Pirkanmaa Retkeilyreitit

Parkano sijaitsee Pirkanmaalla Kaidatvedet-järviketjun metsäisellä rannalla. Kustaa Hirven luontopolku kulkee noin 3,6 kilometriä metsämuseon pihapiiristä järvenäkymien, kuusen- ja mäntymetsän, lyhyen suon laidan ja Messukallion jääkauden hioman silokallion kautta; vaikeus vaihtelee helposta keskivaivaan. Museon aukioloista, metsäpalovaroituksista ja kahdeksasta kaksikielisestä toimintataulusta kertoo luontevimmin Parkanon kaupungin metsämuseosivu(1). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark täydentää kuvaa ajo-ohjeilla, ilmaisesta ulkoilusta ja museon maksullisesta sisäänkäynnistä sesonkiaikoina sekä yhteydestä Käpykintukka-reittiin(2). Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulee Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka museon rantavyöhykkeelle. Hieman etelämpänä Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill tarjoaa uima- tai eväspysähdyksen, kun palvelut ovat käytössä, ja Riuttasjärven parkkipaikka antaa vaihtoehdon lähestyä rantaa autolla. Polku tunnetaan valtakunnallisesti lapsille suunnattuna Kustaa Hirvi -luontopolkuna kahdeksalla toimintarastilla. Retkipaikka kuvaa oranssit maalimerkit, lyhyet pitkospuuosuudet Alainennevalla, penkille vievän pistopolun suolta ja vastapäiväisen kulkusuunnan Messukallion kautta takaisin kohti museota(4). Askeleita Suomessa tuo esiin järvimaisemia, helppohkoista reittiä ja sen, että Messukalliolla erkanevat Kustaa Hirven polku ja pidempi Käpykintukka Käenkosken suuntaan(3). Kalliollekkinousuissa ja luoteisrinteessä askel on epätasaisempaa kuin pitkospuuosuilla; historiassa paikka on liitetty ulkojumalanpalveluksiin, kun vesimatka kirkkoon ei onnistunut. Koko päivän jatkoreittinä samalta lähtöpisteeltä Käpykintukka on noin seitsenkilometrinen janareitti Kaitojenvesien maisemissa Käenkoskea kohti; Luontoon.fi julkaisee Metsähallituksen reittitiedot tälle jatkolle(5). Parkanon melontareitti seuraa samaa järvilinjaa melojille ja kohtaa samoja rastipaikkoja, kuten Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill, kun tutustuu vesireittiverkostoon.

Ajantasaiset kunnan listaukset ja linkit eri reittisivuille löytyvät Nokian kaupungin ulkoilu- ja retkeilysivun kautta(1). Visit Nokia kuvaa Ruutanajärven luonnonsuojelualueen luontopolun: helppokulkuinen, maastoon merkitty reitti, puolivälin nuotiopaikka järven rannalla, pysäköinti Haukankadun päässä sekä vaihteleva metsä kuivasta kankaasta pähkinälehtoon(2). Korvola–Linnavuori retkeilyreitti on noin 4,4 kilometriä janana Nokialla, Pirkanmaalla. Se kulkee Korvolan ja Siuron ulkoilualueen kautta kohti Linnavuoren ja Ruutanan reittiverkostoa. Reitti ei ole silmukka: paluu samaa reittiä, tietä pitkin tai yhdistämällä muita merkittyjä polkuja. Noin 1,1 kilometrin kohdalla reitti kulkee Penttilän lentopallokentän ohi. Ruutanan nuotiopaikka sijaitsee Ruutanajärven rannalla huolletun nuotiopaikan äärellä 27 hehtaarin suojelualueella(2). Askeleita Suomessa kiersi saman parkkipaikan kautta lähtevän Ruutanan lenkin ja kuvaa selvästi merkittyä, pääosin helppoa polkua, myöhempää toista nuotiopaikkaa sekä rantanuotion polttopuita täydennyksen mukaan(3). Alueella on yhteisiä lähtöjä Ruutana-reitin, Siuron valaistun ladun, Linnavuoren valaistun radan ja Hakavuoren luontopolun kanssa; Korvola–Porin yhdystie retkeilyreitti liittyy janan päässä pidempiin yhdistelmiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian yhdistys muistuttaa, että Patrian vartioidulla Siuron Linnavuoren alueella liikkumiseen tarvitaan erillinen lupa—pysy merkityillä julkisilla reiteillä ja suojelualueen säännöissä(4).

Reitti on noin 1,5 kilometrin lenkki Pappilanniemen niemellä Sääksmäellä Valkeakoskella, Vanajaveden rantaviivan ympäröimänä. Ajantasaisimmat tiedot kurssikeskuksen palveluista, vetolossista saareen ja vuokrauksista löytyvät Visit Tampereen Pappilanniemen luontopolku -sivulta(1). Valkeakosken kaupunki esittelee reitin järvimaisemien luontopolkuverkossaan(2). Luontopolkua hoitaa Sääksmäen seurakunta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus täsmentää taukopaikkoja veden äärellä, vuokrattavan katetun tulipaikan ja sen, että nuolimerkinnöillä kulkeva lenkki on helpoin kiertää myötäpäivään kurssikeskuksen parkkipaikalta lähtien(3). Valkeakoski sijaitsee Pirkanmaalla; Sääksmäki on noin 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta Sääksmäen siltojen suuntaan. Lenkki lähtee Pappilanniemen kurssikeskuksen pihapiiristä osoitteessa Pappilanniemi 51. Rantaviivalla on taukopaikkoja ja näkymiä Vanajavedelle; lähteissä mainitaan nuotiopaikka, kurssikeskukselta vuokrattava kota ja kalliolle rakennettu ulkokirkko hiljentymiseen(1). Vetolossilla pääsee lähelle pikkusaarta, jossa on laavu ja nuotiopaikka, kun leirikeskuksella ei ole saarta koskevaa ohjelmaa(1). Luontopolku ja yhteinen nuotiopaikka ovat vapaasti käytettävissä klo 7–20, jos kurssikeskuksessa ei ole samanaikaisesti tapahtumaa(1)(3). Kesällä 2021 valmistui luontopolun viereen 12-väyläinen frisbeegolfrata(1); meidän kartallamme reitti kulkee Pappilanniemen frisbeegolfradan ohi ja samaan ulkoilualueeseen kuuluvat Pappilanniemen uimapaikka Sääksmäki, Pappilanniemen pallokenttä Sääksmäki, Pappilanniemen Beachvolleykenttä ja Pappilannieman lentopallokenttä. Kuivakäymälät löytyvät keskuksen palveluiden yhteydestä, ei erillisinä nimettyinä reittipisteinä. Maasto on helppoa ja polku leveää; pinta on pääosin soraa tai haketta(3). Eräs kävijä mittasi kierrokseksi noin 1,6 kilometriä ja alle tunnin ilman pitkiä taukoja(3). Bussipysäkki on kävelymatkan päässä(3).

Retkeilyreitti Koukun maja - Kalliojärvi on noin 3,6 kilometrin mittainen reitti Nokialla Pirkanmaalla. Se kulkee Koukkujärven ulkoilukeskuksen Koukun majan ja erämaisemaisen Kalliojärven välisessä metsä- ja järvimaisemassa Kaakkurijärvien alueella. Metsähallitus julkaisee saman käytävän Luontoon.fi:ssä talvisella nimellä Latu Koukun maja - Kalliojärvi; sieltä kannattaa tarkistaa kulku, kausiohjeet ja kansallinen ulkoilukarttanäkymä(1). Visit Nokia esittelee Koukkujärven muiden nokialaisten luontokohteiden joukossa ja ohjaa laajempaan ulkoilu- ja matkailutarjontaan(2). Nokian kaupungin luontopolut- ja ulkoilusivut kokoavat pysäköintivinkkejä, lähikohteiden koordinaatteja ja ohjeita herkille rannoille luonnonsuojelualueilla(3). Nokia sijaitsee lähellä Tamperetta. Reitti ei ole rengas: se yhdistää palvelullisen lähtöalueen Koukun majalla—jossa Kankaantaan Kisa pitää kahviota ja talvisin latupalveluita—rauhallisempiin metsä- ja järviosuuksiin kohti Kalliojärveä. Samassa verkostossa voi jatkaa esimerkiksi Nokian Karhunkierrokselle, Kankaantaka–Koukkujärvi retkeilyreitille, Koukkujärvi–Julkujärvi -reitille (pidemmällä linjalla nuotiopaikka Kivikeskulla), valaistuille juoksu- ja hiihtolenkeille sekä muille yhteisille pätkille; leveät, helppokulkuiset pohjat toistuvat pienten järvien ja suomaiden välissä(4). Kirjoittaja Antti Tomminen muistuttaa Nokian luontosarjassaan, että suuri osa Koukkujärven–Kalliojärven ranta-alueesta kuuluu Kaakkurijärvien lintualueisiin: anna pesiville kaakkureille ja muille vesilinnuille rauha erityisesti keväällä ja kesällä, ja varaudu märkiin kohtiin pitkospuiden ulkopuolella sateiden jälkeen(4). Tarkista ajantasaiset säännöt, talvikauden latuinfo ja mahdolliset sulut Luontoon.fi:stä ja kunnan sivuilta.

Vehmaanniemen luontopolku on noin 1,1 km:n helppo kierros Rautaveden rannalla muutaman kilometrin päässä Sastamalan keskustasta Pirkanmaalla. Visit Sastamala kokoaa käytännön kuvan niemeen: rautakautiset hautaröykkiöt reitin varrella, kesäinen lammaslaidunnus avomaidon hoidossa ja kuvaus siitä, miten polku seuraa niemen rantaviivaa(1). Niemi on ollut luonnonsuojelualue vuodesta 1973 ja kuuluu valtakunnalliseen Natura 2000 -kohteeseen FI0350005, jonka tietolomakkeessa kuvataan kumpuilevia katajakoivikoita, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä noin 160 muurahaiskekoa; pesimälinnustosta mainitaan runsaat 20 lajia ja nisäkkäistä esimerkiksi rusakko, hirvi ja valkohäntäpeura(2). Kierros kulkee suurimmaksi osaksi avonainen niitty ja koivuhaka vuorotellen järvimaisemassa. Retkipaikassa kerrotaan vihreistä luontopolun opasteista, pitkospuuosuudesta laitumelle johtavilla veräjillä ja peräkkäisistä luontotauluista, jotka käsittelevät muinaishautoja, laidunnusta, niittykasveja ja hakojen hoitoa(3). Reitin keskivaiheilla on lyhyempi metsäisempi pätkä ennen paluuta kapeampaan rantakaistaleeseen pajun ja herukan reunustamana. Kiinteää nuotiopaikkaa ei reitin varrella ole; kahvitauko onnistuu helpoimmin avoimilla rantakivillä perusvarovaisuudella muurahaispesiin(3). Meidän kartallamme kävelyrengas osuu samaan ranta- ja ulkoiluyhteyteen, josta jatkuvat myös pyöräilyreitit Rautaveden kierros ja Stormi-Houhajärvi pyöräilyreitti, joten luontopolun voi yhdistää pidempään pyöräpäivään Rautaveden ympäri(4)(5). Rautaveden kierroksesta löytyvä retkiartikkeli kuvaa, miten pyöräilyreitti kiertää kansallismaiseman laajoja selkiä ja kytkee Sastamalan kyliä toisiinsa(4)—käytä sitä reittirungon suunnitteluun ja tätä niemeä lyhyenä luontokäyntinä.

Lakkasuon ulkoilureitti on kartallamme yhtenä linjana noin 3,7 kilometriä eikä se ole suljettu rengas. Se kulkee Lakkasuon keidassuoalueella Kantatie 66:n eli Virtaintien itäpuolella Pirkanmaalla. Reitti on listattu Juupajoella; käytännössä moni saapuu Oriveden suunnasta, ja Visit Orivesi kokoaa parkkipaikan, julkiset yhteydet ja käyttövuoden selkeimmin yhteen(1). Visit Orivesi kertoo myös, että alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan, suolla kulkee noin kolmen kilometrin pitkospuureitistö ja 24 suotyyppinäytealaa, ja marjoja kuten lakkoja ja karpaloita voi poimia sesongin mukaan(1). Erillisessä Visit Orivesi -päiväretkiartikkelissa todetaan, että metsäylioppilaat rakensivat vuonna 1963 2,3 kilometrin pitkospuureitin nimeltä Suojuoksu; alueelta löytyy Suojuoksu-muistomerkki(2). Kesällä kuljetaan pitkospuita pitkin märällä suolla; talvella liikkuminen onnistuu usein hankikannolla(1). Varsinaisia opasteita ei ole, suolle johtaa kaksi polkua, eivätkä kaikki osuudet näy Maastokartat-sovelluksessa—sijaintia kannattaa tarkistaa pitkospuuosuuksilla(3). Jyrki Kokon Lakkasuo-kuvaus auttaisi käytännössä: pitkiä pitkospuuosuuksia, paikoin kanaverkkoa liukkauden hillintään ja tutkimuskenttien merkkejä reitin varrella(3). Hyytiälän metsäaseman yhteystiedot laajempiin kysymyksiin on koottu Visit Orivesi -sivuille(1). Juupajoki sijaitsee Pirkanmaalla. Saman tien varren muihin kohteisiin voi tutustua Visit Orivesin päiväretkiartikkelissa, jossa esitellään myös Iso-Vuorijärveä ja Siikajärveä(2).

Hakavuoren luontopolku on helppo, lyhyt retki Siuron kulmalla Nokialla Ruutanan suojelualueen eteläpuolella. Maastosta ja nähtävyyksistä kannattaa lukea ensin Visit Nokian Hakavuori-artikkeli(2) ja sama reitti Luontoon.fi-palvelusta(1). Reitin pituus on luonteeltaan alle kilometrin luontokävely yhdensuuntaisena janana, jota kävellään takaisin samaa reittiä; korkeuseroja on maltillisesti, ja kalliolta avautuu näkymiä Kulovedelle ja Nokianvirralle. Visit Nokian mukaan helppokulkuisen luontopolun varrella on viisi luonto-opastaulua, jotka kertovat alueen luonnosta ja geologiasta(2). Kalliomasto on tulivuoriperäistä liuskekallio; rinteillä näkyy muinaisrantoja pyöreine kivineen, ja metsä vaihtelee rehevästä pähkinäpensaslehdosta lehtomaisiin kankaisiin ja kuiviin kalliokankaisiin(2)(5). Antti Tomminen kuvaa pientä suojelualuetta, sammaleista kuusikkoa, tikkoja ja kolopesijöitä, sinivuokko- ja käenkaalilehtoja sekä grauvakkaa vanhoilla rannoilla(5). Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian alueyhdistys kertoo ympäristökasvatusretkestä, jolla ehdittiin ihailla muun muassa pähkinäpensaita, katajia ja kilpikaarnaisten mäntyjen kerroksia sekä mustikoita(6). Polku kulkee noin kolmesataa metriä alkupisteestä Penttilän lentopallokentän tuntumassa. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa muistuttaa, ettei mäellä ole nuotiopaikkaa(4); sama löytyy Antti Tomminenin käytännön kuvauksesta(5). Pidemmälle päivälle ja valmiille nuotiopaikalle kannattaa yhdistää lähistön pidempiin merkittyihin reitteihin: Korvola-Linnavuori retkeilyreitti tai Ruutana-reitti, joiden varrella on Ruutanan nuotiopaikka. Blogissa vinkataan yhdistämään käynti lähellä olevaan Ossi Somman veistospuistoon Siuronvaltatiellä(4). Nokia on Pirkanmaalla, ja kohde sopii lyhyeksi retkeksi Tampereen seudulta käsin.

Vallonjärven luontopolku kulkee Valkeakosken tuntumassa noin kilometrin päässä keskustasta pienen järven rannoilla, joilla rehevä ranta- ja vesikasvillisuus vetää puoleensa runsasta linnustoa. Aloita Vallonjärven luontopolku -sivulta Luontoon.fi:ssä(1). Valkeakosken kaupunki kokoaa kaikki luontopolut samalle Luontopolut-sivulleen, josta löydät tämän reitin ja muut kaupungin polut(2). Visit Tampere ja Visit Lakeland Finland antavat saman osoitteen lähtöpaikalle, alueen markkinoinnissa käytetyt pituusluvut sekä tiiviin kuvauksen rantakasveista ja linnuista(3)(4). Valkeakoski sijaitsee Pirkanmaalla. Reitti on noin 1,4 kilometriä yhtenä linjana; julkaistut kävelykuvaukset pyöristävät usein noin 2,2 kilometriin, kun mukaan lasketaan koko rantalenkki pitkospuineen, lyhyt Heikkilänmetsän lenkki ja paluu auton luo—hyödyllinen vertailukohta, jos puhut esitteiden kilometreistä ja kellonajoista(3)(4)(5). Kulku on helppoa useimmille: reitin alkupuolisko kulkee pitkospuilla valoisassa koivikossa ja ruovikoituneissa lahdelmissa, sitten ylitys itärannan Heikkilänmetsään—pääosin vanhaa kuusikkoa, kaatuneita runkoja ja synkempää tunnelmaa kuin pitkososuuksilla(5). Polun varrella on 13 numeroitua infopistettä; Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa rutakuoppia ja sinisiä maalimerkkejä puissa, jotka pitävät suunnan metsälenkillä(5). Järven pohjoispäässä on lintutorni; Visit Tampere kuvaa näköaloja luhtaan ja avoveteen(3). Valkeakosken Sanomat kertoi vuonna 2021 uusituista pitkospuista, korjatusta Vallonojan sillasta, uudesta lintutornista ja opasteista—hyvä tietää, jos vertaat vanhoja kuvia nykypäivään(6). Kiikari kannattaa ottaa muutto- ja pesimäaikaan; paikalliset lähteet muistuttavat pitämään koirat kytkettynä erityisesti keväällä ja kesällä(6). Nuotiopaikkaa ei ole—eväät mukaan ja tauot penkeille tai rauhallisille rantahetkille.

Aukiolot, opastukset, kesäkahvila ja esteellisyys perinnetilalla löytyvät Koveron perinnetila -sivuilta Luontoon.fi:ssä(1). Visit Tampere kuvaa Seitsemisen kansallispuiston ikimetsiä, soita ja harjumaisemia; Koveron perinnetila on puiston kulttuurinen kohde(2). Retkipaikka kokoaa yhteen pysäköintiä, telttailua ja pidempiä reittejä kuten Virkatie ja Seitakierros luontokeskuksen ja Koveron suhteen(3). Meriharakka.netin kesäinen vierailukuvaus—Runokangas vaihtui luontokeskuksen neuvonnan jälkeen Koveroon ja Aarnipolkuun—antaa käsityksen lyhyistä yhdistelmistä samalla retkellä(4). Reitin pituus on noin 7,5 kilometriä päästä päähän Seitsemisen kansallispuistossa Seitsemisen luontokeskuksen ja Koveron perinnetilan alueen välillä Ikaalisissa, Pirkanmaalla. Kyseessä on päiväretkeilyyn sopiva yhdys metsämaastossa, ei rengasreitti: voit kulkea kumpaan suuntaan tahansa tai käyttää osuutta osana pidempiä merkittyjä reittejä. Luontokeskuksen päässä Seitsemisen luontokeskus takkakatos tarjoaa katoksen nuotiolle, ja Ahvenlammi laituri on lähellä linjaa. Noin 0,8 kilometrin kohdalla Pakkulakangas pysäköintialue on luonteva liittymä tien varrelta. Noin 5,4 kilometrin kohdalla Kirkkaanlamminkangas pysäköintialue on risteysalue, johon lyhyt Yhdyspolku Kirkkaanlamminkangas-Luontokeskus-Kovero reitille kytkee Kirkaslampi-paikoitusalueet. Kirkaslampi keittokatos sekä Kirkaslampi pysäköintialue ja Kirkaslampi pysäköintialue 2 muodostavat palveluryppään ennen viimeistä nousua Koverolammelle. Viimeisellä kilometrillä Koverolampi käymälä, Koverolampi tulentekopaikka, Koverolampi telttailualue ja Koverolampi laituri ovat yhdessä järven rannalla—telttailu, nuotiopaikka ja laituri taukopaikkoina ennen Kovero pysäköintilaue ja Kovero porakaivo -kohteita tilan päässä. Samasta Seitsemisen luontokeskuksesta lähtee myös Runokangas ja Harjupolku Ylöjärvi, ja Paroonin taival liittyy linjaan kohti Parkanoa. Koveron päästä jatkuu Torpparintaival ja pidempiä kokonaisuuksia kuten Uittajanpolku. Maasto on tyypillistä kansallispuiston metsäpolkua: juuria ja luonnonpohjaa sekametsässä; palvelut on sijoitettu päiväretkeilyyn. Ikaalinen sijaitsee Pirkanmaalla; puisto ulottuu Ikaalisiin ja Ylöjärvelle, ja luontokeskusta käytetään usein Länsi-Aureen kautta, Koveroa Seitsemisentie 948:n varrella.

Vaakkolammin luontopolku kulkee Vaakkolammin ympäri Tampereella Kaarilan ja Epilän kaupunginosissa, noin 4,5 kilometriä keskustasta länteen(2). Reitin pituus on noin 1,7 kilometriä yhtenäisellä linjalla; virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään usein noin kahteen kilometriin(1). Ajantasaiset tiedot, Oskari-karttalinkki reitille ja rasteille sekä ohje paikallisliikenteen busseista ovat Tampereen kaupungin Vaakkolammin luontopolku -sivulla(1). Vaakkolammi–Likokallion luonnonsuojelualue -sivulla(2) kuvataan 8,9 hehtaarin suojelualue, Likokallio, lehto- ja kulttuurikasvillisuus, kaakkoiskulman pitkospuut ja maastoportaat sekä suunnitteilla olevat luonto-opastaulut. Visit Tampere(3) tiivistää Vaakonpuiston pohjois- ja länsipuolen leikki- ja pelikentät sekä kevyen liikenteen väylät; lampea kiertää myös Epilän frisbeegolfrata. Rantaa myötä kulku kulkee pienlehtisessä metsikössä ja poluilla veden äärellä; alue on tunnettu lehto- ja kulttuurikasveista, Likokallion kalliomuodostelmasta ja linnustosta, josta kerrotaan tarkemmin luonnonsuojelualueen sivulla(2). Epilän alueella samaan ulkoiluverkostoon liittyy Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros. Muutaman sadan metrin päässä on Tohlopin luontopolku, jos haluat jatkaa pidemmälle samassa suunnassa. Kyseessä on kompakti kaupunkiluontokohde, ei erämaareitti. Tampereen kaupunki ilmoittaa, että rastipaaluista osa on kadonnut ja reittiopasteet ovat haalistuneet, joten reittiä voi olla vaikea seurata(1). Vanhaa rastiverkkoa ei enää ylläpidetä; luonnonsuojelualueen sivulla mainitaan uusista opastauluista suunnitelma(2). Jos haluat selkeän linjan maastossa, käytä Vaakkolammin luontopolku -sivun karttalinkkiä(1).

Retkeilyreitti Kuljun asemakylä–Pirkkala on noin 5,2 kilometrin mittainen päästä päähän -reitti Pirkanmaalla. Se kuuluu Lempäälän ja Pirkkalan välillä kulkevaan Birgitan polun reitistöön. Ajantasaisimmat tiedot reitistä, koirasäännöistä, talvisesta latukäytöstä ja koko polkuverkosta löytyvät Lempäälän kunnan Birgitan polku -sivuilta(1). Visit Lempäälä kokoaa yhteen verkoston kuvauksen, pysäköintivinkit, keltaiset reittimerkinnät ja vaatimuksen pitää koira kytkettynä(2). Pirkkalan kunnan ulkoilusivuilla Birgitan polku mainitaan osana alueen reittejä, jotka yhdistävät Pirkkalan ja Lempäälän(3). Reitti ei ole rengas. Kuljun suunnasta lähdettäessä polku kulkee kohti Pirkkalan aluetta tyypillisessä Birgitan polun järvi- ja metsämaisemassa. Noin kilometrin kävelyn jälkeen tulee Houkkalammin nuotiopaikka, virallinen nuotiopaikka ja rannan laituri; tarkemmat kuvaukset löytyvät Lempäälän kunnan Birgitan polku -sivuilta(1). Talvella sama ura on osa koneellisesti kunnostettua latuverkostoa (mukana myös Kuljun asemakylä-Pirkkala (koirahiihtolatu) -osuus); kun latu on ajossa, kävijöiden tulee kulkea ladun reunoja pitkin, jotta latupohja säilyy hyvänä(1)(2). Lähellä lyhyt Birgitan polku - Houkkalammi -patikointipolku liittyy samaan seutuun, ja pidemmät Latu Hakkari-Kulju ja Kuntopolku Hakkari-Kulju jakavat laajemman Kulju–Hakkari -käytävän muiden laavujen kanssa. Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa Birgitan polun kivisyyttä, pitkospuita ja keltaisia merkintöjä käytännön retkijutulla—hyvä tausta, jos aiot kulkea useampaa polun osaa kuin vain tämän välin(4). Lempäälä sijaitsee Pirkanmaalla. Pirkkala on naapurikunta, jonne tämä reittiosuus suuntaa.

Ajantasaiset yhteystiedot, kunnan reittiluettelo ja linkki seudun karttapalveluun löytyvät pirkkala.fi:n Ulkoilureitit ja virkistysalueet -osiosta(1). Kuntien yhteiset reitti- ja palvelukartat ovat ulkoilutampereenseutu.fi:ssä(2). Soljan polku on noin 0,4 kilometriä pitkä retkeilypolku Pirkkalassa, Pirkanmaalla. Se ei muodosta suljettua lenkkiä. Polku kulkee Solja-asuinalueen ja vilkkaan Turrin rantaulkoilualueen välisessä viherkäytävässä: Martanpihan leikkialue, Turrin leikkipuisto, Turrin kenttä ja Turrin uimaranta sijaitsevat lyhyen matkan päässä reitistä. Rantavyöhyke liittyy Pyhäjärven laajempaan pyöräily- ja kävelykokonaisuuteen: Turrin metsäraitti on Pirkkalan kaupungin mukaan valaistu, talvikunnossapidettävä murskepintainen reitti Turrin uimarannan ja Soukon tien välillä, ja sen linjaus on tehty osaksi Pyhäjärven rantareittiä ja mahdollisimman etäälle liito-oravan ydinalueesta(3). Visit Tampere esittelee Pirkkalaa osana Pyhäjärven maisemareittivaihtoehtoja, joita voi lähestyä lyhyinä lenkkeinä tai pidempinä järven kiertoina paikallisilta laitureilta ja uimarannoilta(4). Kävellen Soljan polun voi yhdistää viereisiin Turrin luontopolku- ja Turrin polku -retkeilyreitteihin, Turrin ulkoilureittiin, lyhyeen Soljan reittiin sekä kevyen liikenteen Pirkkalan rantareittiin, jos haluaa pidemmän päivän Pyhäjärvellä ilman samaa lyhyttä pätkää edestakaisin.

Pukalan retkeilyreitit muodostavat noin 13,4 kilometrin merkityn kävelyverkoston Pukalan virkistysmetsässä Oriveden länsipuolella. Verkosto yhdistää järvien rantoja, nuoria männiköitä ja metsäisiä kumpuja Pukalajärven ja pienempien vesien ympärillä. Ajantasaiset kartat, lenkkivaihtoehdot ja talviset pysäköintitiedot kannattaa tarkistaa Oriveden kaupungin Pukalan virkistysmetsä -sivulta(1). Metsähallitus kuvaa eteläpuolen Pukalan kierroksen Luontoon.fi-palvelussa(2), ja samat lähteet mainitsevat alueella yhteensä noin 17 kilometriä merkittyjä retkeilyreittejä keltaisin maalimerkein sekä opastetut risteykset pääparkkipaikoilla. Kartallamme oleva reitti on yksi jatkuva viiva tässä verkostossa (ei yksittäinen nimetty lenkki). Siitinjärven suunnasta lähtien ohitat pian Vähä-Musturin nuotiopaikan, Siitinjärven pysäköintialueen, Siitinjärven nuotiopaikan ja Siitinjärven lähteen Pukala alle kilometrin matkalla—hyviä kohtia lukea alueen kartta ja valita suunta. Valkeajärven laavu - Orivesi ja Valkeajärvi käymälä -kohteen kuivakäymälä sijaitsevat pohjoisemmalla Valkeajärven ympäryksen varrella; laavulla on katos ja polttopuita pidempää taukoa varten. Ruomuslahti pysäköintialue tarjoaa keskipitkän reitin varrelta toisen lähtöpisteen. Etelässä Roninmaa kuivakäymälä, Pukalan laavu ja Pukalan saaren nuotiopaikka keskittyvät Pukalajärven rantaan: laavu ja saaren nuotiopaikka ovat sillan ja portaiden vieressä pienelle kalliosaarelle; uimareille tarkemmat tiedot ovat Oriveden kaupungin avovesiuintireitti-sivulla(3). Majalahti pysäköintialue on iso eteläinen lähtö- tai päätepiste. Retkipaikan kuvaus Valkeajärven ja Pukalan kierroksista—yhtenä pitkänä päivänä—mainitsee pitkoksia kosteissa kohdissa, juuria ja kiviä, selviä nousuja ja laskuja sekä sateen jälkeen mutaisia rantakaistoja; kirjoittaja käytti reilun 13 kilometrin matkaan noin viisi tuntia valokuvataukoineen ja sienillä(4). Alue soveltuu marjastukseen ja sienestykseen sesonkiaikaan(1). Talvella vain Juurakon pysäköintialue on aurattu; Siitinjärvi ja Roninmaa eivät välttämättä ole—tarkista kaupungin sivuilta ennen lähtöä(1). Vaellusverkosto kohtaa Pukalan avovesiuintireitin, erillisen merkityn uintireitin Pukalajärvellä; uintireitti on uimareille ja käyttää paikoin samoja rakennelmia etelärannalla(3).

Harjupolku on noin 5,3 kilometrin mittainen rengasreitti Seitsemisen kansallispuistossa, ja sen lähtö sekä paluu ovat Seitsemisen luontokeskuksella Länsi-Auressa Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Viralliset reittikuvaukset ja palvelutiedot Harjupolulle ovat Luontoon.fissa(1). Retkipaikka kokoilee Seitsemisen kävijäohjeessa saapumisen, pääalueiden talvikunnossapidon ja sen, miten Runopolku ja Harjupolku istuvat yhteen luontokeskuksen kevyinä vaihtoehdoina(2). Seitsemisen luontokeskukselta reitti kulkee luontokeskuksen silmukan mukana Ahvenlammi laiturin ohi ja päättyy takaisin Seitsemisen luontokeskus takkakatolle, jossa on tulipaikka; tarkemmat käyttö- ja varausohjeet kannattaa tarkistaa meidän takkakatos-sivulta ja virallisilta sivuilta. Noin 4,4 kilometrin kohdalla polku kulkee Pakkulakangas pysäköintialueen luona. Lyhyempi Runokangas kiertää saman lähtöpisteen kautta ja sopii helposti samaan päivään. Pidemmälle päiväretkelle sama keskittymä liittää Luontokeskus-Koveron perinnetila -polun ja Paroonin taivaleen kohti Koveron perinnetilaa ja pidempiä yhteyksiä puistossa. Maasto on pääosin helppoa metsäpolkua, mutta juuria ja lyhyitä nousuja tulee vastaan. Lauri Maijala kuvaa Retkipaikassa talvikierrosta hiljaisena hangella ja tuoreiden myrskytuhojen raivaustarpeesta(3). Retkeilyä Satakunnassa mainitsee juuria ja maltaita korkeuseroja luontokeskuksen kehällä ja sen, että Runokangas ja Harjupolku palautuvat Ahvenlammen ohi(4). Reissaustajaruokaa kävelee samaa luontokeskuksen ympyrää koirareissulla ja kertoo pitkospuiden osuudesta, joutsenista Ahvenlammella ja asfalttitiestä harjun kohdalla, jossa noustaan, ylitetään tie ja laskeudutaan taas alas(5). Suunta voi olla kumpi tahansa; molemmat kiertosuunnat ovat käytännöllisiä.

Käpykintukka on noin 6,3 kilometrin mittainen yhdensuuntainen retkeilyreitti Parkanossa, Pirkanmaalla, Lauhanvuoren–Hämeenkankaan UNESCO Global Geopark -alueella. Parkanon kaupunki ylläpitää sitä merkittynä kävely-yhteytenä Käenkosken ulkoilualueen (Hiihtokeskuskentie 35) ja Metsämuseon–Riuttasjärven rannan (Rännärinmuseotie 112) välillä Kaitojenveden järviketjun itäpuolta pitkin(1). Sama reitti löytyy kansallisesta ulkoilupalvelusta Luontoon.fi-sivulta(2). Käenkosken päästä kuljet pian Käenkosken frisbeegolfradan ja Käenkosken talviuintipaikan ohi ja Käenkosken laavulle ja nuotiopaikalle alle kilometrin sisällä lähdöstä. Samaan keskittymään liittyy myös Rantareitti 3,8km; kaupunki muistuttaa, ettei hyvinvointirengasta huolleta kaupungin toimesta, joten kunto vaihtelee(1). Käenkosken hiihtoladut ja Käenkosken kuntoradat jakavat alueen talvi- ja ympärivuotiseen liikkumiseen. Vehkapurunlahden rantaluhtien pitkospuuosuuden ja moreeniharjanteen jälkeen reitti kulkee Parkanon suurimman siirtolohkareen, Sormikiven, kautta Messukalliolle, missä Kustaa Hirven luontopolku haarautuu järvenrannan metsäkirkkomaisemaan(3). Retkipaikan kuvaus viereisestä Kustaa Hirven luontopolusta kertoo Messukallion jääkauden hiomasta kallioista, lyhyistä pitkospuuosuuksista ja Kaitojenveden maisemista—samaa rannikkolinjaa, jonka varrella Käpykintukkakin kulkee(4). Pohjoispäässä Metsämuseon laavu ja nuotiopaikka sijaitsee Metsämuseon ulkoalueen tuntumassa, Riuttasjärvi Beach & Outdoor Grill tarjoaa uintia ja grillausta sesongissa, ja Riuttasjärven parkkipaikka toimii päätepisteen parkkina. Parkanon melontareitti yhdistää vesistön melojille, jotka suunnittelevat pidempää retkeä, ja Järvienreitit- Aure jatkuu laajempaan järvireitistöön, jos yhdistät useita reittejä(1)(3). Ajankohtaiset olosuhteet, sulut ja palvelumuutokset kannattaa tarkistaa kaupungin ulkoilusivuilta(1) ja Geoparkin reittikuvauksesta(3).

Merkit, tulostettava 1:25 000 -kartta ja kaupungin kuvaus löytyvät Parkanon kaupungin luonto- ja maastoliikuntareittien sivulta(1). Pirkan Taival -ulkoilureittisuunnitelmaan kuuluva Paroonin taival on ollut Parkanossa virallisessa nähtävillä- ja vireillepanomenettelyssä; Ekokumppanit Oy tiedottaa hankkeesta(2). Reitti päättyy Seitsemisen luontokeskukseen Seitsemisen kansallispuiston alueella; Metsähallitus julkaisee palvelut, reitit ja turvallisuuden Luontoon.fi-sivustolla(3). Jenni Virtasen Omien polkujeni kulkija -teksti kulki toisella Pirkan Taival -osuudella kohti Seitsemistä ja kuvaa hiljaista metsäpohjaa, metsätieyhteyksiä ja paikoitellen harvaa merkintää—hyvä muistutus kartan ja kaupungin PDF-kartan pitämisestä mukana, vaikka oma osuutesi olisi eri pituinen(4). Reitin pituus on noin 31,7 kilometriä päästä päähän. Paroonin taival on Pirkan Taival -kokonaisuuden parkanolainen osuus: lähtö Parkanon rautatieasemalta keskustan kautta Seitsemiseen(1). Maasto vaihtelee sekametsän, polkujen ja metsäteiden välillä(1). Kaupunki merkitsee reitin punaisilla maalipisteillä; paikoin polku voi olla heikosti havaittavissa, joten merkintöjä ja karttaa kannattaa lukea yhdessä(1). Noin 12 kilometrin kohdalla Saaresjärven laavu ja nuotiopaikka ja pian sen jälkeen Jääräperän laavu ja nuotiopaikka tarjoavat taukopaikkoja—ota omat polttopuut, sillä useimmilla laavuilla ei ole huollettua puuta(1). Noin 25 kilometrin kohdalla Mikonniemen uimapaikka ja autiotupa ja Mikonniemen autiotupa ja nuotiopaikka yhdistävät uimarannan, autiotuvat ja nuotion pitkään päivään tai yöpymiseen. Loppumatkalla Länsi-Aureen koulun pallokenttä on lähellä ennen Seitsemisen päätepistettä: Seitsemisen luontokeskus, Seitsemisen luontokeskus takkakatos ja Ahvenlammi laituri. Luontokeskukselta pääsee jatkamaan Seitsemisen kansallispuiston merkittyjä päiväreittejä—Runokangas, Harjupolku ja Luontokeskus-Koveron perinnetila jakavat saman solmun—ja Järvienreitit- Aure -pyöräilyreitti kulkee saman saapumisalueen kautta. Parkano sijaitsee Pirkanmaalla; Pirkanmaa tässä osuudessa on tyypillistä järvi- ja metsämaisemaa ennen saapumista eteläisen Suomen näkyvään kansallispuistoon.

Pyynikin luontopolku on noin 2,6 kilometrin mittainen, helppo kävelyreitti Tampereella Pirkanmaalla Pyhäjärven rannoilla ja kaupungin länsipuolen Pyynikin liikunta- ja puistovyöhykkeellä. Amurin ja Pirkankadun tuntumasta polku etenee järvimaisemaan ja urheilukenttien lomaan; noin puolivälissä Jalkasaaren ranta ja Pyhäjärven melontareitti - Jalkasaari rantautumispaikka osuvat samaan ranta- ja palloilukenttäalueeseen Pyynikin uimarannan kentät (2 kpl), Pyynikin tenniskentät ja Pyynikin padelkentät mukaan lukien, joten moni yhdistää lyhyen kävelylenkin uintiin tai kesäkenttälajeihin. Itäisemmässä päässä Koulukadun ulkokuntosali, Pyynikin urheilukenttä, Pyynikin luistelukenttä ja Pyynikin palloiluhalli kokoavat yhteen arkiliikunnan palvelut—hyvä kohde, jos haluat kehonpainoharjoittelua tai kenttälenkin kävelyn jälkeen. Laajemmassa kuvassa reitti kulkee maailman korkeimmaksi soraharjuksi kuvatun Pyynikin harjun juurella; alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1993, ja rinteillä kohoaa tuttu näkötorni munkkikahviloineen(1)(2). Kaupungin opastama harjuluontopolku kunnostettiin 2023, on kiertolenkkinä noin 2,5 kilometriä ja sisältää 13 teemaopastetta; luontoa esitellään paahteisista rinnteistä lehdoiksi, ja reitti suositellaan alkavaksi Pyynikin näkötornilta (Näkötornintie 20) vastapäivään(1). Etelärinteen portaat tekevät osuudesta esteellisen rattailla, ja talvella moni esteetön yhteys toimii latupohjana, joten kävelijän kannattaa seurata kaupungin ajankohtaista ohjetta(1). Pyynikin luonnonsuojelualue -sivuilla avautuvat kokonaissäännöt: pääreittejä valaistaan, maastopyöräily on kielletty ja pyöräillä saa vain liikennemerkein osoitetuilla väylillä, latuja ei saa talloa(2). Visit Tampere tiivistää saman vierailijalle ja muistuttaa pyöräilyn rajauksesta merkityille väylille(3). Askeleita Suomessa -blogissa todetaan, että alue sopii myös lyhyisiin kävelyihin, mainitaan talviset ladut ja luontopolun varrella havaittu kuntoilukatos, mikä auttaa hahmottamaan ulkoiluverkoston käytännön luonnetta(4). Tämän lyhyen yhteyden jatkoksi kiinnittyvät lähellä esimerkiksi Pyhäjärven melontareitti, Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros sekä Pyynikki latu.

Reitin pituus on noin 3,5 km Sastamalan Salmen Otamuksen retkeily- ja luontokahvila-alueella Otamusjoen ja Tupurlanjärven rannoilla. Ajankohtaiset tiedot kahvilasta, vuokrauksesta, reiteistä ja lisälenkeistä löytyvät Visit Sastamalan Otamus-sivulta(1). Sivulla mainitaan myös merkityt sivupolut Sudenpesäkivelle ja Vesivuorelle Tilankierroksen yhteydessä. Tilankierros on keskivaativa metsä- ja mökkiteiden kävely: jyrkkä alkunousu kahvilan jälkeen, koivikoita, näkymiä Tupurlanjärvelle ja Ryömälänvuorelle, paikallisia pihateitä ja Sudenpesäkivet, jossa paikallinen tarinaperinne liittyy 1800-luvun susiin(2). Vesivuoren lyhyelle lenkille voi poiketa erilliselle näköalapaikalle(2)(3). Askeleita Suomessa kuvaa Tilankierroksen helppokulkuisemmaksi kuin jyrkempää Ristivuoren luontopolkuja ja mainitsee osuuden ajotiellä kulusta(3). Otamuksen solmukohdasta lähtee useita merkittyjä reittejä: Salmin kierros kiertää Salmin kylän ja Peltokankaan suuntaa, Salmin luontopolku on lyhyempi luontolenkki Ristivuoren rinteille, Ellivuori-Otamus-Häijää pyöräilyreitti yhdistää Otamuksen Ellivuoren ja Häijään pyöräilyverkostoon, ja Saikkalanjoki, reitti Mätikkö - Tupurlanjärvi - Otamus sopii melontaan, kun jalkapatikoinnin sijaan haluaa vesille(1)(2). Retkipaikan kuvauksessa korostuu, että laavu ja päänuotiopaikka ovat kahvilan pihapiirissä eivätkä pitkin reittiä—tauot kannattaa suunnitella sen mukaan(2). Sastamala sijaitsee Pirkanmaalla. Pirkanmaa tarjoaa saman järvi- ja harjumaiseman päiväretkiä laajemminkin.

Salmin luontopolku on lyhyt, noin kilometrin mittainen rengasreitti Sastamalan Otamuksen virkistysalueella Pirkanmaalla. Viralliset reittitiedot ja kartta löytyvät Luontoon.fi:n Salmin luontopolku -sivulta(1). Sastamalan kaupunki kokoaa laajemmat retkeilyreitti- ja laavutiedot sekä yhteystiedot omille sivuilleen(2). Jarno Peitson Retkipaikka-artikkeli kuvaa kolmen Otamuksen rengasreitin maastoa elävästi, erityisesti Ristivuoren nousun, Tyyttikiven ja näköalojen(3). Askeleitasuomessa-blogissa on käytännön näkökulma pysäköinnistä, kahvilan pihan nuotiosta ja reitin luonteesta lapsiperheen kanssa(4). Kävely alkaa Otamussillantien varrelta: sillan ylitettyään polku nousee jyrkästi Ristivuorelle, ja yläosassa polku kulkee paikoin kallionreunoja myöten—märällä ja liukkaalla kelillä sekä pienten lasten kanssa kannattaa edetä rauhassa(3)(4). Ylhäällä tulee vastaan Tyyttikivi ja avautuu näkymiä Tupurlanjärvelle ja järvi-metsämaisemaan(3). Helaakallion ja muiden opastuspisteiden taulut avaavat paikallista historiaa ja luontoa(3). Itse luontopolun varrella ei ole laavua tai nuotiopaikkaa; yhteinen tulipaikka ja laavu ovat Otamuskahvilan pihapiirissä lähtösolmussa, ja puiden käytöstä peritään maksu paikallisen käytännön mukaan(4). Samasta solmukohdasta voi jatkaa päivää Salmin kierroksen pidemmälle metsälenkille, Tilankierroksen keskipitkälle renkaalle, Ellivuori–Otamus–Häijää -pyöräilyreitille pyörän kanssa tai Saikkalanjoen melontareitille vesille lähteville(1). Sastamala sopii hyvin palvelu- ja ruokailutukikohdaksi retken jälkeen.

