Lappi Retkeilyreitit

Hirvikaltion polku on lyhyt metsäinen kulkuyhteys, noin 0,2 kilometriä, Savukoskella Lapissa. Savukoski on kunta Koillis-Lapissa. Reitti kulkee Hirvikaltion parkkipaikalta Hirvikaltion autiotuvan luokse; Metsähallitus ylläpitää tupaa Tuntsan erämaassa. Hirvikaltion liiteri-käymälä on kärvän ja kuivakäymälän rakennus tuvan vieressä. Ajosuunnitelmia, tieolosuhteita ja ajantasaisia ulkoiluohjeita varten kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Tuntsan erämaan autoilusivuilta(1). Patikka.netin Tuntsan tupaluettelo kuvaa kämppää hirsituvaksi, joka näkyy autiotupana jo vuoden 1971 topografiakartassa mutta on todennäköisesti vanhempi; tupa kunnostettiin vuonna 1992, siinä on tilaa viidelle ja kamiina, ja se sijaitsee likimain 12 km Tulppiosta etelälounaaseen Hirvikaltio-ojan pohjoispuolella(2). Autiotuvat.com tiivistää palvelut: käyttö on maksutonta, lämmitys kamiinalla, mutta juoksevaa vettä, saunaa tai sisävessaa ei ole; varusteet ja vesi kannetaan itse, ja kuivakäymälä on erillisessä liiteri-käymälässä(3). Retki on käytännössä lyhyt siirtymä: auto Hirvikaltion parkkipaikalle, polku Hirvikaltion autiotupaan, ja Hirvikaltion liiteri-käymälä huoltotarpeisiin. Autiotuvan käyttötavoista ja varusteista on lisätietoa meidän Hirvikaltion autiotuvan sivulla. Tulppio on viimeinen taajama valtatieosuudella kohti Tuntsan erämaata, ja jatko tapahtuu metsäautoteitse—Luontoon.fi kertoo reiteistä niin Savukosken puolelta tietä 9671 kuin Sallan–Naruskan suunnasta(1).

Karhunpesäkivi Vaellusreitti on lyhyt noin puolen kilometrin pätkä Karhunpesäkivi Parkkipaikalta Karhunpesäkivi Lintutornille Myössäjärven tuntumassa Ivalon ja Inarin välisen tien varrella. Yleisistä valtion mailla ulkoilun periaatteista ja sulkujen käytännöistä vastaa Metsähallitus, jota kannattaa lukea rinnalla tuoreiden paikallisten tiedotteiden kanssa (5). Se sopii pikaiseen linturetkeen näkökorokkeelle, kun sama parkkipaikka toimii tunnetumman Karhunpesäkivi-kohteen portille. Inari on laajalle erä- ja järvikunnalle levittäytyvä Lappi; tutustumiskelpoja ja pisteen tarkennuksia löytyy sivuiltamme nimillä Karhunpesäkivi Parkkipaikka ja Karhunpesäkivi Lintutorni. Laajemmassa kuvassa Karhunpesäkivi on Suomen suurin tafoni eli rapautumalla ontoksi kovertunut siirtolohkare, jonka sisäpinta on kennomainen (2). Kotimaassa.fi täsmentää, ettei kyse ole nurin käännetystä hiidenkirnusta, vaikka joskus kuulee väitettävän toisin (2). Kertomus lumimyrskyssä suojaan löytäneestä miehestä ja viereen asettuneesta talviuniseen karhuun selittää nimen (2)(3). Rinteessä kasvaa Fennoskandian vanhimpia mäntyjä, ja portaiden varteen on sijoitettu luontotauluja myös pohjoissaameksi; Retkipaikan teksti kuvaa luolan kylmää, mehiläiskennomaisia pintoja ja jatkuvaa nousua ylemmäs rinteen näkötasanteelle (4). Vaeltajan arki kertoo lyhyestä helposta kulusta parkkipaikalta sekä kesäisestä viileydestä luolan uumenissa, ja lähialueen palveluista lomasesongin aikaan (3). Metsähallitus sulki syksyllä 2024 turvallisuussyistä rapistuneet portaat, korjasi rakenteet ennen lumia ja avasi uudelleen vartiointiaitauksen jälkeen kun lumi on sulanut; Inarilainen kuvasi tätä ketjua paikallisuutisena (1). Karhunpesäkivi Parkkipaikka löytyy myös pitkän Kirkenes -Saariselkä -maisematieosuutemme varrelta, jos ajat napareittiä ja haluat kirjallisen pysähdyspaikan. Jos tavoite on onttoon kiveen ja ylärimpeen näköpisteeseen, varaa aikaa ja askelkelpoiset kengät portaille ja varmista tuorein pääsytieto Metsähallituksen tai paikallislehtien kautta ennen matkaa (1).

Reitin pituus, talvihoito hiihdettävänä latuna ja kaivospaikan palvelut löytyvät Metsähallituksen Prospektori-esitteestä(1). Inarin kunta kuvaa Saariselän matkailukeskuksen ja kultahistorian vastapäätä Urho Kekkosen kansallispuistoa(2). Aarne Hagmanin syyskuun 2023 kävelyteksti täydentää metsän profiilia, loivat rinteet ja kuukkelit evästauolla(3). Lapponia Toursin sivu auttaa hahmottamaan kaivoksen etäisyyttä Laanilan Savottakahvilaan ja Saariselän keskustaan lyhyen kävelyretken suunnittelussa(4). Reitti on kartalla noin 7,8 kilometriä pistosuuntaisena janana Saariselän alueella Inarissa Lapissa. Metsähallitus kuvaa koko teemareitin pituudeksi noin 9 kilometriä Saariselän lähtöportilta tai noin 7,4 kilometriä Laanilasta(1); kartalla näkyvä mitta on yhtenäisen linjan pituus, viralliset luvut taas kuvastavat näitä kahta klassista lähtöpistettä. Polku on helppo teemalähireitti kansallispuiston kupeessa: murskepintaa, pääosin tasaista kulkea, vähäinen korkeusero, yksi kosteikkokohta pitkospuilla ja leveähkö käytävä monessa kohdassa(1). Talvella sama linja on hoidettu latu(1). Saariselän parkkipaikalta lähtiessä alkumatka kulkee Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka, Kelo-ojan kota ja Karvaselän Kummituskämppä -kohteiden kautta lähellä lähtöä. Noin kilometrin kohdalla Mettabaari tarjoaa kahvittelua reitin lähellä. Puolivälin tietämillä ohitetaan Jääseidan Curling Center, ja lopulta tulevat Prospektorin kaivoskämppä ja Prospektorin Tulipaikka. Kämppä on rakennettu vanhan kaivoskuilun päälle; Metsähallitus kertoo piha-alueen kuivakäymälästä ja liiteristä sekä mahdollisuudesta kurkistaa kuiluun ääninauhan kera(1). Kuivakäymälöitä on myös Aurora-palvelualueella ilman, että jokainen rakennus pitää nimetä erikseen. Samasta lähtöalueesta jatkuu yhteys Saariselän maastopyöräilyreitistöön sekä Taajoslaavun kesäreittiin pidemmälle tunturivaellukselle; talvella Latu Välimaa-Vahtamapää hyödyntää latuverkkoa. Tarkista rajoitukset ja kansallispuistorajat Luontoon.fi-sivulta Urho Kekkosen kansallispuistolle(5) ennen lähtöä.

Nuorttijoen retkeilyreitti on noin 47,1 kilometrin mittainen pistoretki Nuorttijoen maisemakäytävässä Urho Kekkosen kansallispuiston kaakkoisosassa. Savukoski on Itä-Lapin kunta; reitti kulkee rajavyöhykkeen tuntumassa, joten erätaito, rajoitusalueiden noudattaminen ja talvivarusteiden riittävyys ratkaisevat turvallisuuden. Viralliset reittikuvaukset, palvelut ja päivitykset kannattaa lukea Luontoon.fi:n Nuorttijoen retkeilyreitti -sivulta(1). Elinan matkalaukussa kuvataan neljän päivän ympyrävaellusta Haukijärvenojan parkkialueelta Hirvashaudan kautta, pitkiä metsäpäiviä pitkoksilla, hetkittäin häilyviä viitoituksia ja palkitsevia näkymiä, kun jokiuoma avautuu(2). Retkiapinan myöhäissyksyn viikonloppu samalla reitillä korostaa, miten nopeasti Nuorttijoen kahlauskohde muuttuu vaativaksi, jos virta ja jää eivät vastaa varusteita: ryhmä jätti joen vääntämättä väkisin ja vei retken hiljentämiseksi jokivarteen, silti revontulet ja tähtitaivas palkitsivat(3). Nuorttin retkeilyreitti pysäköinti on kätevä lähtöpaikka. Polun alkupäässä on Haukijärvenoja laavu ja Haukijärvenoja P-paikka tulipaikka. Kärekeoja kahluuvaijeri on keskeinen rajapiste: Luontoon.fi tiedotti kesäkuussa 2025 uuden kahluuvaijerin asentamisesta(5), kun taas Retkiapinan marraskuun 2024 kuvaus kertoo tilapäisesti poissa olleista vaijereista ja varakeppien käytöstä varoitusviitan luona(3). Tarkista aina Luontoon.fi ennen matkaa virran voimakkuudesta ja ylitystavasta. Kärekeojan törmällä ovat Kärekeoja autiotupa ja Kärekeoja varaustupa sekä läheiset nuotiopaikat; kuivakäymälät ja liiterit tukevat taukoja pitkin matkaa. Ensimmäinen pitkä metsäjakso kanjonin pohjoispuolella kulkee Kurtsinniska laavun, Silpakurunsuu kotan ja Liemusuvanto laavun kautta. Mettopalo tuvan tienoilla olet likimain neljäsosassa matkaa; edempänä Ylimmäisen Hirvashaudan laavu ja Kutunivat yläosan taukopaikat/järvikohoumat jakavat nousuja. Kummalehdonojan tulipaikka on seuraava selkeä klusteri ennen kuin reitti avautuu kohti Kolsakoskenojan laavua ja rajavyöhykkeen läheisiä siltoja. Keskiosan kohokohtiin kuuluvat Voittinkönkään kota, Alimmaisen Hirvashaudan tulipaikka jokiuoman eteläreunalla ja pitkän patikkapäivän jälkeen Saihon autiotupa Saiho käymälän vieressä. Kun polku palaa Hirvashaudan autiotuvan ja Hirvashauta paikoitusalueen suuntaan, yhteys helpompaan autoliikenteeseen paranee. Saukkosuvanto kota ja Saukkosuvannonvaaran laavu sijoittuvat loppupäähän kohti Saukkosuvannonvaaran tienoota. Länsipää yhtyy UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -käytävästä, joten tämän osuuden voi liittää pitkään UKK-vaellukseen tai päättää tänne saapumalla Hautajärveltä. Puhelinverkko katoaa pian parkkialueen jälkeen; jätä luonteva suunnitelma ja yhteystieto ihmiselle, joka ei ole mukana reitillä(2)(3). Sesongin ulkopuolella yötaivas pysyy poikkeuksellisen pimeänä—varaudu pakkaskirkkaisiin öihin sääennusteesta riippumatta(3). Nuorttijokeen kohdistuva kalastus vaatii oikeat luvat, ja kansallispuiston vesillä kalastusikkuna on lyhyempi kuin laajemmalla lupa-alueella(4).

Lemmenjoen kultareitti on noin 45,1 kilometrin mittainen merkitty vaellusreitti Lemmenjoen kansallispuistossa. Vaativa usean päivän erämaavaellus kuljettaa kävijän kullankaivun tarinaan jokivarsien männiköistä avotuntureille. Metsähallitus ylläpitää virallista reittisivua Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Inarin kunta kuvaa Lemmenjoen kylien palveluita ja sitä, miten vesiyhteydet avaavat tien puiston sydämeen(2). Inari sijaitsee Lapissa. Reitti ei ole lenkki: se kulkee kansallispuiston ydinalueen läpi autiotupien, nuotiopaikkojen ja telttailualueiden kautta järvien ja Lemmenjoen vieressä. Alkupään Ravadasniemen ja Mattit Ravadaksen alueella Ravadasniemi tulipaikka, Mattit Ravadas telttailualue ja Ravadasjärvi Autiotupa sijoittuvat muutaman kilometrin sisään—sopiva ensimmäinen tai toinen yö, jos lähdet jokilaaksosta. Morgamojan kohdalla noin 13,5 kilometrin kohdalla Morgamoja autiotupa, Morgamojan Kultala Hut (Free & Paid), Morgamoja vuokratupa, Morgamojan Kultala Sauna ja Morgamoja telttailualue muodostavat saman lahden rannan palvelupisteen, jossa voi levätä ja kuivata varusteita ennen pidempiä avomaisemia. Kultahamina telttailualue, Kultasatama (Kultahamina) Open Wilderness Hut ja Kultahamina kota sijoittuvat Kultahamina Campfire site -nuotion lähelle noin 19 kilometrin kohdalle, kultateeman ja jokimaiseman ytimeen. Lemmenjoki Pitkäniemi Camping Site, Pitkäniemi telttailualue ja Lemmenjoki Pitkäniemi tulipaikka tarjoavat järvenrannan tauon hieman sen jälkeen. Morgamniva telttailualue ja Morgamniva ylä laituri viittaavat jokeen, jossa vesireitit ja kävelyreitit kohtaavat. Ravadasjärvi venelaituri, Ravadasjärvi tulipaikka 1 ja Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi, autiotupa sijoittuvat Ravadasjärven rannalle—luontevaa pysähdystä ennen tai jälkeen Ravadasköngään, jonka Retkipaikka kuvaa yhdeksi puiston näkyvimmistä kohteista rajoitusalueen merkityillä poluilla(4). Härkäkoski telttailualue, Härkäkoski Sauna & Hut ja Härkäkoski ylityslautta yhdistävät lossityyliset ylitykset ja yöpymispaikat; Searitniva ylityslautta ja Sieritnivan päivätupa tekevät saman myöhemmin Lemmenjoen varrella. Härkäjärvi telttailualue ja Härkäjärvi tulipaikka tuovat järvenrannan tauon ennen Sotkajärvi telttailualue, Sotkajärvi puolilaavu ja Sotkajärvi palo laituri -kokonaisuutta lähellä linjan itäpäätä—lähellä liittymiä Joenkielisen kesäretkeilyreittiin, Joenkielisen kierrokseen, Njurkulahti luontopolkuun ja Stuorravárri polkuun, jos päätät reitin Njurkulahteen. Reissun piälä -blogin Kultareitti-kuvaus kertoo usean päivän vaelluksesta Njurkulahteen jätetystä autosta venekyydillä Kultahaminaan, jyrkästä alun noususta, pitkistä osuista kullankaivajien mönkijäurilla, Morgamojan tuvista, Pellisen laen näkymistä ja Ravadasköngäästä sekä Searitnivan lossiveneestä—käytännön vinkkejä vauhdista, helteestä ja mäkäräisistä kesällä(3).

Metsähallitus ylläpitää ajantasaisia vierailuohjeita tälle lyhyelle esteettömälle polulle Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee Ylläksen seudun esteettömiä kesäreittejä, mukaan lukien Aakenuksen Pyhäjärven taukopaikan, jonne kulkeva osuus on osin luokiteltu vaativaksi esteettömäksi reitiksi(2). Taipaleita kuvaa järven rannalla olevaa pysäköintiä, käsin kuljetettavaa lossiyhteyttä ja uusittua esteetöntä laituria lyhyen vesiretken näkökulmasta(3). Reitti on noin 0,3 kilometriä Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja kytkeytyy samaan palvelukimppuun, josta pidemmät erämaavaellukset lähtevät. Kittilä sijaitsee Lapissa; järvi levittäytyy Aakenuksen ja Pyhätunturin suojiin ja houkuttelee myös kalastajia kirkkaalla vedellään. Pyhäjärvi venelossilla käsin liikuteltava lossi jatkaa kulkua järven yli kohti laajempaa Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareittiä ilman omaa venettä. Rantakaistaleella tulevat vastaan Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi esteetön kota sekä Pyhäjärven uusi kota puulivarastoineen, sitten Pyhäjärvi esteetön venelaituri ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka; Pyhäjärvi veneluiska palvelee vesille laskua. Kuivakäymälät löytyvät taukavyöhykkeeltä, joten tauon voi tehdä rauhassa. Vaelluslinja päättyy luontevasti Pyhäjärvi pysäköintialueelle, josta jatko suuntautuu helposti kohti Äkäslompoloa Ylläs-Levi kesäreitillä ja talvella laajaan latuverkostoon. Kulkeminen luokitellaan pyörätuolille vaativaksi: Ylläs.fi suosittelee avustajan mukaan ottamista ensimmäisellä kerralla, jos pienet polut tai ramppi tuntuvat yksin liian jyrkiltä(2). Nuotio- ja polttopuuohjeet törmäävät kansallispuiston käytäntöihin—lue taukopaikan ohjeet ennen tulen tekoa. Talvella lumi peittää reunoja; kesäkaudella pääosassa on järven ranta ja taukopalvelut.

Koivusaaren luontopolku on noin 2,1 kilometrin mittainen, helppo pitkospuureitti Ounasjoen suistossa Rovaniemen keskustan kupeessa Lapissa. Rovaniemi on tämän kaupunkiluontokohteen kotikaupunki, ja reitti sopii kävelyretkeen lähes kotiovelta. Visit Rovaniemi kuvaa reitin kevyeksi, valokuvanäköiseksi päiväkohteeksi—lintuja, rantaniittyjä ja näkymiä Ounasvaaralle—ja mainitsee käyttökauden kesäkuusta lokakuuhun, kun kevättulvat ovat hellittäneet(1). Rovaniemen kaupungin Luonto Rovaniemi -kokonaisuuteen luontopolku kuuluu kaupungin omaksi ulkoilukohdevalikoimaksi(2). Retkipaikka julkaisi Pepe Forsbergin artikkelin, joka avaa, miksi pitkospuut ovat välttämätön ratkaisu tulvaherkällä saarella ja miten opastaulut kertovat niitynhoidosta ja laitumista(3). Reissuesan matkablogin syyskuinen kävelykertomus tuo mukaan arkisia yksityiskohtia: iso parkkialue Ounaspaviljongin luona, lampaat pitkospuiden päällä kesäisillä laitumenkierroksilla sekä kelluva lintutorni, josta avautuu näkymä kohti keskustaa(4). Reitin varrella tulevat vastaan muun muassa Ounaspaviljongin uimapaikka ja hieman edempänä Ounaspaviljongin padelkentät samalla tapahtumarannalla. Noin 1,3 kilometrin kohdilla alkaa Roiskeen talviuintipaikka, jossa talviuimarit ja avantouimijat käyttävät jokea; vastarannalla Kelluva kesätekemisen keskus Roiske on tuttu näky joen yli(4). Visit Rovaniemen mukaan Ounaspaviljongin uimarannan lähellä on myös lautarakenteinen laavu, jossa on nuotiopaikka ja puuvaja lepähetkeen(1). Talvella erillinen Koivusaaren koirahiihtolatu kulkee samaan saaristoon mutta on oma latunsa; lähtö sijoittuu samalle jokivartisen virkistysalueelle. Lintu puolestaan tekee suiston arvokkaaksi: noin 135 lajia on tavattu saarilla, ja 90–100 lajia on pesinyt tai näkynyt pesimäaikaan—muun muassa kyhmyjoutsenia ja merikotkia mainitaan esittelyissä(1)(3). Uhanalaisista kasveista Retkipaikka nostaa esiin laaksoarhon, idänluhtatähtimön ja jokipajun sekä kuvailee laajoja sararikkaita rantavyöhykkeitä(3). Kesäiset lammaslaitumet jatkavat avointen niittyjen perinnettä, kun viljely on harventanut rannikkokenttiä(1)(3).

Urho Kekkosen kansallispuiston merkityn Iisakkipään luontopolun ajantasaiset ohjeet ja säännöt löytyvät parhaiten Iisakkipää-sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Lappi on retken maisemallinen kehys ja Inari on kotikunta tällä osuudella. Reitin pituus on noin 6 kilometriä: tuttu Saariselän kohokohta, joka nousee Iisakkipään tunturille ja palaa kohti portti- ja palvelualueen liepeitä. Retkipaikka kuvaa lähtöä Saariselän lähtöportin parkkipaikalta Lutontieltä, hiihtoladun ylityksen ja vasta sitten varsinaisen nousun(2). Omalla kartallamme autolta lähimpänä ovat Saariselkä Parkkipaikka ja Saariselkä Parkkipaikka 2 Santa's Hotel Tunturin kuntosalin luona. Polun alkupäässä tulevat pian Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota, päivätupa ja kota suojaa ja taukoa varten ennen tunturinousua. Polku kulkee ensin metsässä ja kohoaa puurajan ylle tyypilliselle tunturikasvillisuusalueelle. Retkipaikka tuo esiin vaikuttavan Pääsiäiskurun reitin puolivälin tuntumassa ja kymmenkunta havainnollista luontopolkutaulua(2). Taipaleita kuvaa vihreitä merkintöjä ja soraa, porrastusta ja luonnonpohjaa vaihtelevina, helpohkona kokonaisuutena huolimatta korkeuserosta(3). Huippu on noin 454 metrissä; selkeällä säällä näkymät kantavat muun muassa Kaunispäätä, Kiilopäätä ja Nattasia kohti(2)(3). Eräässä vastapäivään kierretyssä kuvauksessa lasku pohjoisemmalta jalalta on lyhyempi mutta paikoin jyrkempi kuin loivempi eteläpuolen nousu(2). Loppupäässä tulevat Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka ja Aurora liiteri-käymälä: päivätuvan, ulkonuotiopaikan, puuvaraston ja kuivakäymälän kokonaisuus. Tarkemmat tiedot varauksista ja käyttösäännöistä kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta ja meidän Aurora päivätupa - tapahtumatupa -sivultamme(1). Talvikävely on suosittua; virallinen neuvo voi olla lumikengät, mutta kävijät ovat toisinaan pärjänneet tukevilla jalkineilla kovalla hangella(2). Fatbike-telaketjut ja pyöräilijät voivat tulla vastaan yhteisillä maasto-osuuksilla(2). Pyöräilyyn keskittyville Saariselän maastopyöräilyreitit kulkee samojen pysäköintialueiden liepeillä. Ota tunturin huipulle tuulitakki mukaan kesälläkin; tuuli viilentää nopeasti(3).

Korouoma retkeilyreitti on noin 27,2 kilometrin pituinen edestakainen vaellus Korouoman luonnonsuojelualueella Posion länsipuolella Lapissa. Reitti seuraa pitkälti Korojokea ja yhdistää rotkomaisemat niittyihin, harjuihin ja järviympäristöihin. Virallinen reittikuvaus, sesonki-info ja käyttösäännöt löytyvät Luontoon.fi:n korouomalaisen retkeilyreitin sivulta(1). Posio Lapland kuvaa sekä tunnettua Koronjään rengasreittiä jääputousten luona että pidempää läpivaellusta Saukkovaaran ja Lapiosalmen pään välillä taukopaikkoineen(2). Länsiosassa reitti osuu pian Piippukallion ja kanjonin alueelle: Piippukallion laavu, Kanjoninlaavu 1, Korouoma Tulipaikka 2, Korouoma Grillikota 3, Kanjonin laavu 2 - Posio ja Korouoma Nuotiopaikka 1 ovat muutaman kilometrin sisällä, joten taukoja voi pitää tiheästi seinämien noustessa Korojoen varrella. Tämä osuus leikkaa erikseen merkityn Koronjää kesä -rengaslenkin, jota monet päiväretkeilijät käyttävät putousnäköaloihin, ja Saukkovaara pysäköintialueineen sekä Saukkovaara ruokailukatosineen muodostaa lähimmät lähtöpisteen palvelut noin 7 kilometrin kohdalla. Solman jälkeen maasto muuttuu vieraammaksi: Pajupuro tulentekopaikka ja Pajupuro autiotupa Pajupuro grillikatosineen ja Pajupuro kuivakäymälöineen osuu 10–11 kilometriin ja sopii yöpymiseen tai pitkään taukoon. Seuraavaksi tulee Koivulammen laavu, Koronlatvajärven laavu ja Koronlatvajärvi käymälä kallioisten järvimaisemien äärellä. Aimojärvien laavu, Iso-Kuulea laavu, Kuulea päivätupa ja Kuulea liiteri-käymälä keskittyvät Iso-Kuulea laavu 2 - Posio -kulmauksen lähelle, kun maisema avautuu harju- ja järvinäkymiin. Itäpäässä Latvajärven laavu ja Kangaslammen kokonaisuus (Kangaslammen laavu - Posio, Kangaslampi laavu, Kangaslampi käymälä) johtavat Lastenlampi laavuun, Lastenlampi ruokailukatokseen ja Lastenlampi käymälään Lapiosalmen suuntaan; Lapiosalmen ladut kulkevat hyvin lähellä Latvajärven laavua, jos samaan matkaan yhdistää hiihtoa. Retkipaikka kuvaa, miten rotko vaihtelee jyrkkien seinien ja niitty- sekä harjupätkien välillä, nimeää päävesiputoukset Koronjää-lenkillä ja muistuttaa, että Pirunkirkon sillan purku kesäkuussa 2021 katkaisi vanhan yhteyden Koivukönkäästä; läpikulun mahdollisuus Koivukönkään suunnalta kannattaa varmistaa ajantasaisista Metsähallituksen ohjeista eikä pelkästään vanhasta blogireitistä(3). Nordic Odyssey -materiaali painottaa talvisissa olosuhteissa liukkautta, nastakenkien käyttöä lyhyillä kanjoniosuuksilla ja sitä, että vierailijoille kerrotaan suojelumääräyksistä kuten dronesta, poimimasta ja lemmikeistä luonnonpesimämaisemassa(4).

Sallan laajan kävely- ja patikkatarjonnan, vaativuusluokat sekä patikkakarttojen hankintapaikat löytyvät Salla Ski Resortin vaellussivuilta(1). Outdooractiveen kumppanisisältönä julkaistu reittikuvaus täydentää merkintöjä, risteysvalintoja ja jalkineita(2). Visit Sallan henkilöstöopas kertoo, miten kesäreittejä ja Sallatunturin palveluja on suunniteltu vierailijoille(3). Salla sijaitsee Lapissa. Reitin pituus on noin 12,2 kilometriä viivan mukaan Sallatunturin matkailualueen ja Sallan kirkonkylän välillä—moni kävelee sen “kirkkoreissuna” kauppoihin ja palveluihin auton sijaan ja palaa samaa reittiä; varaa aikaa, jos kuljet molemmat suunnat täyteen. Kuusamontien koulu- ja liikunta-alueen tuntumasta lähtevä polku kulkee ensin metsää ja lähiliikunta-aluetta ennen Ruuhijoen grillikatosta Ruuhijoen varrella. Noin viiden kilometrin kohdalla Sirkan laavu sopii tauolle; sama risteys on myös talvisella Kalliojärven lenkki kylän kautta -ladulla, joten kesäkävelyn ja ladun opasteet kohtaavat ajatuksissa. Voit seurata joenvarren luonnetta tai paikoin latupohjaa—huomioi risteykset ja valitse karttaasi sopiva haara. Sirkan laavun jälkeen maisema avautuu Keselmäjärvelle: Keselmälammen grillikatos, KESELMÄJÄRVI, luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Keselmäjärven kota keskittyvät järven äärelle, ja Sallatunturin uimapaikka on lähellä uimakelien salliessa. Reitti päättyy kohti Sallan liikuntakeskusta, Holiday Club Sallaa ja Karhulammen grillikatosta laskettelualueen reunalla—kätevää, jos yövyt tunturilla tai käytät kylän liikuntapalveluja ennen paluukävelyä.

Kesäretkeilyreitti 2 on noin 12,4 kilometrin pituinen pistokkeinen kesäretkeilyosuus Enontekiöllä, Lapissa, merkityllä Hetta–Pallas -kesävaellusreitistöllä, jota hoitaa Metsähallitus. Ajantasaiset säännöt, sulut ja koko reitistön kuvaus löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Hetta–Pallas kesävaellusreitin sivulta(1) ja Enontekiö Laplandin Hetta–Pallas -esittelystä(3). Enontekiöllä on useita Kesäretkeilyreitti-nimisiä reittejä; tämä on noin 12,4 km:n osuus, joka yhdistää verkoston Pyhäkero–Ounasjärvi -pään Pahakuruun ja edelleen Hietajärvelle sekä Ketomellan tien varteen pysäköintialueelle. Reitin alkupäässä kuljetaan metsän ja soiden kautta kohti avotunturimaisemia, tyypillisiä Pallas-Yllästunturin kansallispuistolle(1)(3). Noin 7,4 kilometrin kohdalla avautuu Pahakurun alue: vesipiste, nuotiopaikka ja Pahakurun autiotupa sekä uusi kuivakäymälä lähellä—luontevat tauko- ja täyttöpaikat, ja tuvalla voi yöpyä autiotuvasääntöjä noudattaen. Kuivakäymälät kuuluvat samaan kokonaisuuteen, joten päiväretkeä voi suunnitella mukavasti ilman erillisiä vessatietoja. Hieman myöhemmin, noin 10 kilometrin kohdalla, Hietajärvi puolikota tarjoaa suojan järven rannalla; Luontoon.fi kuvaa tätä rakennusta palveluna kohteessa(2). Reitti päättyy Ketomella Hietajärven pysäköintialueelle Ketomellan ja Raattaman välisen tien varrella, jota monet käyttävät lähtöpisteenä päiväretkillä Pahakurun ja Hietajärven suuntaan(5). Sama käytävä liittyy laajempaan Hetta–Hietajärvi–Vuontisjärvi–Hannukuru -kesäreittien kokonaisuuteen ja klassiseen Hetta–Pallas -vaellusreittiin, ja risteää merkityn Pahakurun tunturireitin maastopyöräilyreitin kanssa—hyödyllistä, jos haluat yhdistää kävelyä muihin etappeihin tai päiviin. Kesäkausi on yleensä paras myöhäisestä kesäkuusta syksyn alkuun; tunturissa sää voi vaihtua nopeasti, joten tuuli- ja sadevarusteet mukaan(1)(3). Pidä koira kytkettynä ja leiriydy vain sallituissa paikoissa kansallispuiston sääntöjen mukaisesti(3)(4).

Hiidenkirnujen luontopolku on noin 6,3 kilometriä pitkä päiväretkipolku Etelä-Sallassa Aholanvaaran seudulla Kalliovaaran retkeilymaastossa kohti Suomen suurinta hiidenkirnua, Juomapataa. Ajo-ohjeet, vaativa reittiluokitus, siniset puumerkinnät sekä varoitukset jyrkistä ja märällä kelillä liukkaista kalliokohdista löytyvät Visit Sallan geologisia kohteita esittelevältä sivulta(1). Sivu kuvaa myös, miten noin 10 000 vuotta sitten jäätikön sulamisvedet pyörittivät lohkareita ja kaivertoivat Juomapatan symmetrisen, soikean kuopan—halkaisija noin 15,5 metriä ja syvyys noin 13 metriä—ja miten lähellä on kolme muuta suurta kirnua(1). Museot.fi nostaa Juomapatan kulttuurikierroksellaan esiin saman kohteen ja retkeilyalueen yhteyden(3). Reitti ei ole silmukka. Lähtöalueen jälkeen tulee pian Valkeansillan grillikatos, ja noin 3,7 kilometrin kohdalla Hiidenkirnujen grillikatos—molemmat sopivat taukopaikaksi ennen tai jälkeen kirnualueen. Retkipaikassa Jonna Saaren teksti kertoo metsäpoluista, pitkospuista, alkumatkan louhosmaisemmasta kallioseinämästä, avartuvista järvimaisemista ja aidatusta Juomapadan reunasta—käytännön kuva siitä, mitä reitillä näkee ja millainen askel on(2). Alueelta on louhittu kiviä Salpalinjan kiviesteisiin, joten maisema linkittyy sekä jääkausigeologiaan että sotahistoriaan Visit Sallan kuvaamalla tavalla(1). Valitse tukevat jalkineet, varaa aikaa jyrkkiin osuksiin ja huomioi Visit Sallan maininta siitä, että Valkean sillan ylitys on tarkoitettu vain henkilöautoille(1). Salla sijaitsee Lapin maakunnassa. Maakuntana tässä retkessä on Lappi.

Taivaan tavoittelijan taival eli Taivaantavoittelijan taival on kompakti, merkitty päiväretki Sallatunturin pohjoisrinteillä Sallassa Lapissa. Reitti on noin 4,5 km ja nousee kuusivaltaisen metsän ja kosteampien rinnesuojen läpi Sallan kansallispuiston korkeimmalle huipulle, Iso Pyhätunturille noin 477 metriin. Ajantasaisimmat käyttö- ja suojeluohjeet ovat Luontoon.fi-sivulla(1). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoittaa Retkipaikassa käytännön kuvaa: sorastettu polkupohja, pitkospuita rinnesuolla, puuportaita jyrkimmillä kohdilla ja selkeät siniset merkinnät, joilla lyhyt alkuosuus on yhteinen punaisin merkittyyn Pahakurun kierrokseen(2). Luode-lehden Marika Varpeniuksen juttu nostaa esiin saman vaihtelevan polun, näköalatasanteet ja helposti lähestyttävän ympyräluonteen(3). Auton voi jättää Tunturikummuntien varteen pohjoisrinteiden parkkialueelle joko Salla pohjoisrinne pysäköintialueelle tai Sallatunturin pohjoisrinne pysäköintialueelle; molemmilta pääsee lähes suoraan reitin varrelle. Noin 1,5 kilometrin kohdalla sama tunturipohja kohtaa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -vaellusreitin, joka jatkuu itään Tuntsan erämaan suuntaan, kun taas tämä polku vie suoraan huipulle. Noin 2,9 kilometrin kohdalla reitti kulkee Itärinteen grillikatoksen ohi, jossa voi pitää tauon ennen viimeistä nousua tai paluumatkalla. Noin 4,1 kilometrin kohdalla tulee Ison pyhän näköalatorni; tornin portaita kannattaa kiivetä, sillä näkymät avautuvat laajasti Sallan metsiin, järviin ja tuntureihin. Kirkkaalla säällä koilliseen voi erottaa vanhat Sallatunturit, Välitunturin ja Rohmoivan noin 20 kilometrin päässä valtakunnan rajalla—tällaisia siluetteja Luontopolkumies kuvaa myös rinteelle sijoitetuista katselulavoista(2). Kierroksen voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Useissa tuoreissa kävelykokemuksissa laskeudutaan huipulta hieman eri linjaa kohti Itärinteentietä ja palataan lyhyttä hiekkatietä pitkin kohti parkkialuetta sen sijaan, että palattaisiin täsmälleen samaa nousulinjaa(2)(3); vertaa omaan karttaan, jos haluat klassisen ympyrän vai yksinkertaisen edestakaisen kävelyn tornille. Pidemmän päivän vaihtoehtoja samalta pohjoisrinteiden solmukohdasta tarjoavat muun muassa Pahakurun kierros, Hetehaltijan lumous, maastopyöräilyn Sallatunturin maisemareitti ja hiihtolatu Tunturin ympäri-latu. Sulkuista, suojelusäännöistä ja ajantasaisimmista virallisista ohjeista vastaa Luontoon.fi(1); retkipäivän käytännön valmistelussa kannattaa yhdistää virallinen tieto ja maastossa kävelleet bloggarit.

Suoluontopolku kulkee Napapiirin retkeilyalueella Vikajärven puolella Rovaniemellä, lyhyen ajomatkan päässä Rovaniemen keskustasta Sodankylän suuntaan. Metsähallitus pitää aluetason retkeily- ja palvelutietoja Luontoon.fi:ssä Napapiirin retkeilyalueesta(1). Luontoon.fi:n ajankohtaisuutiset samalle retkeilyalueelle ovat kertoneet Suoluontopolun huonokuntoisten pitkospuiden poistosta(2). Käytännön ajomatkat, tyypillinen Vaattunkiköngään pysäköinniltä mitattu kierrospituus ja vuodenaikavaroitukset löytyvät Etiäisen Suoluontopolku-osiosta, Rovaniemen kaupungin retkeilyoppaasta(3). Reitin pituus on noin 5,4 kilometriä, ja se kulkee merkittynä retkeilypolkuna Vianaavan aapasuomaisemassa. Alkuvaiheessa Raudanjoki ja Könkäänsaaret tulevat vastaan: Karhukummun laavu, Karhukumpu kuivakäymälä (Populet), Könkäänsaaren laavu, Könkäänsaari laavu 2, Könkäänsaari laituri ja Könkäänsaari käymälä muodostavat tiiviin taukavyöhykkeen ennen suo-osuutta. Noin 2,3 kilometrin kohdalla Säynäjäoja käymälä sijoittuu märkään uomaan, missä keväällä sulamisvedet voivat peittää pitkokset. Noin 4,5 kilometrin jälkeen lyhyt kangaskaistale vie Vianaapa lintutornille, josta avautuu näkymä hakkaisesti kuvioituneelle suolle. Opastaulut havainnollistavat suotyyppejä ja pohjoista lajistoa; ota juomavesi mukaan ja noudata laavujen halko-ohjeita. Samalta lähtöpisteestä on helppo jatkaa Könkäiden polulle Vikakönkään suuntaan, Olkkajärven retkeilyreitille Olkkajärven ympäri, Kielosaaren luontopolun kasviretkeen Kielosaarelle tai Könkäänsaari esteetön luontopolku -helppoon saarilenkkiin ennen pidempää suorengasta(3). Retkipaikan Unna Äkäslompolon juttu kuvaa syksyisiä pitkoksia, haaran Vikakönkään pysäköinnille ja suorengasta sekä noin kahden kilometrin osuuden Karhukummulta lintutornille(4). Luontopolkumies Mika Markkasen kesäkuun 2020 teksti kertoo tulvinesta Säynäjäojasta, pitkospuiden kunnostuksesta, rengasreitin vastapäivään merkitystä ohjeesta ja Vianaapa lintutornin näkymistä raitaiselle avosuolle(5).

Kolmiloukkosen kierros on lyhyt patikointikierros Sallan kansallispuistossa Kaunisharjulla. Salla sijaitsee Koillis-Lapissa; Lappi tunnetaan laajoista erä- ja tunturimaisemista. Reitti kulkee kolmion muotoisen harjulammen, Kolmiloukkosen, ympäri. Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä yhtenäisellä linjalla; virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään usein noin neljään kilometriin(1). Ajantasaiset tiedot, vaikeusluokitus ja kausivinkit löytyvät Luontoon.fi(1) -sivulta kolmiloukkosen kierroksesta. Maisema on jääkauden muovaamaa harjumaastoa: jyrkkiä kumpuja, kivikoita ja eri-ikäisiä mäntymetsiä(2). Lammen nimi viittaa kolmeen “loukkoon”, eli kolmioon(2). Sallan luontokeskuksen lähistöltä polku kulkee ensin Tammakkolammen laavun ja Upinlammen grillikatoksen tuntumassa ennen Kolmiloukkosta. Kolmiloukkonen 1 laavu on pienellä niemellä lammen länsirannalla, ja Kolmiloukkonen 1 käymälä on lähellä. Kierroksen puolivälin tienoilla ovat KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Kaunisharju laavu; Visit Salla(3) kuvaa havaintopaikkaa suojana tuulelta ja sateelta revontulien, keskiyön auringon ja ruskan seuraamiseen—sivupolku laajemmasta Kaunisharjun reitistöstä. Lammen eteläpuolella pitkospuut ylittävät suomaisemaa kohti Kolmiloukkonen käymälä 2 ja Kolmiloukkonen laavu 2. Samaan risteysverkkoon liittyvät muun muassa Kaunisharjun latu -hiihtolatu ja pitkä Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -vaellus; sama reittiperhe on kuvattu Luontoon.fi(1) -sivulla kolmiloukkosen kierroksesta. Retkipaikka(2) mainitsee kartalla punaisen ja sinisen reittimerkinnän, puissa vihreitä neliöitä, ja suosittelee kulkemaan opasteiden mukaan vastapäivään. Puolentoista kilometrin kohdalla on katselulava, varhaisen 1900-luvun savottakämpän kiviuunin jäänteet sekä talvisodan aikaisen kenttälinnoitteen jälkiä harjulla—konekivääripesäke, taisteluhautoja ja poteroita—infotaulujen vieressä. Soraa, pitkospuita ja lyhyitä jyrkempiä portaita on harjuosuksilla(2).

Reitin pituus on noin 1,7 km Sodankylässä, Lapissa, Pappilanniemellä Kitisen ja Jeesiöjoen välissä taajaman eteläpuolella. Tarkemmat kartta- ja kohdetiedot löytyvät Luontoon.fi-sivulta tästä reitistä(1). Turisti-info kuvaa poikkeuksellisen rehevää kasvillisuutta, luontotauluja ja pääportin vanhan pappilan pihapiiristä: kosteiden kohtien yli on pitkospuita ja siltoja, joten lähtö on mahdollinen myös pyörätuolilla ja rattaiden kanssa; yhdyspolku vanhan kirkon luota on merkitty mutta ei sovellu pyörätuoleille(2). Jonna Saaren Retkipaikka-juttu kertoo talvisesta käynnistä: Kitisen rantaa myötäilevä kevyenliikenteen väylä, eteläpään katettu tulipaikka ja keinut, suuret männyt metsäosuuksilla ja mahdollisuus yhdistää luontopolku ja rantaraitti pidemmäksi lenkiksi(3). Juustovuopaja / Kitinen-Kehtomaa -moottorikelkkaura kulkee samalla niemellä, joten huomioi moottoriliikenne hiljaisemman reitin varrella. Life in Lapland mainitsee vanhan kirkon parkkipaikan käytännön lähtöpisteeksi ja opastaulut lähtöalueella(4). Kevyen kävelyn reitti kulkee jokivarsimetsissä ja rannoilla: polun varrella voi tutustua Kyläsiljoon eli saamelaisten markkinapaikkaan(2), ja samaan alueeseen liittyvät Sodankylän vanha kirkko, museo ja urheilupuisto Turisti-infon kuvaamalla tavalla(2). Yle kertoo Ely-keskuksen ja kunnan laajemmasta Pappilanniemen rantareittien uudistuksesta, valaistuksesta ja luovutuksesta kunnan ylläpitoon(5). Sodankylä on monelle Lapin-reissuilla taukapaikka; Pappilanniemi sopii lyhyeen jaloitteluun ja jokimaisemiin.

Kivalonaavan niittykulttuuripolku on noin 1,1 kilometrin patikka Vaattunkilammen rantamaisemassa Rovaniemellä. Lappi avautuu tässä kohteessa sekä järvenrantana että aapaisena niittymaisemana. Reitti kuuluu Metsähallituksen Napapiirin retkeilyalueeseen. Polku esittelee suoniityn heinänkorjuuperinnettä: opastetaulut kertovat niittotavoista, suotyypeistä, kasvillisuudesta, eläimistä ja alueen geologiasta(4). Metsähallitus julkaisee kuvauksen ja kartat Luontoon.fi-palvelussa(1); Etiäinen-reittisivu tarjoaa saman nimisen reitin GPX-tiedoston ja pysäköintiohjeet(2). Tauon voi pitää Vaattunkilammen laavulla nuotiopaikkoineen, ja edempänä avautuu niitty- ja aapasuomaisema pitkospuita myöten. Noin 0,6 kilometrin kohdalla tulee Kivalonaapa niittypirtti, takallinen päivätupa liitereineen ja kuivakäymälöineen, sekä Niittypirtti tulentekopaikka. Niityllä näkyy yhä heinäsuovia ja lato liittyen vanhaan niittokulttuuriin, ja niittyä hoidetaan vuosittain niittämällä(2)(4). Yhteys käveiden jatkuu samaisesta risteyksestä Könkäiden polulle, joka yhdistää Vikaköngään ja Vaattunkiköngään Raudanjoen koskireitin varrella, ja sama taukopaikka-alue kohtaa myös Kalliosalmi - Olkkajärvi -melontareitin melojia. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kirjoitus kuvaa alkukesän kävelyä Vaattunkikönkään parkista Könkäiden polun kautta: märkiä välejä voi tulla esiin säästä riippuen, joten vesitiiviit jalkineet ovat järkevä varuste(3). Lapin Kansa täsmentää, että Niittypirtissä yöpyminen on tarkoitettu vain hätätilanteisiin; päiväretkeily ja huolellinen tulenteko ovat normaali tapa käyttää tupaa(4).

Angelvaaran reitti on vaativa lyhyt retkeilyosuus Tanhuan kylän maastossa Savukoskella. Lappi on retkeilyyn tunnettu maakunta, ja Savukoski sijaitsee sen koillisosassa. Se johtaa metsän halki ANGELVAARA palovartijan kämppä -kohteeseen Alimmaisen Angelvaaran laella. Reitin pituus on noin 1,4 kilometriä meidän kartalla yhtenä janana tälle tunturin laelle. Savukosken kunta kuvaa koko Alimmaisen Angelvaaran kävelyreittä noin 3,3 kilometrin metsälenkkinä, jossa on jyrkkiä nousuja ja märällä kelillä liukasta polkua, ja luokittelee sen vaativaksi ulkoilureitiksi(1). Tanhuan kohdesivu täsmentää saman lenkin pituuden, 335 metrin huippukorkeuden ja laajat näkymät, tulipaikan reitin alkupäässä, pitkostetun märän suo-osuuden sekä ajo-ohjeet metsätien varteen(2). Laajempiin kunnan retkeily- ja karttakysymyksiin Metsähallituksen ulkoilupalvelut ohjaavat Savukosken opastuskeskus Korvatunturiin Luontoon.fi-sivustolla(3). Matkan varrella tulee ANGELVAARA palovartijan kämppä, vanha palovartijan maja, joka toimii avoimena autiotupana. Kunnan mukaan majalla on kuivakäymälä ja polttopuuvarasto, mutta säännöllistä polttopuuhuoltoa ei ole tällä hetkellä(1). Reitin alussa on tulipaikka; märkä alkuosuus on pitkostettu(1)(2). Reitti on merkitty puihin punaisin maalimerkein; merkintöjä parannettiin heinäkuussa 2021(1). Talvisin Tanhuan kyläseura pitää latuverkostoa auki, ja reittiesitteitä saa Tanhuan kaupalla(2). Tanhua - Angeljoki Moottorikelkkaura kulkee lähistöllä; huomioi kelkkaliikenne ja väyläkohtaiset säännöt. Reitti sopii kävijöille, jotka ovat tottuneita lyhyisiin mutta jyrkkiin metsänousuihin ja varovaiseen askeltamiseen sateen jälkeen.

Reittikuvaukset, sulut ja itäisen Lapin UKK-pääreitti kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -aineistosta(1). Tämä osuus kulkee Sallalla ja on osa samaa pitkän matkan UKK-verkostoa vanhoissa metsissä, tuntureilla ja järvien äärellä Sallan kansallispuiston alueella ja sen liepeillä. Reitin pituus on noin 5,3 kilometriä, eikä se ole lenkki: se yhdistää Pahanojankurun alueen Pitkälammen kanssa ja jatkuu kohti Aatsinginhauta-pään. Salla sijaitsee Lapissa kunnan keskustan lounaispuolella kohti Kuusamon tietä (tie 950) - Retkipaikassa kuvataan UKK:n rauhallista luonnetta metsäteillä ja kapeana polkupohjana samalla seudulla, ja pääreitillä on selkeät puun merkinnät(3). Ensimmäisen kilometrin sisällä tulee Pahanojankurun palveluryhmä: Pahanojankuru käymälä, Pahakuru tulentekopaikka ja Pahanojankuru autiotupa. Metsähallitus on avannut uuden Pahanojankurun autiotuvan käyttöön: tupaan mahtuu yhdeksän henkeä, rakennuksessa on käytetty hiiltämällä käsiteltyä kierrätyspuuta ja isoja ikkunoita, ja tupaan kuuluu erillinen kuivaustila kamiinoineen(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla Pitkälampi käymälä ja Pitkälampi kota tarjoavat järvimaiseman tauon kodan kanssa tyypilliseen tapaan UKK:n taukapaikoille kansallispuistossa. Aatsinginhauta-suunnassa maisemaa hallitsee laaja rotkomaisema; Pohjoisen Polut kuvaa opastettuja näkökulmia hautavajoaman mittakaavaan ja luontoarvoihin(4). Sama UKK-pääreitti linkittyy puistossa muihin merkittyihin vaihtoehtoihin: voit yhdistää tai verrata päiväretkiä UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti, Pahakurun kierros, Hetehaltijan lumous, Ukk-reitti Sallatunturi-Tunturikumpu-Pahanojankuru ja Ukk-reitti Aatsinginhauta-Hanhikangas -reitteihin risteyskohtien kautta.

Ruuhitunturin reitti on noin 16,7 kilometrin pituinen päiväretkeilyreitti Sallan metsien suojelualueella ja tunturimaisemissa Sallatunturin itäpuolella Sallassa, Lapissa. Kansallispuiston säännöt, reittikeskukset ja kausittaiset ohjeet tälle maisemalle löytyvät Luontoon.fi-sivuston Sallan kansallispuiston aineistosta(1). Talvinen rinnakkaislinja on julkaistu erikseen nimellä Ruuhitunturin latu(2). In the Woods, Dear käy läpi Ruuhitunturin tykkymetsiä, risteyksiä, kahvilaa, tornia ja käytännön vinkkejä pitkässä maastojutussa, joka täydentää virallisia sivuja(3). Reitin pituus on noin 16,7 kilometriä. Se ei ole ympyrä: kuljet yhtenäisen linjan läpi useista eri luonteisista osuuksista—avoimia rinneselkiä, metsäisiä yhdysvälejä ja suonreunoja—ilman että sama reitti palaisi lähtöpisteeseen. Kävijät varaavat usein koko päivän taukoineen laavuilla ja tunturin huipulla. Hangasjärven suunnasta Hangasjärven laavu Salla tarjoaa ensimmäisen tauon järven äärellä. Muutaman kilometrin päässä Ämminpolun laavu, Tupien laavu ja TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka sijoittuvat vanhan Sotkan tilan maisemaan—Karhulammen grillikatos ja Sallatunturi frisbeegolf ovat samassa lomakeskuksen ulkoilualueella Holiday Club Sallan vieressä. Tämä on reitin "kylän reuna" ennen nousua kohti Ruuhitunturia. Noin 5 kilometrin kohdalla tulevat Ruuhitunturin kahvila ja Ruuhitunturin päivätupa sekä Lehtoaapa kota ja kuivakäymälä—luontevat tauot ennen jyrkempää osuutta kohti huippuseutua(2)(3). Noin 14,8 kilometrin kohdalla Ruuhitunturi luontotorni kruunaa avoimen tunturin: tornista avautuu näkymiä Sallatunturin rinteille, kaukaisille vaaroille, talvisin tykkylumisiin kynttiläkuusiin ja ympäröiville aapoille(3). Loppumatka laskee taas suon ja metsän laitaa: Kontiolammen laavu ja Tammakkolammen laavu järvenrantojen varrella sekä Upinlammen grillikatos itäisemmällä osuudella. Risteyskohdissa Ruuhitunturin kierrokseen tai Sallan pyöräilyreittiin voi lyhentää tai pidentää päivää vaihtamalla verkostoon sen sijaan, että kulkisi koko pistosuuntaisen vaelluksen.

Martimoaavan vaelluspolku on noin 19 kilometrin pituinen päästä päähän -reitti Metsähallituksen Martimoaavan soidensuojelualueella Etelä-Lapissa. Tarkat viralliset kuvaukset, suojelualueen säännöt ja ajantasaisimmat ohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Martimoaapa vaelluspolku -sivulta(1). Keminmaa.fi tiivistää käytännön tiedon Kivaloiden suunnasta saapuville: paljonko matkasta kulkee pitkoksilla, missä metsäosuuksilla näkee punaiset maalimerkit ja miten esteetön lyhyt reitti täydentää pidempää verkostoa(2). Martimoaapa.com kokoaa retkitarinoita aapa-suolta; heidän vaelluspolkunsa kuvaus kertoo yhteisestä osuudesta Järviaavan reittiin ja erkaneemisesta Poropellonahossa sekä varoittaa lyhyestä, kuluneesta ja mutaisesta pätkästä(3). Painetut esitteet ja kartta-aineistot ovat luettavissa julkaisut.metsa.fi -palvelussa(4). Lappi hallitsee tätä matalien aapojen, havumetsäsaarekkeiden ja sulavesien rantaheinäkorpien vaihtelevaa kuviota. Keminmaa on monelle tuttu kunta Kivaloiden pysäköinnin takaa, kun taas Hangassalmenahon pää sijoittuu Simon puolelle; molemmissa päissä on paikallisten ohjeiden mukaan pieni parkki, infotaulu ja kuivakäymälä(3). Kivalot P-alueelta saat jatkoksi Kallinkangas - Kivalo retkeilypolun sekä halutessasi Kivalon hiihtoreitti Latu -verkoston ja Kivalon ulkoilureitin pidemmälle päivälle. Lähtöalueella Kivalot P-alue on aivan Kivalon P-alueen laavun ja palvelupisteen vieressä. Noin kolmen kilometrin kohdalla avautuu Saunasaaren autiotupa ja Saunasaari tulentekopaikka; samassa vaiheessa maastossa voi olla kosteita, kuluneita metrejä kohti tupaa. Hieman yli kuuden kilometrin kohdalla Koivuselkä autiotupa ja Koivuselkä lähde sopivat tauolle; Koivuselkä tuentekopaikka palvelee nuotiota ja kuivakäymälät taukopaikkaa. Matkan loppupuolella kuljetaan Martimojärven laavun suuntaan ja lyhyen Järviaavan reitti -lenkin vierestä; Martimoaapa luontopolku haarautuu kohti Martimoaavan luontopolun lintutornia, Järviaapa kotalaavua ja Hangassalmenahon laavua ennen Hangassalmenaho P-aluetta. Tutustu lisää väliin jääviin autiotupiin ja laavuihin omilla sivuillamme, kun suunnittelet yöpymistä tai polttopuita.

