Pirkanmaa Melontareitit

Pyhäjärven melontareitti on noin 14,5 kilometrin pituinen kartoitettu melontalinja Tampereen Pyhäjärvellä. Tampereen kaupunki julkaisee yhteenvetokartan ja ohjaa tarkempiin palvelukuvauksiin Pyhäjärven ja naapurijärvi Näsijärven yhteiseen melonnan kokonaisuuteen(1). Outdoorstampere luettelee rantautumispaikat, nuotiopaikat ja vuokraamokeskukset molempien järvien äärellä ja kertoo melonnan palveluverkoston vahvistuneen selvästi vuonna 2021(2). Yhdessä järvet on kuvattu noin 35 kilometrin ohjeellisilla melonnoilla, 11 nuotiopaikalla ja 19 rantautumispaikalla; Pyhäjärvellä palvelusaariksi nostetaan erityisesti Viikinsaari, Lehtisaari ja Saunasaari(2). Tällä kartoitetulla linjalla kuljetaan eri ranta-alueiden kautta eikä yhtenäisellä avoveden ylityksellä. Alun tuntumassa Lehtisaaren nuotiopaikka tulee pian matkan alkuun, ja reitti kääntyy Viikinsaarelle, missä Viikinsaaren rantautumispaikka ja Viikinsaaren nuotiopaikka ovat keskeiset tauot; lyhyt Viikinsaaren luontopolku sopii jalkaisin tehtävään lenkkiin. Saunasaaren nuotiopaikka on toinen merkitty taukopaikka saaristossa ennen kaupunkirantaa. Pereensaaren nuotiopaikka tulee vastaan matkan varrella, ja Uittotunnelin tuntumassa ovat Pyhäjärven melontareitti - Uittotunnelin rantautumispaikka ja Pyhäjärven melontareitti - Varala rantautumispaikka, joissa Outdoorstampere mainitsee vuokraamon, kahvilan ja parkkipaikan(2). Ranta kulkee rinnakkain Pyhäjärven maisemareitin ja Pyhäjärven kierroksen kanssa pyöräilijöille, jotka jakavat vesirajan. Pyynikin ja Jalkasaaren rantaosuuksilla kuljetaan tunnetun harjun juurella; Pyhäjärven melontareitti - Jalkasaari rantautumispaikka sijaitsee Pyynikin alla, ja Härmälän luontopolku sekä Pyynikki luontopolku kulkevat lähellä rantaa maastossa niille, jotka yhdistävät melonnan kävelyyn. Pyhäjärven melontareitti - Härmälänsaari rantautumispaikka ja Pyhäjärven melontareitti - Arboretum rantautumispaikka tarjoavat rauhallisempia maihinnousuja. Pyhäjärven melontareitti - Soutukeskuksen rantautumispaikka päättää rantaviivan Tampereen soutukeskuksen luona, jota kuvataan toisena vuokraus- ja pysäköintikeskuksena(2). Tuuli vaikuttaa: Hiking Travel, Hit kuvaa Pyhäjärven kaaren muotoiseksi altaaksi, jossa avoimet lahdet ja salmet voivat tehdä tuulisesta kelistä järven kokoon nähden yllättävän vaativan, eikä joka selällä ole helppoa löytää täysin suojaisaa reittiä(3). Siksi sääennuste ja lyhyemmät osuudet tai rantaa myötäilevä linja ovat järkeviä tuulisina päivinä. Varusteista ja opastetuista elämyksistä Visit Tampere listaa alueen melontapalveluja ja yhteystietoja Pyhäjärvelle sijoittuviin kokemuksiin(4). Itsenäiset välinevuokraamot järjestävät myös kursseja ja vuokrauksia Tampereen tukikohdista; tarkemmat tiedot alla. Tämän sivun geometria kuvaa vain Pyhäjärven melontareitin. Erillinen kartoitus Näsijärven melontareitillä jatkaa pohjoiseen laajempaan verkkoon.

