Salla Retkeilyreitit

Sallan laajan kävely- ja patikkatarjonnan, vaativuusluokat sekä patikkakarttojen hankintapaikat löytyvät Salla Ski Resortin vaellussivuilta(1). Outdooractiveen kumppanisisältönä julkaistu reittikuvaus täydentää merkintöjä, risteysvalintoja ja jalkineita(2). Visit Sallan henkilöstöopas kertoo, miten kesäreittejä ja Sallatunturin palveluja on suunniteltu vierailijoille(3). Salla sijaitsee Lapissa. Reitin pituus on noin 12,2 kilometriä viivan mukaan Sallatunturin matkailualueen ja Sallan kirkonkylän välillä—moni kävelee sen “kirkkoreissuna” kauppoihin ja palveluihin auton sijaan ja palaa samaa reittiä; varaa aikaa, jos kuljet molemmat suunnat täyteen. Kuusamontien koulu- ja liikunta-alueen tuntumasta lähtevä polku kulkee ensin metsää ja lähiliikunta-aluetta ennen Ruuhijoen grillikatosta Ruuhijoen varrella. Noin viiden kilometrin kohdalla Sirkan laavu sopii tauolle; sama risteys on myös talvisella Kalliojärven lenkki kylän kautta -ladulla, joten kesäkävelyn ja ladun opasteet kohtaavat ajatuksissa. Voit seurata joenvarren luonnetta tai paikoin latupohjaa—huomioi risteykset ja valitse karttaasi sopiva haara. Sirkan laavun jälkeen maisema avautuu Keselmäjärvelle: Keselmälammen grillikatos, KESELMÄJÄRVI, luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Keselmäjärven kota keskittyvät järven äärelle, ja Sallatunturin uimapaikka on lähellä uimakelien salliessa. Reitti päättyy kohti Sallan liikuntakeskusta, Holiday Club Sallaa ja Karhulammen grillikatosta laskettelualueen reunalla—kätevää, jos yövyt tunturilla tai käytät kylän liikuntapalveluja ennen paluukävelyä.

Hiidenkirnujen luontopolku on noin 6,3 kilometriä pitkä päiväretkipolku Etelä-Sallassa Aholanvaaran seudulla Kalliovaaran retkeilymaastossa kohti Suomen suurinta hiidenkirnua, Juomapataa. Ajo-ohjeet, vaativa reittiluokitus, siniset puumerkinnät sekä varoitukset jyrkistä ja märällä kelillä liukkaista kalliokohdista löytyvät Visit Sallan geologisia kohteita esittelevältä sivulta(1). Sivu kuvaa myös, miten noin 10 000 vuotta sitten jäätikön sulamisvedet pyörittivät lohkareita ja kaivertoivat Juomapatan symmetrisen, soikean kuopan—halkaisija noin 15,5 metriä ja syvyys noin 13 metriä—ja miten lähellä on kolme muuta suurta kirnua(1). Museot.fi nostaa Juomapatan kulttuurikierroksellaan esiin saman kohteen ja retkeilyalueen yhteyden(3). Reitti ei ole silmukka. Lähtöalueen jälkeen tulee pian Valkeansillan grillikatos, ja noin 3,7 kilometrin kohdalla Hiidenkirnujen grillikatos—molemmat sopivat taukopaikaksi ennen tai jälkeen kirnualueen. Retkipaikassa Jonna Saaren teksti kertoo metsäpoluista, pitkospuista, alkumatkan louhosmaisemmasta kallioseinämästä, avartuvista järvimaisemista ja aidatusta Juomapadan reunasta—käytännön kuva siitä, mitä reitillä näkee ja millainen askel on(2). Alueelta on louhittu kiviä Salpalinjan kiviesteisiin, joten maisema linkittyy sekä jääkausigeologiaan että sotahistoriaan Visit Sallan kuvaamalla tavalla(1). Valitse tukevat jalkineet, varaa aikaa jyrkkiin osuksiin ja huomioi Visit Sallan maininta siitä, että Valkean sillan ylitys on tarkoitettu vain henkilöautoille(1). Salla sijaitsee Lapin maakunnassa. Maakuntana tässä retkessä on Lappi.

Taivaan tavoittelijan taival eli Taivaantavoittelijan taival on kompakti, merkitty päiväretki Sallatunturin pohjoisrinteillä Sallassa Lapissa. Reitti on noin 4,5 km ja nousee kuusivaltaisen metsän ja kosteampien rinnesuojen läpi Sallan kansallispuiston korkeimmalle huipulle, Iso Pyhätunturille noin 477 metriin. Ajantasaisimmat käyttö- ja suojeluohjeet ovat Luontoon.fi-sivulla(1). Luontopolkumies Mika Markkanen kirjoittaa Retkipaikassa käytännön kuvaa: sorastettu polkupohja, pitkospuita rinnesuolla, puuportaita jyrkimmillä kohdilla ja selkeät siniset merkinnät, joilla lyhyt alkuosuus on yhteinen punaisin merkittyyn Pahakurun kierrokseen(2). Luode-lehden Marika Varpeniuksen juttu nostaa esiin saman vaihtelevan polun, näköalatasanteet ja helposti lähestyttävän ympyräluonteen(3). Auton voi jättää Tunturikummuntien varteen pohjoisrinteiden parkkialueelle joko Salla pohjoisrinne pysäköintialueelle tai Sallatunturin pohjoisrinne pysäköintialueelle; molemmilta pääsee lähes suoraan reitin varrelle. Noin 1,5 kilometrin kohdalla sama tunturipohja kohtaa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -vaellusreitin, joka jatkuu itään Tuntsan erämaan suuntaan, kun taas tämä polku vie suoraan huipulle. Noin 2,9 kilometrin kohdalla reitti kulkee Itärinteen grillikatoksen ohi, jossa voi pitää tauon ennen viimeistä nousua tai paluumatkalla. Noin 4,1 kilometrin kohdalla tulee Ison pyhän näköalatorni; tornin portaita kannattaa kiivetä, sillä näkymät avautuvat laajasti Sallan metsiin, järviin ja tuntureihin. Kirkkaalla säällä koilliseen voi erottaa vanhat Sallatunturit, Välitunturin ja Rohmoivan noin 20 kilometrin päässä valtakunnan rajalla—tällaisia siluetteja Luontopolkumies kuvaa myös rinteelle sijoitetuista katselulavoista(2). Kierroksen voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa. Useissa tuoreissa kävelykokemuksissa laskeudutaan huipulta hieman eri linjaa kohti Itärinteentietä ja palataan lyhyttä hiekkatietä pitkin kohti parkkialuetta sen sijaan, että palattaisiin täsmälleen samaa nousulinjaa(2)(3); vertaa omaan karttaan, jos haluat klassisen ympyrän vai yksinkertaisen edestakaisen kävelyn tornille. Pidemmän päivän vaihtoehtoja samalta pohjoisrinteiden solmukohdasta tarjoavat muun muassa Pahakurun kierros, Hetehaltijan lumous, maastopyöräilyn Sallatunturin maisemareitti ja hiihtolatu Tunturin ympäri-latu. Sulkuista, suojelusäännöistä ja ajantasaisimmista virallisista ohjeista vastaa Luontoon.fi(1); retkipäivän käytännön valmistelussa kannattaa yhdistää virallinen tieto ja maastossa kävelleet bloggarit.

Kolmiloukkosen kierros on lyhyt patikointikierros Sallan kansallispuistossa Kaunisharjulla. Salla sijaitsee Koillis-Lapissa; Lappi tunnetaan laajoista erä- ja tunturimaisemista. Reitti kulkee kolmion muotoisen harjulammen, Kolmiloukkosen, ympäri. Reitin pituus on noin 2,9 kilometriä yhtenäisellä linjalla; virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään usein noin neljään kilometriin(1). Ajantasaiset tiedot, vaikeusluokitus ja kausivinkit löytyvät Luontoon.fi(1) -sivulta kolmiloukkosen kierroksesta. Maisema on jääkauden muovaamaa harjumaastoa: jyrkkiä kumpuja, kivikoita ja eri-ikäisiä mäntymetsiä(2). Lammen nimi viittaa kolmeen “loukkoon”, eli kolmioon(2). Sallan luontokeskuksen lähistöltä polku kulkee ensin Tammakkolammen laavun ja Upinlammen grillikatoksen tuntumassa ennen Kolmiloukkosta. Kolmiloukkonen 1 laavu on pienellä niemellä lammen länsirannalla, ja Kolmiloukkonen 1 käymälä on lähellä. Kierroksen puolivälin tienoilla ovat KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Kaunisharju laavu; Visit Salla(3) kuvaa havaintopaikkaa suojana tuulelta ja sateelta revontulien, keskiyön auringon ja ruskan seuraamiseen—sivupolku laajemmasta Kaunisharjun reitistöstä. Lammen eteläpuolella pitkospuut ylittävät suomaisemaa kohti Kolmiloukkonen käymälä 2 ja Kolmiloukkonen laavu 2. Samaan risteysverkkoon liittyvät muun muassa Kaunisharjun latu -hiihtolatu ja pitkä Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -vaellus; sama reittiperhe on kuvattu Luontoon.fi(1) -sivulla kolmiloukkosen kierroksesta. Retkipaikka(2) mainitsee kartalla punaisen ja sinisen reittimerkinnän, puissa vihreitä neliöitä, ja suosittelee kulkemaan opasteiden mukaan vastapäivään. Puolentoista kilometrin kohdalla on katselulava, varhaisen 1900-luvun savottakämpän kiviuunin jäänteet sekä talvisodan aikaisen kenttälinnoitteen jälkiä harjulla—konekivääripesäke, taisteluhautoja ja poteroita—infotaulujen vieressä. Soraa, pitkospuita ja lyhyitä jyrkempiä portaita on harjuosuksilla(2).

