla. Lappi sopii sekä päiväretkiin että pidempiin vaelluksiin. Soutajan kesäreitti on noin 15 kilometrin pituinen, ei-silmukkainen retkeily- ja maastopyöräilyreitti Pyhäjärven itärannalla Pelkosenniemellä Soutajan tunturin juurella Pyhä–Luoston kansallispuiston kupeessa. Reitti on usein rauhallisempi kuin tunnetuimmat kurureitit, mutta sopii hyvin samaan Pyhän palvelu- ja reittiverkostoon. Metsähallitus julkaisee Pyhä–Luoston kesäkarttoja ja luonnonsuojeluohjeita Luontoon.fi-palvelussa(1). Pelkosenniemen kunta luettelee Soutajatunturin Pyhätunturin kesäkohteiden joukossa ja mainitsee noin 15 kilometrin pituuden, kodan reitin varrella sekä käytön maastopyöräilyyn kesällä ja lumikenkäilyyn talvella(2). Alkumatkalla reitti kulkee Kairosmajan rantasaunan talviuintipaikan lähellä Pyhäntien suunnassa, ja noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Tajukankaan kota, jossa voi pitää ensimmäisen tauon. Soutajan kota on noin 5,5 kilometrin kohdalla tunturin rinteessä: kodassa, nuotiolla, kuivakäymälällä ja puuvajalla on taukopaikka, ja huipulle nouseva polku avaa laajat näkymät järvelle ja ympäristön tuntureille(3). Itsenäiset retkikuvaukset kuvaavat Soutajantien ja kodan välistä osuutta violetin neliömerkin ja puuopasteiden varaisena, metsänousuineen ja kivisine pätkineen sekä mahdollisena jatkona Pyhäjärven kylän suuntaan(4). Myöhemmin reitillä tulevat Lucky Ranchin kenttä ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi. Reitti liittyy samaan verkostoon kuin Aittakuru kesäreitti Pyhän keskustan lähellä sekä valaistut hiihto- ja juoksuladut ja Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti—hyödyllistä, jos suunnittelet useamman päivän retkiä alueella. Retkipaikan Soutaja-juttu tuo esiin porokohtaamisia, loivahkot alarinteet monen kuntoiselle ja vähemmän ruuhkaa kuin Isokurussa—hyvä lisä lukeminen, vaikka matkan pituus vaihtelee sivulenkkeineen(3). Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fi ja Pelkosenniemen sivut sulkemisista, metsästyksestä lähimetsissä ja kansallispuiston säännöistä(1)(2).

Reitin pituus, sesongit ja kirkonkylän ulkoiluverkosto löytyvät kootusti Pelkosenniemen kunnan(1) sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikarttaan ja kunnan Infogis-karttapalveluun(1)(2)(3). Kilpiaavan retkeilyreitti on noin 3,1 kilometriä meidän kartalla kesäkävelyksi Kilpiaavan aapasuon halki; kunnan ulkoilusivut kuvaavat Kilpiaavaa Suomen kymmenenneksi suurimmaksi aapasuoksi lähellä kirkonkylää(1). Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa, ja kuntaan kuuluvat muun muassa Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Pyhän matkailukeskus, mutta tämä reitti on oma paikallinen suokävelyreitti arkipalvelujen lähellä. Kunnan kuvauksen mukaan reitti on yhteen suuntaan noin kolmen kilometrin kesäretki(1). Linjan alkupäässä tulee pian Kilpiaavan laavu, yksi kahdesta kunnan mainitsemasta nuotiopaikasta suon reitillä(1). Myöhemmin, koulun ja pururadan tuntumassa, Pururadan esteetön laavu tarjoaa esteettömän laavun ja kuivakäymälän palvelut samaan liikunta-alueeseen liittyen(1). Samassa ympäristössä kulkevat Valaistu pururata Pelkosenniemi ja Pelkosenniemi DiscGolfPark, joten pururadalle tai frisbeegolfiin voi yhdistää lyhyen suokävelyn. Talvisin latuverkosto ulottuu Kilpiaavan lintutornin suuntaan ja jatkuu kunnan kartoissa kuvatuille kylän lenkeille(1); kesäinen retkeilyreitti on se, jonka näet tällä sivulla. Kunta viittaa myös suon live-lähetykseen(4); etusivun ajankohtaisissa tiedotteissa on ollut tietoa lähetyksen katkoista, joten kannattaa tarkistaa uutiset, jos kamera on osa suunnitelmaa(5).

