Ranua Retkeilyreitit

Merkittyjä päiväretkiä, nuotiopaikkoja, pysäköintiohjeita ja sesonki-tietoja varten kannattaa aloittaa Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reittisivuilta(1). Visit Ranua kuvaa Simojärven veneenlaskupaikkoja Korvajokisuun mukaan lukien, esittelee helppokulkuisen Simojärven retkeilypolun ja kertoo, että merkitty reitti jatkuu Simojärvi–Soppanan alueelta myös Korouomalle(2). Korouoman rotkoluonnonpuiston pääreitin kuvaus ja säännöt löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(4). Simojärvi–Korouoma retkeilyreitti on noin 14,9 kilometrin janareitti Ranualla, Lapissa. Se ei ole ympyrä. Korvajokisuun lähtöalueelta Simojärven rannalla kuljet Korvajokisuu veneluiskan, Korvajokisuu keittokatoksen ja Korvajokisuu tulipaikan ohi samassa solmussa kuin Simojärvi–Soppana retkeilypolku. Noin 3,6 kilometrin kohdalla Tuppilampi tulipaikka ja Tuppilammen tulipaikka ovat pikkujärven rannalla ja Tuppilampi kuivakäymälä on lähellä; Retkipaikka kuvaa Tuppilammen kalliorantoja rauhalliseksi taukopaikaksi(3). Noin 6 kilometrin kohdalla Matalakangas P-Alue on pysäköintisolmu Teerivaarantien suunnalla matkalla kohti Paasonjärveä ja Paasonjärven retkeilypolkua. Noin 13 kilometrin jälkeen Kostin kota, Paha-Paasonjärvi yhdistää kodan ja nuotiopaikan järven rantaan, ja Paha-Paasonjärvi tulipaikka sekä kuivakäymälät ovat vieressä—luonnollinen jatko Paasonvaaran näköalapolulle ja edelleen kohti Korouomaa. Maisema vaihtelee järvenrantojen, mäntykankaan, pitkospuiden ylittämien soiden ja avokallion välillä; Ranuan kunta kertoo merkinnöistä valko-punaisina tai oransseina maalimerkkeinä ja Simojärven retkeilypolun kosteimpien kohtien pitkostuksesta(1). Metsähallitus ja Ranua ovat kunnostaneet pitkoksia, siltoja ja merkintöjä kymmenen vuoden ylläpitosopimuksen puitteissa; kesän 2024 töistä on uutisoitu(1)(2). Kävijämäärät pysyvät maltillisina verrattuna suuriin kansallispuistokeskuksiin.

Simontaipaleen kuntopolku on helppo, noin 4,4 kilometrin päiväkierros metsän ja Simojärven eteläpään järvimaisemien äärellä Impiön suunnalla Ranualla, Lapissa. Karttoja ja palvelutietoja kannattaa aloittaa Ranuan kunnan ulkoilu- ja retkeilyreittien sivuilta(1). Visit Ranua kokoaa veneilyä, rantoja ja pidempiä merkittyjä reittejä Simojärvi–Soppanan virkistysalueelta(2). Tämä rengas sopii lyhyeksi jalkalenkiksi tai kevyeksi sauvakävelyksi samaan maisemaan. Lähtöalueelta kulkee Taipaleenlahden kota Taipaleenlahden rannan tuntumassa, ja reitti jatkuu kohti Hietajärven laavua. Hietajärven tulipaikalla on huollettu nuotiopaikka ja laavu hiekkarannalla, ja ympäristön suot tarjoavat hillasoita ja järvinäkymiä(3). Tämä taukopaikka osuu reitin puolivälin jälkeen, noin kolmen kilometrin kohdalle. Loppupuolella reitti kulkee Koirajärven keittokatoksen ohi: keittokatossivulla kerrotaan vuonna 2023 kunnostetusta katoksesta, jossa voi tulistella katoksen sisällä sateelta suojassa ja ihailla Koirajärven maisemia(5). Simontaipaleen venesatama Simojärven eteläpäässä tarjoaa maksuttoman laituripaikan, vuonna 2024 uusitut pintarakenteet, laskuluiskan, kunnan ylläpitämän tulipaikan ja mahdollisuuden teltta- tai asuntoautoyöpymiseen—kätevä yhdistelmä kävelyyn, veneilyyn tai yöpymiseen järven rannalla(4). Simontaipaleentie 27 on käytännön saapumispiste ranta-alueelle(4). Talvisin virallinen Ranua–Posio-moottorikelkkareitti kulkee tämän Simojärven nurkan kautta ja käyttää samoja Taipaleenlahden kota- ja Koirajärven keittokatos-palvelupisteitä kuin kesäinen patikointireitti—kesäkävijät jakavat taukopaikat talvisen kelkkauran kanssa. Laajempaan kuvaan Simojärven hiekkarannoista, kultahietikoista ja jopa 31 kilometrin merkitystä reitistöstä kertoo Milla ja Jirin Retkipaikka-artikkeli pääreitin varrelta(6). Puistotyönjohtaja Mika Niemelä (mika.niemela@ranua.fi) on mainittu yhteyshenkilöksi retkeilyreiteille samalla kunnan ulkoilusivulla(1).