Aurejoen melontareitti on noin 51,6 kilometrin pituinen järvi- ja jokiosuuksia yhdistävä melonta Pohjois-Pirkanmaalla: Aurejärvi–Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi -ketju, Aurejoki ja Ikaalisten Kyrösjärven Heittolanlahti. Kyrösjärven lähtöjen, välinevuokraajien ja Heittolanlahden yhteyden suunnitteluun Visit Ikaalinen kokoaa alueen melontavinkit ja yrittäjälinkit Ikaalisille(1). Vanhat Kurun melontasivut (Parkkuu paikaltaan) antavat yhä tarkimman koskeittain luetun Aurejoen padonkannoista ja koskista, vaikka sivu varoittaakin palvelutietojen vanhenemisesta(2). Parkanon kaupunki julkaisee Pirkanmaan melontareittioppaan PDF:n Parkanon reitin rinnalla—hyvä vertailu samaan järvi- ja jokiverkostoon Parkanon suunnalta(3). Metsähallitus kuvaa Seitsemisen kansallispuiston palveluja ja turvallisuutta Aureen kylän tuntumassa Luontoon.fi:ssä(6). Vesillä vuorottelevat järvenselät, salmet ja jokiosuudet, joilla vanhojen uiton rakenteiden ja voimalaitosten kohdilla on toistuvia kantoja. Arkistokuvaus mainitse nimetyt kosket ja kannat—muun muassa Aurekosken pato Aurejärven eteläpäässä, Kiviojan padon kierto Petäjäkosken jälkeen, vaikea Kalliokosken kanto ennen Leppäsjärveä, Leppäkosken voimalaitospadon ohitus ja Vääräjoen yhtymä ennen rauhallisempaa osuutta kohti Luhalahden tietä ja Heittolanlahtea(2). Alapäässä reitti kohtaa saman Heittolanlahden rannan kuin Parkanon melontareitti: HARTIKKALA kämppä, Heittolan satama ja Heittolan yhteisranta tarjoavat selkeät nousu- ja taukopaikat, ja LEVEELAHTI eräkämppä sijoittuu kartalla pohjoisemmaksi yöpymispisteeksi. Ikaalinen Spa & Resort vuokraa kanootteja Kyrösjärvelle kaupunkilähtöisiin avovesipäiviin(4). Visit Ikaalinen viittaa Hiking Travel Hit -palveluun inkkareihin, kajakkeihin, meloihin ja pelastusliiveihin sekä räätälöityihin retkiin Vääräjoen–Kyrösjärven väylällä(1)(5).

Tämä kartoitus kuvaa Kopsamo–Purnu -kokonaisuuden lyhyttä Pitkäjärvi-haaraa Pirkanmaalla: noin 8,7 kilometrin yhdensuuntainen osuus Längelmäveden avovedellä Kaivannanjoen suun ja Pitkäjärven Kylänlahden välillä, taukoina Piikainluodon ja Lehtisen erätuvat. Oriveden kaupungin mukaan uudistunut osuus Kaivannanjoelta Pitkäjärvelle on lähes yhdeksän kilometriä ja kulkee muun muassa Piikainluodon ja Lehtisensaaren kautta; isolla järvellä tuuli voi tehdä melonnan vaativammaksi kuin yläjuoksun rauhallisilla joilla(1). Luontoon.fi listaa saman osuuden nimellä Kopsamo–Purnu (Juupajoki), vaikka vesi on pääosin Oriveden puoleista Längelmävesiä laajemman Kopsamo–Purnu -verkoston osana(2). Pirkanmaa ja Orivesi sopivat tämän reitin kotiseuduiksi. Kartoitetulla linjalla Piikainluoto osuu noin puoliväliin laavun ja taukopaikkojen kanssa, ja Lehtinen merkitsee tämän lyhyen ylityksen toisen pään ennen maihinnousua Pitkäjärven suuntaan. Jos haluat koko matkan Juupajoen Kopsamolta koskien ja peltomaisemien kautta Purnuun, käytä pidempää Kopsamo–Purnu -melontareittiä (Orivesi); tämä sivu kertoo vain kaupungin uudesta järviosuudesta täydennyksenä pääreitille(1). Melomalla.fi -sivuston retkikuvaus kuvaa laajemman Kopsamo–Purnu -reitin tunnelmia—laidunmaisemia, haikaroita ja käytännön koskikantoja verkoston muilla haaroilla—hyvä taustaluku ennen kuin yhdistät tämän järviosuuden pidempään päivään(3). Oriveden kaupunki tarjoaa PDF-karttoja, sanallista reittiselostusta, Purnun rantautumisohjeen ja 360° -videon, joilla voi ennakoida rantautumiset ja tuulialttiit kohdat(1).

