Utsjoki Kartta

Utsjoen geologinen luontopolku on noin 3 kilometrin pituinen merkitty päiväretkireitti Utsjoen kirkonkylässä. Ajantasaisimmat reittikuvaukset ja käytännön tiedot löytyvät Explore Utsjoki -matkailusivuston omalta reittisivulta(1). Reitti kulkee Utsjoen kunnassa Tenon maisemavyöhykkeen laidalla ja tarjoaa kompaktin tavan tutustua tunturirintaman geologiaan ilman pitkää erävaellusta. Merkityt osuudet nousevat Kalkujokea pitkin Kalkujoenlammen suuntaan ja laskeutuvat Annakuruun / Ánnágurra-kuruun kohti kylää. Opastetauluja on suomeksi ja pohjoissaameksi; niillä kuvataan muun muassa lähteitä, pohjavesiä ja roudan vaikutusta kivimuodostumiin vuosisatojen ja -tuhansien vuosien aikana(2). Avoimet koivikkoiset rinteet ja kuru tekevät maisemasta jyrkän vastakohtaparin—alaosan Annakuru pysyy kosteana ja kasvukkaana, ylätasanne auempana(2). Selkeällä säällä yläosista avautuu näköala kylään ja Tenon laaksoon(1). Noin 1,5 kilometrin kohdalla Geologinen polku pysäköintialueelta tulee Annagurra koulunlammen palveluryhmä: Annagurra koulunlampi kota, Annagurra koulunlampi tulentekopaikka sekä polttopuusuoja, kuivakäymälä ja kierrätyspiste Annagurra koulunlampi polttopuusuoja kuivakäymälä ekopiste—mainio taukopaikka ennen laskeutumista(2). Siitä reitti jatkaa kohti Utsjoen koulukeskittymää Utsjoentien varrella; kuljet Utsjoen koulukeskuksen monitoimikentän, Utsjoen ulkokuntosalin, Utsjoen uimahallin, Utsjoen jääkiekkokaukalon, Utsjoen kuntosalin ja Utsjoen koulun pallokentän ohi samassa liikunta-alueessa. Sama pysäköinti ja kota-alue esiintyy myös Kuoppilas kesäretkeilyreitillä kohti Kuoppilasjärven autiotupaa, joten tätä reittiä on luontevaa yhdistää pidempään tunturipäivään myöhemmin(2). Talvisin Utsjoen kirkonkylän latu kulkee osin samaan koulun ulkoliikunta-alueen reunaan. Retkipaikka(3) ja Adventureland Lapland(4) julkaisevat Anne-Marie Holmin kuvauksia siitä, miten jyrkkä Ánnágurra ruskan aikaan tuntuu ja miten kallio käy liukkaaksi sateella, vaikka matka on lyhyt.

Kevon reitti on noin 58 kilometrin vaativa kesäaikainen vaellusreitti, joka kulkee päästä päihin Kevon luonnonpuistossa. Utsjoki on pohjoisin kuntamme; tämä osuus solahtaa kaupungin tunturimaille. Reitti seuraa yli 40 kilometriä jatkuvaa kanjonimaista uomaa, joka on paikoin lähes 80 metriä syvä—näin se kuvataan myös Luontoon.fissa ja Explore Utsjoella(1)(2). Metsähallitus kuvaa reittiä nimellä Kevon reitti ja pitää karttoja, palveluja sekä suojelualueen säännöt Luontoon.fi-palvelussa(1). Explore Utsjoki tiivistää kahden pitkän vaellusvaihtoehdon erot, kesäkauden rajaukset ja autonsiirto-vihjeet alueen yrityksiin(2). Reitti ei ole rengas: useimmat kulkevat etelästä Sulaojalta Karigasniemen tien varrelta pohjoiseen Kenesjärven / Kenestupien suuntaan tai toisinpäin, joten tarvitset autonsiirron, taksin tai bussiyhteyden päiden välille, ellet käytä muita reittejä osana logistiikkaa(2)(3). Alun Luomusjärven seudulta löytyy jo nuotiopaikkoja ja taukopaikkoja ennen kuin reitti laskeutuu kanjoniin ja nousee takaisin tunturiin toistuvasti; jyrkät portaat ja avokallion reunat tekevät reitistä henkisesti ja fyysisesti raskaan(2). Reitti on merkitty oranssilla maalilla ja tolpilla(2). Noin 