Tampere Kartta

Käytössä ympäri vuoden. Kahvila, wc, grillikatos. Peruskorjaus 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.

Kiimajoen reitti on Teiskon salainen helmi. Vuosituhannen vaihteessa avattu Kiimajoen melontareitti sijaitsee Tampereen pohjoisosassa Veratan ja Terälahden maisemissa. Velattaattajärven jälkeen tämä historiallinen melontareitti seuraa Kiimajoen virtausta alavirtaan ja päättyy lopulta Terälahtiin, Näsijärvelle. Alueella on noin 17 km opastettuja melontareittejä ja kolme nuotiopaikkaa, joista yhdessä on ainutlaatuinen luonnonmukainen leirintäalue, jossa on puulaiturit ja kuivakäymälät. Leirintäalueella on katos, nuotiopaikka, puulaituri puuvarastolla, kuivakäymälä ja opastetaulu. Katoksen on suunnitellut tamperelainen arkkitehti Manu Humppi.

Kestävä, katosrakennuksen kaltainen, viidelle hengelle tarkoitettu yöpymistila, vesi, kuivakäymälä. Saarijärven katosrakennuksen on suunnitellut tamperealainen arkkitehti Malin Moisio.

Kaarinan polkua pitkin.

Käytössä ympäri vuoden. Pukuhuoneet, suihkut, wc ja ulkokuntosalilaitteet.

Terälahti-katos. Katos on saavutettavissa Kiimajoen melontareitin kautta tai kävellen Kiimajoen rantaa pitkin kulkevaa polkua. Tähän mennessä melojille ei ole rantautumispaikkaa. Katoselle johtava polku alkaa kävelysillalta. Luontokoulun polku saapuville: Koulupäivinä katos on päivisin luontokoulun käytössä ja muina aikoina iltaisin, viikonloppuisin ja lomapäivinä kaikkien käytettävissä. Katos, vesi, ruokailutila, kuivakäymälä.

Kaukalistenkallion katokseen mahtuu noin viisi henkilöä. Siellä on takka, vesi ja kuivakäymälä. Katoksen on suunnitellut tamperealainen arkkitehti Manu Humppi.

Kerrossängyt, joissa patja, peite ja tyyny; keittiössä liesi, keittotaso; olohuoneessa lämmitysuuni, takka; peruslämmitys sähköllä. Ulkokäymälä, sauna, kaivo, majoitustilaa 12 hengelle.

Vaakkolammin luontopolku kulkee Vaakkolammin ympäri Tampereella Kaarilan ja Epilän kaupunginosissa, noin 4,5 kilometriä keskustasta länteen(2). Reitin pituus on noin 1,7 kilometriä yhtenäisellä linjalla; virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään usein noin kahteen kilometriin(1). Ajantasaiset tiedot, Oskari-karttalinkki reitille ja rasteille sekä ohje paikallisliikenteen busseista ovat Tampereen kaupungin Vaakkolammin luontopolku -sivulla(1). Vaakkolammi–Likokallion luonnonsuojelualue -sivulla(2) kuvataan 8,9 hehtaarin suojelualue, Likokallio, lehto- ja kulttuurikasvillisuus, kaakkoiskulman pitkospuut ja maastoportaat sekä suunnitteilla olevat luonto-opastaulut. Visit Tampere(3) tiivistää Vaakonpuiston pohjois- ja länsipuolen leikki- ja pelikentät sekä kevyen liikenteen väylät; lampea kiertää myös Epilän frisbeegolfrata. Rantaa myötä kulku kulkee pienlehtisessä metsikössä ja poluilla veden äärellä; alue on tunnettu lehto- ja kulttuurikasveista, Likokallion kalliomuodostelmasta ja linnustosta, josta kerrotaan tarkemmin luonnonsuojelualueen sivulla(2). Epilän alueella samaan ulkoiluverkostoon liittyy Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros. Muutaman sadan metrin päässä on Tohlopin luontopolku, jos haluat jatkaa pidemmälle samassa suunnassa. Kyseessä on kompakti kaupunkiluontokohde, ei erämaareitti. Tampereen kaupunki ilmoittaa, että rastipaaluista osa on kadonnut ja reittiopasteet ovat haalistuneet, joten reittiä voi olla vaikea seurata(1). Vanhaa rastiverkkoa ei enää ylläpidetä; luonnonsuojelualueen sivulla mainitaan uusista opastauluista suunnitelma(2). Jos haluat selkeän linjan maastossa, käytä Vaakkolammin luontopolku -sivun karttalinkkiä(1).

