Pohjanmaa Retkeilyreitit

Sommarö on merkitty retkeilyalue Raippaluodon etelärannalla Mustasaaressa Merenkurkun maailmanperintömaisemassa. Metsähallitus hoitaa reittiverkoston; käytännön tiedot ja virallinen kuvaus löytyvät Luontoon.fi:n Sommarön luontopolku -sivulta(1). Mustasaaren kunta tiivistää päälenkin pituuden ja palvelut omalla sivullaan(2), ja Visit Finland kuvaa lyhyitä silmukoita ja pidempää yhdistelmää englanniksi(4). Kartallamme oleva vaelluslinja on noin 5,4 km ja kulkee päästä päähän Sommarösundin ranta-alueelta kohti Sommarön linnakepään palveluja, ei pelkkänä lyhyenä kierroksena. Lähtöalueella on Södra Vallgrund Beach, Sommarösund Sauna ja Sommarö Motorhome Camping ennen kuin polku kääntyy sisämaahan. Noin 4 kilometrin kohdalla tulee Sommarön parkkipaikka, joka toimii luontevana solmukohtana Sommarön luontopolku, Hålören -lenkille: kuivakäymälät löytyvät Sommarön kuivakäymälä -pisteiden luota, Sommarö pihasauna ja Sommarön vartiotupa (vuokratupa) ovat parkkipaikan tuntumassa ja Sommarön Laavu tarjoaa laavun ja nuotiopaikan hetken kävelyn päässä. Loppupäässä reitti kulkee Sommarö, laiturin ja Sommarö Laavun luokse—kätevää, jos yhdistät kävelyn veneilyyn tai linkität retkeen Kayak to Sommarö Laavu -melontarreitin kanssa kartallamme. Maisema vaihtelee rikkonaisilta kallioilta kuusikoihin ja entisen linnakkeen teille. Korsholmin kunnan ruotsinkielinen ulkoilusivu kertoo 1,5 km ja 2,4 km silmukoista sekä 7 km yhden suunnan vaihtoehdosta oranssimerkinnöin ja ohjaa Utinaturen.fi:n Kvarken-reittitietoihin laajempaa taustaa varten(5). Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kävelyraportin, joka täsmentää käytännön kuvaa: tilava Sommaröntien pysäköinti ja opastaulut siitä, miten linnake suojasi Vaasan meriteitse 1940-luvulta aina Puolustusvoimien toiminnan päättymiseen noin vuoteen 2000, oranssit vinoneliömerkinnät (Sommarösundiin lähtevällä haaralla siniset), hiekkaranta piknikpöytineen, toinen tulipaikka lähellä Hålören-niemekettä sekä taulut maankohoamisesta ja entisistä merenlahdista—sama tarina, josta UNESCO-alue tunnetaan(3). Rannalla voi näkyä merikotkia; pysy etäisyydellä ja noudata nuotiopaikkojen ohjeita. Sommarön luontopolku, Hålören kartallamme on lyhyempi merkitty luontolenkki, joka jakaa pysäköinnin ja monet samat taukopaikat—kannattava lisä, jos haluat maisemia ilman koko ylityksen sitoutumista.

Pituudet, ladattava Kunileden-kartta ja palvelut reitin varrella löytyvät luotettavimmin Mustasaaren kunnan Kunin vaellusreitti -sivulta(1). Retkiseikkailu listaa samat kolme pituusvaihtoehtoa ja ohjaa kunnan ulkoilureittien etusivulle(3). Reitin pituus on noin 12,4 kilometriä yhtenä vaellusjana Kunin kylämäisessä maastossa Mustasaaressa Pohjanmaalla. Kunnan kuvauksen mukaan lähtö on Kunintie 100:n infotaululta: pohjoinen kierros noin 6,4 km, eteläinen kierros noin 7,9 km (lähtö levähdyspaikalta 1) ja koko reitti noin 12,5 km punaisilla merkeillä myötäpäivään kierten(1). Runsas kaksi kilometriä lähdön jälkeen Bastuholmsvägenin ja Kåtakärrvägenin risteyksessä on esteetön grilli- ja tulentekopaikka, ja samasta kohdasta voi liikkua myös Kåtakärrvägenin mukana(1). Noin 8,8 kilometrin kohdalla Kunileden taukopaikka tarjoaa metsäisen taukopaikan, ja reitin eteläpäässä Merkkikallio laavu sopii pidemmälle tauolle—tarkemmat tiedot laavusta löytyvät omalta Merkkikallio laavu -sivultamme. Maasto on pääosin luonnon polkuja ja rauhallista metsää. Kvarkentrio-sivuston juttu sijoittaa saman Bastuholmenin metsän suunnistuskarttojen ja kilpailujen jatkumoon: vaellusreitin varrella on vanha luola ja Merkkikallio, jota kuvataan yhdeksi Mustasaaren korkeimmista kohdista, kokonaisuutena vaihtelevan rannikkoseudun metsämaastossa(2). Pohjanmaa tunnetaan pitkistä rannoista ja tuulista archipelagomaastoa; Mustasaari sijaitsee Merenkurkun länsipuolen saaristo- ja mantereisissa ulkoilukohteissa.

Opastetut reittitiedot, elinympäristökuvaus ja talvihuollon tilanne löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Öjenin luontopolku -sivulta(1). Vaasan kaupunki kuvaa Öjenin Sundomin vanhojen kuusimetsien Natura-alueeksi; Metsähallitus hoitaa merkittyä luontopolkua ja taukopaikkaa(2). Jorma Murron Retkipaikka-juttu auttaa käytännön fiiliksessä, pitkospuiden kohdissa ja kesäisen metsän rytmissä(3), ja Visit Finland tiivistää ajankäytön sekä saapumisen autolla(4). Öjenin luontopolku on noin 4,6 kilometriä Vaasassa Pohjanmaan rannikolla lähellä keskustaa. Vanha kuusivaltainen metsäkokonaisuus vaihtelee kosteista painanteista kuivempiin männikköosiin, ja Kompassbergetillä polku nousee hetkeksi avokalliolle(3). Hakkuista on kulunut pitkään, ja vanhimmat puut hipovat kahta vuosisataa(1)(2). Metsähallitus sijoittaa kohteen Merenkurkun maailmanperintömaisemaan, mikä tekee retkestä luontevan päiväretken vaasalaiseen kaupunkilomaan(1). Noin 1,1 kilometrin kohdalla tulee Öjen tulentekopaikka penkkeineen ja nuotiopaikkaan—tauko ennen suomaasto-osuuksia ja vanhoja kuusikoita(1)(3). Kuivakäymälä on taukopaikan tuntumassa(1). Reitin loppupäässä Öjen parkkipaikka sopii automatkailijoille, jotka haluavat päättyä lähelle itäpuolen parkkialuetta; kuvattu 4,6 kilometrin kävelyosuus päättyy tämän lähistölle sivullamme. Polun varrella on tauluja luonnosta, lääkekasveista ja tarinoista(3)(4). Lintuharrastajat ja marjastajat vierailevat sesongin mukaan, ja kevyissä nousuissa juoksijatkin käyttävät polkua sulana aikana(3). Kulku pysyy pääosin helppona, mutta juuret ja pitkospuut kannattaa huomioida märällä kelillä(3).

Petsmon vaellusreitti on noin 13,2 kilometrin lenkki metsissä, soilla ja pikkujärvien äärellä Petsmossa Mustasaarella Pohjanmaan rannikolla. Joissakin esitteissä koko kierros on noin 12,5 km; kartallamme reitti on noin 13,2 km. Mustasaaren kunta erittelee lyhyet osamatkat Petsmo daghemin, Särkiträskin, Rudträskin ja Vikminnevägenin välillä ja ohjaa karttoihin sekä tarkempiin ohjeisiin Petsmo Vaellusreiti -projektisivustolle(1). Sivusto kuvaa vaihtelevaa luontoa—suota ja aarniometsikköä, vanhoja polkuja, Särkiträskin, Rudträskin ja Kvarnträskin metsälampia, syvää Källmossen-suota pitkine pitkospuuosuuksineen sekä sivupolun Björnbergetille. Tärkeää on kulkusuunta: reitti on merkitty vain nuolten osoittamaan suuntaan, joten noudata kartalla näkyvää kiertosuuntaa(2). Visit Finland tiivistää saman tarinan kansainvälisille kävijöille ja mainitsee huhtikuusta lokakuulle tyypillisen kävelykauden(3). Pohjoisesta voi lähteä Petsmon parkkipaikka - pohjois -alueelta; ensimmäisen kilometrin sisällä tulee Särkiträsk Laavu. Myöhemmin reitin varrella on Petsmon parkkipaikka - Unofficial ennen Rudträsk Laavua ja Kvarnträsk Laavua. Källmossenin kohdilla maa on kosteaa; virallinen materiaali nostaa esiin noin 600 metrin pitkospuuosuuden suon yli(2). Lenkin eteläosassa reitti kulkee lähellä Petsmo jääkenttää, Petsmo hiekkakenttää ja Petsmo liikuntasalia Petsmovägenin varrella—samasta urheilualueesta löytyy yhteys Petsmon valaistulatuun ja Petsmon kuntorataan, jos haluat lyhyen hiihto- tai juoksulenkin kävelyn jälkeen. Petsmon parkkipaikka - etelään on tämän eteläisen lähtöalueen parkkipaikka. Itään päin kulkevalla kävelylinjalla on Petsmon vaellusreitti nuotiopaikka. Laavuilla on kuivakäymälöitä, joissa niitä on; ota paperi mukaan ja vie roskat pois. Projektisivusto listaa sallituiksi kävelyn, juoksun, pyöräilyn ja hiihdon, marjan- ja sienkeruun sekä onkimisen sääntöjen mukaan; avotuli vain merkityillä nuotiopaikoilla, paitsi metsäpalovaroituksen aikana vain savuhormillisilla paikoilla(2). Mopo-, moottoripyörä- ja mönkijäajo sekä ratsastus ovat kiellettyjä reitillä. Metsästys on käynnissä 20.8.–28.2., joten näy erityisesti kaudella ja pidä koira kytkettynä koko vuoden(2). Polttopuuvajeita voi olla—omat klapit kannattaa pakata mukaan(2).