Kansallispuiston säännöt, kartat ja luontokeskuksen neuvonta kannattaa tarkistaa Luontoon.fista ennen lähtöä: Yllästunturin luontokeskus Kellokas(1). Sama Metsähallituksen palvelusivu on luontevin virallinen kokoontumispiste ennen kuin siirryt pihapiirin ulkopuolelle. Ylläs.fi kertoo maksuttomasta Meän elämää ‑näyttelystä, savottamuseon kolkasta, myymälästä ja siitä, miten polut jatkuvat pihan luontokeskuksesta Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemiin(2). Kolari on Äkäslompolon ja Ylläsjärven kotikunta Lapissa, ja kyliä yhdistävän reitin uudistuksesta uutisoitiin Kolarin kunnan ja Metsähallituksen Luontopalvelujen yhteishankkeena EU:n maaseuturahoituksella: kestävä pinta kivituhkasta ja teräsritiläisistä pitkospuista, kustannusarvio 389 000 euroa(3)(4). Kuukkelin paikallinen avausviikon juttu korostaa, miten helppo selän kerros antaa retkeilijän kulkea mukana olevaa tietä tai halutessaan nousta avotuntureille(3). Reitin pituus on noin 13,8 kilometriä yhtenä kesäisenä pisteen välisenä linjana Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialueelta Tunturijärven rantavyöhykkeen kautta Ylläs Ski Resort Ylläsjärvelle. Kellokkaan päässä kulku ohittaa Kellokas uusi kota ‑tahon ja Yllästunturin luontokeskus Kellokas ‑rakennuksen ennen kuin yhteys laskeutuu Äkäslompolon palveluita kohti: Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota, Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu, Ylläs Ski Resort Äkäslompolo ‑kylän piha Yläs Ski Resort Äkäslompolo perhekotineen ja Tunturintie 56 ‑osoite. Noin 4,8 kilometrin kohdalla Tunturijärvi kota, Tunturijärven tulentekopaikka ja Tunturijärven laavun UUSI kuivakäymälä muodostavat järven rannan päätaukoklustereita. Ylläsjärven puolella reitti kulkee Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, länsirajan laavun ohi noin 12,3 kilometrin kohdalla, sitten Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavun kautta kohti Iso-Ylläksentien palveluita: Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, gr8 Ylläs Bowling, Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata, Lapland Hotels Saagan kuntosali ja Lapland Hotels Saagan kylpylä. Lue lisää meidän kota‑, laavu‑ ja kylpyläsivuilta, kun suunnittelet ruokailua tai varauksia. Samasta pysäköintipihasta lyhyt sivulenkki onnistuu Varkaankurunpolulla. Samalta Kellokkaan lähtöpisteeltä alkava pitkä Ylläs–Levi maastopyöräilyreitti löytyy meiltä, jos vaihdat polkupyörään. Ylläs.fi muistuttaa, että risteykset on merkitty ruskeilla kävijäkuvallisilla opasteilla ja parhaat kävelyspines reitit vihreillä merkeillä, mikä auttaa suunnistamaan vilkkaalla tunturialueella(5). Patikka.netin avoin tuvista kertova sivu täydentää karttojen tarinaa Tunturijärvi kodasta: kahdeksankulmainen hirsikota ovella ja hormillisella tulisijalla, ulkotulipaikka ja sauna/kioskikumppanin piha 2010-luvun puolivälistä lähtien(6).

Jaipaljukka luontopolku on noin 3,6 kilometrin päiväretki Pellossa Lapissa. Reitti kulkee näyttävällä jääkauden sulamisvesien purkausdeltalla, louhikkoisilla rinnteillä ja kivisiin portaisiin pistetyillä nousuilla. Alue kuuluu laajempaan Jaipaljukka-ulkoilukokonaisuuteen; ajantasaisimmat viralliset tiedot ja palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Jaipaljukka retkeilyreitti -sivulta(1). Travel Pello kuvailee opastettua luontopolkua valtatie 83:n varrella noin 10–12 kilometriä Pellosta kohti Rovaniemeä(2). Pellon kunnan vaellus- ja ulkoilureittisivu ohjaa tarkempiin karttatasoihin ja taukopaikkoihin(3). Puolen kilometrin kohdilla tulee Jaipaljukan kota tulipaikkoineen—maksut ja majoitusohjeet kannattaa tarkistaa meidän Jaipaljukan kota -sivultamme. Taukoalueella on myös kuivakäymälä. Retkipaikka kuvaa nousua deltan päälle, punaisia maalimerkkejä rungoissa ja tolpissa, pitkoksia kosteikoilla, vuonna 1999 rakennettua mutterikodtaa ja puuliiterin; juomavesi kannattaa kantaa mukana, sillä kodalla ei ole vesipistettä(4). Luontopolkumies kulki pidemmän yhdistelmän Rovaniementien levikkeeltä ja kuvaa jyrkissä kohdissa puisia portaita ja kaiteita, lähes kolmeakymmentä luontopolun infotaulua, sinivalkoisia tolppamerkintöjä ympyräosuudella, sivupolun näköalapaikalle, jättiläishaapoja ja linja-autoyhteyttä parin kilometrin päähän(5). Jaipaljukka esiintyy myös Tapion ja viranomaisten valtakunnallisessa kallioluontokeskampanjassa(6). Samoilta lähtöalueilta voi jatkaa lyhyelle Jaipaljukka retkeilyreitille, pidemmälle Jaipaljukan luontopolulle, talvisin Salmilompolon latuverkostoon ja moottorikelkkauran Kittisvuoma- Salvilompolo Moottorikelkkaura -osuudelle.

Merkeistä, suositellusta kulkusuunnasta rengasreitillä, lumikenkäkäytöstä talvella ja ajantasaisista palvelutiedoista kannattaa aloittaa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta Tankavaaran luontopolku Kuukkeli(1). Visit Sodankylä(4) kokoaa Tankavaaran pidemmät luontopolut Urho Kekkosen kansallispuistossa, mukaan lukien Kuukkelin lenkin kultakylän ja kokouskeskuksen liepeillä, ja mainitsee merkityn lumikenkäreitin talvikäyttöön. Retkipaikka(2) julkaisi Luontopolkumiehen kesäisen kävelykuvauksen, jossa on vauhtivinkkejä, kuvaus Pikku-Tankavaaran näkymistä ja havaintoja pitkospuuosuuksien kunnosta. Kohteena maailma(3) kuvaa, miten Kuukkelista voi jatkaa yhdistelmäpäivään geologisen polun kanssa samalta pihapiiristä. Reitti on noin 4,7 kilometrin kehä Tankavaaralla Sodankylässä Lapissa kansallispuiston retkeilyalueen laidalla. Tankavaara pysäköintialueelta polku kulkee pian Tankavaaran lintutornille. Ensimmäinen kilometri on yhteinen Tankavaara, Urpiainen 1 km ja Tankavaara, Koppelon kanssa; opasteet ja korsuun liittyvä sotahistoria liittyvät laajempaan sotahistoriapolkuun, mistä Kohteena maailma(3) ja Retkipaikka(2) kertovat tarkemmin. Kun Kuukkeli haaroaa omalle lenkilleen, nousu jatkuu Pikku-Tankavaaralle: Tankavaaran luontopolku Pikku-Tankavaara torni ja Pikku-Tankavaaran luontotorni ovat avoimella kivikolla, ja näköalatorneista avautuu näkymä kohti Sompion luonnonpuistoa ja Nattasten tunturiharjannetta(2)(3). Paluuosuus kulkee suomaisemaa ja lyhyitä pitkospuita, joiden kunto voi vaihdella sään mukaan(2)(3). Noin kolmen kilometrin kohdalla tulee Tankavaaran luontopolun tulipaikka, Tankavaaran luontopolku tulipaikka 2, Tankavaaran luontopolun kota ja Tankavaaran luontopolku käymälä taukopaikkana—ota oma nuotioruoka ja tarkista avotulentekosäännöt Luontoon.fi-sivulta(1). Lenkki päättyy Tankavaara Gold Disc Golfin kautta takaisin pysäköintipihaan. Kesällä sama linja on myös maastopyöräilijöille Tankavaaran maastopyöräilyreitti Kuukkeli -nimellä; kävellen päivää voi pidentää Tankavaaran geologinen polku -yhdistelmään, josta Kohteena maailma(3) kertoo kokonaismatkana noin 12 kilometriä.

Reittivaihtoehdot, maasto ja Urho Kekkosen kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Iisakkipää-sivulta(1). Matkalla Missä Milloinkin -tekijöiden talvikuvaus täydentää käytännön vinkkejä Saariselän lähtöportin pysäköinnistä ja lyhyen sekä pitkän lenkin erosta(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelyraportti kuvaa nousua, Pääsiäiskurun reunaa ja reitin varren luontopolkutauluja(2). Iisakkipään luontopolku on noin 5,1 kilometriä pitkä. Reitti sijaitsee Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän taajaman takana Inarin kunnassa Lapissa. Metsähallitus kuvaa lyhyempää metsälenkkiä ja pidempää huippuretkeä Iisakkipään laelle ja Pääsiäiskurun reunaa pitkin; valitun lenkin mukaan muuttuvat pituus ja kesto(1). Ensimmäiset noin 600 metriä kulkevat yhdessä Aurorapolun kanssa; erkanemisen jälkeen reitti nousee metsän läpi kohti paljakkaa ja noin 454 metrin huippua, josta avautuu näkymiä esimerkiksi Kaunispäätä ja Saariselän tunturimaisemia kohti(2)(3). Saariselkä Parkkipaikalta pääsee nopeasti reitin varrelle: alkumatkalla tulee vastaan Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota. Aurora-päivätuvan ja nuotiopaikan seudulla on Kelo-ojan kota, Aurora tulentekopaikka, kuivakäymälä ja Aurora päivätupa - tapahtumatupa—sopivia taukopaikkoja ennen tai jälkeen päälenkin(3). Matkalla Missä Milloinkin ohjaa tarvittaessa Aurorapolun taukotuvalle nuotioon, liiteriin ja kuivakäymälään, kun itse Iisakkipään kierroksella ei ole palvelupisteitä(3). Paksussa hangessa Luontoon.fi suosittelee lumikenkiä jyrkemmissä tai pehmeissä kohdissa, mutta tamppuuntuneella polulla pärjää usein tavallisilla ulkoilukengillä(1)(2). Reitistö risteää Saariselän maastopyöräilyreittien kanssa; pyöräilijöillä on omat merkityt reitinsä samassa maisemassa. Inari on kunta; reitti kuuluu Suomen toiseksi suurimpaan kansallispuistoon, jonne Saariselältä on helppo päiväretki ympäri vuoden(3). Lappi sopii tunturi- ja päiväretkiin ympäri vuoden.

Kaippahanoja-Lapin Mysteeri on noin 1,8 kilometrin päiväretkeilyosuus Sallassa. Lyhyt, ei-rengaspolku Sallatunturin reitistössä vie Kaippahanojan uomalle Sallan kansallispuistossa; Luontoon.fi kuvaa Kaippahanojan päivätuvan ja Hautajärvi–Nuortti UKK-osuuden, joka kulkee tässä maisemassa(1). Sama käytävä on yhteinen Pahakurun kierroksen kanssa, joka kiertää Sallatunturin tuntureita(2). Reitin loppupäässä tulevat vastaan Kaippahanoja käymälä, Kaippahanojan laavu ja Kaippahanoja tulentekopaikka, joten tauon voi pitää kätevästi samassa nipussa. In the Woods, Dear kuvaa laajoja pitkospuita ja uutta Kaippahanojan päivätuvan pihaa kuivakäymälöineen ja soratulisijoineen, sen jälkeen ylityksen Kaippahanojan ojan yli pitkospuilla ennen jatkumista kohti Pahanojankurua(2). Visit Salla sijoittaa tämän seudun laajempaan tarinaan napapiiriltä Sallan kansallispuistoon ja pidempiin vaellusyhteyksiin(3). Maasto on pääosin metsää ja rämettä; päärungon uudistuksissa pitkospuita on paljon(2). Pahakurun kierros on merkitty punaisin neliömaalauksin(2). Jos yhdistät tämän osuuden Pahanojankurun kierrokseen tai UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiin, varaa aikaa opasteiden lukemiseen risteyksissä.

Lyhyt esteetön kävely vie näköalapaikalle Pakasaivolle, jyrkkäreunaiselle rotkojärvelle Muoniossa. Muonio on Lapin kunta, ja Lappi tunnetaan laajoista erämaisemista. Reitin pituus on kartallamme noin 0,3 kilometriä pysäköinnin suunnasta rantatörmälle. Metsäautotien talvikunnosta, palveluista ja saapumisesta kannattaa aloittaa Discover Muonio -sivuston Pakasaivo-osiosta(1). Polku on leveä ja päällystetty, ja Discover Muonio kuvaa sen sopivaksi pyörätuolille ja rattaille(1). Rotkon reunalla on katselulava ja portaat, joilla näkee alas järveen(1). Taipaleita-blogi kuvaa samaa kokemusta: päällystetty polku, väljät näköalatasanteet ja uudistettu käymälärakennus esteettömällä sisäänpääsyllä(3). Reitin varrella on Pakasaivo tulentekopaikka noin 0,2 kilometrin kohdalla ennen Pakasaivo pysäköintialueen palveluryhmää, jossa esteettömät kuivakäymälät ovat pysäköinnin vieressä. Sama pysäköinti ja palvelut liittyvät myös lyhyeen Pakasaivon reittiin — voit kurkata myös sen sivun kartallamme. Turisti-info kuvaa ajoa valtatie 21:lta noin 40 kilometriä Muoniosta etelään ja noin 14 kilometrin metsäautomatkaa opastusviitoitettuna; tie on kesäkäytön tie eikä välttämättä ole talvella säännöllisesti aurattu(2). Discover Muonio täydentää, että lumisina kuukausina pääsy voi olla moottorikelkkareittien kautta(1). Järvi on maisemana ja geologisena ilmiönä näkyvä: syvä saivojärvi, kerrostunut vesi ja jyrkät reunat — Discover Muonio kertoo perusasiat vierailijalle(1).

Äkässaivon, Seitapahdan, Saivonkierroksen ja muinaisjäännössäännöt tiivistyvät Luontoon.fi:n sivulle(1). Discover Muonio(2) kertoo Peurakaltion pihapiiristä ja palveluista Aakenuksen tiellä käytännön etappina Äkäslompolon ja Äkäsjokilaakson välillä. Pallas-Ylläs Outdoors(3) kuvaa, miten opasteviitoitetut kesäyhteydet linkittävät Kukastunturin, Peurakaltion, Äkäskeron, Äkäsmyllyn ja Äkässaivon yhtenäiseksi verkostoksi niin patikoijille kuin maastopyöräilijöillekin. Reitin pituus on noin 25,5 km, eikä se muodosta suljettua lenkkiä vaan kulkee länsi-lappilaisessa Muoniossa Äkäslompolon ulkoilualueiden liepeillä. Muonio sijaitsee Länsi-Lapissa Pallastunturin suunnalla, ja tämä kesäreittikokonaisuus lähtee Äkäsmyllyn pysäköintialueelta Äkäsjärven suuntaan nousevan tien haaran luota, jatkaa metsän ja tunturinrinteiden kautta kohti Peurakaltion pihaa ja Äkäskeroa ja päättyy Äkässaivon taukopaikkakimppuun, jossa Saivonkierros kohtaa laajemman Pallas-Ylläksen vaellusverkoston. Alussa Äkäsmyllyn pysäköintialue avaa pääsyn Äkäsmyllyn myllyalueelle Äkäsjoen yläjuoksulla. Retkipaikan täsmennys Äkäsmyllystä(6) kertoo, että vanha laavu purettiin vuonna 2020, mutta kivinen tulipaikka ja istuskelupaikat sillan tuntumassa palvelevat edelleen, ja parkkipaikka toimittaa edelleen lähtöpisteen kesällä. Äkäslinkon kutistunut koski jää monelle lyhyeksi sivumatkaksi ennen pohjoiseen jatkamista. Keskiosuus seuraa brändättyä kesäreittiverkostoa kohti Aakenuksen tien Peurakaltiota ja Äkäskeron rinteitä. Retkipaikan juttu Äkäskerolta(5) mittasi esimerkissään merkityn vaellusosuuden Peurakaltion pihasta Äkäskeron selänteelle pituudeksi noin 15–16 kilometriä ja ajaksi taukoineen noin viisi tuntia; se havainnollistaa nousun mittakaavaa ja selkeitä näkymiä Ylläkselle, Pallakselle ja muille naapurituntureille kirkkaalla kelillä. Polun pohja vaihtelee leveämmistä sorayhteyksistä kivisempiin metsä- ja tunturiosuuksiin, joissa kengän pito kannattaa tarkistaa sateen jälkeen. Noin 25 kilometrin jälkeen tulevat peräkkäin Äkässaivo uusi kuivakäymälä, Äkässaivo kota ja Äkässaivo tulentekopaikka Luontoon.fi:n kuvaamassa palveluryhmässä(1). Retkipaikan artikkeli Äkässaivosta(4) täydentää kuvaa järvenpohjaa pitkospuin ylittävästä polusta ja Metsähallituksen kodasta järven rannalla. Saivonkierrokselta yhteys jatkuu Pallas-Ylläksen kesävaellusreitille(1), joten voit jatkaa Kotamajaa ja Kellokasta kohden sekä koko Pallas-Ylläs vaellusreittiä tai yhdistää lenkin Olos-Ylläs vaellukseen, jos aikataulu sallii. Varaa aikaa valokuville, marjatuokioille ja lyhyille sivulenkkeille; Kutujärven ja Kotamajan seuduilla reitit leikkaavat talvella ahkerasti käytettyjä latu- ja polkuverkostoja. Saamelaisia pyhiä kohtia tulee kunnioittaa: pysy merkityllä polulla, älä kiipeä Seitapahdalle tai muille muinaisjäännöskiville ja vie roskat pois(1).

Vatikurun luontopolku on noin 3 km pituinen reitti Muoniossa Lapissa Pallastunturin palvelualueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot Luontoon.fi:ssä, ja sieltä kannattaa tarkistaa kartat, mahdolliset poikkeusohjeet ja puiston säännöt(1). Muonio avautuu Pallas–Yllästunturin tunturimaisemiin; tämä luontopolku on kätevä näyte, jos et halua lähteä pitkälle vaellusosuudelle. Pallastunturin luontokeskuksen ja hotellin tuntumasta lähtevä, merkitty reitti kohoaa metsässä, kulkee Hiihtokeskus Pallaksen suuntaan ja palaa Pallastunturin luontokeskus pysäköintialueen luokse Vatikurun reunaa pitkin, missä näkymät avautuvat ympäröiville rinteille ja hiihtokeskuksen rakenteille. Reitin korkeimmassa risteyksessä polku yhtyy Hetta–Pallas vaellusreittiin sekä Taivaskerolle johtaviin polkuihin, joten kokeneempi kävijä voi jatkaa matalammalla kelillä kohti Pyhäkeron ja Taivaskeron profiilia(2). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvailee leveää sorapohjaa, sinisiä käpylaattamerkintöjä ja kymmenkunta aihetta esittelevää luontotaulua, joista ensimmäisessä on myös reittikartta(2). Samassa tekstissä mainitaan porokämpän lähistölle muodostuva kahdeksikon muotoinen osuus, loivemmat ylämäet vastapäivään kuljettaessa, noin 30 metrin nousu porokämpää kohti, korkeimmassa liittymässä lähtöön verrattuna noin 70 metriä korkeammalla kulkeva kohta ja tyypillisesti noin tunnin kävelyaika(2). Luontopolulla ei Luontopolkumiehen mukaan ole tulipaikkaa(2). Ylläs.fi tiivistää kansallispuiston laajemmat käyttösäännöt: pysy mieluummin merkityillä reiteillä, retkeile roskattomasti ja pidä lemmikit kytkettyinä puiston alueella(3). Nämä kannattaa yhdistää viralliseen reittisivuun ennen lähtöä(1)(3). Jos jatko kiinnostaa, Taivaskeron kierros, Pallas–Nammalakuru kesäretkeilyreitti ja Palkaskeron kierros löytyvät omista sivuistamme.

Utsjoen geologinen luontopolku on noin 3 kilometrin pituinen merkitty päiväretkireitti Utsjoen kirkonkylässä. Ajantasaisimmat reittikuvaukset ja käytännön tiedot löytyvät Explore Utsjoki -matkailusivuston omalta reittisivulta(1). Reitti kulkee Utsjoen kunnassa Tenon maisemavyöhykkeen laidalla ja tarjoaa kompaktin tavan tutustua tunturirintaman geologiaan ilman pitkää erävaellusta. Merkityt osuudet nousevat Kalkujokea pitkin Kalkujoenlammen suuntaan ja laskeutuvat Annakuruun / Ánnágurra-kuruun kohti kylää. Opastetauluja on suomeksi ja pohjoissaameksi; niillä kuvataan muun muassa lähteitä, pohjavesiä ja roudan vaikutusta kivimuodostumiin vuosisatojen ja -tuhansien vuosien aikana(2). Avoimet koivikkoiset rinteet ja kuru tekevät maisemasta jyrkän vastakohtaparin—alaosan Annakuru pysyy kosteana ja kasvukkaana, ylätasanne auempana(2). Selkeällä säällä yläosista avautuu näköala kylään ja Tenon laaksoon(1). Noin 1,5 kilometrin kohdalla Geologinen polku pysäköintialueelta tulee Annagurra koulunlammen palveluryhmä: Annagurra koulunlampi kota, Annagurra koulunlampi tulentekopaikka sekä polttopuusuoja, kuivakäymälä ja kierrätyspiste Annagurra koulunlampi polttopuusuoja kuivakäymälä ekopiste—mainio taukopaikka ennen laskeutumista(2). Siitä reitti jatkaa kohti Utsjoen koulukeskittymää Utsjoentien varrella; kuljet Utsjoen koulukeskuksen monitoimikentän, Utsjoen ulkokuntosalin, Utsjoen uimahallin, Utsjoen jääkiekkokaukalon, Utsjoen kuntosalin ja Utsjoen koulun pallokentän ohi samassa liikunta-alueessa. Sama pysäköinti ja kota-alue esiintyy myös Kuoppilas kesäretkeilyreitillä kohti Kuoppilasjärven autiotupaa, joten tätä reittiä on luontevaa yhdistää pidempään tunturipäivään myöhemmin(2). Talvisin Utsjoen kirkonkylän latu kulkee osin samaan koulun ulkoliikunta-alueen reunaan. Retkipaikka(3) ja Adventureland Lapland(4) julkaisevat Anne-Marie Holmin kuvauksia siitä, miten jyrkkä Ánnágurra ruskan aikaan tuntuu ja miten kallio käy liukkaaksi sateella, vaikka matka on lyhyt.

Kirinmatala on noin 8,3 kilometrin merkitty retkeilyreitti Posion Kirintövaaralla Lapissa. Reitti yhdistää metsävaaramaisemia, suoluontoa ja Kirikeskuksen palvelukeskuksen latujen ja laskettelurinteiden juurella. Posio levittäytyy järvien ja vaarojen väliin Kuusamon suuntaan, ja Lappi tarjoaa laajemman pohjoisen ulkoilukehyksen päiväretkelle Kirintövaaralta. Vihreistä maalimerkeistä, monen retkeilijän myötäpäivään kulkevasta rengasajatuksesta, Matalavaaran haastavasta polkupinnasta ja laaksosta nousevasta liitynnästä löytyy käytännön tietoa Posiolaplandin Kirintövaara-sivuilta(1). Posion kunta tiedottaa silloin tällöin Kirintövaaran monitoimireittien avauksesta ja kunnostuksesta, mikä auttaa yhdistämään kesäisen patikan ja saman vaaran talviolosuhteet(2). Retkiseikkailu luetteloi Kirinmatalan Posion päiväretkien joukkoon pituusluokassa, joka vastaa muita alueen koosteita(3). Noin kilometrin jälkeen reitillä on Kuoppavaaran käymälä ja sama risteys, missä Kuoppavaara laavu palvelee myös Kirinkuoppaa ja Riisitunturin reittiä; lisätietoa löytyy sivuiltamme Kuoppavaara laavu ja Riisitunturin reitti, jos haluat jatkaa pidemmälle Karitunturin autio- ja päivätupien suuntaan ja edelleen Riisitunturille. Puolivälin tuntumassa reitti kulkee Hotelli Kirikeskuksen palvelujen liepeillä: Kirikeskuksen talviuintipaikka, Kirin laskettelurinteet ja Kirikeskuksen hiihtomaa tulevat vastaan, ja Kirintövaaran laavu on lyhyen sivuttaisen matkan päässä samassa palvelukaistaleessa. Myöhemmin Kuoppavaara laavu tarjoaa toisen laavun ja nuotiopaikan ennen paluuta pohjoisempaan. Maastossa risteää myös Kirintövaaran ladut, Pentik-mäki – Kirintövaara -latu, lyhyt Esteetön reitti rannan suuntaan, Posio-Kirintövaara kuntorata, Kätkösuunnistusrata, Karitunturin erämaalatu ja Posio–Kuusamo -moottorikelkkayhteys; käytä niitä erillisinä lajeina silloinkin, kun polut koskettavat toisiaan. Matkailukuvaukset nostavat esiin näkymiä Kitkajärvelle ja Posiojärvelle, vanhoja männikköjä ja Iso-Karitunturin soidensuojelualuetta. Englanninkielinen matkailusivu mainitsee lisäkeskinäytetavoitteita, kuten Karitunturin Ahmatupa autiotupa ja Karitunturi päivätupa, Ent.palovartijan maja noin kuuden kilometrin yksisuuntaisena jatkeena Riisitunturin reitillä niille, jotka jatkavat pidemmälle kuin pelkkä Kirinmatala.

Ajantasaiset tiedot reitistä, kansallispuiston säännöt ja palvelut löytyvät Luontoon.fi(1) -sivun Poropolku-kohteesta. Tämä kemijärvinen reitti ei ole sama kuin tunnetumpi noin 5,3 kilometrin Poropolku Kiilopäällä Urho Kekkosen kansallispuistossa; kyseessä on lyhyempi teemapolku Tunturiaavan aavalla Pyhätunturin juurella Pyhä-Luoston kansallispuistossa, jonka Metsähallitus ylläpitää. Reitin pituus on noin 3,4 kilometriä. Se kulkee päätepisteestä toiseen Tiaislaavun ja Porolaavun taukopaikkojen välillä avoimella aapasuolla, ja näkymät avautuvat Pyhän tunturimaastoon. Pyhä Ski Resort(2) kuvaa Tunturiaavan pitkospuita, Tiaislaavun laavun levähdyspaikkana ja Porolaavun kautta kulkevan vaihtoehdon hiljaisemmilla pitkospuuosuuksilla. Taipaleita(3) retkeili talvisella Tunturiaavan lenkillä samassa maisemassa ja mainitsee poroaitauksen, avosuot, pitkospuiden suojaamat kosteikot sekä näkymät Kultakerolle, Ukonhatulle, Isokuruun ja Noitatunturille—hyvä suunta myös kesäisellä Poropolulla. Kemijärvi sijaitsee Lapissa. Tiaislaavun kohdalla yhdistyy Tunturiaavan luontopolkuun ja talvella samaa aluetta kiertäviin latuihin; kuivakäymälät palvelevat päiväretkeilijöitä Tiaislaavun ja Porolaavun tuntumassa.

Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa Pyhäjärven rannalla. Lappi sopii sekä päiväretkiin että pidempiin vaelluksiin. Soutajan kesäreitti on noin 15 kilometrin pituinen, ei-silmukkainen retkeily- ja maastopyöräilyreitti Pyhäjärven itärannalla Pelkosenniemellä Soutajan tunturin juurella Pyhä–Luoston kansallispuiston kupeessa. Reitti on usein rauhallisempi kuin tunnetuimmat kurureitit, mutta sopii hyvin samaan Pyhän palvelu- ja reittiverkostoon. Metsähallitus julkaisee Pyhä–Luoston kesäkarttoja ja luonnonsuojeluohjeita Luontoon.fi-palvelussa(1). Pelkosenniemen kunta luettelee Soutajatunturin Pyhätunturin kesäkohteiden joukossa ja mainitsee noin 15 kilometrin pituuden, kodan reitin varrella sekä käytön maastopyöräilyyn kesällä ja lumikenkäilyyn talvella(2). Alkumatkalla reitti kulkee Kairosmajan rantasaunan talviuintipaikan lähellä Pyhäntien suunnassa, ja noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Tajukankaan kota, jossa voi pitää ensimmäisen tauon. Soutajan kota on noin 5,5 kilometrin kohdalla tunturin rinteessä: kodassa, nuotiolla, kuivakäymälällä ja puuvajalla on taukopaikka, ja huipulle nouseva polku avaa laajat näkymät järvelle ja ympäristön tuntureille(3). Itsenäiset retkikuvaukset kuvaavat Soutajantien ja kodan välistä osuutta violetin neliömerkin ja puuopasteiden varaisena, metsänousuineen ja kivisine pätkineen sekä mahdollisena jatkona Pyhäjärven kylän suuntaan(4). Myöhemmin reitillä tulevat Lucky Ranchin kenttä ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi. Reitti liittyy samaan verkostoon kuin Aittakuru kesäreitti Pyhän keskustan lähellä sekä valaistut hiihto- ja juoksuladut ja Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti—hyödyllistä, jos suunnittelet useamman päivän retkiä alueella. Retkipaikan Soutaja-juttu tuo esiin porokohtaamisia, loivahkot alarinteet monen kuntoiselle ja vähemmän ruuhkaa kuin Isokurussa—hyvä lisä lukeminen, vaikka matkan pituus vaihtelee sivulenkkeineen(3). Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fi ja Pelkosenniemen sivut sulkemisista, metsästyksestä lähimetsissä ja kansallispuiston säännöistä(1)(2).

Mielikköjärven lintutornin polku on hyvin lyhyt, noin 0,1 km pitkä retkeilylenkki Inarissa (Lappi). Se yhdistää Mielikköjärvi P-alue -pysäköinnin ja Mielikköjärven lintutornin, joka kohoaa avosuon ja metsänrajan tuntumassa pienen lammen äärellä. Luontoon.fi(1) on hyvä paikka aloittaa tarkemman reittitiedon ja valtakunnallisen ulkoilutietopalvelun puolelta. Lapin lintutieteellinen yhdistys(2) kuvaa saapumista tieosoitteena Ivalo–Nellim-tieltä (969) Veskoniementielle ja edelleen noin 4,5 km, missä torni avautuu vasemmalle avosuon toiselle laidalle metsän reunaan; Veskoniemen tieltä kävelyä tornille on kerrottu olevan muutamia satoja metrejä, ja pysäköintialueelta on opasteet tornille. Sivulla esitellään myös linnusto: vesilintuja, kahlaajia ja monia pesimälajeja kuten kurki, jänkäsirriäinen ja pikkusirkku mainitaan, ja parhaaksi havaintokaudeksi suositellaan toukokuusta elokuuhun; huippuhavaintojen joukossa esiintyvät esimerkiksi kilju- ja tundrahanhi, lyhytnokkahanhi, muuttohaukka ja isosirri. Kohde sopii päiväretken lisäksi laajempaan Inarin retkeilyalueen kiertoon; Matkalla Suomessa(3) korostaa Sámi Museum and Nature Centre Siidaa Inarissa (Inarintie 46) karttojen ja ajankohtaisten palvelutietojen lähteenä ennen pitempiä maastopäiviä. Ota mukaan kiikarit tai kaukoputki, varaudu tuuleen ja auringonpaisteeseen avosuolla ja varaa tornilla aikaa havainnointiin.

Vanhan hotellin rauniot vaativa esteetön reitti on lyhyt, leveäpintainen esteetön yhteys Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Pallastunturin juurella Muonion kunnassa. Kartallamme reitti on noin 1,1 kilometriä Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelta kulkien Hiihtokeskus Pallasta kohti vanhan matkailuhotellin entistä paikkaa—useimmat palaavat samaa reittiä takaisin eli kävely kertyy noin kahden kilometrin edestakaisena matkana, ellei samasta lähtöpisteestä lähde suoraan pidemmälle merkitylle vaelluslenkille. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ajantasaiset käyntiohjeet, palvelut ja rajoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) -palvelun kansallispuistosivulta. Luokitus on vaativa esteetön reitti: odota tasaista sora- tai vastaavaa pintaa, tunturimaista loivaa nousua ja kohtia, joissa pyörätuolia tai raskasta rattasta kannattaa työntää avustajan kanssa. Ylläs.fi(2) muistuttaa, että Lapissa myös helpoksi kuvatuilla esteettömillä reiteillä voi olla jyrkkiä rampeja tai lyhyitä mäkiä, ja ensimmäisellä kerralla avustaja on hyvä olla mukana. Lähtö on sama lähtöportti- ja infokeskuskokonaisuus, josta lähtee päivävaelluksia. Taivaskeron kierros ja Palkaskeron kierros alkavat täältä, Palkaskeron kierroksen varrella ovat Pallaskota vuokrakota ja Pallaskota tulipaikka, ja lähellä kulkee myös Pallastunturin Orava-avenue vaativa esteetön reitti, jos haluat vertailukohteen toisesta vaativasta esteettömästä lenkistä samassa pihapiirissä. Noin puolen kilometrin kohdalla reitti kulkee Hiihtokeskus Pallaksen (Pallastunturintie 560) vierestä—hyvä suuntaanvijainen, jos tulet hotellin tai hiihtokeskuksen kautta. Nähtävyys on kulttuurinen: sodan jälkeen maasto on peitetty eikä kivijalkaa näy kuin vähän, mutta paikka kertoo Pallastunturin matkailun varhaisvaiheista. Patikka.net(3) tiivistää erätupatietokannassaan hotellin huippuvuosien ja saksalaisten vuokrakauden sekä räjäytyksen marraskuussa 1944, ja miten uusi hotelli siirtyi noin 800 metriä etelämmäksi turvallisemmalle tunturin rinnteelle. Lemmikkieläimet kansallispuistossa kytkettyinä, tulenteko vain rakennetuilla paikoilla vierekkäisillä reiteillä, ja roskat mukaan. Muonio on tämän kansallispuisto-osan kotikunta. Lappi on laajempi matkailualue retkeilyä suunniteltaessa.

Orava-avenue on lyhyt vaativa esteetön luontopolku — kartallamme noin 0,6 kilometriä yhteen suuntaan — tunturikoivikossa Pallastunturilla Muonion kunnassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Tarkemmat viralliset tiedot ja päivitykset löytyvät Luontoon.fi(1) Orava-avenue -reittisivulta. Reitti sijaitsee Lapissa, ja Muonio on tämän lähtöalueen kotikunta. Polku on Metsähallituksen luokitteluissa vaativa esteetön: pinta on tarkoitettu esteettömään liikkumiseen, mutta voi olla fyysisesti vaativampi kuin täysin tasainen kaupunkipäällyste — kaltevuudet tai pehmeät hetket maaperässä tulevat vastaan, ja ensimmäisellä kerralla avustaja on monelle järkevä valinta. Esteettömyys luontokohteilla(2) -artikkelissa Luontoon.fissa erotellaan vaativa esteetön reitti helpommasta esteettömästä polusta: kaltevuudet ja sivukaltevuudet voivat ylittää kevyempien reittien ohjearvoja, ja reittikuvaus kannattaa lukea aina ennen lähtöä. Kävely kulkee Pallaskota-alueen suojiin tunturin reunalla. Pallaskota tulipaikalla voi tauota, Pallaskota ja Pallaskota vuokrakota tarjoavat päiväkäyttöä porukalle, ja jatkomahdollisuudet ovat laajat: Palkaskeron kierros kulkee saman kota-alueen kautta, Pallas–Ylläs vaellusreitti liittyy luontokeskuksen päästä ja Hetta–Pallas vaellusreitti lähtee samasta pihapiiristä päiväretkiin ja vaelluksiin. Taivaskeron kierros on toinen suosittu päivälenkki samasta portista, jos haluat tunturihuipun Orava-avenue -verryttelyn jälkeen. Pronssioravat merkitsevät käytävää tunturikoivikossa; Discover Muonio(3) kokoaa lyhyesti ympäristötaiteen taustan. Pidemmän Palkaskeron kierroksen kulkijat kohtaavat Orava-avenuen usein lenkin loppupuolella; Matkalla Missä Milloinkin(4) nostaa veistossarjan mieleenpainuvaksi taideyllätykseksi kansallispuistossa. Muista kansallispuiston säännöt: koira kytkettynä, tulenteko vain rakennetuilla paikoilla vierekkäisillä reiteillä ja roskat mukaan.

Merkittyjä päiväretkiä, nuotiopaikkoja, pysäköintiohjeita ja sesonki-tietoja varten kannattaa aloittaa Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reittisivuilta(1). Visit Ranua kuvaa Simojärven veneenlaskupaikkoja Korvajokisuun mukaan lukien, esittelee helppokulkuisen Simojärven retkeilypolun ja kertoo, että merkitty reitti jatkuu Simojärvi–Soppanan alueelta myös Korouomalle(2). Korouoman rotkoluonnonpuiston pääreitin kuvaus ja säännöt löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(4). Simojärvi–Korouoma retkeilyreitti on noin 14,9 kilometrin janareitti Ranualla, Lapissa. Se ei ole ympyrä. Korvajokisuun lähtöalueelta Simojärven rannalla kuljet Korvajokisuu veneluiskan, Korvajokisuu keittokatoksen ja Korvajokisuu tulipaikan ohi samassa solmussa kuin Simojärvi–Soppana retkeilypolku. Noin 3,6 kilometrin kohdalla Tuppilampi tulipaikka ja Tuppilammen tulipaikka ovat pikkujärven rannalla ja Tuppilampi kuivakäymälä on lähellä; Retkipaikka kuvaa Tuppilammen kalliorantoja rauhalliseksi taukopaikaksi(3). Noin 6 kilometrin kohdalla Matalakangas P-Alue on pysäköintisolmu Teerivaarantien suunnalla matkalla kohti Paasonjärveä ja Paasonjärven retkeilypolkua. Noin 13 kilometrin jälkeen Kostin kota, Paha-Paasonjärvi yhdistää kodan ja nuotiopaikan järven rantaan, ja Paha-Paasonjärvi tulipaikka sekä kuivakäymälät ovat vieressä—luonnollinen jatko Paasonvaaran näköalapolulle ja edelleen kohti Korouomaa. Maisema vaihtelee järvenrantojen, mäntykankaan, pitkospuiden ylittämien soiden ja avokallion välillä; Ranuan kunta kertoo merkinnöistä valko-punaisina tai oransseina maalimerkkeinä ja Simojärven retkeilypolun kosteimpien kohtien pitkostuksesta(1). Metsähallitus ja Ranua ovat kunnostaneet pitkoksia, siltoja ja merkintöjä kymmenen vuoden ylläpitosopimuksen puitteissa; kesän 2024 töistä on uutisoitu(1)(2). Kävijämäärät pysyvät maltillisina verrattuna suuriin kansallispuistokeskuksiin.

Kallinkangas luontopolku kulkee kartallamme noin 3,1 kilometrin matkana Keminmaan Kalli-ulkoliikunta-alueen kvartsiittikankaalla Länsi-Lapissa, laskettelurinteen ja laajemman latu- ja kuntopolkuverkoston liepeillä. Keminmaan kunta kuvaa Kallinkangasta arvokkaaksi suojelu- ja virkistysalueeksi, jonka opastauluinen luontopolku esittelee karua lakikiveä, tuoretta kangasta sekä rehevää lehto- ja lettokasvillisuutta(1). Virallinen teksti erottaa kaksi lähtöä: noin 1,9 kilometrin rengas Kallinkankaan leikkikentän länsipäästä Kalliotien päästä (13 taulua) ja noin 1,5 kilometrin nauhamainen reitti jyrkän pohjoisrinteen juurelta hiihdon maalialueen luota (9 taulua); kuivana aikana molemmat käyvät lenkkikengillä(1). Visit Kemi antaa osoitteen Kallinkankaantie 169 ja kertoo lyhyemmästä Hiidenpolusta (noin 1,7 km, hiidenkirnu ja maastonmuodot) sekä pidemmästä Linnénpolusta (noin 3,8 km, kasvillisuus)(2). Metsähallitus luokittelee reittiperheen Luontoon.fi:ssä nimellä Kallin luontopolut(3). Lähtö Kallinkankaan lähiliikunta-alueelta avautuu heti yhteiseen käyttöön Kallin kuntoportaat ja ulkokuntosalin, Kallin agilityradan sekä Kallin kuntopolkujen ja Kallinkankaan hiihtoladun risteyksiin. Noin kilometrin kävelyn jälkeen Kallinkankaan luontopolun laavu tarjoaa katoksen merkityn polun varrella. Edempänä maasto vaihtelee kohti laskettelurinteen huippua; Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelyraportti kuvaa keskivaativaan luokkaan mahtuvaa reittiä, pitkospuita kivisissä kohdissa, lyhyitä suomensuo-osuuksia ja selvää nousua(4). Peikkomaan kodat sijoittuvat Kallin frisbeegolfradan ja Kallin laskettelukeskuksen tuntumaan, missä talvella hissirakenteet ja kesällä frisbeegolf kohtaavat samoja teitä. Päätepiste on Kallinkankaan näköalatorni Kallin laskettelukeskuksen yläpuolella; kävijät kuvaavat maisemia laajoina kohti Keminmaata ja Perämeren rantavyöhykettä(2)(4). Sama yläpihan alue liittyy maastossa myös Kallin luontopolut, Kallin kuntopolut, Kallinkankaan hiihtolatu ja Kallinkankaan kuntorata -reittiperheeseen; Kalli-Lautamaa latureitti sopii jatkoksi, jos päivään haluaa lisää kilometrejä. Alueella liikkuvat retkeilijät jakavat tilan lenkkeilijöiden, hiihtäjien ja koiraurheilijoiden kanssa(1)(4). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkelissa korostuvat ruskea-valkoiset retkeilijämerkit, Linnénpolun haarasta lyhyt sivumatka hiidenkirnulle katselulavoineen, reilut 50 metriä korkeuseroa hänen lenkillään, kivikkoa ja juuria polun pohjalla sekä noin tunti ja vartti kävelyä, kun pidempi lenkki asettuu lähelle neljää kilometriä(4). Keminmaan ohje muistuttaa pysymään olemassa olevilla poluilla ja pitkoksilla ja jättämään rauhoitetut kasvit rauhaan(1).

Saanajärvi retkeilyreitti (kaupalta) is a ~4.7 km marked hiking trail from Kilpisjärvi village to the Saanajärvi lake area at the foot of Saana fell(1)(2)(4)(5)(6). The route runs through tunturikoivikko (dwarf birch forest) toward Saanajärvi, passing Saanajärvi kota (day hut) and Saanajärven kuivakäymälä (dry toilet) along the way, and reaches Saanajärven päivätupa at the lake; the village end is near Kilpisjärven koulu(3)(5)(6). Terrain is mostly easy: forest path, some boardwalks, and gravel; suitable for families and less experienced hikers(5)(6)(7). The trail connects to the wider Kilpisjärvi trail network and the Saana circuit; from Saanajärvi it is possible to continue toward Saana summit or join Saanan luontopolku(2)(4)(5). Lake Saanajärvi lies in the lehtojensuojelualue (grove protection area); stay on marked trails. Allow about 2–3 hours for the round trip; the area offers views toward Saana and Mallan tunturit(4)(5)(6).

Varkaankurunpolku on helppo, merkitty noin 3,4 kilometrin retki Varkaankurun rotkolaaksossa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa; reitti alkaa ja päättyy Yllästunturin luontokeskus Kellokkaalla Äkäslompolon yläpuolella. Kolari on kunta, ja Lappi antaa tunturimaiseman kokonaisuuden. Metsähallitus hoitaa puiston; ajantasaisimmat palvelut ja saapumisohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Kellokkaan sivuilta(1). Metsähallitus on kertonut myös teräsritiläpitkosten 2023-vaihdosta ja Varkaankurun rajoitusalueen tarkoituksesta suojella herkkää lehtokasvillisuutta(2). Kellokkaalta kulku käy Kellokas uuden kodan ja Kellokkaan piha- ja pysäköintialueen kautta. Pian mukaan tulevat Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu ja edelleen Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota. Noin 1,6 kilometrin kohdalla Varkaankurun kota ja sen lähellä oleva nuotiopaikka kutsuvat tauolle; kuivakäymälä on kodan lähellä, joten varusteita ei tarvitse järjestää erillisten vessapisteiden ympärille. Paluuosio nousee kurun länsirinteitä pitkin takaisin Yllästunturin luontokeskus Kellokkaalle. Kasvillisuus on paikoin tuoretta kuusivaltaista lehtoa puroineen, rotkon suulla kiviportaita ja näköalapaikkoja putouksen suuntaan. Kesäinen kävelyreitti kulkee saman kävijäkeskuksen kautta kuin Ylläs-Levi maastopyöräilyreitin alku, mutta Yle kertoo, että itse Varkaankurun kävelyreitillä pyöräily ja pyörän taluttaminen on kielletty(3). Taipaleita-blogissa esitetään kävely kurussa myötäpäivään, jolloin nousu pitkoksilla tuntuu loivemmalta; vastasuuntaan tullessa kiviportaat tuntuvat työläämmiltä(4). Halutessaan voi jatkaa korkeuseriin esimerkiksi Kellostapulin suuntaan merkityn kehän ulkopuolella; sellainen jatko on retkiraporttien mukaan erillinen maastosuunnistus(4).

UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -pitkän matkan reitin kuvaus Sallalla on Luontoon.fi:ssä(1), mukaan lukien Metsähallituksen taukopaikkojen palvelut ja säännöt UKK-rungolla. Tämä osuus on noin 11,2 kilometriä eikä se ole lenkki: se kulkee Aihkipetsin järven ja autiotuvan alueelta kohti Poropuiston (Sallan erämaaporopuisto) puolen päätä ja ylittää Kuusikkoruuhivaaran seudun maastossa ilman Paltsarikumpu–Hevosoja -yhteyttä, jota käytetään joissakin muissa UKK-jaoissa samalla seudulla. Visit Salla kertoo, kuinka UKK-reitti kulkee Sallan läpi noin 200 kilometrin matkan eteläisessä Lapissa, nimeää paikallisia osuuksia kuten Hautajärvi–Sallatunturi -välisen Topsakantaipaleen ja nostaa esiin Aihkipetsin pienen päivätuvan kirkasvetisen lammen rannalla osana samaa reittiperhettä(2). Lähtö on Aikkipetsin autiotuvalta Aihkipetsi tulipaikan, Aihkipetsi laiturin ja Aihkipetsi liiteri-käymälän vieressä—ruoanlaitto, nuotio, vesillelähtö ja kuivakäymälä samassa nipussa. Noin kuuden kilometrin kohdalla Siskelilampi kota ja Siskelilammen käymälä tarjoavat keskiosan kota-tauon ja käymälän lammen rannalla. Kolmiloukkosen–Kaunisharjun osuudella ovat Kolmiloukkonen käymälä 2, Kolmiloukkonen laavu 2, Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka metsän reunalla, sitten Kolmiloukkonen 1 laavu ja Kolmiloukkonen 1 käymälä. Osuus päättyy Upinlammen grillikatoksen ja Tammakkolammen laavun lähelle Poropuiston päässä. Retkipaikassa kuvattu Aihkipetsin kierros mainitsee selkeät puun merkinnät UKK-linjalla, hyvin vanhat pitkospuita Aihkipetsin kosteilla väleillä ja miellyttävän Kolmiloukkosen laavu-lammen rannalla—hyödyllistä tietoa kengistä ja vauhdista, vaikka kyseinen retki kiertää pidemmän lenkin kuin tämä noin 11 kilometrin pätkä(3). Monet kävijät lähtevät tai palaavat Poropuiston pysäköinnin läheltä, kun maistelevat Aihkipetsiin liittyviä UKK-kävelyjä(3). Reitti on osa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiä: voit jatkaa pitkää vaellusta tai yhdistää muihin merkittyihin vaihtoehtoihin, jotka jakavat risteyskohtia, kuten Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa ja Ukk-reitti Puupalovaara-Aihkipetsi samalla käytävällä(1).

Näkkälä–Pöyrisjärvi -retkeilyreitti on noin 15,4 kilometrin mittainen yhdensuuntainen vaellusyhteys Enontekiön Pöyrisjärven erämaassa, Lapissa. Metsähallituksen Luontoon.fi -sivusto kokoaa erämaa-alueen säännöt, kartat, kausivinkit ja saamelaisalueen retkietiketin; ajantasaisimmat tiedot kannattaa tarkistaa Pöyrisjärven erämaan omilta sivuilta Luontoon.fi(1) -palvelussa. Reitti kulkee pääosin hiekkaisella, maastossa selvästi erottuvalla mönkijä- ja ajouralla, vaikka laajemmassa erämaassa ei olekaan valtakunnallista merkittyä polkuverkkoa(2). Monet tekevät matkan Näkkälän kylästä järven rantaan ja takaisin päiväreissuna tai jatkavat sieltä pidempiin Pöyrisjärven kierroksiin. Pöyrisjärven etelärannalla, Naapajärveen laskevan joen suulla, ovat Bievrrašjávri / Pöyrisjärvi autiotupa ja samaan pihapiiriin liittyvä Bievrrašjávri / Pöyrisjärvi varaustupa(2). Lisätietoja yöpymisestä, avaimista ja varusteista löytyy meidän autiotuvan ja varaustuvan sivuilta. Molempia tupia palvelee pihapiirin kuivakäymälä(2); juomaveden käsittely ja varaustuvan hinnat ja ehdot ovat Eräluvat.fi(2) -palvelussa. Järven pohjoispuolen hiekkaharjut ja avara tunturikangas erottuvat kauas. Enontekiö Lapland kertoo, että erämaassa kulkee vanhoja postireittejä, mönkijäuria ja poronhoitoon liittyviä uria, joissa suunnistusvastuu on retkeilijällä(3). Gerald Zojer kirjoittaa omakohtaisesti samoista maisemista: hiekkaisia uria järven liepeillä, tulvavesien aikana syviä kahlauskohtia ja elävää poronhoitotoimintaa yhteisillä urilla—hyödyllinen lisäluku, jos haluat kuvan siitä, miltä syksyinen parkkipaikkaruuhka Näkkälässä ja avoin maisema tuntuvat käytännössä(4). Jos haluat edeltää tätä osaa merkityllä osuudella, Tunturi-Lapin luontokeskukselta lähtevä Hetta–Näkkälä -polku tuo Näkkälän kylän reitin varrelle(3). Hiekkainen käytävä soveltuu myös maastopyöräilyyn, ja alueesta on kuvattu pyöräreittejä eri palveluissa(3). Enontekiö sijaitsee Suomen luoteisosassa. Lappi tunnetaan laajoista erämaista ja tunturimaisemista.

Pirunkuruun, keliolosuhteisiin ja Kesänkitunturia koskeviin kansallispuiston sääntöihin kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Pirunkurun ponnistus -sivulla(1). Pirunkurun ponnistus on noin 8,1 km:n rengasreitti Kesänkijärven rannalta Kolarissa, Lapissa Ylläksen äkäslompololaisella kävijäalueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Vihrein merkinnöin osoitettu alku on yhteinen Kesänkijärven kierroksen kanssa Kesänkijärvi pysäköintialueen ja Kesänkijärvi pysäköintialue 2:n liepeillä; alkumatka kulkee helppoa, leveää pohjaa pitkin järven vieressä, ja Kesänkijärven veneenlaskupaikka sekä Kesänkijärvi kalastuspaikka ovat Sahatien välittömässä läheisyydessä. Kesänkijärven laavun, Kesänkijärven uuden kodan ja Kesänkijärven uuden kuivakäymälän kohdilla reitti kääntyy kohti Pirunkurua ja nousee pois leppoisasta järven kierroksesta. Kesänkijärvi itä esteetön laituri järven itäpäässä sopii uinnille ja avoimien tunturinäkymien katseluun. Rantametsän jälkeen luonne muuttuu: polku johtaa Pirunkuruun, Kesänkitunturin jyrkkään kivikkokuruun, jossa irtokivet vaativat tasapainoa—Luontoon.fi kuvaa nousua työlääksi ja kehottaa pysähtymään ihailemaan kurua ja laajoja tunturimaisemia(1). Taipaleita kirjasi noin 280 metriä nousua ja 270 metriä laskua kolmen tunnin lenkillä vastapäivään; reitti oli merkitty vihrein viitoin ja oranssipäisin tolpin(2). Metsien olento kuvaa kuruosuuden vaikuttavuutta ja varoittaa liikkuvista kivistä(4). Kesängin lakien välistä satulaa seuraa helpompi, sorastettu osuus Tahkokuru kodalle, Tahkokuru tulentekopaikalle ja Tahkokuru kuivakäymälälle—päätauko ennen metsäistä ja soratiepätkää sisältävää paluuta Sahatien suuntaan. Samalta lähtöpisteeltä jatkuu myös Kesänkijärven kierros lyhyempänä järven kiertona sekä Kukastunturin kierros ja Kukastunturin polkaisu laajemmassa Äkäslompolon verkossa; pyöräilijöitä voi kohdata vain yhteisillä, pyöräilylle sallituilla osuilla, sillä itse Pirunkurussa maastopyöräily on kielletty(3). In the Woods, Dear mainitsee tähti- ja revontuli-aiheiset opastaulut nousun varrella sekä vanhemman Tähtipolku-nimityksen, lisäksi itärannan Kesängin Keitaan kahvilan sesonkiavaa, jos tarvitset tauon palvelusta(3). Taipaleita ja Metsien olento kehuvat lakimaisemia Kesänkijärvelle, Kellostapulille ja Ylläkselle sekä järven, kurun ja avotunturin hyvää vaihtelua(2)(4). Kolari isännöi Äkäslompolon retkeilylähtöjä; Lappi avautuu täällä järven ja tunturien välisenä maisemana.