Pyynikin luontopolku on noin 2,6 kilometrin mittainen, helppo kävelyreitti Tampereella Pirkanmaalla Pyhäjärven rannoilla ja kaupungin länsipuolen Pyynikin liikunta- ja puistovyöhykkeellä. Amurin ja Pirkankadun tuntumasta polku etenee järvimaisemaan ja urheilukenttien lomaan; noin puolivälissä Jalkasaaren ranta ja Pyhäjärven melontareitti - Jalkasaari rantautumispaikka osuvat samaan ranta- ja palloilukenttäalueeseen Pyynikin uimarannan kentät (2 kpl), Pyynikin tenniskentät ja Pyynikin padelkentät mukaan lukien, joten moni yhdistää lyhyen kävelylenkin uintiin tai kesäkenttälajeihin. Itäisemmässä päässä Koulukadun ulkokuntosali, Pyynikin urheilukenttä, Pyynikin luistelukenttä ja Pyynikin palloiluhalli kokoavat yhteen arkiliikunnan palvelut—hyvä kohde, jos haluat kehonpainoharjoittelua tai kenttälenkin kävelyn jälkeen. Laajemmassa kuvassa reitti kulkee maailman korkeimmaksi soraharjuksi kuvatun Pyynikin harjun juurella; alue rauhoitettiin luonnonsuojelualueeksi 1993, ja rinteillä kohoaa tuttu näkötorni munkkikahviloineen(1)(2). Kaupungin opastama harjuluontopolku kunnostettiin 2023, on kiertolenkkinä noin 2,5 kilometriä ja sisältää 13 teemaopastetta; luontoa esitellään paahteisista rinnteistä lehdoiksi, ja reitti suositellaan alkavaksi Pyynikin näkötornilta (Näkötornintie 20) vastapäivään(1). Etelärinteen portaat tekevät osuudesta esteellisen rattailla, ja talvella moni esteetön yhteys toimii latupohjana, joten kävelijän kannattaa seurata kaupungin ajankohtaista ohjetta(1). Pyynikin luonnonsuojelualue -sivuilla avautuvat kokonaissäännöt: pääreittejä valaistaan, maastopyöräily on kielletty ja pyöräillä saa vain liikennemerkein osoitetuilla väylillä, latuja ei saa talloa(2). Visit Tampere tiivistää saman vierailijalle ja muistuttaa pyöräilyn rajauksesta merkityille väylille(3). Askeleita Suomessa -blogissa todetaan, että alue sopii myös lyhyisiin kävelyihin, mainitaan talviset ladut ja luontopolun varrella havaittu kuntoilukatos, mikä auttaa hahmottamaan ulkoiluverkoston käytännön luonnetta(4). Tämän lyhyen yhteyden jatkoksi kiinnittyvät lähellä esimerkiksi Pyhäjärven melontareitti, Pyhäjärven maisemareitti ja Pyhäjärven kierros sekä Pyynikki latu.

