Kangasala Kartta

Kaarinan polkua pitkin.

Elamonkierros, Laipanmaa on noin 10,5 kilometrin mittainen retkeilyreitti Laipanmaan metsäisellä ulkoilualueella Kangasalla Pirkanmaalla. Ajantasaisimmat kuvaukset reitistä, laavuista ja varusteista löytyvät Laipanmaan retkeilyalueen Elamon kierros -sivulta(1). Visit Kangasala kokoaa alueen kokonaiskuvan: neljä merkittyä reittiä, viisi laavua verkostossa ja maisema, jossa talousmetsä, luonnontilaiset suot ja pikkujärvet vuorottelevat(2). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Laipanmaan pohjoisista reiteistä täydentää käytännön kuvaa Rajalan kämpän isosta pysäköinnistä, sinisten merkkipaalujen seuraamisesta ja laavujen mitoituksesta maastossa(3). Lähtö tuntumassa on Verkkojärven laavu hyvin alkumatkalla; reitti ei kulje aivan järven rantaa pitkin, ja laavu on hieman sivussa metsätien haaran varrella. Noin 3,7 kilometrin kohdilla Elamojärven laavu tarjoaa luontevan puolivälitauon järven äärellä. Sen jälkeen vaihtelevat vanha metsä, lyhyet metsäautotieosuudet ja pitkospuiden ylittämät kosteikot. Noin 8,5 kilometrin kohdilla Ruokojärven laavu, Laipanmaa sijaitsee osuudella, joka on yhteinen Hirvijärven kierros, Laipanmaa -reitin kanssa; samalta suunnalta voi suunnata myös Rajalan luontopolulle. Luontoon.fi:n Hirvijärven kierros, Laipanmaa -sivu kuvaa laajempaa Laipanmaan reittiperhettä myös Pälkäneen puolella(4). Ruokojärven jälkeen reitti nousee vaihtelevassa metsässä ja avokasvipeitteisissä osissa kohti Rajalan kämpän lähtöalueen tuntumaa. Juomavesi kannattaa ottaa mukaan: Laipanmaan sivuston mukaan kaivoja ei ole käytössä alueella(1).

Vehoniemen luontopolku on noin 1,9 kilometrin mittainen metsälenkki Kangasalla Pirkanmaalla Roineen ja Längelmäveden välisellä Vehoniemenharjulla. Reitti kulkee luonnonsuojelualueella harjun rinteillä, jääkauden supassa ja Roineen rannassa; Metsähallitus ylläpitää käpymerkein viitoitettua polkua. Pysäköinnistä, näkötornin ajoista ja lähtöpaikan museo- ja kahvipalveluista kannattaa katsoa Visit Kangasalan ohjeet(1). Laajempi Keisarinharju–Vehoniemenharju -kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävä harjujono ja Natura 2000 -alue; Suomen ympäristökeskuksen kuvaus kertoo boreaalisista metsistä ja lehdoista sekä alueeseen kuuluvasta Punamultalukosta, yhdestä Suomen suurimmista supista(2). Luonteva lähtö on Vehoniemen pysäköintialue Vehoniemen Automuseon luona Vehoniemenharjuntiellä. Noin 1,6 kilometrin kohdalla polku kulkee Vehoniemenharjun näkötornin kautta harjun laella: vuonna 1927 rakennettu noin 13 metrin puutorni, josta näkyy Roineen ja Längelmäveden suuntaan — tarkista tornin käyttökielto ennen nousua, sillä korjaustyöt voivat sulkea sen hetkellisesti. Portaat ja lyhyet pitkospuut tasoittavat jyrkimpiä nousuja, mutta suuret korkeuserot tekevät reitistä huonon valinnan pyörätuoleille ja osalle liikkumista tukevista tarpeista(1). Roineen rannassa museon kohdalla on pieni hiekkaranta ja piknikpöytä. Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikka-sivulla käytännön vinkkejä ensimmäisestä käpytolpasta, valtatieosuudesta ja noin puolivälin Uhkainlammesta penkkeineen(3). Jos kaipaat isompaa uimarantaa, erillinen merkitty polku Vehoniemi polku uimarannalle vie uimarannan suuntaan kartallamme. Reitti sijaitsee Kangasalassa ja Pirkanmaan maakunnassa.