Elamonkierros, Laipanmaa on noin 10,5 kilometrin mittainen retkeilyreitti Laipanmaan metsäisellä ulkoilualueella Kangasalla Pirkanmaalla. Ajantasaisimmat kuvaukset reitistä, laavuista ja varusteista löytyvät Laipanmaan retkeilyalueen Elamon kierros -sivulta(1). Visit Kangasala kokoaa alueen kokonaiskuvan: neljä merkittyä reittiä, viisi laavua verkostossa ja maisema, jossa talousmetsä, luonnontilaiset suot ja pikkujärvet vuorottelevat(2). Kävelystä ja elämästä -blogin kirjoitus Laipanmaan pohjoisista reiteistä täydentää käytännön kuvaa Rajalan kämpän isosta pysäköinnistä, sinisten merkkipaalujen seuraamisesta ja laavujen mitoituksesta maastossa(3). Lähtö tuntumassa on Verkkojärven laavu hyvin alkumatkalla; reitti ei kulje aivan järven rantaa pitkin, ja laavu on hieman sivussa metsätien haaran varrella. Noin 3,7 kilometrin kohdilla Elamojärven laavu tarjoaa luontevan puolivälitauon järven äärellä. Sen jälkeen vaihtelevat vanha metsä, lyhyet metsäautotieosuudet ja pitkospuiden ylittämät kosteikot. Noin 8,5 kilometrin kohdilla Ruokojärven laavu, Laipanmaa sijaitsee osuudella, joka on yhteinen Hirvijärven kierros, Laipanmaa -reitin kanssa; samalta suunnalta voi suunnata myös Rajalan luontopolulle. Luontoon.fi:n Hirvijärven kierros, Laipanmaa -sivu kuvaa laajempaa Laipanmaan reittiperhettä myös Pälkäneen puolella(4). Ruokojärven jälkeen reitti nousee vaihtelevassa metsässä ja avokasvipeitteisissä osissa kohti Rajalan kämpän lähtöalueen tuntumaa. Juomavesi kannattaa ottaa mukaan: Laipanmaan sivuston mukaan kaivoja ei ole käytössä alueella(1).

Haukanhieta–Helvetinkolu reitti on noin 5,5 kilometrin pituinen yhdensuuntainen vaellusosuus Helvetinjärvellä; samaa janaa käyttäen edestakainen kierros on tyypillisesti noin 11 kilometriä. Reitti yhdistää Haukkajärven Haukanhiedan uimarannan ja palvelut Helvetinjärven rannalla olevan Helvetinkolun rotkoseudun. Ajantasaiset tiedot, taukopaikkojen huollot ja mahdolliset väliaikaiset järjestelyt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivulta(1), jonka Metsähallitus pitää ajan tasalla. Polku kipuuttaa mäkisessä harju- ja rotkomaastossa; bergfexin kuvaus, joka pohjautuu Ruoveden kunnan ja Outdooractive-materiaaliin, mainitsee portaat jyrkimmissä rinteissä ja neuvoo varaamaan reilusti aikaa mäkisyyden vuoksi(5). Noin puolivälissä reitti kulkee Iso Ruokejärven taukopaikan kautta: Iso Ruokejärvi laituri, Iso-Ruokejärvi Tulentekopaikka, Iso Ruokejärvi ja Iso-Ruokejärvi Kuivakäymälä sopivat evästauolle ennen jatkoa kohti Helvetinkolua tai takaisin Haukanhietta. Helvetinkolun päässä palvelut keskittyvät kapean rotkon reunalle: Helvetinkolu päivätupa, Helvetinkolu laituri, Helvetinkolu tulentekopaikka ja kuivakäymälä sijaitsevat portaiden ja polun varrella. Askeleita Suomessa kertoo pitkistä portaista päivätuvan suuntaan ja siitä, että itse rotko aidattiin syksyllä 2023 kivipeitteiden irtoamisvaaran vuoksi(3). Aamulehti uutisoi kesällä 2023 Metsähallituksen ratkaisusta asentaa varoitusaidat ja -merkit, kun turisteilla oli ollut tapana kiivetä järven jäältä rotkoon(4). Näköalat ja kuvat on hyvä suunnitella rotkon reunan reiteille, ei rotkon pohjalle. Haukanhiedan päässä ranta- ja leiripaikkakeskittymässä on Haukanhieta telttailualue, Haukanhieta tulentekopaikka 1 ja 2, Haukanhieta, keittokatos 1, Haukanhieta keittokatos 2, Haukanhieta porakaivo sekä Helvetinjärvi, Hiedan maja, vuokratupa, Helvetinjärvi, Hiedan majan sauna ja Hiedan sauna tulentekopaikka. Kaksi pientä parkkialuetta, Haukanhieta P-paikka 1 ja Haukanhieta P-paikka 2, sijaitsevat kävelymatkan päässä hiekkarannalta. Risteävistä reiteistä löytyvät muun muassa Lokinpojanpolku, Helvetistä itään -luontopolku, Helvetinjärven polut, Luomalahti-Pikku-Kovero, Haukanhieta-Haukkajoki reitti ja Helvetinjärven polut, polku Hiedan rantaan. Ruovesi on Pirkanmaalla, ja alueen jääkauden muovaama järvi- ja rotkomaisema tekee tästä vaativamman kuin tasaisesta metsäpolusta. Sateen jälkeen juuret ja kallot voivat olla liukkaita. Tarkista viralliselta reittisivulta lähtöä edeltävänä päivänä, jotta saat viimeisimmät olosuhteet ja mahdolliset väliaikaiset muutokset(1).

Pikku Birgitta on lyhyt, suoravarvainen osuus Lempäälän Birgitan polusta Pirkanmaalla. Kartallamme sen pituus on noin 1,6 kilometriä, eikä se ole lenkki; se sopii nopeaksi luontokävelyksi lähelle taajamaa ja liittyy paljon pidempään Birgitan polun reitistöön. Luontoon.fi listaa tämän osuuden nimellä Birgitan polku / Pikku Birgitta Lempäälässä(1). Sulkuista, yhteisten taukopaikkojen polttopuista, talvisesta käyttäytymisestä latuosuilla muualla verkossa ja koko parkkialue- ja taukopaikkaluettelosta kannattaa lukea Lempäälän kunnan Birgitan polku -sivut(2). Visit Lempäälä kuvaa laajempaa, liki viisikymmentä kilometriä kiertävää Birgitan polun rengasreittiä järvi- ja metsämaisemissa; reitti on nimetty Pyhän Birgitan kirkon mukaan, ja sivulla mainitaan keltaiset reittimerkinnät, koira kytkettynä sekä joukkoliikenneyhteydet Tampereelta(3). Tämä osuus on käytännössä tuon verkoston lyhyt pätkä: pidemmälle retkelle lähtevät jatkavat Birgitan polulla laavuille, nuotiopaikoille ja järvenrantamaisemiin, kun taas Pikku Birgitta sopii kevyeksi kävelyksi Lempäälän keskustan tuntumassa. Retkipaikkassa Luontopolkumies käveli Birgitan polun osuuksia 2023 ja 2024, kehui opasteita ja esimerkiksi Kirskaanniemen taukopaikkaa pidemmillä väleillä ja muistutti seuraamaan keltaisia merkintöjä sivupolkujen kohdilla(4)—hyvä tausta, jos jatkat tästä pääreitille. Lempäälä sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen eteläpuolella. Birgitan polku valittiin Suomen vuoden retkikohteeksi vuonna 2006; nimi viittaa keskiaikaiseen Pyhän Birgitan kirkkoon, joka on tunnettu maamerkki.

Runokangas on noin 2 kilometrin pituinen rengasretkeilyreitti, joka lähtee ja päättyy Seitsemisen luontokeskuksella Seitsemisen kansallispuistossa Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Ajantasaisimmat retkeily- ja ulkoilutiedot löytyvät Luontoon.fi-sivuston Seitsemisen kansallispuiston retkeilyosiosta(1). Retkipaikka luonnehtii Runokankaan kahden kilometrin rengasteiksi luontokeskukselta ja sijoittaa sen muiden lyhyiden kierrosten joukkoon, kuten Harjupolun rinnalle(2). Käytännössä kierros kulkee Seitsemisen luontokeskuksen näyttely- ja kahvila-alueelta, ohittaa noin puoliväissä Pakkulakangas pysäköintialueen, seuraa Ahvenlammi laiturin rantaviivaa ja palaa Seitsemisen luontokeskus takkakatoksen kautta luontokeskuksen lähelle—hyvä taukopaikka katoksen alla ennen tai jälkeen lenkin. Sama lähtöalue liittyy luontevasti pidempään Harjupolku Ylöjärvi -lenkkiin ja Luontokeskus-Koveron perinnetila -vaellusyhteyteen Koveroa kohti; Paroonin taival on toinen pitkä vaellusyhteys tältä puiston osalta. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa hyväkuntoista metsäpolkua, runsaita juuria ja pieniä korkeuseroja Ahvenlammen liepeillä sekä runotauluja, jotta kannustavat hidastamaan tahtia(3). Yle uutisoi vuonna 2010, että Runokangas rakentuu Pakkulakankaan polun varrelle Terveyttä Metsästä -hankkeessa ja että valitut runot kiinnitetään tauluihin levähdyspaikoille harjun kuusikossa(4). Luontokeskuksen pihalla on leikki- ja oleskelutiloja, ravintola ja nuotiopaikka, ja koko puistossa on useita tulipaikkoja, jos kahden kilometrin lenkki kaipaa jatkoksi muita kohteita(2)(3).

Ajantasaiset palvelut, palvelualueet ja tulisäännöt Riuttaskorven virkistysmetsässä löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Riuttaskorven reitti -sivulta(1). Ylöjärven kaupunki kertoo Riuttaskorven metsän osoitteena Torttilantie 452 ja ohjaa tarkempiin tiedostoihin Metsähallituksen kautta—hyvä lähtökohta, jos suunnittelet ajoreittiä ja laajempaa Kurun seutua(2). Tämä lyhyt, noin 1,1 kilometrin päästä päähän -yhteys kulkee Suutarilankosken pysäköintialueen ja Haukijärven rannan välillä; rannalla on Riuttaskorven keittokatos Haukijärvi, Riuttaskorpi sauna, Riuttaskorven laituri, Haukijärvi, kaivo ja kuivakäymälät samassa päiväretkipisteessä. Reitti istuu samaan Riuttaskorven virkistysmetsän verkostoon kuin Pirkan Taival ja muut merkityt polut: voit yhdistää kävelyn Suutarilankosken laavun ja nuotiopaikan taukoon tai jatkaa muihin kierroksiin. Reppuretki kuvaa Suutarilankosken vanhaa myllypaikkaa ja Haukijärven rauhallista tunnelmaa verrattuna läheisiin kansallispuistoihin—hyvä lisä tunnelmaan lyhyelle retkelle(3). Kartallamme sama ranta liittyy lyhyeen Haukijärven P-alue - Haukijärven keittokatos -osuuteen ja kohtaa Suutarilankosken päässä Suutarilankosken P-alue- Suutarilankosken laavu -reitin, jos haluat laavutauon ennen tai jälkeen kävelyn. Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Seitsemisen ja Helvetinjärven välissä; Riuttaskorpi on valtion virkistysmetsä, joka sopii erityisesti päiväretkeilyyn.

Yhdyspolku on noin 2 kilometrin pituinen pätkä yhteen suuntaan Seitsemisen kansallispuistossa Kirkkaanlamminkangas pysäköintialueelta Haukilammen rantaan Ikaalisissa Pirkanmaalla. Ajantasaiset reittilistat, kartat, palvelut ja kävijöitä koskevat määräykset löytyvät Luontoon.fi-sivuilta Seitsemisen kansallispuiston omana kokonaisuutenaan(1). Retkipaikka kokoilee käytännön lähtötietoja kuten ajomatkan Tampereelta, talvikunnossapidetyt pääparkit ja telttailualueet; Haukilampi mainitaan muiden varusteisten leirialueiden joukossa(2). Kirkkaanlamminkangas pysäköintialueelta merkitty polku kulkee noin 0,6 kilometrin jälkeen Kirkaslampi pysäköintialueen kautta. Kirkaslampi keittokatos laajemmassa reittiverkossa on aivan näiden Kirkaslampi parkkialueiden tuntumassa ja sopii tauoksi ennen jatkoa Haukilammelle. Haukilampi laiturilla avautuu järvinäkymä ja Haukilampi tulentekopaikka; rannalla on kuivakäymälä päiväretkeilijöille. Tarkemmat tiedot nuotiosta ja karttakontekstista löytyvät meidän Haukilampi laituri- ja Haukilampi tulentekopaikka -sivuilta. Sama Haukilammen rannikkopiste tulee vastaan myös pidemmillä kävelyreiteillä kuten Torpparintaival ja Uittajanpolku, joten tämä yhdyspolku toimii lyhyenä suuntaispätkänä, kätevänä kulkuyhteytenä Kirkkaanlamminkangas-parkista tai linkkinä noihin kierroksiin. Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa Torpparintaival-retkeilyään: sekametsiä, suoria, pitkospuita ja Haukilammen aamurauhaa, jossa kierrokselle lähtevät kohtaavat telttailijoita nuotiolla(3). Metsähallitus kuvaa Torpparintaivalin 6,3 kilometrin rengasreitiksi Koveron perinnetilalta Haukilammen taukopaikan kautta(4). Kirkkaanlamminkangas-päässä sama parkkialue palvelee myös pitkän matkan pyöräreittiä Järvienreitit- Aure, joten polun alkupäässä liikkuvat kävelijät ja pyöräilijät voivat kohdata samassa keskittymässä. Yhdyspolku Kirkkaanlamminkangas-Luontokeskus-Kovero reitille, Kirkkaanlamminneva yhdyspolku ja Luontokeskus-Koveron perinnetila jatkavat yhteyksiä kohti Seitsemisen luontokeskusta ja Koveroa pidemmällä päiväohjelmalla. Seitsemisen luontokeskus on puiston päänäyttely- ja palvelusolmukohta, ja sieltä saa esimerkiksi reittivinkkejä ennen pidempää kierrosta. Luontokeskuksen puolella aluetta hallinnoi myös Ylöjärvi, kun taas tämän yhdyspolun pää on Ikaalisten puolella. Reitti kulkee Ikaalisissa ja Pirkanmaalla; kaupunki ja maakunta kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelet yöpymisiä tai jatkoyhteyksiä muualle puistoon.

Ikävänmaankierros on lyhyt, helppokulkuinen noin 3,2 kilometrin rengasreitti Pohjois-Nokialla, Alisenjärven ja Laajanojan rantamaisemissa. Pirkanmaa tarjoaa tämän kaltaisia helppoja lähireittejä järvi- ja jokimaisemissa. Nokia on Pirkanmaalla. Reitin kuvaus, uusi suopitkospuuosuus, sillat ja siniset merkinnät löytyvät Visit Tampere -sivun Ikävänmaan kierros -osiosta(1). Nokian kaupunki kokoaa ulkoilu- ja retkeilykohteet yhteen paikkaan kunnossapidon ja ajankohtaisten tiedotteiden varalle(2). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä. Noin 0,4 kilometrin kohdalla kulku ohittaa Alisenjärven uimarannan, ja ennen noin kilometriä ollaan lähellä Alisniemen avantouintipaikkaa—hyödyllinen yhdistelmä kävelyyn, uintiin tai avantouintiin, kun paikat ovat käytössä. Maasto vaihtelee metsiköistä ja silokallioita suonpätkiin, joilla on noin 600 metriä pitkospuuta, sekä useisiin siltoihin. Reitti kulkee osin samoissa maisemissa kuin Laajanojan luontopolku; talvella yhteyksiä löytyy läheisiin hiihto- ja juoksureitteihin (Alinenjärvi-Porin yhdystie latu, Kehäkuntoradan valaistu latu, Kehäkuntorata). Korvola-Porin yhdystie retkeilyreitti kulkee hieman kauempana, jos haluat jatkaa päivää pidemmällä vaellusosuudella samalla seudulla. Askeleita Suomessa -teksti kuvaa pitkospuut ja sillat hyväkuntoisiksi, kotalaavun nuotiolla myötäpäivää kiertäessä lähes lopussa, ja että puuvarasto voi olla tyhjä—omaa polttopuuta kannattaa ottaa mukaan, jos nuotiota haluaa(3).

Viikinsaaren luontopolku on lyhyt luontokävelyreitti Pyhäjärvessä sijaitsevalla Viikinsaarella, lyhyen laivamatkan päässä Tampereen keskustasta. Pirkanmaalla sijaitseva Tampere on tunnettu järvimaisemistaan. Reitin pituus on noin 1,3 km tässä kartoituksessa; joissakin virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään noin 1,6 kilometriin. Polku kunnostettiin kesällä 2025. Ajantasaisimmat tiedot laivavuoroista, saaren palveluista ja luontopolun käytännöistä löytyvät Tampereen kaupungin Viikinsaaren luontopolku -sivulta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin myös Luontoon.fi:ssä valtakunnallista retkeilysuunnittelua varten(2). Saareen pääsee Laukontorin rannasta Hopealinjojen reittiliikenteellä; matka kestää noin 20 minuuttia. Aikataulut ja hinnat löytyvät Hopealinjat Oy:n ylläpitämiltä Viikinsaari-sivuilta(1). Luontopolku alkaa heti Hopealinjojen laiturien jälkeen, kulkee rantaviivaa pitkin saaren luoteisosaan ja palaa sieltä saaren keskiosan metsän kautta. Reitti on merkitty keltaisilla maalimerkeillä. Luontopolun lisäksi saarella on erillinen meditaatiopolku omilla rastitehtävillään. Karttoja saa lainaksi Saaren infosta(1). Polku on pääosin helppokulkuinen ja esteetön, mutta saaren keskiosan metsäosassa juuret ja pienet maaston epätasaisuudet voivat hankaloittaa kulkua(1). Saaren länsiosa on luonnonsuojelualuetta: noin 10,53 hehtaaria suojeltiin lehtokasvillisuuden vuoksi vuonna 1994, ja alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen; kasvillisuus on Pirkanmaan mittakaavassa poikkeuksellisen rehevää(1). Pysy merkityillä reiteillä, pidä lemmikki kytkettynä ja kerää roskat mukaasi(1). Reitin varrella kulkee Pyhäjärven melontareitti - Viikinsaaren rantautumispaikka, melontareitin rantautumispaikka, ja Viikinsaaren nuotiopaikka päiväkäyttöön tarkoitettuna nuotiopaikkana. Retkeilyä Satakunnassa -kuvaus tuo esiin perheille sopivaat opastekyltit ja lasten tehtävät sekä erillisen meditaatiopolkuvaihtoehdon(3). Teksti mainitsee myös saaren uimarannan, ravintolan ja muut kesäpalvelut—päiväretkeen kannattaa varata aikaa(3). Viikinsaaren luontopolku ei ole pitkä erämaavaellus vaan tiivis katsaus lehto- ja saariluontoon kaupungin tuntumassa.

Hupakankorven yhteysreitti on noin 1,2 kilometriä pitkä yhteysosuus Tampereella. Se yhdistää Suolijärven rannan ja Mäyrämäenpuiston liikunta-alueen Hupakankorven luonnonsuojelualueeseen, pieneen Suolijärven eteläpuolella Vuoreksen ja Hervannan välissä sijaitsevaan rämeeseen. Tampere on Pirkanmaan keskuskaupunki; tämä osuus on lyhyt pistoreitti, ei koko järven rantarengas. Ajantasaiset rauhoitusmääräykset, sallitut kulkutavat ja pitkospuu- ja sorapolkuohjaus Hupakankorvessa on koottu Tampereen kaupungin Hupakankorven luonnonsuojelualue -sivulle(1). Luonnonsuojelualueella ei ole erillistä parkkipaikkaa; käytännössä yhteys taittuu Suolijärven ulkoilualueen ja joukkoliikenteen kautta tai kävellen lähipysäköinnistä(1). Laajempi noin 4,5 kilometrin Suolijärven luontopolku, uimarannan pysäköinti ja kulkuyhteys Hervantakeskuksesta on kuvattu Suolijärven luontopolku -sivulla(2). Visit Tampere esittelee Suolijärven luontopolun matkailijalle järven, uimarannan ja kalliomaisemien kannalta(3). Ensimmäisten satojen metrien aikana reitin varrella ovat Mäyrämäenpuisto 2 luistelukenttä ja Mäyrämäenpuisto 2 kenttä—lähipelikentät, joiden avulla suuntaa on helppo tarkistaa—sekä Suolijärven rantaan liittyvät Suolijärven uimarannan ulkokuntosali ja Suolijärven ulkoilumaja, joissa päiväretkeilijä voi pysähtyä ennen tai jälkeen rämeosuuden. Täältä reitti liittyy tiheään verkostoon: Suolijärven luontopolku jatkuu järven ympäri, Mielenreitti haarautuu tarinapolkuineen, Suolijärvi Tampere seuraa järven rantaa juoksureittinä, talvella latuverkosto ja muut juoksuosuudet peittävät osin saman rannan, ja Hervantajärven retkeilyreitti vie kohti laajempaa Hervantajärven retkeilykokonaisuutta. Valitse tämä yhteys, kun haluat lyhyen pistokkeen Hupakankorpeen osana pidempää Suolijärven kierrosta.

Reitti on noin 1,2 kilometriä yhtenä kävelyosuutena Helvetinjärven kansallispuistossa. Se on lyhyt, merkitty Helvetinjärven reitistön yhdys Haukkamaantien suunnasta Heinälahden rantaan. Tämän osuuden viralliset tiedot ja mahdolliset muutokset pääsyssä tai palveluissa löytyvät Luontoon.fi:n Helvetinjärven polut, Haukkamaantieltä Heinälahteen -sivulta(1). Retkipaikan Helvetinjärvi-juttu kuvaa laajempaa kokonaisuutta: puisto tunnetaan syvistä rotkolaaksosta ja järviketjuista jyrkkien kallioiden välissä, ja merkittyjä reittejä on yhteensä noin 40 kilometriä yhdisteltäväksi, kun ajat rannikkoteitä pitkin paikalle(2). Ruovesi sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Heinälahden päässä lyhyen retken palvelut löytyvät vierekkäin: Heinälahti tulipaikka, Heinälahti Telttailualue telttailuun ja Heinälahti kuivakäymälä—voit nuotioida, pystyttää teltan ja käyttää kuivakäymälää ilman koko Haukanhiedalta Helvetinkolulle kulkevan pidemmän lenkin kiertämistä. Samasta reitistä jatkuu pidempiin suosikkeihin; Pihkassa.fi:n teksti kuvaa, miten merkityt polut nousevat ja laskevat sen verran, että päivä tuntuu oikealta retkeltä lyhyemmilläkin lenkeillä, ja sateella pitkospuut ja portaat voivat käydä liukkaiksi(3). Reitti ei ole rengas: se yhdistää Haukkamaantien lähestymisen Heinälahteen. Se sijoittuu samaan rantaviivaan kuin Haukanhieta-Haukkajoki reitti Haukanhietaa ja Haukkajokea kohti, leikkaa Haukkajoen melontareitti (Ruovesi) -linjaa lahdella ja liittyy Pirkan taival (Ruovesi) -osuuteen, jos haluat ketjuttaa päivämatkoja Ruovedellä. Maasto on tyypillistä kansallispuiston metsäpolkua: juuria ja lyhyitä nousuja esiintyy laajemmalla alueella(3). Matkalla Suomessa tiivistää puiston Pirkanmaan vetonaulaksi Helvetinkolun ja Haukanhiedan ympärillä—hyvä kehys sille, mihin tämä lyhyt yhdys sopii(4). Kausirajoitukset ja koirasäännöt löytyvät Luontoon.fi:ssä julkaistuista Metsähallituksen kansallispuisto-ohjeista; tarkenna ajantasaiset rajoitukset Metsähallitus-ohjeista(5).

Reitin pituus on noin 17 kilometriä Ikaalisissa sijaitsevan Seitsemisen kansallispuiston eteläosassa. Ikaalinen kuuluu Pirkanmaahan. Metsähallitus kokoaa kansallispuiston säännöt, kartat ja tämän vaellusrenkaan omat sivut Luontoon.fi-palveluun(1). UutisOiva on jututtanut Metsähallituksen asiantuntijaa siitä, miten rengas yhdistää Koveron perinnetilan, Multiharjun aarniometsän ja Soljasten suot, kulkee Seitsemisjoen ja Liesijoen rinnoilla uittohistorian jäljillä, ja korvasi aiemmat Seitakierros- ja Virkatie-yhteydet, joiden yksityismaasopimukset olivat päättymässä(2). Askeleitasuomessa kuvataan samoja lähtöpysäköintejä, retkeilyvauhtia, pitkosten kuntoa sateen jälkeen sekä sitä, miten harvat puupisteet ja risteyskyltit riittivät kirjoittajalle ilman erillistä karttapakkaa(3). Kovero pysäköintilaueelta reitti kulkee aluksi Torpparintaivalelle tuttuja välejä kohti Koverolampi telttailualue, Koverolampi tulentekopaikka ja Koverolampi laituri -kokonaisuutta. Noin 1,3 kilometrin kohdalla Haukilampi tulentekopaikka, Haukilampi laituri ja Haukilampi käymälä tarjoavat ensimmäisen pitkän ranta- ja taukokolon. Honkaniemi tulentekopaikka ja Honkaniemi käymälä seuraavat muutaman kilometrin jälkeen ennen Kirkas-Soljanen ja Saari-Soljanen palvelukeskittymää. Kahdeksannen ja yhdeksännen kilometrin tienoilla reitin varrella ovat Kirkas-Soljasen pysäköintialue, Kirkas-Soljanen pysäköintialue, Kirkas-Soljanen telttailualue, Kirkas-Soljanen varauskeittokatos, Kirkas-Soljanen tulentekopaikka, Kirkas-Soljanen porakaivo, Saari-Soljanen pysäköintialue, Saari-Soljanen, parkkipaikka 2, Saari-Soljanen keittokatos ja Saari-Soljanen tulentekopaikka. Tämä on helpoin kohta liittää lyhyt Saari-Soljanen -ympyrä tai seurata polkupyöräverkoston ja yhdyspolkujen opasteita, jos suunnitelma venyy. Askeleitasuomessa mainitaan Liesijoen ylitys ennen Jokiristi tulentekopaikka, Jokiristi telttailualue ja Jokiristi kuivakäymälä -taukokoloa noin kahdentoista kilometrin kohdalla. Loppupuolella Multiharju pysäköintialue palvelee Jaulintien suunnan autoilijoita, ja Multiharjun aarnikohta on UutisOivan mukaan selvä merkittävin korkeuserokohta muuten varsin tasaisella reitillä(2). Kortesalo leirikoulutila vuokratupa, Kortesalo tulentekopaikka ja Kortesalo kaivo sijaitsevat ennen paluuta Koveron palveluihin, joista Luontokeskus-Koveron perinnetila jatkuu kohti Seitsemisen luontokeskusta. Pirkan Taival sopii jatkosuunnitteluun kansallispuiston ulkopuolelle, ja Aarnipolku sekä Kortesalo polku lyhentävät kierrosta Multiharjun pysäköinnin luona. Monimutkaisissa risteyksissä kannattaa pitää karttaa mukana, koska Yhdyspolku Haukilampi–Kirkkaanlamminkangas, Kirkas-Soljanen yhdyspolut ja Järvienreitit- Aure jakavat osin saman opasteiston(3). Lue Luontoon.fi ennen lähtöä tulistusrajoituksista, lintujen pesimärajoituksista Soljastensuolla ja Iso Seitsemisjärven ympäristössä sekä mahdollisista myrskyvaurioista(1)(2).

Torisevan alueen karttaa, PDF-luontopolkuopasta ja pysäköintivinkkejä varten kannattaa aloittaa Virtain kaupungin Torisevan luontopolku -sivulta(1). Sama reitti löytyy myös kansallisesta Luontoon.fi-listauksesta(2). Virrat sijaitsee Pirkanmaalla kantatie 66:n varrella. Reitti kartallamme on noin 1,8 kilometriä yhtenäisena linjana Torisevan rotkojärvimaisemassa. Virtain kaupunki kuvaa täydellisen merkityn luontopolun kiertävän kolmen järven kautta ja palaavan kahvimajalle noin 6,5 kilometrin pituutena; polulla on 13 tietorastia(1). Visit Heart Finlandin Metsän Sydän -kohdesivu kuvaa samantyyppistä kuuden kilometrin kierrosta metsän, puronvarsien ja Alaisen Torisevan jyrkänteiden kautta(4). Noin 0,7 kilometrin kohdalla kulun varrella on Torisevan kahvimajan kiipeilykallio historiallisen Torisevan kahvimajan luona. Pitkä Pirkan taival -retkeilyreitti yhtyy samaan polkuun kahvimajan luona; Luontopolkumies kertoo Pirkan taival -reitin kulkevan tässä luontopolun mukana(3). Alainen, Keskinen ja Yläinen Toriseva ovat syviä rotkojärviä noin kolmen kilometrin syvänteessä; Keskinen Toriseva on noin 37 metriä syvä ja Alainen Toriseva on suurin pinta-alaltaan, noin 1,2 kilometriä jyrkkien rantojen välissä(1). Maastossa reitti on merkitty punaisin maalimerkein(3). Osuudet kulkevat kalliojyrkänteiden päällä ilman kaiteita, joten varovaisuus on tarpeen, etenkin lasten kanssa(3). Kaupungin sivuilla mainitaan laavuja Kangasjärven rannalla ja Yläisellä Torisevalla sekä puuceet ja nuotiopaikat Inkerinkallion ja Kangasjärven rannoilla omien eväiden syöntiä varten(1). Lotta Svärd -järjestön vuonna 1936 perustama Torisevan kahvimaja tarjoaa kesäkaudella kahvihetken näköalalla järville(1).

Solkivuoren yhdysreitti on noin 3,6 kilometriä pitkä ja kulkee Tampereen eteläosassa yhdistäen Hervantajärven retkeilyverkoston kohti Hirvikalliota ja pitkän matkan Kaarinanpolkua. Metsähallitus julkaisee tämän yhdysosuuden Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista reittiselailua varten(1). Reitti sijoittuu laajempaan Hervantajärven retkeily- ja luonnonsuojelualueeseen: Tampereen kaupunki kuvaa alueella olevan noin 10 kilometriä opastettua retkeilyreitistöä, Viitastenperän ja Makkarajärven taukopaikat laavuineen ja nuotiopaikkoineen sekä säännön, että leiriytyminen on sallittu vain Viitastenperän taukopaikalla(2). Outdoorstampere.fi kertoo, miten reitit jatkuvat etelään Viitastenperälle ”kolmen kunnan rajapyykille” ja edelleen opastamattomina luonnonpolkuina Kangasalan Kaarinanpolkuun ja Lempäälän Birgitan polkuun(3). Visit Tampere tiivistää saman alueen vierailijoille, mukaan lukien nuotiopaikat ja Viitastenperän laavukokonaisuuden(4). Tampere sijaitsee Pirkanmaalla. Kannattaa yhdistää Luontoon.fi(1) ja kaupungin luonnonsuojelualueen tiedot(2) kausirajoituksia ja päivityksiä varten. Hervantajärven retkeilyreitin risteämästä voit yhdistää retkeilyjä niin, että käytät Hervantajärven uimarantaa, Makkarajärven nuotiopaikkaa ja Viitastenperän laavua pidemmällä lenkillä. Tällä yhdysreitillä noin kolmen kilometrin kohdilla tulee Hirvikallionpuiston kuntoilupaikka—ulkokuntosali Ruskontien ja Hirvikallionkadun tuntumassa—hyvä maamerkki siitä, että reitti lähestyy rakennettua Hirvikalliota. Siinä missä tämä yhdysreitti kohtaa Kaarinanpolun, voit jatkaa noin 59 kilometrin reitillä Kangasalan metsiin ja järvimaisemiin tai käyttää Solkivuoren yhdysreittiä lyhyenä poikittaiskytkennänä päiväretkillä Hervannan järvirantojen ja Hirvikallion saavutettavuusvyöhykkeen välillä.

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, rajoitukset ja palvelutiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Helvetinjärven kansallispuiston sivuilta(1). Visit Tampere kuvaa alueen jylhää rotko- ja järvimaisemaa ja mainitsee Haukanhiedan hiekkarannan lepopaikkana Helvetinjärven ja Helvetinkolun jälkeen(2). Retkipaikan laaja puisto-opas kertoo Heinälahden tulipaikasta ja käymälöistä jo ennen Haukanhiedan parkkipaikkaa sekä Haukanhiedan varattavasta Hiedanmajasta, telttailumahdollisuudesta, keittokatoksesta, kaivosta, käymälöistä ja Haukkajärven hiekkarannoista(3). Haukanhieta–Haukkajoki reitti on kartallamme noin 2 kilometrin mittainen pistemäinen kävelyreitti Ruovedellä, Pirkanmaalla. Se ei ole rengas. Reitti kulkee Heinälahden rantapalveluiden luota Haukanhiedan virkistysalueelle Haukkajärven rannalla kansallispuiston länsiosassa. Lähtöpäässä ovat Heinälahti tulipaikka ja Heinälahti Telttailualue, ja Heinälahti kuivakäymälä palvelee taukoja. Ranta sopii lyhyeen melontapäivään; Haukkajoen melontareitti (Ruovesi) kulkee samalla Heinälahti-ranta-alueella. Jalan voit yhdistää Helvetinjärven polut, Haukkamaantieltä Heinälahteen -osuuteen ennen pääosaa kohti Haukanhietta. Noin 1,75 kilometrin kohdilla Haukanhieta P-paikka 1 ja Haukanhieta P-paikka 2 ovat aivan linjan tuntumassa autoilijoille, jotka haluavat päätää päivän rannalle. Haukanhiedalla Helvetinjärvi, Hiedan maja, vuokratupa ja Helvetinjärvi, Hiedan majan sauna keskittävät majoituksen ja saunan rannan tuntumaan; hinnat, kausi ja avaimet löytyvät Eräluvat.fi:n Hiedanmaja-sivulta(5). Alueella ovat myös Hiedan sauna tulentekopaikka, Haukanhieta tulentekopaikka 1 ja 2, Haukanhieta, keittokatos 1, Haukanhieta keittokatos 2, Haukanhieta porakaivo ja Haukanhieta telttailualue pidempään taukoon tai yöpymiseen teltalla. Haukanhiedalta merkityt polut jatkavat eteenpäin: Haukanhieta-Helvetinkolu reitti ja Lokinpojanpolku käyttävät samaa ranta- ja parkkialuetta, ja Helvetinjärven polut, polku Hiedan rantaan on hyvin lyhyt rantalinjaosuus. Laajemmissa yhteyksissä retkeilijät kuvaavat merkintöjä selviksi mutta jyrkkiä kivisiä portaita liukkaiksi sateella sekä katvealueita puhelimelle harjanteilla(4). Se koskee enemmän koko puiston vaativampia osuuksia kuin jokaista tämän kahden kilometrin metriä, mutta kuvaa tapaa yhdistää Haukanhieta muuhun verkostoon.

Ritajärven luonnonsuojelualueen retkeilyverkosto sijaitsee Sastamalassa Pirkanmaalla. Vaellusreitin pituus on noin 11,4 kilometriä yhtenä linjana. Metsähallitus julkaisee kohteen ja reittiluettelon Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista suunnittelua varten(1). Visit Sastamala antaa käytännön saapumisohjeita—muun muassa varoituksen, että Porin suunnasta navigaattori voi ohjata yksityisteille, ja suositellun reitin VT11:n kautta Häijään liikenneympyrään sekä edelleen Sastamalantielle, Horniontielle ja Ritajärventielle—sekä yhteystiedot paikalliseen matkailuneuvontaan(2). Sastamalan kaupungin ulkoilusivuilla kerrotaan värikoodattujen lenkkien pituuksista Ritajärventien lähtöpisteestä, pysäköintiosoitteista, polttopuiden toimituksesta vain Louhen ja Paavinhattu-taukopaikoille sekä palautteen lähettämisestä reitin kuntoon(3). Sastamala on Pirkanmaalla. Ajantasaisimmat tiedot sulkuista, metsäpalosta ja käyttösäännöistä kannattaa yhdistää Luontoon.fi:stä(1), Visit Sastamalasta(2) ja kaupungin ulkoilusivuilta(3). Noin 127 hehtaarin suojelualueella kolme merkittyä rengasreittiä kiertää metsäjärviä: Valkeajärvi sinisillä merkinnöillä, Ylinen Ritajärvi punaisilla ja Alinen Ritajärvi keltaisilla(3)(4). Sastamalan kaupunki esimerkiksi Kolmen järven kierroksesta noin 8,8 kilometriä Ritajärventieltä, lyhyempiä yhdistelmiä Valkeajärven ja muiden järvien välillä sekä helpomman Valkeajärven 2,3 kilometrin lenkin(3). Maasto vaihtelee pitkospuista ja näköalapaikoista sinisellä lenkillä kivisempiin ja juurisempiin pätkiin punaisella ja keltaisella; Jarno Peitson Retkipaikka-artikkeli kuvaa Kannaksen laavua Valkeajärvellä, Louhen mökkiä jaettuna taukopaikkana Alisella Ritajärvellä sekä suosittua Paavinhatun näköalapaikkaa terasseineen ja nuotiopaikkoineen(4). Polttopuita toimitetaan vain Paavinhattuun ja Louheen(2)(3). Luonnonsuojelualueella ei saa yöpyä(2)(3). Retkipaikka mainitsee, että Valkeajärven ja Lammenmaantien pysäköintipaikoilla yöpyminen voi olla sallittua, vaikka itse suojelualueella yöpyminen on kielletty—tarkista ajantasaiset säännöt(4). Merkittyjen reittien eteläpuolella Ritarijärvi on erillinen pieni järvikohde, jonne ei juuri ole merkittyjä polkuja(4). Jos haluat yhdistää lajeja, Ellivuori–Ritajärvi -pyöräilyreitti yhdistää Ellivuoren ja tämän alueen pidempään pyörä- ja kävelypäivään.

Luonnonsuojelumääräykset, pitkos- ja sorakunnostus sekä polun sijoittuminen Villilänsaaren länsiosa Tampereen kaupungin Villilänsaaren luonnonsuojelualue -sivulla(1). Visit Tampere tiivistää saman kohteen matkailijalle ja mainitsee, että polkupyörällä voi kulkea polkua pitkin silloin, kun olosuhde on sopiva(2). Yle siteerasi ympäristösuunnittelija Lasse Kososta, kun alue suojeltiin: varhaisen kesän aamulaulu on kuulunut monilajiseksi, ja harvinaisempien lintujen joukkoon nostettiin pikkutikka ja kultarinta(4). Vaellus ja retkeily -blogissa on lyhyt vierailu Villilänsaaren luonnonsuojelualueelle upotetulla videolla, jos haluat maastotuntumaa virallisen tekstin lisäksi(3). Tämä luontopolku on noin 0,7 kilometriä Pyhäjärven rannalla Tampereella, Pirkanmaalla. Suojelualue on lahopuustoista, koivuvaltaista lehtoa ripauksella kuusta ja mäntyä, Pirkanmaan vastuulajia kuten kynäjalava, sekä kirjavia lintuja ja lepakoita Villilänsalmen ruokailualueella; liito-oravan jätöksiä on kartoitettu erityisesti saaren etelä- ja kaakkoisosiin(1). Kunnostettu reittimuoto yhdistää sorapintaa ja pitkospuita, opastauluja pysäköinnin reunalla ja itärajalla, pikkulinnunpönttöjä ja selityksiä yksityisluonnonsuojelualueen statuksesta(1)(4). Noin puolen kilometrin kohdilla kuljet Saarenkärjen uimapaikan ohi Salmenrannalla, osoitteessa Salmenranta 20, jos haluat yhdistää uinnin kävelyyn. Pyöräilijä voi jatkaa päivää Pyhäjärven maisemareitistä ja Pyhäjärven kierroksesta siinä missä verkosto kohtaa saman rantaviivan(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä, nimenomaan tälle luontopolulle tehtyä esittelyvideota; blogeissa linkitetty sisältö on luonnonsuojelualueen kuvailua suomeksi.

Aarnipolku on noin 1,8 kilometrin kävely Multiharjun vanhan metsän ytimessä Seitsemisen kansallispuistossa Ikaalisten alueella Pirkanmaalla. Luontoon.fi:n Seitsemisen reittisivusto kokoaa viralliset kuvaukset ja muistuttaa rajoitusalueen säännöistä Multiharjulla(1). Retkipaikan Seitsemisen artikkeli linjaa saman lyhyen reitin Multiharjun pysäköinnistä ja kehottaa pysymään polulla rajoitusalueella(3). Maasto on helppokulkuista ja leveähköä metsäpolkua harjulla lyhyine nousuineen ja laskuineen; kosteammissa kohdissa on pitkospuita(4). Metsikkö tunnetaan vanhoista kilpikaarnamännyistä ja kelomännyistä sekä kuusien ja haapojen seurasta. Meriharakka kuvaa Multiharjun polun tunnelmaa ja antaa käytännön neuvon: koska maisema on monin paikoin samankaltaista mäntykangasta, kannattaa painaa mieleen maamerkki tai tallentaa lähtöpaikka navigaattoriin(2). Noin 1,25 kilometrin kohdalla tulee Kortesalon palveluryhmä: Kortesalo kaivo, Kortesalo leirikoulutila vuokratupa ja Kortesalo tulentekopaikka, mistä saa juotavaa, vuokrattavan tuvan läheisyyttä ja laillisen nuotiopaikan ennen paluumatkaa kohti Multiharju pysäköintialuetta. Risteys kytkeytyy merkittyyn verkostoon: Kortesalo polkuun, Torpparintaival-reittiin, pitkään Uittajanpolkuun, Multiharju-Hirviharju -reittiin ja polkupyörämatkailijoille Seitsemisen polkupyöräreittiin—pidempien reittien varrella on myös telttailu- ja laavualueita, jos kokosit useamman päivän kierroksen(4). Koirat kuuluvat kansallispuistoon vain kytkettyinä, ja jätökset kuuluu käsitellä polun ulkopuolella. Roskat kannattaa viedä pois, sillä kierrätyspisteitä ei ole joka taukopaikalla(3).

Tulusmäki on lyhyt, noin 1,6 kilometrin mittainen suuntaava retkeilypätkä Seitsemisen kansallispuistossa Ikaalisten puolella Pirkanmaalla. Se ei ole silmukka: se sopii parhaiten yhdysosuudeksi samaan käytävään, jossa kohtaavat pidempi Multiharju-Hirviharju -vaellusreitti ja Seitsemisen polkupyöräreitti, joten sen voi yhdistää näihin verkostoihin tai käyttää lyhyenä kävelyosuutena mänty-kuusikkoisella harju- ja suoreunamaastolla, joka on tyypillistä Multiharjun seudulle. Ikaalinen sijaitsee puiston tuntumassa autolla hyvin saavutettavissa, ja Pirkanmaa tarjoaa muutenkin laajan valikoiman ulkoilukohteita pidemmälle retkelle. Seitsemistä hoitaa Metsähallitus. Laajemman Multiharju-Hirviharju -patikkalinjan kuvaukset, säännöt ja yhteystiedot samasta reittiverkosta löytyvät Luontoon.fi:n Multiharju-Hirviharju -sivulta(1). Retkipaikka kokoaa Seitsemisen käytännön vinkkejä, mukaan lukien Multiharjun pysäköinti ja muut puiston parkkipaikat(2). Visit Finland esittelee kansallispuiston kokonaisuutena: ikimetsiä, hiljaisia soita, harjumaisemia sekä luontokeskuksen ja vuokrattavien tupien kaltaisia palveluita(3). Multiharjun aarnialue on suojeltu jo vuodesta 1910; Euroopan aarniometsiä -hanke kuvaa poikkeuksellisen vanhoja mäntyjä ja harjun sekä nevan rinnakkaisuutta, jota läheiset merkityt reitit seuraavat(4). Jos jatkat Multiharju-Hirviharju -reitille tästä yhteysalueesta, voit kulkea Kortesalo leirikoulutila vuokratupa-, Kortesalo tulentekopaikka- ja Kortesalo kaivo -kohteiden kautta ja käyttää Multiharju pysäköintialuetta, kun saavut Multiharjun parkkipaikalta. Seitsemisen polkupyöräreitti kulkee osin samassa käytävässä pyöräilijöille, jotka tutkivat puistoa merkittyjä pyöräreittejä pitkin.

Kuasman Kiäppi on noin 15,6 kilometrin päiväretkeilyreitti Kiikoisten seudulla Sastamalassa Pirkanmaalla; reitti kulkee Kuorsumaan kylän ja Kuorsumaanjärven ympäristössä. Tarkimmat tiedot viitoituksesta, käymälöistä, laavuista ja kolmesta opastetusta lähtöpisteestä löytyvät Visit Sastamalan Kuasman Kiäppi -sivulta(1). Sastamalan kaupunki listaa samat pysäköintiosoitteet ja kierrosvaihtoehdot retkeilyreitit ja laavut -sivullaan(2). Reitti kulkee metsäteillä ja poluilla, soilla ja kallioilla sekä lyhyinä pätkinä paikallisteitä; siltoja ja pitkospuita on kosteissa kohdissa(1). Pääkierros on merkitty keltaisilla nauhoilla ja pääsuunta on vastapäivään(1). Reitin varrella on infotauluja luonnosta ja paikallishistoriasta; Kuorsumaanjärven lintutornilla on järvestä ja linnustosta kertova taulu, nuotiopaikka laavuineen ja kuivakäymälät, ja hieman aiemmin rannalla on Kuorsumaan uimapaikka(1). Daphnionin keväinen retkikuvaus ja Jorma Murton Luontoretkiä -teksti kehuvat selkeitä opasteita ja kuvaavat soratiepätkiä metsäosuuksien välissä(3)(4). Sastamala on Pirkanmaalla Tampereen länsipuolella. Kuorsumaan Kyläseura toivoo erityistä varovaisuutta teitä ylittäessä ja tienvarsilla sekä jokamiehenoikeuksien ja maiseman kunnioittamista(1).