10,5 kilometrin kohdalla Ruktajärvi–Ruktajávri -taukokenttä on iso pysähdys: Ruktajärvi puolikota, Ruktajávri autiotupa ja useat nuotiopaikat ovat kävelyetäisyydellä toisistaan—tarkemmat tiedot löytyvät myös sivuiltamme. Suohpášája kotalaavu tuo keskiosaan kota-tyyppisen suojan. Noin 28,5 kilometrin kohdalla Fiellujohka on toinen pätevä palvelurykelmä: Fiellujohka kahlaamo on yksi Kevojoen kahlauspaikoista, ja Fiellujohka kammin, nuotiopaikkojen ja liiterin ympärille kannattaa rakentaa päiväetapit(3)(4). Fiellun vesiputous ja Kevon seinämä ovat nimettyjä nähtävyyksiä, joissa uoma avautuu leveämpään maisemaan(2)(3). Pohjoisempana Roajjasjavri kahlaamo ja Gamajohnjálmmeluoppal kahlaamo merkitsevät lisää kahlauskohtia; Gamajohsuohpášája kotalaavu tarjoaa uuden kota-tauon ennen Beahcelávojávrrit kahlaamoa ja loppusuoran nousua Kenesjärvi käymälän suuntaan. Sulaojan päässä reitti kohtaa Kuivin reitin, joka kiertää pidemmän lenkin; sama alue jakaa Sulaoja kompostikäymälän palvelut, ja lyhyet yhteydet haarautuvat myös Sulaoja luontopolulle ja Luomusjärvi pyöräilyreitille(1)(3). Retkipaikka vertailee käytännössä kanjonin läpivientiä pohjoisesta ja etelästä(3), ja Polkuja.fi kuvaa monipäiväistä retkeilyä omasta näkökulmastaan(4). Lappi näyttäytyy täällä avonaisina tuntureina ja syvine uomina; Utsjoki toimii tukialueena pitkille siirtovaelluksille. Tarkista Luontoon.fi vielä lähtöhetkellä ajankohtaiset säännöt, palvelujen tilanne ja Kevon reitin kesäkausi(1).

Sulaojan luontopolku on noin 1,8 kilometrin kävely Utsjoella Karigasniemen tien varrella Kevon luonnonpuistossa. Se on kevyin merkitty tapa tutustua puiston tunturikoivikoihin, pieniin kuruluihin ja Sulaojan lähteeseen ilman koko kanjonin vaellusta. Ajantasaisimmat säännöt, sesongit ja muut reitit kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kevon luonnonpuiston sivuilta(1). Explore Utsjoki kuvaa kanjoniylängön ja ohjaa aloittelijat kaksituhannen metrin luontopolulle Sulaojan pysäköinnin luota(2). Polku seuraa Sulaojan uomaa ja lompoloa, nousee koivikonharjanteille ja laskeutuu Suttesgáldun eli Sulaojan lähteen suojellulle rantavyöhykkeelle, jossa kirkas pohjavesi täyttää syvän lähteikön. Taipaleita kuvaa oranssit puuun merkit, soraista pätkää, porrastettuja nousuja ja lyhyitä pitkospuita sekä opastetauluja saamelaiskulttuurin pyhistä vesistä(4). Retkipaikka kertoo Sulaojan ylityssillasta, suppean lompolon rauhasta ja pyytää kunnioittamaan pyhää paikkaa hiljaisella liikkumisella(3). Matkalla luonnossa mainitsee lähdeympäristön rauhoitetun väinönputken ja alkukesän kahlaajahavainnot(5). Iso pysäköinti palvelee myös Kevon reitin ja Kuivin reitin vaeltajia; sama siltapaikka jakaantuu lyhyen luontopolun ja pitkien reittien kesken. Runsasta kahta kilometriä Kevon reitin ja Kuivin reitin varrella tulevat Luomusjoen nuotiokehikko ja Luomusjoki käymälä, jos haluat jatkaa varsinaiselle vaellusosuudelle päiväkävelyä. Luomusjärvi pyöräilyreitti ja Utsjoen maastopyöräilyreitit tuovat pyöräilijöitä samaan järvi- ja jokimaisemaan. Sulaoja kompostikäymälä palvelee pysäköintialuetta. Luontopolulla ei ole nuotiopaikkaa—nuotiot ja leiriytyminen muualla koskevat Kevon erillisiä sääntöjä(3)(4).