Simojärvi–Soppana retkeilypolku on noin 14,5 kilometrin mittainen, helppokulkuinen päiväretki Ranuan itäpuolen Simojärvi–Soppanan virkistysalueella Etelä-Lapissa. Ajantasaisimmat kuvaukset, rakenteet ja saapumisohjeet löytyvät Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reittejä käsittelevältä sivulta(1). Metsähallitus ja Ranuan kunta ylläpitävät alueen reittejä yhteistyösopimuksella; tällä reitillä pitkokset, sillat ja merkinnät uusittiin kesällä 2024 aiemman kunnostusjakson jälkeen(2). Maastossa reitti kulkee järvimaisemissa, soilla ja avokallioilla. Korvajokisuun suulta löytyvät Korvajokisuu veneluiska, Korvajokisuu tulipaikka, Korvajokisuu keittokatos ja Korvajokisuu käymälä käytännössä samassa kokonaisuudessa ennen sisämaahan lähtöä. Noin neljän kilometrin kohdalla Tuppilammen ympäristössä ovat Tuppilampi tulipaikka, Tuppilammen tulipaikka ja Tuppilampi kuivakäymälä pienen järven ja avokallioalueen äärellä. Edempänä Yli-Soppanajärven keittokatos, Yli - Soppanajärvi tulipaikka ja Yli-Soppanajärvi käymälä sijaitsevat Yli-Soppananjärven rannalla; kunnan mukaan telttailualueella on myös kaivo (keitä vesi ennen juomista)(1). Reitti päättyy Matalakangas P-Alueen lähelle, mistä jatkuu Paasonjärven retkeilypolku ja Paason alueen verkosto; Simojärvi - Korouoma retkeilyreitti käyttää samaa Korvajokisuun lähtökokonaisuutta, jos haluat yhdistää pidemmän päivän. Retkipaikan Milla ja Jiri -retkikuvaus tuo esiin Simojärven pitkiä hiekkarantoja, helposti ylitettäviä soita pitkoksilla ja avokallioita kelopuisine—maastoa, joka tuntuu rauhalliselta verrattuna ruuhkaisempiin kohteisiin(3). Tekstissä kuvataan muun muassa Suolahden hiekkarantaa ja vaikuttavia hienohiekkaisia osuuksia; olosuhteet ja opasteet ovat parantuneet heidän 2019 vierailunsa jälkeen(2)(3). Pidä lemmikit kytkettyinä näillä reiteillä(1).