Ajantasaiset tiedot Pyhä-Luoston kansallispuiston retkeilyverkosta, rajoituksista ja lipuista löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Luosto.fi kuvaa Luoston portin Luoston rinteiden pysäköinnin kulmassa Santa's Hotel Auroran vieressä lähtöpaikkana, jossa on opastetaulut ja helppo yhteys Luontokeskus Naavaan(2). Reitti on yhteensä noin 16 kilometrin yksisuuntainen linja Pelkosenniemellä Lapissa. Se kulkee kansallispuistossa Lampivaaran palvelujen ja Luoston kylän välillä tunturin rinteiden ja vanhojen metsien lomassa. Alun Lampivaara latukahvila sekä Lampivaaran laavu ja Lampivaara laavu sijoittuvat noin kilometrin päähän reittilinjan alusta—sama taukopaikkavyyhti kuin Ametistikaivoksen ja talvisen latukahvilan vierailijat käyttävät. Lampivaara talousvesikaivo on lähellä juomapuiston kannalta. Luontoon.fi esittelee Pyhän ja Luoston välisen vaellusyhdyksen ja tämä osuus on käytännöllinen Ukko-Luoston ja Lampivaaran palvelusolmukohta päiväretkillä(1). Noin viiden kilometrin kohdalla avautuu Ukko-taukopaikat: Ukkokota, Ukko kota, Ukkolaavu ja Ukko laavu sekä Ukko käymälä samassa kuvassa. Luosto.fi:n Ukko-Luoston huippu -kuvaus käsittelee erillistä noin 5–6,5 kilometrin ympyrää portaineen, näköalatasanteen ja vaihtoehtoisen Tikkalaavun tai Ukko-Luoston maisematuvan kautta kierron(2). Tämä 16 kilometrin reitti hyödyntää samoja laavuja ja kota-alueita ilman että koko huippuympyrää on pakko kulkea; portaiden määrä, tuulisuus ja sulun ajankohdan rajoitukset kannattaa tarkistaa Luosto.fi:n reittisivulta(2). Luostonoja laavu ja Luostonojan laavu tulevat vastaan noin 11,5 kilometrin jälkeen, ja Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä tarjoavat tauon noin 13 kilometrin kohdalla ennen alamäkeä kohti palveluita. Lapland Ski Resort Luosto ja Luosto DiscGolfPark sijaitsevat Offpiste 4:n varrella lähellä linjaa. Ahvenlampi keittokatos ja Ahvenlammen keittokatos sekä Ahvenlampi käymälä sopivat ruuanlämmitykseen ja taukoon ennen kylpylä- ja uimarantaosuutta. Ametistikylpylä Luostontiellä ja Luoston uimaranta Aarnitiellä päättävät tyypillisen länsi-itä-suuntaisen päivämatkan tämän linjauksen mukaan. Kävelystä ja elämästä -blogin Rykimäkurun reitti -teksti kuvaa kevyttä metsämaastoa Lampivaaran ja Pyhälammen välillä, metalliritiläisiä pitkoja sarakkeiden sijaan sekä maastopyöräilijöiden läsnäoloa reitin varrella—hyvä tunnelmakuva Lampivaaran pään kulusta, vaikka jokaisen polun yksityiskohdat vaihtelevat(4). Retkipaikka kokoaa Luoston pysäköinnit ja pidemmät vaellusmahdollisuudet sekä viittaa Rykimäkeron ja Lampivaaran reittien yhteiseen pysäköintiin(5). Jatkoksi voi liittyä Rykimäkurun polkuun kohti Pyhälampia ja Rykimäkurua, seurata Ukko Luoston pyöräreittiä pyöräilylle sallituissa osuissa tai yhdistyä Pyhä-Luosto kesäreittiin koko Pyhä–Luosto-yhdysvaellukseen(1). Reitti kulkee Pelkosenniemellä Pyhä-Luoston kansallispuiston luostolaisella puolella; Lappi tarjoaa laajan tunturiympäristön.