Kuivin reitti (Metsähallituksen Luontoon.fi käyttää nimitystä Guivin reitti) kulkee Utsjoella Kevon luonnonpuistossa. Utsjoki on Manner-Suomen pohjoisin kunta, ja Lappi on tuttu vaativien tunturi- ja kanjonireittien alue. Viralliset kartat ja palvelukuvaukset ovat Luontoon.fi (1) -palvelussa olevalla Guivin reitti -sivulla. Explore Utsjoki (2) esittelee sekä pidemmän Guivin reitin että lyhyemmän Kevon reitin, mainitsee oranssin reittimerkinnän ja kokoaa käytännön linkit luonnonpuiston käyttöön ja kuljetuksiin. Driim It possible (4) kuvaa monipäiväisen perherinkiretken Sulaojalta evästauon kera Luomusjoen nuotiokehikolla, yötä kohti Ruktajärvi puolikotaa ja huolellista Fiellujoen ylitystä kahluuvaierilla, kun virta voi olla korkealla. Reitin pituus on noin 67 kilometriä meidän kartalla päästä päähän; suljettua rengasta ei ole. Esitteissä Guivin kierroksen kokonaismitoiksi annetaan usein luokkaa 83 kilometrin luota Sulaojan parkkipaikalta, ja käytännön kilometrit riippuvat sivupoluista ja huiputuksista (4). Jälki osuu saman Kevon reitin alun kanssa ja jakaa kanjonireunojen näkymät, mutta kuluttaa enemmän aikaa läntisillä tunturilaikuilla kuin klassinen kanjonin pohjareitti (2). Sulaoja kompostikäymälän tuntumasta polku kohoaa kohti Luomusjärviä; Luomusjoen nuotiokehikko noin kahden kilometrin kohdalla sopii ensimmäiseksi nuotiokohteeksi. Noin 11 kilometrin kohdalla Ruktajärvi puolikota, Ruktajávri autiotupa, Ruktajávri Nuotiopaikka 2 ja Ruktajávri nuotiokehikko 1 muodostavat järven rannan taukavyöhykkeen kuivakäymälöineen. Njávgoaivi autiotupa ja Njávgoaivi nuotiokehikko palvelevat seuraavaa tunturiyötä. Noin 20 kilometrin kohdalla Áhkogoahti kammi ja Áhkojotgoahti nuotiokehikko tarjoavat suojaa ennen pitkää paljakkaosuutta. Geavvogeasladdot käymälä ja Guivi käymälä istuvat keskireitin tunturijonoon. Suohpášája kotalaavu ja Suohpášája käymälä ovat lean-to-tauko ennen Fiellujohkan laskeutumista; siellä Fiellujohka kahlaamo, Fiellujohka kammi ja Fiellujohka Tulipaikka 2 tiivistävät putouksen ympäristön infrastruktuurin, jossa kivi on liukasta ja vesi kovaa. Kuivi nuotiokehikko sijoittuu läntisen kaaren loppupäähän ennen paluusuuntaa Luomusjärven harjua kohti. Explore Utsjoki (2) kuvaa reitin merkinnän oranssilla maalilla ja oranssilla tolpilla. Pätkät voi kulkea täysin tuulelle alttiina suoseurojen varrella; hyttyssuoja ja tasainen eteneminen auttavat. Luonnonpuiston säännöt koskevat koiraa hihnassa, telttailua vain merkityillä leirintäalueilla ja kanjonialueelle menoa tietyin päivämäärin—tarkista aina ajantasainen teksti ennen kahlausta tai leiriytymistä (3). Autosiirtoihin löytyy palvelulinkkejä Explore Utsjoen kautta. Lisätietoja taukopaikoista löytyy sivuiltamme Ruktajávri autiotupa, Fiellujohka kammi ja Suohpášája kotalaavu.