Paasonvaaran näköalapolku on noin 4,3 kilometrin patikointireitti Ranuan itäpuolella Simojärvi–Soppanan retkeilymaisemassa, kallioisessa metsämaastossa Paha-Paasonjärven ja Paasonjärven välillä. Reitti nousee Paasonvaaralle järvisiin ja sekametsään, ja taukoja voi pitää Kostin kodalla, Paha-Paasonjärvi tulipaikalla ja Paasonjärvi laavulla. Ajantasaiset reittikuvaukset, saapumisohjeet, kunnostustiedot ja Simojärvi–Soppanan verkoston yhteystiedot löytyvät Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reitit -sivulta(1). Metsähallitus esittelee laajemman Simojärvi–Soppanan kohteen Luontoon.fi-palvelussa ja kuvaa, miten Paasonvaaran näköalapolku liittyy samassa maisemassa kulkevaan Paasonjärven retkeilypolkuun(2). Visit Ranua tiivistää saman verkoston matkailijalle ja ohjaa tarkempiin tiedostoihin Ranuan kunnan sivuille(3). Lähtöalueella Paha-Paasonjärven rannalla kuljet Kostin kodan, Paha-Paasonjärvi käymälän ja Paha-Paasonjärvi tulipaikan kautta ennen nousua vaaralle. Noin 2,9 kilometrin kohdilla tulevat Paasonjärvi laavu ja Paasonjärvi käymälä Paasonjärven rannalla—luontevat taukopaikat, laavun kuivakäymälällä. Reitti kohtaa Paasonjärven retkeilypolun ja Simojärvi–Korouoma retkeilyreitin samassa järvi- ja nuotiopaikkaverkostossa, joten päivää voi jatkaa pidemmälle samoilta lähtöpisteiltä. Simojärvi–Soppanan alue yhdistää suuren järven maisemia, avokallioita ja matalien soiden reunoita; Metsä Kolon artikkeli kuvaa, miksi patikoijat hakeutuvat tälle eteläisen Lapin alueelle väljempiin metsäpäiviin(4). Ranuan kunnan mukaan Paasonvaaran näköalapolun ja Paasonjärven retkeilypolun rakenteet kunnostettiin kesällä 2025(1). Lemmikit ovat tervetulleita, kun ne pidetään kytkettyinä(1). Ranua on pieni Lapin kunta; Lappi kehystää näitä reittejä ympäröivän maakunnan tasolla.

Ranuan kunta julkaisee PDF-karttoja, kausisääntöjä ja yhteystietoja Oravi–Eläinpuisto-verkostolle virallisilla Oravi- ja eläinpuistosivuillaan(1). Visit Ranua kokoaa lyhyitä ja pidempiä kävelyjä Ranuan keskustan lähellä ja ohjaa samoihin kunnan karttoihin sekä Retkikartta.fi:hin(2). Arctic Guesthouse & Igloos on koonnut päiväretki-ideoita Ranualta ja laajemmalta Lapin alueelta, mukaan lukien miten Oravi kytkeytyy Eläinpuiston suuntaan—hyödyllistä, jos yhdistät useita reittejä(3). Reitin pituus on noin 6,7 kilometriä, eikä reitti ole silmukka. Se kulkee Oravin ulkoilualueella Ranuan kirkonkylän kupeessa Pudasjärventien varrella ja nousee loivasti Oravivaaraan. Ranuan kunta kuvaa laajemman Oravi-verkoston olevan yhteensä noin 13,5 kilometriä kuntopolkuineen ja talvisine latuineen; tarjolla on noin 1 km:n, 2 km:n, 3 km:n ja 5 km:n valaistuja lenkkejä, ja osa osuista on keskivaativa korkeuserojen vuoksi Oravivaarassa (5 km lenkillä korkeuseroa enintään noin 24 metriä)(1). Matkan varrella kulkee sama talvella hiihtoon ja kesällä kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn tarkoitettu väylä, jossa Ranuan ulkoilulatu ja Oravivaaran ladut kulkevat rinnakkain Oravivaaran kuntoradan kanssa—talvella väistä latuja hiihtäjiä(1). Tämän linjan loppupäässä Oravin kuntoportaat tarjoaa noin 50 porrasaskelmaa tehostettuun treeniin(1). Oravi - Eläinpuisto -yhdysreitti ja talvisin Oravi - Eläinpuisto -yhdyslatu vievät kohti Repolammen laavua ja Eläinpuiston ulkoilureitin kotaa Takkulammen–Eläinpuiston suuntaan, jos haluat lyhyemmän luontolenkin laavu- ja kotapalveluineen(1)(2). Ranua sijaitsee Lapissa. Noudata kunnan ohjeita mäkiosuuksien kiertosuunnasta, pidä koira kytkettynä kesällä ja muista, että Oravin ladut ovat talvella vain hiihtoon, kun taas Eläinpuiston ladut on osoitettu koirahiihdolle(1).