Viikinsaaren luontopolku on lyhyt luontokävelyreitti Pyhäjärvessä sijaitsevalla Viikinsaarella, lyhyen laivamatkan päässä Tampereen keskustasta. Pirkanmaalla sijaitseva Tampere on tunnettu järvimaisemistaan. Reitin pituus on noin 1,3 km tässä kartoituksessa; joissakin virallisissa kuvauksissa sama kierros pyöristetään noin 1,6 kilometriin. Polku kunnostettiin kesällä 2025. Ajantasaisimmat tiedot laivavuoroista, saaren palveluista ja luontopolun käytännöistä löytyvät Tampereen kaupungin Viikinsaaren luontopolku -sivulta(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin myös Luontoon.fi:ssä valtakunnallista retkeilysuunnittelua varten(2). Saareen pääsee Laukontorin rannasta Hopealinjojen reittiliikenteellä; matka kestää noin 20 minuuttia. Aikataulut ja hinnat löytyvät Hopealinjat Oy:n ylläpitämiltä Viikinsaari-sivuilta(1). Luontopolku alkaa heti Hopealinjojen laiturien jälkeen, kulkee rantaviivaa pitkin saaren luoteisosaan ja palaa sieltä saaren keskiosan metsän kautta. Reitti on merkitty keltaisilla maalimerkeillä. Luontopolun lisäksi saarella on erillinen meditaatiopolku omilla rastitehtävillään. Karttoja saa lainaksi Saaren infosta(1). Polku on pääosin helppokulkuinen ja esteetön, mutta saaren keskiosan metsäosassa juuret ja pienet maaston epätasaisuudet voivat hankaloittaa kulkua(1). Saaren länsiosa on luonnonsuojelualuetta: noin 10,53 hehtaaria suojeltiin lehtokasvillisuuden vuoksi vuonna 1994, ja alue kuuluu Etelä-Hämeen lehtokeskukseen; kasvillisuus on Pirkanmaan mittakaavassa poikkeuksellisen rehevää(1). Pysy merkityillä reiteillä, pidä lemmikki kytkettynä ja kerää roskat mukaasi(1). Reitin varrella kulkee Pyhäjärven melontareitti - Viikinsaaren rantautumispaikka, melontareitin rantautumispaikka, ja Viikinsaaren nuotiopaikka päiväkäyttöön tarkoitettuna nuotiopaikkana. Retkeilyä Satakunnassa -kuvaus tuo esiin perheille sopivaat opastekyltit ja lasten tehtävät sekä erillisen meditaatiopolkuvaihtoehdon(3). Teksti mainitsee myös saaren uimarannan, ravintolan ja muut kesäpalvelut—päiväretkeen kannattaa varata aikaa(3). Viikinsaaren luontopolku ei ole pitkä erämaavaellus vaan tiivis katsaus lehto- ja saariluontoon kaupungin tuntumassa.

Hupakankorven yhteysreitti on noin 1,2 kilometriä pitkä yhteysosuus Tampereella. Se yhdistää Suolijärven rannan ja Mäyrämäenpuiston liikunta-alueen Hupakankorven luonnonsuojelualueeseen, pieneen Suolijärven eteläpuolella Vuoreksen ja Hervannan välissä sijaitsevaan rämeeseen. Tampere on Pirkanmaan keskuskaupunki; tämä osuus on lyhyt pistoreitti, ei koko järven rantarengas. Ajantasaiset rauhoitusmääräykset, sallitut kulkutavat ja pitkospuu- ja sorapolkuohjaus Hupakankorvessa on koottu Tampereen kaupungin Hupakankorven luonnonsuojelualue -sivulle(1). Luonnonsuojelualueella ei ole erillistä parkkipaikkaa; käytännössä yhteys taittuu Suolijärven ulkoilualueen ja joukkoliikenteen kautta tai kävellen lähipysäköinnistä(1). Laajempi noin 4,5 kilometrin Suolijärven luontopolku, uimarannan pysäköinti ja kulkuyhteys Hervantakeskuksesta on kuvattu Suolijärven luontopolku -sivulla(2). Visit Tampere esittelee Suolijärven luontopolun matkailijalle järven, uimarannan ja kalliomaisemien kannalta(3). Ensimmäisten satojen metrien aikana reitin varrella ovat Mäyrämäenpuisto 2 luistelukenttä ja Mäyrämäenpuisto 2 kenttä—lähipelikentät, joiden avulla suuntaa on helppo tarkistaa—sekä Suolijärven rantaan liittyvät Suolijärven uimarannan ulkokuntosali ja Suolijärven ulkoilumaja, joissa päiväretkeilijä voi pysähtyä ennen tai jälkeen rämeosuuden. Täältä reitti liittyy tiheään verkostoon: Suolijärven luontopolku jatkuu järven ympäri, Mielenreitti haarautuu tarinapolkuineen, Suolijärvi Tampere seuraa järven rantaa juoksureittinä, talvella latuverkosto ja muut juoksuosuudet peittävät osin saman rannan, ja Hervantajärven retkeilyreitti vie kohti laajempaa Hervantajärven retkeilykokonaisuutta. Valitse tämä yhteys, kun haluat lyhyen pistokkeen Hupakankorpeen osana pidempää Suolijärven kierrosta.