Haukkajoen melontareitti (Ruovesi) on 4,4 km pitkä jokimelontareitti, joka alkaa Heinälahdesta Helvetinjärven kansallispuiston laidalta Ruovedellä, Pirkanmaassa, ja seuraa Haukkajokea alavirtaan yhdistyen Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) -reitin alkuun, josta matka jatkuu kohti Näsijärveä. Ajantasaista tietoa melonnasta ja kansallispuistosta löytyy Luontoon.fi-palvelusta. Ruoveden kunta esittelee kansallispuistoa matkailusivuillaan. Haukkajoki on luonteeltaan vaihteleva. Heinälahden läheisyydessä joki mutkittelee avoimen suomaisen maaston läpi lähes virtauksetta, ja rannat ovat täynnä majavan jyrsimien puiden tynkiä sekä majavanpesiä — majava on muovannut jokivartta merkittävästi, ja sen aiheuttamat puusummat ovat kanootilla ohitettavia. Alempana joki vauhdistuu kivikkoisilla osuuksilla ja muutamilla luokan I koskilla. Reitillä on hyvissä ajoin merkityt opasteet mataliin kohtiin, joissa voidaan joutua kantamaan tai uittamaan. Melomalla.fi-melontablogin kesäkuun 2023 retkiraportti kuvaa reitin luonnetta: huhti–toukokuun tulvakaudella joki on vauhdikkaimmillaan ja suosituimmillaan, kesällä vesi madaltuu, mutta reitti on edelleen melottavissa kärsivällisyydellä merkittyjä matalikkoja väistellen. Jokivarrella on paikoin nähtävillä vanhoja uittorännien rakenteita — muistoja ajalta, kun puita uitettiin jokia pitkin. Reitti alkaa Heinälahdesta, missä ovat Heinälahti tulipaikka, Heinälahti Telttailualue ja kuivakäymälä. Heinälahti on yksi Helvetinjärven alueen kauneimmista ja rauhallisimmista leiriytymispaikoista. Joelle pääsee siirtämällä venettä noin sata metriä metsäpolkua pitkin leiriytymisalueelta, ja Haukkajoelle syöksytään pienen kävelysillan ali. Ruoveden 4,4 km:n osuuden päässä reitti yhdistyy Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) -reitin alkuun, josta matka jatkuu Karhukosken laavun ja Ruukinkosken laavun ohi kohti Näsijärveä. Haukanhieta-Haukkajoki reitti on 2 km:n vaelluspolku, joka jakaa Heinälahden lähtöpistealueen ja johtaa Haukanhiedan telttailualueelle keittokatos- ja nuotiopaikkapalveluineen. Melontavälineitä vuokraa RetkiEvä, Metsähallituksen yhteistyöyritys Virrat–Jämsä-alueella, mukaan lukien Ruovesi. Retkikajakkeja saa päivähinnalla alkaen 40 € ja kanootteja alkaen 50 €. Hiking Travel HIT Tampereelta järjestää opastettuja jokimelontaretkiä Haukkajoella huhti–toukokuussa ja lokakuussa, jolloin virtaus on parhaimmillaan. Lue lisää sivultamme Heinälahti tulipaikka ja Heinälahti Telttailualue.

Kovesjoen melontareitti on noin 16,3 kilometrin pituinen yhdensuuntainen järvi- ja jokimelonta Kovesjoella Kokemäenjoen vesistössä: se yhdistää Parkanon yläpuolisen järvimaaston Ikaalisten Kyrösjärveen. Avoimen wikitekstin mukaan Kovesjärvi- ja Kotojärvi-artikkeleissa sama linja kuvataan näin: reitti lähtee Kovesjärvestä, kulkee Kotojärven läpi ja päättyy Kyrösjärvelle—mukana on sekä avoimia järvenselkiä että Kotojärven lyhyttä järviosuutta ja Kovesjoen mutkittelevaa uomaa niiden välillä(2)(3). Kyrösjärven seudun suunnitteluun—kanoottivuokraukset, muut jokivarret ja retkipaketit—Visit Ikaalinen kokoaa melontareitit ja retket -sivullaan lähtökohdan(1). Parkanon kaupunki julkaisee Pirkanmaan melontaoppaan PDF-muodossa ulkoilu- ja melontasivujensa yhteydessä; opas käsittelee ensisijaisesti pidempää Parkanon reittiä, mutta sijoittaa Kovesjoen samaan Kyrösjärven järvi- ja jokiverkostoon ja muistuttaa, että opastiedot vanhenevat ja melonta on aina omalla vastuulla(6). Kartoitetun linjan Kyrösjärven rannan puolella Kovelahden alueella Kovelahden uimapaikka tarjoaa helpon uintikohteen melonnan jälkeen, ja Kovelahden pallokenttä, Kovelahden kaukalo sekä Kovelahden luistelukenttä sijaitsevat Aholantien varrella muutaman sadan metrin päässä rannasta—hyviä tunnusmaaleja, jos tuette autoa tai tapaatte ryhmän maissa. Ikaalinen on tämän Kyrösjärven puolen keskeinen kunta; koko harjujakso kuuluu Pirkanmaahan.