Vetsijärvi pyöräilyreitti on tiivis mutta tekninen maastopyöräosuus Utsjoella, Lapissa: noin 9,9 kilometriä suunta Mieraslompolon mastotien levikkeeltä pitkin samaa Kaldoaivin erämaan mönkijäselkärankaa, jota monet jatkavat myöhemmin kohti Pulmankijärveä tai Vetsijärveä. Avausnousu on usein kivikkoinen ja voimia vievä; tunturikoivikko vaihtuu avonaisemmaksi rinnealueeksi Ivvánasvárrin liepeillä ennen kuin laskeutuva ura helpottuu(3)(4). Ensimmäisillä kilometreillä tulee puroja ja jänkiä; märällä säällä painavat kohdat mutaavat(3)(5). Siitä, ettei Utsjoen tunturiverkoston uria ole maalattu pyöräilijälle, miten kausi ajoittuu ja miksi oma kartta kannattaa pakata mukaan, saat koonnin Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -osiosta(1). Metsähallitus kuvaa laajemman kunnan ym­päristön MTB-käytävän Luontoon.fi:ssä kohteessa Utsjoen maastopyöräilyreitit(2). Maastopyöräreitit Utsjoella -sivusto kertoo, että ensimmäiset 10 kilometriä kulkevat Kaldoaivin linjaa kohti Vudnejärven liepeitä, josta vasemmalle haarautuva ura jatkuu Vetsijärvelle—tasaisempi kangas haarautumisen jälkeen, jota kalastajat ja marjastajat ovat kulkeneet jo 1950-luvun lopulta traktoreilla lähtien(5). Bikelandin Vetsijarven reitti -tiedote osuu samaan osuuteen noin 10 kilometrin pituuteen, noin 45 metrin nousuun ja noin 305 metrin korkeimpaan kohtaan, lähtö mastotien levikkeen maastourasta(3). MTBreitti.fi:n Kaldoaivi-artikkeli täsmentää suunnistusta: ensimmäiset kolme kilometriä ovat jyrkkää kiviuraa, rinnakkaisia uria seurataan GPS-jäljellä, ja noin viiden kilometrin kohdalla vasemmalle kääntyvä ura vie Riekkojärvien-reitille ellei pidempi lenkki ole tarkoitus(4). Osuuksena sopii lämmittelypäiväksi tai vahvojen ajajien edestakaisenakin, ja saman lähtöpisteen kautta voi jatkaa Mieraslompolo–Pulmakjärvi -pyöräilyreitille tai muihin Utsjoen maastopyöräilyreitit -verkoston lenkkeihin monipäiväistä erämaaretkeä varten(2)(6). Pakkaa työkalut, eväät ja tuulitakki: tällä lyhyellä osuudella ei ole ylläpidettyä taukotupaa ja puhelinkenttä heikkenee nopeasti tieltä syrjässä(1)(4). Kunnioita mastotien varren poronhoitoa ja jätä portit siihen asentoon missä ne olivat(1).