Lähtöpisteistä, sinisestä merkinnästä ja Iskmon sekä Jungsundin ranta-alueiden taukopaikoista löydät ajantasaisimmat tiedot Mustasaaren kunnan Iskmon–Jungsundin vaellusreittisivulta(1). Reittiä ylläpitävä Iskmosunden-yhdistys kuvaa maisemaa, lyhyempiä vaihtoehtoja ja reitin historiaa(2). Luontoon.fi listaa saman reitin kartan ja retkeilysuunnittelun tueksi Pohjanmaalla(3). Mustasaari kuuluu Pohjanmaahan. Vaellusreitti kulkee kunnan Iskmon ja Jungsundin alueilla. Meidän kartallamme sama vaellusreitti on noin 8,8 kilometriä yhtenäisesti piirrettynä Iskmon ja Jungsundin alueiden välillä. Viralliset kuvaukset asettavat koko kävelyverkoston pituudeksi noin 12 kilometriä, lyhyine silmukoineen ja yhdysosuuksineen—käytännön matka riippuu siitä, käytätkö vain osaa verkosta vai esimerkiksi Hallonnäsin hyvinvointipolun haaraa(1)(2). Reitti on merkitty sinisellä(1). Maasto vaihtelee metsän, pienien mäkien, järvien rantojen ja purojen ylitysten välillä; yhdistys mainitsee lintuharrastusta ja marjastusmahdollisuuksia(2). Jungsundin suunnassa reitin varrella ovat heti alkumatkalla Stömssund Outdoor Grill, Jungsund ulkogym ja Jungsundin nurmikenttä—kätevää, jos yhdistät kävelyn liikuntaan tai tauon urheilukentän lähellä. Kråknas Laavu tarjoaa laavutauon, ja noin 5,6 kilometrin kohdalla Björnhällorna laavu on taukopaikalla, jota lähteet kuvaavat erityisen näköalakkaaksi(1)(2). Kuivakäymälät löytyvät taukopaikoilta siellä, missä ne on osoitettu. Talvella sama käytävä on osin latuverkoston käytössä: Iskmo Ladut ja ISKMON HIIHTOJÄÄLATU kulkevat päällekkäin hiihdon kanssa, kun taas vaellusreitti on pääasiassa kesä- ja kuivankelin reitti. Korsholmin kaupunki kuvaa alueen vaellusvaihtoehtoja noin 1–12 kilometrin pituuksilla(4).

Pilvilammen polut on kartallamme noin 18,8 kilometrin mittainen retkeilyreitti Vaasan itäpuolella. Se kulkee noin 800 hehtaarin Pilvilammen retkeilyalueella osana laajaa Höstveden selännekokonaisuutta. Vaasan kaupunki kuvaa alueella hyvin viitoitettuja kävely- ja pyöräilyreittejä, taukopaikkoja, joissa osassa on mahdollisuus tulentekoon ja tilapäiseen yöpymiseen, sekä talvisin kattavan latuverkoston, joka käyttää samaa maastoa(1). Sama vaelluslinja löytyy Luontoon.fi-palvelusta nimellä Pilvilammen polut(2). Vaasa on tämän reitin kunta. Pilvilampi toimii kaupungin raakaveden välivarastona: uiminen ja eläinten päästäminen veteen on kielletty, ja pumppauksen vuoksi rannoilla vesi voi paikoin virrata voimakkaasti—lähesty rantaa juomavesialueena, ei uimarantana(1). Alueella koiraa ei saa pitää kytkemättömänä metsästyslain mukaisesti, ja uittaminen on kielletty samoin kuin uiminen(1). Lähtöpisteen tuntumassa tulee ensin Gäddan parkkipaikka Vesilaitoksentien varrella ja pian Ristinummenlammen Laavu ennen Pilvilammen parkkipaikkaa noin kahden kilometrin kohdilla. Noin seitsemän kilometrin kohdilla Pilvi Outdoor Grill ja NÄRVÄNMUTKA Laavu muodostavat tauko- ja nuotiopaikkaklusterin. Myöhemmin reitti kulkee Pilvilammen retkiluisteluradan ohi talvikäytössä, sitten Höstvesi Laavu ja Kuutamo Laavu -taukopaikkojen kautta ennen Pilvilammen Pysäköintipaikkaa. Aurinko Laavu ja Eetun Piilo Laavu täydentävät laavu- ja tulipaikkatarjontaa pidemmällä lenkillä. Maisema on louhikkoista havumetsää: vanhoja kuusikoita, nuorempaa havumetsää ja paikoin runsaita kielokasvustoja. Kaupunki listaa runsaan linnuston havainnointiin(1). Samalla alueella talvisin kulkevat muun muassa Pilvilammen ladut ja lyhyt Ämmänki–Pilvilampi -yhdyslatu, jotka jakavat lähtöjä kesäkävelyn kanssa; Ämmänmäki–Pilvilampi ulkoilureitti yhdistää lyhyesti Ristinummen lähiliikunta-alueen suuntaan. Yle uutisoi Vaasan Ladun vapaaehtoisista, jotka uusivat kuluneita opasteita, julkaisivat uuden kartan isojen opastetaulujen kylkeen ja rakensivat satoja metrejä uusia pitkospuita, jotta laavut ja nuotiopaikat kestävät kovassakin käytössä(4).

Matkojen, Storhälleberget-päätepisteen ja reittikäytävän ylläpidon osalta paras lähtökohta on Mustasaaren kunnan Skatilan vaellusreitti -sivu(1). Reitti kulkee Mustasaaressa Pohjanmaalla Veikkalan ja Skatilan ulkoilualueella Vaasan länsipuolella. Kartallamme reitti on noin 4,3 km yhteen suuntaan Pilvimajalta kohti Skatilan parkkipaikkaa ja Skatilan nurmikenttää; kunta kuvaa kierroksen pituudeksi suunnilleen 10 km (noin 5+5 km) ja päätepisteeksi Storhällebergetin, missä Älvbyarna i Östra Korsholm r.f. mainitsee nuotiopaikkoja(1). Retkiseikkailu pyöristää suuntaa noin viiteen kilometriin(2). Pilvimajalta kuljet metsäpolkuja kohti Skatilaa. Noin 2,5 kilometrin kohdalla reitti kulkee lähellä Veikkaalan ampumarataa; käsittele ampumarataa urheilurakennuksena ja pidä asiallinen välimatka. Skatilan urheilualueen lähellä Skatilan valaistulatu ja laajempi Pilvilammen ladut -latuverkosto jakavat talvisin samoja lähtöpaikkoja tämän vaelluksen kanssa—lähtö ja pysäköinti vastaavat valaistujen latujen kuvauksia(4). Pilvimaja Night Trail Run lähtee Skatilan urheilukentältä ja käyttää heijastinmerkintöjä metsäosuuksilla; Vaasan kaupungin tapahtumateksti suosittelee otsalamppua, koska metsässä on pimeää(3). Mustasaari tarjoaa lukuisia lyhyitä vaelluksia; tämä reitti yhdistää Pilvimajan tupa- ja taukopaikan ja Skatilan kenttäalueen parkkipaikkoihin(1)(2).

Fäbodan luontopolku on noin 46,6 kilometrin vaellusreitti Pietarsaaren rantaluonnon Fäboda–Pörkenäsin ulkoilualueella Pohjanmaalla: metsää, rämeitä ja soita, sileitä kalliorantoja ja pitkiä hiekkarantoja Perämeren äärellä. Luontoon.fi kokoaa reitin valtakunnalliseen ulkoilukartastoon, josta voi verrata reittiä muihin kunnallisiin polkuihin(1). Pietarsaaren kaupunki julkaisee vaelluskartan linkin, kertoo verkoston perustamisesta vuonna 1981 ja vuoden 2021 isosta peruskorjauksesta, jossa märät kohdat kunnostettiin pitkospuilla ja maarakenteilla sekä reitin varteen asetettiin noin 30 luontotaulua; pienempiä parannuksia tehdään edelleen(2). Jakobstadin englanninkieliset sivut tiivistävät klassisen myötäpäivään kiertävän kokonaisuuden Torsvikenin raviradan lähistöltä nimetttyjen maastovälien kautta kohti Pörkenästä ja ranta-Aluetta ja takaisin metsä- ja kalliomaisemissa, ja kuvaavat opastauluja kasvistosta, eläimistöstä ja ihmisen vaikutuksesta(3). Kaupungin Fäboda-esittely erottelee suositun, laguunimaisen Pikkuhiekan grillipaikkoineen ja pukukopeineen sekä laajemman, rauhallisemman Natura-luokitellun Isohiekan dyynirannan Fäbodan kahvituvan naapurissa(4). Kartoidun reitin varrella, noin 9,7 kilometrin kohdalla, kulkee Fäboda Nuotiopaikka 1; hieman eteenpäin tulevat Uimaranta Pikkuhiekat ja Uimaranta Isohiekat Lillsandsvägenin varrella, meriuinnille ja hietikolle päiväretkeilyyn. Sama ranta-alue linkittyy lyhyisiin Esteetön luontopolku- ja Fäbodan esteetön vaellusreitti -polkuihin, joilta löytyvät Fäbodan lintutorni, yhteiset nuotio- ja grillikatokset, Gnista Glampingiin ja Miettisen huvila helpolla kulkemisella. Kartanoidun reitin pohjoispäässä reitti kulkee lähellä Pietarsaaren Ratsastajien kenttiä ja maneesia Tallitiellä. Pietarsaaren kaupunki ohjaa käyttämään merkittyä verkostoa kävellen, juosten ja maastopyörällä sekä jakamaan retken etappeihin. Taukotuvilla ja laavuilla on polttopuuta ja grillipaikkoja sekä ulkovessat; Wiikin tupa ja Reijon tupa on mainittu yöpymismahdollisuuksina sääntöjä noudattaen(2). Talvella koneellista latua vedetään Torsviken–Långsjön–Torsviken -lenkillä ja Lövbackan metsätien suuntaan; muilla osuilla ei ole talvikunnossapitoa, mutta polut ovat usein tallattuja ulkoilijoiden käytöstä johtuen(2). Kahvituvan vieressä kulkee erillinen esteetön luontopolku: noin 170 metrin osuus ja noin 600 metrin jatke näköalatornille, esteettömät pysäköinti ja käymälä, talvikunnossapitoa ei tehdä(3). Elämää ja Matkoja kuvaa Fäbodaa pitkine hiekkarantoineen ja dyynialueineen, rantakallioineen, samettimetsineen ja räme-suovyöhykkeineen sekä Merenkurkun maankohoamiseen liittyvää luontotarinaa; teksti nostaa esiin runsaan linnuston, merikotkan ja uhanalaisten käpytikankantojen kaltaiset teemat(5).

Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla; lyhyet perustiedot—kaksi pituusvaihtoehtoa, merkityt reitit, tauko- ja grillipaikat, kahvila ja vessat Stundarsissa—löytyvät Mustasaaren kunnan Stundarsin vaellusreitti -sivulta(1). Stundars rf ylläpitää pääsilmukkaa ja julkaisee tarkemman kuvauksen Söderfjärdenin meteoriittikraatterin reunasta, kevät- ja syysmuutolinnuista, näköalatornista ja pumppuasemasta(2). Reitti on kartallamme noin 6,7 kilometrin lenkki Mustasaarella Pohjanmaalla, lähtien Stundarsin ulkomuseon ja kulttuurikeskuksen alueelta. Viralliset kuvaukset pyöristävät kierroksen usein noin 6,6 kilometriin(4). Suuri osa kulkee sorareittejä ja peltojen reunoja pitkin Söderfjärdenin kraatterin reunalla; vanhan kraatterin keskiosa on edelleen noin metrin merenpinnan alla, ja merivesi pidetään loitolla aktiivisella pumpulla(2). Keväällä ja syksyllä alueella näkyy tuhansia kurkia, joutsenia ja hanhia muutolla; Söderfjärden on kansainvälisesti tunnustettu tärkeäksi lintualueeksi, ja Stundarsin näköalatorni noin 1,5 kilometrin päässä Stundarsin parkkipaikalta sopii tarkkailuun(2). Avoimen peltoaukean puolisko voi olla tuulinen eikä sovellu lastenvaunuihin tai pyörätuolille, kun taas osa reitistä kulkee kevyesti pieniä teitä pitkin Munsmon ja Sulvan kylien halki kiviaitojen ja koivualueiden keskellä(2). Reitin varrella tulee Pumphusmuseetin pumppuasema: uudemmassa rakennuksessa on edelleen pumppulaitteistoa, ja sisäseinillä on taiteilija Eivor Holmin maalaamia historiallisia maisemia(2). Pumphusmuseet parkkipaikan luona, noin 1,3 kilometrin kohdalla lähdöstä, voit pysähtyä museon viereiseen pysäköintiin; reitti kulkee myös lähellä Stundars, nurmikenttä -kohdetta osoitteessa Solfvägen 242. Näköalatornin lähellä on grillipaikka ja pieni navetta sadesuojana; tuo omat polttopuut, noudata yleisiä tulipalovaroituksia ja tarkista voimassa olevat kiellot ennen grillausta(2). Gröna anemone -blogin kävelykuvaus samalta reitiltä kuvaa helppoa sorakävelyä ilman metsän kiviä, selkeitä opasteita, punaisia taloja ja lantmäterikiveä sotlastorpan luona palatessa museon parkkipaikalle(3). Jokaisenoikeudet pätevät osalla aluetta, mutta eivät pihoilla; pidä koira kytkettynä(2). Kraatterin geologiasta ja Meteorian vierailukeskuksesta on lisätietoa Stundars rf:n sivujen linkeistä erillisenä käyntikohteena(2).

Viralliset tiedot ja ajantasaiset kävijäohjeet tälle reitille löytyvät Luontoon.fi:n Patikkapolku Ilvestupa-Ilveskivi -sivulta(1). Pedersören kunta julkaisee karttoja, turvallisuusohjeita ja kuvauksia Saukonreitistä (Utterleden), noin 50 kilometrin sinisesti merkitystä vaellusverkostosta, joka kulkee samoissa maisemissa ja kulkee Ilveskiven ohi; materiaali auttaa, jos jaat reitin päiväetappeihin tai järjestät kyydin(2). Visit Pietarsaari esittelee Pedersören kahdeksan ylläpidettyä vaellusreittiä ja sekä päivä- että monipäivävaihtoehdot(4). Mokkivinkin kävelyopas Ilveskiveen (Lostenen) täydentää maaston kuvaa itse siirtolohkareen luona—sillat, pitkospuudet ja lyhyt lähestyminen Ilveskiven parkkipaikalta(3). Reitin pituus on noin 19,6 kilometriä janana Pohjanmaalla. Kyseessä ei ole silmukka: järjestä paluu, toinen auto tai yhteys teitä ja muita merkittyjä reittejä pitkin. Janayhteys kulkee Ilvestuvan suunnasta kohti Ilveskiven (Lostenen) aluetta Yli-Purmossa, missä yksi Suomen suurimmista siirtolohkareista kohoaa noin 16 metriä metsän yläpuolelle ja houkuttelee sekä lyhyitä kävijöitä että pidempiä Saukonreitti- ja Leipätie-vaeltajia(2)(3). Pedersören kuvauksen mukaan Saukonreitti seuraa joki- ja järvivarsia, reitin varrella on tulisijallisia laavuja, pitkiä pitkospuuosuuksia soilla ja Ilveskiven luona on parannettu palveluja kuten portaita ja grillikatosta(2). Laajemmassa reittiverkossa voit jatkaa tai haarautua Saukonreitille, pitkän Leipätien reitille (Aisapari kuvaa liittymän Lostenella Ilveskiven luona)(5), tai Vilobackan ladun ja Vilobackan kuntoradan lyhyisiin silmukoihin Vilobackalla sesongin mukaan. Odota vaihtelevaa metsäpolkua, osin soraa tai metsätietä, kivikkoista pätkää Ilveskiven lähellä ja kosteikkojen pitkospuuosuuksia(2)(3). Pohjanmaa tarjoaa monipuolista patikointia; tämä osuus kuuluu Pedersören reittiperheeseen, jota esitellään myös matkailusivuilla(4).

Noin kilometrin mittainen osuus kulkee Bodvattnet runt -merkintöjen mukana Mustasaaren Björköbyssä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla. Polku kulkee Svedjehamnin sataman suunnasta Bodvattnet-järven rantaa pitkin Saltkaretia ja Bodbackin vanhaa kalasatamalinjaa kohti ja liittyy samaan verkostoon kuin koko Bodvattnet runt -kierros ja Björkö-Panike vaellusreitti(1)(2). Koko reitin kartta ja Metsähallituksen ulkoilutiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelun Bodvattnet runt -sivulta(1). Mustasaaren kunnan mukaan polku on merkitty punaisilla kolmioilla ja valkoisilla nuolilla, Svedjehamnissa on opastustaulu ja käymälä, ja reitti yhtyy osin Björkö-Panike vaellusreittiin(2). Retkipaikka kuvaa puisen Saltkaret-tornin noin 800 metrin päässä satamasta, rantaviivan seuraamista ja Bodbackin entistä kalastajakylän satamalinjaa venevajoineen(6). Visit Finland täydentää sesonkiaikaa, helpommin rullausta tornille ja Bodbackille koko kierroksella sekä kesäisiä laiduneläimiä(3). Saltkaretin liepeillä kulkee Bodvattnetin kierros taukopaikka, Märraryggen tulipaikka ja Saltkaret osoitteessa Vikarskatvägen 2 mataline saaristomaisemineen; Svedjehamn tornin kuivakäymälä sijoittuu tornin tuntumaan. Polun varrella noin 0,9 kilometrin kohdalla on Kvarken Archipelago Parking autolla saapuvalle. Svedjehamnin satama-alueella palvelee Café Salteriet(2)(4). Polku vuorottelee metsäpohjaa, pitkospuuosuuksia ja kivikkoista rantaa; märän sään jälkeen kannattaa valita tukevat kengät(4)(6). Hyttyset ja puutiaiset voivat olla häiriöksi kesällä(3)(6). Bodvattnet runt -reitillä ei ole talvikunnossapitoa(5). Linnustajalle rannat ja niityt tarjoavat kiinnostavia havaintoja sesongissa(6).

Vöyri ja Pohjanmaa sopivat erinomaisesti Merenkurkun saaristoretkeilyyn. Västerön saaren reitistöstä vastaa Vörå kommun, jonka vaellusreitit-sivulta löytyvät reittiselosteet, tulostettava PDF-kartta sekä tiedot taukopaikkojen polttopuista ja nuotiopaikoista(1). Maaston luonnetta, reittien haarautumisia ja saaren historiaa avaa Retkipaikkaan kirjoitettu laaja Västerö-juttu, joka kuvaa myös pohjoisen ja etelän renkaiden yhtymiä(2). Visit Finland esittelee kokemuksen rannikkosaariston vaelluksena Mikkelinsaarten suuntaan avautuvine näkymineen ja kehottaa tarkistamaan sesongin huhti–lokakuulle(3). Västerö vaellusreitti on kartallamme noin 14,1 kilometrin kehä Vöyrillä Pohjanmaalla, entisen Maksamaan alueella. Samoilta lähtöpisteiltä on merkitty myös lyhyempiä vaihtoehtoja noin kolmesta kilometristä ylöspäin, joten päivän voi lyhentää tai yhdistellä silmukoita virallisessa verkossa(1). Reitti kulkee rannikkometsän, kivikkoisen merenrannan ja maankohoamisen muovaaman maiseman läpi Merenkurkun kansallismaisemassa; saaren länsiosa kuuluu laajasti Natura 2000 -verkostoon, ja länteen avautuu näkymiä Unescon Merenkurkun maailmanperintöaluetta kohti(2). Pohjoiselta parkkipaikalta Västerön parkkipaikka - pohjois pääsee nopeasti metsä- ja rantapätkiin. Noin viiden kilometrin kohdalla Västerö Wilderness Hut tarjoaa katoksen tauolle. Vajaan seitsemän kilometrin paikkeilla Västerö Grillikota 2 sopii ruokailuun kota-suojassa. Västerön parkkipaikka - etelään avaa toisen autolla saavutettavan lähdön saaren eteläpuolelle. Myöhemmin reitillä Västerö Nuotiopaikka 1, Västerö Campfire Site sekä Söderskatan Hutin ja Västerö Camping Siten tuntuman nuotiopaikat muodostavat Söderskatan alueen taukoklustereita. Västerö Söderskatan huussi palvelee leiri- ja päiväretkeilijöitä. Maasto vaihtelee helposta metsäpolusta pohjoisen karumpaan kivikkoon; juurakot ja kalliot oikovat askelia(2). Retkipaikan kuvauksissa korostuvat merituuli, lintuhavainnot kuten merikotka tyynellä säällä ja hiljaiset pouamat—tyypillistä ruotsinkielisen Pohjanmaan ulkosaaristoa(2). Melojat ja pienveneilijät käyttävät samoja rantoja; ota juomavesi mukaan ja varaudu polttopuiden kanssa, jos tarvitset virallisia nuotiopaikkoja—joillakin tauoilla puuvarasto voi olla niukka(2).