Reittikuvaukset, sulut ja itäisen Lapin UKK-pääreitti kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -aineistosta(1). Tämä osuus kulkee Sallalla ja on osa samaa pitkän matkan UKK-verkostoa vanhoissa metsissä, tuntureilla ja järvien äärellä Sallan kansallispuiston alueella ja sen liepeillä. Reitin pituus on noin 5,3 kilometriä, eikä se ole lenkki: se yhdistää Pahanojankurun alueen Pitkälammen kanssa ja jatkuu kohti Aatsinginhauta-pään. Salla sijaitsee Lapissa kunnan keskustan lounaispuolella kohti Kuusamon tietä (tie 950) - Retkipaikassa kuvataan UKK:n rauhallista luonnetta metsäteillä ja kapeana polkupohjana samalla seudulla, ja pääreitillä on selkeät puun merkinnät(3). Ensimmäisen kilometrin sisällä tulee Pahanojankurun palveluryhmä: Pahanojankuru käymälä, Pahakuru tulentekopaikka ja Pahanojankuru autiotupa. Metsähallitus on avannut uuden Pahanojankurun autiotuvan käyttöön: tupaan mahtuu yhdeksän henkeä, rakennuksessa on käytetty hiiltämällä käsiteltyä kierrätyspuuta ja isoja ikkunoita, ja tupaan kuuluu erillinen kuivaustila kamiinoineen(2). Noin kolmen kilometrin kohdalla Pitkälampi käymälä ja Pitkälampi kota tarjoavat järvimaiseman tauon kodan kanssa tyypilliseen tapaan UKK:n taukapaikoille kansallispuistossa. Aatsinginhauta-suunnassa maisemaa hallitsee laaja rotkomaisema; Pohjoisen Polut kuvaa opastettuja näkökulmia hautavajoaman mittakaavaan ja luontoarvoihin(4). Sama UKK-pääreitti linkittyy puistossa muihin merkittyihin vaihtoehtoihin: voit yhdistää tai verrata päiväretkiä UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti, Pahakurun kierros, Hetehaltijan lumous, Ukk-reitti Sallatunturi-Tunturikumpu-Pahanojankuru ja Ukk-reitti Aatsinginhauta-Hanhikangas -reitteihin risteyskohtien kautta.

Ruuhitunturin reitti on noin 16,7 kilometrin pituinen päiväretkeilyreitti Sallan metsien suojelualueella ja tunturimaisemissa Sallatunturin itäpuolella Sallassa, Lapissa. Kansallispuiston säännöt, reittikeskukset ja kausittaiset ohjeet tälle maisemalle löytyvät Luontoon.fi-sivuston Sallan kansallispuiston aineistosta(1). Talvinen rinnakkaislinja on julkaistu erikseen nimellä Ruuhitunturin latu(2). In the Woods, Dear käy läpi Ruuhitunturin tykkymetsiä, risteyksiä, kahvilaa, tornia ja käytännön vinkkejä pitkässä maastojutussa, joka täydentää virallisia sivuja(3). Reitin pituus on noin 16,7 kilometriä. Se ei ole ympyrä: kuljet yhtenäisen linjan läpi useista eri luonteisista osuuksista—avoimia rinneselkiä, metsäisiä yhdysvälejä ja suonreunoja—ilman että sama reitti palaisi lähtöpisteeseen. Kävijät varaavat usein koko päivän taukoineen laavuilla ja tunturin huipulla. Hangasjärven suunnasta Hangasjärven laavu Salla tarjoaa ensimmäisen tauon järven äärellä. Muutaman kilometrin päässä Ämminpolun laavu, Tupien laavu ja TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka sijoittuvat vanhan Sotkan tilan maisemaan—Karhulammen grillikatos ja Sallatunturi frisbeegolf ovat samassa lomakeskuksen ulkoilualueella Holiday Club Sallan vieressä. Tämä on reitin "kylän reuna" ennen nousua kohti Ruuhitunturia. Noin 5 kilometrin kohdalla tulevat Ruuhitunturin kahvila ja Ruuhitunturin päivätupa sekä Lehtoaapa kota ja kuivakäymälä—luontevat tauot ennen jyrkempää osuutta kohti huippuseutua(2)(3). Noin 14,8 kilometrin kohdalla Ruuhitunturi luontotorni kruunaa avoimen tunturin: tornista avautuu näkymiä Sallatunturin rinteille, kaukaisille vaaroille, talvisin tykkylumisiin kynttiläkuusiin ja ympäröiville aapoille(3). Loppumatka laskee taas suon ja metsän laitaa: Kontiolammen laavu ja Tammakkolammen laavu järvenrantojen varrella sekä Upinlammen grillikatos itäisemmällä osuudella. Risteyskohdissa Ruuhitunturin kierrokseen tai Sallan pyöräilyreittiin voi lyhentää tai pidentää päivää vaihtamalla verkostoon sen sijaan, että kulkisi koko pistosuuntaisen vaelluksen.

Kaippahanoja-Lapin Mysteeri on noin 1,8 kilometrin päiväretkeilyosuus Sallassa. Lyhyt, ei-rengaspolku Sallatunturin reitistössä vie Kaippahanojan uomalle Sallan kansallispuistossa; Luontoon.fi kuvaa Kaippahanojan päivätuvan ja Hautajärvi–Nuortti UKK-osuuden, joka kulkee tässä maisemassa(1). Sama käytävä on yhteinen Pahakurun kierroksen kanssa, joka kiertää Sallatunturin tuntureita(2). Reitin loppupäässä tulevat vastaan Kaippahanoja käymälä, Kaippahanojan laavu ja Kaippahanoja tulentekopaikka, joten tauon voi pitää kätevästi samassa nipussa. In the Woods, Dear kuvaa laajoja pitkospuita ja uutta Kaippahanojan päivätuvan pihaa kuivakäymälöineen ja soratulisijoineen, sen jälkeen ylityksen Kaippahanojan ojan yli pitkospuilla ennen jatkumista kohti Pahanojankurua(2). Visit Salla sijoittaa tämän seudun laajempaan tarinaan napapiiriltä Sallan kansallispuistoon ja pidempiin vaellusyhteyksiin(3). Maasto on pääosin metsää ja rämettä; päärungon uudistuksissa pitkospuita on paljon(2). Pahakurun kierros on merkitty punaisin neliömaalauksin(2). Jos yhdistät tämän osuuden Pahanojankurun kierrokseen tai UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiin, varaa aikaa opasteiden lukemiseen risteyksissä.

UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -pitkän matkan reitin kuvaus Sallalla on Luontoon.fi:ssä(1), mukaan lukien Metsähallituksen taukopaikkojen palvelut ja säännöt UKK-rungolla. Tämä osuus on noin 11,2 kilometriä eikä se ole lenkki: se kulkee Aihkipetsin järven ja autiotuvan alueelta kohti Poropuiston (Sallan erämaaporopuisto) puolen päätä ja ylittää Kuusikkoruuhivaaran seudun maastossa ilman Paltsarikumpu–Hevosoja -yhteyttä, jota käytetään joissakin muissa UKK-jaoissa samalla seudulla. Visit Salla kertoo, kuinka UKK-reitti kulkee Sallan läpi noin 200 kilometrin matkan eteläisessä Lapissa, nimeää paikallisia osuuksia kuten Hautajärvi–Sallatunturi -välisen Topsakantaipaleen ja nostaa esiin Aihkipetsin pienen päivätuvan kirkasvetisen lammen rannalla osana samaa reittiperhettä(2). Lähtö on Aikkipetsin autiotuvalta Aihkipetsi tulipaikan, Aihkipetsi laiturin ja Aihkipetsi liiteri-käymälän vieressä—ruoanlaitto, nuotio, vesillelähtö ja kuivakäymälä samassa nipussa. Noin kuuden kilometrin kohdalla Siskelilampi kota ja Siskelilammen käymälä tarjoavat keskiosan kota-tauon ja käymälän lammen rannalla. Kolmiloukkosen–Kaunisharjun osuudella ovat Kolmiloukkonen käymälä 2, Kolmiloukkonen laavu 2, Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka metsän reunalla, sitten Kolmiloukkonen 1 laavu ja Kolmiloukkonen 1 käymälä. Osuus päättyy Upinlammen grillikatoksen ja Tammakkolammen laavun lähelle Poropuiston päässä. Retkipaikassa kuvattu Aihkipetsin kierros mainitsee selkeät puun merkinnät UKK-linjalla, hyvin vanhat pitkospuita Aihkipetsin kosteilla väleillä ja miellyttävän Kolmiloukkosen laavu-lammen rannalla—hyödyllistä tietoa kengistä ja vauhdista, vaikka kyseinen retki kiertää pidemmän lenkin kuin tämä noin 11 kilometrin pätkä(3). Monet kävijät lähtevät tai palaavat Poropuiston pysäköinnin läheltä, kun maistelevat Aihkipetsiin liittyviä UKK-kävelyjä(3). Reitti on osa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiä: voit jatkaa pitkää vaellusta tai yhdistää muihin merkittyihin vaihtoehtoihin, jotka jakavat risteyskohtia, kuten Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa ja Ukk-reitti Puupalovaara-Aihkipetsi samalla käytävällä(1).

Salmijoki–Jäkäläkangas on noin 2,9 kilometrin pituinen suuntaverkoston osuus Sallassa, Lapissa. Se kulkee Salmijoen uomaa ja avointa jäkäläkangasta pitkin ja liittyy laajempaan Salmijoenkurun päiväretkeilykokonaisuuteen. Sallan tunturikeskus kokoaa retkeilyvinkit ja yhteystiedot Sallatunturin alueelle yhdelle sivulle(1). Noin 0,8 kilometrin kohdalla reitiltä avautuu Salmijoenkurun taukopaikka: Salmijoenkuru puolikota, Salmijoenkuru käymälä ja Salmijoenkuru tulipaikka—luonteva eväs- tai nuotiokohde jokilaakson partaalla. Samat palvelut toimivat ankkureina pidemmälle Salmijoenkurun reitille, jos jatkat esimerkiksi Kalliojärven ja Tupien laavun suuntaan. Retkipaikka kuvaa Salmijoenkurun polun kapeaksi metsätieksi, joka jatkuu selkeänä ja hyvin merkittynä polkuna kauniin kelorikkaan metsän halki; joelle johtaa silta, ja putousketjua voi ihailla molemmilta rannoilta turvallisesti ilman erityistä akrobatiaa(2). Taipaleita-blogissa kerrotaan sinisistä maalimerkeistä ja viitoista Salmijoenkurun ja Kalliojärven välillä, metsätieajosta Salla–Kemijärvi-tieltä sekä noin 1,3 kilometrin kävelyosuudesta risteyksestä, josta viimeiset noin 700 metriä vain jalkaisin(3). Sallan tunturikeskus nostaa Salmijoenkurun perheretkeilykohteeksi ja mainitsee, että kurun voi lähestyä autolla noin 800 metrin etäisyydelle Kemijärventien ja Rojulantien kautta(1).

