Suomi Melontareitit

Kalatiekanavan melontareitti on noin 8 kilometrin järvilenkki Lappajärvellä ja Kalatiekanavan kautta Välijoen suuntaan. Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, ja Etelä-Pohjanmaa tarjoaa avoimia järvinäkymiä, joissa tuuli nostaa aallokkoa—tarkista sääennuste ennen rannasta lähtöä. Lähtö on Nykälänniemen palvelualueelta Hotelli Kivitipun tuntumasta. Alueen reittikarttoja ja vesireittejä voi hakea Lappajärven kunnan ulkoilusivuilta linkitetystä Outdooractive-kokonaisuudesta(1). Visit Kraatterijärvi kuvaa kraatterijärven mittakaavaa, Nykälänniemen kesäistä palvelurantaa ja Välijoen kalatiekanavaa, joka mahdollistaa pienveneille ja melonnan yhteyden Lappajärvestä Evijärven vesistöön—tuuli ja virtaus kannattaa lukea ennen vesille lähtöä(2). Reitti jakautuu kahteen kaareen. Pohjoisrantoja pitkin kuljet Kivitipun uimarannan ja ulkokuntosalin tuntumassa, ohitat Taide- ja kulttuurikeskus Onnintuvan ja Kalastusaittamuseon rannan ja noin kolmanneksen matkasta Lappajärven Kesäteatterin järvimaisemassa. Päätauon paikka on Välijoen laavu ja nuotiopaikka, ja samassa niemessä on Välijoki DiscGolfPark—luonteva eväs- ja venyttelypaikka ennen kanavaosuutta. Itärantaa pitkin paluu kulkee Kivitipun kodan ja Daniel´s Bistron ohi kohti tenniskenttää ja talviuinti- sekä allaspalveluita, jos osa porukasta tapaa melonnan jälkeen maissa. Pidempi vesireitti risteää samaa niemeä: Tervareitti seuraa entisaikojen tervan kuljetusreittiä usean kunnan vesistöissä, ja Lappajärven kulttuuri- ja maisemareitti kiertää pyörällä samaa Nykälänniemen rantaa—hyvä pari, jos osa ryhmästä liikkuu maalla. Kraatterijärvi Adventure vuokraa kraatterijärven rannoilla päältäistuttavia kajakkeja, polkuveneitä ja SUP-lautoja julkisin kesähinnoilla—sesonkiaikaan kannattaa varata etukäteen(3). Kraatterijärvi Geopark tiivistää, mikä tekee altaasta geologisesti erilaisen kuin tavallisen järvenselän; lyhyt lukupala auttaa tulkitsemaan matalaa rantamaisemaa melojan näkökulmasta(4). Lappajärvi käyttäytyy avojärvenä: tuuli nostaa aallokkoa, ja kanava sekä joen suu voivat virtata sateen jälkeen voimakkaammin. Käytä pelastusliivejä, varaa vaihtovaatteet ja tarkista kunnan Outdooractive-listaukset mahdollisista paikallisista tiedotteista ennen lähtöä(1).

Saarien kierros meloen on noin 12,7 kilometrin järvikierros Sotkamon keskustan kupeessa Pirttijärvellä ja Sotkamojärvellä Kainuussa. Vuokatin matkailualueen melonnan materiaalit kuvaavat Sotkamo–Vuokatin vesistöä suojaisina pouamina, salmina ja pieninä saarina—sopivana kajakille, kanootille tai SUP-laudalle, kun tuuli ja muu vesiliikenne pysyvät hallittavina(1). Sotkamon kunnan ulkoilukarttasivuilla on kesäiset PDF-kartat ja viittaus laajempaan reittiluetteloon samalle verkostolle(2). Arctic Lakeland sijoittaa nämä järvet osaksi Kainuun tervareitin pitkää vesistötarinaa Kuhmosta Sotkamon ja Kajaanin kautta, jos suunnittelet pidempiä etappeja(3). Kalalla Kainuussa kuvaa Sotkamon keskustan venesataman Pirttijärven rannalla palveluineen ja tankkausmahdollisuuksineen—hyvä lähtö- ja paluupiste kierrokselle, joka palaa satamaan(4). Lähtö on tyypillisesti Sotkamon venesatamasta: Sotkamon venesataman esteetön melontalaituri on kelluva laituri vieraspaikkojen vieressä, ja Sotkamon venesatama parkkipaikka on lyhyen kävelyn päässä. Ensimmäisten kilometrien aikana reitti kulkee Yrittäjäpuiston parkkipaikan, Yrittäjäpuiston uima- ja venerannan ja Hirvenniemen veneenlaskupaikan ohi länsirannalla—kätevää, jos auto tuo välineet rantaan tai haluat uinnin ennen salmiin siirtymistä. Hirvenniemen tankkauslaituri palvelee moottoriveneilijöitä; risteä muuta liikennettä varovasti. Noin kahden kolmasosan kohdalla Eskonsaaren esteetön melontalaituri ja Eskonsaaren esteetön laavu ja taukopaikka tarjoavat tauon Pirttijärven saaristossa; Ylen testivierailulla korostettiin lyhyttä ylitystä, jotta rantautuminen onnistuu tarvittaessa kesken matkan(5). Itärannoilla Salmelan veneranta ja Salmelan parkkipaikka sopivat maihinnousuun ennen kuin reitti kääntyy Hiukan kodan, Hiukan uimannan ja Huovisen Konstan parkkipaikan suuntaan Hiukan liikunta- ja uimarannalla. Sotkamon tori tulee vastaan keskustan suunnassa ennen paluuta satamaan Sotkamo Marinan luo. Pidempiä yhdensuuntaisia vaihtoehtoja samalta satama-alueelta ovat muun muassa Meloen satamasta Sapsoperälle, Kiantajärven laineille meloen ja Sapsojärven ympäri meloen, jos haluat jatkaa päivää ilman autonsiirtoa. Kajakki- ja SUP-vuokraus on kesällä Vuokatti Ski Servicellä Holiday Club Katinkullassa; alueen melonnan yleissivut viittaavat samaan palveluun(1).

Lentuan järvimelontareitti on koko päivän kestävä järvikierros Kuhmon suurimmalla säännöstelemättömällä Lentualla, pääosin Lentuan luonnonsuojelualueella Ystävyyden puistossa. Visit Kuhmo kuvaa reitin helpoksi päiväretkeksi, jonka arvioitu kesto on noin viisi tuntia, ja mainitsee laajat selät, saaristojen suojaiset sokkelot sekä luonnonrannat, joille on helppo nousta kanootilla tai kajakilla(1). Kartoitettu viiva on noin 19,3 kilometriä yhtenäisenä kierroksena; jotkut materiaalit pyöristävät pituuden noin 19,5 kilometriin. Melonnassa vuorottelevat pidemmät ylitykset, joilla tuuli voi nostaa aaltoja, ja saarten väliset sokkeloiset väylät. Wikipedian yleiskuva kertoo, että suuri osa järvestä kuuluu vuonna 1990 perustettuun luonnonsuojelualueeseen ja että Tervareitti-niminen veneilyreitti yltää Lentiirajärveltä Lentuan vesille—tämä auttaa hahmottamaan kierroksen osana laajempaa vesiretkeilyverkostoa(5). Lentuan parkkipaikan jälkeen reitin varrella erottuu kolme vyöhykettä. Muutaman kilometrin melonnan jälkeen Kotasaaren laavu tarjoaa suojaisan laavutauon; samaan kokonaisuuteen kuuluvat myös kuivakäymälät. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Lehtosaari on pääpalvelusaari: tulentekopaikka, Lehtosaaren autiotupa (entinen kalamaja) ja Lehtosaari sauna ovat rantaviivan tuntumassa—Visit Kuhmo nostaa tämän puolivälin kohteen kierroksen tärkeimmäksi tauoksi(1). Myöhemmin Honkisaari Lentua tulentekopaikka tarjoaa vielä yhden nuotiopaikan ennen paluuta parkkipaikalle. Järvi on sidoksissa Kainuun kulttuurihistoriaan—Akseli Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitukseen ja Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijaan(1)(3). Retkipaikan itsenäinen juttu kuvaa usean päivän Lentiira–Lentua -kokonaisuuksia, metsäpeuroja hiekkarannoilla ja Huuhkajankannaksen vetotaivalta vesistöjen välillä—tausta, joka valottaa myös sitä, miten tämä lyhyempi Lentuan kierros liittyy pidempiin etappeihin(4). Sama vesistö on osa Kainuun tervareittiä, ja Kalliojoen vesiretkeilyreitti saapuu Lentualle pohjoisesta. Viehe- ja monivapakalastukseen valtion vesillä tarvittavat luvat löytyvät Eräluvat-palvelusta(7). Välinevuokraukset ja käytännön järjestelyt on koottu Visit Kuhmon melonnan ja sup-lautailun sivulle(2).

Esitteet, PDF-kartat ja laajempi Kainuun tervareitti -kokonaisuus löytyvät Kajaanin kaupungin melontareittien kokoavalta sivulta(1). Tämä on kaupunkimainen jokisilmukka Kajaaninjoella Kainuussa: noin 6 kilometrin kierros Kuurnan melontalaiturilta, jossa yhdistyvät kapea kanavaosuus ja keskustan rantaviiva. Visit Kajaanin Kajaaninjoki-sivulla kuvataan joen roolia kaupungissa—kirkas vesi, historiallinen tervakanava, kesäiset tervasoutunäytökset, kalastus ja muuttolinnustus—joten sivu toimii myös suunnistuksena sille, mitä vesillä näkee(2). Ensimmäinen osuus lähtee Kuurnan melontalaiturilta Kajaanin Ladun tallin rannasta ja seuraa jokea keskustaa kohti. Varhaisessa vaiheessa tulee Nälkäkanava: kallioon louhittu väylä vuosina 1867–1868 nälkäaputyönä viljapalkalla ja myöhemmin 1890-luvulla syvennetty; paikallishistoriassa yhteys myös tervaveneiden tarpeeseen kiertää Petäiskoski(4). Pyörteen tila / Rehjansaari sijoittuu tämän joenkäytävän varteen; tila on ollut pitkään pysähdyspaikkana ja kuuluu samaan Kuurna–Kätön tarinaan kuin alueen muutkin kohteet(4). Kätönlahdella Kätönlahden venesatama ja kouluranta tuovat pienvenesatamamaisemaa ennen kuin vesiliikuntakeskus Kaukaven ja sen rannan ulkokuntosali avautuvat Jokikadun suuntaan—hyviä maamerkkejä tauolle. Torin liepeillä reitti kulkee Suvantorannan venesataman kautta Kajaanin Tori veneenlaskupaikalle: kätevä nousu, jos haluat kahvia tai toritarjontaa Urho Kekkosen kadun varrella sesonkiaikaan(2). Silmukka palaa pohjoisrantaa pitkin Kesäniemen uimarannan ja Kesäniemen melontalaiturin ohi vaihtoehtoisina pysähdyksinä ja sulkeutuu Petäisenniskan kautta Petäisenniskan venesataman, nuotiopaikan ja veneenlaskupaikan kautta. Sama kotivesi jatkuu luontevasti Kuurna–Kuluntalahden melonnan, pidempään Rehjansaaren melontareittiin tai Kainuun tervareitin kolmanteen etappiin, kun haluat pidemmän päivän. Kajaanin Latu pyörittää Kuurnan tallia, peruskursseja ja tiistai-iltojen viikkomelontoja kesällä sekä listaa paikallisia vuokraajia kuten Luonnollisesti Oulujärvi—tarkista välineet, hinnat ja ilmoittautumiset heidän sivuiltaan(3)(5). Anna kesällä tila moottoriveneille, huomioi heikko virtaus ja rakennettujen rantojen virtausläheiset kohdat, ja varmista jäiden lähtö sekä tapahtumarajoitukset kaupungin ja Visit-sivuilta ennen lähtöä(1)(2).

Tämä on noin 16,4 km:n kierros Sapsojärvellä—Sotkamon keskustan suurella järvellä—joka sopii kajakkiin, kanoottiin tai SUP-lautaan tyynestä kohtalaiseen keliin. Vuokatin melonta-sivulla reitti on luokiteltu keskivaativaksi, kesto on noin 4 h 30 min, ja sama sivu kokoaa tuuli-, liikenne- ja turvallisuusohjeet näille avojärviosuuksille(1). Outdoors Kainuu -aineistoon koottu kuvaus täsmentää käytännön lähtöä: melonnan laituri Satama Cafen lähistöllä, Hirvensaaren sillan ali Sapsoon, ja myötä- tai vastapäivään tuulen mukaan(2). Sapso kuvataan Sotkamon keskustan suurimmaksi järveksi, jaettuna isoön ja pieneen Sapsoon Kumpusaaren välissä; länsilaidalla kohoaa Vuokatinvaara ja pohjoisrannalla on pitkiä harjumaisemia(2). Karttaviivan mukaan vesille noustaan satama-alueelta: esteetön melontalaituri, Sotkamo Marina ja venesataman parkkipaikka ovat kilometrillä nolla. Hirvenniemen tankkauslaituri palvelee alkumatkalla; Yrittäjäpuiston uima- ja veneranta tarjoaa uimarantaa länsirannalla. Noin puoliväissä kierrosta Kuolasalmen rantautumispaikka on kapeikon äärellä kohti Kiantajärveä—hyvä pysähdys, kun maisema tiivistyy(2). Pohjoisrannalla Rankan monttu ja Sotkamon tori ovat rannan tuntumassa maalla; Hiukan uimaranta, Hiukan kota ja laajempi Hiukan ulkoilualue ovat luontevia taukoja—Sotkamon kunnan Hiukan hiekat -sivu kuvaa kilometrien pituista hiekkarantaa Sapsojärven äärellä, palveluineen ja kesäkahviloineen sekä tunnetulla pesäpallostadionilla rannan yläpuolella(3). Huovisen Konstan parkkipaikka palvelee, jos tarvitsette maastotuen autolle. Outdoors Kainuu -reittikuvauksen mukaan koko kierroksella ei ole kaikille avointa virallista nuotiopaikkaketjua—suunnittele eväät sen mukaan(2). Voit jatkaa päivää lisälenkillä Kiantajärvelle tai Pienelle Sapsole, jos olosuhteet sallivat(2). Lyhyemmät alueen melontareitit, jotka käyttävät samaa satamaa—Eskonsaaren melontareitti, esteetön, Sotkamosta Katinkultaan meloen 16 km, Sotkamon sokkeloissa meloen 6 km—maan päällä kulkeva Kirjailijan kannoilla - kulttuuripyöräily -pyöräilyreitti täydentää retkeä, jos porukka haluaa yhdistää melonnan ja pyörän.

Reitti on lyhyt, helppo noin 2,7 kilometrin järvilenkki Jäätiönlahdella Nuasjärvellä Sotkamon Vuokatin Katinkullan alueella Kainuussa. Se sopii retkeilyyn Jäätiönlammen laavulle—kunnan ylläpitämälle laavulle ja nuotiopaikalle pienen metsälammen rannalla lahden yhteydessä—kajakilla, kanootilla tai SUP-laudalla. Vuokatti esittelee reitin osana alueen melonnan valikoimaa ja muistuttaa tuulelle herkistä järviosuuksista sekä kesäisestä moottoriveneliikenteestä(1). Veden päällä reitti kulkee Nuasjärven rannan tuntumassa Katinkullan uimarannan ohi, ja laavu sijoittuu kartoitetulla linjalla noin 1,2 kilometrin kohdalle lähtöpisteestä—luonteva eväs- tai nuotiopaikkatauko, kun maastopalo ja sää sallivat. Maalla sama ulkoilukokonaisuus liittyy Jäätiön kuntoilureittiin; Retkipaikka kuvaa, miten kävijät yhdistävät ympyrälenkin ja lyhyen pisteen Jäätiönlammen laavulle(3). Jos haluat pidemmän melonnan samassa lahdessa, Jäätiönlahden melontareitti kiertää laajemman noin 5,9 kilometrin kierroksen; Kultarantaan sup-laudalla tai meloen puolestaan vie kohti Kultarantaa eri rantalinjaa pitkin. Vuokatti Ski Service vuokraa SUP-lautoja ja retkikajakkeja Holiday Club Katinkullan kesävuokraamosta Nuasjärvelle; kauden aukioloajat ja puhelinvaraus kannattaa tarkistaa vuokraussivulta(2). Sotkamon kunta julkaisee Vuokatin seudun kesä- ja talvikarttoja PDF-muodossa, joilla sijoittuu rantautumiset ja polut teihin nähden(4).

Tämä noin 4,3 kilometrin Nuasjärven melontalenkki lähtee Vuokatin Katinkullan lomakeskuksen rannasta ja kiertää Kultarantaan, hiekkarannalle ja marinalle Pisterinniemelle. Vuokatti luokittelee sen keskivaikeaksi kierrokseksi, noin kahden ja puolen tunnin retkeksi, joka sopii kajakille, kanootille tai SUP-laudalle(1). Reitti on järviolosuhteissa ilman koskia; avoimilla selillä tuuli voi nostattaa pientä aallokkoa, ja kesäisellä säällä järvellä voi olla myös moottoriveneliikennettä, kuten Vuokatin yleiset melonnan ohjeet muistuttavat(1). Kartoitetun lenkin puolivälissä kuljet Kultarannan uimapaikan ja rantalomapelikentän ohi Pisterinniemenkujalla—luontevia rantautumis- ja taukapaikkoja ennen paluukaarta kohti Katinkullaa. Perillä Kultaranta Resort mainostaa suppailua marinalta: suojainen Virvenlahti sopii aloitteleville, ja tuntivuokraus hoituu Porho Bar & Grillin kautta marinarannalla(2). Itsenäiseen välinevuokraukseen Go Vuokatti tarjoaa SUP-lautoja Vesielämyskeskukselta Veikontieltä pelastusliivien ja lyhyen käyttöopastuksen kera; noudossa voi sopia myös laudan viemisestä toiselle rannalle tai mökille(3). Vuokatti Ski Servicen kesävuokraamo Holiday Club Katinkullassa vuokraa SUP-lautoja ja retkikajakkeja; kauden aukiolo ja varaukset kannattaa tarkistaa vuokraussivulta—kesäpisteiden tilanne voi vaihdella vuosittain(4). Lomakeskuksen uimarantasivut kuvaavat luonnonhiekkarannan, suihkut ja vaihtoehtoisena uimapaikkana Kesärannan samaan lahteen(5). Maalla Vuokatti Pysäköintipaikka palvelee autoilevia, jotka yhdistävät melonnan muihin palveluihin. Pidemmälle Nuasjärvelle sijoittuu esimerkiksi Jäätiönlahden melontareitti, jos haluat toisen kierroksen toisena päivänä. Sotkamon kunta julkaisee ladattavia ulkoilukarttoja, joilla Nuasjärven ranta-asema suhteutuu teihin ja polkuihin Sotkamon ja Vuokatin seudulla(6).

Reitti on noin 10,3 kilometrin järvimelontalenkki Ärjänsaaren ympäri Oulujärvellä Kajaanin lähellä Kainuussa. Metsähallitus hoitaa saarta virkistyskäyttökohteena; ajankohtaiset palvelut, saapumisvaihtoehdot, kartat ja poikkeusilmoitukset kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Ärjänsaaren kohdesivulta ennen lähtöä(1). Visit Kajaani kokoaa saaren esittelyn, kuljetus- ja risteilylinkit sekä paikalliset yhteystiedot kävijöille(2). Rantaviiva on tunnettu pitkistä hiekkarannoista ja korkeista moreenirinteistä männikön yllä—ilmasto muistuttaa helposti pientä merisaarta. Tyynellä kelillä selkä avautuu leppoisasti. Auli Packalénin Retkipaikka-artikkeli kuvaa, miten länsi- tai luoteistuuli nostaa Ärjänselällä aallokkoa ja miten kävelykierto suhteutuu rantaviivan melonnan pituuteen—hyvä lisäluku tuulikkaiden ja aikataulujen suunnitteluun(3). Kokemattomampien kannattaa silti valita tyynet päivät ja pysyä omassa mukavuusalueessaan. Omatoimiset melojat suuntaavat usein saaren eteläpuolen Säipän palvelualueelle. Lenkin varrella tulevat järjestyksessä saaren pääkeskukset: Säipän suunnassa Säipän retkisatama, Ärjän Säipän laituri, Ärjänsaaren kesäkahvila, nuotiopaikat, Ärjän Säipän telttailualue, Ärjän keittokatos ja Ärjän Säipän liiteri; länsiranta Ärjän Kalamajan ja Ärjän Karkeanpään nuotiopaikan kautta länsikärjessä; koillisranta Ärjän Kirkkosärkän nuotiopaikan ja Vierasniemen käymälän kohdilla; sekä kaakkoisrannan sauna- ja tilausmökkialue Ärjän Vahdin liiterin, Ärjän Saunan laiturin, Ärjän sauna 1, Ärjän sauna 2 ja Ärjän sauna 3, Marjalan, Mäntylä mökin, Pihkalan, Naavalan, Ärjän Ravintolan nuotiopaikan ja Ärjän Kahvion laiturin ympärillä, ennen paluuta Ärjän Hautakaarteen nuotiopaikan ja Ärjän Säipän laiturin nuotiopaikan suuntaan. Näillä ranta- ja palvelupisteillä onnistuu puolen päivän kierros tai pidempi saariolo, jos yhdistät melonnan maastossa kulkeviin patikointireitteihin. Maalla merkitty reittiverkosto sisältää lyhyet lenkit kuten Lentohiekan Lenkki ja Mansikkatörmän polku sekä pidemmän Ärjän Kierroksen—sama palvelualue, jos haluat kävellä tai odottaa tuulen tyyntymistä. Mantereen puolelta lähtevä pidempi melontareitti Ärjän kierto (Neuvosenniemen tieltä) jakaa monia samoja rantapaikkoja laajempaan Oulujärven retkeilyyn. Kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja saa paikallisilta välinevuokraajilta kuten Luonnollisesti Oulujärvi, joka järjestää kausittain myös tilausvenekuljetuksia saareen Ruunaniemestä—kätevää, jos haluat välttää avoimen selän ylityksen molempiin suuntiin saman päivän aikana(2)(4).

Välinevuokraukset, lähtö Ukkohallan palvelujen läheltä ja tunnettu korkean veden koskenlasku Komulanköngäältä kohti Hyrynsalmea on koottu Ukkohallan melonnan esittelysivulle(1). Syväjoki–Lietejoki on noin 24,4 kilometrin päivämelontaan sopiva jokireitti Kainuussa Ukkohallan ja Hyrynsalmen välillä: se seuraa Syväjokea Komulanköngään vesiputousalueelta, yhtyy Lietejokeen ja voidaan jatkaa kohti Emäjokea ja Hyrynsalmen taajamaa riippuen rantautumispaikasta(2). Outdoors Kainuun reittikuvauksessa Outdooractivessa(2) reitti kuvataan keskivaativaksi päivämatkaksi useine pienine koskineen—pääosin helpohkoja linjoja ja paikoin I–II- luokan ohjausta—ja Retkipaikan pitkä juttu Komulanköngäästä(5) korostaa kaksoisputouksen ja myllymiljöön roolia ylä-Syväjoella. Alussa Komulankönkään pysäköintipaikka on lyhyen kävelyn päässä Komulanköngäästä, Komulankönkään laavusta ja Komulankönkään nuotiopaikasta; Syväjoen ekokalastusalue merkitsee perhokalastus- ja ekokalastusosuuden. Vorlokin kohdilla noin viiden kilometrin kohdalla Vorlokin vuokratupa ja Vorlokki tulentekopaikka tarjoavat katoksen tai maihinnousun ennen Paskokoskea. Kahdeksan–yhdeksän kilometrin tienoilla Paskokoski laavu, Paskokoski tulentekopaikka, Paskokosken taukopaikka, Vorlokin nuotiopaikka ja Vorlokin rotkolaakso sijaitsevat tiiviisti virkkaavan veden äärellä; Pitkäkoski laavu - Lietejoki ja Pitkäkoski kuivakäymälä toimivat puolivälin taukapaikkana. Lietejoen alaosassa Louhenkosken laavu Hyrynsalmi ja Louhenkoski kuivakäymälä liittyvät Louhenkosken koskiryhmään, jota reittiteksti(2) kuvaa yksityiskohtaisesti. Loppuosassa Lietejoki-niminen rantaosuus, Multitörmän parkkipaikka, Inganmutkan kota ja lopuksi Yhtenäiskoulun lähiliikuntapaikka Hyrynsalmi antavat vaihtoehtoja autolle ja kaupunkimaisemalle rantautumiselle. Vedenkorkeus ratkaisee, voiko lähteä aivan Komulanköngään alapuolelta vai alempaa joen varresta: sama lähde(2) varoittaa matalasta vedestä, jolloin monet kosket jäävät liian mataliksi tai kulkukelvottomiksi, kun taas korkea vesi mahdollistaa Ukkohallan mainitseman koskenlaskun tyylisen aloituksen(1). Tarkista hankalat kohdat maasta ja kanna tarvittaessa—reittiseloste(2) mainitsee useita kantopaikkoja. Hyrynsalmen kunnan reittiopas(3) ohjaa alueen ulkoilukarttoihin eikä erittele tätä jokilinjaa, joten käytännön tiedot kannattaa varmistaa melonnan lähteistä ja paikallisista palveluista. Jos yhdistät melonnan kalastukseen, Kalalla Kainuussa -sivun Lietejoki-artikkelissa(4) erotellaan Lietejoen viehekalastusluvat ja Syväjoen ekokalastus; kausi-ikkunat ja luvanmyynti on kuvattu siellä—tarkista hinnat ja myyntipisteet ennen viehekalastusta veneestä.

Tämä on noin 3,7 kilometrin järvikierros Vuokatin ja Sotkamon välisellä rannikolla Vihtamolammelle ja takaisin: rauhallinen, metsäinen vesiosuus, joka käy kajakilla, kanootilla tai SUP-laudalla. Vuokatin matkailualueen melonnan sivuilla reitti on luokiteltu keskivaativaksi ja noin tunnin ja vartin mittaiseksi retkeksi, kun vesi on tyyni(1). Sotkamon kunnan ulkoilukartat auttavat hahmottamaan Tenetin rannikon suhteessa teihin ja laajempaan järviverkostoon(2). Kainuun vesistömatkailuhankkeessa on tuotteistettu myös lyhyitä sup- ja melonnan kierroksia pitkien Tervareitti-etappien rinnalle, joten tämänkaltaiset osuudet löytyvät samasta tarinasta kuin monipäiväiset reitit(3). Lähtö on luonteva Tenetin uimarannan ja laiturin kohdalla: Tenetin uimaranta- ja laituri toimii vesillelaskuna uimarantaa vastapäätä, ja Tenetin Grillipaikka sopii eväs- tai nuoti tauolle paluun jälkeen. Kierros kulkee kohti metsäistä Vihtamolampea, jossa maisema on suppeaa järveä ja rantavyöhykettä avoimia selkiä vasten—hyvä harjoittelualue, kun pysyttelee rannan tuntumassa. Yleiset melonnan turvallisuusohjeet pätevät yhä: tuuli nostaa aallokkoa myös pienillä järvillä, moottoriveneille väistäminen, kelluntaliivit ja vaihtovaatteet kuivaan pakkaukseen(1). Arctic Lakeland sijoittaa Sotkamon osaksi pidempää tervareittitarinaa—hyvä tausta, jos lyhyt kierros liitetään Nuasjärven päiviin tai Tervareitin etappeihin(4). Vuokatti Ski Service vuokraa kesällä SUP-lautoja ja pienen kajakkivalikoiman Holiday Club Katinkullassa; varmista sesonki ja aukiolo etukäteen(5).

Eskonsaaren melontareitti on lyhyt, esteetön kierros Sotkamon kirkonkylän kupeessa Pirttijärvellä Kainuussa. Reitin pituus on noin 4 km yhtenä lenkkinä satamasta, ja se on suunniteltu esteettömien laitureiden ja taukosaaren varaan. Vuokatin melonta-sivulla reitti on luokiteltu keskivaativaksi ja esteettömäksi vesireitiksi, ja saman sivun turvallisuusohjeet koskevat koko Sotkamo–Vuokatin järviverkostoa(1). Ylen testivierailulla pyörätuoli- ja näkövammakokeilijat korostivat lyhyttä ylitystä—noin kaksi kilometriä saareen—jotta rannan läheisyydessä voi tarvittaessa rantautua tai vaihtaa asentoa(2). Arctic Lakeland kokoaa Kainuun esteettömät luontotuotteet yhteen, mikä helpottaa reitin vertailua omiin tarpeisiin(3). Lähtö on tyypillisesti Sotkamon venesatamasta: kelluva esteetön melontalaituri on satama-aukean vieressä, ja maksuton satamapysäköinti on lyhyen siirtymän päässä tasaisilla pinnoilla. Ensimmäisten satojen metrien aikana kuljet Hiukan uimaranta- ja liikunta-alueen tuntumassa—kätevää, jos ryhmä yhdistää uinnin tai tapahtumat melonnan lomaan. Hirvenniemen tankkauslaituri palvelee kesken järven, jos mukana on myös moottoriveneitä. Pääkohde on Eskonsaari: saarelle on rakennettu esteetön rantautuminen, esteetön laavu ja tulipaikka, osittain esteetön puucee sekä kulkureitit; hanke on osa laajempaa alueen esteettömyyskehitystä(2). Siksi tieto on koottu matkailu- ja koulutuskumppanien kautta eikä hajallaan eri ilmoituksissa(2)(3). Tauon jälkeen kierros palaa kohti satamaa; Salmelan veneranta ja keskustan ranta tarjoavat vaihtelevaa maisemaa paluuosuudelle Pirttijärven itälahtien suuntaan. Pidempiä reittejä, kuten Kiantajärven laineille meloen, voi jatkaa samalta satama-alueelta, jos haluat pidentää päivää Kiantajärvellä tämän alkuverryttelyn jälkeen. Kajakki- ja SUP-vuokraus laajemmalle vesistölle on kesäkaudella Vuokatti Ski Servicen kautta Holiday Club Katinkullassa—varaus puhelimella on tyypillistä sesonkiviikoilla(1).

Kiantajärven laineille meloen on noin 12 kilometrin järviosuus Sotkamon eteläisellä suurella järvialtaalla: avoimelta selältä avautuu näkymiä kohti Vuokatin vaaramaisemaa, ja reitti sopii kajakilla, kanootilla tai SUP-laudalla, kun tuuli ja laine pysyvät hallittavina(1). Vuokatin matkailualueen reittiluettelossa tämä osuus on merkitty keskivaativaksi ja noin neljän tunnin retkeksi(1). Sotkamon kunnan ulkoilukarttasivuilla on kesäiset PDF-kartat Vuokatin–Sotkamon alueelle ja viittaus laajempaan reittivalikoimaan—hyödyllinen, jos yhdistät tämän pätkän pidempään Kainuun vesiretkeilyyn(2). Arctic Lakeland kuvaa saman järvimaan osana Kainuun tervareitin vesistövaihetta Kuhmosta Sotkamon ja Kajaanin kautta(3). Kalalla Kainuussa kuvaa Sapsojärven ja Kiantajärven muodostavan kaksi avointa selkää ja mainitsee saariston levähdyspaikat—hyvä taustaluku rantaviivaa lukiessa(5). Lähtö on luonteva Sotkamon keskustan venesataman suunnasta Pirttijärven rannalla: Sotkamo Marina kertoo vieraspaikoista, Sotkamon venesataman esteetön melontalaituri palvelee esteettömästi, ja Sotkamon venesatama parkkipaikka sekä Huovisen Konstan parkkipaikka sopivat autolle Hiukan kupeeseen. Hirvenniemen tankkauslaiturin jälkeen reitti jatkuu kohti Kuolasalmea; Kuolasalmen rantautumispaikka sopii maihinnousuun salmeen, jossa Kiantajärvi yhdistyy Sapsojärveen—Kuolaniemen tien sillan kohdalla kannattaa varoa muuta vesiliikennettä. Keskijärven selät ovat tuuliherkkiä; kovalla kelillä kannattaa suosia suojaisempia rantoja ja lyhyempiä välejä. Juurikkalahden kylän suuntainen länsiranta toimii puolivälin maamerkkinä ennen järven eteläpään kaarrosta. Päätepisteeksi osuu Juurikkalahden laituri ja Juurikkalahden veneluiska, vieressä Juurikkalahden parkkiapaikka Nurmestien varrella; Kiantajärven rannalla Laavu ja Hyyvös kotaa tarjoavat tauon ja tulen lähempänä rantaa, ja takaisin kaupunkiin palatessa Hiukan kota ja Hiukan uimaranta ovat edelleen käden ulottuvilla. Kesäkaudella kajakkeja ja SUP-lautoja vuokraa Vuokatti Ski Service Holiday Club Katinkullassa; alueen melonnan yleissivut viittaavat samaan palveluun(4). Kysy välineitä myös majoituspaikasta—rannan mökeillä voi olla pieniä veneitä vieraiden käyttöön(1).

Tämä reitti on noin 12,8 kilometrin yhtenäinen järvimelonta Sotkamon keskustan Pirttijärveltä Nuasjärven selkien kautta Sapsojärven suuntaan Sotkamon Sapsoperän rantaan. Vuokatin satamasta Sapsoperälle -melontareitti on kuvattu keskivaikeana päiväretkenä, noin neljä tuntia ja noin 13 kilometriä, melojille jotka hallitsevat avovesiosuudet(1). Lähtö Sotkamon venesatamasta ja esteettömältä melontalaiturilta kaupungin rannassa—Vuokatin melonnan sivut esittelevät satamaa luontevana tukikohtana melonnoille(2). Lyhyen Pirttijärviosuuden jälkeen reitti avautuu laajemmalle Nuasjärvelle; Rimpilänsalmi yhdistää Nuasjärven Rehjan altaaseen kohti Kajaania, joten tuuli ja moottoriveneliikenne pidemmillä selillä on hyvä huomioida(3). Hiukan ulkoilualueen suunnassa pohjoisrannalla on hiekkaranta, urheilukenttiä, kota ja muita palveluita vain hetken melonnan päässä—luonteva uinti- tai taukopaikka ennen pidempää ylitystä kohti Sapsoperää. Reitin puolivälin tuntumassa Rankan monttu sijaitsee rannasta sisämaahan. Sapsoperässä parkkipaikka, uimapaikka ja grillipaikka ovat lähellä toisiaan, joten reitti sopii luontevasti päätökseksi tai noutokuljetuksen päätepisteeksi. Sama satama-alue linkittyy muihin Vuokatin ja Sotkamon melonnoille sekä pidempiin kainuulaisiin vesiretkeilyihin, kuten Kainuun tervareitin Sotkamon kautta kulkeviin vaiheisiin(3). Jos yhdistät maan ja veden, myös pyöräilyreitti Kirjailijan kannoilla - kulttuuripyöräily kulkee satama-alueen tuntumassa—hyvä huomioida päivän suunnittelussa.

Nuasjärven melontaa, PDF-reittejä ja Melo Kajaanissa -esitettä varten paras kokoava lähtökohta on Kajaanin kaupungin melontareittisivu(1). Pukkisaaren kierros on lyhyt järvilenkki Kainuussa: noin 4,2 kilometrin silmukka Kuurnan melontalaiturilta, leppoisaa vettä ennen pidempiä siirtymiä. Visit Kajaani Rehjansaaren melontareitti -sivulla kuvataan sama Kuurnan ranta—yhteinen laituri, ilmainen soraparkki ja se, miten pidempi klassikkoreitti Rehjansaareen kulkee Pukkisaaren kapean väylän kautta—joten sivulta saa hyvän turvallisuuskehyksen Rehjanselän tuulesta, moottoriveneliikenteestä ja ranta-asutuksen kunnioittamisesta(2). Kuurnan melontalaiturilta pääset nopeasti Petäisenniskan rantaan: venesatama, veneenlaskupaikka ja yleinen nuotiopaikka sijoittuvat ensimetreille—kätevää kaluston kasaamiseen tai evästauolle ennen selälle lähtöä. Reitin varrella tulee myös Pyörteen tila / Rehjansaari; tila kytkeytyy paikallisiin palveluihin ja laiduntamiseen Rehjansaarella, kun jatkat tästä silmukasta saaren suuntaan. Itse kierros on maisemamelontaa: kierrä ensin Linnasaari (linnasaari), sitten Pukkisaaren ulompi rantaviiva. Alueellinen retkiluettelo mainitsee matalikkoja ja vedenalaisia kallioita erityisesti Linnasaaren kaakkoispuolella ja Pukkisaaren saarten välisessä kapeikossa, jossa suojaisempi lampare kutsuu hidastamaan ja kuvaamaan(4). Pidä kohtelias väli kesämökkirantoihin eteläpuolella. Kajaanin Latu pyörittää Kuurnan melontatallia, järjestää kursseja ja tiistai-illan viikkomelontoja kaudella sekä listaa paikallisia vuokraajia—hyvä tarkistaa, jos tarvitset välineet tai ohjatun aloituksen(3). Kun haluat jatkaa päivää, sama laituri sopii luontevasti Kuurna–Kuluntalahden melonnan, koko Rehjansaaren melontareitin tai Kainuun tervareitin etappien suuntaan Kesäniemeen—ilman että lyhyt lenkki sitoisi noihin pituuksiin.

Jämäksen melontareitti on vaativa päiväreitti Pajakkajoella ja edelleen Ontojärven itäiseen lahteen, noin 11,8 kilometriä kartoitettuna Kuhmon keskustan Maakunnanrannasta Jämäksen venerantaan. Visit Kuhmo kuvaa reitin liikkuvaan veteen tottuneille: joki lähtee Maakunnanrannasta vauhdikkaana, vuorottelee koskia ja leppoisampia suvantoja ja kulkee Pajakkakosken, Akonkosken, Pyssynivan ja Saarikosken kautta ennen Ontojärven avautumista kohti Jämäslahtea(1). Pajakka- ja Akonkosket on luokiteltu luokkiin I–II ja laskulinjat ovat suhteellisen suoria, mutta vaikeus vaihtelee vedenkorkeuden mukaan eikä reitti ole suunnattu ensikosketuksen melojille(1). Koko matkaan kannattaa varata noin kolme tuntia(1). Paperikarttaan löytyy Visit Kuhmon tulostettava melontakartta(2), ja Visit Kuhmon melontareittisivu listaa tämän reitin muiden järven ja joen kierrosten joukkoon ja kokoaa tulostettavat PDF:t samaan paikkaan(3). Keskustan tuntumassa palvelut kerääntyvät Ruukinrannan rantaan: Maakunnanranta Kuhmo ja Maakunnanranta Kuhmo parkkipaikka sopivat auton ja veneen käsittelyyn jokisuulla, ja Ruukinrannan uimaranta, talviuintipaikka, Juminkeko – Kalevala informaatiokeskus ja Kuhmo talo ovat lyhyen kävelyn päässä, jos haluat kulttuuria ennen tai jälkeen melonnan. Pajakkasuvannon melontalaituri osuu kartoitettuun linjaan noin 0,6 kilometrin melonnan jälkeen tyypillisestä Maakunnanrannan lähdöstä, ja Tuupalan talomuseo sekä Tuupalan koulut viittaavat Tuupalan historialliseen rantaan. Pajakkakoski parkkipaikka ja Pajakkakosken vetomöljä kehystävät ensimmäisen isomman kosken; virallisia taukoja ovat Pajakkakosken suvannon laavu sekä Akonkosken ja Saarikosken taukopaikat etelärannalla, mutta Visit Kuhmo muistuttaa, että koskien puolivälin taukopaikat ovat meloen hankalia(1). Suvanto edeltää Akonkoskea rauhallisempana suvantona, ja reitti päättyy Jämäksen parkkipaikkaan sekä Jämäksen venerantaan ja veneenlaskuluiskaan noston ja trailerin kannalta. Lyhyempi Saunajärven vesiretkeilyreitti käyttää samoja keskustan laitureita ja Pajakkasuvannon melontalaituria, joten päiväretkivaihtoehdot kannattaa vertailla Visit Kuhmon sivuilla ennen tähän vaativampaan jokiosuuteen sitoutumista. Retkipaikan laaja kuhmolainen melontajuttu kuvaa, miltä alueen järvi- ja jokiverkosto tuntuu käytännön melonnan kautta(4). Viehe- ja monivapakalastukseen valtion vesillä tarvittavat luvat löytyvät Eräluvat-sivuilta(5).

Tämä on noin 16,4 km:n päästä päähän -melonta Sotkamon ja Vuokatin järvi- ja salmivesillä: lähtö Sotkamon kirkonkylän venesatamasta Pirttijärveltä ja maali Katinkullan lomakeskuksen rantaan Nuasjärven itäiseen Jäätiönlahden poukamaan. Vuokatin melonta-sivulla reitti on luokiteltu keskivaativaksi, kesto on noin 3 h 20 min, ja sama sivu kokoaa tuuli-, liikenne- ja turvallisuusohjeet tälle vesistölle(1). Sama vesiväylä kuuluu Kainuun Tervareitin kokonaisuuteen: Sotkamo–Kajaani -etappi kulkee Tenetinvirran kautta isolle Nuasjärvelle ja kohti Vuokatin vaarajonoa(3). Vesille lähdetään satama-alueelta: Sotkamo Marina, venesataman parkkipaikka ja Pirttijärven rannan esteetön melontalaituri ovat lähtöviivan alussa. Ensimmäisen kilometrin sisällä kuljet Hiukan liikunta- ja uimaranta-alueen tuntumassa; Eskonsaarella on esteetön laavu ja taukopaikka sekä oma esteetön melontalaituri, jos haluat pysähtyä heti alkuun. Hirvenniemen tankkauslaituri palvelee ennen salmiin siirtymistä. Reitti jatkuu kohti Tenetinvirtaa—vilkasta salmea, joka yhdistää Pirttijärvi–Kaitainsalmen Nuasjärveen. Kanavan varrella tulevat Tenetin uimaranta ja grillipaikat, Tenetinvirran veneranta rautatiesillan itäpuolella, Härkökiven veneenlaskupaikka ja Tikkalansalmen esteetön melontalaituri—hyviä pysähdyspaikkoja ennen avojärven osuutta. Naapurivaaran lomakeskus Mujethoulun pohjoisrannalla on suosittu vaihtoehtoinen maali noin 10,5 km:n kohdalla lasikodan, venelaiturin ja palveluiden äärellä; jatkavat melojat suuntaavat Kaarreniemen suuntaan, jossa Nuasjärven niemen kärjessä on hyvin varusteltu laavu ja lintuvesiä. Katinkullan loppupäähän tultaessa kuljet Kultarannan uima- ja hiekkakenttäalueen ohi ja päätät lomakeskuksen kylpylän, keilahallin ja frisbeegolfradan läheisyyteen. Vuokatti Pysäköintipaikka palvelee Katinkullan päässä, jos järjestät autonsiirron yhdensuuntaiselle retkelle. Välineitä voi vuokrata kesäkaudella Vuokatti Ski Servicen kesävuokraamosta Holiday Club Katinkullassa—kajakkeja ja SUP-lautoja, varaus puhelimella(2). Kanootteja mainitaan myös Nuasjärven rannan majoituspaikoista—kysy omasta majoituksesta(1). Kirjailijan kannoilla - kulttuuripyöräily -pyöräilyreitti kulkee samalla satama-alueella maalla, jos porukka haluaa yhdistää pyörän ja melonnan.

Jäätiönlahden melontareitti on noin 5,9 kilometrin järvilenkki Nuasjärvellä Sotkamon Vuokatin Katinkullan alueella Kainuussa. Reitti kiertää Jäätiönlahden ja kulkee lomakeskuksen rantavyöhykkeen ohi; näkymät avautuvat kohti Vuokatinvaaraa ja avointa järveä. Vuokatti kokoaa kohteen melonnan yleisohjeet, muun muassa tuulelle herkkien järviosuuksien ja kesäisen moottoriveneliikenteen huomioimisesta(1). Välineitä varten Vuokatti Ski Service vuokraa Holiday Club Katinkullan kesävuokraamosta SUP-lautoja ja retkikajakkeja; kausi ja aukioloajat kannattaa tarkistaa vuokraussivulta(2). Reitin varrella taukapaikkana korostuu Jäätiönlammen laavu pienen metsälammen rannalla lahden yhteydessä—noin kahden kolmasosan matkaa kierroksella—sopiva nuotiopaikkatauko, kun maastopalo ja sää sallivat. Katinkullan uimaranta on Nuasjärven rannalla lähellä reitin länsiosaa, kätevä uintiin melonnan jälkeen. Maalla Katinkullan alue yhdistää huolletut polut ja palvelut; Retkipaikka kuvaa viereistä Jäätiön ympyrälenkkiä ja lyhyttä pistettä Jäätiönlammen laavulle samasta ulkoilukokonaisuudesta(3). Jos haluat lyhyemmän melonnan samalle laavulle, rinnalla kulkee noin 2,7 kilometrin reitti ”Jäätiön laavulle sup-lautaillen tai meloen”; pidempiä Nuasjärven vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ”Kultarantaan sup-laudalla tai meloen” ja Sotkamosta Katinkullaan kulkeva päiväreitti. Sotkamon kunta tarjoaa Vuokatin seudun kesä- ja talvikarttoja, joilla lahden sijainti suhteutuu teihin ja polkuihin(4).

Sotkamon sokkeloissa meloen on noin 6 kilometrin järviosuus Sotkamon Pirttijärveltä kohti Vuokatin suuntaa: kapeat poukat ja salmet avautuvat isommalle vesille ilman koskiportaita. Vuokatin matkailualueen melonnan sivuilla reitti on merkitty keskivaativaksi ja noin kahden tunnin retkeksi, joka käy kajakilla, kanootilla tai SUP-laudalla(1). Sotkamon kunnan ulkoilukarttasivuilla löytyvät kesäkartat PDF-muodossa ja viittaus alueen laajempaan reittiluetteloon(2). Arctic Lakeland kuvaa Kainuun tervareitin vaiheet ja Sotkamon sokkeloiset järvet osana pidempää vesistöretkeilyä—hyvä tausta, jos lyhyt pätkä kiinnittyy Nuasjärvelle tai Kajaaniin päin kulkeviin etappeihin(3). Lähtö on luonteva Sotkamon venesatamasta Pirttijärven rannalla: vieraspaikkojen vieressä on esteetön melontalaituri, ja venesataman parkkipaikka on kävelymatkan päässä laiturista. Hiukan uimarannan ja Hiukan kodan kohdilla voit pitää uinti- tai evästauon heti alkumatkalla. Hirvenniemen tankkauslaituri palvelee veneilijöitä ennen reitin jatkumista kohti Eskonsaarta, missä esteetön melontalaituri ja Eskonsaaren esteetön laavu ja taukopaikka tarjoavat tauon noin puolivälin tienoilla. Sotkamon keskustan ja Salmelan koulurannikon kohdalla maisema on tiiviimpää; Salmelan parkkipaikka ja Salmelan veneranta sopivat maihinnousuun, jos auto odottaa rannassa. Päätepisteeksi osuu Makkosenmäen veneluiska ja Makkosenmäen veneranta uimarineen—kätevä paikka nostaa vesillä ja vaihtaa vaatteet ennen jatkoja maalla. Vuokatti Ski Service vuokraa kesällä SUP-lautoja ja pari kajakkia lomakeskuksen palvelupisteistä—kysy varusteet etukäteen, jos tulet ilman omaa venettä(4). Sotkamo-lehti on esitellyt paikallista melonnan alkeisopetusta niille, jotka haluavat turvallisen startin avovesille(5).

Kainuun tervareitin toinen etappi on maakunnallisen melonnan keskimmäinen osuus Kuhmon keskustan vesiltä Sotkamoon, ja se jatkaa tarinaa, joka alkaa reitillä Kainuun tervareitti / Etappi 1: Änätti - Kuhmon keskusta. Meidän karttaviivalla mitattuna jatkuva vesireitti on noin 74,4 kilometriä; Visit Kuhmo ja Arctic Lakeland pyöristävät saman etapin noin 75 kilometriin(1)(2). Etappi on kuvattu vaativaksi: Pajakkajoen vapaana virtaavilla helpoilla koskilla aloitetaan, ylitetään Ontojärven ja Kiimasjärven laajat selät, kannetaan kaksi vesivoimalaitosta vetotaipaleilla, kuljetaan sokkeloisempien järvien kautta kohti Sotkamoa ja päätetään kaupungin venesataman suuntaan—joten tuulella syntyvä aallokko isolla järvellä ja lastillisen veneen hallinta vaativat jo melonnan perustaitoja(1)(2). Viralliset rantautumispisteet tukevat samaa tarinaa: Ärjän saarella on hiekkarannan kota ja tulentekopaikka ensimmäiselle pääleiripäivälle, Kiimasjärven länsipäässä Lehtosaaren laavu toiselle yöpaikalle, Ontojoen Kurikkalahdella laavu ja kuivakäymälät levon varalle, Kaitainsalmen veneenlaskupaikka entisellä lohikalastuspaikalla ja Eskonsaaren esteetön laavu sekä esteetön melontalaituri viimeiseksi taukopaikaksi ennen Sotkamo Marinaa ja Sotkamon venesatamaa(1)(2). Kuhmon puolella Maakunnanranta, Pajakkasuvannon melontalaituri ja Ruukinrannan parkkipaikka kehystävät lähtöä kirjaston ja talvisotamuseon rantojen lähellä; Sotkamossa Hirvenniemen tankkauslaituri ja Sotkamo Marina päättävät linjan. Tarkemmat vaativuusluokitukset ja kolmen päivän runko löytyvät Visit Kuhmon etappisivulta ja Arctic Lakelandin Kainuun vesistömatkailu -kokonaisesittelystä, joka kokoaa saman VEKE-aikakauden melonnan kehityksen(1)(2). Kalevala Camping vuokraa kaupungin puolelta kajakkeja, kanootteja ja sup-lautoja tunti- ja päivähinnoilla, jos tarvitset veneen ennen vesille lähtöä(3). EräPiira pitää Wild Taigan kautta esillä kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä opastettuja melonnan retkiä alueen järvi- ja jokireiteillä—hyvä vertailukohta, jos haluat varusteet ja oppaan valmiina(4).

Kainuun tervareitin ensimmäinen etappi on pitkä erämelonta Änätin latvavesiltä Kuhmon keskustaan Kainuussa. Reitin pituus on noin 70,8 kilometriä, ja alueen luetteloissa se on luokiteltu vaativaksi: edessä on järvselkiä, suojaisia salmia, helppoja koskia ja useita vetotaipaleita, joilla tervavenheitä on siirretty rata- ja kelkkauria pitkin(1). Visit Kuhmo kuvaa etapin neljän melontapäivän mittaiseksi, jolloin päivämatkat jäävät usein noin 12–25 kilometrin väliin ja yöpymiseen voi yhdistää lomakylän mökin, varattavan tai avoimen autiotuvan ja virallisten rantautumiskohteiden laavuja—tai jokaisenoikeutta, missä säännöt sen sallivat(1). Lähtöalueelta Sääskenniemen ja Änättikosken tuntumasta melonta siirtyy pian Lentiiran kylän vesille: palveluja, kuten Lentiiran lomakylää, Taiga Spirit -majoitusta ja Käntinsalmen vene- ja laskupaikkaa, tulee vastaan ensimmäisten kilometrien aikana. Kauempana lännessä Rytäniemen laavu ja Ränkänsaari tarjoavat laavun, nuotiopaikat, autiotuvan ja kuivakäymälät saaristossa, jossa voi pitää tauon tai yön. Juttuan ja Lentuan välillä kulkee Huuhkajankannaksen vetotaival (Juttua-Lentua); Retkipaikassa julkaistu kuhmolainen melontajuttu kuvaa samaa vanhaa tervareittiä, Vetotaipaleen hiekkarantaa ja rautateitse tehtyjä veneensiirtoja(3). Lentuan alueella Lehtosaaren autiotupa, rantasauna ja Selkäsaaren laavut sijoittuvat luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen järvimaisemaan; yöpymisestä suojelualueella kerrotaan tarkemmin Luontoon.fi:ssä(2). Lentuankosken lähellä tulee vastaan vuokrattava kota, laitureita ja alempi vetotaival Lentuan ja Lammasjärven välillä ennen kaupunkiosuutta Ruukinrannassa, Pajakkasuvannossa ja Maakunnanrannassa; kaupungin rannoilla on myös virkistys- ja kanoottilaitureita. Lyhyemmät Lentiiran melontareitti ja Lentiirajärven halki meloen jakavat samaa rantalinjaa tämän etapin kanssa. Laajempi Kainuun tervareitti jatkuu kohti Sotkamoa erillisenä reittinä Kainuun tervareitti / Etappi 2: Kuhmo - Sotkamo. Koe Kainuu vuokraa Kuhmossa puhallettavia FitNord-packraft-kajakkeja pumpulla, meloilla ja pelastusliiveillä—hinnoittelu noin 40 € vuorokausi, 90 € kolmelle vuorokaudelle tai 140 € viikko viimeksi päivitetyllä vuokrasivulla(4). Muita kanootin- ja välinevuokraajia Lentiiran ja keskustan tuntumassa esittelee Retkipaikka alueen kokoajutussa(3).

Kainuun tervareitin kolmas etappi on pistosuunta melonnan reittiosuus Sotkamon satama- ja Hiukan vesiltä Kajaanin Kesäniemen melontalaiturille Nuasjärven ja siihen liittyvien väylien kautta. Kartalla yhtenäisenä linjana reitti on noin 36,1 kilometriä ja maakunnallisen tervan aikaisen vesireitin viimeinen osuus; Arctic Lakeland kuvaa koko Kainuun tervareitin yli 180 kilometrin mittaiseksi reitiksi Kuhmon latvavesiltä Sotkamon kautta Kajaaniin(1). Hankkeen taustaa ja linkkejä alueen materiaaleihin kannattaa lukea Kajaanin kaupungin melonnan sivuilta, jotka kokoavat Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin yhteistyön(2). Länsiosassa reitti kulkee Sotkamon ja Vuokatin sokkeloisilla järvillä ja salmilla: lähtö Sotkamon venesatamasta, esteetön melontalaituri ja Hiukan uimarannan tuntuma ennen Tenetinvirtaa ja avoimelle Nuasjärvelle johtavia jokiosuuksia. Vuokatin melonnan sivu luokittelee tämän etapin vaativaksi, antaa koko matkalle suuntaa-antavan noin kahdeksan tunnin keston ja esittää kaksi päivää tyypillisenä jakona—kokeneet ryhmät voivat edetä myös yhdellä pitkällä päivällä(4). Tämä sopii kuvaukseen pitkästä järviosuudesta ja tuulelle herkistä selistä, ei pelkästään suojaisesta poukamaosta. Nuasjärvellä maisema avautuu Vuokatin vaarajonon ja hiekkakankaiden suuntaan idässä ja kohti Kajaanin keskustaa lännempänä(1). Kartan puolivälin jälkeen tulee Rehjansaari, jossa laiturit, laavut, nuotiopaikat ja jokaisenoikeuden mukainen telttailu tekevät saaresta luontevan yö- tai lounastauon; Visit Kajaani kuvaa palveluja, halkoliitereitä ja viime vuosien laituri- ja laavuhankkeita(3). Rehjanselän ja muiden Nuasjärven selkien aallokko voi nousta tuulessa—Visit Kajaani ja Vuokatti muistuttavat pelastusliiveistä, omien taitojen mukaisesta reitityksestä ja usein rannan lähellä pysymisestä avovedellä(3)(4). Kajaanin edustalla reitti kulkee Petäisenniskan ja Kuurnan kautta kohti Kesäniemen melontalaituria ja uimaranta-aluetta, jossa lyhyempi Tori/Kesäniemi melontareitti tarjoaa jatkomahdollisuuden. Visit Kajaanin Rehjansaari-sivulla mainitaan myös kuljetus- ja kajakkivuokrauspalveluja Kuurnan suunnalla niille, jotka haluavat tukea retkeen(3). Lyhyemmät osuudet Meloen satamasta Sapsoperälle ja Sotkamon sokkeloissa meloen jakavat samoja satama- ja Hiukan rantaosuuksia lähtöpäässä lämmittelyyn ennen koko etappia.

Visit Savonlinna kokoaa Siltojen Savonlinna -teemareitit omatoimisiksi tapoihin tutustua saarille rakentuneeseen keskustaan—kävellen, pyöräillen, soutaen tai meloen sillalta sillalle, paperikarttojen ja mobiilikarttojen tukemana(1). Melonta Saimaalla -osio avaa koko Saimaan melonnan tarjonnan, mutta nostaa esiin myös Siltojen-reitit helppoina kaupunkivaihtoehtoina(2). Etelä-Savo on vesistöiltään monipuolinen: Laiturilla-hankkeen melonnan reittikokoelma kuvaa tämän melontalinjan saarten lomaan ja siltojen alta kulkevaksi reitiksi, josta avautuvat linna ja avoin järvimaisema(3). Kartalla lenkki on noin 4,1 km Savonlinnan suojaisilla väylillä ja pikku poukamissa. Näet torin ja matkustajasataman rantoja, melot lähelle Olavinlinnaa ja voit lähestyä Riihisaarta ja Saimaan luontokeskusta vesiltä. Kylpylähotelli Casinon ranta on luonteva melonnan tukikohta: Canoeing and kayaking on Saimaa -artikkeli kertoo kesäkauden kanootti- ja SUP-vuokrauksesta Spahotel Casinon rannassa keskustassa(4). Saimaan Vuokravenho mainitsee melontapalvelun Spa Hotel Casinon rannassa ja ohjaa yhteystietoihinsa(5). Jos haluat soutaa melonnan sijaan, Soutu Saimaalla -sivut kuvaavat lainattavia kaupunkisoutuveneitä keskustassa ja Riihisaaressa lyhyisiin retkiin lähisaaristossa(6). Matkan varrella voit pysähtyä Sulosaaren grillikatokselle tai Lettukahvila Kalliolinnalle, uida Pikku Saimaan tai Koulukadun uimarannoilla ja seurata satamaliikennettä Kyrönniemen rannoilta ennen lenkin sulkemista kohti liikunta-alueita ja takaisin keskustaan. Etelä-Savo tarjoaa myös laajoja kansallispuistomelontoja; tämä reitti sopii erityisesti kaupunkinäkymiin ja lyhyeen päiväretkeen. Saman teeman maaversiot ovat Siltojen Savonlinna -kävely- ja pyöräilykierrokset; Sulosaaren kierros ja Kasinosaaren kuntopolku kulkevat osin samoilla rannoilla, jos osa porukasta pysyy kuivalla maalla.

Siltojen Savonlinna on teemainen soutu- ja melonnan reitti Saimaalla Etelä-Savossa, Savonlinnan saarille rakentuneessa keskustassa. Karttaviiva on noin 2,1 kilometriä; Visit Savonlinnan kumppanisivustolla julkaistu reittikuvaus pyöristää koko kaupunkikierroksen noin neljään kilometriin ja noin kahteen tuntiin, kun nähtävyyksiin ja lyhyisiin pysähdyksiin jää aikaa(4). Visit Savonlinnan Siltojen Savonlinna -teemasivu esittelee samaa silta-aihetta kävelyyn ja pyöräilyyn sekä kertoo ilmaisista kaupunkisoutuveneistä ja vuokrattavista veneistä, melonnavälineistä ja sup-laudoista(1). Melonta Saimaalla -kokonaisuus puolestaan kokoaa alueen pidemmät melontakohteet ja välinevuokrapisteet, jos haluat jatkaa kansallispuistoihin tai Punkaharjun suuntaan kaupunkimelonnan jälkeen(2). Activity Maker tarjoaa Wanhan aseman kautta kanootti- ja sup-vuokrauksen maksulliseen päiväretkeen(5), ja ilmaisia kaupunkisoutuveneitä koskevat säännöt ja lainauspaikat on kuvattu Sääminki-seuran kaupunkivenesivulla(6). Vedestä näet torin ja sataman suuntaa, museolaivoja, Saimaan luontokeskus Riihisaaren ja Olavinlinnan; Visit Saimaa kuvaa linnan ja Riihisaaren luontevaksi yhdistelmäksi samalla käyntikierroksella(3). Reittiteksteissä nostetaan esiin Sulosaari ja Lettukahvila Kalliolinna sekä pienet kallioluodot eväspaikoiksi, ja Uuraanpää leirintäalueen satama mainitaan vaihtoehtona pysähdykselle(4). Turvallisuudesta muistutetaan: risteilijöitä ja muuta isoa liikennettä on paljon, pääsatama-aluetta ei kannata leikata poikittain, ja Kyrönsalmella sekä Olavinlinnan ja Tallisaaren siltojen luona virta voi olla voimakasta—kelluntaliivit ovat välttämättömät(4). Teemaperheeseen kuuluvat myös Siltojen Savonlinna pyöräilykierros ja Siltojen Savonlinna kävelykierros, jos haluat yhdistää lyhyeen melonnan siltakierrokseen maissa.

Visit Savonlinna kokoaa Siltojen Savonlinna -teemareitit omatoimisiksi tapoihin tutustua saarille rakentuneeseen keskustaan—kävellen, pyöräillen, soutaen tai meloen sillalta sillalle, paperikarttojen ja mobiilikarttojen tukemana(1). Melonta Saimaalla -osio avaa koko Saimaan melonnan tarjonnan, mutta nostaa esiin myös Siltojen-reitit helppona kaupunkivaihtoehtona(2). Laiturilla-hankkeen melonnan reittikokoelma kuvaa tämän melontalinjan saarten lomaan ja siltojen alta kulkevaksi reitiksi, josta avautuvat linna ja avoin järvimaisema(3). Kartalla lenkki on noin 3,3 km Savonlinnan suojaisilla väylillä ja pikku poukamissa. Näet torin ja matkustajasataman rantoja, melot lähelle Olavinlinnaa ja voit rantautua Pikku Saimaan uimarannalle tai pysähtyä esimerkiksi Uuraanpään grillipaikalle ennen kuin reitti kääntyy Riihisaarta ja Saimaan luontokeskusta kohti. Kylpylähotelli Casinon ranta on luonteva melonnan tukikohta: englanninkielinen Visit Savonlinna -melonnan artikkeli kertoo kesäkauden kanootti- ja SUP-vuokrauksesta Spahotel Casinon rannassa keskustassa(4). Saimaan Vuokravenho kertoo erillisestä melontapisteestä Spa Hotel Casinon rannassa ja ohjaa varaukset reaaliaikaiseen kalenteriin(5). Jos haluat soutaa melonnan sijaan, Soutu Saimaalla -sivut kuvaavat lainattavia kaupunkisoutuveneitä keskustassa ja Riihisaaressa lyhyisiin retkiin lähisaaristossa(6). Saman teeman maaversiot ovat Siltojen Savonlinna -kävely- ja pyöräilykierrokset; Kasinosaaren kuntopolku ja Sulosaaren kierros kulkevat osin samoilla rannoilla, jos osa porukasta pysyy kuivalla maalla.

Linnansaaren kierros on tunnettu Saimaan melontareitti Linnansaaren kansallispuiston pääsaaren ympäri Haukivedellä; reitin pituus on kartalla noin 17,5 kilometriä. Metsähallitus(1) kokoaa melonnan ja kansallispuiston perustiedot Luontoon.fi:n melontasivulle; Kansallispuiston ohjeet Luontoon.fi:ssä(4) täsmentävät norppa-alueet ja maihin nousun. SaimaaHoliday Oravi(2) kuvaa samaa linjaa ”Linnansaaren kierros” -retkenä noin 18 kilometrin matkana Oravista Sammakkoniemen leirintäalueen, Linnavuoren ja Perpulanluhdan kautta takaisin Oraviin—moni jakaa retken yhteen tai kahteen päivään yöpyen Sammakkoniemessä tai Perpulanluhdassa. Visit Savonlinna(3) nostaa Linnansaaren alueen keskeiseksi melontakohteeksi ja viittaa välinevuokrauksiin paikallisten palveluiden kautta. Vesillä maisema vaihtelee suojaisista poukamista avoimiin selkiin, joissa tuuli ja aallokko ratkaisevat etenemisen. Reitin puolivälissä Sammakkoniemessä on saaren palvelukeskittymä: vieras- ja kanoottilaiturit, kesäkahvila, varattava sauna, telttailualueita, nuotiopaikkoja ja kuivakäymälöitä sekä Linnansaaren ekohostellin mökit—valitse laituri ja maihinnousu varauksen tai käyttöoikeuden mukaan. Linnansaarentorpan ja Linnansaari päälaiturin tuntumasta pääsee jalkaisin kohti Linnavuoren laituria; itse näköalapolku Linnavuorelle on erillinen, noin 7,5 kilometrin merkitty luontopolku(2)(6), ei tämän melontalinjan osa. Perpulanluhdassa länsipuolella on telttailu- ja nuotiopaikkoja osana saaren ympäri kulkevaa vesireittiä. Paluu Oravin rantaan Kiramontien tuntumaan sijoittuu Oravin Nuorisoseurantalon lähelle. Alue on saimaannorpan elinympäristöä: vältä häirintää, noudata maihin nousun rajauksia ja kausittaisia ohjeita(1)(4). Tuulesta, leiripäivistä ja Perpulanluhdan ja Linnavuoren välisestä liikkumisesta kertoo käytännönläheisesti Retkipaikka(5). Luonnon helmassa(6) täydentää kuvaa Sammakkoniemen palveluista ja Linnavuoren patikoinnista päiväretken näkökulmasta.