Geadgejärvi polkupyöräreitti on noin 2,6 kilometrin pituinen suuntareitti Utsjoen pohjoisosassa. Reitti kulkee merkitsemättömällä metsä- ja tunturipohjaisella uralla Geađgejávri-/Keädgejavri-järven tuntumassa; Järviwiki sijoittaa järven Tenon päävesistön Nuorgamin osa-alueelle ja luokitsee tilan erinomaiseksi(3). Linja on osa samaa kunnan maastopyöräilykokonaisuutta, joka julkaistaan Luontoon.fi:ssä nimellä Utsjoen maastopyöräilyreitit, ja lähtöpisteen lähellä se yhdistyy laajempaan verkkoon lyhyen siirtymän päässä—käytännössä voit ajaa järven vartta suunta edestakaisin tai jatkaa pidemmälle verkoston muille haaroille. Maastossa ei ole virallisia opasteita, joten kartta ja GPS ovat välttämättömät samalla tavalla kuin pidemmillä tunturilinjoilla(1)(2). Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -sivut kertovat kausista (tyypillisesti kesäkuun puoliväli–elo–syyskuu), porokäyttäytymisestä ja varusteista(1). Metsähallitus julkaisee kartoidut osuudet yhdessä Luontoon.fi:ssä(2). Jos yhdistät tämän lyhyen osuuden Tenojokilaakson päällystettyyn pyöräilyreittiin Karigasniemen, Utsjoen kirkonkylän ja Nuorgamin välillä, Explore Utsjoen route information -tekstit auttavat ymmärtämään valtatieverkon 970 varren reitin luonnetta(4). Läskipyörävuokrauksesta ja pyöräpalveluista Nuorgamissa sekä Utsjoen kirkonkylässä kerrotaan tämän sivun Mistä vuokrata pyöriä -kohdassa. Noudata jokamiehen oikeuksia ja paikallisia rajoituksia, anna poroille rauha ja sulje aidat niin kuin ne ovat(1).

Skalluvaara–Ailigas on Utsjoella, Lapissa kulkeva helppo erämaayhteys: kartalla noin 11,3 kilometriä Skalluvaaran poroerotusalueelta kohti Áilegas- eli Ailigas-tunturin rinnettä ja Utsjoen kirkonkylän yläpuolisia teitä, pääosin leveää merkitsemätöntä mönkijäuraa koivikon ja avotunturin läpi. Reitti sopii maastopyöräilijälle tai patikoijalle, joka haluaa laajat näkymät ilman jyrkkiä nousuja; selkeällä säällä näkyvyys voi ulottua Norjan tuntureille(4). Siitä, että Utsjoen tunturimaastopyöräilyurat eivät ole merkitty maastoon, ja mitä kannattaa pakata mukaan, saat koonnin Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -osiosta(1). Metsähallitus kokoaa kunnan linjat Luontoon.fi:ssä kohteeseen Utsjoen maastopyöräilyreitit(2). Maastopyöräreitit Utsjoella -vapaaehtoissivusto kuvaa Áilegaksen seudun uraverkostoa mastotien suunnasta, kosteita ylityksiä ja sitä, miten Skalluvaaran erotuspaikka näkyy maisemassa—konteksti, joka koskee myös tätä lyhyempää Skalluvaara–kirkonkylä-yhteyttä vaikka teksti käsittelee myös pidempiä lenkkejä(3). Anne-Marie Holmin Retkipaikka-artikkeli Skalluvaarasta Ailikkaalle kertoo myöhäisen lumen sulamisen jälkeisistä lammikoista, tarpeesta erottaa oikea mönkijäura rinnakkaisista urista ilman maalimerkintöjä ja siitä, mitä raju hyttys- ja mäkäräispesä Palopään juurella voi tarkoittaa—hyvä lukea ennen reppuun pakkaamista(4). Adventureland Lapland -blogissa julkaistu Skalluvaara–Ailigas -teksti täydentää kuvaa kivisestä ylämäen pinnasta, lokasuojien hyödystä suurten lätäköiden kohdalla ja siitä, miten viimeinen lasku Ailikkaantietä kohti pysyy kuormalla ajettuna teknisenä(5). Samalta lähtöpisteeltä Bikelandin Riekkojärvien-reitin kuvaus muistuttaa, että Skalluvaaralta lähtee myös huomattavasti pidempi ja joelta toistuvasti ylittävä yhteys Kaldoaivin suuntaan, jos kaipaat haastavampaa päivää tämän osuuden jälkeen(6). Lataa GPX tai printtikartta mukaan: tasangolla risteää useita kelkka- ja mönkijäuria, eikä pyöräilijälle ole maalattuja opasteita(1)(2)(4). Sateiden jälkeen matalimmat urat voivat seistä vettä; hyönteiskarkotetta tarvitaan usein erityisesti myöhäisellä kesällä Palopään suojissa(4)(5). Linja istuu luontevasti Utsjoen maastopyöräilyverkkoon, ja jatko suuntiin kohti esimerkiksi Nuorgamia tai paluu soratietä kannattaa suunnitella etukäteen paikallisin tiedoin(2)(6).

