Parkano Kartta

Todella mukava uusi avoin laavu, josta on näkymä järvelle (Saarijärvi). Lähellä on ulkogrilli ja puuta. Täydellinen paikka levähtää automatkalla.

Pysäköintialueen vieressä sijaitseva yksinkertainen avomaja. Jos sinulla on aikaa, kokeile kävellä polkua pitkin ja katso, onko järvelle avautuva uusi laavu auki.

Kuuluu Baroon Taipalen vaellusreittiin

Vanhempi laavu järven rannalla. Siellä on paikka kalojen puhdistamiseen. Vaellusreitti on täälläkin hieman kulunut, mutta ei se haittaa. WC ja polttopuut lähellä.

Parkano sijaitsee Pirkanmaalla Kaidatvedet-järviketjun metsäisellä rannalla. Kustaa Hirven luontopolku kulkee noin 3,6 kilometriä metsämuseon pihapiiristä järvenäkymien, kuusen- ja mäntymetsän, lyhyen suon laidan ja Messukallion jääkauden hioman silokallion kautta; vaikeus vaihtelee helposta keskivaivaan. Museon aukioloista, metsäpalovaroituksista ja kahdeksasta kaksikielisestä toimintataulusta kertoo luontevimmin Parkanon kaupungin metsämuseosivu(1). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark täydentää kuvaa ajo-ohjeilla, ilmaisesta ulkoilusta ja museon maksullisesta sisäänkäynnistä sesonkiaikoina sekä yhteydestä Käpykintukka-reittiin(2). Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulee Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka museon rantavyöhykkeelle. Hieman etelämpänä Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill tarjoaa uima- tai eväspysähdyksen, kun palvelut ovat käytössä, ja Riuttasjärven parkkipaikka antaa vaihtoehdon lähestyä rantaa autolla. Polku tunnetaan valtakunnallisesti lapsille suunnattuna Kustaa Hirvi -luontopolkuna kahdeksalla toimintarastilla. Retkipaikka kuvaa oranssit maalimerkit, lyhyet pitkospuuosuudet Alainennevalla, penkille vievän pistopolun suolta ja vastapäiväisen kulkusuunnan Messukallion kautta takaisin kohti museota(4). Askeleita Suomessa tuo esiin järvimaisemia, helppohkoista reittiä ja sen, että Messukalliolla erkanevat Kustaa Hirven polku ja pidempi Käpykintukka Käenkosken suuntaan(3). Kalliollekkinousuissa ja luoteisrinteessä askel on epätasaisempaa kuin pitkospuuosuilla; historiassa paikka on liitetty ulkojumalanpalveluksiin, kun vesimatka kirkkoon ei onnistunut. Koko päivän jatkoreittinä samalta lähtöpisteeltä Käpykintukka on noin seitsenkilometrinen janareitti Kaitojenvesien maisemissa Käenkoskea kohti; Luontoon.fi julkaisee Metsähallituksen reittitiedot tälle jatkolle(5). Parkanon melontareitti seuraa samaa järvilinjaa melojille ja kohtaa samoja rastipaikkoja, kuten Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill, kun tutustuu vesireittiverkostoon.