Luoston vaellusluontopolku on pitkä merkitty päivävaellusreitti, jonka pituus on kartan mukaan noin 15,6 kilometriä Pyhä-Luoston kansallispuistossa Luoston puolella Pelkosenniemellä Lapissa. Lappi tarjoaa tältä osin helposti lähestyttävää tunturiluontoa. Reitin virallinen tietokortti ja karttamerkintä ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Luosto.fi kertoo, että pitempi Luoston luontopolku nousee Ukko-Luoston laelle (514 m) ja kulkee vanhojen mäntymetsien ja avointen aapasuomaisemien kautta takaisin kohti Luoston palveluita(2). Pelkosenniemen kunta kuvaa Pyhä-Luostoa vanhimpana kansallispuisto-osana ja vilkkaana retkikohteena(3). Luoston matkailukeskus madaltaa kynnystä yhdistää vaellus kaivoksen, Lapland Ski Resort Luoston ja muiden merkittyjen reittien, kuten Ukko Luoston retkeilyreitin tai Ahvenlammen kesäreitti Luosto, varaan. Palvelualueelta Luostoon päin kuljettaessa ensimmäinen kilometri kulkee lähellä Lapland Ski Resort Luostoa ja Luosto DiscGolfParkia, pian Ahvenlammen keittokatosten ja Ahvenlampi käymälän tuntumassa. Noin 10 kilometrin tienoilla Yrjölän kulmassa ovat Yrjölä tulentekopaikka, Yrjölä vuokratupa ja Yrjölä sauna; hieman etelämpänä Pyhänlatvan laavu ja Pyhänlatva laavu sopivat pitkään taukoon. Ukko-Luoston maisematupa on korkealla osalla, ja reitin loppupäässä ovat Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä. Ukko-Luoston palvelurykelmä (Ukko kota, Ukkokota, Ukkolaavu, Ukko laavu) on sivussa vilkkaimmasta päiväreittiosuudesta mutta samaa kävelykokonaisuutta hyödyntäville luonteva tulenteko- ja taukopaikka. Pelkosenniemi on kunta, jossa Luoston matkailukylä sijaitsee. Harrastajateksteissä reitti on kuvattu varsin vaativaksi: nousuja, kivikkoista etappia ennen tunturin rinteitä, pitkiä pitkospuuosuuksia kosteikolla ja jännittynyttä suhdetta eri kylttien kilometrilukemiin(4)(5). Märällä säällä kannattaa varata vaihtosukat ja vedenpitävät kengät. Luosto.fi muistuttaa syksyllä näkyvyydestä värikkäällä varustuksella ja alueen moninaisesta ulkoilunkäytöstä(2). Matkalla Missä Milloinkin -blogin Marikan kirjoitus antaa käytännön kuvan ruskavaelluksesta, aapasuon näkymistä Ukko-Luostolle ja portaikosta rakkakivikon jälkeen(5). Tiinan patikointi -blogissa kävely kuvataan vihreämerkkisenä luontopolkuversiona, Pyhänlatvan laavulla ja pitkospuiden kunnolla(4).