Solkivuoren yhdysreitti on noin 3,6 kilometriä pitkä ja kulkee Tampereen eteläosassa yhdistäen Hervantajärven retkeilyverkoston kohti Hirvikalliota ja pitkän matkan Kaarinanpolkua. Metsähallitus julkaisee tämän yhdysosuuden Luontoon.fi-palvelussa valtakunnallista reittiselailua varten(1). Reitti sijoittuu laajempaan Hervantajärven retkeily- ja luonnonsuojelualueeseen: Tampereen kaupunki kuvaa alueella olevan noin 10 kilometriä opastettua retkeilyreitistöä, Viitastenperän ja Makkarajärven taukopaikat laavuineen ja nuotiopaikkoineen sekä säännön, että leiriytyminen on sallittu vain Viitastenperän taukopaikalla(2). Outdoorstampere.fi kertoo, miten reitit jatkuvat etelään Viitastenperälle ”kolmen kunnan rajapyykille” ja edelleen opastamattomina luonnonpolkuina Kangasalan Kaarinanpolkuun ja Lempäälän Birgitan polkuun(3). Visit Tampere tiivistää saman alueen vierailijoille, mukaan lukien nuotiopaikat ja Viitastenperän laavukokonaisuuden(4). Tampere sijaitsee Pirkanmaalla. Kannattaa yhdistää Luontoon.fi(1) ja kaupungin luonnonsuojelualueen tiedot(2) kausirajoituksia ja päivityksiä varten. Hervantajärven retkeilyreitin risteämästä voit yhdistää retkeilyjä niin, että käytät Hervantajärven uimarantaa, Makkarajärven nuotiopaikkaa ja Viitastenperän laavua pidemmällä lenkillä. Tällä yhdysreitillä noin kolmen kilometrin kohdilla tulee Hirvikallionpuiston kuntoilupaikka—ulkokuntosali Ruskontien ja Hirvikallionkadun tuntumassa—hyvä maamerkki siitä, että reitti lähestyy rakennettua Hirvikalliota. Siinä missä tämä yhdysreitti kohtaa Kaarinanpolun, voit jatkaa noin 59 kilometrin reitillä Kangasalan metsiin ja järvimaisemiin tai käyttää Solkivuoren yhdysreittiä lyhyenä poikittaiskytkennänä päiväretkillä Hervannan järvirantojen ja Hirvikallion saavutettavuusvyöhykkeen välillä.