Käpykintukka on noin 6,3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen retkeilyreitti Parkanossa, Pirkanmaalla, Lauhanvuoren–Hämeenkankaan UNESCO Global Geopark -alueella. Parkanon kaupunki ylläpitää sitä merkittynä kävely-yhteytenä Käenkosken ulkoilualueen (Hiihtokeskuskentie 35) ja Metsämuseon–Riuttasjärven rannan (Rännärinmuseotie 112) välillä Kaitojenveden järviketjun itäpuolta pitkin(1). Sama reitti löytyy kansallisesta ulkoilupalvelusta Luontoon.fi-sivulta(2). Käenkosken päästä kuljet pian Käenkosken frisbeegolfradan ja Käenkosken talviuintipaikan ohi ja Käenkosken laavulle ja nuotiopaikalle alle kilometrin sisällä lähdöstä. Samaan keskittymään liittyy myös Rantareitti 3,8km; kaupunki muistuttaa, ettei hyvinvointirengasta huolleta kaupungin toimesta, joten kunto vaihtelee(1). Käenkosken hiihtoladut ja Käenkosken kuntoradat jakavat alueen talvi- ja ympärivuotiseen liikkumiseen. Vehkapurunlahden rantaluhtien pitkospuuosuuden ja moreeniharjanteen jälkeen reitti kulkee Parkanon suurimman siirtolohkareen, Sormikiven, kautta Messukalliolle, missä Kustaa Hirven luontopolku haarautuu järvenrannan metsäkirkkomaisemaan(3). Retkipaikan kuvaus viereisestä Kustaa Hirven luontopolusta kertoo Messukallion jääkauden hiomasta kallioista, lyhyistä pitkospuuosuuksista ja Kaitojenveden maisemista—samaa rannikkolinjaa, jonka varrella Käpykintukkakin kulkee(4). Pohjoispäässä Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka sijaitsee Metsämuseon ulkoalueen tuntumassa, Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill tarjoaa uintia ja grillausta sesongissa, ja Riuttasjärven parkkipaikka toimii päätepisteen parkkina. Parkanon melontareitti yhdistää vesistön melojille, jotka suunnittelevat pidempää retkeä, ja Järvienreitit- Aure jatkuu laajempaan järvireitistöön, jos yhdistät useita reittejä(1)(3). Ajankohtaiset olosuhteet, sulut ja palvelumuutokset kannattaa tarkistaa kaupungin ulkoilusivuilta(1) ja Geoparkin reittikuvauksesta(3).

Merkit, tulostettava 1:25 000 -kartta ja kaupungin kuvaus löytyvät Parkanon kaupungin luonto- ja maastoliikuntareittien sivulta(1). Pirkan Taival -ulkoilureittisuunnitelmaan kuuluva Paroonin taival on ollut Parkanossa virallisessa nähtävillä- ja vireillepanomenettelyssä; Ekokumppanit Oy tiedottaa hankkeesta(2). Reitti päättyy Seitsemisen luontokeskukseen Seitsemisen kansallispuiston alueella; Metsähallitus julkaisee palvelut, reitit ja turvallisuuden Luontoon.fi-sivustolla(3). Jenni Virtasen Omien polkujeni kulkija -teksti kulki toisella Pirkan Taival -osuudella kohti Seitsemistä ja kuvaa hiljaista metsäpohjaa, metsätieyhteyksiä ja paikoitellen harvaa merkintää—hyvä muistutus kartan ja kaupungin PDF-kartan pitämisestä mukana, vaikka oma osuutesi olisi eri pituinen(4). Reitin pituus on noin 31,7 kilometriä päästä päähän. Paroonin taival on Pirkan Taival -kokonaisuuden parkanolainen osuus: lähtö Parkanon rautatieasemalta keskustan kautta Seitsemiseen(1). Maasto vaihtelee sekametsän, polkujen ja metsäteiden välillä(1). Kaupunki merkitsee reitin punaisilla maalipisteillä; paikoin polku voi olla heikosti havaittavissa, joten merkintöjä ja karttaa kannattaa lukea yhdessä(1). Noin 12 kilometrin kohdalla Saaresjärven laavu ja nuotiopaikka ja pian sen jälkeen Jääräperän laavu ja nuotiopaikka tarjoavat taukopaikkoja—ota omat polttopuut, sillä useimmilla laavuilla ei ole huollettua puuta(1). Noin 25 kilometrin kohdalla Mikonniemen uimapaikka ja autiotupa ja Mikonniemen autiotupa ja nuotiopaikka yhdistävät uimarannan, autiotuvat ja nuotion pitkään päivään tai yöpymiseen. Loppumatkalla Länsi-Aureen koulun pallokenttä on lähellä ennen Seitsemisen päätepistettä: Seitsemisen luontokeskus, Seitsemisen luontokeskus takkakatos ja Ahvenlammi laituri. Luontokeskukselta pääsee jatkamaan Seitsemisen kansallispuiston merkittyjä päiväreittejä—Runokangas, Harjupolku ja Luontokeskus-Koveron perinnetila jakavat saman solmun—ja Järvienreitit- Aure -pyöräilyreitti kulkee saman saapumisalueen kautta. Parkano sijaitsee Pirkanmaalla; Pirkanmaa tässä osuudessa on tyypillistä järvi- ja metsämaisemaa ennen saapumista eteläisen Suomen näkyvään kansallispuistoon.