Kanjonin kurkkaus on noin 5,6 kilometrin rengasreitti Oulangan kansallispuiston pohjoisosassa Sallan puolella, korkealla Oulangan kanjonin yläpuolella. Reittiä hoitaa Metsähallitus; ajantasaisimmat tiedot ja kulkeminen löytyvät Kanjonin kurkkaus -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Vaikka matka on lyhyt päiväretkeksi, itsenäiset kuvaukset korostavat, kuinka usein reitin varrella pysähdytään maisemiin—kannattaa varata aikaa enemmän kuin kilometrit antavat ymmärtää(2)(3). Lähtö on Savilammen pysäköinti- ja metsätiealueelta. Alku kulkee tavallisessa metsässä; yksityiskohtaisessa kävelykuvauksessa seurataan vihreitä maalimerkkejä ja suositeltavaa vastapäivään kulkua, jotta kapeissa kohdissa välttyy turhilta kohtaamisilta(3). Hetken kuluttua polku saapuu Kirkasvetisenlammen rantaan, missä Kirkasvetisenlammen tulentekopaikka tarjoaa tauon kirkasvetisen lammen äärellä ennen kanjonin reunalle nousevaa osuutta(2)(3). Reunaosuudella polku kulkee jyrkän rotkon yläpuolella; märkä tai liukas keli kannattaa ottaa vakavasti(2)(3). Laskeutuminen Savilammelle vie Savilammen autiotuvan, Savilammen tulentekopaikan, Melontareitin laituri Savilammen ja Savilammen kanoottirännin luokse—vilkkaaseen risteykseen, jossa Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi kulkee ja päiväkävijät kohtaavat usein pitkän vaelluksen kulkijoita(2)(3). Joen ylittää riippusilta; sama paikka liittyy luontevasti hyvin lyhyeen Oulangan kanjonin näköalapolkuun, jos haluat vielä lyhyen näköalapätkän ennen paluuta kohti pysäköintiä(3). Retkipaikassa kuvataan, kuinka vilkkaalta Savilammen parkkipaikka voi tuntua kauniina syyspäivänä, vaikka metsä pian jakaa väen pitkin reittiä(2). Johanna Suomelan Maisemaonnellinen-blogi täydentää käytännön sävyjä—ruska-aikaa, metsästä kanjoniin siirtyvää tunnelmaa ja selkeän muistutuksen siitä, että kansallispuiston järjestyssäännöt edellyttävät koiran hallittua pitämistä(3).

Kaippahanojan vesiputousta ympäröivästä noin 9,5 hehtaarin yksityisestä luonnonsuojelupäätöksestä, putouksen noin kolmen metrin korkeudesta sekä suunnitellusta opastetusta reitistä ja kevyistä rakenteista kerrotaan Davvi Metsän ja Sallan kunnan maaliskuun 2025 tiedotteessa(1). Metsäautotie- ja lyhyen maastojalan kuvaukset putoukselle löytyvät Suomen vesiputoukset-sivuston Kaippahanojan putous -artikkelista(2). Pidemmät vaellusideat Sallan kansallispuistoon ja UKK:n Topsakantaival-suuntaan löytyvät Visit Sallan sivuilta(3). Kaaos kukkaruukussa -blogissa on kesäinen vierailukuvaus ajalta, jolloin kohde oli vielä lähinnä paikallisten tiedossa(4). Lappi tarjoaa tässä seudulla erämaista jokivartta ja kansallispuiston laitamia. Lapin Mysteeri-Kaippahanoja -reitti on kartallamme yhtenä linjana noin 3,3 kilometriä. Se ei ole suljettu rengas. Reitti kulkee Sallassa metsämaisemassa Sallatunturin ulkoilualueen pohjoispuolella kohti Kaippahanojaa ja Kaippahanojan putousta; Davvi Metsän ja Sallan kunnan mukaan alue rajautuu Sallan kansallispuistoon uuden yksityisen suojelupäätöksen kautta(1). Lyhyempi Kaippahanoja-Lapin Mysteeri -reitti (noin 1,8 km kartallamme) kulkee samaa joen vartta ja tarjoaa Kaippahanojan laavun ja Kaippahanoja tulentekopaikan taukopaikoiksi; Sallatunturille ja Pyhätunturille vievät kesäiset retkeily- ja pyöräilyverkot ovat kiinni samaan verkostoon, jos haluat pidentää päivää(3). Maasto on pääosin metsäpolkua ja metsäautotietä; Suomen vesiputoukset muistuttaa, että putousta ei ole aiemmin merkitty kaikille kartoille, joten kartta tai GPS on silti järkevä, vaikka kunta kehittää opastusta(2). Korkeuserot ovat vaatimattomat jokivartta kulkiessa. Virtaama vaihtelee vuodenajan mukaan; kevättulva on näyttävämpi kuin myöhäiskesän matala vesi(2). Kuivakäymälät ja laavut on käytettävä siististi; polttopuun käyttö noudattaa laavun luona voimassa olevia ohjeita.

Lupia, tupasääntöjä ja laajempaa UKK-verkostoa Sallalla varten kannattaa käyttää Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -sivuja(1). Reitti on noin 12,6 kilometriä yhtenä pätkänä pitkän matkan linjalla. Se kulkee Sallalla Lapissa metsä- ja suomaisemassa Tervalammit-kodan lähdöstä Hautajärven–Rytinivan ranta-alueelle. Visit Salla sijoittaa Hautajärvi–Sallatunturi -vaiheen Topsakantaipaleen tarinaan: napapiirin ylitys Hautajärvellä, Palotunturin maisemat, Löytöjänkä–Suksenpaistama -suojelualue, Topsakkaharju ja EU-rahoitteiset pitkostyöt samassa UKK-käytävässä(2). Lähtö on Tervalammen kota - Tervalammit -kodalla Tervalammit-lampien äärellä—järjestä polttopuut ja varusteet ennen nousuja ja laskuja mäntymetsissä ja avoimien suoreunojen vierillä. Retkipaikan itsenäinen UKK-päivä laajemmalla Sallan linjalla kuvaa kapeaa, vähän kuljettua polkua ja selkeitä oransseja puun merkintöjä, jyrkkiä nousuja ja laskuja useiden vaarojen yli mukaan lukien Puupalovaaran huippuineen noin 480 metrissä sekä runsaita hyttysiä tyyninä kesäpäivinä—pakkaukseen kannattaa ottaa hyttysmyrkkyä ja vaihtosukkia(3). Noin 11,8 kilometrin kohdalla Hautajärven uimaranta on Hautajärven rannalla Hautajärventien varrella—kunnan uimaranta, jossa voi vilvoitella metsäosuuden jälkeen. Rytinivan puolikota tarjoaa puolikota-suojaa segmentin loppupäässä, ja kuivakäymälät ovat samassa ranta-alueella ennen jatkoyhteyksiä. Linja kohtaa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reitin ja Ukk-reitti Puupalovaara-Aihkipetsi -reitin Tervalammitin risteyksessä, kun taas Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi, Napapiirin nopia ja talviset kelkkareitit jakavat Rytiniva–Hautajärvi -rannan—kätevää, jos yhdistät usean päivän etappeja tai lyhyitä siirtymiä(1).

Lapajärven luontopolku on noin 9,6 km:n päiväretki Lapajärven järven ympäristössä Sallan eteläpuolella Itä-Lapissa. Lappi tarjoaa täällä hiljaisia järvi- ja metsämaisemia. Reitti rakennettiin 2010–2011 Itä-Lapin vesistömatkailun reitit ja rakenteet -hankkeessa(1). Lapajärven kylän reittisivu kertoo polun historiasta, laavusta salmen länsirannalla ja itäosan vanhasta aarniometsästä(1). Napapiirin retkeilyreitti -sivu samalla sivustolla kertoo, että noin 4 km kulkee maastossa ja noin 6 km kylätiellä, opastauluja on maastossa ja tien varrella, ja lähtöpaikkoja on kolme(2). Sallan hiihtokeskuksen sivu muistuttaa, että kunnan alueella on yhteensä yli 300 km merkittyjä patikka- ja vaellusreittejä, joten Lapajärvi sopii osaksi pidempää ohjelmaa(3). Vanha kulkureitti yhdisti Salmivaaran ja Pilkkavaaran Tiikkajaan ja Ruukinpirttiin; kivikauden jäljet ja metsäsaamelaisten pyyntihistoria liittyvät harjulle(1). Etelärannalla on kylän taloja ja Isäntä Matin museo(1)(2). Noin 3,2 kilometrin kohdilla tulee Lapajärven luontopolun laavu Lapajärven ja Lapalammin välisen salmen länsirannalla, salmen yli kulkee pukkisilta; sama laavu on myös Lapajärven maastopyöräreitin varrella(1). Talvimoottorikelkkailusta kiinnostuneille pitkä Moottorikelkkareitti Salla-Pahkakumpu moottorikelkkareitti kulkee samalla laavualueella—tarkista ajankohtaiset säännöt ja kelkkailualueet. Salla sijaitsee Lapissa. Lisätietoja laavun kunnosta, museon aukioloista ja päiväsaikaan saatavasta neuvonnasta löytyy Lapajärven kylän reittisivulta ja Napapiirin retkeilyreitti -sivun yhteystiedoista(2).