Kaarinanpolku on pitkän matkan vaellusreitti Pirkanmaalla. Reitin pituus on noin 59,3 kilometriä yhtenä päästä päähän -linjana. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista retkisuunnittelua varten(1). Visit Kangasala kuvaa reitin Kangasalan pohjoisosista Lempäälän rajalle, monipuolisesta maastosta Natura-suon ja järvimaisemien kautta taajamaosuuksiin palveluiden lähelle, sinisistä merkinnöistä sekä viidestä laavusta päälinjan varrella(2). Kunnanrajalla reitti liittyy Lempäälän puolella kulkevaan Birgitan polkuun; Visit Lempäälä esittelee laajemman verkoston, pysäköintivaihtoehdot Vähä-Riutan ja muiden lähtöpaikkojen lähellä sekä säännön, että tulenteko kuuluu vain virallisille nuotiopaikoille(3). Kangasala sijaitsee Pirkanmaalla. Lempäälä on heti yhteyskohtaa etelämpänä, kun jatkat Birgitan polulle. Ajantasaisimmat tiedot sulkuista, metsäpalovaroituksista ja kausihuollosta kannattaa yhdistää Luontoon.fi:stä(1) ja Visit Kangasalasta(2). Ensimmäisten kilometrien tuntumassa tulee Vähä-Riutan kotus, eräkämppätyyppinen taukopaikka reitin varrella. Noin 9 kilometrin kohdilla reitti kulkee Hirvikallionpuiston kuntoilupaikan lähellä; noin 15 kilometrin kohdilla Liutun uimaranta ja Liutun rantavyöhyke tarjoavat luontevan uintitauon helteellä. Pitkäjärven ja Vatialan puolivälin tuntumassa Vatialan laavu sopii pidempään taukoon; sama kaistale kytkeytyy Kangasalan liikuntareitistöön, mukaan lukien valaistu Kirkonkylä–Vatiala-latu ja -kuntorata, joilla talvella kävijät kulkevat usein latujen reunoilla. Kauempana pohjoisosuudella Katajajärven laavu sijoittuu noin 22 kilometrin kohdille, Mustijärven laavu noin 30 kilometriin ja Personkolon laavu (Vesi-Pirkkojen laavu) noin 35 kilometriin—Visit Kangasalan mukaan näistä neljästä viimeisestä osa soveltuu yöpymiseen, ja Vähä-Riutan laavu on jopa 20 hengelle ja talviyöpymiseen sopiva rakennus Lempäälän puoleisella päätepisteellä(2). Norojärven laavu noin 51 kilometrin kohdilla sijaitsee Norojärven rannalla nuotiopaikkoineen ja käymälöineen samassa esittelyssä kuin Joutsenenpesän kierros(2). Suinulan urheilukentän tuntumaan tulee myöhemmässä vaiheessa reitin kulkiessa kyseisen taajaman läpi. Siinä missä tämä reitti kohtaa Birgitan polun, voit jatkaa usean päivän kierrosta Lempäälän noin 50 kilometrin ympyrämuotoisella Birgitan polulla, jolla on omat keltaiset merkintänsä ja lisää laavuja sekä kota-taukopaikkoja Visit Lempäälän kuvauksen mukaan(3). Kangasalan osuudelle on dokumentoitu lyhyempiä nimetyjä lenkkejä, kuten Joutsenenpesän reitti (noin 8 km), Pehkusuo ja Puikkarinvuori (2–3 km) sekä Heramaanjärven kierros (4,5 tai 9 km), käytännön lähtötiedoin Säynäjärventieltä(2).

Vehoniemen harjun laajempaa kokonaisuutta, Metsähallituksen viitoittamaa luontopolkuverkostoa ja automuseon palveluja kannattaa lähteä lukemaan Visit Kangasala -sivuston Vehoniemen luontopolku -kuvauksesta(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen rantalenkistä—kannattaa lukea, miten polku tulee Roineen rantaan pienelle hiekkarannalle ja missä piknikpöytä on(2). Kangasala on kymmenien järvien kaupunki; Kangasalan kaupungin uimarantaluettelo kuvaa neljätoista yleistä uimarantaa ja niiden varusteet(3). Kangasala sijaitsee Pirkanmaalla. Vehoniemi polku uimarannalle on noin 0,2 kilometrin lyhyt rengas kohti Roineen rantaa Vehoniemen ulkoilualueella. Kyseessä on yhdyslenkki uimarannalle, ei päiväpatikka: käytännössä muutama minuutti jalkaisin vesirajaan, kun olet jo saapunut alueelle. Pidempi Vehoniemen luontopolku kiertää harjun noin kahdessa kilometrissä käpymerkein, portain ja pitkospuiden tukemana jyrkissä kohdissa(1). Samalta alueelta löytyy Vehoniemen pysäköintialue, ja pidemmällä kierroksella reitin varrella on Vehoniemenharjun näkötorni näkymineen Roineelle ja Längelmävedelle(1). Uinti- tai tauon jälkeen pysäköintialue on luonteva paluupaikka autolle.