Kultakeron huippureitti on kartalla noin 1,2 kilometrin mittainen yhdensuuntainen osuus Pyhätunturin hiihtokeskuksesta Kultakeron avoimelle laelle Pelkosenniemellä Lapissa Pyhä-Luoston kansallispuiston laidalla. Pyhän hiihtokeskuksen kesäisen maisemahissin sivuilta saat ajantasaiset aukioloajat, lippuvaihtoehdot (myös yhdensuuntaiset liput, joilla pääset kävelemään alas), maastopyörän kuljetuksen PyhäExpress-tuolihissillä sekä tiedon mahdollisista tuuli- ja ukkossulkuista(1). Pelkosenniemen kunnan sivu tiivistää maksuttoman Huttu-Ukon taidereitin hissiaseman viereen ja sen, miten lumi peittää veistokset talvella(2). Reitti on leveä soraistettu polku loma-alueen huolto- ja rinnerakenteiden vieressä: reippailevat kävelevät usein huoltotietä ylös hissituurin sijaan, ja sama pinta johdattaa kohti Huttu-Ukko-porttia yläaseman takaa(3). Huipulla ravintola Tsokka, Pyhä Dreams -kesäbaari, maisemakota, frisbeegolf ja alamäkipyöräily jakavat kompaktin laen, joten keskipäivällä vilskettä riittää vaikka itse kävely on lyhyt(1). Huttu-Ukko on taiteilija Tapio Uusitalon ja Pyhän hiihtokeskuksen yhteistyössä tehty taidereitti paikalliseen tarustoon; Retkipaikassa julkaistu käyntijuttu auttaa hahmottamaan portin, sorapinnan ja sen, miten perheet kiertävät teokset rauhassa(3). Kultakerolta jatko suuntaa kansallispuiston pidemmille päiville. Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti kulkee samaan huippunaapuruuteen ja laskeutuu kohti Karhunjuomalammen päivätupaa, Karhunjuomalammen laituria ja nuotiopaikkoja järven rannalla ennen kuin reitti palaa metsä–tunturivaihtelussa(4). Aittakuru kesäreitti ja Soutajan kesäreitti solmautuvat samaan verkostoon: Tajukankaan kota tulee vastaan molemmilla kesälinkeillä, Soutajan kota ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi palkitsevat pidemmän järven suuntaisen kierroksen, ja Metsähallitus ohjaa kävijät Luontoon.fi-sivuille Pyhä-Luoston kansallispuiston osalta(5). Lappi näkyy maisemassa tuntureina ja koivikko–havumetsävaihteluna. Pelkosenniemi on tämän keskuksen kunta.

Rykimäkurun polku on kartalla noin 16,3 kilometrin mittainen viiva Pyhä-Luoston kansallispuistossa Luoston matkailukeskuksen suunnasta Rykimäkurun rotkolaaksikon ja Rykimäkeron taukopaikan kautta Pelkosenniemellä Lapissa. Metsähallitus luokittelee reitin suositeltavaksi retkeilyreitiksi Luontoon.fi:ssä(1). Visit Pyhä-Luosto kuvaa Rykimäkurun voimakkaaksi kallioperän repeämäkurukse: toisin kuin useimmat alueen kurut, se ei synny jääkauden sulamisvesistä vaan murroksista, ja jyrkät reunat kannattaa kiertää varovasti(2). Reitti kuuluu Luoston helpompaan päiväretkihin mutta kulkee silti metsän, loivien vaihteluiden ja kosteikkopätkien läpi tyypillisellä puiston ylläpidolla. Luoston päästä polku tavoittaa nopeasti Luoston uimarannan, sitten nousee Lampivaaraa kohti, missä Lampivaara latukahvila palvelee Ametistikaivoksen