Tämä melonnan linja kulkee Saikkalanjoen vesireittiä Mouhijärven Mätiköstä Tupurlanjärven kautta Salmen Otamuksen virkistysalueelle Sastamalassa. Luontoon.fi-reittisivu listaa reitin valtakunnalliseen melonta- ja ulkoilureittitarjontaan Pirkanmaalla(1). Alajuoksun Otamuksella Visit Sastamala kuvaa elämyspuistona Häijään koulupiirin asukasyhdistyksen ylläpitämänä: kesäkahvila, laavu, grillauspaikat, vierasvenelaiturit, veneenlaskupaikka, kallioinen uintipaikka laitureineen, lähdevesi, luonto- ja historiaopasteet sekä merkityt rantalähtöiset luontopolut—ja paikan päällä kajakkien, kanoottien ja SUP-lautojen vuokraus sekä saapuminen autolla, pyörällä tai vesitse(2). Vesiyhteys toistuu historiallisena kulkuväylänä: säännöllinen laivaliikenne kulki Mätiköltä Saikkalanjokea ja Tupurlanjärveä pitkin Kulovedelle ja edelleen kohti Siuron rautatieasemaa vuoteen 1925 asti, jolloin linja-autoliikenne yleistyi(2). Nykyisin virtaus on kuvattu heikoksi ja joki melottavissa molempiin suuntiin tuulen ja autonsiirtojen mukaan(2). Otamukselta voi jatkaa pidemmälle Siuron ja Kuloveden suuntaan laajempaan järviverkkoon(2). Kartoitettu linja on noin 11,1 kilometriä pisteestä pisteeseen; se yhdistää avoimen järvimelonnan Mätiköllä ja Tupurlanjärvellä kapeampaan Saikkalanjoen uomaan—odotettavissa peltojen reunustamia osuuksia ja lyhyitä järvimäisiä laajentumia ennen säännöstellyn Tupurlanjärvi–Kulovesi -altaan aluetta. Rannalla Otamuksen tuntumassa on useita merkittyjä kävelyreittejä, kuten Tilankierros, Salmin kierros ja Salmin luontopolku, ja Ellivuori–Otamus–Häijää -pyöräilyreitti kulkee samaisessa Sastamalan kulmassa—hyvä yhdistelmä melonnan ja patikoinnin tai pyöräilyn välillä(2). Mouhijärven päässä Mätikön uimaranta on lähellä tyypillistä lähtöaluetta uinti- tai perhetauoksi ennen vesille lähtöä.

Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) on Haukkajoen Pirkanmaan osuus, joka jatkuu Ruoveden ja Ylöjärven rajalta alavirtaan kohti Näsijärven Kurunlahtea: kartallamme reitti on yhtenäisenä linjana noin 15,1 km, ei kierros. Ylöjärven kaupunki ylläpitää tämän jokiosuuden laavuja ja kertoo sivuillaan Karhukosken ja Ruukinkosken laavuista sekä linkittää Retkelle-karttapalveluun(1). Yläjuoksun kansallispuistomelontaa ja yleistä ohjeistusta käsittelee Metsähallituksen Luontoon.fi(2), ja Ruoveden kunta esittelee Helvetinjärven aluetta matkailijalle(3). Jokiluonne vaihtelee hitaista, majavien muokkaamia pooliosuuksia kivisempiin väleihin, joissa kesän matalavesillä pohja saattaa kolista—retkiblogeissa kuvataan etukäteen merkittyjä matalikkoja, uittoa ja köysiavusteista ohittamista sekä uittorännien jäänteitä maisemassa(4). Alueen vanhempi melontakuvaus luonnehtii Haukkajokea Kurun seudun turvallisimmaksi ja ympäri vuoden melottavaksi reitiksi, merkityillä ohituspoluilla ja nuotiopuilla varustetuilla taukopaikoilla; osa yksityiskohdista on päivityshetkestä vanha(5). Hiking Travel HIT järjestää keväällä ja syksyllä koko päivän opastettuja retkiä, joilla lasketaan myös luokan II koskia (mm. Karhunkoski) jokisuuremmalla retkellä(6). RetkiEvä vuokraa retkikajakkeja ja kanootteja Virrat–Jämsä-alueella, mukaan lukien reissuja tälle vesistölle(7). Tällä osuudella noin 4 km yläyhteydestä tulee Karhukosken laavu Haukkajoen länsirannalla—tauko- tai yöpaikka, jossa Pirkan taival Talvisilta- Ruovesi risteää laakson yli; Riuttaskorven päiväretkipalvelut ovat samassa vaellusverkossa lähellä. Noin 14 km:n kohdalla Ruukinkosken laavu sijaitsee Kurussa Karjulanjoen tuntumassa katoksella ja kuivakäymälällä, viimeisenä taukona ennen järvimaisemaa. Järvikaistaleella Näsijärvireitti on pitkä pyöräilyreitti, ja tämän melontalinjan päätteeksi sen verkostoon voi liittyä yhdistetyissä maa–vesi -suunnitelmissa. Vaellusreitti Pirkan taival - Ruukiinkosken retkeilyalue kulkee oman linjansa varrella saman Ruukinkosken laavun kautta. Koko Haukkajoen matkailussa sekä Ruovesi että Ylöjärvi ovat keskeisiä: Ruovesi Heinälahden ja kansallispuiston lähtöjen kautta, Ylöjärvi jokilaavujen ja Kurun palveluiden kautta.