Rutajärven reitti on noin 11,5 kilometrin mittainen kävelyreitti Pirkanmaalla Kangasalan puolella kohti Rutajärveä, pientä metsäistä järveä Kangasalan ja Lempäälän rajalla Valkeakosken tuntumassa. Visit Kangasala kokoaa retkeilyreittien ja harju–järvi-maisemien kuvauksen yhteen(1), ja Visit Kangasalan luontosivut kertovat samasta seudusta laajemmin matkailijalle(3). Reitti kulkee pohjoisesta etelään sekametsän ja järven välisessä maastossa. Eteläpäässä sama käytävä liittyy Valkeakosken Roukon ulkoilualueeseen: talvisin Rutajärven hiihtolatu ja pidemmät Roukon ladut käyttävät samaa reitistöä, ja kesällä Roukon kuntorata tarjoaa juoksulenkkejä. Valkeakosken kaupungin ladut-sivulla Roukon hiihtokeskus Salomaantien varrella kuvataan valaistuine ja metsälatuineen sekä 15,6 kilometrin meno-paluulatuna Rutajärvelle Eerolan lähtöalueelta—hyvää taustaa, jos yhdistät kesäpatikan talvihiihtoon tai haet ajankohtaista latutilannetta(2). Talvella hiihtoladuilla kävely on kielletty; kesällä samaa reitistöä voi käyttää harjoitteluun kaupungin ohjeiden mukaan(2). Reitin varrella etelässä kuljetaan Kaakonojan ampumaradan läheisyydessä, ja Eerolan lähellä näkyy koulun ja seuratoiminnan kenttiä. Kangasala tunnetaan järvi- ja harjureiteistä; Rutajärven eteläpää sijoittuu Valkeakosken pohjoisosaan.

Kirkkojärven luonto- ja kulttuuripolku on noin 10,5 kilometriä helppoa kävelyä Kangasalan eteläpuolella Pirkanmaalla: reitti yhdistää Kirkkojärven rantapolut, Liuksialan kulttuurimaiseman ja kaupungin kävelyreitit. Visit Kangasala kokoaa viralliset kuvaukset, lähtöpisteet ja esteettömyysvinkit luonto- ja kulttuuripolun omalle sivulleen(1). Kirkkojärvi on kansainvälisesti tunnustettu kosteikko- ja lintualue; matkan varrella nousevat katselupaikat ja Kirkkojärven luontopolun lintutorni ruovikon yllä, ja Matkasuomi(3) ohjaa esteettömään tornille Lahdentien alikulkutunnelin kautta Tarpilantien eteläpäästä. Reitin alussa, alle kilometrin kohdilla, Ranta-koiviston laavu tarjoaa laavun ja nuotiopaikan järven rantaan rajautuen. Myöhemmin moni kävijä kurkottautuu Kirkkoharjun näkötornille harjulle laajempien järvimaisemien vuoksi—Reissuesan matkablogi(2) yhdistää tornin usein samaan kierrokseen. Pitkospuiden ja kaupunkikävelyjen välissä Liuksialan osuus kulkee pitkän kartanon koivukujaosuuden ja peltojen reunoja pitkin Leivintietä, ennen kuin polku palaa järven rantaan ja myöhemmin keskustan kävelyreiteille(1). Reitti on pääosin opasviitoitettu; Reissuesan matkablogi(2) suosittelee silti kännykkäkarttaa, koska yksi pellonreunatien risteys voi jäädä epäselväksi, ja ohittaa Valtatie 12:n matalan alikulun, jossa pitää kumarrella. Talvella samat ranta kulmapisteet liittyvät valaistuihin latu- ja kuntorataverkostoihin: Ladut Mäyrävuori-Toikkola-Ranta-Koivisto, Valaistu latu Kirkonkylä-Vatiala ja Valaistu kuntorata Kirkonkylä-Vatiala kulkevat Kirkkoharjun tuntumassa, ja Kuohunharjun ulkoilureitti haarautuu lähemmäs Kuohunlahtea. Kangasalan uimahalli Kuohu sijaitsee aivan rantaosion lähellä, jos haluat yhdistää lenkin uintiin.

Jonkin verran korkeuseroja.

18-väyläinen frisbeegolfrata, luokitus AA1 Suunnittelu: Pasi Koivu

Kuntoiluportaissa on noin 300 askelmaa, kokonaispituus 120 metriä, korkeusero 48 metriä.

Vehoniemenharjun luonnonsuojelualueen näkötorni on Kangasalan vanhin, vuodelta 1927. Harjun harjanne kohoaa jopa 60 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Näkötorni sijaitsee Vehoniemen automuseon vieressä. Vehoniemen näkötorni

Keisarinharjun lähelle Mobilian viereen pystytettiin vuonna 1819 Suomen ensimmäinen näkötorni keisari Aleksanteri I:n vierailun kunniaksi. Nykyinen tasanne, nimeltään Keisarinportaat, on vuodelta 2006.

Lintutorni lintujen ja maisemien ihailuun. Sijaitsee Kirkkojärven luontopolun varrella noin 0,5 km:n päässä Tarpilantiestä.

Haralanharjun maisemat innoittivat kirjailija Zacharius Topeliusta kirjoittamaan runon Kesäpäivä Kangasalla 1800-luvun puolivälissä. Nykyisen näköalatornin avajaiset vietettiin vuonna 2009.

Vuonna 1930 rakennettu Kirkkoharjun funkistornin sijaitsee Kangasalan näköalatorneista korkeimmalla paikalla, ja sieltä avautuu upeat näkymät Kangasalan keskustaan. Torni kunnostettiin vuonna 2000. Nykyään se on suosittu paikka erilaisille kesäjuhlille ja tapahtumille.