Padasjoki Kartta

Savusauna Vähä-Kelkute-järven rannalla. Sen voi vuokrata. Se sijaitsee vuokramökin lähellä.

Tätä saunaa voi käyttää vain vuokrattaessa Kelkuttteen savottamökkiä

Padasjoen Lehtisten saarilla on sauna, jota kuka tahansa voi käyttää veneilykauden aikana. <a href="https://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/11/08-LehtistenSaaret-lahestymiskartta.pdf">Lehtisten saarten virallinen PDF-tiedosto</a>

12 hengen mökki, joka sijaitsee Evon leirintäalueella. Alueella on rantasauna, grillikatos ja vene. Huoneessa on uunilämmitys ja kaasuvalaistus. Heinäkuussa 2020 otettujen vesinäytteiden perusteella Kelkuttteen Savottakämpässä sijaitsevan kaivon vesi soveltuu käyttövedeksi, eli se on juomakelpoista. Alueella on erikseen varattavissa oleva savusauna Luppo.

Lammassaaren laavu

Kalainsaaren keittokatos

Lava 12 hengelle Evon retkeilyalueella. Vuokraan sisältyy polttopuut

Koverojärven rannalla sijaitseva mökki on käytettävissä ympäri vuoden. Rantamökkiin mahtuu 12 henkilöä.

Ajantasaiset yhteystiedot ja reittikuvaus löytyvät Padasjoen kaupungin Päijänne–Ilves -reitin sivulta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin Luontoon.fi:ssä(2). Kohokohdat.fi:n Padasjoki-artikkeli täydentää käytännön vinkkejä merkinnöistä, jalkineista ja kaudesta(3). Päijät-Hämeen liiton Padasjoki-sivulla kuvataan sinisiä kävely- ja maastopyöräsymboleja sekä sinikeltaisia nuolia, jotka täydentävät keltaisia maalimerkkejä metsälinjalla(4). Reitti on noin 12,9 km pitkä ja yhdistää Padasjoen Taruksen retkeilyalueeseen ja edelleen Evon alueen verkostoon. Tyypillisesti lähtö on Padasjoen Laivarannasta Päijänteen rannalla, mutta reitin voi kulkea myös toiseen suuntaan(1). Padasjoen päässä Kullasvuoren ulkoilumäellä ensimmäisten kilometrien tuntumassa ovat Tuomastornit, Kullasvuoren laavu ja Kullasvuoren Fitness-park; samaan kokonaisuuteen liittyy lyhyt Kullasvuoren luontopolku ennen kuin polku jatkuu kylä- ja metsämaisemiin. Puolivälin tienoilla Nyystölän kylässä on Nuijasodan muistomerkki ja lintutornille on lyhyt sivupolku(1)(3). Reitin varrella oleva laavu Nuijamiehen kolo sijaitsee noin 10 km:n päässä Laivarannan lähtöpisteestä(1). Loppuosassa maasto kivikkoistuu kohti Frans Joosefin lammen luonnonsuojelualuetta ja Tarusjärven rantaa, missä Tarusmäen uimapaikka ja Taruskenmäen tulipaikka tarjoavat uinti- ja taukomahdollisuuden ennen jatkoyhteyttä kohti Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo -reittiä ja muita Evon polkuja(1). Talvella lähde mainitsee lumikenkäilyä keliolosuhteiden salliessa(3). Padasjoki sijaitsee Päijät-Hämeessä. Laivarannasta voi jatkaa vesille kohti Päijänteen kansallispuiston saaria sesongin aikana(1).