Vehoniemen luontopolku on noin 1,9 kilometrin mittainen metsälenkki Kangasalla Pirkanmaalla Roineen ja Längelmäveden välisellä Vehoniemenharjulla. Reitti kulkee luonnonsuojelualueella harjun rinteillä, jääkauden supassa ja Roineen rannassa; Metsähallitus ylläpitää käpymerkein viitoitettua polkua. Pysäköinnistä, näkötornin ajoista ja lähtöpaikan museo- ja kahvipalveluista kannattaa katsoa Visit Kangasalan ohjeet(1). Laajempi Keisarinharju–Vehoniemenharju -kokonaisuus on valtakunnallisesti merkittävä harjujono ja Natura 2000 -alue; Suomen ympäristökeskuksen kuvaus kertoo boreaalisista metsistä ja lehdoista sekä alueeseen kuuluvasta Punamultalukosta, yhdestä Suomen suurimmista supista(2). Luonteva lähtö on Vehoniemen pysäköintialue Vehoniemen Automuseon luona Vehoniemenharjuntiellä. Noin 1,6 kilometrin kohdalla polku kulkee Vehoniemenharjun näkötornin kautta harjun laella: vuonna 1927 rakennettu noin 13 metrin puutorni, josta näkyy Roineen ja Längelmäveden suuntaan — tarkista tornin käyttökielto ennen nousua, sillä korjaustyöt voivat sulkea sen hetkellisesti. Portaat ja lyhyet pitkospuut tasoittavat jyrkimpiä nousuja, mutta suuret korkeuserot tekevät reitistä huonon valinnan pyörätuoleille ja osalle liikkumista tukevista tarpeista(1). Roineen rannassa museon kohdalla on pieni hiekkaranta ja piknikpöytä. Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikka-sivulla käytännön vinkkejä ensimmäisestä käpytolpasta, valtatieosuudesta ja noin puolivälin Uhkainlammesta penkkeineen(3). Jos kaipaat isompaa uimarantaa, erillinen merkitty polku Vehoniemi polku uimarannalle vie uimarannan suuntaan kartallamme. Reitti sijaitsee Kangasalassa ja Pirkanmaan maakunnassa.

Juupajoen kunta ylläpitää kolmea väriopasteista luontoreittiä Juupajoen rotkon luonnonsuojelualueella Korkeakosken taajamassa(1). Rotko on noin 30 hehtaaria, jääkauden muovaama jopa noin 30 metriä syvä rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Juupajoki—Metsän Sydän kuvaa samaa maisemaa Juupajoen tunnetuimpana luonnonnähtävyytenä(3). Tällä sivulla oleva reittikuvaus on noin 0,7 km, lyhyt pätkä rotkon reunalla. Juupajoen kunnan virallinen esittely lisää kolme vaihtoehtoa samalta lähtöpaikalta: keltainen noin 400 m, punainen noin 900 m jyrkempinä ja kapeampina polkuina sekä sininen noin 2 km pitkospuu- ja käsijohdeosuuksin(1). Metsän Sydän kuvailee, miten parkkipaikan portailta laskeudutta arkinen melu vaihtuu joen solinaan ja linnunlauluun viileässä, lehvikköisessä ilmassa(3). Retkipaikka kävelee reitin käytännössä läpi: puihin maalatut merkit alkavat yhteisiltä portailta alas—blogissa mainitaan noin 130 porrasaskelmaa—ja pidemmät osuudet haarautuvat vasta rotkon pohjalla(2). Maasto vaatii tukevat maastokengät; liukkaat pengermät ja juurikot ovat varsinkin sateen jälkeen haastavia(1)(2). Sinisen reitin varrella on talkoilla tehtyä taidetta, runotauluja ja sammaleisia hahmoja; Retkipaikka viittaa myös Myllyraunion taukopaikkaan ja muutamiin sivupistoihin(2). Rotkon vieressä on Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo vanhassa tehdasmiljöössä ja Korkeakosken putous laskee laaksoon; Juupajoen kunta ja Metsän Sydän kertovat erillisestä esteettömästä näköalapaikasta ja laavusta sekä liikkumisesteisen pysäköinnistä Pikkukirkon pihalle osoitteeseen Kirkkotie 15—sivuun varsinaisista jyrkistä luontopoluista(1)(3). Tehtaanjärven uimapaikka osoitteessa Rantatie 5 palvelee uimarantaa ja päiväretkiä aivan rotkon länsipuolella. Talvella rotkon polut eivät ole hoidossa, mutta lähellä kulkevat esimerkiksi Käpylän latu ja Tollion latu.

Helvetinjärven polut, Luomalahti–Pikku-Kovero, on noin 12 kilometrin mittainen yhdensuuntainen vaellus Helvetinjärven kansallispuistossa Ruovedellä Pirkanmaalla. Ajantasaiset kartat, palveluluettelot ja säännöt löytyvät Luontoon.fi-sivuilta(1). Retkipaikka tarjoaa syvällisen puistooppaan, jossa rotkojärvet, kuusivaltaiset metsät ja rantapläntit avautuvat lukijalle tarinallisesti virallisten tietojen rinnalla(2). Visit Heart Finland tiivistää kohdekuvauksen alueen matkailunäkökulmasta(3). Reitti alkaa Helvetinkolun puolelta puiston reitistöä, kävelymatkan päässä Helvetinkolu päivätuvasta, Helvetinkolu laiturista ja Helvetinkolu tulentekopaikasta—sopii eväiden viimeistelyyn ja suunnistukseen ennen Luomalahden suuntaan jatkamista. Samasta solmukohdasta löytyy myös Helvetistä itään -luontopolku sekä yhteys Haukanhieta-Helvetinkolu reittiin, mikäli haluat lyhyemmän ja mäkisen yhteyden Haukanhiedan ranta-alueen palveluihin itään jatkamisen sijaan. Noin 3,8 kilometrin kohdalla tulee Luoma-rantapläntti Luoma Tulipaikkoineen, luonteva taukopaikka ennen kuin polku vie syvemmälle Luomalahtea kohti. Viiden kilometrin nurkilla Luomalahti keittokatos tarjoaa katetun keitto- ja taukopaikan Luomalahti kuivakäymälän vieressä—hyödyllinen sateella. Kuivakäymälät kuuluvat näihin taukopaikkakimppuihin; käytä niitä, äläkä tavoittele huussia metsän siimekseen kansallispuistossa. Luomalahdelta merkitty polku jatkaa kohti Pikku-Koveroa Iso Helvetinjärven itäpuolisella järviketjulla. Retkipaikka kertoo useiden Helvetinjärven vesien, mukaan lukien Luomajärvi ja Kovero, kuuluvan melojille maakannaspainotteiseen reitistöön, kun taas kulkija pysyy metsäisillä rantapoluilla(2). Maasto vaihtelee juurakkoisista nousuista kosteisiin painanteisiin, joissa pitkospuut helpottavat kulkua; erityisesti Helvetinkolun ja Luomajärven välinen osuus kuvataan luonnontilaisena vanhan metsän reittinä(2). Pidemmillä tauoilla tulentekopaikoilla ja keittokatoksella kannattaa varata lähes koko päivä; vauhdikkaasti kulkiessa puoli päivää riittää usein. Viikonloppuisin väkeä kertyy erityisesti Helvetinkolun lähistölle ja pääsisäänkäyntien parkkipaikoille; aikainen startti helpottaa. Noudata Haukkajärven rajoitusalueen pesintäaikaisia rajauksia—Retkipaikka viittaa Metsähallituksen kartta-ainekseen tarkkojen päivämäärien varassa(2). Tarkista viime hetken varoitukset ja mahdolliset järjestelyt viralliselta Helvetinjärvi-sivulta ennen lähtöä(1).

Kankaantaka–Koukkujärvi -retkeilyreitti on noin 4,9 kilometrin mittainen päästä päähän -kulku Nokialla, Pirkanmaalla. Se kulkee Kankaantakan asutusalueen ja läntisen Koukkujärven välisessä metsä- ja järvireunassa; Koukkujärvi on pieni humuspitoinen järvi Kaakkurijärvien Natura 2000 -kokonaisuudessa Nokian länsipuolella. Luontoon.fi(1) julkaisee Kankaantaka–Koukkujärvi retkeilyreitti -sivun suunnitteluun, reitin kulkuun ja kausiohjeisiin. Nokian kaupungin luontoliikunta- ja retkeilykohteet -sivusto kokoaa luontopolut ja käytännön yhteystiedot sekä viittaa vikailmoituksiin(2). Visit Nokia kuvaa laajemmin Kaakkurijärvien kaakkurijärvimaisemaa—merkittyjä polkuja, suota ja kangasta, nuotiosääntöjä ja pesintäaikaisia rajarajoja—Kivikesku-kohteessaan, joka koskee samaa suojelualuekokonaisuutta kuin Koukkujärvi(3). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kuvaa pitkää kierrosta tässä järviverkossa ja sitä, että osa suokohdista pysyy kesälläkin märkänä ilman pitkospuita, joten vedenpitävät jalkineet ovat järkevät(4). Reitin varrella noin 1,2 kilometrin kohdalla kuljetaan Nokian liikuntakeskus/Sulkapallohallin lähistöllä Ilkantiellä—hyvä maamerkki, jos suunnistat kaupungin teitä pitkin. Koukkujärven ulkoiluverkko on vilkas ympäri vuoden: talvella samaan käytävään osuu Kankaantaka–Koukkujärvi -latu ja Latu Koukun maja - Kalliojärvi; Koukkujärven valaistu latu ja Koukkujärven valaistu lenkki täydentävät valaistuja hiihto- ja juoksulenkkejä. Kesällä Retkeilyreitti Koukun maja - Kalliojärvi ja Koukkujärvi-Ikuri reitti haarautuvat kohti Koukun majaa, Ikuria ja Kalliojärviä, ja Koukkujärvi-Julkujärvi -reitti yhdistää Julkujärven ja Kivikeskun suuntaan; samalla linjalla on Kivikeskun nuotiopaikka I. Näistä voi koostaa pidemmän päiväretken lyhyen Kankaantaka–Koukkujärvi -osuuden jatkoksi. Nokia on Pirkanmaalla lähellä Tamperetta; erota tämä Nokian Koukkujärvi Tampereen Vuoreksen tunnetuimmista Koukkujärven luontopoluista, kun etsit retki-ideoita verkosta.

Iidesjärven luontopolku on noin 6,5 kilometrin lenkki Tampereen tunnetuimman lintujärven ympäri Pirkanmaalla. Järven pinta-ala on noin 65 hehtaaria; reitti lähtee järven itäpäästä Iidesjärven lintutornilta, joka on rakennettu 1992 ja kunnostettu 2019(1). Ajantasaisista tiedoista, karttalinkistä ja rasteista kannattaa lukea Tampereen kaupungin Iidesjärven luontopolku -sivu(1). Visit Tampere kokoaa lintulajeja ja käytännön vinkkejä tornille ja rannalle(2). Noin kilometrin jälkeen maisema vaihtelee niityn, luhtaniityn ja rantapensaikon välillä; kevät on paras lintujen tarkkailuun, ja ruovikossa pesii edelleen monipuolinen linnusto(2). Heikki Koivumäen Birdingplaces-kuvaus mainitsee muuttoaikoina jopa tuhansia kurkia ja hanhia taivaalla, pesimälajeina muun muassa nokikanan, haahkan, tavin ja silkkiuikun, sekä vuosittaisia harvinaisuuksia—kiikarit kannattaa ottaa mukaan lyhyellekin kaupunkiretkele(3). Lenkki kulkee myös rantapuistojen ja lähiliikuntapaikkojen läheltä, joten osa matkasta muistuttaa kaupunkipuistokävelyä ja osa pysyy lähempänä ruoikkoa ja avovettä. Kaupunki muistuttaa, että rastipaalut ovat osittain kadonneet ja merkinnät haalistuneet, ja että juuret ja epätasainen pohja tekevät osista vaativampia—ota kartta mukaan tai kierrä järveä kevyen liikenteen väyliä, jos haluat selkeämmän ja helpomman kierroksen(1). Tampere on kasvanut järven ympärille, ja Pirkanmaa tarjoaa tästä huolimatta helposti saavutettavaa luontoa kaupunkilaisille.

Mänttä-Vilppula sijaitsee Pirkanmaalla, ja Mäntänvuoren luontopolut ovat noin 5,5 km pituinen merkitty retkeilyverkosto metsäisellä vaaralla vain parin kilometrin päässä Männän keskustasta. Tuoreimmat reittivaihtoehdot, myrskyvaurioiden aiheuttamat sulkemiset ja ohjeet tuulisella säällä löytyvät Taidekaupunki-sivuston Mäntänvuoren virkistysalue -osiosta(2). Kokonaisuudesta saa myös hyvän kuvan Luontoon.fi:n Mäntänvuoren luontopolut -sivulta(1). Maastossa reitistö jakautuu kolmeen päävaihtoehtoon: Hirven jotos noin 5,3 km, Vasan polku noin 3 km ja lyhyempi Ketunlenkki noin 1 km. Virallisen kuvauksen mukaan polut lähtevät liikkeelle Mäntänvuoren jalkapallokentän lähistöltä, nousevat vuoren rinnettä useasta kohdasta ja kulkevat harvinaisia kasveja ja puita esittelevien opasteiden ohi(2)(4). Jalkaisin-blogissa Vassanpolusta kerrotaan latvatonta kuusta muistuttavista opastimista, vaihtelevan leveydestä, märistä kohdista pitkospuita ja varsinkin vaaran pohjoispuolen kauniista kuusikosta(3). Noin 4,3 kilometrin kohdalla polulla on Vuorentorni, Mäntänvuoren näkötorni W. G. Palmqvistin vuoden 1920 suunnitelman pohjalta: hirstorni noin 13,5 metrin korkuisella näköalatasanteella, valmistunut 2005 Mänttä-seuran toteuttamana(5). Näkymät ulottuvat kaupunkiin ja Keurusselälle; tornin avoinnaolo kannattaa varmistaa Taidekaupungin sivuilta, sillä kunnostussulkuja on ilmoitettu(5). Tornin ja urheilumäen luona kohtaavat myös talvireitistöt, jotka löytyvät meidän kartaltamme: Mäntänvuoren valaistu latu ja Mäntänvuoren valaistu kuntorata kulkevat samalla alueella. Lydia Widemanin portaat (218 valaistua kuntoiluaskelmaa) tarjoavat suoran nousun, ja mäen juurella samassa urheilualueen kokonaisuudessa ovat pienoishiihtomaa, hiihtomaa, Mäntänvuoren ulkokuntosali ja Mäntänvuoren kenttä Urheilukentäntiellä. Noin 800 metrin pituinen esteetön Ilvestie kulkee Viinitupa Vuorenmajan takaa pysäköintialueelta ikimetsän läpi Vuorenkirkon ohi Vuorentornille; reitin alussa on esteetön WC(2). Viinitupa Vuorenmaja toimii Palmqvistin suunnittelemassa entisessä vuoden 1928 hiihtomajassa. Alueella on vanhaa männyikköä, suota ja kallioläikkiä; Jalkaisin mainitsee hyttyisten häiriön kosteana kesäpäivänä huipun lähellä(3). Mänttä-Vilppula on helposti saavutettavissa autolla, pyörällä ja kävellen, ja kesällä on mainittu mahdollisuus bussikyydillä Serlachiuksen museovierailun yhteydessä Vuorenmajan suuntaan(3).

Valtakunnallinen reittikortti ja karttataso löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Iso Naistenjärven laavun käytännön palvelut—Keskisentien varren pysäköinti, laavu, kunnan toimittamat nuotiopuut tilanteen mukaan ja ulko-wc—on kuvattu Pirkkalan kunnan ulkoilu- ja virkistysalueiden sivuilla(2). Kurikkakallion teollisuusalueen rakennustyöt ovat sulkeneet luontopolun pohjoisimman osuuden kaava-alueen pohjoispuolella; kunta selvittää yhteistyössä uudelleen linjausta, kun taas eteläpuolen osuus pysyy käytössä ja Iso-Naistenjärven laavulle pääsee edelleen(3). Mari Leijon Retkipaikka-artikkeli Pirkkala-Seuran merkitystä kierroksesta kertoo maastosta käytännössä: nousu traktorin uraa pitkin Kurikkakalliolle, rajapyykit, pitkospuut Pehkusuolla, hohtavanvihreät puumerkinnät ja puiset opasteet sekä miten järven ranta sopii pidempään kierrokseen kuin tämä yksittävä pätkä(4). Reitin pituus on noin 2,2 kilometriä meidän kartalla pistemäisenä retkeilypolkuna Pirkkalassa Pirkanmaalla, Tampereen kupeessa. Se kytkeytyy järven ympäristön muihin merkittyihin polkuihin. Iso Naistenjärven reitti Syrjän metsätielle antaa lyhyemmän yhteyden metsätien suuntaan. Samaan järven kiertoverkkoon kuuluu myös merkitty rannan kierto erillisenä reittinä. Kävelyreitti Toivion koululta Iso Naistenjärvelle yhdistää Toivion koulualueen. Kurikka - Lempäälä on kävelylinkki, ja talvella rinnalla kulkee Kurikka - Lempäälä latu. Noin 0,7 kilometrin kohdilla olet Iso Naistenjärven laavun korkeudella järven rannalla—kannattaa poiketa tauolle, nuotioon ja kesällä uimaan; lisätietoa meidän Iso Naistenjärven laavu -sivulla. Odota metsäpolkuja ja lyhyitä liittymiä; sateiden jälkeen suon suuntaan voi olla mutaisia pätkiä, joten tukevat jalkineet ovat järkevät(4). Laajemmassa Pirkkala-Seuran merkityssä kehässä on luontotauluja(4). Tarkista ennen lähtöä kunnan rakenneuutinen, kunnes pohjoisen uudelleen linjauksen aikataulu selkenee(3).

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, mahdolliset sulkemiset ja tulistustiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen Luontoon.fi-ohjeista ennen kuin kuljet Soljasten lammet nurkkiin(1). Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla; nämä lammet ovat Seitsemisen kansallispuiston kaakkoisosassa, jossa päiväkävijät, perheet ja Uittajanpolun pidemmät vaelluspäivät kohtaavat. Reitin pituus on noin 0,9 kilometriä yhtenä kävelyosuutena. Kyse on lyhyestä yhdyspolkuosuudesta eli käytännön linkistä Kirkas-Soljasen palveluryhmän ja Saari-Soljasen palveluryhmän välillä, jotta voit liikkua keittokatosten, nuotiopaikkojen ja telttapaikkojen väillä ilman auton siirtämistä. Kirkas-Soljasen pysäköintialueelta pääsee nopeasti Kirkas-Soljanen tulentekopaikka -nuotioon ja Kirkas-Soljanen telttailualue -paikkaan lammen viereen. Kirkas-Soljanen pysäköintialue antaa toisen tien varren pysäköintipisteen lähemmäs järven keskiosaa; Kirkas-Soljanen varauskeittokatos ja Kirkas-Soljanen porakaivo sijaitsevat samassa palvelurykelmässä. Luontoon.fi kuvaa Kirkas-Soljanen keittokatoksen palveluja tarkemmin(2). Saari-Soljasen puolella sama rantanauha sisältää Saari-Soljanen pysäköintialue, Saari-Soljanen keittokatos, Saari-Soljanen, parkkipaikka 2 ja Saari-Soljanen tulentekopaikka—luontevat päätepisteet, jos yhdistät tämän pätkän Uittajanpolkuun, Saari-Soljanen -rengasreittiin, Saari-Soljasen esteettömään luontopolkuun tai Seitsemisen polkupyöräreittiin. Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa Saari-Soljasen luontopolun maastoa ja esteettömän rampin Kirkas-Soljasen katselulavalle laajemman ympyrän yhteydessä; käytä sitä taustaksi yhteiselle virkistysalueelle, vaikka tämän reittimerkinnän ydin on vain lyhyt poikittaisyhteys(3). Varaamokin artikkeli korostaa monia pysäköintimahdollisuuksia ja huoliteltuja nuotiopaikkoja sekä Metsähallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen Risen yhteistyötä Saari-Soljasen esteettömien pitkosten suhteen(4). Pidä kartta mukana risteyksissä, sillä useat runkopolut kulkevat päällekkäin. Lue Luontoon.fi ennen matkaa Soljastensuon pesimärajoituksista ja muista kausirajoituksista, jotka koskevat myös lähialueen pidempiä polkuja(1)(3).

Pirkan Taival on laaja kaukureitistö Pohjois-Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Pirkanmaa tunnetaan järvi- ja metsämaisemistaan; Virrat sijaitsee tällä vyöhykkeellä. City of Virrat kuvaa koko Pirkan Taival -kokonaisuuden pituudeksi noin 300 kilometriä; se jakautuu useisiin lyhyempiin vaellusosiin, kuuluu Euroopan E6-kaukovaellusreittiin ja kulkee yhdentoista kunnan ja kaupungin alueella(1). Tällä sivulla kuvataan yhtä jatkuvaa noin 67 kilometrin pistoolta pisteeseen -kulkevaa osuutta Virroilla Vaskiveden suunnasta Kotalan koulualueen loppupäähän. Tällä osuudella kuljetaan metsästä ja taajaman reunasta kohti Herraskoskea ja Nuorisokeskus Marttista, edelleen Virtain keskustan ja Pukkivuoren liikunta-alueen läpi ja Torisevan järvimaisemien sekä kiipeilykallioiden kautta kohti Kangasjärveä ja Mantiloa. Kaupungin sivut nostavat Pirkan Taival -linjalle läheiset Torisevan luontopolun ja Nurminiemen siirtolohkareen Virrat-kohteiksi(1). Reitin varrella on taukopaikkoja kuten Nurminiemen laavu, Herraskoski laavu, Torisevan nuotiopaikka, Kangasjärven laavu - Virrat ja Mantilon vesitornin laavu; Herrasen uimaranta ja Kalettoman uimaranta Virrat sopivat uinnille kaupunkiläheisyydessä. Marttisen saaren, Pukkivuoren ja Torisevan risteyskohdissa voit lyhentää päivää Marttisen luontopolulla, Pukkivuoren kuntopoluilla, Pukkivuoren laduilla tai Torisevan luontopolulla. Ekokumppanit koordinoi usean kunnan ulkoilureittisuunnitelmaa perinteiselle Pirkan Taival -linjalle; Virtain kaupunki on mukana ja suunnitelma-aineistoja on asetettu nähtäville osittain(2). Kunnostus ja mahdolliset kiertotiet muuttuvat vuosittain—tarkista kaupungin ulkoilusivut(1) ennen pitkää reissua. Mtbfin painottaa ajantasaisen kartan mukaan ottamista: suuri osa verkostosta kulkee vanhojen latupohjien ja tavallisten metsäpolkujen varrella, juurakoita, kiviä ja pitkoksia unohtamatta, ja kunnon vaihtelu on osuuksittain suurta(3). Odota vaativaa mutta elämyksellistä maastoa, erityisesti monipäiväisellä vaelluksella. Ajantasaisimmat tiedot Pirkan Taival -kuvauksesta ja mahdollisista ohituksista Virroilla löytyvät samoilta kaupungin sivuilta(1); kokonaishankkeen taustaa kuvaa (2).

Alkkianvuoren merkattuja polkuja ylläpitää Metsähallitus, ja viralliset reittitiedot kannattaa tarkistaa sen Luontoon-kohdesivulta(1). Metsäinen vaara sijaitsee Parkanon pohjoispuolella Pirkanmaalla Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -maisemassa Suomenselän vedenjakajaseudulla: lakitaso kohoaa noin 201 metriin merenpinnasta, ja maastossa näkyy kivisiä muinaisrantoja, jyrkkärinteistä Raatosulkonnevaa, erikoisia mukuramäntiä sekä kirkkaalla säällä avautuvia näkymiä ympäristöön(3). Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä ja se sopii hyvin kunnon päiväretkeilijälle: maasto on paikoin jyrkkää ja kivikkoa, mutta kokonaisuus on pääosin mukava kävely. Retkipaikan ja Luontopolkumiehen kuvauksen mukaan Lakilenki merkitään vihrein maastomerkinnöin ja yleensä kuljetaan karttaa vasten vastapäivään; Ellinpolku kulkee osan matkaa samaa polkua ja yhteisillä pätkillä näkyvät myös violetit merkinnät(2). Reitin varrella on opastauluja kallioperästä, jääkauden rannoista, soista ja paikallisesta tutkimushistoriasta, ja jyrkemmillä pohjoisrinteillä penkkejä taukoihin. Alkkianlammen rannalla reitin loppupuolella tulevat vastaan Alkkianlammen kota ja Alkkianlampi kota, Kota piknikpöydän vieressä sekä lyhyen kävelymatkan päässä Alkkianlampi kuivakäymälä. Jos haluat jatkaa kierrosta, sama risteys tarjoaa lyhyemmän Ellinpolun ja yhteydet Huhmarin ulkoilukeskittymään: MTB Huhmari, Huhmarin valaistukuntorata ja muut ylläpidetyt radat lähtevät samasta parkkipaikkakolmesta, ja Joonaalan retkeilyreitti sopii samaan rengasverkostoon pidemmälle vaelluspäivälle.

Reitin pituus on noin 1,3 km Rapolan harjulla Sääksmäellä, Valkeakoskella, yhdessä Suomen merkittävimpien esihistoriallisten linnavuorimaisemien joukossa Vanajaveden rannalla. Ajantasaiset reittivaihtoehdot ja laajempi Rapolanharju-kokonaisuus löytyvät Valkeakosken kaupungin luontopolut-sivuilta(1). Pidemmän Rapola Harjupolku -reitin kuvaus on Luontoon.fi:ssä samalle harjumaisemalle ja kulttuuriympäristölle(2). Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa lyhyemmän muinaispolun kävelyä Voipaalan lähtöistä: jyrkkä ensinousu, selkeät mustavalkoiset opasteet risteyksissä, näkymät Vanajavedelle, vallien ja kiviraunioiden ympäristö sekä puolivälin harjuhauta – käytännön tunnelmaa vauhtiin ja kohteisiin(3). Turisti-info tiivistää opastetun kierroksen lähtevän Voipaalan taidekeskuksen parkkipaikalta ja kiertävän linnavuoren laen nähtävyydet(4). Luontopolku tiivistää Rapolan harjun luontoa ja historiaa: metsärinteitä, lehto- ja aarnikuusikko-osuuksia sekä avaria näköaloja. Noin 0,6 kilometrin kohdilla reitti kulkee lähellä Rapolan kartanon savusaunaa, sopii yhdistettäväksi pidempään päivään Voipaalan ja kartanon alueella. Koko harjun pidemmän kierroksen ja lisämuinaiskohteiden vuoksi voi jatkaa Rapola Harjupolulle. Muinaisjäännösalueella on tiukat säännöt; pysy merkityillä poluilla ja noudata ohjeita(1)(3). Valkeakoski sijaitsee Pirkanmaalla. Lähtöalue on hyvällä säällä suosittu; aamu tai arkipäivä voi olla rauhallisempi(3).

Ruutana on helppo luontopolku Nokian Siuron kaupunginosassa Pirkanmaalla. Reitin pituus on tietokannassamme noin 3,7 kilometriä; Visit Nokia ja Nokian kaupunki kuvailevat samaa reittiä noin neljän kilometrin mittaiseksi Ruutanajärven ympäristössä 27 hehtaarin luonnonsuojelualueella(1)(2). Ajantasaisimmat tiedot reitistä, pysäköinnistä ja siitä, miten polku liittyy järveen ja Ruutananvuoreen, löytyvät Visit Nokian reittisivulta(1). Nokian kaupunki listaa reitin ulkoilukohteidensa joukossa ja ohjaa samaan tarkempaan kuvaukseen(2). Kisapuiston monitoimipuiston läheltä reitti kulkee samassa maastonurkassa Siuron valaistun ladun kanssa. Noin 1,4 kilometrin kohdilla polun varrella on Penttilän lentopallokenttä. Puolivälin tienoilla Ruutanan nuotiopaikka sijaitsee järven rannalla Haukankadun varrella—huollettu nuotiopaikka taukopaikaksi; polttopuiden saatavuus vaihtelee, joten omat eväät kannattaa varata(1)(2). Korvola-Linnavuori retkeilyreitti kohtaa saman nuotiopaikan, ja Hakavuoren luontopolku yhdistää laajempaan Siuron ulkoiluverkostoon Ruutananvuoren lähistöllä. Linnavuoren valaistu rata tarjoaa valaistun juoksulenkki-vaihtoehdon samalla alueella. Visit Nokia ja Matkasuomi kuvaavat alkupään kuivaa kangasta ja lehtoa, rehevämpää pähkinälehtoa ja puronvarsikasvillisuutta järven lähellä sekä jääkauden jälkiä Ruutananvuoren kallioilla(1)(3). Teija Sorjonenin Tepander-blogi tuo esiin vanhan metsän lajistoa ja lintuhavaintoja sekä mainitsee vaihtoehtoisen lähdön Riuttamäenkadulta jyrkemmällä alkunousulla(4). Nokia sijaitsee Pirkanmaalla. Tarkista Visit Nokia ja Nokian kaupunki ennen lähtöä huolloista ja mahdollisista muutoksista(1)(2).

Vuoreksen Koukkujärven luontopolku kiertää pientä metsäjärveä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Tampereen kaupunki ylläpitää luontopolun virallista kuvausta, reittiä ja opastusrastien tietoja verkossa(1); Visit Tampere esittelee kohteen matkailijalle(2). Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä, ja polku valmistui vuonna 2019(1). Kulku on selkeää ja melko helppoa, ja kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuut(1)(4). Polun varrella on yhdeksän opastaulua, jotka avaavat järven ympäristön luontoa—esimerkiksi ravintoverkkoa, rantakasvillisuutta ja veden laatua(1)(3). Rannat ovat pääosin suota, josta voi bongata suopursua, suo-orvokkia, lakkaa ja karpaloa(1), ja osuus kulkee lähes puuttoman avoluhdan sekä rauhoitetun tervaleppäkorven kautta(1)(5). Hyvällä onnella voi nähdä rauhoitetun lummelampikorennon, EU:n luontodirektiivin lajin, jonka lisääntymisympäristöjä ei saa hävittää(1)(5). Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa käytännön kierrosta: pitkospuut ja opastaulut olivat erinomaisessa kunnossa, koko lenkki ilman pitkiä taukoja vei noin puoli tuntia, järven itärannalla on varhain pientä istuskelupaikkaa mutta reitillä ei ole nuotiopaikkaa, ja muutamissa kohdissa polku voi olla vielä hieman turpeista tai hakkeesta(3). Vuores.fi kertoo, että pitkospuut toteutettiin Tampereen kaupungin UnaLab-hankkeen rahoituksella, ja sivu kuvaa kierroksen pituudeksi vajaat kaksi kilometriä—virallinen luontopolku-kuvaus painottuu noin 1,5 kilometrin järven ympärikävelyyn(1)(4). Tampere sijaitsee Pirkanmaalla, ja Vuorekseen pääsee hyvin paikallisliikenteellä lyhyelle luontolenkille.

Pyhäjärven rantaviivan kehitystä ja kävelyraitteja varten Pirkkalan kunta luettelee Haikan raittiin kävelyosuuksien joukossa; sama kokonaisuus linkittyy laajempaan Pyhäjärven rantareitin suunnitelmaan ja noin 31 kilometrin Pyhäjärven maisemareittiin, joka on merkitty sini-valkoisilla Pyhä-merkeillä(1). Ulkoilureiteistä ja yhteystiedoista löytyy lisää kunnan ulkoilureittien sivulta, ja Tampereen kaupunkiseudun yhteinen ulkoilu- ja retkeilykarttapalvelu kokoaa reittejä kuntarajojen yli(2). Suurtampereen kaupunginosakuvaus sijoittaa Haikan Pyhäjärven rantaan Tampereen tuntumaan ja kuvailee aluetta vehreäksi pientalo- ja puutarhakaupunkilaisrakenteeksi, jossa yhteisöllisiä perinteitä ja järvenrannan ulkoilumahdollisuuksia(3). Reitin pituus on noin 0,4 kilometriä Pirkkalassa Pirkanmaalla. Kyseessä on lyhyt käytännön yhteys Haikan liikunta- ja leikkialueen läpi, ei erämaapolku. Noin 0,2 kilometrin kohdilla tulevat Haikan luistelukenttä ja sen lähellä Haikan beachvolleykenttä sekä Puistokatu 2:n varrella oleva Haikan leikkipuisto, ja hieman edempänä Haikan pallokenttä Haikankadun suunnassa. Leikkipuiston välineistö on uusittu peruskorjauksessa: monitoimiteline, keinu, hiekkalaatikko, pöytä-penkkiryhmä, turva-alusta ja aita Puistokatua vasten(4). Pidempään pyöräretkeen samasta kulmasta jatkuu Pirkkalan rantareitti järven suuntaan ja valtava Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros -verkosto Pyhäjärven ympärillä.

Elämänmäki polku 1 on hyvin lyhyt lenkki Elämänmäellä Mänttä-Vilppulassa Pirkanmaalla. Kartalla sen pituus on noin 0,1 km. Polku yhtyy samaan mäkikokonaisuuteen kuin Elämänmäki polku 2, joten moni kulkee molempia yhtenä lyhyenä kävelynä mäelle, jonka korkeus on noin 189 metriä merenpinnan yläpuolella ja jolta avautuu näköala neljälle järvelle vanhan kuusikon keskellä. Ajankohtaisimmat kartat ja ajo-ohjeet löytyvät Visit Taidekaupunki -sivuston Elämänmäki-osiosta(1). Suomen ympäristökeskus kuvaa 76 hehtaarin Natura 2000 -alueen luontotyyppejä—vanhaa kuusivaltaista metsää, kunnostettua lähdettä, jyrkkiä rinteitä Elänteelle—ja valtion suojeluperusteita(2). Alue on ollut luonnonsuojelussa 1990-luvulta ja yhdistää luonto- ja kulttuuriarvoja. Maasto on paikoin vaihtelevaa; polkuverkosto johdattaa huipulle, josta neljän järven maisema avautuu selkeällä säällä ja metsässä on kunnostettu lähde. Kohdennetut YouTube-haut eivät tuottaneet videota, joka esittelisi vain tämän 0,1 km:n lenkin trail overview -tasolla, joten videolinkkiä ei liitetty. Mänttä-Vilppula on kunta, ja Vilppula on alueen osoitenimitys. Elämänmäki tunnetaan erityisesti tohtori E.W. Lybeckin luonnonparantolasta. Elämänmäen luontoparantola -sivu Visit Taidekaupungilla kertoo vuosien 1904–1917 parantolasta, tunnetuista potilaista ja vuoden 1964 muistomerkistä—taustaa, joka auttaa lukemaan maisemaa kävellessä(3).

Kivikeskun retkeilyreitti on noin 1,3 kilometrin mittainen merkitty kävelyreitti Nokialla Pirkanmaalla Kivikeskujärven 37 hehtaarin luonnonsuojelualueella. Nuotiosäännöt, pesimäaikaiset rajoitukset ja koko Kaakkurijärvien Natura-alueen ranta- ja vesiliikkumiskiellot kannattaa tarkistaa Visit Nokian Kivikesku-sivulta(1). Nokian kaupunki listaa reitin luontoliikuntakohteiden hakurissa ja kertoo, miten tehdään vikailmoitus esimerkiksi tyhjistä polttopuukatoksista(2). Reitti ei ole ympyrä: se kulkee Koukkujärventien parkkipaikalta rämemetsän ja suolampien ohi lohkareiseen kangasmetsään ja järven rantaan(1). Märimmät kohdat on varustettu pitkospuilla, mutta keväällä ja sateiden jälkeen kengät kannattaa valita vedenpitäviksi(1). Rannalla tulee vastaan Kivikeskun nuotiopaikka I noin 0,9 kilometrin kohdalla ja Kivikeskun nuotiopaikka II lähellä linjan päätä—molemmat ovat huollettuja nuotiopaikkoja, ja polttopuita voi ottaa reitin alun katoksesta(1). Rannalla on myös laavu ja katselulavoja; lavalta avautuu näkymä Pikku Kivikeskun suolammelle(1). Koukkujärvi-Julkujärvi reitti kulkee lähellä ja käyttää samaa nuotiopaikkaa reitillään, joten Koukkujärven ja Julkujärven retkeilyalueelle voi yhdistää pidemmän päivän tähän kohteeseen(1). Reissuesan matkablogi kierteli järven rantaa laajemmin ja mittasi Sports Trackerilla noin 3,5 kilometriä, kun yhdisti rannan ja paluun—hyödyllinen vinkki, jos haluat jatkaa merkittyä ydinlinjaa pidemmälle(3). Nokia sijaitsee Porintien pohjoispuolisella järviylängöllä. Alue kuuluu Kaakkurijärvien Natura-verkostoon, joka on merkittävä kaakkurien pesimäalue; tekosaarekkeita on asennettu pesinnän tueksi(1). Pysy merkityllä polulla ja pidä koira kytkettynä; telttailu ja moottoriajoneuvoilla liikkuminen luonnonsuojelualueella on kielletty(1).

Kintulammin retkeilyreitti on noin 16,7 kilometrin mittainen suuntaverkko-osuus Tampereen metsissä Teisko–Aitolahdella Pirkanmaalla, noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta koilliseen. Tampereen kaupunki pitää Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen kaikille avoimena luonto- ja retkikohteena, jossa kulkee opastettuja polkuja, pitkospuita, laavuja ja nuotiopaikkoja(1), ja Luontoon.fi julkaisee saman retkeilylinjan käytännön suunnitteluun(2). Saavut lähestyt aluetta Tampereelta kapeita teitä pitkin; pysäköintipaikat ovat rajalliset ja kohtauspaikkoja kannattaa käyttää huolellisesti(3). Reitin alussa tulee pian vastaan Ala-Kaulamoisen tulipaikka Kaulamoisen rannalla, ja hieman etelämpänä Kintulammin laavu avaa näkymiä Kintulammelle ja sen pienelle saarelle. Reissuesan matkablogi kuvaa rauhallista rantakävelyä ja helppoja polkuja ennen Kaulamoisten harjanteille nousevia osuuksia—hyvä tunnelmakuva sille, miten hiljaiseksi verkosto voi käydä arkipäivisin(4). Noin viiden kuuden kilometrin kohdilla reitti kulkee Kintulammen retkeilymajan ja pian perään saarijärven laavu - Tampere -kohteen ohi Saarijärven kallioilla. Pohjoisempana Ylä-Kaulamoinen tulipaikka ja edelleen Kortejärven tila tarjoavat taukoja; Tampereen kaupungin vuokrattava tila sopii isommille seurueille rantasaunoineen(1). Päätösosassa Kaukaloistenkallion laavu on maisemallinen taukopaikka liiterillä ja kuivakäymälällä, ja Kirkkokivi Laavu toimii alueen keskuslaavuna, jonne Keltolahdentien parkista johtaa noin 300 metriä esteetöntä kivituhkapolkua lyhyitä käyntejä varten(3). Metsäinen harjumaisema, suot ja järvet muodostavat arvokkaan kokonaisuuden; alueen luonto-ohjeissa korostuvat vanhat aihkimänniköt, metsojen elinalueet ja ennallistamistyöt, joten koirat kannattaa pitää kytkettyinä ja kulkea merkityillä reiteillä(3). Kämppävuokrauksiin ja alueen käytännön kysymyksiin saa neuvoja Ekokumppaneilta Tampereen kaupungin ilmoittamalla numerolla(1).

Helvetinjärven kansallispuiston säännöt, rajoitukset ja palvelutiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Helvetinjärven kansallispuiston sivuilta(1). Visit Tampere tiivistää jylhän kallio- ja järvimaiseman ja esittää Haukanhiedan hiekkarannan lepopaikkana Helvetinjärven ja Helvetinkolun jälkeen(2). Retkipaikan laaja puisto-opas kuvaa Haukanhiedan varattavan Hiedanmajan, rannat, keittokatoksen, kaivon, käymälät ja telttailun Haukkajärven rannalla sekä mainitsee Heinälahden tulipaikan jo ennen Haukanhiedan parkkialuetta monille lähestymissuunnille(3). Lokinpojanpolku on noin 1,3 kilometriä eikä se ole rengas. Se sijaitsee Ruovedellä, Pirkanmaalla, lyhyenä pisteviivana kansallispuiston länsiosassa. Polku kytkee Haukanhiedan ranta- ja palveluryhmän laajempaan merkittyyn verkostoon: noin kilometrin kohdilla kulku kulkee Helvetinjärvi, Hiedan maja, vuokratupa ja Helvetinjärvi, Hiedan majan sauna -kokonaisuuden tuntumassa jaetun uimahiekan yläpuolisella kannaksella sekä Hiedan sauna tulentekopaika, Haukanhieta tulentekopaikka 1 ja 2, Haukanhieta, keittokatos 1, Haukanhieta keittokatos 2 ja Haukanhieta telttailualue -palveluiden keskiössä. Kauempana linjalla on Haukanhieta porakaivo juomaveden täydennykseen sesongin aikana. Päätepää on Haukanhieta P-paikka 1 ja Haukanhieta P-paikka 2 autoilijoille, jotka käyttävät Haukkamaantien opastettua saapumista. Samasta rantasolmusta jatkuvat pidemmät Haukanhieta-Helvetinkolu reitti ja Haukanhieta-Haukkajoki reitti, ja Helvetinjärven polut, polku Hiedan rantaan on hyvin lyhyt rantalinja samaan palveluryhmään. Eräluvat.fi kertoo Hiedanmajan vuokraajien jättävän auton Haukanhiedan parkkipaikalle ja kävelevän noin 600 metriä mökille(4). Erillisiä verkkosivuja tai blogeja, jotka nimeäisivät vain Lokinpojanpolun, on vaikea löytää; käytännössä kyseessä on lyhyt yhteys parkkipaikan, vuokratuvan ja länsipuolen pääpolkujen välillä. Kohtisuoran puistopäivä muistuttaa, että Haukanhiedan ranta voi ruuhkautua kuumimpina kesäpäivinä(5), mikä vaikuttaa lyhyen osuuden ajoitukseen.

Suolijärven luontopolku on noin 4,4 kilometrin mittainen suljettu lenkki, joka kulkee Hervannassa Suolijärven rantaa pitkin. Pirkanmaa tunnetaan järvimaisemistaan, ja Tampere on tämän maakunnan keskuskaupunki. Tampereen kaupunki kuvaa reittiä järvenrantaiseksi poluksi, jonka varrella kohtaavat niin soiden ja lehtojen kasvisto kuin jyrkät kalliot ja massiiviset siirtolohkareet; osa osuksista on juurakkoista ja epätasaista, joten reitti ei ole esteetön(1). Ajankohtaisimmat tiedot, uudet opastetaulut ja yhteydet muihin reitteihin löytyvät viralliselta Suolijärven luontopolku -sivulta(1). Visit Tampere nostaa esiin uimarantaa, runsasta puu- ja kasvilajistoa sekä mahdollisuuden kuulla kuikkaa järven äärellä hiljaisena päivänä(3). Noin 1,5–1,7 kilometrin kohdilla kierrosta kuljet Suolijärven lähiliikuntapaikan, Suolijärven talviuintipaikan, Suolijärven uimarannan, Suolijärven ulkoilumajan ja Suolijärven uimarannan ulkokuntosalin ohi—ranta- ja palvelupuolen ydin on tässä. Myöhemmin lenkillä, järven luoteispuolella, reitti kulkee Mäkipuiston pienen pallokentän (länsi), Mäkipuiston kentän (itä), Mäkipuiston (länsi) luistelukentän ja Ahvenisjärven kentän ulkokuntosalin lähellä, joten yhdistät helposti kävelyn muihin ulkoilumuotoihin. Noin 3,3 kilometrin kohdalla tulet Särkijärven retkeilyalueen Suoliojan nuotiopaikalle Särkijärven rannalle; virallinen kuvaus kertoo yhteydestä luontopolulta tälle nuotiopaikalle(1). Suoliojan nuotiopaikan yhteyspolku tarjoaa lyhyen yhteyden samalle nuotiopaikalle. Luontopolun opasteet uusittiin kesällä 2024: päätaulun lisäksi reitillä on 14 pienempää taulua lajeista, ympäristön muutoksesta ja luonnonsuojelusta(1). Syksyllä 2023 valmistui Suolijärven ympäristöön Mielenreitti-luontopolku (noin 2,3 km); osa kulkee järven rantaa mahdollisimman esteettömästi, toinen haara nousee portaita Majaalahdenkankaalle(1). Rantavyöhykkeellä on yhteys myös Hupakankorven yhteysreittiin, Suolijärven ladulle ja Suolijärvi Tampere -kuntoradalta tuttuun kehään sekä Vuoreksen liikuntapuiston Suolijärven latu- ja kuntorataosuuteen. Lauri Maijala Retkipaikassa kuvaa merkittyjä tarkastelukohtia, kahta pientä luolaa rannalla, vanhojen mökkien kivijalkoja, mustikoita ja hilloja rämeiköissä sekä pitkän länsirannan maisemia(2). Teksti kertoo myös vilkkaasta kävijämäärästä kauniina kesälauantaina(2).