Aihkipetsin kierros on noin 26,1 kilometrin vaellusrengas Sallassa. Lappi näyttäytyy tällä silmukalla tunturi- ja aapasuomaastona. Se nousee Pirttivaaran ja Ruuhitunturin yli, kulkee Aihkipetsin tuntumaan sekä metsä- ja suomaastossa ja palaa Sallatunturin ulkoilualueen laitaa pitkin useiden laavujen ja Aikkipetsin autiotuvan kautta. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus on Luontoon.fi-palvelussa nimellä Aikkipetsin kierros(1). Retkipaikka kuvaa reitin vaativana mutta palkitsevana: jyrkät nousut Pirttivaaralle ja Ruuhitunturille, näkymät Venäjän suuntaan huipulta ja illansuussa tunnelmallinen tauko Aihkipetsillä, jossa voi yöpyä teltassa tai tuvalla(2). Tunturiunelmia kirjaa marjat ja epätasaisen polun tuvan jälkeen sekä sääskien määrän lämpimillä öillä – huppu kannattaa pakata(3). Lähtö on Kolmiloukkosen vaelluspisteen tuntumasta Kolmiloukkonen 1 laavun vieressä. Kahden kilometrin sisällä Upinlammen grillikatos ja Tammakkolammen laavu tarjoavat tauon pienien vesistöjen äärellä. Noin seitsemän kilometrin kohdalla Ruuhitunturin alue on reitin tunturiosuus. Ruuhitunturin kahvila ja Ruuhitunturin päivätupa sijaitsevat huippua alapuolella; kahvila tunnetaan talviajan palveluista ja päivätupa kesäpatikoinnin tukena. Lehtoaapa kota ja Lehtoaapa käymälä ovat hieman sivussa aapasuon reunalla, ja Ruuhitunturi luontotorni avaa näkymät, joista retkiraportit innostuvat(2)(3). Noin 14 kilometrin kohdalla avautuu Aihkipetsin ranta: Aikkipetsin autiotupa, Aihkipetsi laituri, Aihkipetsi tulipaikka ja Aihkipetsi liiteri-käymälä. Retkipaikka mainitsee tuvan kaasukeittimen kevyttä varustusta ajatellen(2). Sen jälkeen Paltsarikummun laavu ja Palsarikumpu liiteri-käymälä muodostavat simppelin laavutauon, jossa blogeissa kuvataan tulipaikkaa ja vähäeleistä suojaa(2)(3). Hevosoja laavu ja Hanhilampi laavu jakavat pitkää metsäosuutta ennen paluuta Kaunisharjun suuntaan: Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen käymälä 2, Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka kohoavat liki 300 metriä merenpinnan yläpuolella tien vieressä; Visit Salla kertoo paikasta revontulien ja keskiyön auringon havainnointipisteenä ilman tulipaikkaa – lämmin varustus ja roskat mukaan(4). Kolmiloukkosen lähtöpiste linkittyy talvisin Kaunisharjun latuun, samaan käytävään kuin Aihkipetsi–Ikihonkien erämaa -reitti sekä pitkän matkan UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -osuuteen Sallatunturia kohti. Lisätietoja löytyy meidän sivuiltamme yksittäisistä taukopaikoista ja kytketyistä reiteistä, jos kokoat pidempää vaellusta.

Salla on Itä-Lapin kunta. Lappi on tunnettu erämaisistaan, ja Sallan kansallispuiston säännöt, palvelut ja Kaunisharjun–Kolmiloukkosen suojellut maisemat kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Sallan kansallispuisto -materiaaleista(1). Reitin pituus on noin 10,2 kilometriä, ja se on päiväretkeen sopiva edestakainen osuus Sallatunturin matkailukeskuksen liepeiltä Tunturilammen–Kolmiloukkosen–Kaunisharjun vyöhykkeelle. Salla Ski Resort kokoaa laajemman patikkaverkoston ohjeet, viralliset vaativuusluokat ja yhteystiedot tunturialueelle(2). Holiday Club Sallan ja Sallan hiihtokeskuksen kulmilta reitti kulkee pian Karhulammen grillikatoksen ohi—varhainen nuotiopaikka, jos kuljet tähän suuntaan. Keskiosassa kuljetaan Kaunisharjun–Kolmiloukkosen alueella: Kaunisharju laavu, Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen 1 laavu, KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka -näköalapaikka sekä TUPIEN JÄNKÄ ja Tupien laavu samassa maastossa UKK-pitkämatkareitin ja lyhyemmän Kolmiloukkosen kierroksen kanssa. Hetkiä metsästä kuvaa Kaunisharjun kaksoisharjua vanhassa männikössä ja mainitsee, että talvisin alueella on valaistu latu(3). Outdoor Activen Kolmiloukkosen kierros -kuvaus täydentää järven laavuja, jyrkkiä kallioita, osin sorapäällysteisiä osuuksia ja UKK-linjan kulun järven ohitse—hyödyllistä maastokontekstia siinä, missä Erakon polku leikkaa saman harju–lampi -maiseman(4). Myöhemmin tulevat Upinlammen grillikatos, Tammakkolammen laavu ja Kontiolammen laavu—luontevat tauot ennen viimeistä nousua kohti Tunturilampi laavu 1 ja Tunturilampi laavu 2 -taukoja järven rannalla; kuivakäymälät ovat Tunturilampi käymälän luona. Maastossa reitti linkittyy talvisin Kaunisharjun latuun, pidempiin Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -päiviin ja UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -linjaan risteyksissä. Ei palijon missähän -blogissa kerätään paikallista muistelua Kaunisharjun erakosta ja nimestä Erakko; se kuuluu historia-osioon(5).

Salmijoenkurun reitti on noin 11,6 kilometriä yhteen suuntaan Sallassa Lapissa. Se kulkee Salmijoenkurun tulentekopaikan ja puolikodan luota Sallatunturin palvelujen suuntaan. Maisema vaihtuu talousmetsästä kohti aarnimetsäisempää kuusikko- ja kelopuustoa, kun Salmijoen kuru ja Vilmatunturin suojelualue tulevat lähelle; matkan varrella avautuu kallioisia lampia ja harjumaisemia(1). Viralliset kuvaukset ja ajankohtaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi-sivun Salmijoenkurun reitti -sivulta(1). Visit Salla kuvaa Salmijoenkurun putouksen patoautona, jonka rannalla on laavu evästaukoa varten(2). Alussa reitin varrella ovat Salmijoenkuru tulipaikka ja Salmijoenkuru puolikota; kuivakäymälät ovat taukopaikan yhteydessä. Noin neljän kilometrin kohdalla Kalliojärven rantaan nousevat Kalliojärvi päivätupa ja Kalliojärvi tulipaikka, ja järven näkymät tekevät helposta taukopaikasta. Sallatunturin puolella tulevat esiin Tupien laavu, TUPIEN JÄNKÄ, Holiday Club Salla, Sallan hiihtokeskus ja Karhulammen grillikatos, joten palvelut ja liikuntapaikat ovat lähellä reitin mökkikeskuspäätä(2). Kurun päästä reitti jakaa aluksi samaa linjaa kuin Salmijoki–Jäkäläkangas; tunturikeskuksen nurkilla sama verkosto kohtaa muun muassa Kalliojärven lenkki kylän kautta - ja Hangasselän lenkki -hiihtoreitit sekä Hangasharjun reitti -pyöräilyreitin, jos haluaa vaihtaa välillä toisen pinnan päälle. Retkipaikan Pilvi Leinonen ja Jonna Saari kuvaavat käytännön vaihtoehdot: joko kävellä noin 11,5 kilometriä suuntaansa tunturikeskuksen ja kurun välillä koko päivän retkenä, tai ajaa viitoitetulle metsäautotielle Kemijärvi–Salla-tieltä noin seitsemän kilometriä Kemijärven suuntaan ja kävellä kurulle vain noin 1,5 kilometriä suuntaansa—tiellä voi olla kelirikkoa ja se voi olla suljettu sesongin mukaan(3)(5). Taipaleita-blogissa kuvataan, että siniset maalimerkit ja siniset neliöviitat pitävät suunnan selvänä erityisesti Kalliojärvi päivätuvan ja kurun välillä, vaikka polku vuorottelee välillä metsäautotien kanssa ja on paikoin kivikkoista ja juurikasta(4). Lappi ja Salla ovat suosittuja ruska- ja eräretkipaikkoja; Salla on portti alueeseen, ja Salmijoenkuru sijaitsee kansallispuiston ydinalueen ulkopuolella mutta kuuluu silti monen sallalaisvierailun ohjelmaan(3).

Valtakunnallisen UKK-vaellusreitin läpikulkua tälle Lapin osalle kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivulta, jossa Metsähallitus kuvaa Hautajärvi–Nuortti -kokonaisuuden(1). Reitin pituus on noin 17,6 kilometriä yhtenä kävelylinjana Hautajärven uimarannan tienoilta Vasaojan taukopaikkaryhmään. Kyseessä on päivä- tai puolipäiväosuus laajemmasta UKK-verkosta, ei ympyrää. Reitti kulkee Sallassa. Hautajärvellä ylittyy Napapiiri, mitä Visit Salla nostaa esiin UKK-tarinassa kunnan alueella(2). Salla Ski Resort kertoo, että merkittyjä vaellusreittejä on yli 300 kilometriä ja että pidempiä UKK-osuuksia yhdistetään muun muassa Karhunkierrokseen ja muihin päiväretkiin(4). Hautajärven uimarannan ja tien läheisyydestä reitti nousee pian Rytinivan puolikotaan ja Rytinivan invakäymälään—hyvät varhaiset tauot, ennen kuin polku sukeltaa metsään ja purojen varsille. Noin kahdeksan kilometrin kohdalla Perttumakosken laavu ja Perttumakoski käymälä tarjoavat luontevan tauon jokivarsimaisemassa. Kauempana Savikosken vetoränni, Savilampi kanoottiränni ja Melontareitin laituri Savilampi kertovat melojien kulusta vesiltä vetoränneille; kävijäkin huomaa Oulankajoen rantavyöhykkeen melontainfrastruktuurin. Savilammen kohdalla Savilampi kompostikäymälä, Savilampi tulentekopaikka ja Savilampi autiotupa sijoittuvat lähelle toisiaan—tyypillinen autiotuvan ja nuotion yhdistelmä pitkille vaellusjaksoille. Puikkojärven tulentekopaikka on hieman sivussa Puikkojärven rannalla ennen loppusuoran nousuja. Kartan mukainen päätepiste on Vasaojalla: Vasaoja käymälä, Vasaojan laavu ja Vasaoja tulentekopaikka antavat kuivakäymälän, laavun ja nuotiopaikan samassa ryppäässä, jotta päivän voi päättää siististi ennen jatkoyhteyksiä. Maan ja taivaan väli -blogissa lähestytään Hautajärveä lännestä metsäteitä ja suoreunoja pitkin ja suositellaan suuntaa niin, että Hautajärveltä lähtevä tylsempi tieosuus tulee ensin ja maisemat paranevat matkan myötä pidemmillä vaelluksilla(3). Teksti koskee toista moniviikkoista UKK-aikataulua, mutta käytännön neuvo pätee: lue ajankohtaiset tiedot Luontoon.fi-sivulta ja varaudu kosteikkoihin, joissa pitkoksia uusitaan(1)(3). Visit Salla kertoo EU-rahoitteisesta Topsakantaivalin kunnostuksesta Hautajärvi–Sallatunturi -välillä ja vanhojen pitkosten purkamisesta uusien tieltä(2). Pitkosten kunto vaihtelee vuosittain; tarkista reittisivu(1) ennen lähtöä.