Telttailusäännöt, moottorirajoitukset ja ajantasaiset melonnan ohjeet Koloveden kansallispuistossa löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). SaimaaHoliday Oravi, joka pyörittää vuokrausta ja kuljetuksia Oravin ja Kirkkorannan välillä, kuvaa Koloveden kierroksen suojaiseksi järviosuudeksi yhdessä Suomen arvostetuimmista hiljaisen veden kohteista: suurimmassa osassa puistoa moottoriveneily on kielletty luonnonrauhan vuoksi, rannat ovat kivikkoisia ja jyrkkiä, ja kalliotaiteesta tunnetaan muun muassa ihmishahmo Ukonvuorella(2). Visit Savonlinna tiivistää, miksi melojat tulevat tänne: sokkeloinen saaristo, täydellinen hiljaisuus ja mahdollisuus nähdä saimaannorppa ainutlaatuisessa elinympäristössään(3). Kartallamme tämä melonnan viiva on noin 92,9 kilometrin suljettu lenkki Oravin rannasta lähtien. Se istuu Oravin esittelemään Oravi–Kolovesi–Oravi -kierrokseen, jonka pituudeksi mainitaan suunnilleen 80–100 kilometriä ja neljästä seitsemään päivää vesillä, mukaan lukien ylitykset ja leiriytyminen saarissa Oravin palveluiden ja Koloveden kansallispuiston vesien välillä(2). Samalla sivulla kerrotaan myös lyhyemmistä vaihtoehdoista—esimerkiksi Kirkkorannasta käsin noin 20–30 kilometrin kierroksesta Kolovedellä—kun aikaa on vain yksi tai kaksi yötä(2). Kaupalliset sivut viittaavat usein noin 35 kilometrin kierrokseen pääsaarten ympäri; meidän geometria seuraa pidempää tallennettua lenkkiä, joten tällä sivulla kannattaa käyttää suunnitteluun noin 93 kilometrin mittaa(2). Ensimmäisten kilometrien jälkeen Oravin Nuorisoseurantalon tuntumasta viiva jatkuu koilliseen ja itään saarten ja salmien labyrintissa. Pyylinojan seudulla, noin kolmannesmatkalla lenkkiä, tulee esiin telttapaikkojen, nuotioiden ja laitureiden rykelmä—sopiva ensimmäiseksi tai toiseksi yöksi, jos jaat matkan usealle päivälle. Syväniemi tarjoaa luontevan tauon telttapaikoilla, laitureilla ja nuotiopaikoilla pohjoisemman rantaviivan varrella. Kirkkoranta ja Ukonvuori keskittyvät laiturit, nousupaikat ja näkymät kohti jyrkkää kallioseinämää ja kalliomaalauksia, joita Visit Savonlinna nostaa kansallispuiston tunnusnäkyksi(3). Laajakaarre ja Lapinniemi jatkavat pienten merkittyjen leirien ja laiturien ketjua metsäisillä saarilla; Lapinniemi sijaitsee Heinäveden vesillä, kun taas Enonkoski pysyy keskeisenä kulkupaikkana Kirkkorannan suuntaan. Idempänä ja etelämpänä lenkillä Mäntysalo ja Pitkäsaari yhdistävät vuokrattavan kämpän, saunan, kiinnitysrenkaat, telttapaikat ja nuotiopaikat—hyväksi lepopäivän tai lyhyempien päivävälien tukikohdaksi. Jos haluat lyhyemmän melonnan pelkästään kansallispuiston sisällä ilman pitkää lähestymistä Oravista, tietokannassamme on erillinen reitti Melontaa Koloveden kansallispuistossa samoilla vesillä. Kun tarvitset laajempaa Saimaan kuvaa jatkoretkiä varten, Visit Savonlinna kokoaa palvelut, vuokraukset ja kausivinkit kaupunkinäkökulmasta(3). Hanneke Travels -blogista saimme sävyä ja rytmiä usean päivän melontaan hiljaisista poukamista ja eläinhavainnoista—kannattaa lukea kuvien ja melojan näkökulman vuoksi(4).

Tämä lenkki on noin 33,4 kilometrin järvimelonta Koloveden kansallispuistossa Enonkoskella Etelä-Savossa: kallioisia rantoja, kapeita salmia ja tyyntä vettä, sillä suurimmassa osassa puistoa moottoriveneily on kielletty. Luontoon.fi kuvaa Koloveden yhdeksi Saimaan saaristoveden parhaista melontakohteista: muinaisia kalliotaidetta, kirkasta vettä ja mahdollisuuden nähdä uhanalainen saimaannorppa(1). Reitti on piirretty kierroksena, joka lähtee ja palaa Enonkosken Kirkkorannalle: alussa Ukonvuoren kanoottilaituri, sitten metsäisiä poukamia kohti Laajakaarretta ja Lapinniemeä, missä merkityt telttapaikat, nuotiopaikat ja laiturit ovat lähekkäin. Mäntysalon ja Pitkäsaaren seuduilla kulku seuraa saariryhmiä, joita SaimaaHoliday Oravi käyttää klassisessa Koloveden kierroksessa—koko puiston ja pääsaarten Mäntysalon ja Vaajasalon ympäri kierros on luokkaa 35 kilometriä ja sopii viikonloppuretkeen virallisia telttapaikkoja hyödyntäen(3). Pitkäsaarelta pääsee maihin Mäntysalon polulle, vaativaan merkittyyn vaelluslenkkiin; Mätysalo kämpän polku yhdistää pohjoisrannan Mäntysalon kämppä -vuokratupaan ja saunaan. Pyylinojan kohdalla reitti kohtaa Pyylin polun ja Pyylinojan retki- ja laiturialueen, jota käytetään pidemmissä Oravi–Kolovesi -kokonaisuuksissa. Syväniemessä on toinen tauko- ja telttaryhmä ennen eteläkäännöstä Vaajasalon ja Lohilahden kautta kohti Nahkiaissalon luontopolun Lohilahden rantaa. Hirviniemessä on telttailuranta, Hirviniemen polku maissa ja esteetön kanoottilaituri ennen paluuta Kirkkorannan pysäköintiin, keittokatokseen ja pääkanoottilaituriin. Välineitä varten SaimaaHoliday Oravi pitää Kirkkorannassa itsepalveluvuokraamoa (ennakkovaraukset verkkokaupassa), ja yhtiö järjestää myös ohjattuja päiväretkiä Kolovedelle Oravista(3). Valvomattoman Kirkkorannan vuokrauksen puhelin ja sähköposti ovat Visit Savonlinnan Koloveden vuokraussivulla(4). Visit Savonlinna kokoaa autolla, junalla ja linja-autolla tulemisen: Kirkkoranta ja Käkövesi, yhteydet Savonlinnan, Enonkosken ja Savonrannan kautta sekä jatkoyhteydet safaribussilla tai taksilla(2). Retkipaikassa julkaistu Mäntysalon polun juttu kuvaa kesäkesän melontaliikennettä ja sitä, miten Mäntysalon rannasta voi jatkaa veneellä Vierunvuoren kalliotaideteoksille—hyvä lisä, jos haluat lyhyitä sivuretkiä päälenkistä(5). Paljon pidempi Koloveden kierros Oravista leikkaa samoja leirintä- ja laituripaikkoja, kun se tulee puiston poikki Oravista; Oravi – Sompasaari ja pitkä Kahden kansallispuiston kierros koskettavat Kirkkorantaa omissa vaiheissaan.

Harjun tuntumassa melontareitti on noin 11,5 kilometrin järvilenkki Punkaharjun kansallismaisemassa Etelä-Savolla; se yhdistää Puruveden ja Pihlajaveden rantoja Tuunaansaaren, Lammasharjun ja Kruunupuiston tuntumassa. Ajantasaiset välinevuokraukset, esimerkkilenkit ja kesän ohjatut melontapäivät löytyvät Matkailukeskus Harjun Portin melonnan sivuilta—tarkista hinnat ja varaus käynnölläsi(1). Visit Punkaharju antaa vuokraamon tarkat koordinaatit autoileville(2). Visit Savonlinnan Punkaharju-esittely kertoo harjun asemasta virallisena kansallismaisemana ja ohjaa laajempaan reitti- ja palvelukarttaan(3). Veden päällä reitti kulkee Tuunaansaaren palvelusataman ja talviavantouinnin tuntuman kautta, sitten Kaarnaniemen laiturille ja Lammasharjun palveluryhmään: vuokrattava laituri, varattava eräkämppä, sauna, nuotiopaikka ja kuivakäymälä—kätevät tauot ennen Tuunaansalmen ylitystä kohti Mäntyrannan parkkia ja Kruunupuiston rantaa. Rannalla on grillikatos, Inkeritalon sauna, ulkokuntosaleja ja kylpylä; frisbeegolfrata ja lomakeskuksen aktiviteetit ovat lähellä rantaviivaa. Myöhemmin lenkillä kulkee Suomen Metsämuseo Luston ranta ennen paluuta Takaharjun parkin ja Inkeritalon vohvelikahvilan kautta uimarannalle ja Punkaharju Resortin aktiviteettirantaan Tuunaansaaren lähellä. Matkailukeskus Harjun Portti kuvaa useita tyypillisiä Punkaharjun melonnan kokonaisuuksia—esimerkiksi noin kahdeksan kilometrin Tuunaansaaren kierroksen, jossa puolet matkasta on Puruvedellä ja puolet Pihlajavedellä ja valtatien silta jää alitettavaksi—jotta suunta ja tuulen vaikutus hahmottuvat samassa saaristossa(1). Luontohetkiblogin kesäinen Punkaharju-juttu antaa tunnelmaa harjualueen kävelyverkostosta ja siitä, miten palvelut, Lusto ja lyhyet polut limittyvät rantaan—hyvä lisä, jos yhdistät melonnan puolen päivän patikointiin(4). Suomen Metsämuseo Lusto kertoo metsäkulttuurista ja alueen monipuolisesta ulkoilutarjonnasta; tarkista näyttely- ja aukiolotiedot ennen maihinnousua museon rantaan(5). Talvella samat salmet palvelevat hiihto- ja retkiluistelureittejä, jotka käyttävät osin samoja laituripisteitä kuin kesämelonnat—hyvä tietää, jos palaat hangille. Etelä-Savon järvimaisemissa kannattaa lähteä liikkeelle aikaisin tuulisina päivinä ja käyttää taukoja Lammasharjussa tai Kruunupuistossa, kun avovesi käy pinnaltaan.

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen mukaan Stora Brändö Porkkalaniemen itäpuolella on veneilevän luontoharrastajan suosikkikohde ja monelle lähialueen melojalle kevään ensimmäinen meriretki(1). Metsähallitus kuvaa saman kohteen Luontoon.fi-palvelussa karttoineen ja aktiviteetteineen Kirkkonummen ranta-alueella(2). Kartalla tämä melontareitti on noin neljän kilometrin suoritus saareen mantereelta tyypillisesti pistosuuntaisena matkana Kirkkonummella, Uudellamaalla. Saariryhmään kuuluvat pääsaari, etelässä Brändökobben ja ympäröivät luodot merikarttasarjassa B 629(1). Saaren vieressä kulkee merkitty noin 1,2 metriä syvä veneväylä; etelä- ja itäpuolen vedet ovat matalia ja karikkoisia, kun taas länsirannalla on syvempää vettä ja kallioisia rantautumispaikkoja kiinnitysrenkaineen(1). Itäpuolen lahti on vallitsevilta tuulilta suojaisempi ja siellä on betoniponttonilaiturit sekä kiinnityspoijuja(1). Saapumisen loppuvaiheessa voit käyttää laituria, poijuja ja kiinnitysrenkaita sekä melojien rantautumis- ja rantaumispaikkoja. Saaren itäpuolella on nuotiopaikka, keittokatos, ulkogrillipaikkoja ja avokallioita uimiseen tyynellä kelillä(1). Stora Brändön lintutornilta näet etelän linnustonsuojelualueen rannat ja luodot(1). Maastossa Stora Brändö Hiking Trail -vaellusreitti kiertää alle kolmen kilometrin lenkin vaihtelevassa metsässä ja pienen suon ohi—hyvä yhdistää melonnan lomaan(1). 1.4.–31.7. maihinnousu saaren eteläosan linnustonsuojelualueelle ja sen edustan luodoille on kielletty pesimäajan vuoksi; tornista aluetta voi seurata(1). Koirat on pidettävä kytkettyinä, ja tulenteko on sallittu vain merkityillä nuotiopaikoilla—maastopalovaroituksen aikana tulenteko on kokonaan kielletty(1). Hyvinä jäätalvina tornille voi UUVIn mukaan hiihtää tai luistella(1). Merellä ja muuallakin kuvaa Kirkkonummen seudun yön yli -retken, jossa Stora Brändölle saavuttiin noin kahdeksan kilometrin melonnan jälkeen edellisestä leiripaikasta—hyvä käytännön vinkki tahdista ja yöpymisestä(3). Laguunin retkikuvaus mainitsee Stora Brändön osana pidempää Espoon ja Porkkalanniemen välistä reittiä(4).

Lohjanjärvi Kayak Island Tour on noin 9,5 kilometrin järvimelontalenkki Lohjan keskustan tuntumassa Lohjanjärven itäpuolen poukamissa ja saarissa. Lohjan kaupungin karttapalvelussa melonnan reitit on merkitty sinisellä katkoviivalla, ja kaupunki myy vedenkestävää 1:25 000 Lohjanjärven virkistyskarttaa syvyyskäyrineen ja rantapalveluineen—kätevää rantautumisten ja taukojen suunnitteluun(1). Paloniemen suunnasta viiva osuu heti Kaurassaaren laavuun, jatkaa Ollisaarelle missä lyhyt Ollisaaren polku yhdistää laiturin, nuotiopaikat, laavu-/keittokatoksen, telttailualueen, vuokrattavan saunan ja melojille sopivan rantautumispoukaman. Hevossaaren laavu on lähellä samaa saariryhmää—luonteva uinti- tai evästauko ennen pidempää ylitystä Liessaarelle. Liessaarella sillat ja uimarannat yhdistävät Liessaaren rantauimalaan, saaren länsipään kahteen laavuun ja Haikarin rantaan, jossa ulkokuntosali ja avantouinti–sauna ovat lähellä katunousua; Voudinpuiston uimapaikka on hieman pitkin kaupungin rantaa, jos haluat kunnallisen uimarannan ennen lenkin sulkemista kohti Paloniemeä. Patikalla-blogin Patikkamuistio kuvaa noin kymmenen kilometrin saarihyppelyretken Paloniemen uimarannalta Kaurassaaren, Ollisaaren, Hevossaaren ja Liessaaren kautta—sama laavu- ja uimarantaketju kuin tällä lenkillä(2). Maalla Paloniemen luonto- ja kulttuuripolku lähtee Paloniemen rannoilta; Liessaaren luonto ja hyvinvointipolku kiertää saaren polkuja; talvella Aurlahti–Hevossaari -matkaluistelurata seuraa osin samoja rantaviivoja. SeastarEvents järjestää ohjattuja avokanoottimelontoja Lohjanjärvellä Haikarinkadun päästä Liessaaren parkkipaikan vierestä (noin 4–6 km vedessä, kolme tuntia, kausi- ja aikatauluvaraus), välineet ja opastus mukana—hyvä vaihtoehto ennen itsenäistä koko lenkkiä(3). Tony Hagerlundin Paloniemen uimaranta -artikkeli kuvaa matalan hiekan ja puiden varjon—tyypillinen lähtöranta tälle järven osalle(4).

Tämä reitti on Kuhmon tunnettu erämaan ympyrä, joka yhdistää Lentuan, Juttuan ja Iivantiiran vetotaipaleiden ja lyhyiden virtausosuuksien kautta—karttaviivalla noin 50,4 kilometriä, mikä vastaa alueen noin 50 kilometrin reittikuvauksia(1). Visit Kuhmo luokittelee retken keskivaativaksi ja antaa suuntaa-antavaksi melonnan kestoksi noin 10,5 tuntia; useimmat jakavat matkan useammalle päivälle(1). Lentuan pohjoisosien saaristo yhdistää kallioisia luotoja, harjuhiekkoja ja suojaisia salmia Lentuan luonnonsuojelualuekokonaisuudessa; Metsähallituksen kooste leiriytymisestä, rantautumisesta ja suojelusta on Luontoon.fi:ssä(2). Kotasaaren ja Vetotaipaleen tuntumasta reitti kulkee Huuhkajankannaksen vetotaipaleelle Juttuan ja Lentuan välillä—vanhalle tervareitille rakennetuille kiskoille ja kelkoille, joita Retkipaikassa julkaistu kuhmolainen melontajuttu sitoo 1800-luvun tervankuljetukseen(3). Ukonsaaren laavu tarjoaa tauon ennen Nivan virtojen ja Vuonteenkosken välistä jatkoa, jossa Iivantiirasta tulee lyhyitä virtapaikkoja kohti Lentua; Vuonteenkoski ja Nivan virrat -sivu kuvaa Isovirtaa ja Pienivirtaa nopeina salmivirtoina ja Vuonteenkoskea varsinaisempana koskena, kalastajille omilla lupa-alueillaan(5). Virallinen reittiteksti kehottaa tarkkailemaan virtauksia ja käyttämään merkittyjä ohituksia—Kaarneenkosken kierto on usein suositeltu vaihtoehto(1). Noin kilometrillä 39 Lehtosaaren autiotupa, rantasauna ja nuotiopaikat muodostavat tunnetuimman yöpymisryppään; Koe Kainuun Lentua-artikkeli nostaa saman saaren melonnan kannalta(4). Retki päättyy kohti Lentuan parkkipaikkaa eteläisen Lentuan tieyhteyden tuntumassa. Sama vesistö liittyy Lentuan järvimelontareittiin lyhyempiin päiviin, Kalliojoen vesiretkeilyreittiin ylävirtaan ja Kainuun tervareitin etappeihin kohti Änättiä tai Sotkamoa, kun haluat maakunnan mittakaavan matkan. Ajankohtaiset tiedot reitistä ja suojelualueista kannattaa tarkistaa Visit Kuhmon reittisivulta ja Luontoon.fi:n Lentua-sivulta(1)(2).

Jongunjoen melontareitti on itäisen Suomen pitkä eräjokimatka: kartallamme yhtenäisenä linjana noin 63 kilometriä Jonkerinjärveltä Kuhmossa Nurmijärvelle Lieksan puolelle, jossa joki yhtyy Lieksanjokeen. Visit Kuhmo kuvaa Jongunjoen uiton jäljiltä luonnontilaiseksi, melojien suosimaksi erämaajoeksi, jonka alkupäässä on vauhdikkaita koskia ja myöhemmin leppoisia suvantoja ja lyhyitä järviosuuksia(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä valtakunnallisena melonnan suunnittelulinkkinä(2). Yläosan Jonkerin ja Aittokosken välinen jaks on reitin vauhdikkain: esitteissä lasketaan kymmeniä koskia ja virtapaikkoja, ja heti Jonkerinjärven jälkeen kuljetaan lyhyiden järviosuuksien kautta Jonkerinsalon suojelualueen tuntumassa(1). Maalla Jonkerinsalolta lähtee retkeilyreittejä, kuten Jonkerinsalon polku ja Petranpolku Hiidenportin rotkon ja Kangasjärven suuntaan—hyvä yhdistelmä, jos osa ryhmästä meloo ja osa patikoi. Aittokosken jälkeen joki muuttuu meanderoivaksi hiekkapohjaiseksi uomaksi; Nurmijärven kylälle tulevalla osuudella on pienempiä koskia, jotka voi halutessaan kiertää maata pitkin, mikä sopii myös perhemelontaan(3). Rantapalveluja on vähän: joen varrella on huollettuja taukopaikkoja, laavuja ja kaksi autiotupaa ennemmin kuin kyliä(1). Lähtö Jonkerinjärven vesillelaskupaikalta ja Jonkerin parkkipaikalta vie pian Kangasjärven laavun ja Kangasvaaran pysäköinnin luo, edelleen Siltakoskelle ja Hiidenportinkosken palveluiden ääreen. Alempana Teljo ja Otrosjoki kokoavat nuotiopaikan, käymälän, saunan ja Otrosjoen autiotuvan yöpymiseen. Keskijuoksulla mainitsemisen arvoisia ovat Viharinkosken laavu ja Jongunjoen laavu; Valamanjoen autiotupa sivujoella sopii sivumatkaksi. Pälvekosken laavu, Kellovirran laavu sekä Nurmijärven vesillelaskupaikka ja laavu viimeistelevät osuuden ennen Lieksanjokea. Karhunpolku (retkeilyreitti) ja Karhunpolku (maastopyöräilyreitti) jakavat monia samoja ranta- ja taukopaikkoja, jos haluat yhdistää patikointia tai pyöräilyä melonnan kanssa(1)(3). Ajankohtaiset tiedot, koskien katsastus ja jatko Nurmijärveltä Lieksanjokea pitkin kohti isompia järviä löytyvät Visit Kuhmosta ja Luontoon.fi:stä(1)(2). Retkipaikan kesäinen juttutuotos täydentää käytännön vinkkejä matalasta vedestä, Valamanjoen sivuretkestä ja perheystävällisestä vauhdista alajuoksulla(3). Koe Kainuu vuokraa Kuhmossa puhallettavia kaksikkopackrafteja pumpulla, meloilla ja pelastusliiveillä—kätevää, jos järjestät kuljetuksia kaupungin kautta(4). Viehekalastukseen valtion vesillä tarvitset oikean Metsähallituksen lupa­paketin; tarkista Eräluvat-sivut Kuhmon valtion vesille(5).

Lentiirajärven halki meloen on päiväretkeen sopiva järviosuus pohjoisessa Kuhmossa Lentiiran erämaakylän ja kalaisan Lentiirajärven halki. Kuhmo tunnetaan järviylängöstään ja Kainuu tarjoaa näihin vesiin yhdistettynä laajan melontareittiverkoston. Visit Kuhmo tarjoaa tulostettavan reittikartan ja esittelee melonnan yhtenä kaupungin ehdotetuista kanootti- ja kajakkilinjoista(1). Kartoitettu viiva on noin 11,9 kilometriä pistosuuntaisena järven ylityksenä—Outdoors Kainuun alueellinen reittikuvaus pyöristää liikkumisajan noin neljään tuntiin ja luonnehtii reitin kokonaisuudessaan keskivaativaksi; avoimilla selillä tuuli voi nostaa aallokkoa(2). Lentiirajärvi jakautuu kahteen altaaseen: pohjoisosa on likimain pohjois-eteläsuuntainen ja noin 10 kilometriä pitkä, eteläosa noin 8 kilometriä eri suuntaan, ja välissä ovat Lentiiran kylä ja Käntinsalmi(2). Kuvattu linja lähtee Lentiirantien varteen pysäköintipaikalta: Laajanlahden pohjukasta melotaan Sääskenselän, Vehmasselän ja Aittoselän kautta, alitetaan Käntinsalmen maantiesilta ja viimeistellään kohti Lentiiran lomakylän rantaa—vaihtoehtoinen maali on Käntinsalmen veneranta salmen eteläpuolella noin 10 kilometrin päivämatkana(2). Käntinsalmen veneranta ja veneenlaskupaikka on mainittu ainoaksi viralliseksi rantautumispaikaksi; muualla noudatetaan jokamiehenoikeutta ja vältetään pihapiirejä(2). Ennen siltaa itäranta on hyvä linja; sillan jälkeen voi seurata pohjoisrantaa kohti Petäjäniemeä ja lomakylää. Järvi on suhteellisen kapea saarineen ja niemineen, joten reitti sopii hyvällä kelillä myös aloitteleville ja perheille; silti on varauduttava tuuleen ja kesäiseen moottoriveneliikenteeseen(2). Reittipisteidemme mukaan välillä tulevat vastaan Taiga Spirit -alue, Käntinsalmen laiturit ja parkkipaikat salmen molemmin puolin, kylän rannan tuntuman pallokenttä ja kalastuspaikka sekä eteläpäässä Lentiiran lomakylä—luontevia paikkoja eväille, saunalle tai yöpymiselle. Retkipaikan laaja kuhmolainen melontajuttu yhdistää Lentiiran leveämpään tervareittitarinaan: kirjoittajan viiden päivän Lentiira–Lentua -vaellus lähtee samoilta kylävesiltä ja mainitsee Lentiiran lomakylän kanoottivuokrauksen ja kuljetusten järjestämisen tukena pidemmille retkille(3). Pohjoispää Laajanlahdella on mainittu myös vaihtoehtoiseksi lähdöksi Kainuun tervareitille, jos haluaa välttää Änättikosken haastavan ohituksen—samassa aineistossa koski kuvataan melottavaksi vain korkean veden aikaan(2). Lyhyempi Lentiiran melontareitti käyttää samoja Käntinsalmen laituripaikkoja, kun haluat lyhyemmän lenkin palveluiden lähellä.

Lentiiran melontareitti on Lentiirajärvellä Pohjois-Kuhmossa kulkeva järvikierros, jonka pituus on kartalla noin kahdeksan kilometriä. Visit Kuhmo luokittelee sen tulostettavien melontakarttojen joukkoon ja tarjoaa reittiä varten PDF-kartan(1). Kierros sopii puolen päivän retkeen: välillä suojaisia lahtia ja välillä pidempiä selkiä; tuuli voi nostaa aaltoja avoimilla osuuksilla, vaikka järvi on muodoltaan kapeahko. Visit Kuhmon melonnan ja sup-lautailun sivu kokoaa välinevuokraajat ja mainitsee uuden virkistys- ja kanoottilaiturin Käntinsalmella, mikä osuu yhteen pääasiallisen tieyhteyden ja parkkipaikan kanssa(2). Reitti jakautuu käytännössä kahteen vyöhykkeeseen. Puolivälin tuntumassa, tyypillisesti Käntinsalmelta lukien noin 4,4 kilometrin melonnan jälkeen, tulee vastaan Lentiiran lomakylä—kätevä, jos haluat mökkimajoituksen tai vuokraveneen ennen lähtöä. Kierroksen loppupäässä ollaan taas Käntinsalmen rannassa: Käntinsalmen veneranta ja veneenlaskupaikka, Käntinsalmen parkkipaikka, Piirakkapuoti, Taiga Spirit, Lentiiran palloilualue ja Lentiirajärvi kalastuspaikka ovat kaikki lyhyen kävelyn päässä toisistaan—laskupaikka, pysäköinti, kahvila, majoitus, pallokenttä ja merkitty kalapaikka saman järvenkulman palveluina. Sama laituri on myös Kainuun tervareitti / Etappi 1: Änätti - Kuhmon keskusta -etapin varrella, joten tätä kierrosta voi käyttää lepopäivänä tai tekniikkaharjoitteluun ennen pitkää tervareittimelontaa. Erillinen Lentiirajärven halki meloen tarjoaa poikittaissuuntaisen vaihtoehdon samalle järvelle. Retkipaikan laaja kuhmolainen melontajuttu kuvaa Lentiira–Lentua -kokonaisuuksia ja laajemman vesistön tervareittihistoriaa—hyvä tausta lyhyellekin lenkille(3). Viehe- ja monivapakalastukseen valtion vesillä tarvittavat luvat löytyvät Eräluvat-sivuilta(4).

Visit Kuhmo julkaisee tämän Harakkasaaren lenkin vaativuuden, pituuden ja tulostettavan kartan(1). Reitti on lyhyt ja helppo järvimelonta Lammasjärvellä Kalevalan ulkoilualueen tuntumassa—noin 3,4 kilometriä yhtenä kierroksena tyynellä vedellä SUP-lautailuun, kajakkiin tai kanoottiin(1). Arvioitu kesto on noin kaksi tuntia(1). Harakkasaari on pieni harjusaari muutaman kilometrin päässä Kuhmon keskustasta. Korkealla vedellä se on selvä saari; matalalla vedellä saaren ja mantereen väliin voi muodostua matala kannas, jolloin kesällä saareen voi joskus kävellä tai kahlaamalla ja talvella usein jäätä pitkin(1). Tämä tekee kohteesta kiinnostavan sekä melojille että perheille. Käytännön vesillelähtöön sopii Kalevankankaan vierasvenelaituri polkuverkoston varrella. Saarella on Harakkasaaren laavu, pohjoinen tulentekopaikka ja kuivakäymälät rantautumisalueen lähellä—hyviä taukoja ja eväspaikkoja varten. Koe Kainuu kuvaa suurta pohjoista hiekkalahtea suosittuna rantautumispaikkana ja mainitsee kesällä 2021 valmistuneen nuotiopaikan; tarkista metsäpalovaroitus ennen tulen tekoa(2). Saari liitettiin Lentuan luonnonsuojelualueeseen vuonna 2020 ja on osa Ystävyyden puiston suojelualuekokonaisuutta(2). Ajantasaisista rajoituksista ja luontoasioista kannattaa tukeutua Metsähallituksen ohjeisiin(1). Maalla Kuhmon luontokeskus Petola on noin kilometrin päässä ja auttaa laajemmissa luontokysymyksissä(2). Pidemmät vesireitit, kuten Saunajärven vesiretkeilyreitti, kulkevat saman järvimaiseman kautta, jos haluat jatkaa retkeä tämän lyhyen lenkin jälkeen. Kuhmo sijaitsee Kainuussa. Välineistöstä ja muista melonnavinkkeistä löydät tietoa Visit Kuhmon melonnan sivuilla sekä alla linkitetyiltä vuokraajilta(3)(4)(5).

Leskensaaren kierros on lyhyt kaupunkimainen kierros Lammasjärvellä Kuhmossa: noin 5,1 kilometrin lenkki sopii aloitteleville ja kaupunkivieraille, jotka haluavat tutustua rantaan ilman pitkää erämelontaa. Visit Kuhmo tarjoaa reitille tulostettavan PDF-kartan ja listaa sen ladattavien melontakarttojen joukossa—sieltä kannattaa tarkistaa ajantasainen kartta ja mahdolliset kausihuomiot(1). Luonteva lähtö- ja paluupaikka on Maakunnanranta keskustan rannassa: paikka on historiallinen tervavenesatama, ja Visit Kuhmon rantaraittisivu kuvaa Tervansoutajan muistomerkkiä, vierasvenepaikkoja, betonista veneen vetoluiskaa ja perheille sopivaa oleskelutilaa—kätevää, kun lastaat kajakin ja käyt samalla kaupungin palveluissa(2). Melonnalla näet Lammasjärvelle avautuvan kirkkorinteen, tehdasmailmaa ja saaristoisia poukamia; Retkipaikan laaja kuhmolainen melontajuttu sijoittaa saman järvimaiseman tunnelmaa osaksi Kainuun hiekkarantoja ja saarikohteita—tällä reitillä mittakaava on vain tiivis(3). Reitin varrella tulee vastaan Pajakka–Tuupala -rantaa, jossa melontalaituri ja museoalue sijaitsevat lähellä linjaa, sekä Ruukinrannan uimaranta ja Kuhmo-talo—hyviä maamerkkejä tauolle. Kainuun tervareitin ensimmäinen etappi päättyy samaan kaupunkisatamaverkostoon pitkän eräosuuden jälkeen; jos suunnittelet tervareittimatkaa, tämä lenkki toimii kevyenä harjoitteluna samoilla vesillä(1). Koe Kainuu vuokraa Kuhmossa puhallettavia packraft-kajakkeja pumpulla, meloilla ja pelastusliiveillä(4). Sivuston erillisellä melonnan ja sup-lautailun sivulla näkyvät lisäksi muut paikalliset vuokraajat ja opastetut vaihtoehdot(5).

Rehjansaari/Kuluntalahti -melontareitti on noin 9,1 kilometrin yhtenäinen viiva Nuasjärvellä Kajaanissa Kainuussa. Se on päästä päähän -melonta, joka yhdistää Kuurnan melonnanrannan ja Rehjansaaren Kuluntalahteen Rehjanselän pohjoispäässä—kätevä, jos haluat päättyä venesatamaan, veneluiskaan ja tien varteen parkkiin palaamatta Kuurnaan. Visit Kajaanin Rehjansaaren melontareitti -sivulla kuvataan laajemmin Nuasjärven melontaa Kuurnalta Pukkisaaren ja Purnuniemen kautta kohti Rehjansaarta sekä turvallisuutta tuulisella avovedellä(1). Visit Kajaanin Rehjansaari-sivulla kerrotaan saaren palveluista: telttailu jokaisenoikeuksilla, yhteiset nuotiopaikat ja polttopuut merkityistä liitereistä, kotalaavut, keittokatokset, laiturit sekä osa mökkeistä Luonnollisesti Oulujärven vuokrauksessa(2). Kajaanin kaupunki listaa Nuasjärven melontareitit ja ladattavat esitteet, mukaan lukien Rehjansaaren melontareitin PDF-kartan(3)(4). Saarelle päin suunnattuna osuutena reitti kulkee Rehjansaaren laiturin, Kummelin Tulipaikan, Rehjansaaren veneenlaskupaikan, Rehjansaari Campingin, Rehjansaaren laavun, Rehjansaaren laavun laiturin, Rehjansaaren uimarannan ja keittokatoksen, Kuuselan kotalaavun, Telkännokan puolikodan ja Purnunniemen keittokatoksen kautta—luontevia tauko-, uinti- ja nuotiopaikkoja. Useimmat rannat ovat kivikkoisia; itärannan uimaranta on hiekkapohjainen. Pohjoisemmassa Kuluntalahden venesatama ja Kuluntalahden veneluiska sijaitsevat lahden perukassa, ja Kuluntalahden parkkiapaikka on autolle sekä rannalle lähelle Vuokatintietä. Rehjanselkä on tuuliherkkä ja aallokko voi nousta nopeasti; kesällä voi olla moottoriveneliikennettä—väistä muuta liikennettä, käytä kelluntaliivejä ja suosi melontaa rannan tuntumassa(1). Tutustu alueeseen mieluiten kaverin tai ryhmän kanssa, tarkista tuuliennuste ja pakkaa varavaatteet sekä puhelin vesitiiviiseen pussiin(1). Rehjansaarelta Visit Kajaani mainitsee myös jatkomahdollisuuksia—esimerkiksi Venäänniemiin tai Karankalahteen erillisillä retkillä samalla järvellä(1). Jos haluat lyhyemmän suoran Kuurna–Kuluntalahti -yhteyden saarta kiertämättä, katso Kuurna/Kuluntalahti melontareitti; klassiseen Kuurnan saaren ympäri -lenkkiin sopii Rehjansaaren Melontareitti. Kajaanin Latu järjestää kursseja ja kausiluonteisia ryhmämelonnoita; yhteystiedot ja hinnat kannattaa tarkistaa Melonta-sivulta(6). Kajakkivuokrauksesta Kajaanissa vastaa Luonnollisesti Oulujärvi, mukaan lukien Pyörteen tila Kuurnantiellä ja muut vuokrapisteet heidän vuokraussivullaan(2)(5).

Kuurna/Kuluntalahti -melontareitti on lyhyt pistoseteinen melonta Kajaanin Nuasjärvellä. Reitti kulkee noin 3,7 kilometriä Kuluntalahden selän tuntumassa Kuurnan melontalaiturilta kohti Petäisenniskan rantaa, jossa kaupungin suuri Petäisenniskan venesatama, veneluiska ja nuotiopaikka sijaitsevat lähekkäin. Nuasjärven melonnan suunnitteluun Kajaanin kaupunki kokoaa reittejä ja ladattavia materiaaleja Kajaanin melontareitit -sivuilleen(1). Sivuilta löytyy myös viittaus Melo Kajaanissa -esitteeseen ja Retkikartta.fi -aineistoon alueen vesiretkeilyhankkeesta. Kajaanin Latu järjestää Kuurnan melontatallin yhteydessä Meloja 1 -peruskursseja ja tiistaisin viikkomelontoja; ilmoittautuminen ja tarkemmat ohjeet ovat Kajaanin Ladun melontasivuilla(2). Tämä osuus pysyy Kuluntalahden suojaisemmassa vesistössä eikä vie laajalle Rehjanselälle. Tuuli ja aallokko voivat silti yllättää, kun tuulee kovaa. Visit Kajaanin Rehjansaaren melontareitti -teksti (klassinen Kuurna–Rehjansaari-lenkki) muistuttaa, että Rehjanselkä on tuuliherkkä, kesällä liikkuu moottoriveneitä, ja melojan tulee pitää kelluntaliivit yllä, väistää muuta vesiliikennettä, kunnioittaa rantoja ja tarkistaa sääennuste(3). Sama koskee myös tätä lyhyempää osuutta. Kuurnan melontalaiturilta melotaan rantaviivaa myötä länteen. Melkein heti reitin varrella Petäisenniskan venesatama tarjoaa täyden palvelun venesataman (laiturit, luiskat, septit, lajittelu, juomavesi ja käymälät kaupungin venesatamasivuilla)(4). Petäisenniska Boat Ramp ja Petäisenniska fire place ovat saman rakennetun rannan tuntumassa—tauko-, eväs- ja varusteluontopaikkana kätevät. Pitkä Tervantien retkipyöräily Lentiirasta Kajaaniin -pyöräilyreitti kulkee Kuurnan maastossa, mikä auttaa yhdistämään pyörän ja melonnan Kainuussa. Tarvitsetko välineet? Luonnollisesti Oulujärvi vuokraa Kajaanissa yksikkö- ja kaksikkokajakkeja; hinnat ovat välinevuokraussivulla(5). Kajaanin Latu listaa muita paikallisia vuokraajia melontasivullaan(2).

Venäänniemi/Karankalahti melontareitti on 6,7 kilometrin pisteestä pisteeseen -reitti Kajaanin Nuasjärvellä. Reitin lähtöpaikka on Venäänniemen melonnan lähtöpaikka, pienellä hiekkapohjaisella rannalla Venäänniemen kärjessä. Kajaanin kaupunki julkaisee tietoa reitistä ja kaupungin melontaverkostosta ulkoilusivuillaan(1); tarkista sieltä ajankohtaiset tiedot. Reitti lähtee Venäänniemen kärjestä länteen Rehjanselkää pitkin ennen kuin kääntyy pitkään, kapeahkoon Karankalahteen. Karankalahden rantautumispaikka sijaitsee reitin päässä osoitteessa Sotkamontie 524, 87900. Melonta-aika on noin 1,5 tuntia rauhallisessa tahdissa. Suurin osa Karankalahden rannoista on asuttua — sekä kesämökkejä että vakituisia asuntoja on molemmin puolin lahtea — joten rantautumispaikat ovat vähissä ennen päätepistettä. Melo rannan tuntumassa avoveden sijaan, väistä moottoriveneliikennettä kesällä ja pidä kelluntaliivit yllä. Rehjanselkä on erityisen tuulenherkkä alue: lounaastuuli voi nostaa korkeita aaltoja sekä avoimelle selälle että Karankalahden suulle. Lahden perukassa on mahdollisuus lyhyeen poikkeamaan: Karanka-joki laskee Karankalahteen ja on navigoitavissa noin 500 metriä ylävirtaan ennen kuin se kaventuu puronomaiseksi. Samasta pisteestä alkaa myös Rehjansaari/Venäänniemi melontareitti, 7,1 km:n luuppi joka kiertää Rehjansaaren pohjoispuolelta. Saaressa voi majoittua teltoissa maksuttomasti jokaisenoikeuksin, tulentekopaikoilla on polttopuita läheisistä halkoliitereistä ja saaren ympäri löytyy useita laitureita rantautumiseen — hyvä vaihtoehto yön yli -retkelle. Kajakit ja kanootit voi vuokrata Luonnollisesti Oulujärveltä(2), jolla on vuokrauspiste Pyörteen tilalla (Kuurnantie 85, lähellä Rehjansaarta). Yksittäiskajakki maksaa 40 €/vrk ja kaksikkokajakki 60 €/vrk; hintaan sisältyvät mela ja kelluntaliivi. Puh. +358 50 340 3013, info@luonnollisesti.fi.

Rehjansaari/Venäänniemi -melontareitti on noin 7,1 kilometrin rengasreitti Nuasjärvellä Kajaanissa Kainuussa. Se lähtee Rehjanselän Venäänniemen melonnan lähtöpaikalta, kiertää Rehjansaaren ja palaa samaan lahteen—lyhyempi kuin Kuurnasta alkava Rehjansaaren melontareitti, koska lähtö on saaren eteläpuolella. Saaren palveluista, telttailusta, polttopuista, kotalaavuista ja vuokramökeistä kerrotaan selkeimmin Visit Kajaanin Rehjansaari-sivulla(1). Kajaanin kaupunki listaa Nuasjärven melontavaihtoehdot ja tarjoaa ladattavia esitteitä sekä alueen kartta-aineistoja(2). Visit Kajaanin Rehjansaaren melontareitti -sivulla kuvataan myös, miten Venäänniemi, Kuluntalahti ja Karankalahti kytkeytyvät erillisiksi retkiksi samalla vesistöllä(3). Venäänniemen melonnan lähtöpaikalta kuljet rantaviivaa kohti Rehjansaarta; ylitys saarelle on lyhyt, joten pitkiä avovesiosuuksia jää vähemmän kuin pohjoisemmasta lähdöstä(4). Saarella reitti kulkee Kuuselan kotalaavun ja Telkännokan puolikodan ohi, sitten Rehjansaaren uimarannan ja keittokatoksen, Rehjansaaren laavun ja Rehjansaaren laavun laiturin, Rehjansaaren laiturin, Kummelin Tulipaikan, Rehjansaaren veneenlaskupaikan ja Rehjansaari Campingin sekä Purnunniemen keittokatoksen kautta—hyviä tauko- ja uintipaikkoja. Useimmat rannat ovat kivikkoisia; itärannan uimaranta on hiekkapohjainen. Saaren voi kiertää kumpaan tahansa suuntaan ja rantautua useisiin laitureihin(1)(3). Rehjanselkä on tuuliherkkä ja aallokko voi nousta nopeasti; kesällä voi olla moottoriveneliikennettä—väistä muuta liikennettä ja käytä kelluntaliivejä rannan tuntumassa(1)(3). Tutustu alueeseen mieluiten kaverin tai ryhmän kanssa, tarkista tuuliennuste ja pakkaa varavaatteet sekä puhelin vesitiiviiseen pussiin(1). Tältä lähtöpaikalta voit suunnitella myös Venäänniemi/Karankalahti -melontareitin tai jatkaa pitkää Kainuun tervareitin etappia kohti Sotkamoa. Jos haluat klassisen Kuurnan lähdön ja pidemmän lenkin kartalla, katso Rehjansaaren Melontareitti. Kajaanin Latu järjestää kursseja ja viikkomelontoja sesongin aikana; aikataulut ja hinnat kannattaa tarkistaa Melonta-sivulta(6). Kajakkivuokrauksesta Kajaanissa kerrotaan Visit-sivuilla linkitettyinä sekä Luonnollisesti Oulujärven kautta, mukaan lukien Pyörteen tilan palvelut Rehjansaarella(1)(5).

Kalliojoen vesiretkeilyreitti on pitkä erämaamelonta Kuhmossa Kainuussa; se yhdistää Kalliojoen yläjuoksun ja Iso-Palonen–seudun Lentuajärveen ja edelleen avautuviin vesireitteihin. Karttaviiva on noin 54,7 kilometriä päästä päähän. Metsähallitus kuvaa retken nimellä Kalliojoen vesiretkeilyreitti Luontoon.fi-sivustolla(1). Visit Kuhmo kertoo klassisen Kalliojoen osuuden—usein noin 33 kilometriä ja noin kahdeksan tuntia—koskiketjuna ja järviosuuksina Iso-Palonen luonnonsuojelualueen suunnasta Lentualle, noin 21 metrin pudotuksella ja helppoina kesäkoskina(2). Samat matkailusivut korostavat, kuinka vähän asutusta reitille osuu: pääasiassa Kauronkylä ja Kattilakosken seutu, muuten erämaamaisemia(2). Jouni Laaksosen Retkipaikan Kuhmon melonta -artikkeli nostaa Kalliojoen reitin esiin kaupungin jokireittien joukossa(3). Karttaviivan varrella taukopaikkoja ovat muun muassa Lentuankosken ranta: Lentua veneluiska ja Lentua P-paikka, Välisuvanto laavu ja Lentua vuokrakota lähtöalueella, sekä Lentuankosken vetotaival (Lentua–Lammasjärvi) kosken vieressä—sama ranta-alue palvelee myös lyhyitä patikkayhteyksiä Lentuankosken esteettömään reittiin ja Lentuan koskipolkuun. Muutaman kilometrin jälkeen Selkäsaari laavu - Kuhmo tarjoaa saaristopysähdyksen. Noin 8,5 kilometrin kohdalla Lehtosaaren autiotupa, Lehtosaari sauna ja Lehtosaari tulentekopaikka muodostavat vahvan yöpymisklusterin; Retkipaikan Lentua-jutussa mainitaan Lehtosaaren sauna ja pitkä Vetotaipaleen hiekkaranta hieman edempänä—Vetotaival tulentekopaikka osuu samalle vilkkaille selille. Keski-osassa Sumsan vesillelaskupaikka toimii vaihtoehtoisena laskupaikkana; Kalastonkoski laavu sijoittuu koskimaisemman veden äärelle. Pohjoisempana Saunaniemi laavu Veräinen, Papinsalmi tulentekopaikka, Tammapuro laavu ja Oikunniemen laavu tarjoavat lisää taukoja ennen Matokangas P-paikkaa ja Iso-Palosen veneenlaskupaikkaa yläpäässä. Lentualta melontaa voi jatkaa esimerkiksi Sotkamon reittiä tai Kainuun tervareittiä pitkin; Kainuun tervareitti / Etappi 1: Änätti - Kuhmon keskusta liittyy samaan vesistöön Lentuan tuntumassa(2). Jos kalastat koskissa ja virtavesissä, Eräluvien Kalliojoen lupa-alue kattaa laajan jokiosuuden kymmenine koskineen ja viehekalastussäännöineen—tarkista lupatarve ennen heittoja(4).

Kajaani sijaitsee Nuasjärven rannalla Kainuussa. Rehjansaaren melontareitti on noin 8,9 kilometrin rengasreitti Kuurnan melontatallilta lähtien; reitti kiertää Rehjansaaren ja sopii päiväretkeen tai yöpymiseen saaren laavuilla ja nuotiopaikoilla. Reitin kuvaus, avoveden turvallisuus, Kuurnan pysäköinti ja ladattava PDF-kartta löytyvät Visit Kajaanin Rehjansaaren melontareitti -sivulta(1). Kajaanin kaupunki listaa saman reitin melontareittien joukossa ja tarjoaa tulostettavan A4-kartan(2). Visit Kajaanin Rehjansaari-sivu täsmentää saaren palveluja—telttailu jokaisenoikeuksilla, polttopuut halkoliitereistä, kaksi kotalaavua ja kuivakäymälät lähellä sekä vuosina 2022–23 kunnostetut laiturit, puolikodat ja keittokatokset(3). Kuurna melontalaiturilta reitti kulkee kohti Pukkisaarta ja edelleen Purnuniemeä ja Rehjansaarta; saaren voi kiertää kumpaan tahansa suuntaan ja rantautua useisiin laitureihin. Useimmat rannat ovat kivikkoisia, mutta itärannalla on hiekkapohjainen uimaranta. Noin 3,5–4,5 kilometrin kohdilla tulevat Kuuselan kotalaavu ja Telkännokan puolikota, sitten Rehjansaaren uimaranta ja keittokatos, Rehjansaari Camping, Rehjansaaren laavu ja sen laituri, Rehjansaaren laituri, Kummelin Tulipaikka ja Purnunniemen keittokatos—hyviä tauko- ja uintipaikkoja. Loppupuolella Petäisenniskan venesatama sekä Petäisenniskan veneenlaskupaikka ja nuotiopaikka ovat lähellä ennen paluuta Kuurna melontalaiturille. Rehjanselkä on tuuliherkkä ja aallokko voi nousta nopeasti; kesällä voi olla moottoriveneliikennettä—väistä muuta liikennettä ja käytä kelluntaliivejä rannan tuntumassa(1). Tutustu alueeseen mieluiten kaverin tai ryhmän kanssa, tarkista tuuliennuste ja pakkaa varavaatteet ja puhelin vesitiiviiseen pussiin(1). Rehjansaarelta voi jatkaa erillisille retkille kohti Kuluntalahtea, Venäänniemeä tai Karankalahtea(1). Lähtö on yhteinen Pukkisaaren melontareitin ja Kuurna/Kuluntalahti -melontareitin kanssa, ja pitkän Kainuun tervareitin etapilla kohti Sotkamoa suunnitellessa. Kajaanin Latu järjestää kursseja ja viikkomelontoja Kuurnalla sesongin aikana; aikataulut, taitovaatimukset ja hinnat kannattaa varmistaa heiltä(4). Kajakkivuokrauksesta Kajaanissa kerrotaan myös paikallisten palveluntarjoajien listauksella(4).

Kayak to Sommarö Laavu on lyhyt meren ylitys Merenkurkun maailmanperintöalueella: noin 4,5 kilometriä suuntaansa Norra Vallgrundin uimarannan ja saunan liepeiltä Sommarön saarelle, laiturille ja laavujen sekä palveluiden lähelle. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla; vesi on tyypillisesti sisäsaariston suojaisempaa, mutta tuuli, aallokko ja veneilyliikenne on silti huomioitava—tarkista olosuhteet ennen lähtöä. Kajakkien vuokrauksesta ja hinnoista Mustasaaren kunnan melontasivuilta löytyvät peruskajakkien tiedot ja varausohje(1). Nousupaikka sijoittuu vanhan Sommarön linnakealueen maastoon: Suomen rannikkotykistö toimi alueella vuosina 1939–1987 ja puolustusvoimien varastoalueena vuoteen 2000; bunkkereita, betonialustoja ja kranaattiveteraanien muistomerkkiä voi edelleen nähdä, ja noin 1,5–7 kilometrin luontopolut kiertävät linnakkeen maisemaa, kiviröykkiöitä ja jättiläisen hiontakuopan kuvausta Fort Sommarön matkailusivuilla(2). Vaasan kaupunki esittelee melontaa yhtenä tavasta kokea laajempi Unescon alue Vaasan seudulla(4). Pasin retkeilyblogi kuvaa pidemmän sisäsaaristokierroksen Raippaluodolla ja käytännön vinkkejä mataliin kivisiin vesiin(5)—hyvä periaate myös tälle lyhyelle Sommarön ylitykselle. Sommaröllä voit kiinnittyä Sommarö, laituriin ja käyttää Sommarö Laavua ja Sommarön Laavua; kuivakäymälät ja vuokrattavat saunat sijaitsevat samassa kokonaisuudessa, ja Sommarön vartiotupa on vuokrattava tupa. Korsholmin vapaa-aikasivuilla kerrotaan, että ryhmät voivat sopia ohjatusta melonnasta reitistä ja ajankohdasta(3). Norra Vallgrundilta lähtien sama ranta-alue sopii yhdistettäväksi Djupskaretin saunareittiin tai maissa Sommarön vaellusreittiin ja Sommarön luontopolkuun, Hålören.

Kayak to Djupskäret sauna on lyhyt, noin 3,6 kilometrin merimelontareitti Mustasaarella. Pohjanmaa kuuluu Suomen länsirannikon saaristovyöhykkeeseen; Mustasaari sijaitsee tällä alueella Merenkurkun maailmanperintöalueella. Vaasan kaupunki kuvaa laajempaa saaristoa matalien selkien ja De Geer -moreeniharjanteiden labyrintiksi, jossa kanootilla tai kajakilla liikkuminen on usein helpointa saarelta toiselle(2). Reitti lähtee Norra Vallgrundin satama- ja uimaranta-alueelta ja päättyy Djupskaret Sauna & Laavu -kohteeseen Djupskäretin ja Larsbjörkasskärin saariryhmässä. Merenkurkun luonto-opas kertoo, että Djupskäret ja naapuriluodot sijaitsevat Raippaluodon ja Vaasan välillä, ovat helposti tavoitettavissa pienellä veneellä ja niillä kasvaa vanhaa kuusimetsää sekä kivikkoisia rantoja; Larsbjörkasskärillä, joka on melkein kasvanut yhteen Djupskäretin kanssa, on retkisatama saunalla, grillipaikalla ja käymälöillä(3). Sama selittää, miksi reitti on vedetty juuri saunan ja laavun palveluun eikä pelkälle avorannalle. Samalta vesiosuudelta voit jatkaa myös meidän reittiämme Kayak to Sommarö Laavu kohti Metsähallituksen Sommarön linnoitus-, laavu- ja laiturialuetta. Mustasaaren kunnan sivuilla on käytännön tiedot Norra Vallgrundin uimarannasta osoitteessa Hamnvägen 170: uimakopit ja ulkovessa, ylläpidosta vastaa Folkhälsan i Replot(1). Katso lisätietoja kohteista Norra Vallgrund Beach & Sauna ja Djupskaret Sauna & Laavu omilta sivuiltamme sekä ajantasaiset säännöt.

Pohjois-Savo tarjoaa järvimaisemia, ja Rautalampi sijaitsee Hankaveden äärellä. Rajasaaren kierros on noin 8,4 kilometrin järvimelontareitti Rautalammin Hankavedellä. Päivälenkki lähtee ja palaa Törmälän loma- ja kurssikeskuksen retkisatamaan, kulkee saaristossa suojaisempia väyliä pitkin ja pysähtyy Rajasaarelle noin puoliväliin tauolle. Vaativuudesta (arvioitu keskitaso), suositellusta saarten välisestä linjasta, tuulesta kapeilla selillä, kestosta ja siitä, ettei reittiä ole merkitty maastoon, tarkimmat viralliset tiedot löytyvät Visit Rautalampin Rajasaaren kierros -sivulta(1). Rautalammin kaupungin kartat ja reitit -sivulla sama kierros on listattu lähtöosoitteineen, mainitaan kahvila ja majoitus Törmälässä sekä linkitetään tulostettaviin melontakarttoihin(2). Retkipaikka kuvaa saarijonon—Jänissaaret, Hoikkasaari ja Vilosensaari, Lukkarinen ja Niittysaaret kohti Rajasaarta, sitten Lehtosaari, Säkkäräniemi, Niittysaaret ja Pappilansalmi takaisin Törmälään—ja sen, miksi Hankavesi sopii aloittelijalle mutta avoimilla väleillä tuuli vaikuttaa(3). Rajasaari on suojainen retkisatama: melontalaituri, kota, nuotiopaikkakatos, puucee ja polttopuuvarasto sopivat pidempään taukoon ennen paluusettiä(1)(3). Törmälän ranta on sama portti kuin pitkä Sisä-Savon retkeilyreitti – Rautalampi -vaellusreitti, joten melojat ja patikoijat kohtaavat saman lähtökohdan kansallispuiston retkeilyyn; tarkemmat palvelut ja linkit löytyvät virallisilta luontosivuilta(3). Vedestä puhutaan paikallisesti juomakelpoisen kirkkaana; järvitaimenen elinympäristöön kannattaa suhtautua kunnioittavasti ja tarkistaa kalastuslupien voimassaolo ennen onkimista(3). Itsepalveluperiaatteella toimiva KalajaRetkeily tarjoaa kajakki- ja kanoottivuokrausta Hanhitaipaleen satamassa kansallispuiston melonta-alueelle; varaus verkosta ja koodit lukkoihin—katso vuokraussivulta mallit, hinnat ja yhteystiedot, jos tarvitset välineitä usean päivän retkeen samaan järvialueeseen(4).

Reitti on noin 4,9 kilometrin päästä päähän -melonta, joka yhdistää Kaarinan Kuusiston–Harvaluodon saaristoverkoston Paimionjoen alajuoksun käytävään kohti Paimiota. Kartallamme se liittyy Kuusiston-Harvaluodon melontareittiin toisesta päästä ja Paimionjoen melontareittiin Jokipuiston suuntaan toisesta—kätevä jatke, jos haluat yhdistää merellisen melonnan rauhalliseen jokiosuuteen. Kaarinan kaupunki esittelee melontareitit kokonaisuutena ja kertoo, että Harvaluodosta voi jatkaa Paimion ja Sauvon melontareiteille tai Paraisten suuntaan—tämä viiva on lyhyt vesiyhteys, jolla yhdistelmä onnistuu käytännössä(1). Tammireittien Kuusisto–Harvaluoto -sivu kuvaa Kuusistonsalmen suojaisia osuuksia aloitteleville tyynellä kelillä, mutta varoittaa tuulisesta kelistä Kuusiston eteläpuolella ja Harvaluodon ylityksessä; kokeneet voivat jatkaa Harvaluodosta Paimionjoen melontareitille tai Sauvoon(2). Paimionjoki-yhdistys muistuttaa, että koko noin 110 kilometrin vesistössä on koskia ja patoja, mutta lyhyet osuudet alajuoksulla sopivat myös perheille ja aloitteleville—hyvä tausta sille, mitä joen puolella odottaa(3). Lähtö- ja maalipaikat kannattaa suunnitella kahdella autolla tai pyöräsiirrolla: saaristopuolella maihinnousupaikkoina mainitaan muun muassa Harvaluodon uimaranta, Toivonlinna ja Harvaluodon silta(2), kun taas Paimionjoen reitin keskuksena on tyypillisesti Jokipuisto, ja vaihtoehtoisena lähtönä kuvataan valtatie 110:n levähdyspaikkaa Tammireittien Paimionjoen melontareitti -sivun mukaan(4). Marttilan Silver River julkaisee melonnan vuokrauksen ja Jokipuistosta lähteviä ohjattuja kierroksia koskevat tiedot(5); Paimion Melonta- ja matkalupalvelut on mainittu Paimionjoen melonnan yhteydessä(3). Kaarina sijaitsee Varsinais-Suomessa; Paimio on naapurikunta joen päässä. Tuuli ja lossi- ja laivaliikenne vaikuttavat avoimilla väleillä—tarkista ennusteet ja rantautumispaikat ajantasaisista kartoista.

Pyhtäänhaaran reitti on noin 13,5 kilometriä pitkä yhtenäinen melontajänne Kymijoen läntisellä suuhaaralla (Pyhtäänhaara) Pyhtäällä, Kymenlaaksossa. Pyhtään kunnan kuvauksen mukaan ylimaakunnalliseen ulkoilu- ja luontomatkailuhankkeeseen liittyvä Pyhtäänhaaran melontareitti kulkee kunnan vesillä juuri tätä haaraa pitkin Vastilan ja Kirkonkylän kautta kohti merta(2). Visit Kotka-Hamina esittelee koko Pyhtäänhaaran melontareitin kolmesta pääsuuhaarareitistä pisimpänä, usein noin 68 kilometrin Inkerois–meri -kokonaisuutena päähaaran ja Hirvikoskenhaaran kautta: peltoaukeita, erämaisempia jaksoja, suvantoja ja koskia, suuria luonnontilaisia saaria, Ahvionkosken taukopaikan, Stockforsin ruukkialuetta sekä Suomen ainoaa käsikäyttöistä sulkua ja siihen liittyviä laitureita juuri ennen ulapoille tuloa(1). Tämä sivun reitti on saman vesistön lyhyempi pyhtääläinen jänne, joka kulkee kohti Kirkonkylää ja jatkuu verkossa kohti Suomenlahtea. Noin kuuden kilometrin kohdalla reitti kulkee Yläkosken uimapaikan ohi—hyvä uinti- ja rantautumiskohta. Kirkonkylän tuntumassa vesireitti tulee lähelle taajaman liikuntapalveluja: koulun liikuntasalin, jääkiekko- ja urheilukentän sekä tenniskentän ympäristö on matkan päässä rannasta, mikä helpottaa yhdistelmäretkiä tai tapaamisia. Samaan vesistöön liittyvät Kymijoen – Suomenlahden melontareitti(5), erillinen noin kuuden kilometrin sivuhaaravariantti samalla haaralla sekä Pyhtäänhaaran lisähaara Kiramon uimarannan kautta. Rannalla Kirkonkylän kuntorata ja Kirkonkylän hiihtolatu Pyhtää tarjoavat juoksun ja hiihdon, kun olet maissa. Retkipaikan teksti Kuovinkallion ja Hirvivuollen välisestä melonnan pätkästä kuvaa Kymijoen keskiosan rauhallista, vihreää luonnetta ja pieniä koskipätkiä päiväretkeilyyn sopivana(3). Pyhtään Melojat kokoaa yhdistysnäkökulmasta saman suuhaaran tarinan ja viittaa täydempiin reittikuvauksiin(4). Ajankohtaisista tapahtumista, kuten Stockforsin kesätapahtumista, ja sulun käytöstä kannattaa tarkistaa Visit Kotka-Hamina ja paikalliset satama- ja tapahtumasivut(1).

Tämä Oulujärven rengas yhdistää Sahanrannan melontakeskuksen, Honkisen saaristovyöhykkeen ja Pikku-Palosen—tyypillinen päiväretki Suomen ainoalla sisävesien retkeilyalueella. Lähtöpaikoista, kanoottitallista ja järven olosuhteista löytyy ajantasaisimmat tiedot Vaalan kunnan melontasivuilta(1). Oulujärven retkeilyalue -sivut listaavat saarten palvelut: Honkisessa, Kaarresalossa ja Kuostossa ovat rantautumislaiturit, kota tai laavu tai nuotiopaikka polttopuineen sekä ulkovessat; Pikku-Palosessa on varaustupa ja sauna sekä kajakkilaituri(2). Karttamme mukaan reitin pituus on noin 12,3 kilometriä suljettuna lenkkinä avovedellä Vaalan keskustan itäpuolella. Lähtö on vilkkaalta Sahanrannan rannalta Sahanrannan vieraslaiturin ja Sahanrannan uimapaikan tuntumasta, ylitys avoimille selille kohti Honkista ja paluu Uiton sataman vieraslaiturin ja Uiton avantouintipaikan suuntaan—päivään mahtuu sekä taajamaan reunaan kiinnittyvä lasku että Metsähallituksen hoidossa olevien retkeilysaarten nousupaikat(2). Honkisen kohdalla käytössä ovat Honkinen laituri, Honkisen retkisatama, Honkisen kota Vaala sekä Honkinen kota ja tulipaikka; kuivakäymälät ovat samassa kokonaisuudessa. Pikku-Palonen sopii tauoksi erityisesti silloin, kun saaren sauna ja tupa on varattu etukäteen. Retkipaikan laaja Manamansalo-juttu kuvaa, miltä laaja Oulujärvi voi tuntua—hyödyllinen tunnelmaan, vaikka teksti kulkee kävellen Manamansalossa eikä tämän melontarenkaan mukana(4). Vesillä tuuli ja selkäaalto kannattaa huomioida: järvi on pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suurin ja avoimet lahdet nostattavat aallokkoa nopeasti. Uiton satamasta jatkuu sivustollamme Kauvonsaaren lenkki -melontarengas, ja Vaala–Rokua -retkeilypolku kulkee Ahmalan pysäköinnin tuntumassa maalla saman rantaviivan sisäpuolella. Oulujärven Melojat ry järjestää kursseja, retkiä ja yhteistyötä Sahanrannan kanoottitallilla—ota yhteyttä, jos kaipaat opetusta tai seuratoimintaa(3).

Pitkäveden melontareitti on pistokkeinen järvi- ja jokiosuuksia yhdistävä melontalinja Päijälässä Kuhmoisissa Keski-Suomessa Kokemäenjoen vesistössä. Reitti kulkee suunnilleen pohjoisesta etelään Pitkäjärveltä kohti Pitkävetta ja Päijälän kyläaluetta, pienten järvien ja lyhyiden jokiosuuksien ketjuna erämaisessa maisemassa. Suunnittelun ja kansallisen ulkoilurekisterin päivitysten varalta kannattaa aloittaa Pitkäveden Melontareitti -sivulta Luontoon.fi:ssä(1). Wikipedian Pitkäveden melontareitti -artikkeli tiivistää vesistöketjun ja neljä koskea, jotka kiertää maitse merkittyjä polkuja pitkin ilman koskimelontaa(2). Visit Kuhmoinen nostaa reitin esiin luontokohteissaan ja ohjaa tarkempiin Päijälän kyläyhdistyksen sivuihin(3). Päijälän kyläyhdistyksen luontosivuilta löytyy lisämateriaalia, mukaan lukien ladattava kartta PDF-muodossa(4). Matkan varrella maisema vaihtelee metsäisistä kapeikoista pieniin järviin ja kaislikkoisiin väleihin. Tälle sivulle valmisteltu viiva on noin 17,7 kilometriä—monelle ryhmälle koko päivän retki, kokeneelle porukalle nopeampi. Yöpymiseen sopivia laavuja ja rantautumispaikkoja on useassa eri kohdassa. Pitkäjärveltä etelään tultaessa Kuoksenjärvi avautuu kohti Majaniemeä, jossa Majaniemen laavu kohoaa rinteen päällä—sinne pääsee vain vesitse, ja puuhuollosta vastaa kyläyhdistys lähteiden mukaan(2)(5). Siiskosken veneenlaskupaikka ja Kereskosken rantautumis- sekä vesillelaskupaikat liittyvät Siiskosken ohitukseen ja pidempään Kereskosken kantoon; Kereskoskea ei melota veneessä myllyrakenteiden vuoksi, vaan kalusto siirretään merkittyä polkua ja Kuoksentietä pitkin alas uuteen laskupaikkaan(2)(5). Kotasalmen Keidas - veneenlaskupaikka tarjoaa tauon niemekkeellä ennen kuin Pukarajärvi levenee. Päijälän kylän lähellä Kohisevankosken rantautumis- ja vesillelaskupaikat kehystävät Kohisevankosken kiertoreitin, ja Päijälän uimapaikka sekä Rukoushuoneen veneenlaskupaikka sijaitsevat vanhan rukoushuoneen tuntumassa—moni ryhmä päättää melonnan tänne, jos noutokuljetus on sovittu(5). Päijälän Pirtin laavu on maalla lähellä Sysipatterin luontopolun lähtöä. Reitti päättyy Pitkävedellä Riihigallerian laituriin Riihigallerian yhteydessä; jatkomahdollisuus Pitkäveden pohjoispäätyyn tai etelään riippuu olosuhteista(2). Retkipaikan Minna Jakosuon yön yli -kanoottijuttu samalla linjalla antaa kuvia, käytännön ohitusvinkkejä ja muistutuksen lainakartasta lähtölaatikosta sekä maastokarttasovelluksesta(5). Oriveden kaupunki esittelee reitin Päijälän melontakohteena ja mainitsee lisämajoitusvaihtoehtoja laajemmin kuin tämän sivun pysähdykset(7). huts.fi-karttamme ja pysähdykset auttavat suunnittelemaan maihinnousut ja etäisyydet(6).