liepeillä — käytännön tauko ennen laskua Pyhälammelle. Noin 7 kilometrin kohdilla Pyhälammen päivätupa sekä Pyhälampi- ja Pyhälammen laavut tekevät luontevan eväspaikan ennen kosteampaa siirtymää kohti Kuukkeli vuokratupaa. Rykimäkurun partaalla ovat Rykimäkurun laavu ja Rykimäkuru laavu; Rykimäkero kodan ja Rykimäkero tulipaikan luona pääsee päättämään päivän, ja maastossa mainitaan toimiva käsipumppukaivo(3)(4). Sama verkosto kytkeytyy pidempiin Luoston reitteihin: Ukko Luoston retkeilyreitti, Luoston valaistut kuntoradat ja Luoston valaistut ladut jakavat pätkiä, kun yhdistät kyläpalveluita talvikunnossapidettyihin lenkkeily- ja latuverkkoihin. Kävelystä ja elämästä kuvaa paikoin leppoisaa profiilia, uudistettuja suoylityksiä (ritilää, jonka läpi kasvillisuus saa kasvaa) ja vastapäivään kierrettyä vaihtoehtoa, jolloin pitkä Lampivaara–Pyhälampi -osuus on pääosin loivaa alamäkeä(3). Taipaleita mainitsee punaiset neliömerkit ja esteettömän osuuden Rykimäkeron pysäköinniltä kodalle asti sekä ison kodan ja niliaitan ryhmille(4). Pelkosenniemi on kunta, jonka alueella tämä kansallispuistosuikale kulkee. Lappi ja Pyhä-Luoston matkailualue ovat vilkkaat ympäri vuoden; sulkuista, metsästyksestä syksyllä ja reittien ajankohtaisesta tilasta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi ja Visit Pyhä-Luosto.

Kansallispuiston säännöt, ajankohtaiset tiedotteet ja Pyhä-Luoston laajempi reittiverkosto löytyvät parhaiten Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Pyhä.fi kuvaa, miten merkityt patikointireitit yhdistävät Pyhän ja Luoston tunturikeskukset, ja mainitsee yhteensä noin 101 kilometriä merkittyjä patikointireittejä lyhyistä retkistä usean päivän vaelluksiin(2). Luosto.fi:n Luosto–Pyhä -käytävän kuvaus nimeää Porontahtoman laavun taukopaikkana ja Kuukkelin vuokratuvan yöpymisvaihtoehtona samassa maisemassa kahden keskuksen välillä(3). Pelkosenniemi sijaitsee Lapissa. Porontahtoma–Kuukkeli -reitti on noin 3 kilometrin pistosuora Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Se yhdistää Kuukkelin palvelualueen Porontahtoman laavuryhmään Pyhä–Luoston laajemman reittiverkoston varrella. Kuukkelin päässä kulku kulkee lähellä Kuukkelin vuokratupaa ja Kuukkelin käymälää ensimetreillä—kätevää, jos yövyt vuokratuvalla tai pidät tauon ennen jatkoa Rykimäkurun polulle tai Pyhä-Luosto kesäreitille. Porontahtoman päässä Porontahtoman laavu, Porontahtoma laavu ja Porontahtoma käymälä muodostavat tämän lyhyen osuuden päätauon ja nuotiopaikkaryhmän. Kuivakäymälät löytyvät Kuukkelista ja Porontahtomasta ilman, että jokainen rakenne tarvitsee erillisen nimikkomaininnan. Pidempiin yhdistelmiin sopivat Rykimäkurun polku, Pyhä-Luosto kesäreitti ja Pyhä-Luoston kansallispuisto maastopyöräilyreitti sekä talvilatuverkosto—hyödyllistä, jos sidot päivään pidemmän kierroksen tai yön Kuukkelista kohti Pyhää tai Luostoa(3).