Majoituksesta, tiekulusta ja Suomujärven rannalla sijaitsevasta eräkämpästä saat käytännön tiedot Visit Sallan Sallan Yhteismetsä -sivuilta(1). Aluetta hoitava Sallan Yhteismetsä julkaisee retkeilyyn liittyvää yleisohjetta yhteismetsän alueelle(3). Retkipaikka on kuvannut järven tunnelmaa, seitakivet ja saapumista eri vuodenaikoina(2). Reitin pituus on noin 4,3 kilometriä meidän kartalla, eikä se ole rengas: se kulkee metsässä ja Suomujärven rantavyöhykkeellä Etelä-Sallassa. Salla on Itä-Lapissa, erämaan ja tunturien tuntumassa. Järven luoteisrannan Kelkkalahden seudulla kota ja grillikatos palvelevat päiväretkeilijöitä; noin 3,6 kilometrin kohdalla tulee Suomujärven grillikatos, katettu nuotiopaikka sääsuojana—lue lisää sivultamme Suomujärven grillikatos. Rantaviiva mutkittelee, ja järvellä on isompi saari Asentosaari(2). Seidan luona oleva opastaulu kertoo ihmisen pitkäaikaisesta käytöstä ja saamelaisesta perinteestä uhripaikalla(2). Sulan maan aikaan järven ympäristössä on muitakin merkittyjä vaihtoehtoja kävelylle ja maastopyöräilylle(2)(3). Talvella auraus voi päättyä useita kilometrejä ennen rantaa, jolloin retkiluistelu tai kelkkareitit liittyvät usein järven jäälle; jääolosuhteet on aina syytä varmistaa paikallisesti(1)(2). Lyhyitä osuuksia tämä luontopolku kulkee samassa metsäkäytävässä kuin pitkä Moottorikelkkareitti Sallatunturi–Suomu, kun reitit menevät päällekkäin—talvella väistä kelkkoja ja tunne paikalliset kelkkasäännöt.

Jotospolku on päiväretkeilyyn sopiva yhdysreitti Sallassa, Lapissa. Reitti on noin 5 kilometriä yhtenä kävelynä Sallatunturin lomakeskuspuolen ja Poropuiston (poroalueen) välillä, joten sitä voi käyttää osana pidempää päivää eikä vain edestakaisena käyntinä. Laajempaan reittiverkostoon, kausittaisiin PDF-karttoihin ja reittipalautteen yhteystietoihin kannattaa aloittaa Visit Sallan ulkoilusivulta(1). Itse keskuksen vaellusesittely ja vaativuustaulukko ovat Salla Ski Resortin sivuilla(2). Maasto on pääosin helppoa metsää ja kangasta; kosteissa kohdissa on pitkospuita ja jyrkempiä tai epätasaisia pätkiä tulee välillä. Kävijämateriaalissa vastaavat Sallan yhdyslinjat on kuvattu sinisin neliömerkinnöin puissa(4). Kuljet samassa kulttuurisessa ja suomaisemassa kuin lyhyempi Ämmin polku: tulvaniitty, lato ja juomakelpoinen Sotkan lähde sekä Sotkan kellari Kuusamontien varrella, kuten Retkipaikka tiivistää(3). Linjan pohjoisemmasta päästä tulevat pian Hangasjärven laavu Salla ja Ämminpolun laavu, sitten TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka ja Tupien laavu vierekkäin—Retkipaikka kuvaa uudemman taukopaikan ja perinteisen laavun samaan pihapiiriin(3). Risteyksessä yhtyy myös pitkä Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -vaellusreitti, jos haluat jatkaa useamman päivän suunnitelmaan. Holiday Club Sallan, Sallan hiihtokeskuksen ja Sallatunturi frisbeegolfin tuntumassa Karhulammen grillikatos tarjoaa katetun grillin, ja Sallan liikuntakeskus on lähellä sisäliikuntaa. Yhdyslinjan myöhemmässä osassa Kontiolammen laavu, Tammakkolammen laavu ja Upinlammen grillikatos merkitsevät järvenrantataukoja kävelyn eteläisempään päähän. Salla sijaitsee Lapissa. Tiinan patikointi huomauttaa, että siniset merkinnät toistuvat monilla paikallisilla reiteillä, joten risteyksissä kannattaa lukea seuraava opaste tarkasti valitun kohteen mukaan(4).

Salla–Pyhätunturi kesäreitit on kartallamme noin 12,1 kilometrin mittainen merkitty kesäinen patikointilinja Ratiskaviidan ja Sirkan metsäosuuksien ja Sallatunturin matkailualueen Kuusamontien reunan välillä. Sallan kansallispuiston reittiluettelo ja viralliset kuvaukset löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Visit Salla kuvaa Sallatunturin kahta huippua, Iso Pyhätunturia ja Pieni Pyhätunturia, sekä laajoja näkymiä ja noin 300 kilometrin verran merkittyjä vaellusreittejä kunnassa kesällä(2). Reitti kulkee Sallassa. Lapissa maisemat vaihtelevat ikimetsästä tunturin ja järven rannoille Sallatunturin lomakeskuksen tuntumassa. Alkumatkasta, noin 1,3 kilometrin kohdilla, tulee Ratiskaviidan laavu; Sirkan laavu on noin 3,6 kilometrin kohdilla. Puolivälissä Pyhäjärven grillikatos on noin 5,6 kilometrin kohdilla. Keselmäjärvelle tultaessa Keselmälammen grillikatos on noin 8,5 kilometrin kohdilla, sitten Keselmäjärven kota ja KESELMÄJÄRVI, luonnonilmiöiden havaintopaikka noin 9,4 kilometrin kohdilla—Retkipaikka kuvaa järven rannan kota-katospaikan, kävelysillan saareen ja rantaa seurailevan polun, jota pitkin pääsee pitkälle kirkonkylän suuntaan(3). Sallatunturin uimapaikka on noin 9,6 kilometrin kohdilla Tunturikummuntiellä. Loppupäässä reitti kulkee lähellä Holiday Club Sallaa, Sallan hiihtokeskusta, Karhulammen grillikatosta ja FG-Salla -frisbeegolfrataa, joten patikoinnin voi yhdistää palveluihin. Sama käytävä risteää Sallan pyöräilyreitin, Ratiskaviidan maastopyöräreitin ja Marjavaaran pyöräilyreitin kanssa, ja Lapin Mysteeri-Kaippahanoja kulkee lähellä lyhyttä teemakävelyä varten. Sallatunturin hiihtokeskuksen vaellussivulla mainitaan Keselmäjärven ympäri kulkeva lenkki perheille sopivana ja ohjataan paperikarttoihin sekä Outdooractive-sovellukseen laajempaan reittitietoon(4).

UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -pitkän matkan reitin kuvaus Sallalla on Luontoon.fi:ssä(1), mukaan lukien Metsähallituksen taukopaikkojen palvelut ja säännöt. Tämä kartoituksen mukainen osuus on noin 13,6 kilometriä eikä se ole lenkki: se kulkee samaa runkoa pitkin Aihkipetsin järven ja autiotuvan alueen sekä Poropuiston (Sallan poropuisto) pään välillä, laavujen ja tulipaikkojen kanssa metsissä, soilla ja pienten järvien äärellä. Visit Salla kuvaa, kuinka UKK-reitti kulkee Sallan läpi noin 200 kilometrin matkan, nimeää Hautajärvi–Sallatunturi -välisen Topsakantaipaleen ja mainitsee Aihkipetsin pienen päivätuvan kirkasvetisen lammen rannalla osana samaa reittiperhettä(2). Aikkipetsin autiotuvalta ja läheiseltä Aihkipetsi tulipaikalta, Aihkipetsi laiturilta sekä Aihkipetsi liiteri-käymälältä reitti saavuttaa pian Paltsarikumpu-ryhmän: Palsarikumpu liiteri-käymälä ja Paltsarikummun laavu noin kolmen kilometrin kohdalla ovat kevyitä laavutaukoja liiterillä ruoanlaittoon. Puolivälin tuntumassa Hevosoja laavu ja Hanhilampi laavu tarjoavat lisää suojaisia taukoja veden äärellä. Kolmiloukkosen alueella ovat Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen käymälä 2, Kolmiloukkonen 1 laavu ja Kolmiloukkonen 1 käymälä; Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka sijoittuvat metsän yläpuolelle harjulle. Poropuiston suunnassa Upinlammen grillikatos ja Tammakkolammen laavu päättävät tämän osuuden grillikatokseksi ja laavupariksi pienten lampien luona. Retkipaikassa kuvattu Aihkipetsin kierros mainitsee selkeät puun merkinnät UKK-linjalla, hyvin vanhat pitkospuut Aihkipetsi–Paltsarikumpu-välillä, yksinkertaisen tauon Paltsarikummun laavulla ja uudistetut pitkokset lähellä Kolmiloukkosta—hyödyllistä tietoa kengistä ja vauhdista märillä soilla(3). Sama retki lähti Poropuiston pysäköintialueelta, jota monet päiväkävijät käyttävät tällä verkostolla(3). Reitti on osa UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiä: voit jatkaa pitkää vaellusta tai suunnitella yhteyksiä muihin merkittyihin vaihtoehtoihin, jotka jakavat risteyskohtia samalla käytävällä(1).