Oravi–Wildlife Park -yhdysreitti on noin 3,3 kilometriä pitkä metsäinen yhteys Oravin ulkoilualueen ja Ranuan eläinpuiston reitistön välillä Ranualla Lapissa. Ranuan kunnan mukaan reitti on noin kolmen kilometrin mittainen valaistu yhdysjakso, jota voi kulkea kesällä kävellen, juosten tai pyöräillen ja talvella hyödyntää rinnakkaista latua; yhdistävä kartta ja kunnossapidon tiedot löytyvät kunnan ulkoilusivuilta(1). Visit Ranua nostaa esiin kirkonkylän valaistuja pururatalenkkejä ja eläinpuiston luontopohjaista ulkoilureittiä sekä fatbike-mahdollisuuden samassa kohdekokonaisuudessa, joten eläinpuistovierailu ja lähialueen polut sopivat luontevasti yhteen(2). Ranua Resort esittelee eläinpuiston vuoden ympäri avoimena arktisena eläinkohteena havumetsässä; kaupallinen puisto sijaitsee eläinpuiston reittien lähtöpisteiden yhteydessä, erillään kunnan maksuttomasta ulkoiluverkosta(3). Ranua sijaitsee Lapissa. Valaistuksesta, latujen kiertosuunnasta ja koirasäännöistä kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Ranuan kunnan Oravin ja eläinpuiston reittisivuilta(1). Oravin päästä noin 3,3 kilometrin päässä ovat Eläinpuiston ulkoilureitin kota ja Repolammen laavu—hyvät taukopaikat ennen tai jälkeen Takkulammen ympäryslenkkien. Oravin lähtöalueen tuntumassa Oravin kuntoportaat tarjoavat lyhyen voimaharjoittelulisän, jos saavut Peuran urheilutalon kenttäpuolelta. Reitti on pistomaisen luontoinen: talvella sama käytävä hoidetaan Oravi–eläinpuisto -yhdyslatuna, ja eläinpuiston ulkoilureitti sekä muut juoksu- ja latureitit haarautuvat eläinpuiston ympäristössä. Talvella kunta muistuttaa, ettei kävellä laduilla; koirahiihto ei ole sallittua Oravin laduilla, mutta eläinpuiston alueella on erikseen osoitetut koiraladut(1).

Ranuan kunta kuvaa Kirkonkylän koulukeskuksen piha-aluetta, ilmaista pysäköintiä ja kenttäpalveluja omilla sivuillaan(1). Valaistusta, vuodenaikakohtaisia sääntöjä ja yhteystietoja Kirkonkylän–Oravin ulkoiluverkostoon, mukaan lukien valaistut kuntolenkit, jotka talvisin toimivat myös latuina, tiivistää kunta Oravin ja eläinpuiston reittien sivulla(2). Visit Ranua ohjaa karttojen ja Retkikartta-selailun kanssa Ranuan kunnan aineistoihin, kun suunnittelee retkeä missä tahansa Ranuan reitistä(3). Salmenniemen luontopolku on noin yhden kilometrin mittainen, ei-silmukkainen kävely meidän kartalla Ranuan kirkonkylällä Lapissa. Se lähtee Kerkän koulukeskuksen urheilukenttien välistä selkkää ja kulkee kohti matalaa Takajärveä, päättyen Takajärven lintutornille järven rantaan—käännyttyvä taukopaikka lintujen seurantaan tai maiseman katseluun järvelle ja ruovikoille. Noin 0,4 kilometrin kohdalla tulevat Ranuan yläasteen pallokenttä, Kerkän pallokenttä ja Ranuan kirkonkylän koulun lähiliikuntapaikka, eli keskustan yläasteen ja alakoulun kenttäkokonaisuus, jota käytetään koulupäivisin mutta joka sopii myös vapaa-ajan liikuntaan omien käyttösääntöjen mukaan(1). Tornille on edessä vielä lyhyt osuus, yhteensä noin kilometri alusta. Välillä reitti kulkee Kirkonkylän ala koulun valaistu kuntopolku,latu -nimisen valaistun juoksulenkki–latuyhdistelmän käytävillä: lumisena aikana on hyvä noudattaa latujen kiertosuuntamerkintöjä ja välttää ladulla kävelyä(2). Kesällä samassa verkossa liikkuvat kävelijät, juoksijat ja pyöräilijät, ja lemmikit vain kytkettyinä ylläpidetyillä reiteillä(2). Vaativuus pysyy helppona: kyseessä on kirkonkylän lähiluontoyhteys kentiltä lintutornille, ei eräpolku. Tarkastetuissa lähteissä ei nostettu erillisiä kuivakäymälöitä tälle lyhyelle yhteysosuudelle; koulukiinteistön palveluihin kannattaa turvautua vain julkisesti merkittyjen tilojen osalta.