Kullasvuoren luontopolku on noin kilometrin mittainen kävelyreitti kallioiden ja kangasmännikön keskellä Padasjoen Laivarannalla Päijät-Hämeessä. Reitin teemoina ovat harjumetsät ja paikallinen historia: opastaulut kertovat geologiasta ja menneisyydestä, ja päätepisteenä kohoavat Tuomastornit näköaloineen Päijänteelle. Ajantasaisimmat tiedot ja alueen palvelut kannattaa tarkistaa Padasjoen kunnan Luontokohteet ja kylien luontopolut -sivulta(1). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus täsmentää pysäköintiä, maalimerkkien näkyvyyttä metsässä ja lyhyen ympyräosuuden liittymistä torneille(2). Ajatusmatkalla kuvaa vuonna 2013 valmistunutta kaksitornista kokonaisuutta—Iso-Tuomas ja Pikku-Tuomas yhdistävällä sillalla—ja sitä, miten punavihreä puurakenne istuu männikkömaisemaan(3). Kullasvuorenkujan opasteiden luota avautuu laajempi Kullasvuoren ulkoilunauha: Kullasvuoren Fitness-park, Padasjoki DiscGolfPark, Kullasvuoren lähiliikuntapaikka, Kullasvuoren tekonurmikenttä, Padasjoen urheilukenttä ja Kullasvuoren koulun liikuntasali sijoittuvat kävelymatkan päähän toisistaan, ja Kullasvuoren laavu tarjoaa taukopaikan hieman sivussa koulu- ja kenttäkulmasta. Puolivälin tuntumassa Kullasvuoren kuntoportaat nousevat rinnettä pitkin ennen kuin reitti saapuu Tuomastorneille, joista avautuu näkymä Päijänteen kansallispuiston saaristoon. Laivaranta toimii myös pidempien retkien lähtöpaikkana. Päijänne-Ilves-reitti on noin 13 km patikointiyhteys Tarus–Evon retkeilyalueelle samasta Laivaranta-alueesta, ja yhteisiä kohteita ovat muun muassa Kullasvuoren laavu ja Tuomastornit; Padasjoen kunta mainitsee reitin myös maastopyöräilyyn sopivaksi ja julkaisee yhteyshenkilön liikuntapaikka-asioihin(4). Talvella alueelta löytyy merkitty Kullasvuoren latu, ja kesällä Kullasvuoren kuntorata tarjoaa pidemmän lenkin lyhyen luontopolun jatkeeksi.

Savottapolku on noin 4,5 kilometrin metsäinen kävely Taruksen retkeilyalueella Padasjoen puolella, laajemmassa Evo–Tarus-ulkoilukokonaisuudessa, jossa Hämeenlinnan kaupungin virkistysmetsät rajaavat valtion Evon retkeilyalueeseen(1). Hämeenlinnan kaupunki esittelee Savottapolun yhtenä Taruksen kahdesta teemareitistä Karhunlenkin rinnalla ja kertoo, että polku johdattaa savottaelämään 1800- ja 1900-luvuilla Kaskenpolttajan torpan kautta Kelkutteen savottakämpän maisemiin(1). Visit Häme täsmentää, että opasteet valottavat erämaaasujien kohtaloita ja savottojen historiaa suunnilleen vuosina 1850–1950, ja että reitti on merkitty Ilves-reitistön tassumerkein(4). Jos jatkat valtion maille Evoon, Luontoon.fi kokoaa Evon käytännöt ja palvelut(2). Hämeen virkistysalueyhdistys listaa Kelkutteen pysäköinnin, vuokrattavan Kelkutteen savottakämpän ja Kristianin torpan varauslinkit sekä palvelunumeron(3). Padasjoki sijaitsee Päijät-Hämeessä. Polun varrella Kristianin torppa (Kaskenpolttajan torppa), vuokrakämppä tulee vastaan reilun kilometrin jälkeen lähtösuunnasta—tarkista polttopuut ja varausehdot meidän torppasivultamme, jos yövyt. Kolmen kilometrin tienoilla avautuu Kelkutteen ranta-alue: Kelkutteen Savottakämppä, Kelkutteen Savottakämpän Sauna ja vapaassa käytössä oleva Kelkutteen tulipaikka Kelkutteentiellä; Savusauna Luppo on samassa pihapiirissä lähellä reitin pohjoispäätä. Kokonaisuus tukee Hämeenlinnan kaupungin kuvausta Vähä-Kelkutteen savottamiljööstä(1). Samasta solmukohdasta on luontevaa yhdistää Karhunlenkki Padasjoki -reitin sananlaskutauluihin, jatkaa Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo -yhteyttä kohti Evo tai poiketa Hämeen ilvesreitti, Ilvesvaellus -osuudelle, jos haluat koota useamman lyhyen Tarus-kierroksen samaan retkeilypäivään.