Käpynän Ukon kierros on lyhyt, suojainen järvimelontareitti Etelä-Konneveden kansallispuistossa; lähtö ja paluu tapahtuu Rautalammen Hanhitaipaleen satamassa. Pohjois-Savo tarjoaa tähän rauhallisen järvimaiseman. Kartoitettu melonnan viiva on noin 3,9 kilometriä. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Rautalampin melonnan esittelyssä Hanhitaipaleelta lähtevät sekä Käpynän kierros että pidempi Kodanovisen melontareitti, ja KalajaRetkeily tarjoaa satamassa itsepalveluvuokrausta(2). Vesillä kierretään Saukkosaarta: alueen reittikuvaus esittelee Saukkosaaren tafoneja ja kalliolipan alle melottavan tai kanootilla kuljettavan kohdan, kapeikon majavan elinympäristöineen sekä Käpynänvuoren itäkallion Käpynän ukon kasvoja muistuttavan muodostuman. Saukkosaaren länsipuolella on pieni Varpusenlinnan kalliosaari yksityismailla—ihastele vain vesiltä(3). Hanhitaipaleen kalasataman laavu sopii taukoon ennen tai jälkeen kierroksen; sataman tuntumassa on nuotiopaikka ja käymälä(2). Jos haluat välttää majavan padon, lähteissä kuvataan pidempi noin 6 kilometrin vaihtoehto eri kiertosuunnalla(3). KalajaRetkeily järjestää opastettuja retkiä samasta satamasta välineet mukaan lukien(4). Itsepalveluvuokrauksen varaus kulkee saman toimijan satamasivujen kautta(5). Suppailijan näkökulmasta reitin tunnelmaa avaa Outdoor Familyn retkikertomus(6).

Yli-Vuokin melontareitti on noin 22,7 kilometrin päästä päähän -linja kartallamme Suomussalmen Yli-Vuokin virkistyskalastus- ja retkeilyalueella Kainuun itäosassa lähellä valtakunnan rajaa. Vesistö koostuu järvialtaista ja lyhyistä joki- ja koskipätkistä, ja rannoilla on nuotiopaikkoja ja laavuja. Visit Suomussalmi kuvaa vesillelähdön ja pyöristää reitin noin 20 kilometriin virkistyskalastusalueen vettä pitkin(1). Samat matkailusivut listaavat suosittuja koskipaikkoja—Louhenkoski, Palokoski, Paasonkoski ja Saapaskoski—nuotiopaikkoineen ja laavuineen, ja kertovat lähtöpaikan olevan Alanteenjärven eteläpäässä Kivijärvenkosken alapuolella(2). Melonnin varrella tulee ensin Paasonkosken ja Palokosken tulentekopaikat noin puolivälin molemmin puolin, sitten Siikanivan nuotiopaikka-alue likimain 17,5 kilometrin kohdalla—siinä missä reitti kohtaa Itärajan retkeilyreitin ja rannalla voi näkyä pitkän vaellusreitin käyttäjiä. Edempänä Louhenjoki laavu ja Louhenkosken laavu - Yli-Vuokki tarjoavat katoksen ennen Tammikosken laavua ja Kivijärvenkoskien tulentekopaikkaa linjan alapäässä. Itsenäinen retkikuvaus Murhinsalon suunnalta siteeraa Eerikki Rundgrenin Retkimelonta-teosta: Yli-Vuokin alueella on lyhyt järvi–koski -yhdistelmä, sopiva lähtö Alanteenjärven veneenlaskupaikalta ja kokonaisuudeltaan kohtuullisen helppo; jatkoyhteyksiä voi suunnitella esimerkiksi Siikakoskelle tai Suomussalmelle vedenkorkeuden ja taidon mukaan(4). Retkipaikan laajempi Yli-Vuokki–Malahvia -teksti kertoo alueen sijoittumisesta Itärajan retkeilyreitin ja Vienan vanhan yhteyslinjan varrelle sekä vuokrattavista tuvista järviketjulla pidempiä oleskeluja varten(3). Varaudu kantamaan tai vetämään vesikelkkoa matalissa koskissa; olosuhteet vaihtelevat kausittain. Jos kalastat koskialtailla, samat matkailusivut tiivistävät lupa-alueen 5505 ja harjuksen ja taimenen säännöt(2). Noudata rajavyöhykkeeseen liittyviä voimassa olevia ohjeita, jos suunnittelet liikkumista itäisillä järviosuuksilla.

Kesäniemi/Kuurna -melontareitti on lyhyt pätkä Kajaaninjoella: noin 1,2 kilometriä Kesäniemen uimarannan ja melontalaiturin ympäristöstä Kuurnan melontalaiturille. Reitti sopii aloittelijoille ja kaikille, jotka haluavat siirtyä kahden kaupungin pääasiallisen melonnan lähtöpaikan välillä ilman erillistä autokuljetusta vesillä. Kajaanin kaupunki kokoaa melontareitit, Melo Kajaanissa -esitteen ja linkit Retkikartta.fi -palveluun omille melontasivuilleen(1). Visit Kajaanin Kajaaninjoki-sivu kuvaa kirkasta vettä, tervakanavaa ja linnanraunioita sekä Renforsin rantareittiä satamineen, kuntoportaineen, kylmäkaraisukeskuksineen ja Höyrylaiva Koutineen—näitä näet tai ohitat vesiltä(3). Lähtö Kesäniemen melontalaiturilta Kesäniemen uimaranta - Kajaani -alueella; Kajaanin kaupungin uimarantasivuilla kerrotaan pysäköinnistä rannan itäpuolella ja valvotun uimarantavyöhykkeen säännöistä(2); Visit Kajaanin Kesäniemen uimaranta -sivu kokoaa kävijälle kulkuyhteydet ja palvelut(4). Heti alussa ohitat Kajaanin kylmäkaraisukeskuksen ja uimarannan sekä rantalentopalloalueen Renforsin rannalla. Kätönlahden venesataman kohdalla joki kaartuu ja vastarannalla avautuu näkymä Pyörteen tila / Rehjansaari -alueelle—luonteva jatko pidempiin Rehjansaaren tai Kuluntalahden kierroksiin, joista on tietoa samoilla virallisilla sivuilla(1)(4). Myöhemmin rannan tuntumassa ovat Petäisenniskan venesatama ja Petäisenniska Boat Ramp; Petäisenniska fire place -nuotiopaikka on rantautumisen ja tauon kohde ennen Kuurna melontalaituria Kuurnan tallin kupeessa. Tori/Kesäniemi -melontareitti yhdistää torin veneenlaskupaikan Kesäniemeen, ja Kuurnan melontatallilta kauppatorille -reitti kulkee samaa jokea pidempänä osuutena Kuurnan ja keskustan välillä—hyödyllinen, jos suunnittelet kierrosta tai yhdistät useita etappeja. Noudata Kesäniemen valvottua uimarantaa: kaupunki kieltää kalastuksen, alkoholin, tupakoinnin ja lemmikit virallisella rannalla, ja uinninvalvojat ovat paikalla ilmoitetulla kesäaikataululla(2). Välineistä, kursseista ja seuran melonnoista Kuurnan melontatallin alueella Kajaanin Latu julkaisee yhteystiedot ja viikkomelonnat(5).

Hevossaari/Pöyhölänniemi -melontareitti on noin 17,8 kilometrin päästä päähän -paddlaus Oulujärvellä Kajaanissa, Kainuussa. Kartallamme reitti kulkee Hevossaaren melontalaiturilta Hevossaarella Paltaselän yli kohti itärannan Pöyhölänniemeä; varhainen taukopaikka on Selkä-Honkisen suojasatama Selkä-Honkinen -saarella, ja maalissa Pöyhölänniemen uimapaikka sekä Pöyhölänniemen Veneenlaskupaikka muodostavat rantautumisalueen. Kajaanin kaupunki kokoaa alueen melontaohjeet, esitteet ja vesiretkeilymateriaalit omille melontasivuilleen(1). Metsähallituksen Luontoon.fi kuvaa Oulujärven retkeilyaluetta laajana järvimaisemana, jossa on saaria ja rantautumispaikkoja—taustaksi avovesiosuuksille tällä linjalla(2). Yle kertoo Kajaanin melonnan kasvusta ja Oulujärven luonteesta; juttu muistuttaa sääennusteista, isojen selkien aallokosta ja turvallisuudesta(3). Minne melomaan? -blogin Oulujärvi-artikkeli painottaa pitkiä avovesimatkoja, matalaa vettä ja kokemusta—ei yksin isolla järvellä(5). Lähtö Hevossaaren melontalaiturilta liittyy lyhyeen Paltaniemi / Hevossaari -melontareittiin, jos haluat yhdistää lähdön Paltaniemen uimarannan ja pysäköinnin kautta. Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulee Selkä-Honkisen suojasatama. Keskiosassa melotaan avointa järveä: suunnittele ylitykset tuulen mukaan ja pidä ryhmän raja mielessä. Lopussa Pöyhölänniemen uimapaikka ja veneenlaskupaikka palvelevat uintia ja auton noutoa. Lyhyt Pöyhölänniemen melontareitti kiertää samaa niemeä erillisenä lenkkinä. Pidemmälle suunniteltaessa Jormualta Paltamoon -reitti kohtaa saman rannan Pöyhölänniemellä. Kunnioita yksityisiä rantoja, käytä kelluntaliivejä ja pakkaa varusteet vesitiiviisti. Oulujärvellä liikkuu myös moottoriveneitä—pidä huomioida väylät ja näkyvyys.

Verla–Voikkaa reitti on lyhyt yhdensuuntainen melonta Kymijoen vesistössä Kouvolassa: se yhdistää UNESCOn Verlan tehdasmuseoalueen ja alavirtaan Voikkaan suuntaan. Kartallamme viiva on noin 6,8 kilometriä yhtenä jatkona—järvenselkiä ja joen uomaa, ei monipäiväistä eräjokea. Laajempaan kuvaan siitä, miten Kouvola istuu Väliväylän ja Kymijoen melonnan verkkoihin, löydät selkeimmät kunnalliset lähtökohdat Kouvolan kaupungin melonta- ja veneilysivuilta(1). Visit Kouvola kokoaa alueen melontavinkkejä ja ohjaa välinevuokraan ja ohjelmapalveluihin(2). Retken kannalta tämä osuus sijoittuu Suolajärvi–Verla -melontalinjan ja pidemmän Jukajärvi–Sonnanjärvi -reitin väliin; maalla Verlan lähellä kulkee esimerkiksi Verlan Kokkokallion luontopolku, jos haluat kävellä ennen tai jälkeen vesille lähdön. Kartoidun linjan puolivälin tienoilla tulee Puolakankosken virtakalastusalue, virtakalastuskohde, jossa rantaan kuuluu kota ja wc ja jossa kalastukseen tarvitaan erillinen koskilupa ja valtion kalastonhoitomaksu, jos tarkoituksesi on kalastaa vedestä(3). Voikkaan suunnalla Kimolan kanava päättyy Virtakiven vierassatamaan, jossa on myös melonnan laituri ja palvelut; satama on myös kausiluonteisen vesiväylän päätepiste Päijänteeltä—hyvä tietää, jos yhdistät tämän siirtymän satamapalveluihin tai julkiseen liikenteeseen Voikkaalla(5). Jos tarvitset Verlan tehdasmuseon alueelta Oru-kajakin tai muun omatoimivuokrauksen, HANG OUTDOORS hoitaa noudon Verlan Suman kautta; vuokraukseen kuuluu kelluntaliivit ja vähintään kahden tunnin varausikkuna—tarkista hinnat ja ehdot suoraan ennen lähtöä(4).

Melontaa suunnitellessasi Hämeenlinnan kaupungin melontasivut ovat käytännön lähtökohta: Evon vesiluontopolku kuvataan helppona lenkkinä Ylisellä, Keskisellä ja Alisella Rautjärvellä, tyypillisesti noin 2–3 tunnin retkenä, ja vesille pääsee muun muassa Kivelän rannalta Evokeskuksen vieressä sekä Ylisen Rautjärven pohjoispäästä, jossa esteetön leirialueen uimarannan laituri helpottaa vesille siirtymistä(1). Metsähallitus hoitaa Evon valtion retkeilyalueena; palvelut, rakenteet ja aluekohtaiset säännöt on koottu Luontoon.fi:n Evon retkeilyalue -sivulle(2). Kartoitettu melontaviiva on noin 6,9 kilometrin suljettu lenkki metsäjärvillä Lammilla, Hämeenlinnassa, Evon järvimaisemassa. Vesille lähdön jälkeen moni ohittaa pian Evon leirialueen rannan: laitureita ja nuotiopaikkoja on useita, muun muassa Keskeinen laituri ja Evon leirialueen luoteinen (esteetön) laituri, ja Käenpesän tuntumassa on laavu- ja kota-alue taukoja varten ennen selkäylityksiä. Lenkin varrella Onninmaja parkkialue tarjoaa maastatulijalle pysäköinnin; Onninmajan laituri, vuokratupa, sauna ja nuotiopaikat ovat lähellä rantaa. Eteläosissa reitti kulkee Evon frisbeegolfradan ohi kohti Kivelän rantaa ja Evokeskuksen/Metsäopiston pallokentän tuntumaa. Visit Kanta-Hämeen Elämys Suomi -kuvaus esittelee vesiluontopolun noin seitsemän kilometrin mittaisena ja 12 DigiTrail-rastin ohjaamana; sovellus kannattaa ladata, jos haluat rakenteisen luontotulkinnan melonnan lomassa(3). Rannalla sama vyöhyke liittyy merkittyihin patikointilenkkeihin, kuten Syrjänalusen lenkkiin ja Sorsakolun lenkkiin, jos haluat yhdistää melonnan ja kävelyretken. Esteettömyyttä on vahvistettu Evon rannoilla: Evon Luonto kertoo Yliselle Rautjärvelle rakennetusta esteettömästä laiturista leirialueen palvelujen yhteydessä(4). Jos kalastat veneestä, useilla Evo-järvillä on viehe- ja mato-ongintamahdollisuuksia valtion vesien sääntöjen mukaisesti; tarkista oikea lupayhdistelmä kohteesi mukaan Eräluvat-palvelusta(5)(6).

Kuolimon kierros on pitkä järviluontoretki Kuolimon ja siihen liittyvien lahtien kirkkailla vesillä; kartoitettu melontaviiva on noin 49,6 km yhtenä linjana. Alueen esitteet kuvaavat tyypillisesti noin 40–60 kilometrin kierrosta reittivalinnasta riippuen ja lähtöjä esimerkiksi Savitaipaleen kirkonkylästä tai Partakoskelta, Suomenniemen Suomijärveltä tai Kauriansalmelta(1). Wikipedian Kuolimo-artikkelin mukaan Kuolimon ja Suomijärven ympäri kiertävä melonta- ja pyöräilyreitti on toteutettu pysähdys- ja vesillelaskupaikoin(2). Melonnassa kuljet eteläisen Saimaan saaristoisessa järvimaastossa: kalliorantoja, hiekkapohjia, saariryhmiä ja kapeikkoja kohti Saimaata Partakosken ja Kärnäkosken suuntaan(2). Suomenniemen Kauriansalmi–Suomensalo–Rovastinoja–Lepänkanto -kuvaus täsmentää Morruuvuorenselän luonnonsuojelua, Suomensalon itäpuolen Lintuniemen pitkää hiekkarantaa ja laavua, matikoita ennen Kuolimonsalmea sekä Rovastinojan kivikautista asuinpaikkaa rannan portaiden ja kota-alueen kautta(3). Meidän reittilinjan varrella taukoja tarjoavat muun muassa Suomensalo ja Lehtisensaari, Lepänkannon virkistysranta, Rovastinojan kammi, Luotolahdenkapian laavu ja veneenlaskupaikka sekä Savitaipaleen päässä Lotjasatama vuorilinnoituksen juurella—luontevasti samaan maisemaan osuvat lyhyet linnoituspolkujen vaellusosuudet ja paikalliset pyöräilykierrokset. Laskelmoit tämä vaativaksi järviretiksi: tuuli, pituus ja laskupaikkojen kannatukset vaativat kokemusta; Kärnäkosken ja Partakosken kutupaikoilla ei kannata kävellä joessa, ja kalastus on paikallisesti kielletty—noudata alueen ohjeita(4). Ajankohtaiseen kuvaukseen ja nimiin kannattaa tukeutua GoSaimaan Kuolimon kierros -sivuun(1). Kanootin tai kajakkiyhdistelmän vuokraukseen pelastusliiveineen ja meloineen Savitaipaleen suunnalla mainostaa Villa Lummelahti mökkimajoituksen yhteydessä(5).

Kodanovisen melontareitti on usean päivän järvimelonta Kodanovisen saaristossa Etelä-Konnevedellä; lähtö ja paluu Rautalammin Hanhitaipaleen kalasatamaan Pohjois-Savossa. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi-sivulla osana Etelä-Konneveden melontaverkostoa; Etelä-Konnevesi.fi ilmoittaa noin 19 kilometriä, kolme päivää ja kaksi yötä, vaativuuden keskivaikeaksi ja kohderyhmäksi karttaa lukevan omatoimimelojan, joka yöpyy omilla varusteillaan(1)(2). Maastoon ei ole reittimerkintöjä—suunnistus kartalla ja merikortilla(2). Virallinen linja on päivitetty kulkemaan Kodanovisen länsipuolelta(2). Kalustovuokraus on tarjolla lähtösatamassa(2); Visit Rautalampin KalajaRetkeily-sivu kertoo itsepalveluvuokrauksesta Hanhitaipaleelta ja Törmälästä, ohjatuista melonnoista ja patikoinnista sekä kaluston kuljetuksesta valittuun lähtöpaikkaan(4). Tauko- ja yöpaikkoja ovat muun muassa Kaiturin ja Enonrannan retkisatamat laavuineen ja polttopuuhuollolla; telttailu on sallittu näissä kohteissa(2)(3). Nähtävyyksiä ovat Kodanovisen saaristo, Saukkosaaren tafonit, Käpynänukko, Varpusenlinnan pikkusaari ja Aittosalmen Ristikivi—Retkipaikka avaa reittiviitteet ja karttalinkit(3). Artikkeli kertoo myös lyhyemmän Käpynän kierros -melonnan yhteisestä alkuosuudesta ja erkanevan linjan Käpynänniemestä sekä Kalajajärven (Iso-Kalaja) mahdollisesta lisälenkistä salmen kautta(3). Noudata vain virallisia rantautumispaikkoja; Taavetinsaarella maihinnousu on kielletty lintujen pesimäaikaan 15.4.–31.7.(3). Melontakeskus.fi kuvaa Etelä-Konneveden keskisuomalaiseksi melontaklassikoksi, jossa avoimet selät voivat käydä tuulisina(6)—seuraa säätä ja hae suojaa ajoissa. Tulostettavia aluekarttoja löytyy Rautalammin kunnan kartat- ja reitit -sivulta(5). Viehekalastuksessa tarkista kalastonhoitomaksun ja mahdollisten paikallisten sääntöjen tarve; Eräluvat myy valtion maksun verkossa(7).

Seitsemän järven melontareitti on noin 40 kilometrin pituinen järvikierros Saarijärven keskustan ympärillä. Keski-Suomi sopii järvimelontaan, ja tämä reitti kokoaa seitsemän järveä yhteen kierrokseen. Reitti yhdistää järvisarjan Saarijärvi, Kallinjärvi, Summasjärvi, Kiimasjärvi, Pyhäjärvi, Iso-Lumperoinen ja Pieni-Lumperoinen, joten yhdellä retkellä näet useita eri maisemia(1). Saarijärven matkailusivuilla reitti esitetään kaupungin tuntuman kierroksena, jolla on taukopaikkoja ja taukotaloja lepo- ja yöpymistauoille(1). Saarijärven kaupunki kokoaa melonnan turvallisuudesta pelastusliivit, säänmukaiset varusteet, puhelimen ja kartan vesitiiviin pakkaamisen, yksin melonnan välttämisen ja muiden vesilläliikkujien huomioimisen(2). Saarijärven Latu muistuttaa, että vanhassa kartassa rantautumispaikkana 34 on merkitty Koskikämppä, mutta kohde on yksityinen eikä ole tarkoitettu melojille—tarkista ajantasaiset ohjeet melonnan sivuilta ja matkailusivuilta ennen suunnittelua(3). Saarijärven Latu ja kaupungin matkailu viittaavat yhteiseen A3-karttaan (kahdeksan sivua), jossa ovat mukana tämä kierros ja pidempi Saarijärven koskireitti; PDF löytyy verkosta, ja sesongissa painettua karttaa voi tiedustella kanoottipäivystäjän numerosta(1)(3). Kartta on suuntaa-antava ja rantautumistiedot voivat olla vanhentuneita—varmista rantautumisoikeudet vesillä(1). Suomen Ladun tapahtumakuvaus listaa kolme maasiirtymää reitillä ja kuvaa lyhyet, helpot Majakosken ja Summakosken kosket paikoiksi, joilla matala vesi voi vaatia kiertämisen(4). Luontoon.fi listaa reitin valtakunnallisessa ulkoilukartastossa(5). Karttaviivan varrella tulee vastaan keskustan tuntuman ranta- ja liikuntapalveluja alussa (Mansikkaniemen uimaranta ja urheilukenttien tuntuma), Lamposaaren kota noin puolivälin tienoilla sekä Summassaaren virkistysalue luoteisosassa—kuntoportaat, kylpylä ja tenniskenttä rannan yläpuolella—hyödyllisiä, jos yhdistät melonnan rantataukoon. Reitti liittyy logistisesti erilliseen Saarijärven koskireittiin (Saarijärvi) koskiosuuksilla, joissa verkostot kohtaavat; Äänekoski on naapurikaupunki, jonne päin pidempi Saarijärven koskireitti jatkuu monipäiväisissä retkissä. Kaupungissa yöpyvä voi käyttää myös Summassaaren kuntopolkuja, Kusiaismäen kierrosta ja muita lähiliikuntareittejä.

Vaikkojoen melontareitti on pitkä erämainen melonnan reitti tummavetisellä, kapealla joella Vaikkojärveltä Juualla kohti Kaavin puolen vesistöä. Kartallamme reitti on noin 33,6 kilometriä yhtenä jatkona; kunnalliset ja alueelliset esitteet kuvaavat koko Vaikkojoen melontajärjestelmää usein noin 50–90 kilometrin mittaisena sen mukaan, mitkä järviyhteydet ja päätepisteet mukaan lasketaan—pidempiä metrejä ei kannata rinnastaa suoraan yhteen pakolliseen väylään(1)(2). Juuan puolen palveluista—Vaikkojärven rannalla oleva Tamminiemen kota, Myllykosken laavu joen varrella ja kalastuslupien myyntipaikat—löydät selkeimmät lähtökohdat Juuan kaupungin Vaikkojoki-sivulta(1). Kaavin kunta kuvaa samaa suojeltua jokireittiä kolmessa osassa: yläkolmannes erämaista uomaa pienine koskineen ja mataline kohtineen keskivedellä, keskiosan vaativampi osuus Lietejärveltä entisöityine koskineen, joissa osa laskuista on kokeneellekin haastavia ja kypärä sekä aukkopeite ovat suositeltuja, ja alaosan suhteellisen sileä järvien välinen osuus helpoine koskineen kohti Melttusvirtaa ja Kaavinjärveä(2). vaikko.net-sivun koskiluokitus listaa nimetyt kosket kilometreittäin, maaston opasteet ja laskulinjavinkit—hyödyllinen, kun haluat käydä rannalla katsomassa seuraavan pudotuksen ennen vesille lähtöä(3). Retkipaikka julkaisi retkitarinan, jossa Harri ja Maarit Jääskeläinen meloivat Kusiaiskoskelta Kärenkoskelle noin 18 kilometrin matkan yhdeksän kosken kohdalla ja kuvaavat, kuinka harvinaisen eräinen tämä joki eteläisessä Suomessa tuntuu ja miten hyviä kalastus- ja nuotiopaikkoja reitillä on(5). Kaavin sivulla mainitaan myös ohjatut koskenlaskuretket Kusiaiskoskelta Vaikon loma ja lohi -palvelun kautta niille, jotka haluavat ison koskiveneen ja paikallisen opastuksen(2). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja joen alajuoksu Kaavin seudulla Pohjois-Savossa; järjestä autonsiirto ja tarkista vedenkorkeus valitsemallesi kaudelle.

Pyhäjärven melontareitti on noin 14,5 kilometrin pituinen kartoitettu melontalinja Tampereen Pyhäjärvellä. Tampereen kaupunki julkaisee yhteenvetokartan ja ohjaa tarkempiin palvelukuvauksiin Pyhäjärven ja naapurijärvi Näsijärven yhteiseen melonnan kokonaisuuteen(1). Outdoorstampere luettelee rantautumispaikat, nuotiopaikat ja vuokraamokeskukset molempien järvien äärellä ja kertoo melonnan palveluverkoston vahvistuneen selvästi vuonna 2021(2). Yhdessä järvet on kuvattu noin 35 kilometrin ohjeellisilla melonnoilla, 11 nuotiopaikalla ja 19 rantautumispaikalla; Pyhäjärvellä palvelusaariksi nostetaan erityisesti Viikinsaari, Lehtisaari ja Saunasaari(2). Tällä kartoitetulla linjalla kuljetaan eri ranta-alueiden kautta eikä yhtenäisellä avoveden ylityksellä. Alun tuntumassa Lehtisaaren nuotiopaikka tulee pian matkan alkuun, ja reitti kääntyy Viikinsaarelle, missä Viikinsaaren rantautumispaikka ja Viikinsaaren nuotiopaikka ovat keskeiset tauot; lyhyt Viikinsaaren luontopolku sopii jalkaisin tehtävään lenkkiin. Saunasaaren nuotiopaikka on toinen merkitty taukopaikka saaristossa ennen kaupunkirantaa. Pereensaaren nuotiopaikka tulee vastaan matkan varrella, ja Uittotunnelin tuntumassa ovat Pyhäjärven melontareitti - Uittotunnelin rantautumispaikka ja Pyhäjärven melontareitti - Varala rantautumispaikka, joissa Outdoorstampere mainitsee vuokraamon, kahvilan ja parkkipaikan(2). Ranta kulkee rinnakkain Pyhäjärven maisemareitin ja Pyhäjärven kierroksen kanssa pyöräilijöille, jotka jakavat vesirajan. Pyynikin ja Jalkasaaren rantaosuuksilla kuljetaan tunnetun harjun juurella; Pyhäjärven melontareitti - Jalkasaari rantautumispaikka sijaitsee Pyynikin alla, ja Härmälän luontopolku sekä Pyynikki luontopolku kulkevat lähellä rantaa maastossa niille, jotka yhdistävät melonnan kävelyyn. Pyhäjärven melontareitti - Härmälänsaari rantautumispaikka ja Pyhäjärven melontareitti - Arboretum rantautumispaikka tarjoavat rauhallisempia maihinnousuja. Pyhäjärven melontareitti - Soutukeskuksen rantautumispaikka päättää rantaviivan Tampereen soutukeskuksen luona, jota kuvataan toisena vuokraus- ja pysäköintikeskuksena(2). Tuuli vaikuttaa: Hiking Travel, Hit kuvaa Pyhäjärven kaaren muotoiseksi altaaksi, jossa avoimet lahdet ja salmet voivat tehdä tuulisesta kelistä järven kokoon nähden yllättävän vaativan, eikä joka selällä ole helppoa löytää täysin suojaisaa reittiä(3). Siksi sääennuste ja lyhyemmät osuudet tai rantaa myötäilevä linja ovat järkeviä tuulisina päivinä. Varusteista ja opastetuista elämyksistä Visit Tampere listaa alueen melontapalveluja ja yhteystietoja Pyhäjärvelle sijoittuviin kokemuksiin(4). Itsenäiset välinevuokraamot järjestävät myös kursseja ja vuokrauksia Tampereen tukikohdista; tarkemmat tiedot alla. Tämän sivun geometria kuvaa vain Pyhäjärven melontareitin. Erillinen kartoitus Näsijärven melontareitillä jatkaa pohjoiseen laajempaan verkkoon.

Käpynän Ukon kierros on helppo päivämelonta Konnevedellä Etelä-Konneveden kansallispuistossa; lähtö ja paluu tapahtuvat Rautalammin Hanhitaipaleen kalasatamaan. Pohjois-Savo kuuluu Suomen järvirikkaimpiin maakuntiin, ja tämä Konneveden rannan satama toimii kätevänä tukikohtana puiston kaakkoisosiin melonnoille. Visit Savo kuvaa lyhyttä kierrosta kalasatamasta saarien ja salmien kautta: Saukkosaaren vaikuttavat tafonit ja lippaluola, jo alle melottava kallioholvi, majavan kaventama salmi (matalalla vedellä lyhyt vedettävä osuus) sekä Käpynänvuoren itärinteen Käpynän Ukko -hahmokallio, joka näkyy parhaiten vedestä muutaman kymmenen metrin päästä(1). Saukkosaaren länsipuolella on pieni Varpusenlinnan saari, tyypillinen evästauon paikka opastetuilla retkillä; saari on yksityismailla, joten virallisen ohjeen mukaan sitä ihaillaan vesiltä(1). Maastoon merkittyä reittiä ei ole; suunnistus tapahtuu kartalla ja rantaviivaa seuraamalla(1). Hanhitaipaleen kalasatama on käytännön keskus: Visit Rautalampi listaa venelaiturin, melontalaiturin, veneenlaskuluiskan sekä Hanhitaipaleen laavun nuotiopaikkoineen ja käymälöineen KalajaRetkeilyn itsepalveluvuokrauspisteen yhteydessä(2). KalajaRetkeily järjestää satamasta lähteviä Käpynän Ukko -opastettuja melontoja—noin viisi kilometriä tyynellä vedellä kolmen tunnin aikana, välineet ja tauko Varpusenlinnassa mukana—sekä vuokraa kajakkeja ja kanootteja omatoimisille(3). Melontakeskus.fi tiivistää Etelä-Konneveden yhdeksi Keski-Suomen merkittävimmistä melonnan kohdepaikoista: kansallispuisto sijaitsee Konnevesi-altaalla Jyväskylän ja Kuopion välissä, vaikka maapinta-ala on pieni(5). Retkipaikan talvipäiväkirja kuvaa Käpynänvuoren kallioleikkauksia ja rantojen yksityiskohtia—hyödyllistä tunnelmaa myös kesämelonnan suunnitteluun(4). Paljon pidempi Kodanovisen melontareitti jatkuu samaan saaristoon etelään; se on erillinen vaativampi reittilinja samasta satamaverkostosta. Hanhitaipaleen kalasataman laavu tarjoaa katoksen, tulipaikan ja taukopaikan aivan lähtöalueen tuntumassa—kätevä ennen vesille menoa tai paluuhetkellä.

Peranka–Hossa -vesiretkeilyreitti on noin 42,8 kilometrin yhdensuuntainen melonta Suomussalmella, Kainuussa, Perangan vesireitistä kohti Hossan kansallispuiston vesistöjä. Luontoon.fi kuvaa reitin monipuoliseksi—niittyjä, reheviä sekametsiä ja kuivia männikköharjuja, avaria järviosuuksia ja kapeampia jokiosuuksia—ja kohdistaa sen kokeneelle melojalle Perankajoen alkupään koskien ja loppupään vaativan Lounatkosken vuoksi(1). Visit Suomussalmi tiivistää Perankajoen osuudeksi alle 15 kilometriä, 13 koskea ja pienempiä virtapaikkoja, ja nostaa Lounatkosken suurimmaksi pudotuksella 5,5 metriä 700 metrin matkalla, paikoin III-luokan koskena(2). Matkan varrella on lukuisia tauko- ja yöpymispaikkoja: Hevonperseen ja Hevonpersen laavut sekä Kukkuri autiotupa -kokonaisuus osuvat samaan rantaosioon kuin Peranka - Kukkuri -vaellusreitti—kätevää, jos osa seurueesta kävelee ja osa meloo. Puolivälin tienoilla Lavajärvi autiotupa, Nimettömänkosken nuotiopaikka ja Syrjäsalmen laavu tarjoavat suojaa; edempänä Joukovirta laavu ja Joukojärven pirtti palvelevat Joukojärven rannoilla. Lipposenlahden ja Lounajan jälkeen tulee Lounatkosken vetotaival: Luontoon.fi varoittaa laskemasta koskea polkusillan kohdalta (luokitus II+, jopa III) ja kuvaa vasemmalla rannalla varoitusmerkin ja noin 50 metrin päästä alkavan vetoväylän(1). Kannan jälkeen Jatkonjärven telttailu- ja nuotiopaikka-alue sekä esteetön laituri helpottavat maihinnousua; Jatkonsalmella on vuokrattavia tupia ja saunaosasto ennen Pikku-Hossaa ja Hossanjärven esteetöntä melontalaituria. MadRiverCrew-blogissa kuvataan kahden päivän Perankajoki-viikonloppu yöllä Syrjäsalmen laavulla, Laukkukosken (II+) uitolla ensimmäisellä kerralla, ja tuulesta pitkillä järviosuuksilla—tauot ja sääennuste kannattaa ottaa suunnitelmaan mukaan(3). Alueen vuokraajat Joukojärventiellä ja Jatkonsalmentien suulla on koottu Visit Suomussalmi -sivustolle(2); Hossa.fi mainitsee, että keväinen sulamisvesi nostaa yleensä vesimääriä koko Hossan vesireitistöllä(4). Tarkista olosuhteet, koskipaikat ja kansallispuiston säännöt ennen koko reitin melomista.

Karttimojoen melontareitti on noin 15 kilometrin mittainen jokiosuus Suomussalmen itäosassa vanhan metsän ja soiden maisemassa Hossan kansallispuiston ja Martinselkosen suojelualueen välimaastossa. Joki liittyy laajempaan Itärajan retkeilyreitin palveluverkostoon, jossa Metsähallitus ylläpitää laavuja ja nuotiopaikkoja(1). Alueen vesiretkeilyä esittelee Visit Suomussalmi Hossan reittivalikoiman kautta ja ohjaa tarkempiin karttoihin Luontoon.fi-palveluun(2)(3). Retkipaikan Jouni Laaksonen kuvaa kokemusmatkaa Peuron järveltä Pirttivaarantien varrelta alavirtaan kohti Taivalkoskea, yöpymisellä Lintulammen autiotuvalla ja useilla koskikohdilla, joissa ryhmä veti tai kantoi kanootin(4). Tämä sopii yhteen tämän sivun taukopaikkojen kanssa: Taivalkosken tulentekopaikka ja pysäköinti lähtö- tai päätöspisteenä, Karttimojoen venelossi veneen vetämiseksi, Lintulammin autiotupa ja sen nuotiopaikka yöpymiseen(4). Osa koskista on helppoja, osa vaatii rannalta tarkastelua tai kantamista; Pystykosken ja Lintulammen välinen osuus voi kesällä olla liian matala melottavaksi, kun taas sateiden jälkeen virtaama voi olla korkea(4). Hossan melonta-sivu luokittelee alueen kosket pääosin luokkiin I–II+ ja kehottaa tutustumaan vaativiin kohtiin rannalta(5). Laaksonen mainitsee Taivalkosken köngäksen, jota ei melonnan kannattaisi laskea avokanootilla, sekä puuvenevetorännin tien varteen; alempana esimerkiksi Nivonkoski on helpompi(4). Itärajan retkeilyreitin sivusto listaa Karttimojoella Metsähallituksen laavun Martinselkonen–Raate-välillä(1).

Kymijoen reitti Korian ja Myllykosken välillä on lyhyt jokimelontaosuus Kouvolassa yhdellä Etelä-Suomen suurimmista säännöstelyvesistä. Kouvola sijaitsee Kymenlaaksossa pääjuoksun varrella Päijänteen järvialueen alapuolella. Reitti löytyy Luontoon.fi -palvelusta omana melonnan kuvauksena valtakunnallisen kartan ja ohjeiden kanssa(1). Kouvolan kaupungin Kymijoen ulkoilureitti yhdistää melonnan rantautumispaikkoineen kävely- ja pyöräilyverkostoon—kätevää, kun suunnittelet maihinnousua tai autonsiirtoa(2). Melonnan pituus on noin 1 kilometri päästä päähän -jokivetona, ei lenkki. Viiva lähtee Alakylän rantavyöhykkeeltä, jossa Alakylän laavu Kouvola on aivan reitin alussa: laavu nuotiopaikkoineen sopii lähtö- tai paluutauoksi. Vesi kulkee Korian ja Myllykosken välisessä metsäisessä jokikäytävässä, jonka Alakylän osuus valmistui osana laajempaa Kymijoen ulkoilureitin kokonaisuutta keväällä 2022 valmistunutta rengasta(2). Lyhyen linkin voi yhdistää pidempiin päivämelontoihin: samaan ranta-alueeseen nojaavat muun muassa Soutu-/melontareitti Myllykoski-Alakylä ja Myllykoski-Alakylä sekä hyvin lyhyt Soutu-/melontareitti Koria-Alakylän laavu, jos lähdet Korian puolelta. Maastossa Alakylän luontopolku kulkee Korian siltojen suunnasta Pyteränojaa myöten kapeassa metsikössä; Kouvolan kaupungin polkukuvaus kertoo rantatörmien uurteista ja Pyteränojan uomasta, mikä auttaa hahmottamaan maisemaa myös vedestä(2). Visit Kouvola kokoaa laajemmat Kymijoen melonnan mahdollisuudet kohti Saimaata ja viittaa alueen vuokraamoihin ja palveluntarjoajiin, kun tarvitset kanootin, kajakin tai SUP-laudan(4). Repojotos mainostaa kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kuljetusapua Kouvolan seudun melonnan tueksi Repoveden suunnan tukikohdasta(5). Retkipaikassa julkaistu pitkän Kymijoki-pätkän retkikertomus kuvaa, kuinka hiljainen ja viherkasvillinen pääuoma osuu olla taajamien lähellä ja miten pienet kosket ja patojen kannot tulevat vastaan vasta pidemmillä jatko-osuuksilla(3). Se kuvaa isoa jokea yleisesti; tällä noin kilometrin pätkällä virta on tyypillisesti rauhallinen patoaltaan säännöstelyssä, ei koskimelontaa. Jos ongit melojan venheestä, tarkista kalastonhoitomaksu ja mahdolliset vesikohtaiset luvat niille lammikoille, joissa ongit—Visit Kouvola viittaa maa- ja metsätalousministeriön kalastussivuille lähtökohdiksi(4).

Toivanjoen melontareitti on rauhallinen noin 8,9 kilometrin vesiosuus Kesijärveltä Alasjärvelle Janakkalassa. Joki lähtee Lopen puolelta Kesijärvestä, virtaa ruovikkoisten linturantojen ja avovesialueiden läpi ja päättyy Tervakosken Alasjärveen; Janakkalan kunnan kuvauksessa reitin pituus on noin 8,7 km ja vaativuus helppo, ja uomaa voi meloa kumpaan tahansa suuntaan(1). Ajankohtaisista tiedoista, taukopaikoista ja sähköisistä kartta-aineistoista kannattaa tukeutua kunnan melontasivuihin(1). Myötävirtaan luonteva lähtö on Kesijärven Lepokallion vene- ja uimaranta, jossa on parkkipaikka, kuivakäymälät ja evästelypöytä. Avovedestä suunta käy voimalinjojen alle, josta Toivanjoki avautuu leveänä; kunnan teksti mainitsee itärannan vanhan tiilitehdasmiljöön ennen jokisuuta(1). Reitti kulkee suojellun Toivanjoen lintualueen (Natura 2000, SPA FI0312004) kautta; Ympäristöhallinnon kuvauksessa alue on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi(4). Puolivälin tuntumassa on kunnan kuvaama puusilta, josta kanootin voi vetää helposti töihin ja jolla voi istuskella eväillä(1). Lintukosteikon jälkeen rinteet jyrkkenevät Takalankallion suuntaan, ja joki liittyy Alasjärven Kuosarinlahteen; vastarannalla erottuvat Puuhamaa ja Tervaniemen keltainen kartanorakennus. Yhdensuuntainen melonta päättyy Suruttoman uimarannan ja ulkoilupalvelujen luokse Tervakoskelle—rannan lähellä on laavu ja muita palveluja ennen kanootin kantamista parkkipaikalle(1). Lintuharrastajille tornille johtaa Toivanjoki ja lintutorni -sivun mukaan noin 300 metrin polku parkkipaikalta; tornista näkyy kosteikko, jota halkoo Kesijärven ja Alasjärven välinen vesiyhteys(2). Opastettuja avokanoottimelontoja välineineen tarjoaa SeastarEvents Launostentie 232:n sillan veneenlaskupaikalta (paluu samaa reittiä), kausi tyypillisesti touko-syyskuu ja kesto noin kolme tuntia heidän kuvauksessaan(3). Nousupaikan lähellä kulkevat muun muassa Tervakosken valaistu latu ja Tervakosken valaistu kuntorata, jos haluat yhdistää vesiretkeen maastoliikuntaa.

Kyrönjoen melontareitti on noin 8,4 kilometrin jokiosuus Kyrönjoella Ilmajoella, Etelä-Pohjanmaalla. Tulostettava kartta, mobiilikartta ja kunnan yhteyshenkilö reittikysymyksiin löytyvät Ilmajoen kaupungin Kyrönjoen melontareitti -sivulta(1). Visit Ilmajoki nostaa saman reitin ulkoilureittien listauksessaan ja ohjaa karttoihin(2). Kyrönjoen viljelylakeus on yksi Suomen kansallismaisemista; Visit Seinäjoki Region kuvaa Kyrönjoki Roadtrip -tarinallaan laajemmin jokilaakson kulttuurimaisemaa usean kunnan alueella(3). Kartalla piirretty reitti kulkee pääuomaa pitkin tyypillistä eteläpohjalaista jokivarsi- ja peltoalue -maisemaa. Alajuoksun suunnassa Herralan tienoilla reitin varrella tulee vastaan kyläpalveluita, joista voi hahmottaa rantautumista ja taukoja: Peltoniemen koulun alue, Herralan kyläsaunan talviuintipaikka rannalla sekä Herralan palvelukeskuksen kuntosali. Vaasan kanoottikerhon blogikirjoitus kuvaa pidempää melontapäivää toisella Kyrönjoen osuudella—jossa on sekä leppoisia välejä että koskia—ja antaa käsityksen siitä, miten monipuolinen joki voi olla vuodenaikojen ja vedenkorkeuden mukaan, vaikka teksti ei ole ohje tähän Ilmajoen 8,4 kilometrin kunnalliseen reittiin(4). Virtaamat ja olosuhteet vaihtelevat sateiden ja sulamisvesien mukaan; tarkista turvallisuus ja esteet ennen lähtöä, erityisesti jos olet tottumaton virtaavaan veteen(1)(3).

Kouvola ja Kymenlaakso tarjoavat tämän kaltaisia pitkiä järviosuuksia. Suolajärvi–Karijärvi on pitkä yksisuuntainen järvimatka Kouvolassa Kymijoen vesistön Mäntyharjun reitin haarassa: yhdistää kirkasvetisen Suolajärven ja Jaalan seudun suuren, saaristoisan Karijärven. Melontamatka on noin 25,6 kilometriä. Alueen vesille pääsystä, välinevuokrauksista ja laajemmasta verkostosta (mm. Väliväylä kohti Saimaata) saat koonnin Kouvolan kaupungin ulkoilusivuilta ja VisitKouvola melontaosiosta(1)(2). Suolajärvi kuuluu Verlan alueen hydrologiaan: Järviwiki kuvaa erinomaisen ekologisen tilan, nopean vedenvaihdon ja kaksi päälaskusuuntaa—länteen Jukajärvelle ja Sonnanjärvelle, itään Verlaa ja säänneltyä Puolankoskea kohti—joten tämä osuus istuu laadukkaaseen järviketjuun(3). Karijärvi on luoteis–kaakko-suuntainen, saaristoinen ja syvä järvi; sen laskujoki Myllyjoki kulkee Kaajärven, Lapjärven, Ruuhasjärven ja Huhdasjärven kautta Niskajärvelle, mikä sitoo matkan päät saman Niskajärvi–Suolajärvi-yhteyden kautta Wikipedian Karijärven Kouvolan järviartikkelin kuvaamana(4). Samasta vesistöstä voit yhdistää tai verrata naapurireittejä, jotka kohtaavat Suolajärven: Suolajärvi-Verla kohti ruukkikylää, Jukajärvi-Sonnanjärvi (Mutalahden kota tällä käytävällä), Vuohijärven reitti ja Niskajärvi-Iso-Ruhmas Jaalan Siikavan uimapaikan lähellä—hyödyllistä monipäiväisessä ketjussa tai kuljetuksissa(3)(4). Odota avointa järvimelontaa, salmia ja tuulelle altista selkää; varaa vaihtovaatteet ja tarkista sää ennen koko matkan tekemistä. Kalastaessasi kajakista hanki voimassa olevat luvat Eräluvat-palvelusta(5).

Hietasaaren kierros on noin 7 kilometrin melontalenkki, joka yhdistää Oulujoen suiston ja Nallikarin hiekkarannan edustan avomeren. Virallinen reittikuvaus, rantautumispaikat ja päivitetty melontareittikartta (maaliskuu 2024) löytyvät Oulun kaupungin melonnan reittisivulta(1). Kaupunki suosittelee kiertämään vastapäivään: Nallikarin hiekkarannalta kapean Mustasalmen kautta Hartaanselälle ja Toppilansalmea pitkin Pitkänmöljän kautta takaisin Nallikariin(1). Mustasalmessa uoma kulkee vaikuttavassa rantaluonnon keskellä, Hartaanselältä avautuu näkymä Oulujoen silloille ja Toppilansalmessa pääsee seuraamaan Meri-Toppilan asuinalueen rakentumista(1). Nallikarin edustalla melotaan avomerellä, jossa aallokko voi olla voimakas—tuulisella säällä retken voi aloittaa Mustasalmen suun rantautumispaikalta(1). Toppilansalmessa reitti kulkee osin veneväylällä, jolloin meloja on väistämisvelvollinen(1). Rantautumispaikkoja ovat Nallikari, Mustasalmen suu ja Vaakunakylän venesatama(1). Arvioitu melonta-aika on noin kaksi tuntia ja SUP-laudalla noin viisi tuntia kaupungin reittiluettelon mukaan(1). Visit Oulun Hietasaari-sivu kuvaa saaren maankohoamisrannikkoa, vanhoja huvilapuutarhoja ja runsasta linnustoa—hyvä tausta, jos yhdistät melonnan maastossa kävelyyn(2). Lähtöalueen tuntumassa reitillä näkyvät Nallikarin ja Hietasaaren palvelut: uimaranta, Loistokarin lintulava, Hietasaaren tulentekopaikka sekä myöhemmin Tukkisaarten grillauspaikka ja Meri-Toppilan puistot—tarkemmat sijainnit löytyvät kartalta. Samoilla vesillä kulkevat lyhyemmät Keskusta–Nallikari‑melontareitti 4 km ja Suiston kierros 4 km; maissa Hietasaaren ulkoilureitit tarjoaa kävelyverkoston saarella. Nallikari Safaris vuokraa tukevia kajakkeja ja kanootteja osoitteesta Nallikarinranta 10 (Aallon katutaso); mukana tulevat mela, aukkopeite ja kelluntaliivi. Kesän 2026 aukioloajat ja hinnoittelu (esimerkiksi 2 h alkaen 32 €) ovat vuokraussivulla, ja tuulella veneet voi noutaa myös Mustasalmen rannan kontainerista(3). Ohjattuja vaihtoehtoja tarjoaa Oulu Delta Kayaking Safari Nallikarin elämyskeskukselta Mustasalmen kautta Oulujokisuistoon—opastus ja turvallisuus läpi käydään ennen vesille lähtöä(4).

Wanhan Witosen melontareitti osa II on Wanha Witonen -perinnemelontakäytävän Jämsän seudun osuus Keski-Suomessa. Karttaviiva on noin 38,9 kilometriä yhtenä linjana Oinaalan–Jämsänkosken rantasuunnasta kohti järjestelmän petäjävesipäätä, jossa reitti kohtaa Wanhan Witosen melontareitti (Petäjävesi) -nimisen osuuden. Julkaisut kuvaavat koko Petäjävesi–Päijänne-kokonaisuutta noin 75 kilometrin pituiseksi järvi-, joki- ja koskiosuuksilla(1)(2)(3). Tälle osuudelle suunnittelu- ja turvallisuustiedot löytyvät Visit Jyväskylä Regionin Jämsää koskevalta osa 2 -sivulta(1); Visit Himos-Jämsä kokoaa palvelut, taukopaikkojen kunnostukset ja vedenpitävän melontakartan tilaamisen(2). Oinaalan urheilu- ja uimarannan tuntumasta reitti kulkee ensin tuttujen paikallisten rantojen ja kenttien ohi—Oinaalan uimaranta, Rasuan uimaranta Jämsä ja Varpaisniemen uimaranta mahtuvat alkumatkan klusteriin—ennen kuin linja avautuu selille ja salmiin kohti Kipparin kenttää ja edelleen. Puolivälin tienoilla Isohiekan laavu tarjoaa laavutauon tyypillisessä Salosvesi–Kalmavesi -ranta metsässä. Koskenpään suuntaan Survosenkoski Kalastuspaikka sijoittuu Survosenkosken yhteyteen Kalmaveden ja Iso Rautaveden välillä laajemman reitin vaihejaon mukaan(3); vedenkorkeus muuttaa kosken luonnetta, joten yhdistä oppaan ohje kausitietoihin(1)(2). Osuuden länsipäässä Rantapirtin frisbeegolfrata on maalla Petäjävedentie 448:n Kievari Rantapirtin lähistöllä; Visit Jyväskylä Region mainitsee sen esimerkkilähtönä, jos koko reitti aloitetaan Jämsästä Petäjäveden Kirveslahden sijaan(1). Kilpavuoren reitti ja Vuojansalon reitti kulkevat samassa rantavyöhykkeessä, jos haluat lyhyen kävelyn melonnan lomaan. Karttaosuuden päätteeksi yhteys jatkuu suoraan Wanhan Witosen melontareitti (Petäjävesi) -osuuteen kohti Kirveslahtea ja Unescon kirkon rantaa Jämsänvedellä. Retkipaikan artikkeli Petäjävedeltä Jämsään antaa käytännön kuvaa tuulesta ja päivämatkoista virallisten taukopaikka- ja karttatilaustietojen rinnalle(4). Erä- ja luontopalvelut HyvänTähen julkaisee retkikajakkien ja kanoottien hinnaston välinevuokraussivullaan—sovithan noudon tai kuljetuksen valitsemallesi laiturille(5).

Alajärvi–Vuorenmaa on kartallamme noin 31,2 kilometrin janareitti Alajärvellä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla Hauta-ahon uimarannan seudulta kohti Vuorenmaan suuntaa Soinin puolella. Reitti kuuluu Ähtävänjoen vesistön Tervareittiin: vesireitti yhdistää Alajärven Kurejoen kautta Lappajärveen ja edelleen kohti jokiosuuksia ja merta, ja nimi viittaa alueen tervankuljetushistoriaan(1). Vimpelin kunta kuvaa lyhyesti, mitkä järvet ja joet kuuluvat Tervareittiin Ähtävänjoella(2). Koko vesistön Tervareitin melontaopas on julkaistu painettuna ja PDF-muodossa; opasta on jaettu maksutta muun muassa Alajärveltä—tarkista ajantasainen jakelu Aisaparin Tervareitti-sivulta(1). Lähtö on Pynttärin uimarannalla (Hauta-aho) Rantatie 73:n varrella, josta rantaan on helppo laskea vesille. Noin puolivälissä reitti kulkee Kortekylän pallokentän rantaan tähän rajaan asti—hyvä suunnistuspiste, vaikka kyseessä on urheilukenttäranta ei satama. Suurin osa matkasta on avojärven melontaa: seuraa tuulen ja aallon kohoamista, kesäistä veneliikennettä taajamien lähellä ja pidä pelastusliivit ja vaihtovaatteet helposti saatavilla. Retkeile Lakeuksilla kuvaa Alajärven seudun moreeni- ja suomaisemia sekä muun muassa Suokonmäkeä ja Möksyä—näkymiä, joita avautuu myös vesiltä(3). Pasin retkeilyblogi kuvaa Ähtävänjoen säännösteltyä mutta retkeilyyn sopivaa luonnetta alempana vesistössä; sama tausta auttaa ymmärtämään järviosuuksien ja jokiosuuksien yhteistä logiikkaa, vaikka tämä kartoitus pysyy Alajärvellä(4). Jos jatkat koko Tervareitille, reitillä on satoja saaria ja valinnaisia sivureittejä, jotka voivat pidentää matkaa merkittävästi suoraa viivaa pidemmälle(1)(2).

Äkäsjokea suunnittelevien kannattaa aloittaa Ylläs.fi:n melontaosiosta: sivusto kuvaa Äkäsjokea yhdeksi alueen suosituimmista virtavesistä, jossa vuorottelevat koskipätkät ja rauhallisemmat suvantot Äkäslompolosta aina Muonionjoelle ja Ruotsin rajalle, ja muistuttaa, että paras vesi on usein alkukesällä(1). Wikipedian Äkäsjoki-artikkeli kertoo joesta noin 46 kilometrin pituisena Tornionjoen sivujokena suurella pudotuksella ja nimeää Kuerjoen merkittäväksi sivujoeksi, joka yhtyy Hannukaisen yläpuolella—hyvä tausta sivustojen liittymäkohtiin pidemmällä retkellä(2). Tämä osuus, Äkäsjoki – Koskinen keskiosa, on noin 16,1 kilometrin jokireitti Kolarissa. Linja lähtee Äkäslompolon kylän tuntumasta lähellä Yöpuun rantasaunaa ja kulkee aluksi palveluiden ja liikuntapaikkojen (Lapland Hotels Ylläskaltio, Äkäslompolon tenniskenttä, Äkäslompolon pienpalloilualue) läheltä, kunnes joki avautuu metsäisempään koski–suvanto -rytmiin. Noin puolivälin tienoilla Äkäsjoki kalastuspaikka Ylläksentien varrella on virkistyskalastukseen sopiva kohde siellä missä säännöt sen sallivat. Kuerjoen yhtymä Hannukaisen seudulla on maisemallisesti voimakas; Retkipaikka kuvaa Kuerlinkat ja jylhät kalliot sekä länsirannan laavun—hyvä tietää, jos tutkit reittiä maastosta(6). Napapiirinseikkailijan kanoottiteksti yläjuoksulta kohti Jounin kaupan rantaa muistuttaa veden lukemisesta, vauhdin pitämisestä koskissa ja kivisestä pohjasta kesän edetessä—eri lähtö ja pituus kuin tämä keskiosa, mutta sama kausivaihtelu(3). Ohjatuista Äkäsjoki-päivistä Destination Lapland mainostaa puolen päivän retkeä uimataitovaatimuksella ja hinnoittelulla(4), ja Ylläs Experiences listaa oman melontaretkensä hinnoitteluineen Ylläs.fi:ssä(5). Pidempiin ketjuihin voi yhdistää Äkäsjoki – Erämainen yläosuuden, lyhyen Äkäslompolon melonnan järvelle, Kesänkijoen melontareitin tai alajuoksun “Rauhallisten nivojen ja suvantojen alaosan”—jokainen on oma päiväretkensä, mutta jakaa Äkäslompolon ja Ylläksen palveluverkon.

Aurejoen melontareitti on noin 51,6 kilometrin pituinen järvi- ja jokiosuuksia yhdistävä melonta Pohjois-Pirkanmaalla: Aurejärvi–Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi -ketju, Aurejoki ja Ikaalisten Kyrösjärven Heittolanlahti. Kyrösjärven lähtöjen, välinevuokraajien ja Heittolanlahden yhteyden suunnitteluun Visit Ikaalinen kokoaa alueen melontavinkit ja yrittäjälinkit Ikaalisille(1). Vanhat Kurun melontasivut (Parkkuu paikaltaan) antavat yhä tarkimman koskeittain luetun Aurejoen padonkannoista ja koskista, vaikka sivu varoittaakin palvelutietojen vanhenemisesta(2). Parkanon kaupunki julkaisee Pirkanmaan melontareittioppaan PDF:n Parkanon reitin rinnalla—hyvä vertailu samaan järvi- ja jokiverkostoon Parkanon suunnalta(3). Metsähallitus kuvaa Seitsemisen kansallispuiston palveluja ja turvallisuutta Aureen kylän tuntumassa Luontoon.fi:ssä(6). Vesillä vuorottelevat järvenselät, salmet ja jokiosuudet, joilla vanhojen uiton rakenteiden ja voimalaitosten kohdilla on toistuvia kantoja. Arkistokuvaus mainitse nimetyt kosket ja kannat—muun muassa Aurekosken pato Aurejärven eteläpäässä, Kiviojan padon kierto Petäjäkosken jälkeen, vaikea Kalliokosken kanto ennen Leppäsjärveä, Leppäkosken voimalaitospadon ohitus ja Vääräjoen yhtymä ennen rauhallisempaa osuutta kohti Luhalahden tietä ja Heittolanlahtea(2). Alapäässä reitti kohtaa saman Heittolanlahden rannan kuin Parkanon melontareitti: HARTIKKALA kämppä, Heittolan satama ja Heittolan yhteisranta tarjoavat selkeät nousu- ja taukopaikat, ja LEVEELAHTI eräkämppä sijoittuu kartalla pohjoisemmaksi yöpymispisteeksi. Ikaalinen Spa & Resort vuokraa kanootteja Kyrösjärvelle kaupunkilähtöisiin avovesipäiviin(4). Visit Ikaalinen viittaa Hiking Travel Hit -palveluun inkkareihin, kajakkeihin, meloihin ja pelastusliiveihin sekä räätälöityihin retkiin Vääräjoen–Kyrösjärven väylällä(1)(5).

Kymijoen melontareitti on lyhyt pisteestä pisteeseen -melonnan linja Kymijoella Kuusankoskella, Kouvolassa. Kouvolan kaupunki kuvaa kaupungin vesireittejä osana Saimaalta Kymijoelle kulkevaa Väliväylän käytävää ja laajaa järvi- ja kanavamelontaa; Visit Kouvola kokoaa alueen vuokraamoja ja retkiideoita(1)(3). Tällä osuudella virta kulkee taajamaisen rantavyöhykkeen ja urheilukenttien tuntumassa: linja on noin 4,6 kilometriä ja seuraa jokea Kuusankosken Lassilan kentät (3 kpl), Lassila frisbeegolf, Lassilanpellon skeittialue ja Kuusankosken Tähteenkadun koulun sali -kohteiden ohi kohti Eerola DGP:tä—hyviä maamerkkejä, kun vertaa jokea kaupunkikarttaan. Kun joki yhdistyy Väliväylän melonnan käytävään kohti Kuusaanlampia ja Myllynkoskea, voit jatkaa pidempään Väliväylän reittiin, Kuusaanlampi-Myllynkoski -osuuteen saman vesistöperheen päivä- tai usean päivän retkeilyyn; Kouvolan kaupungin Väliväylä-sivut kuvaavat taukopaikkoja, laavuja ja palveluita laajemmalla reitillä(2). Rannalla olet myös lähellä lyhyttä Hiihtomaa latu -hiihtolenkkiä, joka talvella jakaa osin samaa virkistysrantaa melonnan kanssa. Itsenäiset retkikuvaukset kuvaavat Kymijoen kokonaisuutta kehittyväksi pitkän melonnan kohteeksi vaihtelevine koskiosuuksineen alavirrassa, kun taas tällaiset kaupunkiläheiset osuudet tarjoavat helppoa vesille pääsyä ja rauhallisempaa virtaa harjoitteluun ja reittien yhdistelyyn(4)(5). Välineitä tai kuljetusapua tarvitseville alueen yritykset mainostavat kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kuljetuksia Kymijoella ja lähivesillä(5)(7), ja paikalliset seurat vuokraavat kausittain kajakkeja sekä järjestävät yhteismelontoja Myllykoskelta(8). Kalastukseen tarvitset yleensä luvan Kymijoen vesillä—käytä Eräluvat-palvelua kalastonhoitomaksuun ja mahdollisiin erityisalueisiin(6).

Karttamme mukainen jono on noin 5,7 kilometriä Kymijoen Hirvikoskenhaarassa Susikosken ja Kuovinkallion taukopaikkojen välillä Kouvolan Anjalan ja Ahvion seuduilla. Reitti kuuluu laajempaan Hirvikoskenhaaran kokonaisuuteen, jonka Visit Kotka-Hamina kuvaa noin 52 kilometrin ja keskitason vaativuuden melonnaksi: saaria, peltoaukeita ja vaihtelevaa virtaa ennen jatkumoa Strömforsin ruukille(1). Kotka on huts.fi:ssä tämän kohteen kaupunki; tämän osuuden ranta- ja taukopalvelut löytyvät Kouvolan kaupungin Eteläisen Kymijoen virkistyskohteiden sivuilta(2). Alueen reittikuvaukset esittävät saman etapin noin 5,6 kilometrin mittaisena alavirtaan Susikosken taukopaikalta Ahvionkoskien niskalla olevalle Kuovinkallion taukopaikalle: ensimmäinen virtapaikka on Susikoski (pyörteilevä, nopea virta), sitten vastaavia nopeita osuuksia Tervavuollella ja Ristolanvuollella ja sen jälkeen hitaampaa suvantoa ennen Ahvionkoskien alkua Kuovinkallion alapuolella(3). Virtaukset voivat kaataa kajakin tai kanootin; ohjeena on pysyä päävirrassa ja meloa jatkuvasti nopeissa mutkissa(3). Retkipaikan teksti Kuovinkalliolta Hirvivuolle melonnan erämaisuudesta kuvaa, miten pienet kosket ja metsäiset rannat tuntuvat erämaisilta, vaikka peltoja on lähellä(4). Susikosken taukopaikalla on leveä oja rantautumiseen; Kouvolan kaupunki listaa puolilaudan, tulisijan, pöydän, kompostoivan wc:n ja polttopuut, huollosta vastaa Huhdanniemen metsästysseurue(2). Vesimatkaa ylävirtaan Huhdanniemen taukopaikalle on noin kolme kilometriä—luonteva jatko Melontareitti Huhdaniemi–Susikoski -osuudelta(2). Kuovinkallion taukopaikka on viimeinen helppo rantautumispaikka ennen joen haarautumista; kuvauksissa ovat täyskatos, nuotiopaikka, kompostoiva wc, puuliiteri ja ponttoonilaituri sekä kallion näköalakierros(2). Kalastukseen tarvitaan Keski-Kymen erityiskalastuslupa(2)(5). Pidemmät jatkot samassa verkostossa: Melontareitti Kuovinkallio–Suomenlahti merelle Kuovinkalliolta, Kymijoen reitti Inkeroisesta Talluslahteen itään sekä rantareitit kuten Pyöräilyreitti Anjala–Susikoski ja talvella Latureitti, Huhdanniemi Susikosken kohdalla(1).

Tämä karttaan merkitty osuus on lyhyt päästä päähän -paddlaus Kymijoen pääuomassa Kouvolassa ja päättyy Alakylän laavu Kouvolan lähelle—laavulle, jossa on nuotiopaikka ja johon myös Alakylän luontopolku ja Kymijoen ulkoilureitti kytkeytyvät. Vesiosuus on noin 0,8 km; se on samaa Koria–Alakylä -käytävää kuin pidemmät merkinnät Sivustollamme (esim. Myllykoski–Alakylä ja Soutu-/melontareitti Myllykoski-Alakylä). Metsähallitus julkaisee Luontoon.fi-palvelussa viereisen Kymijoen osuuden Koria–Myllykoski suunnittelua varten(1). Kouvolan kaupunki kuvaa alueen vesillä liikkumista, ohjaa välinepalveluihin ja viittaa kalastusmatkailussa Fishing.fi-sivustolle(2). Maalla Kouvolan kaupungin Kymijoen ulkoilureitti -sivulla kuvataan noin 25 km:n itärannan lenkki kävelijöille ja pyöräilijöille, Alakylän esteetön pitkospolku Korian silloilta laavulle sekä kolme melojille tarkoitettua rantautumispaikkaa samaan rantaverkostoon(3). Visit Kouvola kokoaa melontareittivinkkejä ja vuokra- sekä ohjelmapalvelutietoja kävijöille(4). Retkipäiväkirjamaisessa blogi-jutussa Alakylän luontopolusta kuvataan kävelyä Korian siltojen pysäköinnistä laavulle, pitkospuita ja Pyteränojaa ja tunnelmaa laavulla—hyvä täydennys, jos yhdistät melonnan ja kävelyn(5). Maalle palatessasi itärannan polku on osa Kymijoen ulkoilureittiä ja kytkeytyy laajempaan kouvolalaiseen jokivarteverkostoon. Tämä on rauhallinen, lyhyt jokiyhteys: tarkista virtaus, tuuli ja voimalaitosten juoksutukset ennen lähtöä, ota mukaan avovesimelonnan turvavarusteet ja noudata rantautumista julkisilla taukopaikoilla. Viehekalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun ja tarvittaessa aluekohtaiset luvat.