Luvat, kausi- ja palveluohjeet sekä taukopaikkojen käyttö kannattaa tarkistaa Moitakurun kesäreitti -sivulta Luontoon.fi(1), joka kuvaa tämän merkityn kesäyhteyden Saariselän tunturimaisemissa Urho Kekkosen kansallispuiston liepeillä. Inarin kunta(2) esittelee samalla alueella avotunturipyöräilyn (Open Fell Biking, OFB) verkoston, karttalataukset ja miten numeroitu kesäpyöräilyreittistö liittyy runkoyhteyteen kohti Moitakurua. Lapponia Tours(3) avaa reitin vaiheet matkailijan näkökulmasta Saariselän kylältä lähtien. Reitin pituus on noin 25,7 kilometriä meidän kartalla pistemäisenä kesälinjana Inarissa, Lapissa. Lähtö sijoittuu Saariselän palveluihin lähelle Holiday Club Saariselkää, ja reitti nousee Kaunispään Huipulle sekä Kaunispään Huipun näkötornille ennen laskeutumista kohti Saariselkä Ski & Sport Resortia ja Liegga Laavua. Pidemmällä koilliseen kulkevalla osuudella tulee Luttotupa ja Luttotupa tulipaikka, missä varattava erätupa ja ulkonuotiopaikka sopivat taukopaikaksi. Moitakuru päivätupa ja Moitakuru ulkotulipaikka ovat vierekkäin avotunturin reunalla; päivätupa, ulkotulipaikka ja kuivakäymälät kuuluvat kansallispuiston palveluihin — tarkista käyttö ja tulenteko aina Moitakuru päivätupa -palvelusivulta Luontoon.fissa(4). Päätepiste on meidän kartalla Palo-ojan kodan ja Palo-oja käymälä liiterin palvelupisteen luona. Moitakurulta Palopäätä kohden nouseva osuus ja Palo-ojalle laskeutuminen voi olla reitin rasavin kohta; väsyneen polkijan voi oikaista helpompaan paluuosuuteen Luttojoen vartta kuten Lapponia Tours(3) neuvoo. Sama käytävä leikkaa Saariselän maastopyöräilyreitit ja Moitakuru–Kiilopää -runkolinjan, joten kesällä kannattaa varautua pyöräilijöihin leveillä sorateillä ja entisillä latupohjilla(2)(3). Talvella Rumakurun latukierros ja muut ladut käyttävät osin samoja lähtöalueita Aurora-kohteen ja Karvaselän Kummituskämpän tuntumassa; kesäkävelijä väistää merkityt hiihtopohjat. Maa-alue vaihtelee leveästä sorasta ja latupohjista jyrkempiin tunturinousuihin; Bikeland(5) kertoo kokonaisnoususta polkupyöräilylle noin 425–427 metriä, ja Lapponia(3) kuvaa matkan sopivaksi tutustumislenkiksi maastopyörään. Kävellen sama matka on yleensä koko päivän retki; pyörällä kestävälle liikkujalle mainitaan usein noin 2–4 tuntia(3)(5).

Harrinivan kalastuspolku on lyhyt, noin 2,2 kilometrin jokivartinen kävelyreitti Muoniossa Lapissa Harrinivan nimiseen alueeseen Muonionjoen (Tornion–Muonionjoki -kokonaisuuden) varrella. Reitti on päätöspiste–päätöspiste -tyyppinen eikä sulkeudu lenkiksi; se kulkee sellaisessa jokiranta- ja metsäreunamaastossa, josta on kätevä siirtyä kalapaikoille ja seurata vesistöä. Muonion kunta pitää yllä kesäreittien karttoja, palautekanavaa ulkoilureiteille ja reittivastaavan yhteystietoja—aloita suunnittelu sieltä(1). Discover Muonio kokoaa yhteen muonionlaisia kalavesiä, lupakäytäntöjä ja palveluntarjoajia—mukana Harriniva Hotels & Safaris välineineen ja opastuksineen joen lähellä—jotta voit varata luvat ja palvelut ennen kävelyä(2). Jos aiot kalastaa rannalta tai kahluualueella Tornionjoki–Muonionjoki–Könkämäenon yhteislupa-alueella, Eräluvat kertoo viehekalastuksen yhteisluvasta, kalastonhoitomaksusta, lohen kalastusajoista, viikoittaisista rauhoituksista ja muista säännöistä rajajoella(3); lue aina ajantasaiset lupaehdot ennen kalastusta. Noin yhden kilometrin kohdalla reitin varrella on Vääränivan laavu—hyvä tauko- ja sääsuoja. Lähtöalueella risteää sama ulkoilukäytävä Harrinivan kuntoradan, talvisen Muonion latuverkoston ja Muonion moottorikelkkareitistön kanssa, mikä auttaa yhdistämään lyhyen kävelyn muihin lajeihin ja vuodenaikoihin. Muonio sijaitsee Euroopan pisimmällä vapaana virtaavalla lohijoella; Discover Muonio kuvaa joen kalastusvetonauloja ja lupamyyntipisteitä kunnassa(2). Tämä sivu kertoo kävely-yhteydestä joen varteen—varaa jalkineet soralle ja metsäpolulle veden äärellä, ja odota rauhallista paikalliskäyttöä vilkkaan vaellusreitin sijaan.

Lappi tarjoaa Levillä helposti lähestyttäviä tunturipolkuja. Jääkausipolku (Ice Age Trail) on noin 9,2 km pitkä merkitty retkeilyreitti Levitunturilla Kittilässä. Reitti kulkee puurajan tuntumassa ja yhdistää kävelyä luontopolun opastauluihin: tarinat sijoittavat maiseman jääkausiin ja syvemmälle geologiseen aikaan. Visit Levi kuvaa reitin jääkausiteemaisena lenkkinä, joka kiertää tunturin reunaa ja avaa alueen menneisyyttä miljoonien vuosien takaa(1). Kittilän kunnan ulkoilureittiluettelossa Jääkausipolku on noin 9 km, lähtö Eturinteeltä ja Summitista(2). Lähtö sijoittuu Levin keskusalueen palvelujen viereen: reitin alkuosuudella olet käytännössä Levin hiihtokeskuksen ja Fressi 24h Levi -alueen tuntumassa, ennen kuin polku nousee avoimempaan tunturivöylään. Noin 6,2 kilometrin kohdalla tulee Levin Tulipaikka, nuotiopaikka taukoa varten; hieman edempänä Etelärinteen kota tarjoaa kodan etelärinteen puolella. Näillä taukopaikoilla päivän voi jäsentää nousuun, eväs- tai nuotiotaukoihin ja paluumatkaan näköaloilla. Verkosto on tiheä: Entisaikain eloa -luontopolku on pitkä teemalenkki tunturin ympäri, Levin kävelyreitit kokoaa kävelyvaihtoehtoja, ja talvella Levin ladut kulkee lähellä hiihtäjille. Kesällä pidemmät vaeltajat yhdistävät usein erillisinä retkinä Ylläs-Levi kesäreitin tai Ylläs–Levi-maastopyöräily-yhteyden; Huippupolku on hyvin lyhyt huippusilmukka, joka sopii lisäksi samalle päivälle. Holiday In Lapland(3) mainitsee Levi Summit -kongressikeskuksen pihalta alkavan, sinisellä raidalla merkityn reitin ja puolivälin kodan, jossa voi paistaa makkaraa ja keittää nokipannukahvia, sekä näkymän Joulutarina-elokuvaan rakennettuun Joulupukin tuvalle. Tarkista ajantasaiset tiedot Visit Levolta(1) ja kunnan ulkoilusivuilta(2) ennen lähtöä, sillä reitti kulkee laskettelualueen ja palvelujen välittömässä läheisyydessä.

Ylitornio on tämän kohteen kotikunta Länsi-Lapissa. Orhinselänniemen esteetön polku on hyvin lyhyt, esteetön noin 0,1 kilometrin rengas Miekojärven hiekkasärkän palvelualueella. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-palvelussa Orhinselänniemen esteettömänä rantakulkureittinä(1). Niemi on suosittu kesäkohde pitkine hiekkarantoineen ja telttailumahdollisuuksineen. Kierroksen varrella ovat Orhinselänniemi kota ja Orhinselänniemi puolikota suojaksi ja nuotioon, Orhinselänniemi ulkotulipaikka 1 ulkotulia varten, ja kuivakäymälät rakennusten lähellä — lisätietoja löytyy kotamme, puolikotamme ja tulipaikkamme sivuilta. Ylitornion kunnan Mikonpolku-sivulla kerrotaan myös, että Orhinselänniemelle pääsee vesiteitse Miekojärveltä(2). Kunnan sivu täsmentää, että koko Miekojärvi - Vietonen patikkareitti on paikoin vaativa, mutta Orhinselänniemeen johtava osuus soveltuu myös kokemattomammalle retkeilijälle; tämä lyhyt esteettömämpi rantalenkki istuu siihen kokonaisuuteen rannan palveluiden kohdalla(2). Travel Pello viittaa siihen, että Erä-lehti on noteerannut Orhinselänniemen luonnonhiekkarannan Suomen kauneimpien joukkoon(4). Retkiapinan juttu Orhinselän hiekkaharjusta ja retkeilyrakenteista täydentää kuvaa siitä, millaista alueella on kävijäkaudella(3). Lappi ulottuu Napapiirin yli tällä seudulla, ja Miekojärvi on merkittävä kalasto- ja veneilyjärvi; Miekojärvi.fi mainitsee Orhinselän harjun ja vene- ja melontayhteydet osana alueen retkeilytarjontaa(5).

Totovaaran tunturireitti on noin 12,4 kilometrin päiväretki Aakenuksen tunturilla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Kittilässä, Lapissa. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa; sieltä kannattaa tarkistaa ajantasaiset säännöt, mahdolliset sulut ja muut käytännöt ennen lähtöä(1). Kittilän kunta luettelee Totovaarantie 165:n tienä Totovaaran pysäköintialueelle ja Aakenuksen päiväretkikohteisiin(2). Reitti kulkee Haavepalon taukopaikalta—Haavepalo kota, nuotiopaikka ja kuivakäymälä ovat matkan alkupäässä, ensimmäisten satojen metrien sisällä—kohti Totovaaran pysäköintialuetta. Se sopii yhdensuuntaiseksi osuudeksi, jos järjestät kyydin tai yhdistät muuhun liikkumiseen; monet kävijät lähtevät silti Totovaaran isolta pysäköintialueelta ja kiertävät opastaulujen mukaista rengasreittiä. Taipaleita-sivuston retkikuvaus kuvaa puolen päivän kierrosta samalta parkkipaikalta: nousu Aakenuksen Vasalaelle avoimiin näkymiin metsiin, soille ja Ylläksen tunturijonolle, laskeutuminen kohti Haavepaloa ja paluu metsä- ja vanhan tukkitien pätkiä pitkin(3). Juomapulloja kannattaa pakata runsaasti, sillä luontevia vesipisteitä ei juuri ole(3). Maasto vaihtelee länsi-Lapin päiväretkeilylle tyypillisesti: lyhyitä sorastettuja tai rakennettuja osuuksia lähtöpaikan tuntumassa, juurakoita ja paikoin kivikkoa ylempänä sekä helpompia metsäosuuksia näköalojen välillä. Merkinnät erottuvat hyvin—pääreitillä vihreät viitat ja opastaulut, Haavepalon suunnalla erityisen näkyvät oranssit maalimerkit puissa ja kivissä(3). Ylläs.fi muistuttaa, että kansallispuiston parhaat päiväreitit on usein merkitty vihrein opastein ja että koira pidetään kytkettynä merkityillä reiteillä(4). Reitti liittyy laajempaan Ylläs–Levi-ulkoiluverkostoon: talvella alueella kulkee Ylläksen maastohiihtolatuverkko, ja kesällä sama pysäköintialue toimii lähtöpisteenä myös esimerkiksi Pieni Palojärvi polku - ja Aakenuksen kesäreitti -yhdistelmille. Lyhyempään jatkokseen Iso Totovaaran suunnalta erillään kulkee Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti kohti Tammitupan tuville.

Ainiovaaran luontopolku on noin 3,8 kilometrin mittainen, ei-silmukkainen päiväretkeilypolku Ainiovaaran ulkoilualueella lähellä Ylitornion liikuntakeskittymää. Lappi tarjoaa täällä läntistä vaara- ja jokilaakso-maisemaa. Ylitornion kunta kuvaa Ainiovaaran verkoston pysäköintiä, taukopaikkoja ja kuntoportaita ulkoliikunta- ja reittisivuillaan Ylitornio.fi(1). Visit Ylitornio nostaa Ainiovaaran ulkoilualueen esiin monipuolisine reitteineen ympäri vuoden ja mainitsee talvisen lumikenkäilyn; lisävinkkejä löytyy kunnan omista retkisivuista(2). Laavu.org luokittelee Ainiovaaran laavun vaaramaisemaksi, josta avautuu näkymiä kuntakeskukseen ja Tornionjoelle(3). Metsähallituksen Luontoon.fi esittelee samaan alueeseen liittyvän Ainiovaara–Eholampi-yhteyden hiihtäjille, jotka liikkuvat stadionin lähtöpisteiden tuntumassa(4). Polku kulkee rakenteiden ja palvelujen vieressä heti alussa: Ainiovaaran pallokenttä, Ylitornio DiscGolfPark ja Ainiovaaran jäähalli ovat lähellä lähtöä, ja Ainiovaaran kuntoportaat sijaitsevat hiihtostadionin läheisyydessä—kunta kertoo sadan askelman portaista kaikkien vapaasti käytettäviksi(1). Metsän ja vaaramaiseman kautta reitti tulee Karemajojen frisbeegolfradan lähelle Lomakeskus Karemajoilla (Karemajojentie), mihin voi päättää lyhyemmän edestakaisen lenkin. Sama stadionin parkkipaikka toimii lähtönä myös muille ympäristön reiteille: Ainiovaaran valaistu latu ja Ainiovaaran lumetettu latu hiihtoon, Ainiovaaran valaistu kuntopolku juoksuun, Mustin lenkki lyhyempään latu- tai juoksukierrokseen sekä pitkä Aurinkovaarojen Jotos, kun tavoitteena on laajempi vaelluspäivä Aurinkovaarojen suuntaan.

Iiton palsasuot luontopolku on lyhyt pitkospolku Iitossa Enontekiöllä Lapissa yhdellä Suomen merkittävimmistä palsasoista. Ajankohtaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi(1) -palvelun reittisivulta (Iiton palsasuot luontopolku). Myös Enontekiö Lapland(2) esittelee kohdetta matkailijalle. Retkipaikka(3) ja Taipaleita(4) kuvaavat maastossa näkyvää: tasainen aapasuo, kuvitetut luontotaulut, penkit reitin varrella ja katselulava palsojen yllä(3). Opastaulun mukaan pitkospolun pituus on noin 0,5 km; oma mittaus voi olla hieman lyhyempi suuntaansa(4). Kierrokseen kannattaa varata selvästi alle puoli tuntia(4)(5). Palsojen eli turvekumpujen ydin on ikiroudassa, ja turve eristää jään sulamiselta kesällä; korkeimmat Iiton palsat ovat lähes viisimetrisiä(3)(4). Laajempi Iiton palsasuot on soidensuojelualuetta ja luonnonmuistomerkkiä sekä Natura 2000 -kohdetta (noin 66 ha); alue on tärkeä opetus- ja tutkimuskohde, ja moni palsa on yli viisi metriä korkea(6). Palsasuot ovat kylmän ilmaston muodostumia; lämpeneminen uhkaa niitä(3)(4). Reitti sopii kaikenikäisille, mutta pitkokset voivat olla paikoin huonokuntoisia—kulje varovasti(4)(5). Lappi tunnetaan tunturimaisemista, ja Enontekiö sijaitsee Käsivarren tien varrella lähellä Ruotsin rajaa.

Huippupolku on noin puolen kilometrin mittainen ympyräreitti Levitunturin huipulla Levin matkailualueella Kittilässä. Visit Levi kuvaa avoimia näkymiä tunturimaisemiin ja selkeällä säällä näköaloja jopa Ruotsiin asti sekä luettelee Huippupolun Levitunturin helppojen kävelyjen joukkoon(1). Gondoli2000-näköalahissisivu täsmentää esteetöntä hissikulkua ja kesäisen noin 600 metrin huippukierrosta(2). Kittilän kunta luettelee reitin Levitunturin patikkareittien joukossa ja mainitsee pääsyn Gondoli 2000 -hissillä, lähtö Gondolitiellä(3). Reitin varrella kannattaa hyödyntää kartallamme olevia kohteita: Levi Red DiscGolfPark sijaitsee aivan reitin tuntumassa, Levin Tulipaikka on nuotiogrillausta varten, ja Etelärinteen kota on kodaksi tarkoitettu taukopaikka etelärinteen suuntaan. Teija Salomaan Retkitarina-blogissa kuvataan kevyttä kävelyä, aiheviitoituksellisia opastauluja ja lähtöä ravintola Palovartijan vierestä yläasemalla—hyvä lisäluku tunnelmasta ja tahdista(4). Kesällä huipulle voi yhdistää myös Palovartija-rakennuksen ja Joulupukin mökin, joka tunnetaan Joulutarina-elokuvasta ja näkyy Gondoli2000-linjan varrella(2). Pidemmälle päivään samalla tunturilla voi jatkaa esimerkiksi Levin kävelyreitistöön, Jääkausi/ Ice Age -polulle, Levitunturin maastopyöräreitille tai Entisaikain eloa -luontopolulle—jokainen on oma retkensä omilla säännöillään ja pituuksillaan.

Ajankohtaiset merkityt kesäpolut Kätkätunturilla kannattaa tarkistaa Visit Levin patikointisivuilta ja Kittilän kunnan ulkoilureittitiedoista(1)(2). Reitti sijoittuu Kittilään, Levin matkailukeskittymään. Rykimäpolku on noin 12,4 kilometrin merkitty päivävaellus Kätkätunturilla. Visit Levi kuvaa sitä noin 13 kilometrin lenkiksi, joka nousee tunturin ympäri ja sisältää humoristisia opasteita eläinten parittelukäyttäytymisestä(1). Matkan alkupuolella reitin varrella on Immeljärvi Wilderness Hut hieman yli kolmensadan metrin jälkeen lähdöstä; noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Kätkätunturin laavu, joka sopii taukoon ja eväidenlaittoon ennen jyrkempiä osuksia. Leviin päin tultaessa reitti jäsentyy Levin keskuspalvelujen tuntumaan Levi Hotel Span ja Hotelli K5:n kuntosalin liepeille. Holiday In Lapland kuvaa reittiä silloin tällöin kovaksikin koetuilla nousuilla ja enimmillään noin 313 metrin korkeuserolla(3). Reitti istuu tiiviiseen ulkoiluverkostoon: Levin retkeilyreitit ja Levin kävelyreitit tarjoavat samaan alueeseen kiinnittyviä vaihtoehtoja, ja talvikaudeksi sama maisema palvelee Levin latuja ja Kätkän latuja Immeljärven tienoilla. Leville suuntaavat vaeltajat hyötyvät myös Visit Levin ohjauksesta Pallas–Yllästunturin kansallispuiston pidempiin reitteihin(1). Tarkista merkinnät, aukiolot ja mahdolliset reittimuutokset Visit Levolta(1) ja Kittilän kunnalta(2), ja pakkaa tuulenpitävät varusteet avotunturin olosuhteisiin.

Simontaipaleen kuntopolku on helppo, noin 4,4 kilometrin päiväkierros metsän ja Simojärven eteläpään järvimaisemien äärellä Impiön suunnalla Ranualla, Lapissa. Karttoja ja palvelutietoja kannattaa aloittaa Ranuan kunnan ulkoilu- ja retkeilyreittien sivuilta(1). Visit Ranua kokoaa veneilyä, rantoja ja pidempiä merkittyjä reittejä Simojärvi–Soppanan virkistysalueelta(2). Tämä rengas sopii lyhyeksi jalkalenkiksi tai kevyeksi sauvakävelyksi samaan maisemaan. Lähtöalueelta kulkee Taipaleenlahden kota Taipaleenlahden rannan tuntumassa, ja reitti jatkuu kohti Hietajärven laavua. Hietajärven tulipaikalla on huollettu nuotiopaikka ja laavu hiekkarannalla, ja ympäristön suot tarjoavat hillasoita ja järvinäkymiä(3). Tämä taukopaikka osuu reitin puolivälin jälkeen, noin kolmen kilometrin kohdalle. Loppupuolella reitti kulkee Koirajärven keittokatoksen ohi: keittokatossivulla kerrotaan vuonna 2023 kunnostetusta katoksesta, jossa voi tulistella katoksen sisällä sateelta suojassa ja ihailla Koirajärven maisemia(5). Simontaipaleen venesatama Simojärven eteläpäässä tarjoaa maksuttoman laituripaikan, vuonna 2024 uusitut pintarakenteet, laskuluiskan, kunnan ylläpitämän tulipaikan ja mahdollisuuden teltta- tai asuntoautoyöpymiseen—kätevä yhdistelmä kävelyyn, veneilyyn tai yöpymiseen järven rannalla(4). Simontaipaleentie 27 on käytännön saapumispiste ranta-alueelle(4). Talvisin virallinen Ranua–Posio-moottorikelkkareitti kulkee tämän Simojärven nurkan kautta ja käyttää samoja Taipaleenlahden kota- ja Koirajärven keittokatos-palvelupisteitä kuin kesäinen patikointireitti—kesäkävijät jakavat taukopaikat talvisen kelkkauran kanssa. Laajempaan kuvaan Simojärven hiekkarannoista, kultahietikoista ja jopa 31 kilometrin merkitystä reitistöstä kertoo Milla ja Jirin Retkipaikka-artikkeli pääreitin varrelta(6). Puistotyönjohtaja Mika Niemelä (mika.niemela@ranua.fi) on mainittu yhteyshenkilöksi retkeilyreiteille samalla kunnan ulkoilusivulla(1).

Salmijoki–Jäkäläkangas on noin 2,9 kilometrin pituinen suuntaverkoston osuus Sallassa, Lapissa. Se kulkee Salmijoen uomaa ja avointa jäkäläkangasta pitkin ja liittyy laajempaan Salmijoenkurun päiväretkeilykokonaisuuteen. Sallan tunturikeskus kokoaa retkeilyvinkit ja yhteystiedot Sallatunturin alueelle yhdelle sivulle(1). Noin 0,8 kilometrin kohdalla reitiltä avautuu Salmijoenkurun taukopaikka: Salmijoenkuru puolikota, Salmijoenkuru käymälä ja Salmijoenkuru tulipaikka—luonteva eväs- tai nuotiokohde jokilaakson partaalla. Samat palvelut toimivat ankkureina pidemmälle Salmijoenkurun reitille, jos jatkat esimerkiksi Kalliojärven ja Tupien laavun suuntaan. Retkipaikka kuvaa Salmijoenkurun polun kapeaksi metsätieksi, joka jatkuu selkeänä ja hyvin merkittynä polkuna kauniin kelorikkaan metsän halki; joelle johtaa silta, ja putousketjua voi ihailla molemmilta rannoilta turvallisesti ilman erityistä akrobatiaa(2). Taipaleita-blogissa kerrotaan sinisistä maalimerkeistä ja viitoista Salmijoenkurun ja Kalliojärven välillä, metsätieajosta Salla–Kemijärvi-tieltä sekä noin 1,3 kilometrin kävelyosuudesta risteyksestä, josta viimeiset noin 700 metriä vain jalkaisin(3). Sallan tunturikeskus nostaa Salmijoenkurun perheretkeilykohteeksi ja mainitsee, että kurun voi lähestyä autolla noin 800 metrin etäisyydelle Kemijärventien ja Rojulantien kautta(1).

Sätkenän karhupolku on noin kolmen kilometrin patikointireitti Kittilällä Lapissa Sätkenän tutkimusmetsässä Levintien varrella. Reitti liittyy käytännössä samaan retkikohteeseen kuin viereinen Sätkenän karhunpolku, Luontoon.fi:ssä kuvattu rengasluontopolku(1), joten retken voi suunnitella yhtenä kokonaisuutena vaikka tämä tietue seuraa avointa viivaa. Kittilä vastaa monista Levin lähialueen kävely- ja ulkoilureiteistä, ja kunnan luonto- ja ulkoilureittien sivuilta löytyy patikointikarttoja sekä laajempaa alueohjeistusta(2). Maasto on pääosin luonnontilaista metsäpolkua juurakkoin ja kivisin kohtin, klassisella kierroksella lyhyt metsätieosuus, loiva nousu Sätkenävaaralle sekä oranssit maalimerkit puissa ja muutamat viitat(3). Luontotaulut kertovat talousmetsän kiertokulusta, lahottajalajeista ja yli 250 vuotta vanhasta männystä, jota kuvataan Sätkenän mäntyjen äidiksi; vaaran reunalla on penkki, jolta näkyy Leville(3). Like a Local Guide tiivistää paikan helpoksi perhelenkiksi, joka avattiin vuonna 1996 entisen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) kokeilumetsissä; vaaran yläosa paloi 1800-luvun lopulla, minkä jälkeen alueelle on kasvanut koivikko(4). Taipaleita kuvaa kävelyä tarkemmin ja mainitsee paikoin heikentyneen pitkospuusillan, jonka kiertäminen oli järkevää vierailulla(3). Jos jatkat Sätkenän karhunpolulle, pysyt samassa oranssimerkityssä verkossa ja samassa noin kolmen kilometrin ja noin puolen päivän kävelykokonaisuudessa kuin monissa esitteissä(1)(3)(4). Kittilä sijaitsee Lapissa, Lappi tarjoaa laajoja tunturi- ja erämaamaisemia, ja alue kytkeytyy käytännössä Levin retkeilyverkostoon.

Ajantasaisimmat kuvaukset, merkinnät ja vierailuohjeet tälle Jyppyrän ja Närpistön kesäretkeilyverkolle löytyvät Luontoon.fi:n Hetta: Jyppyrä-Närpistö kesäreitit -sivulta(1). Enontekiö Lapland esittelee nämä reitit osana Tunturi-Lapin luontokeskukselta lähteviä merkittyjä päiväretkiä ja kertoo, miten ne kytkeytyvät toisiinsa(2). Suomen Luonto kuvaa, miksi Jyppyrän näköala houkuttelee kuvaajia: Ounasjärven yli avautuu näkymä Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, ja vastarannalla erottuu Pyhäkero(3). Reitin pituus on noin 26,2 km sivustomme yhtenäisen kesälinjan mukaan Enontekiöllä, Lapissa. Kyse ei ole yksinkertaisesta edestakais-käynnistä: linja seuraa paikallista verkostoa, joka yhdistää Närpistön erämaaosuuden, Pahtajärven ja Sissankin käytävän sekä Hetan palvelualueen luontokeskuksen ympärillä yhdeksi käveltäväksi kokonaisuudeksi. Noin 5,8 km:n kohdalla Närpistön alueella ovat Närpistö laavu ja lähistön kuivakäymälät—luontevat tauko- ja nuotiopaikat ennen jatkoa. Noin 8,9 km:n tienoilla Sissankin alueella tulevat vastaan Sissanki tulipaikka, Sissankiselän vuokrakota ja Pahtajärven reitti vesipaikka; vuokrakodan varaus- ja käyttösäännöt kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-ohjeista, jos aiot yöpyä sisällä(1). Enontekiö Lapland kuvaa Pahtajärven polun vaativana päiväretkenä kohti rotkojärveä ja Närpistön laavua ja mainitsee yhteyden Näkkälän suuntaan kulkevaan vaellusreittiin(2)(4); maastossa tämä kohtaa Retkeilyreitti Hetta-Näkkälä -reitin. Lähellä Hettaa reitti kulkee Hetan Frisbeegolfradan ja Hetta Hiihtomaan ohi ennen Tunturi-Lapin luontokeskuksen piha- ja pysäköintialuetta sekä erillistä luontokeskuksen pysäköintialuetta—pääpaikoille pysäköintiin—Tunturi-Lapin luontokeskuksen tulentekopaikan ja itse Tunturi-Lapin luontokeskuksen kautta. Jyppyrän kuntoportaat, Jyppyrän laavu ja Jyppyrä polttopuusuoja kuivakäymälä polttopuusuojan vieressä sijoittuvat jyrkälle Jyppyrän rinteelle; Suomen Luonto kuvaa lyhyen mutta palkitsevan nousun luontokeskuksen lähistöltä(3). Hetan Majatalon kuntosali tulee vastaan kylän laidalla, maamerkkinä palvelujen lähelle. Lyhyempiä merkittyjä vaihtoehtoja on koko ajan: Jyppyränpolku, Peurapolku, Kuntopolku, Palosenjärven polku ja Pahtajärven polku limittyvät tähän linjaan(2). Talvella samoilla rinteillä kulkee merkittyjä latuja; kesäkävijä kohtaa talvireitit vain kausittaisina kerroksina kartalla(2). Pidemmälle tunturipäivään luontokeskukselta lähtee myös Mustavaarantie–Pyhäkero -reitti kohti Pyhäkeron autiotupaa ja kahvilaa(2).

Imarin suopolku on hyvin lyhyt, noin 1,1 kilometrin pätkä turve- ja metsäreunamaastoa Imarin ulkoilualueella Rovaniemen keskustan pohjoispuolella Lapissa. Nimi kertoo suopolusta eli suomaisemassa kulkevasta yhteysurasta: jalkineiden kannattaa kestää kosteutta, vaikka kangas ympärillä olisikin kuivaa. Rovaniemi on napapiirin palvelukaupunki; tämä reitti sopii pikatauoksi, jos olet muutenkin liikkumassa Imarin suunnassa, ei niinkään koko päivän pääkohteeksi. Erillistä reittisivua ei käynyt julkisessa haussa, joten käytännön säännöt kannattaa lukea Rovaniemen kaupungin yleisistä luontopolku- ja ulkoilureitti-ohjeista: reitit on merkitty, käyttö on maksutonta, laavut ovat vapaasti käytettävissä ja metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty(1). Visit Rovaniemen luontopolku-esittely asettaa kaupungin reitistön viitekehykseen: merkattuja polkuja ja laavuja on satojen kilometrien verran päiväretkien tavoitettavissa(2). Jos kaipaat vertailukohtaa sille, miten Rovaniemellä yleensä yhdistetään kangas ja suvanto pitkospuita ja opastauluja hyödyntäen, Retkipaikan Ounasvaaran luontopolku -juttu kuvaa pidempää rengasta laajoine pitkospuuosuuksineen(3). Yksittäisen polun ajankohtaiset tiedot kannattaa tarkistaa kaupungin omilta ulkoilusivuilta(1).

Reittikuvaukset, rajoitusalueet, tupasäännöt ja ajantasaiset vierailuohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Hetta–Pallas kesävaellusreitti -sivulta(1). Enontekiö Lapland tiivistää, miten useimmat lähtevät Hetasta, mitä tunturissa odottaa ja miten leiriytymis- ja nuotiosäännöt toteutuvat Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa(2). Hetta–Pallas vaellusreitti on kartallamme yhtenä merkittynä linjana noin 47,8 km: läpivaellus Ounasjärven etelärannan tuntumasta Hetasta kohti Pallastunturin luontokeskusta ja Pallaksen hiihtokeskuksen aluetta. Reitti on yksi Suomen tunnetuimpia tunturivaelluksia—avoimilla selillä tuuli ja sää vaihtelevat nopeasti, metsälaaksot ja kurut rytmittävät matkaa, joten varavaatteet, kartta ja kompassi tai GPS ovat tärkeitä, vaikka merkinnät ovat selkeät(2)(3). Alussa olet lähellä Ounasjärven etelärantaa ja laituria—kesällä moni ylittää Ounasjärven venekuljetuksella tai taksilla, talvella jäätä pitkin, ennen nousua kohti Pyhäkeron seutua. Noin 5,5 km:n kohdalla Pyhäkero kahvila, Pyhäkero autiotupa ja lähellä olevat nuotiopaikat sopivat ensimmäiseksi pidemmäksi tauoksi; lisätietoja löytyy sivuiltamme kahvilasta ja tuvasta. Sioskurun alue noin 13,5 km:llä kokoaa Sioskuru autiotuvan, Sioskuru varaustuvan, kodan ja nuotiopaikat—tyypillinen ensimmäinen tai toinen yöpaikka. Puolivälissä Pahakuru autiotupa ja vesipiste noin 23,5 km:llä sijoittuvat kurumaisemaan. Hannukuru noin 25 km:llä on laaja palvelukeskus: Hannukuru telttailualue telttailuun (vain sallituilla paikoilla), Hannukurun kota, Hannukuru sauna (usein maksullinen—tarkista hinta Luontoon.fi:stä tai paikan ilmoituksista), Hannukurun varaustupa, Hannukuru autiotupa, uimalaituri lämpiminä päivinä ja useita tulipaikkoja. Suaskuru kota ja vedenottopaikka noin 31 km:llä sopivat lyhyemmälle päivälle tai lounastauolle ennen Montellin ja Nammalakurun osuuksia. Noin 37 km:llä Montellin uusi kota ja Montellin tulentekopaikka kuuluvat Montellin nimikkoseutuun. Nammalakuru varaustupa ja Nammalakuru autiotupa noin 38,5 km:llä useine nuotiopaikkoineen ovat toinen vahva yöpymiskeskus. Rihmakurun kota ja Rihmakuru tulentekopaikka noin 40,7 km:llä johdattavat kohti loppunousua Hiihtokeskus Pallakselle ja Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelle—palvelut, hissit kaudella ja autokyydit. Pidempi Hetta–Hietajärvi–Vuontisjärvi–Hannukuru kesäreitit -kokonaisuus käyttää monia samoja tuvista ja tarjoaa vaihtoehtoisia lähtö- tai paluupisteitä Hietajärven tai Vuontispirtin kautta(2). Mujo käy läpi samoja kurunimiä ja muistuttaa varaamaan varaustuvat ajoissa sesongissa(3). Sydän rinnassa, reppu selässä kuvaa ruskamatkan ja sään vaihtelun tunnelmaa—hyödyllinen luku tahdista ja fiiliksestä(4). Enontekiö on lähtöalueen kylä, ja Lappi antaa tälle reitille luontevan maakunnallisen kehyksen.

Selkä-Sarven kesäretkeilyreitin ajankohtaiset tiedot, pintarakenteet ja varustelu kannattaa tarkistaa ensin Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Visit Kemi kuvaa matkailijalle Perämeren kansallispuiston ulkosaaristoon suuntautuvia päiväretkiä Kemistä ja nostaa esiin tämän luontopolun lyhyen kävelyosuuden(2). Reitti on noin 1,2 kilometriä yhteen suuntaan Selkä-Sarven saarella Perämeren kansallispuistossa. Se on pistokulkuinen kesäretkeilyreitti pohjoisen retkisataman tuntumasta kohti saaren eteläkärjen vanhaa Ailinpietin kalastajakylää. Kemi sijaitsee Lapin mannerrannikolla; saarelle pääsee aina vesitse, ei maantietä pitkin. Pohjoisrannalla laskeudutaan laiturille Selkä-Sarvi laituri ja Selkä-Sarvi laituri 2. Palveluryppäässä ovat muun muassa Selkä-Sarvi grillitupa, Selkä-Sarvi sauna, Selkä-Sarvi tulentekopaikka, Selkä-Sarvi tuentekopaikka ja Selkä-Sarvi Vartio vuokratupa sekä Selkä-Sarvi sataman kuivakäymälä. Nuoliopasteet ohjaavat polulle; reitti kulkee katajikon ja rantavyöhykkeen läpi, osin pitkoksilla ja puuhakkeella peitettynä. Noin kilometrin kohdalla Selkä-Sarvi kaivo tarjoaa täydennyspistettä vedelle; ota silti riittävästi juomavettä mukaan, sillä Metsähallitus korostaa omavarustusta(1). Etelän kalastajakylän alueella tulevat vastaan Kalla autiotupa, Kokko vuokratupa ja Kokon sauna vanhan kausikalastuskulttuurin rakennusten joukossa. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus kertoo helposta profiilista, aurinkokellosta ja kohteista sekä noin 2,3 kilometrin edestakaisesta kävelystä valokuvataukoineen(3). Talvikunnossapitoa ei ole tällä kesäreitillä; jäille ja talvikalustolle pätevät erilliset kansallispuiston ohjeet(1)(4).

Juuvanrovan latu ja retkeilyreitti on noin 20,8 kilometrin mittainen merkitty ulkoilulinja metsän, avotunturin ja järvimaiseman läpi Muoniossa. Muonion kunta ylläpitää kunnan latuverkostoa ja julkaisee ajantasaiset kartta- ja latuinfot koko järjestelmälle, myös tälle käytävälle—katso Reitit ja ulkoliikuntapaikat -sivut yhteystiedoille, Infogis-linkeille ja Facebook-päivityksille(1). Discover Muonio -latukartta näyttää, mitkä osuudet on ajettu tänään ja missä laavut, kodat ja koiraladut sijaitsevat laajemmassa verkossa(2). Partioaitan blogissa vinkataan rauhalliseen kesäkävelyyn Tammikämpältä kohti Juuvanrova autiotupaa ja virkistyslampia polun varrella(3). Reitti kulkee Muoniossa Lapissa. Lappi sopii pitkiin kesäpäiväretkiin ja talviselle hiihtämiselle. Pohjoisesta lähdettäessä tulee pian Tammikämpän autiotupa, Tammikämppä autiotupa tulipaikka ja muut taukopaikat—tämä on tyypillinen lähestyminen Muonion puolelta ja liittyy suoraan Muonion latuverkostoon. Noin 4,5 kilometrin kohdalla Juuvanrova autiotupa, Juuvanrova tulipaikka ja Juuvanrova kuivakäymälä muodostavat Metsähallituksen tauon avomaastossa Särkitunturin ja Juuvanrovan välimaastossa: yksinkertainen autiotupa tulisijalla, nuotiopaikka ja kuivakäymälä. Etelämpänä, noin 9,6 kilometrin kohdalla, Kuusikonmaa autiotupa, Kuusikonmaa tulipaikka ja Kuusikonmaa kuivakäymälä tarjoavat toisen tupaja nuotiopaikkaryhmän. Sama seutu kohtaa Olos-Ylläs vaellus -reitin, jos yhdistät päiväetappeja tai tulet Ylläksen suunnasta. Noin 17 kilometrin kohdalla reitti saapuu Särkivaaran laavuun, Laituri Särkivaaraan ja Kuivakäymälä Särkivaaraan veden äärelle—hyvä tauko ennen liittymistä Särkitunturin saavutus -reittiin tai muihin Muonion polkuihin. Sama juttu kertoo hieman yli kolmen kilometrin matkasta yhteen suuntaan Tammikämpältä tuvan luo ja rauhallisemmasta tunnelmasta kuin vilkkaalla Särkitunturilla kauniina päivänä(3). Se muistuttaa myös hyvistä telttapaikoista tuvan lammen luona alkukesällä, jolloin pienet lätäköt voivat kuivua—varaa vesi, jos luotat luonnonvesiin(3).

Tankavaaran luontopolku Koppelo on noin 2,4 kilometrin merkitty kierros Sodankylän Tankavaarassa Urho Kekkosen kansallispuiston reuna-alueella Lapissa. Sodankylä on kunta Lapin maakunnassa, ja Tankavaara sijaitsee sen pohjoisosassa valtatie 4:n varrella. Polku kulkee kapean kynttiläkuusikon läpi, ohittaa Tankavaaran luontopolun kota -kodin ja kaksi nuotiopaikkakimppua ja nousee Tankavaaran lintutornin suuntaan ennen paluuta Sompio-talon ja Tankavaara pysäköintialueen liepeille. Tankavaara Gold Disc Golf on erillinen kohde Tankavaarantien varrella niille, jotka haluavat yhdistää kävelyn ja frisbeegolfia. Koppelosta ei ole tällä hetkellä erillistä Luontoon.fi-reittikorttia, mutta Metsähallitus ylläpitää lenkkiä osana Tankavaaran luontoreitistöä. Luontoon.fi-sivulla oleva Tankavaaran luontopolku Kuukkeli -kuvaus kertoo samasta pysäköinnistä ja Sompio-talon lähtöpaikasta ja on käytännössä paras virallinen sisarlinkki retken suunnitteluun(1). Kultamuseon säätiö kuvaa, miten UKK:n polut kiertävät Tankavaaran vaaramaisemaa, miten Sompio-talo korvasi vanhan luontokeskuksen ja mistä löytyy lisätietoa kansallispuiston reiteistä(2). Taipaleita-blogissa vuodelta 2021 on maastosta siniset käpymerkit vihreissä tolpissa, sorainen alku, juurakkoisemmat ja kivikkoisemmat osuudet, lyhyet pitkospuiden pätkät ja noin 50 nousumetriä levinneenä kierroksen varrelle(3). Visit Sodankylä yhdistää Tankavaaran Kultakaivosmuseon ja lyhyet patikkavinkit, jos haluaa tehdä koko päivän retken näyttelyineen(4). Tankavaara pysäköintialueelta kävellään Sompio-talolle, josta lähtevät Urpiaislenkki, Koppelon rengas ja pidempi Tankavaaran luontopolku Kuukkeli; Taipaleita kuvaa Koppeloa kolmen lenkin keskimmäisenä(3). Noin 800 metrin kohdilla ovat lähekkäin Tankavaaran luontopolun kota ja Tankavaaran luontopolku tulipaikka 2, ja kuivakäymälät palvelevat samaa taukokimppua kuin karttamme viiva. Itämpänä tulee Tankavaaran luontopolun tulipaikka ennen kääntymistä länteen Tankavaaran lintutornia kohti, noin kahden kilometrin paikkeilla hyvää lintuhavainnointia varten. Rengas päättyy Tankavaara pysäköintialueelle; maastossa yhtyy Tankavaaran geologinen polku ja Kuukkelilenkki, jos sama lähtöpaikka kelpaa pidempään päivään. Opastauluissa on tekstiä suomen ja pohjoissaamen ohella englanniksi, saksaksi ja ranskaksi(3). Taipaleita mainitsee myös uudisrakennetun korsun, johon voi tutustua sisältäpäin polun varrella(3). Noudata metsäpalovaroituksia, Tankavaaran luontopolku tulipaikka - ja Tankavaaran luontopolku tulipaikka 2 -paikkojen nuotio-ohjeita ja rauhallista käytöstä kota-alueella, jos muita retkeilijöitä on paikalla.

Tarkimmat viralliset reitti- ja palvelutiedot Juutuan retkeilyreitistöstä Inarin retkeilyalueella löytyvät Luontoon.fi:n Juutuan polku -sivulta(1). Jäniskosken puolilaavu on luetteloista erikseen palvelukohteena samassa kokonaisuudessa(2). Juutua Small Hiking Trail on noin yhden kilometrin mittainen rengasreitti Inarissa, Lapissa, ja se keskittyy Juutuanjoen Jäniskosken osaan. Reitti tarjoaa lyhyen kurkistuksen samaan jokirantaan ja taukapaikkaverkostoon, jonka varaan koko pidempi Juutuan polku rakentuu virallisten ja maastossa käyneiden kuvausten mukaan(1)(3)(4). Kävely alkaa Jäniskoski pysäköintialueelta lähes viivan tuntumasta: muutaman sadan metrin päähän nousee Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu, jolta aukeaa näkymä kohti koskiosuutta, ja laavun lähellä on kuivakäymälä. Noin puolen kilometrin kohdalla polku kokoaa yhteen Jäniskoski Puolilaavun ja Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja–Käymälä -rakennuksen tulipaikkoineen—evästauko suojassa lähellä vettä. Koko Juutuan polun rengas Juutuanjoen varrella on tyypillisesti noin 6 km luokkaa, ja maasto kuvataan paikoin leveäksi ja helppokulkuiseksi; luontevimmilla yhteysosuuksilla riippusillalle esteettömyys on mahdollista avustettuna(3)(4). Reppuretki kuvaa, miten Joen pohjoispuolen polku yhtyy Jäniskosken laavun kautta etelärannan kävelykäytävään ja miten moni vierailija ylittää Jäniskosken riippusillan osana pidempää kierrosta(4). Geokätköt.fi mainitsee polun varrella olevat jokitiedon taulut—yksi ensimmäisistä luontopolkuverkostoista, jossa on myös inarinsaamenkielistä tekstiä(3). Sámi Museum and Nature Center Siida toimii pidemmän Juutuan polun luontevana lähtökohtana samoin kuin Jäniskoski pysäköintialue(3). Jos kaipaat lisää kilometrejä, Juutuan polku ja Juutua trail jatkavat jokivartta lännestä itään; Sámi Museum and Nature Center Siida jää tälle päärverkolle, samoin useita laavuja(1)(3). Kortelammen kesäpolku on hyvin lyhyt järviherätys lähellä; Inari - Lemmenjoki puolestaan kulkee autoillen samojen jokikohteiden suuntaan(1)(3). Metsähallitus kertoo yhteistyöstä Inarin kunnan kanssa Juutuanpolun valaisemisesta ja jatkeista ympärivuotiseen kävelyyn; kunta vastaa myös talvikunnossapidosta ja pysäköintitien avoimuudesta esimerkiksi Kortejärventien päässä(5). Tarkista ennen lähtöä Luontoon.fi ja paikalliset sivut viimeisimmät auraus- ja valaistustiedot(1)(5). Geokätköt.fi:n kävelyteksti koko Juutuan polusta on luettava vaihtoehto, jos haluat jatkaa tästä pienestä kierroksesta klassiselle rengasolle(3).

Kesäretkeilyreitti 1 on noin 20,2 kilometrin pituinen pistokkeinen kesäretkeilyreitti Muoniossa, Lapissa. Luontoon.fi julkaisee saman käytävän nimellä Kesäretkeilyreitti (Pallastunturi – Laukupalo – Mäntyrova – Toras-Sieppi); reitistä vastaa Metsähallitus Pallas–Ylläksen alueella(1). Muonion kunnan kesäreittejä voi tutkia InfoGIS-kartassa, ja kunta nimeää reittivastaavan palautetta varten(2). Discover Muonio kokoaa laajan retkeilyverkoston kuvauksen—yli 500 km kesäreittejä Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ympärillä—ja ohjaa painettuihin ja sähköisiin karttoihin(3). Reitti kulkee Muonion puolelta kohti Pallastunturia ja päättyy Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelle Hiihtokeskus Pallaksen lähelle. Noin 11 kilometrin kohdalla avautuu Mäntyrovan taukopaikkakokonaisuus: Mäntyrova lähde, Mäntyrova autiotupa, Mäntyrova at kuivakäymälä ja Mäntyrova at tulentekopaikka—luonteva puolivälin tauko vedenoton, ruoanlaiton tai autiotuvassa yöpymisen kannalta autiotuvasääntöjä noudattaen. Myöhemmin samalla jaksolla Mäntyrova at tulentekopaikka tarjoaa pidemmän tauon nuotion äärellä. Loppukilometrit lähestyvät Pallastunturin palvelualueita, missä luontokeskus ja laskettelukeskus päättävät reitin. Käytävä leikkaa Hetta-Pallas vaellusreitin ja Pallas-Torassieppi maastopyöräilyreitin linjoja Mäntyrovan lähellä. Samalla suunnalla kulkevat nimikkeinä Hetta-Pallas vaellusreitti ja Pallas-Torassieppi maastopyöräilyreitti, ja Pallaksen puolella siihen liittyy Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitti—kätevää, jos haluat yhdistää eri päivien reittiosuuksia. Talvella sama linja kuuluu Muonion latuverkostoon, kesällä se on patikointi- ja juoksureitti metsän, soiden ja kivikkoisten tunturiosuuksien läpi. Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan märkiä pitkososuuksia ja kivikkoista pohjaa Mäntyrovan seudulla sateen jälkeen sekä huomataan reittien ylläpitoprioriteettien muutoksia—hyvä maanläheinen lisä, vaikka teksti kiertää lyhyempää hotellin lähtöistä lenkkiä(4). Sää muuttuu tunturissa nopeasti; ota tuuli- ja sadevarusteet ja tarkista Luontoon.fi:stä kansallispuiston säännöt ennen lähtöä(1).

Ajantasaisimmat tiedot ja reittiseloste löytyvät Luontoon.fista(1). Enontekiö Lapland kuvaa Kuntopolun lenkiksi, joka yhdistää Jyppyrän polun ja Peurapolun, kulkee osin valaistulla hiekkapintaisella ulkoiluradalla ladun varsilla ja osin metsäpoluilla, sopii juoksijoille ja kävelijöille ja sisältää selvää korkeuseroa(2). Out in the Nature kertoo kävelykokemuksestaan vihreistä reittimerkeistä, noususta Jyppyrää kohti sekä ajoittain epätasaisesta maastosta ja isommista kivistä, mutta pitää reitin silti kokonaisuutena varsin helppona(3). Erillisessä polkujuoksu-artikkelissaan Enontekiö Lapland esittelee Hetan kuntopolkuverkostoa selvästi merkittyinä 2–18 km reitteinä luontokeskukselta mäntymetsiin, koivikoihin, soille ja avoimempiin vaaramaisemiin ja suosittelee poikkeamaan Jyppyrän näköalapaikalle Ounasjärven ja Pallas-Yllästunturin suuntaan(4). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä. Lähtö ja paluu ovat Hetan Tunturi-Lapin luontokeskuksella Enontekiöllä. Luontokeskuksen tulentekopaikka ja pysäköinti tulevat vastaan heti alussa; noin puolen kilometrin kohdalla Jyppyrän kuntoportaat tarjoavat lyhyen tehokkaan nousuosuuden. Hieman edempänä Jyppyrän polttopuusuojan kuivakäymälä ja Jyppyrän laavu sopivat tauolle mäntykankaan rinteissä. Lenkin myöhemmässä vaiheessa reitti kulkee Hetan frisbeegolfradan ja Hetta Hiihtomaan läheltä ennen paluuta luontokeskuksen piha- ja pysäköintialueelle. Samalta lähtöpisteeltä voit lyhentää retken Jyppyränpolkuun tai Peurapolkuun. Pidemmät vaihtoehdot ovat Palosenjärven polku ja Pahtajärven polku. Pidempään retkeen voit yhdistää myös reitin Hetta: Jyppyrä-Närpistö kesäreitit. Lappi ja Enontekiö sopivat hyvin tukikohdaksi näille päivälenkeille ennen suurempia vaelluksia, kuten Hetta–Pallas-reittiä.

Kanjonin kurkkaus on noin 5,6 kilometrin rengasreitti Oulangan kansallispuiston pohjoisosassa Sallan puolella, korkealla Oulangan kanjonin yläpuolella. Reittiä hoitaa Metsähallitus; ajantasaisimmat tiedot ja kulkeminen löytyvät Kanjonin kurkkaus -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Vaikka matka on lyhyt päiväretkeksi, itsenäiset kuvaukset korostavat, kuinka usein reitin varrella pysähdytään maisemiin—kannattaa varata aikaa enemmän kuin kilometrit antavat ymmärtää(2)(3). Lähtö on Savilammen pysäköinti- ja metsätiealueelta. Alku kulkee tavallisessa metsässä; yksityiskohtaisessa kävelykuvauksessa seurataan vihreitä maalimerkkejä ja suositeltavaa vastapäivään kulkua, jotta kapeissa kohdissa välttyy turhilta kohtaamisilta(3). Hetken kuluttua polku saapuu Kirkasvetisenlammen rantaan, missä Kirkasvetisenlammen tulentekopaikka tarjoaa tauon kirkasvetisen lammen äärellä ennen kanjonin reunalle nousevaa osuutta(2)(3). Reunaosuudella polku kulkee jyrkän rotkon yläpuolella; märkä tai liukas keli kannattaa ottaa vakavasti(2)(3). Laskeutuminen Savilammelle vie Savilammen autiotuvan, Savilammen tulentekopaikan, Melontareitin laituri Savilammen ja Savilammen kanoottirännin luokse—vilkkaaseen risteykseen, jossa Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi kulkee ja päiväkävijät kohtaavat usein pitkän vaelluksen kulkijoita(2)(3). Joen ylittää riippusilta; sama paikka liittyy luontevasti hyvin lyhyeen Oulangan kanjonin näköalapolkuun, jos haluat vielä lyhyen näköalapätkän ennen paluuta kohti pysäköintiä(3). Retkipaikassa kuvataan, kuinka vilkkaalta Savilammen parkkipaikka voi tuntua kauniina syyspäivänä, vaikka metsä pian jakaa väen pitkin reittiä(2). Johanna Suomelan Maisemaonnellinen-blogi täydentää käytännön sävyjä—ruska-aikaa, metsästä kanjoniin siirtyvää tunnelmaa ja selkeän muistutuksen siitä, että kansallispuiston järjestyssäännöt edellyttävät koiran hallittua pitämistä(3).

Tälle kohteelle tarkentuvat kuvaukset ja ajankohtaiset ohjeet ovat Luontoon.fi:ssä nimellä Kielosaaren kasvi- ja sienipolku; Metsähallitus pitää sivua ajan tasalla(1). Visit Rovaniemi esittelee Napapiirin retkeilyaluetta laajemmin—koskia, hyvin merkittyjä reittejä ja ympärivuotista ulkoilua noin puolen tunnin matkan päässä Rovaniemeltä(2). Taipaleita yhdistää syysruskalla saaren pikkukiertoön keltaisesti merkityn Könkäänsaaren pitkosreitin ja kuvaa punaisella ja mustalla merkittyä kasvi- ja sienipolkua, saarten välisiä siltoja, monikielisiä opastauluja rehevästä rantakasvillisuudesta ja sienistä sekä virtaa Kielosaaren ja Könkäänsaaren välisessä uomassa(3). Reitin pituus on noin 0,2 kilometriä, ja se muodostaa pienen ympyrän Kielosaarella Könkäänsaarten ryhmässä Raudanjoen varrella Vikajärvellä Napapiirin retkeilyalueella. Rovaniemi on isäntäkaupunki ja Lappi laajempi maisemakehys. Pitkospuiden lenkki pysyy helppona; sen voi yhdistää Könkäiden polkuun Vaattunki pysäköintialueelta—runkopolun varrella noin kilometrin jälkeen haarautuu tämän lenkin alkuun—tai kävellä Könkäänsaarelta Könkäänsaaren esteettömän luontopolun pitkospuita pitkin. Könkäänsaarella Könkäänsaaren laavu, Könkäänsaari laavu 2 ja Könkäänsaari laituri muodostavat tiiviin taukokeskustan kuivakäymälöineen, ja Karhukummun laavu sekä Karhukumpu kuivakäymälä (Populet) tarjoavat toisen levähdyspaikan Karhukummun puolella. Lue lisää laavuista ja laiturista omilta sivuiltamme, jos tarvitset tarkempia tulituksia tai majoitusvihjeitä. Kuivakäymälät, halkovarastot ja tulipaikat keskittyvät Könkäänsaaren ja Karhukummun isompiin taukapaikkoihin itse pienen saarilenkin sijaan; ota vesi mukaan lyhyelle pitkososuudelle.