Padasjoen kaupunki esittelee Auttoisten Jallinharjun muiden kyläluontopolkujen joukossa Luontokohteet ja kylien luontopolut -kokonaisuudessa(1). Auttoisten luontopolku on kartallamme noin 4,2 kilometrin kevyt vaellussilmukka Auttoisen harjumaisemassa Päijät-Hämeessä. Padasjoki kuuluu kuuden kunnan Salpausselän UNESCO Global Geopark -alueeseen, jota Visit Lahti esittelee virallisilla geopark-sivuillaan(3), joten harju- ja järvimaisemat linkittyvät tuttuun salpausselkätarinaan. Maastossa reitti etenee Jallinharjun selänteellä: Padasjoen kaupungin kuvauksessa polku kulkee harjun selännettä pitkin, avaa näkymiä päijäthämäläiseen kulttuurimaisemaan ja päätepisteessä on penkki, ja lähtö on merkitty Auttoisten Maatalon Rouvilantie 4:n parkkipaikalta(1). Polun alkupäässä on lehtolajistoa ja idänverijuuren (Agrimonia pilosa) elinympäristöä; samasta lajista ja suojelusta kertoo Auttoisen Natura-tieto Ymparisto.fi-palvelussa(2). Polunvarren näkyvin puuyksilö on luonnonmuistomerkkinä rauhoitettu Jallinharjun Mänty(1). Harjulla on tavattu muun muassa liito-orava, lehtopöllö ja mäyrä(1). Reitin alun lähellä on Auttoisten pallokenttä Aarnontiellä—kylän urheilualue, josta suuntaa on helppo ottaa, jos saavut eri kulkuyhteydellä kuin Maatalon parkkialueelta. Auttoinen on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö järvien äärellä; kunnioita herkkää kasvillisuutta ja pysy mielellään merkityllä reitillä, jotta pienialaiset suojelukohteet säilyvät(2).

Linnamäen polku on noin 1,8 kilometrin merkitty kävelyosuus Padasjoen Maakesken kylän luonto- ja kuntopolkuverkossa Päijät-Hämeessä. Ajantasaiset tiedot löytyvät City of Padasjoki -organisaation retkeily- ja ulkoilureittejä kuvaavalta sivulta(1). Maakeski ylläpitää yhteystiedot luonto- ja kuntopolkuasioihin, linkin tulostettavaan karttaan ja tiedon, että molemmat lenkit on viitoitettu(2). Kaupungin kuvaus korostaa jyrkkää alkunousua kohti entisen hyppyrimäen ponnahduspaikkaa—varaudu reippaaseen alkuun, ennen kuin polku levenee metsäiselle rinneaallolle(1)(3). Reitin alussa tulee vastaan Maakesken pallokenttä, joka toimii maamerkkinä avoimessa kylänmaisemassa. Kartallamme Korkiaismäen polku lähtee vain lyhyen matkan päästä; moni yhdistää lenkit samaan käyntiin Rientolan lähtöalueelta. Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kuvauksen Korkiaismäen polusta Rientolasta: lyhyt Mukulintie-yhteys, risteyksissä puiset ”polku”-opasteet ja hiljainen kesäarkipäivä antavat hyvän käsityksen Maakesken maastosta, vaikka juttu kulkee sisarreitin mukana(4). Padasjoen luontokohteet ja kylien luontopolut -sivulta löydät Maakesken kuntopolun PDF-kartan; tallenna se puhelimeen, jos haluat paperikartan tuntuman(3).