Ranua sijaitsee Lapissa, ja Korkiakummun reitti on lyhyt mäkirengas Ranuan eläinpuiston kupeessa taajaman reunalla. Reitin pituus on noin 2,8 kilometriä. Ajankohtaisista talvikunnossapidosta, kiertosuunnasta ja käyttöohjeista kannattaa aloittaa Ranuan kunnan Korkiakummun reitti -sivulta(1). Kunnan kuvauksessa reitti on metsäinen ympyrä, joka nousee Korkiakummulle lyhyen yhteysosuuden jälkeen moottorikelkkareitin varrella; maisemissa näkyy tyypillistä ranualaista suota ja vanhaa suojeltua metsää(1). Ranua Finland kuvaa kunnan ulkoiluverkostoa suoluonnon, Simojärven ja taajaman lähiluonnon keskellä(2). Jääkarhuntieltä Gulo Gulon mökkikylää kohti kulkeva polku seuraa kelkkareitin vartta noin kilometrin, mistä reitti kääntyy vasemmalle nousten Korkiakummulle. Kunta luokittelee reitin keskivaativaksi korkeuserojen vuoksi, eikä reitti ole esteetön. Kesällä kulku tapahtuu jalkaisin, talvella sama linja on hoidettu talvipyöräilyreittinä ja samalla voi kävellä tai lumikenkäillä(1). Varrella ei ole tulipaikkaa; lähimmät nuotiopaikat ovat lähtöalueen lähellä Gulo Gulon mökkikylän tuntumassa(1). Lemmikit ovat sallittuja, kun ne pidetään kytkettyinä(1). Eläinpuiston reuna on sama ulkoilukeskus kuin Eläinpuiston ulkoilureitti ja valaistut ladut: Repolammen laavu ja Eläinpuiston ulkoilureitin kota ovat lyhyen kävelyn päässä samassa verkossa, ja Arctic Guesthouse & Igloos kuvaa laavun ja eläinpuiston luontopolun helppoina perhekohteina yhdistettäväksi retkeen(3). Laajemmat moottorikelkkareitit jatkuvat Ranuan verkossa kohti Rovaniemeä, Ii–Simo-suuntaa ja muita suuntia erillisillä retkillä.

Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä Papinpalon luontopolkuksi eli kesävieraille merkittäväksi portiksi Litokairan luonnonsuojelualueelle(1). Ranuan kunnan Litokaira-sivu antaa käytännön saapumistiedot—osoite Papinpalontie 117, noin 15 km kirkonkylältä lounaaseen, ja varoittaa huonokuntoisista pitkoksista ja ylityssilloista(2). Retkipaikan laaja Litokaira-tarina tiivistää, miksi Papinpalon luontopolku on alueen ainoa kunnolla merkitty reitti ja miksi Papinpalontie 117 on ainut virallinen pysäköinti(3). Reissaustajaruokaa kuvaa soratien kuoppia, märkiä välejä ja rakkaisia ojia pitkospuitten välissä sekä näkymän lintutornista avosuolle(4). Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä meidän kartalla ei-silmukkaisena retkeilyviivana Ranualla Lapissa. Kävelyosuudella ohitat noin 0,4 kilometrin kohdalla Tervon laavun—hyvä tauko- ja nuotiopaikka ennen tai jälkeen avosuon—ja Papinpalo lintutorni sekä Papinpalo pysäköintipaikka osuvat viivallamme käytännössä samaan kohtaan, mistä avautuu selkeä näkymä aapasuolle. Tervon laavun jälkeen jatko on erämaehtoisempaa; Ranuan mukaan merkitsemätön kulku jatkuu kohti Haaramaan laavua(2). Lintuharrastajalle tuo tornin suunta on järkevä varuste paikalla, jossa avosuo alkaa. Ranua luokitsee vaativuuden helpoksi ja arvioi kävelyyn noin 1–2 tuntia edestakaisin, vuodenaikana ympäri vuoden, mutta huomauttaa pitkosten kunnon vaihtelevuudesta(2).

