Kartta: 31 Museot alueella Suomi.

Järviseudun museo, joka tunnetaan myös nimellä Väinöntalo, on Väinö Tuomaalan perustama museo, joka esittelee Järviseudun alueen talonpoikien elämää, mukaan lukien heidän arkeaan, juhliaan, käsityötaitojaan, uskomuksiaan ja tapojaan. Museoon kuuluu 19 rakennusta ja noin 20 000 esineen kokoelma. He tuottavat historiallisia dokumenttielokuvia: <a href="https://www.youtube.com/c/V%C3%A4in%C3%B6ntalo">Väinöntalo YouTube</a>

Paikallishistoriallinen museo sijaitsee Kiantajärven rannalla Kirkkonummella.

Paljakkatalo on vierailu- ja luontokeskus Paljakkan keskustassa. Sisällä on saatavilla lisätietoa luonnonpuistosta ja vaellusreiteistä. Paikalla on myös kahvila, pieni myymälä, elokuvateatteri sekä muutama safarijärjestäjä.

Talvisodan museo esittelee vuosien 1939–1940 sotaa Kuhmossa.

Tuupalan talomuseossa esitellään Kainulaisen perheen elämää 1880-luvulta 1960-luvulle. Aukioloajat 1.6.–31.8. ma–pe klo 10–16

Karhulahden kotiseutumuseo. Se esittelee 1920-luvun maaseututaloa. Rakennuksen vanhimmat osat on rakennettu vuonna 1820. Alueella on navetta, puuvarasto, keittiö, varasto ja savusauna. Avoinna vain kesällä. Museossa on myös vanhojen karttojen näyttely. Ulkona on lampaita ja kanoja. Sisäänpääsy on ilmainen! Tarkista aukioloajat verkkosivuilta ja katso lisätietoja <a href="https://www.facebook.com/karhulahdenkotiseutumuseo">Karhulahden Kotiseutumuseon Facebook-</a>sivulta.

Vanha mökki (autiotupa), joka toimii nykyään museona. Siellä ei voi enää yöpyä.




Lappajärven Kalastusmuseo tarjoaa katsauksen alueen kalastusperinteisiin esittelemällä vanhoja kalastusvälineitä ja antamalla historiallista tietoa kraatterijärvestä. Näyttelyssä on esillä myös valokuvia, joiden tekijöinä ovat Benjamin Pöntinen ja Kustaa Vilkuna, joka oli tunnettu kesäasukas ja dokumentoi laajasti alueen elämää etenkin toisen maailmansodan jälkeen.
Sida on luontokeskus ja museo. Sen näyttelyissä esitellään vanhaa saamelaiskulttuuria sekä Lapin kulttuuria. Sieltä lähtee monia vaellusreittejä.
Tämä linnoitus rakennettiin 1860-luvulla, ja siihen kuuluu vuonna 1917 rakennettu tykkibunkkeri. Tämä suuri, Helsingin puolustamiseen tarkoitettu tykkipatteri on säilynyt hyvin, ja sitä voi tutkia taskulampun valossa. Vastaavia tykkipattereita löytyy myös muilta saarilta.

Kuhmon luontokeskus Petola esittelee Suomen suuria petoeläimiä – karhuja, susia, ilveksiä, hirviä ja ahmoja. Siellä kerrotaan myös lisää Kuhmon luonnosta. Sisäänpääsy on ilmainen. Aukioloajat vuonna 2025: 30.6.–25.7. klo 11–16.
Vuonna 1909 perustettu Seurasaaren ulkomuseo on ulkoilupuisto Helsingissä. Siellä on esillä 88 eri alueilta peräisin olevaa museorakennusta, mukaan lukien vanhimmat hirsitalot, jotka ovat peräisin 1600-luvun lopulta. Vierailijat voivat tutustua 1800- ja 1900-lukujen ihmisten arkeen sekä juhlatapoihin. Museota ylläpitää Suomen kansallismuseo, ja se on avoinna vuosittain 15. toukokuuta – 15. syyskuuta. Museon rakennukset on kunnostettu perinteisiä menetelmiä ja työkaluja käyttäen, tarjoten vierailijoille tietopankin perinteisestä kansanrakentamisesta. Museo sijaitsee Seurasaaren saarella ja tarjoaa ainutlaatuisen kokemuksen niin nuorille kuin vanhoillekin vierailijoille. <a href="https://www.kansallismuseo.fi/fi/seurasaarenulkomuseo/kartta ">Seurasaaren museon kartta</a>
Pentalan saaristomuseo Espoon saaristossa tarjoaa ilmaisen pääsyn rannalle, kalastajamökkiin, lammastarhaan ja vanhaan kotimuseoon. Saarella on kaunis hiekkaranta ja luontopolku.
Helsingin Tekniikan museo, joka perustettiin vuonna 1969, esittelee tekniikan kehitystä ja käyttöä käsitteleviä pysyviä näyttelyitä. Se tarjoaa myös toimintaa lapsille. Museo keskittyy yhteiskunnallisesti merkittävään kehitykseen, kuten hyvinvointiin, ilmastonmuutokseen, digitalisaatioon, kestävään kehitykseen ja yleiskäyttöisiin teknologioihin. Maanantai: suljettu (avoinna sopimuksen mukaan) Tiistai: 11.00–17.00 Keskiviikko: 11.00–20.00 Torstai: 11.00–20.00 (Maksat mitä haluat -päivä) Perjantai: 11.00–17.00 Lauantai: 11.00–18.00 Sunnuntai: 11.00–17.00
Sukella menneisyyteen. Erikoistuneet museot kattavat kaiken merihistoriasta teknologiaan
Ydinaineistomme perustuu virallisiin lähteisiin, kuten Metsähallitus ja LIPAS (Suomen kansallinen urheilupaikkojen tietokanta). Haemme uusimmat GPX-reitit ja sijaintitiedot suoraan näiltä viranomaisilta.
Huomautus: Tietokanta synkronoitiin viimeksi vuonna 2026. Pyrimme tarkkuuteen, joten tarkista aina viralliselta verkkosivustolta, jota näytämme jokaisella paikalla tai reitillä, tai polun varrella olevista ilmoituksista turvallisuuskriittisten päivitysten tai kausittaisten sulkemisten varalta.
Ei. Huts.fi on itsenäinen suomalainen alusta. Vaikka työskentelemme Metsähallituksen kaltaisten organisaatioiden virallisten avoimien datajoukkojen kanssa, olemme yksityinen taho.
Kyllä. Karttojemme, polkutietojemme ja kenttätietojemme käyttö on tällä hetkellä ilmaista kaikille käyttäjille.
Toimimme yhteisökeskeisellä mallilla: me tarjoamme alustan, ja käyttäjämme auttavat pitämään sen ajan tasalla jakamalla reaaliaikaisia päivityksiä (esim. Onko laavulla polttopuita? tai Onko hiekkakenttä tarpeeksi kuivaa pelaamiseen?).
Etenemissuunnitelmamme sisältää:
• Offline-kartat: Ladattavia reittejä, joita voit käyttää, kun signaali katkeaa erämaassa.
• Reittinavigointi: Seuraa reittejä suoraan puhelimestasi tai kellostasi.
• Live-turvallisuuden jakaminen: Reaaliaikainen sijainnin jakaminen, jotta ystävät ja perheenjäsenet tietävät, että olet turvassa reitillä.