Ajankohtaiset patikointisuositukset, yhteystiedot ja se, miten Ämmin polku istuu laajempaan Sallatunturin reittiverkostoon, löytyvät Salla Ski Resort -sivuston vaellusosiosta(1). Visit Salla -materiaaliin perustuvat retkikuvaukset, kuten Bergfexin kiertuekuvaus tässä kohteessa, täsmentävät merkintöjä, pysäköintiä ja helposti kuljettavan maaston luonnetta(3). Retkipaikan Lauri Maijalan teksti kuvaa toistuvia käyntejä mökkivierailuilta: pitkospuita kosteikoilla, kaksi laavua makkaratankaukseen, kaiteelliset portaat jyrkimmissä kohdissa ja miksi reitin kierto pysyy rauhoittavana suosikkina, vaikka kevätlumi joskus estäisikin koko lenkin(2). Ämmin polku on noin 1,8 kilometrin pituinen helppo patikointilinja Sallatunturin juurella Sallassa, Lappi. Hiihtokeskus markkinoi reittiä leikinlaskuisesti niin helppona, että mukaan voi napata vaikka mummon ("ämmän"). Polku on merkitty sinisin neliösymbolein puihin ja kulkee kuivan kangasmetsän, pienten nevojen ja lampien välissä(3). Lähtö on Sallatunturin lomakeskittymässä. Holiday Club Salla, Sallatunturi frisbeegolf ja Karhulammen grillikatos sijaitsevat kaikki sadan metrin luokassa reitin alkuvaiheista—allakohtainen, jos yövyt kylpylähotellissa, haluat frisbeegolf-kierroksen tai grillaat ensin katoksessa. Heti alussa tulee LUonnonilmiöiden havaintopaikka TUPIEN JÄNKÄ ja Tupien laavu; voit lukea tauluja, levähtää laavulla tai sytyttää nuotion sääntöjen salliessa. Noin kilometrin kohdalla on Ämminpolun laavu pienen lammen rannalla—Retkipaikan kirjoittaja kuvaa tätä toista laavua omaksi hengähdyspaikakseen(2). Julkaistu matkailukuvaus sijoittaa yhden laavun reitin alkuun ja toisen noin puoliväliin Hangasharjuun kytketyllä osuudella; yhdessä ne tekevät monelle perheelle rennon tunnin kävelystä(3). Laajemman kierroksen tarinallisessa kehässä mainitaan sata vuotta sitten hakatuista kruununmetsistä, Hangasojaa pitkin uitetuista tukeista, tulvaniitystä latoneen, Sotkan lähteestä puhtaine vesineen ja Kuusamontien varren Sotkan kellarista entisen torpan muistona—näyttämisen arvoisia, jos tutkit sivupolkuja Kuusamontien tuntumassa(2). Pidemmät retket kytkeytyvät tästä: Kaunisharjun latu kulkee hoidettuna hiihtolatuna samojen palvelujen kuten Karhulammen grillikatoksen kautta, ja Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa käyttää samaa Tupien laavu -solmua osana pidempää erämaakaarta Koillis-Lapissa.

Napapiirin nopia on lyhyt esteetön kävelyreitti, jonka pituus on kartallamme noin 0,5 kilometriä yhteen suuntaan napapiirin tuntumassa Hautajärvellä, Sallassa, Lapissa, Oulangan kansallispuiston sallanpuoleisessa porttialueessa. Metsähallitus ylläpitää reittikuvausta Luontoon.fi-palvelussa ja on julkaissut lyhyen reittiesitteen, jossa polku kuvataan johtavaksi havumetsän läpi solisevan Koutajoen rantaan kotalaavulle—sopiva hetki tauolle ja eväille ulkona(1)(3). Visit Salla kertoo, että napapiiri kulkee Hautajärven kohdalla ja kuvaa kylän roolia porttina kohti pohjoista; napapiiriviitta sijaitsee Napapiiri Cafén ja Karhunkierroksen luontokeskuksen pihalla, mistä moni lähtee Karhunkierrokselle ja Topsakantaipaleelle(2). Reitti on leveä, helppokulkuinen kangaspinta, joka on suunniteltu myös pyörätuolille, rollaattorille ja rattaille(1). Noin 0,45 kilometrin kohdalla tulee Rytinivan puolikota joen varrelle puolikotaan ja nuotiopaikkaan—luonteva tauko ennen paluuta. Hautajärven uimaranta on lähellä Hautajärventien palveluita, joten uinti ja lyhyt kävely voi yhdistää sesongin salliessa. Lepopaikka on myös kohta, jossa pitemmät merkityt reitit kohtaavat: Ukk-reitti Hautajärvi-Puupalovaara, UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti ja Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi kulkevat Hautajärven retkeilyverkossa, ja alueella on myös moottorikelkkareittejä kuten Moottorikelkkareitti Oulanka-Hautajärvi—hyvä tietää, jos suunnittelet pidempää Lapin lomaa pelkkää lyhyttä kävelyä laajemmin. Varaa rauhalliseen suuntaan ja takaisin noin varttitunti suuntaa kohden sekä aikaa joella; paluu tapahtuu samaa uraa, sillä reitti ei ole rengas.

Polkuhaara Rupakivelle on erittäin lyhyt, merkitty sivupolku Karhunkierroksen ja UKK-reitin Hautajärvi–Savilampi -osuudella Oulangan kansallispuistossa. Se lähtee päärungon varrelta Vasaojan taukopaikan luona ja vie näköalapaikoille Rupakiven ylle; Rupakivi on Savinajokeen kohoava korkea raukkomainen kivipilari. Kansallispuiston säännöt, palvelut ja ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Oulangan kansallispuiston vaellus- ja ulkoilusivuilta(1). Visit Salla kuvaa Rupakiven merkittäväksi geologiseksi nähtävyydeksi Karhunkierroksen varrella, noin neljän kilometrin kävelyn päässä Savilammen parkkipaikalta, ja varoittaa vaativasta maaston vaihtelusta(2). Karhunkierros-sivusto mainitsee Rupakiven luonnollisena kohokhtana Hautajärven ja Oulangan luontokeskuksen välisellä osuudella(3). Retkipaikan teksti kertoo viimeisistä metreistä Vasaojan laavulta: noin 600 metriä laavulta eteenpäin, Karhunkierros merkitty oranssein maalimerkein, ja jyrkät puiset portaat kohti joen rantaa; kirjoittaja kuvaa osan askelmista huonokuntoisiksi mutta suosittelee silti laskeutumista katsomaan kiveä alhaalta(4). Kartallamme tämä polkuhaara on noin 0,1 km eli pelkkä pistosuunta Rupakivelle, ei koko päiväretkeä Savilammelta tai Hautajärveltä. Laajempi osuus kulkee tyypillisesti kuivassa männikössä, kallioissa ja jokilaaksoissa. Samasta reittisolmusta jatkuu UKK-reitti Hautajärvi–Savilampi pitkän matkan vaeltajille ja lyhyt Polkuhaara Vasojan laavulle, jos haluaa ensin tauon laavulle ja nuotiopaikalle. Vasaojan laavu ja Vasaoja käymälä ovat Vasaojan varrella lähellä päärunkoa—hyvä pysähdys ennen tai jälkeen Rupakiven portaiden. Salla on kunta Hautajärven suunnassa. Lappi tarjoaa täällä tunturimaisemia ja jokivarsimaisemia näkymiä. Odota juuria, kiveä ja epätasaisia puuportaita jyrkimmissä kohdissa; Rupakiven sijainti joessa tekee kohteesta vaikuttavan myös silloin, kun lehvästö peittää osan näkymästä ylemmältä näköalatasanteelta(4).

Sulut, kansallispuistosäännöt ja virallinen reittikuvaus tälle kierrokselle kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Pahanojankurun kierros -sivulta(1). Sama reitti tunnetaan laajasti vanhemmalla markkinointinimellä Hetehaltijan lumous ja aiemmin nimellä Pahakurun kierros; riippumattomat retkeilykirjoittajat käyttävät yhä näitä nimiä kuvatessaan Sallatunturin ympäryksen Sallan kansallispuistossa(3). Reitin pituus on tässä aineistossa noin 13,8 kilometriä. Reitti kiertää Sallatunturin ja esittelee Sallan kansallispuiston maisemia—metsiä, soita, lampia ja jyrkkärinteistä Pahanojankurua—Metsähallituksen merkitsemän UKK-pääreitin varrella päivätupineen, laavuineen, pitkospuineen ja nuotiopaikkoineen(1)(3). Monet painetut kuvaukset pyöristävät koko kierroksen lyhyineen lähestymisineen noin 15 kilometriin; se on yleinen tapa ilmoittaa sama kävely, kun mukaan lasketaan pysäköinti ja yhteysosuudet(3). Sallatunturin pohjoisrinteiden pysäköinniltä pääsee nopeasti vilkkaalle Sallatunturin matkailurintamalle: Sallan hiihtokeskus, Holiday Club Salla ja Sallatunturi frisbeegolf sijaitsevat muutaman sadan metrin päässä linjasta, joten ensimmäiset kilometrit kulkevat rinnealueen reunaa ennen kuin polku sukeltaa kuusikkoon ja pitkoksille kohti Kaippahanojaa. Noin 5 kilometrin kohdalla Kaippahanojan laavu, Kaippahanoja tulentekopaikka ja Kaippahanoja käymälän kuivakäymälät muodostavat ensimmäisen pidemmän taukaryhmän suon ja metsän yli. In the Woods, Dear kuvaa laajoja uusia pitkospuurakenteita ja Kaippahanojan päivätupaa tämän osuuden varrella—tarkista paikan päällä, jos tarvitset sisätiloja(3). Nousu syvenee kohti Pahanojankurua: Pahanojankuru autiotupa, Pahakuru tulentekopaikka ja Pahanojankuru käymälä sijaitsevat kurun partaalla. Täältä voi jatkaa valtakunnallista UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiä kohti Pitkälampia ja Aatsinginhautaa tai seurata opasteita kohti Kylmäheteä. Kylmähetteen ryhmä—Kylmähete päivätupa, Kylmähete tulentekopaikka, Kylmähete Laituri ja Kylmähete käymälä—sijaitsee pienen järven rannalla näkymineen takaisin tuntureille. Tunturilampi laavu 1, Tunturilampi laavu 2 ja Tunturilampi käymälä sulkevat lenkin kohti Tunturikeskuksen puolta, missä Kaunisharjun kierros, Kaunisharjun latu ja Ukk-reitti Sallatunturi-Tunturikumpu-Pahanojankuru jakavat risteyksiä Sallatunturin matkailurinteiden puolella. Visit Salla julkaisee kesä- ja talvikarttoja PDF-muodossa, reittipalautteen yhteystiedot ja linkit latutilanteeseen; käytä ulkoilusivuja Luontoon.fi:n rinnalla Sallan laajuisiin pysäköinti- ja kausivinkkeihin(2). Väriä ja etenemistä täydensimme In the Woods, Dear -blogin Pahanojankurun kierros -tekstillä—kannattaa lukea kuvineen ja pitkospuita, päivätupia ja kurun portaita käsittelevine kuvauksineen(3).