Merenkurkun maailmanperintöalueella Vikarskat-Hamnbastun taukopaikka on kuvattu Luontoon.fi:ssä(1). Vaasan kaupunki tarjoaa myös Kvarken-ääniteoppaan jakson Vikarskatin–Finnhamnin vaellusreitistä, joka sopii kuunneltavaksi ennen maastoon lähtöä(2). Laajemmat vierailuohjeet ja järjestyssäännöt löytyvät Luontoon.fin Merenkurkun maailmanperintökohteen ohjesivulta(3). Reitin pituus on noin 2,2 km suunta kartallamme: lyhyt metsä- ja merenrantapätkä Björköbyssä Mustasaarella Pohjanmaan Merenkurkun rannikolla. Kävely alkaa Kvarken parkkipaikan lähistöltä reittilinjan varrelta ja päättyy Finnhamnin autiotupaan Finnhamnissa. Maakohoamiseen liittyvä saaristomaisema ja vanha metsä vuorottelevat, ja merinäköalat avautuvat paikoitellen. Reitin varrella mainitaan usein ns. ryssänuuneja, muistomerkkejä, kluuvijärviä ja ja aukeita merimaisemia(4). Vikarskat-Hamnbastun taukopaikka on Luontoon.fi-kartassa nimetty tauko- ja saunapiste; sen käyttö, varaukset ja mahdollinen polttoainesuunnitelma seuraavat virallista palvelukuvausta eivätkä ainoastaan tätä kävelylinjaa(1). Päätepisteessä Finnhamnin autiotupa on luonnollinen kääntö- tai yöpymiskohde—tarkemmat säännä ja varustetiedot löytyvät omalta Finnhamnin autiotupa -sivultamme. Tunturilatu suosittelee omia eväitä, termarijuomaa ja säänmukaista vaatetusta björköläiselle luontopolulle(4). Lähtöpään lähellä Vikarskatin kalasatamassa on vierasvenepaikkoja, vettä ja wc(6); käytännön satamakysymyksiin Kipparilehti listaa numeron 06 352 4005(6).

Ruusupuro–Röökki -patikointireitti on noin 4,6 kilometriä pitkä reitti Isonkyrössä Etelä-Pohjanmaalla. Se lähtee Ruusupuron uimarannalta ja kulkee kuusivaltaisen metsän ja kallioisen rantavyöhykkeen kautta kohti laavua Lehmäjoen laakson yläpuolella. Maisema vaihtelee: hiljainen kangas ja korpi, märkiä painanteita ja avonaisia kallioita, joilla polku on epätasaista. Ajankohtaiset tiedot kunnossapidosta ja myrskytuhotilanteesta löytyvät Isokyrön kunnan patikkareitistö-sivulta(1). Luontoon.fi-palvelun reittimerkintä(2) vahvistaa reitin nimen ja sijainnin. Retkeile Lakeuksilla kuvaa Röökkin laavun puolivälissä, kuivakäymälät, puuvajan ja vettä pitävät kengät märissä painanteissa(3). Lähtöpisteellä on Ruusupuron uimapaikka: entisen louhoksen uimaranta laiturineen ja parkkitilaa, joten retken voi yhdistää uintiin kesällä. Rengasreitin puolivälin tienoilla Röökkinmäen laavu sopii taukopaikaksi; laavun lähellä olevilla linnunpöntöillä voi seurata lintuja tulipaikan ääreltä(3). Tietokannassamme sama taukopaikka on nimellä Lehmäjoen laavu. Laavulla ei ole puuhuoltoa(3). Reitti on merkitty oranssin maalimerkkien ja opasteviittojen avulla(1). Talvikunnossapitoa ei ole, eikä latuja saa kävellä kunnan yleisohjeiden mukaan(1). Isokyrö sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä ja sopii lyhyiden retkien tukikohdaksi Lakeudella.

Rökiön vaellusreitti on noin 6,9 kilometrin päästä päähän kulkeva osuus Rökiön metsäalueella Vöyrin Norrvallan urheilu- ja koulukampuksen pohjoispuolella Pohjanmaan rannikolla. Tulostettavia karttoja ja ajantasaisia reittikuvauksia varten paras lähtökohta on Vöyrin kunnan vaellussivu(1). Metsähallitus julkaisee Rökiön vaellusreitit myös Luontoon.fi-palvelussa muiden ulkoilukohteiden rinnalla(2). Linja lähtee Norrvallan palveluiden vierestä—uimahalli, kuntosalit ja kentät—joten lyhyen kävelyn voi yhdistää muihin aktiviteetteihin ennen merkittyä polkua kohti Rökiötä. Ensimmäisen kilometrin sisällä tulee vastaan Rökiö Laavu - 2 Vöyri taukopaikkana, ja Rökiön parkkipaikka sijaitsee lähellä reittiä autoilijoille, jotka haluavat jättää auton kampuksen laitaan. Sama käytävä kantaa MTB-radan, Norrvallan valaistun ladun ja Norrvallan valaistun kuntoradan siinä missä ne leikkaavat vaelluslinjaa, ja yhteys jatkuu luontevasti Vitmossenin vaellusreittiä kohti, jos haluaa pidentää päivää kohti Vitmossenin muinaisaluetta. Kunta kuvaa laajempaa Rökiön kävelyverkostoa 3–7 kilometrin vaihtoehtoina, jotka on merkitty Norrvallasta Vöyrintietä 305–307 pitkin, sekä yhdysosuutena Bobergetin ja Vitmossenin välillä, josta voi koota yli 20 kilometrin päivämatkoja yhdistämällä osuuksia(1). Maastossa kuljetaan vaihtelevassa rannikkometässä: virallinen teksti mainitsee luolia, vanhaa kuusikkoa, soita ja rämeitä sekä muinaisjäännöksiä Rökiön metsäteiden varrella, joilta lyhyempiä etappeja voi poimia(1). Retkipaikan Vöyri-juttusarja esittää Norrvallan käytännön lähtöalueena—samalla kampusalueella toimii Elsas Kök—ja ohjaa kunnan PDF-karttoihin Bobergetiä ja laajempaa reitistöä varten erillisten retkien ohessa(3). Tämä noin 6,9 kilometrin osuus sopii tähän kuvaan: kampuksen reunasta lähtevä metsäpatikka, joka istuu suurempaan merkittyyn kävelykokonaisuuteen.

Tulostettavan kartta-PDF:n, pitkospuuosuuden ajankohtaisen kunnon ja Kajane skogsvägenin kautta tapahtuvan saapumisen osalta luotettavin lähtökohta on Maalahden kunnan vaellusreittien ja luontopolkujen sivu, jossa tätä kohdetta kuvataan nimellä Kajanen vaellusreitti(1). Kajane suokierros on kartallamme noin 2,9 kilometriä—lyhyt suo- ja metsäretki Maalahdessa Pohjanmaalla, lähtö Kajane leirintäalueen luota suuren suon äärellä Lillträsketin ja Lisansjönin läheisyydessä. Maalahden kunnan mukaan merkitty reitistö kulkee osittain pitkospuita myoten ja ulottuu Lisansjönille; reitin varrella on infokylttejä alueen eläimistä ja kasveista(1). Noin 0,8 km:n pätkä vie Lillträsketille, jossa on laavu(1). Suunnitellessasi pidempää kierrosta kannattaa lukea kunnan varoitus: viimeisimmän päivityksen mukaan vain Lillträsketille vievät pitkospuut olivat hyväkulkuiset, kun taas muut osuudet saattoivat olla hyvin vaikeakulkuisia(1). Yrkesakademin i Österbotten ylläpitää Kajane lägercenter -aluetta ja kertoo, että suot kuuluvat Natura-alueeseen, pitkospuita voi kulkea vapaasti, reiteillä on opastetauluja ja polkuja Lillträsketille ja Lisansjönille(2). Leirintäalueella on sauna, yöpymismökki ja useita grillikatoksia; mökin ja saunan käytöstä peritään maksu, joten tarkista varauslinkistä, jos haluat yöpyä tai saunoa retken yhteydessä(1)(2). Retkiseikkailu luettelee Kajane-vaihtoehdon noin 3 kilometrin kävelyksi ja ohjaa tarkempaan tietoon kunnan ulkoilusivuille(3).

Susivuoren luontopolku on noin 4,8 kilometrin merkitty kävely Närpiöllä Pohjanmaalla samalla ulkoiluharjanteella, jota ruotsinkielisesti kutsutaan Vargbergetiksi. Vargbergets Fritidscentrum julkaisee Naturstigen merkinnät ja reittikuvaukset omalla vaellussivullaan(1). Närpiön kaupunki linkittää retkeilykartan ulkoilusivuiltaan(2). Reitti kulkee saman ulkoilukeskuksen kautta kuin talvihiihdon ja ampumahiihdon harjoittelu: noin 2,9 kilometrin kohdalla tulee Sparbanken Biathlon Arena, jonka lähistöltä yhtyy Goljatleden ja samaan paikkaan kytkeytyvät Susivuoren valaistu latu sekä Susivuoren kuntorata. Susivuoren kuntoportaat ja Susivuoren hiihtomaja ovat lähes vierekkäin hieman edempänä rinnettä, ja yhdistyksen sivut kuvaavat grillikotan, sauna- ja pukutiloja sekä vuokrattavaa majausta(3). Frisbeegolf-rata näkyy hieman itään päin kuljettaessa. Naturstigen puiden merkinnät ovat keltaiset; pidempi Goljatleden kierros on myös keltaisin merkein viitoitettu vajaa 18 kilometriä(1). Vargbergetin sivuilla mainitaan lisäksi Trollstigen -sivupolku köysillä varustettuun kallioseinämään ja vaativampi poikkeama Jättegrytalle, syvään kallion uurteeseen(1). Kahdeksanmetrinen näkötorni avaa näkymiä kohti valtatie 8:n suuntaa ja ympärillä olevaa metsämaisemaa selvässä säässä(1). Maasto vaihtelee metsäpoluista kallioisempiin näköalakohtiin ja uimarannan suuntaan kääntyviin sorapätkiin kuvauksissa(1).

Storskäret luontopolku on noin 1,3 kilometrin merkitty kävelyosuus Maalahden Storskäretin saarella Pohjanmaan Merenkurkun ulkosaaristossa Rönnskärin ryhmän vieressä. Saari on luonnonsuojelualue, jota hoitaa Metsähallitus yhdessä Ylä- ja Ulkomaalahden yhteismetsien kanssa; Storskärets Intresseförening huolehtii vierailijoiden tiedotuksesta, vierassataman laatikossa jaettavista polkukartoista sekä grillipaikkojen puita varastorakennuksen luona. Pysykää poluilla, koirat kytkettynä, avotulet vain merkityillä grilleillä, käärmevaroitus ja muinaisjäännösten koskemattomuus on kiteytetty Storskärets Intresseföreningin vaellussivulle(1). Maalahden kunta luettelee mantereen luontopolut ja linkittää retkeilijöitä Visit Vaasan Merenkurkun ääniopasmateriaaliin(2). Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys kuvaa Storskäretin retkikohteena: lintutorni itärannan kalastajakyläalueella, opastaulut, telttapaikat ja vierasvenesatama sekä pesimärauha 1.5.–15.7., jolloin liikutaan vain poluilla—myös venematkan pituus ja karikkoisuus on syytä lukea ennen lähtöä(3). Vaasan kaupungin Merenkurkun saariston ääniopas tukee suunnittelua, kun haluat yhdistää saarella käynnin laajempaan saaristotarinaan(4). Satamassa on kompostoiva käymälä, turvavälineet ja lähtökartat; Solrutten kokoaa Malaxin vesiväyläohjeet ja videon Storskärin linjasta yhteen(5)(6). Eteläpäässä Södra viken on kuvattu hiekkapohjaisena uimalahtena(3). Nuotiot sallitaan vain Norrkumletin tuulensuojan grillillä ja vieraspaikan grillialueella(1). Polku on lyhyt mutta merellinen kohde: juurat ja kalliot voivat olla liukkaita, ja avomeren sää voi poiketa mantereen ennusteesta(3)(5).