Aittakuru kesäreitti on kartalla noin 2,4 kilometrin mittainen sulan maan kävelyreitti Pyhätunturilla Pelkosenniemellä Lapissa, joka vie Aittakurun rotkoon Pyhä-Luoston kansallispuistossa. Metsähallitus kokoaa kansallispuiston reitit, säännöt ja ajankohtaiset ohjeet Luontoon.fi-sivustolle(1). Pelkosenniemen kunnan ulkoilusivut kertovat, että kesäretkeilyreitti kulkee Pyhän hotellialueelta ja että Soutajantien kupeesta pääsee kätevästi samalle reitille; tekstissä mainitaan myös tapahtumalava kurussa(2). Pyhän hiihtokeskuksen retkeilyesittely kuvaa Aittakurun luonnonamfiteatteria ja sitä, että parkkipaikka löytyy Pyhä–Luosto-tien varrelta noin 2,2 kilometrin päässä Pyhän keskustasta Luoston suuntaan ja kävelymatka laiturille jää alle puoleen kilometriin leveää maastoa pitkin(3). Retkipaikassa julkaistu Karoliina Kaskin juttu kuvaa isoja opasteita Pyhäntiellä noin kymmenen auton pysäköintipaikalle, turvallisen tienylityksen ja kymmenen minuutin kävelyn leveää latu/puurata-käytävää pitkin ennen laiturin alkua, esteetöntä käymälää ennen porttia sekä Pyhä Unplugged -festivaalin hiljaisuutta korostavaa opastetta(4). Vaeltajan arki kuvaa rotkon seinämiä luonnon amfiteatterina ja valon siivilöitymistä kallioiden väliin(5). Ensimmäisen kilometrin aikana reitti kulkee Tajukankaan kotan ohi, joka on myös Soutajan kesäreitillä, Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitillä ja useilla valaistuilla hiihto- ja lenkkipoluilla, ohittaa Adventure Park Pyhäkurun ja Pyhän palvelualueen ennen Pyhätunturi DiscGolfParkia. Siitä maisema muuttuu kivikkoiseksi ja laituripoluksi kohti esiintymislavaa, lampea ja esteetöntä katsomoaluetta, joista kerrotaan keskuksen sivuilla(3)(4). Sateella laiturit, portaat ja kalliopinnat voivat olla liukkaita(3). Talvella kurun lumivyöryvaara sulkee reitin, joten liiku vain sulan maan aikana(3)(4). Retkipaikan toimitus huomauttaa, että katsomon takana ollut pieni kota ja tulipaikka poistettiin käytöstä kesällä 2024; taukopaikkana voi käyttää Tajukankaan kotaa tai jatkaa kohti Soutajan kotaa pidemmällä lenkillä(4). Pelkosenniemen kunnan ohjeen mukaan Pyhä-Luoston kansallispuistossa koira kulkee kytkettynä(2). Saman solmukohdan kautta voi jatkaa pidempiin päiviin: Soutajan kesäreitti vie kohti Pyhäjärveä ja Soutajan kotaa, Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti Karhunjuomalammen päivätupaan ja järvensuun kota-alueelle, Tunturiaavan luontopolku lähtee Naavan luontokeskuksen läheltä kohti Isokurun näköaloja, ja Kultakeron huippureitti tarjoaa lyhyen nousun hiihtokeskuksen huipulle(1). Lappi näkyy tunturissa ja koivikko–havumetsävaihtelussa. Pelkosenniemi on tämän matkailukeskuksen kotikunta.