Alkkianvuoren merkattuja polkuja ylläpitää Metsähallitus, ja viralliset reittitiedot kannattaa tarkistaa sen Luontoon-kohdesivulta(1). Metsäinen vaara sijaitsee Parkanon pohjoispuolella Pirkanmaalla Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -maisemassa Suomenselän vedenjakajaseudulla: lakitaso kohoaa noin 201 metriin merenpinnasta, ja maastossa näkyy kivisiä muinaisrantoja, jyrkkärinteistä Raatosulkonnevaa, erikoisia mukuramäntiä sekä kirkkaalla säällä avautuvia näkymiä ympäristöön(3). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä ja se sopii hyvin kunnon päiväretkeilijälle: maasto on paikoin jyrkkää ja kivikkoa, mutta kokonaisuus on pääosin mukava kävely. Retkipaikan ja Luontopolkumiehen kuvauksen mukaan Lakilenki merkitään vihrein maastomerkinnöin ja yleensä kuljetaan karttaa vasten vastapäivään; Ellinpolku kulkee osan matkaa samaa polkua ja yhteisillä pätkillä näkyvät myös violetit merkinnät(2). Reitin varrella on opastauluja kallioperästä, jääkauden rannoista, soista ja paikallisesta tutkimushistoriasta, ja jyrkemmillä pohjoisrinteillä penkkejä taukoihin. Alkkianlammen rannalla reitin loppupuolella tulevat vastaan Alkkianlammen kota ja Alkkianlampi kota, Kota piknikpöydän vieressä sekä lyhyen kävelymatkan päässä Alkkianlampi kuivakäymälä. Jos haluat jatkaa kierrosta, sama risteys tarjoaa lyhyemmän Ellinpolun ja yhteydet Huhmarin ulkoilukeskittymään: MTB Huhmari, Huhmarin valaistukuntorata ja muut ylläpidetyt radat lähtevät samasta parkkipaikkakolmesta, ja Joonaalan retkeilyreitti sopii samaan rengasverkostoon pidemmälle vaelluspäivälle.

Parkanon kaupunki esittelee Rantareitin Käenkosken luontoreittien joukossa ja varoittaa, ettei reitti ole kaupungin huollettavissa eikä sen kunnosta anneta takuita—kannattaa tarkistaa ajantasainen tilanne ennen lähtöä(2). Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark kuvaa samaa reittiä Parkanon hyvinvointipolku Rantareitiksi, jonka varrella on luontoon liittyviä harjoitetauluja, ja sijoittaa sen Käenkosken ulkoilu- ja frisbeegolfalueen yhteyteen(1). Reitin pituus on kartallamme noin 2,9 kilometriä järvirantaa painottuvana kävelyosuutena Käenkosken liikuntapäädystä lähtien. Heti alussa kuljet Käenkosken frisbeegolfradan ohi ja kymmenien metrien päässä on Käenkosken talviuintipaikka, kun kausi on käynnissä. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Käenkosken laavu ja nuotiopaikka—maksuton päiväretkilaavu nuotiopaikkoineen; Parkanon Urheilijat Ry osallistuu ylläpitoon ja yhteystiedot on kerrottu Geoparkin kohdesivulla(1). Samasta keskuksesta jatkat helposti pidemmille reiteille: Käpykintukka kohti Parkanon Metsämuseumaa ja Kaidatveden järviketjua, valaistuja Käenkosken kuntoratoja 1km, 2km, 3km ja 5km kesällä ja rinnakkaisia hiihtolatuja talvella sekä pitkää Parkanon melontareittiä, joka kulkee paikallisen vesistön läpi(2). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kertoo, miten Käpykintukka ja lyhyempi Kustaa-Hirven luontopolun lenkki täydentävät toisiaan Kaidatveden äärellä—hyödyllinen vinkki, jos haluat yhdistää Rantareitin pidempään järvi- tai museopäivään(3). Parkano sijaitsee Pirkanmaalla Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen tarinassa, joten opasteet ja järvimaisemat linkittyvät samaan jääkausi-tulkintaan kuin muualla geoparkissa(1). Ota laavulle omat polttopuut mukaan, jos aiot tehdä ruokaa; kunnan laavulinjauksen yhteydessä muistutetaan, ettei tulentekopaikoilla ole läheskään kaikkialla puuhuoltoa(2).