Luonnonsuojelumääräykset, pitkos- ja sorakunnostus sekä polun sijoittuminen Villilänsaaren länsiosa Tampereen kaupungin Villilänsaaren luonnonsuojelualue -sivulla(1). Visit Tampere tiivistää saman kohteen matkailijalle ja mainitsee, että polkupyörällä voi kulkea polkua pitkin silloin, kun olosuhde on sopiva(2). Yle siteerasi ympäristösuunnittelija Lasse Kososta, kun alue suojeltiin: varhaisen kesän aamulaulu on kuulunut monilajiseksi, ja harvinaisempien lintujen joukkoon nostettiin pikkutikka ja kultarinta(4). Vaellus ja retkeily -blogissa on lyhyt vierailu Villilänsaaren luonnonsuojelualueelle upotetulla videolla, jos haluat maastotuntumaa virallisen tekstin lisäksi(3). Tämä luontopolku on noin 0,7 kilometriä Pyhäjärven rannalla Tampereella, Pirkanmaalla. Suojelualue on lahopuustoista, koivuvaltaista lehtoa ripauksella kuusta ja mäntyä, Pirkanmaan vastuulajia kuten kynäjalava, sekä kirjavia lintuja ja lepakoita Villilänsalmen ruokailualueella; liito-oravan jätöksiä on kartoitettu erityisesti saaren etelä- ja kaakkoisosiin(1). Kunnostettu reittimuoto yhdistää sorapintaa ja pitkospuita, opastauluja pysäköinnin reunalla ja itärajalla, pikkulinnunpönttöjä ja selityksiä yksityisluonnonsuojelualueen statuksesta(1)(4). Noin puolen kilometrin kohdilla kuljet Saarenkärjen uimapaikan ohi Salmenrannalla, osoitteessa Salmenranta 20, jos haluat yhdistää uinnin kävelyyn. Pyöräilijä voi jatkaa päivää Pyhäjärven maisemareitistä ja Pyhäjärven kierroksesta siinä missä verkosto kohtaa saman rantaviivan(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt lyhyttä, nimenomaan tälle luontopolulle tehtyä esittelyvideota; blogeissa linkitetty sisältö on luonnonsuojelualueen kuvailua suomeksi.

Iidesjärven luontopolku on noin 6,5 kilometrin lenkki Tampereen tunnetuimman lintujärven ympäri Pirkanmaalla. Järven pinta-ala on noin 65 hehtaaria; reitti lähtee järven itäpäästä Iidesjärven lintutornilta, joka on rakennettu 1992 ja kunnostettu 2019(1). Ajantasaisista tiedoista, karttalinkistä ja rasteista kannattaa lukea Tampereen kaupungin Iidesjärven luontopolku -sivu(1). Visit Tampere kokoaa lintulajeja ja käytännön vinkkejä tornille ja rannalle(2). Noin kilometrin jälkeen maisema vaihtelee niityn, luhtaniityn ja rantapensaikon välillä; kevät on paras lintujen tarkkailuun, ja ruovikossa pesii edelleen monipuolinen linnusto(2). Heikki Koivumäen Birdingplaces-kuvaus mainitsee muuttoaikoina jopa tuhansia kurkia ja hanhia taivaalla, pesimälajeina muun muassa nokikanan, haahkan, tavin ja silkkiuikun, sekä vuosittaisia harvinaisuuksia—kiikarit kannattaa ottaa mukaan lyhyellekin kaupunkiretkele(3). Lenkki kulkee myös rantapuistojen ja lähiliikuntapaikkojen läheltä, joten osa matkasta muistuttaa kaupunkipuistokävelyä ja osa pysyy lähempänä ruoikkoa ja avovettä. Kaupunki muistuttaa, että rastipaalut ovat osittain kadonneet ja merkinnät haalistuneet, ja että juuret ja epätasainen pohja tekevät osista vaativampia—ota kartta mukaan tai kierrä järveä kevyen liikenteen väyliä, jos haluat selkeämmän ja helpomman kierroksen(1). Tampere on kasvanut järven ympärille, ja Pirkanmaa tarjoaa tästä huolimatta helposti saavutettavaa luontoa kaupunkilaisille.