Huttujärven kesäreitti on noin 2,3 kilometrin mittainen yksisuuntainen yhteys Pyhä-Luoston kansallispuistossa Pelkosenniemellä Lapissa. Se yhdistää Huttujärven palveluryhmän, Huttuloman taukopaikan ja Huttujärventien pysäköintialueen. Ajankohtaiset retkeily- ja aluetiedot julkaisee Metsähallitus Luontoon.fi:ssä kansallispuiston sivuilla(1). Pelkosenniemen kunta kokoaa kunnan ulkoilureitit ja viittaa Luontoon.fi:hin Pyhätunturin puolen kesäretkeilykuvauksiin(2). Eräluvat.fi kuvaa Huttujärven vuokratuvan saapumisohjeet: keltaisesti merkitty Pyhä-Luoston retkeilyreitti kulkee tuvan tuntumassa, ja kesällä sekä syksyllä tuvan voi lähestyä kävellen tai maastopyörällä(3). Pelkosenniemi sijaitsee Lapissa. Huttujärven päässä reitin varrella ovat Huttujärvi grillikatos, Huttujärvi porakaivo ja Huttujärvi vuokratupa järven rannan kuusimetsässä. Huttujärvi vuokratupa on Eräluvat.fi:n kautta varattava tupamajoitus, jonka pihapiiriin kuuluu yhteiskäytössä oleva keittokatos, puusauna ja vesivessallinen käymälä; tarkan hinnaston ja säännöt löytää varauspalvelusta(3). Noin 1,2 kilometrin kohdilla kohti tietä avautuu Huttuloma keittokatos, Huttuloma tulipaikka ja Huttuloma autiotupa, jotka palvelevat Pyhä-Luoston vaellusverkon kävijöitä: autiotupaan voi pysähtyä tauolle tai yöpymään tupaetiketin mukaisesti, ja pihapiirissä on kuivakäymälä ja puuvaja. Noin 2,3 kilometrin jälkeen reitti tulee Huttujärventie pysäköintialueelle, josta useimmat autolla saapujat jatkavat Huttujärvelle patikoiden tai pyörällä; tieosuus on kapea ja huonokuntoinen, joten ajoon kannattaa varata aikaa(3). Sama linja niveltyy pidempiin vaihtoehtoihin: Pyhä-Luosto kesäreitti, Isokuru–Karhunjuomalampi ja kansallispuiston maastopyöräilyreitti kohtaavat samaa reittiverkkoa, joten tämä sopii järven kautta kulkevaksi etapiksi tai paluulinjaksi pidemmälle Pyhä–Luosto-päivälle.

Ajankohtaisista palveluista, nähtävyyksistä ja laajemmasta ulkoilutarjonnasta Pelkosenniemellä kannattaa tarkistaa Pelkosenniemen kunnan matkailusivut(1). Retkeilyreitti Pyhäjärvi–Suvanto on noin 9,2 kilometrin pituinen pistokokoinen vaellusosuus Pelkosenniemellä Lapissa. Se yhdistää Pyhäjärven järvialueen Suvannon kylään Kitisen varrella—käytännöllinen yhteys jalan metsän ja järvimaiseman läpi, ei erillinen kansallispuiston kierros. Pyhäjärvi on kunnan suurin järvi: pituus noin 3,8 km ja leveys noin kilometri; itärannalla kohoaa Soutajatunturi ja koillisrannalla sijaitsee Pyhäjärven kylä; päälasku uomaa kohti Pyhäjokea ja Kemijokea lähtee luoteisrannalta. Reitti sijoittuu samaan laajaan virkistysalueeseen kuin Pyhä-Luosto ja Kemijoen vesistö. Linjan lähellä kulkee muun muassa Mairivaara–Suvanto–Pelkosenniemi moottorikelkkaura ja Pyhä-Luoston moottorikelkkailureitti—talvella yhteisiä metsäteitä ja mahdollista liikennettä kannattaa huomioida, vaikka tämä merkintä on kesäinen retkeilyreitti. Lähellä kulkee myös Soutajan kesäreitti, joka palvelee Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi, Tajukankaan kota ja Soutajan kota -kohteita; Taipaleita kuvaa merkittyä lähestymistä Soutajantieltä tai Pyhäjärven kylästä, violetteja nelikulmiomerkkejä kesäkartalla ja kodan nuotiopaikkaa tunturin alapuolella(2). Jos suunnittelet useampaa päivää alueella, Luontoon.fi listaa muitakin Pelkosenniemen retkeilyreittejä, kuten Kilpiaavan retkeilyreitin Kilpiaavan aapasuolle koulun takaa lähtevää polkua pitkin(3). Pelkosenniemi sijaitsee Lapissa. Alla olevassa tekstissä esiintyvät erilliset maininnat Lapista ja Pelkosenniemestä tukevat sisäisiä karttalinkkejä.