Pyhävuori Söderbergsrundan on noin 2,2 kilometrin pituinen patikointiosuus yhdensuuntaisena linjana Kristiinankaupungin Pyhävuorella, rannikko-Pohjanmaan korkeimmalla vaaramaisemalla kaupungin keskustasta koilliseen. Jääkauden muovaamat laajat pirunpellot, kallioiset reunaluiskat ja pienet rotkot avautuvat helposti merkityillä poluilla, jotka yhdistyvät laajempaan Bötombergenin reitistöön. Visit Kristinestad kuvaa Pyhävuoren sijaitsevan noin 15 kilometrin päässä keskustasta ja kertoo kolmesta kesäisestä virallisesta värireitistä, joiden merkinnät ovat polun varren puissa, sekä talvisista hiihto- ja pulkkamahdollisuuksista(1). Bötombergen-Pyhävuori IF Länken Ski ylläpitää vapaa-ajankeskusta patikointireittien tavanomaisena kesälähtöpaikkana: sivuilla mainitaan erilliset Saunanseinä- (noin 3,6 km) ja Susi-reitit (noin 8,5 km), uimaranta, yhteiskäyttöiset grillikatokset ja tilauksesta järjestettävät opastetut retket(2). Tällä osuudella kuljet ensin Pyhävuoren laskettelukeskuksen läheltä pohjoisesta, ohitat muutaman sadan metrin jälkeen Pyhävuoren uimapaikan pienen uimarannan ja Pyhävuoren ulkokuntosalin ja kuntoportaat Karijoentien varrella. Käymälä, Etelävuori sijaitsee kartan eteläpään kuivakäymäläpalveluna. Melkein heti reitin alussa liityt Pyhävuoren valaistuun kuntorataan; etelämpänä samalle vuorelle rajautuvat pidempi Pyhävuoren retkeilyreitit -kesäpolku ja Pyhävuoren ladut -hiihtolatuverkosto, joten retkeä voi jatkaa luontevasti paikan päällä. Retkeilyä Satakunnassa ja muualla Suomessa käveli sinistä kierrosta vastapäivään niin, että alkumatka kulkee Etelävuorella, ja kuvaa pirunpeltoja, Bastuväggen-nimellä tunnettua jyrkännekettä, laavua sekä leveää latupohjaa—kuva, joka vastaa monien kävijöiden kertomuksia Pyhävuoren maastosta(3). Lapväärtin kyläyhdistys listaa viisi merkittyä vaellusta 850 metristä 8,5 kilometriin pirunpeltojen ja harvinaisen Siperiankärhön kautta; laji löydettiin luonnosta Suomessa ensi kerran Pyhävuorelta 1940-luvun lopulla(6). Pyhävuori on myös osa pidempää Forntida bergen / Muinaisvuori -kokonaisuutta kohti Susiluolaa; Visit Suupohja tiivistää, miten eri kuntien reitit ja talviladut kytkeytyvät samaan muinaisvuoriketjuun(5). Kristiinankaupungin ruotsinkielinen ulkoilusivu ohjaa OutdoorActive-karttoihin ja vuoden 2025 uuteen Bötombergenin vaellus- ja pyöräilykarttaan(4). Kristiinankaupunki tarjoaa merellisen Cittaslow-keskustan ja Selkämeren rannan lyhyen vaaran retken oheen. Tarkista Visit Kristinestadin ja vapaa-ajankeskuksen sivuilta hissiaikataulut, ravintolan aukiolo ja pysäköinnin tilanne ennen lähtöä(1)(2).

Seitsemän järveä patikkapolku (ruotsiksi paikallisissa esitteissä usein Sju sjöars vandringsled) on pitkä päiväretki järvimaisemissa Pedersören kunnassa Pohjanmaalla. Reitin pituus on kartallamme noin 20,4 kilometriä yhtenä janana, eikä se ole silmukka—järjestä paluu, toinen auto tai paikallinen kyyti päästä päähän. Tulostettavat kartat ja kunnan kaikki ylläpidetyt vaellusreitit löytyvät Pedersören kunnan vaelluskartat-sivulta(1). Esseinfon Pedersöre-ulkoiluyhteenveto kuvaa tätä reittiä noin 15 tai 21 kilometrin vaihtoehtona, nimeää tauko- ja grillauspaikat Hjulforsissa Essenjoen koskialueella sekä Dömmossvattnet-järven luona ja antaa lähtökohdan Kiiskin kylätalolta Lappforsin–Terjärvin tien suunnasta(2). Visit Pietarsaari esittelee Pedersören kahdeksan vaellusreittiä (2–51 km), värimerkinnät maastossa, lähtöpaikkojen yleiskartat ja nuotiolliset taukopaikat—hyvä tausta samaan reittiperheeseen(3). Reitti sijoittuu samaan Lappforsin–Kiiskin maaseutuun kuin pitkä Saukonreitti (Utterleden): Pedersören kunta kuvaa Saukonreitin noin 50 kilometrin sinisesti merkityksi vaelluskäytäväksi laavuineen ja palveluineen Ähtävänjoen ja usean järven varsilla—hyödyllinen, jos haluat yhdistää etappeja tai vertailla pysäköintiä ja kyytejä(5). Retkipaikan Runoilijoiden polku -artikkeli Kiiskin kylätalolta näyttää, miten kylä, Bockabron silta ja Ähtävänjoen rannat istuvat samaan maisemaan; viiden kilometrin runopolku risteää Saukonreitin kanssa ja havainnollistaa merkittyjen polkujen kohtaamisia(4). Odota metsäpolkuja, järvikohtia ja kosteikkoylityksiä; Pedersören laajemmat vaellusohjeet muistuttavat juomaveden varaamisesta—järvi- ja jokivesi ei ole juomakelpoista käsittelemättä—sekä kartan ja kompassin ottamisesta GPS:n lisäksi; kuuluvuus voi pätkiä erämaassa(5). Pidä koira kytkettynä kunnan ulkoilureiteillä(1). Käytä jaetuilla taukopaikoilla polttopuuta säästeliäästi ja vie roskat mukanasi(5).

Tjärlaxin vaellusreitti on kartallamme noin 4,3 kilometrin suuntainen reitti Tjärlaxin maaseudulla Närpiössä. Pohjanmaa on rannikkolääni, jossa tämä osuus kulkee meren ja kylien välimaastossa. Ajantasaisimmat tiedot kunnan ulkoiluverkostosta ja vaellusreittikartasta löytyvät Närpiön kaupungin liikunta- ja ulkoilusivuilta, joista aukeaa myös Vaellusreittikartta(1). Tjärlaxin virkistysalueesta, leirintäalueesta ja mökkikylästä merenlahden rannalla on käytännön kuvaus Visit Närpesin sivuilla—sieltä kannattaa tarkistaa palvelut ja majoitus lähellä reittiä(2). Reitti ei ole rengaslenkki. Noin 0,73 kilometrin kohdalla lähtöpisteestä kulku tulee Tjärlaxin uimarannan kohdalle Grönnesvägenillä; uimaranta sopii tauoksi tai uinniksi, kun yhdistät kävelyn julkisen uimarantakauden käytäntöihin. Jos viivyt Närpiössä pidempään, sama kuntainfo kokoaa linkkejä myös muihin ulkoilumahdollisuuksiin(1). Rannikon kylämaisemassa vaihtelevat metsäpolut ja pientiet; noudata paikallisia opasteita ja kausittaisia ohjeita. Ennen matkaa kannattaa varmistaa reittivalinnat ja kartta Närpiön kaupungin omista aineksista(1).

Pohjanmaa on länsirannikon maakunta, ja Uusikaarlepyy on sen rannikolla sijaitseva kaksikielinen kaupunki. Pensalan luontopolku on noin kolmen kilometrin metsälenkki Pensalan kylämaisemassa lähellä kaupungin keskustaa. Visit Nykarleby nostaa esiin, että vierailijat voivat nauttia ulkoilusta kaupungin luontopoluilla ja rannoilla(1). Visit Jakobstad kokoaa Pietarsaaren seudun ulkoiluvinkkejä luontosivullaan, joten on helppo nähdä, miten lyhyet kyläpolkut istuvat samaan tarjontaan kuin pidemmät retkeilyideat alueella(2). Reitin varrella tulee ensin Storbötet luontotorni hieman alle kilometrin alkupäästä—hyvä paikka pysähtyä seuraamaan avokosteikoita ja metsän reunaa—ja myöhemmin lenkillä Pensala Kota taukopaikaksi ja suojaksi säältä. Polku kulkee tyypillisessä rannikkotasangon sekametsässä: juuria ja epätasaisuutta voi esiintyä, joten tukevat kengät tekevät lyhyestä retkestä mukavamman. Pensalassa sijaitsee myös Tonttukylä, laaja joulu- ja kansanomaisen lelumuseon kokonaisuus Aspnäsintien varrella; monet yhdistävät museokäynnin ja lähimetsässä kävelyn samalla kyläreissulla(3).