Kartoitettu linja on avovesiuintireitti syvällä ja kirkasvetisellä Pukalajärvellä Pirkanmaan länsiosassa, noin 12 kilometrin päässä Oriveden keskustasta Enonkunnan suuntaan. Oriveden kaupungin avovesiuintireittisivulla(1) kuvataan uinti, joka pysyy koko matkan saarten ja mantereen rantojen lähellä noin neljän kilometrin matkalla Pukalan virkistysmetsän vesillä. Järvi mainitaan usein paikallisessa matkailutekstissä ”Etelä-Suomen Inarina”; virkistysmetsän saaret on rauhoitettu ja saarissa liikutaan jokaisenoikeuksin tauoilla. Reitin puolivälissä Onkisaari on pääasiallinen taukopaikka—soveltuu pidempään taukoon tai telttailuun—ilman laavua, tulipaikkaa tai käymälää, joten yöpyjän täytyy kantaa varusteet mukanaan. Uintiosuuden lähtö ja paluu ovat Roninmaan kalliosaaren tuntumassa: Majalahden pysäköintialueelta kulkee sinisesti merkitty maastopolku noin 800 metriä etelään Roninmaan laavulle (tulipaikka ja kuivakäymälä), sitten silta ja portaat kalliosaarelle, josta vesiosuus alkaa. Pukalan saaren nuotiopaikka on sillan pielessä saaressa—luonteva tauko ennen tai jälkeen uinnin. Metsähallitus hoitaa virkistysmetsää; laajemmat kartat ja ylläpito retkeilyverkostolle löytyvät Luontoon.fi:n Pukalan kierros -reittisivulta(2). Maastoon, pysäköintialueisiin ja merkittyihin patikointilenkkeihin taustaa antavat Oriveden kaupungin Pukalan virkistysmetsä -sivu(4) ja Retkipaikan Pukala-juttu(3). Jos ongit tauolla, tarkista Eräluvat kalastuslupien sivuilla kalastonhoitomaksu ja alueen säännöt(5). Saman kaupungin uintijutuissa korostetaan näkyvää uimarinpoijua ja yövarusteiden suunnittelua; ladattavat kartat ja PDF-kuvaus ovat uintisivun linkeissä(1).

Parkanon melontareitti (virallisesti usein Parkanon reitti) on noin 45,6 kilometrin pituinen järvi- ja jokiosuuksia yhdistävä melonta Kihniön Kankarinjärven ja Sulkuejärven ketjusta Parkanonjärven, Vaarajoen ja Ikaalisten Kyrösjärven Heittolanlahden kautta kulkevana kokonaisuutena. Suunnittelun, kantopaikkojen ja alueen vanhempien opaskarttojen osalta lähtökohdaksi kannattaa ottaa Parkanon kaupungin ulkoilu- ja melontasivut sekä niistä linkitetty Pirkanmaan MRO -melontaopas PDF-muodossa; kaupunki muistuttaa, että oppaiden tiedot voivat vanhentua ja että melonta on aina omalla vastuulla(1)(2). Visit Ikaalinen kuvaa Vääräjoen osuutta Parkanonjärveltä kohti Heittolanlahtea—muun muassa Kukkurakosken padon kantamisen ja padon luona olevan nuotiopaikan—osana Kyrösjärven melontamahdollisuuksia ja viittaa paikallisiin välinevuokraajiin ja retkipaketteihin(3). Visit Ikaalinen mainitsee Hiking Travel Hit -palvelun inkkareiden, kajakkien ja räätälöityjen retkien tarjoajana Vääräjoen–Kyrösjärven yhteydessä(3)(7). Vesillä kulkee metsäjärviä ja kapeita salmia: Kankarinjärvellä hiekkarantoja voi käyttää taukoon esimerkiksi Pyhäniemen uimaranta -kohteen luona, ja Riuttasjärven seudulla Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grillin sekä Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka -alue tarjoavat ranta- ja nuotiopaikkavaihtoehtoja ennen Käenkosken hiihtokeskusalueen rantaa. Parkanon keskustassa reitti kulkee jyrkän, kivetetyn Viinikanjoen koskiosuuksien läpi; Parkanon Urheilukalastajat ry kuvaa Käenkosken voimalan juoksutuksen vaikutusta virtaamaan ja kolmea pääkoskijaksoa (Kairokoski, Haapaskoski, Lehtiskoski) sekä myy lupia erityiskalastusalueelle, mikä koskee kalastusta eikä korvaa yleistä vesillä kulkemista(4). MRO-oppaassa korostetaan, että Viinikanjoen kosket on tarkoitettu vain kokeneille melojille korkean veden aikana, että Kankarinjärven ja Linnanjärven välisen Koskelanjoen koskia ei voi laskea tulvavesillä ja että Käenkosken pato on kierrettävä maitse merkityn rantautumispaikan kautta, tarvittaessa jopa pitkällä siirrolla Turpeuslampea kohti, jos melonnan haluaa lopettaa jo padon tasolle(2). Vaarajoen alaosa Heittolanlahdelle on kuvattu helpommaksi, ja päiväretkeksi sopii esimerkiksi pelkkä Vaarajoen osuus Lapiolahden sillalta(2). Maaliin Heittolanlahdella Heittolan satama ja Heittolan yhteisranta antavat selkeän nousupaikan; lähestymisessä HARTIKKALA kämppä toimii yöpymispisteenä. Kankarinjärven Pyhäniemen lomakylä mainitaan seudun yhteystiedoissa väline- ja palvelupisteenä ketjun pohjoispäässä(5).