Tämä Ruoveden osuus on osa Pirkan Taival -pitkänmatkan retkeilyverkostoa Pohjois-Pirkanmaalla. Luontoon.fi:n Pirkan taival (Ruovesi) -reittisivu luokitsee tämän linjan samaan järjestelmään(1). Ruoveden kunta kertoo, että Pirkan Taival yhdistää Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot, ja reitin varrelta löytyy lukuisia laavuja ja nuotiopaikkoja(2). Virtain kaupunki esittelee koko Pirkan Taival -verkoston olevan noin 300 kilometriä pitkän, kulkevan yhdentoista kunnan ja kaupungin alueella ja kuuluvan Euroopan E6-kaukovaellusreittiin(3). Kartallamme tämä ruovedenosuus on noin 29,5 kilometriä eikä se ole rengas; se kulkee yhtenä etappina metsissä ja järvimaisemissa kohti Ruoveden urheilu- ja vapaa-alueita. Matkan varrella tulee Iso-Kalliojärven laavu noin 6,6 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä—hyvä taukopaikka järven rannalla—ja myöhemmin Laavu ja nuotiopaikka noin 21,6 kilometrin kohdalla laavulla ja nuotiolla. Kohdassa, jossa osuus kohtaa Pirkan taival - Ruukiinkosken retkeilyalue -haaran, sama Iso-Kalliojärven laavu toistuu myös sillä linjalla, ja Ruukinkosken laavu on hieman pidemmällä sillä suunnalla. Ruoveden keskustan lähellä reitti kytkeytyy muihin paikallisiin ulkoilulinjoihin, kuten Pirkan taival Talvisilta- Ruovesi -osuuteen Riuttaskorven kautta, Helvetinjärven polut, Haukkamaantieltä Heinälahteen -osuuteen kohti Heinälahden tulipaikkoja ja telttailualuetta, Haukkajoen melontareitti (Ruovesi) -linjaan melojien kannalta, talvisin Urheilukeskuksen latu Ruovesi -hiihtolatuun ja Kotavuoren latuun urheilualueen liepeillä sekä kaupungin liikuntapaikkoihin Urheilutien varrella. Ylen Pirkanmaan uutinen vuodelta 2024 kertoi, kuusi kuntaa valmistelee yhteistä ulkoilureittisuunnitelmaa Pirkan Taivalille: kasvillisuuden raivausta, uusia opasteita ja selkeämpää reittilinjaa—tarkista ajankohtaiset tiedot ennen pitkää retkeä(4). Tanguy Geromen blogikirjoitus kesäkuun 2025 vaelluksesta Ruovedeltä kohti Helvetinjärveä kuvaa paikoin märkiä ja mutaisia polkuja sekä lähdön kulkevan urheilupuiston kautta—rehellistä maastokuvausta(5). Ota mukaan ajantasainen Calazon tai muu Pirkan Taival -kartta, jos poikkeat päämerkityltä käytävältä.

Tohlopin luontopolku on noin 5,9 kilometrin kävelyreitti Tohloppijärven rannoilla ja Epilänharjun kautta Tampereella, Pirkanmaalla. Ajantasaiset kartat, esteettömät osuudet ja palvelut kannattaa tarkistaa Tampereen kaupungin Tohlopin luontopolku -sivulta(1). Visit Tampere tiivistää englanniksi harju- ja suokasvillisuuden näkökulman vierailijalle(2). Suuri kunnostus valmistui kesällä 2022. Reitti kulkee järven rantaa ja osin kevyen liikenteen väylillä; Epilänharjun osuus on paikoitellen kivikkoa ja mäkeä eikä ole esteetön, ja harjuosuus suositellaan kierrettäväksi myötäpäivään(1). Neljätoista opastaulua kertoo ekosysteemipalveluista ja elinympäristöistä rehevistä luhdista harjun paahteisiin rinteisiin(1). Länsirannalla tulevat pian esteetön katselulaituri ja Tohlopinsuon pitkospolku—myös Tohlopin - Esteetön luontoreitin varrella, joka yhdistää Tesoman ja Epilän uimarantojen parkit noin kilometrin esteettömällä linjalla(1). Samassa rantavyöhykkeessä ovat Tohlopin uimaranta, uusi ranta ja Tohlopin talviuintipaikka. Järven puolella myöhemmin reitillä on Tohlopinranta Kalastuspaikka. Vaarinmaan koripallokentän jälkeen reitti palaa Lamminpäänpuiston kentän ja luistelukentän tuntumaan ja päättyy Epilän suunnassa Tohlopin uimapaikka, Epilä -kohteeseen Epilänkadun varrella(1). Riippumattomat kävelykuvaukset luonnehtivat reittiä keskivaativaksi kaupunkipoluksi: leveitä väyläitä ja lyhyitä katuyhteysosuuksia, joilla reittimerkintöjä ei ole joka kohdassa, sekä keltaisia maalimerkkejä luontopolkuosuuksilla(3)(4). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen reittikuvaus täydentää aikataulutusta ja kertoo valaistuista hiekkapoluista osalla yhteisväylää(3). Kohmanpuiston rantapelto laiduntaa kesäisin lampaita kiertosuunnitelman mukaan; asiasta kerrotaan myös opastauluilla(3). Lyhyt Vaakkolammin luontopolku on lähellä samaa Epilän–Kaarilan aluetta, ja pitkä Näsijärvireitti -pyöräilyreitti kohtaa osan rantakäytävää, jos jatkat pyörällä kaupunkiverkostossa(1)(3).

Pirkkalan kunta kuvaa Turrin metsäraittia ajankohtaisesti: rakentaminen, talvikunnossapito, valaistus ja linjaus liito-oravan ydinalueesta sivuillaan(1). Luontoon.fi listaa saman reitin nimellä Turrin luontopolku(2). Reissuesan matkablogi testasi kesällä 2023 kaikki Pirkkalan yleiset uimarannat ja kuvaa Turrin uimarantaa—laiturit, kelluva hyppylaituri, jyrkkä profiili ja suppea nurmikko—sekä näkymää Pyhäjärven laivaliikenteeseen kohti Rajasalmen siltaa(3). Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä meidän kartalla lyhyenä, helppona rantayhteytenä Pirkkalassa Pirkanmaan Pyhäjärvi-rannikolla. Pirkkala sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Tampereelta kaakkoon; Turrin virkistysvyöhyke yhdistää polun Turrin uimarantaan, Turrin kenttään, Martanpihan leikkialueeseen ja Turrin leikkipuistoon. Uimarannan suunnasta itään kulku tapahtuu kolmen metrin levyisellä murskepintaisella, valaistulla ja talvikunnossapidettävällä puistokäytävällä, joka on linjattu suojellun liito-oravan kannalta mahdollisimman turvallisesti mutta yhdistää silti rannan palveluja(1). Sama hanke lopetti luonnonmukaisen soutuvenesataman ja rakensi tilalle kumppaneineen uuden kymmenpaikkaisen soutuvenesataman uimarannan lähelle; uimaranta ja pysäköinti suunnitellaan erikseen(1). Meidän kartalla viereinen retkeilyreitti Turrin polku jatkaa samaa Turrin ranta-aluetta, ja pitkä pyöräilyreitti Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros kulkee Pyhäjärven rantaa pitkin paljon pidemmälle naapurikuntiin. Odota lyhyttä järvimaisema-kävelyä eikä eräpolkua—mainio uintiretken jatke tai kevyen vaunureitin Turrin leikkipaikkojen ja rannan välillä.

Pakarin luontopolku on noin 0,2 kilometrin mittainen lyhyt metsälenkki Palvelukeskus Pakarin takapihan takametsässä Punkalaitumella Pirkanmaalla—helppo, erityisesti ikäihmisille suunnattu ulkoilupolku, jonka varrella tai aivan lähellä ovat Pakarin kota ja saman Pakarin pihapiirin minigolf. Polun profiilista, kotaan liittyvistä käytännöistä, polttopuiden toimituksen tilanteesta ja muista Iso-Jaakkolantien palveluista Punkalaitumen kunta kertoo tarkemmat tiedot ulkoliikuntasivuillaan(1). Retkiseikkailu nostaa Pakarin ulkoilualueen esiin Punkalaitumen retkivinkkien joukossa linkillä kunnan materiaaliin(2). Lenkki taittuu muutamassa minuutissa mutta sopii hyvin yhdistettäväksi tauon pitämiseen Pakarin kodalla tai kesäiseen ilmaiseen minigolfiin, kun rata on käytössä(1). Tasaisella osuudella reitti sopii myös pyörätuolilla ja rollaattorilla, ja polun päästä löytyvät rappuset ja kota—jos tarvitset esteettömän reitin ilman portaita, tarkista käytännön kulkulinja viralliselta sivulta(1). Polku mutkittelee metsäisessä maastossa; minigolf ja muut Pakarin palvelut ovat lähellä, joten kokonaisuus on enemmän palvelukeskuksen kuin erämaan luontopolkukokemus(1). Kotaan ei enää tule polttopuita kunnan toimittamana ilkivallan vuoksi—varaathan puut itse, jos haluat tulistella(1). Punkalaidun sijaitsee Pirkanmaalla; Matkalla Suomessa kuvaa kunnan sijaintia karkeasti noin tunnin ajomatkan päässä Tampereesta ja Turusta, mikä auttaa matkan suunnittelussa(3). Pirkanmaa sijoittuu keskiseen Suomeen, ja Punkalaidun on yksi sen kuntia—tämä reitti sopii päiväretkeilyyn pienen, helposti saavutettavan luontopiikin verkkoon.

Kaarinanpolku on pitkän matkan vaellusreitti Pirkanmaalla. Reitin pituus on noin 59,3 kilometriä yhtenä päästä päähän -linjana. Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista retkisuunnittelua varten(1). Visit Kangasala kuvaa reitin Kangasalan pohjoisosista Lempäälän rajalle, monipuolisesta maastosta Natura-suon ja järvimaisemien kautta taajamaosuuksiin palveluiden lähelle, sinisistä merkinnöistä sekä viidestä laavusta päälinjan varrella(2). Kunnanrajalla reitti liittyy Lempäälän puolella kulkevaan Birgitan polkuun; Visit Lempäälä esittelee laajemman verkoston, pysäköintivaihtoehdot Vähä-Riutan ja muiden lähtöpaikkojen lähellä sekä säännön, että tulenteko kuuluu vain virallisille nuotiopaikoille(3). Kangasala sijaitsee Pirkanmaalla. Lempäälä on heti yhteyskohtaa etelämpänä, kun jatkat Birgitan polulle. Ajantasaisimmat tiedot sulkuista, metsäpalovaroituksista ja kausihuollosta kannattaa yhdistää Luontoon.fi:stä(1) ja Visit Kangasalasta(2). Ensimmäisten kilometrien tuntumassa tulee Vähä-Riutan kotus, eräkämppätyyppinen taukopaikka reitin varrella. Noin 9 kilometrin kohdilla reitti kulkee Hirvikallionpuiston kuntoilupaikan lähellä; noin 15 kilometrin kohdilla Liutun uimaranta ja Liutun rantavyöhyke tarjoavat luontevan uintitauon helteellä. Pitkäjärven ja Vatialan puolivälin tuntumassa Vatialan laavu sopii pidempään taukoon; sama kaistale kytkeytyy Kangasalan liikuntareitistöön, mukaan lukien valaistu Kirkonkylä–Vatiala-latu ja -kuntorata, joilla talvella kävijät kulkevat usein latujen reunoilla. Kauempana pohjoisosuudella Katajajärven laavu sijoittuu noin 22 kilometrin kohdille, Mustijärven laavu noin 30 kilometriin ja Personkolon laavu (Vesi-Pirkkojen laavu) noin 35 kilometriin—Visit Kangasalan mukaan näistä neljästä viimeisestä osa soveltuu yöpymiseen, ja Vähä-Riutan laavu on jopa 20 hengelle ja talviyöpymiseen sopiva rakennus Lempäälän puoleisella päätepisteellä(2). Norojärven laavu noin 51 kilometrin kohdilla sijaitsee Norojärven rannalla nuotiopaikkoineen ja käymälöineen samassa esittelyssä kuin Joutsenenpesän kierros(2). Suinulan urheilukentän tuntumaan tulee myöhemmässä vaiheessa reitin kulkiessa kyseisen taajaman läpi. Siinä missä tämä reitti kohtaa Birgitan polun, voit jatkaa usean päivän kierrosta Lempäälän noin 50 kilometrin ympyrämuotoisella Birgitan polulla, jolla on omat keltaiset merkintänsä ja lisää laavuja sekä kota-taukopaikkoja Visit Lempäälän kuvauksen mukaan(3). Kangasalan osuudelle on dokumentoitu lyhyempiä nimetyjä lenkkejä, kuten Joutsenenpesän reitti (noin 8 km), Pehkusuo ja Puikkarinvuori (2–3 km) sekä Heramaanjärven kierros (4,5 tai 9 km), käytännön lähtötiedoin Säynäjärventieltä(2).

Hämeenkyrö sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Tämä sivu kuvaa yhden kartoitun Pirkan Taival -etapin, Pohjois-Pirkanmaan pitkän matkan retkeily- ja ulkoiluverkoston osan. Reitti on noin 12,8 kilometriä eikä se ole rengas; se kulkee kunnan alueella suuntaetappina. Kuusi kuntaa valmistelee yhteisiä ulkoilureittisuunnitelmia, jotta Pirkan Taival -käytävä pysyisi yhtenäisenä ja helpommin ylläpidettävänä; Ekokumppanit välittää kumppanuushankkeen uutisia(1). Virtain kaupunki tiivistää koko verkoston monipäiväiseksi vaellusreitiksi, joka yhdistää useita paikkakuntia ja virkistysalueita Pohjois-Pirkanmaalla(2). Hämeenkyrön kunta luettelee ulkoilusivuillaan muun muassa Lentokentän laavun ja Pirkanura-pitkämatkayhteyden sekä Kyröskosken talvilatuja ja kuntoilureittejä(3). Noin neljän kilometrin kohdalla tällä osuudella kulkee Hämeenkyrön lentoketän laavu lentokenttävyöhykkeen tuntumassa—kätevä tauko- tai sääsuojapaikka. Myöhemmin reitti lähestyy Kyröskosken taajamaa: Kyröskosken perhepuisto, Hämeenkyrön Kuntoportaat (jyrkkään rinteeseen rakennetut, valaistut kuntoiluportaat) ja Ulkokuntosali Kyröskoski sijaitsevat lähellä toisiaan Kanervapolun liepeillä Liikuntahalli Kosken Sykkeen tuntumassa, jos tarvitset sisätiloja pitkän kävelyn jälkeen. Osuus kytkeytyy laajempaan Pirkan Taival -kokonaisuuteen: Pirkan ura (Ikaalinen) yhtyy linjalla Teivolan–Ikaalisten suuntaan, Pirkan taival kesäreitti (Hämeenkyrö) tarjoaa lyhyen kesäyhteyden lähtöpään tuntumassa, ja Pirkanura jatkuu kohti Ylöjärviä; lähellä ovat myös Poussanharjun valaistu kuntorata ja valaistut ladut talvisille kävijöille, jotka yhdistävät kävelyyn hiihtoa. Hendrik Morkelin Hiking in Finland -sivusto kuvaa laajempaa Pirkan Taival -verkostoa ja monipäiväisiä kokemuksia muilla osuuksilla(4). Ajankohtaisista sulkuista, tapahtumista ja mahdollisista linjamuutoksista, kun kunnat viimeistelevät ulkoilureittisuunnitelmiaan, kannattaa seurata Hämeenkyrön kunnan ulkoilusivuja ja Ekokumppanitin hanketietoja(1)(3). Kohdennetut YouTube-haut eivät tuoneet esiin korkean varmuuden reittiesittelyvideota juuri tälle hämeenkyröläiselle osuudelle; laajempia alue- tai mainosvideoita ei käytetä tässä korvikkeena.

Reitti on noin 1,5 kilometriä ja kulkee Tampereella Pyhäjärven rannalla Härmälän Rantapuistossa. Kesän 2025 peruskorjauksen jälkeen reittiä markkinoidaan nimellä Rantaperkiön luontopolku—aiemmin Härmälän luontopolku—vaikka valtakunnallisissa luetteloissa ja kartoissa vanha nimi vielä esiintyy(1). Ajantasaisimmat lähtöpaikat, merkinnät ja Oskari-karttataso löytyvät Tampereen kaupungin Rantaperkiön luontopolku -sivulta(1). Metsähallitus listaa saman reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Härmälän luontopolku, josta reitin voi löytää myös kaupunkiretkeilyn ohessa(2). Polku kulkee pääosin rantalehdossa Rantaperkiön venesataman ja Vihiojan suun kävelysilta-alueen välisellä osuudella. Kolmetoista opastaulua esittelee Rantaperkiön lajistoa, elinympäristöjä ja muutosta 1900-luvun alun huvilarannikosta nykypäivään ja kutsuu tekemään omia havaintoja(1). Reitti on merkitty keltaisilla maalimerkeillä ja nuoliopasteilla; haketta, pitkospuita ja portaita on tehty jyrkkiin ja juurakkopintoihin kulumisen hillitsemiseksi(1). Maasto voi olla paikoin mäkinen ja mutainen, mutta on yleensä sen verran kuivaa, että kumisaappaat eivät ole välttämättömät(1). Länsipäässä tulevat vastaan Rantaperkiön uimapaikka ja Härmälän rantapuisto—uintiin ja rantapuiston taukoon sopivat kohdat. Hieman itään Perkiönpuiston kuntoilupaikka sivuaa käytävää, jos haluat täydentää kevyttä lenkkiä ulkokuntoilulla. Hatanpään suunnassa Rantaperkiön kenttä ja Rantaperkiön luistelukenttä rajaavat rantalinjaa, ja Hatanpään koulun liikuntasali sekä Rautaharkonpuiston kuntoilupaikka ovat itäpään lähellä—hyvä tietää, jos saavut kävellen kaupunkipuolen liikunta-alueilta. Pirkanmaalla Pyhäjärven kaupunkirannalla sama rantaviiva liittyy laajempiin vesireitteihin: Pyhäjärven melontareitti ja Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros -pyöräilyverkosto kulkevat rinnalla eri välineillä liikkujille.

Parkanon kaupunki esittelee Rantareitin Käenkosken luontoreittien joukossa ja varoittaa, ettei reitti ole kaupungin huollettavissa eikä sen kunnosta anneta takuita—kannattaa tarkistaa ajantasainen tilanne ennen lähtöä(2). Lauhanvuori–Hämeenkangas Geopark kuvaa samaa reittiä Parkanon hyvinvointipolku Rantareitiksi, jonka varrella on luontoon liittyviä harjoitetauluja, ja sijoittaa sen Käenkosken ulkoilu- ja frisbeegolfalueen yhteyteen(1). Reitin pituus on kartallamme noin 2,9 kilometriä järvirantaa painottuvana kävelyosuutena Käenkosken liikuntapäädystä lähtien. Heti alussa kuljet Käenkosken frisbeegolfradan ohi ja kymmenien metrien päässä on Käenkosken talviuintipaikka, kun kausi on käynnissä. Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Käenkosken laavu ja nuotiopaikka—maksuton päiväretkilaavu nuotiopaikkoineen; Parkanon Urheilijat Ry osallistuu ylläpitoon ja yhteystiedot on kerrottu Geoparkin kohdesivulla(1). Samasta keskuksesta jatkat helposti pidemmille reiteille: Käpykintukka kohti Parkanon Metsämuseumaa ja Kaidatveden järviketjua, valaistuja Käenkosken kuntoratoja 1km, 2km, 3km ja 5km kesällä ja rinnakkaisia hiihtolatuja talvella sekä pitkää Parkanon melontareittiä, joka kulkee paikallisen vesistön läpi(2). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa kertoo, miten Käpykintukka ja lyhyempi Kustaa-Hirven luontopolun lenkki täydentävät toisiaan Kaidatveden äärellä—hyödyllinen vinkki, jos haluat yhdistää Rantareitin pidempään järvi- tai museopäivään(3). Parkano sijaitsee Pirkanmaalla Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -alueen tarinassa, joten opasteet ja järvimaisemat linkittyvät samaan jääkausi-tulkintaan kuin muualla geoparkissa(1). Ota laavulle omat polttopuut mukaan, jos aiot tehdä ruokaa; kunnan laavulinjauksen yhteydessä muistutetaan, ettei tulentekopaikoilla ole läheskään kaikkialla puuhuoltoa(2).

Suutarilankoski–Kuttulampi-reitti on noin 4,3 kilometrin mittainen pistosuunta Kuruun kuuluvassa Riuttaskorven virkistysmetsässä Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Reitti yhdistää Suutarilankosken kuohualueen Kuttulammen taukopaikkaan, josta Pirkan taipaleen laajempi verkko jatkuu kohti Ruoveden suuntaa. Käytännöllisiä reittitietoja koko Riuttaskorven alueelle löytyy Luontoon.fi:n Riuttaskorven reitti -sivulta(1). Riuttaskorven pysäköintialueelta, Suutarilankoskelta lyhyt kirjauksissa oleva Suutarilankosken P-alue- Suutarilankosken laavu on vain noin 900 metriä, jos haluat yhdistää parkin ja laavun ennen pidempää siirtymää. Kuttulammen suunnasta etelästä sama taukaryhmä avautuu myös osuudelta Sotamiehenahon P-alue- Kuttulammen keittokatos Sotamiehenahon pysäköinnistä. Alkuosassa, noin parinsadan metrin päässä koskesta, ovat Riuttaskorven käymälä, Suutarilankoski ja Riuttaskorven laavu, Suutarilankoski. Retkipaikka kertoo lyhyestä metsätiepätkästä parkkipaikalta kosken rantaan, puuliiteristä ja laavusta sekä kalliorannan vanhoista myllyn jättimäistä koskeen(4). Edelleen reitti kulkee mänty-koivikossa ja purojen yli; Omien polkujen kulkija kuvaa pitkospuita lahonneiksi ja merkintöjä paikoin harvoiksi vuoden 2024 vaelluksella, joten kartta ja kosteuden kestävät kengät ovat järkevä varuste(5). Visit Finland toteaa laajemmin, että rakenteita ei ole huollettu säännöllisesti, mutta polut ovat silti käveltävissä ja vedenpitävät jalkineet kannattaa varata(3). Kuttulammilla noin 4,2 kilometrin jälkeen taukapaikkana ovat Riuttaskorven keittokatos, Kuttulammi, Riuttaskorven kaivo, Kuttulammi ja Riuttaskorven käymälä, Kuttulammi. Omien polkujen kulkija mainitsee jyrkän nousun keittokatokselle, kaivon ilahduttavana yllätyksenä ja veden suodattamisen ennen juomista(5). Kuttulammilta voit jatkaa Pirkan Taival Talvisilta–Ruovesi -osuutta tai palata Suutarilankoskelle. Visit Ylöjärvi kertoo Riuttaskorven olevan noin 55 kilometriä Ylöjärven keskustasta pohjoiseen ja ohjaa lisätiedoissa Luontoon.fi:hin(2). Pirkanmaa tarjoaa tässä osassa Suomea sekä järvirantoja että selkeitä jatkomahdollisuuksia pidemmälle vaellukselle.

Aitonevan luontopolku on noin 1,2 kilometrin lenkki metsä- ja kosteikkoreunassa Kihniössä Pirkanmaalla Aitonevan turvemuseoalueen tuntumassa. Neova Group kertoo sisänäyttelyn ja kesäkahvilan aukioloajat, säännön että tulenteko on sallittu vain laavujen merkityillä nuotiopaikoilla sekä pysäköinnin museon pihapiiriin ja lintutornin luokse(1). Visit Kihniö esittelee saman kohteen matkailijalle—museon, konenäyttelyn, kaksi laavua, lintutornin ja merkityt kävelyvaihtoehdot, joihin tämä lyhyt luontolenkki liittyy(2). Noin puolen kilometrin kohdalla tulee Aitonevan lintutorni turvealueen uudelleenkastellun kosteikon reunaan; torni sopii vesilintujen ja rantasoiden elon seuraamiseen. Laajempi Aitoneva-tarjoaa myös ympäristöpolun ennallistuneilla turvekentillä infotauluineen, harvinaisen laahakauhan jälkeensä jättämää maisemaa ja laavutaukoja samoilla turvallisuus- ja metsäpalovaroituksen säännöillä(1)(2). Sisänäyttely ja Pirkanmaan Museorautatieyhdistyksen kesäkahvila noudattavat kesäistä päivittäistä aikataulua, kun taas konenäyttely, torni ja laavut ovat maksuttomia ja ulkoiluun vapaita läpi vuoden(1). Kohde kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -kokonaisuuteen ja Euroopan teollisuusperintöreitistöön, joten lyhyt kosteikkolenkki yhdistyy helposti teollisuushistoriaan samalla pihapiirillä(1)(2). Teollisuusperintöreitti avaa nostokauden työväen malleja ja sen, miten teollinen turve nousee Aitonevan tarinassa sodan aikaisista vaiheista aina viime vuosikymmeniin(3). Kihniö sijaitsee Pirkanmaalla ja toimii porttina läntisen Suomenselän turve- ja harjumaisemiin. Pirkanmaa tunnetaan järvi- ja harjuluonnostaan; tässä kohteessa ne kohtaavat turpeen teollisen perinnön ja uudelleenkastellun suoluonnon.

Pirkkalan kunta ohjaa retkeilijät Tampereen kaupunkiseudun yhteiseen ulkoilu- ja retkeilykarttapalveluun, josta löytyvät rantaosuuksien lisäksi uimarannat ja muut palvelut kuntarajat ylittäen(1). Virkaniemen polku on noin 0,4 kilometriä meidän kartalla: erittäin lyhyt murskepintainen rantakävely Pirkkalan keskustan edustalla olevan Virkaniemen niemen kärjessä Pyhäjärvellä. Pirkkalainen kuvaa vastaavan keskustan rantareitin uutta osuutta muutaman sadan metrin mittaiseksi murskepolutukseksi talojen ja järven välissä osana laajempaa Pyhäjärven rantaverkostoa(2). Myöhemmässä kaupunkikehitysjutussa sama lehti kertoo, että valmistunut kevyen liikenteen rantareitti yltää Virkaniemelle, kytkeytyy laajempaan reitistöön Pirkkalassa ja Tampereella ja täydentyy vähitellen myös Turrin ja Soukonlahden suuntaan(3). Meidän sivulta pääsee jatkamaan myös Pirkkalan rantareitille ja Virkaniementien kävelyreitille, joka kulkee samalla niemellä. Alue on arkiulkoilun ja koiralenkkien paikka; kesäisin avoimien ruohikkojen hoidossa on hyödynnetty muun muassa lammaslaidunnusta(3). Virkaniemeä kaavoitetaan keskuspuistoksi yleiseen virkistyskäyttöön; kaavatyön tavoite on kesäksi 2027, minkä jälkeen tulee puistosuunnittelu(3). Jos kaipaat pidempää järvenrantapäivää, Pereensaaren nuotiopaikka ja muut rantakohteet löytyvät kartalla muutaman kilometrin päässä Pirkkalan rantareitin varrelta.

Laipanmaa kokoaa tälle rengasreitille kuvauksen, pdf-kartan, merkinnät, laavu- ja nuotiosäännöt sekä Action Track -perhevihjeet(1). Visit Pälkäne tiivistää Laipanmaan retkeilyalueen kokonaisuuden, ajomatkat Pälkäneen keskustasta ja Luopioisista sekä lokakuun 2025 tiedotteen, jonka mukaan useiden reittien pitkospuut ja sillat ovat paikoin kunnostustarpeessa—kanna siis erityistä huolta, jos lankut tuntuvat pehmeiltä(2). Lauri Maijalan Retkipaikka-artikkeli vuodelta 2017 täydentää kuvaa sateisesta kävelystä, siltojen määrästä, Vehmaan rakennusten raunioista, Ruokojärven laiturista ja ahventen maininnoista sekä siitä, miksi reitti sopii perheille huolimatta järven jälkeisestä jyrkästä nousuosuudesta(3). Rajalan luontopolku on noin 3,1 kilometrin mittainen rengasreitti Laipanmaan talousmetsässä Rajalan kämpän ja Ruokojärven välimaastossa Pirkanmaalla Pälkäneen puolella; sama metsäkokonaisuus ulottuu myös Kangasalan alueelle. Reitti on merkitty kuten muutkin Laipanmaan polut sinipäisillä tolppilla sekä sinisillä kuitunauhoilla ja maalivedoilla, ja se on verkoston lyhin opastettu kierros. Suunta on vapaa: virallinen esimerkkikuvaus(1) kiertää vastapäivään lähtien kämpän pysäköinnistä. Alkupään vaihteleva maasto kuljettaa eri-ikäisten metsien läpi ja ohittaa toistakymmentä opastaulua metsätaloudesta, historiasta ja luonnosta. Vehmaan savupirtin rauniolla voi pysähtyä pohtimaan entisaikaista elämää. Noin puolivälin paikkeilla avautuu Ruokojärven laavu, Laipanmaa nuotiopaikkoineen ja ulkokäymälöineen; pitkospuiden kautta pääsee suon partaalle, mistä löytyy muun muassa lakkaa, karpaloa ja tupasvillaa. Sivu(1) kertoo laavun olevan hieman rannasta sivussa pienen mäen päällä pitkospuiden jälkeen. Järviosuuden jälkeinen jyrkkä ja juurakkoinen nousu on reitin vaativin kohta; märällä kelillä kenkä pitää olla varma, ja halutessaan voi palata laavulta tuloreittiä lyhentäen kierroksen. Vanhempaa metsää ja aukeamaa seuraten paluu Rajalan kämpän pysäköintialueelle on helppo. Samalta lähtöpisteestä suuntaa saa jatkaa pidempiin merkittyihin reitteihin: Hirvijärven kierros, Laipanmaa ja Elamonkierros, Laipanmaa limittyvät tähän luontopolkuun—hyvä jatko, jos haluat yhdistää lyhyen lämmittelyn Laipanmaan laajempaan laavuverkkoon tai suunnata esimerkiksi Pihtilammen laavu, Laipanmaa pitkällä kierroksella.

Ajantasaisimmat kuvaukset, pituudet ja yhteydet muihin Parkanon ulkoilureitteihin löytyvät Parkanon kaupungin luonto- ja maastoliikuntareittejä kokoavalta sivulta(1). Kallion luontopolku on noin 0,9 kilometrin joenvarren kävely Kallion kaupunginosassa Parkanossa, Pirkanmaalla. Parkanon kaupungin mukaan päätepisteeltään päästä päähän -polku kulkee Pappilankoskea myötäillen alkaen Pärteeninkujalta ja päättyen Kuruntielle, ja maisemissa vaihtelevat pienkosket ja rauhallisemmat suvantojaksot(1). Polun kunnossapidosta vastaa kyläyhdistys, mikä sopii asutuksen lomaan kulkevaan kevyeeseen reittiin(1). Noin 0,9 kilometrin kohdalla reitillä on Kallion luontopolun nuotiokota taukopaikkana; kaupungin yleisen ohjeistuksen mukaan useimmille laavuille ja nuotiopaikoille kannattaa pakata omat polttopuut(1). Parkanon kylät kuvailee luontopolun varrella olevan grillauskatoksen, jota voisi luonnehtia lähes huvimajaksi, ja kannustaa kaikkia lyhyeen patikkakeikkaan keskustan liepeillä(2). Luontevasti samaan retkeen voi yhdistää Viinikanjoen ja Parkanonjärven uimis- ja kalastusmahdollisuudet, kun olosuhteet sallivat(2). Parkanon noin viiden kilometrin Lähiliikuntareitti kokoaa yhteen muun muassa urheilutalon, Pappilansalmen, Kirkojärven rantapolun, ulkokuntosalit, uimarannat, koulujen liikuntapaikat ja kuntoportaat, ja sama kota on myös tämän kävelyn päätepisteessä Lähiliikuntareitin kuvauksessa. Pidemmälle pyörämatkalle Järvienreitit-verkoston Aure osuus kulkee Parkanon kautta ja yhdistää Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon päivä- tai kaksipäiväisiin kierroksiin Tampereelta lähtien(3), ja sama joenvarsi palvelee myös Järvienreitit- Aure -pyörämatkailijoiden kulkua Parkanossa.

Siikanevan kierros on noin 9,9 kilometrin päiväretki Siikanevan soidensuojelualueella pääosin Ruovedellä, Pirkanmaalla. Alue on maakunnan laajin yhtenäinen suo ja koostuu avosuista, metsäsaarekkeista ja pitkistä pitkospuuosuuksista. Metsähallitus kuvaa suojelualueen ja käyntisäännöt Luontoon.fi:ssä(1); tarkista sieltä aina ennen matkaa sulkuilmoitukset ja mahdollinen uudelleenavaaminen huollon jälkeen. Maaliskuusta 2026 lähtien merkityt retkeilyreitit Siikanevalla on suljettu yleisöltä, koska talven jäljiltä pitkospuita on irronnut, katkennut tai ne ovat heiluneet vaarallisesti—vahingoittuneita pitkospuita on yhteensä lähes neljä kilometriä(2). Metsähallitus vahvisti Ylelle, että reitit on suljettu turvallisuuden vuoksi ja kunnostusta sekä rahoitusta arvioidaan(2). Suunnittele käynti vasta, kun Luontoon.fi(1) näyttää reitit taas käytettäviksi. Kun reitti on käytössä, retki on keskivaativa: pitkospuiduilla kulkevat avosuot ja kuivemmat järvis- sekä kangasmaiset saarekkeet, kuten Vääräjärvenmaa, Pikkulatosaari, Heinäsaari, Vanhanladonsaari, Jaarikanmaa ja Saarihuhdanmaa Retkipaikan julkaiseman Luontopolkumies Mika Markkasen vuoden 2025 kuvauksessa(3). Hän mittasi oman kierroksensa noin 10,5 kilometriksi ja kävelyyn kului reilut kolme tuntia valokuvatauoilla, ja toiset retkeilijät kertoivat kiertävänsä renkaan tarkoituksella väärinpäin, jotta metsäosuus tulisi alkuun(3). Tämän pidemmän ringin merkit on kuvattu sinisiksi opasteissa ja metsäosuuden maalimerkeiksi(3), lyhyempi viereinen rengas tunnistetaan risteyksissä keltaisella(3). Märällä kelillä vaellussauvasta on apua keikkuvilla pitkoksilla(3)(4). Siikaneva itäosan nuotiopaikka ja Siikaneva itäosan liiteri sijaitsevat lähtöinfon tuntumassa, ja pian avautuu ensimmäinen avosuo. Noin neljän kilometrin kohdalla läntisen taukopaikan ympärillä ovat Siikanevan laavu ja Siikaneva laavu sekä Siikaneva länsiosan nuotiopaikka: nuotio, liiteripuut ja kuivakäymälät samassa taukokeskuksessa. Myöhemmin reitti kohtaa Pikkulatosaaren kierroksen itäpuolella, mistä voi haarautua noin 2,7 kilometrin lyhyelle ringille tai jatkaa kohti Siikaneva pysäköintialue itäosaa ja hiekkatietä, jonne Polkujen Lumo ohjaa autolla saapujat itäiselle parkkialueelle(4).

Tämä on Pirkan Taivialta Hämeenkyrön alueen kesäkäyttöön merkitty osuus: noin 1,5 kilometriä yhtenä kävelyjatkona, ei lenkkiä. Metsähallitus luettelee osuuden Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista retkisuunnittelua varten(1). Sama käytävä sijoittuu paljon laajempaan Pirkan Taival -kokonaisuuteen Pohjois-Pirkanmaalla; kuusi kuntaa, Hämeenkyrön kunta mukaan lukien, linjaa yhteisiä ulkoilureittisuunnitelmia, jotta opasteet, maastokäyttöoikeudet ja ylläpito seuraisivat samaa linjausta; hankkeen aineistot julkaistaan Ekokumppanit-sivustolla(2) ja paikalliset päätökset Hämeenkyrön kunnan sivuilla(3). Yle Pirkanmaa on kuvannut laajemmassa verkostossa puskittuneita osuuksia ja vanhentuneita opasteita sekä työtä selkeän, hyvin merkityn reitin palauttamiseksi(4). Hämeenkyrö sijaitsee Pirkanmaalla. Tarkan kesälinjan löydät Luontoon.fi:stä(1); seuraa kunnan päivityksiä samalla kun ulkoilureittisuunnitelma etenee(2)(3). Jos jatkat tästä lyhyestä kesäosuudesta pidemmälle Pirkan taival (Hämeenkyrö) -vaellusosuudelle, liityt noin 12,8 kilometrin reittiin, jonka varrella ovat muun muassa Hämeenkyrön lentoketän laavu ja Hämeenkyrön Kuntoportaat Kyröskosken tuntumassa—hyviä tauko- tai kuntoilupaikkoja ennen jatkoa. Talvella rinnakkaisen Pirkan ura Kyröskoski - Ikaalisten raja latu -hiihdon reitin voi valita hiihtäjille sopivaksi yhteydeksi. Pirkanmaa on vahva pitkän matkan retkeilyalue: koko Pirkan Taival -kokonaisuuden pituudeksi kuvataan usein luokkaa 300–350 kilometriä usean kunnan alueella, ja suunnitelma-aineistoissa viitataan esimerkiksi Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoihin(3)(4).

Kun suunnittelet retkeä Pirkkalan Kurikanmäellä sijaitsevan Seiväslammen laavun ja nuotiopaikan luokse, Pirkkalan kunta kertoo Seiväslammen laavun olevan Sienimetsäntien ja Erämiehentien rajautuvassa metsässä ja Seiväslammen nuotiopaikan olevan kunnan ylläpitämä retkipaikka(1). Kunnan toimittamat nuotiopuut on tarkoitettu vain Iso Naistenjärven laavulle; Seiväslammelle kannattaa pakata omat puut ja sytykkeet(1). Avotulenteko kunnan mailla on kielletty muualla kuin osoitetuilla nuotiopaikoilla(1). Tampereen kaupunkiseudun ulkoilu- ja retkeilykarttapalvelu löytyy osoitteesta Ulkoilutampereenseutu.fi(2). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä Pirkkalassa Pirkanmaalla. Kyseessä on lyhyt metsäyhteys Seiväslammen laavulle, ei pitkä eräretki. Noin 70 metrin kohdilla reitti kulkee Pirkkala DiscGolfParkin ohi Sienimetsäntiellä. Kurikan kuntoportaat ja Kurikanmäen kuntoilupiste ovat mäenrinteellä hieman sivussa polusta, mutta kuuluvat samaan Kurikanmäen ulkoilupisteytykseen: puuportaat valmistuivat 2019, niissä on noin 166 askelmaa ja korkeusero noin 17–18 metriä, rinne on valaistu hämäräkytkimellä, puolivälissä on välitasanne penkillä, toisella reunalla kaide, ja yläpäähän on sijoitettu ulkokuntoilupiste(3). Talvikaudeksi portaat suljetaan 10.12. alkaen, talvikunnossapitoa ei ole ja puuaskelmilla ei saa käyttää nastakenkiä(3). Autolle lähimmät paikat ovat Sienimetsäntien päässä tai Kurikan tien varren yleisellä pysäköintialueella portaiden kävijöille(3). Ollikantien suunnalla Vahverotien leikkipuisto ja Riistapolun leikkipuisto ovat lähellä Riistapolun luistelukenttää—hyviä kiintopisteitä, jos tulet asuinalueen puolelta. Noin 0,43 kilometrin kohdalla tulee Seiväslammen laavu lammen rantaan. Samasta kulmasta jatkuu pidempiin kävelykokonaisuuksiin esimerkiksi Kurikanmäen ulkoilureitti ja Killon lenkki, valaistuun hiihtoyhteyteen Seiväslampi – Vähänaistenjärven latu sekä muihin latu- ja kävelysegmentteihin, joissa Seiväslammen laavu on yhteinen taukopaikka—kätevä, jos haluat yhdistää lyhyen laavupysähdyksen laajempaan kierrokseen Kurikanmäellä ja Killon suunnassa.

Reitin pituus on noin 1 km Sastamalassa, Pirkanmaalla, Rautaveden rannalla Tyrvään alueella ja Ranta-Kukkurin asuinalueen tuntumassa. Visit Tampere kuvaa luontopolun avatuksi vuonna 2017 tyrvääläisen kansanparantaja Amanda Jokisen (1853–1922), Tyrvään Mannan, elämäntyön ja ympäröivän luonnon kunniaksi(1). Visit Sastamala listaa kohteen osaksi kaupungin luontokohteita(2), ja laajemmat retkeily- ja laavutiedot löytyvät Sastamalan kaupungin sivuilta(3). Polku on selkeästi merkitty ja helposti seurattavissa, lyhyt mutta vaihteleva mäkisessä rantamaisemassa ja metsäpätkissä; Visit Tampere mainitsee sen sopivaksi perheille(1). Nimetyt etapit Troppikallio, Rohtorinne ja Parantajan ranta höystävät kierrosta; rannalla näkyy Kalapirtinsaari ja järven takana Tyrvään Pyhän Olavin kirkko(1). Karttamme mukaan reitti ei ole ympyrä. Sama Rautaveden rantavyöhyke liittyy kartallamme pitkiin pyöräilyreitteihin kuten Rautaveden kierrokseen ja Stormi-Houhajärvi pyöräilyreittiin, jos yhdistät kävelyä laajempaan pyöräretkeilyyn(4). Reitti kulkee lähellä Tampereentietä Kuntosali Nosteleman luona eli taajamareunassa, lyhyen kävelyn matkan päässä palveluista. Retkipaikan Rautaveden kierros -juttu kuvaa järvimaiseman voimaa Sastamalan retkillä; se auttaa hahmottamaan, millaisessa Rautavesi-maailmassa tämä lyhyt luontopolku elää, vaikka kulkisit vain Mantan luontopolun(4). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt varmennettua, tätä reittiä nimeltään esittelevää videota.

Teerijärven ulkoilureitti on kartallamme noin 9,2 kilometrin mittainen päästä päähän -reitti metsissä ja järvien rannoilla Orivedellä Pirkanmaalla; reitti ei ole rengas. Oriveden kaupunki kuvaa laajempaa Teerijärvien kierroksen rengasta noin 12 kilometrin mittaiseksi useine yhteys- ja suuntavaihtoehtoineen, joten lähteissä voi esiintyä pidempiä metrejä kuin tämän yhden jatkuvan linjan pituus(1). Reittikartat PDF-muodossa, ajankohtaiset tiedot ja yhteys Tallukallion, Vähä Teerijärven ja Iso Teerijärven välillä löytyvät Oriveden kaupungin Teerijärven reittisivuilta(1). Talvisen latuverkoston kunnossapidon tilanteen julkaisee Oriveden Ponnistus ry Latuinfossa(2). Paanu-laavun suunnittelusta, yöpymismahdollisuudesta, polttopuista ja saapumisesta Ampujantien tai Teerijärven uimarannan kautta kertoo tarkemmin Oriveden kaupungin Paanu-laavu -sivu(3). Reitin varrella tulee Vähä-Teerijärven laavukota pienen Vähä Teerijärven rannalla, noin 3,25 kilometrin kohdalla tämän linjan alusta. Edempänä Teerijärven uimapaikka osoitteessa Leppästentie 202 palvelee uimapaikkana isomman Teerijärven rannalla. Iso Teerijärven rannalla Paanu Laavu on lyhyen siirtymän päässä reitistä; laavulla on tulisija ja kuivakäymälä, ja kaupunki valmisti laavun keväällä 2024(3). Leppästenvuoren suunnassa reitti kulkee lähellä Oripark Aktiviteettipuistoa sekä OriParkin ulkokuntosalia, OriParkin skeittiramppia ja Rovastinkankaan pulkkamäkeä—kätevää, jos yhdistät kävelyn perheen liikuntapäivään. Talvella sama käytävä toimii perinteisen hiihdon latuna (Teerijärven latu) ja linkittyy muun muassa Yhdysreitti Paltanmäki–Leppästenvuoreen, Teerijärvien retkeilyreittiin sekä Leppästenvuoren valaistuun latuun ja Leppästenvuoren valaistuun kuntorataan OriParkin lähellä. Maasto on loivasti kumpuilevaa metsää muutamine jyrkempine nousuineen; lumettomana aikana mukana on metsäteitä, polkua ja kosteampia suo-osuuksia(1). Reitti on valaisematon(1). Kesäkaudella reittiä huoltaa Oriveden kaupunki ja talvella latuja OrPo:n hiihtojaosto(1)(2). Orivesi sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen ja vaaramaisemien välissä.