Vuoreksen Koukkujärven luontopolku kiertää pientä metsäjärveä Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa. Tampereen kaupunki ylläpitää luontopolun virallista kuvausta, reittiä ja opastusrastien tietoja verkossa(1); Visit Tampere esittelee kohteen matkailijalle(2). Reitin pituus on noin 1,5 kilometriä, ja polku valmistui vuonna 2019(1). Kulku on selkeää ja melko helppoa, ja kosteimpiin kohtiin on rakennettu pitkospuut(1)(4). Polun varrella on yhdeksän opastaulua, jotka avaavat järven ympäristön luontoa—esimerkiksi ravintoverkkoa, rantakasvillisuutta ja veden laatua(1)(3). Rannat ovat pääosin suota, josta voi bongata suopursua, suo-orvokkia, lakkaa ja karpaloa(1), ja osuus kulkee lähes puuttoman avoluhdan sekä rauhoitetun tervaleppäkorven kautta(1)(5). Hyvällä onnella voi nähdä rauhoitetun lummelampikorennon, EU:n luontodirektiivin lajin, jonka lisääntymisympäristöjä ei saa hävittää(1)(5). Luontopolkumies kuvaa Retkipaikassa käytännön kierrosta: pitkospuut ja opastaulut olivat erinomaisessa kunnossa, koko lenkki ilman pitkiä taukoja vei noin puoli tuntia, järven itärannalla on varhain pientä istuskelupaikkaa mutta reitillä ei ole nuotiopaikkaa, ja muutamissa kohdissa polku voi olla vielä hieman turpeista tai hakkeesta(3). Vuores.fi kertoo, että pitkospuut toteutettiin Tampereen kaupungin UnaLab-hankkeen rahoituksella, ja sivu kuvaa kierroksen pituudeksi vajaat kaksi kilometriä—virallinen luontopolku-kuvaus painottuu noin 1,5 kilometrin järven ympärikävelyyn(1)(4). Tampere sijaitsee Pirkanmaalla, ja Vuorekseen pääsee hyvin paikallisliikenteellä lyhyelle luontolenkille.

Hervantajärven retkeilyaluetta hyödynnetään monipuolisesti muun muassa kävelyyn, hiihtoon, maastopyöräilyyn ja polkujuoksuun. Alueelta löytyy noin 10 km opastettua retkeilyreitistöä sekä kaksi nuotiopaikkaa. Raitiovaunulla Makkarajärven nuotiopaikalle ja alueelle. Opastetaulu, nuotiopaikka, liiteri ja kuivakäymälä

Kiimajoen reitti on Teiskon salainen helmi. Vuosituhannen alussa toteutettu Kiimajoen melontareitti sijaitsee Pohjois-Tampereella Velaatan ja Terälahden maisemissa. Historiallinen uittoreitti seuraa Velaattajärven jälkeen Kiimajoen virtaa alavirtaan ja päättyy lopulta Näsijärven Terälahteen. Alueelta löytyy noin 17 km opastettua melontareittiä sekä kolme tulipaikkaa, joista yhden yhteydessä on ainutlaatuinen luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliiterineen ja kuivakäymälöineen. Rantautumispaikka, nuotiopaikka, puuliiteri puuhuollolla, kuivakäymälä ja opastustaulu.

Tulipaikka, Liiteri

Näsijärven melontapalveluiden Reuharinniemen nuotiopaikkaan pääsee myös polkuja pitkin. Näsijärven melontareiteillä on 8 tulipaikkaa ja 11 rantautumispaikkaa. Voit lähteä liikkeelle useasta eri paikasta ja meloa rannan tuntumassa Aitolahdesta Kaupin ja Reuharin kautta Keissaareen tai jopa Pallosaareen saakka Näsinselän pohjoispuolelle. Muistathan, että Näsinsaaren täyttötyö Lielahdessa estää rantautumisen uittotunnelin Näsijärven puoleiselle pisteelle. Opastustaulu, nuotiopaikka, liiteri ja kanoottilaituri.

Vuoreksenrannassa on nuotiopaikka ja vaja sekä pöytäryhmä. Paikalla sijaitsee myös Vuoreksen asukasyhdistyksen melontakeskus.

Näsijärven melontapalveluiden useat palvelupisteet ja neljä nuotiopaikkaa sijaitsevat Kaupin virkistysmetsän rannoilla, ja niihin pääsee myös polkuja pitkin. Näsijärven melontareiteillä on 8 tulipaikkaa ja 11 rantautumispaikkaa. Voit lähteä liikkeelle useasta eri paikasta ja meloa rannan tuntumassa Aitolahdesta Kaupin ja Reuharin kautta Keissaareen tai jopa Pallosaareen saakka Näsinselän pohjoispuolelle. Muistathan, että Näsinsaaren täyttötyö Lielahdessa estää rantautumisen uittotunnelin Näsijärven puoleiselle pisteelle. Opastustaulu, nuotiopaikka, liiteri ja kanoottilaituri