Karhunlenkki on noin 6,3 kilometrin metsäretki Padasjoella Taruksen retkeilyalueella, järvien ja harjujen keskellä Etelä-Hämeessä. City of Hämeenlinna esittelee Karhunlenkin teemareittinä, jonka varrella infotaulut käyttävät sananlaskuja, ja sijoittaa sen samaan palvelukokonaisuuteen kuin lyhyemmän Savottapolun sekä laajemman Taruksen ja Evon ulkoiluverkoston(1). Luontoon.fi kokoaa Evon retkeilyalueen taustat ja ajantasaiset periaatteet, kun suunnittelet pidempiä jatkoksia valtion puolelle(2). Hämeen virkistysalueyhdistys tiivistää Kelkutteen pysäköinnin, vuokrattavien tupien ja saunan yhteystiedot sekä palvelunumeron(3). Visit Häme kiinnittää saman pituuden, kertoo luonnonpohjaisista osuuksista ja pitkospuista kosteikolla sekä nimeää Kelkutteenharjun ja Karhumäen(4). Padasjoki kuuluu Päijät-Hämeeseen; maisema on eteläboreaalista metsää ja järvisyötä, ja laajemmassa Evo–Tarus-kokonaisuudessa kulkee kymmeniä kilometrejä vihreillä tassunkuvilla merkittyjä vaellusyhteyksiä(1). Reitin varrella tulee vastaan Kelkutteen rannan palveluryhmä: Kelkutteen tulipaikka, Kelkutteen Savottakämppä ja Kelkutteen Savottakämpän Sauna sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan, ja Savusauna Luppo on samassa pihapiirissä. Kristianin torppa (Kaskenpolttajan torppa), vuokrakämppä on lähellä sitä osuutta, josta City of Hämeenlinna ohjaa savottapolulta tutustumaan kaskenpolttajan torppaan(1). Myöhemmin polulla Ruplahden tulipaikka tarjoaa tauon Ilolantien suuntaan lähellä Ruopaslahden rantaviivaa. Majoituksen ja saunan varaukset teet Hämeenlinnan kaupungin mökkisivujen kautta; tarkista hinnat ja käyttöehdot ennen lähtöä. Kelkutteesta on helppo jatkaa esimerkiksi Hämeen ilvesreitti, yhdysreitti Iso-Tarus - Evo -reitille tai 4,2 kilometrin Savottapolulle, jotka jakavat saman pihapiirin kartallamme. Hämeen ilvesreitti, Ilvesvaellus kulkee lähellä Asikkalan suuntaan, jos haluat vertailukohtaa Ilves-reitistölle päivän aikana.