Valmarinniemen luontopolku on lyhyt järvenrantakierros Mallasveden rannalla Valkeakoskella, Pirkanmaalla. Tieto siitä, miten reitti kuuluu kaupungin luontopolkujen kokonaisuuteen ja millainen ranta- ja metsämosaiikki on, löytyy Valkeakosken kaupungin luontopolut-sivulta(1). Käytännön vierailijatiedot ja osoite on koottu Visit Tampereen sivulle(3), ja Visit Lakeland Finland kuvaa laavun, nuotion sekä niemen kulttuurihistoriaa(4). Reitin pituus on noin 1,1 km. Osa esitteitä pyöristää saman kierroksen noin 1,3 kilometriin(3)(4). Polku on helppokulkuinen ja lähtee Valmarinniemen pysäköintialueelta; esitteissä reitti kulkee Valmarinniemen lisäksi Palusen ja Riuttasaaren alueilla(3)(4). Varrella on kaksitoista luontorastia(3)(4). Maasto yhdistää lehtoa, ranta- ja järviluontoa sekä kangasmetsää(1)(3)(4). Valkeakosken kaupungin uutissivuilla kerrotaan Esteetön Valkeakoski 2025 -kunniakirjasta Riuttasaareen johtavalle virkistyspolulle; vammaisneuvosto korostaa polun sopivuutta eri ikäisille luontoarvoja kunnioittaen(2). Visit Lakeland Finland mainitsee nuotiopaikan ja laavun(4). Valmarinniemen virkistysalue sopii lyhyen lenkin jälkeen oleskeluun veden äärellä, ja alueen muita luontopolkuja voi hyödyntää, jos haluat pidentää retkipäivää(3)(4). Valkeakoski sijaitsee Mallasveden rannalla. Pirkanmaalla ulkoiluverkostot ovat tiheitä Tampereen seudulla; tämä niemi on kompakti vaihtoehto, kun haluat lyhyen, helppojalkaisen kierroksen puiston ja järven välissä.

Visit Virrat kokoaa ajantasaisimmat tiedot Myllyojan metsäluontopolusta(1); sama sivusto linkittää suomenkieliseen PDF-karttaesitteeseen(2). Reitin pituus on kartallamme noin 2 km:n lenkki metsämaastossa noin 3 kilometrin päässä Virtain keskustasta lounaaseen Pirkanmaalla. Virtain kaupunki kuvaa polun pituudeksi noin 1,9 km ja koostuvan kahdesta erillisestä lenkistä, jotka voi kiertää kokonaisuudessaan tai yksi kerrallaan: ensimmäiselle lenkille sijoittuvat opastaulut 1–6 ja toiselle taulut 7–13(1). Polku on merkitty puihin punaisella ja monin paikoin myös tolppaopastein, ja märkiä kohtia siloittelee runsaasti pitkospuita(1). Maasto vaihtelee kuusikoista painanteissa männikköön korkeammilla kohdilla; polun keskiosassa kulkee vaikuttavien kallioseinämien ohi, ja alueelle nimensä antava Myllyoja virtaa länteen luontopolun länsiosan tuntumassa(1). Kaupungin englanninkielinen kuvaus mainitsee kielon ja lakkamarjan sekä runsaat sammalet ja esimerkkinä linnuista tiltaltin(1). Vaikein osuus on taulun 13 jälkeinen jyrkkä laskeutuminen kohti pientä parkkipaikkaa lähtöpisteessä(1). Jos kokoat retkipäivää laajemmin, Luontoon.fi esittelee myös Marttisen luontopolun Näsijärvellä Virroilla(3). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä videota, joka käsittelisi selvästi vain tämän Myllyojan kierroksen.

Tampereen kaupunki kuvaa Tohlopin luontopolun peruskorjauksen valmistumisen kesällä 2022 ja sen, miten esteetön kokonaisuus, katselulaituri ja rantalenkitys yhdistävät Tohloppijärven Tesoman ja Epilän uimarantojen parkit toisiinsa(1). Visit Tampere tiivistää järvi- ja harjumaiseman matkailijalle Pirkanmaalla(3). Retkipaikassa julkaistussa Luontopolkumiehen kävelytekstissä on käytännön havainnot keltaisista ympyrämerkeistä esteettömällä osuudella, penkkien rytmistä rannalla ja miten Tohlopinsuon pikkulenkki istuu pidempään kierrokseen(4). Reitti on noin 1 km pitkä. Se sijaitsee Tampereella kaupungin länsipuolella, virkistysalueella Tohloppijärven äärellä ja lyhyellä Tohlopinsuon pikkulenkillä. Esteetön osuus kulkee Tohlopin Tesoman uimarannan parkkialueelta (Pyydyspohjankatu 1) Tohlopin Epilän uimarannan parkkialueelle (Epilänkatu 64), hyödyntää paikoin vanhaa polkupohjaa ja sisältää noin 300 metrin mittaisen suoluontopolun, Tohlopin esteetön katselulaiturin sekä penkit järvenäkymiin(1). Reitin varrella tulevat Tohlopin uimaranta, uusi ranta ja Tohlopin talviuintipaikka Tesoman päästä sekä Tohlopin uimapaikka, Epilä ennen katselulaituria. Toisen uimarannan yhteydessä on kesäisin WC(1). Esteetön osuus on osa laajempaa Tohlopin luontopolku -kehää, joka kierrettäessä on noin 5,8 km ja nousee Epilänharjulle kivisessä, mäkisessä maastossa, joka ei ole esteetön(1)(4). Tässä tehtävässä korostuu rauhallinen järven- ja suonäkymin retki, joka soveltuu pyörätuoleille ja rattaille huollettujen osuuksien osalta. Valaistuksesta ja talvikunnossapidosta sorapintaisilla rantayhteysväylillä verrattuna suopolkuun tarkemmat erot löytyvät selko-ohjeesta esteettömistä luontokohteista(2). Alueelta löytyy myös alueellinen pyöräily-yhteys Näsijärvireitti, joka kulkee lähellä mutta ei korvaa suopolkujen luonnetta(1).

Hervantajärven retkeilyreitti on noin 10,5 kilometriä pitkä retkeilyreitti Tampereella. Pirkanmaa on keskisuomalaisen retkeilyn vahva maakunta, ja tämä reitti sijaitsee kaupungin eteläreunalla. Reitti kulkee Hervantajärven retkeily- ja luonnonsuojelualueella Hervannan eteläpuolella; alueella on Tampereen kaupungin ylläpitämä noin 10 kilometrin opastettu retkeilyreitistö, jota käytetään myös hiihtoon, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun(1)(2). Ajantasaisimmat kartat, leiriytymissäännöt ja varoitus Makkarajärven pesivästä vesilinnustosta löytyvät Tampereen kaupungin Hervantajärven retkeily- ja luonnonsuojelualueen sivulta(1). Visit Tampere kuvaa lyhyesti samaa ulkoilukokonaisuutta ja viittaa rannan laavu- ja nuotiopaikkoihin(2). Outdoors Tampere täsmentää Makkarajärvi–Viitastenperän luonnonsuojelualueesta—noin 86 hehtaaria vanhaa metsää, soita ja kalliorantaa, rauhoitettu vuonna 2018—ja muistuttaa keväällä ja alkukesällä välttämästä silkkiuikkujen ja muiden herkkien lajien häirintää(4). Reitin varrella tulee ensin vastaan Hervantajärven uimaranta Tampere noin 1,3 kilometrin kohdalla—hyvä uinti- tai rantatauko. Noin 3,8 kilometrin kohdalla on Makkarajärven nuotiopaikka nuotiopaikalla, puuliiterillä ja kuivakäymälällä pienen Makkarajärven rannalla; viranomaiset pyytävät välttämään pesivän vesilinnuston häirintää melulla, uimalla tai koiran uittamisella(1). Noin 7,3 kilometrin kohdalla Hervantajärven rannalla on Viitastenperän laavu: luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliitereineen ja kuivakäymälöineen; leiriytyminen on sallittu vain tässä taukopaikassa(1)(2). Kuivakäymälät helpottavat pidempää päiväretkeä. Reitti liittyy laajempaan verkostoon: merkityt reitit jatkuvat etelään Kangasalan ja Lempäälän suuntaan, mukaan lukien yhteydet Kangasalan Kaarinanpolulle ja Lempäälän Birgitan polulle pidempiin retkiin(1)(2). Tietokannassamme Hupakankorven yhteysreitti haarautuu kohti Suolijärven ulkoilumajaa ja Suolijärven uimarannan ulkokuntosalia, ja Solkivuoren yhdysreitti kulkee Hirvikallionpuiston kuntoilupaikan kautta—kätevää, jos haluat yhdistää majoitustauon, uimarannan tai ulkokuntosalin samaan lenkkiin. Retkipaikan Lauri Maijala kuvaa lyhyempää kierrosta Makkarajärven ympäri ja Viitastenperän kallioille, selkeillä keltaisilla kolmiomerkeillä ja opasteviitoilla, vaihtelevalla metsällä ja paikoin jyrkemmillä kallioporteilla, joilla pinta voi märkänä olla liukas(3). Tämä lyhyempi kierros antaa hyvän kuvan maastosta; tämä täysi segmentti on pidempi ja seuraa yhtenäistä merkittyä reittiä. Tampere on Pirkanmaan keskuskaupunki; reitti sijaitsee Hervannassa eteläisessä Tampereella.

Laajanojan luontopolku on helppo, pääosin tasainen reitti Nokialla Pirkanmaalla: noin 3,3 kilometriä suuntaansa Laajanojan tuntumassa. Koordinaatit, pysäköinti ja ajantasaisimmat käytännön huomautukset löytyvät Visit Nokia -sivun polkuohjeista(1). Sama reitti ja muut retkeilykohteet ovat luettelossa nokiankaupunki.fi:n veneily- ja retkeilyosiossa, josta pääsee yksityiskohtaisiin sivuihin, kun vertailet reittejä kaupungin alueella(2). Puron varrella maisema vaihtelee pienessä tilassa; virallinen teksti tuo esiin uhanalaisen purotaimenen elinympäristön ja kehottaa kulkemaan kevyesti luontoa kunnioittaen(1)(4). Reitti on merkitty maastoon punaisin merkkein(1)(4). Noin kahden kilometrin jälkeen polut tulevat lähelle liikunta-alueita: reitti kulkee Taka-Lauttalankadun pallokentän tuntumassa, kulkee Mottimutkan kentän kulman kautta ja päättyy Laajanojanpuiston lähiliikunta-alueelle, jossa Laajanojanpuiston lähiliikuntapaikka, luistelurata ja Alhoniityn koulun kentät ovat tiiviisti Pinsiöntien ja Nokitien tuntumassa—kätevää, jos haluat yhdistää kävelyn luisteluun tai pallopelehin sesongin aikana. Pidempään kierrokseen Ikävänmaankierros kulkee osittain samassa kulkulinjassa; Askeleita Suomessa kuvaa sinimerkityn ympyrän järvenäkymineen, kotahenkisen taukopaikan nuotiopaikkoineen Alisenjärven rannalla ja Alisenjärven uimarannan uintimahdollisuutena—Laajanojan punamerkittyä osuutta pitkin ei ole virallista nuotiopaikkaa, joten monet yhdistävät puron varren kävelyn tähän naapurikierrokseen tauon tai nuotion takia(3). Talvella Alinenjärvi-Porin yhdystie latu ja Vesitornin valaistu latu liittyvät laajempaan ulkoiluverkostoon samalla alueella. Askeleita Suomessa kiittelee puronvarsiosuuden pitkospuita ja siltoja hyvästä kunnosta ja suositteleekin reittiä myös pienten lasten kanssa lyhyen matkan ja helppohkon pinnan vuoksi(3).

Helvetinjärven kansallispuiston laalajuisesta reitistöstä, talviolosuhteista ja siitä, miten vaihteleva korkeusero tuntuu noin 40 kilometrin merkityllä polkuverkolla, kannattaa aloittaa Luontoon.fi-sivusta(1), jonka Metsähallituksen Luontopalvelut pitää ajan tasalla. Ruovesi sijaitsee Pirkanmaalla järvi- ja harjumaisemassa, ja tämä osuus Helvetinjärven polut, Valkoisen polku on lyhyt, ei-rengasmainen polku noin puolen kilometrin matkalla Valkoinen-telttailualueen liepeillä puiston eteläisessä reitistössä. Polku kuuluu puiston väriopastettuun reittiperheeseen; nimensä mukaisesti matala, valkoisella merkityt haarat kytkeytyvät tällä alueella helposti yhteen, jos olet jo leiriytynyt tai tauolla Valkoinen tulentekopaikalla. Valkoinen kuivakäymälä on aivan polun varrella, joten peruspalvelut löytyvät kävelymatkan päästä Valkoinen-alueelta. Retkipaikka muistuttaa, että puistossa on telttailualueita mutta ei laavuja, joten Valkoinen kaltaiset leiripaikat ovat käytännössä tärkeitä, jos aiot yöpyä teltalla sallituilla alueilla(2). Tyypillisesti lähtösuuntaan kuljettaessa vajaan puolen kilometrin kohdilla tulee risteys Helvetinjärven polut, Ruokejärven polku -reittiin, joka jatkuu pidempänä yhteytenä kohti Ruokejärven rantaa ja telttailukeskittymää, jos haluat jatkaa päivää pidemmälle. Varsinainen Valkoisen polku -osuus palvelee ennen kaikkea kuljeksintaa Valkoinen alueen palveluiden ja Ruokejärven suuntaan jatkuvien silmukka- ja yhdysvaihtoehtojen välillä. Kesäkaudella etelärannikon osuudet voi näppärästi yhdistää laajempiin Helvetinkolun ympäristön vaelluksiin; Luontoon.fi kuvaa koko puiston reitistöä ja olosuhteita(1), ja Matkalla Suomessa korostaa helppoa päiväretkikohdetta Tampereelta ympäristön näyttävyyden rinnalla(4). Ruoveden kunta kertoo matkailun yhteystiedot sekä luonnonsuojelualueen yhteyden Pirkan Taival -reitistöön ja Seitsemiseen(3). Lyhyelläkin osuudella kannattaa varata juuretkaan kestävät kengät ja tarkistaa ennen lähtöä Luontoon.fi-sivulta sää, huoltotyöt ja mahdolliset lintujen pesimäajan rajoitusalueet omalle reittivalinnalle.

Vehoniemen harjun laajempaa kokonaisuutta, Metsähallituksen viitoittamaa luontopolkuverkostoa ja automuseon palveluja kannattaa lähteä lukemaan Visit Kangasala -sivuston Vehoniemen luontopolku -kuvauksesta(1). Retkipaikka julkaisi Luontopolkumiehen kävelykuvauksen rantalenkistä—kannattaa lukea, miten polku tulee Roineen rantaan pienelle hiekkarannalle ja missä piknikpöytä on(2). Kangasala on kymmenien järvien kaupunki; Kangasalan kaupungin uimarantaluettelo kuvaa neljätoista yleistä uimarantaa ja niiden varusteet(3). Kangasala sijaitsee Pirkanmaalla. Vehoniemi polku uimarannalle on noin 0,2 kilometrin lyhyt rengas kohti Roineen rantaa Vehoniemen ulkoilualueella. Kyseessä on yhdyslenkki uimarannalle, ei päiväpatikka: käytännössä muutama minuutti jalkaisin vesirajaan, kun olet jo saapunut alueelle. Pidempi Vehoniemen luontopolku kiertää harjun noin kahdessa kilometrissä käpymerkein, portain ja pitkospuiden tukemana jyrkissä kohdissa(1). Samalta alueelta löytyy Vehoniemen pysäköintialue, ja pidemmällä kierroksella reitin varrella on Vehoniemenharjun näkötorni näkymineen Roineelle ja Längelmävedelle(1). Uinti- tai tauon jälkeen pysäköintialue on luonteva paluupaikka autolle.

Koukkujärvi–Julkujärvi -reitti on noin 6 kilometrin pituinen päästä päähän -kulkuverkosto Nokialla, Pirkanmaalla. Reitti lähtee Pinsiön Ratsastuskoulun kentän ja maneesin tuntumasta Antilantiellä ja kulkee kaakkoon järvi- ja suometsämaisemaa kohti Julkujärven ja Kivikeskun suuntaa. Kivikeskun luonnonsuojelualueelle Visit Nokia kuvaa noin kilometrin mittaisen merkitun polun järven rantaan, rämemetsää ja suolampia, pitkospuita märkiin kohtiin, kahta huollettua nuotiopaikkaa, laavua ja katselurakenteita sekä polttopuiden noston lähtöpään katoksesta(1). Samat sivut muistuttavat Kaakkurijärvien Natura-alueen säännöistä: pysy merkityllä polulla ranta-alueiden rajoituskaudella, pidä koira kytkettynä ja sytytä tuli vain nuotiopaikoilla(1). Suomen luonnonsuojeluliiton Nokian nuotiopaikka- ja luontopolku-sivut täydentävät kuvausta helposta Kivikeskun kierroksesta, Koukkujärventien pysäköinnistä ja toistuvasta vetoomuksesta välttää rantojen häirintää toukokuun alusta elokuun puoliväliin kaakkurien pesinnän vuoksi(2). Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa -blogissa kerrotaan Koukkujärventie 518:n parkkipaikasta, noin kilometrin janamatkasta Kivikesku-järvelle ja puiden kantamisesta nuotiopaikoille lähtöpäästä(3). Noin 4,5 kilometrin kohdalla reitin varrella on Kivikeskun nuotiopaikka I Koukkujärventien varrella, hyvä taukopaikka ennen viimeistä osuutta kohti Julkujärveä. Samassa keskittymässä lyhyt Kivikeskun retkeilyreitti yhdistää kaksi Kivikeskun nuotiopaikkaa. Talvella samaan käytäväosuuuteen osuu latu Julkujärvi–Koukkujärvi pohjoisessa ja myöhemmin Kankaantaka–Koukkujärvi -latu; kesällä Koukkujärven valaistu lenkki ja Koukkujärven valaistu latu jakavat käytävää valaistujen hiihto- ja juoksureittien kanssa, ja Kankaantaka–Koukkujärvi -retkeilyreitti sekä Retkeilyreitti Koukun maja–Kalliojärvi haarautuvat kohti Koukun majaa ja Kalliojärviä. Näistä voi koostaa pidemmän päivän saman lähtöalueen ympäriltä. Nokia on Pirkanmaalla; yhdistä retkeen muita Visit Nokian luontokohteita, kun suunnittelet koko päivän ulkoilua.

Hirvijärven kierros, Laipanmaa on noin 12,7 kilometrin pituinen lenkki Laipanmaan metsäisellä ulkoilualueella Pirkanmaalla. Laipanmaa ulottuu Pälkäneen ja Kangasalan alueelle; tämä reitti on verkoston pisin ja vaihtelevin merkitty kierros. Tarkin askel askeleelta -kuvaus, laavut ja varusteet löytyvät Laipanmaan retkeilyalueen Hirvijärven kierros -sivulta(1). Visit Pälkäne kuvaa laajempaa Laipanmaata: noin 30 kilometriä opastettuja polkuja, viisi laavua verkostossa sekä pysäköinti Rajalan kämpällä ja Pihtilammen laavulla, ja tiedottaa lokakuussa 2025, että osa alueen pitkospuista ja silloista odottaa kunnostusta sopimusteknisistä syistä viivästyneenä(2). Luontoon.fi:n kansallisessa ulkoilureittiluettelossa sama reitti löytyy karttaselailuun(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kesäkuun 2019 kävelyraportti täydentää kuvaa sinisistä merkkipaaluista, Pihtilammentie 326 -pysäköinnistä ja siitä, miltä jyrkät järvenrantaportaat ja metsätieosuudet tuntuvat käytännössä(4). Tyypillinen lähtö on Pihtilampi, jossa Pihtilammen laavu, Laipanmaa tarjoaa laavun, nuotiopaikat, kompostoivan kuivakäymälän ja pysäköintitilaa; reitin voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa(1). Alkumatkalla kuljetaan metsälampien ja lyhyiden kallioisten nousujen kautta ennen laskeutumista Iso Hirvijärven tuntumaan; Soukkionlahdella opastaululla haarautuu lyhyt Haltian yhteys Haltian kylää kohti(1). Korppivuorelta avautuu näkymiä järvelle, minkä jälkeen polku jatkuu vaihtelevassa metsässä ja pitkospuiden ylittämillä kosteikoilla. Vähä Hirvijärvi ja Tulivuori liittyvät lenkin keskiosaan, ja välissä on metsätieyhteyksiä(1). Laipanmaan kuvauksen mukaisella puolivälin taukavyöhykkeellä Ruokojärven laavu, Laipanmaa sopii pitkään taukoon järven rannalla; lähistön risteyksestä voi suunnata Rajalan luontopolulle tai palata metsäteitä kohti Pihtilampea(1). Elamonkierros, Laipanmaa kohtaa saman laavukaistan: se kulkee Verkkojärven laavun ohi hyvin alussa ja Elamojärven laavun kautta myöhemmin ennen yhteistä osuutta Ruokojärven laavu, Laipanmaa -kohdalla Hirvijärven kierros, Laipanmaa -reitin kanssa. Loppupään Pihtilammen rantaosuus kulkee pitkospuita, pientä siltaa ja järvenrantapolkua takaisin Pihtilammen laavu, Laipanmaa -alueelle(1). Juomavesi kannattaa ottaa mukaan: Laipanmaan sivuston mukaan kaivoja ei ole käytössä alueella(1).

Rantautumissäännöt, koirat, tulenteko ja kasvillisuus kannattaa tarkistaa Visit Nokia -sivuston Luodon saari -sivulta(1). Sama reitti löytyy valtakunnallisesta ulkoiluoppaasta nimellä Luodon saaren retkeilyreitti Luontoon.fi-palvelussa(2). Reitti kulkee Luodon saarella Pyhäjärvellä Sotkanvirran eteläpuolella Nokian ja Pirkkalan välillä. Nokia toimii hyvänä lähtökohtana retken suunnitteluun Pirkanmaalla. Reitin pituus on noin 4,1 kilometriä silmukkana saaren eteläosassa helppokulkuisessa maastossa. Vettyvillä kohdilla on pitkospuita, ja reitti on merkitty nauhoilla sekä puihin maalatuilla merkeillä(1). Silmukan varrella tulee vastaan viisi huollettua nuotiopaikkaa: Luodon nuotiopaikka V on lähellä kävelyreitin alkua, sen jälkeen tulevat Luodon nuotiopaikka II ja Luodon nuotiopaikka I länsirannan suunnalla sekä Luodon nuotiopaikka III ja Luodon nuotiopaikka IV ennen silmukan sulkeutumista. Koko saari on luonnonsuojelualuetta—kulje vain merkityillä reiteillä, nouse rantaan nuotiopaikkojen läheltä ja tee tuli vain merkityille nuotiopaikoille, kun maastopalovaroitus ei ole voimassa(1). Luodon lehdoissa kasvaa poikkeuksellisen paljon vanhoja metsälehmuksia ja muuta lehtipuustoa; itärannalla on rehevää rantalehtoa rauhoitetulla kynäjalavalla, ja pohjoisosassa on kuusivaltaista lehtoa sekä laiduntavia lampaita vanhan laidunmaiseman hoitoon(1). Rannikko on kallioista ja poukamista; saaren halki kulkee voimalinja, joka helpottaa suunnistusta, jos merkinnät näkyvät heikosti(3). Retkipaikka kuvaa saarelle saapumista melomalla Pirkkalan Kranstolpasta tai Nokian Sotkanvirrasta ja noin 1,5 kilometrin melontamatkaa saaren eteläkärkeen sekä varoittaa, että merkintöjen näkyvyys vaihtelee—ota karttakuva tai maastokartta mukaan ja varaa aikaa polun etsimiseen(3). Nokian kaupunki luettelee Luodon ulkoilukohteidensa joukossa saman pituusluokan ja viisi nuotiopaikkaa(4).

Reitin kuvaus, harjun korkeusero, rantaosuuksien juurakkoisuus, ketokasvit ja ketosienet sekä itäharjun ensimmäisen maailmansodan aikaiset vallihaudat löytyvät Visit Nokian Maatialanharju-sivulta(1). Nokian kaupunki esittelee Maatialanharjun veneily- ja retkeilysivullaan yhdessä muiden viitoitettujen luontopolkujen kanssa ja ohjaa tarkempiin ohjeisiin Visit Nokiaan(2). Luontopolku on noin 5,2 kilometriä ja rengasreitti Nokian keskustan itäpuolella Vihnusjärven rannalla Pirkanmaalla. Käytännön lähtö on Kennonnokan uimaranta/Eu-ranta -alueen parkkipaikan kulmasta Nokianvaltatien varrella läheltä Vihnuksen lentopallokenttää; polku kipuaa Maatialanharjun laelle, joka Visit Nokian mukaan kohoaa järven pinnasta jopa 40 metriä(1). Meno-osuus kulkee mänty- ja kuusivaltaisessa harjumetsässä, jota mainostetaan myös ketokasveista ja ketosienistä, ja itäpäässä viitoitus ohittaa mainitut vallihaudat ennen laskeutumista ulkoiluväylille(1)(2). Paluu kulkee Vihnusjärven rantaa; rantametreillä saattaa olla kiveä ja juuria, joten tukevat kengät ovat järkevä valinta(1). Noin kolmen ja puolen kilometrin kohdilla reitti risteää leveämpien väylien kanssa—tässä vaiheessa samaan verkostoon liittyvät Maatialanharjun/Sarpatin valaistu rata -juoksulatu ja hiihtoyhteys Sarpatin yhdyslatu—ja pian tämän jälkeen polku kääntyy jälleen kapeammaksi metsäpohjaksi kohti rantoja, mukaan lukien Vanhainkodin uimaranta länsiosan kaarteessa. Kolmannen ja neljännen kilometrin tuntumassa kulku vie myös Padel247 / padelhallin, Padel247 / ulkokentät -alueen ja Padel247 / beachvolleykentän ohi, jos haluat yhdistää pelikenttävierailun samaan ulkoiluverkostoon. Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus listaa viisi luontotaulua, kävysymbolitolppia leveämpien väyläosuuksien varrella, korkeimman kohdan hieman ennen kahta kilometriä, istuskelupaikkoja harjulla, kuuluvaa liikennettä itäpäässä moottoritien lähellä, noin kilometrin rantakävelyä ja käytännössä noin viisi ja puoli kilometriä mittaa, kun mukaan lasketaan tauko—esimerkiksi noin tunti ja vartti yhdellä evästauolla(3). Reissuesan matkablogi vahvistaa saman rakenteen—meno harjulla, paluu järven rantaa—ja mainitsee puolivälin tienoilla näköalakohdan Pyhäjärvi -suuntaan, pitkospuumaisia kohtia kosteilla pätkillä sekä Kennonnokan uimarannan käytännöllisksi lähtö- ja uintipaikaksi(4). Pyöräilijöille sama ulkoiluverkosto linkittyy myös Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros -yhteysreitin kautta laajempaan järvireitin kehään. Nokia on Pirkanmaalla helposti tavoitettava kaupunki, ja tämä lenkki sopii harju- ja järvimaiseman yhdistelmäksi arkipäivän ulkoiluun.

Kyröskosken suunnan lähtöä ja reitin sijaintia Hämeenkyrön pohjoisosissa kannattaa aloittaa Visit Hämeenkyrön sivuilta(1). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kuvaa laajempaa Pirkan uraa merkittynä monikäyttöurana Hämeenkankaalla: talvella talvihiihtoon ja kesällä patikointiin, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn, Pirkan ura- ja MTB-viitoituksella sekä reittimerkeillä—merkintätapa vaihtelee ylläpitäjittäin, joten GPX-jälki on kätevä pitkillä retkillä(2). Samassa lähteessä muistutetaan, että Hämeenkangas on puolustusvoimien harjoitusaluetta; ajankohtaiset liikkumisrajoitukset kannattaa tarkistaa Porin prikaatista, jos tarvitset varmuuden(2). Ikaalinen sijaitsee Pirkanmaalla; tämä sivu käsittelee Ikaalisten ylläpitämää Pirkan uran osuutta. Reitti on kartalla noin 17,4 kilometriä yhtenä janana. Kyseessä on päiväreitti, ei kierros: se yhdistää Hämeenkyrön ja Kyröskosken suunnan reitistön Pirkanura kesäretkeilyreittiin ja Jämin seudun polkuihin. Hämeenkyrön päässä reitti kohtaa Pirkan taival -reitin (Hämeenkyrö) ja Pirkan uran latuosuuden, ja välimaastossa Vatulan alueella sama harju jakautuu valaistuihin latureitteihin ja kuntopolkuihin. Noin 6,9 kilometrin kohdalla tulee Vatulan kota ja Vatulan frisbeegolfrata lähes peräkkäin. Visit Ikaalinen kuvaa Vatulanharjun osaksi pitkää harjuketjua Lintuharjusta Ulvaanharjuun ja jyrkkäpiirteiseen Vatulanharjuun, valtakunnallisesti arvokkaana luontokohteena, luontopolkuineen kysymystauluilla, talvella hiihtopalveluineen ja hiihtomajan kahvioneen (aukoista kausittain)(3). Retkipaikassa Pasi Talvitie kirjoittaa Kyrönkankaan kesätiestä harjulla ja kuvaa Pirkan uran selkeitä opasteita omalla kävelyllään(4). Jos jatkat tämän osuuden jälkeen Pirkanura kesäretkeilyreitille, siirryt pitkän Pirkanura kesäisen vaellusverkoston varrelle kohti Jämiä ja pidemmälle—suunnittele erikseen matka, varusteet ja taukopaikat.

Kunnossapidosta, sulkemisista ja vikailmoituksista (esimerkiksi tyhjät polttopuuvajat) Nokian ulkoilureiteillä kannattaa käyttää Nokian kaupungin ulkoilu- ja retkeilykohteiden kokoavaa sivua(1). Visit Nokia listaa Pohjois-Nokian reittejä, kuten Ikävänmaan kierroksen ja Laajanojan luontopolun, muiden paikallisten polkujen joukossa(2). Korvola–Porin yhdystie retkeilyreitti on noin 5,2 kilometriä janana Nokialla, Pirkanmaalla. Se yhdistää Korvolan seudun Porin yhdystien suuntaan ja kulkee metsän ja virkistysalueiden halki taajaman luoteispuolella. Reitti ei ole silmukka: paluu voi tapahtua samaa reittiä, tietä pitkin tai yhdistämällä muita polkuja. Lähellä alkua reitti kohtaa Korvola-Linnavuori retkeilyreitin; Ruutanan nuotiopaikka on lyhyen matkan päässä yhteiseltä liittymältä. Reitin varrella, noin 2,7 km ja 3,9 km alusta, kulku kulkee Harjuniityn ulkoilualueen vierestä—Harjuniityn liikuntahallin ulkokuntosali ja Harjuniityn ulkoliikuntakeskuksen ulkokuntosali tarjoavat voimailupaikat pidemmälle lenkille. Pohjoisemmassa Ikävänmaankierros ja Laajanojan luontopolku ovat muutaman sadan metrin päässä. Askeleita Suomessa kuvaa Ikävänmaan kierrosta noin 3,2 kilometrin sinisesti merkittynä lenkkinä pitkospuineen, järvimaisemineen, kota-nuotiopaikkoineen ja Alisenjärven uimarannalla uintimahdollisuutena; Laajanoja kulkee purotaimenen elinympäristön halki(3). Samasta Nokian osasta voi suunnitella yhdistelmäretken(3).

Terälahden laavun reitti on hyvin lyhyt kävely-yhteys Pirkanmaalla, Tampereen Teiskossa, Kiimajoen rantaa pitkin Terälahden laavulle Näsijärven rannalla. Reitin pituus on noin 0,4 km, ja se on yksisuuntainen metsäpolku, ei rengas. Laavun varusteista, kävelysillan luota lähtevästä polusta, melontanäkökulmasta ja luontokoulun käyttöajoista kerrotaan Outdoors Tampere -sivuston Terälahden laavu -sivulla(1). Tampereen kaupunki kuvaa laajempaa Kiimajoen melontareittiä, alueen tukinuittohistoriaa ja linkittää aluekarttoihin(2). Visit Tampere -artikkeli nuotiopaikoista ja laavuista auttaa hahmottamaan lyhyitä rantaretkeilymahdollisuuksia Tampereen seudulla(3). Terälahden urheilukenttien puolelta reitti kulkee Terälahden tenniskentän ja Terälahden koripallokentän läheltä sekä Terälahden koulun liikuntasalin ohi luontokoulupolun mukana kohti vettä. Noin sadan metrin kohdilla olet lähellä Veneenlaskupaikka - Salen rantaa; polku jatkuu rantaa pitkin Terälahden laavulle. Laavulla on laavu, nuotiopaikka, kuivakäymälä ja puuliiteri; Outdoors Tampere luokittelee kohteen retkeily- ja melontakäyttöön(1). Samasta lähteestä käy ilmi, että perille pääsee Kiimajoen melontareittiä pitkin tai kävellen joen vartta, polku laavulle lähtee kävelysillan luota, eikä melojille ole toistaiseksi erillistä rantautumispaikkaa(1). Kouluaikoina arkisin laavu voi olla luontokoulun päiväkäytössä; illat, viikonloput ja loma-ajat se on yleisessä käytössä(1). Tampereen kaupungin Kiimajoen melontareitti -sivulla kerrotaan, miten noin 16 kilometrin melontareitti seuraa vanhaa uittoränniä Velaattajärven ja Terälahden välillä, ja sivulta löytyy linkki ladattavaan reittikarttaan(2). Pidemmälle päiväretkelle yhdistettäessä Kiimajoen melontareitti on virallinen vesireitti tälle lahdelle; Näsijärvireitti on pitkä järven kiertävä pyöräilyreitti laajemmalla Näsijärven alueella.

Salmin kierros on noin 8,1 kilometrin patikkarengas Pirkanmaalla Otamuksen ja Salmin kylän maastossa. Häijään koulupiirin asukasyhdistys ylläpitää Otamuksen reitistöä ja julkaisee tämän reitin kuvauksen, mukaan lukien että reitti soveltuu maastopyöräilyyn mutta ei lastenrattaille(1). Reitti lähtee kylän keskustan tuntumasta ja kiertää Salmin vuoren helppokulkuisessa metsässä ja kallioilla. Otamuksen solmukohdassa—kesäkahvila, laavu, nuotiopaikka, uimapaikka ja muut palvelut—on käytännön lähtöpiste kaikille kolmelle rengasreitille; Salmin kierros on näistä pisin ja retkikertomuksissa helpoin(2). Retkipaikka kuvaa kaikkien kolmen lenkin kävelyä: reitti on selvästi merkitty tolpin ja punaisten nauhojen avulla, usein kuljettuna myötäpäivään Mäkijärven, Peltokankaanvuoren ja Savianniitun kautta ja Salmin vuorelta alas; eräässä kohdassa polku kulkee lyhyesti autotietä pitkin Nokian suuntaan ennen käännöstä vuoren polulle(2). Matkasuomi tiivistää saman reitistön ja toteaa, että kaikki reitit on merkitty hyvin maastoon(3). Maastossa reitti liittyy Salmin luontopolkuun, Tilankierrokseen, Ellivuori-Otamus-Häijää pyöräilyreittiin ja Saikkalanjoki, reitti Mätikkö - Tupurlanjärvi - Otamus -melontareittiin—hyödyllistä, jos suunnittelet pidempää päivää Otamukselta. Sivumme listaus on Nokialla; maastossa Otamuksen palvelut ovat Salmin kylän alueella.

Pirkan Taival on pitkän matkan vaellusreittiverkosto Pohjois-Pirkanmaalla. Tällä sivulla kuvataan noin 69,8 kilometrin mittainen Ikaalisten kaupungin alueelle sijoittuva osuus yhtenä vaellusreittinä. Sama Ikaalisten osuus löytyy Luontoon.fi-palvelusta valtakunnalliseen retkisuunnitteluun(1). Kuusi kuntaa valmistelee yhteistä ulkoilureittisuunnitelmaa koko Pirkan Taival -käytävälle, jotta rakentaminen ja ylläpito voidaan toteuttaa yhtenä linjauksena; hankkeen uutiset ja aineistot julkaistaan Ekokumppanit-sivustolla(2). Ikaalisten kaupunki on mukana työssä ja tiedottaa omilla sivuillaan paikallisista nähtävilläoloista ja vaiheista(3). Maastomarkon Pirkan Taival III -teksti kesältä 2023 täydentää kuvaa merkinnöistä, metsäteistä ja Seitsemisen–Tevaniemi-yhteydestä samassa maisemassa(4). Ikaalinen sijaitsee Pirkanmaalla. Tämän osuuden käytännön suunnittelussa kannattaa yhdistää Luontoon.fi(1) kunnalliseen hankesivustoon(2)(3). Reitin ensimmäisen kolmanneksen tuntumassa, noin 7 kilometrin kohdilla, tulee Vähä Ojajärven nuotiopaikka Vähä Ojajärven rantaan. Noin 17 kilometrin kohdilla reitti kulkee Luhalahden kuntosalin ja Luhalahden uimapaikan lähellä Kirkkojärven tuntumassa sekä Luhalahden koulun jääkiekkokaukalon vierestä—hyviä maamerkkejä, jos tulet kylätietä pitkin samalle käytävälle. Samassa kilometrikaistaleessa talvisin samaan reittiin liittyvät muun muassa Luhalahden jäälatu ja Luhalahden koulun latu; kesällä maisema on enimmäkseen metsäpolkua ja paikallisia yhdysvälejä. Kolmosesta eteenpäin kolmen ja neljänkymmenen kilometrin välillä Kalliolammen nuotiopaikka ja Latoveden laavu tarjoavat pidempiä taukoja metsälampien ja pienten järvien äärellä. Sama Maastomarko-kuvaus kuvaa Latoveden laavua tutuksi evästauon paikaksi matkalla kohti Tevaniemeä ja mainitsee sen jälkeen pitkähkön metsäautotieosuuden sekä Pohjanmaan radan ylityksen, jossa merkitty reitti käyttää ylikulkusiltaa pidemmällä lenkillä(4). Vielä kauempana Väinänvuorenlaavu ja Vahonkosken laavu sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä toisistaan järvimaisemissa—luontevia päivämaaleja, jos jaksotat vaelluksen useammalle päivälle. Laajempi Pirkan Taival -verkosto liittyy muihin ulkoilureitteihin: siinä missä tämä reitti kohtaa pidempiä pyöräilyreittejä tai rinnakkaisia vaellusosuuksia, voit jatkaa esimerkiksi Järvienreitit- Aure -reitillä, astua lyhyelle Pirkan taival Haveri- Väinänvuori -päiväosuudelle tai suunnata kohti Uittajanpolkua ja Seitsemisen polkupyöräreittiä Tevaniemen ja Seitsemisen alueella. Multiharju-Hirviharju on lyhyt vaellusyhdistäjä samassa maisemakirjossa.

Reitti kulkee Pirkkalassa, Pirkanmaalla Iso Naistenjärven rantametsissä. Pirkkalan kunta huoltaa Iso Naistenjärven laavun nuotiopaikkoineen, puuvajoineen ja ulko-wc:llä; kunta toimittaa polttopuita tähän laavuun, ja ruuhkapäivinä pino voi hetken olla vajaa(1). haloo.pirkkala.fi kertoo Keskisentien pysäköinnistä myös hiihtäjille, sillä Toivion ladut kulkevat tien toisella puolella(2). Kartallamme tämä reitti on noin 1,1 kilometrin lenkki järven ympäri. Lyhyt kierros painottuu Iso Naistenjärven laavuun ja rannan taukapaikkoihin. Laajempi Iso Naistenjärven luontopolku, jonka merkintöjä ja luontotauluja Pirkkala-seura on kunnostanut, yhdistää Pehkusuo pitkospuineen, Kurikkakallion näköalakohdan ja kylärajojen muistomerkit ennen paluuosuutta kohti Jasperinteitä; Luontoon.fi kokoaa Kurikkakallion luontopolun saman vaara–suomaiseman pidempänä retkenä(3). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvailee kahvitauon pohjoisrannan pöytäryhmillä, kevyen rantakierron ja uimamahdollisuuden loivalla säällä etelärannalla(4). Pia Nykänen kuvaa polkujuoksujutussaan puuopasteita sekä vihreitä ja keltaisia maalimerkintöjä puissa ja kivissä, ja että suon ylitys kulkee hyväkuntoisilla pitkospuilla penkkeineen puolivälissä(5). Askeleita Suomessa -blogissa Keskisentien parkista on tehty lasten kanssa noin kilometrin kävelyt suuntaansa laavulle; kokemus kuvaa helposta-puoli-keskivaivaan metsäpolkua, välillä kivisempää(6). Tähän renkaaseen voi yhdistää esimerkiksi Kävelyreitin Toivion koululta Iso Naistenjärvelle, Iso Naistenjärven reitin Syrjän metsätielle tai Kurikkakallion luontopolun pidempään kierrokseen; tarkemmat kuvaukset löytyvät noista reiteistä omilla sivuillamme. Kuivakäymälä on laavualueen yhteydessä, ei erillisenä maamerkkinä. Sateen jälkeen polku voi olla kostea—vedenpitävät kengät kannattaa edelleen(4)(5)(6). Pirkkala on vilkas kunta Tampereen kainalossa, ja Pirkanmaa tarjoaa tästä suuntaan helposti yhdistettäviä ulkoilureittejä.

Mettivuoren luontopolku on noin 0,7 kilometrin pätkä helppoa metsäkävelyä. Pirkanmaa tarjoaa monipuolista ulkoilua, ja Valkeakoski on yksi sen keskuskaupungeista, jossa tämä polku kulkee Korkeakankaan ulkoilualueen liepeillä. Valkeakosken kaupunki esittelee saman reitin nimellä Mettivuoren luonnonhoitometsän polku: metsäinen reitti vanhassa ja arvokkaassa aarnimetsässä, ja englanninkielinen luontosivu kuvaa sitä kevyeksi kävelyksi vanhassa, arvokkaassa aarniometsässä(1)(2). Reitti kulkee Korkeakankaan monipuolisella ulkoilualueella, joten lyhyen metsäpätkän voi yhdistää samaan kaupunkiverkostoon kuuluviin latuihin, pyöräilylinjoihin ja muihin liikuntapaikkoihin. Korkeakankaan ydinalueen lähellä kulkee Veikko Hakulisen tien varrella muun muassa Korkeakangas DiscGolfPark, Korkeakankaan pallokenttä 1 Korkeakangas, Korkeakankaan kuntoportaat, Korkeakankaan Ratsutilan maneesi, Korkeakankaan agilitykenttä, Korkeakankaan hiihtomaa ja Korkeakankaan ulkokuntoilupaikka. Kaupungin Korkeakangas-sivu kertoo kuntoportaiden nostavan noin 62 metriä huipulle, joka on noin 156 metriä merenpinnan yläpuolella, ja portaiden olevan Pirkanmaan pisimpien joukossa 401 askelmalla; viralliset avajaiset olivat lauantaina 10.5.2025, eikä portaissa ole talvikunnossapitoa(3). Sivulla kuvataan myös valaistuja hiihtostadionin latureittejä, aidattua pulkkamäkeä aikataulutetuilla valoilla, grillikotaa pulkkamäen vieressä omilla polttopuilla, ampumapaikkaa rajatuilla käyttöajoilla sekä kolmen laitteen ulkokuntoilupaikkaa hiihtomaan kääntöpaikan lähellä(3). Korkeakangas.fi muistuttaa, että moni kävijä suuntaa alueella vaellukselle ja pysähtyy nuotion ääreen laajemmassa ulkoilussa(4). Retkiseikkailu listaa Mettivuoren luonnonhoitometsän ja luontopolun muiden lyhyiden kaupunkikävelyjen joukkoon ja pyöristää pituuden noin kilometriin linkaten kunnan omaan luontopolut-listaukseen(5). Pidemmälle päivälle samalta kankaalta löytyvät muun muassa Korkeakankaan maastopyörärata, Korkeakankaan ladut, Korkeakankaan tykkilumilatu ja Korkeakankaan kuntorata—merkityt pyöräily-, hiihto-, tykkilumi- ja juoksulinjastot, jotka jakavat tämän metsäpätkän kanssa pysäköintikulttuuria ja maisemia. Ennen matkaa kannattaa tarkistaa luontopolku- ja Korkeakangas-sivuilta ajankohtaiset sulut, tapahtumat ja valaistusaikataulut(1)(3).