Ajantasaisimmat kuvaukset, pituudet ja yhteydet muihin Parkanon ulkoilureitteihin löytyvät Parkanon kaupungin luonto- ja maastoliikuntareittejä kokoavalta sivulta(1). Kallion luontopolku on noin 0,9 kilometrin joenvarren kävely Kallion kaupunginosassa Parkanossa, Pirkanmaalla. Parkanon kaupungin mukaan päätepisteeltään päästä päähän -polku kulkee Pappilankoskea myötäillen alkaen Pärteeninkujalta ja päättyen Kuruntielle, ja maisemissa vaihtelevat pienkosket ja rauhallisemmat suvantojaksot(1). Polun kunnossapidosta vastaa kyläyhdistys, mikä sopii asutuksen lomaan kulkevaan kevyeeseen reittiin(1). Noin 0,9 kilometrin kohdalla reitillä on Kallion luontopolun nuotiokota taukopaikkana; kaupungin yleisen ohjeistuksen mukaan useimmille laavuille ja nuotiopaikoille kannattaa pakata omat polttopuut(1). Parkanon kylät kuvailee luontopolun varrella olevan grillauskatoksen, jota voisi luonnehtia lähes huvimajaksi, ja kannustaa kaikkia lyhyeen patikkakeikkaan keskustan liepeillä(2). Luontevasti samaan retkeen voi yhdistää Viinikanjoen ja Parkanonjärven uimis- ja kalastusmahdollisuudet, kun olosuhteet sallivat(2). Parkanon noin viiden kilometrin Lähiliikuntareitti kokoaa yhteen muun muassa urheilutalon, Pappilansalmen, Kirkojärven rantapolun, ulkokuntosalit, uimarannat, koulujen liikuntapaikat ja kuntoportaat, ja sama kota on myös tämän kävelyn päätepisteessä Lähiliikuntareitin kuvauksessa. Pidemmälle pyörämatkalle Järvienreitit-verkoston Aure osuus kulkee Parkanon kautta ja yhdistää Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon päivä- tai kaksipäiväisiin kierroksiin Tampereelta lähtien(3), ja sama joenvarsi palvelee myös Järvienreitit- Aure -pyörämatkailijoiden kulkua Parkanossa.