Sokanaavan luontopolku on lyhyt, noin 0,6 km:n suorahko kävely yhteen suuntaan Sokanaapan aapasuolla Kairalassa, Pelkosenniemellä, Lapissa. Pelkosenniemi kuuluu Pyhä-Luoston matkailualueen lähiympäristöön, ja tämä pitkospolkuyhteys avaa helposti aavan suon ja lintutornit ilman pitkää patikointia. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa(1); sieltä kannattaa tarkistaa ajankohtaiset käyntiohjeet. Pyhä.fi:n lintubongaus-sivulla(2) Kairalan Sokanaava kuvataan monipuolisena paikkana noin 10 km Pelkosenniemen kirkonkylältä pohjoiseen: avosuolla voi nähdä muun muassa joutsenia, kuikkoja, uiveloita ja hanhia sekä haukkoja ja pöllöjä, ja keväällä muuton aikaan äänimaisema voi olla erityisen elävä. Reitti kulkee Sokanaapa lintutornin ja Sokanaavan lintutornin suunnasta Sokanaavan lintutornin P-alueelle tai päinvastoin; käytännössä auto usein jätetään Sokanaavan lintutornin P-alueelle ja kävellen noustaan torneille. Sokanaapa invakäymälä on tornipään lähellä ensimmäisten kymmenien metrien sisällä, jos tarvitset esteettömämpiä käymälätiloja ennen pitkososuuksia. Samppanja muovimukista -blogissa(3) kuvataan käynnillä Savukoskentien (tie 965) varrella olevaa pysäköintiä, pitkospuita ja lankkusiltaa tornille sekä laajaa näkymää suolle; kirjoittaja muistuttaa, että vaikka reitti on alun perin suunniteltu esteettömäksi, vuosien kuluminen tarkoittaa, ettei esteettömyyttä kannata enää olettaa, vaikka jalkaisin kulkeminen oli heillä vaivatonta. Lappi tunnetaan runsaista retkeily- ja luontokohteistaan.

Tälle reitille ja laajempaan Pyhä-Luoston verkostoon kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Karhunjuomalammen reitti -sivulla(1). Pyhä.fi:n Karhunjuomalammen kierros -juttu sijoittaa Karhunjuomalammen taukopaikan noin puoliväliin tunnettua Naavalta lähtevää rengasretkeä ja kuvaa paluuosuuden kulkevan leveänä sorapolkuna Kultakeron pohjoispuolelta kohti hiihtokeskuksen palveluja(2). Tämä linja on noin 4,4 kilometrin mittainen kesäyhteys Pelkosenniemellä Lapissa Karhunjuomalammen taukopaikan ja Pyhätunturin palvelualueen välillä. Se ei ole rengas: toisessa päässä ovat Karhunjuomalampi laituri ja Karhunjuomalampi päivätupa sekä Karhunjuomalampi puolikota ja Karhunjuomalampi puolikota 2, toisessa Tajukankaan kota, Adventure Park Pyhäkuru, Pyhä ja Pyhätunturi DiscGolfPark tunturipalvelujen lähellä. Sama merkitty verkosto jatkuu Pyhä-Luosto kesäreittinä, Noitatunturin valloituksena, Isokuru – Karhunjuomalampi -yhteytenä ja Aittakuru kesäreittinä—päiväretken voi pidentää näihin reitteihin yhdistämällä. In the Woods, Dear kuvaa, miten Aittakurulta Naavalle päin käveltäessä tullaan avoimelle Tajukankaan kodalle ja edelleen laskettelurinteen reunaa hissiohituksilla kohti luontokeskuksen pysäköintiä—maasto ja opasteet sopivat tähän tunturipuolen yhteyteen(3). Odota helppoon tai keskivaativaan maastoon kuuluvaa metsä- ja rinneosuutta, leveää soraa ja lyhyitä jyrkempiä nousuja tunturin lähellä; pysy merkityllä polulla kansallispuiston retkeilyvyöhykkeellä(1)(2)(3). Pelkosenniemi sijaitsee Lapissa. Ota vesi ja tuulitakki mukaan myös kesällä; Pyhä-Luoston tuntureilla tuuli ja sää voivat vaihdella nopeasti(2)(3).