Porttikallion luontopolku on lyhyt metsälenkki Porttikallion ulkoiluharjulla Punkalaitumella Pirkanmaalla, keskustan tuntumassa. Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelussa reitti on kartalla ja luetteloituna virallisena ulkoilureittinä(1). Palvelut, kota- ja laavupönttöpuut, valaistuskäytännöt laajemmalla reittiverkolla ja muut käytännön päivitykset löytyvät Punkalaitumen kunnan Ulkoliikunta-sivulta, jonka ylläpitää Punkalaitumen kunta(2); Visit Tampere esittelee aluetta myös matkailijalle(3). Kartallamme luontopolku kulkee noin 0,8 kilometriä tornin ja taukopaikkojen liepeillä yhtenä linjana. Punkalaitumen kunta kuvaa samaa luontopolkua informatiivisena, noin 1,5 kilometrin kierroksena, jolla on opastetauloja paikallisista kasveista ja hyötykäytöstä—sopii, jos haluat hieman pidemmän opastettavan kierroksen samalla harjulla(2). Maasto on paikoin kivistä, ja polku on kapeampi kuin leveät purupinnat, joita käytetään Porttikallion juoksu- ja hiihtoreiteillä(4). Reitin varrella ja sen välittömässä tuntumassa on kävijöille tärkeimmät palvelut: Porttikallion lintutorni avaa näkymiä pitäjän yli, ja Porttikallion laavu sekä Porttikallion kota tarjoavat taukopaikat. Porttikallion ulkokuntoilualue Laasjärventie 30:n kohdalla täydentää samaa kokonaisuutta. Samassa keskittymässä sijaitsevat myös Porttikallion frisbeegolfrata, Porttikallion ampumarata ja Porttikallion ampumahiihtokeskus—noudata varovaisuutta ampumaurheilun ja tapahtumien aikaan Punkalaitumen kunnan ohjeiden mukaan(2). Talvella valaistut ladut ja kuntoradat, esimerkiksi Porttikallion latu ja Porttikallion 5 km kuntorata, jakavat harjun käyttäjät samoilla yhteyksillä(2).

Ylöjärvi sijaitsee Tampereen pohjoispuolella Pirkanmaalla. Tämä sivu kuvaa yhtä Pirkan Taival -etappia, Pohjois-Pirkanmaan pitkän matkan retkeilyverkostoa. Metsähallitus luokittelee Pirkan taival (Ylöjärvi) -osuuden samaan järjestelmään Luontoon.fi:ssä(1). Kuusi kuntaa valmistelee yhteisiä ulkoilureittisuunnitelmia Pirkan Taivalille, jotta käytävä pysyisi yhtenäisenä ja helpommin seurattavana; Ekokumppanit välittää hankkeen uutisia(4). Reitti on noin 15,6 kilometriä eikä se ole rengas; se kulkee yhtenä suuntaetappina Pinsiön–Topintuvan seudulta kohti Lamminpäätä. Pohjoisemmassa päässä reitti kulkee Topintuvan pallokentän lähellä ja Julkujärven tuntumassa, missä frisbeegolfradat toimivat maamerkkeinä treffipaikoille. Matkan varrella reitti kohtaa Ahveniston luontopolku Ylöjärvi -osuuden yhteisillä ulkokuntoilupisteillä; lyhyt luontopolku kiertää Pikku-Ahveniston järven ja sisältää Pikkuahveniston laavun nuotiopaikkoineen noin 9,7 kilometrin kohdalla tällä etapilla. Visit Ylöjärvi kuvaa Pikku-Ahveniston luontopolun helppokulkuisena 1,5 kilometrin perhelenkkinä luonnon opastauluineen ja vapaasti käytettävänä laavuna järven rannalla(2). Ylöjärven kaupunki muistuttaa, että tulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla ja että maastossa voi tulla vastaan kyykäärmeitä—anna käärmeille tilaa(3). Pitkä harjujakso kulkee Soppeenharjun yli, missä useat Soppeenharjun ja Soppeenmäen liikuntareitin ulkokuntoilupaikat sijoittuvat reitin varteen—kätevää, jos haluat yhdistää kävelyn pieniin voimistelutaukoihin. Urheilukentät ja paikalliset polut keskittyvät Ryhtikentän ja Soppeenmäen ulkokuntoilun liepeille ennen laskeutumista Lamminpäätä kohti. Eteläpää sijoittuu Lamminpään ulkoilumajan ulkokuntosalin lähelle; talvisin samaan solmukohtaan kytkeytyvät esimerkiksi Julkujärvi–Pentinmaa ladut, Lamminpään urheilumaja–Mastontie -latu ja Horha Ylöjärvi Latu, ja pitkä Näsijärvireitti pyöräilyreitti kulkee lähellä järvimaisemien yhdistämistä varten. Kolmenkulman kevyenliikenteenväylä jakaa joitakin harjun ulkokuntoilupisteitä kevyelle liikenteelle. Koko Pirkan Taival -verkoston monipäiväisestä vaelluksesta Hendrik Morkelin Hiking in Finland -sivusto esittelee aiheeseen tehdyn opaskirjan ja noin 300 kilometrin kokonaisuuden(5). Tälle täsmälleen ylöjärveläiselle osuudelle ei löytynyt lyhyttä, laadukasta pelkkää reittiesittelyvideota; jos sellainen ilmestyy myöhemmin, sen voi lisätä erikseen.

Ryövärinkuoppa polku on erittäin lyhyt retkeilypolku, noin 0,4 km kartallamme, kantatie 66:n varrella Oriveden ja Ruoveden välillä Pirkanmaalla. Reitti laskeutuu tien vierestä pienelle pysäköintitilalle, josta portaat ja pitkospuut vievät kuopassa avolähteen ja lehtomaisen solan äärelle ja palauttavat lähelle lähtöpaikkaa. Metsähallituksen virallinen reittisivu ja kartta ovat Luontoon.fi:ssä(1). Ruoveden kunta kuvaa kohteen matkailijalle vehreänä lähdelähteenä, runsaslajisena kasvipaikkana ja törmäpuron varrella, jossa majavat ovat kaataneita puita(2). Nimi viittaa vanhaan tarinaan tienvarsiväijyttäjistä; Zacharias Topeliuksen teksteissä paikka on tullut tutuksi lukijoille, ja KAUKOKAIPUU tiivistää tarinan maantierosvoista(4). Out in the Nature kuvaa polun portaat alas kuoppaan, kirkasta vettä ja kapeita pitkospuita sekä toista portaita takaisin auton luo lyhyellä kierroksella(3). KAUKOKAIPUU muistuttaa syksyisistä liukkaista lehdistä portailla ja puolen kilometrin pituisella pitkospuureitillä sekä kehuu kohdetta näppäräksi pistäytymiseksi ohikulkijoille, koska pysäköinti on aivan tien vieressä(4). Avolähde pysyy näkyvästi sulana talvellakin, kun kuopan seinämät suojaavat jäätämiseltä(3). Pysäköintialueella on retkipöytä; luonnonsuojelualueella ei saa telttailla eikä tehdä tulentekoa(3). Portaat ja kapeat pitkospuut tekevät reitistä sopimattoman rattaille ja pyörätuolille, mutta lyhyen matkan ja portaiden hallitseville lapsille se käy(3). Ruovesi sijaitsee pirkanmaalaisessa järvi- ja metsämaisemassa, ja tämä pysähdys sopii hyvin yhdistettäväksi muuhun ajomatkaan. Pirkanmaa tarjoaa tältä osuudelta helposti yhdistettävää luontoa ja paikallisia käyntikohteita samaan päivään.

Kirkkaanlamminneva yhdyspolku on noin 0,5 kilometrin mittainen yhdensuuntainen osuus Seitsemisen kansallispuistossa. Reitti kulkee Ikaalisissa Pirkanmaalla ja muodostaa lyhyen, merkityn yhteyden Kirkkaanlamminnevan suon yli kohti Kirkaslampia, missä Kirkaslampi pysäköintialue, Kirkaslampi pysäköintialue 2 ja Kirkaslampi keittokatos sijaitsevat järven rannalla tämän osuuden päässä. Säännöt, muualla puistossa voimassa olevat kausirajoitukset ja laajempi reitistö löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Kirkkaanlamminnevan osuus seuraa metsäistä harjua, joka jakaa Koveronnevan suomaisemaa; Kirkaslampi jää harjun länsipuolelle. Yhdyspolku Kirkkaanlamminkangas-Luontokeskus-Kovero reitille(2) -kohteen kuvaus Luontoon.fi:ssä käsittelee viereistä yhdyspolkua, joka jakaa Kirkaslampi keittokatoksen ja samat parkkialueet. Retkipaikan Seitsemisen esittely kuvaa puiston ikimetsiä, hiljaisia soita ja harjumaisemia sekä muistuttaa, että jätteet tulee kantaa maastosta pois, koska kierrätyspisteitä ei ole retkeilymaastossa(3). Reissaustajaruokaa käveli Kirkaslammen kierroksen Koverolta ja Kirkkaanlamminkankaan kautta, ylitti tien kohti merkittyä polkua Kirkaslammelle ja käytti järven rannan ruokailukatosta ja laituria—käytännön vahvistus sille, miten Kirkaslammen taukopaikat liittyvät laajempaan reitistöön(4). Tämä yhdyspolku liittyy pidempiin vaellusreitteihin, jotka käyttävät samoja ranta-palveluja: Luontokeskus-Koveron perinnetila kulkee Kirkaslammen keittokatoksen ja parkkien kautta Seitsemisen luontokeskuksen ja Koveron välillä, Yhdyspolku Kirkkaanlamminkangas-Luontokeskus-Kovero reitille on lyhyt linkki Kirkkaanlamminkankaalta näihin reitteihin, ja Yhdyspolku Haukilampi- Kirkkaanlamminkangas yhdistää Haukilammen Kirkkaanlamminkankaaseen(2). Järvienreitit–Aure kulkee samalla seudulla pyöräilijöille. Yhdistämällä nämä reitit voi liittää muutaman minuutin Kirkkaanlamminnevalla puolen päivän tai koko päivän lenkkeihin Torpparintaipaleen, Koveron ja luontokeskuksen ympärillä.

Lempäälä sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen lähistöllä. Tämä sivu kuvaa Birgitan polun Houkkalammin osuuden Lempäälässä: hyvin lyhyen, noin 0,1 kilometrin mittaisen kartan mukaisen kierroksen Houkkalammin lammen rannan nuotiopaikan luona laajemman Birgitan polku -verkoston varrella. Koko noin 50 kilometrin ympyräreitin, tulisääntöjen, talvisen käyttäytymisen ladutusten lähellä ja ajantasaisimpien palvelutietojen suunnitteluun kannattaa aloittaa Lempäälän kunnan Birgitan polku -sivulta(1). Visit Lempäälä tiivistää reitin, Sääksjärveltä Ammejärven, Kaitajärven ja Houkkalammen suuntaan suunnatut pysäköintivinkit sekä linkin kunnan YouTube-esittelyyn(2). Metsähallitus julkaisee Birgitan polun myös Luontoon.fi:ssä kartan ja perustietojen tueksi(3). Mika Markkasen Retkipaikan reittikuvaus täydentää keltaisesti merkityn polkuverkoston käytännön vinkkejä ja maaston luonnetta(4). Houkkalammilla polun luonne muuttuu erämaisemmaksi kuin joillakin järvimaisemien taukopaikoilla. Lempäälän kunnan kuvauksen mukaan osuus voi olla pienille retkeilijöille liian haastava; maisemassa korostuvat kiviset metsät, eri-ikäisten hakkuualueiden kasvuvaiheet ja rehevät lehtolaikut, joissa kukoistavat muun muassa sinivuokot ja valkovuokot(1). Pohjoisessa pääreitti kulkee Perimmäisen aarnialueen sivuitse; rauhoitus turvaa vanhaa lempääläläistä metsälajistoa(1). Houkkalammin nuotiopaikka sijaitsee lammen rannalla, ja asukasyhdistyksen rakentama laituri on tarkoitettu lammen maisemien katseluun(1)(2). Tulenteko on sallittu vain virallisilla nuotiopaikoilla, ja nurmikko- ja metsäpalovaroitusten aikana kaikki tulenteko on kielletty(1). Osuus kuuluu samaan Birgitan polun merkittyyn kokonaisuuteen kuin pitkä Birgitan polku Lempäälässä ja liittyy luontevasti Kuljun asemakylä–Pirkkala -retkeilyyhteyteen sekä rinnakkaiseen latuun, jota talvella kunnostetaan—kävelijöiden tulee kulkea ladun reunaa, kun latu on ajettu(1). Lempäälä on helppo päiväretkikohde Tampereelta bussilla tai junalla(2).

Suutarilankosken pysäköinnistä laavulle kulkeva polku on noin 0,9 kilometrin pätkä Metsähallituksen Riuttaskorven virkistysmetsässä Pirkanmaalla. Kävely alkaa Riuttaskorven pysäköintialueelta, Suutarilankoski ja kulkee metsäpolkuna; perillä on Riuttaskorven laavu, Suutarilankoski Suutarilankosken kuohujen partaalla; kartoissa sama taukopaikka esiintyy joskus myös nimellä Riuttaskorven laavu. Riuttaskorven käymälä, Suutarilankoski tulee vastaan matkan loppupäässä. Reitti sijoittuu Ylöjärvielle Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen väliin, joten se sopii rauhalliseen taukoon ennen pidempiä kierroksia tai jatkoksi muille merkityille osuille. Retkikarttoihin ja ajantasaiseen Metsähallituksen tiedotukseen paras lähtökohta on Luontoon.fi:n Riuttaskorven reitti -sivu(1). Visit Ylöjärvi kuvaa Riuttaskorven virkistysmetsän noin 15 kilometrin reitistöä, neljää parkkialuetta, viittä nuotiopaikkaa tai laavua, pitkospuita pääosin reitillä sekä muistutuksen vedenpitävistä kengistä, kartasta ja kompassista; lisäksi teksti muistuttaa, etteivät rakenteet ole olleet intensiivisessä kunnossapidossa, vaikka opasteet taukopaikoilla ovat kunnossa(2). Reppuretki kertoo noin kilometrin kävelystä Myllykankaan suunnalta Suutarilankosken laavulle: avolaavu, nuotiorinki, käymälä, puuliiteri sahalla ja kirveellä sekä jalkamyllyn historia, jonka perustuskivet ovat yhä näkyvissä yli sata vuotta myllytoiminnan jälkeen(4). Laavulta pääsee jatkamaan ilman paluuta autolle: reitistö jatkuu erillisellä merkinnällä kohti Haukijärven keittokatosta tai Suutarilankoski–Kuttulampi -osuudella Kuttulammen keittokatoksen ja kaivon suuntaan. Kesällä Riuttaskorven alueella voi tiedustella vuokrattavaa saunaa Metsähallituksen kanavista, joihin Visit Ylöjärvi viittaa(2). Ylöjärvi on Pirkanmaalla, ja maakunnan retkiverkosto on täällä monipuolinen.

Arajärven luontopolku on noin 6,9 km pitkä yhdensuuntainen retkeilypolku Akaassa, Pirkanmaalla. Akaan kaupunki(1) julkaisee tulostettavan kartan, merkintätiedot ja pysäköintiohjeet reittisivullaan; Luontoon.fi(2) näyttää saman reitin valtakunnallisessa ulkoilutietopalvelussa. Polku kulkee sekametsän ja luonnonsuojelualueen läpi, osin metsäautoteillä, ja se on merkitty opasteilla sekä keltaisilla maalimerkeillä(1). Maastopyöräily on sallittu, mutta osa maastosta on vaikeakulkuista(1). Järven rannalla reitti kulkee Arajärven mökki 1:n, Arajärven talviuintipaikan, Arajärven Outdoor Grillin ja Arajärven uimarannan tuntumassa — vuokramökit, talviuinti, yleinen grilli ja uimaranta ovat lyhyen kävelyn päässä toisistaan. Lisätiedot löytyvät kunkin kohteen sivultamme; rannan sauna- ja kioskiajat on koottu kaupungin ranta- ja majasivulle(3). Kohokohdat.fi(4) kuvaa Vähä-Arajärven rauhallista rantailmettä. Retkiseikkailu(5) listaa Akaan päiväretket, mukaan lukien tämän polun — hyvä tarkistaa, miltä reitti näyttää laajemmassa Pirkanmaan retkilistauksessa (Kristian Remes). Maisema on pääosin havu- ja sekametsää, välillä leveämpiä metsätiepätkiä. Juurakoita, epätasaista maastoa ja lyhyitä jyrkempiä kohtia voi esiintyä; tukevat jalkineet ovat paikallaan. Metsän ja järven välimaastossa on vaihtelua lintuharrastukseen(1).

Pirkan taival – Ruukiinkosken retkeilyalue on noin 12,3 kilometrin suuntaetappi metsän ja järvimaiseman halki Kurun seudulla Ylöjärvellä Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Se kuuluu Pirkan Taival -pitkänmatkan reitistöön, joka yhdistää Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistot; Ruoveden kunta kuvaa koko käytävää noin 300 kilometrin pituisena ja mainitsee lukuisia laavuja ja nuotiopaikkoja(1). Metsähallituksen reittitiedoille tälle ylöjärviselle osuudelle paras lähtökohta on Luontoon.fi:n Pirkan taival / Ruukiinkosken retkeilyalue -sivu(2). Ylöjärven kaupungin Luonto-sivuilla Ruukinkoski ja Iso Kalliojärvi mainitaan kaupungin ylläpitämien nuotiopaikkojen joukossa käytännön varustetiedoin(3). Visit Tampere kertoo, että Iso Kalliojärven nuotiopaikka Pirkan Taivalilla sisältää puuvajan ja käymälän Kurun alueella Ylöjärvellä(4). Kuusi kuntaa valmistelee yhteistä ulkoilureittisuunnitelmaa umpeen kasvaneiden osuuksien raivaamiseksi ja opasteiden uusimiseksi—seuraa Ylen Pirkanmaan juttua hankkeen etenemisestä(5). Hiking in Finlandin Pirkan Taival -matkaopas kuvaa laajaa kokonaisuutta usean päivän metsä- ja järvivaelluksena, laavujen välein—hyödyllinen tausta, kun tämän osuuden liittää pidempään reittiin(6). Reitti ei ole rengas. Noin 8,8 kilometrin kohdalla tulee Ruukinkosken laavu Saunalammin länsirannalla Karjulantien varrella—laavu taukopaikkana; Haukkajoen melontareitti (Ylöjärvi) kulkee samassa maisemassa, joten melojat ja patikoijat kohtaavat veden äärellä. Noin 12 kilometrin kohdalla Iso-Kalliojärven laavu sijaitsee Iso Kalliojärven rannalla tämän etapin pohjoispäässä; samasta Pirkan Taival -käytävästä Pirkan taival (Ruovesi) jatkuu kohti Ruovesiä. Näsijärvireitti kohtaa linjan lähellä pohjoispäätä, joten kesällä pyöräily-yhteydet ovat lähellä.

Ruokejärven polku on noin 1,3 kilometriä yhtenä kävelyosuutena Helvetinjärven kansallispuistossa. Se on lyhyt, merkitty Helvetinjärven reitistön yhdys Valkoisen polun risteyksestä kohti Ruokejärvien ranta-aluetta. Virallinen reittiluettelo, kartat ja palvelutiedot puistolle löytyvät Luontoon.fi:n Helvetinjärven retkeily- ja ulkoilusivuilta(1). Kausirajoitukset, koirat, tulet ja leiriytyminen on kuvattu Metsähallituksen ohjeissa ja säännöissä(2). Retkipaikan puistokatsaus kuvaa laajempaa kokonaisuutta: länsipuolen Haukanhiedan lähestyminen sopii pidempiin kierroksiin, ja Iso Ruokejärvi on järvinrannan telttailualue, jota moni yhdistää muihin merkittyihin reitteihin(3). Valkoisen päässä tämä osuus kohtaa Helvetinjärven polut, Valkoisen polun: Valkoinen-leirintäalue, Valkoinen tulentekopaikka ja Valkoinen kuivakäymälä ovat risteyksen tuntumassa. Ruokejärville kävellessäsi tulevat esiin Ruokejärvet, Ruokejärvet tulentekopaikka ja Ruokejärvet kuivakäymälä—kätevät taukopaikat lyhyeen edestakais-kävelyyn tai yhdistettäväksi Haukanhieta–Helvetinkolu -kokonaisuuteen Luontoon.fi:n kuvauksen mukaan(1). Ruovesi sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella. Maasto on tyypillistä puiston metsäpolkua; naapuriosuuksilla juuria ja lyhyitä nousuja esiintyy(3).

Niihaman luontopolku on noin 2,9 kilometrin metsälenkki Tampereella. Pirkanmaalla on tiheä verkosto kaupunkimetsiä ja järvensonia, ja tämä lyhyt reitti sijaitsee Niihaman ulkoilualueella kaupungin itäpuolella. Ajantasaisimmat reittikuvaukset, lähtöpaikan opastetaulun kartta ja keltaisten puumerkintöjen seuraaminen löytyvät Tampereen kaupungin Niihaman luontopolku -sivulta(1). Visit Tampere tiivistää saman järvi- ja kumpualueen tunnelman ja käytännön vinkit(2). Polku kunnostettiin vuonna 2020 ja kiertää Niihamajärven ja Soukonvuoren. Voit kulkea merkityn lenkin myös Soukonvuoren luonnonsuojelualueen kautta. Pääopastetaulu on Niihaman majan pihassa, ja reitin varrella on 11 pienempää opastaulua(1). Luontopolku ei ole valaistu(1). Noin 0,9 kilometrin kohdalla tulevat vastaan Niihaman ulkoilumaja, Niihaman ulkoilumaja grillikatos ja Niihaman ulkoilumajan ulkokuntosali—tauko-, nuotio- ja ulkokuntosalitaukoihin. Niihaman vesihiihtostadion on saman järvenrannan kokonaisuuden vieressä. Myöhemmin reitillä on Näsijärven melontareitti - Toimelan rantautumispaikka; se kuuluu Näsijärven melontareittiin, jos saavut melontareittiä pitkin. Sama Niihaman metsä liittyy Kaupin maastopyöräilyreitteihin; kaupunki kuvaa ruuhkaisimmissa kohdissa erillistä murskepohjaista kävelylinjaa ja maastopyöräilijöille karumpaa linjaa(4). Odota tuoretta ja kuivaa kangasmetsää, koivikkoa ja lehtoa; Niihamajärvi soistuu hiljalleen, ja rannoilla kasvaa kosteutta vaativia lajeja(1). Juuria ja kiviä on paikoitellen, ja luonnonsuojelualueen osuudella on maassa puunrunkoja(1). Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa vuonna 2020 keskivaativaa reittiä, kosteita kohtia ja vedenpitäviä jalkineita säästä riippuen, ja mainitsee koiranulkoiluttajia kohtaamansa rauhallisella arkipäivän lenkillä(3). Tampere on Pirkanmaan keskuskaupunki; tämä lenkki sopii lyhyeksi luontokävelyksi, jos käytät jo Kauppi–Niihama juoksu- tai latuverkkoa tai pitkää Näsijärvireittiä ja haluat saman metsän yhteyteen lyhyen luontopolun.

Monikäyttöreitti Leijonalaavu on lyhyt monikäyttöinen kävelyreitti Akaan Toijalassa Pirkanmaalla. Reitin pituus on noin kilometri, ja se kulkee metsän läpi kohti Leijonalaavu - Akaa -laavua polttopuineen sekä Leijonalaavun kuntoilulaitteita. Akaan kaupunki ylläpitää Kuusikankaan kuntoradan aluetta ja kertoo pysäköinnistä, polttopuista, pyöräilystä hiihtokauden ulkopuolella ja laajemmasta lenkistä Kuusikankaan kuntorata -sivullaan(1). Reitti on myös valtakunnallisesti nimellä Monikäyttöreitti Leijonalaavu Luontoon.fi-palvelussa(2). Laavu.org tarjoaa yhteisön GPX-latauksen laavun sijainnille(3). Lähtöpisteeltä Leijonalaavu - Akaa on noin kilometrin päässä. Laavu on metsässä; kuivakäymälää ei ole, joten varaudu tarpeisiin etukäteen(1). Laavun vieressä Leijonalaavun kuntoilulaitteet tarjoavat ulkokuntoilulaitteita omatoimiseen harjoitteluun(1). Talvella maasto liittyy Akaan latuverkkoon: Isokuusen lenkki latu kulkee tällä yhteysalueella ja ohittaa samat palvelut, ja Yhdyslatu Toijala-Viiala latu tulee lähelle—jos yhdistät kävelyä ja hiihtoa, tarkista ladun tilanne erikseen(1). Saman alueen Kuusikankaan kuntorata on noin 1,9 kilometrin rengas, jolla on merkitty suositeltu kulkusuunta; pyöräily on sallittu näillä reiteillä lukuun ottamatta hiihtokautta, jolloin ladut ovat ensisijaisia(1). Akaa on kompakti kunta Tampereen länsipuolella; Toijala on sen eteläinen taajama.

Pirkan taival Talvisilta–Ruovesi on noin 18,9 kilometrin suuntaetappi Riuttaskorven virkistysmetsässä ja kohti Ruoveden aluetta. Se kuuluu Pirkan Taival -pitkänmatkan verkostoon, joka yhdistää Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot ja kulkee kuuden kunnan alueella; Ruoveden kunta kuvaa koko käytävää noin 300 kilometrin pituisena ja mainitsee lukuisia laavuja ja nuotiopaikkoja(1). Metsähallituksen hoidossa olevista reiteistä ja palveluista Talvisillan seudulla kertoo Luontoon.fi:n Riuttaskorven reitti -sivu(2). Ylöjärven kaupungin englanninkielinen Luonto-sivu listaa Riuttaskorven Torttilantie-osoitteen ja Metsähallituksen yhteystiedot(3). Kuusi kuntaa valmistelee yhteistä ulkoilureittisuunnitelmaa—seuraa Ylen Pirkanmaan juttua hankkeen etenemisestä(4). Omien polkujen kulkijan vuoden 2024 vaelluskuvaus Kurusta Talvisillan ja Kuttulammin kautta antaa rehellisen kuvan umpeen kasvaneista poluista, kuluneista pitkoksista sekä Pitkäkosken ja Talvisillan maisemista(5). Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen pohjoispuolella; Ruovesi on kunta, jota tämä etappi hakeutuu kohti Pirkan Taivalilla. Reitti ei ole rengas. Talvisillan päästä tulee pian vastaan Riuttaskorven käymälä, Talvisilta, Talvisillan nuotiopaikka ja Riuttaskorven tulentekopaikka, Talvisilta—kolme lähekkäistä taukopaikkaa, nuotio sääntöjen mukaan ja kuivakäymälät. Noin kilometrin kohdalla Kuttulammen alueella ovat Riuttaskorven kaivo, Kuttulammi, Riuttaskorven keittokatos, Kuttulammi ja Riuttaskorven käymälä, Kuttulammi: kaivo keittokatoksen vieressä tukee pidempiä taukoja, kun vesi käsitellään itse, ja katos suojaa sateelta. Myöhemmin linjalla Pyydysjärven laavu on noin 12 kilometrin päässä Talvisillan päästä järven rannalla, ja Karhukosken laavu lähellä etapin loppua on laavu joenvarsisessa maisemassa, missä reitti kohtaa Haukkajoen melontareitin (Ylöjärvi). Sama Riuttaskorven alue kytkeytyy Pirkan taival Kuru Seitseminen -osuuteen kohti Liesijärveä ja Seitsemistä, lyhyeen Suutarilankoski–Kuttulampi -lenkkiin Suutarilankosken laavun kautta sekä laajempaan Pirkan taival (Ruovesi) -osuuteen kohti ruoveden metsäisiä osia.

Pirkan Taival on Pohjois-Pirkanmaan maakunnallinen pitkän matkan vaellusreittiverkosto, jota kuvataan noin 300 kilometrin mittaiseksi käytäväksi Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen välillä Riuttaskorven virkistysmetsän kautta(2)(4). Tämä sivu käsittelee yhtä verkoston osaa: noin 28,5 kilometrin päivämatka-pisteestä-pisteeseen -osuutta Seitsemisen Liesijärven ranta-alueen ja Kurun Myllymäentien urheilutilojen välillä. Virallinen reittikuvaus ja kartta tästä osuudesta löytyy Luontoon.fi-palvelusta(1). Yle kertoo, että kuusi kuntaa, Ylöjärvi mukaan lukien, valmistelee yhteistä ulkoilureittisuunnitelmaa Pirkan Taival -käytävälle, jotta uudet opasteet ja kunnostus vastaavat vuosien vähäisen käytön ja puskittumisen jättämää jälkeä(2). Visit Ylöjärvi tiivistää Riuttaskorven Metsähallituksen virkistysmetsäksi kansallispuistojen välissä, merkittyine polkuineen ja nuotiopaikkoineen Pirkan Taival -linjauksen varrella(4). Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla. Maastokokemusta täydentää Omien polkujen kulkija -blogin kesäkuun 2024 Kuru–Riuttaskorpi–Seitseminen -päiväkirja, jossa kuvataan kapeaa polkua, metsäautotiepätkiä, Talvisiltaa ja Kuttulammia sekä siirtymistä Seitsemisen alueelle Liesijärven rantaan(3). He kulkivat Kurun suunnasta Seitsemiseen; tämä kartoituksen suunta kulkee samaa käytävää Liesijärven lähtöpisteistä Kurua kohti. Liesijärven rannan tuntumassa Seitsemisen polkupyöräreitti kulkee samaa metsä- ja järvikäytävää pyöräilijöille, jotka haluavat rinnakkaisen lenkin. Liesijärven rannalla on telttailualue, kaksi tulentekopaikkaa, Liesijärvi laavu ja kuivakäymälät lähellä—hyvä paikka yöpymiseen tai lähtöön tai maaliin. Rysäslammen laavu noin 4–5 kilometrin kohdalla pienen järven rannalla, polttopuusuoja vieressä. Riuttaskorven pysäköintialueen, Sotamiehenahon, jälkeen reitti kulkee Riuttaskorven virkistysmetsässä: Talvisillan nuotiopaikka ja Riuttaskorven tulentekopaikka, Talvisilta Pitkäkoskityyppisen virtavesimaiseman äärellä, ja samaan pysäköintialueeseen liittyvä lyhyt Sotamiehenahon P-alue- Kuttulammen keittokatos -yhteys kulkee päällekkäin. Koukerinvuoren laavu sopii taukoon puolivälin tuntumassa, Löyttyjärven kota hieman myöhemmin katoksena metsäteiden lähellä. Kurun päässä reitti päättyy Myllymäentien urheilutilojen reunaan: Kurun frisbeegolfrata, Kurun urheilutalo ja koulujen pallokentät viittaavat taajamaan. Kurun valaistu kuntorata osuu samaan kilometrikaistaleeseen, ja Näsijärvireitti kulkee laajempana pyöräilykäytävänä samalla vyöhykkeellä. Talvisillan kohdasta Pirkan taival Talvisilta- Ruovesi haarautuu kohti Ruovesiä omine laavuineen ja järvimaisemineen. Odota vaihtelevaa metsäpolkua, pitkospuita kosteissa kohdissa ja lyhyitä metsäautotieyhdysvälejä. Omien polkujen kulkija kuvaa kesällä 2024 umpeen kasvanutta polkua ja vanhentuneita siltoja laajemmalla Pirkan Taival -osuudella, joten varaa aikaa ja tarkista ajankohtaiset tiedotteet ennen lähtöä(3)(2).

Lotilan lenkki on opasteilla merkitty rengasreitti Lotilanjärven ympäri Valkeakoskella Pirkanmaalla. Reitin pituus on noin 7,5 kilometriä. Valkeakosken kaupunki luokitsee sen kävely- ja pyöräilyreiteiksi ja kertoo sivuillaan huolto- ja raivaustilanteista(1). Hannes-myrskyn jälkeen kaupunki kertoi kaatuneista ja vaarallisesti kallistuneista puista sekä kehotti liikkumaan varovasti ja käyttämään reittiä omalla vastuulla raivauksen aikana(2). Tarkista ajankohtaiset tiedot ennen lähtöä. Reitti kulkee järvimaisemien, asutuksen ja liikunta-alueiden välimaastossa järven länsi- ja pohjoispuolella. Noin puolivälissä kierrosta Lotilan uimaranta tarjoaa uimapaikan järven pohjoisrannalla—Visit Tampere kuvaa pukukopit ja pienen, matalan järven tunnelmaa(3). Apianlahden suunnalla reitti kulkee samojen virkistysalueiden lähellä kuin Riippusiltojen lenkki, erillinen valaistu noin 3,3 kilometrin rengas, joka tunnetaan riippusilloista ja laituripoluista; Saharan ulkokuntoilupuisto tarjoaa ulkoliikuntavälineitä, jos haluat yhdistää kävelyyn kehonpainoharjoittelua. Roukon suunnalla reitin varrella on pallokenttiä ja harjoitusalueita heti käytävän sivussa. Talvella reitin geometria kohtaa Lotilan jääladun, kun latu on kunnossa—anna latuhenkilöille tila jäällä. Valkeakosken kaupungin ulkoilusivuilta löytyy myös viittauksia laajempiin reitteihin: Pirkan Taival kulkee kunnan alueella, ja Järvien Reitit sekä muut järvireitit sopivat jatkopäivään muualla maakunnassa(1).

Reitin pituus on noin 2,4 kilometriä ja rengas kulkee Eräpyhän virkistysalueella Längelmäveden rannalla Uiherlassa, noin 20 kilometrin päässä Oriveden keskustasta kaakkoon. Orivesi sijaitsee Pirkanmaalla. Pirkanmaa tarjoaa monipuolisia retkeilymahdollisuuksia; tämä polku on kaupungin retkeilytarjonnassa. Ajantasaiset reittitiedot ja valtakunnallinen ulkoilureittiluettelo löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Oriveden kaupunki esittelee Eräpyhän minipyhiinvaellusta: polun varrella on seitsemän rastia, joissa QR-koodit avaavat Tarinasoitin-tarinoita ja harjoituksia—varaa aikaa noin kaksi kolme tuntia, jos pysähdyt jokaisella rastilla(2). Pirkanmaan Virkistysalueyhdistys kuvaa niemekkeen luonnon, muinaisen Nunnankirkon ja käytettävissä olevat palvelut(3). Mika Markkasen Retkipaikka-juttu täsmentää keltaisia maalimerkkejä, nousua harjulle ja rantataukoja—hyvä lisäluku kuvineen(4). Polku kulkee luonnonsuojelualueen kautta ja yhdistää kallioisia ja juurakkoisia osuuksia sekä lyhyitä jyrkkiä kohtia; lähteet luonnehtivat reittiä keskivaativaksi tai vaativaksi(3)(4). Reitti on merkitty keltaisilla maalimerkeillä(4). Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulevat Eräpyhän laavu ja Eräpyhän laituri Längelmäveden rannalla—luontevia taukoja, laituri Nunnankirkontie 190:n kohdalla. Noin 2,3 kilometrin kohdalla Nunnan laavu Eräpyhä on hiekkarannan ja piknikpaikan lähellä ennen paluuta kohti pysäköintiä. Ylempää avautuu näkymiä Längelmävedelle; länsipää liittyy Nunnankirkon nimiseen kiviröykkiökohteeseen(3)(4). Jotkut lähteet pyöristävät kävelypituuden noin kolmeen kilometriin tai noin 2,6 kilometriin; pelkkä kävely ilman rastivierailuja on tyypillisesti noin tunnin luokkaa, pidempi minipyhiinvaelluksella(2)(4). Kivet ja juuret voivat sateella olla erittäin liukkaita, joten tukevat jalkineet ovat tarpeen(2)(3). Talvihoitoa ei ole(2).

Laajemmasta Suolijärven ja Särkijärven ranta-alueesta Tampereen kaupunki julkaisee Suolijärven luontopolun reittikuvauksen, jossa mainitaan yhteys Suoliojan nuotiopaikalle Särkijärven rannalla(1). Outdoorstampere luettelee nuotiopaikan varusteet—tulentekopaikan, liiterin ja opastustaulun—sekä polttopuut ympäri vuoden, ja kertoo yhteyden Suolijärven luontopolulta(2). Luontoon.fi esittelee saman Hervannan alueen Suolijärven luontopolun verkoston osana(3). Reitti on noin 0,2 km:n lyhyt rengasmainen yhteys, joka johtaa Särkijärven retkeilyalue - Suoliojan nuotiopaikkaan Mustankoluntien varrella. Se on käytännössä viimeiset minuutit luontoverkostolta nuotiolle ja liiterille: kätevä lisä, kun kierrät jo Suolijärven luontopolun, Mielenreitin tai Suolijärven rantajuoksureittien varrella(1)(2)(3). Maasto on tiivis metsäpolku ja näkymiä Särkijärvelle; talvella on hyvä huomioida läheisten latujen rauhoitus suksilla liikkumiseen(2). Tampere Pirkanmaalla sopii lähtökohdaksi, kun yhdistät tämän tauon pidempään Suolijärven luontopolun kierrokseen, Mielenreittiin tai Suolijärven rantajuoksuun.

Elämänmäki polku 2 on noin 0,3 kilometrin mittainen merkitty metsäpolku Elämänmäen rinteillä Mänttä-Vilppulassa. Reitin päässä se yhtyy Elämänmäki polku 1:een; Luontoon.fi ilmoittaa tämän ensimmäisen osuuden pituudeksi 0,1 km, joten yhdessä nämä kaksi lyhyttä pätkää muodostavat silti vain muutaman sadan metrin kokonaisuuden—käytännössä Elämänmäen kahden merkityn pätkän pieni jatke(2). Visit Taidekaupunki kuvaa Elämänmäkeä vilppulalaisena luontokohteena: huippu kohoaa noin 189 metriin, näköalat avautuvat neljälle järvelle, kuusikko on tiheää ja vanhaa, ja metsän keskeltä löytyy kunnostettu lähde(1). Ymparisto.fi:n Elämänmäki-sivu Natura 2000 -kokonaisuudessa täsmentää kohdearvoja: jyrkkä profiili Elänteeseen, vanhat metsäluontotyypit ja itärajan tuntumaan rajautuva lähde runsaine lehtikasveineen(3). Kulttuurikerroksen saat Visit Taidekaupungin luontoparantola-sivulta: tohtori E.W. Lybeckin luonnonparantola vuosina 1904–1917, tunnetut potilaat kuten F.E. Sillanpää ja Akseli Gallen-Kallela sekä vuonna 1964 paljastettu Lybeckin muistomerkki vanhojen perustusten päällä—raunioita voi yhä etsiä luontopolun varrelta(4). Notskillan toukokuinen 2018 kuvakävely Vilppulan Elämänmäelle täydentää tunnelmaa kevyesti(5). Mänttä-Vilppula sijaitsee Pirkanmaalla. Autolla mäelle lähestytään Visit Taidekaupungin ohjeen mukaan Tammikoskentietä Pohjaslahdentien risteyksestä noin 5,7 km ja käännytään oikealle Lybeckintielle kohti suojelualuetta(1). Meidän kartallamme tällä linjalla ei ole pysäköinti- tai laavupisteitä, joten virallinen saapumisohje ja mäen polkukuvaus ovat käytännön lähtökohta.

Sappeen kesäretkeilyreitit on kartallamme noin 7 kilometrin mittainen kesäinen retkeilyreitti Sappeenvuoren ympäristössä Pälkäneellä, Pirkanmaalla. Ajantasaiset tiedot nuotiopuista, reittien käytöstä ja talvisen latuverkoston päällekkäisyydestä löytyvät Sappee Resortin luontopolut ja retkeily -sivulta(1). Reitti kulkee Pälkäneen kunnassa. Matkailukeskus ylläpitää lumettomaan aikaan tasapohjaisia luontopolkuja hiihtolatupohjilla: 2,5 km:n ja 4,5 km:n lenkit, joilla on laavu ja puucee, polttopuut laavuilla sekä mäkinen maasto, joka sopii kuntolenkkeihin ja sauvakävelyyn(1). Lyhyemmän lenkin puolivälissä kulkee noin kilometrin mittainen kävelyosuus laavulle, josta avautuu näkymiä Laipanmaan erämaahan(1). Luonnossa voi nähdä muun muassa kotkia, peuroja ja hirviä; marjat ja sienet kuuluvat sesonkiin(1). Reitin varrella tulee ensin Vuorensivun laavu noin kilometrin kohdilla, sitten Sappeenvuorentien laavu ja Sappee DiscGolfPark keskiosassa. Noin viiden kilometrin kohdilla reitti kulkee lähellä Sappeen palvelualuetta ja Sappeen Seikkailupuistoa ennen Sappeenvuoren laavua itäisemmällä osuudella. Samalla rinteellä risteävät talvisin muun muassa Sappeen takalenkki ja Sappeen ladut 1-4,5 km sekä Sappeen talvikävelyreitit. Laipanmaa on laaja retkeilyalue Pirkanmaalla(2). Resortin pihasta voi liittyä merkittyyn Sappee–Särkijärvi -lenkkiin: noin viiden kilometrin ja kahden tunnin kierros, sinipäiset merkkipaalut, metsämaasto, puiset purosillat ja tauko Särkijärven laavulla ennen paluumatkaa(2). Jyrkät kivikkoiset ja juurakkoiset nousut ja laskut voivat olla liukkaita kostealla(2). Pälkäneen kunta kokoaa alueen retkeily- ja ulkoiluvinkkejä yhteen muiden paikallisten reittien rinnalle(3).

Ajantasaiset tiedot pirkkalaisista ulkoilureiteistä, uimarannoista, nuotiopaikoista ja yhteystiedoista löytyvät Pirkkalan kunnan ulkoilusivuilta(1). Sivut ohjaavat myös Tampereen kaupunkiseudun retkeily- ja ulkoilukarttapalveluun(2), jossa palvelut ja reitit näkyvät kuntarajat ylittäen. Pyhäjärven rantaa kehitetään Pirkkalassa osana rantareittiverkostoa: koko järven kiertävä maisemareitti on kunnan kuvauksen mukaan noin 31 kilometriä Tampereen, Nokian ja Pirkkalan rantaosuuksilla, ja reitti on merkitty sini-valkoisin Pyhä-merkeillä laajemman maisemareitin yhteydessä(3). Rajaniemen luontopolku on noin 1,7 kilometriä meidän kartalla lyhyenä luontopolkuversiona Pirkkalassa Pirkanmaalla Pyhäjärven rannalla Rajaniemen puisto- ja rantavyöhykkeellä. Reitti ei ole lenkki. Alussa, noin kolmen sadan metrin kävelyn jälkeen lähtöpisteestä, tulee Rajasalmen silta Kalastuspaikka rannan kalastuskohde Rajasalmen sillan liepeillä—alueella, jossa valtatieyhteys ylittää järven Pirkkalan ja Tampereen välillä. Voit yhdistää kävelyn ja matalan rannikon ongintaan. Karttaviiva liittyy Pirkkalan rantareittiin ja pitkään Pyhäjärven maisemareitti -pyöräilylinjaan, joten lyhyen patikan voi yhdistää oman kierroksen suunnittelulla järvenrantaan pyörämatkaan(3). Lähellä kulkee erillisenä lyhyenä retkeilyyhteytenä Turrin polku. Rajaniemen puistoalueelle on suunnitteilla perheratakoon frisbeegolfrata, joka hyödyntää olemassa olevia polkuja ja pysäköintialuetta(4). Reitti on tiiviin taajamareunusluonnon kävely: metsikköä ja järvenäkymiä, ei erämaapolkua. Jos kaipaat pidempää merkittyä luontolenkkiä samassa kunnassa, Pirkkalan kunnan virallisella listalla korostuu Iso Naistenjärven luontopolku laavun ja Keskisentien pysäköinnin kera(1).