Simojärvi–Soppana retkeilypolku on noin 14,5 kilometrin mittainen, helppokulkuinen päiväretki Ranuan itäpuolen Simojärvi–Soppanan virkistysalueella Etelä-Lapissa. Ajantasaisimmat kuvaukset, rakenteet ja saapumisohjeet löytyvät Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reittejä käsittelevältä sivulta(1). Metsähallitus ja Ranuan kunta ylläpitävät alueen reittejä yhteistyösopimuksella; tällä reitillä pitkokset, sillat ja merkinnät uusittiin kesällä 2024 aiemman kunnostusjakson jälkeen(2). Maastossa reitti kulkee järvimaisemissa, soilla ja avokallioilla. Korvajokisuun suulta löytyvät Korvajokisuu veneluiska, Korvajokisuu tulipaikka, Korvajokisuu keittokatos ja Korvajokisuu käymälä käytännössä samassa kokonaisuudessa ennen sisämaahan lähtöä. Noin neljän kilometrin kohdalla Tuppilammen ympäristössä ovat Tuppilampi tulipaikka, Tuppilammen tulipaikka ja Tuppilampi kuivakäymälä pienen järven ja avokallioalueen äärellä. Edempänä Yli-Soppanajärven keittokatos, Yli - Soppanajärvi tulipaikka ja Yli-Soppanajärvi käymälä sijaitsevat Yli-Soppananjärven rannalla; kunnan mukaan telttailualueella on myös kaivo (keitä vesi ennen juomista)(1). Reitti päättyy Matalakangas P-Alueen lähelle, mistä jatkuu Paasonjärven retkeilypolku ja Paason alueen verkosto; Simojärvi - Korouoma retkeilyreitti käyttää samaa Korvajokisuun lähtökokonaisuutta, jos haluat yhdistää pidemmän päivän. Retkipaikan Milla ja Jiri -retkikuvaus tuo esiin Simojärven pitkiä hiekkarantoja, helposti ylitettäviä soita pitkoksilla ja avokallioita kelopuisine—maastoa, joka tuntuu rauhalliselta verrattuna ruuhkaisempiin kohteisiin(3). Tekstissä kuvataan muun muassa Suolahden hiekkarantaa ja vaikuttavia hienohiekkaisia osuuksia; olosuhteet ja opasteet ovat parantuneet heidän 2019 vierailunsa jälkeen(2)(3). Pidä lemmikit kytkettyinä näillä reiteillä(1).

Sompanen luontopolku on noin 4,8 kilometriä pitkä rengasreitti Sompasenvaaran laella Ylitorniolla, Lapissa, Miekojärven järvimaisemassa Tornionjokilaakson itäpuolella. Ylitornio kuuluu Lappiin. Kierros kulkee komeassa vanhassa kuusikossa vaaran laella, ja matkailusivustot kuvaavat polun esittelevän alueen luontoa, geologiaa ja historiaa(1). Pello ja Ylitornio ovat tehneet yhteisen ehdotuksen uudesta « Napapiirin helmi » -kansallispuistosta Miekojärven seudulle; Sompasenvaaran alue mainitaan ehdotuksen tunnetuimpina luontokokonaisuuksina yhdessä ranta-alueiden ja muiden järvi- ja metsäkohteiden kanssa(1). Jonkin verran alle kilometrin päässä tallennetusta lähdöstä Sompanen kota ja Sompanen ulkotulipaikka ovat lähellä toisiaan, ja vieressä on Sompanen lähde — luontevat taukopaikat ennen kuin reitti jatkuu. Kuivakäymälät sijoittuvat kahteen Sompanen käymälä -kohtaan myöhemmin silmukassa. Polku osuu alueen pisinomaiselle merkitylle Miekojärvi–Vietonen-patikkareitille (noin 23 km)(4), joten moni yhdistää tämän lyhyen luontolenkin pidempään päivämatkaan tai lähistön järvenrantoihin, kuten Orhinselänniemeen. Luontoon.fi(2) julkaisee Metsähallituksen ulkoiluaineistoa laajemmasta Miekojärven retkeilyalueesta, mukaan lukien kartat ja kulkuyhteydet ennen matkaa. Miekojärvi.fi(3) kuvaa luontopolun teemoiksi muinaisrantoja ja lähes koskematonta kuusivaltaista ikimetsää (kalottimetsä), ja viittaa käytännön yhteyteen Mäntylaki-virkistyskeskuksesta järven itärannalla (Miekojärven veneseura). Miekoresortin lomavinkit(4) täsmentävät, että reitin varrella voi tutustua perinteisiin riistanpyyntimenetelmiin kuten karhunloukkuun, ja että paikallisen pyöräilyreitin varrelta pääsee Sompasen luontopolulle Sompasenvaaran eteläpuolelta.

Pakasaivon reitti on erittäin lyhyt, helppo kävelyosuus—noin 0,2 km eikä silmukka—Muonion Pakasaivon rotkojärven äärellä Lapissa. Reitti lähtee Pakasaivo pysäköintialueelta ja kulkee samaa rantalinjaa kohti näköaloja; Pakasaivo tulentekopaikka ja esteettömät kuivakäymälät ovat pysäköinnin vieressä. Järvi tunnetaan matkailussa myös nimellä Lapin helvetti: kapea, noin kilometrin mittainen saivojärvi murroslaaksossa, jyrkillä rinteillä ja niin sanotusti kaksikerroksisella vedellä. Geologiasta, saamelaisperinteestä, suojelusta, poroaidan veräjistä metsäautotiellä ja talviajosta kannattaa lukea Luontoon.fi-artikkeli Pakasaivosta ja Kirkkopahdan seitakivestä(1). Discover Muonio tiivistää järven, esteettömän polun rotkon reunaan ja käyntiajat(2). Retkipaikka kuvaa käytännön vinkkejä ja kesäpalveluja(3). Pakasaivo pysäköintialueelta leveä, esteetön polku jatkuu kohti rotkon reunaa; meillä koko näköalapaikalle merkitty osuus on erillisenä reittinä Pakasaivo esteetön reitti näköalapaikalle, jonka voi yhdistää hieman pidempään kävelyyn samaa rantaa pitkin. Näköalatasanteet ja portaat ovat jyrkänteellä—pidä lapset ja lemmikit erossa reunasta. Pysy merkityillä reiteillä: Pakasaivo ja Kirkkopahdan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja suojelumetsä; kallioilla ja vedessä tarvitaan tarvittaessa Metsähallituksen lupa(1).

Reitin pituus, sesongit ja kirkonkylän ulkoiluverkosto löytyvät kootusti Pelkosenniemen kunnan(1) sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikarttaan ja kunnan Infogis-karttapalveluun(1)(2)(3). Kilpiaavan retkeilyreitti on noin 3,1 kilometriä meidän kartalla kesäkävelyksi Kilpiaavan aapasuon halki; kunnan ulkoilusivut kuvaavat Kilpiaavaa Suomen kymmenenneksi suurimmaksi aapasuoksi lähellä kirkonkylää(1). Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa, ja kuntaan kuuluvat muun muassa Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Pyhän matkailukeskus, mutta tämä reitti on oma paikallinen suokävelyreitti arkipalvelujen lähellä. Kunnan kuvauksen mukaan reitti on yhteen suuntaan noin kolmen kilometrin kesäretki(1). Linjan alkupäässä tulee pian Kilpiaavan laavu, yksi kahdesta kunnan mainitsemasta nuotiopaikasta suon reitillä(1). Myöhemmin, koulun ja pururadan tuntumassa, Pururadan esteetön laavu tarjoaa esteettömän laavun ja kuivakäymälän palvelut samaan liikunta-alueeseen liittyen(1). Samassa ympäristössä kulkevat Valaistu pururata Pelkosenniemi ja Pelkosenniemi DiscGolfPark, joten pururadalle tai frisbeegolfiin voi yhdistää lyhyen suokävelyn. Talvisin latuverkosto ulottuu Kilpiaavan lintutornin suuntaan ja jatkuu kunnan kartoissa kuvatuille kylän lenkeille(1); kesäinen retkeilyreitti on se, jonka näet tällä sivulla. Kunta viittaa myös suon live-lähetykseen(4); etusivun ajankohtaisissa tiedotteissa on ollut tietoa lähetyksen katkoista, joten kannattaa tarkistaa uutiset, jos kamera on osa suunnitelmaa(5).

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, kausirajoitukset ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Taivaskeron kierros -sivulta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus kertoo, miten merkitty reitti kulkee Hetta–Pallas -vaellusreitin yhteisellä osuudella ja erkaneeko siitä kohti Taivaskeroa, sekä miltä nousu ja laskeutuminen tuntuvat(2). Out in the Nature kuvaa Pallastunturin luontokeskuksen palveluita ja tunturiryhmää(3). Vaeltajan arki antaa vinkkejä vauhtiin, jalkineisiin ja säähän avotunturissa(4). Taivaskeronkierros on noin 8,3 km:n päiväretki Muoniossa, Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Reitti kiertää Pallastunturin alueella, nousee kansallispuiston korkeimmalle huipulle Taivaskerolle (809 m) ja kulkee paluumatkalla Laukkukeron (noin 762 m) kautta kohti Pallastunturin palvelualueen reunaa(4). Huipulla on muistomerkki vuoden 1952 Helsingin olympialaisten olympiatulen sytyttämisestä(2)(4). Ensimmäisten loivien kilometrien jälkeen reitti erkane leveämmältä Hetta–Pallas -linjalta: Retkipaikka kuvaa keltapäisiä tolppia yhteisellä osuudella ja jyrkempää, kivisempää huiputuksen loppua(2). Laskeutuminen kulkee avorinteitä ja alempana Hiihtokeskus Pallaksen hissilinjojen vierestä ennen metsäpolkuja—osuudet voivat olla jyrkkiä ja liukkaita erityisös märällä kelillä(3)(4). Reitin varrella tulevat vastaan Hiihtokeskus Pallas ja Pallastunturin luontokeskus pysäköintialue—luontevat taukopaikat, jos yhdistät kierrokseen kahvilan tai auton. Samaan alueeseen liittyvät helposti Hetta–Pallas vaellusreitti sekä lyhyemmät kierrokset kuten Palkaskeron kierros tai Pallas–Nammalakuru kesäretkeilyreitti pidemmän päivän suunnittelussa(1)(4).

Linkukeron kesäreitti on noin 6,9 kilometrin patikointilinja Äkäsmyllyn ja Äkäskeron tuntumassa Kittilässä; Lappi ja Kittilä muodostavat tässä luontevan lähtökohdan Pallas-Yllästunturin reiteille. Se kulkee avoimen tunturin ja metsärinteiden välillä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemassa. Puiston retkeilyohjeet, vuodenaikavinkit ja palvelujen ajantasainen tila kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1). Kittilän kunta kuvaa kunnan ulkoilureittien suunnittelua ja ohjaa Pallas-Yllästunturin laajempaan reittimateriaaliin Luontoon.fi:ssä, kun kokoat päiväretkeä Kittilän puolelta(4). Kävelijöiden kuvaukset Linkukeron lenkistä vanhan Äkäskero-hotellin tuntumasta ovat yhtä pitkälti yhteisiä: alussa tieosuuksia, sitten kapeaa metsäpolkua juurakoineen, kivikoineen ja kosteikoina sekä pitkospuiden, kivien ja yhden kunnollisen sillan avulla(2)(3). Reitti on merkitty puihin maalatuilla oransseilla kolmioilla ja muutamilla viitoilla(2). Taipaleita arvioi kävelyajan ilman taukoja noin 2,5 tuntiin ja kuvaa nousua Äkäskeron kautta Linkusilmää ja Linkukeron lakiosuuksia kohti, selkeällä säällä näkymät Ylläkselle, Leville ja Pallakselle(2). Kävelystä ja elämästä blogin kesäretki kertoo yhtä kosteikkoisesta päivästä, tauosta Linkusilmällä ja nuotiopaikasta järven rannalla—kodan rauniot näkyivät jo vuonna 2017, joten tupien kunto kannattaa varmistaa paikan päällä(3). Maailma päätti metsävyöhykkeiden ja suolämpäreiden välissä vaihtelee; Linkusilmä on se pieni järvi, jota monet pitävät luontevana taukopaikkana ennen viimeistä nousua Linkukerolle(2)(3). Tunturikaistaleella näkymät avartuvat selvästi märän kuusikon yläpuolelle. Reitin alkupää liittyy samaan kesäiseen verkostoon kuin Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreitit: Pallas-Ylläs Outdoors kertoo, miten Äkäslompolon ja Peurakaltion välistä maastopyöräilyreittiä ajavat voivat jatkaa opasteita seuraamalla Äkäskerolle, Linkukerolle, Äkäsmyllylle ja Äkässaivolle—sama viitoitus auttaa myös kävelijää risteyksissä(5). Jos jatkat Äkäsmylly–Peurakaltio–Äkäskero kesäreiteille, reitti kulkee Äkässaivo kodan ja Äkäsmyllyn pysäköintialueen kautta, joita moni käyttää verkon lähtöpisteenä.

Kaippahanojan vesiputousta ympäröivästä noin 9,5 hehtaarin yksityisestä luonnonsuojelupäätöksestä, putouksen noin kolmen metrin korkeudesta sekä suunnitellusta opastetusta reitistä ja kevyistä rakenteista kerrotaan Davvi Metsän ja Sallan kunnan maaliskuun 2025 tiedotteessa(1). Metsäautotie- ja lyhyen maastojalan kuvaukset putoukselle löytyvät Suomen vesiputoukset-sivuston Kaippahanojan putous -artikkelista(2). Pidemmät vaellusideat Sallan kansallispuistoon ja UKK:n Topsakantaival-suuntaan löytyvät Visit Sallan sivuilta(3). Kaaos kukkaruukussa -blogissa on kesäinen vierailukuvaus ajalta, jolloin kohde oli vielä lähinnä paikallisten tiedossa(4). Lappi tarjoaa tässä seudulla erämaista jokivartta ja kansallispuiston laitamia. Lapin Mysteeri-Kaippahanoja -reitti on kartallamme yhtenä linjana noin 3,3 kilometriä. Se ei ole suljettu rengas. Reitti kulkee Sallassa metsämaisemassa Sallatunturin ulkoilualueen pohjoispuolella kohti Kaippahanojaa ja Kaippahanojan putousta; Davvi Metsän ja Sallan kunnan mukaan alue rajautuu Sallan kansallispuistoon uuden yksityisen suojelupäätöksen kautta(1). Lyhyempi Kaippahanoja-Lapin Mysteeri -reitti (noin 1,8 km kartallamme) kulkee samaa joen vartta ja tarjoaa Kaippahanojan laavun ja Kaippahanoja tulentekopaikan taukopaikoiksi; Sallatunturille ja Pyhätunturille vievät kesäiset retkeily- ja pyöräilyverkot ovat kiinni samaan verkostoon, jos haluat pidentää päivää(3). Maasto on pääosin metsäpolkua ja metsäautotietä; Suomen vesiputoukset muistuttaa, että putousta ei ole aiemmin merkitty kaikille kartoille, joten kartta tai GPS on silti järkevä, vaikka kunta kehittää opastusta(2). Korkeuserot ovat vaatimattomat jokivartta kulkiessa. Virtaama vaihtelee vuodenajan mukaan; kevättulva on näyttävämpi kuin myöhäiskesän matala vesi(2). Kuivakäymälät ja laavut on käytettävä siististi; polttopuun käyttö noudattaa laavun luona voimassa olevia ohjeita.

Lupia, tupasääntöjä ja laajempaa UKK-verkostoa Sallalla varten kannattaa käyttää Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -sivuja(1). Reitti on noin 12,6 kilometriä yhtenä pätkänä pitkän matkan linjalla. Se kulkee Sallalla Lapissa metsä- ja suomaisemassa Tervalammit-kodan lähdöstä Hautajärven–Rytinivan ranta-alueelle. Visit Salla sijoittaa Hautajärvi–Sallatunturi -vaiheen Topsakantaipaleen tarinaan: napapiirin ylitys Hautajärvellä, Palotunturin maisemat, Löytöjänkä–Suksenpaistama -suojelualue, Topsakkaharju ja EU-rahoitteiset pitkostyöt samassa UKK-käytävässä(2). Lähtö on Tervalammen kota - Tervalammit -kodalla Tervalammit-lampien äärellä—järjestä polttopuut ja varusteet ennen nousuja ja laskuja mäntymetsissä ja avoimien suoreunojen vierillä. Retkipaikan itsenäinen UKK-päivä laajemmalla Sallan linjalla kuvaa kapeaa, vähän kuljettua polkua ja selkeitä oransseja puun merkintöjä, jyrkkiä nousuja ja laskuja useiden vaarojen yli mukaan lukien Puupalovaaran huippuineen noin 480 metrissä sekä runsaita hyttysiä tyyninä kesäpäivinä—pakkaukseen kannattaa ottaa hyttysmyrkkyä ja vaihtosukkia(3). Noin 11,8 kilometrin kohdalla Hautajärven uimaranta on Hautajärven rannalla Hautajärventien varrella—kunnan uimaranta, jossa voi vilvoitella metsäosuuden jälkeen. Rytinivan puolikota tarjoaa puolikota-suojaa segmentin loppupäässä, ja kuivakäymälät ovat samassa ranta-alueella ennen jatkoyhteyksiä. Linja kohtaa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reitin ja Ukk-reitti Puupalovaara-Aihkipetsi -reitin Tervalammitin risteyksessä, kun taas Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi, Napapiirin nopia ja talviset kelkkareitit jakavat Rytiniva–Hautajärvi -rannan—kätevää, jos yhdistät usean päivän etappeja tai lyhyitä siirtymiä(1).

Särkitunturin saavutus on noin 3,2 kilometrin mittainen suunta Muoniossa Lapissa: sorastettu luontopolku nousee Särkitunturin avoimelle laelle (noin 492 m mpy), josta avautuu laaja näkymä Pallastuntureille ja ympäröivään järvi- ja tunturimaisemaan. Reitti kuuluu valtakunnalliseen ulkoiluverkostoon, ja kartat, palvelut sekä virallinen reittisivu löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Discover Muonio kertoo pysäköintialueen laajennuksesta lähtöpaikalla, puolikodasta ja tulentekopaikasta puolivälissä sekä talvisesta kulkemisesta hoidettuja latu- ja kelkkauria pitkin silloin kun verkosto on käytössä(2). Laplandway kuvaa länsipuolen parkkipaikalta lähtevää helppokulkuista sorapolkua, puolivälin kodan taukopaikkana ja huipun kallioista, lammettavaa ympäristöä laajoine näkymineen Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ja Muonionjoen laakson suuntaan(3). Metsäiseltä alkumatkalta polku saapuu noin 1,2 kilometrin kohdalla Särkivaaran laavulle ja Laituri Särkivaaraan: laavu, laituri tunturilammelle ja kuivakäymälät lähellä tekevät tästä luontevan evästauon paikan ennen jyrkempää, kivisempää loppunousua. Reitti ei ole kierros; useimmat kulkevat saman välin ylös ja alas. Yläpäässä Särkitunturin uusi pysäköintialue palvelee niitä, jotka ajavat lähelle tunturia. Sama maisema liittyy Juuvanrovan latuun ja retkeilyreittiin, laajempaan latu- ja patikointiverkostoon autiotupineen ja nuotiopaikkoineen, jos haluat yhdistää lyhyen huippuretken pidempään päivään Muonion seudulla. Muonio sijaitsee Ylläksen, Levin ja Oloksen välimaastossa, ja Rovaniementien varrella oleva lähtöpaikka sopii helposti puolen päivän retkeen. Ajantasaisimmat tiedot pysäköinnistä, kunnostuksesta ja kausiluonteisesta kulkemisesta kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivustolta(1) ja Discover Muoniosta(2).

Metsähallitus kuvaa Juutuan Ylänivan tulipaikkakierros Inarin retkeilyalueelle Luontoon.fi:ssä(1). Visit Inari järjestää ohjattuja koskiretkiä Juutuanjoella Solojärven ja Haapakosken välillä, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn ja pidemmän jokipäivän(2). Like a Local Guide esittelee Juutuanjoen inarinsaamelaisten kotijoena ja nimeää yläjuoksun koskikohdat, joita perhokalastajatkin kiertävät samassa laaksossa(3). Lapland North Destinations kokoaa Juutuan, Jäniskosken, Ritakosken ja muut kylän liepeiden kohteet samaan retkimenuun, joten useita taukoja voi ketjuttaa yhteen päivään(4). Reitin pituus on noin 0,1 km: lyhyt metsälenkki Juutuajoki Ylä-Niva puolilaavulle Ylänivan kuohualueen yläpuolella; Juutuajoki Ylä-Niva kuivakäymälä palvelee samassa nipussa. Odota jokirantaa, nuotion mahdollisuutta ja avoveden kohinaa pitkän vaelluksen sijaan—sopii kalastustauoksi, evästauoksi tai talviselle jalkojen verryttelylle, kun tienvarsipaikoitus on käytössä. Lähtö sijaitsee muutaman sadan metrin päässä Inarin kirkonkylän keskustasta lounaaseen Juutuan yläjuoksulla, kylän siltojen yläpuolella. Maisemareitti Inari - Lemmenjoki kulkee samassa Juutuan varren laavu- ja parkkipaikkoverkossa ja sivuaa useita päivätupia alempana laaksossa—lue lisää sivuiltamme Juutuajoki Ylä-Niva puolilaavusta tai pitkästä tieosuudesta, jos yhdistät tien ja tämän taukopaikan. Lappi on Suomen pohjoisin maakunta; Inari sijaitsee Inarijärven rannalla saamelaiskulttuurin ja Siidan luontokeskuspalvelujen keskipisteessä.

Lapajärven luontopolku on noin 9,6 km:n päiväretki Lapajärven järven ympäristössä Sallan eteläpuolella Itä-Lapissa. Lappi tarjoaa täällä hiljaisia järvi- ja metsämaisemia. Reitti rakennettiin 2010–2011 Itä-Lapin vesistömatkailun reitit ja rakenteet -hankkeessa(1). Lapajärven kylän reittisivu kertoo polun historiasta, laavusta salmen länsirannalla ja itäosan vanhasta aarniometsästä(1). Napapiirin retkeilyreitti -sivu samalla sivustolla kertoo, että noin 4 km kulkee maastossa ja noin 6 km kylätiellä, opastauluja on maastossa ja tien varrella, ja lähtöpaikkoja on kolme(2). Sallan hiihtokeskuksen sivu muistuttaa, että kunnan alueella on yhteensä yli 300 km merkittyjä patikka- ja vaellusreittejä, joten Lapajärvi sopii osaksi pidempää ohjelmaa(3). Vanha kulkureitti yhdisti Salmivaaran ja Pilkkavaaran Tiikkajaan ja Ruukinpirttiin; kivikauden jäljet ja metsäsaamelaisten pyyntihistoria liittyvät harjulle(1). Etelärannalla on kylän taloja ja Isäntä Matin museo(1)(2). Noin 3,2 kilometrin kohdilla tulee Lapajärven luontopolun laavu Lapajärven ja Lapalammin välisen salmen länsirannalla, salmen yli kulkee pukkisilta; sama laavu on myös Lapajärven maastopyöräreitin varrella(1). Talvimoottorikelkkailusta kiinnostuneille pitkä Moottorikelkkareitti Salla-Pahkakumpu moottorikelkkareitti kulkee samalla laavualueella—tarkista ajankohtaiset säännöt ja kelkkailualueet. Salla sijaitsee Lapissa. Lisätietoja laavun kunnosta, museon aukioloista ja päiväsaikaan saatavasta neuvonnasta löytyy Lapajärven kylän reittisivulta ja Napapiirin retkeilyreitti -sivun yhteystiedoista(2).

Saamen polku eli Sáám pál'jes on kartallamme noin 47,1 kilometrin mittainen päivä- ja vaelluskäyttöinen retkeilyosuus Inarissa Pohjois-Lapissa. Reitti kulkee Sevettijärven ja Näätämön tienovilla kohti Norjan rajaa kolttasaamelaisten kotiseutualueen sydämessä ja Kaldoaivin sekä Vätsärin laajojen erämaa-alueiden tuntumassa. Vierailijan oikeuksista, tupakäytännöistä ja luonnonsuojelusta Pohjois-Lapin puolella kannattaa lähteä liikkeelle Metsähallituksen Inarin retkeilyalue -aineistosta Luontoon.fi-sivulla(1). Aikalaiskuva reitin valmistumisesta kuvaa noin 87 kilometrin rengasta Sevettijärven ja Näätämön välillä toistuvine Näätämöjoen ylityksineen, hiekkarantoineen, ikivanhoine mäntykankaineen ja avoinine paljakko- ja tunturimaisemineen, esimerkiksi näkymiä Vätsärin suuntaan Vainospäältä(2). Lapland North Destinations esittelee Sevettijärven ja Näätämön kylät, kolttaperinteen ja käytännön kulkuyhteydet Ivalosta tai Inarin kirkonkylästä(3). Maasto ja sää vaihtelevat tunturikoivikosta joenvarsiksi; kilometrit ovat pitkiä ja vettä riittää, joten useamman päivän aikataulu ja kartta ovat järkeviä. Lunowan blogi kävi koiran kanssa noin 90 kilometrin merkityllä rengasosuudella, kuvaili reittiä hyvin merkityksi ja melko helppokulkuiseksi pienin korkeuseroin, harvoiksi muiksi vaeltajiksi sekä mainitsee kahluuylityksiä ja venematka-apuja joissain kohdin(4). Kaldoaivia käsittelevä kooste sijoittaa Saamenpolun osin Kaldoaivin eteläreunalle ja osin Vätsärin pohjoispuolelle, tuo esiin Näätämöjoen kalastusarvon ja toistaa yleisen noin 87 kilometrin mittaluokan koko renkaalle(5). Reittipisteiden mukaan noin 11 kilometrin kohdalla on Kuosnajoki (Kuošnâjuuhâ, ent. Kuosnijoki) eräkämppä. Noin 14 kilometrin paikkeilla Saunakosken alueella ovat Saunakoski, Vuokratupa liitereineen, sauna, valvontatupa, useat tulipaikat ja Saunakosken tulentekopaikka ja puolikota; kuivakäymälät kuuluvat näihin taukapaikkoihin. Kohdasta lähtee myös Jäniskoski - Saunakoski polku. Noin 20,5 kilometrin kohdalla Kontinpaistamalla ovat Kontinpaistama, Kontinpaistama Puolikota, Kontinpaistama laavu, kaksi nuotiota, jätepiste ja kuivakäymälä. Jänispää - Kontinpaistama polku päättyy tähän ja samaan kokonaisuuteen liittyy Kontinpaistama pysäköintialue auton kierrätyslähtöön etelästä. Noin 26,5 kilometrin kohdalla Opukaskönkään puolikota ja Saamenpolku Opukasköngäs EKO piste tarjoavat seuraavan tauon. Loppupuolella, noin 40 kilometrin tienoolla, Kallokoski puolilaavu ja Kallokosken tulipaikka Kuivakäymälä täydentävät palveluja ennen Sevettijärven taajamaan tulta. Pidemmälle jatkamiseen sopivat Inarin polku ja Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti sekä edellä mainitut liityntäpolut; blogeissa yhdistetään myös Silisjoki ylitysvene ja Huikkimajoen autiotupa osana pidempää vaelluskierrosta(4).

Reitti on noin 2,7 kilometriä Aavasaksanvaaralla Ylitorniolla, Lapissa. Se kulkee samaa merkittyä Kruununkierros-reittiä pitkin, jota kutsutaan usein myös näköalapoluksi: leveät näkymät Tornionjokilaaksoon Suomeen ja Ruotsiin, useita näköalatasanteita sekä huipun rakennuksia. Reittivaihtoehdoista, märkien kallioiden ja pitkospuiden liukkausvaroituksesta sekä Struven ketjun mittauspisteestä vaaran korkeimmalla kohdalla löytyy kootusti Luontoon.fi-sivulta(1). Ylitornion kunnan Aavasaksa-sivusto kuvaa Kruununkierrosta helppona päiväretkeilyverkostona, josta pääsee helposti pois useissa risteyksissä, ja mainitsee, että kesällä vaaran päälle pääsee myös asfalttitietä(2). Polun varrella tulee pian vastaan Aavasaksan Keisarinmaja: Lapin vanhin matkailurakennus näkötornin ja muiden huipun kohteiden yhteydessä(3). Noin kahden kilometrin kohdalla Kruununkierros laavu tarjoaa suojaisan taukopaikan; kuivakäymälät ovat lähellä samaa kokonaisuutta. Osuuden loppupäässä Aavasaksa Kruununpuiston P-alue palvelee, jos päätät lähelle Kruununpuiston lähtöaluetta. Samalta rinteeltä löytyy myös muun muassa Aavasaksan latu (hiihto) ja Aavasaksan kuntoreitti (juoksu) lähekkäisillä yhteysosuuksilla, ja pitkän matkan moottorikelkkareitti kulkee vaara-alueen kautta—talvikunnossapidon ja sääntöjen varmistus omilta sivuiltaan. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvareportaasi mainitsee sinivalkoisin vaeltajamerkein merkityt tolpat, lankkurakenteet kivisissä kohdissa sekä lukuisat kaksikieliset infotaulut geologiasta ja historiasta, ja ehdottaa myötäpäivään kulkemista Kruununpuiston portilta, jos lähdet pääparkkipaikalta(3).

Reitin alkupään pysäköinti ja palvelut on kuvattu Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulla(4). Retkiseikkailun Enontekiö-luettelo mainitsee Vuontisjärven vaativan esteettömän reitin yhdensuuntaisena retkenä Pallas-puolen reittivalikoimassa(1). Enontekiö Lapland tiivistää Hetan, Kilpisjärven ja Yli-Kyrön vaellus- ja retkeilyvaihtoehdot ja ohjaa Luontoon.fi:n sivuille sekä Tunturi-Lapin luontokeskukseen tarkempaa suunnittelua varten(3). Reitin pituus on noin 1,4 km kartallamme yhtenä linjana Vuontisjärven ranta-alueella Enontekiöllä Lapissa. Metsässä käytössä oleva luokitus “vaativa esteetön” tarkoittaa esteettömyyden ja maaston vaativuuden yhdistelmää: kulku voi olla kivierää tai kaltevaa helpompaa esteetöntä reittiä enemmän, joten välineet, apuvälineet ja oma kuntotaso kannattaa arvioida reitin luonteen mukaan. Vuontisjärvi on vilkas ulkoilun solmukohta. Vierestä löytyy Metsähallituksen valaistu Vuontisjärven kuntorata omana Luontoon.fi-kohteenaan(2); samassa kulmassa kulkee myös valaistu latu sekä erillinen juoksureittiversio. Jos haluat jatkaa pidemmälle tunturiin tämän lyhyen osuuden jälkeen, Montellin tunturiretki nousee Montellille samalta Vuontisjärven suunnalta; taukopaikkoina toimivat esimerkiksi Montellin uusi kota ja lähellä oleva tulentekopaikka. Paljon pidempään kesävaellukseen Hannukuruun sopii Hetta-Hietajärvi-Vuontisjärvi-Hannukuru kesäreitit niille, jotka yhdistävät tämän lyhyen osuksen Hetan ja Pallaksen väliseen käytävään. Tarkista Metsähallituksen ja Enontekiö Laplandin ajankohtaiset tiedot ennen lähtöä, erityisesti lumessa, jäässä tai sulamisaikaan, jolloin Vuontisjärven rannalla on myös latu- ja kelkkaliikennettä(3)(4).

Kevon reitti on noin 58 kilometrin vaativa kesäaikainen vaellusreitti, joka kulkee päästä päihin Kevon luonnonpuistossa. Utsjoki on pohjoisin kuntamme; tämä osuus solahtaa kaupungin tunturimaille. Reitti seuraa yli 40 kilometriä jatkuvaa kanjonimaista uomaa, joka on paikoin lähes 80 metriä syvä—näin se kuvataan myös Luontoon.fissa ja Explore Utsjoella(1)(2). Metsähallitus kuvaa reittiä nimellä Kevon reitti ja pitää karttoja, palveluja sekä suojelualueen säännöt Luontoon.fi-palvelussa(1). Explore Utsjoki tiivistää kahden pitkän vaellusvaihtoehdon erot, kesäkauden rajaukset ja autonsiirto-vihjeet alueen yrityksiin(2). Reitti ei ole rengas: useimmat kulkevat etelästä Sulaojalta Karigasniemen tien varrelta pohjoiseen Kenesjärven / Kenestupien suuntaan tai toisinpäin, joten tarvitset autonsiirron, taksin tai bussiyhteyden päiden välille, ellet käytä muita reittejä osana logistiikkaa(2)(3). Alun Luomusjärven seudulta löytyy jo nuotiopaikkoja ja taukopaikkoja ennen kuin reitti laskeutuu kanjoniin ja nousee takaisin tunturiin toistuvasti; jyrkät portaat ja avokallion reunat tekevät reitistä henkisesti ja fyysisesti raskaan(2). Reitti on merkitty oranssilla maalilla ja tolpilla(2). Noin 10,5 kilometrin kohdalla Ruktajärvi–Ruktajávri -taukokenttä on iso pysähdys: Ruktajärvi puolikota, Ruktajávri autiotupa ja useat nuotiopaikat ovat kävelyetäisyydellä toisistaan—tarkemmat tiedot löytyvät myös sivuiltamme. Suohpášája kotalaavu tuo keskiosaan kota-tyyppisen suojan. Noin 28,5 kilometrin kohdalla Fiellujohka on toinen pätevä palvelurykelmä: Fiellujohka kahlaamo on yksi Kevojoen kahlauspaikoista, ja Fiellujohka kammin, nuotiopaikkojen ja liiterin ympärille kannattaa rakentaa päiväetapit(3)(4). Fiellun vesiputous ja Kevon seinämä ovat nimettyjä nähtävyyksiä, joissa uoma avautuu leveämpään maisemaan(2)(3). Pohjoisempana Roajjasjavri kahlaamo ja Gamajohnjálmmeluoppal kahlaamo merkitsevät lisää kahlauskohtia; Gamajohsuohpášája kotalaavu tarjoaa uuden kota-tauon ennen Beahcelávojávrrit kahlaamoa ja loppusuoran nousua Kenesjärvi käymälän suuntaan. Sulaojan päässä reitti kohtaa Kuivin reitin, joka kiertää pidemmän lenkin; sama alue jakaa Sulaoja kompostikäymälän palvelut, ja lyhyet yhteydet haarautuvat myös Sulaoja luontopolulle ja Luomusjärvi pyöräilyreitille(1)(3). Retkipaikka vertailee käytännössä kanjonin läpivientiä pohjoisesta ja etelästä(3), ja Polkuja.fi kuvaa monipäiväistä retkeilyä omasta näkökulmastaan(4). Lappi näyttäytyy täällä avonaisina tuntureina ja syvine uomina; Utsjoki toimii tukialueena pitkille siirtovaelluksille. Tarkista Luontoon.fi vielä lähtöhetkellä ajankohtaiset säännöt, palvelujen tilanne ja Kevon reitin kesäkausi(1).

Ajantasaisimmat tiedot ja ohjeet tästä Urho Kekkosen kansallispuiston merkitystä kävelyosuudesta löytyvät Metsähallituksen Iisakkipää-sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Reitin pituus on kartalla noin 2,2 kilometriä: lyhyt, helppo kävely Saariselän kansallispuiston lähtöportilta, jota opasteissa ja paikallisessa puheessa usein kutsutaan Aurorapoluksi. Polku lähtee Saariselän taajamasta Inarissa, Lapissa, kulkee lyhyen matkan hiihtoladun yli, laskeutuu tunturikurun pohjalle ja palaa asutuksen suuntaan. Retkipaikka kuvaa reittiä leveäksi, noin kahden kilometrin kierrokseksi, jossa on violettimerkitys ja osalla reittiä kulkua ohjaava valaistus; ohjeellinen aika on noin tunti, vaikka retkeilijät usein viipyvät pidempään eväiden ja maisemien takia(2). Lähtöportin jälkeen tulevat pian vastaan Karvaselän Kummituskämppä ja Kelo-ojan kota: päiväkäyttöinen tupa ja kota taukoja ja nuotiohetkiä varten. Noin kilometrin kohdilla ovat Aurora päivätupa - tapahtumatupa ja Aurora tulentekopaikka. Rakennuksessa on lasiseinä puiston suuntaan, kaikille avoin päivätuvan puoli ja erikseen varattavissa oleva tila, terassi ja useita ulkonuotiopaikkoja sekä puuvarasto; Matkablogi Lähdetään taas kertoo polttopuiden olevan käytettävissä kävijöille Metsähallituksen ylläpidossa(4). Aurorapolku on tarkoitettu vain kävelijöille, eikä samaa reittiä ole tarkoitettu hiihtoon(3). Samalta portilta voi jatkaa pidemmälle Iisakkipään tunturireiteille kohti laelle ja Pääsiäiskurua tai yhdistää Rumakurun suuntaan; ne pidemmät lenkit ovat eri retkiä enemmällä nousulla ja pituudella(3). Pyöräilyn ystäville Saariselän maastopyöräilyreitit kulkee samojen pysäköintialueiden ja Santa's Hotel Tunturin kuntosalin läheisyydessä. Alusta on leveää, kunnostettua polkua lyhyine nousuineen ja laskuineen; talvella jää ja tamppautunut lumi voivat tehdä rinteistä liukkaita, ja sauvoista on apua. Kevyen lastenvaunuretken kirjaaminen on mahdollista, mutta esteettömyys ei toteudu(2).

Kesäretkeilyreitti 2 on noin 17,8 kilometrin mittainen pistoreitti Muoniolla Lapissa: se kulkee koillisluoteeseen Muonion ja Jerisjärven ulkoilualueiden kupeesta kohti Mustavaaran päiväretkeilyaluetta. Muonio julkaisee kesäiset kävely- ja pyöräilylinjat sekä talvikauden latutilanteen sähköisessä InfoGIS-karttapalvelussaan ja ohjaa reittipalautteet kunnan reittiasioista vastaavalle yhteystiedolle(1). Luontoon.fi kokoaa Muonion numeroidut kesäretkeilyreitit yhteen sivustolle, josta reittiä voi suunnitella kartan kautta(2). Discover Muonio kertoo, että Pallas–Yllästunturin kansallispuiston ympärillä on satoja kilometrejä kesäreittejä ja viittaa sähköisiin karttoihin Jeriksen ja Särkijärven suuntaan(3). Visit Finnish Lapland kuvailee, miten lumen sulettua merkityt polut yhdistävät Muonion kylät, kävijöiden tukikohdat ja lomakeskukset Suomen vilkkaimmassa kansallispuistossa(4). Metsähallituksen painettu Pallas–Yllästunturi-esite näyttää, miten kesäretkeilyreitti merkitään isossa mittakaavassa, ja muistuttaa, että lemmikit pidetään kytkettynä kansallispuistossa(5). Reitti ei ole rengas. Metsäisestä alkuvaiheesta noin 15 kilometrin kävelyn jälkeen tulevat vastaan Mustavaaran uusi kota tuulensuojaksi ja evästauolle sekä Mustavaaran uusi kuivakäymälä tunturin ja metsän vaihtuvassa maisemassa. Tarkemmat käyttöohjeet kannattaa lukea sivuiltamme: Mustavaaran uusi kota ja Mustavaaran uusi kuivakäymälä. Sama reittiosuus kohtaa myös Muonion latuverkoston eli kunnan leveän latulinjan – paikoin kesäura kulkee talvikoneella hoidetun penkereen päällä. Jos haluat jatkaa pidempään vaellukseen, sama maisemavyöhyke liittyy ajatuksissa Pallas-Ylläs vaellusreittiin, kansallispuiston päävaelluskäytävään. Ota tuulitakki mukaan: heinäkuullakin tunturin rinteillä viima tuntuu nopeasti vilpoisalta nousun jälkeen. Tarkista viranomaisten ajantasaiset ohjeet ennen lähtöä, jos yhdistät kävelyn maastopyöräilyyn, moottorikelkkaväylään tai latuverkoston talviosuuksiin.

Lemmenjoen luontopolku on helppo, koko perheelle sopiva noin 4,2 kilometrin rengasreitti Njurkulahdessa Inarissa Lappiin kuuluvan Lemmenjoen kansallispuiston laidalla. Ajantasaisimmat reittikuvaukset, kartat ja kansallispuiston säännöt ovat Luontoon.fi-palvelun Lemmenjoen luontopolku -sivulla(1). Retkipaikka esittelee reitin kätevänä ensikosketteluna puistoon Njurkulahden pysäköintialueelta; joenvartta kulkevalla luontopolulla on tulentekopaikka ja luontopolkutauluja(2). Reitti kiertää metsän, loivien harjujen ja suppakuopan lampien kautta Lemmenjoen maisemavyöhykkeellä. Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulevat vastaan Kaapin Jouni laituri ja Kaapin Jouni kuivakäymälä 3 metsäisen rannan tuntumassa; tunnettu Kaapin Jounin tila kertoo saamelaisesta asutushistoriasta ja kesällä alueella voi nähdä laitumilla käyvät lampaat, vaikka rakennukset eivät ole avoinna yleisölle. Taipaleita kertoo tyynestä aamusta ja kätevästä noususta Kaapin Jouni laiturille(4). Muurahaislampi on luontopolun päätauko: pienen lammen rannalla ovat Muurahaislampi telttailualue, Muurahaislampi kuivakäymälä ja yhteinen nuotiopaikka Muurahaislammella—lue lisää sivuiltamme kohteista Muurahaislampi telttailualue ja Muurahaislampi, jos aiot yöpyä tai tehdä eväät(2). Antti Kulmanen kuvaa Retkipaikassa tätä luontopolun ainoaksi tulipaikaksi ja mainitsee puiden vihreät merkit, opastaulut, juurakkopolut harjuilla sekä polun vieressä näkyvät vanhat pyyntikuopat(3). Njurkulahdelta pääsee myös pidemmille merkityille reiteille: Joenkielinen kesäretkeilyreitti ja Joenkielisen kierros nousevat kohti Joenkielistä ja joentakaisia palveluja, Lemmenjoki Gold Trail jatkaa kohti kaukaisempia tuvia ja laitureita, ja Stuorravárri polku tarjoaa toisen rengasvaihtoehdon samalta pysäköintikeskuksesta. Vesillä liikkujat linkittyvät kohti laajempaa Solojärvi – Muddusjärvi – Njurkulahti -melontareittiä(1). Tarkista Luontoon.fi:stä luvat, mahdolliset sulut ja talvikulun ohjeet ennen lähtöä.

Ajantasaiset tiedot Pyhä-Luoston kansallispuiston retkeilyverkosta, rajoituksista ja lipuista löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Luosto.fi kuvaa Luoston portin Luoston rinteiden pysäköinnin kulmassa Santa's Hotel Auroran vieressä lähtöpaikkana, jossa on opastetaulut ja helppo yhteys Luontokeskus Naavaan(2). Reitti on yhteensä noin 16 kilometrin yksisuuntainen linja Pelkosenniemellä Lapissa. Se kulkee kansallispuistossa Lampivaaran palvelujen ja Luoston kylän välillä tunturin rinteiden ja vanhojen metsien lomassa. Alun Lampivaara latukahvila sekä Lampivaaran laavu ja Lampivaara laavu sijoittuvat noin kilometrin päähän reittilinjan alusta—sama taukopaikkavyyhti kuin Ametistikaivoksen ja talvisen latukahvilan vierailijat käyttävät. Lampivaara talousvesikaivo on lähellä juomapuiston kannalta. Luontoon.fi esittelee Pyhän ja Luoston välisen vaellusyhdyksen ja tämä osuus on käytännöllinen Ukko-Luoston ja Lampivaaran palvelusolmukohta päiväretkillä(1). Noin viiden kilometrin kohdalla avautuu Ukko-taukopaikat: Ukkokota, Ukko kota, Ukkolaavu ja Ukko laavu sekä Ukko käymälä samassa kuvassa. Luosto.fi:n Ukko-Luoston huippu -kuvaus käsittelee erillistä noin 5–6,5 kilometrin ympyrää portaineen, näköalatasanteen ja vaihtoehtoisen Tikkalaavun tai Ukko-Luoston maisematuvan kautta kierron(2). Tämä 16 kilometrin reitti hyödyntää samoja laavuja ja kota-alueita ilman että koko huippuympyrää on pakko kulkea; portaiden määrä, tuulisuus ja sulun ajankohdan rajoitukset kannattaa tarkistaa Luosto.fi:n reittisivulta(2). Luostonoja laavu ja Luostonojan laavu tulevat vastaan noin 11,5 kilometrin jälkeen, ja Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä tarjoavat tauon noin 13 kilometrin kohdalla ennen alamäkeä kohti palveluita. Lapland Ski Resort Luosto ja Luosto DiscGolfPark sijaitsevat Offpiste 4:n varrella lähellä linjaa. Ahvenlampi keittokatos ja Ahvenlammen keittokatos sekä Ahvenlampi käymälä sopivat ruuanlämmitykseen ja taukoon ennen kylpylä- ja uimarantaosuutta. Ametistikylpylä Luostontiellä ja Luoston uimaranta Aarnitiellä päättävät tyypillisen länsi-itä-suuntaisen päivämatkan tämän linjauksen mukaan. Kävelystä ja elämästä -blogin Rykimäkurun reitti -teksti kuvaa kevyttä metsämaastoa Lampivaaran ja Pyhälammen välillä, metalliritiläisiä pitkoja sarakkeiden sijaan sekä maastopyöräilijöiden läsnäoloa reitin varrella—hyvä tunnelmakuva Lampivaaran pään kulusta, vaikka jokaisen polun yksityiskohdat vaihtelevat(4). Retkipaikka kokoaa Luoston pysäköinnit ja pidemmät vaellusmahdollisuudet sekä viittaa Rykimäkeron ja Lampivaaran reittien yhteiseen pysäköintiin(5). Jatkoksi voi liittyä Rykimäkurun polkuun kohti Pyhälampia ja Rykimäkurua, seurata Ukko Luoston pyöräreittiä pyöräilylle sallituissa osuissa tai yhdistyä Pyhä-Luosto kesäreittiin koko Pyhä–Luosto-yhdysvaellukseen(1). Reitti kulkee Pelkosenniemellä Pyhä-Luoston kansallispuiston luostolaisella puolella; Lappi tarjoaa laajan tunturiympäristön.

Metsähallitus ylläpitää Inarin retkeilyalueen reittikuvausta Luontoon.fi:ssä(1). Erillisessä Luontoon.fi-tekstissä käydään läpi käytös hirsisellä erämaakirkolla—ovet ja luukut, kulkeminen vain kirkkomaan poluilla ja muinaisjäännöksen kunnioittaminen(2). Reitti on noin 8,8 km mittainen rengas metsän ja järvirantojen kautta Pielpajärven erämaakirkolle Inarissa, Lapissa. Se kuuluu Inarin kirkonkylän suosituimpiin päiväretkiin: polku kulkee Rautiovaaran vanhan kuusikon kautta kohti Puntsijärveä ja kannaksella Ison ja Pikku Pielpajärven välissä ennen kirkkoniittyä. Puolivälin paikkeilla Pielpajärven rannalla ovat kuivakäymälä ja tulisijakehikko—tarkemmat tiedot löytyvät sivuiltamme kohteille Pielpajärvi käymälä ja Pielpajärvi tulisijakehikko. Erämaakirkko on lailla suojeltu muinaisjäännös; tasasakarainen ristikirkko rakennettiin vaiheittain vuodesta 1752 ja valmistui 1760, jolloin se oli Pielpajärven talvikylän hengellinen ja yhteisöllinen keskus(2). Ajoittaista jumalanpalvelusta, juhannus- ja pääsiäisperinteitä sekä häitä järjestetään yhä(2). Kirkkomaille pääsee myös lyhyemmistä yhteysreiteistä Pielpavuonosta tai Inarin kylältä, ja talvella Latu Inari–Pielpajärvi -latu kulkee karttamme mukaan osin samassa käytävässä—kätevää, jos suunnittelet päivää Siidan suunnan ladun varrelta. Riippumattomat kulkijat kuvaavat oransseja maalimerkkejä, juuria ja kiviä sekä lyhyitä pitkos- ja siltakohtia; nilkkoja tukevat jalkineet ovat tarpeen erityisesti sateiden jälkeen(3)(4). Luontopolkumies luonnehtii retken keskivaativaksi juurakon ja kivikon vuoksi(3), ja MAISEMAONNELLINEN tuo esiin naavan pehmentämän aarnimetsän ja levähdyspaikkojen sarjan(4).

Vaarasaaren retkeilypolku on noin 7,4 kilometriä tässä reittidatassa. Se kiertää Miekojärven suurimman saaren, Vaarasaaren, länsi-Lapissa. Saaren pinta-ala on noin 843 hehtaaria; napapiiri kulkee järven halki, ja maisema vaihtelee metsän, lahdenpäiden ja kosteampien rantojen välillä—Miekoresort kertoo lampaiden laiduntavan Vaarasaarella kesällä, mikä tukee perinnebiotooppeja(3). Reitti sijaitsee Pellossa. Lappi tarjoaa tähän järvisaarikohteeseen tyypillisen Tornionjokilaakson taustan. Miekojärvi.fi:n Retkeilijän Miekojärvi -ohje(1) kuvaa saaren kierroksen kulkevan usean kelolaavun, Kirkonveräjän vuoratuvan, Kolhonlahden entisöidyn niittyladon, kaltion sekä Pieskänsalmen pohjoispuolen vanhojen kalakenttien ohitse ja mainitsee myös metsäisen Palovaaran; lähtö on kätevä rantautua Mustalahteen tai Hietalahteen(1). Reitin varrella Viitasaari laavu tulee hieman yli kilometrin kohdalla, Hietalahti laavu noin kahden kilometrin kohdalla ja Mustalahti laavu noin 5,3 kilometrin kohdalla, ja kuivakäymälät ovat laavujen lähellä—sopivia taukopaikkoja puolen päivän kierrokselle. Laajemmista kartoista ja kulkuyhteyksistä Miekojärvellä löytyy Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(4). Pellon kunta(2) kuvaa Vaarasaaren entistä asutusta ja viljeltyjä luonnonniittyjä osana alueen perinnettä ja ennallistamista laajemmassa Miekojärven suojelukokonaisuudessa.

Viralliset reittikuvaukset ja ajantasaiset tiedot tälle osuudelle sekä laajemmalle Kilpisjärven kesäverkolle löytyvät Luontoon.fi:n Kilpisjärvi kesäreittejä -sivulta(1). Kilpisjärven Ladut ry kokoaa käytännön pituuksia ja suosittuja yhdistelmiä Tsahkaljärven, Saanajärven ja Saanan välillä(2). Enontekiö Lapland esittelee retkeilykautta ja tyypillisiä päiväretkiä Kilpisjärven kyläympäristössä(3)(4), ja Metsähallituksen julkaisu kertoo Kilpisjärven, Mallan ja Saanan alueesta tarkemmin(5). Kilpisjärven Retkeilykeskus muistuttaa arktisesta säästä, herkästä kasvillisuudesta ja vastuullisesta tunturissa liikkumisesta(6). Metsähallitus on tiedottanut vilkkaasta kävijämäärästä ja uusituista rakenteista Saanan ja Saanajärven tuntumassa(7). Polkuja ja Map & Boots kuvaavat Saanan kotaa luontevana taukapaikkana, jossa voi lämmetä tulen ääressä ennen jyrkempiä nousuja(8)(9). Reitin pituus on noin 2 km sivustomme linjan mukaan. Se on kesäinen yhdysosuus Enontekiön Lapissa Mallan ja Saanan pysäköintialueen suunnasta kohti Saanajärveä. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Saanan kota ympäristöineen: sama risteysalue palvelee myös Saana kesäretkeilyreittiä, Saanan luontopolun ja Saanajärven kesäretkeilyreitin (Mallan pysäköintialueelta) kävijöitä. Kuivakäymälät ovat kodan lähellä. Itäänpäin polku nousee avoimempaan tunturikoivikkoon, ja noin kahden kilometrin päässä lähdöstä saavutat Saanajärvi-kodan sekä Saanajärven revontuli- ja Saanajärven kota -ryhmän järven rannalla; rannalla on myös kuivakäymälä. Järvi kohoaa selvästi Kilpisjärven kylän yläpuolelle ja sopii päiväkohteeksi, jos haluat kodat ja järvimaisemat ilman koko huiputuksen sitomista(2)(8). Saanajärveltä voit jatkaa Kalottireitille kohti Käsivarren erämaata, palata muita merkittyjä kesäosuuksia pitkin tai yhdistää Saanajärven reittiin (retkeilykeskukselta) ja Saanajärvi retkeilyreittiin (kaupalta), jotka palvelevat samaa ranta-aluetta eri lähtölinjoilta(2). Talvella alueella kulkee myös latu- ja kelkkauria; kesällä pysy retkeilypoluilla erityisesti siellä, missä moottorireitit kulkevat lähellä(2).

Poropolku on noin 5,2 kilometrin mittainen rengas Kiilopään portilta Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarin puolella Saariselän–Kiilopään tunturireunassa. Metsähallitus kuvaa tätä poroteemaista luontopolkua—opastaulut poron elämästä, poronhoidosta ja vuodenkiertosta tunturilla—Luontoon.fi-sivulla(1). Suomen Latu Kiilopää pyörittää kahvilaa, vuokraamoa ja muita palveluja aivan lähtöalueen tuntumassa; sieltä kannattaa tarkistaa ruokailu ja käytännöt ennen tai jälkeen lenkin(2). Retkipaikka täydentää käytännön kuvaa opasteista, puroylityksistä ja poroaidan porttien sulkemisesta(3). Rengas nousee loivasti Kiilo-ojan vartta metsässä ja avautuu puuttomille penkkeille noin 430 metrin korkeudelle, jossa Kiilopää kehystää maisemaa. Vasapolku haarautuu lyhyenä perhelenkkinä; Poropolku ja Kiirunapolku jakavat pätkiä puroylitysten ja ylempien risteyksien lähellä, ja paluumatka kulkee Ahopää-reitin kanssa samaa penkkiä Ahopäälle(3). Kiilo-oja ylitetään tilanteesta riippuen pitkosiltaa tai kahlaamalla käyttäen(3). Kaksi poroaidan porttia merkitsee laidunrajoja—sulje portti aina perästäsi(3). Vihreät opasteet kantavat Poropolun kolmen poron tunnusta(3). Ensimmäisen puolen kilometrin aikana tulevat vastaan Kiilopään Kuurakaltio ja Kiilopään uimapaikka tunturikeskuksen pihapiirissä, Kiilo-oja tulipaikka, Kiilopään frisbeegolfrata, Kiilopää pysäköintialue ja Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola. Kuivakäymälät löytyvät rakennusten palveluryhmästä eivätkä nimellisinä pysähdyksinä avotunturiosuudella. Sama kirjoitus kertoo noususta keskivaativan: ei jyrkkiä seinämiä mutta tasaista nousua, kivisempää polkua yläpenkeillä ja kosteita välejä, joissa leveä sorapinta helpottaa(3). Erämaan vaeltajatar kulki lasten kanssa sekä kävellen että pyörällä, mainitsee juuret ja vaivaiskoivikot sekä puroylitykset joissa vedenpitävät kengät olivat tarpeen, ja muistuttaa tarkistamaan Saariselän–Kiilopää-alueen maastopyöräilylle merkityt reitit ennen lähtöä(4). Talvisin sama rengas soveltuu myös lumikenkälenkkiin(4).