Kymijoen varsi on päästä päähän -melonta Kymijoen pääuomassa Kuusankosken kaupunkialueella Kouvolassa, Kymenlaaksossa. Kartalla reitti on noin 8,3 km pitkä ja kulkua jokivarren puistoissa ja Kuusankosken alueen jokimaisemassa. Juuri täällä Harjujoki Väliväylä-järjestelmästä yhtyy Kymijokeen—Kouvolan kaupunki kuvaa Väliväylän viimeisen jokiosuuden ja Kuusankosken yhtymäkohdan Väliväylän virkistyskohteiden sivustolla(3). Kouvolan kaupunki julkaisee melonnan, veneilyn ja kalastuksen yleisohjeet ja linkit välinepalveluihin sekä kalastusmatkailuun(1). Visit Kouvola kokoaa melontareittivinkkejä ja listaa vuokra- sekä ohjelmapalvelut kävijöille(2). Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulla oleva Kymijoen Koria–Myllykoski -melontosuunnitelma tukee suunnittelua samalla joella, vaikka päiväreitti jäisikin Kuusankosken kaupunkialueelle(5). Retkipaikan laajempi kuvaus Kymijoen melontareitistä antaa käsityksen taukopaikoista ja jokivarteen kiinnittyvästä retkeilystä pidemmillä osuusilla(4). Maalla samaa joen vartta kulkee Kymijoen ulkoilureitti, ja Pyöräilyreitti Kouvola–Kuusankoski käyttää samaa ranta vyöhykettä. Väliväylän reitti, Kuusaanlampi–Myllynkoski jatkaa Väliväylää ylävirtaan; lyhyt Myllykoski–Alakylä -melontareitti on kartan alun lähellä alavirtaan, ja Alakylän laavu Kouvola on samaan jokiverkkoon kytkeytyvä taukopaikka. Killingintien ulkokuntoilupisteen tuntumassa Kettumäen kuntorata ja Kettumäen latu haarautuvat sisämaahan. Kuusankosken alueella on rantapuistoja ja urheilurantoja—noudata vain julkisia uimarantoja ja merkittyjä taukopaikkoja maihinnousussa. Ota huomioon avoimen joen liikenne ja voimalaitosten juoksutukset, vältä yksityisrantoja ja varustaudu normaalilla päivämelonnan turvavarustuksella. Viehekalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun ja usein aluekohtaiset luvat—tarkista voimassa olevat säännöt ennen kalastusta(1).

Sevettijärvi–Partakko on noin 8,8 kilometrin päästä päähän -melontaviiva Inarin kunnan koillisosassa, Pohjois-Lapissa, Inarijärven vesistössä kolttasaamelaiskylän Sevettijärven ja Partakon (Käyräniemen) ranta-alueen lähistöllä. Luontoon.fi-artikkeli Inarijärvestä melojille kertoo, ettei järvelle ole merkittyjä melontareittejä: kartalla näytetyt reittiehdotukset ovat vain suunnitteluapua, ja retki vaatii kartanlukua, säätä ja kokemusta suurten selkävesien olosuhteista(1). Sama lähde kuvaa Partakon saavuttamista Inarista Sevettijärven tietä (971) noin 38 kilometriä ja edelleen Käyräniemeen, jossa kunnan veneliuska ja pysäköinti ovat käytössä(1). Kyseinen vesillelasku kuuluu samaan järveen kuin pidemmät retkiehdotukset Inarin kirkonkylän ja Partakon välillä, mutta tämä kartoitettu reitti on vain lyhyt tallennettu osuus. Inarin kunnan sivuilla Sevettijärvi esitetään kolttasaamelaisuuden ja ortodoksisen kulttuurin keskuksena, kesäisin avoinna olevine perinne- ja käsityönäyttelyineen(2). Välineitä ja opastettuja retkiä Inarijärvellä tarjoavat muun muassa Inarijärven Melonta ja muut paikalliset yritykset ryhmille ja eri tasoisille melojille(5). Tarkista tuuli ja olosuhteet ennen avoimille selille lähtöä; lisätietoa löytyy myös meidän reittisivultamme(3). Maalla alueella kulkee muun muassa Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitti, Inarin polku ja Saamen polku pidempiin vaelluksiin järven rinnalla. Osa viivoista päättyy Sevettijärven kylän palveluiden lähelle, esimerkiksi Sevettijärven urheilukentän tuntumaan.

Melontareitti Enäjärvi–Särkisalo on 74 kilometrin pistemäinen monipäiväinen melontareitti, joka kulkee kirkkaalta Enäjärveltä Lohjalta Kiskonjoen ja Perniönjoen vesistöä pitkin Särkisalon saaristomeren rannalle. Reitti ylittää Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnan rajan ja virtaa alajuoksuun järviketjun, suojellun jokilaakson ja komeiden koskien kautta ennen kuin saavutaan Särkisalon suojaisiin lahtiin ja avomerelle. Kiskonjoen osuuden reittiselostuksia ylläpitää Salon Seudun Melamogulit -melontayhdistys verkkosivuillaan(1). Reitti alkaa Sipilän uimapaikalta Enäjärvellä — kirkasvetiseltä järveltä Lohjan ja Salon kuntarajojen tuntumassa — ja suuntautuu lounaiseen kytkeytyen pienempien järvien ketjuun: Nummijärvi, Sikajärvi ja Kurkelanjärvi, ennen kuin saavutaan Kiskon Kirkkojärvelle. Kiskonjoki alkaa Kirkkojärven lounaisosasta ja virtaa etelään ja länteen kapean, rehevän laakson läpi, joka on tunnusomainen eteläisille jokiluontokohteille. Tällä yläjuoksun jokiosuudella, Kosken kylässä, vesivoimalalaitos säätelee virtaamia; padon yläpuolella Slussinkoski on yleensä rauhallinen, mutta alapuolella virta kiihtyy. Reitin puolivälin tietämillä joki levenee Saarenjärveksi — neljä kilometriä pitkäksi matalaksi järvisuvannoksi, jota reunustavat kalliomäet ja peltoaukeat. Saarenjärvi on valtakunnallisesti tärkeä lintuvesialue ja kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kuivina kesinä järvi voi olla niin matala, ettei sitä pysty melomaan — melontayhdistys suositteleekin olosuhteiden tarkistamista ennen lähtöä(1). Saarenjärven alapuolella joki kapenee ja mutkittelee länteen mäkisessä maastossa kohti Etelä-Suomen hienointa koskialuetta: Latokartanonkoskea. Latokartanonkoski putoaa noin 16 metriä 500 metrin matkalla — Kiskonjoen tunnusomaisin kohde ja pakollinen kantopaikka. Melojat nousevat oikeanpuoleiselle rannalle ennen koskea ja kantavat kosken ohi. Ranta on jyrkkä ja voi tuottaa vaikeuksia aloittelijoille. Kantopaikalla sijaitsee Latokartanonkosken pysäköintialue, josta on tieyhteyksiä, ja lyhyt Latokartanonkosken luontopolku vie myllyn raunioen ja viehättävän kosken äärelle. Kosken jälkeen joki jatkaa länteen ja yhtyy alempana Perniönjokeen Muntolannokassa. Yhtynyt joki virtaa Laukanlahdelle ja siitä Saaristomereen. Loppuosuudella lähellä rannikkoa ylitetään avointa vettä ennen Särkisaloa; Mia Suppaa -melontablogi kuvaa virtauksen kantavan melojan sulavasti kohti merta usein myötäisessä tuulessa(2). Kiskonjoki ja sen suisto muodostavat Kiskonjoen vesistö Natura 2000 -suojelualueen (309 ha, FI0200083), joka on eteläisen Suomen arvokkaimpia jokivesistöjä(3). Joessa elää uhanalainen vuollejokisimpukka, ja lohi sekä meritaimen ovat palanneet Hamarinkoskeen vuonna 2012 rakennetun kalatien ansiosta. Reitin varrella voidaan havaita merkikotkia, sääksiä, kuningaskalastajia, harmaahaikaria, kurkia, kaulushaikaroita ja saukkoja. Lifedream-melontablogi kertoo merkikotkan lennelleen pään yli jo ensimmäisen kilometrin jälkeen Kiskonjoella, ja rantatörmillä on nähty haikaria, joutsenia, peuroja ja laiduntavia lehmiä(4). Kajakkeja voi vuokrata reitin eteläpäässä. Valla Outdoors pitää varusteltua vuokrauspistettä Meripirtin uimarannalla Särkisalossa kesäkuusta alkaen, ja heinäkuussa myös Niksaaressa on omatoimivuokraus (klo 10–16), josta pääsee myös avoimemmille selille ulompaan saaristoon(5). Kiskonjoen osuudella Extreme Fun (Kaitsu) Kiskossa on tarjonnut kajakkeja ja kanootteja ja toimittanut varusteet Aijalan sillan lähtöpaikalle(1).

Kiiminkijoen melontareitti on pitkä päästä päähän -melonta Kainuussa Puolangan latvavesiltä Heinijoen ja Hepokönkään alueelle. Kartoitettu viiva on yhtenä melontana noin 46,2 km: mukana on järvenselkiä, virtaa ja lukuisia koskia rakentamattomalla pääuomalla, jonka Kalalla Kainuussa kuvaa noin 170 kilometrin matkaksi Kivarinjärveltä mereen ja jonka varrella on kokonaisuudessaan noin 70 koskea(3). Kiiminkijoki ry julkaisee koski kohdaltaan melontaa, turvallisuutta ja kantamissuosituksia(1), ja Metsähallitus listaa saman reitin Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallisten ulkoilukarttojen rinnalle(2). Puolangan kunta kokoaa paikalliset lähtö- ja taukopaikkaviestinnän ja ohjaa tarkempiin jokioppeihin Kiiminkijoki ry:n sivuille(4). Tällä osuudella tulee varhain vastaan Kalliuskosken taukopaikka laavulla ja kuivakäymälöillä, keskiosassa Vihakosken laavun seutu ja myöhemmin Heinijoen laavut ennen Hepokönkään nousupaikkaa: parkkipaikka, laavu, esteettömät palvelut ja Heinijoen latvoilla sijaitseva Suomen korkein luonnonvesiputous; rannalla risteävät Hepoköngäs geologinen luontopolku ja UKK-reitti Puolanka, joten melontaan voi yhdistää lyhyen kävelyretken. Koskiluokitukset on tehty matalan veden tilanteessa; useat kosket nousevat luokkaan II tai yli, ja Kiiminkijoki ry kehottaa tutkimaan vaativimmat kohdat rannalta ja ohittamaan osan koskista kesävedellä maitse(1). Melo ryhmässä, käytä koskissa kypärää ja kelluntaliivejä, ja noudata Kiiminkijoki ry:n varustussivun listaa(5). Kiiminkijoki ry ja tapahtumakumppani Lappis järjestävät myös vuosittaisen Kiiminkijokimelonta-päiväretken kesäkuussa turvamelojilla ja paluukyydeillä(6). Kalastus melontamatkalla noudattaa Kiiminkijoen yhteisviehelupaa; Kalalla Kainuussa on ajantasaiset hinnat, kausi ja lohipitoisten kalojen säännöt(3). Matkailuyritykset Puolangan seudulla voivat järjestää kaluston kuljetuksia ja vuokrausta sesongin mukaan(3).

Pikisaaren kierros on lyhyt ja helppo lenkki Oulujoen suistossa: se kiertää Pikisaaren, joka on puutalojen, työpajojen ja rantapolkujen saari aivan Oulun ydinkeskustan kupeessa. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan avoimesta rannikosta ja suistomaisemista; tämä lenkki on helppo tapa tutustua Oulun vesireitteihin. Karttaviivalla reitin pituus on noin 2,4 km; Oulun kaupunki kuvaa saman kierroksen pituudeksi suunnilleen 2,5 km(1). Ajantasaiset kuvaukset, rantautumispaikat ja suiston melontakartta löytyvät Oulun kaupungin melontareittisivulta(1). Tyypillinen lähtöranta on Pikisaaren pohjoisrannan uimaranta-alueen tuntumassa: sieltä melotaan suojaisissa väylissä saaren ympäri näkymien ohitse suojellusta puutaloympäristöstä, suiston silloista ja kaupungista — torilta, teatterilta, kirjastosta ja Raatin urheilualueelta — sekä uudistuneen Kuusisaaren suunnasta(1). Pikisaaresta puolet on rakentamatonta luontoa ja puolet elävää saarikaupunginosa; rannalla on myös hiekkaranta, jossa voi pysähtyä uimaan lämpimänä päivänä(2). Pikisaaren ja Kuusisaaren välisellä vedellä kuljetaan tapahtuma-alueiden lähellä; festivaalikaudella rannalta kantautuu usein musiikkia(3). Pohjoisempaa väylää pitkin Tukkisaaret Grillauspaikka sopii nuotioruokailuun, jos rantaudut hetkeksi. Reitti sopii aloittelijoille ja perhemelojille; melontaan kannattaa varata noin 40 minuuttia ja SUPilla noin tunti(1). Pidemmät päivät samassa suistossa onnistuvat yhdistämällä muihin merkittyihin reitteihin, kuten Keskusta-Nallikari-melontareitti 4 km, Oulu, Hollihaan kierros 2,5 km, Oulu tai Suiston kierros 4 km, Oulu — kaikki samojen virallisten melontasivujen kuvauksissa(1). Kajakkeja ja SUP-lautoja vuokraa esimerkiksi Nallikari Safaris (Finnaction) Nallikarissa kausiluonteisilla aukioloilla ja tarvittaessa Mustasalmen konttipisteeltä, jos tuuli on ranta-alueella kova(4). Visit Oulu tarjoaa myös aloittelijoiden ”Melonta tutuksi” -kokeilun suistossa ohjauksella ja välineillä(5). Käytä pelastusliivejä, seuraa matalikkoja ja muuta vesiliikennettä, ja noudata kaupungin melontaohjeita — myös voimalaitosalueiden välttämisestä kartassa erikseen mainittuna(1). Lappis.fi:n jutusta poimimme tunnelmaa Pikisaaren ja Kuusisaaren välisestä melonnasta(3).

Tämä vesilinja on hyvin lyhyt päästä päähän -osuus Inarissa Lapissa Kaldoaivin erämaa-alueella. Lappi on Suomen pohjoisin osa, ja Kaldoaivi on siellä laaja erämaa: kartallamme se on noin 0,7 kilometriä Iijärven suunnasta Kallokosken palvelujen ja Silisjoen–Opukasjärven ranta-alueen tuntumaan. Iijärvi on Näätämöjoen lähdejärvi ja sijaitsee lähes kokonaan Kaldoaivissa; järvi on luokkaa 21 kilometriä pitkä ja jakautuu matalaan lounaisosaan ja syvempään koilliseen(2). Suomenkielinen Wikipedia kuvaa koko Näätämöjoen melontareittiä järveltä Barentsinmerelle vaikeana, erämaisena ja koskirisaisena reittinä(2)—tämä karttaosuus on vain matkan ensimmäinen pätkä ja kuvaa parhaiten lähtöä avovedeltä Kallokosken taukopaikkoja ja Silisjoen käytävää kohti. Metsähallitus esittelee Kaldoaivin Luontoon.fi-sivustolla(1), ja Explore Utsjoki painottaa kalastusta, järviä ja puroja sekä suosittelee paikallista osaamista erämaassa(4). Viivan päässä Silisjoen rannalla ovat Silisjoki, eräkämppä ja Silisjoki tulipaikka; Silisjoki liiteri varasto käymälä kokoaa liiterin, varaston ja kuivakäymälän pitkien retkien tueksi. Opukasjärven puolella Opukasjärvi Nuotiopaikka 2 ja Opukasjärvi Tulipaikka Kuivakäymälä palvelevat taukoja ja nuotiota. Nämä pysähdykset ovat muutaman sadan metrin päässä vesilinjasta mutta muodostavat käytännön kohderyhmän, jos osuutta käyttää päiväetappina. Maastossa sama risteys tulee vastaan Inarin polulla ja Pulmanki Sevettijärvi kesäretkeilyreitillä, joilla on yhteys ylitysveneeseen ja autiotupiin pidemmällä reitistöllä—hyödyllistä, jos yhdistät melontaa ja päiväpatikointia. Inarin seudulla Inarijärven Melonta ilmoittaa päivävuokrahinnat ja toimittaa kaluston valitsemaasi lähtöpaikkaan(3). Tarkista Luontoon.fi(1) ennen lähtöä erämaa-alueen säännöt, rakenteet ja mahdolliset kausirajoitukset.

Jormualta Paltamoon on noin 18,3 km:n pituinen yhdensuuntainen järvimelonta Oulujärven itäisellä Paltaselällä: reitti yhdistää Jormuanlahden rannan Kajaanissa Paltamon Metelinniemen ja melontakeskuksen rantaan. Kajaanin kaupungin melontareittien sivuilla(1) ja Melo Kajaanissa -esitteessä(2) on karttoja ja koko alueen melontavinkkejä. Jormuan puolella reitti kulkee Pöyhölänniemen rantaa: veneenlaskupaikka ja uimaranta ovat Pöyhölänniemellä, ja lähellä on Jormuan koulun liikuntapaikat. Lahden jälkeen reitti jatkuu avoimemmalle selälle. Paltaselän pitkillä välillä tuuli voi nostaa aaltoja; Minne melomaan -blogi(5) käsittelee Oulujärven mittakaavaa, tuulta ja aaltoja pitkillä väleillä — taustaksi myös lyhyempiin avovesiosuuksiin. Paltamon puolella Käärmeniemen vieraslaituri toimii vierasvenelaiturina, ja Metelinniemellä ranta, frisbeegolfrata, talviuinti ja rantapelit kokoontuvat yhteen ennen Paltamon melontakeskuksen laituria. Paltamon kunnan liikunta- ja ulkoilusivuilla(3) kuvataan Uimarannantie 1:n Melontakeskus: kunta omistaa kohteen, Oulujärven Melojat ry(4) isännöi tiloja ja käyttää kajakkeja ohatuilla retkillä ja esittelytilaisuuksissa, ja jäsenet voivat vuokrata tallipaikkoja. Samoilla sivuilla viitataan Arctic Giantiin kaupalliseen kajakinvuokraukseen Paltamossa. Kajaanin keskustassa Luonnollisesti Oulujärvi Ky vuokraa kajakkeja ja kanootteja sopimuksen mukaan(6). Tämän rannan kanssa päällekkäisiä lyhyempiä reittejä ovat muun muassa Pöyhölänniemen melontareitti ja Hevossaari/Pöyhölänniemi -lenkki; Volon kierto kiertää Metelinniemen ja keskustan rannan erillisenä lenkkinä.

Tämä kartoitus kuvaa Kopsamo–Purnu -kokonaisuuden lyhyttä Pitkäjärvi-haaraa Pirkanmaalla: noin 8,7 kilometrin yhdensuuntainen osuus Längelmäveden avovedellä Kaivannanjoen suun ja Pitkäjärven Kylänlahden välillä, taukoina Piikainluodon ja Lehtisen erätuvat. Oriveden kaupungin mukaan uudistunut osuus Kaivannanjoelta Pitkäjärvelle on lähes yhdeksän kilometriä ja kulkee muun muassa Piikainluodon ja Lehtisensaaren kautta; isolla järvellä tuuli voi tehdä melonnan vaativammaksi kuin yläjuoksun rauhallisilla joilla(1). Luontoon.fi listaa saman osuuden nimellä Kopsamo–Purnu (Juupajoki), vaikka vesi on pääosin Oriveden puoleista Längelmävesiä laajemman Kopsamo–Purnu -verkoston osana(2). Pirkanmaa ja Orivesi sopivat tämän reitin kotiseuduiksi. Kartoitetulla linjalla Piikainluoto osuu noin puoliväliin laavun ja taukopaikkojen kanssa, ja Lehtinen merkitsee tämän lyhyen ylityksen toisen pään ennen maihinnousua Pitkäjärven suuntaan. Jos haluat koko matkan Juupajoen Kopsamolta koskien ja peltomaisemien kautta Purnuun, käytä pidempää Kopsamo–Purnu -melontareittiä (Orivesi); tämä sivu kertoo vain kaupungin uudesta järviosuudesta täydennyksenä pääreitille(1). Melomalla.fi -sivuston retkikuvaus kuvaa laajemman Kopsamo–Purnu -reitin tunnelmia—laidunmaisemia, haikaroita ja käytännön koskikantoja verkoston muilla haaroilla—hyvä taustaluku ennen kuin yhdistät tämän järviosuuden pidempään päivään(3). Oriveden kaupunki tarjoaa PDF-karttoja, sanallista reittiselostusta, Purnun rantautumisohjeen ja 360° -videon, joilla voi ennakoida rantautumiset ja tuulialttiit kohdat(1).

Mynäjoen melontareitti on kartalla noin 39,5 kilometrin mittainen jokiosuus Varsinais-Suomessa: Mynäjoki saa alkunsa Mynäjärvestä Kurjenrahkan kansallispuiston liepeiltä, yhdistää Raasinojan ja Raasinjoen sekä muita latvavesiä, kulkee Mynämäen ja Mietoisten peltoaukeiden halki ja laskee Mynälahteen Saaristomerellä. Koko joen melonta on vaativa päivä- tai usean päivän retki virtauksineen, pelto- ja kylämaisemineen ja mahdollisine uittopaikkoineen vanhojen myllyjen ja pienempien koskien kohdilla, kun taas lyhyet osuudet sopivat myös rauhallisempaan melontaan. Mynämäen Asemankylällä Mynämäen Asemanseudun Kylät ry kuvaa tarkemmin noin neljän kilometrin osuutta Sunilan kartanon seudulta Raukkaan kosken alajuoksulle: ennen koskea on yli kahden kilometrin yhtäjaksoinen kosketon osuus, jossa melontaa voi harrastaa vedenkorkeudesta riippumatta, ja reitti sopii aloittelijoille(1). Samalla sivulla kerrotaan maihinnoususta Asmandiassa (kunnan ranta, laituri ja laavukatos Asmankolo), Raukkaankosken Kanoottiranta-maihinnoususta sekä siitä, ettei kanootteja saa viedä pois Mynäjoesta(1). Mynämäen kunnan retkeilysivut esittelevät Asmandian ulkoilualueen ja Mynäjoen rannasta lähtevän luontopolun, mikä helpottaa melontaa ja kävelyä yhdistävää päivää(2). Lähellä suistoa Mynälahden lintuvedet ja suojelualueet tarjoavat merellisen ja luonnonpuolen näkökulman; riippumaton retkeilyteksti kuvaa tornien ja polkujen käyttöä muuttoaikoina(3). Jos kalastat melomaan, tarkista Eräluvat-verkkokaupasta kalastonhoitomaksu ja mahdolliset paikalliset säännöt(4).

Niskajärvi–Iso-Ruhmas on keskipitkä yksisuuntainen järviosuus Kouvolan Jaalan seudulla: noin 11,1 kilometriä melontaa Jaalan Siikavan uimapaikalta Niskajärven yli kohti läntistä laskeumaa, jossa Sulansalmi yhdistää Iso-Ruhmas-, Vähä-Ruhmas- ja Johdasjärven vedet ennen pääaltaaseen saapumista. Yhteystiedot, vuokraajat ja tämän osuuden paikka laajemmassa Kymijoen järviverkossa löytyvät Kouvolan kaupungin ulkoilusivuilta ja VisitKouvola melontaosiosta(1)(2). Niskajärvi on suuri, saaristoinen allas, jonka vedenlaatu ja vaihtuvuus ovat erinomaiset; Järviwiki kuvaa vahvaa virkistyskäyttöä melonnan ja kalastuksen osalta sekä metsäistä rantavyöhykettä(3). Reitti kuuluu samaan Karijärvi–Niskajärvi–Suolajärvi -vesistöön kuin pidempi Suolajärvi-Karijärvi -melontareitti, joka kohtaa tämän reitin Niskajärven päässä—kätevää, jos haluat jatkaa retkeä tai vertailla kuljetuksia. Avovedellä, salmissa ja tuulelle alttiilla selillä kannattaa varautua vaihtelevaan säähän ja kylmään veteen. Repojotos ylläpitää melontasatamaa Verlan vesillä kanootti- ja kajakkivuokrauksella sekä kuljetuspalveluilla Jaalan ja Verlan retkiä varten; tarkista ajantasaiset välineet ja kuljetukset ennen lähtöä(4). Kalastaessasi kajakista hanki oikeat luvat Eräluvat-palvelusta(5).

Kuusamojärven Melontareitti on laaja järvimelontareitti Kuusamon itäpuolella sijaitsevalla Kuusamojärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Kuusamon kaupunki julkaisee reitin etappimitat, rantautumispaikat ja vaihtoehtoiset sivumatkat Kuusamojärven Melontareitti -sivullaan—suunnittelun ja ajankohtaisten paikallisten ohjeiden kannattaa aloittaa sieltä(1). Englanninkielinen kuvaus löytyy kaupungin Kuusamojärvi Canoeing Route -sivulta(2). Meidän kartalla reitti kulkee yhtenä noin 45,3 kilometrin viivana; kaupungin esittelemä kehä koostuu usein neljästä pääetapista, yhteensä noin 31 kilometristä (n. 8,6 + 7 + 9,3 + 6,1 km) Lahdentauksen, Raatesalmen, Lahtelan, Tolpanniemen venesataman ja Kelarannan välillä, ja kartasta voi lisätä esimerkiksi Kamosensaaren kierroksen tai pidemmän Porosaaren reitin(1)(2). Melonta kulkee Pikku-Vihtasalmen, Tolpansalmen ja Kirkkolahden suuntaisesti suojaisempien vesien kautta, ja pidempiä selkiä kuten Mustanselkää ylittäessä saariryhmät antavat suojaa ennen seuraavaa rantautumista(1). Viivan varrella tulevat vastaan muun muassa Raatesalmen laavu, Lahtelan kota, Tolpanniemen uimapaikka, Lahdentauksen uimapaikka, Kelanrannan rantauimala, Vihtasalmen lintutorni ja Nilojoen lintutorni(1). Lahtelan lähellä Salpalinja, Lahtela-Vanttajan polku on tutustumisen arvoinen rantaan nousun yhteydessä(1)(2). Ronkaisenniemen pallokenttä osuu etelärannan suuntaan aikaisin viitteellisesti kilometreissä(1). Rannalla liikkuu myös Historiapolku, Kirkkosaaren ulkoilureitti ja Kirkkosaaren kierros; talvisin sama maisemaan liittyy Taajaman ympäryslatu(1). Ruka.fi mainitsee, että aloittelevat melojat voivat lähteä liikkeelle myös Kuusamon keskustan urheilukentän rannasta, ja esittelee laajemmin Ruka–Kuusamon luokiteltuja melontareittejä sekä ohjelmapalvelutarjoajia(4). Aloittelijaystävällisempään melontaan ja SUP-lautailuun kaupunki ohjaa Samostenperän ja Kelarannan suuntaan, mukaan lukien ponttonisiltaa pitkin kulkeva veneväylä, joka rajaa suojaisemman melonta-alueen(1)(2). Luontoon.fi listaa saman reittinimen kansalliseen ulkoilureittitietoon(3).

Haukkajoen melontareitti (Ruovesi) on 4,4 km pitkä jokimelontareitti, joka alkaa Heinälahdesta Helvetinjärven kansallispuiston laidalta Ruovedellä, Pirkanmaassa, ja seuraa Haukkajokea alavirtaan yhdistyen Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) -reitin alkuun, josta matka jatkuu kohti Näsijärveä. Ajantasaista tietoa melonnasta ja kansallispuistosta löytyy Luontoon.fi-palvelusta. Ruoveden kunta esittelee kansallispuistoa matkailusivuillaan. Haukkajoki on luonteeltaan vaihteleva. Heinälahden läheisyydessä joki mutkittelee avoimen suomaisen maaston läpi lähes virtauksetta, ja rannat ovat täynnä majavan jyrsimien puiden tynkiä sekä majavanpesiä — majava on muovannut jokivartta merkittävästi, ja sen aiheuttamat puusummat ovat kanootilla ohitettavia. Alempana joki vauhdistuu kivikkoisilla osuuksilla ja muutamilla luokan I koskilla. Reitillä on hyvissä ajoin merkityt opasteet mataliin kohtiin, joissa voidaan joutua kantamaan tai uittamaan. Melomalla.fi-melontablogin kesäkuun 2023 retkiraportti kuvaa reitin luonnetta: huhti–toukokuun tulvakaudella joki on vauhdikkaimmillaan ja suosituimmillaan, kesällä vesi madaltuu, mutta reitti on edelleen melottavissa kärsivällisyydellä merkittyjä matalikkoja väistellen. Jokivarrella on paikoin nähtävillä vanhoja uittorännien rakenteita — muistoja ajalta, kun puita uitettiin jokia pitkin. Reitti alkaa Heinälahdesta, missä ovat Heinälahti tulipaikka, Heinälahti Telttailualue ja kuivakäymälä. Heinälahti on yksi Helvetinjärven alueen kauneimmista ja rauhallisimmista leiriytymispaikoista. Joelle pääsee siirtämällä venettä noin sata metriä metsäpolkua pitkin leiriytymisalueelta, ja Haukkajoelle syöksytään pienen kävelysillan ali. Ruoveden 4,4 km:n osuuden päässä reitti yhdistyy Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) -reitin alkuun, josta matka jatkuu Karhukosken laavun ja Ruukinkosken laavun ohi kohti Näsijärveä. Haukanhieta-Haukkajoki reitti on 2 km:n vaelluspolku, joka jakaa Heinälahden lähtöpistealueen ja johtaa Haukanhiedan telttailualueelle keittokatos- ja nuotiopaikkapalveluineen. Melontavälineitä vuokraa RetkiEvä, Metsähallituksen yhteistyöyritys Virrat–Jämsä-alueella, mukaan lukien Ruovesi. Retkikajakkeja saa päivähinnalla alkaen 40 € ja kanootteja alkaen 50 €. Hiking Travel HIT Tampereelta järjestää opastettuja jokimelontaretkiä Haukkajoella huhti–toukokuussa ja lokakuussa, jolloin virtaus on parhaimmillaan. Lue lisää sivultamme Heinälahti tulipaikka ja Heinälahti Telttailualue.

Loimijoen vesiretkeilyreitti (Ypäjä) on noin 10,5 kilometrin melontaosuus Loimijoella Ypäjän kunnan alueella Kanta-Hämeessä. Varsinais-Suomen ELY-keskus kuvaa Loimijoen olevan Kokemäenjoen suurin sivujoki, jonka pääuoma on noin 114 kilometriä Tammelan Pyhäjärvestä Kokemäenjokeen Huittisessa ja jonka valuma-alueella korostuvat muun muassa melonnan ja luontomatkailun mahdollisuudet(1). Tällä osuudella melot rauhallisessa, peltojen ja taajamien välissä kulkevassa uomassa, ohitat yleisiä laitureita ja Pertunmäen liikunta-alueen tuntuman. Alueen matkailukokonaisuutta kannattaa täydentää Visit Hämeen Ypäjä-sivulla(2). Länsiosassa reitti kulkee Jaakkolantien laiturien ja Loimijoki frisbeegolfin tuntumassa; Papinkujan rantautumispaikka tarjoaa toisen helpon kosketuspisteen rakennettuun rantavyöhykkeeseen. Keskiosassa Kurjenmäellä yhdistyvät Kurjenmäen laavu, polttopuut ja kuivakäymälä Visit Hämeen kuvaaman mukaan sekä Kurjenportaat-kuntoportaat Jokitiellä—hyvä taukopaikka, jos osa porukasta haluaa vaihtaa melonnan maihinnousuun ja portaisiin. Naiminpolun laituri on lähellä Pertunkaaren urheilualueita ja Ypäjän yleisurheilukenttää. Itäosassa Poukkasillantien laituri ja Kartanon koulun ranta-alue liittävät vesireitin kylätiehen kohti Siittolanmäkeä ja hevosopiston suuntaa. Osuus jatkuu samaa jokea pitkin paljon pidempään Loimijoen melontareittiin, jota voi yhdistää järville tai muihin jokiosuuksiin pidemmällä retkellä(1). Kotiseutulainen-lehden MetsäAnnan juttu kuvaa Loimijoen pitkiä padottomia välejä, yleisiä laitureita Kurjenmäen sillan ja pappilan kohdilla, veneenlaskua Ypäjän venesatamasta Perttulantie 26 sekä rauhallista pintavirtausta ja melonnan, kajakin ja SUP-lautailun sopivuutta; tekstissä mainitaan myös avoimia melontaretkiä ja välinevuokrausta joella(3). Erärenki mainitsee ohjatun noin kahden tunnin Loimijoki-melonnan lähtökohdilla Forssa, Jokioinen tai Ypäjä, hintaesimerkkinä noin 40 € henkilöltä kymmenen hengen ryhmälle(4). Ypäjän kunta tarjoaa kesäisin kunnan SUP-lautoja ja kanootteja varattavaksi Loimijoki Golfista, tunti- ja vuorokausihinnoilla, vesille golfin laiturista tai välineet mukaan lainaten(5). Noudata mökkirantojen ja laituroinnin kohdalla maltillista nopeutta ja paikallisia ohjeita; tarkista virtaus ja tuuli ennen yhdensuuntaista retkeä. Loimaa ja Kanta-Häme sijoittuvat samaan jokikäytävään—halutessasi voit yhdistää melonnan Pertunmäen kävely- tai pyörälenkkeihin saman päivän aikana.

Iijärvi–Hossa -vesiretkeilyreitti on noin 23,1 kilometrin yhdensuuntainen melonta Iijärven suunnasta kohti Hossan päävesistöä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Tarkan reittikuvauksen, karttojen ja ajantasaisimpien tietojen lähtökohta on Luontoon.fi:n Iijärvi–Hossa -reittisivu(1). Visit Suomussalmi kuvaa vesillelähtöjä Iijärveltä Ison Ahvenlahden länsirannalta tai Kuusamoon vievän tien Sakkojoen sillalta; alussa on noin kolmen kilometrin järviosuus, jonka jälkeen väki hiljenee Iijärveltä Iikoskea kohti. Iikosken koskipituus on noin 350 metriä ja pudotus 3,5 metriä; vähällä vedellä koski ei ole laskukelpoinen, ja normaalivedelläkin kosken alkuosuus kannattaa katsoa maitse ennen laskua(2). Hossa.fi luokittelee Hossan kosket yleisesti I–II+-tasoisiksi ja kehottaa kokemattomia tutustumaan II-luokan reitteihin rannalta ennen laskua(3). Kartoitetun linjan varrella on tauko- ja yöpymispaikkoja koko päivän tai yön retkeen: puolivälin tienoilla Iikosken ranta-alueella on pysäköintiä, nuotiopaikkoja, uimaranta keittokatoksineen, Iikoski eräkämppä ja Huosiusjärvi eräkämppä. Huosivirran ja Jatkonsalmen seudulla on lisää pysäköintiä, nuotiopaikkoja ja rantoja kannettavaksi kohti Pikku-Hossaa; Jatkonsalmella on vuokrattavia tupia, Jatkonsalmen esteetön melontalaituri ja Pikku-Hossan kuivakäymälä; Hossanjärven esteetön melontalaituri palvelee maihinnousua. Hossaaren suunnalla Keihäslampi ja Huosilampi tarjoavat laitureita ja pysäköintiä; Hossaarella on pysäköinti, Seipiniemen laavu, sauna ja vuokrattava mökki rannalla. Sininen saavutus -maastopyöräreitti kulkee osin samaa rantaviivaa Iikosken ja Huosivirran tuntumassa, jos osa seurueesta pyöräilee ja osa meloo. Kevään sulamisvedet tekevät melonnan yleensä helpoimmaksi; kesän edetessä vedenkorkeus laskee ja matalikot kiviset osuudet yleistyvät—suunnittele lähtö, katsastus ja päivämatkat kauden mukaan(3). Alueen vuokraajat ja neuvonta on koottu Visit Suomussalmi -sivustolle(2). Metsähallituksen Hossa vesiretkeilyopas -julkaisu kuvaa alueen reittityyppejä lyhyistä päiväretkistä usean päivän vaelluksiin(4).

Kymijoen–Suomenlahden melontareitti on pitkä, suunnilleen yhteen suuntaan melottava joki- ja saaristopätkä Kymijoen suistossa ja Kymenlaaksossa; karttapalvelussa se on luokiteltu Kotkaan, vaikka vesireitti kulkee usean kunnan alueella. Meidän kartallamme reitti on noin 56,9 km pitkä ja kulkee alkupisteestä alavirtaan Hirvikoskenhaaran kautta kohti Suomenlahtea ja Pyhtään ulkosaaristoa. Kymijokea kuvataan usein Suomen Amazonina: leveänä, saarista täynnä olevana uomana, jossa vuorottelevat metsäiset suvannot, peltomaisemat ja suuret kosket. Visit Kotka-Hamina kuvaa Hirvikoskenhaaran reitin luonnetta, palveluverkostoa ja yhteyttä laajempaan Kymijoen melontajärjestelmään parhaiten Hirvikoskenhaaran melontareitti -sivullaan(1). Yritykset vuokraavat kanootteja ja kajakkeja, järjestävät kuljetuksia lähtö- ja maalipaikkoihin sekä opastettuja retkiä. Seikkailuviikari julkaisee Inkeroinen–Strömfors -osuuden etappipituuksia ja tyypillisiä retkiaikoja Hirvikoskenhaaralle; ne toimivat hyvänä vertailuna tälle Suomenlahden suuntaan jatkavalle, hieman pidemmälle ulkosaaristoon ulottuvalle vaihtoehdolle(2). Reitin alkupuolella, noin 8 km:n kohdalla, Hirvikosken koulun pallokenttä ja liikuntasali ovat selkeitä maastomerkkejä, joiden avulla joki löytyy tiekartalta. Alempana Antinniemen uimaranta tarjoaa selkeän taukopaikan rantaviivalla. Pyhtään kirkonkylän kohdilla Yläkosken uimapaikka, Hiomonraitin kuntosali sekä Kirkonkylän urheilukentän, jääkiekkokaukalon ja tenniskentän ryhmä sijaitsevat joen lähellä — kätevästi, jos järjestät huoltoauton tai haluat lyhyen maihinnousun ennen jatkamista saaristoon. Hirvikoskenhaaran alueella reitti muistuttaa julkaistua Hirvikoskenhaaran melontareittiä: useita vapaita koskialueita, lyhyitä kantoja säännöstelypadoilla ja suuria metsäisiä saaria, joiden ohi voi valita eri linjoja. Ahvionkosket ja Hirvikoski vaativat kokemusta tai ohituksen maihin; molemmat voi halutessaan kiertää kantaen(2). Valkmusan kansallispuisto rajautuu pääuoman varteen: melojalle näkyy ennen kaikkea lintuja ja rantavyöhykettä, vaikka varsinainen retki kulkee vesillä puiston ohi(3). Meren lähellä reitti kytkeytyy lyhyempiin paikallisiin melontaviuhkoihin: Melontareitti Kuovinkallio–Suomenlahti kulkee Kuovinkallion taukopaikan kautta, ja Pyhtäänhaaran reittien varrella on muun muassa Kiramon uimaranta(3). Siinä, missä geometriamme päättyy Kuussaaren retkisatamaan, olet Pyhtään ulkosaaristossa — suolaisen veden maalissa retkisatamineen, grillikatoksineen ja uimarantoineen, sopiva paikka purkaa kalusto tai jatkaa lyhyitä siirtymiä Äyspääselällä. Pyhtään Melojat ry kuvaa pisimmän Pyhtäänhaaran läpimelontavan reitin Inkeroisista Keihässalmen kalasatamaan asti, viimeisenä Suomen ainoana käsikäyttöisenä sulkuun; tämä Suomenlahden suuntainen reitti on samankaltainen mutta päättyy Kuussaaren retkisatamaan eikä Keihässalmelle, ja pituus on meillä noin 56,9 km(4). Tyypillinen aikataulu vastaa julkaistuja arvioita: avokanootilla usein kaksi–kolme päivää, kajakilla nopeimmillaan yksi–kaksi päivää, riippuen vedenkorkeudesta, tuulesta avovedellä ja sivuhaarojen tutkimisesta(2). Harmaahaikaroita ja muita suuria lintuja näkee alajuoksulla usein; Retkipaikka kuvaa Kuovinkalliolta Hirvivuolle päin melottua osuutta erityisen rauhallisena ja vehreänä(3). Ennen avoimelle selälle lähtöä kannattaa tarkistaa tuuli ja vesiliikenne.

Kovesjoen melontareitti on noin 16,3 kilometrin pituinen yhdensuuntainen järvi- ja jokimelonta Kovesjoella Kokemäenjoen vesistössä: se yhdistää Parkanon yläpuolisen järvimaaston Ikaalisten Kyrösjärveen. Avoimen wikitekstin mukaan Kovesjärvi- ja Kotojärvi-artikkeleissa sama linja kuvataan näin: reitti lähtee Kovesjärvestä, kulkee Kotojärven läpi ja päättyy Kyrösjärvelle—mukana on sekä avoimia järvenselkiä että Kotojärven lyhyttä järviosuutta ja Kovesjoen mutkittelevaa uomaa niiden välillä(2)(3). Kyrösjärven seudun suunnitteluun—kanoottivuokraukset, muut jokivarret ja retkipaketit—Visit Ikaalinen kokoaa melontareitit ja retket -sivullaan lähtökohdan(1). Parkanon kaupunki julkaisee Pirkanmaan melontaoppaan PDF-muodossa ulkoilu- ja melontasivujensa yhteydessä; opas käsittelee ensisijaisesti pidempää Parkanon reittiä, mutta sijoittaa Kovesjoen samaan Kyrösjärven järvi- ja jokiverkostoon ja muistuttaa, että opastiedot vanhenevat ja melonta on aina omalla vastuulla(6). Kartoitetun linjan Kyrösjärven rannan puolella Kovelahden alueella Kovelahden uimapaikka tarjoaa helpon uintikohteen melonnan jälkeen, ja Kovelahden pallokenttä, Kovelahden kaukalo sekä Kovelahden luistelukenttä sijaitsevat Aholantien varrella muutaman sadan metrin päässä rannasta—hyviä tunnusmaaleja, jos tuette autoa tai tapaatte ryhmän maissa. Ikaalinen on tämän Kyrösjärven puolen keskeinen kunta; koko harjujakso kuuluu Pirkanmaahan.

Suihkolanjoki–Huutokoski–Joroisvirta -melontareitti on pitkä järvi- ja jokiyhteys Joroisissa Etelä-Savossa: se yhdistää Suihkolanjoen ja järviketjun Sysmää kohti, Huutokosken koskialueen ja Joroisvirran Joroisselälle Haukiveden–Saimaan puolelle. Kunnan kooste ja linkki kansallisen LIPAS-kartan reittiviivaan tälle melontalinjalle ovat Joroisten kunnan kalastus- ja melontasivuilla(1). Sivulla mainitaan myös, että kesällä 2025 väli Sikalanselkä (Sysmä) – Suuri-Kaislanen oli hyvin haastava meloa—tarkista ajankohtaiset huomiot ennen tuon osuuden suunnittelua(1). Tälle sivulle piirretty viiva on noin 30,9 kilometriä pistokkeisena melon eikä suljettuna renkaana. Pieksämäen Kanoottiseuran Suihkolanjoki-kuvaus kulkee Syvänsillä kapeiden harjusaarten välistä, yhdistää lampia ja kanavia ja siirtyy Suihkolanjoen varsinaiselle osuudelle luokitukseltaan 0–II koskiosuuksineen, siltaohituksineen ja majavien aiheuttamiin esteisiin—lue heidän vaiheittaiset ohjeensa myllyistä, matalan veden taluttamisesta ja turvallisista ohituksista(2). Sysmän alapuolella Joroisten reittikuvaus jatkuu Huutokosken kautta kohti avointa Joroisselkää; kalastuksen kannalta hoidetulla koskialueella on hyvä huomioida muut vesilläliikkujat ja varautua kantoon, jos uomaa ei voi turvallisesti meloa(1)(3). Reitin itäisemmässä osassa Kolpan uimaranta, Kolpan beachvolleykenttä ja Kolpan majan talviuintipaikka muodostavat noin 22 kilometrin kohdalle käytännön tauko- ja uintipaikan. Rauhaniemen lenkki -pyöräilyreitti kulkee samaa rantavyöhykettä, jos haluat yhdistää melonnan paikalliseen pyöräilyyn. Lähempänä taajamaa Koskenkylän pallokenttä Joroinen ja Koskenkylän vapaaluistelualue sijaitsevat Muurinkosken lenkin yhteydessä. Venesataman uimaranta Lentokentäntien varrella sopii luontevasti loppumielikuvaksi maihinnousuun, vaikka se on uimarantamerkintä(1). Laiturilla-hankkeen Etelä-Savon melontasivuilla näet, miten tämä alue istuu laajempaan maakunnan melontaverkostoon; Pieksämäen Syvänsin melontareitti on samaan vesistöön kiinnittyvä vaihtoehto, jos suunnittelet laajempaa kierrosta(4).

Reitti on noin 19 kilometrin melontakierros Oulujärven Ärjänselällä, lähtökohtanaan Neuvosenniemen tien suunnan vesille ja kierto Ärjänsaaren ympäri; Metsähallitus esittelee kohteen Luontoon.fi-palvelussa Suomen suurimman sisävesiselän sydämessä(1). Kajaani on järven keskuskaupunki; pitkät hiekkarannat, korkeat rantatörmät ja mäntymetsä näyttäytyvät melonnan näkökulmasta yhtä vetovoimaisina kuin patikoidessa(2)(3). Saaren palveluihin, kuljetusvaihtoehtoihin ja alueen esittelyyn kannattaa tutustua Visit Kajaanin Ärjänsaari-sivulla(2). Kierroksen alkupuolella länsirannan Ärjän Kalamajan ja Ärjän Karkeanpään nuotiopaikan seutu tarjoaa tauon ja nuotion länsipuolen kaaren varrella. Itärannalla Ärjän Kirkkosärkän nuotiopaikka ja Vierasniemen käymälät tukevat pidempää päivää. Eteläosassa Säipän retkisataman ja Ärjän Säipän laiturin tuntumassa on saaren pääpalvelut: mökkimajoituksia kuten Marjala, Pihkala ja Naavala, useita saunoja ja laitureita, Ärjänsaaren kesäkahvila sekä Ärjän keittokatos—sopivat niin evästaukoihin kuin pitkään päiväretkeen. Lyhyempään pelkkään saaren kiertoon ilman mantereen vesiosuuksia liittyy samaan veteen piirretty Meloen Ärjänsaaren ympäri. Rantautumisen jälkeen samaan maisemaan sopivat Ärjän Kierros, Mansikkatörmän polku ja Lentohiekan Lenkki; ne kiertävät samoja dyynirantoja ja mäntykankaita, joita melojalla on edessään(3). Retkipaikka kuvaa, miten luoteesta tai lännestä puhaltava tuuli nostaa Ärjänselällä aallokkoa—sovita ylitykset ja tauot sään ja osaamisen mukaan(3).

Kartoitettu osuus on merkitty ohituspolku Aurajoen suurimman kosken, Nautelankosken, ohi Liedossa. Viivan pituus on noin 0,7 kilometriä—yksi lyhyt mutta tärkeä osa pidempää Aurajoen melontareittiä Auran ja Liedon rajalta kohti Turkua(1)(2). Liedon kaupungin Aurajoen melontareitti -sivulla kerrotaan, että koski- ja ohituspaikat on viitoitettu ja että Aurajoen vedenkorkeus vaihtelee(1). Tammireitit jakaa matkan niin, että Leinakkalankoskelta Nautelankoskelle melotaan 3,9 km, tämän jälkeen tulee 0,7 km:n ohituspolku ja sitten 0,6 km Nautelankoskelta Lakokoskelle; koko reitin melonnat ja ohitukset rajalta Halistenkoskelle kertyvät noin 20,8 km melonnan ja noin 1,2 km ohituspolkujen verran(2). Nautelankoski on Aurajoen näyttävin koski: Wikipedian tiivistys kuvaa noin 17 metrin pudotuksen noin 600 metrin matkalla(3). Nautelankosken museon sivuilla kuvataan ympärivuotista museoaluetta myllyperinnöllä, kahviolla ja luonnonsuojelualueen poluilla; monet melojat pitävät tauon rannassa vaikka tämä sivu käsittelee vain ohituspolkua(4). Meidän reittiviivalla Nautelan lintutorni on suoraan tämän vesiosuuden varrella ja sopii lintuharrastajille näköalapisteeksi. Ankka–Nautela luontopolku ja Nautelankosken luonnonsuojelualueen polut sijoittuvat samaan jokimaisemaan(2); lyhyempiä kävelyjä voi yhdistää melonnan lomaan. Pidemmät melontalinjat kuten Aurajoen melontareitti (Lieto) ja koko Aurajoen melontareitti jatkavat reittiä ylä- ja alavirtaan. Koko joelle—pelastusliiveistä, yksityisrannoista ja Halistenkosken käytännöistä—Aurajokisäätiön melonnan ohjeet Myllärintalossa täydentävät kunnan reittikuvausta(5).

Iisalmen venereitit on kartallamme noin 53 kilometrin mittainen päätepisteestä päätepisteeseen -tyyppinen veneily- ja melontaviiva Pohjois-Savossa Runnin ja Kiurujoen seudulta Pitkäkosken retkisatamaa ja Pitkäkosken erityiskalastuskohdetta kohti. Viiva kulkee järvi- ja jokiväylissä, jotka kuuluvat laajempaan Vuoksen vesistön ja Iisalmen reitin kokonaisuuteen—Kiurujokeen, Poroveden selkiin ja Iisalmen keskustan tuntuman Koljonvirtaan—eikä yhteen suppeaan koskipätkään. Iisalmen reitti -ohjelma luettelee yläjuoksun jokikilometrejä melojille esimerkkeinä muun muassa Matkusjoen, Kiurujoen, Vieremänjoen, Murennusjoen ja Rotimojoen, kuvaa noin 35 kilometrin Juhani Ahon melontalinjan Salahmin ruukinpuistosta Vieremän sataman, Mansikkaniemen, Iisalmen sataman ja Iirannan kautta viitteellisenä kokonaisuutena ja viittaa lisätietoihin Ylä-Savon Melan kautta(1). Julkaistu Juhani Ahon linja peittää osan tästä pidemmästä karttaviivasta; meidän geometriamme jatkuu pidemmälle alavirtaan. Maalla samojen rantojen tuntumassa Runnin ladut ja Ylä-Savon pyöräreitti palvelevat hiihtäjiä ja pyöräilijöitä siinä, missä vesiviiva kulkee Runnin ja myöhemmin Koljonvirran kaupunkirannan ohi. Vedestä näet alussa Runnin palvelut ja Runnin retkisataman kaltaiset nousupaikat, sitten Väätäjän laavun ja Väätäjänsaaren retkisataman sekä Kihlonvirran kota/laavu -tauon paikkana. Keskiosassa Iirannan retkisataman ja Kyhjönsaaren retkisataman suunnalla on Poroveden vierasvenesatamatyylisiä taukoja ennen kaupunkiväylää: Mansikkaniemen nuotiopaikka ja uimarannat liittyvät samaan rakennettuun rantaan kuin kaupungin ulkoilusivuilla kuvatut reitit(2). Iisalmen keskustassa väylä kulkee Haukiniemen, Kaupungin uimaranta (EU-ranta) -kohteen ja vierassataman ohi; Iisalmen kaupunki kuvaa satamassa suihkuja, wc-tiloja, poltto- ja septipalveluja sekä päivävieraspaikkoja(2). Iisalmen reitin Kiurujoki-sivulla kerrotaan Saarikosken säännöstelypadosta ja vierestä käsikäyttöisestä Saarikosken museokanavasta—padon ohitus on suunniteltava kanavan kautta(3). Melontakuvia-blogissa kuvattu Kiuruvesi–Iisalmi-melontareitti näyttää, miten kajakki uittuu museokanavan sulkuun köyden avulla ja miten aikaa kuluu sulkulaitteiston kanssa; pysähdys Kihlovirran kodalla polttopuineen ja veneluiskineen antaa käytännön kuvan kanavaportaalista(7). Kaluston vuokraus onnistuu Jyrkän Ruukin Tuvalta merikajakkimalleilla, joihin kuuluu muun muassa aukkopeite, kypärä ja pelastusliivi ilmoitetusta lähtöhinnasta(4). Ylä-Savon Mela on Iisalmen retkimelontaseura Brofeldtintien venetukikohdassa—yhteystiedot seuran sivuilta retkiseuraksi, ei kaupalliseksi vuokraukseksi(5). Viehekalastuksessa tarkista Eräluvat-verkkokaupan Ylä-Savon valtion vedet -tuotteissa, tarvitsetko alueellisen vapaluvan kalastonhoitomaksun lisäksi—alue 6101(6).

Tämä melonnan linja kulkee Saikkalanjoen vesireittiä Mouhijärven Mätiköstä Tupurlanjärven kautta Salmen Otamuksen virkistysalueelle Sastamalassa. Luontoon.fi-reittisivu listaa reitin valtakunnalliseen melonta- ja ulkoilureittitarjontaan Pirkanmaalla(1). Alajuoksun Otamuksella Visit Sastamala kuvaa elämyspuistona Häijään koulupiirin asukasyhdistyksen ylläpitämänä: kesäkahvila, laavu, grillauspaikat, vierasvenelaiturit, veneenlaskupaikka, kallioinen uintipaikka laitureineen, lähdevesi, luonto- ja historiaopasteet sekä merkityt rantalähtöiset luontopolut—ja paikan päällä kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokraus sekä saapuminen autolla, pyörällä tai vesitse(2). Vesiyhteys toistuu historiallisena kulkuväylänä: säännöllinen laivaliikenne kulki Mätiköltä Saikkalanjokea ja Tupurlanjärveä pitkin Kulovedelle ja edelleen kohti Siuron rautatieasemaa vuoteen 1925 asti, jolloin linja-autoliikenne yleistyi(2). Nykyisin virtaus on kuvattu heikoksi ja joki melottavissa molempiin suuntiin tuulen ja autonsiirtojen mukaan(2). Otamukselta voi jatkaa pidemmälle Siuron ja Kuloveden suuntaan laajempaan järviverkkoon(2). Kartoitettu linja on noin 11,1 kilometriä pisteestä pisteeseen; se yhdistää avoimen järvimelonnan Mätiköllä ja Tupurlanjärvellä kapeampaan Saikkalanjoen uomaan—odotettavissa peltojen reunustamia osuuksia ja lyhyitä järvimäisiä laajentumia ennen säännöstellyn Tupurlanjärvi–Kulovesi -altaan aluetta. Rannalla Otamuksen tuntumassa on useita merkittyjä kävelyreittejä, kuten Tilankierros, Salmin kierros ja Salmin luontopolku, ja Ellivuori–Otamus–Häijää -pyöräilyreitti kulkee samaisessa Sastamalan kulmassa—hyvä yhdistelmä melonnan ja patikoinnin tai pyöräilyn välillä(2). Mouhijärven päässä Mätikön uimaranta on lähellä tyypillistä lähtöaluetta uinti- tai perhetauoksi ennen vesille lähtöä.

Jukajärvi–Sonnanjärvi -reitti on noin 17,5 km:n päästä päähän -melonta Kouvolan Verlan järvialueella, Kymenlaaksossa. Vesireitti yhdistää kaksi pientä järveä Kymijoen vesistössä kaupungin pohjoispuolella. Ajankohtaisia lähtökohtia palveluihin ja melonnan mahdollisuuksiin Kouvolassa julkaisee Kouvolan kaupunki veneily- ja melontasivuillaan(1). Visit Kouvola kokoaa Kouvolan melontavinkkejä ja ohjaa välinevuokraukseen liittyviin palveluihin(2). Kartoitettu linja kulkee järvivesillä Jukajärven ja Sonnanjärven välillä. Järvi-meriwikin mukaan Jukajärvi on kirkasvetinen ja laajalti matala järvi kahden kosken välissä; järven pohjassa on tukkeja, jotka viittaavat uiton historiaan(3). Sonnanjärvi on parista suurempi, ja sillä on pinta-alaansa nähden pitkä rantaviiva(4). Noin puolivälissä reittiä, noin 9,6 km lähtöpisteestä, Mutalahden kota tarjoaa taukopaikan ja suojan—hyvä kohde tauolle tai evästelylle. Verlan järvimaisemassa kulkee useita muitakin sivustomme melontalinjoja: Suolajärvi–Verla reitti, Suolajärvi–Karijärvi reitti ja Vuohijärven reitti kytkeytyvät Suolajärveen ja lähipaikkoihin; Verla–Voikkaa reitti ja Kanavareitti, Kimolan kanava–Voikkaa jatkavat Voikkoon ja Kimolan kanavaan pidempiä yhdistelmiä varten. Seikkailuviikarin Kaakon melontareitin yleiskuvaus kertoo, miten Väliväylä ja Kymijoki sopivat osaksi usean päivän vesiretkeilyä Kaakkois-Suomessa—taustaksi, jos sommittelet tästä pidemmän kokonaisuuden(5). Varaudu tyypillisiin järviolosuhteisiin: tuuli ja aallikko avovedellä, mökkirantoja ja satunnaista veneilyliikennettä. Ota mukaan avovesimelontaan sopivat varusteet (pelastusliivit, varavaatteet, viestintä). Käyrälammen Vuokraamo Tykkimäellä (Saimaan Palju) vuokraa kajakkeja ja kanootteja Kouvolan seudun retkiin; käytännöt ja varaukset heidän vuokraussivuiltaan(6).

Silmutsaaren melontareitti on päiväretki Konnevedellä; Keski-Suomi tunnetaan laajasta järviverkostostaan. Lähtö ja paluu Häyrylänrannan satamasta (Satamatie 60) ja kierros Silmutsaaren ympäri. Reitin pituus on noin 7 kilometriä; Visit Jyväskylä Region kuvaa samaa kokonaisuutta Lipas-tietona noin 10 kilometrin ja 2,5 tunnin retkenä—hyvä vertailukohta tuulelle ja omalle vauhdille(1). Tarkemmat reittikuvaukset—Mieronvirran kautta Matkamiestenniemen rantoja, Soskalansalmen suojaisa väli, itäpuolen suojelualue ja kalasääksen pesimärauha, punainen saunarakennus tarkkailuun kun tila sallii, luoteispäädyn laavu hiekkarannalla ilman laituria—löytyvät Visit Jyväskylä Regionin sivulta(1). Melontakeskus.fi nostaa Etelä-Konneveden keskisuomalaiseksi melontaklassikoksi ja kertoo laajemmasta Konnevedestä: suuret selät voivat käydä tuulisina ja vaativina(2). Häyrylänrannassa on sataman kuvauksen mukaan lounas- ja kahvitarjoilua, caravan-alue, katettu nuotiopaikka, kioski sekä kanootti- ja kajakkivuokraus, ja sieltä lähtee myös kansallispuiston risteilyaluksia—kätevä tukikohta ennen ja jälkeen melonnan(1)(3). Noin 3,7 kilometrin kohdalla reitin varrella tulee vastaan Häyrylän uimaranta Konnevesi rantaviivalla. Silmutsaaren saunatupa sijoittuu saaren koillisosaan lähteiden kuvaamalle punaiselle saunarakennukselle, ja Silmutsaaren laavu on luoteispäädyssä hiekkapohjaisella rantautumisella(1). Samalta rannalta on luonteva jatko myös muille vesireiteille, jotka käyttävät samaa rantaa: Haukisaaren kierros, pitkä Seitsemän kosken koskireitti ja Etelä-Konnevesijärven veneilyreitti—hyvä linkittää usean päivän vesiretkiä Keski-Suomessa.

Kiekin vesiretkeilyreitti on pitkä päästä päähän -melonta Kiekinjoen vesistössä ja sen järvissä Kuhmossa ja Kainuun itäosassa. Reitin pituus on yhtenä jatkona noin 77,1 km: lähtö on Kuhmon keskustan Maakunnanrannasta ja jokivarsien laitureilta, ja vesi vie itään kohti metsä- ja järvimaisemia Iso-Kukkosen seudulle. Visit Kuhmo kuvaa Kiekinjoen samanlaisena erämaamelonta- ja kalastusreittinä: kapeat jokiosuudet vuorottelevat järvenselkien kanssa, latvavesi tulee Elimyssalon puroista ja pääuoma Kivi-Kiekin kulmasta, ja kanootilla liikkuvalle on luvassa uittoja ja kantoja erityisesti metsäteiden ali virtaavien koskien kohdilla(1). Lupasäännöt, koskien nimet ja kahdeksan kilometrin koskivyöhyke Puuranjärven ja Kesselinjoen risteyksen välillä on koottu Visit Kuhmon ja Kalalla Kainuussen Kiekinjoki-sivuille(1)(2). Keskustan rannasta ohitat palveluja ja kulttuurikohteita Juminkeon ja Pajakkakosken tienoilla, Ruukinrannan uimarannan ja Kuhmon luontokeskus Petolan lähistöllä, ennen kuin vesireitti avautuu kohti Kalevalan Laavua ja Kalevankankaan vierasvenelaituria. Noin viiden kilometrin kohdalla Harakkasaaren laavu ja Harakkasaari pohjoinen tulentekopaikka tarjoavat tauon saarella—kuivakäymälät ovat samassa kokonaisuudessa. Itämpänä Honkisen kota Lammasjärvellä sopii lounas- tai yöpaikaksi noin kahdentoista kilometrin kohdalla, ja Lahnasuvannon laavu sekä Saunakosken laavu jakavat pitkää väliä keskiosassa. Itäpäässä Iso-Kukkosen hiekkaranta ja merkitty tulipaikka ovat Visit Kuhmon mukaan saavutettavissa myös autolla(1). Alajuoksulla Kiekinjoen tihein koskivyöhyke on Puurankosken, Ankapuuran, Konttikosken, Vaaranpäänkosken, Saarikosken, Vääränkosken ja Toivonkosken ketjussa; pohjoisranta on kuvattu patikoitavaksi ja kalastettavaksi koko matkalta, etelärannalla on yksityismaita(1). Sama rantaviiva kohtaa pitkällä välillä Tervantien retkipyöräily Lentiirasta Kajaaniin -pyöräilyreitin, jossa polkuverkosto tulee veden tuntumaan. Retkipaikka kuvaa Kieverrysjärvien kävelykierroksen ja muistuttaa, että rajavyöhykkeeseen laskevaan jokeen ei saa meloa—pysy julkisilla vesillä ja noudata rajasääntöjä itärajalla(3).

Saarijärven koskireitti (Karstula) on Karstula–Kyyjärvi -osuus eteläisen Suomen pisimpiin lukeutuvasta merkitystä melontareitistä Saarijärven reittivedellä Keski-Suomessa: koko ketjua kuvataan usein Kyyjärven Kalliorannan seudulta kohti Saarijärveä ja Summasjärveä — noin 82 km, 22 koskea, yhteensä liki seitsemän kilometriä koskiosuuksia ja noin 28 km jokiosuuksia järvien ja yhdysvesien välillä(1). Tämä osuus on noin 47,7 km:n pituinen päästä päähän -reitti, ei kierros. Karttoja, palveluja ja retken suunnittelua varten Visit Jyväskylä Regionin Saarijärven koskireitti -sivu on hyvä aloituspiste(1). Karstula esittelee melonnan kuntakeskuksen järvien ulkoiluvaihtoehtojen joukossa(4). Karstulan vesillä yhdistyvät suuret järvet, kuten Pääjärvi, ja pitkät koskijonot — esimerkiksi Heijoistenkosken viiden peräkkäisen kosken noin kahden ja puolen kilometrin jakso ja vaativa II+ -luokan Kalmunkoski, koko reitin vaikein koski(2). Useimmat kosket ovat helppoja I-luokan koskia; kevättulva nostaa vaativuutta, ja ensikertalaisia neuvotaan usein juhannuksen jälkeen, kun vesi on laskenut(2). Täyden ketjun varrella Leuhunkosken ja Hietamankosken voimalat katkaisevat vaelluskalojen nousun; Leuhunkoski on aiemmin ohitettu rantautumalla ja kanoottikärryillä(2). Kalateitä on myöhemmin toteutettu — tarkista voimalaitoksen ajantasaiset tiedot(8). Reitti kulkee useiden taukopaikkaklusterien kautta. Ensimmäisten kilometrien tuntumassa ovat Louhurannan laavu ja Hinkalovuoren laavu — molemmat ovat myös Karstula–Lomakouhero -ulkoilureitin varrella, jos haluat yhdistää melonnan päiväpatikointiin. Noin kymmenen kilometrin kohdalla Lossinrannan uimala ja Lossinrannan talviuintipaikka Karstula tarjoavat uintia ja talviuintia Meijeritien ranta-alueella. Hieman edempänä Lehtosaaren laavu on lean-to -tauko metsärannalla. Reitin puolivälin tuntumassa Oikarin pallokenttä sijaitsee Oikarinjoen ja järviselän yhtymäkohdassa. Pohjoisempana Kalliorannan uimapaikka ja Kalliorannan talviuintipaikka Kyyjärvi ovat Kalliorannantiellä — lähellä Kalliorannan leirintäaluetta, josta koko Saarijärven reitin tarinaa usein kerrotaan(1)(2). Kalastus on alueella suosittua; melonnan oikeudet eivät sisällä kalastuslupaa. Viehekalastukseen tarvitaan valtion kalastonhoitomaksu ja tarvittaessa paikalliset luvat — Eräluvat kertoo järjestelmästä(7). Saarijärvellä samalla reittivedellä alempana virtaa esimerkiksi Riekonkoski; Visit Saarijärvi kuvaa lupia koskikohtaisesti(6). Tarvitsetko vesikulkuneuvon Karstulassa? KEO-Karstula vuokraa kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja Saarijärven ja Karstulan järvi- ja koskiverkoston äärellä; vuokraan kuuluvat pelastusliivit, kypärät ja melat, 2–3 tunnin vuokra alkaen 16 € — varaukset toimiston kautta(3). Saarijärven Latu viittaa ladattaviin karttoihin Visit Saarijärvellä ja antaa kanoottipäivystäjän numeron painettua karttaa varten(5). Keski-Suomen reittiveden laatuun ja elinympäristöön liittyvää keskustelua on käyty laajasti; turvemaiden valunta ja maankäyttö vaikuttavat näkyvyyteen ja kantoihin(2). Suunnittele pitkä retki paikallisten olosuhteiden mukaan.