Suoliojan nuotiopaikka, puuvaja ja puuvarasto. Opastetaulu

Kiimajoen reitti on Teiskon salainen helmi. Vuosituhannen alussa toteutettu Kiimajoen melontareitti sijaitsee Pohjois-Tampereella Velaatan ja Terälahden maisemissa. Historiallinen uittoreitti seuraa Velaattajärven jälkeen Kiimajoen virtaa alavirtaan ja päättyy lopulta Näsijärven Terälahteen.<br>Alueelta löytyy noin 17 km opastettua melontareittiä sekä kolme tulipaikkaa, joista yhden yhteydessä on ainutlaatuinen luonnonmukaisesti suunniteltu laavukokonaisuus puuliitereineen ja kuivakäymälöineen. Kanoottilaituri, nuotiopaikka, puuliiteri puuhuollolla ja opastustaulu

Laitteet: Dip-teline, leuanvetotanko, vyötärötrimmeri, käsien pyörityskone, leuanvetoteline, stepperi, istuva yläveto, jalkaprässi

Laitteet: Jalkaprässi, Kävelylaite, Dip-teline, Istuva yläveto, Surf-laite, Käsipyöräruori, Punnerruslaite, Istuva käsivarsien työntö ja veto, Ripustusteline / renkaat. Ulkokuntosalin lähellä on uimaranta ja talviuintipaikka.

Laitteet: Vatsapenkki, vatsa- ja selkäpenkki, jalkaprässi, jalkaprässi, surffauslaite, leuanvetoteline, käsipyörä, dip-teline, punnerruslaite. Ulkokuntosali sijaitsee kahvilan ja kaupungin ulkoilureittien varrella.

Tampereen Alasjärven vieressä sijaitseva Tampereen frisbeegolfkeskus on 27-väyläinen, maailmanluokan vaatimukset täyttävä kilpailukeskus. Vuoden 2024 European Open -kilpailu pelattiin täällä. Frisbeegolfrata tunnetaan myös nimellä ”The Monster”.

Sellupuiston 9-väyläinen frisbeegolfrata sijaitsee Hiedanrannassa.

7 rataa + 1 puttikori. Koulun piha-alue. Metsäistä aluetta. Osa radoista sijaitsee hiekkakentän reunoilla. Maapohjat. Varsinaisia heittopaikkoja ei ole.

Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Alueen pohja on pääosin hyvin hoidettua nurmikkoa. Alueella on paljon erilaisia puuryhmiä. Heittopaikat ovat tekonurmea. Alue sijaitsee Vaakonpuistossa.

Jonkin verran korkeuseroja. Alue on kauttaaltaan nurmikkoa, ja siellä on harvakseltaan puita. Alue sijaitsee Vihiojanpuistossa.

Maastossa on jonkin verran korkeuseroja. Rata sijaitsee vanhan kaatopaikan päällä. Alueella on jonkin verran puita. Heittopaikat ovat tekonurmia. Sijaitsee Näyttämönpuistossa.

Tasainen maasto.

Ilmakivääri- ja ilmapistoolirata.

Ilmakivääriammunta liikkuvaan maaliin. Rata on avoinna talvikaudella.

Radalla voi ampua pienoiskiväärillä 50 metrin ja pistoolilla 25 metrin etäisyydeltä. Sallittuja ovat ainoastaan kaliiperia .22 olevat aseet. 50 metrin ampumaradalla on 6 ampumapaikkaa ja 25 metrin radalla 7 ampumapaikkaa.

25 metrin pistoolirata (60 paikkaa), 50 metrin pienoiskiväärirata (6 paikkaa), hirvirata, karjuratoja, 100 metrin kiväärirata. Omistaja: Pohjois-Hämeen ampujat.

Vähäjärven esteetön katselulaituri

Iidesjärven lintutorni sijaitsee järven itäpäässä. Paras aika lintujen tarkkailuun on kevät. Tuolloin tornista voi nähdä useita järvellä lepääviä vesilintulajeja.