Tampereen kaupunki julkaisee karttoja ja ajantasaisia ohjeita Pyhä- ja Näsijärven melonnan verkostolle ulkoilusivuillaan(1). Outdoors Tampere kuvaa rantautumispaikat, nuotiot, puuvajat ja palvelut järvillä—myös tällä Näsijärven linjalla esiintyvät kohteet kuten Reuharinniemi, Kauppi, Tapatora, Toimela ja Hangasniemi(2). Visit Tampere muistuttaa, että Näsinsaaren täyttötyö Lielahdessa voi estää rantautumisen uittotunnelin Näsijärven puoleiselle pisteelle; tarkista käyttö ennen kuin suunnittelet ylitystä kohti Pyhäjärviä(3). Näsijärven melontareitti on noin 19,5 kilometriä yhtenä pisteestä pisteeseen -linjana Tampereen Näsijärvellä. Länsipää sijaitsee Pispalan ja Sahansaaren tuntumassa, ja alkumatkan kiehkuroissa Reuharinniemen ja Halkoniemen rantautumiset ja nuotiopaikka ovat lähekkäin ensimmäisten kilometrien sisällä. Santalahti ja Rauhaniemi osuvat samaan keskijärven vyöhykkeeseen yleisten uimarantojen ja Rauhaniemen kylpylärannan kanssa—hyviä maamerkkejä kaupunkikarttaa lukiessa. Kaupin virkistysranta yhdistää Kaupinojan vene- ja kanoottirannan, Kaupin nuotiopaikan ja UKK-instituutin liikuntakampuksen; sama metsä liittyy pitkään Näsijärvireittiin pyöräilyreitistöön rannalla ja Kaupin maastopyöräilyreitteihin, joilla melojat jakavat metsän reunan maihin nousseiden kanssa. Toimelan ja Tapatoran kohdalla rantautumiset ja nuotiopaikat parittuvat ennen kuin linja lähestyy Hangasniemeä Lassinlinnan lähellä; Outdoors Tampere mainitsee siellä pysäköinnin ja infotaulun veden äärellä(2). Toimelan rantautumispaikalta pääset maihin lyhyen kävelyn päähän Niihaman luontopolusta; Niihaman luontopolku sopii saarekkeiseen jalkapatikkaan ennen paluuta veteen. Niihaman ulkoilumaja ja grillauskatos ovat lähellä rantaa. Itsenäiset retkikuvaukset näyttävät, miten perheet saavuttavat lähipäiväretkillä esimerkiksi Keissaaren nuotiopäivää varten, kun lähtö on suojaisemmasta vesistä kohti pidempiä selkiä(4). Hiking Travel, Hitin kesäinen vuokraamo Kaupinojalla on muutaman kilometrin päässä keskustasta, ja tarjolla on kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja; he kuvaavat, että Näsiselkä avautuu tuulelle kun taas suojaisampaa vettä löytyy esimerkiksi Aitolahden suuntaan—hyvä huomioida osuutta valittaessa(5). Jos kalastat melalla, hanki asianmukainen aluelupa ja noudata paikallisia sääntöjä(6).

Sikkilänjoen melontareitti on noin 9,4 kilometrin pituinen, kartoituksellamme yhtenäinen melontaosuus Sikkilänjoen ja Pyhäjärven rantavyöhykkeellä Ylöjärvellä Pirkanmaalla—reitti ei ole lenkki. Ylöjärven kaupungin Ylöjärvi Retkelle -karttapalvelusta löytyy yli 250 kohdetta, mukaan lukien melontareitit sekä ankkurointi- ja rantautumiskategoriat, jotka voi halutessaan rajata näkyviin kartalla(1). Avovedellä tämä osuus liittyy samaan Pyhäjärven ja Näsijärven melonnan kokonaisuuteen kuin Tampereen suuren järviverkoston reitit: Tampereen kaupunki kuvaa kummallakin järvellä kehitettyjä melontareittejä ja palveluja, noin 35 kilometrin ohjeellisia reittiosuuksia yhteensä, useita nuotiopaikkoja ja rantautumispaikkoja sekä ladattavan kokonaiskartan retkien suunnitteluun(2). Outdoorstampere tiivistää samat palvelulinjaukset, luettelee keskeisiä rantautumis- ja vuokrakohteita ja tarjoaa verkkokartan(4). Karttapohjaisissa pysähdyksissä reitin varrella on Parkkuun koulun ja Parkkuun pallokenttien tuntuma noin 7,6–7,9 kilometrin kohdilla lähtöpäästä—hyviä maastomerkkejä, kun sovitte autonsiirtoja tai paikannatte kylän rannasta. Pitkän matkan Näsijärvireitti-pyöräilyreitti kulkee samaan laajaan seutuun, joten pyörä–melo -yhdistelmä sopii porukalle, jossa on sekä pyöräilijöitä että melojia. Parkkuu paikaltaan -sivusto julkaisee edelleen vanhan, vaiheittaisen Sikkilänjoen kuvauksen (päivitetty 2000-luvun alussa, tekijän mukaan ei enää täysin ajan tasalla), joka kertoo, miten joki- ja järviosuudet liittyvät toisiinsa: koko Sikkilänjoen ketju on esitetty noin 25 kilometrin pituisena, pääosin järviosuuksina Perijärveltä Jakaman kautta kohti Parkkuunlahtea; Kettuojalla kevätmelontaa, pakollisia kantoja Myllyojan lähistön vaarallisen putouksen ja Ylisen Parkkuunkosken kohdilla ennen avointa Parkkuunlahtea ja Kukkulanselkää(3). Käytä kuvausta suuntaa antavana, ei ajantasaisena vaaratietona—tarkista vedenkorkeus, padot ja puusto paikan päällä. Kanootti- ja kajakkivuokrauksen sekä kuljetusten osalta Pirkanmaalla Hiking Travel, HIT Ky kertoo laajasta kalustosta ja kuljetuksista asiakkaan valitsemiin lähtöpaikkoihin Näsijärven rannalla Tampereella(5).