Kitkajoen koskimelontareitti on pitkä yhdensuuntainen melonta yhdessä Suomen tunnetuimmista eräjokivarsista Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähallitus julkaisee reitin valtakunnallisena Kitkajoen koskimelonta-kohteena Luontoon.fi:ssä(1). Kartoitettu linja on noin 32,5 km: se kulkee Käylän suunnasta alavirtaan Juuman kohdan ja Oulangan kansallispuiston maisemien kautta kohti alajuoksun rantautumisvaihtoehtoja. Kuusamon kaupunki kokoaa paikalliset melonta- ja vesireittivinkit kesämatkailun oheen(2). Itse melonnan voi jakaa henkisesti ylä- ja alaosioon. Kuusamon Koskimelojat kuvaavat Käylä–Juuma -väliä noin 13,7 kilometrin matkaksi, jossa pudotusta jakautuu usealle I–III-luokan koskelle, laavuille ja tarvittaessa ohitusmahdollisuuksille maitse(3). Juumasta kohti Oulankajoen suuntaa laskeva Kitkajoen alaosa tuo lyhyessä matkassa suuren pudotuksen ja vaativat kosket, mukaan lukien Jyrävän pakollinen ohitus sekä pitkät kanjoniosuudet kansallispuistossa(3). Retkipaikan Oulangan packrafting-juttu käsittelee Kitkajoen ylä- ja alaosaa erillisinä suorituksina ja painottaa tarkkailua, kantamista ja ryhmän turvallisuutta alajuoksun kanjonissa(4). Vedellä reitin varrella on lukuisia laavuja, nuotiopaikkoja ja päivätupia, jotka liittyvät myös vaellusreitteihin. Pyöreälammen ja Myllykosken seuduilla risteää Pieni karhunkierros: Myllykosken päivätupa, Siilastupa ja Jyrävän taukopaikat ovat samalla rannalla vaeltajien ja melojien kanssa. Jyrävä on normaalille kanootti- ja kajakkiliikenteelle ohitettava; kalusto kannetaan maitse Koskenlaskijoiden polku -nimistä reittiä pitkin(3)(4). Alempana Harrisuvanto on pitkä taukopaikka sekä vedellä että Kalastajien polku Harrisuvantoon -reitin varrella; edempänä Pähkänän laavu, Vennäänmutkan laavu ja Ylikota muodostavat toisen taukavyöhykkeen ennen kuin virta helpottuu kohti Kitkajokihaaran laavua ja Likokankaan nuotiopaikkaa. Kaupalliset koskenlasku- ja opetuspalvelut käyttävät samaa jokikäytävää päivittäisillä lähdöillä Käylästä ja Juumasta; ne ovat erillinen palvelu yksityisestä melonnan, mutta havainnollistavat, miten joki yleisesti jaetaan perheystävälliseen yläosaan ja pidempiin alajuoksun retkiin(6). Oulangan Taika mainostaa kanootti-, koskikajakki- ja packraft-vaihtoehtoja Kitkajoella kuljetuksilla ja välinepaketeilla, jotka painottuvat Käylä–Juuma -käytävään ja pidempiin packraft-matkoihin Jyrävän ohituksella jatkettaessa alavirtaan(5).

Merikotkan kierros on laaja saaristosilmukka Kemiönsaaren—Suomen suurimman merellisen saaren—ympäri Salossa, Kemiönsaarella ja Paraisilla Varsinais-Suomen ulommalla Saaristomerellä. Visit Salo kuvaa reitin kahdeksana etappina; teema on merikotka, Saaristomeren kansallispuiston tunnuslintu ja yksi Suomen kansallismaisemista(1). Meidän karttaviiva on noin 158 kilometriä yhtenäisenä silmukkana; Visit Salo(1) ja Metsähallitus(5) pyöristävät saman kierroksen noin 155 kilometriin ja kahdeksaan päiväosuuteen julkaisuissaan. Alkuosuudet Salon rannikolla kulkevat kylien satamien ja helppojen nousupaikkojen kautta; keskiosissa vieraillaan Kemiönsaaren kylien ja kansallispuiston saarten retkisatamissa ja lyhyissä luontopoluissa, ja loppupuolella palveluja on harvemmin mutta rauhaa enemmän(1). Vaihteleva vesialue ulottuu pitkistä, kapeista suojaisista salmista Kemiönsaaren ja Salon tai Sauvon välillä avoimempiin selkiin kuten Klobbfjärdeniin ja Gullkronaan—tuuli, sumu ja laivaliikenne ratkaisevat turvallisuuden(1). Kesällä palvelut ja vuokraukset ovat parhaimmillaan; kevät ja syksy ovat hiljaisempia mutta vaativat varusteita ja omavaraisuutta(1). Visit Kemiönsaari esittelee saaren melonnan kohteena ja nimeää Merikotkan kierroksen vaativaksi vaihtoehdoksi kokeneelle melojalle; lyhyemmät sisäsaariston retket sopivat aloittelijalle paremmin(2). Karttaviivan ensimmäisillä kymmenillä kilometreillä kuljetaan Teijon ja Teijonselän tuntumassa: Isoholman laavu ja Malmviikinlahden nuotiopaikat ovat lyhyen kannettavuuden päässä rannasta, ja Mathildan marinan parkkipaikka sekä uimaranta-alue muodostavat luontevan palvelutauon ennen pidempiä avovesiosuuksia. Etelämpänä Sandudden ja Taalintehtaan ranta vievät kohti Kasnäsiä, jossa vierassatama, grillikatokset ja uimarannat keskittyvät—hyvä täydennys ennen Höglandille lähtöä. Noin sadan kilometrin kohdilla Högland kansallispuistossa tarjoaa luontotornin, telttailualueen, kiinnityssilmukoita ja lyhyitä rantapolkuja; Retkipaikka-artikkeli antaa käytännön kuvaa saaresta ja säänvaihteluista(4). Pohjoisemmassa sulkemisvaiheessa Ekniemi, Lappdal ja Sarapisto tuovat uimarantoja ja kylärantoja ennen paluuta kohti Kokkilan uimaranta-aluetta. Kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokrauksesta, opastetuista päivä- ja monipäiväretkistä sekä kuljetusapua lähtöpaikkoihin vastaa Kemiönsaarella Nordic Activities—tarkista sesonki ja ryhmäkoko heidän sivuiltaan(3). Alueen melonnan ja veneilyn kokoava esittely löytyy Visit Kemiönsaaren melonnan sivulta(2). Noudata jokamiehenoikeuden rajoja, yksityisrantoja, pesimärauhoja ja kansallispuiston maihinnoususääntöjä suojelluilla saarilla(2)(5). Teijon tuntumassa viiva kulkee samaa vettä Melontareitti Uskelanjoki-Särkisalo -yhdysreitin kanssa kohti Salon sisempää saaristoa—hyvä, jos lyhennät päiväosuuksia tai yhdistät reittejä.

Tainionvirran melontareitti Hartolassa on tunnetun Hartola–Sysmä -vesireitin yläosa: leppoisa, linturikas jokikäytävä pelto- ja taajamarannan kautta ennen pidempää matkaa kohti järviä ja Sysmää. Koko 43 kilometrin ketjusta Visit Päijänne julkaisee vaiheittaisen kuvauksen, vaativuusarvion ja tulostettavan kartan koskista, patokannoista ja rantautumispaikoista(1). Tällä sivulla oleva kartoitus on noin 9,6 kilometrin yhtenäinen jokiosuus Koskenniskasta kohti Keijulankosken laavun seutua—sopiva päiväretki taajaman lähelle tai ketjun ensimmäinen etappi. Visit Finland kuvaa reitin sopivaksi aloitteleville, luokkaa I -koskineen ja rannalta ohitettavine vaikeampine kohdineen, ja nostaa esiin Koskenniskan Aurinkorannantiellä, joen varteen kulkeneen Kuninkaanpolun sekä riippusillan luona olevan Itä-Hämeen museon(2). Vedestä näkee heti lähtöalueen palvelut: Koskenniskan grillikatos ja Koskenniskan venesatama ovat vesille menon äärellä, Aurinkorannan uimapaikka sopii uintitauolle ja Tainionvirran kalastusalueet muistuttavat, että jokaluvat ovat erilliset, jos kalastaa meloessa(1)(5). Urheilupuiston suunnalla Golf-puiston uimaranta, Hartolan keskusurheilukenttä, Urheilukentän uimaranta Hartola ja Jokirannan talviuimapaikka antavat maamerkkejä rannasta. Gasthaus-Camping Koskenniemen rantautumispaikka liittyy Visit Päijänteen Vuoteenkoski-kuvaukseen ennen Vanhanmyllynkoskea; Keijulankosken laavu on virallisen oppaan mukaan hieman kauempana, rantautumalla ennen koskea joen oikealla rannalla(1). Rannalla Kuninkaanpolku, Hartola ja esteetön Ekonpolku kulkevat joen tuntumassa; Vellamo retkipyöräilyreitti: Kumu - Koitti ja Vellamo retkipyöräilyreitti: Sysmä - Hartola rengasreitti leikkaavat rantaa tai kulkevat lähellä. Kurenlahden polku tarjoaa lyhyen kävelykiertueen Koskenniskan lähellä. Alavirtaan jatkaa Tainionvirran melontareitti/Sysmä kohti Kirveskoskea, laavuja ja Nuoramoisjärveä(1). Visit Päijänne luokittelee koko ketjun keskivaativaksi: kuusi luokkaa I -koskea ja neljä patoa koko 43 kilometrillä; Vanhanmyllynkoski on pääkoski ja Ekonkoski sekä Vanhanmyllynkoski voivat olla virtaisempia korkealla vedellä(1). Eturrepun blogissa Matti Simula painottaa Visit Päijänne -kartan tulostamista, huonoja rantakylttejä kajakista käsin ja kartan pakkaamista kuivaan(3). Pipo silmillä -blogin juhannusmelonta muistelee samoja yläjuoksun kohtia—Ekonkoskea, Vanhanmyllynkoskea ja Hotilankosken patoa—ennen järviosuuksia etelämpänä(4). Kanootteja ja kajakkeja vuokrataan Hartolasta, usein toimituksella Koskenniskaan läpimelontaa varten(2)(6).

Aurajoen melontareitti on maksuton, viitoitettu jokireitti Varsinais-Suomen kulttuurimaisemassa Liedon ja Turun välisellä Aurajoen varrella. Karttaviivana reitti on noin 25,5 kilometriä—sopii koko päivän retkeen tai rauhalliseen kahden päivän jakamiseen taukoineen. Liedon kaupungin Aurajoen melontareitti -sivulla kerrotaan viidestä koskesta, merkityistä ohituspaikoista ja vaihtelevasta vedenkorkeudesta, joka pitää huomioida suunnitellessa(1). Tammireitit julkaisee vaiheet Auran ja Liedon rajalta Turun Halistenkoskelle: melonnat ja ohitukset kertyvät heidän taulukossaan noin 20,8 kilometrin matkaan, ja yksittäisten koskien välit voi lukea suoraan etappilistasta(2). Virta kuljettaa melojaa koskesta toiseen; Nautelankoski on näyttävin ja kulkee ohituksella, jonka varrella Nautelan lintutorni tarjoaa luontoharrastajille taukopaikan suoraan jokivarsimaisemassa. Liedon Vanhalinna ja Nautelankosken museoalue sopivat kulttuuritauoiksi samaan reittiin(1)(2). Aurajokisäätiön melonnan ohjeet Myllärintalossa kuvaavat Halistenkosken ja Kuralan laiturit, laitureiden sesonki-istutuksen sekä turvallisen käytöksen koskialueilla—melontaliivit, rannan läheisyys Halistenkosken yläpuolella ja yksityisrantojen kunnioitus(3). Rantaviivaa seuraavat myös kävely- ja pyöräilyreitit: esimerkiksi Paavonpolut ja Kuuden kunnanosan kierros kohtaavat samaa maisemaa, ja Liedon Vanhalinnan kulttuuri- ja luontopolut tarjoavat kävelyä Vanhalinnan lähistöllä. Lyhyemmät kartoitetut osuudet kuten Aurajoen melontareitti (Lieto) ja Nautelankosken ohituspolku kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Retkihetki-lehden juttu Aurajoen historiallisesta koskimiljööstä täydentää reittikuvaa tarinallisella taustalla(4).

Livojoen vesiretkeilyreitti on pitkä, suuntaansa melottava jokireitti yhdellä Iijoen suurimmista vapaana virtaavista sivuhaaroista Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa: kartalla reitin pituus on noin 118 kilometriä yhtenä linjana. Livojoki saa alkunsa Posion seudun kirkasvetisistä pääjärvistä ja yhtyy Iijoen pääuomaan Pudasjärven kirkonkylän seuduilla; koko joki on luokkaa 130 kilometriä, pääosin rakentamatonta ja koskista sekä pitkiä järvimaisia suvantoja(2). Pudasjärven kaupungin julkaisema suomenkielinen koskiselostus auttaa melojaa ja kanoottilaskijaa koski kerrallaan—mukana muun muassa Kilsikoski, Karjalainenkosket, Viisioikea, Seitenoikea ja Louhikoski luokituksineen sekä ohjeet uittamiseen ja kahlaamiseen matalalla vedellä(1). Livojoki ry tarjoaa tulostettavia pdf-karttoja keskeisille osuuksille kuten Livo–Posonoja–Rytinki–Sarajärvi sekä koskiryhmille kuten Vääräkoski–Korvakoski–Hillikoski, mikä tukee paperikarttaa katvealueilla(3). Jos kalastat veneestä valtion vapalupa-alueella Livojärveltä Ylimmäiseen Lehmikoskeen ja Mäntyjoen haaraan, hanki oikea Eräluvat-lupa ja noudata yläosan perhokalastusrajoituksia ja kausisääntöjä(4). Muurahaisten poluilla -blogissa kuvataan hiekkarantoja, Hirsiniemen patikointiyhteyksiä ja kanoottivuokrausta Livojärvellä, mikä sopii yhteen yläjuoksun järvestä alkaviin retkiin(5). Syötteen seudulla yritykset mainostavat lyhyempiä Pärjänjoen kanoottiosuuksia, joita voi jatkaa kohti Livojoen suuta usean päivän kierroksessa(6). Reitin varrella tulee rantautumispaikkoja, laavuja ja autiotuvan taukopaikkoja monen päivän retkeilyyn: noin 20 kilometrin kohdalla Kynkään rantautuminen ja nuotiopaikka; Livon kylän tuntumassa noin 36–39 kilometrin kohdalla Livon ja Sammalmutkan taukopaikat; noin 62 kilometrin kohdalla Jokihaaran ja Kilsikosken laavut sekä Karjalainen autiotupa ja tulentekopaikka; noin 94 kilometrin kohdalla Haapalan rantautuminen ja laavu; ja noin 109 kilometrin kohdalla Hillinsuvannon rantautuminen ja laavu ennen Iijoen suvantoalueita. Iijoen vesiretkeilyreitin varrella voit jatkaa matkaa pääuomalla tai verrata suunnittelua Syötteen puolelta lähtevään Pärjänjoen vesiretkeilyreittiin.

Hossa–Juntusranta vesiretkeilyreitti on noin 36,4 kilometrin yhdensuuntainen melonta Hossanjokea pitkin Suomussalmella, Kainuussa, Hossan kansallispuiston vesistöissä. Reitti kulkee Niskakosken seudulta kohti Juntusrantaa virran mukana; joki on kunnostettu vesiretkeilyyn ja virkistyskalastukseen. Metsähallitus julkaisee reitin tiedot Luontoon.fi-sivulla(1). Visit Suomussalmi kuvaa, että pääosa koskista on joen alkuosalla noin 7 kilometrin matkalla, erittelee keskeiset koskijaksot ja kehottaa aloittelevia melojia tarkastamaan reitit rannalta ennen laskua(2). Hossa.fi-lähtöinen ulkoiluportaali luokittelee Hossan kosket I–II+-luokkiin ja muistuttaa, että II-luokan koskiin kannattaa tutustua rannalta ennen vesille lähtöä(3). Retkipaikan Jouni Laaksonen kokoaa alueen melontavinkkejä ja mainitsee, että Somerjoen jälkeen voi jatkaa Hossanjokea alas Juntusrantaan—hyödyllinen idea, jos yhdistät useita Hossan vesireittejä pidemmälle vaellukselle(4). Ensimmäisten kilometrien varrella tulevat vastaan Niskakosken tulentekopaikka ja Niskakoski p-paikka, sitten Leveänkosken taukokatos sekä Pystynkosken ja Kuikankosken laavut—luontevat paikat tauolle ja veden lukemiselle ennen tiheimpiä koskia. Kuikankoski pysäköintipaikka antaa tarvittaessa yhteyden tiehen. Noin 7 kilometrin kohdalla rannalla ovat Alanivan tulentekopaikka ja Alakoski kota ennen kuin väylä avautuu pidemmille järvimaisemille. Matkan puolivälin tienoilla, noin 23 kilometrin kohdalla, Tormuanjärven laavu ja tulentekopaikat palvelevat taukoja, jos jaat 36 kilometrin matkan useammalle päivälle. Alempana Raaninkoski tulentekopaikka tarjoaa jokivarantauon ennen taas leveämpiä selkiä. Juntusrannan suunnassa reitti kulkee Kalmonsärkkä pohjoinen tulentekopaikan ohi, sitten Ruhtinan kylätalon ja Juntusrannan uimapaikan lähelle—kylän reunan kiintopisteitä nostoille ja uinnille. Lähellä on myös Juntusrannan valaistu latu ja Juntusrannan kuntorata lyhyille maastolenkeille veneiden paketoinnin jälkeen. Yläjuoksulla sama Hossanjoki liittyy luontevasti Iijärvi–Hossa vesiretkeilyreittiin ja kohti Iijärven ja Somer–Hossa -järviverkostoa. Välinevuokrausta tarjoavat muun muassa Kainuun luontoretket, Hossan luontokeskuksen Hossa–Kylmäluoma ja Camping Hossan Lumo Ruhtinansalmella; tuotesivut löytyvät Visit Suomussalmen kautta(5)(6)(7). Varmista kalustomallit, kausi ja mahdolliset kuljetukset varatessasi.

Etelä-Karjala tarjoaa Saimaan vesillä useita merkittyjä melontarenkaita. Hirvisaaren kierros on koko päivän melontarengas Lappeenrannan edustalla; reitin pituus on noin 24,1 kilometriä yhtenäisenä suljettuna lenkkinä kaupungin lähisaaristossa. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön reittikuvaus, varoitukset ja taukopaikat löytyvät Outdooractive-palvelusta(1): melonta kulkee tavan mukaan vastapäivään, ensin Kaukaan tehtaiden editse—väylällä on runsaasti moottorialusliikennettä—sitten Luukkaansalmen sillan ali; Kanavansuun jälkeen reitti jatkuu rantaa ja laivaväylää seuraten itäänpäin. Hirvisaaren jälkeen paluu kulkee Tuosansaaren pohjoispuolelta Sudensalmen kapeikon kautta, jota kuvataan erityisen kauniiksi osuudeksi. Ensimmäisen pidemmän tauon voi pitää Murheistenrannan uimarannalla; rannalla tulee pysyä sivussa uimareita häiritsemättä(1). Muut tauot on mahdollista pitää jokamiehenoikeudella vapailla rannoilla luontoon jälkiä jättämättä; sama lähde muistuttaa, ettei saa nousta kesämökkien läheisyyteen, vaikkei rannalla näkyisi väkeä. Loppumatkasta yleiset levähdyspaikat ovat Mikonsaaressa ja Karhusaaressa, joissa kummassakin on laituri ja tulentekopaikka(1). GoSaimaa ohjaa Etelä-Karjalan melontakohteiden lisätiedoissa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön sivuille ja muistuttaa Lappeenrannan kaupunginlahden vilkkaasta vene- ja laivaliikenteestä(2). Myllysaari Kaupunginlahden itäpuolella on keskeinen uimaranta- ja virkistysalue; Visit Lappeenranta kertoo soutajien ja melojien tukikohdasta niemen itärannalla—luonteva lähtöpiste ennen avovesiosuuksia(3). Omien välineiden sijaan kajakkeja ja kanootteja voi vuokrata kausittain DrakkarSportilta sataman Hiekkalinnan pisteeltä(4). Viehekalastus kajakista voi kuulua kalastonhoitomaksun ja aluekohtaisten viehelupien piiriin; tarkista Eräluvat ennen kalastusta melontaretkellä(5). Reitillä vuorottelevat ranta-alueet, avoimet selät ja kapeikot—varaa suunnitelmaan tuuli, isojen alusten aallokko ja vilkkaat väylänylitykset. Samassa vesiverkossa kulkee myös toinen merkitty päivälenkki, Ruohosaaren kierros, ja Mikonsaaren luontopolku lähtee Mikonsaaren veneenlaskupaikalta, jos haluat kävellä osan päivästä maissa.

Laajasta Matkusjoen vesireitistä Sonkajärven kunta kuvaa Matkusjoen reittiä vaativaksi melojille ja kalastajille: mukana on kolmetoista koskea ja noin sata kilometriä vesimatkaa Raudanveden veneenlaskupaikalta Sukevanjärvelle Lapinkosken kautta Venäänjärvelle, Sonkakosken kautta Sonkajärvelle, edelleen Aittokosken, Savonvirran, Mansikkavirran ja Madesalmen kautta Pitkäkoskelle ja sieltä Koukunjoelle kohti Viitaanjärveä(1). Iisalmen kaupunki kertoo, miten Iisalmen reitti yhdistää etelään Saimaaseen, länteen Runniin ja Kiuruvedelle sekä itään Koukunjoelle ja Viitaanjärvelle pitkillä vesimatkoilla(2). Iisalmen reitin virkistyskatsaus listaa alueen melontaseuroja ja nostaa esiin muun muassa Pitkäkosken erityiskalastuskohteen(3). Tämä melontareitti on noin 38,3 kilometrin yhtenäinen melonnan matka; se ei ole lenkki. Pohjois-Savo tarjoaa täällä yhdistelmän joki- ja järvivesiä. Reitti kulkee Matkusjoen ja Hernejärven vettä pitkin kohti Sonkajärven taajamaa Iisalmen puoleisesta verkostosta lähtien. Sonkajärvi on taajama, jossa loppuosuuden palvelut ovat lähellä rantaa. Muutaman kilometrin jälkeen tulee Pitkäkosken retkisatama, joka on myös Iisalmen venereittien varrella—sopii yhteiseen suunnitteluun, jos haluat yhdistää pidemmän kaupungin venereitin samaan retkeen. Pitkäkosken erityiskalastuskohde tarjoaa samaan koskialueeseen heitto- ja perhokalastusta lupaehtojen mukaan(3)(4). Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Hernejärven rannalla frisbeegolfrata ja kaukalo toimivat maastomerkkeinä, jos porukkaa kohdataan rannassa. Itäinen pää lähestyy Sonkajärven taajaman liikunta-alueita, joten lopetus muistuttaa enemmän kaupunkimaisemaa kuin erämaan noutoa. Kalusto ja neuvonta tulevat palveluyrityksiltä ja seuroilta. Ruukin Tupa vuokraa retkimallisia merikajakkeja Jyrkän tukikohdasta päivähinnoilla ja järjestää tarvittaessa kuljetuksia erikseen sovittuna(5). Ylä-Savon Mela on Iisalmessa rekisteröity retkimelontaseura, jonka kalusto on Brofeldtintien venevalkamassa(6). Jos kalastat melojan kyydistä, noudata Matkusjoen jokikohteen kausisääntöjä ja lupamyyntipisteitä; fishing.fi kokoaa veden perustiedot ja ohjaa lupakauppaan(4). Ajantasaiset vesitilanteet ja viralliset tiedotteet kannattaa tarkistaa Sonkajärven kunnan Matkusjoen reitti -sivulta sekä Iisalmen kaupungin vesireittisivuilta(1)(2).

Kymijoen reitti Korian ja Myllykosken välillä on lyhyt jokimelontaosuus Kouvolassa yhdellä Etelä-Suomen suurimmista säännöstelyvesistä. Kouvola sijaitsee Kymenlaaksossa pääjuoksun varrella Päijänteen järvialueen alapuolella. Reitti on Luontoon.fi -palvelussa oma melonnan kohde valtakunnallisen kartan kera(1). Kouvolan kaupungin Kymijoen ulkoilureitti yhdistää melonnan rantautumispaikkoineen kävely- ja pyöräilyverkostoon—kätevää maihinnousu- ja autonsiirtosuunnitelmissa(2). Kartallamme linja muodostaa noin kilometrin mittaisen kompaktin lenkin Korian ja Myllykosken rantavyöhykkeellä. Alakylän laavu Kouvola on viivan alussa: laavu nuotiopaikkoineen sopii lähtö- tai paluutauoksi. Ranta sijoittuu samaan Alakylän osuuteen, jonka kaupunki sai valmiiksi osana noin 25 kilometrin Kymijoen ulkoilureitin rengasta keväällä 2022(2). Pidemmälle päivälle voit jatkaa samaa jokea Soutu-/melontareitti Myllykoski-Alakylä -osuudella tai yhdistää maastossa Kymijoen ulkoilureittiin ja Alakylän luontopolkuun Korian siltojen ja Pyteränojan tuntumassa(2). Visit Kouvola kokoaa laajemmat Kymijoen melonnan mahdollisuudet kohti Saimaata ja viittaa alueen vuokraamoihin ja palveluntarjoajiin(4). Repojotos mainostaa kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kuljetusapua Kouvolan seudun melonnan tueksi Repoveden suunnan tukikohdasta(5). Myllykosken Latu ry järjestää viikkomelontoja, kursseja ja kajakkivuokrausta Vesistökeskuksella osoitteessa Kymenrannantie 4 Myllykoskella; kalenterissa on ollut myös pimeämelonta tällä Koria–Myllykoski -osuudella(6). Retkipaikassa julkaistu toisen Kymijoki-pätkän kertomus kuvaa, kuinka hiljainen ja viherkasvillinen pääuoma voi olla taajamien lähellä ja miten pienet kosket ja patojen kannot tulevat vastaan vasta pidemmillä jatkoilla(3). Tällä lyhyellä lenkillä virta on tyypillisesti patoaltaan rauhallista, ei koskimelontaa. Jos kalastat vesiltä, käytä Eräluvat-palvelua kalastonhoitomaksuun ja aluekohtaisiin sääntöihin(7). huts.fi -reittisivumme sitoo viivan laajempaan Kouvolan karttaan(8).

Reitin kuvaukseen, vesillelähtöihin ja siihen, miten tämä päivän kierros istuu laajempaan Pien-Saimaan melonnan kokonaisuuteen, Visit Taipalsaaren sivut ovat selkein lähtökohta suunnitteluun(1). Samoilla sivuilla Kuivaketveleen kierros kuvataan reippaaksi päivämelontaretkiksi läntisen Pien-Saimaan saaristossa Taipalsaaren ja Lappeenrannan välillä, taso aloittelija–harrastaja, lähtömahdollisuuksina muun muassa Taipalsaaren kirkonkylän satama, Konstun hiekkaranta tai Saimaanharjun venesatama, ja reitin pituutta voi muokata ryhmän mukaan(1). Kartallamme tämä melonnan viiva on noin 25,3 kilometrin mittainen yhtenäinen linja; tietokannassa se ei ole suljettu lenkki, mutta kulkee samoilla saaristo- ja selkäosuuksilla, joita alueen esitteet suosittelevat tyypilliseksi saimaalaiseksi päiväretkeksi(1). Päivän alkupuolella liikutaan Kirkonkylän ja Konstun tuntumassa: Kirkkorannan uimapaikka ja Konstun uimapaikka tarjoavat rantataukoja lähellä kirkonkylän satamaa ja Konstun laitureita, joista Visit Taipalsaari kertoo(1). Myöhemmin reitti kulkee Kuivaketveleen uimapaikan kautta kohti Kuivaketveleen rantaa—Etelä-Karjalan kylien kuvauksessa saarella on suojainen venelaituri ja iso hiekkaranta, ja nähtävyytenä linnavuori, joka kohoaa yli 40 metriä järvenpinnan yläpuolelle ja jonne nykyään johtaa portaat(3). Visit Taipalsaari nostaa esille kaksi vesiltä seurattavaa kohdetta: Ruusin Turasalon kalliomaalauksen ja hiidenkirnut sekä Kuivaketveleen saaren linnavuoren(1). Muinaisjäännösten katseluun järveltä ja vastuulliseen liikkumiseen löytyy tarkempaa ohjetta vesireitti- ja kulttuuriperintösivuilta(2). Linjan itäpäässä Saimaanharjun uimapaikka ja läheinen liikuntarannan vyöhyke sijaitsevat Saimaanharjun koulun ja ulkoliikuntapaikkojen lähellä—kätevä, jos päätät päivän palvelujen lähelle. Reitti leikkaa samaa vesistöä kuin Väliväylän melontareitin eteläkarjalainen osuus; yhteispinnoilla melojat voivat ajatella kierrosta paikallisena lenkkinä laajemman Väliväylän varrella tai jatkaa matkaa kirkonkylän ja Konstun lähtöpisteiden kautta suunniteltuna(1). Pien-Saimaan salmet suojaavat usein tuulesta, mutta avoimilla selillä tuuli nostaa aallokkoa—suunnittele tauot rannoille ja tarkista olosuhteet ennen lähtöä(1). Ohjattuja ryhmäretkiä Taipalsaarella ja Lappeenrannassa järjestää RetkiSaimaa, joka esittelee Saimaa Geopark -maisemia, kalliomaalauksia ja muinaisjäännöksiä kaluston ja turvallisuussuunnitelman kera(4). Itse melonnan välineitä voi vuokrata M-Market Taipalsaarelta Kirkonkylällä: kesällä kajakit, SUP-laudat ja soutuvene ovat usein heti saatavilla, muut välineet ennakkovarauksella(5).

Tämä on ohjeellinen järvireitti, noin 19,6 kilometriä Etelä-Konnevedellä Konneveden kunnassa Keski-Suomessa. Reitti kulkee pistemäisesti Häyrylänrannasta kohti Kivisalmea; Visit Jyväskylän seudun Lipas-kohteessa molemmissa päissä on veneenlaskupaikka ja reitille on merkitty kolme taukopaikkaa(1). Konneveden Satama Häyrylänrannassa esittelee aluetta porttina Etelä-Konneveden kansallispuistoon meloen, risteilyaluksilla tai omalla veneellä; Satamatie 60:ssa ovat muun muassa ravintola, uimaranta, caravan-alue ja satamapalvelut(2). Vedellä kulkee tyypillistä Järvi-Suomen saaristovettä: selkiä ja salmia. Melontakeskus.fi kuvaa Konnevetta yhdeksi Suomen suurimmista järvistä ja Etelä-Konneveden saaristoa sokkeloiseksi melontamaisemaksi laajan vesialueen keskellä(6). Alkumatkalla reitti kulkee Häyrylän uimaranta -alueen ohi ja noin neljän kilometrin kohdilla Haukisaaren laavu sekä Haukisaari veneenlaskupaikka tarjoavat tauon laavulla ja pienvenelaiturilla. Retkipaikan Haukisaaren melontaa käsittelevässä jutussa (lyhyemmästä Haukisaaren kierroksesta samalta lähtörannalta) korostetaan karttalukutaitoa ja avoimempien selkien tuuliherkkyyttä erityisesti pohjois- ja koillistuulilla—kaluston ja taitojen kannattaa vastata sääolosuhteisiin(3). Samalta rannalta lähtee myös muita alueen melontareittejä: Seitsemän kosken koskireitti jatkaa koskiketjua pitkin, Silmutsaaren melontareitti käy Silmutsaaren saunalla ja laavuilla, Haukisaaren kierros kiertää Haukisaaren, ja Kivisalmen kierros sopii lyhyeksi lenkiksi Kivisalmen suulla—yhdistettäväksi päivävaiheisiin tai autokyytiin. Visit Jyväskylän seudun Airopari-vuokrauslistauksessa Häyrylänrannassa on touko–syyskuulle kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja, hintaesimerkki, melontaliivit, melat ja kuivapussit, sekä maininta vedenkestävästä kartasta ja kaluston kuljetuksesta Rautalammin Hanhitaipaleen kalasatamaan(4). Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulla on sama Airopari-vuokrauspalvelu kansallispuiston melontaan(5).

Vieksin vesiretkeilyreitti on noin 56,3 kilometrin päästä päähän -reitti kartallamme Jongunjoen vesistömatkailukäytävällä Kuhmossa Kainuun järvi- ja jokimaisemissa. Metsähallitus julkaisee tämän osuuden omana Vieksin vesiretkeilyreitti -kohteenaan Luontoon.fi-palvelussa; sieltä kannattaa tarkistaa ajantasaiset tiedot ja mahdolliset kausirajoitukset(1). Visit Kuhmon Jongunjoen melontasivu kuvaa samaa jokikäytävää laajemmin: lähes 70 kilometrin erämaajoki Jonkerinjärveltä kohti Lieksanjokea, lyhyitä järviosuuksia, lukuisia laskettavia koskia, huollettuja taukopaikkoja, laavuja ja kaksi autiotupaa sekä noin 80 metrin putous vesireitin varrella(3). Suomenkielinen Wikipedian Jongunjoki-artikkeli täsmentää mittakaavaa: joki on noin 76 kilometriä pitkä, valuma-alue yli tuhat neliökilometriä, ja monin paikoin kosket ovat helppolukuisia(4). Vieksin osuuden varrella tulee useita palveluryhmiä reittipisteidemme mukaan. Alkumatkalla Jousisalmen seutu tarjoaa laavun ja rannan tuntuman taukopaikkoineen; kuivakäymälät löytyvät taukopaikkojen yhteydestä ilman että niitä tarvitsee luetteloida nimeltä jokaisessa lauseessa. Juurikkajoen kohdalla autiotupa, nuotiopaikka ja samaan kimppaan sijoittuvat palvelut tekevät hyvän yö- tai pitkän tauon paikan. Puolivälin tienoilla Koukkero yhdistää vesireitin rantautumispaikan ja maantien varrella olevan pysäköinnin—kätevää, jos järjestät auton toiseen päähän tai tapaat kävijöitä, jotka tulevat metsästä. Vattuniemen laavu ja taukopaikat sijoittuvat myöhempään, rauhallisempaan järvi- tai lahtiosuuteen. Alussa reitti kulkee lähellä Kuusamonkylän myllypolkua; loppupäässä yhteys jatkuu Kainuun tervareitin Kuhmo–Sotkamo -etappiin, joten pidempiä yhdistelmäretkiä voi suunnitella, kun lähtö- ja maalipaikat sekä kuljetukset on sovittu. Visit Kuhmon melontasivu muistuttaa, että Kuhmon vesistöt tarjoavat sekä lyhyitä päiväretkiä että pitkiä erämaalinjoja, ja listaa alueen vuokraamoja ja opaspalveluja(2). Lue vesi etukäteen, katsastus helppoihin koskiin ja kantaminen tai narulla veto matalalla vedellä kuuluvat tähän jokiosuuteen.

Hollihaan kierros on lyhyt ja helppo kierros Oulun jokisuistossa (Pohjois-Pohjanmaa): karttaviivamme on noin 2,3 kilometriä yhtenä lenkkinä, kun taas Oulun kaupunki kuvaa samaa reittiä suunnilleen 2,5 kilometrin mittaiseksi melontareittisivullaan(1). Ajantasaiset turvallisuusohjeet, kausimuistutukset ja ladattava jokisuiston melontareittikarta löytyvät Oulun kaupungin melontareittisivulta ja päivitetystä PDF-kartasta(1)(2). Lähtö onnistuu Kiikelistä tai Varsasaaresta, ja reitti kulkee Hollihaan edustan pienten saarten välissä kauppatorin suuntaisesti; lehtomainen Sonnisaari on mahdollista kiertää melonalla ja uudistunut Hollihaan puisto näyttäytyy vedeltä uudesta kulmasta(1). Oulun matkan suppailu- ja melonta-artikkeli kokoaa jokisuiston reittivinkit ja viittaa samaan viralliseen karttaan suunnitteluun(3). Lappis.fi:n jokisuiston melontareittien artikkelissa kuvataan torin ja Kiikelin välisiä väyliä, reittiä kohti Hollihaan pienvenesatamaa ja Varsasaaren rantautumispaikkaa, ja todetaan reitin olevan tuulisellakin kelillä suhteisen suojaisa(4). Rantaviivalla näkyy tiivis kaupunkikuva: Kuusisaaren tapahtumakentät ja liikunta-alueet, Raatin urheilualueen ranta sekä Hollihaan ulkoilukeskittymä skeittipuistoineen, parkouralueineen ja ulkokuntoilupaikkoineen—kaikki helposti tunnistettavissa veden päältä. Pidemmälle päivälle sama alue liittyu luontevasti muihin merkittyihin suistoreitteihin, kuten Pikisaaren kierrokseen tai Keskusta–Nallikari-melontaan. Pidä suisto jaettuna liikennealueena: Kiikelin ja Hollihaan edustalla reitti kulkee osin veneväylillä, joilla meloja on väistämisvelvollinen, ja kaupunki suosittelee vastapäiväistä kiertosuuntaa, jotta osuuksilla pääsee myötävirtaan(1). Käytä kellutusliivejä, varo matalikkoja ja kivikkoja, pakkaa puhelin kuivapussiin ja pysy kaukana Merikosken voimalaitosalueesta, jonka kaupunki luokittelee erittäin vaaralliseksi yleisissä melontaohjeissaan(1)(3).

Tainionvirran melontareitti/Sysmä on pitkä päästä-päähän -melonta Tainionvirran vesireitillä Päijät-Hämeessä Hartolasta Sysmän ja Päijänteen suuntaan. Tämän reittiosuuden pituus on yhtenäisenä melontana noin 33 km; Visit Päijänne ja Sysmän kunta kuvaavat koko Hartola–Sysmä -ketjun Sysmän keskustaan noin 43 kilometrin matkaksi, josta noin 24 km on jokiosuutta ja loput järviosuuksia—suunnittele koko klassinen läpimelonta tulostettavan kartan ja vaiheittaisen kuvauksen avulla(1)(2). Joki virtaa Hartolasta Sysmän suuntaan, joten luonteva suunta on alavirtaan(3). Visit Päijänne luokittelee reitin keskivaativaksi: useimmat kosket ovat helppoja luokkaa I, neljä patoa kiertää kantamalla ja Vanhanmyllynkoski on ennen laskua tarkastettava; korkealla vedellä Ekonkoski ja Vanhanmyllynkoski voivat olla virtaisemmat(1). Vaihtoehtoisia lähtöpaikkoja ovat muun muassa Koskenniemi, Keijulankoski, Kirveskoski ja Krouvin Camping(1). Visit Finland nostaa Koskenniskan Aurinkorannantiellä, Itä-Hämeen museon riippusillan luona ja kanoottivuokrauksen Hartolasta(4). Tällä osuudella tulevat vastaan rantautumispaikka Kirveskosken rantautumispaikka ja Tennirannan vesillelasku- ja rantautumispaikka; noin 7 kilometrin kohdilla Haaistonniemen laavu on merkittävä taukopaikka—Sysmän kunnan mukaan laavu, laituri ja kuivakäymälä kunnostettiin 2018(2). Rouvasaari Nuoramoisjärvellä noin 21 kilometrin kohdilla on suosittu saari nuotiopaikkoineen; Virtaan kylällä Virtaan kanoottimaja tarjoaa laavun, tulipaikan ja puuvaraston taukoja varten(2). Loppupuolella Ohrasaaren tulentekopaikka ja Ohrasaaren lintutorni liittyvät samaan ranta-alueeseen, jossa Vellamo retkipyöräilyreitti: Sysmä - Hartola rengasreitti kulkee lähellä rantaa; Ohrasaaren ulkoilureitit/hiihtoladut kiertävät saaren jalkaisin tai talvella suksilla. Sysmän rannalla tulevat vastaan muun muassa Camping Sysmän rantautumispaikka ja Askon uimaranta(5). Yläjuoksulla Tainionvirran melontareitti/Hartola kuvaa lyhyempää hartolalaista päiväosuutta vertailuksi. Eturrepun blogissa Matti Simula käy läpi padot ja kantamispaikat, muistuttaa Visit Päijänne -kartan tulostamisesta ja kuvaa järviosuuksien tuulisuutta(3). Nelinvoimaan vieraskynässä Merja ja Kyösti Itäniemi kuvavat kahden päivän rytmiä, säävaraa ja leirintä-/mökkimajoituksen mahdollisuuksia(5). Kalastuksesta Visit Päijänne erottelee, että jokialueilla tarvitaan erilliset luvat Hartolan ja Sysmän Virtaan alueille, kun taas monilla järviosuuksilla riittää kalastonhoitomaksu sääntöjen mukaisesti(1). Kuninkaan Portti myy Tainionvirran alueen lupia ja julkaisee vyöhykkeet ja alamitat(6).

Tämä reitti on noin 20 kilometrin mittainen avolammen melonnan lenkki Oulujärvellä Paltamon keskustan ja Mieslahden lahden välillä: lähtö Metelinniemestä ja paluu samaa rantaviivaa myöten. Paltamon kunnan Melontakeskus Uimarannantiellä tarjoaa Visit Kajaanin kuvauksen mukaan kunnan kajakkeja, säilytystiloja omille veneille ja seuran ohjattuja retkiä(1). Laajempaan Oulujärven retkeilyalueen melonnan palveluihin, saariin ja rantautumiseen löytyy Metsähallituksen Luontoon.fi-ohjeistus(2). Kainuun matkailusivut ohjaavat tutustumaan alueen vesireitteihin karttapalveluissa ja muistuttavat, että Kainuu tarjoaa melojalle monenlaisia reittivaihtoehtoja(3). Vesillä kartalla oleva jana on noin 20,2 km yhtenä linjana. Paltamon melontakeskuksen laiturilta reitti kulkee Metelinniemen uimarannan vierestä; Metelinniemen uimaranta, Metelin frisbeegolfrata ja Metelin talviuintipaikka muodostavat Metelinniemen taukoryhmän. Sitten ranta ohittaa Käärmeniemen vieraslaiturin ja jatkuu kohti Mieslahtea. Noin kahdeksan kilometrin kohdalla Mieslahden uimapaikka ja Mieslahden vieraslaituri merkitsevat lahden pohjukkaa. Paluusuunnassa Savirannan uimapaikka Paltamo ja Savirannan vieraslaituri tarjoavat taukopaikkoja. Tämä osuus on tasaisen järven melontaa ilman koskia tai kannaksia tässä reittiviivassa. Mieslahden ranta kuuluu Paltamon ulkoilu- ja kulttuurimaisemaan. Paltamon kunnan Posti-Kallen vaellusreitti -sivu kuvaa kylän ympäristön polkuverkostoa tyypillisessä kainuulaisessa maisemassa—hyödyllinen tausta, vaikka kyseessä on maastossa kulkeva merkitty reitti eikä tämä vesireitti(4). Halutessasi jatkaa Oulujärvellä, yhdistävät reittimme kuten Paltamosta Melalahteen, Mulkkusaaren lenkki tai Volon kierto käyttävät samoja laiturialueita ja tarjoavat eri lenkkejä. Ajankohtaisista tapahtumista ja muista liikuntapalveluista Paltamon kunnan liikunta- ja ulkoilusivut ovat käytännön tarkistuspiste(5).

Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) on Haukkajoen Pirkanmaan osuus, joka jatkuu Ruoveden ja Ylöjärven rajalta alavirtaan kohti Näsijärven Kurunlahtea: kartallamme reitti on yhtenäisenä linjana noin 15,1 km, ei kierros. Ylöjärven kaupunki ylläpitää tämän jokiosuuden laavuja ja kertoo sivuillaan Karhukosken ja Ruukinkosken laavuista sekä linkittää Retkelle-karttapalveluun(1). Yläjuoksun kansallispuistomelontaa ja yleistä ohjeistusta käsittelee Metsähallituksen Luontoon.fi(2), ja Ruoveden kunta esittelee Helvetinjärven aluetta matkailijalle(3). Jokiluonne vaihtelee hitaista, majavien muokkaamia pooliosuuksia kivisempiin väleihin, joissa kesän matalavesillä pohja saattaa kolista—retkiblogeissa kuvataan etukäteen merkittyjä matalikkoja, uittoa ja köysiavusteista ohittamista sekä uittorännien jäänteitä maisemassa(4). Alueen vanhempi melontakuvaus luonnehtii Haukkajokea Kurun seudun turvallisimmaksi ja ympäri vuoden melottavaksi reitiksi, merkityillä ohituspoluilla ja nuotiopuilla varustetuilla taukopaikoilla; osa yksityiskohdista on päivityshetkestä vanha(5). Hiking Travel HIT järjestää keväällä ja syksyllä koko päivän opastettuja retkiä, joilla lasketaan myös luokan II koskia (mm. Karhunkoski) jokisuuremmalla retkellä(6). RetkiEvä vuokraa retkikajakkeja ja kanootteja Virrat–Jämsä-alueella, mukaan lukien reissuja tälle vesistölle(7). Tällä osuudella noin 4 km yläyhteydestä tulee Karhukosken laavu Haukkajoen länsirannalla—tauko- tai yöpaikka, jossa Pirkan taival Talvisilta- Ruovesi risteää laakson yli; Riuttaskorven päiväretkipalvelut ovat samassa vaellusverkossa lähellä. Noin 14 km:n kohdalla Ruukinkosken laavu sijaitsee Kurussa Karjulanjoen tuntumassa katoksella ja kuivakäymälällä, viimeisenä taukona ennen järvimaisemaa. Järvikaistaleella Näsijärvireitti on pitkä pyöräilyreitti, ja tämän melontalinjan päätteeksi sen verkostoon voi liittyä yhdistetyissä maa–vesi -suunnitelmissa. Vaellusreitti Pirkan taival - Ruukiinkosken retkeilyalue kulkee oman linjansa varrella saman Ruukinkosken laavun kautta. Koko Haukkajoen matkailussa sekä Ruovesi että Ylöjärvi ovat keskeisiä: Ruovesi Heinälahden ja kansallispuiston lähtöjen kautta, Ylöjärvi jokilaavujen ja Kurun palveluiden kautta.

Lestijoen melontareitti on pisteestä pisteeseen -melonnan linja Lestijoella Lestijärvellä Keski-Pohjanmaalla. Virta kulkee Lestijärven vesistöstä metsä-, suo- ja koski-suvanno -maisemien läpi; Visit Lestijärvi esittelee paikallisia retki- ja vuokrausvaihtoehtoja sekä tyypillisiä etappipituuksia Niskankorven vesillelaskusta(1). Reitin varrella tulevat Jatkonkosken kota taukopaikkana kota- ja nuotiopaikkoineen, Raivion tulipaikka ja Kanasaaren kota—hyviä puolen päivän ja koko päivän taukoja(2)(6). Jatkonkosken kohdalla sama rantaan liittyy lyhyt Jatkonkosken polku, jos haluat yhdistää melonnan kävelylenkkiin—Visit Lestijärvin Jatkonkoski-sivulla on myös tieyhteys tukitiimeille(6). Itsenäiset tekstit kuvaavat yläosaa helpommaksi aloitukseksi virtavedelle, kun taas vaativimmat koskiosuudet alkavat käytännössä Raivion jälkeen pidemmillä päiväretkillä(3)(4). Ympäristöhallinnon Lestijoki-Natura-kuvaus korostaa meritaimenen elinympäristöjä ja luonnontilaista uomaa—hiljainen kulku ja kalastussäännöt kannattaa huomioida(5). Palveluista vastaa erityisesti Lesti-Hunter, joka julkaisee koko päivän Niskankorpi–Murennuskoski -kuvauksen aikatauluineen ja rantautumisohjeineen sekä mainostaa täysin varustettuja kanootteja ja kuljetuksia omatoimiretkille(2). Kaustisen seudun artikkeli kuvaa maisemia vedenpinnan tasolta, eläinhavaintoja ja EU-rahoitteisia kunnostuksia Lestijoen melonnan ja viitoitetun reittiverkoston varrella(3). Järjestetyt Lestijoki-tapahtumat ovat lähteneet Niskankorvesta ja käyttäneet paluukuljetuksia—tarkista ajankohtaiset ajat ja maksut tapahtumasivuilta(7).

Oulankajoen melontareitti Mataraniemi–Jäkälämutka on tunnettu päivämelonta Oulangan kansallispuistossa Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla: noin 25 kilometrin yhdensuuntainen osuus Kiutakönkään suvannon alta Jäkälämutkan rauhallisille vesille. Metsähallitus kuvaa jokilaakson kynttiläkuusikoineen, hiekkarantoineen ja kasvistollisine erikoisuuksineen sekä julkaisee reittitiedot Luontoon.fi-sivulla(1); tulostettava katsauskartta löytyy myös Metsähallituksen PDF-esitteestä(2). Kuusamon palveluyritykset myyvät samaa linjaa helppona perheretkenä ja varaavat yleensä 6–7 tuntia melonnan varaan(3)(4). Retkipaikan kooste vahvoista melontalinjoista puistossa auttaa vertailemaan tätä alajuoksua muihin Oulangan vesireitteihin(5). Lähtö on Kiutakönkään alapuolisesta suvannosta, Oulankajoki, Kiutakönkään vesillelaskupaikka -paikalla. Mataraniemen tulentekopaikka 1 tulee pian vastaan; muutaman kilometrin jälkeen Merenojan tulentekopaikka sopii ensimmäiseksi pidemmäksi tauoksi. Noin 8 kilometrin kohdalla avautuu Nurmisaarenniemi: Oulankajoki, Nurmisaarenrinteen vesillelaskupaikka, tarvittaessa Nurminiemi P-alue autolle, ja Ansakämppä autiotupa yöpymiseen. Kanoottirännit (Nurmisaaren kanootinkuljetus ränni, Nurmirinne kanoottiränni) auttavat ohittamaan matalia tai rantaesteitä ilman pitkiä kantoja. Puolivälin tienoilla Sirkkapuro laavu ja viereiset nuotiopaikat tarjoavat katoksen; hieman alempana on Aitaniityn vuokratupa. Loppupuolella Alaniemi laavu toimii myöhäistauon paikkana ennen Jäkälämutkan tulentekopaikkaa, Jäkälämutkan puolikotaa ja Oulankajoki, Jäkälämutkan vesillelaskupaikkaa—alue sijoittuu Suomen rajavyöhykkeelle Venäjän rajaa kohti, joten noudata viranomaisten ohjeita ja tarkista ajankohtaiset säännöt Luontoon.fi:stä(1). Maalla Kiutaköngäs–Mataraniemen palvelujen ääressä kulkee useita lyhyitä vaelluspolkuja: Könkään kuohu esteetön polku ja Könkään keino liikkuvat samojen rakennusten ja jokivaran tuntumassa, ja Hiiden Hurmos kesäretkeilyreitti sekä Hiiden hurmos kiertävät koski–luontokeskus -alueella—kätevää, jos osa seurueesta meloo ja osa kävelee.

Vuolijoen melontareitti on 3,6 km suojainen jokiretki Vuolijoen rauhallisilla vesillä Kajaanin Vuolijoella Kainuussa. Reitti lähtee Rahonpuron venesatamasta, kulkee jokea ylöspäin avointen rantaniittyjen halki — varrella voi nähdä lehmiä laitumella — ja palaa takaisin satamaan. Kajaanin kaupungin melontareittioppaan(1) mukaan reitti on suojainen koko perheen melontareitti. Vuolijoen maisema vaihtelee metsäisten rantojen ja avointen peltojen välillä. Reitti kulkee hiljaisesti Vuolijoen kirkonkylän liepeillä, ja noin 2,7 km satamasta joki sivuaa kylän urheilualuetta. Satamasta kävelymatkan päässä sijaitsevat Riihipihan talonpoikaismuseoalue — kainuulaista maaseutuperinnettä 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta säilyttävä ulkoilmuseumi — ja Vuolijoen harmaakivinen kirkko, Kainuun ainoa harmaakivinen kirkko. Rahonpuron venesatama on myös lähtöpiste Kuusiranta/Vuolijoki melontareitille (8,2 km), joka jatkuu avaralle Oulujärven Ärjänselälle Kuusirannalle — pidempi ja avomeren tuntua tarjoava reitti kokeneemmille melojille. Välinevuokrauksessa auttaa Luonnollisesti Oulujärvi Ky (p. +358 50 340 3013); yksikkökajakki 20 €/h tai 40 €/pv, parikajakkia 30 €/h tai 60 €/pv. Kajaanin Latu järjestää melontakursseja ja viikkomelontoja (melonta@kajaaninlatu.fi, p. 040 8560 442).

Kartoitettu linja on avovesiuintireitti syvällä ja kirkasvetisellä Pukalajärvellä Pirkanmaan länsiosassa, noin 12 kilometrin päässä Oriveden keskustasta Enonkunnan suuntaan. Oriveden kaupungin avovesiuintireittisivulla(1) kuvataan uinti, joka pysyy koko matkan saarten ja mantereen rantojen lähellä noin neljän kilometrin matkalla Pukalan virkistysmetsän vesillä. Järvi mainitaan usein paikallisessa matkailutekstissä ”Etelä-Suomen Inarina”; virkistysmetsän saaret on rauhoitettu ja saarissa liikutaan jokaisenoikeuksin tauoilla. Reitin puolivälissä Onkisaari on pääasiallinen taukopaikka—soveltuu pidempään taukoon tai telttailuun—ilman laavua, tulipaikkaa tai käymälää, joten yöpyjän täytyy kantaa varusteet mukanaan. Uintiosuuden lähtö ja paluu ovat Roninmaan kalliosaaren tuntumassa: Majalahden pysäköintialueelta kulkee sinisesti merkitty maastopolku noin 800 metriä etelään Roninmaan laavulle (tulipaikka ja kuivakäymälä), sitten silta ja portaat kalliosaarelle, josta vesiosuus alkaa. Pukalan saaren nuotiopaikka on sillan pielessä saaressa—luonteva tauko ennen tai jälkeen uinnin. Metsähallitus hoitaa virkistysmetsää; laajemmat kartat ja ylläpito retkeilyverkostolle löytyvät Luontoon.fi:n Pukalan kierros -reittisivulta(2). Maastoon, pysäköintialueisiin ja merkittyihin patikointilenkkeihin taustaa antavat Oriveden kaupungin Pukalan virkistysmetsä -sivu(4) ja Retkipaikan Pukala-juttu(3). Jos ongit tauolla, tarkista Eräluvat kalastuslupien sivuilla kalastonhoitomaksu ja alueen säännöt(5). Saman kaupungin uintijutuissa korostetaan näkyvää uimarinpoijua ja yövarusteiden suunnittelua; ladattavat kartat ja PDF-kuvaus ovat uintisivun linkeissä(1).

Tämä osuus on Inkeroinen–Talluslahti -melonnan pohjoinen reittivalinta Kymijoella Kouvolassa: kartalla linja on noin 18,8 kilometriä päästä päähän Hirvikoskenhaaran ja laajemman Pyhtäänhaaran puolella viiden haaran suistossa—avoin jokimaisema, suuria metsäisiä saaria ja vuorottelevia suvantoja ja elävämpää virtaa verrattuna eteläiseen Kotkan haaraan. Metsähallitus julkaisee kokonaisuuden nimellä Kymijoen reitti, Inkeroinen–Talluslahti Luontoon.fi-sivustolla karttoja ja taukopaikkoja varten(1). Visit Kouvola kokoaa lyhyitä ja pitkiä melonnan ideoita ja viittaa alueen vuokra- ja ohjelmapalveluihin(4). Visit Kotka–Hamina kuvaa koko Hirvikoskenhaaran melonnan noin 52 kilometrin monipuolisena reittinä ja sitä, miten Kymijoen päähaarat ja saaret tarjoavat useita reittivaihtoehtoja(2). Itsenäinen retkiteksti keskiosan Hirvikoskenhaarasta auttaa hahmottamaan erämaisempia ja peltojen välisiä osuuksia, laavuja ja pieniä koskia monipäiväisillä osuuksilla—taustaa tälle Kouvolan lyhyelle pätkälle(3). Palveluntarjoajat mainostavat kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kuljetuksia Kymijoen etapeilla(5). Pyhtäänhaaran reitin ja pitkän Kymijoen - Suomenlahden melontareitin risteyksestä linja kulkee kohti Talluslahtea Inkerois–Hirvikosken seudulla. Alussa Antinniemen uimaranta tarjoaa uinti- tai rantatauon; myöhemmin Hirvikosken kohdalla ranta kohtaa Hirvikosken koulun liikuntasalin ja Hirvikosken koulun pallokentän—hyviä maamerkkejä rannasta luettuna. Kartan linjan lopussa voit jatkaa Melontareitti Kuovinkallio-Suomenlahti -reittiä rannikkoa kohti, haarautua Vaihtoehtoiseen kulkuun Piuhanhaaran puolelle tai liittyä samaan solmukohtaan, jossa kohtaavat Kymijoen reitti, Inkeroinen-Talluslahti Itään ja Kymijoen reitti, Inkeroinen-Talluslahti Etelä—valitse haara autonsiirtojen ja sään mukaan. Kohtele väylää jaettuna jokiväylänä: moottoriveneet, kalastus ja voimalaitosten juoksutukset vaikuttavat virtaan. Vältä yksityisrantoja, käytä pelastuslippasta ja tarkista kalastussäännöt ennen viehekalastusta(4).

kMelontareitti Kärsämäki on pistosuuntainen melontaviiva Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen päävesistössä. Kartallamme reitti on yhtenäisenä linjana noin 33,3 km, ei kierros. Järvi-meriwikin Syke-tiedoilla kuvattu Pyhäjärvi on suurin kokonaan Pohjois-Pohjanmaan puolella oleva järvi: avointa vesialuetta on noin 121,8 km², rantaviivaa noin 245 km ja saaria yli sata, joten ylitykset voivat olla avaria ja tuuli ratkaisee enemmän kuin kapealla joella(1). Reitti nojaa Kärsämäen ja yhteisen järvirannan käytännön retkeilyyn: alkupäässä kulkee Rannankylän pallokenttäalueen tuntumassa, puolivälin paikkeilla Nuttuperän laavu tarjoaa metsärannan taukopaikan, ja Venetpalon suunnassa tulevat vastaan uimarannat ja laavu, joita käytetään lyhyisiin patikointeihin ja talvisin latuverkostoon sekä kesäisin uimiseen. Visit Kärsämäki kertoo, että kunta lainaa isoja avokanootteja kahdelle melojalle kirjastosta kirjastokortilla—kätevää, jos haluat lyhyen retken ilman omia välineitä(2). Haapajärvi ja Kärsämäki kuuluvat samaan laajaan järvi- ja jokiretkeilyverkostoon: Visit Haapajärvi esittelee erillisiä Kalajoki-vesistön melontatuotteita, kuten Muinais-Päijänteen reitin kylälaskupaikkoineen, mikä kertoo siitä miten rantautumispaikat, laavut ja kyläpalvelut on dokumentoitu alueella myös silloin, kun vesistö ei ole tämä kartoitettu linja(3). Siinä missä geometriamme kulkee maastopolkuja lähellä, Haapavesi–Pyhäjärvi -pyöräretkeilyreitti ja Kärsämäki–Nivala -pyöräilylinkki jakavat osin samaa ranta-infrastruktuuria—kätevää, jos osa seurueesta tapaa pyörällä. Avojärven keliin kannattaa varautua: tuuli ja aallokko voivat muuttaa etenemistä; suunnittele ylitykset ennusteen mukaan, pidä mukana viestivälineet ja vaihtovaatteet, ja kunnioita yksityisrantoja julkisten uimarantojen ulkopuolella. Kalastaessa osta luvat Eräluvat-palvelusta tai muusta virallisesta myyntikanavasta(4).

Angesselkä–Viheri on Joutsan Meloen Joutsassa -melontaverkoston yksisuuntainen osuus Keski-Suomessa Angesselän selältä kohti Viheri-järveä. Kartallamme viiva on noin 31,3 kilometriä yhtenä jatkuvana linjana; Visit Jyväskylä Regionin Lipas-kohteessa tälle osuudelle pituudeksi ilmoitetaan noin 30 kilometriä—pyöristys ja pieni ero täyteen GPX-jälkeen ovat tyypillisiä(1). Virallinen kuvaus kertoo osuuden kulkevan Joutsan keskustan läheltä Angesselältä Viherille, rantautumis- ja taukopaikalla ABC:llä kahville tai ruokailulle, sitten Jääsjärven kautta Viherille; Retisenlammella kajakkia tai kanoottia joutuu kantamaan tai vetämään lyhyesti maata pitkin(1). Kohokohtiin mainitaan muun muassa Oravakivi ja verkoston rauhalliset, kirkasvetiset järvimaisemat(1). Kaikki rantautumispaikat ja naapuriosuudet kannattaa yhdistää Joutsan kaupungin Meloen Joutsassa -pdf-karttaan(2). Vesiä Angesselällä ja Puttolanselän eteläosassa koskee Angesselkä–Puttolanselän Natura 2000 -lintualue; viranomaisluonnehdinnassa alue on merkittävä erityisesti syksyisen muuton levähdyspaikkana(3). Melo hiljaa ja anna levossa oleville linnuille tilaa avoselillä ja ruoikossa. Viherin suuntaan linja päättyy kartallamme lähelle Viherinkoski ja museosilta Kalastuspaikka -kohdetta: Viherinkosken seutu Nelostien varrella tunnetaan museosillasta ja jokimaisemasta; Suomen Luonnon Viherinkoski-jutussa kuvataan siltaperinnettä ja rantakallion kalliomaalauksia(4). Pidempi Melontareitti Puttolanselkä-Suontee jatkaa samaa teemaa Puttolanselällä ja Suonteella kohti Joutsan palveluja kuten Joutsan uimalaa ja Myllylahden lintutornia; laajemmassa Lipas-kuvauksessa mainitaan myös Suonteen Maljakivet(5). Maaliikenteen kannalta Viherin päässä Tervasreitti (pyöräily) tukee yhdistettyjä retkiä. Kalastajien tulee huomioida kalastonhoitomaksu ja alueen lupasäännöt—ajantasaiset ostosivut löytyvät Eräluvat-palvelusta(6).

Vuoresjoen melontareitti on lyhyt pistokkeinen melonta noin 2,3 kilometrin matkalla Oulujärven Vuoreslahden rannalla Kajaanissa Kainuussa. Karttaviiva lähtee Vuoreslahden rantaumispaikalta ja kulkee Vuoresjoen suun ja suojaisen väylän kautta kohti Ärjänselän avointa selkää—rauhallista vettä lyhyeen retkeen tai pidemmän Oulujärvi-päivän osana. Kajaanin kaupunki kokoaa Melo Kajaanissa -aineiston, linkit laajempiin vesistökuvauksiin ja paikallisten melontareittien katsauksen Kajaanin melontareitit -sivuillaan(1). Luontoon.fi:n Vuoreslahti/Akkovaara melontareitti -sivulla on naapurireitti samalta rantautumispaikalta ja lähin Metsähallituksen reittikuvaus, kun tarvitset ajantasaisia huomioita tai pidemmän vuoreslahtelaismelonnan kuvauksen(2). Visit Kajaanin Kajaaninjoki-sivulla kuvataan alueen vesistöjä—kirkas vesi, kaupunkijoen tervakanavaperinne ja kalavedet—taustaksi, kun yhdistät Kajaanin ja Oulujärven retkiä(3). Moni yhdistää tämän osuuden Vuoreslahti/Akkovaara melontareittiin ja nousee Akkovaaran näköalatornille tai Akkovaaran nuotiopaikalle, tai käyttää samaa lähtöä muihin Vuoreslahden suunnan melonnoille. Kajaanin Latu järjestää kursseja, viikkomelontoja ja yhteystietoja Kuurnan melontatallilta—kannattaa tarkistaa, jos haluat opetusta tai ohjatun illan(4). Kajakkien ja kanoottien vuokraus onnistuu paikallisilla palveluilla, jotka julkaisevat hinnat ja noutopisteet verkossa(5). Jos kalastat kajakista kohti Oulujärven valtion vesialueita, Eräluvat 4508 Oulujärvi (valtion vedet) -kohdesivulla kerrotaan, milloin tarvitset alueellisen vapaluvan kalastonhoitomaksun lisäksi(6).

Oulun kaupunki julkaisee Keskusta–Nallikari -linjan täydet kuvaukset, turvallisuusmuistutukset ja ladattavan melontareittikartan PDF:n yhdessä muiden Oulujoen suiston reittien kanssa(1). Visit Oulu nostaa saman reitin esille luontoreittien listalla lyhyellä otsikolla matkailijoille(2). Nallikari Lomakylän melonnan sivu ohjaa samaan kaupungin karttaan ja kertoo kajakki-, kanootti- ja kalastuskajakkivuokrauksesta Nallikari Safariksen toimipisteeltä rantaosuudella kesäkaudella(3). Kartalla reitti on noin 4 km yhteen suuntaan eikä se ole lenkki: se yhdistää torin ja Kiikelin Nallikariin Pikisaaren lounaispuolta pitkin, kulkee jokisuiston pienempien saarien lomasta Mustasalmeen ja avautuu merelle Nallikarin edustalla. Näet torin edustan vilinää, Pikisaaren suojellun puutalomiljöön ja suojaisen väylän ja avoimen selän vaihtelun. Noin kilometrin kohdalla Tukkisaaret Grillauspaikka tarjoaa nuotiopaikan saaristossa; myöhemmin Hietasaaren tulentekopaikka sijoittuu Hietasaaren rantaan ja Loistokarin lintulava linturetkeilyyn ennen rantahotelleja. Nallikarin uimaranta on luonteva rantautuminen pohjoisen Rivieran päässä, kylpylähotelli Edenin ja lomakylän palveluiden lähellä. Nallikari Safaris järjestää ohjattuja melontasafareita Mustasalmen ja saariston kautta kohti keskustan suuntaa: aloitusinfo sopii aloittelijoille ja tuulisella säällä lähtöä voidaan siirtää suojaisemmalle Mustasalmen rannalle(4). Maalla samaa rantaa seuraa Pyöräilyn pääreitti 12 Oulu–Nallikari, jos osa porukasta pysyy rannalla. Pohjois-Pohjanmaa avautuu Pohjanlahden rannikolla; Oulu on tämän maakunnan suurin kaupunki ja tämä reitti on yksi lyhimmistä tavoista kokea suisto meloen ilman pitkää meriretkeä.