Aihkipetsin kierros on noin 26,1 kilometrin vaellusrengas Sallassa. Lappi näyttäytyy tällä silmukalla tunturi- ja aapasuomaastona. Se nousee Pirttivaaran ja Ruuhitunturin yli, kulkee Aihkipetsin tuntumaan sekä metsä- ja suomaastossa ja palaa Sallatunturin ulkoilualueen laitaa pitkin useiden laavujen ja Aikkipetsin autiotuvan kautta. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus on Luontoon.fi-palvelussa nimellä Aikkipetsin kierros(1). Retkipaikka kuvaa reitin vaativana mutta palkitsevana: jyrkät nousut Pirttivaaralle ja Ruuhitunturille, näkymät Venäjän suuntaan huipulta ja illansuussa tunnelmallinen tauko Aihkipetsillä, jossa voi yöpyä teltassa tai tuvalla(2). Tunturiunelmia kirjaa marjat ja epätasaisen polun tuvan jälkeen sekä sääskien määrän lämpimillä öillä – huppu kannattaa pakata(3). Lähtö on Kolmiloukkosen vaelluspisteen tuntumasta Kolmiloukkonen 1 laavun vieressä. Kahden kilometrin sisällä Upinlammen grillikatos ja Tammakkolammen laavu tarjoavat tauon pienien vesistöjen äärellä. Noin seitsemän kilometrin kohdalla Ruuhitunturin alue on reitin tunturiosuus. Ruuhitunturin kahvila ja Ruuhitunturin päivätupa sijaitsevat huippua alapuolella; kahvila tunnetaan talviajan palveluista ja päivätupa kesäpatikoinnin tukena. Lehtoaapa kota ja Lehtoaapa käymälä ovat hieman sivussa aapasuon reunalla, ja Ruuhitunturi luontotorni avaa näkymät, joista retkiraportit innostuvat(2)(3). Noin 14 kilometrin kohdalla avautuu Aihkipetsin ranta: Aikkipetsin autiotupa, Aihkipetsi laituri, Aihkipetsi tulipaikka ja Aihkipetsi liiteri-käymälä. Retkipaikka mainitsee tuvan kaasukeittimen kevyttä varustusta ajatellen(2). Sen jälkeen Paltsarikummun laavu ja Palsarikumpu liiteri-käymälä muodostavat simppelin laavutauon, jossa blogeissa kuvataan tulipaikkaa ja vähäeleistä suojaa(2)(3). Hevosoja laavu ja Hanhilampi laavu jakavat pitkää metsäosuutta ennen paluuta Kaunisharjun suuntaan: Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen käymälä 2, Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka kohoavat liki 300 metriä merenpinnan yläpuolella tien vieressä; Visit Salla kertoo paikasta revontulien ja keskiyön auringon havainnointipisteenä ilman tulipaikkaa – lämmin varustus ja roskat mukaan(4). Kolmiloukkosen lähtöpiste linkittyy talvisin Kaunisharjun latuun, samaan käytävään kuin Aihkipetsi–Ikihonkien erämaa -reitti sekä pitkän matkan UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -osuuteen Sallatunturia kohti. Lisätietoja löytyy meidän sivuiltamme yksittäisistä taukopaikoista ja kytketyistä reiteistä, jos kokoat pidempää vaellusta.

Salla on Itä-Lapin kunta. Lappi on tunnettu erämaisistaan, ja Sallan kansallispuiston säännöt, palvelut ja Kaunisharjun–Kolmiloukkosen suojellut maisemat kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Sallan kansallispuisto -materiaaleista(1). Reitin pituus on noin 10,2 kilometriä, ja se on päiväretkeen sopiva edestakainen osuus Sallatunturin matkailukeskuksen liepeiltä Tunturilammen–Kolmiloukkosen–Kaunisharjun vyöhykkeelle. Salla Ski Resort kokoaa laajemman patikkaverkoston ohjeet, viralliset vaativuusluokat ja yhteystiedot tunturialueelle(2). Holiday Club Sallan ja Sallan hiihtokeskuksen kulmilta reitti kulkee pian Karhulammen grillikatoksen ohi—varhainen nuotiopaikka, jos kuljet tähän suuntaan. Keskiosassa kuljetaan Kaunisharjun–Kolmiloukkosen alueella: Kaunisharju laavu, Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen 1 laavu, KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka -näköalapaikka sekä TUPIEN JÄNKÄ ja Tupien laavu samassa maastossa UKK-pitkämatkareitin ja lyhyemmän Kolmiloukkosen kierroksen kanssa. Hetkiä metsästä kuvaa Kaunisharjun kaksoisharjua vanhassa männikössä ja mainitsee, että talvisin alueella on valaistu latu(3). Outdoor Activen Kolmiloukkosen kierros -kuvaus täydentää järven laavuja, jyrkkiä kallioita, osin sorapäällysteisiä osuuksia ja UKK-linjan kulun järven ohitse—hyödyllistä maastokontekstia siinä, missä Erakon polku leikkaa saman harju–lampi -maiseman(4). Myöhemmin tulevat Upinlammen grillikatos, Tammakkolammen laavu ja Kontiolammen laavu—luontevat tauot ennen viimeistä nousua kohti Tunturilampi laavu 1 ja Tunturilampi laavu 2 -taukoja järven rannalla; kuivakäymälät ovat Tunturilampi käymälän luona. Maastossa reitti linkittyy talvisin Kaunisharjun latuun, pidempiin Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -päiviin ja UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -linjaan risteyksissä. Ei palijon missähän -blogissa kerätään paikallista muistelua Kaunisharjun erakosta ja nimestä Erakko; se kuuluu historia-osioon(5).

Kesäretkeilyreitti 3 on noin 3 kilometrin mittainen kävelyosuus Muoniolla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, Pallasjärven rantamaisemassa. Ajantasaiset pääsymaksut, suojelualueen säännöt ja vierailijatiedotteet löytyvät Luontoon.fi:n Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sivuilta(1). Metsähallituksen Pallastunturin lähireittejä -aineisto kuvaa, miten numeroitut kesäretkeilypätkät istuvat laajempaan verkostoon, ja kertoo lisäkesäreittien oranssimaalimerkinnöistä(2). Muonion kunta ohjaa kansallispuiston reittiselosteisiin Luontoon.fi-palveluun(5). Reitti sijaitsee Muoniossa. Lappi tarjoaa tällä kohdalla selkeitä järvimaisemia: Discover Muonio kuvaa Pallasjärveä laajana, kirkasvetisenä tunturijärvenä Pallastunturin ja Lommoltunturin kupeessa(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulevat vastaan Pallasjärvi rantasauna uimalaituri, Pallasjärvi uimalaituri kulkusilta ja Pallasjärvi uimalaiturin portaat eli yhtenäinen uimaranta-laituri-kokonaisuus kulkusillalla ja portailla. Vesi on viileää; suunnittele uinti vain sääolosuhteisiin ja osaamiseen sopivaksi. Samassa risteyksessä reitti kohtaa Pyhäjoen luontopolun ja Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reitin. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus Pyhäjoen luontopolusta täydentää järvenrantakohdan kuvausta: ensimmäiset noin 700 metriä kohti Pyhäjokea ovat leveää sorapohjaista polkua; jokivarsi on rajoitusaluetta eikä polun ulkopuolella saa liikkua; avotulen teko on kielletty luonnonvaraisen taimenen suojelemiseksi; ja pienen järven rannan katseluterassi sekä joen ylittävä silta tekevät taukopaikasta houkuttelevan(4). Jos jatkat Pyhäjoen luontopolulle, varaudu noin 3,8 kilometrin keskivaativaan kierrokseen, jossa helpolla osuudella on vihreät Pyhäjoenpolku-opasteet ja kapeammalla osuudella kirkkaita maalimerkkejä(4). Lyhyt kesäretkeilyosuus liittyy myös pitkään Pallas-Ylläs vaellusreittiin, jos päiväreittejä yhdistelee usean päivän vaellukseen. Ota mukaan kartta, sadevaruste ja juomavesi tyypillisesti tunturipäiväretkelle—Pallasjärvellä tuuli ja sää voivat muuttua nopeasti(3).

Montellin tunturiretki on noin 4,3 kilometrin mittainen suunta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Enontekiöllä, Lapissa. Reitti lähtee Vuontisjärven pysäköintialueelta, kulkee aluksi järven rantavyöhykkeellä ja nousee sen jälkeen leveää, sorapengerrettyä uraa tunturikoivikossa kohti puurajan yläpuolista tunturipökkelöä ja Montellin majan tienootta, missä kulkee Hetta-Pallas vaellusreitti. Taaksepäin katsoessa Vuontisjärvi erottuu koivikon yläpuolelle; Vuontiskero ja Saivokero rajaavat maisemaa majan liepeillä. Viralliset reitti- ja puistotiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1). Enontekiö Arctic Lapland kokoaa alueen vaelluskuvaan ja yhdistää tämän sivurenkaan laajempaan Yli-Kyrön tarjontaan(5). Reitin alkupäässä on päiväkäyttöön sopiva kokonaisuus: Montellin uusi kota, Montellin tulentekopaikka ja kuivakäymälä lähellä toisiaan—lisätietoa löytyy meidän kodan ja nuotiopaikan sivuilta. Montellinmaja on historiallinen hirsitupa pitkän vaelluksen varrella; Metsähallitus on rajannut sen yleisestä autiotupakäytöstä, ja Retkipaikka kertoo tilanteen selkeästi vierailijoille(2). Taipaleita kuvaa ruskeita Montellinmaja-opasteita, nousua reilun kilometrin tasaisen osuuden jälkeen sekä maja-aseman sijaintia puurajan yläpuolella(3). Matkalla Missä Milloinkin kuvaa reitin rauhalliseksi vaihtoehdoksi muille Pallas-kierroksille ja mainitsee myös maastopyöräilijät (varovaiselle alamäelle)(4). Satulasta voi jatkaa Hetta-Pallas vaellusreittiä molempiin suuntiin; Nammalakuru autiotupa on opasteiden mukaan noin kilometrin päässä(3). Raattaman ladut ja Hetta–Hietajärvi–Vuontisjärvi–Hannukuru kesäreitit kiinnittyvät samaan maisemaan, jos yhdistät päiviä tai talvilenkkejä, mutta hiihtourilla on omat merkintänsä. Kevyesti noin 2–4 tunnin päiväretki taukoineen kodalla on tyypillinen ajoitus hyvissä kesäolosuhteissa(3)(4).

Mustavaarantie–Pyhäkero on noin 11,3 km pitkä yhdensuuntainen retkeilyreitti Enontekiöllä: se kulkee Ounastien varrella olevalta Mustavaarantien puomilta (noin 5 km Hetasta itään) kohti Pyhäkeroa ja Pyhäkeron autiotuvan seutua Ounasjärven rannalla. Viralliset tiedot merkinnöistä ja kaudesta: Mustavaarantie–Pyhäkero Luontoon.fi:ssä (Metsähallitus)(3). Enontekiö Käsivarren Lappi kokoaa käytännön vaihtoehdot: puomitie, avain Tunturi-Lapin luontokeskuksesta ja järven puolelta Hetta–Pallas -vaellusreitti sekä venekuljetus, kun palvelu on käynnissä(1). Hetan päässä reitti kulkee Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysäköintialueiden, keskuksen ja tulentekopaikan ohi, sivuuttaen Hetta Hiihtomaa ja Jyppyrän kuntoportaat—tarkemmin paikkasivuiltamme. Puomilta lähtevä osuus on pääosin helppokulkuista metsätietä ja hiekkaa; korkeuseroa kertyy tunturin rinnettä kohden Pyhäkero autiotupaa(1). Avaimella voi ajaa lähemmäs, jolloin kävelyä tuvalle jää noin pari kilometriä(1). Järven puolelta tupa on Hetta–Pallas -vaellusreitin varrella(1)(5). Tuvalta huipulle on noin 5 km; avoimelta näkyy Pallastunturin suuntaan(1)(2). Gerald Zojerin blogikirjoitus antaa kuvaa pidemmästä kierrosta ja maisemista(2). Vaellusjutut kuvaa perinteistä venetaksimatkaa Ounasjärven yli ja telttailua sekä tupaelämää—hyödyllistä, jos saavut järven puolelta(4). Luontokeskuksen lähellä lyhyitä kävelyjä ovat muun muassa Peurapolku, Kuntopolku ja Jyppyränpolku. Pyhäkerolla ovat Pyhäkero autiotupa, Pyhäkero kahvila, kuivakäymälät ja Pyhäkeron autiotupa tulentekopaikka. Pyhäkero autiotuvan kausi- ja käyttöohjeet on koottu Metsähallituksen autiotupasivulle(6).

Luoston vaellusluontopolku on pitkä merkitty päivävaellusreitti, jonka pituus on kartan mukaan noin 15,6 kilometriä Pyhä-Luoston kansallispuistossa Luoston puolella Pelkosenniemellä Lapissa. Lappi tarjoaa tältä osin helposti lähestyttävää tunturiluontoa. Reitin virallinen tietokortti ja karttamerkintä ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Luosto.fi kertoo, että pitempi Luoston luontopolku nousee Ukko-Luoston laelle (514 m) ja kulkee vanhojen mäntymetsien ja avointen aapasuomaisemien kautta takaisin kohti Luoston palveluita(2). Pelkosenniemen kunta kuvaa Pyhä-Luostoa vanhimpana kansallispuisto-osana ja vilkkaana retkikohteena(3). Luoston matkailukeskus madaltaa kynnystä yhdistää vaellus kaivoksen, Lapland Ski Resort Luoston ja muiden merkittyjen reittien, kuten Ukko Luoston retkeilyreitin tai Ahvenlammen kesäreitti Luosto, varaan. Palvelualueelta Luostoon päin kuljettaessa ensimmäinen kilometri kulkee lähellä Lapland Ski Resort Luostoa ja Luosto DiscGolfParkia, pian Ahvenlammen keittokatosten ja Ahvenlampi käymälän tuntumassa. Noin 10 kilometrin tienoilla Yrjölän kulmassa ovat Yrjölä tulentekopaikka, Yrjölä vuokratupa ja Yrjölä sauna; hieman etelämpänä Pyhänlatvan laavu ja Pyhänlatva laavu sopivat pitkään taukoon. Ukko-Luoston maisematupa on korkealla osalla, ja reitin loppupäässä ovat Tikkalaavu sekä Tikkalaavu käymälä. Ukko-Luoston palvelurykelmä (Ukko kota, Ukkokota, Ukkolaavu, Ukko laavu) on sivussa vilkkaimmasta päiväreittiosuudesta mutta samaa kävelykokonaisuutta hyödyntäville luonteva tulenteko- ja taukopaikka. Pelkosenniemi on kunta, jossa Luoston matkailukylä sijaitsee. Harrastajateksteissä reitti on kuvattu varsin vaativaksi: nousuja, kivikkoista etappia ennen tunturin rinteitä, pitkiä pitkospuuosuuksia kosteikolla ja jännittynyttä suhdetta eri kylttien kilometrilukemiin(4)(5). Märällä säällä kannattaa varata vaihtosukat ja vedenpitävät kengät. Luosto.fi muistuttaa syksyllä näkyvyydestä värikkäällä varustuksella ja alueen moninaisesta ulkoilunkäytöstä(2). Matkalla Missä Milloinkin -blogin Marikan kirjoitus antaa käytännön kuvan ruskavaelluksesta, aapasuon näkymistä Ukko-Luostolle ja portaikosta rakkakivikon jälkeen(5). Tiinan patikointi -blogissa kävely kuvataan vihreämerkkisenä luontopolkuversiona, Pyhänlatvan laavulla ja pitkospuiden kunnolla(4).

Iso Totovaara–Tammitupa erämaareitti on noin 3,1 kilometriä pitkä pistoreitti Länsi-Kittilän Aakenus–Totovaaran alueella Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemissa. Metsähallitus julkaisee laajemman Totovaaran tunturireittiverkoston Luontoon.fi-palvelussa(1), mukaan lukien rengasreitin Totovaaran tunturireitin, jota päiväretkeilijät käyttävät Totovaaran lähtöpaikalta. Luontoon.fi:n Murtovaara Tammitupa -autiotupa-kuvaus(2) kuvaa avoimen autiotuvan, laavun ja päivätuvan Tammitupan päässä tätä linjaa. Kittilän kaupunki tiivistää Totovaarantien varren pysäköinnin ja lähtöpaikat sekä viittaa samaan alueeseen lähteviin pääreitteihin(3). Reittidatan mukaan reitti alkaa Tammitupan palvelurykelmästä: Tammitupa autiotupa, Tammitupa PT laavu, Tammitupa päivätupa ja kuivakäymälä (Tammitupa uusi kuivakäymälä) sijaitsevat lähtöviivan tuntumassa. Tammitupa sopii tuvan käyttötapojen tarkistamiseen, taukopaikaksi ja kuivattautumiseen ennen tai jälkeen lyhyen erämaaosuuden. Reitti ei ole silmukka; samaa maastoa kulkee palatessa Tammitupalle, tai yhdistää kävelyyn Totovaaran tunturireitin tai Ylläksen latuverkon osuuden siinä, missä reitit kohtaavat tämän linjan. Taipaleita-blogissa kuvataan Totovaaran tunturireitin vihreitä opasteita ja oransseja maalimerkkejä erityisesti Iso-Totovaaran ja Haavepalon suuntaan(4). Teksti koskee pidempää rengasreittiä ja pistomatkaa; se auttaa hahmottamaan maastoa—metsäpolkua, juuria, paikoin kivisyyttä ja tunturinäkymiä—mutta ei korvaa Metsähallituksen ajankohtaista reittikuvausta tälle lyhyelle erämaareitille. Kittilä sijaitsee Lapissa. Tarkista luontokeskusten aukiolo ja luontoon.fi:n tiedotteet ennen lähtöä: latutilanteet, mahdolliset sulut ja tuvilla noudatettava etiketti.

Ajantasaiset reittikuvaukset ja vierailusäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Jyppyränpolku-sivulta(1). Enontekiö Käsivarren Lappi kokoaa lyhyen nousun Jyppyrälle ja laen näköalakodan käytön yhteen sivuun(2). Kartallamme tämä reittitietue on noin 0,9 km:n suunta, ei kierrosta, Jyppyrän laavun suunnasta Tunturi-Lapin luontokeskuksen pihapiirin pysäköintialueille. Se vastaa kaytännössä yhtä suuntaa siitä merkitystä kierroksesta, jonka monet kävelevät Tunturi-Lapin luontokeskukselta Jyppyrävaaran laelle ja takaisin; virallisissa kuvauksissa koko kierros on noin 1,8 km ja nousua noin 90 metriä yhteensä(1)(2). Jyppyrä kohoaa noin 400 metrin korkeuteen merenpinnasta Hetan kylän kupeessa Enontekiöllä Lapissa. Sorapintainen polku männikössä on alussa helppokulkuinen, mutta huipun lähellä maasto käy kivisemmäksi ja jyrkemmäksi, eikä reitti sovellu rattaille(1)(2). Jyppyrän laavun luona polttopuusuoja ja kuivakäymälä ovat heti lähellä. Tämän jälkeen reitillä tulevat Jyppyrän kuntoportaat: Luontopalveluiden ja Enontekiön kunnan yhteishanke, noin 53 metriä pitkä portaasto noin 20 metrin korkeuserolla ja reilulla sadalla askelmalla, jotta voi valita joko jyrkemmän porrasvaihtoehdon tai pidemmän loivahkon polun; portaiden vierestä kulkeva polku sorastettiin samassa hankkeessa. Yle Lappi uutisoi portaiden rakennusvaiheesta(4), ja porrasmittoja sekä rahoitusmallia kuvaa Metsähallituksen Luontopalveluiden lokakuun 2022 ePressi-tiedote(5). Luontokeskusta kohti kulkiessa polku kulkee hetan frisbeegolfradan ja Hetta Hiihtomaan läheltä ennen Tunturi-Lapin luontokeskuksen pysäköinteja, pihaa ja tulentekopaikkaa—tarkemmat tiedot näistä löytyy omilta sivuiltamme(3). Suomen Luonto kuvaa talvipatikkaa luontokeskuksen kautta: opastetauluja Jyppyrän tarinoista, laen kodan näkymää Ounasjärveltä kohti Pyhäkeron suuntaa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa sekä käytännön muistutuksen, ettei laella ole vesipistettä—juomavesi kannattaa kantaa mukana tai sulattaa lunta(3). Talvella lisäpitoa voi hakea vuokralumikengillä luontokeskuksesta(3). Pidempään päivään sama rinnekerros linkittyy Hetan valaistu latu- ja Hetan valaistu kuntorata -reitteihin. Verkostossa on myös muun muassa Hetta: Jyppyrä-Närpistö kesäreitit, Kuntopolku, Peurapolku, Palosenjärven polku ja Pahtajärven polku.

Paasonvaaran näköalapolku on noin 4,3 kilometrin patikointireitti Ranuan itäpuolella Simojärvi–Soppanan retkeilymaisemassa, kallioisessa metsämaastossa Paha-Paasonjärven ja Paasonjärven välillä. Reitti nousee Paasonvaaralle järvisiin ja sekametsään, ja taukoja voi pitää Kostin kodalla, Paha-Paasonjärvi tulipaikalla ja Paasonjärvi laavulla. Ajantasaiset reittikuvaukset, saapumisohjeet, kunnostustiedot ja Simojärvi–Soppanan verkoston yhteystiedot löytyvät Ranuan kunnan Soppanan ja Paason reitit -sivulta(1). Metsähallitus esittelee laajemman Simojärvi–Soppanan kohteen Luontoon.fi-palvelussa ja kuvaa, miten Paasonvaaran näköalapolku liittyy samassa maisemassa kulkevaan Paasonjärven retkeilypolkuun(2). Visit Ranua tiivistää saman verkoston matkailijalle ja ohjaa tarkempiin tiedostoihin Ranuan kunnan sivuille(3). Lähtöalueella Paha-Paasonjärven rannalla kuljet Kostin kodan, Paha-Paasonjärvi käymälän ja Paha-Paasonjärvi tulipaikan kautta ennen nousua vaaralle. Noin 2,9 kilometrin kohdilla tulevat Paasonjärvi laavu ja Paasonjärvi käymälä Paasonjärven rannalla—luontevat taukopaikat, laavun kuivakäymälällä. Reitti kohtaa Paasonjärven retkeilypolun ja Simojärvi–Korouoma retkeilyreitin samassa järvi- ja nuotiopaikkaverkostossa, joten päivää voi jatkaa pidemmälle samoilta lähtöpisteiltä. Simojärvi–Soppanan alue yhdistää suuren järven maisemia, avokallioita ja matalien soiden reunoita; Metsä Kolon artikkeli kuvaa, miksi patikoijat hakeutuvat tälle eteläisen Lapin alueelle väljempiin metsäpäiviin(4). Ranuan kunnan mukaan Paasonvaaran näköalapolun ja Paasonjärven retkeilypolun rakenteet kunnostettiin kesällä 2025(1). Lemmikit ovat tervetulleita, kun ne pidetään kytkettyinä(1). Ranua on pieni Lapin kunta; Lappi kehystää näitä reittejä ympäröivän maakunnan tasolla.

Ranuan kunta julkaisee PDF-karttoja, kausisääntöjä ja yhteystietoja Oravi–Eläinpuisto-verkostolle virallisilla Oravi- ja eläinpuistosivuillaan(1). Visit Ranua kokoaa lyhyitä ja pidempiä kävelyjä Ranuan keskustan lähellä ja ohjaa samoihin kunnan karttoihin sekä Retkikartta.fi:hin(2). Arctic Guesthouse & Igloos on koonnut päiväretki-ideoita Ranualta ja laajemmalta Lapin alueelta, mukaan lukien miten Oravi kytkeytyy Eläinpuiston suuntaan—hyödyllistä, jos yhdistät useita reittejä(3). Reitin pituus on noin 6,7 kilometriä, eikä reitti ole silmukka. Se kulkee Oravin ulkoilualueella Ranuan kirkonkylän kupeessa Pudasjärventien varrella ja nousee loivasti Oravivaaraan. Ranuan kunta kuvaa laajemman Oravi-verkoston olevan yhteensä noin 13,5 kilometriä kuntopolkuineen ja talvisine latuineen; tarjolla on noin 1 km:n, 2 km:n, 3 km:n ja 5 km:n valaistuja lenkkejä, ja osa osuista on keskivaativa korkeuserojen vuoksi Oravivaarassa (5 km lenkillä korkeuseroa enintään noin 24 metriä)(1). Matkan varrella kulkee sama talvella hiihtoon ja kesällä kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn tarkoitettu väylä, jossa Ranuan ulkoilulatu ja Oravivaaran ladut kulkevat rinnakkain Oravivaaran kuntoradan kanssa—talvella väistä latuja hiihtäjiä(1). Tämän linjan loppupäässä Oravin kuntoportaat tarjoaa noin 50 porrasaskelmaa tehostettuun treeniin(1). Oravi - Eläinpuisto -yhdysreitti ja talvisin Oravi - Eläinpuisto -yhdyslatu vievät kohti Repolammen laavua ja Eläinpuiston ulkoilureitin kotaa Takkulammen–Eläinpuiston suuntaan, jos haluat lyhyemmän luontolenkin laavu- ja kotapalveluineen(1)(2). Ranua sijaitsee Lapissa. Noudata kunnan ohjeita mäkiosuuksien kiertosuunnasta, pidä koira kytkettynä kesällä ja muista, että Oravin ladut ovat talvella vain hiihtoon, kun taas Eläinpuiston ladut on osoitettu koirahiihdolle(1).

Metsähallitus julkaisee Inarin retkeilyalueen Pielpajärven kirkkoreittien tiedot Luontoon.fi:ssä(1). Visit Finland tiivistää vierailuun liittyvää tietoa myös kansainvälisille matkailijoille(3). Tämä osuus on noin 4,4 km yhteen suuntaan merkittyä polkua kohti Pielpajärven erämaakirkon rantaa Inarissa, Lapissa. Kävely kulkee Inarin kunnassa ja liittyy samaan kirkkokohteen käytävään kuin pidempi Pielpajärvi Hike Trail -kokonaisuus kartallamme. Polun pohjoispäässä ohitat Pielpajärvi tulisijakehikon ja Pielpajärvi käymälän—kätevä taukokohta ennen tai jälkeen metsä- ja järviosuuksien. Reitti jatkuu kuusikon läpi (kulkijoiden kuvailemana muun muassa Rautiovaaran vanhan metsän kautta), Puntsijärven ohi ja kannaksella Ison ja Pikku Pielpajärven välillä kohti kirkkoniittyä ja vuonna 1760 valmistunutta hirsikirkkoa. Riippumattomat retkikertomukset nostavat esiin oranssit maalimerkit, joitakin punaisia puutolppia, juurakon ja kiven sekä lyhyet sillat ja pitkospuut; tukevat jalkineet ovat tarpeen sateiden jälkeen(4)(5). Itse kirkolla noudatettavat käytännöt—ovet ja luukut, kulkeminen vain kirkkomaan poluilla ja rakennuksen kohtelu suojeltuna muinaisjäännöksenä—käyvät ilmi vierailuohjeista(2). Sama kirjoitus kertoo talvikylän keskuksen merkityksestä sekä toistuvista jumalanpalveluksista ja häistä(2). Jos suunnittelet useampaa reittiä saman matkan aikana, Pielpajärvi Wilderness Church Trail muodostaa laajemman kierroksen kartallamme, Pielpajärvi erämaakirkko polku Pielpavuono - Pielpajärvi kattaa lyhyemmän lähestymisen Pielpavuonosta, ja Latu Inari–Pielpajärvi seuraa talvella hoidettua latulinjaa, joka kulkee osin samassa maisemassa.

Salmijoenkurun reitti on noin 11,6 kilometriä yhteen suuntaan Sallassa Lapissa. Se kulkee Salmijoenkurun tulentekopaikan ja puolikodan luota Sallatunturin palvelujen suuntaan. Maisema vaihtuu talousmetsästä kohti aarnimetsäisempää kuusikko- ja kelopuustoa, kun Salmijoen kuru ja Vilmatunturin suojelualue tulevat lähelle; matkan varrella avautuu kallioisia lampia ja harjumaisemia(1). Viralliset kuvaukset ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi-sivun Salmijoenkurun reitti -sivulta(1). Visit Salla kuvaa Salmijoenkurun putouksen patoautona, jonka rannalla on laavu evästaukoa varten(2). Alussa reitin varrella ovat Salmijoenkuru tulipaikka ja Salmijoenkuru puolikota; kuivakäymälät ovat taukopaikan yhteydessä. Noin neljän kilometrin kohdalla Kalliojärven rantaan nousevat Kalliojärvi päivätupa ja Kalliojärvi tulipaikka, ja järven näkymät tekevät helposta taukopaikasta. Sallatunturin puolella tulevat esiin Tupien laavu, TUPIEN JÄNKÄ, Holiday Club Salla, Sallan hiihtokeskus ja Karhulammen grillikatos, joten palvelut ja liikuntapaikat ovat lähellä reitin mökkikeskuspäätä(2). Kurun päästä reitti jakaa aluksi samaa linjaa kuin Salmijoki–Jäkäläkangas; tunturikeskuksen nurkilla sama verkosto kohtaa muun muassa Kalliojärven lenkki kylän kautta - ja Hangasselän lenkki -hiihtoreitit sekä Hangasharjun reitti -pyöräilyreitin, jos haluaa vaihtaa välillä toisen pinnan päälle. Retkipaikan Pilvi Leinonen ja Jonna Saari kuvaavat käytännön vaihtoehdot: joko kävellä noin 11,5 kilometriä suuntaansa tunturikeskuksen ja kurun välillä koko päivän retkenä, tai ajaa viitoitetulle metsäautotielle Kemijärvi–Salla-tieltä noin seitsemän kilometriä Kemijärven suuntaan ja kävellä kurulle vain noin 1,5 kilometriä suuntaansa—tiellä voi olla kelirikkoa ja se voi olla suljettu sesongin mukaan(3)(5). Taipaleita-blogissa kuvataan, että siniset maalimerkit ja siniset neliöviitat pitävät suunnan selvänä erityisesti Kalliojärvi päivätuvan ja kurun välillä, vaikka polku vuorottelee välillä metsäautotien kanssa ja on paikoin kivikkoista ja juurikasta(4). Lappi ja Salla ovat suosittuja ruska- ja eräretkipaikkoja; Salla on portti alueeseen, ja Salmijoenkuru sijaitsee kansallispuiston ydinalueen ulkopuolella mutta kuuluu silti monen sallalaisvierailun ohjelmaan(3).

Valtakunnallisen UKK-vaellusreitin läpikulkua tälle Lapin osalle kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivulta, jossa Metsähallitus kuvaa Hautajärvi–Nuortti -kokonaisuuden(1). Reitin pituus on noin 17,6 kilometriä yhtenä kävelylinjana Hautajärven uimarannan tienoilta Vasaojan taukopaikkaryhmään. Kyseessä on päivä- tai puolipäiväosuus laajemmasta UKK-verkosta, ei ympyrää. Reitti kulkee Sallassa. Hautajärvellä ylittyy Napapiiri, mitä Visit Salla nostaa esiin UKK-tarinassa kunnan alueella(2). Salla Ski Resort kertoo, että merkittyjä vaellusreittejä on yli 300 kilometriä ja että pidempiä UKK-osuuksia yhdistetään muun muassa Karhunkierrokseen ja muihin päiväretkiin(4). Hautajärven uimarannan ja tien läheisyydestä reitti nousee pian Rytinivan puolikotaan ja Rytinivan invakäymälään—hyvät varhaiset tauot, ennen kuin polku sukeltaa metsään ja purojen varsille. Noin kahdeksan kilometrin kohdalla Perttumakosken laavu ja Perttumakoski käymälä tarjoavat luontevan tauon jokivarsimaisemassa. Kauempana Savikosken vetoränni, Savilampi kanoottiränni ja Melontareitin laituri Savilampi kertovat melojien kulusta vesiltä vetoränneille; kävijäkin huomaa Oulankajoen rantavyöhykkeen melontainfrastruktuurin. Savilammen kohdalla Savilampi kompostikäymälä, Savilampi tulentekopaikka ja Savilampi autiotupa sijoittuvat lähelle toisiaan—tyypillinen autiotuvan ja nuotion yhdistelmä pitkille vaellusjaksoille. Puikkojärven tulentekopaikka on hieman sivussa Puikkojärven rannalla ennen loppusuoran nousuja. Kartan mukainen päätepiste on Vasaojalla: Vasaoja käymälä, Vasaojan laavu ja Vasaoja tulentekopaikka antavat kuivakäymälän, laavun ja nuotiopaikan samassa ryppäässä, jotta päivän voi päättää siististi ennen jatkoyhteyksiä. Maan ja taivaan väli -blogissa lähestytään Hautajärveä lännestä metsäteitä ja suoreunoja pitkin ja suositellaan suuntaa niin, että Hautajärveltä lähtevä tylsempi tieosuus tulee ensin ja maisemat paranevat matkan myötä pidemmillä vaelluksilla(3). Teksti koskee toista moniviikkoista UKK-aikataulua, mutta käytännön neuvo pätee: lue ajankohtaiset tiedot Luontoon.fi-sivulta ja varaudu kosteikkoihin, joissa pitkoksia uusitaan(1)(3). Visit Salla kertoo EU-rahoitteisesta Topsakantaivalin kunnostuksesta Hautajärvi–Sallatunturi -välillä ja vanhojen pitkosten purkamisesta uusien tieltä(2). Pitkosten kunto vaihtelee vuosittain; tarkista reittisivu(1) ennen lähtöä.

Mallan luonnonpuiston käyttöä ja merkittyjä reittejä kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1) ja Enontekiö Laplandin luonnonpuistokatsauksesta(2). Kilpisjärven Retkeilykeskus kuvaa, miten Pikku-Mallan huipulle lähtee selvästi merkitty sivupolku suuren haljenneen siirtolohkareen luona pääpolulta ja miten nousu pysyy loivana suuren osan matkaa(3). Reitin pituus on noin 3,4 km kartallamme yhteen suuntaan Mallan ja Saanan pysäköintialueelta Pikku-Mallan kallioiselle laelle (noin 738 m). Tunturi kuuluu Iso-Mallan kanssa samaan Malla-tunturiryhmään Enontekiöllä Lapissa Kilpisjärven rannalla. Aluksi kuljet Mallan polun alkua tunturikoivikossa ja ylität muun muassa Siilasjoen siltoja, kunnes viitat kääntävät Pikku-Mallan polulle. Huipulta avautuu näkymä etelään Kilpisjärvelle, Saanalle ja Ruotsin tuntureille—sama näköalapalkinto, jota lyhyen pistoreitin kuvauksissa korostetaan(2)(3). Laajennettu Mallan ja Saanan pysäköintialue on luonteva lähtöpiste: samalta paikalta lähtevät myös Saana kesäretkeilyreitti, Saanan luontopolku ja Saanajärven kesäretkeilyreitti, ja alue kytkeytyy Kalottireittiin sekä pidempään Mallan polkuun kohti Kuohkimajärviä ja Kolmen valtakunnan rajapyykkiä. Retken jälkeen Saanan kota ja taukopaikat löytyvät helposti meidän sivuiltamme noilla Saana-suunnan reiteillä pysäköinnin läheltä. Lumettomana aikana luonnonpuistossa kuljetaan vain merkityillä poluilla herkän kalkkivoimakkaan tunturikasvillisuuden vuoksi(2). Lumipeitteisenä aikana liikkumisesta kerrotaan laajemmin hiihtäen ja lumikengillä palveluntarjoajan tekstissä(3). Retkitarinoita muistuttaa kevätkelillä siltojen ja sulamisvesien mukanaan tuomasta tunnelmasta ja siitä, että koirat pidetään luonnonpuistossa kytkettynä ympärivuoden(4). Lappi tunnetaan tunturireiteistään ja Enontekiö tarjoaa poikkeuksellisen runsaan valikoiman lyhyitä päiväretkiä ja pitkiä vaelluksia.

Pikkulaen reitti on noin 3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen nousuosuus Pikkulakelle Kolarissa Lapissa, Iso-Ylläksen länsipuolen tunturimaisemassa. Kesäkarttoja, ruskea–vihreitä patikointiopasteita ja pidempiä retkiideoita kannattaa aluksi silmäillä Visit Ylläksen patikointisivuilla(1). Taipaleita kuvaa heinäkuussa 2023 samaa polkua Pikkulaki-nimellä: pitkospuita suon yli, metsäinen nousu, joka jyrkkenee Maisematien alituksen jälkeen, kivirakkaa lakialueella, näkymät Iso-Ylläkselle ja kirkkaalla säällä kauas Hannukaisen kaivostornille sekä merkinnät, joissa oranssipäiset tolpat vaihtelevat sinisten ripustusmerkkien kanssa(2). Jos retkipäivään kuuluu myös Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reittejä, käy läpi Metsähallituksen ohjeet merkittyjen reittien, rajoitusalueiden ja nuotiopaikkojen käytöstä Luontoon.fi-sivulla(3). Lyhyt karttaviiva tuntuu silti täydeltä päiväretkeltä, koska useimmat kulkevat saman jalan molempiin suuntiin; Visit Ylläs muistuttaa varaamaan tunturille kerroksellisen varustuksen ja seuraamaan säätilannetta(1). Taipaleita varasi koko kierrokseen noin kolme tuntia taukoineen ja valokuvineen(2). Maasto on pääosin leppoisaa kangasta ja männikköä, mutta Maisematien jälkeen polku kapenee kurun kautta jämerämpään nousuun ja lakialueella askel kulkee kivirakassa(2). Reitti kytkeytyy samaan tiheään Ylläksen ulkoiluverkkoon, joka näkyy myös meidän kartallamme: sama alue linkittyy Ylläs Bike Park - Full Enduro -linjaan ja Ylläs kesäretkeilyreitit kansallispuiston ulkopuolella -kokonaisuuteen, samoin kuin Luontokeskus-Tunturijärvi-Ylläs Ski Resort, Ylläsjärvi -kesäreitti kulkee samaan suuntaan kohti Kellokasta ja Ylläsjärven palveluita. Suunnittele nämä pidemmät kokonaisuudet omina reitteinään, vaikka vaihtaisit päätepisteitä taksilla tai pyörällä(1).

Oravi–Wildlife Park -yhdysreitti on noin 3,3 kilometriä pitkä metsäinen yhteys Oravin ulkoilualueen ja Ranuan eläinpuiston reitistön välillä Ranualla Lapissa. Ranuan kunnan mukaan reitti on noin kolmen kilometrin mittainen valaistu yhdysjakso, jota voi kulkea kesällä kävellen, juosten tai pyöräillen ja talvella hyödyntää rinnakkaista latua; yhdistävä kartta ja kunnossapidon tiedot löytyvät kunnan ulkoilusivuilta(1). Visit Ranua nostaa esiin kirkonkylän valaistuja pururatalenkkejä ja eläinpuiston luontopohjaista ulkoilureittiä sekä fatbike-mahdollisuuden samassa kohdekokonaisuudessa, joten eläinpuistovierailu ja lähialueen polut sopivat luontevasti yhteen(2). Ranua Resort esittelee eläinpuiston vuoden ympäri avoimena arktisena eläinkohteena havumetsässä; kaupallinen puisto sijaitsee eläinpuiston reittien lähtöpisteiden yhteydessä, erillään kunnan maksuttomasta ulkoiluverkosta(3). Ranua sijaitsee Lapissa. Valaistuksesta, latujen kiertosuunnasta ja koirasäännöistä kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot Ranuan kunnan Oravin ja eläinpuiston reittisivuilta(1). Oravin päästä noin 3,3 kilometrin päässä ovat Eläinpuiston ulkoilureitin kota ja Repolammen laavu—hyvät taukopaikat ennen tai jälkeen Takkulammen ympäryslenkkien. Oravin lähtöalueen tuntumassa Oravin kuntoportaat tarjoavat lyhyen voimaharjoittelulisän, jos saavut Peuran urheilutalon kenttäpuolelta. Reitti on pistomaisen luontoinen: talvella sama käytävä hoidetaan Oravi–eläinpuisto -yhdyslatuna, ja eläinpuiston ulkoilureitti sekä muut juoksu- ja latureitit haarautuvat eläinpuiston ympäristössä. Talvella kunta muistuttaa, ettei kävellä laduilla; koirahiihto ei ole sallittua Oravin laduilla, mutta eläinpuiston alueella on erikseen osoitetut koiraladut(1).

Jänispää–Kontinpaistama polku on noin 6 kilometrin päiväretki Inarin retkeilyalueella Pohjois-Lapissa Kaldoaivin erämaan ja Näätämöjoen maisemissa. Ajantasaiset kuvaukset, käyttöohjeet ja jokamiehenoikeudet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n reittisivulta(1). Sama reittiosuus kuuluu pitkään Saamen polkuun, joten tämä sopii sekä itsenäiseksi kävelyksi että osaksi usean päivän vaellusta(1). Reitin varrella on Kontinpaistaman palveluryhmä: Kontinpaistama laavu, Kontinpaistama Puolikota, useita Kontinpaistama nuotiopaikkoja, jäte- ja kierrätyspisteitä sekä kuivakäymälöitä. Kontinpaistama sijaitsee Kontinpaistamalammen ja Näätämöjoen varren tuntumassa; Metsähallituksen kuvauksen mukaan rannalla on vuokratupa ja joella laavuja sekä nuotiopaikkoja, joita kalastajat käyttävät paljon(1). Kontinpaistaman vuokratuvan varaukset ja varusteet löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(2). Maasto on virallisen kuvauksen mukaan helppo kokonaisuutena, mutta alussa nousee Jänispään tunturin yli ja sen jälkeen tulee kosteikkoja, joissa vedenpitävät kengät ovat tarpeen(1). Pieni ja harmiton -blogin tekijä kuvaa tunturiosuutta kivisena, huipulla mastoa ja laajoja näkymiä Sevettijärvelle, Kaldoaivin erämaahan ja Näätämön suuntaan(3). Varaa aikaa nousuun ja sateen jälkeiseen pehmeään maastoon. Noin 6 kilometrin kohdalla Kontinpaistama pysäköintialue palvelee autoilijoita. Reitti risteää Kirkenes–Saariselkä -maisemareitin käytävän kanssa pysäköinnin lähellä, mikä helpottaa yhdistelmää ajoa ja kävelyä.

Viralliset kuvaukset, rajoitukset ja ajantasaiset muutokset löytyvät Luontoon.fi:n Palkaskeron kierros -sivulta(1). Reitti kulkee Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muonion yläpuolella, ja Lappi tarjoaa täällä tyypillisen avotunturimaiseman. Reitti käyttää samaa Pallastunturin palvelualueen lähtöpistettä kuin useat muut kesä- ja talvipolut. Reitin pituus on kartallamme noin 6,1 km; monet esitteet ja blogit pyöristävät saman kierroksen noin seitsemään kilometriin(2)(3). Kyseessä on keskivaikea päiväretki: kokonaisnousu on luokkaa 250 m ja huippu noin 705 m merenpinnasta, kivinen polunpohja vaihtelee ja näkymät avautuvat Pallasjärvelle, naapurituntureille ja selkeällä säällä myös Levitunturille etelässä(2)(3). Tyypillinen lähtö on Pallastunturin luontokeskuksen pysäköintialueelta. Polku irtoaa rakennetusta ympäristöstä nopeasti, nousee Palkaskeron rinnettä koivikossa ja saavuttaa kiviröykkiön huipulla, jonka jälkeen laskeudutaan poroaidan ja metsäisten rinteiden kautta kohti luontokeskusta. Retkipaikan kuvakertomus kuvaa Liisansatulaa ja Palkaskurua sekä sen, miten myöhäiskesän kosteus voi tehdä pohjoisrinteestä liukkaan(2). In the Woods, Dear täydentää kuvaa mutaisista pätkistä, jyrkistä metreistä huipun liepeillä, tuntuririekon näkymisestä rinteillä ja siirtymästä alempaan sepeliosuuteen Vatikurun suuntaan, jossa reitti kohtaa Hetta-Pallas vaellusreitin kävijävirtaa(3). Älä oikaise suoraan huipulle pysäköintialueelta, vaan pysy merkityllä polulla, jotta herkkä tunturikasvillisuus ei kulu(2)(3). Noin kilometrin kohdalla tulee Pallaskotan alue: Pallaskota tulipaikka, avoin Pallaskota, vuokrattava Pallaskota vuokrakota ja kuivakäymälät lähellä—vuokrakodan säännöt ja varaukset kannattaa tarkistaa meidän Pallaskota vuokrakota -sivultamme. Lyhyt sivuttaispoikkeama tänne antaa nuotion tai kodan lämmön, vaikka päärengaalla ei ole erillistä taukotupaa(2). Hiihtokeskus Pallas jää lähelle lähtöä, jos tarvitset hissiasioita tai kahvilaa retken jälkeen. Kierros kytkeytyy tiheään reitistöön: alempana yhteinen osuus Hetta-Pallas vaellusreitin kanssa, Pallaskotalle johtava leveä Orava Avenue -taidereitti sekä Taivaskeron kierros ja Taivaskeronkierros pidemmille tunturipäiville(1)(3). Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitti lähtee samasta pysäköintihubista, jos haluat jatkaa puolen päivän etappina kohti Nammalakurun tuvan aluetta. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Metsähallitus edellyttää, että koira on kiinni talutushihnassa ja että roskat viedään pois(4). Lumen aikaan lumikengät sopivat yleensä paremmin kuin tavalliset vaelluskengät; syksyllä ja keväällä kivikkoisella huipulla voi olla liukasta(3).

Keskisenlaen kierros on noin 10,3 km:n yhtenäinen patikointi- ja maastopyöräilylinja Ylläksen Äkäslompolon ja Ylläsjärven välillä Kolarissa Lapissa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston reunavyöhykkeellä. GPX, säännöt, sulut ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Keskisenlaen kierros -sivulta(1). Reitti leikkaa Varkaankurun uoman, kipuaa ja kulkee Keskisenlaken rinteellä avoimine näkymineen Ylläsjärvelle ja lähialueen tuntureille, laskeutuen lopuksi Ylläsjärven palvelujen suuntaan. Noin 2,8 kilometrin kohdalla tulee Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota lyhyen sivumatkan päässä päälinjasta. Varkaankurussa Varkaankuru tulentekopaikka, Varkaankurun kota ja kuivakäymälä muutaman sadan metrin sisällä tekevät luontevan taukoketjun ennen jyrkempiä nousuja(2)(3). Osuus on yhteinen Varkaankurunpolun kanssa, joten Kellokkaalta tai Ihmisen ringiltä tulevia kävijöitä ja pyöräilijöitä kohtaa samalla kapealla uralla(3)(4). Keskisenlaken eteläpuolella maasto aukeaa; Tuomikurun kota, Tuomikurun tulentekopaikka ja Tuomikuru kuivakäymälä ryhmittäytyvät noin kahdeksannen kilometrin tuntumaan samalla tavalla kuin Varkaankurussa, ja kurun pohjassa virtaava puro täyttää juomapullon silloin kun vesi on hyväksyttävää(3). Loppukilometrit lähestyvät Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi -aluetta: Iso-Ylläksentien varrella tulevat Lapland Hotels Saagan kuntosali ja Lapland Hotels Saagan kylpylä, sitten Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu, gr8 Ylläs Bowling ja Ski Ylläsjärvi frisbeegolfrata ennen päättymistä Ylläs Ski Resort Ylläsjärven ja länsirajan laavun sivutushaaran lähelle. Opasteet ja oranssit maalimerkit löytyvät helposti, mutta Pallas-Ylläs Outdoors muistuttaa ahtaista mutkista, yhteisestä liikenteestä ja vauhdin hallinnasta sorateiden serpentiiniosuuksilla ja lyhillä tiepätkillä(3). Taipaleita kulki heinäkuussa 2023 Ihmisen ringiltä myötäpäivään reilun neljän tunnin verran valokuvatauoilla ja kirjasi GPS-kierrokseen noin 324 nousumetriä, pääosin soraa ja lyhyitä asfalttipätkiä rinnealueen liepeillä(2). Kävelystä ja elämästä kuvaa Varkaankurun pitkosten uudistamista metalli-rakennelmiksi vuonna 2022—kannattaa vilkaista tuoreita valokuvia, jos vanhat puiset pitkokset olivat se suosikki(4). Lappi näyttäytyy täällä kuruina ja tunturinäkyminä; Kolari on isäntäkunta Äkäslompolon ja Ylläsjärven välisellä ulkoilualueella.

Varkaankurun kodan vaativa esteetön reitti on lyhyt, kivituhkalla päällystetty noin 1,1 kilometrin yhdensuuntainen yhteys Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa Äkäslompolon ja Varkaankurun kodan päiväretkipihan välillä Kolarissa; laajempi tunturimaisema kuuluu Lappiin. Ajantasaisimmat reittiluokitukset, kausiolosuhteet ja puiston säännöt löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Yllas.fi kokoaa Esteetön Ylläs -osion alle käytännön vinkkejä, joista tärkein on avustajan käyttö ainakin ensimmäisellä kerralla jyrkissä esteettömissä mäkiosuuksissa(2). Lähtöpäästä Ylläs Ski Resort Äkäslompolon lähistöllä avautuu näkymä kohti kivirakkaista, pitkälti puutonta Yllästunturia, ja polku kulkee vaihtelevan tunturimetsän kautta kohti Varkaankurua(1). Alussa tulee vastaan Yläs Ski Resort Äkäslompolo laavu noin sata metriä polulle lähdettyäsi ja hieman myöhemmin Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikota, joka toimii usein suojautumispaikkana tuulisella säällä. Päätepisteessä Varkaankurun kota kokoaa tauon Varkaanlammen rannalle; Varkaankuru tulentekopaikka ja Varkaankuru kuivakäymälä ovat kodan välittömässä naapurissa, joten taukopaikan palvelut tulevat lähes samassa paketissa. Luontoon.fi luokittelee reitin vaativaksi esteettömien reittien joukossa: edestakaisin kulkevassa profiilissa on selviä korkeuseroja, keväisin sulamisvedet voivat uurtaa poikittaissuuria kulkuväylälle ja pintakivet hankaloittavat pyörällisten apuvälineiden etenemistä—moni käyttää apuvaunua tai vastaavaa ja lähtee avustajan kanssa(1). Sama käytävä liittyy laajempaan Ylläksen kesäverkostoon: Varkaankurunpolku Kellokkaalta, Kesäretkeilyreitti 1 ja 2 sekä Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti avaavat pidemmän päivän vaihtoehtoja samojen palvelupisteiden kautta.

Ahvenlammen kesäreitti Luostolla on noin 2,5 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Luoston keskustan ulkoiluverkossa Sodankylässä Lapissa. Se yhdistää Ahvenlammen ranta-alueen taukopaikat, Tikkalaavun, Luoston tunturikeskuksen ja Luosto DiscGolfPark -alueen ja päättyy Ametistikylän Luostontien varteen. Ahvenlammen kävijäohjeet — lähtö Luoston levikkeeltä tai Lapland Hotels Luostotunturin leikkipuiston kulmalta, talvikunnossapito, virkistyskalastus ja revontuli-vinkit — kannattaa tarkistaa Luosto.fi:n Ahvenlampi-sivulta(1). Metsähallitus listaa Ahvenlampi keittokatoksen Pyhä-Luoston kansallispuiston palveluksi Luontoon.fi:ssä(2). Visit Sodankylä nostaa esiin helposti saavutettavan kodan Ahvenlammen rannalla perheille, jotka haluavat pitää tulitauon kansallismaisemassa(3). Reitti kulkee Sodankylän kunnassa Lapissa, Pyhä-Luoston matkailualueen ytimessä. Lappi näkyy maisemassa tuntureina ja pohjoisena havumetsänä. Ensimmäisen kilometrin aikana tulee Ahvenlammen ranta-alue: noin 0,8 kilometrin kohdalla ovat Ahvenlampi keittokatos ja Ahvenlammen keittokatos sekä kuivakäymälät lähellä toisiaan. Polku kulkee Tikkalaavun kautta; Tikkalaavu on laavu, jonka luona on kuivakäymälä hieman sivussa päälinjasta — hyvä tauko ennen Luosto DiscGolfParkia ja Lapland Ski Resort Luostoa. Lopussa reitti lähestyy Ametistikylää Luostontien varrella, mikä sopii yhdistettäväksi kylpylä- tai majoitusosuuteen. Sama verkko liittyy Luoston laajempaan ulkoiluun: Ahvenlammen lenkki on lyhyt rantakävely, Ukko Luoston retkeilyreitti ja Luoston vaellusluontopolku jatkavat pidemmille päiville tunturiin ja metsään; Luoston valaistut kuntoradat ja Luoston valaistut ladut jakavat pätkiä lumikaudella. Luosto.fi kuvaa Ahvenlammen alueen talvivalaistuksen ideaksi matalan valosaasteen kävelyä revontulikavereita varten(1). Kesäinen kirjolohen virkistyskalastus järvelle vaatii Eräluvat.fi:n mukaisen luvan(4).

Koskenkylän ulkoilureitti on noin 14,1 kilometrin mittainen yhtenäinen patikointireitti Rovaniemellä: se yhdistää Ounasvaaran ulkoilualueen Koskenkylän koulun alueelle Gunillantielle. Merkinnöistä, huoltoajoista ja siitä, miten ulkoilureitit liittyvät kaupungin muihin polkuihin, löydät parhaat lähtökohdat Rovaniemen kaupungin luontopolut, kävely- ja ulkoilureitit -palvelusivulta(1). Kaupunki uudisti Ounasvaaran ulkoilureittien kartat ja opasteet vuonna 2023: kesä- ja talvikartat erikseen sekä uudet opasteet useissa kohdissa—taustaksi sille, miten Rovaniemi esittää merkittyjä reittejä tämän linjan lähellä(2). Visit Rovaniemi kuvaa Ounasvaaraa ympärivuotisena virkistysalueena lähellä keskustaa, merkityillä ja huolletuilla reiteillä ja monilla näköalakohdilla—hyvä tausta Ounasvaaran puolelle, jossa tämä reitti kohtaa laajemman reitistön kuten valaistut ladut, valaistut kuntopolut ja Rollo MTB -maastopyöräilyreitin(3). Reitti ei ole lenkki. Talvella sama linja toimii Koskenkylän latureitin pohjana, joten hiihtäjät seuraavat samaa käytävää, kun lumiolosuhteet ja latujen aikataulut sen sallivat; ajantasaiset latutiedot löytyvät kaupungin latureittipalvelusta(4). Ounasvaaran laajassa verkostossa voit liittyä Ounasvaaran valaistuihin latuihin tai Ounasvaaran valaistuihin kuntopoluihin pidempiin hiihto- tai juoksulenkkeihin, tai Rollo MTB -maastopyöräilyreittiin pyöräilylle, kun nuo reitit ovat käytössä. Koskenkylän päässä reitti saapuu koulun alueelle Gunillantie 1:n varrelle, lähelle Koskenkylän koulun jääkiekkokaukaloa, Koskenkylän koulun pallokenttää ja Koskenkylän koulun liikuntasalia—selkeitä maamerkkejä, jos saavut autolla tai paikallisliikenteellä. Avotulen käyttöä koskevat metsäpalovaroitukset koskevat myös kaupungin reittejä: varoituskausilla tulenteko on kielletty, vaikka muilla reiteillä olisi laavuja(1). Lappi tarjoaa pitkiä kesäiltoja ja kirkkaita talvipäiviä; Rovaniemi yhdistää kaupunkipalvelut metsäkäytäviin kuten tähän itään keskustasta.