Reitin pituus on noin 1,4 kilometriä suuntaansa Seitsemisen kansallispuistossa, Liesijoen varrella olevan Kettulammen tienoilta Jokiristin taukopaikalle, jossa Uittajanpolku kulkee. Ikaalinen kuuluu puiston eteläreunaan, ja Pirkanmaa on alue, jota moni käyttää matkasuunnittelussa. Metsähallitus kokoaa kansallispuiston säännöt, kausihuomiot ja reittiluettelot Luontoon.fi-palveluun(1). Uittajanpolun sivu Luontoon.fi:ssä kertoo saman jokimaiseman renkaasta ja avaintaukojen sijoittumisesta eteläisellä kierroksella(2). Retkipaikka sanoo Jokiristin kuuluvan puiston viiden telttailualueen joukkoon ja muistuttaa, ettei maastossa ole jätteidenkierrätyspisteitä, joten roskat viedään pois itse(3). Askeleitasuomessa kuvailee Koverolta tultaessa Jokiristiä ensimmäiseksi varsinaiseksi tauoksi noin viiden kilometrin jälkeen telttapaikkoineen, nuotiopaikkoineen ja puuvajoineen sekä ulkohuussineen(4). Jokiristin päässä reitin varrella ovat lyhyen kävelymatkan päässä karttamme mukaan Jokiristi telttailualue, Jokiristi tulentekopaikka ja Jokiristi kuivakäymälä. Kettulammelle päin kulkiessa maisema on tyypillistä seitsemispuistoista sekametsää ja jokea; lampi on solmukohta eteläisellä reittiverkolla ja yhteys Liesijärven suuntaan avautuu laajemmilla puiston kartoilla kuvatuilla poluilla. Yhdyspolku sopii, kun haluat siirtyä Uittajanpolun Jokiristin ja Kettulammen ympäristön välillä ilman koko pitkän renkaan kiertämistä uudelleen. Seitsemisen polkupyöräreitti kulkee osin saman reittiverkon varrella tämän yhteyden lähellä; pyöräilijän kannattaa tarkistaa risteysopasteet, sillä useat merkityt reitit menevät päällekkäin Jokiristin ja Soljasten tienoilla(2). Pidä mukana puiston esite tai Metsähallituksen kartta, kun yhdistät useita nimettyjä reittejä. Tarkista tulistusrajoitukset, pesimärajoitukset ja mahdolliset myrskyvauriosulut aina virallisilta retkeilysivuilta ennen lähtöä(1).

Birgitan polku on pitkä retkeilyreitti Lempäälässä Pirkanmaalla, Tampereen kupeessa. Kartallamme tämä reitti on yhtenä linjana noin 64 kilometriä päästä päähän, eikä se ole suljettu rengas. Lempäälän kunnan ja matkailusivujen mukaan verkostossa on noin 50 kilometriä merkittyä patikointia rengasmaisessa kokonaisuudessa, ja lähtöpisteitä ja yhteysvaihtoehtoja on useita—kokonaismatka riippuu siitä, mitä osuuksia yhdistät(1)(2). Reitti valittiin Suomen vuoden retkikohteeksi vuonna 2006(1)(3). Ajantasaisimmat tiedot pysäköinnistä, laavuista, talvisesta latuyhteisestä, tulentekosäännöistä ja kartoista löytyvät Lempäälän kunnan Birgitan polku -sivuilta(1). Polku on nimetty Lempäälän tunnetun, yli 500 vuotta vanhan Pyhän Birgitan kirkon mukaan(1)(2). Se kulkee pääosin yksityisissä talousmetsissä, joissa metsänhoitotyöt jatkuvat, joten maisema vaihtelee nuorten kasvatusmetsien, kivisemmän moreenin, pienten soiden ja järvenselkien välillä(1)(2). Visit Lempäälä kertoo keltaisista reittimerkeistä puissa ja tolpissa sekä siitä, että koira saa tulla mukaan kytkettynä(2). Pohjoisesta tultessa reitillä tulee pian Kaitajärven kota sekä Ammejärven laavu, Siisjärven laavu ja Saarikonmäen laavu—varhaisia taukoja nuotioilla ja laavuilla tyypillisessä harju- ja järvimaisemassa. Hakkari–Kulju -käytävässä patikointi kulkee samaa maastoa talvisin latujen ja kuntoratojen kanssa: Latu Hakkari–Kulju, Kuntopolku Hakkari–Kulju, Hakkarin hiihtoladut ja Hakkarin kuntopolut sivuavat samaa Saarikonmäen laavua, ja kun latu on ajossa, kävellään ladun reunoja pitkin(1)(2). Kauempana Houkkalammin nuotiopaikka on erämaisemmalla osuudella; lyhyt Birgitan polku - Houkkalammi -haara ja pidempi Retkeilyreitti Kuljun asemakylä–Pirkkala kulkevat samaa laajempaa käytävää kohti Pirkkalaa(1). Herralankosken kalastuspaikka ja Herralankosken laavu sekä Lempoisten uimaranta ja ranta-alue tuovat sekä ranta- että taajamareunamaisemia, ennen kuin reitti kaartaa Kirskaanniemen laavulle—yhteen verkoston suosituimmista taukapaikoista, jossa on useita tulipaikkoja ja avoimia järvimaisemia(1)(2). Vähä-Riutan kotuksen jälkeen yhteys jatkuu luontevasti kohti Kaarinan polkua, ja Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros -pyöräilyreitti leikkaa samaa laajaa järvi- ja taajama vyöhykettä kohti Tamperetta. Loppupäässä tulevat Kyynärön laavu sekä Vähä-Kausjärven laavukota ja Vähä-Kausjärven nuotiopaikka metsälampien ja rauhallisen rannan äärellä(1). Pirkkalan kunta listaa alueen ulkoilureittejä, joissa Birgitan polku yhdistää Lempäälän ja Pirkkalan ranta- ja metsäverkostoja(4). Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa pitkospuita, kivikkoa, keväistä kosteutta ja sitä, miten helposti reitillä voi eksyä risteävissä merkinnöissä Koipitaipaleen seuduilla—hyvä lisäluku, jos suunnittelet pitkää päivää tai useita osuuksia(5). Visit Tampere tiivistää alueen näkökulmasta lyhyistä kävelyistä usean päivän retkiin, monista taukopaikoista ja siitä, ettei reitillä ole vesipisteitä—juomapullo kannattaa täyttää etukäteen(3). Lempäälän kunnan YouTube-esittely antaa nopean visuaalisen kuvan; katso video-kenttä. Lempäälä sijaitsee Pirkanmaalla. Birgitan polku sopii päiväretkeksi Tampereelta bussilla tai junalla lyhyen kävelyn päähän(1)(2)(3).

PDF-kartta, GPX-tiedostot ja ylläpitotiedot löytyvät Oriveden kaupungin Iso-Vuorijärven ja Siikajärven retkeilyreitti -sivulta(1). Visit Tampere kuvaa Rutajärventien lähtöaluetta Pirkanmaan järvenrantakohteena, jossa päälenkillä on kaksi nuotiopaikkaa ja laavu(3). Siikajärven retkeilyreitti on kartallamme noin 7,1 kilometrin ei-rengaslinja Oriveden pohjoispuolella Pirkanmaalla; se käyttää samaa Rutajärventien lähtöaluetta kuin Iso-Vuorijärven retkeilyreitti(1). Kaupungin mukaan Siikajärven osuus kulkee Saarijärven ja Siikajärven itärannoilla ja metsässä, kallioisilta rannoilta avautuu erityisen hyvät näkymät järvelle, ja reitti on virallisen kuvauksen mukaan hoitamaton, reittimerkinnät osin puutteelliset(1). Odota vaativampaa ja rauhallisempaa luonnetta kuin syksyllä 2021 kunnostetulla Iso-Vuorijärven rengasreitillä: sateen jälkeen polku voi olla vetinen, juurakkoinen ja lyhyitä kallioportaita riittää; Retkipaikassa julkaistu alueen kävelykuvaus painottaa vedenpitäviä kenkiä ja varovaisuutta pienillä silloilla, kun ranta on pehmeä(2). Siikajärven linjalla tulee Iso-Vuorijärven nuotiopaikka Rutajärventien suuntaan noin 5,3 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä laskettuna: nuotiopaikka riippukivikallion alla Iso-Vuorijärvellä, jonka kaupunki kuvaa Pirkanmaalla harvinaiseksi(1)(3). Tämä taukopaikka yhdistyy Iso-Vuorijärven retkeilyreitin rengaslenkkiin; jos kierrät myös sen, Kirvesjärven laavu toisella nuotiolla on reitin puolivälin tuntumassa(1)(2). Talvikunnossapitoa ei ole; jää kallioilla ja mahdollisilla pitkospuilla tekee kulkemisesta vaativaa—tarkista olosuhteet kaupungin ulkoilusivuilta ennen talvikäyntiä(1).

Nokian Karhunkierros on noin 3,7 kilometrin mittainen retkeilyreitti Koukkujärven ja Kankaantakan pienjärvimaisemissa Pirkanmaalla. Nimi tuo mieleen Kuusamon–Sallan tunnetun Karhunkierroksen, mutta kyseessä on erillinen, paikallinen reittikokonaisuus Nokian länsipuolen järvi- ja kangasmetsäalueella—suunnittelu ja ajantasaiset tiedot löytyvät Luontoon.fi:n Kankaantaka–Koukkujärvi retkeilyreitti -sivulta(1). Visit Nokia esittelee Koukkujärven muiden nokialaisten luontokohteiden joukossa ja ohjaa laajempaan ulkoilutarjontaan(2). Nokian kaupungin veneily- ja retkeilysivusto kokoaa nuotiopaikat, luontopolut ja käytännön ohjeet luonnonsuojelualueilla liikkumiseen(3). Sama Koukkujärven ulkoilukeskus on vilkas ympäri vuoden: talvella samaan käytävään osuu muun muassa Karhunkierroksen latu, Koukkujärven valaistu latu ja Latu Koukun maja - Kalliojärvi; kesällä Koukkujärven valaistu lenkki tarjoaa valaistun juoksulenkkiä ja Retkeilyreitti Koukun maja - Kalliojärvi jatkuu kohti Koukun majaa ja Kalliojärveä. Näistä voi koostaa pidemmän kierroksen tai valita toisen lajin samalta lähtöalueelta. Nokia on Pirkanmaalla. Itsenäiset retkeilykuvaukset muistuttavat Kaakkurijärvien Natura-alueen herkkyydestä kaakkurien pesinnän kannalta ja suosittelevat välttämään turhaa häirintää rannoilla pesimäaikana; samoissa teksteissä mainitaan myös märät suokohdat, joissa vedenpitävät kengät voivat olla tarpeen pitkospuiden ulkopuolella(4). Tarkista ajantasaiset rajoitukset ja mahdolliset sulut Luontoon.fi:stä ja kunnan sivuilta.

Reitti kulkee Ikaalisissa Kyrösjärven rannoilla. Reittikuvaukset, kartat ja ylläpitoyhteystiedot kannattaa tarkistaa Ikaalisten kaupungin ulkoliikuntasivuilta(1). Visit Ikaalinen tiivistää saman käytävän matkailijalle: reitti on merkattu kaupungin nimikkolinnun sinitiaisen teemalla, viidellätoista opastaululla avataan alueen luontoa ja historiaa, ja Paskonnokassa on lintutorni, laavu ja nuotiopaikka—tuothan omat polttopuut ja viet roskat mukanasi(2). Suomen Ladun Pirkanmaan retkeilykohteiden listaus ohjaa lukemaan Ikaalisten luontopolkuja kunnan omilta ulkoilusivuilta(3). Reitin pituus on noin 6,7 kilometriä. Virallisissa teksteissä sama järvenrantainen linja pyöristyy usein noin 6,5 kilometriin(1)(2). Reitti ei ole suljettu ympyrä: kuljet Kalmaan ja Kiviniemen välisiä rantoja, ja uimarannat, leikkipuistot ja tornialue jakautuvat matkan varrelle. Ensimmäisen kilometrin sisällä tulevat vastaan Kiviniemen uimapaikka ja Kutojanpuiston leikkipuisto, minkä jälkeen saavut Kalmaan ja Kiviniemen Lintutornille—hyvä kohde kurkistaa järvelle ja ruovikoille. Lyhyt Polku lintutornille -kävelyreitti liittyy samaan torniin kunto- ja latuverkosta, jos haluat pienen lisälenkin. Kolmen kilometrin tuntumassa Sommelopuiston leikkipuisto ja Kalmaan uimapaikka ovat lähekkäin Kalmaan puolella, kätevästi perheille, jotka yhdistävät uinnin kävelyyn. Noin viiden kilometrin kohdalla Paskonnokan nuotiopaikka tarjoaa pidemmän tauon nuotiolla; Visit Ikaalinen mainitsee samassa yhteydessä myös laavun(2). Kiviniemen valaistu kuntorata ja Kiviniemen valaistu latu kulkevat tornin lähistöllä rantaosuuksilla, ja Ikaalisten keskustan jääladut yhdistää laajemman keskustan talviurheiluverkoston Kalmaan uimapaikan kautta kohti tornia—talvella voit yhdistää latu- tai juoksulenkkiin lyhyen luontokävelyn. Kurinrannan latu sivuaa tornia omalla noin kilometrin latulinjallaan. Pelkästään YouTube-hauilla ei löytynyt selkeää, juuri tätä reittiä esittelevää laatuvideota; suunnistuksessa kannattaa käyttää kaupungin ja Visit Ikaalisen materiaaleja.

Ikaalinen kuuluu Pirkanmaahan. Torpparintaival on noin 6,2 kilometrin mittainen päiväretkeilyrengas Seitsemisen kansallispuistossa Ikaalisten alueella, ja lähtö sekä paluu osuvat Koveron perinnetilan tuntumaan. Metsähallitus kokoaa reittikuvauksen, kartan ja kansallispuiston käyttöohjeet Luontoon.fi-sivustolle(1). MATKALLA LUONNOSSA kuvaa reitin monipuoliseksi kokonaisuudeksi vanhaa metsää, soita, lampia ja kulttuurimaisemaa merkityllä polulla ja pitkososuuksilla(3). Retkipaikkassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykertomus avaa Multiharjun aarniometsän tunnelmaa, pitkosten liukkautta pakkasyön jälkeen, Haukilammen tauon mielekkyyttä sekä sen, miten varhainen lähtö voi pitää polun rauhallisena vaikka parkki myöhemmin täyttyy(2). Askeleitasuomessa esittelee saman Koveron lähtöpaikan, lyhyempiä vaihtoehtoja Haukilammelle pienten lasten kanssa ja jalkinevinkkejä helposta tai keskivaativasta metsäkävelystä(4). Usein suositeltu kiertosuunta on vastapäivään, jotta kulku vastaa maastossa toistuvaa opastusta(2). Kovero pysäköintilaueen jälkeen ohitat tilan opasteet ja siirryt leveähkölle metsäpolulle; noin kilometrin kohdalla Kortesalo tulentekopaikka ja Kortesalo leirikoulutila vuokratupa sijaitsevat lammen äärellä ja tarjoavat katoksellisen tauon ennen laajempia suo-osuuksia. Multiharju pysäköintialue Jaulintien suunnalta antaa toisen autolla saapumisvaihtoehdon kehällä ja liittää lyhyisiin yhteysreitteihin kuten Aarnipolku tai Kortesalo polku retkikartan mukaan(4). Multiharjun aarniometsäosuudella kulku sallitaan vain merkittyä reittiä pitkin: alue on ollut suojeltu jo vuodesta 1910 ja lähteet kuvaavat vanhimpia mäntyjä lähes neljän vuosisadan ikäisiksi lahopuineen(2)(3)(4). Suomänniköiden ja kangasjänteiden jälkeen noin viiden kilometrin kohdalla Haukilampi laituri ja Haukilampi tulentekopaikka muodostavat päätauon järven rannalla(2). Kuivakäymälät kuuluvat taukoalueeseen ilman erillisiä vessanimiä retkisuunnitelmaan. Loppupuolen Koverolampi telttailualue, Koverolampi tulentekopaikka ja Koverolampi laituri kokoavat telttailun, uinnin ja venelaiturin lähelle toisiaan. Sama pysäköintijärjestelmä jatkuu Luontokeskus-Koveron perinnetila -yhteyteen kohti Seitsemisen luontokeskusta sekä Uittajanpolkuun, joka vie huomattavasti pidemmälle järvimaisemiin ja Saari-Soljasen suuntaan(2)(4). Korkeuserot pysyvät vaatimattomina, mutta märät pitkospuut ja juurakot voivat olla liukkaita(2)(3). Lue ajankohtaiset pelisäännöt, tulistusrajoitukset ja mahdolliset sulut Metsähallituksen Luontoon.fi -materiaalista ennen lähtöä(1).

Valaistuksesta, talvikunnossapidosta, liito-oravalinjauksesta ja Turrin metsäraittiin kuulumisesta Pyhäjärven rantareitistöön saat ajantasaisimmat tiedot Pirkkalan kunnan Turrin metsäraitti -sivuilta(1). Luontoon.fi listaa saman ranta-alueen valtakunnallisessa palvelussa nimellä Turrin luontopolku(2). Reissuesan matkablogin kesän 2023 katsaus Pirkkalan yleisiin uimarantoihin kuvaa Turrin uimarantaa—laitureita, kelluvaa hyppytornia, jyrkkää rinneprofiiilia ja niukkaa nurmikkoa—ja näkymää laivaliikenteeseen kohti Rajasalmen siltaa(3). Reitti on noin 0,2 kilometriä: lyhyt, helppo retkeilypätkä Pirkkalassa Pirkanmaalla Pyhäjärven rannalla, lyhyen ajomatkan päässä kaakkoon kohti Tampereen keskustaa. Lähin suuri kaupunki on Tampere. Turrin virkistysalue yhdistää polun Turrin uimarantaan, Turrin kenttään ja Martanpihan leikkialueeseen parin sadan metrin säteellä; Turrin ulkoilureitti ja Turrin leikkipuisto tarjoavat saman naapuruston laidalla kevyen kävelykierroksen lastenrattailla(1)(3). Sopivasti lyhyen matkan päässä alkaa Soljan polku, jos kaipaat hieman pidempää merkittyä luontopätkää. Pitkä pyöräreitti Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros kulkee myöhemmin uudestaan Turrin kautta ja yhdistää samat pallokentän ja leikkipuiston, mutta täysin eri mittaluokan reissulla. Odota lyhyttä ranta–metsä-yhdistäjää etkä eräreittiä—mainio uinnin jälkeen, leikkipaikkojen välillä tai lämmittelyksi ennen Soljan polkua. Kunnan mukaan yhteen kuuluva metsäraitti on kolmen metrin levyinen murskepintainen, valaistu ja talvikunnossapidettävä puistokäytävä, joka on linjattu mahdollisimman kauas liito-oravan ydinalueesta mutta silti kytkee rannan palvelut Soukontielle; hanke lopetti luonnonmukaisen soutuvenesataman ja rakensi uuden kymmenpaikkaisen soutusataman uimarannan lähelle(1). Laajemman rantareittisuunnitelman muita osuuksia luettelee erillinen kunnan kuvaus(4).

Tämän yhdyspolun virallinen kuvaus löytyy Metsähallituksen Luontoon.fi-palvelusta(1). Koko Seitsemisen kansallispuiston palvelut ja ajankohtaiset ohjeet on koottu Luontoon.fi:n puistosivulle(2). Retkipaikka kuvaa ikimetsiä, soita ja harjumaisemia sekä kertoo, miten Seitsemisen luontokeskus toimii retken lähtöpaikkana infon, kahvila-ravintolan ja reittivinkkien kautta(3). Yhdyspolku Kirkkaanlamminkangas–Luontokeskus–Kovero reitille on noin 0,8 kilometrin pätkäreitti Ikaalisissa Pirkanmaalla. Se yhdistää Kirkkaanlamminkangas pysäköintialueen pidempään Luontokeskus-Koveron perinnetila -vaellusakseliin, joka kulkee Seitsemisen luontokeskuksen ja Koveron perinnetilan välillä, joten auton voi jättää Kirkkaanlamminkankaalle ja liittyä verkostoon ilman ajoa suoraan luontokeskukselle(1)(2). Noin 0,3 kilometrin kohdalla läntiseltä lähestymiseltä tulee Kirkkaanlamminkangas pysäköintialue, jossa Yhdyspolku Haukilampi- Kirkkaanlamminkangas myös liittyy samaan risteämään Haukilammen suunnasta. Itäpäässä Kirkaslampi keittokatos on Kirkaslampi pysäköintialueen ja Kirkaslampi pysäköintialue 2:n vieressä. Koverolampi käymälä ja Koverolampi telttailualue, Koverolampi laituri, Koverolampi tulentekopaikka, Kovero pysäköintilaue ja Kovero porakaivo avautuvat jatkossa Luontokeskus-Koveron perinnetila -reitillä kohti Koveron tilaa(2). Retkipaikka korostaa Koveron perinnetilaa huolella entisöitynä kulttuurimaiseman keskuksena(3). Outdoor Express tarjoaa kausilukumaisia bussikierroksia Tampereelta luontokeskuksen, Koveron ja Saari-Soljasen kautta samalla lipulla(4), ja Museoraitti tiivistää tilan museonäkökulman(5). Järvienreitit- Aure -pyöräilyreitti kulkee Kirkkaanlamminkankaan pysäköinnin ja Kirkaslammen taukopaikkojen kautta; kesällä kannattaa varautua pyöräilijöihin yhteisillä pätkillä(2). Kirkkaanlamminneva yhdyspolku on lyhyt vaihtoehto Kirkaslammen pysäköintien lähellä, jos haluat vain pienen jatkon suonreunassa.

Ajantasaisimmat tiedot Pereen venerannan peruskorjauksesta, uusista soutuvenepaikoista, portaista rantatasolle, puistokäytävän ja sillan valaistuksesta sekä siitä, että rannan myötäinen reitti on tarkoitettu jatkossa vain jalankulkuun kun pyöräilijät seuraavat erikseen merkittyä Pyhäreittiä, löytyvät Pirkkalan kunnan Pereen veneranta ja Sahan raitti -hankeosiosta(1). Laajempaa kokonaisuutta kuvaa kunnan Pyhäjärven rantareitti -sivu, johon Sahan raitin osuus kytketään muiden valmistuneiden ranta-raitteiden rinnalle Pyhäjärven ympäri(2). Reitti on noin 0,2 kilometriä meidän kartalla lyhyenä lenkkinä Pereentien rannassa lähellä Pirkkalan keskustaajamaa. Pirkkala sijaitsee Pirkanmaalla Pyhäjärven rannalla tamperelaiseen taajamaan kiinni kasvaneena; järvi avautuu länteen. Muutaman minuutin kävelyllä olet uusitun venerannan ja sahakanavan vartta kulkevan Sahan raitin kohdalla, joka linkittyy Sahapuistoon ja kunnan rantareittiverkostoon. Lähistöllä Nuolialanlaakson leikkipaikka ja Nuolialanlaakson toimintapuisto Lautatarhantiellä tarjoavat perheille leikki- ja liikuntarakenteita muutaman sadan metrin päässä. Pereen Sahapuisto osoitteessa Johanssoninranta 7 on nimetyssä rantapuistossa ja liittyy visuaalisesti siihen alueeseen, jota kunnan suunnitelmissa kutsutaan Sahapuistoksi. Hieman pidemmällä Pereensaarentiellä on Pereensaaren kuntoilupaikka—ulkokuntosalilaitteet kehittyvällä Pereensaaren virkistyssaarella, jolla on myös uimalaituri, nuotiopaikka sekä saunan ja padelin palvelukokonaisuus, joista Pirkkalainen on kertonut kävijöiden arjessa. Moni yhdistää tämän kohteen Pirkkalan rantareittiin, merkittyyn sinivalkoiseen Pyhä-maisemareittiin Pyhäjärven ympäri, Pereen lenkkiin kävelyunelmina samoissa puistoissa tai Pereen luontopolkuun Pereensaaren luontopolkuosuudella. Venepaikkajonot, pirkkalalaisuusvaatimukset soutupaikoissa ja vierasvenesäännöt on koottu kunnan veneilysivuille eivätkä tämän lyhyen kulkureitin omaan kuvaukseen(2). Pirkkalainen on jututtanut saarella viipyviä kävijöitä, jotka kertovat aamu-uinnista uudelta laiturilta, nuotiolla oleskelusta ja saarta kiertävistä poluista—hyvä käytännön tuntu siihen, miten vilkkaita Pereen ja Pereensaaren rannat voivat olla eri vuorokaudenaikoina(3).

Haukijärven pysäköintialueelta Haukijärven keittokatokselle kulkeva pätkä—noin 0,1 km—sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämässä Riuttaskorven virkistysmetsässä Ylöjärven pohjoisosassa Pirkanmaalla. Polku yhdistää Haukijärven parkkipaikat ja Riuttaskorven keittokatos Haukijärven -rakennuksen Haukijärven rannalla, jossa voi valmistaa ruokaa katoksen suojissa. Tulisäännöt, koko Riuttaskorven reittivalikoima ja virallinen kohdekuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Riuttaskorven reitti -sivulta(1). Lähtö on Riuttaskorven pysäköintialue, Haukijärvi ja Riuttaskorven parkkipaikka -paikkojen vieressä. Muutaman kymmenen metrin kävely kuusikossa tuo perille Riuttaskorven keittokatos Haukijärvi -kohteeseen. Riuttaskorven kaivo Haukijärvi on käsikäyttöinen kaivo aivan lähellä, kun vesi on käytettävissä. Kuivakäymälät ovat keittokatoksen tuntumassa. Riuttaskorven laituri, Haukijärvi tarjoaa laituripaikan järvelle, ja Riuttaskorpi sauna on vuokrattava saunarakennus; Visit Tampere mainitsee kesäajan vuokrauksen—tarkan hinnoittelun ja avainten kanssa kannattaa tarkistaa Metsähallituksen vuokrausehdot(2). Tämä osuus toimii pidempien kävelylenkkiävystyjen porttina: jatkoksi sopii Suutarilankosken P-alue - Haukijärven keittokatos -yhteys noin 1,1 km pituudella kohti Suutarilankoskea ja muita Riuttaskorven renkaita. Visit Tampere kertoo alueelta löytyvän noin 15 kilometriä retkeilyreittejä ja viisi nuotiopaikka- tai laavupaikkaa sekä rauhallisemman kävijämäärän kuin molemmin puolin kulkevissa isommissa kansallispuistoissa(2). Ylöjärven kaupungin Nature-sivuilla Riuttaskorpi Forest esitellään suomeksi ja englanniksi Torttilantien alueen kautta saavutettavana sekä Metsähallituksen Sisä-Suomen asiakaspalvelun yhteystiedoilla(3). Maasto on kapeaa metsäpolkua varjostavassa kuusikossa järven äärellä. Sateen jälkeen polku voi olla pehmeä—jalkine kannattaa valita sesongin mukaan. Reissaustajaruokaa kuvaa pidempien Haukijärven kierrosten pitkospuita ja opasteita paikoittain kuluneina ja muistuttaa, että syrjäisten virkistysmetsien kunto ei aina seuraa kaupunkipuistoja; sama rauhainen, kartta mukana-lähestymistapa auttaa myös lyhyillä yhteys pätkillä(4). Pirkanmaa sopii tukikodiksi, jos yhdistät Riuttaskorven retkeilyn Seitsemisen tai Helvetinjärven kansallispuistoihin useamman päivän aikana(2)(4). Ylöjärvi levittäytyy Tampereen kupeeseen, joten ruoka- ja polttoainetäydennykset onnistuvat ennen Torttilantielle ajoa.

Rutajärven reitti on noin 11,5 kilometrin mittainen kävelyreitti Pirkanmaalla Kangasalan puolella kohti Rutajärveä, pientä metsäistä järveä Kangasalan ja Lempäälän rajalla Valkeakosken tuntumassa. Visit Kangasala kokoaa retkeilyreittien ja harju–järvi-maisemien kuvauksen yhteen(1), ja Visit Kangasalan luontosivut kertovat samasta seudusta laajemmin matkailijalle(3). Reitti kulkee pohjoisesta etelään sekametsän ja järven välisessä maastossa. Eteläpäässä sama käytävä liittyy Valkeakosken Roukon ulkoilualueeseen: talvisin Rutajärven hiihtolatu ja pidemmät Roukon ladut käyttävät samaa reitistöä, ja kesällä Roukon kuntorata tarjoaa juoksulenkkejä. Valkeakosken kaupungin ladut-sivulla Roukon hiihtokeskus Salomaantien varrella kuvataan valaistuine ja metsälatuineen sekä 15,6 kilometrin meno-paluulatuna Rutajärvelle Eerolan lähtöalueelta—hyvää taustaa, jos yhdistät kesäpatikan talvihiihtoon tai haet ajankohtaista latutilannetta(2). Talvella hiihtoladuilla kävely on kielletty; kesällä samaa reitistöä voi käyttää harjoitteluun kaupungin ohjeiden mukaan(2). Reitin varrella etelässä kuljetaan Kaakonojan ampumaradan läheisyydessä, ja Eerolan lähellä näkyy koulun ja seuratoiminnan kenttiä. Kangasala tunnetaan järvi- ja harjureiteistä; Rutajärven eteläpää sijoittuu Valkeakosken pohjoisosaan.

Suodenniemen retkeily- ja kalastusreitti on noin 9,9 kilometrin pituinen kävely- ja patikointijatkuma Sastamalassa, Pirkanmaalla. Samasta verkostosta puhutaan usein Kaiturin retkeilyalueena tai retkikirjoituksissa ”seitsemän järven” kierroksena. Ajantasaiset kartat, pysäköinti ja palvelut kannattaa tarkistaa Visit Sastamalan Suodenniemen Kaiturin retkeilyalue -sivulta(1); Sastamalan kaupunki listaa reitin myös retkeilyreittien yhteenvetoon(2). Reitti kulkee kivikkoisissa metsissä, pienten metsäjärvien rannoilla ja järvimaisemissa. Metsäjärvillä voi kalastaa sääntöjä noudattaen; Visit Sastamala viittaa alueen kalastuslupiin(1). Reitti on merkitty keltaisilla neliömerkeillä puihin, ja opasteet sekä kartat uusittiin talkoilla vuonna 2020(1)(2). Maasto voi olla paikoin märkää—Retkipaikan kävelykertomuksessa suositellaan vedenpitäviä varsia tai kumisaappaita sateiden jälkeen(3). Noin 0,8 kilometrin kohdalla tulee Pirulanvuoren näkötorni, 15 metriä korkea näkötorni laajoine järvi- ja metsänäkymineen; Suodenniemi-Seura kuvaa tornin vuodelta 2012 ja maiseman, joka tunnetaan myös yhden euron kolikon kuvasta(4). Kaiturin nuotiopaikka noin 2,7 kilometrin kohdalla tarjoaa nuotiopaikan taukoja varten. Reitin päätepiste on lähellä Nuotiopaikka Ylinen Vehkajärvi -kohdetta—toinen nuotiopaikka järven rannalla. Alisen Vehkajärven rannalla on partiolaisten leirialue sekä vuokrattava kota, sauna ja korsu yöpymiseen erillisvarauksilla(1). Sastamala ylläpitää kuutta retkeilyreittiä ja kuutta laavua kunnan alueella; muista jokamiehenoikeudet ja siisti jälki retkeillessäsi(2).

Pirkanura on noin 10,2 kilometrin pituinen, kartoitettu Pirkan ura -käytävän osuus Pohjois-Hämeenkyrössä ja kohti Ylöjärviä. Reitti on suuntaetappi, ei rengaslenkki. Nimi Pirkan ura kuuluu laajempaan ulkoiluverkostoon: Visit Hämeenkyrö kuvaa sitä osana laajempaa Pirkan reitistöä, joka on talvisin tunnettu merkittävänä hiihtourana ja kesäkaudella saman maaston voi käyttää patikointiin, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn(1). Tämä alueellinen kokonaisuus liittyy myös Pirkan Taival -pitkämatkareitistöön, jossa kuusi kuntaa koordinoi ulkoilureittisuunnitelmia jatkuvan käytävän ja ylläpidon varmistamiseksi; Ekokumppanit välittää hankkeen tietoja(2). Käytännön lähtöpisteeksi Hämeenkyrön kunta mainitsee Pirkanuran osoitteella Turkimustie 39, Kyröskoski, ja toteaa Pirkan uran kulkevan kunnan läpi Teivolta Ikaalisten suuntaan(3). Reitin alussa kuljetaan lähellä Mannin ulkoilualuetta—Mannin kaukalo, Mannin pallokenttä ja Mannin luistelukenttä Kyröntiellä—ja pian Paijalan uimaranta Ylöjärvi Paijalantiellä, uimarantana Ylöjärven puolella. Alkupää yhtyy Pirkan Taival (Hämeenkyrö) -osuuteen, joten tämä toimii joko lyhyenä päiväetappina tai osana pidempää vaellusketjua. Talvella samaa käytävää seuraa Pirkan ura – Kyröskoski – Ylöjärvi -latuyhteys hiihtäjille. Älä sekoita tätä kyröskoskelais–ylöjärveläistä lyhyttä osuutta Geoparkin tai Jämin seudun pitkiin Pirkan ura -kuvauksiin—niiden esitteet koskevat toisia jatkumoja. Tässä luota tämän sivun pituuteen ja kunnan ulkoiluluettelon lähtöosoitteeseen(1)(3). Yle uutisoi aikanaan Pirkan uran retkeilyrakentamisen loppuvaiheesta laajalla Jämijärvi–Ylöjärvi-linjauksella, mukaan lukien viitoitusta; käytä ajantasaisia kuntasivuja merkintöjen osalta(4). Kohdennetut YouTube-haut eivät tuoneet esiin korkean varmuuden reittiesittelyvideota juuri tälle Kyröskoski–Ylöjärvi-osuudelle; laajempia alue- tai tapahtumavideoita ei käytetä tässä korvikkeena.

Metsähallitus luettelee tämän reitin Luontoon.fi-palvelussa nimellä Pirkanura Kesäretkeilyreitti, kesäinen patikointivariaatio tunnetusta Pirkan ura -käytävästä Hämeenkankaalla(1). Sama Metsähallituksen ylläpitämä verkosto kuvataan Ikaalisten matkailusivuilla Pirkan Urana Hämeenkankaalla muiden kesäisten pyöräily- ja retkeilyideoiden joukossa(4). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark julkaisee Pirkan uralle ruudun vai ruudun etenemiskuvauksen Viidentienristeyksestä Hämeenkyröön: leveitä metsäuria, valinnaisia lyhyitä poikkeamia laavuille, tietäylityksiä, Kuninkaanlähteen palvelukeskittymän, Ruskalaavun, Sormelan laavun, Jämin matkailurintaman ja Niiniharjun selänteen Niinikodan, viitaten Pirkan ura- ja MTB-merkintöihin sekä reittimerkkeihin ylläpitäjäkohtaisin vaihteluin(2). Hämeenkangas on puolustusvoimien harjoitusaluetta; Geopark ohjaa tarkistamaan ajankohtaiset liikkumisrajoitukset Porin prikaatista, jos tarvitset virallisen varmistuksen(2). Reitin pituus on noin 23,1 kilometriä yhtenä suuntareittinä kohti Ikaalista, ei kierros. Lähtö jakaa Viidentienristeyksen lähtöpaikan pidemmän Pirkan uran kanssa: Jämi.fi antaa Viidentienristeyksen lähtökoordinaatit 50,1 kilometrin Metsähallituksen osuudelle ja kuvaa käytävää keskivaativaksi sekä monikäyttöiseksi; maastossa voi kulkea jalkaisin, pyörällä tai suksilla vuodenajan mukaan(3). Vaellus kulkee samalla harjumaastolla, jonka Geopark nostaa esiin—Jämin Soininharju ja Niiniharju, idempänä Vatulanharju ja Ulvaanharju—helppokulkuisessa mänty- ja kangasmetsässä, säilyttäen vaatimattoman korkeusprofiilin verrattuna koko 50 kilometrin janaprofiiliin(2). YK-laavulta ja Järvilaavu - Kankaanpäästä reitti kulkee alussa osin Kankaanpään valaistut kuntopolut -reitin kanssa ennen Viidentienristeyksen frisbeegolfrataa, Viidentienristeys P-paikka 1:lle, Viidentienristeys laavulle sekä Viidentienristeys kaivolle. Noin 3 kilometrin kohdalla Matolaavu ja Matolaavunkulma P-paikka jakavat luontevan tauon; Geopark mainitsee merkityn sivupolun Matolaavulle päärungosta(2). Kuninkaanlähteen alue noin viiden kilometrin kohdalla kokoaa yhteen muun muassa Kuninkaanlähteen laavun, varattavan Kuninkaanlähteen kotan, Kuninkaanlähteen puolikotan, päiväretkikohteen Kunkunpesän, Kuninkaanlähteen frisbeegolfradan, Kuninkaalähteen ampumahiihtostadionin, Hiihtolaavu Kankaanpään, Kuninkaanlähteen beachvolleykentän ja Kuninkaanlähteen sulkapallokentän. Askeleita Suomessa kuvailee pääpolun leveäksi ja lastenvaunylle sopivaksi ja ehdottaa pysäköintiä joko Kuninkaanlähteentie 439:lle tai Viidentienristeykseen(5). Ruskalaavun, Ruskalaavunkulma kaivon ja Ruskalaavunseutu tulentekopaikan jälkeen Matinkota tarjoaa toisen suojan ennen Metlan laavua, Sormela laavua, Hannan kotaa ja Ronjan laavua, jotka vievät Jämin palvelualueelle. Siellä vastaan tulee muun muassa Jämikeskuksen kuntosali, Jämi Areena, Jämin curlingrata, Jämin hiihtotunneli, Jämin maauimala, Jämin seikkailupuisto, Soininharjun näkötorni, Seimilaavu, Soininharjun laavu ja Caravankota—kätevää, jos kaipaat uintia, urheilupalveluja tai torninäkymää ennen Geoparkin kuvaamaa Niiniharjun nousua(2). Niiniharjulla Pikkuvati P-paikka, Lehtolaavu, Jämi-Jukolan laavu, Niiniharju P-Alue, Niiniharju Niinikota, Niiniharju laavu, Niiniharju laavun tulipaikka ja Jämin laskettelurinne seuraavat harjua; kuivakäymälöitä on muun muassa Niiniharjun esteettömän käymälän ja Jättikodankulma käymälä 1:n tuntumassa. Viiva päättyy Pirkan laavun liepeille lähelle Pirkan ura (Ikaalinen) -jatkon alkua kohti Vatulaa—varaa paluukyyti tai suunnittele paluu samaa harjua, jos et halua kävellä takaisin(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko kohdistuisi selvästi vain tähän kesäiseen patikointiosuuteen, joten videokenttä jää tyhjäksi.

Pirkan Taival on laaja kaukoreitistö Pohjois-Pirkanmaalla. Ikaalisten osuuden suunnitteluun kannattaa aloittaa Luontoon.fi-palvelun Pirkan Taival Ikaalinen -reittisivulta(1). Ekokumppanit koordinoi usean kunnan ulkoilureittisuunnitelmaa, jotta perinteinen Pirkan Taival -linja voidaan pitää yhtenäisempänä merkinnöissä ja rakenteissa(2). Ikaalinen sijaitsee Pirkanmaalla Tampereen luoteispuolella. Tällä sivulla kuvataan yksi noin 14 kilometrin mittainen pistoolta pisteeseen -kulkeva osuus Haverin virkistysrannikon suunnasta Väinänvuoren ja Nisun kentän alueelle. Reitti on yksi jatkumo laajemmasta Pirkan Taival -kokonaisuudesta, joka jatkuu kymmenien kilometrien matkan Ikaalisissa ja linkittyy muille kuntien osuuksille. Noin 6 kilometrin kohdalla tulee Haverin ranta-alue: Haverin uimaranta Rantapolulla, Haverin ulkokuntoilualue ja Haverin tenniskenttä Haverintiellä—hyvä paikka uinnille tai tauolle ennen metsään paluuta. Edempänä Keihäänmaan laavu tarjoaa laavutauon noin 9 kilometrin kohdalla. Noin 12,4 kilometrin kohdalla Väinänvuorenlaavu osuu samaan päälinjaan kuin tietokannan täysi Pirkan Taival -reitti; sieltä voi jatkaa pidemmälle verkostoon tai tehdä päiväretken ja palata omilla kyydeillä. Tässä kuvattu osuus päättyy Nisun kentän lähelle Väinäperäntiellä, lähellä talvisin kulkevaa Nisun kylälatureittiä. Mtbfin painottaa ajantasaisen kartan mukaan ottamista: suuri osa verkostosta kulkee vanhojen latupohjien ja tavallisten metsäpolkujen varrella, juurakoita ja kiviä unohtamatta, ja kunnon vaihtelu on osuuksittain suurta(3). Odota metsäpolun luonnetta eikä viheralueen tasapintaa, ja tarkista viralliset sivut(1) sekä reittisuunnitelman uutiset(2) ennen lähtöä, sillä linjaukset ja kunnostuksen painopisteet voivat muuttua kuntien suunnitelmien edetessä. Ajantasaisimmat tiedot Ikaalisten osuuden kuvauksesta löytyvät samalta Luontoon.fi-reittisivulta(1).

Pikkulatosaaren kierros on noin 2,7 kilometrin päiväretki Siikanevan soidensuojelualueella Ruovedellä. Se on alueen lyhyempi rengasosuus ja kulkee samassa itäpään lähtökaistaleessa pidemmän Siikanevan kierroksen kanssa. Metsähallitus ylläpitää kohdekuvausta Luontoon.fi:ssä(1); tarkista sieltä ajantasaiset käyntisäännöt ja mahdolliset avautumisilmoitukset huoltokatkojen jälkeen. Maaliskuusta 2026 Metsähallitus sulki Siikanevan retkeilyreitit yleisöltä, koska talven jäljiltä pitkospuiden kunto oli paikoin vaarallinen, ja yhtiö kertoi medialle, ettei aio uusia koko pitkospuuverkostoa kustannussyistä(2). Samassa uutisoinnissa Metsähallituksen yhteyshenkilö nosti esiin vaihtoehdon, jossa kunnostus kohdistettaisiin juuri tähän lyhyempään kierrokseen pienemmällä laskulla(2). Suunnittele käynti vasta, kun Luontoon.fi(1) näyttää reitit taas avoimiksi. Kun reitti on käytössä, luonne on helppo: vuorottelevia suo- ja metsäpätkiä pitkospuita ja kuivaa polkua myöten. Itäpään taukopaikoilla ovat Siikaneva itäosan nuotiopaikka ja Siikaneva itäosan liiteri, jossa polttopuita on tyypillisesti ollut tarjolla. Suon keskellä on pieni metsäsaareke, Pikkulatosaari, penkkeineen—Retkipaikan julkaisema Luontopolkumies Mika Markkanen kuvasi vuonna 2019 juuri tuon tauon ja maiseman vaihtelun(3). Eräällä suonreunalla valkoiset tutkimusmerkit liittyvät suoekosysteemin ilmastotutkimukseen, joita hänkin ihmetteli(3). Metsäosuuksilla merkintöinä on käytetty sinisiä maalitippoja puissa(3). Risteyskohdassa pidemmän ringin kanssa voit jatkaa Siikanevan kierrokselle tai kiertää lyhyen lenkin takaisin kohti Siikaneva pysäköintialue itäosaa. Polkujen Lumon Siikaneva-artikkeli kuvaa itäisten parkkiruksien käytännöllistä lähtöpaikkaa ja valintaa noin kahden kilometrin lyhyen ympyrän sekä noin kymmenen kilometrin pitkän kierroksen välillä(4). Jotkut retkitekstit pyöristävät lyhyen osuuden samoin; tämän reitin pituus on kuitenkin noin 2,7 km. Pirkanmaa on maakunta, jossa suojelualue sijaitsee, ja Ruovesi on kunta, jonne kävijät ajavat tie 66:n kautta.

Marttisen saaren luontopolku on noin 1,2 kilometrin mittainen, helppokulkuinen kävelyreitin pätkä Virtain Herraskylässä Marttisen saarella. Reitti kiertää Perinnekylän pihapiiriä, rantametsiä ja Herraskosken maisemia. Kartat, siniset merkinnät, pysäköinti ja virallinen reittikuvaus löytyvät Virtain kaupunki(1) -sivustolta. Nuorisokeskus Marttinen(2) pitää päärakennuksen sisäänkäynnin vieressä postilaatikkoa, josta saa luontopolun kartan ja lasten tehtäväpassin, hoitaa vastaanoton osoitteessa Herrasentie 16 ja päivittää tiedot, jos myrsky tai korjaustyöt vaikuttavat esteettömään reittiosuuteen. Polun varrella tulee Herraskoski laavu mukaan lintu- ja virkistysmaisemiin; kuivakäymälät palvelevat taukopaikkana ennen paluuta metsätaipaleelle. Nuorisokeskus Marttisen kiipeilytorni sijoittuu nuorisokeskuksen piha-alueelle noin 0,65 km alkumatkasta, ja lähellä ovat myös Nuorisokeskus Marttisen frisbeegolfrata sekä Nuorisokeskus Marttisen pelikenttä. Virtain Perinnekylä avaa yhteyden kesäisiin museoihin, kanavamaisemaan ja vierasvenesatamiin(4). Pirkan taival kulkee Virroilla ja yhtyy saaren reittiverkkoon, joten luontopolku toimii kevyenä päivälenkkin ennen tai jälkeen pidempiä Pirkan taival(6) -osuuksia. Himomatkaajan Turinoita kertoo ensimmäisen maailmansodan kenttälinnoitusalueesta, pitkospuista kosteassa metsässä ja lintutornin näkymistä Vuollelle—hyvä lisäluku retkipäivään(3). Nuorisokeskus Marttinen(2) kertoo, että esteetön luontopolku kärsi Hannes-myrskyn aiheuttamista vaurioista ja voi olla osittain poissa käytöstä, kunnes korjaukset valmistuvat. Tarkista ajantasainen tilanne vastaanotosta tai sivustolta, jos tarvitset esteetöntä reittiä.