Lakilenkki on keskivaativa luontokierros Parkanossa Pirkanmaalla Alkkianvuoren calotte-maastossa Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Alkkianvuoren Lakilenkki -sivu kuvaa muinaisten meri- ja järvivaiheiden rantakivikoita, pitkospuiden suojaaman Raatosulkonnevan rinnesuon, kausiluonteisia kosteikkoja, suojellun mukuramännyn, näkymiä pohjoisrinteen kalliolta, ääniopastetta QR-koodeilla sekä ilmaista pysäköintiä ilman joukkoliikenneyhteyttä(1). Parkanon kaupunki nostaa Alkkianvuoren yhdeksi keskeisimmistä geopark-kohteista ja ilmoittaa Lakilenkin pituudeksi noin 4,3 km Ellinpolun rinnalle; sivulta on linkki Metsähallituksen luontopalveluun(2). Reitin pituus on noin 4,4 kilometriä meidän kartalla. Polku nousee vaihtelevan kivikkoiseen maastoon ja rantakivikoihin pitkospuiden kautta, ylittää noin kuudensadan metrin pitkososuuden Raatosulkonnevalla ja jatkuu kankaan, kausiluonteisten allikkojen ja kuusikon kautta huipulle, missä vanhan kolmiomittaustornin jäänteet muistuttavat vuoren 201 metrin korkeudesta. Lakilenkki on merkitty vihreällä maalilla; Ellinpolun kanssa yhteisillä pätkillä näkyy myös violetteja merkkejä, joten risteyksissä kannattaa lukea opasteet tarkasti(3). Monet yhdistävät lenkit Alkkianlammen rannalla: Alkkianlammen kota ja Alkkianlampi kota, Kota sijaitsevat muutaman askeleen päässä toisistaan noin kilometrin kohdalla, ja Alkkianlampi kuivakäymälä palvelee jatkopolulle lammen ympäri. Varauksesta ja polttopuista löydät tarkennukset paikkasivuiltamme. Geoparkin Alkkianvuoren Lakilenkki -kuvaus on lähes sama ympyrä noin 4,2 kilometrin pituutena — erot syntyvät usein toiselle parkkialueelle tai näköalapenkille tehtävistä pistomatkoista. Parkano on Pirkanmaan kaupunki Suomenselän vedenjakajaseudulla.

Parkanon Geopark-kierros on helppo päiväpyöräily Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Enjoyer-reittivalikoimassa: se kokoaa yhteen turvekylien historian, harju- ja järvimaisemat sekä jokivarsien maisemat Parkanon tuntumassa. Parkano sijaitsee Suomenselän metsäisellä vedenjakajalla Pirkanmaalla, joten kierros yhdistää taajaman palvelut, hiljaiset maalaistiet ja lyhyet järvimaisemat. Tarkat kääntöohjeet, korkeusprofiilin (noin 69 metriä nousua ja 60 metriä laskua, korkein kohta noin 162 metriä), retkiarvion noin kahdesta tunnista ja linkin GPX-suunnitteluun antavat Lauhanvuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Parkanon Geopark-kierros -sivut(1). Parkanon kaupungin Geopark-esittely avaa Kaidatvedet- ja Alkkianvuori -kohteet sekä pidemmän pirkanmaalaisen Geopark-pyöräilyverkoston, josta tämä kierros on lyhyt osuus(2). Luonto- ja maastoliikuntareitit -sivustolta löytyvät LIPAS-tiedot ja kaupungin karttakerrokset laavuista ja muista ulkoilupisteistä tämän lenkin varrelle(3). Helppo kierros on mittakaavassa noin 26,6 kilometriä yhtenä sulkeutuvana pyöräilyksi keskustasta. Virallinen kuvaus kuljettaa torin kautta Parkanontietä ja alikulkukaduilla Lapinnevan vanhaan turvetuotantokylään, jatkaa Kostulantietä rautatien yli ja kääntää sorateille noin 7,5 kilometrin osuudelle Harjulammen ja Vuorijärven välillä, mistä päällystetty Karviantie palauttaa Vuorijoen metsäisen rantakaistan ja Viinikanjoen laavu- ja kalastusalueen kautta takaisin torille(1). Uimapukujen pakkaaminen kannattaa: Harjulampi ja Isosaaren uimaranta mainitaan virkistysalueina, ja Harjulammen uimapaikka osuu sorapätkän varrelle noin yhdeksän kilometrin kohdalle(1). Keskustan Viinikanjoen puistovyöhykkeellä laavut, nuotiokatokset, ulkokuntosalipisteet ja Parkanon Kuntoportaat tarjoavat lyhyitä taukoja, kun haluat yhdistää pyörälenkkiin kävelyä perheelle; Viinikankosken laavu, Haapaslammen laavu, Lehtiskosken nuotiokatos ja Haapasen laskettelumäen laavu ja nuotiopaikka ovat luontevia pysähdyspaikkoja(4). Pidempään lomasuunnitteluun Pirkanmaan Geopark-pyöräilyreitti, kylän kävelyrenkaat ja Parkanon melontareitti limittyvät samoihin rantoihin, joten yhdistäminen on helppoa, kun tarkistat kalastusseuran ohjeet ja melonnan oman suunnitelmasi erikseen(4). Huolto ja varusteet onnistuvat Parkanossa: Velomeston pyöräilykartta nostaa esiin Kesportin Parkanontieltä ja Tomi’s Custom Garagen työpajan, ja naapurikaupungeissa on lisää erikoisliikkeitä pidemmälle retkelle(5).