Sommarön luontopolun Hålörenin niemen lenkki on kartallamme noin 1,5 kilometriä ja kulkee vanhan rannikkotykistön ja varastoalueen maisemissa Raippaluodon Sommarössä Mustasaaressa. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla, ja rannikko kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen; reitin opasteet kertovat maankohoamisesta suosta ja lahdenpohjukan kautta umpeenkuroutuviin vaiheisiin(3)(4). Reittikartan ja Metsähallituksen ulkoilutiedon saa Luontoon.fi-palvelun Sommarön luontopolku -sivulta(1). Mustasaaren kunta listaa laavun, kaksi tulentekopaikkaa ja kuivakäymälät, ylläpitäjänä Metsähallitus, ja tiiviin kuvauksen noin 2,5 kilometrin luontopolusta; tämä karttamerkki seuraa typistetympää Hålörenin kierrosta, jota voi jatkaa Sommarön muilla merkityillä silmukoilla(2). Visit Finland kuvaa puolustushistoriaa 1940–2000, jäljelle jääneitä rakennelmia ja sitä, miten pitempi noin 7 kilometrin yhteys Sommarösundin uimarannalle erottuu lyhyemmistä linnakemuistolle ja leirintäalueen rannalle vievistä vaihtoehdoista(3). Auton voi jättää Sommarön parkkipaikalle ja kävellä kohti vanhaa vartiotupa-aluetta. Sommarön vartiotupa (vuokratupa), Sommarö pihasauna, Sommarön Laavu ja Sommarön kuivakäymälä ovat kaikki kävelymatkan päässä pysäköinnistä, joten alkutaival yhdistää opastauluja, taukopaikkoja ja meren välähdyksiä ennen Hålörenin kärkeä. Niemeä kiertää leveä hiekkapohjainen polku ja avokallio; pääluontopolku on merkitty oranssein vinoneliöin ja Sommarösundin haara sinisillä merkeillä retkeilyohjeissa(4). Sisämaan puolella kuljetaan vielä toisen Sommarön kuivakäymälän kautta, kun maa kumpuilee loivasti. Etelärannalla Sommarö, laituri ja Sommarö Laavu täydentävät palveluverkon ennen paluuta lähtöpisteeseen(4). Hiekkarannalla piknikpöydät ja tyyni vesi kutsuvat tauolle, ja hyvällä säällä lintujakin näkee läheltä(4). Pidemmälle retkeilyyn Sommarön Hiking Trail kokoaa samoja kohteita noin 5,4 kilometrin kokonaisuudeksi kartallamme, ja melontareitti Kayak to Sommarö Laavu saapuu laitureille ja laavuille veden kautta. Ne sopivat jatkopäivään tämän lyhyen Hålören-kierroksen jälkeen.

Ajantasaisimmat tiedot reittivaihtoehdoista, merkinnöistä, ylläpidosta ja ladattavasta kartta-PDF:stä löytyvät Maalahden kunnan vaellusreittien ja luontopolkujen sivuilta(1). Majorsin luontopolku on metsäinen retkivaihtoehto Maalahdessa Pohjanmaalla, rantamaisemavyöhykkeen lähellä keskustaajamaa. Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä, mikä vastaa käytännössä kunnan mainitsemaa pisimpiä pituusvaihtoehtoja. Maalahden kunnan kuvauksessa samalta lähtöpisteeltä voi valita kolme merkittyä pituutta—noin 1,2 km, 2,2 km ja 3,4 km(1). Polku on merkitty sinisillä nauhoilla ja infokyltein; lyhimmällä vaihtoehdolla jyrkimmissä kohdissa on portaat(1). Reitillä on taukopaikka hirsipöydän kanssa(1). Retkiseikkailu luettelee Majorsin lyhyenä 1,2 km tai pidempänä 3,4 km kävelynä ja ohjaa tarkempiin tietoihin kunnan ulkoilusivujen kautta(2). Maalahden kunta mainitsee myös, että Visit Vaasa on tuottanut Merenkurkun saariston äänioppaan—laajan ääniohjelman, jossa on mukana maalahtelaiskohteita; hyvä tausta, jos yhdistät tämän kävelyn muihin Merenkurkun rannikon suunnitelmiin(3). Öjnan kyläyhdistys hoitaa luontopolun maastotyöt; käyttö ja olosuhteet kannattaa silti varmistaa Maalahden kunnan virallisilta sivuilta(1). Meidän reittipisteissä ei ole linkitettyjä laavuja tai autiotupia, joten ota juoma ja eväät mukaan.

Andkilin vaellusreitti on merkitty kävelyreitti Andkilin kyläalueella Vöyrin keskustan eteläpuolella. Pohjanmaa on länsirannikon maakunta, ja Vöyri kuuluu sen ruotsinkieliseen rannikkoalueeseen. Reitin pituus on kartalla noin 8,2 kilometriä yhtenä linjana; virallisissa kuvauksissa on kaksi vaihtoehtoa maastossa—1,7 kilometrin lyhyt lenkki ja liki 9 kilometrin pidempi vaellus—joten voit valita matkan pituuden päivän mukaan(1). Tarkemmat tiedot, kartta ja ajankohtaiset huomiot löytyvät Vörån kunnan vaellusreittisivuilta(1), ja reitti on myös Luontoon.fi -palvelussa(2). Pidemmän vaihtoehdon alkuosuus kulkee kohoavassa, kallioisessa ja kivisessä maastossa, minkä jälkeen reitti jatkuu metsäisissä ja avoimissa maisemissa(1). Korkein kohta on noin 52 metriä merenpinnan yläpuolella(1). Reitin loppupuolella paikkoja on merkitty kyltein, joissa nimet on kirjoitettu murteella; nimet pohjautuvat vanhoihin taruihin, ja kunta kannustaa keksimään tarinat niiden taakse(1). Andkil on vanha Vöyrinjokea seuraava kylä; Abramsgårdenin sivuilla kuvataan, miten asutus sijoittuu jokilaaksoon ja jyrkkien rinteiden väliin Kondivorin suuntaan(3). Opasteet reitille löytyvät Rekipellontieltä/Torrkullvägeniltä jatkuen Kondivorintielle(1). Lisätietoja voi tiedustella Andkil byaföreningiltä, kuten kunnan sivuilla kerrotaan(1).

Bodvattnetin kierros on kartallamme noin 3,8 kilometriä ja helppo retki Bodvattnet-järven ympärillä Mustasaaren Björköbyssä Merenkurkun maailmanperintöalueella. Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla. Maisema syntyi jääkauden päättymisen ja maan kohoamisen myötä: umpeenkuroutuvia lahtia, rantaniittyjä ja koivikoita(3). Reittikartan, palvelujen ja Metsähallituksen ulkoilutiedon voi avata Luontoon.fi-palvelun Bodvattnet runt -sivulta(1). Mustasaaren kunnan sivuilla kerrotaan Svedjehamnin opastustaulusta ja käymälästä, punaisista kolmiomerkinnöistä ja valkoisista nuolista sekä siitä, että reitti liittyy osittain Björköbyn–Paniken vaellusreittiin(2). Visit Finland kuvaa sesonkiaikaa, esteettömämmän osuuden Saltkaretille ja Bodbackille sekä kesällä laiduntavia Highland-karjoja(3). Kvarken Archipelago Parkingilta kävellään pian Svedjehamnin sataman punaisille venevajoille ja Svedjehamn Campingin liepeille. Polku avaa näkymiä Bodvattnetille ja kulkee rantaniittyjen ja lehtimetsien lomassa. Bodbackilla kuljetaan vanhan kalastajasataman museoalueen ohi säilyneine venevajoineen(3). Märeissä kohdissa on pitkospuita; kivikkoinen ja epätasainen polku kannustaa tukeviin jalkineisiin sateiden jälkeen(4). Saltkaretin tornille lähestyttäessä metsä on tyypillistä kohoavan rannikon karikkoa. Saltkaret-näkötorni on reitin pääkohde: puurakenteinen torni kohoaa selvästi ympäristöä ylemmäs ja alimmalle tasanteelle on esteetön ramppi(3). Tornin tuntumassa ovat Bodvattnetin kierros taukopaikka lepotaukoihin, Märraryggen tulipaikka nuotiolla ja Svedjehamn tornin kuivakäymälä; Saltkaretin osoite kartallamme on Vikarskatvägen 2. Satama-alueella palvelee Café Salteriet(2)(4). Halutessaan voi yhdistää lyhyen Bodvattnet runt Svedjehamn-Bodback -vaihtoehdon tai jatkaa pidemmälle Björkö-Panike vaellusreitillä, joka kulkee saaristossa veneosuuksineen(1)(2). Rannoilla ja niityllä lintuja riittää sesongissa; heinäkuun hyttyset voivat olla häiriöksi, joten hyttyskarkote ja tuulenpitävä päällys auttavat(3)(4). Talvikunnossapidosta ei ole(2).

Mickelinsaarten luontoaseman luontopolku on noin 1,1 kilometrin mittainen pätkä Kummelskärillä Mickelsörarnan saaristossa: lyhyt mutta kivinen retki Vöyrillä Pohjanmaalla, Merenkurkun maannousualueella ja UNESCOn maailmanperintökohteessa. Metsähallitus kuvaa reitin Luontoon.fi:ssä ja julkaisee sieltä myös palveluyhteystiedot luontoasemalle(1). Kvarken Guiden Mikkelinsaaret-luku kertoo, miten entisestä merivartioasemasta tuli luontoasema ja miten noin kilometrin luontopolku esittelee luodon luontoa sekä vanhojen kalastajamökkien pohjien jäännöksiä(2). Polku lähtee luontoaseman satama-alueelta, jossa vierasveneet kiinnittyvät betoni- ja puulaitureille: Mikkelinsaaret järeä betonilaituri, Kummelskär kiinteä laituri ja Mikkelinsaarten kelluva betonilaituri sijoittuvat kiinnityspaikkojen ympärille, ja pihapiirissä ovat Mickelinsaarten sauna ja ulkonäyttelyrakennus sekä Mikkelinsaaret grillipaikka evästaukoja varten. Sateenvarjon ja kahluukenkien sijaan kannattaa valita jämäkät kengät, sillä Kvarken Guiden mukaan polku kulkee ulkosaariston tyyppisessä kivisessä maastossa(2). Opastaulut kertovat maannouksesta, rannikon luonnosta ja kalastajayhdyskuntien historiasta, joten varaa aikaa lukemiseen. Koko saaristo on vesiteitse saavutettavissa: Kummelskärille on viitoitettu väylä. Kvarken Guide mainitsee suuntaa antaviksi venematkoiksi noin 15 kilometriä Västerön Stråkavikenen satamasta ja noin 25 kilometriä Köklotin kalasatamasta(2). Luontoaseman vierassatamaa hoitaa Andelslaget Solrutten, joka julkaisee satama- ja kesäkahvion sekä saunan käytännöt omilla Kummelskär-sivuillaan—tarkista maksut ja aukioloajat ennen lähtöä(3). Majoitus- ja varausasioissa Metsähallituksen Terranova-neuvonta on toinen käytännön yhteystaho(2).