Kukkian kalkkilouhos polku on hyvin lyhyt, noin 0,2 kilometrin metsäpolku keskiaikaisen Kukkian kalkkilouhoksen reunalla Kukkia-järven Kipparinlahden itärannalla Kuohijoen kylän lähellä Pälkäneellä Pirkanmaalla. Kääntöohjeet Kuohijoentien ja Niittyläntien risteyksestä sekä odotettava maasto rannikon vierestä löytyvät helpoimmin Kukkialle-sivuston Kuohijoki-osiosta(1). Adoptoi monumentti -sivu kertoo hoidon tavoitteista, luonnonsuojelurajoituksista ja Niittyläntien varren GPS-koordinaateista(2). Sarsan vinkit kuvaa yhden auton pysäköintipaikan, jyrkän nousun opasteelta, kalkkivaikutteisen rinteen keväisen sinivuokkomeren ja syvänteiden reunojen aitauksia—kätevä vierailuajankohdan ja varovaisuuden tarkistamiseen(3). Pinnalla näkyy lähinnä 2–3 metrin kallioseinämiä kasvillisuuden lomasta; syänne voi kesällä peittyä lehtevään aluskasvillisuuteen, jolloin muotojen lukeminen on helpompaa lumettomana talvena tai keväällä(2)(3). Louhos on eriytetty muinaisjäännöskohteena laajemman Kuohijoen kalkkilehto Natura 2000 -alueen sisällä, ja eurooppalaisessa tietokannassa alueelta löytyy muun muassa liito-orava sekä useita kalkkivaikutteisia ja lehtomaisia metsätyyppejä(2)(4). Paikka tunnetaan myös nimillä Haikan kalkkikaivos ja Luopioisten vanha kalkkikaivos, sillä Kuohijoen Kyläyhdistys-Vepari ry on adoptoinut kohteen ja kyläperimä kytkee louhoksen kalkkikiven tarinoihin Hämeen linnan rakennusvaiheista ja myöhemmistä Hämeenlinnaan ulottuvista kuljetuskerrostumista(1)(2)(3). Pälkäne on isäntäkunta, Pirkanmaa antaa tampereelaisläheisen järvimaiseman kehyksen, ja Kuohijoen kylä pysyy järkevänä tukikohtana uimarannoille ja järvipalveluille tämän lyhyen kulttuuriluontokohteen jälkeen.

Kortesalo polku on noin 0,5 kilometrin mittainen pistosuora yhteys Seitsemisen kansallispuiston eteläosassa Ikaalisissa Pirkanmaalla. Ajantasaiset puistosäännöt, kartat ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi-sivustolta(1). Polku päättyy Kortesalon palveluryhmään: Kortesalo kaivo juomavedelle, Kortesalo tulentekopaikka julkiseen nuotiopaikkaan ja Kortesalo leirikoulutila vuokratupa, Metsähallituksen vuokrattava tila, joka on vanha metsänvartijatila ja jota kunnostettiin viimeksi kesällä 2020(2). Eräluvat.fi(2) erottelee vuokrattavan pihapiirin tulentekopaikan vuokralaisten käyttöön; päiväkävijät käyttävät polun varrella olevaa erillistä nuotiopaikkaa. Tuvan varaukset, hinnat, avaimet ja kaivoveden kausikäyttö on kuvattu Eräluvat.fi-palvelussa(2). Laajemmassa reitistössä sama alue kytkeytyy Torpparintaivaliin, Uittajanpolkuun, Multiharju-Hirviharju -reittiin ja lähellä olevaan Aarnipolkuun; Seitsemisen polkupyöräreitti kulkee muissa kohdissa karttaa. Luontopolkumiehen Torpparintaival-kuvaus Retkipaikassa(3) auttaa hahmottamaan, miten kävijä tulee Koverolta ja Multiharjun kautta tälle puistolohkolle. Ikaalinen on Pirkanmaalla Tampereen luoteispuolella. Multiharju pysäköintialue palvelee autoilevia kävijöitä, jotka jatkavat kävellen reitistöön.

Lakilenkki on keskivaativa luontokierros Parkanossa Pirkanmaalla Alkkianvuoren calotte-maastossa Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkissa. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkin Alkkianvuoren Lakilenkki -sivu kuvaa muinaisten meri- ja järvivaiheiden rantakivikoita, pitkospuiden suojaaman Raatosulkonnevan rinnesuon, kausiluonteisia kosteikkoja, suojellun mukuramännyn, näkymiä pohjoisrinteen kalliolta, ääniopastetta QR-koodeilla sekä ilmaista pysäköintiä ilman joukkoliikenneyhteyttä(1). Parkanon kaupunki nostaa Alkkianvuoren yhdeksi keskeisimmistä geopark-kohteista ja ilmoittaa Lakilenkin pituudeksi noin 4,3 km Ellinpolun rinnalle; sivulta on linkki Metsähallituksen luontopalveluun(2). Reitin pituus on noin 4,4 kilometriä meidän kartalla. Polku nousee vaihtelevan kivikkoiseen maastoon ja rantakivikoihin pitkospuiden kautta, ylittää noin kuudensadan metrin pitkososuuden Raatosulkonnevalla ja jatkuu kankaan, kausiluonteisten allikkojen ja kuusikon kautta huipulle, missä vanhan kolmiomittaustornin jäänteet muistuttavat vuoren 201 metrin korkeudesta. Lakilenkki on merkitty vihreällä maalilla; Ellinpolun kanssa yhteisillä pätkillä näkyy myös violetteja merkkejä, joten risteyksissä kannattaa lukea opasteet tarkasti(3). Monet yhdistävät lenkit Alkkianlammen rannalla: Alkkianlammen kota ja Alkkianlampi kota, Kota sijaitsevat muutaman askeleen päässä toisistaan noin kilometrin kohdalla, ja Alkkianlampi kuivakäymälä palvelee jatkopolulle lammen ympäri. Varauksesta ja polttopuista löydät tarkennukset paikkasivuiltamme. Geoparkin Alkkianvuoren Lakilenkki -kuvaus on lähes sama ympyrä noin 4,2 kilometrin pituutena — erot syntyvät usein toiselle parkkialueelle tai näköalapenkille tehtävistä pistomatkoista. Parkano on Pirkanmaan kaupunki Suomenselän vedenjakajaseudulla.

Ekojärven polut on hyvin lyhyt, noin 0,2 kilometrin rantakävely Ekojärven rannalla Sastamalassa Pirkanmaalla. Se yhdistää Ekojärven lintutornin ja lyhyen matkan päässä olevan kuivakäymälän Ekojärvi käymälä ruovikkoisen järvenreunavyöhykkeen kautta. Matala, ruskeavetinen järvi kuuluu Natura 2000 -alueeseen FI0350001; järven valtakunnallinen linnustoarvo kurjelle, laulujoutsenelle, uivelolle ja monille muille kosteikko- ja vesilinnuille sekä ruoko- ja saravyöhykkeiden merkitys ruokailussa ja pesinnässä kuvataan ymparisto.fi-sivulla(3). Sama ymparisto.fi-sivu muistuttaa valuma-alueen ravinnekuormituksesta, mikä perustelee kevyen ja häiriöttömän liikkumisen täällä(3). Kaupungin ylläpitämät retkeilyreitit, laavut ja pysäköintiosoitteet löytyvät Sastamalan kaupungin yhteiseltä ulkoilusivulta(1). Visit Sastamala esittelee laajemmin luontokohteita ja ohjaa takaisin käytännön tietoihin kaupungin sivuilla(2). Jos kierrät useita Pirkanmaan lintutorneja, Kommeen Kurjen lintubongaus-artikkeli sijoittaa Ekojärven lintutornin Kolkuntielle yhdessä muiden Sastamalan Natura-tornien kanssa ja antaa alueellista lintukontekstia(4). Itse polku on pikainen tuki järven tarkkailulle: tornilta näkee avoveden ja luhtareunan, ja kuivakäymälä on käytännön tauko eikä nähtävyys. Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, joka keskittyisi selvästi tähän nimettyyn polkuun, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Kirkkojärven luonto- ja kulttuuripolku on noin 10,5 kilometriä helppoa kävelyä Kangasalan eteläpuolella Pirkanmaalla: reitti yhdistää Kirkkojärven rantapolut, Liuksialan kulttuurimaiseman ja kaupungin kävelyreitit. Visit Kangasala kokoaa viralliset kuvaukset, lähtöpisteet ja esteettömyysvinkit luonto- ja kulttuuripolun omalle sivulleen(1). Kirkkojärvi on kansainvälisesti tunnustettu kosteikko- ja lintualue; matkan varrella nousevat katselupaikat ja Kirkkojärven luontopolun lintutorni ruovikon yllä, ja Matkasuomi(3) ohjaa esteettömään tornille Lahdentien alikulkutunnelin kautta Tarpilantien eteläpäästä. Reitin alussa, alle kilometrin kohdilla, Ranta-koiviston laavu tarjoaa laavun ja nuotiopaikan järven rantaan rajautuen. Myöhemmin moni kävijä kurkottautuu Kirkkoharjun näkötornille harjulle laajempien järvimaisemien vuoksi—Reissuesan matkablogi(2) yhdistää tornin usein samaan kierrokseen. Pitkospuiden ja kaupunkikävelyjen välissä Liuksialan osuus kulkee pitkän kartanon koivukujaosuuden ja peltojen reunoja pitkin Leivintietä, ennen kuin polku palaa järven rantaan ja myöhemmin keskustan kävelyreiteille(1). Reitti on pääosin opasviitoitettu; Reissuesan matkablogi(2) suosittelee silti kännykkäkarttaa, koska yksi pellonreunatien risteys voi jäädä epäselväksi, ja ohittaa Valtatie 12:n matalan alikulun, jossa pitää kumarrella. Talvella samat ranta kulmapisteet liittyvät valaistuihin latu- ja kuntorataverkostoihin: Ladut Mäyrävuori-Toikkola-Ranta-Koivisto, Valaistu latu Kirkonkylä-Vatiala ja Valaistu kuntorata Kirkonkylä-Vatiala kulkevat Kirkkoharjun tuntumassa, ja Kuohunharjun ulkoilureitti haarautuu lähemmäs Kuohunlahtea. Kangasalan uimahalli Kuohu sijaitsee aivan rantaosion lähellä, jos haluat yhdistää lenkin uintiin.

Saari-Soljanen on noin 1,9 kilometrin mittainen retkeilypolku Soljasen järvien käsittäessä Seitsemisen kansallispuiston kaakkoisosassa Ylöjärvellä Pirkanmaalla. Kävijät ajavat usein suoraan Soljostentien varteen eivätkä Seitsemisen luontokeskuksen pääparkkialueelle. Ajantasaiset reittitiedot ja kansallispuiston säännöt löytyvät Metsähallituksen Saari-Soljanen -reittisivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Tampere esittelee puiston luonnon ja matkailupuolen laajemmin Tampereen seudun vierailun yhteydessä(2). Saari-Soljanen pysäköintialueelta polku nousee nopeasti Saari-Soljanen keittokatokselle ja Saari-Soljanen tulentekopaikalle; Saari-Soljanen, parkkipaikka 2 tarjoaa vaihtoehtoisen lähtöparkin lähellä alkua. Noin 0,4 kilometrin jälkeen tulee Kirkas-Soljasen pysäköintialue, josta käynti Kirkas-Soljasen rantaan on lyhyt. Kirkas-Soljanen tulentekopaikka, Kirkas-Soljanen telttailualue, Kirkas-Soljanen varauskeittokatos, Kirkas-Soljanen porakaivo ja Kirkas-Soljanen pysäköintialue täydentävät taukoja ja vettä metsälampien ja avosuon laitojen välissä. Nuotio-, varaus- ja polttopuusäännöt kannattaa varmistaa Luontoon.fi:stä tai paikkasivuiltamme koskien Kirkas-Soljanen varauskeittokatosta ja tulentekopaikkoja(1). Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa helppoa suokierrosta: leveä, esteetön ramppi Kirkas-Soljasen rannan katselulavalle noin puolen kilometrin matkan, sitten kapeammat pitkospuut ja männikkö, risteys Soljastensuon katselulavalle sekä vain muutaman metrin korkeuserot(3). Teksti muistuttaa, ettei Soljastensuolla saa poiketa merkityltä reitiltä lintujen pesimäaikana 1.4.–15.7.(3) Askeleita Suomessa -blogissa kerrotaan, miten lyhyt Saari-Soljasen lenkki liittyy läheltä kulkevaan, 18 kilometrin Uittajanpolun rengasreittiin(4). Samasta verkosta löytyvät Kirkas-Soljasen yhdyspolut, Saari-Soljasen esteetön luontopolku, pitkä Uittajanpolku ja Seitsemisen polkupyöräreitti, ja koko seutu kertoo vanhoista metsistä ja rauhallisista soista, joista Seitseminen on tunnettu(2).

Ahveniston luontopolku Ylöjärvellä on lyhyt rengasreitti Pikku-Ahveniston järven ympäri Ylöjärven harjualueella, aivan kaupungin tuntumassa. Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla lähellä Tamperetta. Älä sekoita tätä Hämeenlinnan Ahveniston pidempiin luontopolkuun—tämä on Pikku-Ahveniston kompakti kierros. Reitin pituus on noin 1,4 km tässä kartoituksessa; kunnan ja matkailusivut pyöristävät usein noin 1,5 kilometriin(1)(2)(4). Metsähallitus julkaisee reitin Luontoon.fi:ssä nimellä Ahveniston luontopolku, Ylöjärvi(1). Laavun puuhi, pysäköinti ja tulentekosäännöt löytyvät parhaiten Ylöjärven kaupungin Pikku-Ahvenisto -sivulta(2). Kierros kulkee helpossa harju- ja järvimaisemassa, ja rannalla on luonto-opastauluja(2)(4). Järven itäpäässä on 1900-luvun alun Pikku-Ahveniston huvila, joka toimii nykyisin juhlatilana(2). Länsirannalla Pikkuahveniston laavu tarjoaa tauon merkityllä nuotiopaikalla; kaupunki huolehtii laavun siisteydestä, puista, ruohonajosta ja wc-tiloista(2). Tulenteko on sallittu vain merkityllä tulentekopaikalla, ja metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty myös laavulla(2). Maastossa voi tavata kyykäärmeitä—ne ovat arkoja ja väistävät ihmisiä, mutta alue on niistä tunnettu(2). Polku risteilee lenkkeilyreittien ja talvisin hiihtolatujen kanssa laajemmassa liikuntaverkostossa(3). Noin 0,6–0,7 kilometrin kohdilla tulee vastaan ulkokuntoilupaikka ja Pikkuahveniston laavu—hyvä tauko ennen renkaan sulkemista. Sama laavu on myös Pirkan taival (Ylöjärvi) -vaellusreitin varrella, joten lyhyen järven kiertämisen voi yhdistää pidempään vaelluspäivään.

Aurajärven uimarannoista, rinnakkaisista radoista ja muista ulkoilupalveluista kannattaa aloittaa Sastamalan kaupungin ulkoliikuntapaikkasivuilta(1). Visit Sastamala esittelee Aurajärven uimarannan ja rantasaunan osoitteessa Aurajärventie 757(2). Reitti kulkee Sastamalassa Pirkanmaalla, metsä- ja järvimaisemassa Tampereen länsipuolella. Vaellusreitti on kartalla noin 6 kilometriä yhtenä linjana pohjoisesta kohti Aurajärven rantasauna/uimapaikka -kohdetta. Ranta-alueella on uimista, laituri ja rantasaunarakennus; palveluluettelot kuvaavat kunnan uimarantaa ja rantasaunaa samassa osoitteessa(2)(3). Samalla ranta-alueella järjestetään yhteisötapahtumia, kuten Suomen Ladun satunnaisia ”Nuku yö ulkona” -tilaisuuksia, joissa on mainittu yöpymismahdollisuuksia laavulla, saunarakennuksessa tai omassa teltassa—tarkista tapahtumasivuilta ajankohdat ja sisältö(4). Samassa vyöhykkeessä Aurajärven kuntorata ja Aurajärven latu seuraavat järveä rinnakkaisina juoksu- ja hiihtolinjoina. Sastamalan kaupunki kuvaa Aurajärven kuntoradan lähtöä Järvitie 20:stä, pituudeksi noin 6,5 km ja valaistuksi osuudeksi 3,5 km, ja viittaa talvikunnossapitotilanteeseen sometec-palvelussa muiden ulkoilupaikkojen ohella(1). Käytä näitä sivuja valaistuksesta, ladun hoidosta ja kausisäännöistä Aurajärven verkostossa. Lue lisää uimasta ja saunomisesta sivultamme Aurajärven rantasauna/uimapaikka. Kunnan ulkoilupaikkojen yhteystiedot löytyvät Liikunta- ja nuorisopalveluista(1)(2).

Multiharju–Hirviharju on noin 3 kilometrin mittainen pistosuunta Ikaalisissa, Seitsemisen kansallispuiston eteläpuolella kulkevan Multiharjun harjumetsän läpi. Ajantasaiset reitit, palvelut ja retkeilyohjeet löytyvät Metsähallituksen Luontoon.fi-sivulta(1). Alussa polku kohtaa pian Pirkan Taival -verkoston ja lyhyen sivuhaaran Tulusmäkeä kohti, minkä jälkeen retti laskeutuu Kortesalon pihapiirialueelle. Noin 2 kilometrin kohdilla ovat vierekkäin Kortesalo kaivo, Kortesalo tulentekopaikka ja Kortesalo leirikoulutila vuokratupa: kaivo ja merkitty nuotiopaikka sopivat tauolle, vuokratupa on Metsähallituksen varattava ryhmämajoitus; hinnat, avaimet, kausi ja tupasäännöt kannattaa tarkistaa Eräluvatista(2). Tarkemmat tiedot löytyvät myös sivuiltamme Kortesalo leirikoulutila vuokratupa ja Kortesalo tulentekopaikka. Hirviharjun suuntaan kulkeva osuus kuuluu Multiharjun tiukemmin suojeltuun vanhan metsän vyöhykkeeseen. Vaellus ja retkeily kuvaa viitoitettua käytävää Multiharjun ja Hirviharjun välillä, jolla ei saa poiketa polulta, ja mainitsee tuulen muokkaamia männyksiä sekä kelopuuta reitin varrella(3). Euroopan aarniometsiä tiivistää luontotiedon: Multiharju suojeltiin jo 1910, kohoaa suoympäristön keskellä olevalla harjulla, kantaa edelleen hyvin vanhoja mäntyjä kuusivaltaisen metsän keskellä, ja telttailu on kielletty itse Multiharjulla, kun taas muualla puistossa telttaillaan merkityillä leirialueilla(4). Reitti päättyy Multiharju pysäköintialueelle, joka on yksi puiston pääsyporteista ja kätevä kohta tavata kyyti. Samasta pisteestä voi jatkaa Torpparintaivalle, pidemmälle Uittajanpolulle Koveron perinnetilaa kohti, lyhyelle Kortesalo polku -ympyrälle, Aarnipolun vanhaan metsään tai Pirkan Taivalille pitkille päivämatkoille. Merkitty maastopyöräilylenkki koskettaa samaa parkkialuetta, jos seurueessa on pyöräilijöitä. Odota juurakkoista metsäpolkua ja lyhyitä nousuja harjulla; sateen jälkeen laajemmassa puistossa pitkospuiden pinnoitteet voivat olla liukkaita, joten pidonpitävät kengät kannattavat(3). Talvikäyttö noudattaa samaa logiikkaa—tälle kesäiselle patikointikäytävälle ei ole latuhoitoa(1). Matkapuhelinverkko katkeilee tiheässä kannossa; pakkaa kartta ja pysy merkityllä käytävällä Multiharjun suojelualueella(1)(3). Pirkanmaa on vilkas ulkoilumaakunta, ja Ikaalinen sijaitsee sen alueella.

Polku Hiedan rantaan on hyvin lyhyt Helvetinjärven polut -verkoston yhteysosuus Haukanhiedalla Ruovedellä Pirkanmaalla. Reitti on noin 100 metriä yhtenä pienenä lenkkinä ja yhdistää Haukanhieta-päiväretkeilyalueen Helvetinjärven länsirannalla Hiedan hiekkarannalle ja vuokrakämppille. Metsähallitus hoitaa Helvetinjärven kansallispuistoa; sulkuista, palveluista ja laajemmasta reittivalikoimasta saat koostetusti tiedon Helvetinjärven kansallispuiston sivuilta Luontoon.fi-palvelussa(1). Tältä parkkialueelta lähtevä pääpäiväretki kohti jylhää rotkomaisemaa ja Helvetinkolua on kuvattu Haukanhieta–Helvetinkolu-reitin sivulla Luontoon.fi:ssä(2). Metsänpuoleiselta torialueelta kulku kulkee muun muassa Haukanhieta tulentekopaikka 2:n, Haukanhieta telttailualueen ja Haukanhieta porakaivon kautta ennen järvenrantaan laskeutumista. Hiedan rannalla ovat Helvetinjärvi, Hiedan maja, vuokratupa ja Helvetinjärvi, Hiedan majan sauna luonnonhiekkarannan äärellä; Hiedan sauna tulentekopaikka ja keittokatokset Haukanhieta, keittokatos 1 sekä Haukanhieta keittokatos 2 täydentävät taukopaikkoja, ja Haukanhieta tulentekopaikka 1 sijaitsee hieman kohti pysäköintiä. Vuokraukseen ja sääntöihin löytyy lisää tietoa kämppä- ja saunasivuiltamme. Samasta risteyksestä jatkuvat pidemmät Haukanhieta–Helvetinkolu, Haukanhieta–Haukkajoki ja Lokinpojanpolku, jos haluat jatkaa retkeä rannan jälkeen. Retkipaikka(3) nostaa Haukanhiedan hiekkarannan esiin ja mainitsee Metsähallituksen Hiedan majan vuokrauksen tässä puiston osassa. Muu maa vadelma(4) kertoo käytännön tunnelmaa majaviikonlopusta ja rannasta. Reitti kulkee Ruovedellä. Pirkanmaa on hallinnollinen maakunta.

Kihniö sijaitsee Pirkanmaan pohjoisreunalla Suomenselän vedenjakajan suunnassa, missä talvet ovat pitkiä ja maisema vaihtelee metsän ja avosoiden välillä. Taukopaikoista, valaistuksesta ja siitä, miten reitti istuu laajempaan Geopark-kokonaisuuteen, kannattaa aloittaa Visit Kihniön Näe ja koe -sivuilta(1). Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark kuvaa näkötornin, huippupalvelut ja ajo-ohjeet Käskyvuoren parkkipaikalle(2). Kihniön kunnan ulkoilusivuilla on Pyhäniemi–Käskyvuori -maastoliikuntareitti taukopaikkoinensa sekä näkötornin käyttöönotto(3). Reitti on noin 22,1 kilometriä yhtenä suuntaan Pyhäniemen virkistysrannalta Kankarinjärven rannalta Käskyvuoren laelle. Se ei ole rengas. Pyhäniemellä olet Pyhäniemen uimarannan, Padel Pyhäniemen, Pyhäniemen ulkokuntosalin, Pyhäniemen massatenniskentän, Pyhäniemen frisbeegolfradan ja Pyhäniemen leikkipuiston tuntumassa—kätevää ennen pitkää päivää. Noin viiden kilometrin kohdalla reitti kulkee Sulkuejärventien veneenlaskupaikan ohi kohti metsäosuuksia. Noin 9,5 kilometrin kohdalla Annalan laavu tarjoaa suojaa tauolle; Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja on noin 13 kilometrin kohdalla kylävyöhykkeellä; Toivosen laavu tulee ennen loppunousua, noin 20 kilometrin kohdalla. Maalissa on Käskyvuoren huippualue: Moottorikelkkailijoiden kota, Käskyvuoren näkötorni ja Käskyvuoren taukopaikka nuotioilla ja näkymillä yli ylängön. Sama käytävä on talvella hoidettu latuna (Latu Pyhäniemi–Käskyvuori) ja kytkeytyy laajempiin ulkoiluverkostoihin: Järvienreitit- Aure kulkee alueen kautta pyöräilyyn, Koivikon latu Kihniö ja Koivikon pururata haarautuvat lyhyisiin hiihto- ja juoksulenkkeihin, Parkanon melontareitti lähtee järvirannasta melojille, ja Kihniön moottorikelkkareitti ristää huippuseutua. Luontopolkumies kuvaa erillisen Käskyvuoren luontopolun parkkipaikalta—kosteita kohtia sateiden jälkeen ja punaisia maalimerkkejä sillä lenkillä—sekä tornin ja suonäkymiä(4). Seuraa Visit Kihniötä ja Kihniön kuntaa ajankohtaisista huolloista, tapahtumista ja mahdollisista kausirajoituksista ennen lähtöä(1)(3).

Tämä on noin 2,5 kilometrin mittainen pätkä Metsähallituksen Riuttaskorven virkistysmetsässä Ylöjärven pohjoisosassa, Kuttulammen keittokatosalueen ja Sotamiehenahon pysäköintialueen välillä. Reitti kulkee Pirkan taipaleen käytävässä Talvisillan kautta, joten se sopii hyvin yhdistelmäksi, kun haluat siirtyä auton ja Kuttulammen palveluiden välillä, tai lyhyeksi retkeksi selkeällä alku- ja loppupisteellä. Ajantasaiset säännöt, mahdolliset sulut ja laajemman Riuttaskorven reittiverkoston tiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Riuttaskorven reittisivulta(1). Visit Tampere kuvaa aluetta vierailijalle ja muistuttaa, että rakenteet voivat olla jo ehtineet käyttöikää; polut ovat kuitenkin käveltävissä, ja märällä säällä vedenpitävät kengät ovat järkevä valinta(2). Kuttulammen päästä reitti kulkee heti Riuttaskorven keittokatos, Kuttulammen, Riuttaskorven kaivo, Kuttulammen ja Riuttaskorven käymälä, Kuttulammen ohi. Keittokatos ja kaivo muodostavat käytännöllisen taukopaikan: katoksessa voi laittaa ruokaa säältä suojassa ja kaivosta saa vettä pesuun ja muuhun käyttöön; juomaveden käsittelyssä kannattaa noudattaa samaa varovaisuutta kuin muualla erämaassa, ellei paikalla ole toisin mainittu. Noin kilometrin päässä Talvisillan kohdalla ovat Riuttaskorven tulentekopaikka, Talvisilta, Talvisillan nuotiopaikka ja Riuttaskorven käymälä, Talvisilta, joten Pitkäkosken äärellä voi pitää tauon nuotion ja kuivakäymälän luona. Reitin toinen pää on Riuttaskorven pysäköintialue, Sotamiehenaho, josta voi halutessaan lähteä liikkeelle toiseen suuntaan. Pidempää Pirkan taivasta vaeltaneet kuvaavat kapeaa metsäpolkua Kuttulammen lähestyessä, jyrkkää nousua kalliolle keittokatokselle ja Talvisillan koskimaisemaa iltapysähdyksen arvoisena(3). Pirkan taival yhdistää Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot, joten tämä lyhyt osuus antaa pienen näytteen samaan maisemaan. Reppuretki kertoo Riuttaskorven yöpymisestä ja muistuttaa tutuista varusteista laavuilla ja nuotiopaikoilla—puuvaja, kirves, kuivakäymälä—jotka kannattaa huomioida eväitä ja taukoja suunnitellessa(4). Pirkanmaa tarjoaa tässä osassa maakuntaa rauhallisia metsäretkiä; Ylöjärvi sijaitsee Pirkanmaalla. Kuttulammilla reitti kohtaa Suutarilankoski-Kuttulampi -osuuden, ja Talvisillalta voi jatkaa Pirkan taival Talvisilta- Ruovesi -osuutta tai pidempää Pirkan taival Kuru Seitseminen -päiväetappia, jos kokoat usean päivän vaellusta.

Ajantasaisimmat tiedot opastauluista, portaista ja talvikunnossapidosta löytyvät Tampereen kaupungin Tammerkosken luontopolku -sivulta(1). Visit Tampere tiivistää saman kohdan lyhyeksi nähtävyysvinkiksi keskustaan saapuville(2). Kohteena maailma -blogissa julkaistu laaja tamperelainen luontokokoelma täydentää kuvaa: reitin varrella on lukijan laskun mukaan 13 opastaulua, kesällä kasvisto pääsee parhaiten esiin, ja retken voi yhdistää vaivattomasti Finlaysonin tehdasalueeseen, Vapriikin museokeskuksen kävelysiltaan kosken yli ja muihin ydinkeskustan kohteisiin(3). Tammerkosken luontopolku on noin 2,6 kilometriä Tampereella, Pirkanmaalla. Se kiertää keskustassa Tammerkosken rannalta Herrainmäelle, jatkaa Wilhelm von Nottbeckin puiston kautta Näsinpuistoon ja esittelee opastauluilla lintuja, kasveja, hyönteisiä, kaloja, lepakoita sekä ihmisen vaikutusta luontoon(1)(2). Lähtöalueen liepeillä Koskipuiston kuntoilupaikka tarjoaa ulkoliikuntavälineitä lähelle vettä. Reitti kulkee Tampellan rantabulevardin tuntumassa; Mältinrannan talviuintipaikka kertoo rannan talviuinnista. Näsijärvenkadun suuntaan Väinö Linnan puiston kuntoilupaikka sijaitsee Nääshallin urheilurakenteiden kupeessa, ja länsiosan paluu kulkee Hämeenpuiston kenttä- ja luistinalueiden lähellä. Tampereen kaupunki muistuttaa Näsinpuiston ja Herrainmäen mäistä ja portaista, kun valitset jalkineet tai lastenvaunut(1). Pyöräilijä voi jatkaa päivää kohti Pyhäjärven maisemareittiä ja Pyhäjärven kierrosta tai Näsijärvireittiä siinä missä kaupunkiverkosto kohtaa samaa keskustaa; meloja lähellä rantaviivaa ohjaa Näsijärven melontareitti(2). Odota kaupunkipuiston ja rantakäytävien vaihtelua, ei erämaapolkua. Talvella kunnossapito ei kata kaikkia osuuksia(1)(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä videota, joka osoittaisi nimenomaan tämän luontopolun.

Ellinpolku on lyhyt, keskivaativa retkeilypolku Parkanossa Pirkanmaalla Alkkianvuoren calotte-kallioalueella. Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geopark julkaisee Ellinpolun reittisivun, josta löytyvät muun muassa tarkat risteysohjeet, taukopöydät, koiratiedote ja varoitus suljetusta Ellinviidan vanhasta pitkospuuosuudesta(1). Visit Finland kuvaa vuoren geologiaa, muinaisten rantaviivojen jälkiä ja kolmiomittaustornin raunioita huipulla(2). Parkanon kaupunki nostaa Alkkianvuoren esiin geopark-kohteena ja luettelee Ellinpolun sekä Lakilenkin matkat Alkkianvuoren matkailusivullaan(4). Reitin pituus on noin 2,6 kilometriä. Polku nousee eteläiseltä pysäköintialueelta ja pääopastaululta kangasmetsään, pohjoisrinteellä kallioisemmille osuille, joilla geopark mainitsee lepopaikat. Osa polusta seuraa vanhaa kärrypolkua tornille. Siinä kohtaa, missä Ellinpolku yhtyy Lakilenkkiin Alkkianlammen äärellä, moni yhdistää retken Alkkianvuoren Lakilenkkiin tai lyhyempään Lakilenkkiin, joka kulkee Alkkianlammen kodan ja Alkkianlampi kota, Kota -kohteiden kautta; tarkemmat tiedot ja varaus kannattaa tarkistaa paikkasivuiltamme. Alkkianlampi kuivakäymälä palvelee kävijöitä lähellä tätä risteysaluetta, jos jatkat lammen kierroksille. Geoparkin teksti täsmentää, ettei Ellinpolun varsilla ole nuotiointimahdollisuutta(1). Heidi Köysten Retkipaikka-teksti Alkkianvuoresta antaa maastoväriä: tiheät infotaulut, punaiset puumerkit, pitkospuita märillä osuuksilla laajemmalla reitistöllä, näköala pohjoiseen, pirunpelto ja mukuramänty — kannattava lisäluku, vaikka tekstin pituus kuvaa pitempää kierrosta kuin pelkkää Ellinpolkua(3). Parkano on Pirkanmaan kaupunki; seutu kuuluu Suomenselän vedenjakajamaille.

Helvetistä itään -luontopolku on helppokulkuinen merkitty päiväretki Helvetinjärven kansallispuistossa Ruovedellä Pirkanmaalla. Reitin pituus on virallisessa ulkoilureittidatassa noin 3,9 kilometriä yhtenä linjana, ja se on puiston tunnetuin reitti Iso Helvetinjärven rotkomaisemaan ja Helvetinkoluun. Reittikuvauksen, turvallisuusohjeiden ja palvelutietojen varmistamiseksi kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Helvetistä itään -luontopolku -sivuun(1), jonka julkaisee Metsähallitus. Visit Tampere(2) kokoaa alueellisen näkökulman Helvetinjärvelle suuntaamiseen Tampereen seudulta sekä päätähdeisiin Helvetinjärven ja Helvetinkolun seudulla. Tien päällä -matkablogi(3) kannattaa lukea valokuvien, tahdin ja käytännön vinkkien vuoksi samannimisellä kävelyllä, mukaan lukien se, miten alkupuolen leveä polku eroaa myöhemmästä kapeammasta metsäpolusta ja pitkoksista. Kävely kiertyy Iso Helvetinjärven rannalla sijaitsevan Helvetinkolun palveluryhmän ympärillä. Rannalla kulku kulkee Helvetinkolu tulentekopaikan ja Helvetinkolu päivätuvan kautta tauoille ja Helvetinkolu laiturin ohi vesiltä saapumista varten; kuivakäymälä löytyy alueelta luontevasti ilman erillisiä nimilistoja. Kuuluisa Helvetinkolun rotko on vain parin metrin levyinen; blogeissa viitataan usein noin 40 metrin pystysuhteisiin ja pitkiin puuportaisiin raskaimpana osuutena, kun laskeudutaan järvelle ja noustaan takaisin näköalapaikoille(3). Metsähallitus muistuttaa, ettei kalliosolan pohjalla saa kulkea, ja näköalakallioilla tulee liikkua varovaisesti, koska jyrkänteitä ei ole aidattu(1). Talvikunnossapitoa ei ole, mutta talvellakin näkee yleensä tamppautuneen polun(1). Samasta risteyksestä päivää voi jatkaa Haukanhieta–Helvetinkolu -reitille Haukanhiedan uimarantoja ja järvenrannan leiriytymistä kohti tai Helvetinjärven polut, Luomalahti-Pikku-Kovero -reitille Luomalahden keittokatosta ja Luoman leirialueita kohti, jos haluaa syvemmän kuvan itäisten järvien ketjusta. Reitti kulkee Ruovedellä. Pirkanmaa on hallinnollinen maakunta.

Ajantasaiset tiedot, PDF-reittikartta ja GPX-tiedostot löytyvät Oriveden kaupungin Iso-Vuorijärven ja Siikajärven retkeilyreitti -sivulta(1). Visit Tampere esittelee saman järvenrantalenkin päiväretkikohteena Pirkanmaalla(3). Orivesi sijaitsee Pirkanmaalla, ja tämä reitti kulkee kunnan pohjoisissa järvimaisemissa. Iso-Vuorijärven retkeilyreitti on noin 4,4 kilometrin rengas Orivedellä Pirkanmaalla; se kulkee pääosin Iso-Vuorijärven kallioisella etelärannalla ja kiertää Kirvesjärvien ja Salmijärven kautta(1). Reittiä kunnostettiin syksyllä 2021, ja märkiin kohtiin on uusia pitkospuita(1). Reitti on tarkoituksella vaativa: kaupunki varoittaa jyrkistä kallioista, putoamisvaarasta ja siitä, ettei reitti sovellu liikuntarajoitteisille(1). Sateen tai sulamisen jälkeen polku voi olla vetinen ja kalliot liukkaita; tukevat jalkineet ovat tarpeen, ja Retkipaikassa julkaistu kävelykuvaus samalta kierrokselta kertoo keltaisten maalimerkkien auttavan pysymään uralla kallioilla(2). Parkkipaikan suunnasta polku nousee nopeasti Iso-Vuorijärven riippukivikallion luolaan, jossa nuotiopaikka on kallion suojassa—poikkeuksellinen kohde Pirkanmaalla(1)(3). Noin 2,1 kilometrin kohdalla tulee Kirvesjärven laavu taukopaikaksi nuotiolla ja järvenäkymällä; kuivakäymälä on laavulta lyhyen kävelyn päässä(1)(2). Myöhemmin reitillä on Iso-Vuorijärven nuotiopaikka Rutajärventien tuntumassa. Jos kaipaat pidempää päivää, Siikajärven retkeilyreitti lähtee samalta Rutajärventien pysäköintialueelta ja on kartallamme noin 7,1 kilometriä Saarijärven ja Siikajärven ympäri; Siikajärven osuus on virallisen kuvauksen mukaan hoitamattomampi ja merkinnät osin puutteelliset(1). Aluetta hoitaa Oriveden kaupunki, mutta talvikunnossapitoa ei ole; jää kallioilla ja pitkospuilla voi tehdä kulkemisesta vaarallista—tarkista olosuhteet kaupungin sivuilta ennen lähtöä(1).

Suolijärven ja Mielenreitin perustiedoista kertoo Tampereen kaupungin Suolijärven luontopolku -sivu(1). Outdoors Tampere -sivustolla voi kuunnella taulujen tekstit, katsoa polun virtuaalisesti ja lukea pinta- ja kausitiedot(2). Polun taustalla oleva Mielen ry kertoo STEA-hankkeesta, vapaaehtoisista ja siitä, miten reitti tukee yhdistyksen luontotoimintaa(3). Visit Tampere tiivistää elämyksen matkailijalle(4). Askeleita Suomessa -blogissa on kävelykokemus rannan helposta osuudesta ja Majaalahdenkankaan noususta(5). Tampere on Pirkanmaan keskuskaupunki. Hervannan Suolijärvi on vilkas ulkoilualue uimarantoineen, kenttineen ja yhdysreitteineen. Reitin pituus on noin 2,2 kilometriä yhtenä kävelyreittinä. Rantaviivaa seuraa noin 1,7 kilometrin vaativa esteetön osuus—leveä ja tasainen polku veden äärellä—ja erillinen haara nousee portaita Majaalahdenkankaan metsään levähdyspaikkoineen(1)(2). Kulkusuunnalla ei ole merkitystä(2). Polun varrella on yhdeksän toivon tarinaa, joiden kirjoittajilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveyden haasteista; kuvitukset ovat eri tekijöiltä, ja QR-koodit avaavat äänisisällöt(2)(3)(4). Talvikunnossapitoa ei ole(2)(3). Reitti lähtee Suolijärven ulkoilumajan lähistöltä. Ensimetreillä tulevat Suolijärven lähiliikuntapaikka, Suolijärven uimaranta sekä Suolijärven uimarannan ulkokuntosali ja Suolijärven talviuintipaikka—hyvä yhdistää uintiin tai lyhyeen liikuntahetkeen. Särkijärven retkeilyalue - Suoliojan nuotiopaikka on lyhyen Suoliojan nuotiopaikan yhteyspolun päässä. Linjan pohjoisosassa ovat Maijalankankaan kenttä ja Maijalankankaan luistelukenttä laajempien Suolijärvi–Koivistonkylä juoksu- ja latuverkkojen vieressä. Pidemmän Suolijärven luontopolun lenkki kulkee osin samaa rantaa, ja Suolijärvi Tampere on valaistu juoksulenkki järven ympäri—sopii jatkoon saman päivän kävelylle.

Metsähallitus ylläpitää Saari-Soljasen reittiperheen karttoja ja kansallispuiston säännöt Luontoon.fi:ssä; aloita sieltä, jos tarvitset tämän lyhyen esteettömän yhdysosuuden sijoittamista koko Saari-Soljasen kierrokseen(1). Visit Tampere kuvaa alueellisella vaellussivullaan Seitsemisen Saari-Soljasen renkaasta noin 0,5 kilometrin esteettömän osuuden ja esteettömän kuivakäymälän keittokatoksen luona, ja käytännön lähtökulmana mainitaan Saari-Soljanen keittokatos(2). Ylöjärvi on Pirkanmaalla, lyhyen ajomatkan päässä Tampereelta. Tähän kohteeseen piirretty reitti on noin 0,5 kilometriä ja kulkee päätöspisteluontoisesti—ei koko järven kierrosta—Saari-Soljanen pysäköintialueelta Saari-Soljanen keittokatoksen ja Saari-Soljanen tulentekopaikan kautta Kirkas-Soljasen järvenpään virkistysalueelle. Saari-Soljanen, parkkipaikka 2 tarjoaa lisätilaa tien varrella, jos pääparkki on täynnä. Kirkas-Soljasen pysäköintialueen liepeillä ovat Kirkas-Soljanen tulentekopaikka, varattava Kirkas-Soljanen varauskeittokatos, Kirkas-Soljanen telttailualue, toinen Kirkas-Soljanen pysäköintialue autoileville ja Kirkas-Soljanen porakaivo, kun käsipumppu on käytössä. Kuivakäymälät kuuluvat taukopaikkojen yhteyteen ilman, että niitä tarvitsee luetella nimillä. Pidemmälle lähdettäessä Saari-Soljanen kokoaa saman rannikon pidemmäksi luontokierrokseksi, Kirkas-Soljanen yhdyspolut hyppäävät järvenrantojen välillä, Uittajanpolku leikkaa puiston pitkän itä–länsi-vaelluslinjana ja Seitsemisen polkupyöräreitti jakaa osan käytävästä pyöräilijöiden kanssa(1). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen juttu kuvaa leveän ramppiosuuden Kirkas-Soljasen katselulavalle, uusitut pitkospuita ja selkeitä suoluontotauluja—hyvä lisäluku, jos jatkat esteettömän osuuden jälkeen pidemmälle kierrokselle(3).

Terisjärven luontopolku on vaihteleva järvi- ja metsäretki Akaalla Pirkanmaalla: se yhdistää Nahkialanvuoren, Terisjärven rannat, Toijalan sataman ja Kangassaaren. Reitti on kartallamme noin 6,4 km; Akaan kaupunki kuvaa Nahkialanvuoren ja sataman kautta kulkevaa kokonaisuutta noin 8,6 kilometrin mittaiseksi, ja laajempia lenkkejä kulkeneet retkeilijät varaavat usein kahdesta kolmeen tuntiin(1). Ajankohtaisimmat tiedot pysäköinnistä, laavujen polttopuista ja suositellusta kulkusuunnasta löytyvät Akaan kaupungin Terisjärven luontopolku -sivulta(1). Mika Markkasen Retkipaikka-juttu(2) kannattaa lukea puusillasta, kaislikoista, keltaisista reittimerkeistä janalla ja numeroituja luontotauluja sekä lyhyestä sivulla käynnistä Terisjärven lintutornille. Reitti kokoaa yhteen hyvin erilaisia maisemia: Nahkialanvuoren kuntoportaat, yhteisen Nahkialanvuoren laavun ja kuntoradan, moottoritien ylityksen puusiltaa pitkin, järven rantapolkuja ruovikossa ja metsässä, Toijalan sataman palvelut Sataman uimaranta Akaa, Toijalan Sataman Sauna ja Toijalan sataman talviuintipaikka muiden satamapalveluiden ohella, Kangassaaren laavu ja Kangassaaren mökki ja sauna niemen kärjessä. Terisjärven lintutornille pääsee järven puolelta; torni uudistettiin keväällä 2023 ja satamasta on esteetön reitti tornille(1)(2). Maasto vaihtelee männikkö- ja kuusikkometsästä avoimeen ruovikkoon; opastaulut esittelevät Terisjärveä ja sen lintuja. Rinteillä kulkee talvisin Nahkialanvuoren valaistu latu, Nahkialanvuoren kuntorata juoksijoille, ja Sataman reitti pyöräilijöille sataman kohdalla—sopii yhdistettäväksi samaan ulkoilupäivään. Lue lisää sivuiltamme Kangassaaren laavu, Nahkialanvuoren laavu, Terisjärven lintutorni, Nahkialanvuoren kuntoportaat ja niistä satamakohteista, joita aiot käyttää. Terisjärvi on maakunnallisesti arvokas kohde ja yksi Hämeen parhaista lintujärvistä(1). Noudata ranta- ja suojelualueohjeita, pidä koira hallinnassa vilkkalla satama- ja pesimäalueella, ja tarkista kaupungin sivuilta(1), jos olosuhteet tai huolto voivat vaikuttaa lyhyisiin pätkiin.