Jyllinjoen melontareitti kulkee Jyllinjoella, joka yhdistää Jämijärven ja Kyrösjärven Hämeenkankaan harjumaisemissa Jämijärvellä ja Ikaalisissa. Karttaviivalla tämä reitti on noin 12,6 km päästä päähän Ikaalisten osuudella Jyllin kylän rantavyöhykkeeltä kohti Vatulan Kyrösjärven lahtea—tyypillisesti alavirtaan. Koko joki on noin 15 km; suomenkielinen Wikipedia-artikkeli Jyllinjoesta kuvaa, miten vesi putoaa koskien ja suvannoiden ketjussa ja laskee Vatulassa Kyrösjärveen(1). Itse melonnan on suunniteltu onnistuvan lähes koko matkalla, mutta Jyllinkoski on kannettava kohde: koskea ei ole tarkoitus laskea paikallaan(1). Muut mainitut kosket—Kalliokoski, Nurmikoski, Lanttumaankoski, Sunikoski ja Särkikoski—on tarkoitettu vain kokeneille melojille, jotka tarkistavat jokaisen pudotuksen(1). Visit Ikaalisen Melontareitit ja retket -sivulla kerrotaan, että ennen Jyllinkoskea ja entisen voimalaitoksen rakennelmia (paikallistien silta) on rantauduttava ja jatkettava vasta turvallisella suunnitelmalla(2). Kartoitetulla osuudella kuljet Jyllin liikunta-alueiden tuntumassa—noin 3 km:n kohdalla olet lähellä Jyllin yleisöluistelukenttää ja Jyllin pallokenttää—ja päädyt Vatulan ranta-alueelle, jossa Vatulan uimapaikka palvelee uimareita. Sivulla viitataan Korsuretkiin opastetuista melonnoista ja välineistä, ja kuvataan rauhallista jokiuomaa ja runsasta lintupopulaatiota(2). Korsukylästä lähtevät ryhmäretket käyttävät vakaita intiaanikanootteja, palaavat elämyskärryllä ja vierailevat Uhrilähteillä—hinnat ja kesto Korsuretketin ohjelmasivulla(3). Omatoimiseen kanoottivuokraukseen Jyllinjoelle löytyy kaupan kautta kaksituntinen paketti pelastusliiveineen, lähtö ja paluu Korsukylästä(4). Kyrösjärvelle suunnitteleville Ikaalisten kylpylä mainitsee kanoottien vuokrauksen järven retkiä varten(2). Maastopyöräilyreitti Ikaalisten kylpylä-Jämi kulkee maalla saman Jyllin alueen kautta, joten sama porukka voi yhdistää melonnan ja pyöräilyä. Kunnioita yksityisiä rantoja ja kalastajia, tarkista padot ja työmaat ajankohtaisesti, ja arvioi taitosi ennen kosken laskua.