Ryhmämajoituksen tiloista, petivaatteista ja yhteystiedoista kannattaa aloittaa Naturstation Gåshällanin tilakuvauksesta(1). Osuuskunta Aurinkoreitin Solrutten-merenkulkuoppaassa Gåshällanin luontoasemalle kerrotaan laiturin syvyksistä ja poijuista sekä suoraan, että polku vie luotsipaikan käyntisatamaan (satamanumero 1452); samalla sivulla käsitellään veneilijöiden saunamaksua ja talvisulkua(2). Kvarken Guide sijoittaa Gåshällanin Närpeen ulkosaaristoon noin kahdeksan kilometrin päähän lähimmästä satamasta ja kuvaa saarta pieneksi avoimeksi kalliosaareksi, jonka merenpuoliset jyrkänteiset rannat ovat kauniit, sekä kertoo rannikkovartioaseman muuttumisesta luontoasemaksi ja leirikeskukseksi(3). Pellebloggenin vuoden 2015 purjehdusmerkintä seuraa päiväretkeä saarelle ja nostaa esiin valko-punaiset asemarakennukset avomeren edessä(4). Gåshällanin luontopolku on noin 0,4 kilometriä pitkä pistereitti Gåshällanin saarella Merenkurkun edustalla Närpiössä, Pohjanmaalla. Käytännössä polku yhdistää luontoaseman alueen GÅSHÄLLANIN Vuokratupa -majoituksen ja GÅSHÄLLANIN SAUNAn suuntaan kohti vierassataman laitureita Gåshällan norra bryggan ja Gåshällan södra bryggan saaren pohjoisosassa. Maasto on kallioista ulkosaaristoa: odotettavissa on epätasaista polkupohjaa ja avomerituulta, ei lehtomaisen saaren kävelyä. Tarkemmat tiedot varaustuvasta, saunasta ja laitureista löytyvät omilta sivuiltamme kohteille GÅSHÄLLANIN Vuokratupa, GÅSHÄLLANIN SAUNA, Gåshällan norra bryggan ja Gåshällan södra bryggan. Kuivakäymälät ja saunan käyttö noudattavat tila- ja satamasääntöjä. Saarelle tullaan käytännössä omalla tai tilausveneellä; poijut, satamanumerot ja kauden saunamaksu on koottu Solrutten-sivulle(2). Ennen merelle lähtöä kannattaa varmistaa tuuli, aallokko ja jäät paikallisesti.

Moikipään luontopolku on noin 1,7 kilometrin merkitty retkeilypolku Moikipään saarella (ruotsiksi Molpehällorna) Moikipään kylän ulkosaaristossa Korsnäsin kunnassa. Saari kuuluu Merenkurkun maailmanperintöalueeseen Pohjanmaan rannikolla. Ajankohtaiset tiedot merkityistä kierroksista luontoaseman pihasta, venematkoista, melontalinkeistä, kahvilasta ja glamping-majoituksesta löytyvät Korsnäsin kunnan Moikipään saari -sivuilta(1). Luontoon.fi kokoaa Merenkurkun retkeily- ja ulkoiluaineiston samaan maailmanperintökokonaisuuteen(2). Retkiseikkailu luokittelee polun vesiteitse saavutettavaksi ja mainitsee 1, 2 ja 3 kilometrin kierrosvaihtoehdot(3). Kvarken Guide Moikipää-sivu kuvaa maankohoamisen yhdistämiä matalia luotoja, pohjoisen katajakanjia, lehti- ja ruovikkosia välejä, opastauluja sekä luontopolun avautumisen kesällä 2001 ja reitin kulun länsirannan kallioille sekä sivupolun pookkimuistomerkille(4). Luonteva lähtö on Moikipään luontoaseman piha; rakennus on entinen merivartioasema ja rakennuksen katolla on tähystystorni Metsähallituksen julkaisuaineistossa(4). Noin 0,9 kilometrin kohdalla tulevat Moikipää venelaituri ja Moikipää tulentekopaikka, jos haluat pitää tauon veneillä saapuessasi tai nuotiolla ennen jatkoa. Kunnan sivuilla piha kuvataan tasaisena ryhmäkäyttöön ja asemarakennus sekä välitön pihaympäristö sopivat liikuntarajoitteisille paremmin kuin saaren karuimmat kalliot(1). Rannalla Moikipäässä on uimaranta ja Strand–Mölle -ravintola; venematkasuunnittelussa käytetään usein noin 6–7 kilometriä Bredskärin kalasatamasta tai noin 8 kilometriä Strand–Mölleltä(1). Korsnäs on Suomen mantereen läntisin kunta, ja Pohjanmaa on laajempi maakunnallinen viitekehys.

Lymmyysen patikointireitti on lyhyt ja helppo rengasreitti Isokyrössä Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 0,8 kilometriä. Isonkyrön kunta ylläpitää patikointiverkostoa oranssilla maalimerkinnällä ja opastusviitoilla ja julkaisee myrsky- ja kunnostustilanteesta tiedotteita patikkareitistön sivuilla(1). Viimeaikaisten myrskyvaurioiden jälkeen kunta arvioi reittien kuntoa; Lymmyysen kohdalla tila oli merkitty tuntemattomaksi, joten tarkista ajankohtaiset tiedot ennen lähtöä samoilta sivuilta(1). Lähtö on Palhojaistentien varrella: Palhojaistentie 260 kohdalta käännytään hiekkatielle kodan parkkialueelle ja reitin alkuun. Alussa kulkee Lymmyysen laavu ja rengasta myöhemmin Hietakankaan kota—molemmat sopivat evästauolle. Retkipaikka esittelee saman reitin osana kolmen reitin kierrosta: oranssit merkit, kysymystaulut ja huolehdittu taukopaikka lähtöön(2). Reitti kulkee helpossa havumetsässä, lyhyen kallioisen pätkän ja pitkospuuosuuden kautta, ja ojan ylityksessä on pieni silta; opastaulut tarjoavat tietovisoja alueen luonnosta(2). Oranssit reittimerkit erottuvat koko matkalla(2). Reitti sopii koko perheelle, mutta ei ole esteetön: juurakoita ja epätasaista maastoa esiintyy(2). Sama lähtöalue liittyy Tuurala–Tulisalo pyöräilyreittiin, pidempään pyöräilyyn, joka kulkee myös näiden taukopaikkojen kautta—kätevä yhdistelmä, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn ja pyöräretken. Isokyrö sijaitsee Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä; reitti on helposti saavutettavissa tien vierestä(1). Retkeile Lakeuksilla kuvaa reitin lasten kanssa sopivaksi ja mainitsee kodan ja laavun lähtöpaikalla nuotiolle(3).

Kackurmossenin vaellusreitti on noin 5,7 kilometri Pohjanmaan rannikolla Maalahdessa (Malax) ja kulkee boreaalisten soiden ja metsän läpi. Ajantasaisimmat tiedot siitä, miten reitti kytkeytyy laajempaan polkuverkostoon, löytyvät Maalahden kunnan ulkoilusivuilta, joilla kuvataan Metsähallituksen ylläpitämä Velkmossan vaellusreitti sekä erillinen polku Kackurmossenille(1). EUNIS-tietolehti tiivistää, miksi laajempi Kackurmossen-kohde on tärkeä lintujen ja elinympäristöjen kannalta Natura 2000 -alueena, noin 760 hehtaarin laajuudella(2). Protected Planet julkaisee saman suojelualueen World Database on Protected Areas -aineistossa(3). Lähes heti reitin alussa tulee Kackurmossen Lintutorni, lintutorni josta avautuu näkymiä soille ja metsän reunoille. Myöhemmät osuudet seuraavat soidin ja metsän vaihtelua pitkittäin: EUNIS-tietolehdessä mainitut lajit kuten kurjet, suohaukat, pöllöt, uikut ja tiirat liittyvät alueen suojelutavoitteihin, ja nisäkkäistä mainitaan muun muassa saukko ja liito-orava(2). Maalahti sijaitsee Merenkurkun maailmanperintöalueen kynnysmailla; Vaasan kaupungin Merenkurkun saariston ääniopas sisältää myös maalahtelaista materiaalia rannikkoretkeilijöille(4). Kuuntele ääniopas etukäteen, jos haluat puheohjatun taustan ennen Vaasasta lähtöä.

Reitti on noin 5,3 kilometriä yhtenäisenä linjana Småböndersin kyläalueella Teerijärven eteläpuolella Kruunupyyssä. Pohjanmaa tarjoaa täällä kumpuilevaa metsämaastoa verrattuna tasaisempaan rannikkoon. Småbönders.fi kuvaa samaa metsäverkostoa pidempänä luontopolkujärjestelmänä: alkuperäinen Heimer Furun tekemä reitti oli noin 6 kilometriä, ja sitä on kunnostettu ja laajennettu niin, että kävelijä voi valita lyhyempiä tai pidempiä kierroksia; koko kokonaisuudessaan verkosto on noin 19,35 kilometriä(1). Storbackan kivimuurista, kalkki- ja typpipitoisista lehdoista sekä merkinnöistä ja opasteista löytyy tarkemmin Småbönders.fi-sivulta(1). Småböndersin alueella on kalliolohkareita, vaihtelevaa ja ruohokasta lepikkoa sekä Storbackan laaja kivimuuri, jota sivusto kuvaa ainutlaatuiseksi muistomerkiksi entisaikojen viljelijöiden työstä (noin 1,5 km pituutta pienellä alueella, paikoin yli 2 metriä korkeaa ja noin 8–10 metriä leveää)(1). Visit Pietarsaari tiivistää Kruunupyyn vaellusmahdollisuudet: kunnassa on useita reittejä parista kilometristä yli 20 kilometriin, ja monilla reiteillä on taukopaikkoja ja laavuja—voit yhdistää tämän retken muihin kunnan reitteihin pidempää matkaa suunnitellessasi(3). Jos haluat paperikartan kylttien ja maalimerkintöjen tueksi, lataa Kruunupyyn kunnan julkaisema Småböndersin vaellusreitin kartta PDF-arkkina(2).

Reitti on noin 5,7 kilometrin lenkki, joka lähtee ja palaa Rajavuoren erä- ja retkeilykeskuksella Jurvan ja Laihian välillä Pohjanmaalla. Luontoon.fi käyttää reitistä tuttua ”5 km” ‑nimeä, vaikka maastossa viiva on hieman pidempi(1). Tarkista ajankohtaisimmat tiedot ja huoltotilanteet Luontoon.fi:n Rajavuoren luontopolku ‑sivulta(1). Visit Seinäjoki Region kuvaa samaa pihaa Kurjen Kierroksen pohjoispääksi: pysäköinti, pihan kuivakäymälä, kaksi laavua luontopolun varrella ja näköalatorni kävelymatkan päässä rakennuksista(2). Kurikan kaupungin mukaan pitkä vaellusyhteys lähtee Rajavuorentie 134:ltä Laihialla ja on kuljettavissa molempiin suuntiin; etelämpää jatkoyhteyttä kuvataan kohti Kalajaisjärveä Jurvantien suuntaan, mikä auttaa suunnittelemaan pidempiä päiviä samasta lähtölaiturista(3). Lenkin luoteisosassa on Kaunisharjuntien laavu, ja myöhemmin reitin varrella tulee Rajavuoren reitin laavu. Noin viiden kilometrin kohdalla kierrossa nousee Rajavuoren näkötorni, kompakti puutorni, josta näkyy ympäröivää metsää ja peltoaukeita, ja loppupuolella palataan Rajavuoren eräkeskuksen laavulle piha-alueen laidalle. Nämä kaksi laavua kehystävät tornin ja sopivat taukopaikoiksi, jos kuljet myötäpäivään pihalta. Tornilta ja pihapiiristä pääset myös jatkamaan Rajavuori - Levaneva reitin alkuosaan tai etelään päin kulkevalle pitkälle Kurjen Kierrokselle kohti Levanevan pitkospuita ja Maalarinmaata(2)(3)(4). Visit Suupohjan mukaan Kurjen Kierros on merkitty oranssilla Laihialla ja Jurvassa, kun taas Levanevan luonnonsuojelualueen oma kehäreitti käyttää sinisiä merkintöjä; sama värijärjestelmä pätee, jos lyhennät tätä lenkkiä osaksi usean päivän vaellusta(4). Luontoretkiä-blogissa heinäkuulta 2020 kehutaan siistejä laavuja ja tornia, mutta varoitetaan kapeista poluista, tiheästä kasvillisuudesta, ojien ylityksistä ja osin kuluneista silloista—kannattaa varata sauvat tai säärisuojat ja jättää maastopyörä kotiin(5). Laihia sopii tukikohdaksi, jos haluat yhdistää nämä metsää ja kallioisia otteita tarjoavat kierrokset Levanevan avosuomaisemiin; lue tarkemmin taukopaikoistamme sivuilta Kaunisharjuntien laavu, Rajavuoren reitin laavu, Rajavuoren näkötorni ja Rajavuoren eräkeskuksen laavu.