Metsähallitus ylläpitää Kelventeen reittiä osana Päijänteen kansallispuistoa, ja Luontoon.fi:n Kelvenne polku -sivu kokoaa viralliset kuvaukset ennen vesimatkaa(1). Visit Lahti kuvaa samaa harjusaaren ylitystä tyypillisenä Päijänteen kävelykokemuksena hiekkarantojen, metsäisten väliasemien ja avointen harjujen välillä; reitin päätepisteet ovat Kirkkosalmessa etelässä ja Likolahdessa pohjoisessa, joten suunnan voi valita itse(2). Padasjoki on järvikaupunki, josta moni lähtee vesille, ja Padasjoen kaupunki nostaa Kelventeen esiin Salpausselän geopark-tarinassa yhtenä Suomen suurimmista koskemattomista harjusaarista(5). Maastossa Retkipaikka-lehden Marko Hämäläisen juttu välittää, miltä saarella tuntuu päiväretkellä: siniset merkit, puuvajat ja pesimärauhojen aikaiset rajaukset ovat oleellinen osa suunnittelua(3). Luontopolkumies-blogi täydentää käytännön tahdilla: liki kymmenen kilometriä päästä päähän, muutama terävä harjumäki ja Isohiedan hiekkapitkä ranta ennen viimeistä nousua Likolahden suuntaan(4). Reitin pituus on noin 10,3 kilometriä yhtenäisenä kävelylinjana Kelventeen saaren poikki. Kyseessä ei ole rengas: kulkija siirtyy saaren toisesta laituripäästä toiseen ja vaihtelee rantaosuuksien ja avoimpien harjuosuksien välillä. Likolahti-pään alkutaipaleella tulevat pian vastaan Likolahti nuotiopaikka ja Likolahti puucee, ja pian perään Isohietan palveluryhmä—Isohieta nuotiopaikka, Isohieta telttailualue telttailijoille ja Isohieta puucee—pitkän uimarantapätkän varrella. Karhunkämmen nuotiopaikka ja Karhunkämmen puucee sopivat lyhyeksi tauoksi länsirannalla. Noin neljä kilometriä matkaa itäpuolella levittäytyy Hinttolanhiekka: Hinttolanhiekka telttailualue, Hinttolanhiekka nuotiopaikka, Hinttolanhiekka puucee sekä Hinttolanhiekka kiinnitystolpat (9kpl) pienveneille rannan tuntumaan. Kuivakäymälät parittelevat tulentekopaikat, joten tauot suunnittuvat ilman erillistä etsintää. Eteläistä salmea kohden Kirkkosalmi keittokatos on reitin ainoa katettu keittokatos; Kirkkosalmi nuotiopaikka, Kirkkosalmi liiteri-käymälä ja Kirkkosalmi vanha liiteri-käymälä täydentävät samaa huoltopistettä. Kyyränlahti nuotiopaikka ja Kyyränlahti puucee palvelevat myös kesäisiä reittilauttavierailijoita, jos alus pysähtyy saaren puolivälin poukamaan. Koukunlahti nuotiopaikka ja Koukunlahti puucee avautuvat seuraavaksi poukamassa, ja loppupuolella Nimetön nuotiopaikka sekä Nimetön puucee viimeistelevät kierroksen pohjoisrantojen metsissä ennen paluuta toiseen päätepisteeseen. Talvisin Laivaranta - Kelvenne ladut -ladulla on päällekkäisyyksiä tämän kesäisen kävelylinjan kanssa erityisesti Isohietan seuduilla, ja samassa verkossa näkyy myös Tuomastornit -näkötorni, mikä auttaa hahmottamaan aluetta myös lumikelillä.

Korkiaismäen polku on noin 2,1 kilometrin kävelyosuus Padasjoen Maakesken kylässä. Päijät-Häme on tyypillisesti järvi- ja peltomaisemien ketjua, ja tämä reitti avautuu Päijänteen suuntaan viljeltyjen peltojen ja kuusikoiden väliin. Municipality of Padasjoki luokitsee sen ja Linnamäen polun Maakesken luonto- ja kuntopariksi, julkaisee karttoja verkossa ja ohjaa lähtöpysäköinnin Rientolan pihaan Mukulintiellä(1). Tulostettava reittikartta löytyy luontokohteet-osiosta samoilla sivuilla(2). Maakeski ylläpitää kyläyhdistyksen yhteystietoa reittiasioihin ja jaettavaa karttaa(4). Käytännön aloitus on Maakesken monitoimikentän vieressä samassa Mukulintie 30 -pihapiirissä, jota Municipality of Padasjoki kuvaa molempien Maakeski-polkujen autoille sopivana lähtöpaikkana. Mukulintietä kuljemalla noin kolmesataa metriä tavoitat Korkiaismäelle nousevan merkityn haaran, kun taas Linnamäen polku jatkuu pidemmälle tietä ennen nousua vanhan hyppyrin ponnistuspaikalle(1). Polku siirtyy peltomaisemasta kuusikkoon ja harjun päälle, josta esitteissä korostetaan Päijänne-näkymiä, vaikka kasvillisuus on tihentynyt näkölankoja supistaen(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen maastokuvauksen: risteyksissä näkyy puinen ”polku”-opaste eikä maalipisteitä, varsinainen ympyräosa käynnistyy noin seitsemäsadalla metrillä Rientolasta, ja näköalapaikalla on penkki sekä vieraskirja postilaatikon tapaan(3). Samassa tekstissä todetaan, että matala polku voi kadota heinikön ja saniaisten sekaan, joten tukevat kengät ja pitkät lahkeet ovat järkevät(3). Reitillä ei ole ylläpidettyä nuotiopaikkaa(3). Myrskyvaurioiden tai reittimuutosten varmistat luontevimmin Municipality of Padasjoki ja Maakeski-kylän kanavista(1)(4).