Melontareitti Venekarin päivätuvalle on kartallamme noin 4,4 kilometrin mittainen suojainen merikajakkisilmukka Kalajoen edustan Rahjan saaristossa Pohjois-Pohjanmaalla; reitin keskiössä on Venekari ja sen päiväkäyttöön tarkoitettu taukopaikka. Visit Kalajoki melonta-sivulla Venekarin päivätupa mainitaan tyypillisenä taukopaikkana samoilla vesillä Koivukarin ja muiden laavujen rinnalla(1), ja Visit Kalajoki Rahjan saaristo -sivulla kuvataan maankohoamisrantoja, perinteistä rannikkoluontoa sekä kajakkivuokrausta Konikarvon satamassa(2). Silmukan puolivälin tienoilla, noin 2,4 kilometrin kohdilla lähtöpisteestä, Venekarin kokonaisuuteen kuuluvat autiotupa, nuotiopaikka ja kuivakäymälät samassa rantautumisalueessa—hyvä paikka lounaalle tai pidemmälle tauolle ennen jatkoa. Noin 3,4 kilometrin kohdilla Kuusimällä laavu tarjoaa toisen taukopaikan eri saariryhmällä ennen silmukan sulkemista. Vesi on Perämeren murtovettä: kallioluotoja, sisälahoja ja kesällä moottoriveneliikennettä—väistä muuta liikennettä, käytä pelastusliivejä ja seuraa tuulta ja aallokkoa. Päivää voi jatkaa yhdistämällä Melontareittiin Hevoskariin länsisaaristoon, seuraamalla Rahjan epävirallista melontareittiä pidempänä sisäväylälinjana tai kulkemalla osin Rahjan saariston veneilyreittien mukaisesti. Kalajoen kaupunki ylläpitää Rahjan veneilyreittiä, tarkistaa poijut kesäkuussa ennen juhannusta, ilmoittaa väylän syvyydeksi noin 0,8–1,8 metriä ja muistuttaa, että liikut omalla vastuullasi(3). 15.4.–31.7. melonta ja veneily on kielletty osalla vesialueista, ja osalla saaria maihinnousu ja liikkuminen on kielletty lintujen pesimärauhan vuoksi—tarkista kaupungin veneilijöiden palvelut -sivu ennen rantautumista(3). Rahjan saaristo on laaja Natura 2000 -kokonaisuus; Rahjan saariston Natura-kuvauksessa kuvataan maankohoamisrantoja, linnustoa ja herkkiä elinympäristöjä(5). Luontoon.fi Rahjan veneilyreittisivulla sama Kalajoki-alue näkyy kartta- ja suunnistustietoja varten(6).

Kauvonsaaren lenkki on päiväretkeen sopiva melontarengas Oulujärvellä ja Vaalan tuntuman Oulujoella; reitin pituus on noin 6,6 kilometriä suljettuna lenkkinä avovedellä. Luontoon.fi(1) on tämän linjan keskeinen virallinen lähde: siellä kuvataan melontakeskuksen roolia laitureineen ja varusteiden huoltoineen, Kauvonsaaren melontalaiturin, tulipaikan ja käymälän sekä Oulujoen vaarat: virta voi voimistua voimalaitosten juoksutuksista, Jylhämän voimalaitokseen on pidettävä vähintään 300 metrin etäisyys, ja paluumatkalla Kauvonsaaren länsipuolella on kivikkomatalikoita kalojen kutupaikoiksi. Oulujärven retkeilyalue -sivut Vaalan kunnalla(2) asettavat järvi- ja saaristoverkoston viitekehykseen: kyseessä on Suomen ainoa sisävesien retkeilyalue. Kanoottitallista, laskuluiskasta ja käytännön lähdöstä Sahanrannassa kertovat selkeimmin Vaalan kunnan melontasivut(3). Oulujärven Melojat ry(4) hoitaa tallia ja paikallisia retkiä—sieltä saa neuvoja ennen vesille lähtöä. Vesillä lenkki yhdistää joki- ja järviolosuhteita: reitti kulkee Oulujokea pitkin Ahmalan ja vilkkaan Sahanrannan tuntumassa—vieras- ja uimarannat ovat tässä—Uiton sataman ja Vaalanlammen rannan kautta lännen puolelle Jylhämän vieraslaiturille. Mukana on sekä satama-alueen suojaa että avoimempia selkiä; tuuli ja aallokko kannattaa huomioida Oulujärven laajoilla vesillä. Maissa Ahmalan kohdalla haarautuu Jylhämän alakanavan luontopolku, ja pidempi Honkinen ja Pikku-Palonen -melontarengas käyttää samaa Sahanrannan lähtökeskusta, jos haluat toisen päivän järvelle. Vaala-Rokua retkeilypolku kulkee Ahmalan pysäköinnin tuntumassa rannan sisäpuolella, ja lyhyt Sahanrannan ulkoilureitti kulkee uimarannan vieressä. Viehekalastus kajakista voi kuulua kalastonhoitomaksun ja tarvittaessa aluekohtaisten viehelupien piiriin; tarkista Eräluvat ennen kalastusta melontaretkellä(5).

Luontoon.fi kuvaa tämän pistemäisen melontalinjan Oulujärvellä Paltamon rannasta kohti Melalahden kyläaluetta Pältäselällä; koko reittiprofiili löytyy heidän melonnan karttamerkinnästään(1). Reitin pituus on noin 12,9 kilometriä: lähtö Paltamon melontakeskuksen laiturilta Metelinniemen uimarannan ja virkistysrannan vierestä, Käärmeniemen vieraslaiturin ohi alkumatkasta, sitten avoimen selän ylitys kohti Ukkosaaren retkisatamaa suunnilleen puolivälissä—luonteva taukopaikka saaressa ennen jatkoa luoteisrantaa pitkin Melalahden vieraslaiturille, Melalahden rannan kodalle ja Melalahden uimapaikalle lahden perukkaan. Paltamon kunta kertoo, että Vaarankylä ja Melalahti kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin: perinteinen nauhamaisutus, elinvoimainen maatalous ja runsas kulttuuriperintö lahden ympärillä(2). Melonta on järven selkävesillä ilman koskia tai kantoja, mutta tuuli Pältäselällä voi nostaa aallokkoa—seuraa säätä ja omaa osaamista. Oulujärven Melojat hoitaa kunnan omistamaa Paltamon melontakeskusta Uimarannantie 1:ssä laiturialueen vieressä: yhdistys järjestää kursseja, keskiviikon viikkomelontoja Paltamosta, kajakkien tallipaikkoja ja pitää keskuksen kalustoa opetukseen ja tapahtumiin(3). Visit Kajaani tiivistää saman keskuksen tiedot matkailijalle(4). Jos tarvitset välineitä tai ohjattua lähtöä, sovi suoraan yhdistyksestä—kävelymatkavuokra ei ole itsestään selvää. Melalahdella Lahtela pitää kesäkahvilaa ja majoitusta vanhassa osuuskaupparakennuksessa; hyödyllinen ruoka- tai yöpytauko melonnan yhteydessä, kun paikka on auki(5). Samalta uimarannan ja laiturin kokonaisuudesta lähtee useita muita merkittyjä melontalenkkejä—Paltamo-Mieslahti-Paltamo, Mulkkusaaren lenkki, Volon kierto ja pohjoisesta tuleva Jormualta Paltamoon—joten viikonlopun voi rakentaa useasta vesipäivästä. Melalahden rannalla lyhyt Melalahti-Varisjokisuu-Melalahti -lenkki sopii kevyemmäksi jatkoksi ylityksen jälkeen.

Vieremän veneilyreitti on noin 8,1 km pituinen päästä päähän -melonta Vieremän kirkonkylän läpi Pohjois-Savossa Koljonvirran alueella; reitti yhdistää paikallisen retkisataman laajempaan vesistöön kohti Iisalmea. Veneilysaimaa kuvaa sataman Saimaan veneilyreitistön pohjoisimpana kohteena: laiturin vieressä vettä noin metri, muovi- ja betoniponttonilaituri kylkikiinnityksellä, traileriluiska vesille laskuun ja jätehuolto—kunnan palvelut kävelymatkan päässä, mutta maantien melu voi kantautua satamaan(1). Iisalmi ja tienoot esittelee saman sataman matkailijalle: veneilyreitti kulkee Iisalmesta ja Saimaalta Vieremälle päätepisteeseen, ja moottoriveneellä liikkuvalle Vieremä on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama syväyksellä noin yksi metri; melonnalla jatkaminen pohjoiseen on mahdollista vesitilanteen mukaan, ja Rotimojärvestä alkava Rotimojoki–Murennusjoki -melontareitti saapuu noin 40 km:n jälkeen Vieremän satamaan vaativin osuuksin—pitempi ja vaativampi reitti kuin tämä lyhyt kirkonkylän osuus(2). Alueen vesistöjä ja virkistyskäyttöä käsittelevät kokonaisuudet löytyvät Iisalmen reitti -sivustolta(3). Reitin alkupäässä kuljet Jokirinteen koirapuiston rantavyöhykkeen ja Petterintien liikuntakampuksen ohi: Vieremän liikuntahalli, koulukeskuksen tekojää ja kentät sekä koulun miniareena ja kuntosali. Sotkun uimaranta ja Sotkun talviuintipaikka tarjoavat uimarantapysähdyksen, kun noudata maanomistusta ja merkittyjä uimapaikkoja. Maalla samaan kirkonkylän alueeseen sijoittuu Vieremän kirkonkylän hiihtoladut -verkosto laavuineen, esimerkiksi Hukkalan laavu. Kartalla tämä osuus liittyy Iisalmen venereitteihin: voit jatkaa kohti Iisalmen reitin laajempaa verkostoa tai palata satamaan ja järjestää autonsiirron. Melo avojoella: huomioi virtaus satamaan kiinnittyessäsi, vältä moottoriveneiden väylät turvallisesti ja varustaudu päivämelonnan turvavarusteilla. Kalastaessasi tarkista kausiluvat ja alueen säännöt.

Tämä osuus on Inkeroinen–Talluslahti -melonnan eteläinen reittivalinta Kymijoella Kotkan alueella ja Hirvikoskenhaaran suiston lähellä: kartalla linja on noin 17,2 kilometriä päästä päähän viiden haaran Kymijoen vesistössä, joka avautuu kohti rantaa. Metsähallitus julkaisee kokonaisuuden nimellä Kymijoen reitti, Inkeroinen–Talluslahti Luontoon.fi-sivustolla taukopaikkoja ja karttoja varten(1). Visit Kotka–Hamina kokoaa melonnan reittejä ja palveluntarjoajia melonnan etusivullaan(2), kuvaa suiston haaroja ja Kuovinkallion–Hirvikoskenhaaran melonnan Kymijoen sivuillaan(3), ja Kaakon melontareitin sivu tiivistää usean päivän vesiretkeilyä Kaakosta merelle sekä luonnon havaintoja reitin varrella(7). Itsenäiset retkitekstit koko Kymijoen virkistysmelontaverkosta auttavat hahmottamaan, miten pitkät osuudet jaetaan päiväetappeihin ja miten vuokra ja kuljetukset tukevat retkeä—tausta lyhyempien Kotkan seudun osuuksien yhdistelyyn(4). Kaupalliset palveluntarjoajat mainostavat kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kuljetuksia lähtö- ja loppupisteiden välillä Kymijoen osuksilla(5). Maalla vesilinja kulkee aluksi Langinkosken seudulla: pysäköinti on keisarillisen kalastusmajan rantavyöhykkeen lähellä, ja lyhyet patikointiyhteydet kuten Langinkoski, esteetön reitti ja Langinkoski yhdysreitit kohtaavat rannan ennen tai jälkeen melonnan. Jatkossa ranta kulkee Pihkoon ja Koivulan urheilukenttien sekä Honkalan ampumahiihtokeskuksen tuntumassa, missä Laajakosken kuntorata ja Laajakosken latu haarautuvat sisämaahan samasta virkistysalueesta. Linjan lopussa voit liittyä Vaihtoehtoiseen kulkuun Piuhanhaaran sivuhaaralla; sama solmukohta jatkuu Melontareitiksi Kuovinkallio–Suomenlahti ja haarautuu Kymijoen reitiksi, Inkeroinen–Talluslahti Itään sekä Kymijoen reitiksi, Inkeroinen–Talluslahti Pohjois—valitse haara autonsiirtojen ja päivän tilanteen mukaan. Kohtele väylää jaettuna jokiväylänä: moottoriveneet, kalastus ja voimalaitosten juoksutukset vaikuttavat virtaan. Vältä yksityisrantoja, käytä pelastuslippasta ja tarkista kalastusluvat ennen viehekalastusta kajakista(2).

Virallisen reittikortin ja kartanäkymän saat Luontoon.fi:n Alajoen melontareitti -sivulta(1). GoSaimaa(2) tiivistää lappeenrantalaisen Alajoen melonnan noin yhdeksäntoista kilometriin ja viiteen koskeen ja muistuttaa, että reitti on parhaimmillaan alkukesällä, kun vettä on reilusti—alueellinen melonnan katsaus listaa sen Lappeenrannan lähipoluksi. Etelä-Karjala sopii lyhyeen jokiretkeen täällä rajavyöhykkeen vesillä. Myötävirtaan ry(3) täydentää tarinaa Vainikkalan kyläyhdistyksen näkökulmasta: melontalinja yhdistää Melkkolan Suuri-Pyhäkalan ja Vainikkalan Telkjärven, Sarvijoen ja Alajoen osuuksilla on noin 21 metriä pudotusta ja viisi koskea, joissa kanooteilla laskemista ei suositella vaan kantaminen on turvallisin vaihtoehto; levähdyspaikkoina toimivat Tuhkakankaan laavu, Kiekan taukopaikka, Alakosken laavu ja Melkkolan laavu nuotiopaikkoineen ja kompostikäymälöineen(3). Yle uutisoi Etelä-Karjalan kesäreittivinkeistä(4), ja alueen asiantuntija nostaa Alajoen melontareitin aloittelijaystävälliseksi vaihtoehdoksi, kun olosuhteet ovat rauhalliset, ja mainitsee kajakin vuokrauksen kaupunkiseudun palveluiden kautta. Tämä melontareitti on noin 18,6 kilometrin päästä päähän -matka; se ei ole lenkki. Etelä-Karjalla reitti kulkee Alajoen käytävässä Lappeenrannan Vainikkala–Rikkilä -maisemissa ja Simola–Melkkolan rantavyöhykkeellä, joten mukana on kapeikkoja, pieniä järviosuuksia ja lyhyitä koskipätkiä, joissa lukeminen ja kantopaikat ratkaisevat enemmän kuin pelkkä vauhti. Alussa Vainikkalan liikunta-alueen kaukalo, pallokenttä ja ulkokuntosali osuvat lähelle rantaa—samassa ympäristössä kulkevat valaistut ladut ja kuntoradat, jos haluat yhdistää melonnan maastohiihtoon tai juoksuun talvella. Muutaman kilometrin jälkeen Tuhkakankaan laavu ja Kiekan taukopaikka sijoittuvat kohdalle, jossa merkitty Alajoen retkeilyreitti kohtaa joen: hyviä tauko- ja nuotiopaikkoja ennen kuin väylä avautuu Simolan suuntaan. Noin kahdentoista kilometrin kohdalla Simolan urheilukenttä, frisbeegolfrata ja kaukalo toimivat selvinä rantamerkkeinä; samassa kulmassa kulkevat valaistu latu ja kuntorata maalle siirtymiseen. Alakosken laavu täyttää keskiosan tauon, ja Melkkolan laavu itäisemmässä päässä tarjoaa katoksen, nuotion ja kanootinlaskupaikan; Advanced-yhdistys huoltaa katosta, joten noudata paikallisia käyttöohjeita. Kosket ja yhteiset väylät vaativat malttia: Myötävirtaan ry(3) kehottaa kantamaan kanooteilla rannan kosket eikä laskemaan niitä. Siltojen ja moottoriveneliikenteen kohdalla pidä turvaväli ja tarkista virta ennen linjan valintaa. Kalustosta yhdistyksen jäsenet voivat käyttää Simolassa, Rikkilässä ja Vainikkalassa sijoitettuja kanootteja(3); itsenäiset kävijät löytävät usein kajakki- ja kanoottivuokrauksen Lappeenrannan Hiekkalinnasta; Visit Lappeenranta ohjaa välinevuokraukseen Drakkar Sportille sataman palveluajoin(5).

Kirppuniemi/Kouluniemi melontareitti on 2,7 km pitkä pistepiste-reitti Oulujärven Vuottolahden alueella Kajaanissa, Kainuussa. Reitti kuuluu Kajaanin kaupungin yhdessä Oulujärven Melojat ry:n ja Kajaanin Latu ry:n kanssa kehittämään melontareitistöön ja sopii erinomaisesti aloittelijoille. Kaikki reitit ja kartat löytyvät Kajaanin kaupungin julkaisemasta Melo Kajaanissa -oppaasta(1). Reitti lähtee Kirppuniemen satamasta — veneluiskalta ja satamalta Vuottolahden kylässä, osoitteessa Vuottolahdentie 1266b, noin 50 km Kajaanin keskustasta länteen. Kirppuniemen venesatama sijaitsee välittömässä läheisyydessä. Kirppuniemen virkistysalue uusittiin vuonna 2023, ja sinne rakennettiin uusi kota, uimapaikka ja bio-käymälät Fortumin, Kainuun ELY-keskuksen ja Kajaanin kaupungin rahoituksella. Ajankohtaiset tiedot ja yhteystiedot löytyvät Kajaanin kaupungin sivuilta(2). Kirppuniemestä reitti kulkee avoimella vesialueella Vuottolahden saarten kupeesta kohti Kouluniemeä. Vain 2,7 km pitkänä ylitys onnistuu aloittelijoiltakin hyvällä säällä, mutta Oulujärven selät voivat olla tuulisia — sää kannattaa tarkistaa ennen vesille lähtöä ja pelastusliivi pitää olla aina päällä. Reitin päätepiste Kouluniemen rantautumispaikka on pieni hiekkaranta Kouluniemen kärjessä, jossa rannalla odottaa kota taukoa varten. Reitti liittyy kahteen muuhun reitistön melontareittiin. Kirppuniemi/Rakennuksenperä melontareitti (2,8 km) lähtee samalta Kirppuniemen veneluiskalta vastakkaiseen suuntaan kohti Rakennuksenperää. Kouluniemestä jatkuu Vuottolahti/Kouluniemi melontareitti (4,1 km), joka kulkee suojaisempaa reittiä kohti Vuottojoen suuta — hyvä valinta päiväretken jatkomatkaksi. Kajakki-, kaksikko- tai avokanoottivaraukset saa Luonnollisesti Oulujärvi -yritykseltä(3), jonka ympärivuotinen vuokraamo sijaitsee Kajaanissa Rikulantiellä. Yksikökajakki maksaa 20 €/tunti tai 40 €/vuorokausi, kaksikkokajakki 30 €/tunti tai 60 €/vuorokausi.

Meltausjoen melontareitti on pitkä jokimatka Lapissa; Rovaniemi tarjoaa tälle alueelle runsaasti vesistöjä ja melontaohjeita kaupungin sivuilla. Reitin pituus on noin 43,6 kilometriä tässä linjassa ylä-Meltausjoelta kohti Ounasjokea Meltauksen kylän kohdalla. Meltausjoki on Ounasjoen suurin sivujoki; se saa alkunsa Unarinjärvestä ja yhtyy Ounasjokeen Meltauksen kylässä, ja joen pituus on noin 46 kilometriä valuma-alueen ollessa noin 1 787 km²(3). Profiili on Lapin mittakaavassa jyrkkä ja maisema erämainen; joki tunnetaan kalastuksesta ja kanootti- ja kajakkikohteena, ja koskissa on paikoin läpi talven avoinna pysyviä virta-osia(3)(5). Melontapalveluista, taidoista ja kaupungin esittelystä löytyy lisää Rovaniemen kaupungin melonnan sivuilta(1). Metsähallitus myy kalastuslupia valtion Meltausjoen lupa-alueelle; sama kuvaus mainitsee joesta myös suositun melontakohteen ja selventää viehekalastajan lupia koskiosuuksilla(2). Yläjoen tunnetuin este on Unarinköngäs, suuri koski, jonka monet ryhmät kiertävät kantamalla kaluston kosken ohi. Retkikertomuksissa vedenkorkeus on kuvattu tyypillisesti luokka II+/III- -luokituksella ja tulvalla vielä kovempana; rannikkopolku kannolle sopii, kun koskea ei haluta ajaa(4). Retkipaikan teksti Unarinkönkäästä kuvaa rotkomaisen köngään, Metsähallituksen opasteita parkkipaikalla sekä tulipaikkaa ja laavua kosken tuntumassa—hyödyllinen tausta, jos yhdistää melonnan rantaan nousemiseen(6). Reitin varrella taukopaikat ryhmittävät luontevasti: Unarinkönkään seudulla tulevat vastaan Kenttäpalo laavu, Melakoski laavu ja Unarinköngäs tulipaikka; keskiosalla Kunettikoski autiotupa tarjoaa autiotupamahdollisuuden; Saittapenger laavu ja Saittapenkereen laavu sijoittuvat Pahtakoskea edeltävään mutkaan; Pahtakosken hirsikota ja Pahtakoski hirsikota antavat kota-taukopaikat; Pitkä-Perttauksen laavu ja Pitkä-Perttaus laavu palvelevat Pitkä-Perttausjokea myötäilevää vauhtiosuutta. Reitti päättyy Meltauksen koulun liikunta-alueen tuntumaan jokeen päin; samaan paikkaan päättyy moottorikelkkareitti Meltaus - Marrasjärvi Moottorikelkkaura ja lyhyet Meltauksen kuntorata sekä Meltauksen latu. Unarinköngäs polku kulkee samoilla rannoilla kuin melonta alkupäässä. Vedenkorkeus muuttaa luonnetta: korkeammalla vedellä kosket tuntuvat voimakkaammilta ja myötävirta auttaa; matalalla pohja kivikkoinen ja linjavalinnat vaativat tarkkuutta—kokeneet ryhmät melovat silti mielellään, mutta suunnittelu ja paikallinen tiedustelu ovat tärkeitä(4).

Tämä on noin 4,1 kilometrin pistosuora Oulujärvellä Kainuussa Kajaanin pohjoispuolella Vuottolahden ja Kouluniemen rantojen välillä. Kartoitetulla linjalla on kaksi merkittyä maihinnousupaikkaa: ensin Rakennuksenperän rantautumispaikka hieman yli puolivälin ja lopuksi Kouluniemen rantautumispaikka—molemmat käteviä tauko- tai kyytikohtia. Sama Kouluniemen rantautumispaikka on Kirppuniemi/Kouluniemi -melontareitin päätepiste, joten jatkomelontaa tai satamavalintoja voi suunnitella suoraan samaan rantaan. Melo Kajaanissa -esitteen, ladattavat kartat ja muut kaupungin melontavaihtoehdot löytyvät Kajaanin kaupungin melontareittien sivulta(1). 10 kylän Vuolijoki -sivut kertovat, miten paikalliset seurat ovat kartoittaneet seitsemän melontalinjaa Kajaanin Ladun käyttöön ja miten Vuottolahden Kirppuniemen ranta ja satamapalvelut liittyvät laajempaan Oulujärven rantaverkostoon—taustaa lähtöpaikan valintaan Vuottolahden tai Kirppuniemen suunnalla(2)(3). Visit Kajaani listaa Luonnollisesti Oulujärven välinevuokraukset; vahvista ajat ja tapaamispaikat ennen ajoa järvelle(4). Jos kalastat vesiltä, tarkista Eräluvat kalastonhoitomaksu ja Oulujärven alueen säännöt(5). Sivullamme näet yhdellä silmäyksellä kartoitetun linjan ja maihinnousupaikat(6).

Simojoki vesiretkeilyreitti kulkee yhdellä Suomen tunnetuimmista erämaisista melontajoista Ranuan seudulta kohti Perämettä: pitkä, suuntaansa melottava jokireitti Simojoella, jonka pituus meidän kartalla on noin 178 kilometriä. Simojoki saa alkunsa Simojärvestä ja virtaa Lapin eteläosan läpi mereen; se on ainut kokonaan Suomen puolella virtaava lohijoki, jolla on oma luontaisesti lisääntyvä lohikanta, ja se on Natura 2000 -alueena suojeltu luonnontilaisten jokireittien vuoksi Syken kuvauksen mukaan(3). Simon kunta esittelee laakson kalastukseen, retkeilyyn ja melontaan sopivana ja ohjaa Simojoki.com-sivustolle lupiin, palveluihin ja kunnan karttapalveluun(1)(2). Käytännössä kyseessä on usean päivän retki: koskia on kymmeniä, helpoista I-luokan laskuista vaativampiin II- ja II+-luokan pätkiin alajuoksulla, joten vedenkorkeus, osaaminen ja reittivalinta ratkaisevat. Jaloittelua-blogissa kuvataan koko joen melontaa pitkillä päivämatkoilla, I–II+-koskilla, kylmällä vedellä kesälläkin ja hyvien karttojen merkityksellä, kun kosket tulevat tiheään(4). Kartoitetun linjan varrella on levähdyspaikkoja, jotka sopivat yö- ja taukopaikoiksi, mukaan lukien Hömmönkosken, Jokikankaan, Kupusen niityn ja Kutuvaaran laavut ja pysäköintialueet jokivarteen kytkeytyen. Alaniemen seudulla palveluyritykset palvelevat kalastajia ja melojia: Simojoen Lohiranta tarjoaa kanootti- ja kajakkivuokrausta sekä kyytipalvelua joen varrella(5), ja Lapinkosken esittely nostaa tunnettuja kalapaikkoja kuten Hömmönkosken samaan Alaniemen osuuteen(6). Kunnioita yksityismaita, lohikalastuksen sääntöjä ja sesonkimuutoksia, jos yhdistät melonnan kalastukseen—Simojoki.com tiivistää tarpeen Simon kunnan alueen luvasta ja valtion kalastonhoitomaksusta(2). Ranua toimii listauksen kotikaupunkina, mutta joki kulkee usean kunnan läpi; Lapin avomat maisemat ja turvemaiden reunustamat penkereet hallitsevat keskiosaa ja alajuoksua.

Tämä yhdensuuntainen melontareitti kulkee Koskenkylänjoen vesistön yläosissa eteläisessä Suomessa: Länskinjoki virtaa entisen Artjärven alueella (nykyinen Orimattila) ja yhdistää Villikkalanjärven, Säyhteen ja Pyhäjärven ennen varsinaista Koskenkylänjokea kohti Suomenlahtea(2). Kartallamme viiva on noin 29,1 kilometriä yhtenäisenä melonnan reittinä—joki- ja järviosuuksia, ei rengasreittiä. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Lanskinjoen melontareitti karttaa ja suunnittelua varten(1). Sama luettelo mainitsee, että Vuorenmäellä voi yöpyä teltan kanssa(1)—kätevää, jos jaksotat melonnan kahdelle päivälle. Etelä-Suomen Sanomat kertoi myös ylä-Länskinjoen talvisista pohjakynnystöistä lähellä Artjärven ja Iitin rajaa osana Villikkalanjoen jatkoprojektia, tavoitteena nostaa järjestelmän vedenkorkeuksia(3). Laajemmassa Koskenkylänjoen vesistössä on tehty myös koskikunnostuksia ja kalateitä meritaimenen ja lohen elpymiseksi(5). Lapinjärvi sijaitsee Päijät-Hämeessä; melontaviiva kulkee järvi–jokimaisemassa, jossa kalastussivustot listaavat Länskinjoen vierekkäin Villikkalanjärven, Säyhteen, Pyhäjärven ja Lapinjärven (järvi) kanssa(4). Tauoille maalle reitti kulkee paikallisten uimarantojen ja Vuorenmäen ulkoliikunta-alueen lähellä—lue lisää sivuiltamme Pyykkinekan uimaranta, Pyhäjärven uimapaikka Lapinjärvi ja Vuorenmäen uimapaikka. Samalla ranta-alueella yhdistyvät Artjärven kotiseutupyöräilyreitti, Vuorenmäen valaistu latu ja Vuorenmäen kuntorata, jos haluat yhdistää melonnan kävelyyn, hiihtoon tai juoksuun(1). Kalastaessasi hanki kullekin vedelle sopivat luvat ja valtion kalastonhoitomaksu tarvittaessa—Eräluvat on kansallinen lupakauppa(6). Vesistön rakennetta voi tarkistaa myös suomenkielisestä Wikipedian Koskenkylänjoki-artikkelista: siinä kuvataan, miten Länskinjoki laskee Villikkalanjärveen ja jatkaa Pyhäjärvelle (Artjärvi) osana laajempaa kokonaisuutta(2). Huts.fi:n reittisivu tiivistää kartoitettu pituus ja lähtöpiste nopeaa tarkistusta varten(7).

Väliväylän reitti Jyräänkoski–Tirva on noin 20,5 kilometrin päästä päähän -melontajänne historiallisella Väliväylällä Kouvolassa, Kymenlaaksossa. Laajempi Väliväylä on Saimaalta Kymijoelle kulkeva uittohistorian reitti; Kouvolan kaupunki kuvaa koko käytävän, taukopaikat, kalastusohjeet ja palvelut kouvolalaisella osuudella(1). Visit Kouvola esittelee Väliväylän alueen tunnetuimpana melontana ja ohjaa välinevuokraukseen(2). Tirvan päästä lähdettäessä reitti kulkee pian Tirvan Röllänrannan uimapaikan ja Tirvan taukokatoksen ohi—kylän ranta taukoja ja uintia varten lähellä Tirvan frisbeegolfia ja Tirvan urheilukenttää. Lyhyt Vaihtoehtoinen kulku -yhteys käyttää samaa taukokatosta vaihtoehtoiseen linjaan Tirvan tuntumassa. Länteen päin noin 7,6 km lähdöstä tulee Mankin autiotupa Mankinvirran rannalla: Kouvolan kaupungin mukaan Mankissa on ympärivuotinen autiotupa, kamiina, kuivakäymälä ja laituri—hyvä yöpyminen usean päivän retkillä(1). Myöhemmin reitti kulkee Jaakonniemen taukopaikan tuntumassa, mutta Kouvolan kaupunki ilmoittaa Jaakonniemen käyttösopimuksen päättyneen eikä kohde ole enää retkeilijöiden käytössä—suunnittele tauot ja yöpyminen Mankille, Tirvalle tai alavirtaan eikä Jaakonniemeen(1). Tirvan voimalaitoksen kohdalla päävirtaus kiertää padon maitse: A-retket kuvaa usean päivän Väliväylä-retkellä kajakkien siirtoa kärryllä voimalan ohi ja jatkoa kohti Kouvolaa(3). Jyräänkoskella pakollinen maakannos: Visit Kouvolan Jyräänkoski-kuvauksen mukaan rantaudutaan ensin vasemmalle pienen kosken ohi, käytetään vetolaitteita ja lasketaan vesille, melotaan sillan alle ja kannetaan kalusto portaita alas laiturille padon alapuolelle(4). Rannalla näkyy myllyn jäänteitä ja uiton jälkiä(4). Kannuskosken matkailusivujen Väliväylä-ohjeissa on tarkemmat laskulinjaukset Tirvankoskeen ja muille koskille(5). Jyräänkosken ja Paaskosken jälkeen vesireitti liittyy luontevasti pidempään Väliväylän reittiin, Myllynkoski–Paaskoski -osuuteen kohti Paaskosken majaa, Paaskosken taukopaikkaa ja Käyrälammen uimarantaa. Rinnakkaisena vaihtoehtona Väliväylän reitti Tirva–Kannuskoski kulkee Sulunkosken, Taikinakosken katoksen ja Kannuskosken veneenlaskupaikan kautta samaan verkostoon. Käyrälammen Vuokraamo Tykkimäellä (Saimaan Palju) vuokraa kajakkeja ja kanootteja Kouvolan seudun melonnan tarpeisiin; käytännöt heidän vuokraussivuiltaan(6). Viehekalastukseen tarvittaessa kalastonhoitomaksu ja muut luvat Eräluvat-palvelun kautta(7).

Kalkkisilta/Lukkarinnurmi on noin 5,6 kilometrin päivämelonta Kajaanissa Kainuussa: lähtö Kalkkisillan joelähiöstä ja maali Lukkarinnurmen rantautumispaikalla Oulujärven Paltaselän puolella. Reitti yhdistää Kajaaninjoen kaupunkimaiseman ja avoveden—sopii puolen päivän retkeen, kun haluat lähteä keskustan läheltä ja päättyä palvelulliselle rannalle. Kartat, esitteet ja laajempi reittiverkosto (Melo Kajaanissa -PDF ja linkit retkikartta.fi:hin) löytyvät Kajaanin kaupungin melontareittien sivulta(1). Kajaanin kaupungin venesatamat-sivulla Kalkkisillan vierasvenesatama mainitaan laituripaikoilla, laivalaiturilla, veneiden laskupaikalla, WC:llä, juomavedellä ja septityhjennyksellä—kätevä tukikohta, jos pakkaat varusteita tai tapaat väen sillan kupeessa(2). Visit Kajaanin Kajaaninjoki-sivu kuvaa kirkasvetisen joen, tervakanavaperinteen, Renforsin rantareitin, vierasvenesatamat, kuntoportaat ja Höyrylaiva Koutan kotisataman—hyvä suunta mihin maisemiin melontalinjalla törmäät(3). Kalkkisillan päästä olet Renforsin ulkoiluvyöhykkeen vieressä: kuntoportaat, Kaupunginlammen liikunta-alue, Tehtaanrannan venesatama ja Tullikallion laituri tulevat vastaan ensimmäisten kilometrien aikana. Myöhemmin reitti kulkee Tehtaanrannan venesataman kautta kohti pohjoisrantaa ennen kartoitettua maalia Lukkarinnurmen rantautumispaikalla (Kuninkaanniementie 248, Nakertajan postinumeroalue). Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen mukaan Lukkarinnurmessa on uimaranta, beach volley -kenttä, paviljonki, nuotiopaikka ja suuremmille veneille sopiva laituri; tie-etäisyys on noin kuusi kilometriä Kajaanin keskustasta lentoaseman suuntaan ja noin kaksi ja puoli kilometriä Vanahiksen kylätalolta(4). Sama rantautumispaikka liittyy muihin kartoitettuihin melontoihin, kuten Paltaniemi/Lukkarinnurmi ja Lukkarinnurmi/Sokajärvi, jos haluat jatkaa pidemmälle Paltaniemeltä tai Sokajärveltä. Paltaselän avovedellä tuuli voi nostaa aallokkoa—tarkista ennuste, liiku mieluummin seurueessa, jos alue on uusi, ja käytä kelluntaliivejä. Satamien lähellä voi olla moottoriveneliikennettä. Kursseista ja kerhon viikkomelonnoista (usein Kuurnalta) saat tiedon Kajaanin Ladulta(5). Kajakkivuokrauksista kertoo esimerkiksi Luonnollisesti Oulujärvi(6).

Keski-Suomi avautuu Keurusselän rantaviivasta; tämä reitti kulkee Keuruun keskustan ympäri. Kyseessä on suojainen rengasreitti—kartallamme noin 11,3 kilometriä yhtenä jatkuvana linjana, kunnostettua ”Sydänreitti”-melontakäytävää pitkin lähellä rantaa. Keuruun kaupunki kokoaa melontaosion, linkit laajempiin Keurusselän ulkoiluaineistoihin ja ladattavan melontakartan pdf-tiedoston liikunta- ja retkeilysivuilleen(1)(2). Visit Jyväskylä Region listaa saman väylän nimellä Keuruun keskustan melontareitti ja käyttää matkailunimikettä Keuruun sydänreitti -sivuillaan; teksteissä on kestoarvioita, tuuli- ja kannasohjeita sekä rantautumispisteitä(3)(4). Suositeltu kiertosuunta on vastapäivään: alussa voi tuntua avoimempaa selkää, jos etelästä tuulee Keurusselälle, minkä jälkeen reitti suojaisiin lahtiin ja siltojen ali(3). Ketveleen kannaksella on lyhyt kantomatka tien yli: korkean veden aikana keväällä kannaksen voi joskus ohittaa kanavaa pitkin; muuten laitureille rantautuen ja kumimattoja hyödyntäen kannattaa vetää tai kantaa kalusto yli—Herpmanin poikain muistomerkki on tien vieressä samassa kohdassa(3). Myöhemmin rantautua voi uimarannoille; pohjoisemman lenkin osuudet ovat erityisen suojaisia(3). Kurkisaaren kohdalla tauon voi pitää nuotiopaikalla ja uimarannalla; tietokannassamme on erikseen myös maihinnousupaikka, ranta, ulkokuntoilupaikka ja kota(4). Palvelut ovat paikoin aivan veden äärellä: ruokakaupat, kahvilat ja muu keskustan tarjonta ovat helposti lähellä, kun lähdet esimerkiksi Ahtolan satamasta, Vanhan Pappilan rannasta, Tervan laiturista tai kirjaston rannasta(4). Keuruun Vanha kirkko on kesäkauden kulttuuripysähdys, kun kirkko on avoinna(4). Ohjattuja elämyksiä varten EräKatri myy varattavaa ”11 km, 11 siltaa” -kierrosta Kirkkosaaren ympäri; välinevuokra, kelluntaliivipakko ja ryhmäkoko on kerrottu varaussivulla(5). Alueen sivuilla mainitaan myös eräopas Markku Jokela kanoottien toimituksista—tarkista käytännöt suoraan palveluntarjoajalta(4). Jos kalastat kajakista, tarkista Eräluvat-kalastonhoitomaksu ja Keurusselän lupakäytännöt(6).

Reitti on lyhyt päiväretki Vantaanjoella Tikkurilan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän alueen välillä Vantaalla. Kartallamme se kulkee noin 4,2 kilometriä yhtenä jokilinjana; se ei ole kierros. Vantaan kaupungin mukaan rantautuminen on mahdollista reitin molemmissa päissä ja Viertolassa Kaislatie 26:n kohdalla on laituri; palvelukohteen osoitteena mainitaan Myllykuja 6, 01510 Vantaa(1). Vantaan kaupungin melontasivuilla kerrotaan, että Vantaanjoen ja Keravanjoen virtaamat vaihtelevat vuodenajan mukaan: loppukeväästä alkusyksyyn virtaus on yleensä niin vähäistä, että jokea voi meloa molempiin suuntiin, kun taas alkukeväällä ja loppusyksyllä virta on voimakkaampi, tulvien aikana suuremmat kosket sopivat koskimelontaan ja rankkasateiden jälkeen pinta voi nousta nopeasti(2). VHVSY:n sivuilta saa päivitettyjä Virkisty Vantaanjoella -esitteitä, tietoa noin viidenkymmenen melontareittimerkin huollosta Vantaan- ja Keravanjoen reiteillä sekä turvallisuusohjeita jokiretkille(3). Melontaranta Tapaninvainion uimarannan vieressä Helsingissä vuokraa Natura Vivan kautta kajakkeja, kanootteja, SUP-lautoja ja soutuveneitä samaan jokivirtaan tutustumiseen(4). Patikalla-blogista löytyy pitkä kuvaus Vantaanjoen melonnasta useassa etapissa; se auttaa hahmottamaan joen luonnetta, vaikka koskee pidempiä matkoja kuin tämän reitin 4,2 kilometriä(5). Rantaviivan kohdalla retkeilyreitistömme tarjoaa luontevan yhdistelmän: Kuusijärvi - Viertola retkeilyreitti 10km ja Seitsemän veljeksen vaellusretti - Vantaan läntinen haara 12km kulkevat samaan viheraluekokonaisuuteen kuin tämä jokiosuus.

Suolajärvi–Verla on lyhyt yksisuuntainen melontaosuus kirkkaalla järvivedellä Kouvolassa: yhdistää Suolajärven avoimen selän UNESCOn Verlan ruukkikylän ja tehdasmuseon rantavyöhykkeeseen. Kartallamme melontamatka on noin 4,9 kilometriä. Alueen vesille pääsystä ja välinevuokrauksista saat koonnin Kouvolan kaupungin ulkoilusivuilta ja VisitKouvola melontaosiosta(1)(2). Suolajärvi on keskikokoinen Kymijoen vesistön järvi, jonka ekologinen tila ja veden kirkkaus on Järviwikin Syke-aineistossa erinomainen(3). Verlan tuntuman rantaan liittyy ruukkihistoriaa ja itäinen laskuhaara kulkee Verlan voimalaitoksen ja Puolankosken säännöstelyn kautta, kun taas läntinen yhteys jatkuu Jukajärvelle ja Sonnanjärvelle—näin tämä osuus asettuu laajempaan järviverkkoon(3). Samasta vesistöstä voit jatkaa pidempiin melontareitteihin, jotka kohtaavat Suolajärven pään: Suolajärvi–Karijärvi, Jukajärvi–Sonnanjärvi (Mutalahden kota tällä käytävällä) ja Vuohijärven reitti. Verlan ja alavirran suuntaan Verla–Voikkaa jatkaa melontalinjaa; Kokkokallion luontopolku ja Verlan Kokkokallion luontopolku tarjoavat rantapäivään yhdistettävää kävelyä. Verla–Voikkaa -osuudella mainitaan Puolakankosken virtakalastusalue kalastussuunnittelua varten. Omatoimisille kävijöille Verlan vesille on tarjolla vuokrakalustoa: HANG OUTDOORS vuokraa Super Kayak -ilmatäyteisiä kajakkeja Verlan Sumasta vähintään kahden tunnin jaksoihin, hinnat alkaen noin 30 eurosta kahdelle tunnille, mukana mela ja kelluntaliivit aikuisille ilmoitetun painoluokan sisällä; nouto on tehdasmuseon tuntumassa(4). Vaihda Vapaalle -matkablogissa kuvataan erittäin kirkasta vettä, vähäistä veneliikennettä patojen välissä ja aloittelijalle sopivaa rauhallista melontaa sekä ohjattuja vaihtoehtoja(5). Kalastaessasi kajakista hanki voimassa olevat luvat Eräluvat-palvelusta(6).

Kostonjoen melontareitti on noin 34,8 km pitkä joki- ja järviosuuksia yhdistävä melontareitti Kostonjoella, joka on Iijoen suuren vesimäärän pohjoinen sivujoki kokonaan Taivalkosken kunnassa. Pohjois-Pohjanmaa tarjoaa tässä osassa Suomea myös muita virtavesi- ja järvimelontoja. Visit Taivalkosken Kostonjoki-sivu(1) kuvaa jokea säännöstellystä Kostonjärvestä Iijokeen Taivalkosken kirkonkylän seuduilla: koskia ja suvannot vuorottelevat, ja Koitijärvi jakaa ylä- ja alajuoksun luonteen. Taivalkosken kunnan monitoimireittisivun(2) mukaan Iijoki ja Kostonjoki ovat melottavissa läpi kesän, ja erämainen ympäristö sekä lukuisat pienet kosket tarjoavat sekä lyhyitä että pidempiä retkiä. Melontareitin alkupäässä Taivalkosken puolella Taivalvaaran ulkoilualue tulee heti rinnalle: Turvakonalustan laavu ja Lintutorni (Taivalvaaran luontopolku) ovat rantaa myöten lyhyen matkan päässä, ja Keski-Väkevän laavu seuraa hieman myöhemmin — hyviä taukopaikkoja ennen pidempiä avovesi- ja koskiosuuksia. Samalta rannalta löytyvät kävelyreitti Nappaskenkäreitti ja Taivalvaaran luontopolku, ja Iijoen Melontareitti Taivalkoski-Jurmu lähtee samasta melontakeskustan suunnasta niille, jotka haluavat yhdistää jokia. Kostonjoki on vaativa virtavesi: koskia, pyörteitä ja nimetyt kosket (muun muassa Ulmajankoski sekä Korpuan ja Koitilan seudut Koitijärven yläpuolella, Koitikoski, Kutinkoski, Kypäräkoski, Rääpänkoski, Kaupinkoski ja Pyörrekoski eri osissa) vaativat lukutaitoa, mahdollisia kantoja ja ryhmän omaan tasoon sopivan suunnitelman. Visit Taivalkoski(1) mainitsee polkuja koskille joenvarteilla ja venelaskupaikan Koitijärven pohjoisrannalla. Kalastus on alueella keskeinen käyttötapa: eri kalastuskunnilla on omia lupiaan, ja Metsähallituksen koskissa voi tarvita erillisen vapaluvan — tarkista Eräluvat-vapalupasivuilla(3) oikea lupa-alue ja saaliskiintiöt. Tarkista ajantasaiset säännöt ennen retkeä. Välineet ja opetus: Taivalkosken melontakeskus(4) vuokraa koski- ja retkimelontakalustoa sekä SUP-lautoja, järjestää kursseja ja leirejä ja auttaa olosuhteissa.

Rahjan saariston veneilyreitit muodostavat pitkän päivä- tai yön ylittävän melonta- ja pienvenelinjan—noin 26,6 kilometriä kartallamme—Perämerellä Kalajoen edustalla satojen luotojen ja saarten välissä sisäsaariston suojaisista lahdista ulompiin kareihin. Visit Kalajoki kuvaa saariston kesäkalastuksen, melonnan, SUP-retkien sekä talvisien hiihto- ja pilkkireissujen kohteeksi ja ohjaa tarkempiin luontotietoihin Metsähallitukseen(1). Rahjan saaristo -kohdesivulla Luontoon.fi-palvelussa on ajantasaisimmat tiedot maihinnousupaikoista, palveluista ja vastuullisesta liikkumisesta vesillä(2). Rahjan saariston Natura 2000 -kuvauksesta käy ilmi, miksi maisema on verkossa tärkeä: maankohoaminen on jättänyt muinaisrantoja, laguuneja ja drumlimaisia saaria, joilla elää uhanalaisia kasveja ja runsasta lintuja niityillä, luodoilla ja matalissa lahdelmissa(3). Metsähallitus Merellä -blogissa Rahja esiintyy EMMA-geodiversiteettiesimerkkinä maankohoamisrannikolla—kiinnostava lisäluku, jos haluat ymmärtää kallioita ja poukamia melatessasi(7). Vesillä kuljet rauhallisten vesien ja avoimempien selkien välillä; tuuli ja aallokko voivat muuttua nopeasti, joten suunnittele ylitykset ja tauot sään mukaan. Noin 13 kilometrin kohdalla tulee Putkikarin ja Koivukarin alue: nuotiopaikat, laavu ja autiotupa muodostavat luontevan eväs- tai yöpaikan, ja samaan suuntaan sopii lyhyempi Melontareitti Hevoskariin, jos haluat sivuretken Hevoskariin. Myöhemmin Venekarin ja Kuusimällän taukopaikoilla on toinen autiotupa-, päivätupa- ja laavuryhmä; Visit Kalajokin melonnan sivut nostavat esiin Venekarin päivätuvan ja Koivukarin autiotuvan ja kertovat Safaritalon ohjatuista retkistä Rahjan saaristoon ja Siiponjoelle(1)(6). Rahjan epävirallinen melontareitti ja lyhyt Melontareitti Venekarin päivätuvalle jakavat osin samoja rantautumisia, jos haluat vaihtoehtoisia linjoja samoilla vesillä. Kuivakäymälät sijoittuvat pääteema-alueiden yhteyteen, joten pidempiä välejä voi suunnitella ilman arvailua peruspalveluista. Kalajoen kaupungin veneilijöiden palvelut -sivuilla kerrotaan ylläpidetystä väylästä (kulkusyvyys noin 0,8–1,8 metriä), vuosittaisesta poijuista ennen juhannusta sekä kausirajoituksista, jotka voivat kieltää veneilyn ja melonnan osalla vesialueita huhtikuun puolivälistä heinäkuun loppuun pesimälintujen suojelemiseksi—lue voimassa olevat säännöt ennen vesille lähtöä(4). Kalastuslupia saaristoon myydään paikallisesti; Visit Kalajoki mainitsee Tapion Tuvan lupamyyntipisteen puhelinnumerolla(1). Kalajoki sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaa avautuu Perämerelle, ja pitkä saaristoinen ranta sopii tällaisiin retkiin. Kalajoen Latu vuokraa yksikkö- ja kaksikkokajakkeja Konikarvon melontalaiturilta; yhdistyksen lajisivu kuvaa Rahjan rantautumispaikkoja laavuineen ja autiotupineen sekä käytännön lähtöä vesille(5).

Kartallamme tämä on noin 70 kilometrin pituinen päästä päähän -melontaviiva Lemmenjoen kansallispuistossa ja Inarin järvimaassa; se yhdistää Solojärven, Lemmenjoen vesistön, Muddusjärven sekä Njurkulahden ja Inarijärven vesireitin. Tämän reitin omat tiedot ja linkit löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi -sivulta(1); koko puiston käyttöä, telttailua ja tulen tekoa ohjaavat Lemmenjoen kansallispuiston ohjeet ja säännöt(2). Solojärven päässä Kultahaminassa sijaitsee muun muassa Kultasatama (Kultahamina) Open Wilderness Hut, kota, telttapaikkoja ja nuotiopaikkoja. Alajuoksulla Morgamniva ja Pitkäniemi johtavat Ravadasjärvelle, jossa Rovâdâsjävri / Ravadasjärvi, autiotupa, telttarantoja ja laitureita tukee yöpymistä. Härkäkoskella Härkäkoski ylityslautta on Härkäkoski Sauna & Hut -vuokrauksen ja telttapaikkojen vieressä; Searitniva ylityslautta on seuraava ylitys. Sotkajärvi ja Kaapin Jouni laituri kuuluvat keskiosaan Muurahaislammen telttapaikkojen lähelle. Noin 21 kilometrin kohdalla Njurkulahti / Juurakko-oja yleinen venelaituri ja Lemmenjoki Juurakko-oja veneenlaskuluiska yhdistävät Njurkulahden tieyhteyteen, mistä lähtevät myös jokiveneet(3). Edempänä Ala Lemmenjoki tulipaikka ja leiriytyminen tukevat matkaa kohti järviosuuksia. Noin 51 kilometrin kohdalla Vasatokka Beach Sauna ja muut palvelut Angelintiellä helpottavat Muddusjärven ja Inarijärven rannan lähestymistä. Reitti kulkee samojen rantojen ja laitureiden lähellä kuin Lemmenjoen kultareitti ja Lemmenjoki Gold Trail, joten rannoilla voi kohdata kävijöitä. Muddusjärvi Inarijärven länsipuolella on laaja, humuspitoinen järvi; yleisesityksissä mainitaan esimerkiksi kalalajisto(4). Koko reitti on usean päivän erämelonta: kylmä vesi, tuuli järvillä ja virta jokiosuuksilla. Retkipaikan Lemmenjoki-jutut kuvaavat Njurkulahti–Ravadasjärvi -vaellusta ja lyhyempää Njurkulahti–Kultala -melontaa jokiveneiden kanssa samaa uomaa pitkin(3). Lemmenjoen kylän yrittäjät tarjoavat vuokravälineitä, opastettuja melonnoita, venekuljetuksia ja majoitusta; Lemmenjoen Lumo Njurgulahdessa on yksi vakiintunut tukikohta(5), Lemmenliekki välineitä ja teemaretkiä samalta seudulta(6). Inarijärven Melonta palvelee laajemmin Inarin–Ivalon melontaa, jos yhdistät tämän reitin muihin vesiin(7).

Kainuun tervareitin ensimmäinen etappi on pitkä erämelonta Änätin latvavesiltä Kuhmon keskustaan Kainuussa. Reitin pituus on noin 70,8 kilometriä, ja alueen luetteloissa se on luokiteltu vaativaksi: edessä on järvselkiä, suojaisia salmia, helppoja koskia ja useita vetotaipaleita, joilla tervavenheitä on siirretty rata- ja kelkkauria pitkin(1). Visit Kuhmo kuvaa etapin neljän melontapäivän mittaiseksi, jolloin päivämatkat jäävät usein noin 12–25 kilometrin väliin ja yöpymiseen voi yhdistää lomakylän mökin, varattavan tai avoimen autiotuvan ja virallisten rantautumiskohteiden laavuja—tai jokaisenoikeutta, missä säännöt sen sallivat(1). Lähtöalueelta Sääskenniemen ja Änättikosken tuntumasta melonta siirtyy pian Lentiiran kylän vesille: palveluja, kuten Lentiiran lomakylää, Taiga Spirit -majoitusta ja Käntinsalmen vene- ja laskupaikkaa, tulee vastaan ensimmäisten kilometrien aikana. Kauempana lännessä Rytäniemen laavu ja Ränkänsaari tarjoavat laavun, nuotiopaikat, autiotuvan ja kuivakäymälät saaristossa, jossa voi pitää tauon tai yön. Juttuan ja Lentuan välillä kulkee Huuhkajankannaksen vetotaival (Juttua-Lentua); Retkipaikassa julkaistu kuhmolainen melontajuttu kuvaa samaa vanhaa tervareittiä, Vetotaipaleen hiekkarantaa ja rautateitse tehtyjä veneensiirtoja(3). Lentuan alueella Lehtosaaren autiotupa, rantasauna ja Selkäsaaren laavut sijoittuvat luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen järvimaisemaan; yöpymisestä suojelualueella kerrotaan tarkemmin Luontoon.fi:ssä(2). Lentuankosken lähellä tulee vastaan vuokrattava kota, laitureita ja alempi vetotaival Lentuan ja Lammasjärven välillä ennen kaupunkiosuutta Ruukinrannassa, Pajakkasuvannossa ja Maakunnanrannassa; kaupungin rannoilla on myös uusia virkistys- ja kanoottilaitureita. Lyhyemmät Lentiiran melontareitti ja Lentiirajärven halki meloen jakavat samaa rantalinjaa tämän etapin kanssa. Jatkumatka kohti Sotkamoa on erillisenä reittinä Kainuun tervareitti / Etappi 2: Kuhmo – Sotkamo. Koe Kainuu vuokraa Kuhmossa puhallettavia FitNord-packraft-kajakkeja pumpulla, meloilla ja pelastusliiveillä—hinnoittelu noin 40 € vuorokausi, 90 € kolmelle vuorokaudelle tai 140 € viikko viimeksi päivitetyllä vuokrasivulla(4). Muita kanootin- ja välinevuokraajia Lentiiran ja keskustan tuntumassa esittelee Retkipaikka alueen kokoajutussa(3).

Venejärvi–Kymmensylinen–Ontojärvi -vesireitti on nimikoitu melonta- ja kanoottireitti Kuhmon järvi- ja salmiverkossa Kainuussa; se yhdistää Venejärven sekä Kalliojärvi–Kymmensylisen altaan laajaan Ontojärveen. Karttaviiva on noin 31,1 kilometriä päästä päähän metsäjärvien, salmien ja verkkaisten virtapaikkojen kautta—tyypillistä kainuulaista moreeni- ja mäntyrantaa. Metsähallitus esittää tämän reitin Luonnossa Kuhmossa -kartan yhteydessä samassa kuvassa muiden virallisten melonnan nimireittien kanssa, kuten Kalliojoki ja laajempi Tervareitti(1). Tervan aikakauden vesiväylistä ja nykymelonnasta kertoo myös Retkipaikan laaja Kuhmon melontajuttu(3). Karttaviiva lähtee Ontojärven Ärjän tuntumasta, yhdeltä Kainuun tervareitin etapin Kuhmo–Sotkamo tunnetuista taukosaarista; Visit Kuhmo kuvaa kodan, tulipaikan, puuliiterin ja pitkän hiekkarannan (rantautuminen kivikkoa vasten varovasti)(2). Muutaman kilometrin jälkeen Tervasalmen parkkipaikka ja Tervasalmen veneenlaskupaikka tarjoavat vaihtoehtoisen lähtö- tai huoltoparin, jos käytössä on kaksi autoa tai lyhennetty päiväosuus. Puolivälin tienoilla Alajärvi laavu ja Myllykoski veneluiska sijoittuvat virtapaikan ja kantopaikan kohdalle—lasku tai veto riippuu vedenkorkeudesta ja kalustosta. Noin 20 kilometrin kohdalla Kymmensylinen P-paikka, käymälä ja Kymmensylinen veneluiska palvelevat Kalliojärvi–Kymmensylisen alueen parkkeja ja kantoja. Loppupään Kalliojärven laavu ja Kalliojärvi käymälä sopivat viimeiseksi tauoksi ennen rantautumista. Näillä tauoilla reitistä tulee luonteva päiväretki tai leppoisampi kaksi päivää. Ontojärvi on Kuhmon suuria vetouistelu- ja virkistysjärviä; rannoilla on useita laskupaikkoja ja viehekalastukseen pätevät lupa- ja sääntökuviot kunnan ohjeiden mukaan(2). Jos jatkat yhteyksiä kohti Sotkamoa tai muita Lipas-linjoja, tuuli selillä ja moottoriveneilijät yhteisillä väylillä ovat keskeiset turvallisuusasiat—Visit Kuhmon melonnan sivut kokoavat vuokraajat ja tulostettavat reittikartat(4).

Tämä melonnan viiva on noin 25,2 kilometrin yhtenäinen jälki Kymenlaaksossa Konniveden ja Kymijoen ylävesien kautta uudistetun Kimolan kanavan kautta kohti Voikkaata ja Kymijokea. Aukioloajat, sulkusäännöt, vierassatamat ja risteilyvaihtoehdot löytyvät Visit Kouvolan Kimolan kanava -sivuilta(1); sama reitti on Luontoon.fi:ssä muiden melonnan reittien joukossa(4). Kanava avattiin veneliikenteelle 3.8.2020; se yhdistää Pyhäjärven ja Konniveden ja kytkee Päijänteen ja Kymijoen vesistöt niin, että yhtenäinen sisävesikulkuyhteys Kouvolasta koilliseen ulottuu yli 400 kilometriä(1). Kouvolan kaupungin hankeblogi kuvaa uudelleenkäyttöönottoa uiton päättymisen jälkeen ja ensimmäisiä veneilykausia(2). Iitin kunta kuvaa kanavan yhdistävän Konniveden ja Pyhäjärven ja luettelee veneluiskat ja rantautumispaikat(3). Kanava on noin 5,5 kilometriä pitkä, siinä on yksi maksuton itsepalvelusulku (noin 12 metrin nousu; varaa aikaa sululle) ja noin 70 metriä pitkä kalliotunneli—piirteitä, jotka kiinnostavat sekä moottoriveneilijöitä että melojia(1)(3)(5). Visit Kouvola vahvistaa, että sulkuun saa myös kanootilla ja kajakilla; odotuslaitureiden yhteydessä on matalat laiturit kanooteille ja kajakeille(1). Kanava-alueella nopeusrajoitus on 9 km/h (5 solmua) julkaistulla kaistalla; Iitin lahdilla on erillistä ohjeistusta Kimolan kanavan liikennöintiohjeissa(5). Palvelusulutukset hoidetaan kaukokäytöllä Vääksyn kanavalta; veneilijöille on julkaistu puhelinnumero(5). Reitin varrella palvelut keskittyvät julkisille luiskille ja laitureille. Alkupäässä Kuoppaniemen parkkipaikka tukee peräkärryn parkkia ja vesille pääsyä(3). Noin 5,6 kilometrin kohdalla viiva kulkee Jaalan näkötorni Ahdinpuunvuoren lähellä—lyhyt poikkeus näköalatasanteelle kannattaa. Noin kahdeksan kilometrin kohdalla Hiidensaaren retkisatama tarjoaa vierasvenelaiturin ja laavu- sekä nuotiopalvelut metsässä(3). Kimolan seudulla kanavan rannalta yhdistyy Kimolan luontopolku kävelylenkkiin metsässä(7). Kymijoen suuntaan Huutotöyryn uimapaikka on uimaranta ja pitkä veneluiska vierasvenelaiturina(3). Loppupään Pilkanmaan kohdalla viiva kulkee Pilkanmaan frisbeegolfradan ja Pilkanmaan koulun liikuntasalin tuntumassa; sama ranta-alue kohtaa Jukajärvi-Sonnanjärvi reitin (Mutalahden kota kyseisellä reitillä) sekä Pilkanmaan Kuntotöyryn latu ja Pilkanmaan Kuntotöyryn kuntorata -maastolenkit. Kanavan alapuolella Visit Kouvola kuvaa Virtakiven vierassatamaa Voikkaalla Kymijoen päätepisteeksi, kanoottilaiturilla ja palveluilla(1). Vasikkasaaren ja Hiidensaaren retkisatamat ovat taukopaikkoja samassa tiedossa(1). Retkipaikan blogiteksti yhdistää kanavan ja Kimolan luontopolun kesäretkeksi—hyvä lisäluku tunnelin ja sulun maisemasta(7). Päijänteen Vesitaksi tarjoaa pienryhmille vesitaksikyydit Kimolan kanavalle ja Virtakiveen(8). Kalastukseen tarvitset luvat omille vesille: Eräluvat(9). Joissakin luetteloissa pidempi Kanavareitti, Kimolan kanava-Voikkaa -variantti on noin 30,6 km; tässä tiedostossa reitin pituutena käytetään 25,2 kilometrin geometriaa.

Karttamme mukaan tämä on noin 67,8 kilometrin päästä päähän -melonta Kokemäenjoen pääuomalla Satakunnassa—avoimia virtaamia, asuttuja rantoja ja padotun vesistön hidastamia selkiä. Kokemäen kaupungin Kokemäenjoki-sivu kuvaa jokea suosituksi melontakohteeksi, jossa onnistuvat sekä lyhyet retket että usean kymmenen kilometrin melonnat, ja mainitsee useita paikallisia kanoottivuokraajia(1). Patojen ja vuorokausi- ja viikkosäännöstelyn vaikutuksesta virtaamiin ja pinnankorkeuksiin saat selkeän virallisen kuvan ELY-keskuksen Kokemäenjoki.fi-sivuston voimalaitos- ja säännöstelykuvauksista(2). Kartoitetun linjan varrella Kokemäen kaupunkialueen tuntumassa kuljetaan Tulkkilan liikuntapuiston läheisyydessä: sama kulma yhdistyy maalla Tulkkilan liikuntapuiston kuntorataan ja Tulkkilan liikuntapuiston latuun, jos haluat kävellä tai hiihtää tauon aikana. Alempana jokea rauhallisemmissa pätkissä tulevat esiin muun muassa Pälpälän uimapaikka ja Risteen veneenlaskupaikka; Praasun uimaranta sopii uinnille saman keskiosan matkalla. Reitin eteläpäässä Ala-Kauvatsanjoen suulla on tiivis ranta-alue: Ala-Kauvatsajoki laituri, Ala-Kauvatsanjoen laavu, nuotiopaikka, telttailualue ja käytännössä samaan nurkkaan liittyvä Isosuo - Ala-Kauvatsanjoki pitkospolku lyhyeen jalkapatikkaan suon reunalta. Tätä pidempänä Kokemäenjoella kaupalliset palvelut järjestävät lyhyempiä opastettuja osuuksia ja vuokrauksia—esimerkiksi Harjavalta–Nakkila- ja Nakkila–Pori-retkiä Avec Marjan kautta(3). Outdoors Satakunnan Lanajuovan ja Porin suiston kuvaus antaa käsityksen siitä, miten alajuoksun sivuhaarat ja linturikas suisto täydentävät pääuomaa—jotkut matkailutekstit kutsuvat aluetta jopa ”Kokemäenjoen Amazoniksi”(4). Jaloittelua-blogissa kuvattu kolmen päivän Vammala–Pori-melonta valottaa, mitä suurten voimalaitosten ohi kantaminen voi käytännössä tarkoittaa koko joella, Harjavallan padon kohdalla mukaan lukien(5); tämän sivun kartoitus päättyy Ala-Kauvatsanjoen rantaan, mutta sama vesistö kytkeytyy noihin pidempiin retkiin. Kalastus vaatii Kokemäenjoen–Loimijoen yhtenäislupaa; tiivistelmä säännöistä löytyy Kokemäen kaupungin sivuilta, ja luvat Eräluvat-palvelusta(1)(6).

Saposelän melontareitti on Joutsan Meloen Joutsassa -verkoston osuus Pohjois-Suonteella Kotkatselän ja Saposelän seudulla Keski-Suomessa. Kartallamme viiva on noin 23,3 kilometriä yhtenä jatkuvana linjana—suunnittelun perusta rinnalla esitepituuksiin, joissa tätä osuutta kuvataan usein noin 25 kilometrin mittaiseksi(1). Rantautumispaikat ja taukopaikat kannattaa yhdistää Joutsan kaupungin päivitettyyn Meloen Joutsassa -pdf-karttaan ja Visit Joutsan ulkoilusivuihin(2). Tarkempi osuuskuvaus on Visit Jyväskylä Regionin Lipas-kohteessa tälle osuudelle(1). Melonta on avojärvimäistä kulkua suurella, saaristoisella selällä: kallio- ja sekarantoja, suojaa niemien takana ja pitkiä näköaloja selille. Virallisessa kuvauksessa mainitaan tauko- ja tulentekopaikka muun muassa Vallaspellon suunnalla täyden reittiverkoston varrella(1). Alueen lintuharrastajat kuvaavat Saposelän matalampaa rantavyöhykettä muuttolintujen lepopaikkana—kiikarit kannattaa ottaa mukaan, jos etenet hiljaa lahdissa ja luhtarannoilla(4). Tämä osuus on yksi Meloen Joutsassa -haara; pidempi Melontareitti Puttolanselkä-Suontee jatkaa samaa teemaa kohti Joutsan keskustaa, Puttolanselkää ja Viheriä; sillä väylällä tulevat muun muassa Joutsan uimala, Myllylahden lintutorni, Viherinkoski ja museosilta Kalastuspaikka sekä kauempana etelässä Möykkysaari nuotiopaikka ja Möykkysaari laavu(3). Yhdistetyillä retkillä tuuli ja aallokko Suonteella voivat kasvaa nopeasti—käytä kunta karttaa tai pdf:ää ja rantaudu vain sallituille paikoille. Kalastajien tulee huomioida kalastonhoitomaksu ja Suonteen vesialueen lupakäytännöt—ajantasaiset ostosivut löytyvät Eräluvat-palvelusta(5).