Paasonjärven retkeilypolku on noin 11,5 kilometrin mittainen merkitty kävely- ja pyöräilyreitti Ranuan kirkonkylästä itään Teerivaarantien suuntaisessa maisemassa lähellä Posion kuntarajaa. Ranuan kunta hoitaa Soppanan ja Paason reittiverkostoa ja kertoo, että Paasonjärven retkeilypolun sekä Paasonvaaran näköalapolun pitkospuut, sillat ja merkinnät kunnostettiin kesällä 2025, ja ulkoiluasioista vastaavan tavoittamiseen löytyy yhteystiedot(1). Visit Ranua esittelee järven kiertävän reitin helppona noin 11 kilometrin kävelynä vanhan metsän suojelualueen läpi(2). Metsä Kolo kuvaa laajemmin Simojärvi–Soppanan aluetta tilavana järvi- ja metsäretkikohteena, jonka Natura-vanhat metsät sopivat myös useamman päivän retkiin ilman isoa ihmisjoukkoa(3). Tyypillinen lähtö on Matalakangas P-Alue ‑pysäköinnistä Teerivaarantie 295:n varrella. Vajaan puolen kilometrin kävelyn jälkeen reitti kohtaa Simojärvi - Soppana retkeilypolku ‑osuuden ja Simojärvi - Korouoma retkeilyreitin verkoston, joten päivää voi jatkaa esimerkiksi Korvajokisuun keittokatokselle tai Tuppilammen kallioita kohti ilman autonsiirtoa. Runsas 6 kilometrin kohdalla tulee Kostin kota, Paha-Paasonjärvi Paha-Paasonjärven rannalla, ja samassa niemessä on Paha-Paasonjärvi tulipaikka; kuivakäymälät palvelevat taukopaikkana. Paasonvaaran näköalapolku jatkaa mäen näköalalenkille; siellä Paasonjärvi laavu avaa näkymiä Paasonjärvelle ja toinen nuotiopaikka löytyy Paha-Paasonjärven rannalta(4). Tarkemmat kodan ja tulipaikan käyttövinkit löytyvät sivuiltamme: Kostin kota, Paha-Paasonjärvi ja Paha-Paasonjärvi tulipaikka. Reitit on merkitty valko-punaisilla tai oransseilla maalimerkeillä, ja kosteimmat kohdat on pitkostettu kunnostuksen jälkeen(1). Pysäköintipaikkoja ei aurata talvella(1). Lemmikit sallitaan, kun ne pidetään kytkettynä(1).

Ranuan kunta julkaisee PDF-kartan, molemmat lähtöpisteiden osoitteet, tulvahuomiot ja talvikunnossapidon InfoGIS-linkin Ranuanjärven retkeilyreitille omalla reittisivullaan(1). Visit Ranua nostaa järven ympäri kulkevan vaihtoehdon esiin keskimatkan kävelyin joukossa ja ohjaa samoihin kunnan materiaaleihin retkeilyä suunniteltaessa(2). Arctic Guesthouse & Igloos kokoaa päiväretki-ideoita Ranualta ja kuvaa tätä linjaa helppona edestakaisena kansanopiston ja Laivalan välillä laavutaukoineen—hyödyllistä, jos yhdistät yöpymisen kirkonkylässä(4). Reitti on noin 6,7 kilometriä Ranuanjärven pohjoisrannalla Ranuan kirkonkylän kupeessa. Se ei ole silmukka: kuljet metsäpolkua päätepisteiden välillä ja palaat samaa reittiä tai voit hyödyntää tieverkostoa järven ympäri, jos haluat ajaa tai kävellä tien kautta lenkin(1)(2). Reitti pysyy metsässä; aukkokohtia avautuu järvelle. Kohtalehdon laavu on alle kilometrin päässä kansanopiston suunnasta, Luhtaojan laavu suunnilleen puolivälissä ja Laivalan laavu etelämpänä ennen Laivalaa—kolme laavua tulistelupaikkoineen(1). Lähtöalueella Kristillisen kansanopiston frisbeegolfrata ja Kristillisen kansanopiston liikuntasali ovat samassa Kansanopistontien liikuntakokonaisuudessa, jos yhdistät kävelyn muihin harrastuksiin(1). Sulan maan aikana reitillä voi kävellä ja pyöräillä. Talvella kunta ylläpitää reittiä talvipyöräilyreittinä; kävely, lumikengät ja hiihto onnistuvat, mutta reitille ei vedetä latuaurausta(1). Pidemmät moottorikelkkayhteydet kuten Ranua - Vanttauskoski moottorikelkkareitti ja Ranua - Syöte moottorikelkkareitti kulkevat muualla kunnassa—pidä huoli risteymistä talvisissa ulkoilualueissa(1). Ranua sijaitsee Lapissa. Pidä koira kytkettynä, varo kevättulvia Hyyhelönjoen varrella matalilla kohdilla ja tarkista talvikunnossapidon tilanne kunnan linkistä ennen lähtöä(1).