Kopsamo–Purnu on tunnettu pirkanmaalainen melontareitti Juupajoen Kopsamonjärven pohjoispuolelta kohti Oriveden Purnua ja Längelmäveden Pitkäjärveä. Kartallamme reitti kulkee noin 31,3 kilometrin yhtenäisenä vesilinjana suuntaan toiseen. Oriveden kaupungin mukaan reitti kulkee alueen edustavimmissa kulttuuri- ja maalaismaisemissa: rauhallisia jokiosuuksia, kapeita järvenselkiä ja kaksi koskikohtaa, jotka vaikuttavat suunnitteluun(1). Sama kokonaisuus löytyy kansallisesta ulkoilureittipalvelusta kartanäkökulmasta(2). Juupajoen kunnan ohjeen mukaan lähtö ei ole uimarannalla vaan Kopsamon uimarannan jälkeen viitoitetulla tiellä Sahrajärventieltä; lähtöpisteessä on reittikartta, käymälä ja lähtölaituri(3). Kartoitetulla reitillä tulevat vastaan muun muassa Kopsamon uimapaikka lähtöalueella, noin 2,3 kilometrin kohdalla Pusuvuoren laavu nuotiopaikkoineen, noin 5,4 kilometrin kohdalla Kokkilansalmen rantautumispaikka ja noin 11,8 kilometrin kohdalla Leppähampaankosken veneenlaskupaikka. Oriveden kaupunki korostaa, että Putaankoski on kierrätettävä aina maissa, kun taas Leppähampaankoskea voi kokeilla meloa vain kokeneena korkealla vedellä sillalta tarkistettuna(1). Aurikkolahden taukopaikka ja Aurikkojärven näköalapaikat tukevat pidempää päivää(1). Piikainluodon ja Lehtisen erätuvat osuvat samaan vesiväyläkokonaisuuteen kuin tietokannassamme oleva lyhyempi Kopsamo–Purnu (Juupajoki) -osuus loppupäässä. Talvella Kopsamon kylälatu kulkee Kopsamon uimapaikan kautta, ja Kirkonkylän koulun ladut lähtevät läheltä samaa ranta-akselia. Melomalla.fi -sivuston retkikuvaus kuvaa laidunmaisemia, haikaroita ja käytännön koskikantoja Leppähampaan ja Putaan kohdilla sekä Aurikkojärven evästauon tunnelmia(5). Alueen matkailumarkkinointi tiivistää reitin helpoksi väyläksi lyhyine kantoineen(4). Oriveden kaupunki tarjoaa PDF-kartat, sanallisen reittiselostuksen, Purnun rantautumisohjeen ja 360° -videon ennakkosuunnitteluun(1).

Tampereen kaupunki julkaisee virallisen PDF-melontakartan ja päivitykset Kiimajoen melontareitistä ulkoilusivuillaan(1). Outdoors Tampere käy läpi jokaisen järviyhteyden, kosken, maaohituksen ja rantautumisen Velaatan suunnasta Näsijärven Terälahdelle, mukaan lukien koskiluokat, Kalmakurjenkosken ja Teräkosken myllypadon ohitukset sekä paikallishoitajan kausihuomiot(2). Visit Tampere tiivistää saman Teiskon miljöön ja palvelut kävijöille(3). Metsähallitus listaa reitin myös Luontoon.fi-palvelussa valtakunnalliseen löydettävyyteen(4). Kiimajoen melontareitti on noin 17,7 kilometriä yhtenä pisteestä pisteeseen -linjana Pohjois-Tampereen Teiskossa. Vesireitti kulkee Velaattajärven kautta, pienempien järvien ja salmien läpi Kiimajokea kohti ja seuraa joella vanhaa tukkien uittoränniä kohti Näsijärven Terälähtea. Tauko- ja rantautumispaikat vastaavat karttaa: Veneenlaskupaikka - P1 Velaatan uimaranta ja Velaatan uimapaikka kehystävät päärantaa, Kiimajoen melontareitti - Velaatan laavu on koillisrannalla nuotiopaikkoineen, puuliitereineen ja kuivakäymälöine—reitin ainoa laavu. Alavirrassa Kiimajoen melontareitti - Mustametsän tulipaikka ja Veneenlaskupaikka - Mustametsän nuotiopaikka tarjoavat nuotion ja helpohkon maihinnousun. Terälahden laavu sijoittuu jokivaiheen tuntumaan, ja Veneenlaskupaikka - Salen ranta yhdistää kauppa- ja linja-autoliikenteen palveluihin. Frantsinlammi ja Veneenlaskupaikka - Frantsinlammi merkitsevät ketjun itäpään, ja Terälahdella Veneenlaskupaikka - P2 Kapeentien mattoranta sekä Veneenlaskupaikka - P3 Terälahden uimapaikka toimivat vaihtoehtoisina päätepisteinä. Kiimajoen melontareitti - Nallin tulipaikka ja veneenlaskupaikka - Nallin rantautumispaikka kokoavat Nallin rannan nuotion ja noston. Kosket vaihtelevat helposta I-luokasta pakolliseen maaohitukseen Kalmakurjenkoskella ja padon ohitukseen Teräkoskella; Niinikoski kannattaa usein tarkistaa maalta ennen laskua(2). Rantaviiva kohtaa Näsijärvireitin, jossa pyöräilijät käyttävät pitkää järvenrantareittiä, ja lyhyt Terälahden laavun reitti yhdistyy Terälahden laavuun, jos haluat jalkayhteyden maihin nousemisen jälkeen. Itsenäinen retkikuvaus Hold the Bells -blogissa näyttää, miten ilmatäytteinen kajakki sopi mutkittelevaan jokeen, miten paikallisbussi toimi Velaatan ja Terälahden välillä ja miten kesäpäivä jakautui koskien ja maaohitusten välillä(5). Hiking Travel, Hit vuokraa kausittain kanootteja, kajakkeja ja SUP-lautoja Kaupinojalta ja julkaisee turvallisuusohjeita Tampereen järvivesille—kätevää, jos tarvitset vesikulkuneuvon mukanasi(6).