Tämä on lyhyt jokimelontaosuus Kymijoella Kouvolassa Inkeroisten lauttarannalta Anjalanlahden suvannosta alavirtaan Huhdanniemen taukopaikalle: kartalla linja on noin neljä kilometriä päästä päähän avoimen joki- ja peltonäkymän läpi ennen varsinaisia koskiosuuksia. Metsähallitus julkaisee saman osuuden Luontoon.fi:ssä karttoja ja laajempaa Kymijoen virkistysmelontaa varten(1). Kouvolan kaupunki kuvaa Huhdanniemen taukopaikan palveluja, maapuolen saapumista ja rantautumista ojaan; tekstissä todetaan myös, että Huhdanniemen jälkeen alkavat Kymijoen pääkoskiosuudet, joten tauko on luonteva ennen vaativampaa vettä(2). Kaupalliset palveluntarjoajat jakavat Inkeroinen–Strömfors -kokonaisuuden etappimittoja ja vuokraa sekä kuljetuksia—tausta siihen, kun lyhyt osuus yhdistetään usean päivän retkeen(3). Itsenäinen retkiteksti Kymijoen melonnan kokonaisuudesta auttaa hahmottamaan, miten reitti etenee Inkeroisista ja miltä jokimaisema vedestä näyttää(4). Inkeroisista melotaan päävirtaa myötä päivän kevyessä virrassa, joka sopii retkikajakeille ja kanootille; sama vesiperhe jatkuu pidempinä haaroina kuten Kymijoen reitti, Inkeroinen-Talluslahti Itään. Noin neljän kilometrin kohdalla on Huhdanniemen taukopaikka puolikodalla, nuotiolla, kompostoivalla käymälällä ja puuliiterillä—evästauko tai tarvittaessa yöpyminen, jos aikataulu sen sallii. Melontareitti Huhdaniemi-Susikoski jatkuu samasta verkosta kohti Susikosken taukopaikkaa; talvisin joen varrella kulkee hiihtolatu, mutta vesillä noudatetaan tavanomaista avovesiturvallisuutta. Kohtele jokea jaettuna väylänä kalastajien ja satunnaisen moottoriliikenteen kanssa, käytä pelastuslippasta ja tarkista kalastussäännöt kullekin vesialueelle(2).

Melalahti–Varisjokisuu–Melalahti on lyhyt päästä päähän -melontareitti Oulujärvellä Paltamossa, noin 6,7 km Melalahden ranta- ja satamapalveluksista Varislahden retkisatamaan. Lähtö on Melalahden uimarannan ja vieraslaiturin tuntumasta: Melalahden uimapaikalta löytyy uimaranta, pukutilat, grillikatos ja vesillelasku; Melalahden vieraslaituri palvelee vierasveneitä; Melalahden rannan kota tarjoaa nuotiokota-rakenteen taukopaikaksi ennen tai jälkeen melonnan. Reitti kulkee avoveden ja lahden suojissa kohti Varislahden retkisatamaa Variskyläntien varrella. Keskiosassa melotaan Varisjokisuun alueella, jossa Varisjoki laskee Oulujärveen Varislahteen. Wikipedian Varisjoki-artikkelissa joki kuvataan noin kolmen kilometrin mittaiseksi Kivesjärvestä tulevaksi uomaksi, jossa on kolme koskea ja suuri pudotus ennen järveä(4); tämä kartalla oleva melontareitti pysyttelee järven ja lahden puolella suun tuntumassa eikä seuraa yläjuoksun koskiosuuksia, joita Kalalla Kainuussa kuvataan erillisenä, vaativaan maastoon kiinnittyvänä kalastus- ja retkikäytävänä(5). Lipas-pohjaiset paikkatiedot ja FluentProgress-ulkoilukartta löytyvät Paltamon kunnan liikunta- ja ulkoilusivulta(1). Melalahti on vanha nauhakylä Oulujärven pohjoisrannalla Kainuussa. Luontoon.fi listaa pidemmän Paltamosta Melalahteen -melontayhteyden samalla järvellä, jos haluat yhdistää keskustan lähestymisen tähän kyläosuuteen(3). Visit Kajaanin Melontakeskus-palvelusivu kuvaa kunnan omistaman melontakeskuksen osoitteessa Uimarannantie 1; Oulujärven Melojat ry ylläpitää tiloja ja käyttää kajakkeja ohjatuilla retkillä ja esittelytilaisuuksissa—tarkista tarjonta, jos tarvitset paikallista osaamista tai seuran järjestämää melonnan Oulujärvellä(2). Oulujärven Melojat muistuttaa, että Oulujärvi on palkitseva mutta avoin; tuuli ja aallokko ylittävillä osuilla on otettava vakavasti melonnan suunnittelussa(2). Rannalla sama alue linkittyy muihin reitteihimme: Vaarankylän ja Melalahden pyöräilyreitti sekä Kirkonkylä-Melalahti-Hakasuo-Kivesjärvi-Kivesvaara pyöräilyreitti kulkevat Melalahden palveluiden kautta, ja Myllymäen luontopolku sivuaa Melalahden rannan kotaa lyhyen luontolenkin verran veden äärellä.

Repovesi–Tihvetjärvi -melontareitti on kartalla noin 9 kilometriä yhtenä vesireittinä Kouvolassa, Kymenlaaksossa, Repoveden kansallispuiston järvi- ja salmivesillä. Se yhdistää laajan Repoveden etelään Tihvetjärvelle pitkän ja kapean Kapiavesi-salmen kautta—juuri sellainen suojainen järvi- ja salmimelonta, jota puiston virallisissa melontakuvauksissa korostetaan(1)(4). Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, palvelut ja turvallisuus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:stä(1). Lapinsalmen saapumisalueelta olet lähellä Lapinsalmen riippusiltaa, vuokralaitureita, nuotiopaikkoja ja pysäköintiä; Visit Kouvola kuvaa kanoottilaitureita sekä pysäköinnin että nuotiopaikan puolella Lapinsalmella sekä lisälaitureita Kapiavedellä ja Määkijällä, ja muistuttaa, ettei puistossa ole erikseen merkittyjä melontareittejä—liikkuminen tapahtuu vesillä jokamiehenoikeuden ja puistosääntöjen rajoissa(2). Kapiaveden Määkijänsalmella näkyvä Ketunlossi on käsinvetoinen vaijerilossi Ketunlenkki-kävelyreitillä; Repovesi Park Rangers kertoo lossin olevan käytössä sulanveden aikana ja vetävän kerrallaan noin kahdeksan henkilöä, ja ruuhkaa voi syntyä sesonkiaikaan—hyvä taustatieto, kun melot salmen läpi samaan aikaan kun patikoijat käyttävät lossia(3). Määkijän rannalla on vuokrakota ja nuotiopaikkoja taukoja varten(2). Melontakeskus kuvaa, miten Repovesi yhdistyy Kapiaveden kautta Tihvetjärvelle ja miten Kuutinlahden ja kuutinkanavan kautta pääsee Tervajärvelle puiston itäpuolella, kun taas Hillosensalmi yhdistää länteen Vuohijärvelle—näistä on apua, jos jatkat tästä osuudesta pidempiin kierroksiin(4). Retkipaikka kuvaa Kuutinkämpältä Lapinsalmelle suuntautuvaa melonnan tunnelmaa: kapeat salmet, kalliot ja suojainen tuuli, sekä helppo rantautuminen Lapinsalmen laavulle ja nuotiopaikoille(5). Maalla Repoveden laajempi reitistö—esimerkiksi Repoveden reitit ja Kaakkurinkierros—leikkaa monia samoja taukapaikkoja, jos yhdistät melonnan patikointiin. Sulut, metsäpalovaroitukset ja muu ajankohtainen virallinen tieto: Luontoon.fi ja Repoveden kansallispuiston sivut(1). Visit Kouvola muistuttaa myös kuivakäymäläpaperin pakkaamisesta, polttopuiden saatavuudesta, roskien viemisestä, koiran pitämisestä kytkettynä ja siitä, ettei Ketunlossi ole talvikäytössä(2). Kouvola ja Kymenlaakso tarjoavat tämän reitin maisemajärvet ja palvelut; vuokravälineitä saa useista yrityksistä Lapinsalmen ja Tervajärven suunnassa—esimerkiksi Natura Viva pitää melontapistettä parkkipaikan lähellä(6).

Vaihtoehtoinen kulku on lyhyt jokiosuus Kymijoen virkistysmelontareitillä eli Inkeroinen–Talluslahti -kokonaisuudessa, jonka Metsähallitus kuvaa Luontoon.fi:ssä(6). Kartallamme viiva on noin 4,8 kilometriä yhtenä melonnan jatkumona; sama Ahvio–Kultaa -etappi kuvataan retkioppaissa noin viiden kilometrin mittaiseksi, joten pienet erot ovat luontevia eri uomien ja rantautumispaikkojen välillä(1). Yläjuoksun maiseman määrittelevät Ahvionkosket: Osolahden jälkeen alkaa noin 1,2 kilometrin vapaa koskialue, jossa pääuomassa ovat muun muassa Martinkoski ja Kotokoski(2)(4). Seikkailuviikarin mukaan koskialueen jälkeen voi seurata pääuomaa kohti Kultaankoskia tai valita oikeanpuoleisen Piuhanhaaran—kapeamman sivuhaaran, jossa on kolme pienempää virtapaikkaa, rantojen kivikasoja alueen perkauhistoriasta ja rauhallisempi metsä- ja peltonäkymä(1). He suosittelevat tätä vaihtoehtoa monelle melojalle; haara yhtyy pääjuoksun kanssa noin kilometrin päässä Kultaan laavupaikan alapuolelta(1). Koskimelonta.com täsmentää, että uimarannan lähistöltä lähtevä läntinen uoma voi ohittaa Kultaankosken ja johtaa helposti Hirvivuolteen haaraan—hyvä vertailu samaan saaristoiseen reittivalintaan(4). Noin neljän kilometrin kohdalla tämän viivan varrella tulee vastaan Kultaa virkistysalue, kätevä ranta- ja taukokohta Kultaankosken–Kultaan virkistysalueella Kotkan puolella(3). Verkosto liittyy saumattomasti muihin samaa jokikäytävää käyttäviin reitteihin, joilla on yhteisiä taukoja—esimerkiksi Kymijoen reitti, Inkeroinen-Talluslahti Itään kohti Huhdanniemen taukopaikkaa ja Susikosken taukopaikkaa sekä Melontareitti Kuovinkallio-Suomenlahti, jos jatkat kohti Suomenlahden suuntaa. Visit Kotka-Hamina kuvaa Kymijoen monihaaraiseksi kokemukseksi ja nostaa Kuovinkallion lähtökohdaksi Hirvikoskenhaaran melonnan Hirvivuolle(3). Retkipaikka-artikkeli Kuovinkallio–Hirvivuolle -päivästä antaa tunnelmaa: pienet kosket, Martinkosken isommat aallot korkealla vedellä ja erämainen, vihreä joki peltomaisemien lomassa—soveltuu mielikuvaksi myös silloin, kun valitset vaihtoehtoisen Piuhanhaaran pääuoman sijaan(5).

Suursoutujen soutureitti kulkee Sulkavan Suursoudun tunnetulla pitkän matkan vesikäytävällä Saimaalla Etelä-Savossa. Kartallamme reitti on noin 77 kilometriä; se kulkee samalla Partalansaaren kierroksen vesialueella, jonka järjestäjä kuvaa noin 60 kilometrin kuninkuusmatkana ja noin 70 kilometrin yön yli -retkisoutuna, kapeikkojen ja avoselkien sekä vaativimpien osuuksien kautta(1)(2). Reittikuvauksiin, karttoihin ja kilpailupäivien käytäntöihin kannattaa aloittaa Sulkavan Suursoudun sivuilta(1)(2). Suomen Melonta- ja Soutuliitto tiivistää matkavaihtoehdot ja linkittää samaan reittitietoon, kun tapahtuman formaatti uudistuu(3). Puumalassa Visit Puumala ohjaa Saimaa Canoeingiin, jos tarvitset paikallista välinevuokrausta, kursseja tai opastettuja retkiä omien varusteiden sijaan(4). Vuorenvalloituksen blogissa ensikertalainen kirkkovenesoutaja kuvaa, että 60 kilometrin kilpailupäivä on kestänyt tyypillisesti luokkaa 5–7 tuntia, mikä auttaa hahmottamaan tahtia, jos melot samaa maisemaa retkimelontanopeudella(5). Järjestäjän kuningasreittikuvaus kulkee soutustadionin rannasta Hakovirran ja Linnanvirran kautta, Varmanvirran kapeikoille ja Puumalan suuntaan Haapaselälle, edelleen Kietävälälle syväväylän liikenteen kanssa ja Lepistönselän yli kohti Vekaransalmen siltaa ja maalisuoraa(1). Retkisoutu jakaa saman matkan kahdelle päivälle yöpymisellä Varvirannan saunoissa ja telttamajoituksessa(2). Meidän geometriassa reitti kulkee Sulkavan keskustan vesivöylän tuntumassa: Oravareitti/Sulkava -melontareitti käyttää samaa satama vyöhykettä, ja Kolmen lossin kierros kohtaa veden Rongonsalmen lossin luona. Hopeasaaren kohdalla viiva kulkee lähellä Hopeasaaren grillikotaa ja Tiittalan kartanon rantamakasiinia; maalla Hopeasaaren lenkki ja Vilkaharju MTB -reitit kiertävät samaa harju- ja rantavyöhkettä jalkojen verryttelyyn. Pidä tätä vaativana avojärven melonntana: tuuli Haapaselällä ja Lepistönselällä, moottoriliikenne syväväylällä ja lossit vaativat suunnitelmaa, viestivälineitä ja taitoa, jotka ylittävät helposti aloittelijan kynnysmatkan. Heinäkuun suursoudut lisäävät liikennettä ja turveneitä; ilman kilpailuviikonloppua jaat veden edelleen rahtialusten ja matkustajaliikenteen kanssa kohdissa, joissa järjestäjä teksti muistuttaa syväväylän säännöistä(1).

Mustijoen melontareitti seuraa Mustijokea noin 45 kilometrin matkalla Mäntsälästä Pornaisten kautta kohti Porvoota — yksi luonnonläheisimmistä ja parhaiten palvelluista melontareiteistä pääkaupunkiseudun läheisyydessä. Reitti uudistettiin perusteellisesti vuonna 2025: rantautumispaikkoja parannettiin, ohitusreitit raivattiin ja uudet opasteet asennettiin kaikki maanomistajien kanssa sovituille paikoille. Visit Koillis-Uusimaan Mustijoen melontareitti -sivulta kannattaa aloittaa retken suunnittelu ja ladata reittikartta(1). Mustijoki on runsasvetinen läpi vuoden, ja vaikka monet kosket eivät ole laskukelpoisia, ne ovat jo itsessään nähtävyyksiä. Joella on yli 20 koskea, joista noin seitsemän on laskettavissa taitavalle melojalle; muut pitää ohittaa merkittyjä ohitusreittejä pitkin. Joki on rauhallinen ja helposti melottava, ja sopivalla osuudella se sopii hyvin aloittelijallekin. Suosittu päiväretkiosuus kulkee Nummistenkoskelta — jonka vieressä sijaitsee Nummisten uimala noin 5 km reitin alusta — Halkiankoskelle, yhteensä noin 9 km edestakaisin. Toinen lempeä aloittelijaystävällinen osuus on Tuuliruusun liikenneaseman ja Alikartanon välinen noin 4 km:n pätkä. Koko virallisen reitin melontaan kannattaa varata kaksi päivää kajakilla tai kolme päivää kanootilla. Reitin merkittävimpiä kohteita ovat Pornaisten Halkiankoski, joka on Etelä-Suomen korkeimpia koskia: kivikourun syvyys on lähes 10 metriä ja kosken vieressä toimii edelleen pieni voimalaitos. Alajuoksulla kohoaa reitin korkein koski Lahankoski 14,5 metrin pudotuskorkeudellaan Pornaisten Lahan kartanon kupeessa, jonka historiallisessa ympäristössä toimi raamisaha 1900-luvun alkuun asti. Alikartanon tuntumassa Vega Adventure toimii Frugårdin kartanosta käsin — paikasta, joka tunnetaan arktisen tutkimusmatkailijan Adolf Erik Nordenskiöldin lapsuudenkotina; kartanon museo on avoinna kesäisin(1). Matala, kallioinen Itälänkoski (tunnetaan myös nimellä Alikoski) on paikallisten suosiossa Pornainen-alueella — matalimmillaan sen yli voi kahlastakin ja juhannusjuhlat perinteisesti kokoontuvat kosken äärelle. Laukkoskella palvelut ovat parhaat: Kotoluonnon kanootti- ja kajakkivuokraus, Bar & Cafe Kesämopo ja Willa Mustijoen majatalo löytyvät kaikki läheltä jokea. Mustijoella toimii neljä kaluston vuokraajaa. Kotoluonto Pornaisissa Laukkoskella (Rantalantie 654) vuokraa avokanootteja ja kajakkeja 40 €/4 h tai 60 €/24 h hinnoin — varaus soittamalla tai WhatsApilla muutama päivä etukäteen(2). Kuohuvirran kartano Mäntsälän Nummisissa vuokraa kanootteja heti Nummistenkosken rannalta, mikä tekee siitä kätevän lähtöpisteen suositulle päiväosuudelle(3). Vega Adventure toimittaa kajakkeja ja kanootteja eri paikkoihin, erityisesti Alikartanon rantaan Hedda Noora -kahvilan luo(4). Reitin pohjoisosassa Soukkiossa Elämyksen Taika tarjoaa opastettuja melontaretkiä Sarvikodalta: lyhyen 3,5 km:n aloittelijakierroksen sekä pidemmän retken Hirvihaaran Kartanolle savusaunoineen ja illallisineen(5). Kaikki neljä yritystä järjestävät opastettuja retkiä tilauksesta. Keväällä 2025 valmistui Lukkokosken luontopolku (1,4 km), joka alkaa Tuuliruusun liikenneaseman parkkipaikalta ja kiertää Lukkokosken koskiympäristön ja jokivarren. Se on mukava aloituskierros ennen reitille lähtöä. Retkipaikka.fi kuvasi polkua yllättävän rauhoittavaksi luontohetkeksi Lahden moottoritien varrella(6). Reittiä ylläpitää Koillisväylän tuki ry, joka on perustettu nimenomaan Mustijoen melontareitin kehittämistä varten. Mäntsälä, Pornainen ja Porvoo rahoittavat ylläpidon yhteisesti. Kaikki rantautumispaikat ja ohitusreitit on varmistettu maanomistajien kanssa — harvinainen piirre Suomen jokireiteillä. Portaasireittejä ja rantautumispaikkoja niitetään kolme kertaa vuodessa. Akuuteista ongelmista joella voi ilmoittaa Luontoon.fi-sivuston kautta(7).

Mikonsaaren saaren luontopolusta, palveluista ja saapumisesta kertoo selkeimmin Visit Lappeenrannan Mikonsaaren luontopolku -sivu(1). Sivulla kuvataan saari kesäiseksi päiväretkikohteeksi noin 10 kilometrin päähän keskustasta maanteitse, ja sen ympäristö on suosittu kanootti- ja melontakierros, joka sopii myös lapsiperheille(1). GoSaimaa tiivistää saman saapumisreitin VT6:lta ja Lauritsalasta Kaukaan tehtaiden ohi Vehkataipaleen suuntaan (tie 4081), Luukkaansalmen sillan jälkeen vasemmalle Mikonsaaren tielle, pysäköinti luontopolun lähtöpaikalla(2). Tämä kartoitettu melontareitti on noin 15,3 kilometrin yhtenäinen viiva läntisellä Pien-Saimaalla Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa. Tietokannassa se ei ole merkitty sulkeutuvaksi lenkiksi, mutta kulkee samalla järvialueella, jota Visit Lappeenranta esittelee Mikonsaaren ympärysmelonnalle(1). Melonnan alkupuolella reitin varrella on Kivisalmen uimaranta—hyvä taukopaikka ennen pidempiä selkäosuuksia. Myöhemmin Mikonsaari- veneenlaskupaikka Mikonsaarentiellä tarjoaa veneenlaskun, jos yhdistät autolla siirtymisen ja melonnan. Kaupunginlahden suuntaan tultaessa reitti kulkee Karhusaaren ohi; Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön ylläpitämä Karhusaaren laavu on suosittu taukopaikka. Ekvas kertoo säätiön huoltaneen laavua vuodesta 2008 ja että kesällä saarelle pääsee melonnan tai oman veneen kautta, talvella usein jään yli(3). Lopussa viiva lähestyy Myllysaaren rantaa, jossa kaupunki on koonnut uimarantoja ja liikuntapaikkoja—kätevää, jos päätät retken keskustan sataman palvelujen lähelle. Pien-Saimaan salmet suojaavat tuulelta, mutta avoimilla selillä tuuli voi nostaa aallokkoa—suunnittele lepuutukset rannoille ja laavuille. Saaren maastossa kulkee erillinen noin 2 km luontopolku punaisin merkein; se täydentää retkeä, jos nouset maihin Mikonsaarella(1)(2).

Kalliosalmi–Olkkajärvi vesiretkeilyreitti on pitkä, suuntaansa melottava vesireitti Itä-Lapin järvi- ja jokiverkossa, noin 63,5 kilometriä alusta loppuun. Se kytkee Kemijärven vesistöön Vikajärven–Vaattunkin–Olkkajärven osuuden Napapiirin retkeilymaisemassa, joten matka kulkee avoimien selkien, suojaisempien lahtien ja Raudanjokeen liittyvien koski- ja virtapaikkojen kautta yhden suoran uoman sijaan. Kemijärven kaupunki ylläpitää merkittyjä venereittejä Kemijärvellä (noin 55 kilometriä merkittyjä väyliä seitsemällä selällä, lateraalimerkit kaupungin väylillä ja Kemijoki Oy:n kardinaalimerkit pääuomalla kohti Pelkosnientä) ja ohjaa Retkikarttaan reittikuviin(1). Visit Kemijärvi kuvaa Itä-Lapin monenlaisia vesistöjä ja kartoitettuja koskiluokkia ja mainitsee melonta- ja suppailun suosion keskustan Pöyliöjärvellä—hyvä vertailukohta sille, miten alueen vesistöjä käytetään laajemmin(2). Vikajärven osuudella Rovaniemen kylät sijoittaa Vikaköngään ja Vaattunkiköngään noin 23 kilometrin vesiretkeilyreitin varrelle nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen—sama koski- ja pitkospuu maisema, jonka läpi tämä melontalinja kulkee Napapiirillä(4). Maapuolella Metsähallituksen Etiäinen kuvaa Olkkajärven retkeilyreitin laavuja ja Vaattunkiköngään pysäköintiyhteyksiä; nimet kuten Karhukummun laavu, Könkäänsaari ja Olkkajärven laavu vastaavat rantautumis- ja taukopaikkoja(3). Varaudu avoimen järven tuuleen, säännöstelyjen vaikuttamiin korkeuseroihin ja kesäiseen päiväretki­liikenteeseen Vaattunki-siltojen luona. **Kemijärvi** on tämän listauksen kotikaupunki; **Rovaniemi** ympäröi Vikajärveä ja Napapiirin aluetta. **Lappi** kehystää koko retken.

Imatran melontareitit on noin 24 kilometrin rantaviiva Etelä-Saimaalla Imatran kaupunkialueella Etelä-Karjalassa: Lammassaaren ja Ukonniemen rannat, kylpyläranta ja Malonsaaren suunta muodostavat yhtenäisen melontakäytävän ilman pitkää koskimatkaa. GoSaimaa kuvaa Imatran läheisyyttä niin, että Ukonniemen ja Rauhan tuntumassa voi meloa rantoja pitkin tutustua venevajakulttuuriin ja kierrellä lähisaaria, joissa voi rantautua luonnonrannoille—Saimaan järvimaisema sopii sekä aloitteleville että kokeneemmille melojille(1). Visit Lake Saimaa nostaa esiin Imatran sataman, kylpylän ja Ukonniemi–Rauha -rannikon aktiivilomailijoiden keskuksena(2). Lammassaaren suunnalla reitti kulkee Lammassaaren kodan ja laavun tuntumassa ja liittyy maastossa Lammassaaren luontopolkuun sekä lyhyisiin kuntoratoihin ja rantapolkuun samalta ranta vyöhykkeeltä. Imatran kaupunki ylläpitää luontopolun esitettä ja Active Outdoor -kuvausta saarelle rantautujille(3). Ukonniemen urheilurannalla tulevat vastaan muun muassa Kuntohallin tenniskentät, Ukonlinna, Ukonlinnan beachvolleykentät ja Ukonlinnan uimaranta—alue, jossa talvella mainostetaan valaistuja latuja ja ympärivuotista harjoittelua, mutta kesällä sama ranta toimii uinti- ja taukopaikkana. Imatran Kylpylän palvelurakennukset sijoittuvat tälle vyöhykkeelle. Kauempana Lempukan uimaranta tarjoaa uintimahdollisuuden ja Malonsaaren nuotiopaikka nuotion ja evästauon; Tuplakasi-Action mainitsee Malonsaaren tulipaikan taukokohteena omille kanoottipäiville(4). Alueellisesti samaan Saimaan melontaverkostoon liittyvät Retkisatamien reitti kohti Lappeenrantaa ja pitkä Ruokolahden melontareitti. Maalla Neljän saaren pyöräilyreitti kulkee osin samojen rantojen palveluiden lähellä(1).

Tarkat viralliset tiedot ja tämän melontalinjan kuvaus löytyvät Luontoon.fi-sivulta Äkäslompolon melonta(1). Äkäslompolon melonta on lyhyt järvikierros Äkäslompolojärvellä Kolarissa, Lapissa: noin 2,6 kilometrin lenkki, joka sopii kajakille, kanootille ja SUP-laudalle tyynellä vedellä ja avaa näkymiä Ylläksen tuntureille. Ylläs.fi kuvaa aluetta niin, että tunturijärvillä voi tehdä rengasretkiä ilman erillistä noutokuskia(2). Rannikon varrella on sekä helppoja nousupaikkoja että taukokohteita. Noin 1,4 kilometrin kohdalla tulee Äkäslompolon uimaranta, ja hieman edempänä Äkäslompolon lintutorni tarjoaa korkeammalta näkymän järvelle ja rantakasvillisuuteen. Äkäshotellin suunnassa Lapland Hotels Äkäshotelli/Pirtukirkko on lähellä rantaa. Länsirannan puolella Seidan savusauna ja Yöpuun rantasauna sopivat saunailtaan melonnan yhdistäjille. Äkäsjoki on eri kokonaisuus: Ylläs.fi nostaa sen suosituksi virtavesikohteeksi, ja Napapiirinseikkailijan kanoottiteksti kuvaa rantautumista Jounin kaupan rantaan pitkän jokiosuuden jälkeen—hyvä tausta siihen, miten kylän rannat liittyvät jokiretkiin, ei tämän järven lyhyen kierroksen pituuteen(2)(4). Jos haluat ohjatun Äkäsjoki-päivän opastuksella ja ryhmäkoolla, Destination Lapland mainostaa omaa melontaohjelmaansa hinnoitteluineen(5).

Venereitti Valamo–Nälönvirta on noin 9,9 kilometrin päivämelontaan sopiva pistokeikka Heinävedellä Etelä-Savossa Valamon luostarimiljöstä kohti Juojärven ja Varisveden välistä Nälönvirran vesireittiä. Käytännön palveluista ja kanoottivuokrauksesta kertoo selkeimmin Heinäveden kunnan satamasivu(1): uudistunut vierasvenesatama Kermanrannantiellä tarjoaa vieraspaikat, saunan ja suihkun varaukset, telttapaikkoja ja kanoottivuokrausta. Visit Heinävesi(2) kuvaa Valamon luostarin majoituksen, Ravintola Trapesan ja vierailun vuoden ympäri, jos yhdistät melonnan maihinnousuun. Laajempi Heinäveden reitti on yksi Suomen tunnetuimpia järvimelontakäytäviä; Sealtrailin Heinäveden reitti -kuvaus(3) asettaa kansallismaiseman monipäiväisen reitin viitekehykseen, kun taas tämä kartoitettu linja on lyhyt paikallinen osuus. Pohjoisen Saimaan melonnan aluesivu(4) kertoo Heinäveden ja Liperin satamien roolista Koloveden kansallispuiston melonnan tukena—taustaa myös lyhyemmälle Valamon suunnan retkelle. Kajakki- ja kanoottivuokrauksesta sekä opastetuista Kolovesi-retkistä löytyy tiedot Kolovesi Retkeilyn Visit Heinävesi -sivulta(5). Nimen Nälönvirta taustaksi: Pohjois-Karjalan Sähkön Nälönvirta-mallia käsittelevät materiaalit(6) kuvaavat Juojärven ja Varisveden välistä vesiyhteyttä ja Nälönjoen–Honkalahden käytävää osana vesistö- ja kalataloussuunnittelua—melojalle tärkeintä on, että nimi viittaa oikeaan navigointikelpoiseen yhteyteen. Reitin varrella noin 0,8 kilometrin kohdalla on Valamon laavu taukopaikkana, ja noin 4,8 kilometrin kohdalla Huutoniemen rantautumispaikka sekä Huutoniemen nuotiopaikka Monikkasalontien tuntumassa—luontevat pysähdykset päivämatkalla. Vesillä kulkee sama kulttuuriranta kuin Valamon valaistu ladun hiihtoreitin maastossa, ja Luostarivaellus - Heinävesi -maastopolku kiertää luostarin ympäristöä maalla pidempänä lenkkinä. Odotettavissa on tyypillinen sisä-Saimaan suojaisa järvi- ja väylämelonta; tuuli selillä ja liikenne kanavissa ja veneväylillä kannattaa huomioida. Vesillä ei ole maastopolun tapaisia merkintöjä—suunnistus kartalla tai GPS:llä, kuten muullakin Heinäveden melonnan reitistöllä kuvataan(3).

Stora Masugnsträsketin melontareitti on lyhyt järviosuus Stora Masugnsträsketillä eli Iso Masuunijärvellä Taalintehtaan ruukkikylän kupeessa. Kemiönsaari sijaitsee Varsinais-Suomessa, ja tämä reitti sopii päiväretkeksi mantereen saaristossa. Visit Kemiönsaari kokoaa tämän tyyliset melonnat muiden vesiretkeilyvinkkien joukkoon ja ohjaa aktiviteettikartalle sekä palveluyhteystietoihin(1). Kartoitettu viiva on noin 6,5 kilometriä metsä- ja rantaviivaa seurailevana kierroksena noin 86 hehtaarin humusjärvellä, jonka rantaviiva on pitkä ja sokkeloinen(4). Vedellä kuljetaan mäntyisten saarten, kallioisten niemien ja rahkasammalmättäiden välisten kanavien lomassa; pohjoisen sammalsokkelon kohdilla tilaa on paikoin vähän ja reittiä kannattaa lukea rauhassa(2). Rannat ovat suurimmaksi osaksi vapaita tiiviistä pihatonteista, joten tunnelma pysyy ruukkikylän vieressä yllättävän rauhaisana(2). Järvellä ei ole retkeilyrakennuksia, mutta luonnonrantoja pitkin löytyy luontevia taukapaikkoja(2). Lintujen pesimäaikaan luodoille ei nousta, ja pohjoisen luonnonpuolen rauha kannattaa säilyttää erityisesti keväällä ja kesällä, kun alueella liikkuu muun muassa kurkea ja laulujoutsenia(2). Tyypillinen lähtö ja paluu on Stora Masugnsträsketin kanoottilaiturille Taalintehtaan rantaan, lyhyen matkan päähän urheilukenttien ja kylän palveluista. Maissa Luontoon.fi kuvaa Masuunilammen luontopolun masuunin raunioilta Masuunilammen ja Pienen Masuunijärven rannoille—sopiva pari samalle päivälle melonnan kanssa(3). Senatsbergetin hyvinvointipolku ja laajempi Merikotkan kierros ovat erillisiä retkiä, mutta samalta lomalueelta käsin, kun haluat siirtyä isommille vesille. Retkipaikassa julkaistu Sanna-Mari Kunnun melonntakertomus antaa hyvän kuvan sesongin väreistä, ajankäytöstä ja siitä, miltä sammalkanavat tuntuvat tyynellä säällä(2).

Vuoreslahti/Akkovaara melontareitti on lyhyt, suojainen melonta Oulujärven itärannalla Vuoreslahden seudulla, Kainuussa. Kajaani on lähin suurkunta; melonnan lähtöalue on noin 15 kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Kajaanin kaupungin Melo Kajaanissa -aineiston mukaan reitti on koko perheen suojainen kierros Vuoresjoen sillan kupeen hiekkarannalta, jossa on pysäköintiä: melotaan kohti Vuoreslahtea, pysytään Pikkulahden suojaisessa vedessä avoimen Ärjänselän sijaan, kuljetaan Vuoreslahden rantaumispaikan ohi ja käännytään Akkovaaran juurelle, josta Kouta–Vuores -retkeilyreitistö vie vaaran näköalatornille ja nuotiopaikalle—hyvä paikka jaloitella ennen paluuta sillan lähtörantaan(1). Sama esite sijoittaa reitin Kajaanin melontakeskus-hankkeen yhteydessä kehitettyjen Oulujärven ja Nuasjärven reittien joukkoon yhdessä Oulujärven Melojien ja Kajaanin Ladun kanssa. Luontoon.fi listaa reitin nimellä Vuoreslahti/Akkovaara melontareitti valtakunnalliseen ulkoilutietopalveluun(2). Visit Kajaani kuvaa Jättiläisten jalanjäljissä -perheretkeä Akkovaaralle: muinainen lappalaisten riittipaikka ja näkymät Oulujärvelle ja Ärjänsaarelle—taustaa sille, mitä näet vedestä ja jos haluat yhdistää lyhyen kävelyosuuden(3). Noin 4,4 kilometrin melonnan jälkeen lähtöpisteestä olet Akkovaaran näköalatornin ja Akkovaaran nuotiopaikan tuntumassa lahden yläpuolella—näköalatorni ja nuotiopaikka liittyvät Kouta–Vuores -retkeilyreitistöön, joten melonnan voi yhdistää samaan vaaraan vievään perheretkeen tai pidempiin pyöräilyreitteihin ilman erillistä autosiirtoa, jos suunnittelet koko päivän retkeä(3)(4). Vuoresjoen melontareitti käyttää samaa Vuoresjoen sillan lähtöä ja vie jokea ja Kontiopuroa ylävirtaan eri luonteiseen, erittäin suojaiseen melontaan(1). Kajakkivuokrauksista, kursseista ja viikkomelonnoista Kajaanin Latu pitää yllä Kuurnan melontatallin toimintaa ja kokoaa alueen vuokrausyhteystietoja, mukaan lukien Luonnollisesti Oulujärvi Ky Oulujärven väline- ja palvelutarjontaan(4)(5).

Jerisjoen melontareitti on kartalla yhtenäisenä linjana noin 26,3 km:n pituinen pisteestä pisteeseen -reitti Muoniossa Lapissa Jerisjärven seudulta Muonion kirkonkylän suuntaan. Vaativuusluokka, kausi, lähtö- ja maalipaikat (Kutuniva Jerisjärvellä tai Torassieppi), koskikuvaukset ja paikallisten melontaohjelmien lista löytyvät Discover Muonion Jerisjoki-sivulta(1). Sivusto viittaa myös Suomen Melonta- ja soutuliiton melontaetikettiin vastuullisesta käyttäytymisestä vesillä(2). Jokeen liitetään usein italialaisen Giuseppe Acerbin vuoden 1799 matkakuvaus; Discover Muonio siteeraa hänen kuvaustaan lempeästä maisemasta ja suuresta lähtöjärvestä(1). Paikallisessa perinteessä samaa reittiä kutsutaan Acerbin keinoksi: Melontaa läpi vuosikymmenten -blogissa kerrotaan vuosikausia järjestetystä juhannuskilpailusta Jerisjärveltä Muonion kirkonkylään, koskien nimistä (mm. Torvikoski, Juurikka, Vääräkkä) ja noin 28 metrin korkeuserosta—hyödyllinen tausta siihen, miten vesi on ollut käytössä, vaikka teksti ei korvaa ajankohtaista turvallisuussuunnittelua(3). Discover Muonio kuvaa jokea vaihtelevaksi: yhdeksän I–II-luokan koskea, järviosuuksia ja rauhallisempia välejä, ja olosuhteet riippuvat voimakkaasti vedenkorkeudesta. Keskikesällä matala vesi voi tehdä koskista kivisitä ja vaikeaselkoisia; Juurikka ja Vääräkkä mainitaan paikkoina, joissa rantautuminen ja kahlaaminen voivat tulla tarpeeseen. Korkeammalla vedellä vauhti ja aallot kasvavat, ja Torvikoskestä todetaan esimerkkinä luokkaa 2. Melojalla tulisi olla kokemusta virtaavasta vedestä; tuntemattomat kosket kannattaa tarkastaa rannalta ennen laskua(1). Matkailusivusto suosittelee opastettua melontaa monipuolisimman elämyksen saamiseksi(1). Noin 6,7 km lähdöstä Uusipalon kota tarjoaa kota-tyyppisen taukopaikan metsässä—hyödyllinen pitkän päivän tai yöreissun suunnittelussa. Muonion lähestyessä reitti tulee palveluiden ja rantautumisen äärelle; keskustan uimaranta on luonteva viite maalipaikaksi alajuoksulla. Maalla Jerisjärven seutu linkittyy muihin ulkoilureitteihin: esimerkiksi Jerisjärven hiihtolatu ja Kesäretkeilyreitti 2 Mustavaaran suuntaan ovat samassa maisemassa, jos haluat yhdistää melontaa kävely- tai päiväretkiin. Jos kalastat meloessasi, tarkista voimassa olevat luvat kullekin vesialueelle. Discover Muonion kalastussivut selittävät, ettei Jerisjoelle ole erillistä yhden joen lupaa samalla tavoin kuin joistain nimetyistä kohteista; viehekalastus valtion vesillä Länsi-Lapissa liitetään usein Metsähallituksen Länsi-Lapin vapalupaan yhdessä kalastonhoitomaksun ja paikallisten rajoitusten kanssa(4). Kalastonhoitomaksun voi ostaa Eräluvat-verkkokaupasta, kun ikä ja kalastustapa sen edellyttävät(5).

Äkäsjoen luonne, vedenkorkeudet ja sijoittuminen Ylläksen–Kolarin melonnan kokonaisuuteen käyvät ilmi Ylläs.fi:n Ylläksen ja Kolarin melonta-esittelyssä(1). Äkäsjoki – Erämainen yläosa on noin 20,5 kilometrin jokiosuus Kolarissa: virtaava reitti Äkäsmyllyn suunnasta kohti Äkäslompoloa, jossa lyhyet kosket, suvantojaksot ja metsärannat vuorottelevat. Visit Ylläksen artikkelissa helpommista ja vaativammista melontapaikoista eritellään Äkäsjoen yläosat reitteinä Äkäsmyllyltä Äkäslompoloon ja edelleen kohti Hannukaisinta korkean veden aikana—suunnattu melojille, jotka hallitsevat virran, käännökset ja kivisen matalan veden(2). Ensimmäisten kilometrien jälkeen tulee Äkässaivon palveluryhmä: kota, nuotiopaikka ja kuivakäymälät ovat rannan tuntumassa—pidempi tauko onnistuu, jos nouset huolellisesti maihin ja kunnioitat yksityisrantoja. Napapiirinseikkailija kuvaa kanootilla tehdyn melonnan ylävirran laskusta Äkässaivon tietämillä useita lyhyitä koskia, reipasta virtaa ja näkymiä kohti tuntureita kuten Ylläs ja Kesänki matkalla Äkäslompolon rantautumispaikkoihin(4). Äkäslompolon kohdalla Äkäslompolon uimaranta ja Äkäslompolon lintutorni tarjoavat uintia ja lintubongailua, ja Navettagalleria hiihtomaa viittaa samaan jokikäytävään rajautuvaan latuverkostoon. Reitin loppupää lähestyy Yöpuun rantasaunaa—kätevä iltasaunan kannalta, jos yhdistät melonnan varattuun saunavuoroon. Lähellä Äkäsmyllyn pysäköintiä kulkee myös Olos–Ylläs -vaellus; autoilijat ja patikoijat jakavat samaa lähtöaluetta, vaikka reitti vedellä ja maalla on eri. Alkukesällä vedet ovat yleensä korkeimmillaan; myöhemmin kesällä pinnat laskevat ja pohja kivistyy—packraft ja huolellinen reittivalinta auttavat matalassa vedessä(1). Tämä yläosa ei vastaa lyhyempiä, aloittelijaystävällisempiä Äkäsjoki-päiväretkiä, joita oppaita mainostavat ensikertalaisille(2)(5)(6). Viehekalastukseen tarvittavat säännöt ja Äkäsjoen yhteislupa-alue on kuvattu Eräluvat-sivulla Äkäsjoen yhteislupaa koskevassa kuvauksessa(3).

Volon kierto on 10,1 km:n lenkkimelontareitti Oulujärven Paltaselällä Paltamossa, Kainuussa. Reitti lähtee länsirannalta Autioniemen läheltä ja kiertää itään Paltamon kirkonkylän rantaviivaa pitkin ennen kuin palaa lähtöpisteeseen. Paltamon melontareittiä koskevat ajantasaiset tiedot löytyvät Visit Kajaanin Melontakeskus-sivulta(1). Reitin ensimmäinen puolisko kulkee avovettä ja suojattuja lahtia pitkin itään kohti kirkonkylää. Noin 4,5 kilometrin kohdalla saavutaan Käärmeniemen vieraslaiturille Eino Leinon tiellä — luonteva levähdyspaikka ennen jatkoa itään Metelinniemen alueelle, jossa reitin palvelut ovat noin 5 kilometrin kohdalla. Metelinniemessä Paltamon melontakeskuksen laituri tarjoaa kajakeille tarkoitetun laiturin, jota ylläpitää Oulujärven Melojat ry(1). Uimarannantie 1:llä sijaitseva Melontakeskus — Paltamon kunnan omistama ja Oulujärven Melojat ry:n isännöimä — pitää käytössä seitsemää kajakkia ja yhtä kaksikkokajakin ohjatuille retkille ja melonnan esittelytapahtumille(1). Laiturin lähellä maalla sijaitsevat Metelinniemen uimaranta, Metelin talviuintipaikka, Metelinniemen beachvolleykenttä sekä Metelin frisbeegolfrata — kesäisin vilkas toimintakeskittymä, joka tekee Metelinniemestä luontevan käännepisteen. Paltamon kunta luettelee alueelta lisää liikunta- ja ulkoilupalveluita kunnan sivuillaan(2). Metelinniemestä reitti palaa länsirannalle vastakkaiselta puolelta täydentäen ympyrän Autioniemellä. Reitti soveltuu kokemustasoltaan retkimelojille, joilla on perustaidot avovesipaddauksessa; Paltaselkä voi olla aallokas etenkin lounais- tai länsiviimassa, joten sääolosuhteet kannattaa tarkistaa ennen vesille lähtöä. Reitillä ei ole kantamisia, koskia eikä teknisiä osuuksia. Volon kierto yhdistyy Paltamossa laajempaan melontareittien verkostoon. Lyhyempiä vaihtoehtoja ovat Luhtaniemi ja Palosen kierto (6,7 km) ja Leppikosken lenkki (10,1 km, sama pituus mutta eri reitti). Pidemmät päiväretket suuntaavat Melalahteen (Paltamosta Melalahteen, 12,9 km), Mulkkusaaren ympäri (Mulkkusaaren lenkki, 21,4 km), Mies­lahteen ja takaisin (Paltamo-Mieslahti-Paltamo, 20,2 km) tai pisteestä pisteeseen Jormulta (Jormualta Paltamoon, 18,3 km). Metsähallituksen ylläpitämän Oulujärven retkeilyalueen saaret laavuineen ja vuokratupineen avautuvat Paltaselältä jatkaville monipäiväistä melontaretkeä suunnitteleville.

Tämän Vuoksen vesireittiyhteyden suunnitteluun Etelä-Savossa paras lähtökohta on Luontoon.fi-palvelun Iisvesi-Unnukka Melontareitti -sivu(1). Metsähallitus ylläpitää reittikuvausta Suonenjoen alueen melontareitistä. Visit Savo kuvaa laajempaa Suonenjoen melontareittiä Kutunjoen, järviosuuksien ja Suonenjoen kautta Iisveden satamaan; taukopaikkoina mainitaan muun muassa laavuja—hyödyllinen tausta, jos yhdistät satamalaskuja ja avovesiosuuksia(2). Retkipaikan Antti Huttusen Suonenjoki-jokireitti seuraa melontaa kanoottivarastolta Iisveden satamaan Kimpanlammen, koskien ja metsärantojen kautta; teksti täydentää kuvaa siitä, miten joki avautuu isoon järveen, vaikka tämä kartoituksen linja kulkee pääosin avojärvellä eikä koko jokijuoksua pitkin(3). Jos kalastat veneestä Unnukan seuduilla, tarkista tarvittavat alueluvat valtion kalastonhoitomaksun lisäksi; fishing.fi kokoaa lupavaihtoehdot ja ohjaa kauppaan(4). Kartallamme tämä reitti on noin 10,6 kilometrin päästä päähän -juoksu, ei lenkki. Se ylittää avointa järvivesiä Iisveden allasta kohti Unnukan vesistöaluetta Vuoksen järjestelmässä—odotettavissa on leveitä selkiä, saaristoja ja pääväylän vesiliikennettä. Erillinen pidempi Iisvesi-Unnukka Melontareitti -linja sivustollamme on noin 23,8 kilometriä saman nimisen vesiyhteyden varrella; tämä sivu kuvaa lyhyempää jatkuvaa osuutta. Laajempi Suonenjon Melontareitti -verkosto yhdistää satamia, uimarantoja ja laavuja joen ja järvien rannoilla, jos suunnittelet usean päivän retkeä ja autokuljetuksia muualle järjestelmään(2). Pieksämäen seudun seuramelontaan Pieksämäen Kanoottiseura esittelee omilla sivuillaan muun muassa Naarajoen, Virtasalmen Majavareitin ja Suihkolanjoen perheystävällisiä reittejä—ei suoraan tätä ylitystä, mutta hyvä paikallinen yhteystaho(5).

Karttamme mukaan tämä on noin 36,5 kilometrin päästä päähän -osuus Naarajoen–Niskajärven–Haukivuoren vesiväylävyöhykkeellä Etelä-Savossa: osa paljon pidempää Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontajärjestelmää, jonka viranomaiset ja kanoottiseura kuvaavat kokonaisuutena noin 110–130 kilometrin matkaksi Naarajärveltä Pieksämäellä kohti Kangasniemeä ja Puulaa(1). Sport Pieksämäki tiivistää koko kokonaisuuden I–II-luokan vesistöksi, kesäkauden melonnan kestäväksi reitiksi, ja ohjaa tarkempiin kysymyksiin Pieksämäen Kanoottiseuraan(1). Seuran julkinen Naarajoki-teksti täsmentää käytännön puolen: varsinainen jokiosuus on noin 20 km ja pudotusta vain noin neljä metriä, kosket ovat helppoja I–II-luokkaa, uittoaikojen oikaisukanavia kannattaa seurata kartalta, Niskanivulla on laavu- ja huoltopalvelut, ja Porsaskosken mylly ohitetaan maitse—pidempiin yhdistelmiin tarvitaan näitä tietoja(2). Haukivuoren luontomatkailusivut kytkevät Kyyveden laajan saariston, rantautumispaikat kuten Vavesaaren ja Emäsalonniemen, Emäsalon sekä esimerkiksi Keronlahden retkikohteet samaan kokonaissuunnitteluun Naarajoen alkupään kanssa, jos jatkat joelta suurille selille(3). Kartoitetun linjan varhaisia rantaviitteitä ovat Porsaskosken leirikeskuksen uimaranta ja hieman myöhemmin Naarajärven raviradan ovaalirata—hyviä vauhdin ja maastotapaamisten kiinnityspisteitä. Jos jatkat Naarajoki-Kyyvesi-Puula -melontareitille, sama vesistö jatkuu pidemmälle Kangasniemen ja Haukivuoren suuntaan näköalatornien, laavujen, keittokatosten ja veneluiskojen ketjuna, jotka meillä on jo listattuna tuolla pidemmällä reitillä. Kaupallisia päiväretkiä ja ohjattua kajakkimelontaa järjestetään Naarajärven Lomatrion suunnasta sesongissa; yksi palveluntarjoaja kuvaa noin 15 kilometrin, noin kuuden tunnin retkiä keväällä ja alkukesällä, kun vettä on riittävästi, uima-taitoisille aloittelijoille(4). Blogeissa kuvataan muun muassa alkukesän linnustoa, sudenkorentoja ja kurjenmiekkojen kukintaa sekä leppoisia perhemelontaviikonloppuja kanoottiseuran vuokrilla—hyvä lisä tunnelmaan, vaikka matalat lahdet ja kasvillisuus vaihtelevat vuosittain(5)(6). Länsi-Savo on seurannut, miten Mikkelin Melojat suuntaa kesäisin trailerilla Pieksämäen Naarajoen melonnoille—yksi esimerkki joesta eteläsavolaisen melontakulttuurin keskiössä(7). Kalastus melojan ongelta noudattaa valtion kalastuksenhoitomaksua ja läänikohtaisia viehekalastusmaksuja sekä mahdollisia istutus- ja koskikohtaisia lisäehtoja(2)(8).

Repovesi–Mäntyharju -melontareitti on noin 9,9 kilometriä yhtenäisenä vesireittinä Etelä-Savossa. Etelä-Savo tarjoaa järvi- ja salmimaisemia; tämä reitti yhdistää Repoveden kansallispuiston vesistöt Mäntyharjun suuntaan. Se on lyhyt osuus laajemmasta Mäntyharju–Repovesi -melontakäytävästä eli Hallan reitistä, jonka virallisissa kuvauksissa pituudeksi mainitaan noin 50 kilometriä suuntaansa Kurkiniemeltä rautatieaseman läheltä kansallispuistoon(2)(3). Koko matkan melontaan löytyy sivustoltamme Mäntyharju-Repovesi melontareitti; tämä sivu keskittyy tähän lyhyempään vesiosuuteen. Lupiin, kansallispuiston palveluihin ja Metsähallituksen taustoihin samaan reittistöön kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Mäntyharju–Repovesi melontareitin sivulta(1). Mäntyharjun kunnan sivuilla kerrotaan, että pitkä reitti sopii kokemattomallekin tyynellä säällä, mutta isot selät voivat tuulella hidastaa etenemistä, ja että Voikosken voimalan ylitys on sallittu vain pohjoisesta etelään yksityismaalla, rantautuminen sulkuporttien luona on vaikeaa eikä paluumelontaa kannata suunnitella kevyesti samoja esteitä vasten(2). Kunnan teksti kuvaa myös Voikosken noin 700 metrin kanto-osuuden kanoottikärryillä, vuonna 2023 uusitun laiturin ja vesillelaskun sekä sinivalkoiset ja oranssit rantautumismerkinnät(2). Matkailusivut tiivistävät tauko- ja yöpaikkavälejä pitkällä Halla-reitillä ja muistuttavat, ettei Woikosken tehdasalueen sulkuporttien ohitus etelästä pohjoiseen ole helppoa(3). Repoveden vesistöverkossa järvet, salmet ja kanavat jatkavat esimerkiksi Vuohijärven suuntaan; Melontakeskus kuvaa vuokrausta ja maisemia kansallispuiston melontaan(5). Retkipaikka kuvaa kallio- ja metsämaisemia, joita pitkin päiväretket näillä vesillä etenevät(4). Sivustollamme Vuohijärven reitti tarjoaa vaihtoehtoisen melontalinjan, Kirkonkylän kierros ja Retkeilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju) taas maastopyöräilyä ja patikointia, jos yhdistät melonnan Mäntyharjun maastossa kulkeviin reitteihin.

Tiilikkajoen kanoottireitti on lyhyt päästä päähän -melonta Tiilikkajoella. Rautavaara sijaitsee Pohjois-Savossa; maakuntana Pohjois-Savo kuuluu samaan retkeilyalueeseen kuin tämä joki. Kartoitettu vesireitti on noin 4,8 km pitkä jokikäytävässä. Tiilikkajoki kuuluu Vuoksen vesistöön: joki nousee Tiilikkajärven kansallispuiston Tiilikasta ja virtaa metsäisten maisemien läpi kohti Älänteen Tiilikanselkää; laajemmassa vesistössä on koskia ja virkistyskalastusta(3). Melontaa, vesille menoa ja kansallispuiston palveluja suunnitellessa kannattaa aloittaa Luontoon.fi -sivuston Tiilikkajärven kansallispuiston melontaosiosta(1). Rautavaaran kunta kokoaa matkailijoiden reittivalikoimaa ja yhteystietoja kunnan ulkoilu- ja retkeilytarjontaan(2). Jos haluat yhdistää jokeen kävelyretken, Tiilikkajärven merkityt vaelluspolut käyvät läpi Retkipaikka-artikkelissa, jonka on kirjoittanut Luontopolkumies(5). Samassa kunnassa Keyritynjoen kanoottireitti on Luontoon.fi -palvelussa erillisenä melontareittinä ja sopii pidempään melontasuunnitelmaan Rautavaaralla(4).

Tämä kohde kuvaa Juvan Siikakosken melonnan ja veneilyn lähtöalueen Puottopaikantiellä Etelä-Savossa. Juvan kunnan venepaikkasivuilla kuvataan yhdistetty veneenlaskuluiska ja laituri Saimaaseen, kuusitoista peräpoijulla varustettua laituripaikkaa sekä se, miten Siikakoski liittyy Jukajärven muihin venepaikkoihin, ja sivulta löytyy linkki vuoden 2023 alusta voimaan tulleeseen venepaikkamaksujen ja järjestyssääntöjen päivitykseen(1). Kartalla tämä on lähtö- ja taukopaikka eikä yhden kilometrimäärän vesireitti—suunnittele itse retken pituus rantaviivaa ja säätä myöten. Tunnettu Juva–Sulkava Oravareitti kuvataan virallisesti Juva Campingin rannasta lähtevänä reittinä, ja Jukajärven sekä jokiosuuksien eteneminen on kerrottu Oravareitin sivuilla(2). Siikakoski on toinen, Saimaan puoleinen julkinen lähtöpaikka: kätevä, jos haluat vesille etelärannalta, yhdistää päiväretken uimarantoihin tai suunnitella oman reittisi laajemmalle Saimaalle. Kanoottien ja kajakkien vuokrauksesta sekä kuljetuspalveluista Oravareitille kertoo Juva Campingin melontasivu(4). Vieressä vesillä ovat Siikakosken Laavu taukoa ja nuotiota varten, Juva Uimaranta Puottopaikantiellä sekä Siikakosken uimaranta osoitteessa Puottopaikantie 11—lyhyt melonta ja uinti sopivat hyvin yhteen leppoisana päivänä. Marin Matkassa -blogin Oravareitti-kuvaus Juva Campingilta kertoo käytännössä, miltä järvi- ja jokiosuudet tuntuvat ja miten paikalliset palvelut pelastavat tilanteen, kun suunnitelmat muuttuvat(3). Ennen avoselälle lähtöä kannattaa tarkistaa tuuli ja moottoriveneliikenne; ota mukaan avovesimelontaan sopivat varusteet. Viehekalastukseen tarvittavat luvut ja maksut kannattaa varmistaa Eräluvat-palvelusta(5).

Naarajoki–Kyyvesi–Puula -melontareitti on pitkä sisävesien melontakäytävä Kymijoen latvavesillä Etelä-Savossa; se on kirjattu valtakunnalliseen ulkoiluaineistoon ja Luontoon.fi:ssä Naarajoki-Kyyvesi-Puula melontareitti Mikkeli -kohteena(1). Tässä kartoitettuna linja on noin 43,4 km päästä päähän: Naarajokea pitkin Kyyvedelle, Kyyveden ja Puulan välisellä kannaksella Läsäkosken seudun uomia ja salmia pitkin Puulalle ja Reposaaren rantautumispaikalle. Kyse on samasta vesireittiverkosta, jonka Pieksämäen Kanoottiseura kuvaa noin 110–130 km matkaksi Pieksämäen Naarajärveltä Kangasniemen Puulalle, helppoina I–II-luokan koskina ja avokanooteilla ilman aukkopeitettä(2). Pieksämäen kaupungin Sport Pieksämäki -sivu listaa koko Naarajoen käytävän pituudeksi noin 110–130 km, viimeksi raivattu 2007 ja melottavissa koko kesän(3). Reitin alkupäässä tulee Koskentilan seutu, noin 9 km kohdalla Ruunavuoren näköalapaikka, ja Häkkilän retkipolun pohjoinen haara kulkee rannikon tuntumassa niin, että melojat ja patikoijat kohtaavat usein samoilla kohdilla(4). Noin 14 km:n kohdalla Vavesaaren saaren laavu-, tulenteko- ja rantautumispaikat muodostavat luontevan taukavyöhykkeen; kuivakäymälät kuuluvat alueen palveluun. Keskiosalla Ohenvuoren ja Emäsalonniemen rantautumispaikat jakavat avovesiosuuksia; Keronvuoren näköalapaikka ja Keronlahden keittokatos ovat samaa Häkkilän vaellusverkostoa kuin Naarajoki–Kyyvesi–Puula -linja(4). Haukivuoren sataman uimarannan ja keittokatoksen jälkeen reitti jatkuu Puulalle Reposaareen. Tietokannassamme oleva lyhyempi Naarajoen melontareitti kulkee osin samaa jokiosuutta. Riippumattomat melontakertomukset Naarajoen reitistä kuvaavat usean päivän etenemistä laavuineen ja kevät–syksy-lintuhavaintoineen(5). Kalusto- ja kuljetuskysymyksiin Pieksämäen Kanoottiseura mainitsee Melamestari-palvelun puhelinnumeron reitin pieksämäkeläisestä päästä(2).

Kaartjoen melontareitti on Länsi-Lopen järvi- ja jokiretki: kartoitettu viiva on noin 10,8 km yhtenä linjana Kaartjärveltä Kaartlammen kautta kapeaa Kaartjokea pitkin kantatie 54:n varteen. Ajankohtaiset tiedotteet—kuten laavun huoltoikkunat ja raivaukset—kannattaa tarkistaa ensin Lopen kunnan Kaartjoen melontareitti -sivulta(1). Sama kunta kuvaa lyhyempää Kaartjärven melontaa Vojakkalasta, Sähkönokalta ja Syvälahdelta(2). Vesillä siirrytään avojärvestä suojaisaan jokiuomaan; reitti ei ole silmukka, ja melontaan kannattaa varata tyypillisesti noin 4–6 tuntia tuulesta, tauoista ja taidoista riippuen(1). Vaativia koskia ei ole, mutta matalassa vedessä joutuu muutamassa kohdassa kantamaan, ja kuivina kausina jokiosuudet voivat käydä hankaliksi(1). Alussa Sähkönokan uimapaikka toimii uimarantana ja lähtöalueena Räyskäläntien varrella; Hämeen virkistysalueyhdistys kuvaa aluetta melojien ja patikoijien taukopaikkana, jolta pääsee myös Hämeen Ilvesreittiä pitkin Räyskälän suuntaan(3). Riihisalon jälkeen Kaartlammi Outdoor Grill ja Kurtlamminmäki sijoittuvat Kaartlammen ranta-alueen taukkohtiin—tarkista Kurtlammin laavun käyttö, sillä kunta on ilmoittanut huoltokatkosta loppuvuoteen 2025 ja alkuvuoteen 2026(1). Maihinnousu ja palvelut kantatie 54:n varrella sijoittuvat Koskicafe Myllyn kohdalle; kahvila palvelee kesäkaudella ilmoitetuin aukioloajoin(4). Vanhempi alueellinen matkailukuvaus täsmentää jokikäytävää—kapeaa, mutkittelevaa ja tuulelta suojaisaa—ja varoittaa koko joen melonnan ottamisesta vastavirtaan; lyhyt päiväretki Kaartjärveltä Kaartlammeille ja takaisin voi riittää perheille(5). Samat lähteet viittasivat painettuihin karttoihin ja pdf-tiedostoon; Visit Loppia ei enää päivitetä, joten karttojen saatavuuden voi varmistaa kunnasta(5). Loppi sijaitsee Kanta-Hämeen järvi- ja metsämaisemassa; rantaosuuksilla Poronpolku kulkee Salonkylän uimarannan tuntumassa, ja Topenon kuntorata sekä Topenon latu ovat lähellä joen alaosaa juoksulenkkiin tai hiihtoon melonnan jälkeen.

Ruostejärven vesiluontopolku on noin 2,2 kilometrin helppo järvimelontalenkki suljettuna lenkkinä Ruostejärven ympäri Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Reitti kulkee Härkätien varrella olevan Ruostejärven virkistysalueen järvimaisemassa: kirkas vesi, hiekkapohjaiset matalat ja harjumaisemat metsät, joita rantalapset ja lintuharrastajat tuntevat jo kävelyreiteiltä. Ajantasaiset tiedot alueesta, palveluista ja yhteyksistä laajempaan Hämeen ulkoiluverkostoon löytyvät Luontoon.fi:n Ruostejärven virkistysalue -sivulta(1). Hämeen virkistysalueyhdistys kokoaa yhteen pysäköinnin, Föri II -köysilossin Torlahden kapeikon yli jäiden aikaan sekä jatkomahdollisuudet Liesjärven kansallispuistoon ja muihin Ilvesreitin osiin(2). Vedestä näet yhtäjaksoisesti samoja elinympäristöjä kuin rantaladut esittelevät: matalat poukat, mäntyiset ja sekametsäiset harjanteet sekä ruosteen sävyinen väritys, josta järvi on saanut nimensä. Lenkin pohjoisosan tuntumassa Eerikkilä Sport & Outdoor Resort vuokraa kanootteja, kajakkeja, SUP-lautoja ja muita välineitä tuntihinnoilla—kätevää, jos omaa venettä ei ole mukana(3). Rannalla Ruostejärven uimaranta ja pukutilat ovat lähellä Härkätien kulkua; Myllylahden laavu ja Lapinniemenmäen laavu sopivat taukopaikoiksi, jos yhdistät melonnan ja kävelyn. Maastossa samat niemet yhdistävät Kurjenpolun, Lapinniemenpolun ja lyhyen Muurahaispolun perheringin; pidempi Hämeen Ilvesreitti jatkuu kohti Liesjärveä, Torronsuota, Saaren kansanpuistoa ja muualle. Out in the Nature -sivuston perhekuvaus korostaa matalaa uimarantaa ja veden väriä, ja mainitsee kanootti- ja SUP-vuokrauksen Eerikkilässä niille, jotka haluavat vesille kävelyreittien jälkeen(4). Retkipaikka-artikkeli samalta rannalta kuvaa Myllylahden laavun tunnelmaa ja Torlahden lossin lasten elämyksenä—hyvä kuva salmesta, jonka ohitat melonnan aikana tällä lenkillä(5).

Suonenjoen melontareitti on pitkä järvi- ja jokivesireitti Sisä-Savossa Pohjois-Savossa. Kartallamme reitti kulkee yhtenäisenä vesilinjana noin 128 kilometriä yläjuoksulta kohti Iisveden rantavyöhykettä—päästä päähän, ei silmukkana—kuluttaen joen mutkia ja avolakeja. Visit Savo kuvaa yleisesti markkinoidun Kutunjoen ja Iisveden sataman välisen kierroksen pituudeksi noin 48 kilometriä; reitti kulkee Kuvansin saariston kautta sekä Paasveden, Puruveden ja Suontienselän rantoja myötäillen ja Suonenjokea pitkin mutkitellen, ja lintuja ja maisemia riittää matkan varrelle(1). Tämä lyhyempi osuus on monen maakunta- ja matkailusivun suosittelema päivä- tai viikonloppureitti; pidempi kartoitettu viiva kattaa laajemman yhteen liitetyn vesistön, kun mukaan lasketaan myös sivuhaarat ja yhteydet samassa kokonaisuudessa. Taukoihin sopivat virallisissa luetteloissa mainitut kohteet, kuten Kuivataipaleen museokanava, Tenhanniemen laavu, Kimpanlammen laavu, Myllykosken kota ja Iisveden sataman laavu(1). Meidän linjalla Kimpanlammen laavu ja Iisveden laavu sijoittuvat Iisveden–Simolan ranta-alueelle, missä Jokivarren luontopolku ja Simolan Maastopyöräreitti tuovat ranta- ja maastopyöräilyä melonnan viereen; Iisveden sataman uimarannat ja kuntopaikat helpottavat uintia ja venyttelyä maihin nousuissa. Suonenjoen keskustan suuntaan Kaatron laavu ja Kaatron–keskusurheilukentän liikuntapaikat ovat lähellä kohtia, joissa Sisä-Savon retkeilyreitti – Suonenjoki ja Lintharjun reitit yhdistävät maan ja veden ulkoilun. Joella on kaksi huomioitavaa koskea: ensimmäinen on suhteellisen helppo, Myllykoski puolestaan kapeampi, matalampi, vuolaampi ja mutkikkaisempi—kokemus auttaa viivan valinnassa, ja kosken edustalla on rantautumislaituri suunnittelua varten(2). Rautalammin reitin taimenistutuksiin liittyvä kunnostus on muuttanut virtaa ja koskien luonnetta verrattuna vanhoihin muistoihin(2). Myllykosken rannalla Wanha maamies tarjoaa kesäkahvilan ja majoitusmahdollisuuden tuulen odotukseen tai onnistuneen laskun jälkeiseen taukoon(2). Suonenjoen Latu ry järjestää melonnan kauden perinteisesti kevään roskamelonnasta syksyn valomelontaan, vuokraa kajakkeja, SUP-lautoja ja kanoottia sekä järjestää toisinaan peruskursseja; yhteyshenkilö ja turvallisuusohjeet ovat yhdistyksen melontasivuilla(3). Retkipaikassa julkaistu melontapäiväkirja kuvaa siirtymää kaupunkisilloista metsäisiin rantoihin, Kimpanlammen pitkää suvantoa ja Iisveden avaruutta—hyvä lisäluku tunnelmasta ja tahdista(2). Lyhyt esittelyvideo löytyy YouTubesta(4).