Todella mukava ranta / laituri / ulkogrilli aivan päätien varrella (3). Vesi on erittäin puhdasta ja virtaavaa, ranta hiekkainen eikä lähistöllä ole ketään. Erinomainen paikka laskea veteen kajakki tai kanootti tai pystyttää teltta.

Monipuolinen ulkoilukeskus voimaharjoitteluun ja lihaskuntoharjoitteluun, jossa on toiminnallisen harjoittelun välineitä painolaitteiden lisäksi.

Jonkin verran korkeuseroja.

D-tason 9-reikäinen frisbeegolfrata

Omistaja: Aureenin metsästysseura.

Pirkanmaa on järviseutua, ja Parkano toimii tämän kartalle tallennetun kävelyn lähtökunnaksi. Saarijärven kalastuslaituri on lyhyt, noin 0,8 kilometrin suuntaansa kulkeva kävelyosuus Saarijärven pitkällä kalastuslaiturilla ja etelärannan pitkospuuosuudella Koskuella kolmostien varrella Jalasjärven ja Parkanon välillä. Reitti on koottu retkeilyä varten Parkanon näkökulmasta, mutta uimaranta, uimaveden seuranta ja monet rakennelmat kuvataan Kurikan kaupungin ranta- ja virkistysmateriaaleissa. EU-uimarannan tilasta, näytteenotoista ja käytännön tiedoista kannattaa tarkistaa ensin Kurikan kaupungin Saarijärven uimaranta Jalasjärvi -sivu(1). Visit Suupohja tiivistää noin 200 metrin kalastuslaiturin esteettömän kalastuksen näkökulmasta, noin 700 metrin pitkospuut etelärannalla sekä taukokatoksen laiturin eteläpäässä ja kalanperkauspaikan pohjoispäässä(2). Visit Kurikka kuvaa esteettömän laavun ja lyhyen esteettömän pitkospuuyhteyden laiturilta; pitkospuureitin varrella on myös kuivakäymälä, joka ei ole täysin esteetön(3). Parkanon kaupunki ohjaa LIPAS-tietokantaan ja karttapalveluun, kun haluat yhdistää tämän muuhun kunnan ulkoiluverkostoon(4). Kartoitetun kävelyn varrella tulevat ensin Saarijärven uimaranta ja Saarijärvi Beach hiekkarannalla, sitten Saarijärvi kalastuspaikka laiturilla. Hieman matkan päässä ovat Saarijärvi Open Campfire Hut ja edempänä etelärannalla Saarijärvi Open Campfire Hut 2; Saarijärvi Fishing Laavu sijoittuu etelämpään osuuteen. Ne tarjoavat taukoja, nuotion mahdollisuuden sääntöjä noudattaen ja näköaloja matalaan, tyypillisesti ruskeavetiseen järvialtaaseen, jota paikallinen kalastusyhdistys kuvaa tarkemmin(5). Kävely laiturilla ja pitkospuilla on maksutonta. Jos kalastat laiturilta tai muualla järvellä, Jalasjärven kalastuskunta myy päivä- ja kolmen tunnin lupia ja julkaisee järven säännöt—veneissä perämoottorin käyttö on kielletty, ja yhdistys istuttaa järviin lohikaloja virkistyskalastusta varten(5).