Päijänne-Ilves-reitti on kartallamme noin 12,9 kilometriä pitkä pistemäinen yhteys Padasjoen Laivarannasta Tarus-Evon suuntaan. Padasjoen kunnan kuvauksen mukaan reitti on noin 13 kilometriä ja yhdistää Laivarantan Tarus-Evon retkeilyalueelle; alkupää on helppokulkuista ja tasaista, puolivälin jälkeen metsäinen loppuosa käy kivisemmäksi ja korkeuskäyrät jyrkenevät, ja koko osuus voi viedä noin 3–5 tuntia(1). Luontoon.fi tiivistää saman reitin luonnehdinnan osaksi Padasjoen ulkoilutarjontaa(2). Visit Päijänne täsmentää keltaiset maalimerkit ja nauhat, keskivaativan luonteen, Iso-Tarusjärven päätepisteen uimarannan, tulipaikan ja leiriytymisalueen sekä yhteydet laajempaan Tarus- ja Evo-verkostoon(3). Bikeland täydentää pyöräilyluetteloa: suurin osa pinnoitteista on päällystämätöntä, polkuosuutta on merkittävästi, nousumetrit ovat satoja metrejä, ja Tarusta edeltävä lyhyt kivikko voi vaatia työntöä tai kiertotien maastotiellä, jos lasti on painava(4). Padasjoki on Päijät-Hämeessä Päijänteen rannalla. Laivarantan päässä Kullasvuorella Tuomastornit, Kullasvuoren Fitness-park ja Kullasvuoren laavu täydentävät lähtöä, ja Kullasvuoren luontopolku käy samassa nipussa. Taruksen suunnassa Tarusmäen uimapaikka ja Taruksenmäen tulipaikka avautuvat kylämaisemasta. Nuijamiehen kolo on viitoitetulla linjalla ainoa laavu virallisen kuvauksen mukaan noin 10 kilometrin kohdalla Laivarannasta, tulistelupaikkana ennen Frans Joosefin lammen luonnonsuojelualuetta ja Iso-Taruksen palvelupistettä. Tarukselta yhteys jatkuu Hämeen ilvesreitin Iso-Tarus–Evo-yhdysosuudelle Evon reittiverkkoon, ja Laivarannasta lähtevät ladut kuten Laivaranta - Kelvenne ladut limittyvät samaan ulkoilurintamaan. Kullasvuoren latu ja Kullasvuoren kuntorata tarjoavat lyhyitä vaihtoehtoja Kullasvuoren ympärillä. Kävelyversio Päijänne–Ilves Trail kulkee pitkälti samassa käytävässä. Pyörävuokrausta ja paikallisia maastopyörälenkkejä järjestää Padasjoen Latu; vuokrauspyörät ja hinnasto löytyvät heidän vuokraussivultaan(5).

Nuotiopaikka. Savottapolku kulkee tämän ohi. Tien toisella puolella on kaivo.

<a href="https://paijanteenvirkistysalueyhdistys.fi/wp-content/uploads/2024/11/09-LinnasaarenSelkasaaret-lahestymiskartta.pdf">Linnasaaren Selkäsaarten virallinen PDF-tiedosto</a>

Köydet, leuanveto, dip-telineet, selkä- ja vatsapenkit, boxit sekä kiipeilytanko.

Paljon korkeuseroja.

164 askelta.