Njallavaaran polkupyöräreitti on suuntaava, noin 9 kilometrin mittainen maastopyöräilyosuus Utsjoen tunturilakiessa Nuorgamin liepeillä. Lappi avautuu täällä avoimena tunturina ja laajoilla näkymillä kohti Tenon laaksoa. Lähtö on Njallavaarantien varrella seututie 970:llä, samasta levikkeestä jota käytetään myös kohti Njuohgarggun-käytävää ja Njuohkarjärven porokylää; linja liittyy pidempiin kokonaisuuksiin kuten Njuohkarjärvi pyöräilyreitti ja laajaan Utsjoen maastopyöräilyreitit -verkostoon. Pysäköinnin, poroturvallisuuden ja Njállavárrille nousevan ajoneuvokelpoisen tien luonteen voi käydä läpi Explore Utsjoen Njallavaara / Njállavárri -vierailusivulla(1). Utsjoen maastopyöräilyn käytännöt—sesonki, puuttuvat maastomerkinnät ja tarve omalle kartalle tai GPS:lle—on koottu Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -sivulle(2). Metsähallituksen Luontoon.fi kokoaa kunnan maastopyöräilytarjonnan sivulle Utsjoen maastopyöräilyreitit(3). Alkumatka Njallavaaralta on pääosin mönkijäuraltaista, pikkupurojen ylityksineen ja vaativa mastontien nousu lähtölevikkeeltä; Várdoaivin seudun risteyksistä voi valita eri linjoja Njuohkarjärven suuntaan. Pitkän Njuohgarggun-välin maastokuva ja GPS-viitteet, myös kohdat joissa jälki heikkenee, löytyvät talkootyöhön perustuvalta Maastopyöräreitit Utsjoella -sivustolta(4); teksti koskee koko väliä Kaldoaiville, mutta kuvaa myös tämän lyhyemmän osuuden maastoa. Nuorgamin Lomakylän pyöräilyesittely kertoo tunturilakien retkistä Kaldoaivin erämaan suuntaan ja linkittää läskipyörien ja sähköpyörien vuokraukseen(5). Pidempään päivään voi yhdistää Njuohkarjärvi pyöräilyreitin tai Utsjoen maastopyöräilyreittien osuuksia; autiotuvat ja nuotiopaikat isossa verkossa ovat vasta näiden pitkien linjojen varrella, ei tämän lyhyen yhdistäjän varrella.