Parkanon melontareitti (virallisesti usein Parkanon reitti) on noin 45,6 kilometrin pituinen järvi- ja jokiosuuksia yhdistävä melonta Kihniön Kankarinjärven ja Sulkuejärven ketjusta Parkanonjärven, Vaarajoen ja Ikaalisten Kyrösjärven Heittolanlahden kautta kulkevana kokonaisuutena. Suunnittelun, kantopaikkojen ja alueen vanhempien opaskarttojen osalta lähtökohdaksi kannattaa ottaa Parkanon kaupungin ulkoilu- ja melontasivut sekä niistä linkitetty Pirkanmaan MRO -melontaopas PDF-muodossa; kaupunki muistuttaa, että oppaiden tiedot voivat vanhentua ja että melonta on aina omalla vastuulla(1)(2). Visit Ikaalinen kuvaa Vääräjoen osuutta Parkanonjärveltä kohti Heittolanlahtea—muun muassa Kukkurakosken padon kantamisen ja padon luona olevan nuotiopaikan—osana Kyrösjärven melontamahdollisuuksia ja viittaa paikallisiin välinevuokraajiin ja retkipaketteihin(3). Visit Ikaalinen mainitsee Hiking Travel Hit -palvelun inkkareiden, kajakkien ja räätälöityjen retkien tarjoajana Vääräjoen–Kyrösjärven yhteydessä(3)(7). Vesillä kulkee metsäjärviä ja kapeita salmia: Kankarinjärvellä hiekkarantoja voi käyttää taukoon esimerkiksi Pyhäniemen uimaranta -kohteen luona, ja Riuttasjärven seudulla Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grillin sekä Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka -alue tarjoavat ranta- ja nuotiopaikkavaihtoehtoja ennen Käenkosken hiihtokeskusalueen rantaa. Parkanon keskustassa reitti kulkee jyrkän, kivetetyn Viinikanjoen koskiosuuksien läpi; Parkanon Urheilukalastajat ry kuvaa Käenkosken voimalan juoksutuksen vaikutusta virtaamaan ja kolmea pääkoskijaksoa (Kairokoski, Haapaskoski, Lehtiskoski) sekä myy lupia erityiskalastusalueelle, mikä koskee kalastusta eikä korvaa yleistä vesillä kulkemista(4). MRO-oppaassa korostetaan, että Viinikanjoen kosket on tarkoitettu vain kokeneille melojille korkean veden aikana, että Kankarinjärven ja Linnanjärven välisen Koskelanjoen koskia ei voi laskea tulvavesillä ja että Käenkosken pato on kierrettävä maitse merkityn rantautumispaikan kautta, tarvittaessa jopa pitkällä siirrolla Turpeuslampea kohti, jos melonnan haluaa lopettaa jo padon tasolle(2). Vaarajoen alaosa Heittolanlahdelle on kuvattu helpommaksi, ja päiväretkeksi sopii esimerkiksi pelkkä Vaarajoen osuus Lapiolahden sillalta(2). Maaliin Heittolanlahdella Heittolan satama ja Heittolan yhteisranta antavat selkeän nousupaikan; lähestymisessä HARTIKKALA kämppä toimii yöpymispisteenä. Kankarinjärven Pyhäniemen lomakylä mainitaan seudun yhteystiedoissa väline- ja palvelupisteenä ketjun pohjoispäässä(5).

Koivuranta/Honkinen melontareitti on lyhyt pistokkeinen osuus Kajaanijoella Kajaanissa Kainuussa; se yhdistää Koivurannan ja Honkisen rantautumisalueet noin 0,9 kilometrin matkalla. Reitti sopii jatkopalaksi pidemmille melontalenkeille, jotka käyttävät samoja maihinnousupaikkoja: Rauhanniemi/Koivuranta melontareitti Rauhanniemen ja Koivurannan suuntaan sekä Rauhanniementie/Honkinen melontareitti Honkisen suuntaan. Metsähallitus pitää tämän reitin esillä Luontoon.fi:n Koivuranta/Honkinen melontareitti -sivulla; sieltä saa varmistettua kohteen ja ajantasaisimmat tiedotteet(1). Kajaanin kaupungin Kajaanin melontareitit -sivut kokoavat alueen melontavaihtoehdot, ladattavat esitteet ja linkit laajempiin vesistöaineistoihin(2). Visit Kajaanin Kajaaninjoki-sivu kuvaa jokea kaupungin läpi—kirkas vesi, tervakanava, padotut kosket, kalasto ja rantalähtökohteet—taustaksi melonnalle tällä väylällä(3). Vedessä kuljet jokea pitkin Koivurannan ja Honkisen rantautumisvyöhykkeiden välillä; kyseessä on rauhallinen kaupunkijokimelonta, jossa voi olla muuta vesiliikennettä sesongin aikana. Käytä kelluntaliivejä, pidä etäisyys rakenteisiin ja yksityislaitureihin ja suunnittele nosto käyttäen Koivurannan rantautumispaikkaa, Rauhanniemen rantautumispaikkaa tai Honkisen rantautumispaikkaa sen mukaan, miten yhdistät tämän osuuden Rauhanniemi/Koivuranta melontareittiin tai Rauhanniementie/Honkinen melontareittiin. Kajaanin Latu järjestää kursseja ja ryhmämelontoja Kajaanin seudulla—kannattaa tarkistaa, jos haluat opetusta tai ohjatun illan retken(4). Kajakkien ja kanoottien vuokraus onnistuu paikallisilla palveluilla, jotka julkaisevat hinnat ja noutopisteet verkossa(5). Jos kalastat kajakista Oulujärven suuntaan, Eräluvat 4508 Oulujärvi (valtion vedet) -kohdesivulla kerrotaan, milloin tarvitset alueellisen vapaluvan kalastonhoitomaksun lisäksi(6).

Tämä pistemäinen reitti kulkee Hirvasjoen kautta Iijoen yläjuoksulla Pohjois-Pohjanmaalla; Pudasjärvi on käytännön kunta tälle osuudelle Puolangan suuntaan. Alue sijoittuu Puolangan ja Pudasjärven kuntien välimaastoon: Iinattijoen ja Korentojärven suunta yhdistyy kohti varsinaista Iijokea ja rinnakkaisia melontalinjoja. Pudasjärven kaupunki nostaa Iinattijoen esille suosituimpien melontajokien joukossa, ohjaa rantautumis- ja taukopaikkojen tarkistuksessa kansalliseen LIPAS-rekisteriin ja kuvaa, miten kulttuurimaisemat reunustavat monia alueen valjastamattomia vesireittejä(1). Hirvasjoen varrella Hirvaskosken tilalla kuvataan Hirvasjokea käytännön melonta- ja soutuväylänä: jatkoyhteys Iijoelle tai vierailu Korentojärvelle on luonteva, ja omat välineet tai vuokrattu vene tai retkikajakki onnistuvat varauksen yhteydessä kysyttäessä(2). Karttamme mukaan reitti on noin 8,2 kilometriä yhtenäisenä viivana, ei rengaslenkkiä. Yläpäässä Antti Holmströmin rantautumispaikka Puolangantien varrella tarjoaa selkeän nousu- tai laskupaikan; Hirvaskosken rannalla muutaman sadan metrin sisällä ovat Hirvaskosken nuotiopaikka ja kaksi rantautumispaikkaa—kätevää, jos järjestät autonsiirron tai yhdistät melonnan nuotiolla. Matkan varrella Malmirannan rantautumispaikka täydentää Puolangantien varrella olevia taukoja ennen kuin linja saapuu Luvelahden rantautumispaikalle kohti laajemman altaan pohjoisrantaa—Tölväkkeentien varteen on käytännöllinen kohdata tukiauto. Maa- ja vesiverkot kohtaavat: pitkä Syöte–Kurenalus -retkeilyreitti (Kannonnousu) kulkee samojen Hirvaskosken ranta- ja taukopaikkojen kautta kuin tämä melontalinja, joten melontaporukat ja patikoijat voivat jakaa nuotiopaikkalogistiikkaa. Iinattijoen vesiretkeilyreitti ja Iijoen vesiretkeilyreitti ovat luontevia jatkokokonaisuuksia usean päivän lenkeille; Hirvaskosken latu ja Hirvaskosken kuntorata kulkevat koulun ja liikuntapaikkojen liepeillä lyhyeksi hiihto- tai juoksukierrokseksi vesiltä poissa ollessasi.

Tämä on virkistysmelontareitti Ylläsjärvellä ja Ylläsjärven Vähäjoen alajuoksulla Kolarissa—yhtenäisellä karttaviivalla noin 11,4 kilometriä, Lipas-rekisterissä 606114 ja Luontoon.fi:ssä nimellä Ylläsjärven virkistysmelontareitti(1). Ylläksen seutu tunnetaan kirkkaista vesistä, tunturimaisemista ja järvirengasretkistä, joissa ei välttämättä tarvita erillistä noutokuskia(2)(3). Wikipedian Ylläsjärvi-artikkeli kuvaa kylän sijaintia tunturien juurella ja mainitsee kaksi saarta sekä Ruonanojan yhteyden Ylläslompoloon(6). Veden päällä reitti kulkee kylärantojen, lahdenperkujen ja hiljaisempien osuuksien kautta ennen Vähäjoen rantautumispaikkaa. Alussa Niementien varren lähiliikunta- ja toimintapuisto sekä uimaranta sopivat lähtö- ja taukopaikoiksi; tietokannassamme on samaan ryhmään myös laavu. Isosaaressa on laavu ilman huollettuja polttopuita—oma puu mukaan, jos nuotiota käytät. Ruonanoja yhdistää järven Ylläslompoloon; kyläyhdistys on kunnostanut ojaa melottavaksi ja rakentanut Ruonaoja kodan nuotiopaikkoineen—kesällä sinne pääsee myös polkien, pyöräillen tai vesitse tilanteen mukaan(5). Taipaleita-blogissa kuvataan tyyntä aamua, näkymiä Ylläkseen ja Keskinenlakeen sekä lyhyttä matalikkokantoa sillan lähellä Vähäjoella—hyvä lisäluku rantautumisista ja kasvillisuudesta(4). Kuivina kausina koko ojan läpimelonta voi tökkiä; käsittele osuutta valinnaisena ja kysy paikallinen tilanne(4)(5). Ylläslompolon lintutorni on järven suon laidalla—tauko onnistuu, jos nousette maihin tornin lähelle. Reitti päättyy Vähäjoen rantautumispaikkaan(4). Alkukesä on alueella suosituin virtavesien osalta; järvillä melonta onnistuu jäiden lähdettyä(2). Tuuli avoimilla selillä, kelluntaliivit pakollisina, ja helteellä seuraa uimavesitiedotteita—itsenäisessä retkikirjoituksessa viitataan myös sinileväseurantaan ja kunnostusuutisiin(4). Vuokravälineitä ja ohjattuja melontoja tarjoaa useita yrityksiä Ylläksen alueella; Visit Ylläksen vuokraussivuilla on esimerkiksi SUP- ja packraft-tarjontaa ja hintaesimerkkejä(7). Kalastukseen tarvittavat luvut löytyvät Eräluvat-palvelusta(8). Maalla samaan rantaan kytkeytyvät muun muassa Ylläsjärven kyläkierros, Ylläsjärven kierros sekä pidemmät Ylläsjärvi-Kesänkijärvi maastopyöräilyreitti ja Ylläsjärvi-Äkäslompolo maastopyöräilyreitti.

Reitti on noin 9,4 kilometrin helppo melonta Paimion keskustan Jokipuistosta Paimionlahteen—päästä päähän, ei lenkkiä. Paimionjoki-yhdistys kertoo, että koko noin 110 kilometrin vesistön melonta vaatii kokemusta koskien ja patojen vuoksi, mutta lyhyet retket sopivat myös aloitteleville(1). Tammireitit kuvaa tämän osuuden kulkevan rauhallisista jokimaisemista merelle, lyhyillä etäisyyksillä ja usein suotuisissa olosuhteissa perheille(2). Lähtö on tyypillisesti Jokipuiston laiturilta ja rantautumispaikalta tai vaihtoehtoisesti valtatie 110:n levähdyspaikalta(2). Jokipuistosta voi meloa lyhyen matkan yläjuoksulle ja palata nähdäkseen joen jyrkimmät rinteet(2). Paimion kaupungin Jokipuiston sivuilla kuvataan puiston laituria, rantautumispaikkaa ja monipuolista ulkoilutarjontaa rannalla—kätevää, jos yhdistät melonnan maastossa vietettyyn hetkeen(3). Rannalla Vähäjokipolku kulkee samaa jokimaisemaa pitkin. Verkostossa tämä lyhyt osuus jatkuu pidempänä Paimiojoen melontareittinä ylävirtaan kohti Koski Tl:tä ja Someron järvimaisemaa, ja Melonnan yhdysreitti Kaarina–Paimio yhdistää Kaarinan suuntaan. Silver River järjestää ohjattuja Paimionjensuun melonnan kierroksia, joiden lähtö ja maali ovat Jokipuistossa(4). Rantalan leirikeskuksen taukopaikalla noustaan maihin vain, kun seurakunnan oma toiminta ei estä; nuotiopaikka ei ole melojien käytössä(2). Suunnittelussa kannattaa käyttää Virma-karttaa rantautumisista ja virtauksesta(5). Koko joen virkistyskäytön ja materiaalien ajantasaisin tieto on Paimionjoki-yhdistyksen melonnan sivuilla(1).

Pyhäjoki on lähtöä lähin taajama. Pyhäjoen melontareitti kulkee noin 17,7 kilometrin yhtenäisenä jatkona yhdellä Pohjois-Pohjanmaan keskeisistä jokiväylistä. Pyhäjoki virtaa noin 166 kilometriä Pyhäjärveltä Perämereen kuuden kunnan läpi, ja alajuoksun maisemassa vuorottelevat leveät selät, tunnetut kosket sekä uiton ja vesivoiman historia(4)(5). Visit Raahe kuvaa jokea kalastajien ja melojien suosimaksi: koskissa on vauhtia, mutta myös rauhallisempia välejä peltoaukeiden ja salomaiden välissä(1). Kartallamme tämä osuus on yhdensuuntainen jokireitti Pyhäjoen taajaman Kielopuiston ja Etelä-Hourun rantautumispaikan lähistöltä kohti Pyhänkosken seutua Merijärvellä. Ensimmäisen kilometrin tuntumassa on Hourunkosken kota Hourunkosken partaalla, ja matka jatkuu Pirttikosken kylän kautta, jossa Pirttikosken uimaranta toimii uinti- ja taukopaikkana. Puolivälin jälkeen Kupuliskosken etelä- ja pohjoisrannoilla on kota-, nuotio- ja käymäläpalvelut pidempää taukoa varten ennen loppusuoran Pyhänkosken kaukaloa ja Mustoslähteen kotaa. Suunnittele koskien ja patojen kohdille kävelyreittejä: suomenkielinen Wikipedia luettelee jokeen rakennettuja voimaloita ja kertoo alajuoksun vapaista koskista koskiensuojelun kautta, mikä vaikuttaa virtauksiin Merijärven alapuolella(4). Pyhäjoen kunta markkinoi jokivirkistystä Soiva joki -kokonaisuudella ja Pyhäjoki-melonta -tapahtumalla, jossa kutsutaan vesille kanootteja, kajakkeja ja sup-lautoja koko 166 kilometrin matkalle kuntien välillä(2). Merijärven kunta on järjestänyt alajuoksun melonnan etkot yhdessä jokivarren kuntien kanssa; esimerkiksi Kalaputaan ja Pyhänkosken kioski on mainittu aikataulutettuina kohteina, mikä kertoo paikallisista palvelupisteistä omatoimisellekin melojalle(3). Maalla samaan jokivarteen osuvat muun muassa Rajaniemen reitti, Tervon reitti, Saaren lenkki ja Pyhäjoen penkkatiet; kansainvälinen Flatland Route -pyöräilyrengas käyttää samoja rantoja ja kota-kohteita, jos haluat yhdistää lajeja.

Toussunlinnan kierros on järvimelontareitti Rautalammilla Pohjois-Savossa: reitti vie Hankaveden Toussunlinnan kalliomaalaukselle, joka kuuluu Etelä-Konneveden kansallispuistoon. Kartalla viiva on noin 8,9 km yhtenäisenä melontaurana; Visit Rautalampi ja Etelä-Konneveden reittisivut kuvaavat koko kierroksen Pitkälahden uimarannalta takaisin noin 18,5 kilometrin ja 1–2 päivän retkenä, joista kalliomaalaukselle on matkaa rannalta noin 8 km(1). Vaativuus on keskitasoa erityisesti etelä- ja pohjoistuulella, ja reitti sopii omatoimiselle melojalle, jolla on perustaidot ja karttavalmius; rantaviivaa ei ole merkitty maastoon(1). Tyypillinen lähtö ja paluu on Pitkälahden uimaranta Uimalantiellä, jossa on pysäköinti, puucee, pukukoppi ja veneliuska(1). Matka kulkee ensin noin kolme kilometriä pitkää Pitkälahden kapeikkoa, sitten Hankaveden selille saariston jäädessä luoteeseen; Pitkälahden vastarannalla Rämäkkä on saanut nimensä jyrkästä vuorenrinteestä romahtaneesta luolasta(1). Mustasaaren kohdalla kapeikon itärannalla on Sirkkavuoren laavupaikka—vesimatkaa kalliomaalaukselle noin 1,7 km—jossa on laavu, puucee ja puuvarasto; telttailu omassa teltassa luonnonrannalla on mahdollista, melontalaituria ei ole(1). Maalaus on sileällä pystykalliossa vesistön kapeikossa; selkein kuvio on koukkupolvinen ihmishahmo, muut muistuttavat eläinkuvioita(1). Retkeä voi jatkaa kohti Törmälän loma- ja kurssikeskusta ja Rajasaarta alueen kuvauksen mukaan(1). Tulostettavia melontakarttoja ja muita ulkoilukarttoja löytyy Rautalammin kunnan kartat- ja reitit -sivulta(2). KalajaRetkeily vuokraa kajakkeja, kanootteja ja SUP-lautoja itsepalveluna Hanhitaipaleen kalasatamassa ja Törmälässä sekä järjestää ohjattuja retkiä(4). Retkipaikan juttu kalliolta meloen antaa hyvän kuvan kaiusta ja näkökulmasta virallisten tietojen lisäksi(3). Lyhyempi kartanokierros Äijävedellä, Kartanokierros, lähtee Vihta-Paavontien laiturilta ja sopii samaan lomasuunnitelmaan. Tarkista tuuli ennen lähtöä avoimelle selälle.

Mäntyharju–Repovesi -melontareitti on noin 58,7 kilometriä yhtenäisenä vesimatkana Etelä-Savossa Mäntyharjun asemanseudulta kohti Repoveden kansallispuistoa. Reitti tunnetaan laajana melontakäytävänä nimellä Hallan reitti Halla-yhtiön entisen puunuittoväylän mukaan; uitto päättyi vuonna 1964(2)(3). Lupiin, maihinnousuun Metsähallituksen alueilla ja koko väylän kuvaukseen kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Mäntyharju–Repovesi melontareitin sivulta(1). Mäntyharjun kunnan mukaan reitti sopii kokemattomallekin tyynellä säällä, mutta pitkät selät voivat tuulella hidastaa etenemistä(2). Kunnan tekstit korostavat Voikosken voimalinjan ylitystä: yksityismaalla kulku on sallittu vain pohjoisesta etelään, sulkuporttien luona rantautuminen on hankalaa eikä paluumelontaa kannata suunnitella kevyesti vastavirtaan(2). Visit Mäntyharju täydentää, ettei Woikosken tehdasalueen sulkuporttien ohitus etelästä pohjoiseen ole helppoa, joten monet ryhmät suunnittelevat yhdensuuntaisen melonnan ja paluun tien tai kuljetuksen kautta(3). Ensimmäisten kilometrien aikana vesireitti kulkee Mäntyharjun palveluiden ohi ennen kuin ranta avautuu pidemmille järviosuuksille. Noin 7 kilometrin kohdalla Ruokohiekalla on taukaranta ja laavu; Pyhäkosken laavu sopii pidemmälle ensimmäisen päivän tauolle(2). Pohjoisempana Kaivannonkoski toimii kalastus- ja hengähdyskohteena matkalla kohti kansallispuiston vesiä(2). Visit Mäntyharju kuvaa rantautumis- ja yöpaikkavälejä noin 15 kilometrin mittakaavassa pitkällä Halla-linjalla sekä kulttuurikohteita kuten Taidekeskus Salmela ja Miekankosken kahvila uittomuseoineen(3). Melontakeskus tiivistää Repoveden järvi- ja salmiverkoston, vuokrauksen puiston alueella ja jatkomahdollisuudet esimerkiksi Tihvetjärvelle(5). Retkipaikka kuvaa pitkää pyörä- ja melontayhdistelmäretkeä kohti Repovesiä ja nimeää Linkkumyllyn ja Matkoslammen käytännön välipysähdyksiksi samaan reittiperheeseen(4). Sivustollamme Keisarinlähteen kierros on toinen pitkä melontakierros samalta keskustan vesirajalta, ja Retkeilyreitti Mäntyharju-Repovesi (Mäntyharju) sekä Mäntyharju–Repovesi -maastopyöräilyreitit kulkevat rinnalla, jos haluat yhdistää melonnan patikointiin tai pyöräilyyn.

Tampereen kaupunki julkaisee karttoja ja ajantasaisia ohjeita Pyhä- ja Näsijärven melonnan verkostolle ulkoilusivuillaan(1). Outdoors Tampere kuvaa rantautumispaikat, nuotiot, puuvajat ja palvelut järvillä—myös tällä Näsijärven linjalla esiintyvät kohteet kuten Reuharinniemi, Kauppi, Tapatora, Toimela ja Hangasniemi(2). Visit Tampere muistuttaa, että Näsinsaaren täyttötyö Lielahdessa voi estää rantautumisen uittotunnelin Näsijärven puoleiselle pisteelle; tarkista käyttö ennen kuin suunnittelet ylitystä kohti Pyhäjärviä(3). Näsijärven melontareitti on noin 19,5 kilometriä yhtenä pisteestä pisteeseen -linjana Tampereen Näsijärvellä. Länsipää sijaitsee Pispalan ja Sahansaaren tuntumassa, ja alkumatkan kiehkuroissa Reuharinniemen ja Halkoniemen rantautumiset ja nuotiopaikka ovat lähekkäin ensimmäisten kilometrien sisällä. Santalahti ja Rauhaniemi osuvat samaan keskijärven vyöhykkeeseen yleisten uimarantojen ja Rauhaniemen kylpylärannan kanssa—hyviä maamerkkejä kaupunkikarttaa lukiessa. Kaupin virkistysranta yhdistää Kaupinojan vene- ja kanoottirannan, Kaupin nuotiopaikan ja UKK-instituutin liikuntakampuksen; sama metsä liittyy pitkään Näsijärvireittiin pyöräilyreitistöön rannalla ja Kaupin maastopyöräilyreitteihin, joilla melojat jakavat metsän reunan maihin nousseiden kanssa. Toimelan ja Tapatoran kohdalla rantautumiset ja nuotiopaikat parittuvat ennen kuin linja lähestyy Hangasniemeä Lassinlinnan lähellä; Outdoors Tampere mainitsee siellä pysäköinnin ja infotaulun veden äärellä(2). Toimelan rantautumispaikalta pääset maihin lyhyen kävelyn päähän Niihaman luontopolusta; Niihaman luontopolku sopii saarekkeiseen jalkapatikkaan ennen paluuta veteen. Niihaman ulkoilumaja ja grillauskatos ovat lähellä rantaa. Itsenäiset retkikuvaukset näyttävät, miten perheet saavuttavat lähipäiväretkillä esimerkiksi Keissaaren nuotiopäivää varten, kun lähtö on suojaisemmasta vesistä kohti pidempiä selkiä(4). Hiking Travel, Hitin kesäinen vuokraamo Kaupinojalla on muutaman kilometrin päässä keskustasta, ja tarjolla on kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja; he kuvaavat, että Näsiselkä avautuu tuulelle kun taas suojaisampaa vettä löytyy esimerkiksi Aitolahden suuntaan—hyvä huomioida osuutta valittaessa(5). Jos kalastat melalla, hanki asianmukainen aluelupa ja noudata paikallisia sääntöjä(6).

Haukisaaren kierros on Etelä-Konneveden kansallispuiston järvimelontareitti, joka lähtee Konneveden Häyrylänrannan palvelusatamasta. Reittikarttoihin, turvallisuuteen ja ajankohtaisiin tiedotteisiin kannattaa tutustua Haukisaaren kierros -sivulla Luontoon.fi:ssä(1). Visit Jyväskylä Region kuvaa retkeä puolen päivän melonnan retkeksi kirkkailla vesillä järvenselkien ja saaristoväylien kautta Haukisaareen; paluu voi tapahtua samaa reittiä tai Mieronvirran kautta(2). Vesille lähdetään Häyrylän uimaranta Konnevesi -kohteesta osoitteessa Satamatie 60, missä satama tarjoaa myös kahvilan, risteilyjä kansallispuistoon sekä välinevuokrausta ja opaspalveluja(2)(5). Noin neljän kilometrin melonnan päässä rannasta on Haukisaaren laavu nuotiopaikkoineen ja kuivakäymälöineen sekä Haukisaari veneenlaskupaikka rantautumiseen; laavu on merkitty rannan retkisatamaopasteella(2). Reitti on keskivaikea: tarvitaan perusmelonnan taito ja kartanluku, sillä maastoon ei ole reittimerkintöjä ja saaristo on sokkeloinen(2)(3). Avoimilla selillä tuuli tuntuu erityisesti pohjois- ja koillistuulilla—sovita taitosi säähän(3). Venäläissaari ja Mustasaari ovat yksityismaita ja kalasääsken pesimäalueita; nouse maihin vain virallisilla satamapaikoilla(3). Samasta satamasta jatkuu pidempiin vesireitteihin: Etelä-Konnevesijärven veneilyreitti kulkee verkostossa kohti Kivisalmia, Silmutsaaren melontareitti vie toiseen saariketjuun ja Seitsemän kosken koskireitti yhdistää Konneveden koskivirtaan, kun haluat virtavesiosuutta(2). Retkipaikka-artikkeli täydentää käytännön vinkkejä Haukisaaren länsirannan rantautumiseen tuulessa ja Mieronvirran veneliikenteeseen(3). Keski-Suomi tarjoaa tässä järvimaassa monipuolisia melonnan mahdollisuuksia; Melontakeskus.fi kokoaa, miksi Etelä-Konnevesi on yksi alueen vetovoimaisimmista melontavesistä(4).

Paltaniemi–Lukkarinnurmi -melontareitti on päästä päähän -paddlaus Oulujärvellä Kajaanissa, Kainuussa. Reitin pituus on noin 7,5 km avovesiosuutena Paltaniemen virkistysrannasta Lukkarinnurmen rantautumispaikalle. Metsähallitus julkaisee saman käytävän Luontoon.fi-palvelussa kartta- ja GPX-tuen kanssa(1). Kajaanin kaupunki esittelee kaupungin melontareitit omilla sivuillaan ja ohjaa vesiretkeilykarttoihin sekä ladattaviin materiaaleihin(2). Visit Kajaani kuvaa Paltaniemen uimarantaa suosituna kaupunkiranttana: vierasvenesatama, ilmainen pysäköinti rantatien varrella, pukukopit, käymälät, leikkipaikka ja beach volley -kenttä—kätevää, jos auto jää rannalle tai haluat tauon ennen vesille lähtöä(3). Lähtöalueelta löytyvät Paltaniemen venesatama, Paltaniemen parkkipaikka, Paltaniemen uimaranta, Paltaniemen tenniskenttä ja Paltaniemen pallokenttä lähekkäin. Avovesiosuus kulkee kohti lounasta Lukkarinnurmea; nousupaikaksi on merkitty Lukkarinnurmen rantautumispaikka, josta yhteys jalkaisin Nakertajan–Lukkarinnurmen polkuverkostoon. Sama nurkka linkittyy muihin reitteihimme: Paltaniemi / Hevossaari melontareitti ja Paltaniemi/Toukka melontareitti haarautuvat Paltaniemen päästä; Kalkkisilta/Lukkarinnurmi melontareitti ja Lukkarinnurmi/Sokajärvi melontareitti käyttävät Lukkarinnurmen rantaa; Pöllyvaara - Lukkarinnummi maastopyöräilyreitti ja Nakertajan luontopolku kohtaavat rannan, jos yhdistät melontaan pyörä- tai kävelyosuuden. Tuuli ja aallokko Oulujärvellä vaikuttavat turvallisuuteen: tarkista sää ja järviolosuhteet ennen ylitystä ja varusta välineet avovesimelontaan (pelastusliivit, varavaatteet, viestintä). Tällä osuudella ei ole koskia eikä kantamisia.

Sikkilänjoen melontareitti on noin 9,4 kilometrin pituinen, kartoituksellamme yhtenäinen melontaosuus Sikkilänjoen ja Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Ylöjärvellä Pirkanmaalla—reitti ei ole lenkki. Ylöjärven kaupungin Ylöjärvi Retkelle -karttapalvelusta löytyy yli 250 kohdetta, mukaan lukien melontareitit sekä ankkurointi- ja rantautumiskategoriat, jotka voi halutessaan rajata näkyviin kartalla(1). Avovedellä tämä osuus liittyy samaan Pyhäjärven ja Näsijärven melonnan kokonaisuuteen kuin Tampereen suuren järviverkoston reitit: Tampereen kaupunki kuvaa kummallakin järvellä kehitettyjä melontareittejä ja palveluja, noin 35 kilometrin ohjeellisia reittiosuuksia yhteensä, useita nuotiopaikkoja ja rantautumispaikkoja sekä ladattavan kokonaiskartan retkien suunnitteluun(2). Outdoorstampere tiivistää samat palvelulinjaukset, luettelee keskeisiä rantautumis- ja vuokrakohteita ja tarjoaa verkkokartan(4). Karttapohjaisissa pysähdyksissä reitin varrella on Parkkuun koulun ja Parkkuun pallokenttien tuntuma noin 7,6–7,9 kilometrin kohdilla lähtöpäästä—hyviä maastomerkkejä, kun sovitte autonsiirtoja tai paikannatte kylän rannasta. Pitkän matkan Näsijärvireitti-pyöräilyreitti kulkee samaan laajaan seutuun, joten pyörä–melo -yhdistelmä sopii porukalle, jossa on sekä pyöräilijöitä että melojia. Parkkuu paikaltaan -sivusto julkaisee edelleen vanhan, vaiheittaisen Sikkilänjoen kuvauksen (päivitetty 2000-luvun alussa, tekijän mukaan ei enää täysin ajan tasalla), joka kertoo, miten joki- ja järviosuudet liittyvät toisiinsa: koko Sikkilänjoen ketju on esitetty noin 25 kilometrin pituisena, pääosin järviosuuksina Perijärveltä Jakaman kautta kohti Parkkuunlahtea; Kettuojalla kevätmelontaa, pakollisia kantoja Myllyojan lähistön vaarallisen putouksen ja Ylisen Parkkuunkosken kohdilla ennen avointa Parkkuunlahtea ja Kukkulanselkää(3). Käytä kuvausta suuntaa antavana, ei ajantasaisena vaaratietona—tarkista vedenkorkeus, padot ja puusto paikan päällä. Kanootti- ja kajakkivuokrauksen sekä kuljetusten osalta Pirkanmaalla Hiking Travel, HIT Ky kertoo laajasta kalustosta ja kuljetuksista asiakkaan valitsemiin lähtöpaikkoihin Näsijärven rannalla Tampereella(5).

Luhtaniemi ja Palosen kierto on noin 6,7 kilometrin järvikierros Oulujärvellä Paltamossa, Kainuussa. Lähtö on Paltamon melontakeskuksen laiturilta Metelinniemellä, kunnan Melontakeskuksen yhteydessä: Paltamon kunnan ulkoilusivuilla kerrotaan palveluista ja on saatavilla melontakeskuksen esite(1), ja Visit Kajaani kuvaa paikalla olevia kajakkeja sekä Oulujärven Melojat ry:n roolia laiturin ja tallin ylläpidossa(2). Oulujärven Melojat järjestää melonnan harrastustoimintaa, kursseja ja tapahtumia Paltamossa, Vaalassa ja Kajaanissa(3). Kierros on päiväretkeen sopiva lenkki avovedellä Luhtaniemen ympäri ja Palosen ohi—hyvä valinta, kun haluat lyhyemmän kierroksen kuin pidemmät saman sataman reitit, kuten Luontoon.fi:ssä kuvattu Paltamosta Melalahteen -osuus(4). Kierroksen alkupäässä kuljet Metelinniemen uimarannan, Metelin frisbeegolfradan, Metelinniemen beachvolleykentän ja Metelin talviuintipaikan ohi—Metelinniemen kesä- ja talviuinti- sekä liikuntakulmaa. Myöhemmin reitillä tulee vastaan Käärmeniemen vieraslaituri Eino Leinon tien suunnalla; se sopii tauoksi ennen paluuta melontakeskuksen suuntaan. Pidempään päivään samalla järviverkostolla voit yhdistää esimerkiksi reitit Volon kierto, Paltamo-Mieslahti-Paltamo, Paltamosta Melalahteen ja Leppikosken lenkki, kun sää ja aika riittävät. Alueella toimii muun muassa Arctic Giant Kivesvaaran suunnalla, joka mainostaa kajakki- ja kanoottimelontaa kainuulaisessa järvimaisemassa(5). Visit Vaala kuvaa laajemmin Oulujärven retkeilyalueen saaria, laitureita ja taukopaikkoja(7). Jos kalastat venyvettä pyydyksillä valtion vesillä Oulujärvellä, tarkista lupatuotteet ja säännöt Eräluvatista(6).

Pyhtäänhaaran reitti on lyhyt, suunnilleen yhteen suuntaan melottava osuus Kymijoen läntisellä Pyhtäänhaaran haaralla Pyhtäällä. Kartallamme reitti on noin 6,2 km pitkä ja kulkee Antinniemen uimaranta-alueelta haarajokea pitkin sisempään uomaan — sopiva päiväretki, ei koko Inkeroisista merelle ulottuvaa pisintä Pyhtäänhaaran läpijuoksua, jonka alueen esitteet kuvaavat noin 68 kilometrin matkaksi. Visit Kotka-Hamina kuvaa Pyhtäänhaaran melontareitin kokonaisuutena ja sen paikkaa laajemmassa Kymijoen verkossa, mukaan lukien Stockfors, Ahvionkoskien taukopaikat ja merelle laskevan pitkän vaihtoehdon käsikäyttöinen sulku(1). Pyhtään Melojat ry tiivistää pisimmän Pyhtäänhaaran vaihtoehdon noin 68 kilometriin Inkeroisista päähaaran, Hirvikoskenhaaran ja Pyhtäänhaaran kautta Keihässalmen kalasatamaan (vaihtoehtona esimerkiksi Purolan uimaranta); seura mainitsee myös sulun molemmin puolin olevat kajakkilaiturit, joiden kunnosta Pyhtään kunta vastaa(2). Tämä auttaa hahmottamaan tämän lyhyen osuuden: sama vesistö, mutta tässä geometriassa vain Pyhtään kunnan alueen haarajoki Vastilan ja Kirkonkylän kautta kohti merta(3). Lähtöpäässä Antinniemen uimaranta on matala hiekkapohjainen kunta-alue pukeutumiskopeilla, kuivakäymälällä ja pyörivällä laavulla; Pyhtään kunta on tiedottanut myös kausittain maksuttomasta SUP- ja kanoottilainauksesta rannalta varauksella — tarkista ajankohta ja numerot kunnan tiedotteesta(4) — kätevä, jos haluat kokeilla melontaa ilman omaa kalustoa. Seikkailuviikarin julkaisemassa Inkeroinen–Strömfors -reitin etappijaossa Antinniemen uimaranta (Antinranta) on virallisessa ketjussa ennen Koivuviikin ja Strömforsin suuntaa jatkuvaa osuutta, mikä kertoo Antinniemen roolista pidemmällä Hirvikoskenhaaran linjalla(5). Antinniemeltä verkosto jatkuu muihin kartoituksiimme: Kymijoen reitti, Inkeroinen–Talluslahti Pohjois, Kymijoen – Suomenlahden melontareitti sekä pidempi Pyhtäänhaaran reitti -vaihtoehto ja Pyhtäänhaaran lisähaara, jossa voi olla mukana esimerkiksi Kiramon uimaranta sivuhaaralla. Retkipaikka kuvaa Kymijoen Hirvikoskenhaaran ja Pyhtäänhaaran välistä melontaa vehreänä ja rauhallisena peltojen ja metsän välissä, pienine koskineen ja laavuineen pidemmillä päiväretkillä — tunnelma, joka istuu myös Pyhtään kirkonkylän tuntuman melontaan(6). Kalastukseen tarvitaan voimassa oleva lupa vesialueen mukaan; yleisillä vesillä melominen on pääsääntöisesti maksutonta, mutta satama- ja palvelumaksuja voi tulla erikseen.

Etelä-Savon järvi- ja jokimaisemissa kulkeva Majavareitti on Pieksämäen seudulla Majavamelojien toiminta-alueella; reitin vaiheet ja vaarat on kuvattu Pieksämäen Kanoottiseuran sivuilla(1). Kartallamme viiva on yhtenäisenä noin 36,3 kilometriä; seura kuvaa perinteisen Majavareitin Haapajärven Vitjastenlahdelta Pieksämäen kirkonkylän koulun uimarannalle ja Majavamelojien kanoottivarastolle noin 23 kilometrin matkana Haapajärven, Välijoen, Ankeleenjärven ja Isojoen kautta—pidempää kartoitettua pituutta kannattaa käyttää kokonaisuuden suunnitteluun ja seuran tekstiä etappien ja koskien läpikäyntiin(1). Vitjastenlahdelta ylitetään saaristoinen Haapajärvi (noin 4,5 km) Välijoelle, edelleen Ankeleenjärvelle ja Isojoen suulle. Järviosuuksilla reitti on merkitty keltaisella reittiunnuksella; levähdyspaikat keltaisella kolmiolla ja kanoottitunnuksella(1). Noronniemen tyvessä on korsu, jota voi käyttää eräkämppäperiaatteella—rantaan liittyy sama Noronniemi, jossa Noronniemen luontopolku kulkee maastossa, joten melonnan voi halutessa yhdistää lyhyeen rantakävelyyn(1). Noin puolivälin seudulla Kangasjärven tuntumassa Kangasjärven laavu ja Kangasjärven rantautumispaikka tarjoavat tauon Mikkelin ja Pieksämäen järviverkossa. Isojoen pudotus on yhteensä noin 5,7 metriä useasta pienestä sahista (vaikeusluokitus karkeasti 0–II vedenkorkeudesta riippuen). Monet ryhmät joutuvat kantamaan Myllysahilla noin kilometrin Isojoen suusta: koski on laskukelvoton pohjapadon vuoksi, ja varmin rantautuminen on maantiesillan jälkeen oikealla pienessä poukamassa—poukamaan mahtuu kerrallaan vain kaksi kanoottia, joten isommilla ryhmillä vuorotellen sillan yläpuolella(1). Lahnasahi on matala ja nopea koski, jossa vähällä vedellä voi tulla pohjakosketuksia (noin I–II), Haarasahi on hitaampi mutta matala; Haarasahin niskalle laskeva Luomasenpuro on majavien vahvaa elinaluetta patoalueineen ja maapesineen(1). Monnin jälkeen vesi yhdistyy Palkeelansalmen, Salmenjärven ja Uitonsalmen kautta Maaveteen; reitti päättyy kirkonkylän koulun uimarannalle kanoottivarastolle(1). Visit Pieksämäki mainitsee kesäisin torstaisin maksuttomat yleisömelonnat Pieksäjärvellä ja ohjaa vuokrauksessa Pieksämäen Kanoottiseuraan(2). Vedenjakajareitistön sivut kokoavat karttoja, verkko-kartan ja palvelulistauksia pieksämäkelaiseen vesireitistöön(3). Ajantasaiset hinnat, kuljetukset ja kausi kannattaa tarkistaa seuran vuokraussivulta ja Melamestarin yhteystiedoista(4).

Luontoon.fi:n Keyritynjoen kanoottireitti -sivulla on virallinen lähtökohta tälle Rautavaaralla Pohjois-Savossa olevalle merkitylle kanoottireitille(1). Rautavaaran kunta kokoaa melonnan muiden ulkoiluaktiviteettien yhteyteen ja ohjaa vierailijoita esimerkiksi Metsäkartanoon väline- ja ohjelmapalveluiden äärelle Ylä-Keyritty–Tiilikkajärvi -seudulla. Kartallamme tämä reitti on noin 4,8 kilometriä yhtenä jatkona Keyritynjoella—lyhyt pistoseteinen osuus paljon pidempään jokijärjestelmään. Laajempi Keyritynjoki on tunnettu tummavetinen melontajoki kunnan alueella; Ylä-Keyrityn metsät ja Keyritynjoki -Natura-kohteen kuvauksen mukaan Keyritynjoki on karu, osittain hiekkapohjainen joki, jonka veden laatu on hyvä mutta humuspitoinen ja luontaisesti hapan—tyypillistä boreaaliselle valuma-alueelle(4). Odota rauhallista jokivartta, lempeää virtaa ja pieniä koskipätkiä suurten järvenselkien melonnan sijaan. Maastonäkökulmaa: Askelmittarin retki Keyritynjoen rantapolulla kuvaa kapeaa, kivikkoista uomaa, jossa linjan valinta voi paikoin olla tärkeää, ja mainitsee Korkeakosken laavun päiväretken maamerkkinä laaksossa(5). Se täydentää vesireitin suunnittelua, kun mietit lähtö- ja nousupaikkoja tai yhdistät melonnan ja kävelyn. Verkostossamme Tiilikkajoen kanoottireitti on merkitty yhdistäväksi reitiksi samassa kunnassa—hyödyllinen, jos kokoat useita lyhyitä Lipas-reittejä Rautavaaran järvien ja jokien ympärillä. Ylä-Keyritty-järven rannalla oleva Nuorisokeskus Metsäkartano vuokraa kanootteja lähiluontoonsa ja julkaisee kausihinnaston välinevuokraussivullaan(3); tarkista vastaanoton aukiolo ja säännöt ennen autonsiirron suunnittelua keskustan suuntaan.

Oulun kaupunki julkaisee Suiston kierroksen ajat, turvallisuusohjeet ja ladattavan melontareittikartan PDF:n melonnan sivuillaan yhdessä muiden Oulujoen suiston reittien kanssa(1). Visit Oulu nostaa saman lenkin luontoreittien listalla lyhyellä kuvauksella: kaupunkimaisemia, kapeita väyliä, saarien sivuja ja siltojen alituksia(2). Lappis, joka järjestää alueella ohjattuja suistosafareita, kuvaa tätä reittiä yleisimmäksi valinnaksi ohjatuilla melonnoilla ja täydentää vinkkejä laajemmassa juttusarjassaan(3). Kartalla kierros on noin 4,5 km pituinen lenkki Oulujoen suistossa. Kaupungin teksti pyöristää pituuden noin neljään kilometriin ja arvioi tyypilliseksi ajaksi noin tunnin kajakilla tai kaksi tuntia SUP-laudalla; lähtö onnistuu Kiikelistä, Pikisaaresta tai Varsasaaresta(1). Reitti kulkee torin edustan ohi, Pikisaaren koillispuolta kohti Sorsasaarta, jonka voi kiertää, jatkaa Hietasaaren sekä Kiramo- ja Tiirasaarien välistä kohti Hollihaan seutuja ja pienten saarien lomaa takaisin Kiikeliin; Sonnisaaren voi kiertää erikseen(1). Kaupunkirannan tuntumassa näkyvät Raatin stadion ja Raatin uimahallin edusta, sitten Kuusisaaren kuntoilupaikka ja laajempi virkistysranta, josta kesäfestivaalien ääni kantaa joskus veden yli(3). Korkeasaaren tenniskentät (8 kpl) ja Tukkisaaret Grillauspaikka sijoittuvat saaristoväylille keskustan itäpuolelle; pohjoisempana reitti hipaisee Hollihaan ulkokuntoilupaikkaa ja lehtomaista Hollihaan rantaa ennen lenkin sulkeutumista. Hollihaan edustalla reitti kulkee osin veneväylällä: meloja on väistämisvelvollinen(1). Lyhyempinä vaihtoehtoina samaan maisemaan sopivat Pikisaaren kierros 2,5 km, Oulu ja Keskusta-Nallikari-melontareitti 4 km, Oulu, ja maalla rantaa seuraa Pyöräilyn pääreitti 12 Oulu-Nallikari. Pohjois-Pohjanmaa kohtaa täällä Perämeren; Oulu on maakunnan keskus, ja tämä lenkki on kompakti tapa lukea suisto meloen ilman pitkää meriosuutta.

Jyllinjoen melontareitti kulkee Jyllinjoella, joka yhdistää Jämijärven ja Kyrösjärven Hämeenkankaan harjumaisemissa Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Karttaviivalla tämä reitti on noin 12,6 km päästä päähän Ikaalisten osuudella Jyllin kylän rantavyöhykkeeltä kohti Vatulan Kyrösjärven lahtea—tyypillisesti alavirtaan. Koko joki on noin 15 km; suomenkielinen Wikipedia-artikkeli Jyllinjoesta kuvaa, miten vesi putoaa koskien ja suvannoiden ketjussa ja laskee Vatulassa Kyrösjärveen(1). Itse melonnan on suunniteltu onnistuvan lähes koko matkalla, mutta Jyllinkoski on kannettava kohde: koskea ei ole tarkoitus laskea paikallaan(1). Muut mainitut kosket—Kalliokoski, Nurmikoski, Lanttumaankoski, Sunikoski ja Särkikoski—on tarkoitettu vain kokeneille melojille, jotka tarkistavat jokaisen pudotuksen(1). Visit Ikaalisen Melontareitit ja retket -sivulla kerrotaan, että ennen Jyllinkoskea ja entisen voimalaitoksen rakennelmia (paikallistien silta) on rantauduttava ja jatkettava vasta turvallisella suunnitelmalla(2). Kartoitetulla osuudella kuljet Jyllin liikunta-alueiden tuntumassa—noin 3 km:n kohdalla olet lähellä Jyllin yleisöluistelukenttää ja Jyllin pallokenttää—ja päädyt Vatulan ranta-alueelle, jossa Vatulan uimapaikka palvelee uimareita. Sivulla viitataan Korsuretkiin opastetuista melonnoista ja välineistä, ja kuvataan rauhallista jokiuomaa ja runsasta lintupopulaatiota(2). Korsukylästä lähtevät ryhmäretket käyttävät vakaita intiaanikanootteja, palaavat elämyskärryllä ja vierailevat Uhrilähteillä—hinnat ja kesto Korsuretketin ohjelmasivulla(3). Omatoimiseen kanoottivuokraukseen Jyllinjoelle löytyy kaupan kautta kaksituntinen paketti pelastusliiveineen, lähtö ja paluu Korsukylästä(4). Kyrösjärvelle suunnitteleville Ikaalisten kylpylä mainitsee kanoottien vuokrauksen järven retkiä varten(2). Maastopyöräilyreitti Ikaalisten kylpylä-Jämi kulkee maalla saman Jyllin alueen kautta, joten sama porukka voi yhdistää melonnan ja pyöräilyä. Kunnioita yksityisiä rantoja ja kalastajia, tarkista padot ja työmaat ajankohtaisesti, ja arvioi taitosi ennen kosken laskua.

Tämä on lyhyt pätkä Vuolijoella Kajaanin Vuolijoen kyläalueella Oulujärven pohjoisrannalla Kainuussa. Kartallamme linja on noin 1,1 kilometriä Vuolijoen uomaa pitkin kohti Rauhanniemen rantautumispaikkaa Käkilahden suunta Oulujärvellä. Reitti on jatkos pätkä laajempaan Vuolijoen–Önkkörin melontaverkostoon: samaan rantaverkostoon liittyy Kuusiranta/Vuolijoki melontareitti Rahonpuron venesatamaa kohti, ja Rauhanniemestä voi jatkaa Rauhanniemi/Koivuranta melontareittiä kohti Koivurannan rantautumispaikkaa mantereen puolella. Laajempaa suunnittelua varten Kajaanin kaupungin melontareittien sivulla on Melo Kajaanissa -esite, ja 10 kylän Vuolijoki -osiosta käy ilmi, miten seitsemän kartoitettua reittiä on täydentynyt maihinnousupaikkojen kunnostuksilla(2)(3). Önkkörin retkeilyalue -sivulla on Rauhanniemen käytännön tiedot: ranta osoitteessa Rauhanniementie 156, kodalla ja kuivakäymälällä, ja alue kuuluu samaan rantautumisverkostoon kuin historiallinen Önkkörin kanava ja lintutorni Käkisaaren suunnalla(1). Martti Niemen Önkkörin kanavan ilmakuvasta välittyy kanavan uoma ja kaislikko, joiden läpi monet pidemmät reitit kulkevat(7). Välineitä varten Visit Kajaani listaa Luonnollisesti Oulujärven kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokraukseen Oulujärvellä puhelinnumerolla ja Kajaanin keskustan osoitteella sekä kesäkauden pisteillä järven äärellä—tarkista noutopaikat ja aukiolo ennen suunnitelmia(4). Kajaanin Latu julkaisee kursseja, viikkomelontoja ja saman Melo Kajaanissa -esitteen, ja antaa yhteystiedot melontakysymyksiin(5). Jos kalastat kajakista, tarkista Eräluvat kalastonhoitomaksu ja Oulujärven alueen lupakäytännöt(6).

Kivisalmen kierros on lyhyt ja helppo järvimelontareitti Konnevedellä Rautalammen ja Konneveden kunnan rajalla Pohjois-Savossa. Visit Rautalampin melontasivu(1) ja Visit Jyväskylä Regionin Lipas-kohde(2) kuvaavat reitin Kivisalmen satamasta lähteväksi kierrokseksi: kartoitettu pituus on noin 2,8 km (esitteissä usein noin 3 km), tyypillisesti puolesta tunnista tuntiin, melonnan perustaidot hallitseville ja karttaa lukeville melojille. Maastossa reittiä ei ole merkitty; kulku seuraa Timosensaaren ympäri ja kantatien 69 alitse, ja Kivisalmen pitkä tiesilta on alueen näkyvä maamerkki. Lähtöpaikan laivalaiturissa on kanoottiaskelma. Satama on yksi Etelä-Konneveden kansallispuiston keskeisistä venesatamista, joten maisemat sopivat puiston saaristoiselle Konnevedelle, vaikka tämä lenkki on lyhyt. Pidemmälle saman järven melontaan sopii Etelä-Konnevesijärven veneilyreitti, joka yhdistää useita satamia ja taukopaikkoja — muun muassa Häyrylän uimaranta Konnevesi, Haukisaaren laavu ja Haukisaari veneenlaskupaikka ovat pidemmällä reitin varrella. Tyynellä säällä melonta on leppoisaa; viralliset kuvaukset varoittavat, että kova pohjoistuuli voi tehdä salmesta haastavan. Parkkipaikan lähellä on matkamiehen karsikko, ja vanhan kivisillan kupeella voi tutustua Lentoturmien muistomerkkiin. Kivisalmen kievarilla on kesäisin satama ja grilli; kajakkeja saa tilauksesta esimerkiksi KalajaRetkeilyltä ja Konneveden Luontopalveluilta(1). Etelä-Konnevesi.fi(3) tiivistää saman reittikuvauksen matkailijalle. Retkipaikka(4) täydentää kuvaa salmen mittasuhteista ja siitä, että Kivisalmi on ollut tärkeä Kuopio–Vaasa -tien ylityspaikka, ja muistuttaa, että avoimelle selälle noustaessa aallokko voi kasvaa nopeasti — suunnittele tuuli ja jää omaan osaamisesi mukaan.

Valtimojoen melontareitti (Nurmes) on noin 14,7 kilometrin päiväretkimelonta Valtimojoen alajuoksulla Pohjois-Karjalassa, ja se päättyy Kuokkastenkosken uimapaikalle Koskikartanontien varrelle aivan Kuokkastenkosken voimalaitoksen yläpuolelle Pielisen rannalla. Nurmes on vuonna 2020 laajentunut kaupunki, johon entinen Valtimon kunta yhdistyi. Sama vesistö jatkuu ylävirtaan pidempänä Valtimojoen melontareitti (Valtimo) -osuutena, joten tätä Nurmeksen pätkää voi suunnitella joko itsenäisenä alajuoksun melonnan reittinä kohti Pielistä tai yhdessä tuon pidemmän osuuden kanssa. VisitKarelia kokoaa yhteen maakunnan joet, järvet ja palveluntarjoajat sekä muistuttaa melonnan perusasioista ennen vesille lähtöä(1). Luontoon.fi-sivulla on Nurmeksen ja Valtimon ulkoilualueen kuvaus ja kartta-aineistoa samaan maisemaan(2). Joki laskee laajasta Vuoksen vesistön latvakaudesta entisen Valtimon alueen halki (Valtimo kuuluu nykyiseen Nurmekseen). Alajuoksu kulkee metsä- ja asutusmaisemissa ennen kuin uoma kapenee Kuokkastenkoskelle, jossa voimalaitos estää läpimelonnan; nouse rannalle uimapaikalla ja kuljeta kalusto paton ohi maata pitkin. Jos kalastat samalla melonnalla, tarkista Karhujoki–Valtimojoki–Hovilanjoki -kokonaisuuden ja naapurivesien lupakäytännöt kalastuslupakaupan kautta(3). Nurmeksen päässä Kuokkastenkosken uimapaikka toimii selkeänä tauko- ja nousupaikkana osoitetiedon kanssa autonsiirtoja varten. Pielisen rantaviivalla kulkee paikoin myös moottorikelkkauria; ne ovat eri laji mutta selittävät talvisia uria veden äärellä.

Melontareitti Taivalkoski–Jurmu on noin 23 kilometrin päästä päähän -melonta Iijoen pääuomalla Pohjois-Pohjanmaalla Taivalkosken taajama-alueelta Jurmun kyläväylää kohti. Visit Taivalkoski esittelee melontaa kesän kärkitekemisenä ja viittaa Iijoen reittiselosteisiin, joissa on mukana Jokijärven ja Jurmun välisiä kuvauksia(1). Reitin alkupää sijoittuu samaan laajaan koskien ja virtapaikkojen ketjuun, jonka Visit Taivalkoski -sivuston Iijoen koskikalastusalueen kuvaus kertoo Jokijärven ja Taivalkosken taajaman välillä: noin 20 kilometrin jokijakso, 22 koskea tai kovempaa virtaa, metsäautoteitä rannoille sekä lukuisia laavuja ja avotulipaikkoja kalastajien ja vesiretkeilijöiden käyttöön(2). Jurmun suuntaan Iijoen vesillä -sivusto kuvaa Jurmu II -alueen: Jurmun kylässä joki virtaa noin 11 kilometrin matkan pitkinä koskina ja leveänä virtana; mainittuja ovat muun muassa Pirinkoski, Koivukoski ja pitkä Jurmunkoski, veneenlaskupaikat tien sillan luona sekä taukopaikka itärannalla—sopii yhteen karttaviivan loppupään Pirinkosken kodan ja palvelurakennuksen kanssa(3). Suuri pohjoinen sivujoki Kostonjoki, kokonaan Taivalkosken kunnassa Kostonjärven säännöstelyn alapuolella, yhtyy Iijokeen taajaman lähellä; Visit Taivalkoski -sivuston Kostonjoki-sivu tiivistää sen kosket ja valtatie 20:n varren kulkuyhteydet taustaksi, jos suunnittelet usean vesistön yhdistelmiä(4). Vesillä tulee vastaan taukopaikkoja: alkumatkalla Keski-Väkevän laavu, Taivalvaaran ulkoilun liepeillä Turvakonalustan laavu ja Taivalvaaran luontopolun lintutorni lyhyelle rantatauolle; keskiosalla Ohtaojan laavu ja myöhemmin Atsingin laavu; Jurmun suuntaan Pirinkosken kota ja wc-/liiterirakennus luontevana maalialueena ennen kylätien varsia. Vastaavilla Iijoen julkaistuilla osuuksilla kosket ovat usein I–II-luokkaa normaalilla kesävedellä, mutta vedenkorkeus muuttaa ajolinjoja—tutki kosket rannasta, kanna tai taluta tarvittaessa ja melo koskissa ryhmässä kypärä ja kelluntaliivit päällä(2). Kaluston ja opetuksen osalta Taivalkosken kaupunki ylläpitää Taivalkosken melontakeskusta Urheilutiellä: koski- ja retkimelontavälineitä, SUP-lautoja, kursseja ja tapahtumia(5). Kermankuorijat-blogista saa väriä siihen, miltä Iijoen pitkä matka, tuuli ja taukapaikat käytännössä tuntuvat—hyvä lisäluku retken rytmittämiseen(6). Lähellä kulkee muun muassa Kostonjoen melontareitti päällekkäisyyksineen pääuomassa, Jokijärvi–Taivalkoski -järvi–taajama -linja eri profiililla sekä Taivalvaaran kävelyreitit, kuten Taivalvaaran luontopolku ja Nappaskenkäreitti, jos haluat kävellä ennen tai jälkeen melonnan.

Kusianjokisuu–Ärväänlahti -melontareitti on kartallamme noin 12 kilometrin päivälenkki Kaitainsalmelta Sotkamossa: reitti kulkee Kaitainsalmen salmen ja Kusianjoen vesien kautta kohti Ärväänlahtea ja takaisin. Vuokatin matkailualueen melonta-sivulla tämä kuvataan keskivaativana järvi- ja salmiosuuksien retkenä, noin kolmen tunnin mittaisena, ja se sopii kajakilla, kanootilla tai SUP-laudalla samoin kuin muut alueen vesistöreitit(1). Lähtö on Kaitainsalmen parkkiapaikan ja Kaitainsalmen veneenlaskupaikan vierestä: laiturilta ja betoniselta vesillelaskulta pääsee myös jatkoille Kiimasjärvelle, Kaitianjärvelle ja Pirttijärvelle pidempiä päiviä varten. Kaitainsalmen salmi on ollut vesireittien solmukohta latvavesien suunnasta; Kainuun tervareitin Kuhmo–Sotkamo -vaiheen kuvauksessa melojat saapuvat tälle salmelle pitkän Kiimasjärven ylityksen jälkeen—hyvä mittapuu sille, miten tämä lenkki istuu laajempaan kainuulaiseen vesiretkeilyyn(2). Avoimilla järvi- ja salmiosuuilla tuuli nostaa helposti aallokkoa; pysy rantaviivan lähellä haavoittuvissa kohdissa, väistä muuta vesiliikennettä ja käytä pelastusliivejä kuten Vuokatin melonta-sivun turvallisuusohjeet yleisesti neuvovat(1). Kalusto Nuasjärven ja lähivesien retkille on saatavilla Vuokatti Ski Servicen kesävuokraamosta Holiday Club Katinkullassa kausittain—soita etukäteen, koska aukioloajat vaihtelevat(3). Kalastaessasi tarkista, tarvitsetko alueellisen vapaluvan tai riittääkö kalastonhoitomaksu pyyntitapaan ja vesialueeseen; Metsähallituksen Sotkamon kalastusalueen rajaukset ja ehdot löytyvät Eräluvat-sivuilta(4). Sotkamo sijaitsee Kainuussa; samassa kunnassa kulkee myös maantiepyöräilyverkostoja Kaitainsalmen rannan tuntumassa, jos haluat yhdistää melontapäivään pyöräilyä toisena päivänä.

Väliväylän reitti, Kuusaanlampi–Myllynkoski on pisteestä pisteeseen -melonnan linja Kouvolassa vanhalla Saimaasta Kymijokeen kulkevalla Väliväylän vesireitillä. Kouvolan kaupunki kuvaa laajempaa Väliväylää vaihtelevana melonnan reittinä ja suosittuna kalastusvetenä, jonka varrella on tauko- ja rantautumispaikkoja laavuineen, tulisijoineen ja usein myös kompostoivine käymälöineen ja puuliitereineen(1). Visit Kotka-Hamina esittelee saman käytävän osana Kaakon melontareittiä, jossa Väliväylä yhdistyy Kymijoen Hirvikosken haaraan pidempiä Suomenlahden suuntaisia jatkoja varten voimalaitosten ohituksia tukeutuen(2). Kartallamme keskilinja kulkee noin 18,8 kilometriä Kuusaanlammen ja Valkealan sekä Kuusankosken puoleisen Käyräjoen Myllynkosken välillä: järvenselkiä, jokiuomia ja paikallista rantaluontoa. Puolivälin tuntumassa voit käyttää uimarantoja ja laitureita, kuten Valkealan Lautaron uimapaikkaa ja Jokelan uimapaikkaa, ja Tykkimäen–Käyrälammen rannalla olet lähellä Tykkimäen Saunan uimapaikkaa lyhyeen uintitaukoon. Viereinen Väliväylän reitti, Myllynkoski-Paaskoski jatkuu kohti Paaskoskea ja Käyrälampia; Metsähallitus listaa sen omana melonnan reittinään Luontoon.fi -palvelussa valtakunnallisen kartan kera(3). Tämä osuus sopii päiväretkeksi tai osaksi pidempää Väliväylän vaellusta Kuusaanlammen ja Paaskoski–Käyrälammen solmukohdan välillä. Usean päivän Väliväylän retkiä kuvaavat melonnan harrastajat helposta–keskivaativasta vedestä, patojen lyhyistä kannoista ja paikoin ohjausta vaativista virtapaikoista, joita kuvataan esimerkiksi Kyykoskella kauempana yläjuoksulla; samat kirjoitukset korostavat järven ja leveän virran hallitsevaa profiilia ja palveluiden läheisyyttä rannoilla(4). Tällä lyhyemmällä Kouvolan osuudella on tyypillisesti leppoisaa virtaa ja taajamaisempaa maisemaa kuin erämaajoella, mutta silti Väliväylälle ominaista järvi- ja jokimelontaa. Visit Kouvola ohjaa alueen vuokraamoihin ja opastettuihin melonnoille sekä Tykkimäen rannoille harjoittelemaan ennen pidempää vesille lähtöä(5). Jos kalastat vesiltä, käytä Eräluvat-palvelua kalastonhoitomaksuun ja mahdollisiin erityisalueisiin(6).

Saarijärven koskireitti (Saarijärvi) on Saarijärven kaupunkiosu eteläisen Suomen pisimpiin lukeutuvasta Saarijärven reittiveden melontaketjusta: kartallamme tämä linja on noin 42,1 km yhtenäisenä reittinä, ei kierros. Visit Jyväskylä Regionin Lipas-kohde kuvaa tätä Saarijärven osuutta noin 42 kilometrin mittaiseksi ja esittelee koko ketjun noin 82 kilometrin matkana Kyyjärven Kalliorannan leirintäalueelta Summasjärvelle — 22 koskea, liki seitsemän kilometriä koskiosuuksia, noin 28 kilometriä jokiosuuksia ja koko ketjun vaikein pudotus Kalmunkoskella (II+)(1). Saarijärven kaupunki(2) tiivistää melonnan turvallisuuden, pelastusliivit ja Saarijärven Ladun kautta tarjolla olevat kanootti-, kajakki- ja SUP-vuokraukset(3). Suomen Luonnon juttu samasta reittivedestä kuvaa Mahlunjärveltä tulevan virran Taipaleen- ja Riekonkosken kautta avoimelle Saarijärvelle, Taipaleenkosken uuden laavun ja Riekonkosken viimeisenä suurena koskena ennen kaupunkijärviä — taustaksi, kun melot Riekonkosken laavun ohi(4). Alueen markkinoinnissa vesiväylän vieressä kulkevaa maantietä on kutsuttu myös Suomenselkätieksi (kantatie 58); kaupunkialueella melontalinja kulkee esimerkiksi Riuttasalmen sillan ali. Tällä osuudella noin 24 kilometrin kohdalla tulee Riekonkosken laavu Mahlunjärven ja Saarijärven yhdistävän koskiparin ääreen — alueen Riekonkoski-kohdekuvaus kertoo laavun, tulipaikan ja käymälän Riekontien puolelta sekä parkin yläpuolelta(5). Matoniemen ja Mannilan rannalla Matorannan uimapaikka ja Mannilan kuntoportaat ovat samassa kilometrikaistassa kuin valaistu Matoniemi-kävelyreitti ja Mannilan ladut, jos haluat yhdistää melonnan maihinnousuun. Lähempänä keskustaa Mansikkaniemen uimaranta on uintitauon paikka ennen kuin reitti kohtaa Seitsemän järven melontareitin samaa rantaverkostoa. Linja päättyy Summassaaren kylpylän ja Summassaaren kuntoportaiden tuntumaan, mistä lähtevät Summassaaren kuntopolut ja Summassaaren ladut maihinnousun jälkeiseen liikuntaan. Kalastus on reittivedellä suosittua; melonnan oikeudet eivät sisällä kalastuslupaa — hanki valtion ja tarvittaessa paikalliset luvat tavanomaisen lupapalvelun kautta(6). Saarijärven reitin veden väriä ja elinympäristöä on käsitelty julkisesti turvevalumien ja maankäytön vuoksi; suunnittele juomavesi ja peseytyminen sen mukaan(4).