Majoituksesta, tiekulusta ja Suomujärven rannalla sijaitsevasta eräkämpästä saat käytännön tiedot Visit Sallan Sallan Yhteismetsä -sivuilta(1). Aluetta hoitava Sallan Yhteismetsä julkaisee retkeilyyn liittyvää yleisohjetta yhteismetsän alueelle(3). Retkipaikka on kuvannut järven tunnelmaa, seitakivet ja saapumista eri vuodenaikoina(2). Reitin pituus on noin 4,3 kilometriä meidän kartalla, eikä se ole rengas: se kulkee metsässä ja Suomujärven rantavyöhykkeellä Etelä-Sallassa. Salla on Itä-Lapissa, erämaan ja tunturien tuntumassa. Järven luoteisrannan Kelkkalahden seudulla kota ja grillikatos palvelevat päiväretkeilijöitä; noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Suomujärven grillikatos, katettu nuotiopaikka sääsuojana—lue lisää sivultamme Suomujärven grillikatos. Rantaviiva mutkittelee, ja järvellä on isompi saari Asentosaari(2). Seidan luona oleva opastaulu kertoo ihmisen pitkäaikaisesta käytöstä ja saamelaisesta perinteestä uhripaikalla(2). Sulan maan aikaan järven ympäristössä on muitakin merkittyjä vaihtoehtoja kävelylle ja maastopyöräilylle(2)(3). Talvella auraus voi päättyä useita kilometrejä ennen rantaa, jolloin retkiluistelu tai kelkkareitit liittyvät usein järven jäälle; jääolosuhteet on aina syytä varmistaa paikallisesti(1)(2). Lyhyitä osuuksia tämä luontopolku kulkee samassa metsäkäytävässä kuin pitkä Moottorikelkkareitti Sallatunturi–Suomu, kun reitit menevät päällekkäin—talvella väistä kelkkoja ja tunne paikalliset kelkkasäännöt.

Parkkipaikka, portaat, laavu ja aidattu näköalatasanne löytyvät HaparandaTornion Nivavaara-palvelusivulta(1). Maupertuis-säätiön Nivavaara-artikkeli yhdistää reittitiedot vuoden 1736 ranskalaisen astemittausretkikunnan tarinaan(2). Jalkaisinin talviretken kuvaus kertoo, miten lähtö löytyy E8:n varrelta Karungin seudulta ja miten huipulle pääsee hangessa, kun polku ei näy—hyvä lisä maastossa suunnistamiseen(3). Nivavaaran näköalapolku on jyrkkä, lyhyt metsänousu: kartallamme noin puoli kilometriä Nivavaaran näköalapolun laavulle. Polku on merkitty, ja jyrkimmissä kohdissa on portaita(1)(2). Huipulla aidattu tauko- ja näköalatasanne avautuu Tornionjoen suuntaan; laavulle tarvitset omat polttopuut(1). Selkeällä säällä näkyy jokilaakso, Ruotsi, Tornion kirkko ja Aavasaksa(1). Laella ollaan luonnonsuojelualueella—pysy merkityllä polulla ja noudata tulien ja roskaamisen ohjeita(2). Tornio sijaitsee Lapissa. Lappi on retkeilyyn tunnettu maakunta, ja tämä lyhyt näköalapolku sopii päiväretkeilijälle. Kaupungin nimi mainitaan tässä erikseen, jotta sisäinen linkki avautuu selkeästi.

Reitti kulkee Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän Kiilopäällä. Lappi ja Inari tarjoavat täällä helposti lähestyttävän tunturipätkän kansallispuiston verkossa. Kansallispuiston Vasapolun tyyppisestä tunturipolusta ja Ukselmapään Elska -hahmosta kannattaa lukea Luontoon.fi(1). Metsähallituksen Vasapolku-esitteestä(2) löytyvät vaikeus, kesto, korkeusero ja rengasreitin lopun palvelut. Outdoor Family(3) kuvaa kävelyä lasten kanssa ja miltä opastaulut ja leikkipaikka tuntuvat maastossa. Reitin pituus on noin 1,3 kilometriä ja se muodostaa lyhyen lenkin Ahopään alarinteillä Kiilo-ojan tuntumassa. Polku sopii perheille ja kaikille, jotka haluavat kevyitä luontotehtäviä: opastaulut kannustavat havainnoimaan tunturipuolen kasveja ja eläimiä Ukselmapään Elskan tyyliin(1)(2). Kierrokseen kannattaa varata noin tunti rennolla tahdilla(2). Noin 1,2 kilometrin kohdalla tulee Kiilo-oja tulipaikka, jossa esite mainitsee nuotiopaikan, liiterin ja karhunpentumaista kiipeilyä varten tehdyn leikkipaikan(2)(3). Pohja on soralla, nousu pysyy pienenä(2)(3). Kiilopään pihapiiristä löytyvät käytännön palvelut ennen tai jälkeen kävelyn. Kiilopää pysäköintialue palvelee autoilijoita, Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola hoitaa kahvilan ja ravintolan, ja Kiilopään uimapaikka sekä Kiilopään Kuurakaltio täydentävät päivää uinnilla ja talviuinnilla Kiilopään frisbeegolfradan lähellä. Samasta lähtöpaikasta voi jatkaa pidemmille merkityille reiteille, kuten Ahopäälle ja Poropolulle, jos haluaa viettää koko päivän tunturissa.

Rautulammen kesäreitti on noin 22,2 kilometrin merkitty kierros Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselän ja Kiilopään liepeillä, Inarin kunnassa Lapissa. Metsähallitus kuvaa reitin vaativaksi erämaiseksi kokonaisuudeksi: korkeuseroja on runsaasti, sää avotunturissa voi vaihdella nopeasti, matkapuhelinkuuluvuudessa on katveita ja Rautuvanganojan laaksossa polku haarautuu useaan rinnakkaiseen uraan purojen ylityksineen(1). Retki on merkitty, mutta varusteet ja kokemus tunturipoluista kannattaa olla kunnossa(1)(2). Lähtö tapahtuu tyypillisesti Kiilopään palvelualueelta. Noin 5,5 kilometrin kohdalla avautuva taukokeskus yhdistää Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintolan, Kiilopään Kuurakaltion, Kiilopään uimapaikan, Kiilo-oja tulipaikan, Kiilopään frisbeegolfradan ja Kiilopää pysäköintialueen. Sama solmukohta yhdistää myös Saariselän maastopyöräilyreitit, Ahopään vaelluspolun ja Maastopyöräreitin nro 5 Luulampi -reitin, jos haluat jatkaa päivää eri lajilla. Niilanpään porokämppä tulipaikan, Niilanpään porokämpän ja Niilanpää kuivakäymälän kohdalla pysähdytään vanhan poroaidan ja Niilanpään tunturiläikkien äärellä(1). Rautupään ja Niilanpään huipuilta aukeaa näkymiä laajalle UKK-maisemalle(1). Noin 16,5 kilometrin jälkeen saavutaan Rautulammelle. Rautulampi varaustupa, Rautulampi autiotupa, Rautulampi päivätupa, Rautulampi Liiteri-Käymälä sekä Rautulampi tulipaikka ja Rautulampi tulipaikka 2 kokoavat tauko- ja yöpymispalvelut järven rannalle. Lue lisää sivuiltamme Rautulampi varaustupa ja Rautulampi autiotupa. Maksullisen petipaikan varaus ja tarkemmat varustusohjeet löytyvät Eräluvat.fi-palvelusta(4). Paluuosuudella ohitat Luulampi kodan, Luulammen erämaakahvilan ja Luulampi ulkotulipaikan ennen kuin kierros sulkeutuu jälleen Kiilopäässä(2). Matkalla Missä Milloinkin ryhmä käveli syksyisen kierroksen reilussa seitsemässä tunnissa kevyellä päivärepulla(2). Retki-lehti kertoi uusien Rautulammen rakennusten valmistumisesta ja siitä, että Niilanpään ja Rautulammen välinen merkitty linjaus siirtyi osin seuraamaan vanhaa huoltouraa(3).

Ketomellan ja Tappurin kulmauksen merkityt kesäyhteydet ja laajempi retkeilykuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Ketomella–Tappuri -kesäretkeilyreittisivulta(1). Enontekiön Hetan, Kilpisjärven ja Yli-Kyrön vaellusvaihtoehdot on koottu Enontekiö Laplandin retkisivulle, josta on jatkolinkit Metsähallituksen reittisivuille(4). Lähtöä ennen kannattaa vielä tarkistaa, miten linjat osuvat selkokartalle Retkikartta.fi:ssä(6). Maraston valtionpolku on noin 7,5 km pitkä pistoreitti Enontekiöllä, Lapissa, joka haarautuu vilkkaan Hetta–Pallas -vaelluskäytävän tuntumasta Tappurin autiotuvan kulmauksesta. Tupa sijaitsee lyhyen sivuttaisosuuden päässä päälinjasta itään; tuvalta voit jatkaa kohti Pahakurua pääkiertueella tai käyttää tätä yhdistävää osuutta Hietajärven kautta kohti Ketomellan tien 957 varrella olevaa pysäköintiä(3). Metsähallitus kuvaa Tappurin autiotuvan retkeilykäytön palveluna omalla Luontoon.fi -sivullaan(2). Alkupää on käytännöllinen solmukohta: Tappurin autiotupa tauolle tai yöksi, ulkotulipaikka ja uusi kuivakäymälä tuvan lähellä. Patikka.netin maastopäiväkirjamuistiinpanot muistuttavat, että Maraston poroerotusaita on tuvan piha-alueen tuntumassa ja erotusaikaan pihapiirissä voi olla poromiehiä(5). Enontekiö Lapland tiivistää Pahakurun tunturipäiväreitin kuvauksessa sen, miten osuudet yhdistetään: Pahakurulta voi laskeutua Tappurille ja palata Hietajärven pysäköintialueelle Ketomellan kautta vaihtoehtoista polkua pitkin, joka on vaativampi ja vain osittain merkitty maastoon(4). Maraston valtionpolku kannattaa ajatella tämän tyyppisenä yhdistäjänä: rauhallisempi kuin avotunturin päälinja, mutta silti tunturin ja metsän vaihteleva maasto, jossa suunnistustaito korostuu aina, kun merkkejä on harvemmin. Sama solmukohta linkittyy tietokannassamme pitkään Hetta-Hietajärvi-Vuontisjärvi-Hannukuru kesäreitit -reittikokonaisuuteen ja lyhyempään Kesäretkeilyreittiin (Ketomella–Tappuri), mikä helpottaa suunnittelua, jos haluat yhdistää järven rannalta lähtevän päivän Tappurin yöpymiseen tai lenkkiin kohti Pahakurua.

Pikkurompanpolku on noin 3,7 kilometrin vaellus Vikajärven Sortovaaranrinteellä Metsähallituksen Napapiirin retkeilyalueella Rovaniemen pohjoispuolella. Ajantasainen virallinen tieto koko retkeilyalueesta, kartat ja retkeilyohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelun Napapiirin retkeilyalueen retkeily ja ulkoilu -osiosta(1). Rovaniemi sijaitsee Lapissa, ja tämä reitti sopii kevyeksi päiväretkeksi vanhan metsän tunnelmaan. Sortovaaran kodalta lähtevä polku kulkee aluksi suomättäillä pitkospuilla ja siirtyy sitten kuusivaltaiseksi metsäpoluksi. Jo noin puolen kilometrin jälkeen reitti haarautuu: länteen jää helpompi osuus ja itään lähtee hieman vaativampi rinneosuus, joka kulkee Sortovaaran rinteen myötäisesti ja palaa takaisin kodan suuntaan – käytännössä pieni rengas, jonka voi kiertää joko kevyemmän tai jumppaavamman puolen kautta(2). Reitti on merkitty oranssinpäisillä merkkikepeillä, jotka erottuvat metsässä hyvin(2). Sortovaaran kodan tuntumassa on Sortovaara tulentekopaikka ja lyhyt sivupolku kohti Sortovaara lähdettä, kirkasvetistä lähtettä puisine katselukansineen; Retkipaikka kuvaa paikan tunnelmaa yksityiskohtaisesti(2). Kodalla on tulisija, puuliiteri ja makkaranpaistomahdollisuus, ja kuivakäymälät palvelevat taukopaikkaa. Lapin Kansa muistuttaa kevättulvan aikana siitä, että pitkospuut suon kohdilla voivat jäädä hetkeksi veden alle, jolloin vesitiiviit jalkineet ovat paikallaan(3). Yleensä pysäköidään Makialampi pysäköintialueelle valtatien varteen merkittyjen opasteiden mukaan, ja sama paikka toimii lähtöpisteenä myös Könkäänvaaran polulle toiseen suuntaan, joten molempien reittien kuvaukset kannattaa lukea samalla kertaa(2)(4). Rauhalliseen kierrokseen varaa noin puolitoista–kaksi tuntia, jos pysähdyt nuotiolla ja lähteellä(2). Talvisin sama jälki sopii lumikengillä, kun lumi kantaa(2).

Kesäretkeilyreitti Yllästunturin huipulle on noin 2,6 kilometrin mittainen yhteen suuntaan nouseva reitti Kolarissa, Ylläsjärven puolen hiihtokeskuksen lähistöllä. Lappi tunnetaan laajoina tunturimaisemina ja Kolari on yksi läntisen Lapin matkailukeskuksista. Luontoon.fi kokoaa sen muiden Ylläksen kesäretkeilyreittien joukkoon kansallispuiston ulkopuolella ja kertoo, miten nämä reitit liittyvät laajempaan retkeilyverkostoon(1). Visit Ylläs kuvaa opastettuja kesäkävelyjä tunturimaisemissa, vaihtelevaa maastoa ja sekä helppoja että vaativampia päiväretkiä Ylläksen alueella(2). Reitti lähtee Ylläs Ski Resort Ylläsjärven palvelualueelta ja kipuaa avotunturia kohti: ihan alussa, muutaman sadan metrin sisällä, kulkee Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi, länsirajan laavu ja Ylläs Ski Resort Ylläsjärvi laavu -taukopaikkojen ohi. Reitti kulkee myös keskuksen rakennusten ja gr8 Ylläs Bowlingin ohitse ja saapuu myöhemmin Lapland Hotels Saagan kuntosalin ja Lapland Hotels Saagan kylpylän tuntumaan—hyviä tunnuskohteita, jos haluat yhdistää kävelyn kylpylä- tai kuntosalikäyntiin. Huipulla sama hiihtokeskus pyörittää gondolihissiä 719 metriin; matka kestää noin seitsemän minuuttia, osassa hyttejä voi kulkea koiran kanssa, ja huipulla ovat muun muassa ravintolat Gondol ja YlläsKammi(3). Matkablogi Mangostania kuvaa toiselta lähtöpisteeltä tehtyä vaativaa Yllästunturin huiputusta ja sitä, miten rinneinfra, mastot ja kivikko muuttavat maiseman luonnon rauhaisempaan tunturiin verrattuna—hyvä lisäymmärrys sille, miltä kesäinen huipulle nouseminen täällä voi tuntua(4). Maisema on länsi-Lapin tunturille tyypillinen: alussa metsää ja rakennettua palvelualuetta, ylempänä avointa kiveä ja rinnettä. Sää voi muuttua nopeasti myös kesällä; Visit Ylläs muistuttaa tuulesta ja viileämmistä lämpötiloista ylempänä(2). Samalta alueelta lähtee esimerkiksi Tuomikurun kierros, merkitty noin kuuden kilometrin kierros. Huipun seudulla Ylläksen historiapolku, vaativa esteetön reitti tarjoaa lyhyen, vaativaksi luokitellun esteettömän lenkin, ja alempana risteää polkupyöräpuiston ja muiden linkkireittien verkko—hyvä tietää, jos yhdistät kävelyn muihin lajeihin.

Reittikuvaukset, kartat ja miten vaativa Juutuan esteettömämpi osuus liittyy joenvarsikävelyyn löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juutuan polku -sivuilta(1). Metsähallitus ja Inarin kunta ovat kehittäneet joen molempien rantojen polkua siten, että talvikävely onnistuu valaistulla, kunnan kunnossapitämällä yhteydellä; lehdistötiedotteessa Metsähallituksen pohjoisrannan jatkeesta kerrotaan valaistuksesta molemmin puolin jokea ja siitä, että Kortejärventien päässä oleva pysäköintialue pidetään auki läpi talven(2). Reppuretki.fi:n kävely Jäniskosken riippusillalle ja jäälle kuvaa pohjoisrannan mäntymetsän ja etelän leveän uran tunnetta hangella, varoittaa syvään lumeen lipsahtamisesta uran reunasta ja kertoo tulipaikoilla näkyvästä koivuklapivaihtelusta(3). Polun pituus on noin 6,4 kilometriä Inarin kirkonkylässä. Lappi näkyy tässä kohteessa pohjoisena jokilaaksona ja mäntymetsinä. Juutuanjoki on inarinsaamelaisille merkittävä kotijoki, ja reitin varsilla on Luontoon.fi:n mukaan kertomustauluja matkailijoista, tapahtumista ja kalastuksen historiasta kolmella kielellä; tauluja on kuvittanut saamelaistaiteilija Merja Aletta Ranttila(1). Alkuosassa Jäniskoski pysäköintialueelta polku kulkee nopeasti kohti koskialuetta: Jäniskoski Puolilaavu ja Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja-Käymälä sijaitsevat koskitunnelman ytimeen, ja vähän edempänä rannalla ovat Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu sekä Juutuajoki Akselin laavu kuivakäymälä, joista näkee hyvin riippusillan suuntaan. Luontopolkutauluilla kerrotaan Juutuan kulkijoista ja menneistä tapahtumista. Vajaan kilometrin kävelyn jälkeen kylän suuntaan tulee vastaan Inarin kirkonkylän skeittiparkki, ja pian sen jälkeen Siidan kota sekä Sámi Museum and Nature Center Siida—kätevä yhdistää museovierailuun. Neljän kilometrin paikkeilla voi käyttää vaihtoehtona Inari retkeilyalue Kortejärvi p-alue -pysäköintiä. Reitin loppupää sijoittuu urheilualueelle Juutuanvaaran hiihtokeskuksen hiihtomaan, Inarin kirkonkylän jääkiekkokaukalon ja Juutuanvaaran frisbeegolfin läheisyyteen. Sama joenvarsi näkyy kartallamme myös Juutua Hiking Trail -nimisenä kävelyreittinä, lyhyenä Kortelammen kesäpolkuna ja Juutua Small Hiking Trail -osuutena. Pidemmät yhteydet avautuvat kohti Inari - Lemmenjoki -päiväretkireitin ja Latu Inari-Haapakoski -latureitin verkkoja siinä, missä ne koskettavat tätä rantaa.

Riisin rietas on noin 10,6 kilometrin päiväpatikka Riisitunturin kansallispuistossa Posion yläpuolella. Lappi avautuu tässä tuntureina, metsinä ja avosoine; reitti yhdistää Soilun taukopaikan, Riisitunturin autiotuvan ja nuotiopaikan alueen sekä päättyy Riisitunturi parkkipaikalle. Metsähallitus kokoaa reitti- ja suojelutiedot Riisitunturin alle Luontoon.fi:ssä(1). Posio Lapland tiivistää tyypillisen keston, vihreät maalimerkit, keskivaativan luonteen sekä tunturi-, metsä-, puro- ja rinnesuomaisemat, joita lintu- ja valokuvaretkeilijät hakevat(2). Johanna Suomelan Maisemaonnellinen -teksti tuo käytännön sävyä ruskasäästä, Tapion pöydän kuusesta, Karhunkallopetäjän tietolaadusta, Riisisuon kosteista pitkosista ja siitä, miten iltapäivän lähtö voi tuntua rauhallisemmalta kuin aamuruuhka kahvilaparkista(3). Soilun päästä liikuttaessa Soilun laavu tulee ensimmäisen kilometrin sisällä; Soilun käymälä palvelee kuivakäymälän tarvetta välittömästi vieressä. Noin 2,3 kilometrin kohdalla Riisitunturi autiotupa, Riisitunturi at tulentekopaikka ja Riisitunturi at käymälä muodostavat päätaukokokonaisuuden—suunnittele tauko, vesitilanne kaudella ja suunnistus ennen laskettaumista suolle. Kuuden kilometrin jälkeen Uudenlampi laavu ja Uudenlampi käymälä tarjoavat seuraavan pidemmän levähdyksen Riisijoen ylitysten ja Posio Laplandin kuvaaman Uusilampi–Nuolivaara -maisemavyöhykeen kautta kohti Pikku Riisitunturin näkymiä ja Riisitunturi parkkipaikkaa. Riisitunturi autiotuvan ympärillä lyhyt Riisin rääpäsy ja pitkä Riisitunturin reitti jatkavat eri suuntiin: jälkimmäinen kulkee Karitunturille laavuineen ja päivätupineen, mikä auttaa usean päivän suunnittelua. Odota märkiä polkujättimiä ja heiluvia pitkoksia—vedenpitävät jalkineet ja varasukat ovat sateen jälkeen kullanarvoset(3). Nuotio vain merkityillä paikoilla; noudata puuvarastojen ohjeita ja rauhaa autiotuvalla. Posio on käytännön tukipaikka busseille, takseille ja ruokakaupoille ennen metsätietä Tolvan suuntaan. Talvella Riisitunturi kerää tykkylumikuvaajia, kesällä pidempi reitti tarjoaa rauhallisemman vaihtoehdon neljän kilometrin kierrokseen. Kansallispuiston koira- ja roskasäännöt pätevät edelleen—pidä koira kytkettynä ja pakkaa ulos kaikki mitä kannat sisään.

Kirinkuoppa on noin viiden kilometrin päiväretki Posion Kirintövaaran ulkoilualueella Lapissa. Reittimerkinnöistä, rinnealueen palveluista ja saapumisesta autolla, taksilla tai bussilla kannattaa aloittaa Posion matkailun Kirintövaara-sivulta(1). Posion kunnan tiedotteissa Kirintövaaran monitoimireittiverkostosta ja hoidosta talvella on hyvä tausta, jos hiihdät tai pyöräilet samassa maastossa(2). Maastossa kuljetaan lapin metsän ja suonreunojen välissä näkymien suuntaan Kitkajärvelle, Posiojärvelle ja Kirintövaaran tunturiin; Posion matkailu kuvaa vanhaa männikköä ja myöhäissyksyn sienimahdollisuuksia alueen merkityillä päiväretkillä(1). Kuoppavaaran laavupaikan koordinaatit ja listaus löytyvät myös Laavu.orgin avoimesta laavutietokannasta(3). Noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee vastaan Kuoppavaara käymälä, ja matkan loppupäässä Kuoppavaara laavu sekä Kirintövaaran laavu liittyvät Kirikeskuksen hiihtomaaan, Kirin laskettelurinteisiin ja Kirikeskuksen talviuintipaikkaan—kätevä yhteys Kuoppavaaran taukopaikkojen ja rinnekeskuksen palveluiden välillä. Sama käytävä kohtaa Kirinmatalan, Riisitunturin reitin, latuverkoston, Kuusamoon suuntaavan moottorikelkkayhteyden sekä lyhyet kävelyreitit kuten Kätkösuunnistusradan ja Esteetön reitin laavun lähellä. Jotkut alueoppaat kuvaavat pidempää ympyräpäiväretkeä samassa maisemassa noin seitsemän kilometrin mittaisena; tämä reitti on noin viisi kilometriä—riittää puolen päivän retkeen laavuilla.

Tämän merkityn kesälinjan viralliset tiedot ja ajankohtaisohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Saanajärven kesäretkeilyreitti (Mallan pysäköintialueelta) -sivulta(1). Enontekiö Lapland tiivistää paikallisen kontekstin Saanan ja Mallan retkeilyalueelle ja muistuttaa arktisen luonnon herkkyydestä(2). Lappi antaa tälle tunturijärven rannalle sijoittuvalle päiväretkelle luontevan maisemakehyksen. Reitin pituus on noin 4,2 km suuntaansa sivustomme linjan mukaan. Kyseessä on pistomaisen kesäretkeilypolun osuus Mallan ja Saanan pysäköintialue laajennettu -lähtöpisteeltä Saanajärven rantaa pitkin Saanajärven päivätuvan taukopaikalle; käytännössä kulku tapahtuu usein samaa reittiä palaten. Samalta pysäköintialueelta lähtevät myös Pikku-Mallan polku, Saana kesäretkeilyreitti, Saanan luontopolku ja Mallan polku, joten ensimmäinen kilometri on vilkas risteys merkittyjen vaihtoehtojen välillä(3)(4). Kalottireitti yhtyy samaan reittikäytävään, jos jatkat pidempiin käsivarsi-vaelluksiin. Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulee Saanan kota taukopaikkana; kodan yhteydessä on kuivakäymälät. Kilpisjärven Retkeilykeskus kuvaa, että Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta alkava ensimmäinen kilometri on usein helppokulkuisempi sorapohjainen osuus verrattuna Kilpisjärven retkeilykeskukselta nousevaan kivisempään nousuun(3). Metsähallitus on tiedottanut Saanan ja Saanajärven päiväretkeilyrakenteiden uudistuksista vilkkailla sesongeilla(6). Järven myötäisessä maastossa polulla on pitkospuita ja pieniä puronylityksiä; alkukesästä sulamisveden aikaan ylitykset voivat vaatia tarkkuutta(3)(5). Saanajärven päivätuvan tuntumassa ranta voi olla paikoin märkää sateen tai korkean veden jälkeen(5). Päivätupa on taukopaikaksi: Päiväretkellä kuvaa sisällä pöytiä, kamiinaa ja kaasuliesiä sekä ulkona nuotiopaikkaa ja kuivakäymälöitä(5). Lue lisää tulenteosta ja käyttötavoista Saanan kota -sivultamme. Jos yhdistät saman päivän aikana muita Saanan reittejä, tarkista ajantasaiset ohjeet: merkityt polut ovat tapa liikkua maisemassa kasvillisuutta säästäen(2)(4).

Kultakeron huippureitti on kartalla noin 1,2 kilometrin mittainen yhdensuuntainen osuus Pyhätunturin hiihtokeskuksesta Kultakeron avoimelle laelle Pelkosenniemellä Lapissa Pyhä-Luoston kansallispuiston laidalla. Pyhän hiihtokeskuksen kesäisen maisemahissin sivuilta saat ajantasaiset aukioloajat, lippuvaihtoehdot (myös yhdensuuntaiset liput, joilla pääset kävelemään alas), maastopyörän kuljetuksen PyhäExpress-tuolihissillä sekä tiedon mahdollisista tuuli- ja ukkossulkuista(1). Pelkosenniemen kunnan sivu tiivistää maksuttoman Huttu-Ukon taidereitin hissiaseman viereen ja sen, miten lumi peittää veistokset talvella(2). Reitti on leveä soraistettu polku loma-alueen huolto- ja rinnerakenteiden vieressä: reippailevat kävelevät usein huoltotietä ylös hissituurin sijaan, ja sama pinta johdattaa kohti Huttu-Ukko-porttia yläaseman takaa(3). Huipulla ravintola Tsokka, Pyhä Dreams -kesäbaari, maisemakota, frisbeegolf ja alamäkipyöräily jakavat kompaktin laen, joten keskipäivällä vilskettä riittää vaikka itse kävely on lyhyt(1). Huttu-Ukko on taiteilija Tapio Uusitalon ja Pyhän hiihtokeskuksen yhteistyössä tehty taidereitti paikalliseen tarustoon; Retkipaikassa julkaistu käyntijuttu auttaa hahmottamaan portin, sorapinnan ja sen, miten perheet kiertävät teokset rauhassa(3). Kultakerolta jatko suuntaa kansallispuiston pidemmille päiville. Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitti kulkee samaan huippunaapuruuteen ja laskeutuu kohti Karhunjuomalammen päivätupaa, Karhunjuomalammen laituria ja nuotiopaikkoja järven rannalla ennen kuin reitti palaa metsä–tunturivaihtelussa(4). Aittakuru kesäreitti ja Soutajan kesäreitti solmautuvat samaan verkostoon: Tajukankaan kota tulee vastaan molemmilla kesälinkeillä, Soutajan kota ja Pyhäjärven uimapaikka Pelkosenniemi palkitsevat pidemmän järven suuntaisen kierroksen, ja Metsähallitus ohjaa kävijät Luontoon.fi-sivuille Pyhä-Luoston kansallispuiston osalta(5). Lappi näkyy maisemassa tuntureina ja koivikko–havumetsävaihteluna. Pelkosenniemi on tämän keskuksen kunta.

Teurajärven telatie on noin 17,4 kilometrin päivävaellukseen sopiva, ei-silmukkainen reitti Kolarissa, Länsi-Lapissa. Se seuraa historiallista Telatietä Suur-Teuravuoman reunamilla—pitkospuu- ja polkuosuuksia, jotka yhdistivät Teurajärven, Kurtakon ja Venejärven kylät. Kylien Kolari kokoaa tuoreimmat kyläkokoiset huomiot pitkosten kunnosta ja kulkuyhteyksistä(1). Museovirasto kuvaa Venejärven ja Kurtakon välisen telatien valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, muistumana harvaan asutun Aapa-Lapin kulkureiteistä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla, mukaan lukien vuoden 1878 keisarillisen rahoituksen hanke ja myöhemmät kunnostukset(2). Retkipaikka tekee concreteksi linturetken tunnelman Teurajärven lähtöpisteeltä nuotiotornille ja laavulinjan suuntaan(3). Alue on osa laajaa Teuravuoma–Kivijärvenvuoman soidensuojelukokonaisuutta Ramsar- ja Natura 2000 -statuksella; avoimet aapasuot, metsäiset rämeet ja rikas linnusto tekevät tästä keskisen Lapin merkittäviä lintukosteikkoja(4). Teurajärven suunnasta kulku nousee nopeasti Telatie luontotornille, josta näkee järven reunaa ja avosuomaisemaa. Noin viiden kilometrin kohdalla Telatie Saarijärven laavu ja Telatie Saarijärvi polttopuusuoja kuivakäymälä muodostavat taukoklusterin Saarijärven rannalle. Kymmenen kilometrin tienoilla Särkilehto puusuoja kuivakäymälä ja Särkilehdon vesikaivo ovat lähellä Rantaherko laavua; samaan vyöhykkeeseen osuu Ylläs ja Kolari moottorikelkkareitit, joten tienoo vaatii talvisin tarkkaavaisuutta moottoriliikennettä kohtaan. Luontotorni tarjoaa jälleen laajemman näkymän aapasuolle; selkeillä säillä maisema voi yltää Ylläksen suuntaan(3). Kurtakon kesänavetan laavu ja Venejärven lähtöpaikan laavu palvelevat Kurtakon ja Venejärven suuntien lähtijöitä; Venejärven lähtöpaikan kuivakäymälä on vieressä. Jämäräoja tulipaikka ja Jämäräoja Kuivakäymälä tarjoavat nuotion ja käymälän ennen loppupätkää kohti Särkilehdon laavua. Rantaherkon kohdilla talvikulkijat kohtaavat myös Ylläs maastohiihtolatujen merkintöjä—tarkista latutilanne ja merkinnät paikallisista tiedotteista ennen hiihtoa tai lumikenkiä. Kolari on käytännön tukikohta: paikallinen palveluverkosto, juna ja Kittilän lentoasema, ja talvisin myös kelkkareitit kylille(1).

Jotospolku on päiväretkeilyyn sopiva yhdysreitti Sallassa, Lapissa. Reitti on noin 5 kilometriä yhtenä kävelynä Sallatunturin lomakeskuspuolen ja Poropuiston (poroalueen) välillä, joten sitä voi käyttää osana pidempää päivää eikä vain edestakaisena käyntinä. Laajempaan reittiverkostoon, kausittaisiin PDF-karttoihin ja reittipalautteen yhteystietoihin kannattaa aloittaa Visit Sallan ulkoilusivulta(1). Itse keskuksen vaellusesittely ja vaativuustaulukko ovat Salla Ski Resortin sivuilla(2). Maasto on pääosin helppoa metsää ja kangasta; kosteissa kohdissa on pitkospuita ja jyrkempiä tai epätasaisia pätkiä tulee välillä. Kävijämateriaalissa vastaavat Sallan yhdyslinjat on kuvattu sinisin neliömerkinnöin puissa(4). Kuljet samassa kulttuurisessa ja suomaisemassa kuin lyhyempi Ämmin polku: tulvaniitty, lato ja juomakelpoinen Sotkan lähde sekä Sotkan kellari Kuusamontien varrella, kuten Retkipaikka tiivistää(3). Linjan pohjoisemmasta päästä tulevat pian Hangasjärven laavu Salla ja Ämminpolun laavu, sitten TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Tupien laavu vierekkäin—Retkipaikka kuvaa uudemman taukopaikan ja perinteisen laavun samaan pihapiiriin(3). Risteyksessä yhtyy myös pitkä Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -vaellusreitti, jos haluat jatkaa useamman päivän suunnitelmaan. Holiday Club Sallan, Sallan hiihtokeskuksen ja Sallatunturi frisbeegolfin tuntumassa Karhulammen grillikatos tarjoaa katetun grillin, ja Sallan liikuntakeskus on lähellä sisäliikuntaa. Yhdyslinjan myöhemmässä osassa Kontiolammen laavu, Tammakkolammen laavu ja Upinlammen grillikatos merkitsevät järvenrantataukoja kävelyn eteläisempään päähän. Salla sijaitsee Lapissa. Tiinan patikointi huomauttaa, että siniset merkinnät toistuvat monilla paikallisilla reiteillä, joten risteyksissä kannattaa lukea seuraava opaste tarkasti valitun kohteen mukaan(4).

Salla–Pyhätunturi kesäreitit on kartallamme noin 12,1 kilometrin mittainen merkitty kesäinen patikointilinja Ratiskaviidan ja Sirkan metsäosuuksien ja Sallatunturin matkailualueen Kuusamontien reunan välillä. Sallan kansallispuiston reittiluettelo ja viralliset kuvaukset löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Visit Salla kuvaa Sallatunturin kahta huippua, Iso Pyhätunturia ja Pieni Pyhätunturia, sekä laajoja näkymiä ja noin 300 kilometrin verran merkittyjä vaellusreittejä kunnassa kesällä(2). Reitti kulkee Sallassa. Lapissa maisemat vaihtelevat ikimetsästä tunturin ja järven rannoille Sallatunturin lomakeskuksen tuntumassa. Alkumatkasta, noin 1,3 kilometrin kohdilla, tulee Ratiskaviidan laavu; Sirkan laavu on noin 3,6 kilometrin kohdilla. Puolivälissä Pyhäjärven grillikatos on noin 5,6 kilometrin kohdilla. Keselmäjärvelle tultaessa Keselmälammen grillikatos on noin 8,5 kilometrin kohdilla, sitten Keselmäjärven kota ja KESELMÄJÄRVI, luonnonilmiöiden havaintopaikka noin 9,4 kilometrin kohdilla—Retkipaikka kuvaa järven rannan kota-katospaikan, kävelysillan saareen ja rantaa seurailevan polun, jota pitkin pääsee pitkälle kirkonkylän suuntaan(3). Sallatunturin uimapaikka on noin 9,6 kilometrin kohdilla Tunturikummuntiellä. Loppupäässä reitti kulkee lähellä Holiday Club Sallaa, Sallan hiihtokeskusta, Karhulammen grillikatosta ja FG-Salla -frisbeegolfrataa, joten patikoinnin voi yhdistää palveluihin. Sama käytävä risteää Sallan pyöräilyreitin, Ratiskaviidan maastopyöräreitin ja Marjavaaran pyöräilyreitin kanssa, ja Lapin Mysteeri-Kaippahanoja kulkee lähellä lyhyttä teemakävelyä varten. Sallatunturin hiihtokeskuksen vaellussivulla mainitaan Keselmäjärven ympäri kulkeva lenkki perheille sopivana ja ohjataan paperikarttoihin sekä Outdooractive-sovellukseen laajempaan reittitietoon(4).

Tunturiaavan luontopolku on noin 5,6 kilometrin päiväretki Pyhä-Luoston kansallispuistossa Lapissa Pyhän matkailukeskuksen ja avoimen Tunturiaavan aapasuon välillä. Kemijärvi on tämän sivun kotikunta. Helppo ja suosittu reitti yhdistää Isokurun tulentekopaikat ja kodat — Isokurun laavu, Isokuru laavu, Isokuru kota ja Isokurun kota — pitkospuuosuuksineen suolla, Tunturiaavan lintutornin sekä Tiaislaavun suon reunalla. Viralliset reittitiedot, säännöt ja mahdolliset sulut löytyvät Luontoon.fi:n Tunturiaavan luontopolku -sivuilta(1). Pyhä.fi:n patikointikatsaus(2) kertoo, miten reitti istuu Isokurun ja Pyhätunturin kesäreitistöön. Isokurun päästä voi jatkaa muihin merkittyihin vaellusreitteihin: Pyhä-Luosto kesäreitille, Noitatunturin valloitukselle kohti Noitatunturia, Isokuru–Keropirtti kesäreitille kurun pohjaa pitkin, Isokuru - Karhunjuomalampi -yhteysreitille, Isokuru portaaton reitti -vaihtoehdolle ilman portaita, Poropolkulle Tiaislaavulta kohti Porolaavua, Aittakuru kesäreitille kohti Pyhän palveluita sekä Pyhätunturi - Karhunjuomalampi kesäreitille. Monet kiertävät luontopolun vastapäivään, jolloin Isokurun kodan metalliset portaat kuljetaan pääasiassa alaspäin(3). Leveän metsäpolun jälkeen reitti kulkee kangasmännikön läpi ja avautuu Tunturiaavalle; pitkospuut johtavat märkiä kohtia pitkin. Puolimatkassa Tunturiaavan lintutornista avautuu näkymä suon yli kohti Pyhätunturin silhuettia(3). Tiaislaavu sopii evästauolle; lähistöllä haarautuu polku Poropolulle kohti Porolaavua lyhyttä jatkokierrosta varten(3). Loppupäässä reitti kulkee Pyhätunturi DiscGolfParkin ohi ja päättyy lähelle Pyhän laskettelualuetta. Elinan matkalaukussa on lämmin kävelykuvaus metsän ja suon vaihtelusta(3), ja Sirpan luontoblogi valottaa aapasuon luontoa ja pitkososuuksia(4). Vettä kannattaa kantaa mukana tai täyttää, missä vierailijat ovat kertoneet vesipisteestä Tiaislaavun lähellä(3). Noudata kansallispuiston järjestyssääntöä: pysy merkityllä reitillä, pidä koira kytkettynä ja jätä luonto siistiksi.

Merkittyjen kesäreittien, tulisääntöjen ja ajankohtaisten huoltotiedotteiden osalta kannattaa aloittaa Luontoon.fista(1). Kittilän kunta kuvailee, miten kunta sijoittuu Pallas-Yllästunturin kansallispuiston laajempaan kokonaisuuteen ja mistä saa patikointi- sekä pyöräilykarttoja Leviin, Pyhätunturille ja Aakenustunturille(2). In the Woods, Dear -blogin teksti täydentää maastokuvaa käytännössä: millä parkkipaikoilla lähdetään, kuinka märkänä polku voi olla sateen jälkeen ja miltä Aakenustuvan piha tuntuu rinkan kanssa(3). Reitin pituus on noin 18,3 kilometriä yhtenä yksisuuntaisena linjana Pyhäjärven palvelurannalta Aakenustuvan autiotuvalle Aakenustunturin metsärinteessä. Kyseessä ei ole kierros—paluu tapahtuu samaa reittiä tai yhdistämällä toinen merkitty osuus pitkään päivään tai yöpymiseen. Reitti kulkee Kittilässä Suomen Lapissa. Länsipäässä Pyhäjärvi pysäköintialue sijoittuu vilkkaaseen palveluryhmään: Pyhäjärvi veneluiska ja Pyhäjärvi esteetön venelaituri ovat vesille, Pyhäjärvi venelossi vie käsikäyttöisellä lossilla salmen yli, Pyhäjärvi Kalastuspaikka on Pyhäjärventien varrella, Pyhäjärvi esteetön kota ja Pyhäjärven uusi kota sekä Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka palvelevat tulistelua ja pitkiä taukoja, ja Pyhäjärven uusi käymälä on kuivakäymälä ennen pitkää väliä. Noin 1,4 kilometrin kohdilla kulku käy Pyhäjärvi AT uusi laavun ja Pyhäjärvi autiotuvan sekä Pyhäjärvi autiotupa uusi 4p. kuivakäymälän ohi—luontevia tauko- tai yöpymispaikkoja, jos yhdistät useampia reittejä. Keskiosa ja itäpää toteutuvat kartallamme noin 11 kilometrin lukemissa Aakenustupa, autiotupa -kohteen ja Aakenustuvan kuivakäymälän kohdilla puurajan tuntumassa. Retki-lehti kuvaa, että Metsähallitus avasi vuonna 2021 uuden kuuden hengen autiotuvan ja sulki aiemman pienen porokämpän nähtävyydeksi, joten nykyinen tupa palvelee ympärivuotista retkeilyä uudella rakennuksella(4). Tuvalta voi jatkaa päiväretkeillä kohti Totovaaran suunnan näköaloja; Pieni Palojärvi polku ja Totovaaran tunturireitti toimivat jatkovaihtoehtoina, kun suunnittelet pätkien yhdistelyä. Tämä ranta on risteys moniin meidän reitteihimme: Vareslaen kierros lähtee samasta venesatama- ja laiturikelistä, Pyhäjärvi-Kutujärvi erämaareitti jatkuu kohti pohjoista ja Kutujärven autiotupaa, Ylläs-Levi kesäreitti kulkee Pyhäjärven palvelun kautta pitkällä Levi–Ylläs-yhteydellä ja Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti jakaa alkunousut parkkipaikalta. Pallas-Ylläs Outdoors kertoo, että polkulinja kipuaa aluksi Ylläs-Levi-maastopyörälinjan mukana Vareslakin suuntaan ja että uudemmissa linjauksissa oranssit maalimerkit auttavat pysymään uralla rakkaalueilla(5). Lappi ja kansallispuisto määräävät leiriytymisestä, koirasta ja nuotiosta; päivitä käytännöt aina Luontoon.fista ennen lähtöä(1). Lappi tunnetaan näistä tunturireiteistä.

Ajantasaiset kesäretkeilykartat ja Muonion laajempi ulkoiluverkosto löytyvät Muonion kunnan reittisivun kautta, joka ohjaa kunnan karttapalveluun ja luontoon.fi:hin sekä Discover Muonion ylläpitämään kesäretkeilyn karttasivuun(1)(2). Kivaa Tekemistä ylläpitää numerolla varustettua luetteloa Muonion patikkareiteistä ja sijoittaa Hirvaslompolon polun muiden Liepimmän ja Ylimuonion päiväretkien joukkoon järven- ja metsämaisemassa(3). Hirvaslompolon polku on noin 1,2 kilometriä meidän kartalla pistosuuntaisena polkuna Muoniossa, Lapissa, Liepimmän ja Ylimuonion tienoilla Hirvaslompolon järven lähellä; alueen ulkoiluluetteloissa samassa ryhmässä kulkee paikallinen metsäjärvi muun Muonion retkiverkoston kanssa(3). Lyhyt metsäpätkä sopii täytteeksi pidempien Pallas–Yllästunturin tai Tornionlaakson ajopäivien väliin, vaikka Muoniossa on muuten laajat hoidetut latu- ja pyöräilyverkostot(1). Luontoon.fi:n kansallispuistoreitit löytyvät omana kokonaisuutenaan samojen ohjeiden kautta(1). Muonio on Länsi-Lapin kunta, josta avautuu usein näkymä Ylläksen ja Pallastunturin suuntaan. Kansallispuiston reitit on koottu Luontoon.fi:n puolelle erikseen(1).

Ranuan kunta kuvaa Kirkonkylän koulukeskuksen piha-aluetta, ilmaista pysäköintiä ja kenttäpalveluja omilla sivuillaan(1). Valaistusta, vuodenaikakohtaisia sääntöjä ja yhteystietoja Kirkonkylän–Oravin ulkoiluverkostoon, mukaan lukien valaistut kuntolenkit, jotka talvisin toimivat myös latuina, tiivistää kunta Oravin ja eläinpuiston reittien sivulla(2). Visit Ranua ohjaa karttojen ja Retkikartta-selailun kanssa Ranuan kunnan aineistoihin, kun suunnittelee retkeä missä tahansa Ranuan reitistä(3). Salmenniemen luontopolku on noin yhden kilometrin mittainen, ei-silmukkainen kävely meidän kartalla Ranuan kirkonkylällä Lapissa. Se lähtee Kerkän koulukeskuksen urheilukenttien välistä selkkää ja kulkee kohti matalaa Takajärveä, päättyen Takajärven lintutornille järven rantaan—käännyttyvä taukopaikka lintujen seurantaan tai maiseman katseluun järvelle ja ruovikoille. Noin 0,4 kilometrin kohdalla tulevat Ranuan yläasteen pallokenttä, Kerkän pallokenttä ja Ranuan kirkonkylän koulun lähiliikuntapaikka, eli keskustan yläasteen ja alakoulun kenttäkokonaisuus, jota käytetään koulupäivisin mutta joka sopii myös vapaa-ajan liikuntaan omien käyttösääntöjen mukaan(1). Tornille on edessä vielä lyhyt osuus, yhteensä noin kilometri alusta. Välillä reitti kulkee Kirkonkylän ala koulun valaistu kuntopolku,latu -nimisen valaistun juoksulenkki–latuyhdistelmän käytävillä: lumisena aikana on hyvä noudattaa latujen kiertosuuntamerkintöjä ja välttää ladulla kävelyä(2). Kesällä samassa verkossa liikkuvat kävelijät, juoksijat ja pyöräilijät, ja lemmikit vain kytkettyinä ylläpidetyillä reiteillä(2). Vaativuus pysyy helppona: kyseessä on kirkonkylän lähiluontoyhteys kentiltä lintutornille, ei eräpolku. Tarkastetuissa lähteissä ei nostettu erillisiä kuivakäymälöitä tälle lyhyelle yhteysosuudelle; koulukiinteistön palveluihin kannattaa turvautua vain julkisesti merkittyjen tilojen osalta.

Olos–Ylläs vaellus on noin 43,9 kilometrin pituinen merkitty kesäinen vaellusyhteys Oloksen seudulta länsi-Lapissa Ylläksen Äkäslompolon kylään Kolarissa. Se kuuluu laajempaan Pallas–Ylläksen kesävaelluskäytävään, jota Metsähallitus ylläpitää Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella ja sen tuntumassa; koko kokonaisuuden kuvaus ja säännöt löytyvät Luontoon.fi:n Pallas–Ylläs vaellusreitti -sivulta(1). Lähtöalue Kuusikonmaa, Kuusikonmaa autiotuvan, nuotiopaikan ja kuivakäymälän luona, sopii ensimmäiseksi yö- tai taukopaikaksi Olostunturin ja Muonion suunnasta saapuville. Noin 11 kilometrin kohdalla ovat Pahtavaaran tulipaikka ja kuivakäymälä. Noin 19,5 kilometrin kohdalla on Äkäsmyllyn pysäköintialue, joka toimii myös Äkässaivon suunnan tukko- ja täydennyspisteenä. Äkässaivo kodan, tulentekopaikan ja kuivakäymälän luona kohtaavat Saivonkierros-luontopolku ja pitkä vaelluslinja; Luontoon.fi:n Äkässaivo-artikkeli kuvaa Seitapahdan seidan ja Äkässaivon kanjoni-järven sekä mainitsee yhdysreitin Pallas–Ylläs -kesävaellusreitille(2). Kutujärven autiotupa ja kuivakäymälä noin 32,5 kilometrin kohdalla sopivat viimeiseksi erätauoksi ennen Äkäslompoloon tuloa. Loppuosuus kulkee kyläpalveluiden lähellä: Navettagalleria hiihtomaa, Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni, Lapland Hotels Äkäshotelli/Pirtukirkko sekä Kotamaja kota ja latukahvila Ylläksen latuverkoston tuntumassa. Kotikunta kartan mukaan on Kolari; maisema on länsilappilaista tunturi- ja metsämaastoa. Ylläs.fi:n patikointiartikkeli kertoo ruskeista kävijäviitoista ja vihreistä ensisijaisista kävelyviitoista sekä muistuttaa kansallispuiston retkietiketistä(3). Pidempää Hetta–Pallas–Olos -kokonaisuutta käsittelevä Outdoor Oksanen -blogikirjoitus antaa käyttökelpoista vertailua tahdista ja tuvista samassa reittiperheessä(4). Sää ja hyönteiset voivat kesällä vaihdella nopeasti; pakkaa tuulenpitävä kerros ja riittävästi vettä pitkille metsäosuuksille.

Välituvan avain- ja käyttöohjeet sekä ajantasaiset huomiot löytyvät Luontoon.fi:n Neakkela Gaskastohpu / Näkkälän välitupa -sivulta(1). Enontekiö Lapland esittelee reitin osana paikallista vaellustarjontaa(3). Pöyrisjärven erämaa -kohdesivu Luontoon.fi:ssä kuvaa maisemaa, johon Näkkälän kylän suuntaan kuljettaessa siirrytään(2). Reitin pituus on noin 25,7 km sivustomme linjan mukaan. Lappi sopii tähän eräreittiin luontevasti. Vaellus on Enontekiöllä suunnilleen Hetan palveluista Näkkälän kylän suuntaan Pöyrisjärven erämaan reunaan. Lupus Extreme kuvaa vanhan postipolun luonnetta ja jalkojen tuntua pidemmällä Lapin kierroksella(5). Noin 10,6–10,7 km:n kohdalla Neakkela Gaskastohpu / Näkkälän välitupa on päätauko: tupa ja kuivakäymälät samassa nipussa—sopii pitkään lounaaseen tai yön jakamiseen kahteen päivään. Noin 19 km:n tienoilla Sissanki tulipaikka, Sissankiselän vuokrakota ja Sissanki vuokrakodan käymälä muodostavat toisen palveluryppään; Pahtajärven reitti vesipaikka on heti perään noin 19,3 km:llä täydennyspaikkana. Hetan päässä sama verkosto linkittyy Hetta: Jyppyrä-Närpistö kesäreitteihin, Pahtajärven polkuun, Palosenjärven polkuun, latuverkkoon ja valaistuun kuntorataan—hyödyllistä, jos haluat lyhyen lämmittelyn tai eri paluusilmukan(4). Merkit ovat selkeimmät Hetan lähellä ja harvempia Näkkälän kylän suuntaan; ota kartta, kompassi tai GPS. Maasto vaihtelee helposta metsäpolusta kivikkoon, kosteikkoihin ja pitkospuihin(3)(5). Vesi voi olla niukkaa väleillä, joten suunnittele kantovedet Neakkela Gaskastohpu / Näkkälän välituvan, Sissangin ja Pahtajärven reitti vesipaikan välillä(5). Edestakainen vaellus Hetan ja Näkkälän kylän välillä on monilla lähellä 50 km(3)(5).

Riisin rääpäsy on tiivis päiväretki Riisitunturin kansallispuistossa Posiolla, Etelä-Lapissa. Reitin pituus on noin 4,3 kilometriä. Ajantasaiset reittikuvaukset, säännöt ja palvelut kansallispuistossa löytyvät Metsähallituksen viralliselta Riisin rääpäsy -sivulta Luontoon.fi:ssä(1). Retkipaikan Luontopolkumies-sarjan kirjoitus kuvaa myötäpäivään kulkevan rengasreitin, vihreät päiväreittimerkinnät, sorapintaa ja välimatkoja huipulle, Ikkunalammelle ja Riisitunturi autiotuvalle(2). Parasta Posiolla nostaa esiin Ikkunalammen näkymät Kuusamon suuntaan ja kertoo tästä lyhimmästä rengasreitistä sekä käytännön vinkeistä ruuhkaisempaan parkkipaikkaan(3). Reitti nousee Riisitunturin tunturille avoimelle huipulle (noin 465 m mpy), kulkee rinteen pienen Ikkunalammen ohi—kuvauksellinen kohta, jossa taivas ja kaukaiset Kitkajärven maisemat avautuvat lammen takaa—ja laskee sitten Riisitunturi autiotuvan, Riisitunturi at tulentekopaikan ja Riisitunturi at käymälän kautta takaisin Riisitunturi parkkipaikkaa kohti. Maasto on pääosin leppoisaa, mutta nousua kertyy yli sata metriä; rinnesuot voivat pysyä kosteina ja pitkospuita on tarvittaessa(2)(3). Jos haluat pidemmän kierroksen samassa verkossa, Riisin rietas jatkaa tunturilla ja Riisitunturin reitti sitoo Riisitunturin laajempaan Karitunturi–Kuoppavaara–Uudenlampi -kokonaisuuteen. Posio sijaitsee Rukan ja itäisen Lapin erämaiden välissä; Lappi antaa alueelle laajemman kehyksen. Talvella kävijät tulevat tykkylumimaisemien ja lumikenkäilyn perässä—erillistä koneella huollettua talvipolkua ei ole, joten jalkineet kannattaa valita lumen ja pakkasen mukaan(2)(3).