Pahanojankuru-reitti eli tutummin Pahakurun kierros on noin 14,4 kilometrin päiväretki Sallatunturin ympäristössä Sallassa, Sallan kansallispuistossa. Metsähallituksen Luontoon.fi (1) käyttää englanninkielistä nimitystä Pahanojankuru Trail; suomalaisissa esitteissä reitti tunnetaan myös nimellä Pahanojankurun kierros ja aiemmin nimellä Hetehaltijan lumous. Tarkista Metsähallituksen sivuilta ajankohtaiset rakennus- ja taukopaikkatiedot ennen lähtöä. Polku kulkee vanhoja kuusikko- ja mäntymetsiä, rinnerämeitä ja lampia; uusissa osuuksissa pitkoksia on runsaasti. Noin 3,8 kilometrin kohdalla tulevat Kaippahanoja tulentekopaikka ja Kaippahanojan laavu. Sama risteysalue on UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -vaellusreitillä, joten tässä voi yhdistää lyhyen osuuden valtakunnalliseen verkkoon tai pysähtyä evästauolle—taukotuvan pihassa on myös nuotiopaikka. Kuivakäymälät löytyvät Kaippahanojan tuntumasta; tarkemmat tiedot taukopaikoista löytyvät sivuiltamme, kun klikkaat nimien linkkejä. Matkan varrella ovat Salla pohjoisrinne pysäköintialue ja Sallatunturin pohjoisrinne pysäköintialue laskettelukeskuksen lähistöllä; moni lähtee kierrokselle näistä parkkipaikoista myötäpäivään. Noin 7–8 kilometrin kohdalla kulku vie Sallatunturin kota -kodan ja Itärinteen grillikatos -nuotiopaikan kautta ennen Tunturilammen tasaista taukoa. Tunturilampi laavu 1 ja Tunturilampi laavu 2 ovat vastakkain polun varrella, molemmissa nuotiopaikat; Tunturilampi käymälä palvelee aluetta. Kylmähete päivätupa, Kylmähete tulentekopaikka ja Kylmähete Laituri muodostavat järven rannan taukopaikan—kahvia varten kannattaa keittää itse tuotu vesi. Päätöspisteenä on Pahanojankuru: Pahakuru tulentekopaikka ja Pahanojankuru autiotupa sijaitsevat jyrkän kurun reunalla, portaat vievät kohti puron uomaa. Pahanojankuru käymälä kuuluu samaan kokonaisuuteen. Lyhyt pistopolku kurun pohjalle kannattaa tehdä, jos jaksot portaat (2)(3). Reitti on merkitty puihin maalatuilla punaisilla neliöillä (2)(3). Retkeilijät kehottavat tarkkailemaan risteyksiä erityisesti alkupäässä ja loppupäässä; osa paluuosuudesta voi kulkea ajoradan viertä, jossa erillistä merkintää on harvemmin (3). In the Woods, Dear kuvaa laajoja uusia pitkospuuosuudet vuodelta 2023, suositeltavaa myötäpäivään kulkua pohjoisrinteen parkkipaikalta ja vähäisempää juomavesipisteiden tiheyttä kuin joillakin muilla Lapin kohteilla (2). Matkalla Missä Milloinkin kiertää vastapäivään tunturikeskuksen kautta ja nostaa esiin samankaltaisen kurupistopolun ja merkkauksen (3).

Ämminpolku on helppo, lyhyt retkeilypolku Sallatunturin juurella Sallassa, Lapissa. Reittivinkkien ja laskettelukeskuksen oman lyhyen perhelistauksen osalta lähtökohtana kannattaa käyttää Salla Ski Resortin vaellus Sallatunturille -sivustoa(1). Reitin pituus on noin 2,4 kilometriä. Se kulkee metsän ja suon vaihtelevassa maastossa tunturin laidalla, pitkospuiden ja jyrkemmissä kohdissa kaiteellisten portaiden kanssa. Kävijät tekevät lenkin usein noin tunnissa, ellei laavuilla tule pidempiä taukoja. Polku on merkitty sinisin puun merkinnöin(2)(3). Hetken alkupäästä tulee Ämminpolun laavu, hyvä ensimmäinen nuotiopaikka. Noin 1,7 kilometrin kohdalla ovat Tupien laavu ja TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka—Tiinan patikointi kuvaa uudemman taukopaikan arkkitehtuuria ja perinteisempää laavua vierekkäin(3). Samassa risteyksessä kulkee myös paljon pidempi Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -vaellusreitti, jos suunnittelet isompaa päivää samaan verkostoon. Holiday Club Sallan ja Sallan hiihtokeskuksen suuntaan päin kulkiessa Karhulammen grillikatos tarjoaa katetun grillipaikan, ja Sallatunturi frisbeegolf on saman lomakeskuksen ulkoilualueella. Sallan liikuntakeskus on lähellä sisäliikuntaa varten. Matkan varrella näkyvät tulvaniitty, lato ja Sotkan lähde juomakelpoisella vedellä sekä Sotkan kellari Kuusamontien varrella—kulttuurihistoriallisia jälkiä entisiltä kruununmailta ja Sotkan torpasta, kuten Retkipaikka tiivistää(2). Runsaan lumen aikana koko kierroksen kierto voi olla työlästä; varaa aikaa tai valitse toinen päivä, jos kinokset ovat syvät(2).

Salla sijaitsee Itä-Lapissa. Metsänkuninkaan polku on noin 4,8 kilometrin päiväretki Sallatunturilla. Kesä- ja talvikartat sekä reittipalautteen yhteystiedot löytyvät Visit Sallan ulkoilusivuilta(1). Reitti ei ole silmukka: se kulkee metsän ja jängän läpi kohti Hangasharjua ja palaa lopuksi palveluiden äärelle tunturin juurelle. Noin 1,3 kilometrin kohdalla tulee Hangasharjun näköalapaikka, harjulta avautuvat näkymät kohti Sallatunturin maisemia—Tiinan patikointi kuvaa sinisten merkkien seuraamista, Hangasjoen ylitystä ja jyrkkää nousua harjulle ennen näköalaa(2). Edempänä Tupien laavu ja TUPIEN JÄNKÄ, Luonnonilmiöiden havaintopaikka sijoittuvat vierekkäin jängän reunalla: taukopaikka harjun jälkeen. Ämminpolun laavu on lähellä ennen kuin reitti tulee takaisin keskuksen ja lomakeskuksen suuntaan; Karhulammen grillikatos, Sallan hiihtokeskus, Holiday Club Salla ja Sallan liikuntakeskus ovat samassa ympäristössä. Saman alueen reitteihin kuuluvat muun muassa Ämmin polku ja Hangasharjun reitti; Tiinan patikointi kiersi Ämmin lenkin, jossa on pitkospuita ja samoja sinisiä merkkejä kuin monella Sallan reitillä(2). Retkipaikka kuvaa Ämmin polun olevan selkeästi merkitty ja sopivan monen ikäiselle retkeilijälle lähellä kruununmaita ja nevamaisemia(3). Jos yhdistät useita polkuja, tarkista Visit Sallan kesäkartalta liittymät Hangasjärven ja keskuksen luona(1).

Koko UKK-pääreitin kuvaukset, sulut ja Sallan kansallispuiston konteksti kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -aineistosta(1). Visit Salla kertoo, että valtakunnallista UKK-verkostoa kulkee kunnan alueella noin 200 kilometriä ja nostaa esiin pitkän matkan vaelluskulttuuria, mukaan lukien nimettyjä osuuksia kuten Hautajärvi–Sallatunturi-väliä(2). Reitin pituus on noin 16,9 kilometriä yhtenä kävelyosuutena Aatsinginhauta- ja Hanhikangas-päiden välillä. Kyseessä ei ole lenkki. Lappi sopii pitkiin vaellusosiin, ja Salla sijaitsee Lapissa. Tämä osuus kulkee samalla merkityllä UKK-käytävällä kuin UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti ja jatkaa lyhyemmän Ukk-reitti Pahanojankuru-Pitkälampi-Aatsinginhauta -osuuden jälkeen, joka päättyy Aatsinginhauta-päähän. Retkipaikassa kuvataan hiljaista UKK-taipaletta kunnan lounaispuolella: kapeaa polkupohjaa, metsäautotielähestymistä ja selkeitä puun merkintöjä päälinjalla—hyvä tausta sille, miltä UKK tuntuu Sallan rajametsissä(3). Noin 6,3 kilometrin kohdalla tulee tiivis palveluryhmä Aatsingissa: Aatsingin grillikatos, Aatsingin uimapaikka ja Mustajärven veneenlaskupaikka. Grillikatos ja uimaranta sopivat uinti- ja evästauolle; veneenlaskupaikalta pääsee Mustajärvelle, jos yhdistät kävelyn pieneen vesiretkeen. Hieman myöhemmin linjalla Koutolampi laavu ja Koutolampi käymälä tarjoavat laavun ja kuivakäymälät metsälammen tuntumassa. Aatsinginhautan seudun maasto sisältää laajan hautavajoaman; Pohjoisen Polut käsittelee rotkomaiseman mittakaavaa ja vetovoimaa vaeltajille, jotka haluavat syvän metsäkokemuksen kansallispuistossa(4). Trekkarin UKK-historiikki sijoittaa valtakunnallisen reitin 1980-luvun avajaisaikaan ja myöhempiin lehtikatsauksiin—taustaa UKK-nimelle ja puun maalimerkinnöille(5). Talvella osa moottorikelkkaurista leikkaa Aatsingin risteysalueita; käytä yhteisiä linjoja varovasti ja tarkista ajankohtaiset ohjeet Luontoon.fi:stä ja paikallisista tiedotteista ennen lähtöä.