Njuohkarjärvi pyöräilyreitti on Utsjoella, Lapin pohjoisosassa kulkeva noin 25 kilometrin suuntainen maastopyöräilyosuus tunturilakien ja Kaldoaiven erämaa-alueen reunalinjan välillä. Linja on samaa Njuohgarggun-käytävää, joka lähtee Njallavaaran lähistöltä, kiertää Várdoaivin seudun risteyksiä, laskeutuu avonaiseen maastoon kohti Njuohkarjärveä ja sen rannan porokylää ja yhtyy sitten Mieraslompolo – Pulmakjärvi pyöräilyeitti -nimiseen viralliseen erämaaylitykseen, joka jatkuu Kaldoaiville päin. Sesongista, siitä ettei reittejä merkitä maastoon, ja varusteista saat koonnin Explore Utsjoen Pyöräily Utsjoella -sivuilta(1). Metsähallitus kokoaa kunnan maastopyöräilylinjat Luontoon.fi:ssä kohteeseen Utsjoen maastopyöräilyreitit(2). Maastopyöräreitit Utsjoella -sivusto kuvaa Njuohgarggun-linjan vaiheita—Várdoaivin haarat, kylän jälkeistä maastoa ja useita kohdista, joissa ura heikkenee pidemmällä Kaldoaivi-suunnan jatkeella—periaatteessa sama maasto kuin tämä lyhyempi karttaosuus, vaikka teksti kattaa pidemmän kokonaisuuden(3). Retkipaikan kirjoitus Njuohkarin seitakivestä kertoo, miten samaa mönkijäuraa käytetään Njállavaaran mastotien luota ja mitä kannattaa varautua säähän ja puhelinkenttään Kaldoaivin suuntaan(4). Jos jatkat heti Mieraslompoloon ja Pulmankijärven suuntaan, virallinen jatke löytyy Luontoon.fi:n Mieraslompolo – Pulmakjärvi pyöräilyeitti -sivulta(5). Alusta on pääosin sorapitävää mönkijä- ja polkupyöräuraa, puroja voi ylittää yleensä kuivin renkain, nousuja on useita—myös Njallavaaran mastotien nousu, jos lähdet sieltä. Várdoaivilla haarautuu kaksi päävaihtoehtoa järven rantaan; molemmat ovat ajettavia mutta eri näkymillä. Järven jälkeen ura johdattelee kohti Njuohgárggu-tunturia; tämän reitin kartallisen päätöspisteen jälkeen suunnistus pysyy GPS-painotteisena. Anna poroille rauha ja sulje aidat kuten löydät(1)(3). Lyhyemmälle päivälle riittää yhdistelmä Njallavaara polkupyöräreitti; autiotupiin ja nuotiopaikkoihin viittaavat pidemmät linjat löytyvät Utsjoen maastopyöräilyreitit -kokonaisuudesta ja niiden varren paikkojemme kuvauksista.

Utsjoen maastopyöräilyverkoston kokonaiskuva, avoimet tunturit ja metsämaasto sekä käytännön säännöt—reittejä ei merkitä maastoon eikä niiden varrella ole palveluja—kokoaa Luontoon.fi(1). Explore Utsjoki täsmentää kesäkauden puolivälistä elo–syyskuuhun, kartan mukana pitämisen ja alueen yritykset, jotka mainitsevat pyöräilyn aktiviteeteissaan tai palvelutarjonnassaan(2). Ahkojävri pyöräilyreitti on noin 11,4 kilometriä pitkä pistoreitti Utsjoella Ahkojärven seudun tuntumassa. Lähde liikkeelle ajatellen tavallista erämaapyöräilyä luonnonpohjaisilla urilla: reitti ei ole erikseen merkitty pyörätie, risteyksissä tarvitaan usein maaston ja kartan lukutaitoa, ja reitin pituus sekä vaativuus riippuu reitin valinnasta ja porukan kunnosta(1). Reitti kuuluu samaan Utsjoen maastopyöräilyreitit -kokonaisuuteen, josta voi rakentaa pidempiä päiväretkiä ja bikepacking-tyyppisiä yhdistelmiä(1). Bikelandin Arctic by Cycle -materiaali kytkee Tenonlaakson tieosuuden tarinan Karigasniemeen, Utsjoelle ja Nuorgamiin ja tarjoaa erillisiä reittiresursseja retkipyöräilijöille, jotka yhdistävät päällystettyä ajoa ja metsäpäiviä; logistiikkaan sopii usein myös maisematie Route Teno (Karigasniemi - Utsjoki)(3). Utsjoen toisesta maastopyöräilykuvauksesta Bikelandilla näkee, miten leveä kivinen metsäura voi vaihtua tunturilla heikommin erottuviin kohdin—hyödyllinen vertailu renkaiden ja suunnistusodotuksen kannalta vaikka lähteet ovat eri polulla(3). Akujoelle päin kulkeva putousretki lähtee Tenontieltä ja sen ohjeissa on oma pituus, kahlauskohdat ja pysäköintivihjeet; se ei ole tämän pyöräilysegmentin virallinen kuvaus mutta kertoo, miten lajit limittyvät samassa kunnassa(4).

Paljon korkeuseroja.