Pyhäjoen luontopolku on noin 3,6 kilometrin retki Pallasjärven lähistöllä Muoniossa Lapissa, Pallastuntureiden juurella. Merkitty polku seuraa Pyhäjokea poikkeuksellisen rehevässä puronvarsi-kuusikossa, kalliorannoilla ja lyhyissä suopätkissä pitkoksilla, ja näkymät avautuvat välillä Pallaskerolle. Luontoon.fi listaa virallisen Pyhäjoen luontopolun pysäköintipalvelun tähän Pallas–Yllästunturin kansallispuiston osaan(1). Discover Muonio tiivistää reitin luonteen ja Pallaksentien lähtökohdan(2). Mika Markkasen Retkipaikka-kuvaus antaa käytännön näkymän: sorainen alku, kirkkaanpunaiset maalimerkit, levenemiskohta ja taukolaituri sekä paluu 957-tien varteen(3). Kapeutuessa polku käy juuretkoisemmaksi ja kivikkoisemmaksi, joten tukevat jalkineet ovat paikallaan. Ensimmäiset noin 700 metriä ovat leveää soraa, jota jotkut kävijät kulkevat isopyöräisten rattaiden kanssa kohtuullisesti(3). Reitin puolivälissä Pyhäjoki aukeaa kalliorantaisena suppokaivotusmaana; infotaululla kerrotaan veden reitistä Hanhivuoman suoseudulta ja siitä, miksi joenvarsilla tulee pysyä merkityllä polulla(3). Pallasjärven uimarannan suuntaan tulevat Pallasjärvi uimalaituri kulkusilta, Pallasjärvi uimalaiturin portaat ja Pallasjärvi rantasauna uimalaituri—hyviä kiintopisteitä, jos yhdistät kävelyn uintiin tai rantasaunaan. Sama ranta-alue kytkeytyy Kesäretkeilyreittiin 3 ja Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reittiin, ja Pallas–Ylläs vaellusreitin vaiheet kulkevat tässä Pallastunturi–Pallasjärvi-maisemassa, jos suunnittelet pidempiä päivämatkoja.

Pyhäjoen lehto vaativa esteetön reitti on lyhyt, leveä sorapintainen osuus Pyhäjoen varrella Pallaksentien (tie 957) Pallasjärven kohdalla Muonion kunnassa Lapissa. Se on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston Pyhäjoen luontopolun esteetön alkuosuus: rehevä puronvarsikuusikko, Pyhäjoen taimenta esittelevä infotaulu ja pieni katselu- ja taukoterassi ennen kuin päälenkki kapenee kivisemmäksi poluksi. Discover Muonio esittelee saman tien varsikohteen kolmen kilometrin luontopolun yhteydessä(1). Kartallamme yhden suunnan pituus on noin 0,5 km kohti Pallasjärveä. Päätepäässä olet lähellä Pallasjärvi uimalaituri kulkusiltaa, Pallasjärvi uimalaiturin portaita ja Pallasjärvi rantasauna uimalaituria—kätevää, jos haluat yhdistää joenvarren kävelyn tai esteettömän osuuden uintiin tai laiturialueen katseluun. Samalta lähtövyöhykkeeltä voit jatkaa Pyhäjoen luontopolulle koko kierrokselle tai yhdistää Kesäretkeilyreitti 3:lle Pallasjärven ympäristössä. Retkipaikan maastoraportti kuvaa alun noin 700 metriä leveänä sorattuna polkuna ja mainitsee vihreät Pyhäjoenpolku-kyltit, punaiset maalimerkit pidemmällä lenkillä, kesäaikaisen rajoitusvyöhykkeen polulla pysymisestä sekä kalastuskiellon luonnonvaraista taimenta suojellen(2). Out in the Nature kertoo alun esteettömäksi avustettuna, penkkejä ja monikielisiä tauluja pidemmällä reitillä sekä varoittaa portaista, pitkospuista ja kivisestä maastosta tämän helpomman joenrantapätkän jälkeen(3). Muonio sijaitsee Pallastunturin ja Pallasjärven välissä; tämä on kompakti vaihtoehto, kun haluat joenvarren tunnelmaa ilman koko luontopolkulenkkiä. Kesällä sääskiä voi riittää lämpiminä päivinä Lapissa; kuivalla säällä riittää tavalliset kävelykengät tällä soraosuudella.

Tämän Napapiirin retkeilyalueen osuuden viralliset kuvaukset ja ajankohtaiset ohjeet ovat Luontoon.fi:n Könkäiden polku -sivulla, jota ylläpitää Metsähallitus(1). Visit Rovaniemi esittelee laajemmin Vaattunki–Vikajärvi-kokonaisuutta ja ohjattuja lähtöjä kohti Vaattunkiköngästä(2). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli yhdistää noin viiden kilometrin osuuden Vaattunkiköngään parkkipaikalta tähän reitin runkoon ja kuvaa konkreettisesti uusia pitkoksia, korkeaa virtaamaa pitkosiltojen päällä sekä levähdyksiä Könkäänsaarella, Kielosaarella ja Karhukummulla(3). Reitti on noin 10,5 kilometrin yksisuuntainen polku, joka yhdistää Raudanjoen kaksi näkyvää koskea, Vaattunkiköngään ja Vikaköngään, metsäisten rantojen, aukeiden aapasoiden ja Könkäänsaarten saaristojaksojen kautta. Rovaniemi on isäntäkaupunki ja Lappi laajempi maisemakehys. Kävellen reitti jakautuu kolmeen selvään jaksoon: Vaattunki pysäköintialueelta polku ohittaa nopeasti Vaattunkiköngäs vesillelaskupaikan ja laskeutuu Könkäänsaarelle, missä Könkäänsaaren laavu, Könkäänsaari laavu 2 ja Könkäänsaari laituri sekä Könkäänsaari käymälä muodostavat tiiviin taukavyöhykkeen ja liittymät Kielosaaren luontopolkuun, Könkäänvaaran polkuun ja Karhukummun laavun kautta kulkevaan Suoluontopolkuun. Noin 4,8–5,5 kilometrin kohdilla Raudanjoen suunta avautuu Vaattunkilammen laavulle ja Kivalonaapa niittypirtin niittomaisemaan—Niittypirtti tulentekopaikka ja Kivalonaapa niittypirtti sopivat evästauolle, jos lähdet Kivalonaavan Niittykulttuuripolulle. Vikaköngään suulla Kaltion laavu ja Kaltion laavu lähde liittyvät vaativimpaan nousuun, Ukkoharri laavu rauhalliseen poukamaan ja Vikaköngäs P-alue sijoittaa lopun laavut sekä Vikaköngäs laiturin koskinäkymiin; Vaattunkivaaran luontopolku tarjoaa vaihtoehtoisen huippumaiseman yhteisellä harjanteella. Kuivakäymälöitä on taukapaikoilla ja halkovarastoja suuremmilla levähdyksillä; ota retkikeitin mukaan pitkään päivää varten ja varo kevättulvien kastelemia pitkoja vielä ennen kesäkuun kuivumista.

Kakslauttasen kesäreitti is about 31.6 km as a marked summer route in Inari through the Open Fell Biking network and Urho Kekkonen National Park, linking Kakslauttanen with Kiilopää, Laanila, and Saariselkä services. See the main description field for detail.

Ylläs-Levi kesäreitti on noin 50,8 kilometrin mittainen merkitty päivävaellus- ja siirtymäreitti Yllästunturin luontokeskus Kellokkaan seudulta kohti Levin tunturitasavaltaa Kittilässä, Lapissa. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston säännöt, ylläpito ja virallinen kuvaus ylläpidetystä kesälinjasta löytyvät Luontoon.fi:n Ylläs-Levi -reittisivulta(1). Visit Levi(2) esittelee reitin noin 50 kilometrin vaellusvaihtoehtona, jonka varrella autiotuvat, kodat ja laavut tarjoavat tauko- ja yöpymispaikkoja. Pallas-Ylläs Outdoors(4) kuvaa, miten reitti etenee Levin suunnalta Homevaaran ja Pyhäjärven kautta Äkäslompoloa kohti: leveitä latupohjia, metsäpolkuja, teräsportaita ja pitkoksia, mikä selittää myös sen, miksi sama merkitty kesälinja on suosittu maastopyöräreitti. Napapiirinseikkailija(3) toteaa reitin olevan kiinteästi merkitty maastossa, noudattelevan pääosin tuttua Ylläs-Levi -hiihtolinjausta poikkeuksena Kotamajan ja Pyhäjärven väli, ja soveltuvan käveltäväksi sekä pyöräiltäväksi. Lähtöalueella ovat Kellokas uusi kota ja Yllästunturin luontokeskus Kellokas Yllästunturin luontokekus Kellokas, piha- ja pysäköintialue -pysäköinnin vieressä. Lyhyt Varkaankurunpolku jakaa saman lähtöpisteen, jos haluat esimakua ennen pitkää siirtymää. Alkumatka kulkee Lapland Hotels Äkäshotelli/Pirtukirkko ja Äkäshotellin kuntosali -seudun lähistöllä Äkäslompolon palveluiden tuntumassa; Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni tarjoavat järvenranta- ja lintutornivaihtoehdon päälinjan vierestä. Navettagalleria hiihtomaa -kohdan jälkeen metsä avautuu Kotamajan taukopaikkaryhmää kohti noin 11 kilometrin kohdalla: Kotamaja latukahvila, Kotamaja kota ja Kotamaja kuivakäymälä ovat luonteva lounastauko ennen Pyhäjärveä kohti kapenevaa ja kivisempää osuutta, josta ulkoilublogit kertovat tarkemmin. Noin 18–20 kilometrin välillä reitti kulkee Pyhäjärvi autiotuvan ja Pyhäjärvi AT uusi laavun ohi; Pyhäjärvi esteetön venelaituri, Pyhäjärvi venelossi, Pyhäjärven uusi kota, Pyhäjärvi esteetön kota, Pyhäjärvi esteetön ulkotulipaikka ja Pyhäjärvi Kalastuspaikka sijoittuvat samaan rantavyöhykkeeseen. Pyhäjärvi veneluiska ja Pyhäjärven uusi käymälä palvelevat samaa lahtea; Pyhäjärvi pysäköintialue mahdollistaa tapaamisen autolla. Sulamisvesien aikaan pitkokset ja ojat voivat olla märkiä; kuivemmilla kesäviikoilla alusta on kevyempi(4). Pyhäjärven jälkeen reitillä on pitempiä metsätie- ja suomaisemia ennen Aakenusjärven veneenlaskupaikan pysäköintialuetta sekä Aakenusjärvi kotaa ja Aakenusjärvi kuivakäymälää järven rannalla. Vuolittaman hirvikämppä autiotupa ja Vuollittaman hirvikämppä kuivakäymälä- puusuoja tarjoavat suojan metsäisessä ylämaassa ennen Muusan päivätupaa ja Muusa uusi kuivakäymälää. Merkkinen on eräautiotupa lähellä Levin palvelualueita. Loppumatkalla reitti risteää muun muassa Hotelli K5:n kuntosalin, Levi Hotel Span, Levi Spa Bowlingin, Levi Hotel Span liikuntasalin, Kylpylähotelli Levitunturin kuntosalin, Levi Bowlingin, Levin hiihtokeskuksen ja Fressi 24h Levin kanssa Levin keskustaan tultaessa. Kesäreitti kulkee pääosin saman merkityn uran varrella kuin Ylläs-Levi maastopyöräilyreitti; anna pyöräilijöille tila kapeissa ja jyrkissä kohdissa ja varaudu ruuhkaan sesonkiviikoilla(3)(4).

Eräsäännöt, tupakäytäntö ja laajempi käsivarsi-konteksti kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) Käsivarren erämaa -sivulta. Enontekiö Lapland luettelee merkittyjä retkeilyvaihtoehtoja Hetan, Kilpisjärven ja Yli-Kyrön alueilla ja kuvaa osittain merkittyä Kaaresuvanto–Syväjärvi -yhteyttä, noin 20 km Tarvantovaaran erämaan halki Syväjärven autiotuvalle(2). Kilpisjärven Ladut ry tiivistää, miten kesäreitit lähtevät Kilpisjärvestä, ja viittaa Metsähallituksen kartta-aineistoihin kansallispuiston ja Saanan alueelta(6). Sivustomme linja on noin 56,4 km yhtenäisenä pistosuunnitelmana Enontekiöllä, Lappi tarjoaa tälle erämaareitille luontevan kehyksen. Reitti kulkee metsän, jokilaaksojen ja avotunturin läpi kohti tiettöntä saamelaiskylää Raittijärvelle (pohjoissaameksi Ávžžášjávri) Raittijärven rannalla Rommaenon varrella(3). Monet lähteet painottavat noin 36 km:n ylläpidettyä yhteyttä Raittijärvi–Saarikoski valtatie 21:n varrella: pitkospuita ja uraa, jota käytetään myös kevyellä moottoriliikenteellä sesongin mukaan(3). Domnik-blogissa ja Apu-lehdessä kuvataan talvikulkua kelkalla Saarikoskelta tai Kilpisjärveltä sekä kylän arjen syrjäisyyttä(3)(4); Lapin Kansa täydentää samaa tarinaa(5). Noin 39 km kartan alusta tulee Čiekŋalisjávri / Syväjärven autiotupa, Metsähallituksen autiotupa tauko- tai yöpaikaksi; kuivakäymälät ovat aivan vierestä. Tuvasta löytyy lisätietoa omalta Syväjärven autiotuvan sivultamme. Reitti jatkuu kohti Kaaresuvantoa; kartan loppupäässä kuljetaan Kaaresuvannon koulun kaukalon ohi, paikallisen liikuntapaikan liepeillä. Enontekiö Lapland mainitsee, että Kaaresuvanto–Syväjärvi -osuus on vain osin merkitty ja maasto käy tupaa kohti kivisemmäksi(2); Jälki.fi:ssä oleva käyttäjän GPX seuraa hiekkateitä ja ajettuja mönkijäuria kohti samaa tupaa Kaaresuvannosta(8). Talvella linja voi kohdata ylläpidetyt kelkkaurat, kuten Enontekiön moottorikelkkaurat; kyse on moottoriliikenteen reiteistä, ei kesäisen patikoinnin ohjeesta(1). Odota vähäistä ruuhkaa, nopeita säänvaihtoja ja poroja—kartta, vararuoka ja joustava aikataulu ovat tarpeen(1)(3)(7).

Taimenjärvien rannat Inarissa sijaitsevat metsäisten järvien välissä Juutuanvaaran järvimaisemissa. Keski-Taimenjärven ja Saari-Taimenjärven rantalinjaa kuvaillaan tarkasti virallisessa Inari Epic -oppaassa 30 kilometrin maastopyöräkierroksen kilometreinä 10–14, nimellä ”Taimenjärvi Good Times”. Inarin Yrityksen reittikuvaus kertoo, miten osuus kapenee Tervakotavaaran alta metsätieltä mönkijäuralle, muuttuu Keski-Taimenjärven rannalla kapeaksi rantapoluksi, nousee lyhyen ylämäen Taimenjärvien väliselle harjanteelle ja jatkuu kivisempana Saari-Taimenjärvelle laskeutuen, ylittää Kiviojan ja seuraa vielä Saari-Taimenjärven rantaa(1). Outdoor Expertin englanninkieliset reittimoitteet täydentävät samaa kuvaa vieraille pyöräilijöille(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kokoaa Inarin retkeilyalueen palvelut, linkit karttoihin ja luontopohjaisen taustan laajemmalle suunnittelulle(3). Maastoltaan Taimenjärvien osuus on kapeaa metsä- ja rantapolkua ja järvien välissä kivisempi, teknisempi pätkä—Outdoor Expertin mukaan tässä tulee vastaan ensimmäinen selvästi vaativampi jakso koko kierroksella sen jälkeen, kun edeltävät kilometrit ovat kulkeneet leveinä latu- ja metsätepohjin(2). Keski-Taimenjärven rantaviiva avaa järvimaisemaa; harjanne järvien välissä on lyhyt mutta nostaa polun hetkeksi rannan yläpuolelle ennen laskua Saari-Taimenjärvelle. Koska tarkin julkinen kuvaus on laadittu Inari Epic -tapahtuman maastopyöräreittiä varten, kävelijän kannattaa varautua samaan kapeaan polkuun ja kivikkoon, väistää pyöräilijöitä kilpailu- ja ruuhkapyöräilypäivinä ja tarkistaa järjestäjän sivuilta kulkuoikeudet ja mahdolliset väliaikaiset rajoitukset ennen lähtöä(1)(2). Inari kuuluu Lappiin; kansallinen retkeilykuvaus ja alueen rajaukset löytyvät Luontoon.fi-kohteesta(3).

UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -pitkän matkan reitin kuvaus Sallalla on Luontoon.fi:ssä(1), mukaan lukien Metsähallituksen taukopaikkojen palvelut ja säännöt. Tämä kartoituksen mukainen osuus on noin 13,6 kilometriä eikä se ole lenkki: se kulkee samaa runkoa pitkin Aihkipetsin järven ja autiotuvan alueen sekä Poropuiston (Sallan poropuisto) pään välillä, laavujen ja tulipaikkojen kanssa metsissä, soilla ja pienten järvien äärellä. Visit Salla kuvaa, kuinka UKK-reitti kulkee Sallan läpi noin 200 kilometrin matkan, nimeää Hautajärvi–Sallatunturi -välisen Topsakantaipaleen ja mainitsee Aihkipetsin pienen päivätuvan kirkasvetisen lammen rannalla osana samaa reittiperhettä(2). Aikkipetsin autiotuvalta ja läheiseltä Aihkipetsi tulipaikalta, Aihkipetsi laiturilta sekä Aihkipetsi liiteri-käymälältä reitti saavuttaa pian Paltsarikumpu-ryhmän: Palsarikumpu liiteri-käymälä ja Paltsarikummun laavu noin kolmen kilometrin kohdalla ovat kevyitä laavutaukoja liiterillä ruoanlaittoon. Puolivälin tuntumassa Hevosoja laavu ja Hanhilampi laavu tarjoavat lisää suojaisia taukoja veden äärellä. Kolmiloukkosen alueella ovat Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen käymälä 2, Kolmiloukkonen 1 laavu ja Kolmiloukkonen 1 käymälä; Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka sijoittuvat metsän yläpuolelle harjulle. Poropuiston suunnassa Upinlammen grillikatos ja Tammakkolammen laavu päättävät tämän osuuden grillikatokseksi ja laavupariksi pienten lampien luona. Retkipaikassa kuvattu Aihkipetsin kierros mainitsee selkeät puun merkinnät UKK-linjalla, hyvin vanhat pitkospuut Aihkipetsi–Paltsarikumpu-välillä, yksinkertaisen tauon Paltsarikummun laavulla ja uudistetut pitkokset lähellä Kolmiloukkosta—hyödyllistä tietoa kengistä ja vauhdista märillä soilla(3). Sama retki lähti Poropuiston pysäköintialueelta, jota monet päiväkävijät käyttävät tällä verkostolla(3). Reitti on osa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiä: voit jatkaa pitkää vaellusta tai suunnitella yhteyksiä muihin merkittyihin vaihtoehtoihin, jotka jakavat risteyskohtia samalla käytävällä(1).

Metsähallitus luokittelee tämän vaativan esteettömän rantareitin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon Luontoon.fi-palvelussa(1). Ylläs.fi esittelee kesäaikaisia esteettömiä polkuja tunturimaisemassa ja nostaa esiin noin 3,4 kilometrin paluumatkan Kesänkijärven laavulle poikkeuksellisen pitkänä esteettömänä kokonaisuutena kellertävän Kellostapulin siluettia vasten(2). Retkipaikassa julkaistiin Jonna Saaren loppukesän kuvaus samasta reitistä: leveä sorapinta Kesänkijärven rannassa, metsää sisämaan puolella ja avointa järveä toisella, poroja ja kuukkeleita matkan varrella, sekä tyyni peilipinta, joka toistaa Kesänkitunturin ja Kellostapulin äärivaloja ennen itäpään palveluryhmää(3). Reitti on noin 1,7 kilometriä suuntaansa. Tyypillinen aloitus on Kesänkijärvi pysäköintialue tai Kesänkijärvi pysäköintialue 2 Sahatiellä Äkäslompolon kupeessa. Alussa tulevat pian vastaan Kesänkijärven veneenlaskupaikka ja Kesänkijärvi kalastuspaikka. Itäpäässä palvelut kokoontuvat yhteen: Kesänkijärvi itä esteetön laituri ulottuu järvelle, Kesänkijärven uusi kota ja Kesänkijärven laavu tarjoavat tauon ja suojaa, ja Kesänkijärven uusi kuivakäymälä on ihan vieressä. Lähistöllä toimii myös kausiluonteinen kahvila—tarkista aukiolo, jos suunnittelet evästelyn sinne(3). Luokitus vaativa esteetön tarkoittaa käytännössä jyrkempiä tai poikkikaltevampia metrejä kuin kevyimmällä esteettömällä luokalla(1). Ylläs.fi muistuttaa, että avustajan otto kannattaa ensimmäisellä kerralla, vaikka suurin osa reitistä tuntuisi helpolta(2). Esteettömyyden kannalta vähemmän rajoittuneet voivat liittyä itäpäästä verkkoon, johon kuuluvat Pirunkurun ponnistus, Kesäretkeilyreitit ja Kukastunturin kierros(3). Järvi sijaitsee Kolarissa. Lappi tunnetaan tuntureista ja vaellusverkostoista; Kolari kattaa hallinnollisen puolen ja Äkäslompolo on käytännön palvelulähde.

Sätkenän karhunpolku on lyhyt metsäretki Levitunturin lähistöllä Kittilässä. Lappi tarjoaa täällä helposti lähestyttävää metsämaastoa. Reitin pituus on noin 3,2 km, ja se nousee loivasti Metsäntutkimuslaitoksen Sätkenän tutkimusmetsään Sätkenävaaralle; näkymät suuntautuvat Levitunturin suuntaan. Virallinen reittiluettelo ja maan käyttöön liittyvät tiedot löytyvät Luontoon.fi:n tämän reitin sivulta(1). Kittilän kunta suunnittelee ja ylläpitää laajaa ulkoilureittistöä Levillä ja kokoaa tietoa luonto- ja ulkoilusivuillaan(2). Taipaleita-blogissa kuvataan luonnonmukaista metsäpolkua juurakkoineen ja kivineen, lyhyttä metsätieosuutta, oransseja maalimerkkejä puissa sekä luontotauluja talousmetsien kiertokulusta ja metsän historiasta(3). Sätkenä on pitkäaikainen metsätutkimuskohde: Sätkenävaaran yläosa paloi 1800-luvun lopulla, ja alue on myöhemmin uudistettu koivulla, jota tutkitaan uudistamisen ja koivun siementuotannon näkökulmasta(3)(4). Like a Local Guide tiivistää saman tutkimusmetsätaustan englanniksi(4). Reitin varrella on vanhaa mäntyä ja koivikkoisia osuuksia; Taipaleita mainitsee myös hyvin vanhan männyntyngän ja näkymiä vaaran laelta Leviin(3). Rauhallinen, opastava retki—varaa aikaa noin puolitoista tuntia reippaasta kävelijästä riippuen(3)(4). Läheinen reitti Sätkenän karhupolku kulkee kartalla samaan käytävään; jos vertailet nimiä, käsittele molempia saman Sätkenävaaran polkuverkoston osana.

Tankavaaran geologinen polku on noin 6,4 kilometrin patikkareitti Urho Kekkosen kansallispuiston Tankavaaran retkeilyalueella Sodankylässä. Lappi on tämän reitin maakunta. Virallinen reittikuvaus, karttatiedot ja kansallispuiston palvelu-uutiset löytyvät parhaiten Luontoon.fi-sivun Tankavaaran geologinen polku(1) -osiosta. Sodankylän matkailusivut yhdistävät Tankavaaran Kultamuseon käynnin tähän luontopolkuun ja kuvailevat noin 7 kilometrin lenkkiä, jolla voi tutustua kallioihin ja kullan muodostumiseen liittyviin tarinoihin(2). Polku nousee metsän läpi Pikku-Tankavaaran rinnettä kohti; retkikirjoittajat kuvaavat pistoretkkeä Jorpulipäälle ja näkymiä Nattasten tunturijonoon sekä geologiaan liittyviä opastauluja(3)(4). Noin 2,8 kilometrin kohdilla avautuu Koiranjuomalammen laavu Koiranjuomalammen rannalla; Koiranjuomalampi käymälä on aivan laavun lähellä. Myöhemmin reitillä tulevat Tankavaaran luontopolun tulipaikka ja Tankavaaran luontopolku tulipaikka 2 nuotiopaikoiksi, Tankavaaran luontopolun kota kota-suojaksi ja Tankavaaran lintutorni lintujen seurantaan. Tankavaara Gold Disc Golf jää hyvin lähelle alkupään kulkua pääpysäköinnin suunnasta. Polku on merkitty korkeilla puutolpilla, joissa on kävyn kuva(3). Loppupätkä kulkee kuvauksen mukaan samaa maastoa Kuukkeli-nimisen luontopolun kanssa, ja lyhyempiä lenkkejä voi yhdistää esimerkiksi Urpiainen-nimisen kilometrin luontopolun tai Tankavaaran Koppelo-luontopolun kautta samalta lähtöalueelta(4). Tankavaaran luontokeskus palvelee kesällä; Urho Kekkosen kansallispuiston ympärivuotinen asiakaspalvelu on Keski-Lapin luontopalveluilla Saariselän Kiehisen palvelupisteellä(4). Jonna Saarin Retkipaikka-artikkeli marraskuisesta retkestä Koiranjuomalammelle kertoo tunnelmasta, lumesta ja hämärästä kävelystä käytännöllisesti(3). Kohteena maailma yhdisti Geologisen polun Kuukkeli-polkuun noin 12 kilometrin iltalenkiksi ja kuvaa reitin kivisyyttä ja joitain pitkososuuksia(4).

Mielmukkavaaran kierros on noin 6,4 kilometrin päiväpatikointirengas Muoniossa. Lappi tarjoaa laajan tunturireittiverkoston; tämä rengas sijoittuu Liepimän ja Ylimuonion alueelle, missä Kivaa Tekemistä luokittelee sen Muonion muiden lyhyiden patikointireittien ja laajemman kesäreittivalikoiman joukkoon(3). Ajantasaiset kesäreittiviivat, hoitotilanne ja sähköinen ulkoilukartta löytyvät kunnan infogis.fi/muonio -palvelusta; Discover Muonio kokoaa ohjeet kartat ja reitit -sivuillaan(1). Reitti kiertää Mielmukkavaaran metsäisessä ja avoimemmassa maastossa tyypillisessä Liepimän–Ylimuonion maisemassa. Kivaa Tekemistä kuvaa reittiä peruspatikointiin sopivaksi kesäreitiksi samaan ryhmään kuin alueen muut lyhyet lenkit(3). Lähtöalueen tuntumasta jatkuu Ylimuonio-Kätkäsuvanto retkeilyreitti kohti Kätkäsuvantoa; Metsähallitus kuvaa tämän yhteyden Luontoon.fi-palvelussa(2), ja reitit kulkevat saman polun varrella noin kahden ensimmäisen kilometrin matkan tämän renkaan alusta. Muoniossa on satoja kilometrejä kesäisiä ulkoilureittejä ja hoidettuja latuja kansallispuiston ja kunnan alueella; tämä kierros on paikallinen, lyhyt vaihtoehto, kun tunnet jo Ylimuonion seudun tai haluat kevyemmän lenkin ennen tai jälkeen pidemmän Ylimuonio–Kätkäsuvanto-päivän(1)(2).

Pyhäkeron patikka on noin 9,3 kilometriä pitkä pistemäinen vaelluspolku Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Lapissa, Ounasjärven etelärannalta kohti Pyhäkeron palvelualue Hetan suunnassa Enontekiöllä. Ajantasaiset tiedot ja säännöt sekä tämän osuuden kytkentä laajempaan Hetta-Pallas-reittiin löytyvät Luontoon.fi:n Hetta-Pallas-vaellusreitin kesäreittisivulta(1). Enontekiö Käsivarren Lappi kuvaa Pyhäkeron päiväretkivaihtoehtoja (tyypillisesti noin 11–22 km venekuljetuksella, Mustavaarantien kautta tai huiputuksen kanssa)(2). Reitti alkaa Ounasjärven etelärannasta ja laiturilta—kätevästi, jos saavut järven yli—ja nousee metsän kautta kohti Pyhäkeron taukopaikkoja: autiotupaa, kahvilaa, kuivakäymälöitä ja tuvan vieressä olevaa tulentekopaikkaa. Noin viiden kilometrin kohdalla olet tässä palvelualueessa; se sopii lepohetkeen ennen mahdollista jatkoa tunturin ylempään osaan. Polku kulkee samaa maastoa kuin Hetta-Pallas vaellusreitti; pidempiä merkittyjä vaihtoehtoja, kuten Hetta-Hietajärvi-Vuontisjärvi-Hannukuru kesäreitit, käytetään samassa ranta- ja tunturimaastossa kesällä(2)(3). Mustavaarantilantie-Pyhäkero on toinen merkitty lähestymisreitti luontokeskuksen suunnalta(2). Mustavaarantien puomin kautta pääsee autolla lähemmäs, jos vuokraa avaimen Tunturi-Lapin luontokeskuksesta; tällöin kävelymatkaa tuvalle jää vain pari kilometriä ennen huipulle nousevaa osuutta(2)(4). Gerald Zojer kuvaa blogissaan, miten Pyhäkero erottuu näkyvimmin Hetasta Ounasjärven yli kansallispuistoon päin—hyödyllinen luettava kesä- ja talvireittien suhteista tunturin ympärillä(6). Tuulelle ja näkyvyyden vaihteluille kannattaa varautua; tarkista virallisilta sivuilta ajankohtaiset ohjeet(1)(2).

Viiankiaapa Siurunmaan luontopolku on noin 1,5 kilometrin mittainen janapolku Sodankylällä Lapissa Viiankiaavan soidensuojelualueen eteläreunalla. Metsähallitus pitää ajantasaiset käyttö- ja kunnostustiedot Luontoon.fi:n Viiankiaavan luontopolku -sivulla; julkaisun aikaan näkyvillä oleva ilmoitus on pitänyt reitin suljettuna, kunnes pitkokset ja rakenteet on saatu turvallisiksi, joten lähtöä kannattaa suunnitella aina sivun tilanteen mukaan(1). Visit Sodankylä mainitsee Siurunmaan tornin kunnan lintutorneista ja kertoo suonreunalla olevan laavun ja tulipaikan(2). Kun reitti on avoinna, kulku etenee pitkospuita ja metsäistä polkua kohti Viiankiaapa Siurunmaan laavua ja edelleen Viiankiaapa Siurunmaan luontotornia avosuon reunalla; palveluryhmästä löytyy myös kuivakäymälä. Retkipaikan Jonna Saari kuvasi vuonna 2018 reittiä helppona ja lähes koko matkalta pitkostettuna: talousmetsän ja tihenevän metsikön kautta pieniin ojiin ja lopuksi torniin, josta näkymä aukeaa aapasuolle ja taaksepäin metsään(3). Joissakin lähteissä janan pituudeksi mainitaan noin 1,7 kilometriä; tässä kuvataan reitti kartoitettuna jälkenä. Avosuolla pysytellään pitkoksilla, jotta arka suoluonto säästyy. Sodankylä sijaitsee nelostien varrella noin 20 kilometriä pohjoiseen keskustasta samaan suojelualueeseen johtavan Kersilön pääsisäänkäynnin suuntaan verrattuna; Siurunmaa on syrjäisempi eteläinen lähestyminen. Linnustus- ja sääskisesongilla mukaan kannattaa ottaa hyönteiskarkote ja tuulisuoja.

Virallisen listan Kittilän Levitunturin kuvitetuista luontopoluista—pituus, lähtöpiste ja kytkentä laajempaan reittiverkostoon—saat parhaiten Kittilän kunnan sivuilta(1). Visit Levi kuvaa tunturin teemareittejä, mukaan lukien tämän tarinapaneelien polun(2). Holiday In Lapland kertoo, miten reitti kulkee Sammuntuvan porotarha-alueen ohi ja miksi sivuvierailu sopii luontevasti samaan retkeen(3). Kittilä sijaitsee Lapissa; Entisaikain eloa -luontopolku on noin 18,1 kilometrin lenkki Levitunturin ympäri Kittilän kyläalueella. Se on teemoitettu, kuvitettu luontopolku: infotaulut kertovat 1700-luvun loppupuolen arjesta Levillä ja ihmisen ja luonnon suhteesta kevyesti ja humoristisesti(1)(2)(3). Kunta ylläpitää reittiä osana Levin patikointiverkostoa; paperinen patikointikartta on ostettavissa Levin matkailuneuvonnasta ja Kittilän neuvonnasta, ja katseluversio PDF:nä löytyy kunnan sivuilta(1). Maastossa kulku vaihtelee metsäpoluista kylän reunan yhteysosiin. Alussa reitti kulkee Levi Golfin multigolfpuiston ja Golfväylän kodan ohi, sitten vilkkaan palvelunauhan kautta Levin hiihtokeskuksen, Fressi 24h Levi -keskuksen ja Hissitien hotellien lähelle—hyvä osuus, jos tarvitset vuokravälineitä tai ruokaa ennen pidempää kierrosta. Noin seitsemän kilometrin kohdalla Immeljärvi Wilderness Hut Immeljärven rannalla tarjoaa suojaisan tauon ennen jatkoa kohti Levi Activity Parkia ja Gondolitien frisbeegolfkenttiä. Noin kymmenen kilometrin kohdalla Etelärinteen kota antaa kota-tilan etelärinteellä; myöhemmin idässä Lomakurun kota tulee ennen Taalontien varteen ja Sammuntupaa sekä vierailijatekstien kuvaamaa porotarha-aluetta(3). Useilla tupa- ja kotaklustereilla on kuivakäymälä; noudata kunkin kohteen polttopuu- ja jäteohjeita(1). Samat käytävät kohtaavat muut merkityt reitit, joita voit lyhentää päivää tai yhdistellä: Levitunturin maastopyöräreitti seuraa kartalla käytännössä samaa 18,1 km:n linjaa pyörällä, ja Levin kävelyreitit kietoo laajemman kävelyverkon monien samojen paikkojen kautta. Jääkausi/ Ice Age, Huippupolku ja Rykimäpolku liittyvät lähelle geologiaan, huippunäkymiin tai Kätkätunturiin; pidemmät Ylläs-Levi kesäreitti ja muut maastopyöräily-yhdistelmät haarautuvat Ylläkselle, kun haet usean päivän siirtymää. Talvella osuuksilla voi olla päällekkäisyyttä latureittien ja kelkkareittien kanssa—tarkista kunnan ajantasaiset kartat ennen suunnittelua(1).

Pello sijaitsee Lapissa Tornionjoen varrella. Valkeakosken polku on noin 2,2 kilometrin mittainen merkitty ulkoilureitti Pellossa, Tornionjoen varrella Valkeakosken ja Hirvaskosken välillä. (Valkeakoski tässä yhteydessä tarkoittaa rajajoen koskea, ei Valkeakosken kaupunkia.) Ajoohjeet, tien päässä oleva pysäköinti ja tieto siitä, että molemmilla koskilla on laavu, löytyvät Travel Pellon reittisivulta(1). Pellon kunta listaa saman reitin muiden luontopolkujensa ja taukopaikoidensa joukkoon(2). Tarkemmat polut löytyvät Pellon paikkatietopalvelun luontopolkukartasta(3). Hirvaskosken päästä kuljet Hirvaskoski laavun ja Hirvaskoski käymälän ohi aivan joen partaalla; kuivakäymälä löytyy taukopaikalta. Noin 1,3 kilometrin kohdalla Valkeakoski laavu ja Valkeakoski käymälä ovat yhdessä Valkeakosken koskikohdalla—luonteva tauko kahvia tai evästä varten. Maasto on lapin länsiosan tyypillistä jokivartisen metsän kuusikko–koivikkoa. Pello markkinoi laajempaa Tornionlaakson luontoa ja lohenkalastusta; koskien käyttö, mahdolliset rajoitukset ja polttopuutilanne voivat vaihdella, joten kannattaa tarkistaa ajantasainen tieto virallisilta sivuilta ennen lähtöä(1)(2).

Lappi ja Inari yhdistävät lintutornit ja väljät suistomaisemat; Juurakkovuopajan lintutornin polku on noin kilometrin pituinen pistokmainen kävely Juurakkovuopajalla Ivalojokisuun tuntumassa, Juurakkovuopaja lintutornin ja Juurakkovuopaja P-alueen välillä. Lapin lintutieteellinen yhdistys(1) kuvailee ympäristöä jokisuiston vesien, niitty- ja pensaikko- sekä metsäsaarten mosaiikkina ja esittelee runsasta linnustoa vesilintuina, kahlaajina ja petolinnuina; pesimälajeiksi mainitaan muun muassa lapasorsa, heinätavi, uivelo, isokuovi, suopöllö ja pikkutikka, ja parhaaksi havaintokaudeksi toukokuu–elokuu sekä kevätmuuton lajeina esimerkiksi metsähanhi, punakuiri ja lapinkirvinen suurpetolintuineen. Saapumisohjeiden mukaan Ivalo–Nellim-tieltä (969) ajetaan Veskoniemen tietä noin 9–10 kilometriä; torni on tien vasemmalla puolella Juurakkovuopajan etelälaidan metsänreunassa eikä näy tielle. Veskoniemen tieltä johtaa tornille vajaan kilometrin mittainen polku, joka on osittain pitkostettu, ja pysäköintialueelta on opasteet Juurakkovuopaja lintutornille(1). Yle(2) on seurannut tornipäivystäjiä talvisessa lintukilpailussa Inarissa, mistä välittyy, kuinka paikalliset tornit linkittyvät yhteisölliseen lintuharrastukseen eri vuodenaikoina. Laajempaa retkisuunnittelua varten Matkalla Suomessa(3) ohjaa Siidan ja Inarin retkeilyalueen palvelujen äärelle. Pakkaa mukaan kiikarit tai kaukoputki, varaudu järveltä päin tulevaan tuuleen ja varaa tornille rauhallinen havaintotauko.

Viiankiaavan luontopolku on noin 3,1 km pitkä yhdensuuntainen kävely Metsähallituksen hoitamalla Viiankiaavalla, laajalla aapasuokokonaisuudella Sodankylän pohjoispuolella. Lappi näkyy tässä kohteessa parhaiten laajoina aapainä ja avoimen suon pinnan vaihteluna. Sulkuista, uudistuksista ja laajemman reittiverkon risteyksistä kannattaa lukea ensin Luontoon.fi(1). Maastossa kulku etenee pääosin pitkospuita ja lyhyitä metsäpätkiä avosuon, sekametsän ja Viiankijärven rantavyöhykkeen läpi. Noin kahden kilometrin kohdalla avautuu Viiankijärvi kota, perinteinen kota tulipaikkoineen: luonteva tauko- tai kääntöpiste. Kuivakäymälät ovat sekä lähtöalueen tuntumassa että järven rannassa. Sama kota esiintyy myös talvikelkkareitillä Kelukosken pato-Viiankijärvi Moottorikelkkaura, joten kesäkävelijä ja talvikulkija voivat kohdata saman rakennuksen eri vuodenaikoina. Retkipaikka(2) kuvaa aapasuon laajaa, hyvin suomalaista ilmettä, pitkospuiden huminaa ja vuodenaikojen värejä sekä käytännön huomion liukkaista ja epätasaisista laudoista. Latu&Polku(3) mainitsee punaiset maalimerkit metsäosuuksilla ja viitat risteyksissä sekä suosittelee jalkineita, jotka kestävät kosteuden reunamilla. Omien polkujenkulkija(4) muistuttaa, että aiemmin pidempiä reittejä on suljettu pitkosten kunnon vuoksi ja lyhyempää reittiä on sen jälkeen kunnostettu—hyvä tausta sille, miksi eri oppaat raportoivat eri pituuksia; tällä sivulla noudatamme viralliseen geometriaan perustuvaa noin 3,1 km:n mittaa. Marjastajien kannattaa noudattaa rauhoitussääntöjä ja pysyä merkityillä ylityksillä Luontoon.fi(1) ohjeiden mukaisesti.

Taatsin seita polku on noin 0,1 kilometrin mittainen jalkapolku Taatsin seidan pysäköintialueelta Taatsintiellä kohti Taatsinjärven rantatörmällä kohoavaa Taatsin seitaa. Kohde on Lappia ja Kittilän kuntaa lähellä Pokan kylää. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fissa omana Taatsin seita polku -sivunaan(1). Kittilän kunta esittelee kohteen nähtävyysluettelossaan ja korostaa muinaisjäännöksen ja kulttuuriperintöalueen kunnioittamista(2). Polku saapuu seidan luokse yläpuolelta: jyrkkä törmä ja suojeltu uhripaikka—älä vahingoita kiveä, rakenteita tai uhrilähteitä(2)(3)(4). Reunat eivät ole aidattuja, joten pienet lapset ja epävarmat kulkijat kannattaa pitää lähellä ja liikkua varovaisesti, jos kurkotat kohti järveä(4). Noin sata metriä lännempänä kohoaa Taatsinkirkko, järveä kohden kaiun selvästi muuttava kallioseinämä(3)(4). Jos retkeilet laajemmin Taatsijärven seudulla, Taatsijärvi autiotupa on noin kilometrin verran takaisin Pokkaan päin rantatien varrella taukopaikaksi nuotiolle ja kuivakäymälälle—tuvan käytöstä löytyy lisää meidän kohdesivultamme(3)(4). Talvella Taatsintietä ei aurata; kelkkaillessa käytetään merkittyä Pokka–Pulju -uraa, ja sama parkkipaikka palvelee myös sitä talvireittiä—noudata virallisia uria ja paikallisia ohjeita(4). Retkipaikka kiteyttää Taatsin seitaa historiaa ja nykytilaa ja toteaa, että Metsähallituksen Luontoon-kuvauksessa mainitut portaat ja tasanteet olivat heidän käynnillään lahonneet—hyvä taustaluku ennen maastoon lähtöä(3). Out in the Nature täydentää käytännön ajoneuvoneuvoin soratieosuudesta, lyhyestä kävelystä parkkipaikan vasemmalta puolelta, leveähköstä pinnasta ja kesäisistä hyttysistä englanninkieliselle lukijalle(4).

Kesänkijärven kierros on noin 5,6 km:n helppo kierros Kesänkijärven ympäri Kolarissa, Äkäslompolon Ylläksen kävijäalueella Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Ajantasaiset kartat, reittikuvaukset ja puiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kesänkijärven kierros -sivulta(1). Suurimmaksi osaksi kuljetaan leveää sorapolkua maltillisilla nousuilla; itä- ja pohjoisrannoilla pitkokset kantavat suon yli ja kosteikoissa(2). Pohjoispuolella reitti pysyy järveen nähden melko lähellä, ja avopaikoissa voi poiketa rantaharjanteelle; taustalla häämöttävät Kellostapuli ja Kesänkitunturi. Luontopolun opastetauluista saa vinkkejä kasveista ja elinympäristöistä, samaan tapaan kuin muilla kansallispuiston luontopoluilla(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla järven itäpäässä on palveluryhmä: Kesänkijärven laavu, Kesänkijärven uusi kota ja kuivakäymälät sekä Kesänkijärvi itä esteetön laituri järvi- ja tunturimaisemiin. Kesänkijärvi kalastuspaikka ja Kesänkijärven veneenlaskupaikka sijaitsevat Sahatien varren pysäköintialueita lähellä. Monet perheet kävelevät vain alkumatkan Kesänkijärvi pysäköintialueelta tai Kesänkijärvi pysäköintialue 2:lta Kotamaja latukahvilaan ja palaavat samaa reittiä; koko kierrokseen tulee lisäksi pitkososuuksia, Kesänkijoen ylitys ja lyhyt kävely Kesänkijärventien vartta, jossa kannattaa varoa liikennettä(2). Alkupään viitoitetussa risteyksessä sama vihreä merkitys haarautuu Pirunkurun ponnistukseen; järven ympäri ritullaan pysytellen liikkeessä pysyy helpompana kuin tunturihaarassa(2). Myöhemmin reitti kohtaa Kukastunturin kierroksen, noin kahdenkymmenen kilometrin patikkarenkulan Äkäslompolon kautta Äkäshotellille(2). Maastopyöräilijät käyttävät päällekkäistä Kukastunturin polkaisu -linjaa—yhteisillä pätkillä pyöriä voi esiintyä. Retkipaikka kuvaa reitin suosiota ja vinkkaa rauhaa etsivää aamu- tai iltakävelylle(2). JOKIVARRESTA mainitsee ruuhkaisemman keskipäivän Kesängin keitaan liepeillä ja muistuttaa, että poronhoitoalueella koira pidetään kytkettynä ympäri vuoden, jos polkaistaan jatketaan koirapuistovierailun jälkeen(3). Lappi avautuu tässä järven ja tuntureiden maisemina; Kolari on isäntäkunta Äkäslompolon suositulla retkeilykehällä.

Another video: https://youtu.be/ANLJI6jKz5I?si=f9yXxK8YHv6Xpx39

Sulaojan luontopolku on noin 1,8 kilometrin kävely Utsjoella Karigasniemen tien varrella Kevon luonnonpuistossa. Se on kevyin merkitty tapa tutustua puiston tunturikoivikoihin, pieniin kuruluihin ja Sulaojan lähteeseen ilman koko kanjonin vaellusta. Ajantasaisimmat säännöt, sesongit ja muut reitit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kevon luonnonpuiston sivuilta(1). Explore Utsjoki kuvaa kanjoniylängön ja ohjaa aloittelijat kaksituhannen metrin luontopolulle Sulaojan pysäköinnin luota(2). Polku seuraa Sulaojan uomaa ja lompoloa, nousee koivikonharjanteille ja laskeutuu Suttesgáldun eli Sulaojan lähteen suojellulle rantavyöhykkeelle, jossa kirkas pohjavesi täyttää syvän lähteikön. Taipaleita kuvaa oranssit puuun merkit, soraista pätkää, porrastettuja nousuja ja lyhyitä pitkospuita sekä opastetauluja saamelaiskulttuurin pyhistä vesistä(4). Retkipaikka kertoo Sulaojan ylityssillasta, suppean lompolon rauhasta ja pyytää kunnioittamaan pyhää paikkaa hiljaisella liikkumisella(3). Matkalla luonnossa mainitsee lähdeympäristön rauhoitetun väinönputken ja alkukesän kahlaajahavainnot(5). Iso pysäköinti palvelee myös Kevon reitin ja Kuivin reitin vaeltajia; sama siltapaikka jakaantuu lyhyen luontopolun ja pitkien reittien kesken. Runsasta kahta kilometriä Kevon reitin ja Kuivin reitin varrella tulevat Luomusjoen nuotiokehikko ja Luomusjoki käymälä, jos haluat jatkaa varsinaiselle vaellusosuudelle päiväkävelyä. Luomusjärvi pyöräilyreitti ja Utsjoen maastopyöräilyreitit tuovat pyöräilijöitä samaan järvi- ja jokimaisemaan. Sulaoja kompostikäymälä palvelee pysäköintialuetta. Luontopolulla ei ole nuotiopaikkaa—nuotiot ja leiriytyminen muualla koskevat Kevon erillisiä sääntöjä(3)(4).

Reitti on noin 0,7 kilometriä ja toimii lyhyenä kesäisenä yhdysosuutena Metsähallituksen Inarin retkeilyalueella Kortejärven pysäköinnin ja Juutuajoen Jäniskosken välillä. Ajantasaiset tiedot koko reitistöstä, palveluista ja kaudesta löytyvät Luontoon.fi:n Inarin retkeilyalueen sivuilta(1). Matkalla Suomessa nostaa esiin muun muassa Juutuan polun ja Jäniskosken riippusillan helppoina päiväretkivaihtoehtoina Inarijärven rannalla—sama jokilaakso jatkuu tämän lyhyen osuuden ympärillä(2). Inari sijaitsee Inarijärven rannalla Pohjois-Lapissa. Inari retkeilyalue Kortejärvi p-alue -pysäköinniltä reitti kulkee kaakkoon kohti Juutuajokea. Puolivälin tuntumassa on Juutuajoki Akselin laavu puolilaavu joen yläpuolella ja Juutuajoki Akselin laavu kuivakäymälä lähellä. Jäniskosken tuntumassa tulevat Juutuajoki Jäniskoski polttopuusuoja-Käymälä, Jäniskoski Puolilaavu kosken partaalla ja tarvittaessa Jäniskoski pysäköintialue, jos lähestyt tai lopetat toisesta päästä. Kuivakäymälät palvelevat laavujen luona; polttopuusuoja on joen varren huoltorakennuksessa. Reitti on pistomainen: voit kävellä sen Kortejärveltä nopeana kävelyretkenä tai käyttää yhteytenä Kortejärven ja Jäniskosken välillä—samalla alueella kulkevat myös Juutuan polku ja pidempi Inari - Riutula - Otsamotunturi - Rovajärvi kesäpolku. Juutua Small Hiking Trail ja latu Inari-Otsamo-Riutula sijoittuvat samaan ulkoiluverkostoon. Maasto on järven- ja jokivarren metsää: kapea polku, juuria ja lyhyitä mäkiosuuksia. Jätä aikaa koskimaisemalle; laajempaan päivään voit yhdistää esimerkiksi vierailun Sámi Museum and Nature Center Siida -kohteessa tai muita Inarin kirkonkylän lähtöisiä merkittyjä reittejä.

Keskisenlaen kierros (2021) on kesäinen vaellus- ja maastopyöräilyrengas Yllästunturin rinteillä Kolarissa Lapissa. Metsähallitus luokittelee reitin Luontoon.fi-palvelussa osaksi Pallas–Yllästunturin alueen reittiverkostoa(1). Pallas-Ylläs Outdoors kuvaa reittiä vaativaksi maisemarenkaaksi, jossa korkeuserot tuovat enemmän haastetta kuin lyhyet kivikkoiset nousut, ja Tuomikurun osuudella on tehty kesällä 2020 sorastustöitä(2). Kolari on kunta; reitti sijoittuu Ylläksen ja Äkäslompolon ulkoilualueelle näkymineen Ylläsjärvelle ja ympäröiville tuntureille. Rengas on kartalla yhtenäisenä noin 8,7 kilometrin mittainen. Alkupuolella kuljet Varkaankuru tulentekopaikka-, Varkaankurun kota- ja Varkaankuru kuivakäymälä -kohteiden ohi ennen nousua Kellostapulinkurun suuntaan. Puolivälin taukopaikkoina ovat Tuomikuru kota, Tuomikurun tulentekopaikka ja Tuomikuru kuivakäymälä; Taipaleita huomioi, että Tuomikurun kierros kulkee samaa pätkää, joten muita kulkijoita riittää(3). Polku nousee Keskisenlaen rinnettä pitkin avoimiin näkymiin, laskee kohti Ylläsjärveä ja nousee vielä ennen paluuta Varkaankurun suuntaan. Loppupuolella ohitat Ylläs Ski Resort Äkäslompolo mutterikodan ennen renkaan umpeutumista. Taipaleita kuvaa kävelyretkeä Äkäslompolosta oranssipäisin maalimerkein ja opasviitoituksella, myötäpäivään suositeltuna kiertosuuntana ja noin kolmen–neljän tunnin kestona pidemmällä jäljenvedolla—hyödyllistä tahti- ja merkintätietoa, vaikka lähtö olikin Ihmisen ringiltä eikä Kellokkaalta(3). Visit Ylläs muistuttaa, että laajempi Varkaankurun alue on rajoitusvyöhyke, jolla merkittyjen reittien ulkopuolella liikkuminen on kielletty 1.5.–30.11.; pysy merkityllä polulla puronvarsilehdon suojelemiseksi(4). Jaetulla reitillä Pallas-Ylläs Outdoors painottaa maltillista vauhtia ja muiden kulkijoiden huomiointia kapeissa ja vilkkaissa kohdissa(2). Reitti liittyy luontevasti Varkaankurunpolkuun Kellokkaalta ja pitkään Kesäretkeilyreitti 1 -kokonaisuuteen pidempiä päiviä varten.

Ajantasaisimmat reitti- ja tupaohjeet sekä huomiot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kalottireitti-sivulta(1). Enontekiö Lapland kokoaa suomalaisen osuuden kuvauksen ja palvelut(2). In the Woods, Dear ja Ulkomatka kuvaavat vaativia mutta palkitsevia päiviä kohti tunturialuetta: kahluuja ja avointa tunturimaisemaa(4)(5). Reitin pituus on noin 81,5 km sivustomme linjan mukaan. Lappi tarjoaa tälle erämaareitille luontevan aluekehikon. Vaellus kulkee Enontekiöllä käsivarsi-maisemissa Kuohkimajärven tuvilta kohti Meekonjärviä. Alussa reitti viipyy Kuohkimajärven rannalla: Guohkkemašjávri / Kuohkimajärvi varaustupa ja autiotupa, nuotiopaikka ja kuivakäymälät tulevat heti alkuun—sopiva paikka järjestää reput ennen pidempiä etappeja. Noin 8 km:n kohdalla Saanan kota on kodan taukapaikka; hieman myöhemmin Mallan ja Saanan pysäköintialue laajennettu yhdistää luontevasti Mallan polkuun, Pikku-Mallan polkuun, Saanajärven kesäretkeilyreittiin (Mallan pysäköintialueelta), Saanan luontopolkuun ja Kilpisjärven kesäreitteihin. Noin 31 km:n tienoilla Tsahkaljärven laavu, Tsahkaljärven yrityskota ja Tsahkaljärven yritystukikohta muodostavat palvelujen klusterin—pidempi tauko tai yrityspalvelut aukiolojen mukaan. Noin 39 km:llä Guonjarjohka / Kuonjarjoki varaustupa ja autiotupa avaavat jokilaakso-vaiheen, josta edetään kohti Saarijärven autio- ja varaustupia noin 48 km:n kohdalla, tyypillistä välietappiparia. Korkeammalla Háldi / Haltin autio- ja varaustuvat sekä Pitsusjärven tuvat sijoittuvat tunturivyöhykkeelle; Kilpisjärven Retkeilykeskuksen Halti-sivulla on käytännön vinkkejä(3). Vuorenvalloitus kuvaa poroja, tupaelämää ja reitin alkutaivalta elävästi(6). Kopmajoki autiotupa noin 66 km:llä jakaa pitkän välin ennen Megonjávri / Meekonjärven varaus- ja autiotupia lähellä 80–81 km. Kalottireitti on osa laajempaa Nordkalottleden / Kalottireitti-järjestelmää Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa; E1 Hiking Europe kertoo eurooppalaisesta pitkän matkan kontekstista(7). Vaell.us tiivistää Kilpisjärvi–Halti-kierroksen ja maaston(8). Merkintöinä käytetään tunturissa pylväitä ja rakoja; odota kahluupaikkoja, kivikkoa ja nopeita säänvaihtoja—varaa puskapäiviä, suojaa ja tuville varaukset tarpeen mukaan(1)(3)(5).