Suunnittelua ja sääntöjä varten Metsähallituksen UKK-rungoilla Sallalla kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n UKK-reitti Hautajärvi–Nuortti -aineistosta(1). Reitti on noin 17,6 kilometriä yhtenä pätkänä pitkän matkan linjalla Suksenpaistaman lähtöalueen ja Aihkipetsin järven sekä tupa-alueen välillä. Reitti kulkee Sallalla Lapissa, lomakeskuksista etelään mutta syvällä metsä- ja suomaisemassa. Visit Salla kuvaa laajempaa Hautajärvi–Sallatunturi -osaa, jonka nimeksi valittiin Topsakantaival, nostaa esiin Palotunturin avoimen tunturimaiseman, Löytöjänkä–Suksenpaistama -soidensuojelualueen ja Topsakka-aavan harjumaiseman—ja mainitsee Aihkipetsin pienen päivätuvan kirkasvetisen lammen rannalla sekä EU-rahoitteiset pitkostyöt erämaareittihankkeissa(2). Lähtöpäässä Suksenpaistama laavu ja Suksenpaistama käymälä ovat vain muutaman kymmenen metrin päässä linjasta—suojaa varusteille ennen nousua. Nuoren metsän jälkeen polku nousee Puupalovaaran ja naapurikorkeuksien yli; samaa UKK-käytävää kuvaava päiväretki mainitsee useiden vaarojen ylityksen, mukaan lukien Puupalovaaran, Paljakan ja Palotunturin, Puupalovaaran huipun noin 480 metrissä sekä kapean, vähän kuljetun polun ja selkeät puun merkinnät UKK-linjalla(3). Noin 3,8 kilometrin kohdalla ovat Aikkipetsin autiotupa, Aihkipetsi tulipaikka, Aihkipetsi laituri ja Aihkipetsi liiteri-käymälä—polttopuuta, nuotiota, laituri uintia varten ja kuivakäymälät pitkälle tauolle tai autiotupayöhön. Keskiosassa Konttilampi kota ja Konttilampi käymälä ovat pienen lammen rannalla; Retkipaikan kuvaus samasta UKK-päivästä kehuu kotaa Metsähallituksen rakentamaksi suojaksi jyrkän nousun jälkeen(3). Nousu jatkuu kohti Ylistä Palotunturia; Palotunturi kota ja Palotunturi käymälä ovat veden äärellä korkeimman kohdan alla, ja merkitty näköalareitti erkanevaan huipulle(3). Aihkipetsin suuntaan Topsakka-aapa tulipaikka viittaa Topsakka-aavan reunaan—Visit Salla nostaa tämän suon ja harjun osaksi Topsakantaipaleen tarinaa(2). Osuus liittyy UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reittiin ja jakaa risteyskohtia muiden merkittyjen reittien kanssa, kuten Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa, Aihkipetsin kierros, Ukk-reitti Aihkipetsi-Paltsarikumpu-Poropuisto, Ukk-reitti Aihkipetsi-Kuusikkoruuhivaara-Poropuisto ja Ukk-reitti Hautajärvi-Puupalovaara(1).

Metsähallituksen kuvaukset Pahanojankurun kierroksesta ja palveluista Sallan kansallispuistossa löytyvät Luontoon.fi:n Pahanojankurun kierros -sivulta(1). Reitin pituus on noin 15,2 kilometriä, eikä se ole lenkki: se seuraa UKK-pitkämatkareittiä Sallatunturin hiihtokeskusalueen, Tunturikumpu–Tunturilammen järviosuuden ja Pahanojankuru-kurun välillä ja päättyy Kylmähetteen tuntumaan. Salla sijaitsee Lapissa; Visit Salla kertoo UKK:n kulkevan kunnan alueella noin 200 kilometrin matkan erämaassa, ja Hautajärvi–Sallatunturi -välille on nimetty esimerkiksi Topsakantaival(3). Sallatunturin puolelta reitti kulkee Holiday Club Sallan ja Sallan hiihtokeskuksen ohitse Karhulammen grillikatokselle ja nousee metsään ja suohon Upinlammen grillikatoksen, Tammakkolammen laavun ja Kontiolammen laavun kautta. Noin viiden kilometrin kohdalla Tunturilampi laavu 1 ja Tunturilampi laavu 2 ovat järven rannalla, ja Tunturilampi käymälä on lähellä—luonteva taukopaikka ennen harjumaastoa. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla reitti kulkee Kaunisharjun–Kolmiloukkosen vyöhykkeellä: Kaunisharju laavu, Kolmiloukkonen laavu 2, Kolmiloukkonen 1 laavu ja KAUNISHARJU, Luonnonilmiöiden havaintopaikka keskittyvät tälle alueelle, samaan maastoon missä kulkee myös Kaunisharjun latu talvella ja mistä voi jatkaa Aihkipetsi-Ikihonkien erämaa -reitille pidemmälle vaellukselle. Noin 11 kilometrin kohdalla tulevat Pahakuru tulentekopaikka, Pahanojankuru autiotupa ja Pahanojankuru käymälä Pahanojankurun palvelupisteessä. Yle kertoo Metsähallituksen avanneen uuden Pahanojankurun autiotuvan yhdeksälle yöpyjälle: hiiltämällä käsiteltyä kierrätyspuuta, isoja ikkunoita ja erillinen kuivaustila kamiinoineen(2). Retkipaikka kuvaa puuportaat kurun pohjalle, Pahaojan purokkeen kivikossa ja sammalikoiden peittämillä louhikoilla sekä UKK-reitin yhdistymisen jälkeen pitkospuita märkien kohtien yli(4). Kurun jälkeen Kylmähete Laituri, Kylmähete tulentekopaikka, Kylmähete päivätupa ja Kylmähete käymälä muodostavat päiväkäyttöön sopivan ryhmän veden äärellä. Tämä osuus vastaa samaa maisemaa, jota Luontoon.fi korostaa Pahanojankurun kierroksessa(1); voit yhdistää tai verrata päiväretkiä Hetehaltijan lumous, Pahakurun kierros ja UKK-reitti Hautajärvi - Nuortti -reitteihin risteyksissä. Salla Ski Resort neuvoo patikkakarttojen lataamisesta ja reittiluokituksista(5).

Tämän Metsähallituksen hoidon alla olevan eteläisen Lapin vaelluslinjan suunnitteluun ja sääntöihin kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Aikkipetsin kierros -sivulta(1). Hangasjärven vieressä oleva Sallan erämaaporopuisto on tavallinen auton jättöpaikka, kun lähdet samalle reittiperheelle; Visit Salla kuvaa puiston palveluita ja omatoimista kävelyä aidatulla poroalueella(2). Reitti on noin 26,8 kilometriä metsän, soiden ja tunturirinnealueiden läpi Aihkipetsin järven seudun ja Ikihonkien erämaamaiseman välillä. Se risteää UKK-pitkämatkareitin ja lyhyempien paikallisten lenkkien kuten Ruuhitunturin reitin, Ruuhitunturin kierroksen, Jotospolun, Hangasselän lenkin ja Sallan pyöräilyreitin kanssa Hangasjärven ja Ruuhitunturin lähellä—kätevää, jos haluat lyhentää päivää tai lisätä huippupisteen. Hangasjärven päästä kulku vie pian Ämminpolun laavun, Tupien laavun ja TUPIEN JÄNKÄ -havaintopaikan kautta, Karhulammen grillikatoksen ja Sallatunturin frisbeegolfin ohitse rinteellä. Aikkipetsin autiotupa on Aihkipetsillä Aihkipetsi liiteri-käymälän, Aihkipetsi laiturin ja Aihkipetsi tulipaikan vieressä—autiotupa, kuivakäymälä, laituri ja nuotiopaikka samassa nipussa. Noin 7,5 kilometrin kohdalla Siskelilampi kota ja Siskelilammen käymälä tarjoavat kodan ja käymälän lammen rannalle luontevaan puoliväli-leiriin. Paltsarikummun ja Hevosojan laavujen jälkeen Hanhilammen laavu on kivisemmällä suon reunalla. Kolmiloukkosen ja Kaunisharjun osuudella ovat Kolmiloukkosen laavut ja käymälät sekä Kaunisharju laavu ja KAUNISHARJU havaintopiste, ennen paluuta kohti Kontiolammen laavua, Tammakkolammen laavua ja Upinlammen grillikatosta. Holiday Club Salla näkyy lomakohteena Sallatunturin puolella reittiä. Retkipaikassa ja Tunturiunelmassa kirjoittavat kulkijat kuvaavat klassista kahden päivän kierrosta: jyrkät nousut Pirttivaaraa ja Ruuhitunturia kohti alussa, laajat näkymät Ruuhitunturin tornista itään, poroja polulla rykimäaikaan sekä erittäin märkiä suoylityksiä vanhoilla pitkospuilla Aihkipetsin ja Paltsarikumpun välillä—varakengät ja kärsivällisyys kannattavat(3)(4). Matkasuomi viittaa kunnan lähteisiin: UKK-vaiheilla merkinnät ovat pääosin hyvät ja EU-rahoitteinen erämaareittityö on uusinut osan pitkoksista, joissa vanha puu oli vajonnut suohon—tarkista tuoreet retkikertomukset, jos tarvitset kuivia ylityksiä(5).

Polkuhaara Vasojan laavulle on erittäin lyhyt, noin 0,1 kilometrin mittainen kävelyrengas valtakunnallisella UKK-vaellusreitillä Vasaojan luona Hautajärven ja Savilammen välisellä osuudella Oulangan ja Sallan erämaarajan tuntumassa. Se ei ole itsenäinen päiväretki, vaan merkitty haara, joka johtaa Vasaojan laavulle, Vasaoja käymälälle ja Vasaoja tulentekopaikalle purovarren ääreen—tyypillinen Metsähallituksen taukopaikkakokonaisuus UKK:n varrella tällä seudulla(1). Laajempi Hautajärvi–Puupalovaara–UKK-osuus Sallassa on kuvattu Luontoon.fi-palvelussa matkan pituuden, maaston ja suunnittelun kannalta(1). Visit Salla esittelee Hautajärven Karhunkierroksen kävijäkeskusta palvelukeskuksena, jossa Karhunkierros ja UKK-verkosto kohtaavat: kahvila, vuokraus ja neuvonta reissuille, jotka käyttävät näitä polkuja(2). Retkipaikka-sivuston kenttäjuttu UKK:n päivätaipaleesta Sallan rajamailla kuvaa kapeaa metsäpohjaista polkua ja selkeitä puumerkintöjä—hyvä tausta sille, miltä lyhyt Vasaojan haara tuntuu, kun olet ensin päässyt päälinjalle(3). Ukk-reitti Hautajärvi-Savilampi kulkee Vasaojan kautta; tämä reitti on lyhyt polkuhaara laavulle ja nuotiopaikalle. Palvelut ovat muutaman minuutin päässä liittymästä. Melojat Oulankajoen yläjuoksun melontareitillä ohittavat saman rannan myöhemmin jokisuistossa, joten laavu voi näkyä sekä kävely- että melontakartoilla, vaikka kävelyhaara itsessään on vain parisataa metriä. Jos haluat toisen lyhyen haaran samasta keskittymästä, Polkuhaara Rupakivelle jakaa Vasaojan laavun ja suuntaa Karhunkierroksen pääverkossa Rupakiven luonnonmuodostelmaa kohti. Salla sijaitsee Lapin eteläosassa; Hautajärvi on yksi tunnetuimmista lähtökohdista Oulangan polku- ja jokimaisemaan.