Lappi tarjoaa Napapiirin retkeilyalueen Rovaniemen tuntumassa, ja Olkkajärven osuus on noin 10,4 kilometriä yhteen suuntaan kesäpatikointiin. Etiäinen kuvaa maisemaa vaaroista, vetisistä aapoista ja koskikalisesta Raudanjoesta(1), ja Luontoon.fi kokoaa saman alueen Napapiirin retkeilyalue -kohdesivuillaan(2). Retkipaikan Suoluontopolku-raportti näyttää, miten Vianaavan pitkospuut käyttäytyvät, kun vesi vielä lipuu pitkospuun alta—hyvä muistutus kengistä ja ajoituksesta(3). Lähtö on yleensä Vaattunki pysäköintialueelta Vaattunkikönkääntien päästä: sillat vievät Könkäänsaarelle, Könkäiden polku yhdistää Suoluontopolkuun, ja heti alussa ovat Karhukummun laavu sekä Könkäänsaaren laavu, Könkäänsaari laavu 2 ja Könkäänsaari laituri jokimaisemassa. Noin 1,5 kilometrin kohdalla Vianaapa lintutorni avautuu suomaisemalle ennen kuin Etiäisen opasteet käännyttävät noin 200 metriä tornin itäpuolelta Olkkajärven osuudelle(1)(3). Erkanemisen jälkeen reitti on vaativa: lähes yhdeksän kilometriä kulkee ilman pitkospuita myös kosteikkoisissa kohdissa, joten maastokenkä ja maltti ovat tarpeen. Oranssit maalimerkit kuljettavat, kun polku heikkenee männikössä ja suokasveikossa. Etiäisen reittikuvaus nousee Rantakivalon kautta Korvanaapaan ja jyrkästi Korvavaaran laelle ennen laskua kuusikkokuiluun, kärrytietä ja Olkkajärven rantaan Olkkajärven laavulle(1). Paluu on samaa jälkeä, ellei järvenpäähän ole järjestetty kyytiä. Verkosto linkittyy Suoluontopolkuun ja Könkäiden polkuun; sama pysäköintipiha toimii lähtönä myös Könkäänsaari esteetön luontopolulle, lyhyelle Jaaran kodan polulle ja muille retkille. Vesillä pidemmän yhdistelmän voi tehdä toisena päivänä Kalliosalmi - Olkkajärvi vesiretkeilyreitti.

Äijäkosken näköalapolku on hyvin lyhyt kävelyrengas—kartallamme noin 0,1 kilometriä—Muonionjoen yhtä vauhdikkainta koskiosuutta vasten. Lappi houkuttelee vaeltajia ympäri vuoden, ja tämä kohde sijaitsee Muoniossa alle seitsemän kilometrin päässä kirkonkylältä etelään Torniontietä (E8) pitkin. Discover Muonio kuvaa jyrkän rantatörmän näköalakohtaa, etelään kulkevaa polkua kohti tulistelupaikkaa ja kertoo, että paikasta vastaa Muonion kunta(1). Käytännön vinkkejä parkkipaikan ja joenvarsipolkujen tuntuun—karkeasti kuinka monta metriä soraa näköalatasanteelle, miltä jatko laavulle tuntuu juurikon ja kosteuden kannalta sekä millainen yhdistelmä lastenvaunut ja vaelluskengät ovat—tiivistää selkeästi Laura Lanton Kuukkeli-juttu kesältä 2023(2). Savannillan vuoden 2018 retkimuistiinpanot vangitsevat yhä sen, millaisen näköalapalan rakenteinen tasanne rapsojen yläpuolella tarjoaa ja kuinka siisti alavirtaan päin oleva laavupaikka tuntuu eväshetkeen(3). Alavirtaan rantapolkua pitkin Äijäkoski laavu tuo laavun, puuvajan ja kuivakäymälän, jos haluat nuotion ja katoksen vesimaiseman jatkoksi; lue tarkemmin meidän Äijäkoski laavu -sivultamme. Laajempiin yhteystietoihin, karttoihin ja palautekanaviin Muonion ylläpitämistä ulkoilureiteistä löytyy tietoa Muonion kunta -sivuston reitti- ja ulkoiluosiosta(4).

Keroharjun kuiskaus on noin 17,2 kilometrin mittainen päivävaellus Oulangan kansallispuiston koillisosassa; reitti ylittää laajoja avosoita ja kulkee mäntykangasta ja harjua pitkin Sallan ja Kuusamon suunnan välillä. Virallinen reittikuvaus ja ajantasaiset kansallispuisto-ohjeet ovat Luontoon.fi-palvelussa(1). Oulangan Taika, joka järjestää täällä opastettuja päiväretkiä, kuvaa reittiä huomattavasti rauhallisemmaksi kuin puiston muita pääpolkuja — hyvä tieto, jos haluat välttää sesongin ruuhkahuippuja(2). Lähtöosuus kulkee Niitselysjoen ylitse: Niitselysjoki köysivene ja Niitselyksen köysivene ovat reitin alkuvaiheessa, ja niiden jälkeen polku jatkuu kovapohjaisessa harju- ja kangasmaastossa sekä pitkospuilla avosoiden ylitse kohti Kerojärveä(2)(3). Noin kolmen kilometrin kohdalla Elijoki laavu ja viereinen Elijoki käymälä sopivat ensimmäiseksi pidemmäksi tauoksi. Kahdeksan kilometrin paikkeilla Kerojärvi autiotupa, Kerojärvi tulentekopaikka ja Kerojärvi käymälä muodostavat päiväreitin tärkeimmän yöpymis- ja taukoklusterin autiotuvan sääntöjen mukaisesti(2)(3). Myöhemmin reitti nousee kapeammalle Keroharjulle ja ylittää vielä nevamaastoa; Kuusamon suuntaan lähestyttäessä Kirkonnurkanlammen laavu ja Kirkonnurkanlampi käymälä tarjoavat tauon ennen Harjulammentien / Liikasenvaaran seudun päätepistettä(2). Avosoiden ohella voi kohata muun muassa kurkia, teeriä, metsoja ja riekkoja(2). Oulangan Taika kuvaa opastettua päiväretkeä Sallan suunnasta Kuusamoon ja arvioi kävelyajan tyypillisesti kahdeksasta kymmeneen tuntiin kuljetuksineen, kun taas tiivistetyt retkitilastot kertovat lyhyemmästä pelkästään liikkumiseen käytetystä ajasta noin neljän tunnin luokkaan kunnon mukaan(2)(3). Anna aikaa runsaammin, jos kuvaat, lintubongaat tai järjestät autonhyppelyn eri päissä reittiä. Reitti sijoittuu Kuusamon retkeilykartalle ja Lappiin laajemmin; Salla on kunta Hautajärven ja Niitselyksentien lähtösuunnassa.

Kuivin reitti (Metsähallituksen Luontoon.fi käyttää nimitystä Guivin reitti) kulkee Utsjoella Kevon luonnonpuistossa. Utsjoki on Manner-Suomen pohjoisin kunta, ja Lappi on tuttu vaativien tunturi- ja kanjonireittien alue. Viralliset kartat ja palvelukuvaukset ovat Luontoon.fi (1) -palvelussa olevalla Guivin reitti -sivulla. Explore Utsjoki (2) esittelee sekä pidemmän Guivin reitin että lyhyemmän Kevon reitin, mainitsee oranssin reittimerkinnän ja kokoaa käytännön linkit luonnonpuiston käyttöön ja kuljetuksiin. Driim It possible (4) kuvaa monipäiväisen perherinkiretken Sulaojalta evästauon kera Luomusjoen nuotiokehikolla, yötä kohti Ruktajärvi puolikotaa ja huolellista Fiellujoen ylitystä kahluuvaierilla, kun virta voi olla korkealla. Reitin pituus on noin 67 kilometriä meidän kartalla päästä päähän; suljettua rengasta ei ole. Esitteissä Guivin kierroksen kokonaismitoiksi annetaan usein luokkaa 83 kilometrin luota Sulaojan parkkipaikalta, ja käytännön kilometrit riippuvat sivupoluista ja huiputuksista (4). Jälki osuu saman Kevon reitin alun kanssa ja jakaa kanjonireunojen näkymät, mutta kuluttaa enemmän aikaa läntisillä tunturilaikuilla kuin klassinen kanjonin pohjareitti (2). Sulaoja kompostikäymälän tuntumasta polku kohoaa kohti Luomusjärviä; Luomusjoen nuotiokehikko noin kahden kilometrin kohdalla sopii ensimmäiseksi nuotiokohteeksi. Noin 11 kilometrin kohdalla Ruktajärvi puolikota, Ruktajávri autiotupa, Ruktajávri Nuotiopaikka 2 ja Ruktajávri nuotiokehikko 1 muodostavat järven rannan taukavyöhykkeen kuivakäymälöineen. Njávgoaivi autiotupa ja Njávgoaivi nuotiokehikko palvelevat seuraavaa tunturiyötä. Noin 20 kilometrin kohdalla Áhkogoahti kammi ja Áhkojotgoahti nuotiokehikko tarjoavat suojaa ennen pitkää paljakkaosuutta. Geavvogeasladdot käymälä ja Guivi käymälä istuvat keskireitin tunturijonoon. Suohpášája kotalaavu ja Suohpášája käymälä ovat lean-to-tauko ennen Fiellujohkan laskeutumista; siellä Fiellujohka kahlaamo, Fiellujohka kammi ja Fiellujohka Tulipaikka 2 tiivistävät putouksen ympäristön infrastruktuurin, jossa kivi on liukasta ja vesi kovaa. Kuivi nuotiokehikko sijoittuu läntisen kaaren loppupäähän ennen paluusuuntaa Luomusjärven harjua kohti. Explore Utsjoki (2) kuvaa reitin merkinnän oranssilla maalilla ja oranssilla tolpilla. Pätkät voi kulkea täysin tuulelle alttiina suoseurojen varrella; hyttyssuoja ja tasainen eteneminen auttavat. Luonnonpuiston säännöt koskevat koiraa hihnassa, telttailua vain merkityillä leirintäalueilla ja kanjonialueelle menoa tietyin päivämäärin—tarkista aina ajantasainen teksti ennen kahlausta tai leiriytymistä (3). Autosiirtoihin löytyy palvelulinkkejä Explore Utsjoen kautta. Lisätietoja taukopaikoista löytyy sivuiltamme Ruktajávri autiotupa, Fiellujohka kammi ja Suohpášája kotalaavu.

Ajankohtaiset patikointisuositukset, yhteystiedot ja se, miten Ämmin polku istuu laajempaan Sallatunturin reittiverkostoon, löytyvät Salla Ski Resort -sivuston vaellusosiosta(1). Visit Salla -materiaaliin perustuvat retkikuvaukset, kuten Bergfexin kiertuekuvaus tässä kohteessa, täsmentävät merkintöjä, pysäköintiä ja helposti kuljettavan maaston luonnetta(3). Retkipaikan Lauri Maijalan teksti kuvaa toistuvia käyntejä mökkivierailuilta: pitkospuita kosteikoilla, kaksi laavua makkaratankaukseen, kaiteelliset portaat jyrkimmissä kohdissa ja miksi reitin kierto pysyy rauhoittavana suosikkina, vaikka kevätlumi joskus estäisikin koko lenkin(2). Ämmin polku on noin 1,8 kilometrin pituinen helppo patikointilinja Sallatunturin juurella Sallassa, Lappi. Hiihtokeskus markkinoi reittiä leikinlaskuisesti niin helppona, että mukaan voi napata vaikka mummon ("ämmän"). Polku on merkitty sinisin neliösymbolein puihin ja kulkee kuivan kangasmetsän, pienten nevojen ja lampien välissä(3). Lähtö on Sallatunturin lomakeskittymässä. Holiday Club Salla, Sallatunturi frisbeegolf ja Karhulammen grillikatos sijaitsevat kaikki sadan metrin luokassa reitin alkuvaiheista—allakohtainen, jos yövyt kylpylähotellissa, haluat frisbeegolf-kierroksen tai grillaat ensin katoksessa. Heti alussa tulee LUonnonilmiöiden havaintopaikka TUPIEN JÄNKÄ ja Tupien laavu; voit lukea tauluja, levähtää laavulla tai sytyttää nuotion sääntöjen salliessa. Noin kilometrin kohdalla on Ämminpolun laavu pienen lammen rannalla—Retkipaikan kirjoittaja kuvaa tätä toista laavua omaksi hengähdyspaikakseen(2). Julkaistu matkailukuvaus sijoittaa yhden laavun reitin alkuun ja toisen noin puoliväliin Hangasharjuun kytketyllä osuudella; yhdessä ne tekevät monelle perheelle rennon tunnin kävelystä(3). Laajemman kierroksen tarinallisessa kehässä mainitaan sata vuotta sitten hakatuista kruununmetsistä, Hangasojaa pitkin uitetuista tukeista, tulvaniitystä latoneen, Sotkan lähteestä puhtaine vesineen ja Kuusamontien varren Sotkan kellarista entisen torpan muistona—näyttämisen arvoisia, jos tutkit sivupolkuja Kuusamontien tuntumassa(2). Pidemmät retket kytkeytyvät tästä: Kaunisharjun latu kulkee hoidettuna hiihtolatuna samojen palvelujen kuten Karhulammen grillikatoksen kautta, ja Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa käyttää samaa Tupien laavu -solmua osana pidempää erämaakaarta Koillis-Lapissa.

Luulammen uusi reitti on lyhyt, noin 1,3 kilometrin päiväretkeilyosuus Saariselän matkailualueella Urho Kekkosen kansallispuistossa Inarissa, Lapissa. Reitti ei ole rengas: polkua kulkee Luulammen palveluryhmään. Tarkista maksut, säännöt ja virallinen kuvaus ennen matkaa Urho Kekkosen kansallispuiston sivulta Luontoon.fi-sivustolla(1). Patikka.net kuvaa vuodesta 2016 lähtien tasaisena sorastettuna kävelyreittinä Saariselältä Luulammelle—sopii lyhyen ”uuden” yhteysosuuden kuvaukseen samaan kohteeseen(3). Tämän osuuden päätepisteessä ovat Luulammen erämaakahvila, Luulampi kota ja Luulampi ulkotulipaikka: sesongin mukaan kahvilaa tai taukotupaa, varattava kota lyhyen kävelyn päässä ja ulkonuotiopaikka päiväretkeilijöille. Luulampien rannalla on kivikautisia jäännöksiä; retkeilijöitä pyydetään pysymään merkityillä poluilla(2). Luulammelta verkosto jatkuu paljon pidempiin kesä- ja talvireitteihin samalla linjalla: Taajoslaavun kesäreitti, Ahopään vaellusrengas, maastopyöräreitti nro 5 Luulampi, hiihtolatuja sekä yhteyksiä Kiilopäähän ja Rautulammelle. Matkalla Missä Milloinkin kuvaa koko Luulammen rengasreittiä keskivaikeaksi mutta pääosin helppokulkuiseksi leveällä tunturipolulla; erämaakahvila ja järvi ovat luontevia taukokohtia(2). Inari sijaitsee Lapissa.

Kesäretkeilyreitti 4 on noin 0,4 kilometrin pituinen, suuntaansa kulkeva yhdyspätkä Muoniolla Pallastunturin luontokeskuksen liepeillä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Se toimii lyhyenä jatkokappaleena pidempiin, merkittyihin päiväretkiin: reittisolmu yhdistää muun muassa Hetta-Pallas vaellusreitin, Pallas-Nammalakuru kesäretkeilyreitin, Taivaskeronkierroksen, Taivaskeron kierroksen, Vatikurun luontopolun ja Palkaskeron kierroksen. Lähellä luontokeskusta kulkee myös Vanhan hotellin rauniot vaativa esteetön reitti. Muonio sijaitsee Lapissa. Metsähallitus on julkaissut Pallastunturin lähireittejä -nimisen esitteen, jossa kerrotaan muun muassa pääkierrosten lisäksi muista kesäreiteistä, jotka on merkitty oranssilla(2). Numeroitu kesäretkeilyreitti istuu tähän järjestelmään ja helpottaa päiväretkien yhdistelyä tunturien ja kurujen välillä sekä Hetta-Pallas -päärunkoa sivuten. Puiston käyntimaksuista, säännöistä ja ajankohtaisista tiedotteista vastaa kansallispuiston virallinen Luontoon.fi-kokonaisuus(1). Discover Muonio esittelee lähireittejä ja ohjaa Muonion kesäretkeilykarttaan, josta voi tarkastella laajempaa reittivalikoimaa(3). Käytännössä moni lähtee kävelemään Pallastunturin luontokeskus pysäköintialueelta.

Kallin luontopolut ovat noin 4,1 kilometrin kävelykokonaisuus Keminmaan keskustan kupeessa Kallinkankaan harjulla Lapissa. Alue on kunnallinen luonto- ja virkistyskohde, jonka opastetut polut tuovat esiin kvartsiittisen mäen lakikivikoita, kuusivaltaista metsää, rehevää lehtoaroa ja avointa suota harvinaisine kasveineen. Ajankohtaisimmat suomenkieliset lähtövaihtoehdot, opastaulumäärät haaroissa ja ohjeet herkän suokasvillisuuden säästämisestä löytyvät Keminmaan kaupunki(1) Luontopolut-sivulta. Visit Kemi(2) tiivistää tutun nimiparin: noin 1,7 kilometrin Hiidenpolku pienine hiidenkirnunineen ja pidempi Linnénpolku (heillä noin 3,8 km) kasvimaailmaan, yhteisillä alku- ja loppuosuuksilla. Yle(3) kuvasi vuoden 2021 uudistusta, jossa mukaan tulivat näköalatorni, uudet pitkospuut ja portaat sekä kymmeniä uusia opastetauluja geologiasta suoluontoon; juttu mainitsi muun muassa neidonkengän ja tikankontin sekä kirjoitti 54 000 euron kustannuksista, joista kunnan osuus oli noin 5 000 euroa. Keminmaan kaupunki(1) muistuttaa, ettei reitti ole täysin luonnon tilainen: osuuksia kulkee kuntoradoilla ja kärryteillä, ja maisemassa näkyy myös talousmetsää ja vanhoja soranottomaita luontopolun varsinaisen verkon lomassa. Meidän karttalinjalla kulkiessa tulee heti vastaan saman mäen lähiliikuntapalvelut: Kallinkankaan lähiliikunta-alue, Kallin kuntoportaat ja ulkokuntosali ja Kallin agilityrata. Noin 1,1 kilometrin kohdalla on Kallinkankaan näköalatorni laskettelurinteen huipulla, lähellä Kallin laskettelukeskus, Peikkomaan kodat ja Kallin frisbeegolfrata. Noin 2,2 kilometrin kohdalla Kallinkankaan luontopolun laavu sopii tauolle; nuotioon ja polttopuihin liittyvät käytännöt kannattaa tarkistaa meidän laavusivulta. Mäki linkittyy myös muihin ylläpidettyihin linjoihin: Kallinkangas luontopolku, Kallinkankaan hiihtolatu, Kallin kuntopolut ja Kallinkankaan kuntorata kulkevat osin samoilla käytävillä, talvella lähellä kulkee Kallinkankaan moottorikelkkareitti, ja laajempi Kalli-Lautamaa latureitti vie suksilla kauemmas harjulta. Retkipaikka(4) julkaisi Luontopolkumies Mika Markkasen kuvauksen vuodelta 2025: ruskea-valkoiset retkeilijämerkit, keskivaativa profiili kivikon ja juurien kanssa, kosteita suomaita pitkospuiden varassa, noin tunti ja vartti noin neljän kilometrin kierroksesta tornivierailun kanssa sekä tilava pysäköintipaikka laskettelukeskuksen lähellä Ylämajantien yläpäässä reittikartan kera. Lapin Kansa(5) kertoi vuoden 2017 Keminmaan Lions Clubin talkoista: tiheämmät opastaumat, uusitut pitkospuut ja puinen esteetön reitti hiidenkirnun näkötasanteille, jota pyörätuoli- ja rattasryhmät testasivat—informaatio, joka selittää, miksi opasteet voivat tuntua taajamaluontopolkuun verrattuna poikkeuksellisen huolitelluilta.

Reitti on noin 10,5 kilometrin mittainen päiväretkipolku Laanilassa Inarin kunnassa Saariselkän tunturialueella. Metsähallitus kuvaa Saariselän kesäreitit kahtena kokonaisuutena: teemalliset, helpommat lähireitit, jotka on merkitty maastoon, sekä vaativammat erämaavaihtoehdot yön yli vaelluksiin—tarkista heidän Saariselän kesäreittejä esittelevä julkaisunsa ennen lähtöä, niin näet miten reittiperheet limittyvät Urho Kekkosen kansallispuistossa(1). Lapponia Tours esittelee vanhan Prospektorin kultakaivoksen kuilut ja pienehkön mökin, josta kuiluun voi kurkistaa; kohde on lyhyen kävelyn päässä Laanilan Savottakahvilasta, lähellä tämän reitin loppupäätä(2). Taipaleita-blogissa kuvattu Laanilan kultareitti on erillinen nimety polku samalla kultahistorialla, mutta se auttaa hahmottamaan maisemaa: ketjutettuja kaivospaikkoja, kvartsikallioita ja vanhoja huuhtomarakenteita, keltaisia tolppia sekä opastauluja kangasmetsässä, helppokulkuisessa maastossa—sama kultaperintö näkyy myös tämän kesäreitin varrella(3). Verteksi kertoo, että Laanilan kultamailla kulkevia merkittyjä kesälinjoja voi seurata myös oransseilla merkeillä sekä yhdistää metsäteihin ja polkuihin, joten kannattaa pitää mukana alueen kartta, kun merkinnät vaihtavat verkkoa(4). Lapponia Toursin Treklife-sivu huomauttaa, että pidemmät pyörälenkit Hangasselän ja Laanilan kultamaille nousevat helposta keskivaativaan luokkaan, koska kaikkea ei ole merkitty maastoon—lataa siksi Metsähallituksen kartta-aineisto ennen risteyksiin luottamista(5). Lähtö Jääseidan Curling Centerin ja Savotta kahvila vieressä vie pian metsäpoluille kohti Piispanoja ulkotulipaikkaa ja Piispanoja tulistelutupaa noin kolmen kilometrin kohdalla—tulentekopaikka ja päivätupa sopivat evästauolle. Puolivälin tuntumassa Mettabaari on tuttu taukopaikka Saariselän laajemmassa latu- ja ulkoilverkossa. Pohjoisempana reitti tulee Prospektorin kaivoskämpän ja Prospektorin Tulipaikan liepeille; Lapponia Tours kuvaa alueen vanhaa kaivostoimintaa ja turvallisia katselupisteitä(2). Saariselän maastopyöräilyreitit ja Prospektori-retkeilyreitti jakavat samoja siltoja ja lähtöpisteitä, joten kapeissa kohdissa kannattaa varoa pyöräilijöitä talvisen latupohjan kesäkäytöllä sekä huomioida leveämmät huoltotiet. Huussi löytyy tupien yhteydestä; roskat mukaan erityisesti kaivosalueen aitojen luona. Inari on tämän reitin kotikunta ja Lappi se maakunta, jonka opasteita matkailija useimmiten seuraa autolla. Lue lisää tupien, tulipaikkojen ja kahviloiden sivuiltamme, jos tarvitset varaus- tai aukiolotietoja.

Merkittyjen kesäreittien, kansallispuiston käyttöohjeiden ja ajankohtaisten palvelutietojen perusteet löytyvät Luontoon.fi:n Pallas-Yllästunturin retkeilyosiosta(1). Keimiöjärven kesäretkeilyreitti on noin 6 km pitkä retkeilypolku Muoniossa, Lapissa: metsäinen yhteys pyöreän Keimiöjärven rantaan Keimiötunturin, Sammaltunturin, Koivakeron ja Mustakeron välissä Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Retkipaikka kuvaa kulun rennoksi: alku helppona sorana, pitkospuut suon yli näkymineen Keimiötunturille, loppu juurakkoisempaa rantapolkua; järven äärellä risteyksessä länsihaara vie vuokratuvan suuntaan ja itähaara autiotuvan suuntaan(2). In the Woods, Dear kertoo Keimiöjärven autiotuvan pienestä neljän hengen tilasta, puuarkusta ja pihakuivakäymälästä sekä vierailevuudesta talvisin—hyvä tausta siihen, mitä itärannan tupapihassa odottaa myös kesällä(4). Keimiöjärven vuokratuvan yksityisvaraus ja pihakohtaiset säännöt hoidetaan Eräluvat.fi-palvelussa(3). Muonio sijaitsee Länsi-Lapin tunturimaastossa; samalla erämaa-alueella kulkee myös Pallas-Ylläs vaellusreitti pidempiin vaelluksiin. Talvella Muonion latuverkosto tuo hiihtäjät samoille rannoille eri reittiä pitkin; kesäkävijät seuraavat tätä merkittyä kesäretkeilylinjaa. Reitin alkupäässä, noin 1,2 kilometrin kohdalla, tulevat Keimiöjärvi varaustupa vedenottopaikka ja Keimiöjärvi vuokratupa -kokonaisuus: Keimiöjärvi vuokratupa, Keimiöjärvi vuokratupa tulipaikka ja Keimiöjärvi vuokratupa kuivakäymälä—tarkemmat tiedot löytyvät sivuiltamme kunkin kohteen omalla sivullaan. Itärannalla, noin 4,2 kilometrin kohdalla, Keimiöjärvi autiotupa tulentekopaikka, Keimiöjärvi autiotupa ja Keimiöjärvi autiotupa liiteri ja kuivakäymälä muodostavat tauko- ja yöpymisalueen autiotupakäyttäjille; pihapiirissä on kuivakäymälä ja puuvaja. Ota tuulenpitävä kerros: järvenselu ja suon ylitys viilentävät helpommin kuin laella. Noudata kansallispuiston ohjeita: nuotiot vain huolletuilla paikoilla, roskat mukaan ja luonnonvedet käsittele varovasti(1)(3).

Lukkarinvainion luontopolku on noin 3,7 kilometrin rengasreitti Kolarinsaarella: polku kulkee männiköissä, jokivartta pitkin ja avosuolla, ja kosteikot on pitkostettu. Kolari sijaitsee Lapissa napapiirin pohjoispuolella; reitti pysyy kirkonkylän saarella jokimaisemissa, ja korkeuserot ovat koko lenkillä pieniä. Ajantasaisimmat tiedot kunnan liikuntapaikoista, ulkoilureiteistä ja latuverkoston hoidosta löytyvät Kolarin kunnan liikunta- ja ulkoilusivuilta(1). Kylien Kolari kuvaa Kolarinsaaren virallisen uimarannan pukukopit, käymälän ja grillikatoksen osoitteessa Siltatie 6—hyvä yhdistää uintiin ja kävelyyn(2). Taipaleita-blogin kävelykuvaus mainitsee oranssipäiset maalitolpat, lyhyet sivupolut rantaan, näkymät Saaripudan suuntaan ja Hirsipalon nuotiopaikan noin kilometrin päässä lähtöpaikalta(3). Reitin varrella tulee vastaan Kolarin uimaranta, Myllyojan puiston ulkokuntosali sekä koulun ja seurojen liikuntapaikat Kolarin lukion liikuntasali, Kolarin kirkonkylän pienkenttä ja Kolarin nuorisoseuran liikuntasali—luontopolku kulkee siis saman saaren ulkoilualueella kuin uinti, voimailupaikat ja kentät. Sillan kupeessa talvella samaa linjaa käyttää Saaren latu, ja pidemmälle saman saaren reitistöön jatkaa Kolarin kylälatu, Teuran lenkki, Melakangas -yhdistelmä. Halutessasi voit yhdistää saman käynnin aikana lyhyen kävelyn jälkeen Kolarinsaaren kulttuuripolkuun, joka lähtee Siltatien länsipuolelta(3). Lappi tunnetaan tuntureista ja ulkoilusta; Kolari on kunnan keskus, josta on myös hyvät yhteydet Ylläksen retkeilyalueelle.

Tunturireitti on noin 26,7 kilometrin pistomainen retkeilyjälki Kaarestunturin monihuippuisella alueella Sodankylän kirkonkylän luoteispuolella Lapissa. Visit Sodankylä ohjaa alueen merkittyjen kesä- ja talvireittien tarkasteluun kunnan InfoGIS-karttapalvelussa(1). Metsähallitus kertoo autio- ja päivätupien käytännöistä valtion mailla — kannattaa lukea ennen Isolaki autiotupaan turvautumista ja lähialueen taukokohteiden käyttöä(2). Luontoon.fi toimii rinnakkaisena kansallisena portaalina valittujen kohteiden ja reittien selaamiseen yhdessä paikallisten karttapalvelujen kanssa(3). Reitti kulkee Sodankylässä. Kyse on lapin erämaatyyppisestä maastosta, ei kaupunkipuiston hoidetuista poluista: odotettavissa on metsäteitä, suon reunoja ja avoimia tunturikaarteita, joilla rakkama hidastaa jokaisen askeleen. Retkipaikka-artikkelissa Jonna Saari kuvaa Tikkalantien päätymistä pihaportille, auton jättämistä tienvarteen muita häiritsemättä ja sitä, miten vanhat matalat merkkipaalut voivat peittyä varvikkoon(4). Askelmittari-blogissa vuonna 2014 kerrottu retki kuvaa rengasosuuden Isolaki autiotuvalle alkaneen kömpelösti kivikossa, kunnes puhelimella ladattu ulkoilukartta ohitti hankalimmat kohdat(5). Noin 19,7–20,5 kilometrin kohdalla tulee Isolakin ja Tikkalakin palvelurykelmä: Isolaki autiotupa yöpymiseen ilman ennakkovarausta, Tikkalaen puolikota tuulensuojaksi, Isolaki vesipaikka juomapullon täyttöön silloin kun sulavesi on käytettävissä sekä kuivakäymälät Isolakilla ja Tikkalakilla. Tarkemmat käyttövinkit kannattaa lukea sivuiltamme, kun tarvitset etikettiä. Lähialueella risteää myös talvisia moottorikelkkaväyliä; jos kävelet kelkkakaudella, pysy näkyvänä, väistä ajoradalla ja tarkista kausisäännöt kunnan tai seurojen tiedotteista(1). Ota mukaan säänkestävä kartta tai luotettava offline-kerros puhelimeen. Verkko voi toimia täällä, mutta kannattaa silti ottaa paperikartta varaksi, koska akku loppuu, sumu laskeutuu ja vanhat kenttäpaalut eivät enää muodosta yhtenäistä nauhaa(4)(5).

Kivitunturin luontopolku on päiväretkikohde Savukosken kirkonkylän tuntumassa, Itä-Lapin tunturimaisemassa. Reitin pituus kartallamme on noin 9,4 km, eikä se ole yhtenäinen suljettu silmukka; käytännössä moni lähtee Kivitunturin pysäköintialueelta hiihtomajan luona ja kiertää merkittyä verkkoa joko myötä- tai vastapäivään. Metsähallitus ylläpitää reittiä, ja ajantasaisimmat käyntitiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Korvatunturi.fi-sivusto(2) kertoo kahdesta vaihtoehdosta: punaisin merkitty noin 5,9 km:n perusrengas, jonka ulkoilureittiluokitus on keskivaativa, sekä keltamerkkinen, noin 4 km:n Sotsonportin lisäkierros, joka on luokiteltu vaativaksi ja tuo jyrkkää kivikkoa, portaita ja laajempia näköaloja ennen yhteisten osuuksien liittymistä. Moreenit, kivikot, pienet lammet ja korvet sekä kuusikot pitkospuiden ja portaiden varrella tekevät kierroksesta vaihtelevan. Pirunkurun ylitys tapahtuu riippusillan kautta. Reitin varrella näkyvät karttakohteemme nimillä: Äitipetäjänlampi laavu järven rannalla, Sotsonportti keittokatos, Sotsonportti tulipaikka ja Sotsonportti liiteri-käymälä tiiviissä taukaryhmittymässä, myöhemmin Äitipetäjälampi tulentekopaikka ja Äitipetäjän lampi käymälä, ja lopuksi Kivitunturi pysäköintialue sekä Kivitunturi keittokatos ja Kivitunturi käymälä. Korvatunturi.fi(2) mainitsee 11 kaksikielistä infotaulua, useita näköalapaikkoja, ojan ja purojen veden, jonka juomiseen suositellaan keittoa, sekä halkovajan Äitipetäjälammen varrella. Retkipaikka(3) kuvaa Luojanluomalaavun laattakivikatoksen ja Pirunkurun riippusillan tunnelmaa. Taipaleita-blogissa(4) käydään syysruskan Sotsonportin kierros läpi: noin viisi tuntia ja 9,5 km, runsaasti portaita ja pitkospuita, mahdollinen sadan metrin sivupolku Sotsonportin näköalapolulle ja kirkkaalla säällä näkymiä jopa Pyhätunturille. Lappi tunnetaan laajoista metsistä ja tuntureista; Savukoski tarjoaa tällä reitillä matalan tunturin ja huolella rakennetun polun saman paketissa.

Punainenhiekka esteetön reitti on lyhyt, noin 0,4 kilometrin esteetön yhteys Punaisellehiekalle, pitkälle punertavahiekkaiselle uimarannalle Pallasjärven etelärannalla Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Kittilä on etelärannan isäntäkunta, Muonio jää järven vastarannalle, ja Lappi näyttäytyy tyypillisenä tunturi-järvimaisemana. Suunnittelun ja virallisten sääntöjen kannalta tärkein lähtökohta on Luontoon.fi:n Punainenhiekka, esteetön reitti -sivu (1) sekä samalla palvelupaikalla kuvattu Punainenhiekka päivätupa, Pallasjärvi -kohdesivu (2). Polku kulkee leveänä ja tasaisehkona sorapintaisena käytävänä mäntymetsän läpi rannalle; varaa kokonaismatkalle puolisen tuntia, jos ehdit hengähtää hiekalla (3)(4). Rannalla Punaisenhiekan telttailualue on se merkitty telttapaikkojen vyöhyke, johon telttailu on keskitetty, koska kävijämäärät ovat kuluttaneet rantavyöhykettä ja metsikköä—Polkuja kertoo aidasta ja siitä, miksi telttailu ei enää käy hietikolle tai sattumanvaraisille metsäplänteille (4). Punainenhiekka päivätupa toimii esteettömänä päivätupana; ruoan valmistus kuuluu Pallasjärvi Punainenhiekka tulentekopaikalle. Alueella on myös esteellisesti saavutettavat kuivakäymälät, ja viralliselle nuotiopaikalle on yleensä polttopuuta (3). Taipaleita kuvaa Pallasjärven välkehdintä ja näkymän Pallastunturien jonoon, matalan hiekkapohjan uimiseen ja sen, miten aurinkoisina päivinä tienvarsitila voi käydä tiukaksi (3). Out in the Nature nostaa esiin hiekan värin erilaisuuden ja avoimen taivaan, joka houkuttelee myöhempään syksyyn revontuliretkille (5).

Kansallispuiston säännöt, palvelujen ajantasaisuus ja laajempi reittiverkosto Kiilopään liepeillä löytyvät Metsähallituksen virallisilta Luontoon.fi-sivuilta Urho Kekkosen kansallispuistosta(1). Kiilopään juurella oleva palvelukeskittymä—pysäköinti, UKK-portti, kahvila-ravintola, välinevuokraus, Kuurakaltion savusauna ja uintipaikka—kuuluu Suomen Latu Kiilopäälle; heidän omilla sivuillaan on kooste siitä, mitä saat suoraan lähtöpaikan läheltä(2). Lapland North Destinations kuvaa Kiilopäätä yhdeksi Saariselän alueen korkeimmista ja jylhimistä tuntureista: kesällä huipulle nousee noin kahden kilometrin suuntaansa kulkeva hyvin merkitty polku, osin tasaista ja levähdyspaikkoja sisältävä(3). Lomavinkit esittelee nousun käytännönläheisesti: helppona Lapin tunturinousuna, portaineen ja huipun taukopaikkoineen(4). Kiilopään näköalapolku on kartallamme noin 1,9 kilometrin mittainen yhtenäinen nouseva osuus lähtöalueelta näköalapaikalle, joten edestakainen kävely on käytännössä noin neljä kilometriä ja nousua kertyy luokkaa 225 metriä kohti 546 metrin huippua. Nousua helpottavat suunnilleen sata puisia porrasaskelmaa sekä lyhyet kiviset portaat, ja matkan varrella on taukopaikkoja(4). Maasto on pääosin tiivistä polkua ja avotunturin portaita; tuuli ja nopeasti vaihtuva sää kannattaa ottaa huomioon vaikka laakso olisi tyyni(3)(4). Reitti lähtee Suomen Ladun Kiilopään pihapiiristä Saariselkällä Inarissa. Kiilopää pysäköintialue palvelee autoilevia, ja Suomen Latu Kiilopää - Kahvila & Ravintola sopii ruokatauoksi ennen tai jälkeen. Tunturin juurella kohtaat myös Kiilopään frisbeegolfradan, Kiilo-oja tulipaikan nuotiokahvihetkeen, Kiilopään uimapaikan sekä Kiilopään Kuurakaltion savusaunan ja uima-altaan, joista Lapland North nostaa esiin perinteisen rentoutumisen vaelluspäivän päätteeksi(2)(3). Avohuipulta avautuu näkymä Urho Kekkosen kansallispuiston tunturimaisemiin; kirkkaalla säällä erottuu kaukaisia vahteja. Huipulla kohoaa tunnettu ”Ulkona. Perillä.” -penkki, jonne on luontevaa istahtaa ennen samaa reittiä alastuloa(4). Talvella alue pysyy vetonaulana: Lapland North mainitsee, että tunturin juureen pääsee helposti myös talvella järjestettävällä hiihtobussilla, ja omatoimisille autoilijoille on runsaasti pysäköintitilaa(3). Samalta palvelupisteeltä pääset myös laajempiin ulkoilureitteihin—esimerkiksi Saariselän maastopyöräilyreitit käyttää Kiilopään palveluja pyöräilijöille, jotka haluavat lyhyen huiputuksen jatkoksi pidemmän lenkin. Jos haluat rauhan ja helpon pysäköinnin, lähde ajoissa; Lomavinkit varoittaa, että ruuhka-aikoina paikat voivat täyttyä myöhemmin päivällä(4). Koirat ovat tervetulleita hihnassa(4). Tarkista ennen matkaa Luontoon.fi:stä mahdolliset nuotiorajoitukset, väliaikaiset käyntirajoitukset tai muut Metsähallituksen tiedotteet kansallispuiston alueella(1).

Vaattunkivaaran luontopolku on Rovaniemellä Lappi-maakunnassa, Vikajärven suunnassa oleva noin 3,5 kilometrin merkitty vaellus Napapiirin retkeilyalueella—karkeasti puolen tunnin ajomatkan päässä keskustasta Sodankylään päin nelostietä pitkin. Ajantasaisimmat retkiohjeet ja reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Vaattunkivaara luontopolku -sivulta(1), ja Visit Rovaniemen Napapiirin retkeilyalueen esittelysivu(2) kokoaa yhteen koskien, soiden ja ympärivuotisen käytön kokonaisuuden. Käytännön lähtö on Vikakönkäällä: Vikaköngäs P-alue sijoittuu Raudanjoen koskimaisemaan, ja polku kulkee Ystävyyden sillan kautta joelle ennen nousua rantakoivikosta Vaattunkivaaraa kohden. Ensimmäisten satojen metrien varrella tulee vastaan useita Vikaköngäs- ja Vikakönkään-laavuja, Vikaköngäs laituri pienveneille sekä runsaasti taukopaikkoja kuohujen yläpuolella—mukava paikka eväille ennen rinnettä. Vaaran rinteiden männikkö on kuivahkoa kangasta hyvin vanhoine mäntyineen; luontopolun infotauluilla korostuvat pohjoiset lajit, erityisesti kanalinnut(3). Noin 0,6 kilometrin kohdalla on Kaltion laavu liiterillä ja Kaltio kuivakäymälällä; hieman etelämpänä polulla on Kaltion laavu lähde. Luontopolkumies-blogin Vaattunkivaara-kuvaus antaa hyvän maastotuntuman näkötornille, merkintöihin ja paluuseen koskien ääreen(4). Kaltion laavulta polku nousee männikössä Vaattunkivaaran kallioiselle laelle ja näkötornille; kallio voi olla märällä säällä liukas(3). Paluu kulkee jälleen Vikaköngäksen laavujen ja parkkipaikan suuntaan. Sama tuntuma-alue liittyy myös muihin reitteihin: Vikaköngäs esteetön reitti palvelee esteetöntä kulkua lähilaavuille, ja Könkäiden polku sekä Kalliosalmi - Olkkajärvi vesiretkeilyreitti käyttävät samoja rantalaitteita—hyvä tietää, jos suunnittelet pidempää Napapiiri-päivää.

Retkietiikasta, ruskeista ja vihreistä reittimerkeistä sekä päiväretkien paikasta laajemmassa Pallas-Yllästunturin kokonaisuudessa kertoo Visit Ylläs patikointisivuillaan(1). Ylläsjärven kyläkierros on lyhyt, helppo noin 2,7 kilometrin kävely Ylläsjärven kylän järvimaisemissa Kolarissa. Reitti ei ole suljettu ympyrä. Polku kulkee kohti Niementien ranta-aluetta, jossa Ylläsjärven lähiliikunta- ja toimintapuisto, Ylläsjärven uimaranta ja Ylläsjärvi laavu muodostavat luontevan taukokokonaisuuden: uinti, nuotio laavulla ja leikki- sekä pumptrack-treenit lähiliikuntapuistossa kesällä. Ylläsjärven kyläyhdistyksen verkossa täydentyvät käytännön vinkit järven rannan arjesta tapahtumiin(2). Kylien Kolari kuvaa Ylläsjärveä kasvavana kansallispuiston eteläisenä porttikylpänä ja pitkän matkailuhistorian kylänä 1930-luvulta lähtien(3). Kun vertailet tätä lyhyttä kyläpätkää pidempiin merkittyihin kesäreitteihin puiston ulkopuolella, Luontoon.fi esittelee Ylläs kesäretkeilyreitit -verkoston, joka yhdistää kyliä ja rantoja(4). Saman rantavyöhykkeen kohdilla tietokannassamme kulkee yhteisiä linjoja suosittujen pyöräilykierrosten, kuten Ylläslompolon kierros ja Ylläsjärven kierros, sekä laajan Ylläs kesäretkeilyreitit kansallispuiston ulkopuolella -kokoelman kanssa—helppo jatko, jos lämmittelet kylässä ja jatkat sitten pidemmälle. Talvella latu- ja kelkkareitit risteävät lähellä: lue risteysmerkinnät kausittain ja noudata maassa näkyvää käyttötapaa. Lappi on matkailualue, jossa Kolari sijaitsee. Kaupungin ja maakunnan nimet mainitaan tässä erikseen, jotta sisäiset sivulinkit toimivat luontevasti.

Simon kunnan ulkoliikuntapaikkojen ja -reittien sivulta löytyy linkki ulkoilukarttaan, latu- ja reittitiedotteisiin sekä yhteystiedot liikuntapaikkojen kunnossapitoon(1). Lapland.fi esittelee Simon leppoisana Lapin kohteena metsien ja järvien äärellä ja nostaa esille muun muassa retkeilyn ja talviset hiihtomahdollisuudet(2). Simo ja Lappi näkyvät tässä lyhyessä järvirantareitissä samalla kertaa. Arppeenlammen rantareitti on lyhyt, noin 1,1 kilometrin mittainen kävely Arppeenlammen rannalla Simon kunnassa Lapissa. Reitti ei ole rengas, vaan suora osa rantaviivaa: käytännöllinen pikku lenkki järven ja rauhallisen metsälampimaiseman äärellä. Järvi tunnetaan ennen kaikkea virkistyskalastus- ja vuokramajoituskohteena. Fishing.fi luokitsee järven noin viiden hehtaarin kokoiseksi virkistyskalastusalueeksi ja kertoo sallituiksi menetelmiksi heitto- ja perhokalastuksen; kohteen palveluvarustukseen mainitaan laavu, kota sekä pitkokset(3). Arppeenlammen vuokramajoituksen sivusto korostaa, kuinka rauhallisessa, isojen teiden ja taajamien ulkopuolisessa erämaassa lammi sijaitsee(4). Lähteissä ei erikseen nimetty tätä rantapätkää järvestä irrotettuna, joten tarkista esteet, pysäköinti ja mahdolliset rajoitukset aina kunnan omista ohjeista ennen lähtöä. Pidempiä retkiä samassa kunnassa kannattaa vertailla samojen ulkoilusivujen kautta; tämä rantareitti sopii lyhyeen jalkojen verryttelyyn tai osaksi päivää, jos olet jo majoittuneena tai kalastamassa paikalla.

Könkäänsaaren esteettömän luontopolun kuvaukset, esteettömyystiedot ja ajankohtaiset ohjeet löytyvät Metsähallituksen Etiäinen-palvelusta(1). Luontoon.fi:n Napapiirin retkeilyalue -katsaus(2) sijoittaa tämän lyhyen pitkoslenkin Könkäänsaariryhmään Raudanjoen varrelle Vikajärvellä. Visit Rovaniemi esittelee Napapiirin retkeilyaluetta kaupungista lähteville ja listaa ohjattuja lähtöjä Vaattunkiköngästä kiinnostuneille(3). Taipaleita yhdisti syysruskalla keltaisesti merkityn Könkäänsaaren lenkin ja Kielosaaren kasvi- ja sienipolun kuvaillen tukevia koskisiltoja, monikielisiä opastauluja, pitkoslevikkeitä ja esteetöntä laituria jokinäkymiin(4). Reitin pituus on noin 1 kilometri leveitä pitkospuita myöten Könkäänsaarella Napapiirin retkeilyalueella. Rovaniemi on isäntäkaupunki ja Lappi laajempi maisemakehys. Vaattunki pysäköintialueelta reitti lähtee Könkäiden polulle kohti Raudanjokea; Vaattunkiköngäs vesillelaskupaikka tulee pian vastaan ennen jalkasiltaa saarelle. Noin puolen välin paikkeilla Karhukummun laavu ja Karhukumpu kuivakäymälä (Populet) muodostavat erillisen taukopaikan mantereen puolella. Könkäänsaarella Könkäänsaari käymälä, Könkäänsaaren laavu ja Könkäänsaari laavu 2 ovat tiiviissä vyöhykkeessä, ja Könkäänsaari laituri saaren alajuoksulla avaa näkymän Vaattunkiköngästä kohti. Esteettömät kuivakäymälät on mainittu pysäköinnin ja päälaavun yhteyteen(1). Samasta pysäköinnistä pääsee luontevasti myös Kielosaaren luontopolulle, Könkäänvaaran polulle ja pidempään Könkäiden polkuun. Ota juomavesi mukaan lyhyelle kierrokselle; laavujen polttopuuohjeet ovat liiteritauluissa. Talvella lumikenkäily sopii lumen peittämälle kannolle.

Ajantasaiset reittikuvaukset, palvelut ja Urho Kekkosen kansallispuiston säännöt Rumakurulle löytyvät Luontoon.fi:n Rumakuru-sivulta(1). Inari.fi:n Saariselkä-sivu kuvaa kylää kansainvälisenä matkailukeskuksena Nelostien varrella napapiirin pohjoispuuolella—palvelut, majoitus ja hyvin merkityt vaellus- ja hiihtoreitit puiston rajalla—ja ohjaa Metsähallituksen ulkoilumateriaaleihin(2). Rumakuru on noin 15,1 kilometrin pituinen pistosuuntainen kesävaellus Saariselän lähtöalueelta kohti Rumakurua. Nimi tarkoittaa rumaa kurua, mutta kohde on klassinen päiväretki. Luontoon.fi:n kansallispuiston nähtävyyksiä käsittelevä teksti kuvaa jyrkkäseinäistä sulavesikurua ja muistuttaa turvavälistä: talvella lumivyöryvaara kurussa ja kesällä kivivyöryriski(3). Metsähallituksen Rumakurun polku -julkaisu tiivistää retken keskivaativaksi tunturikävelyksi ja mainitsee lyhyemmän talvisen latuohituksen(4). Retkipaikka luonnehtii Rumakurua Saariselän päiväretkien joukossa ja kurua jylhäksi, seinämäiseksi ilmestykseksi(6). Alussa Santa's Hotel Tunturin kuntosali viittaa kylän puoleen ja Saariselkä Parkkipaikka sekä Saariselkä Parkkipaikka 2 ovat autolle kätevät. Noin 0,85 kilometrin kohdalla Mettabaari tarjoaa kahvitauon hieman sivussa. Noin 3,5–3,6 kilometrin kohdalla Aurora-alue: Karvaselän Kummituskämppä, Kelo-ojan kota, Aurora päivätupa - tapahtumatupa, Aurora tulentekopaikka ja Aurora liiteri-käymälä—luonteva taukopaikka ennen pidempää osuutta Piispanojalle. Noin 10,3 kilometrin kohdalla Piispanoja tulistelutupa ja Piispanoja ulkotulipaikka yhdistävät tulistelutuvan ja ulkonuotion. Reitti päättyy noin 15,1 kilometrin kohdalla Rumakurun palvelupisteelle: Rumakuru päivätupa, Rumakuru tulipaikka 1, Rumakuru Nuotiopaikka 2 ja Rumakuru käymälä; Rumakuru vanha päivätupa ja Rumakuru vanha tulipaikka ovat lyhyen sivumatkan päässä—Metsähallituksen tiedote kertoo uudemmasta päivätuvasta ja muista levähdyspaikoista, kun vanha kämppä on kunnostuksessa(5). Tarkemmat tupasäännöt kannattaa lukea meidän Rumakuru päivätupa -sivuiltamme. Sama pysäköinti–Aurora-solmu liittyy Taajoslaavun kesäreittiin, Moitakurun kesäreittiin, Iisakkipäähän, Iisakkipään luontopolkuun 2,5 km ja 6 km sekä Saariselän maastopyöräilyreitteihin, jos haluat pidemmän lenkin tai yhdistää pyörän ja kävelyn.

Napapiirin nopia on lyhyt esteetön kävelyreitti, jonka pituus on kartallamme noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan napapiirin tuntumassa Hautajärvellä, Sallassa, Lapissa, Oulangan kansallispuiston sallanpuoleisessa porttialueessa. Metsähallitus ylläpitää reittikuvausta Luontoon.fi-palvelussa ja on julkaissut lyhyen reittiesitteen, jossa polku kuvataan johtavaksi havumetsän läpi solisevan Koutajoen rantaan kotalaavulle—sopiva hetki tauolle ja eväille ulkona(1)(3). Visit Salla kertoo, että napapiiri kulkee Hautajärven kohdalla ja kuvaa kylän roolia porttina kohti pohjoista; napapiiriviitta sijaitsee Napapiiri Cafén ja Karhunkierroksen luontokeskuksen pihalla, mistä moni lähtee Karhunkierrokselle ja Topsakantaipaleelle(2). Reitti on leveä, helppokulkuinen kangaspinta, joka on suunniteltu myös pyörätuolille, rollaattorille ja rattaille(1). Noin 0,45 kilometrin kohdalla tulee Rytinivan puolikota joen varrelle puolikotaan ja nuotiopaikkaan—luonteva tauko ennen paluuta. Hautajärven uimaranta on lähellä Hautajärventien palveluita, joten uinti ja lyhyt kävely voi yhdistää sesongin salliessa. Lepopaikka on myös kohta, jossa pitemmät merkityt reitit kohtaavat: Ukk-reitti Hautajärvi-Puupalovaara, UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti ja Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi kulkevat Hautajärven retkeilyverkossa, ja alueella on myös moottorikelkkareittejä kuten Moottorikelkkareitti Oulanka-Hautajärvi—hyvä tietää, jos suunnittelet pidempää Lapin lomaa pelkkää lyhyttä kävelyä laajemmin. Varaa rauhalliseen suuntaan ja takaisin noin varttitunti suuntaa kohden sekä aikaa joella; paluu tapahtuu samaa uraa, sillä reitti ei ole rengas.

Polkuhaara Rupakivelle on erittäin lyhyt, merkitty sivupolku Karhunkierroksen ja UKK-reitin Hautajärvi–Savilampi -osuudella Oulangan kansallispuistossa. Se lähtee päärungon varrelta Vasaojan taukopaikan luona ja vie näköalapaikoille Rupakiven ylle; Rupakivi on Savinajokeen kohoava korkea raukkomainen kivipilari. Kansallispuiston säännöt, palvelut ja ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Oulangan kansallispuiston vaellus- ja ulkoilusivuilta(1). Visit Salla kuvaa Rupakiven merkittäväksi geologiseksi nähtävyydeksi Karhunkierroksen varrella, noin neljän kilometrin kävelyn päässä Savilammen parkkipaikalta, ja varoittaa vaativasta maaston vaihtelusta(2). Karhunkierros-sivusto mainitsee Rupakiven luonnollisena kohokhtana Hautajärven ja Oulangan luontokeskuksen välisellä osuudella(3). Retkipaikan teksti kertoo viimeisistä metreistä Vasaojan laavulta: noin 600 metriä laavulta eteenpäin, Karhunkierros merkitty oranssein maalimerkein, ja jyrkät puiset portaat kohti joen rantaa; kirjoittaja kuvaa osan askelmista huonokuntoisiksi mutta suosittelee silti laskeutumista katsomaan kiveä alhaalta(4). Kartallamme tämä polkuhaara on noin 0,1 km eli pelkkä pistosuunta Rupakivelle, ei koko päiväretkeä Savilammelta tai Hautajärveltä. Laajempi osuus kulkee tyypillisesti kuivassa männikössä, kallioissa ja jokilaaksoissa. Samasta reittisolmusta jatkuu UKK-reitti Hautajärvi–Savilampi pitkän matkan vaeltajille ja lyhyt Polkuhaara Vasojan laavulle, jos haluaa ensin tauon laavulle ja nuotiopaikalle. Vasaojan laavu ja Vasaoja käymälä ovat Vasaojan varrella lähellä päärunkoa—hyvä pysähdys ennen tai jälkeen Rupakiven portaiden. Salla on kunta Hautajärven suunnassa. Lappi tarjoaa täällä tunturimaisemia ja jokivarsimaisemia näkymiä. Odota juuria, kiveä ja epätasaisia puuportaita jyrkimmissä kohdissa; Rupakiven sijainti joessa tekee kohteesta vaikuttavan myös silloin, kun lehvästö peittää osan näkymästä ylemmältä näköalatasanteelta(4).