Kansallinen reittinäyttely ja karttakatselu löytyvät Luontoon.fi-palvelusta Bosundin vaellusreitille(1). Ladattavat PDF-kartat, Bosundin renkaan liitos Luodonreitin laajempaan vaellusverkkoon sekä kolmen taukopaikan kuvaukset—mukaan lukien Storträsket lastenpolun kera kuntoradalta ja ladulta—ovat Luodon kunnan Luodonreitti-sivulla(2). Visit Finland kuvaa Larsmoledenin kokonaisuutena noin 44 kilometrin kesävaellusta, taukoja tuulensuojineen ja grillausmahdollisuuksineen, pitkoksia märillä kohdilla sekä lyhyitä lasten polkuja Holmissa, Bosundissa ja Näsissä(3). Retkiseikkailu ohjaa Bosundin ohella Luodon virallisille reittisivuille(4). Bosundin vaellusreitti on noin 8,8 kilometrin merkitty ympyrä Bosundin kylässä Luodossa Pohjanmaalla. Luodonreitti-esitteissä Bosundin rengas pyöristetään usein noin yhdeksään kilometriin; molemmat kuvaavat samaa kävelyä. Luodonreitin varrella on opastauluja kasveista, eläimistä ja historiasta(2). Reitti alkaa Bosundin koulun liikunta-alueen kupeesta: Bosund frisbeegolf, pallokenttä, kaukalo ja liikuntasalo ovat Skolvägenin varrella heti alussa. Kylän jälkeen polku kulkee sekametsissä ja kohtaa matkan varrella Eugmon vaellusreitin—jatkolinjaksi kohti Näsin koulun seutua. Siinä missä vaellusympyrä jakaa alkumetrit Bosundin valaistun ladun ja kuntoradan kanssa, voit talvella vaihtaa suksille tai tiiviille juoksupinnalle. Luodonreitin mailla maanomistajat ovat luovuttaneet maata vaelluskäyttöön; kunta voi tarvittaessa rajoittaa esimerkiksi maastopyöräilyä kyltein(2). Metsätalous voi hetkellisesti muuttaa metsäosuuksia—tarkista kunnan tiedotteet, jos jokin osuus näyttää uudelleen merkityltä(2).

Lotlaxin vaellusreitti on lyhyt, merkitty kävelyreitti Lotlaxin kylässä Vöyrillä rannikko-Pohjanmaalla. Ajantasaiset kartat ja koko paikallisten vaellusreittien luettelo löytyvät kunnan vaellusreittien sivulta(1). Reitin ylläpitää Framstegsvännerna i Lotlax -kotiseutuyhdistys, joka julkaisee ruotsinkielisen reittikuvauksen, kartan ja yhteystiedot Lotlax.fi-sivulla(2). Retkipaikka-sarjan Vöyri-jutussa kerrotaan, miten retkikohteeksi valikoitui kunnan pitkä vaellusreittilista ja miten viikossa ehti silti jättää yli kaksikymmentä patikointireittiä kulkematta(3). Reitin pituus on noin 1,4 kilometriä. Vöyrin kunta kuvaa Lotlaxin reitin pituudeksi noin 3,5 kilometriä, lähtö- ja paluu kylätuvan vastapäätä Lotlaxintiellä, viitoitus Lotlaxintien alusta, ja puoliväissä taukopaikka pöytäryhmineen(1). Framstegsvännerna i Lotlax kertoo, että reitti merkitään maastossa nauhoilla ja nuolilla, kulkee paikoin vaikeassa maastossa eikä koko lenkki sovellu lastenvaunuihin, mutta taukopaikalle pääsee vaunujen kanssa helposti(2). Pysäköinti Lotlaxin kylätuvalla (Lotlax bygård), osoitteessa Lotlaxvägen 426(2). Kylämaisema, metsäpolku ja huollettu taukopaikka sopivat päiväretkeen, kun kiertää muutenkin Vöyrin seudun kohteita.

Maalahti on rannikkokunta Pohjanmaalla. Åminne vaellusreitti on noin 1,8 kilometrin mittainen, helppokulkuinen metsä- ja rantaretki kunnan Åminnen ulkoilualueella. Reitin loppupäässä on Grillikota, Dimmornas bro eli grillikota Dimmornas bro ‑siltojen luona Åminnevägenin varrella—hyvä taukopaikka lyhyen kävelyn jälkeen. Maalahden kunta kuvaa laajemman reittiverkoston lähtöpisteet kahdelta tieltä, helppoa maastoa sekä Åminne–Tuv allaktivitetsförening rf:n ylläpidon(1). Luontoon.fi listaa saman reittinimen valtakunnalliseen ulkoilusuunnitteluun yhdessä muiden maalahtelaisten reittien kanssa(2). Retkiseikkailu mainitsee Åminnen lyhyemmän ja pidemmän pituusvaihtoehdon alueen kokoontuvassa retkilistauksessa(3). Åminnen merenrantavyöhykkeellä ovat lähellä myös kunnan uimaranta, vierassatama, folkpark, venemuseo, lomakylä ja lintutorni—kätevää, jos yhdistät patikan uintiin tai museopäivään.

Reittiselosteet, tulostettava kartta ja paikallishistoriayhdistyksen yhteystiedot löytyvät Vörå kunnan vaellusreitit-sivulta(1). Tottesunds herrgårdin Herrgårdsleden-sivu kuvaa lenkin taukopaikat, Bytesholmenin kärjen grillikodan sekä luonto- ja historiainfot(2). Bothnian Coastal Route esittelee Tottesundin kartanon ja puistopolun kevyenä retkenä noin puolen tunnin ajomatkan päässä Vaasasta(3). Vöyri on Pohjanmaan rannikkokunta. Herrgårdsleden on kartallamme noin 3,6 kilometrin kehä Vöyrillä Pohjanmaalla. Lähtö ja maali ovat Tottesunds herrgårdilla (Tottesund 529): 1600-luvun kartanoalueella, jota Maxmo hembygdsförening ylläpitää näyttelyineen ja palveluineen(1)(2)(3). Polku kulkee puiston ja ranta metsän läpi veden äärellä; lyhyempiä pätkiä voi valita, jos koko lenkki tuntuu liian pitkältä(2). Noin 0,7 kilometrin kohdalla tulee Herrgårdsleden grillkota Bytesholmenin kärjessä—pöytineen ja mahdollisuutena grillaamiseen ja tulentekoon(2). Myöhemmin reitillä Herrgårdsleden parkkipaikka palvelee autoilevia kävijöitä, jotka liittyvät lenkkiin parkkipaikan kautta. Taukopaikkoja pöytineen ja penkkeineen on useita(1)(2). Reitin varrella on kasvi- ja puulajitauluja sekä kysymyskilpailu paikallisesta historiasta(2). Kartanon palvellessa voi ostaa eväspaketteja kahvineen ja suolaisine tai makeine retkelle(2)(3). Kartano itsessään on kulttuurikohde: Bothnian Coastal Route mainitsee Sibeliuksen vuoden 1892 häät, historialliset tilat ja teemanäyttelyt; ryhmille järjestetään tilauksella(3). Itse vaellusreitti on maksuton; yhdistä retki kartanon aukiolon ja kahvila- tai opastusaikoihin sivuilta(2)(3).

Kurjenkierros on noin 19,8 km pitkä päiväretkeilyosuus Laihialla Pohjanmaalla. Se kuuluu laajempaan Kurjen kierros -reittiverkostoon, joka kulkee Laihian, Kurikan (Jurvan) ja Ilmajoen alueilla ja jonka vetonaulana on Levanevan laaja suomaisema. Tällä jaksolla kuljetaan Maalarinmaan ja Levanevan taukopaikkojen kautta kohti Peräkylän pysäköintiä ja Särkisen autiotupaa; matkan varrella ovat muun muassa Levanevan lintutorni ja Levanevan laavu. Metsähallituksen reittikuvaukset, kartat ja ajantasaiset palvelutiedot Levanevan osuudelle löytyvät Luontoon.fi:n Levanevan vaellusreitti -sivulta(1). Visit Suupohjan Maalarinmaa- ja Särkinen-sivuilta saat taukopaikat, pysäköinnin ja autiotuvan käytännön tiedot(2)(3). Visit Seinäjoki Region kokoaa koko Kurjen kierros -kokonaisuuden: mosaiikkisuot, Natura-alueen, lintukohteet sekä Maalarinmaan ja Särkisen roolin laajemmassa reitistössä(4). Noin 5,7 kilometrin kohdalla pohjoisesta lukien tulee Maalarinmaa, pysäköintialue. Maalarinmaan taukopaikka Laihian puolella täydentyy Jurvan puolella olevaan parkkipaikkaan noin 600 metrin päässä; alueella ovat Levanevan lintutorni, Levanevan laavu ja kuivakäymälät(2). Levanevan luonnonsuojelualueen reittiosuus kokonaisuudessaan on noin 13 km ja merkitty sinisillä merkeillä; Laihialla ja Jurvalla verkosto on oranssilla ja Ilmajoen puolella keltaisilla(2)(4). Pitkospuut helpottavat kulkua suolla; märällä kelillä ne voivat olla liukkaita(2)(3). Myöhemmin reitillä, noin 16,7 kilometrin kohdalla, on Peräkylä, pysäköintialue. Noin 18,6 kilometrin kohdalla ovat Särkinen tulentekopaikka ja Särkinen, autiotupa — yöpymiseen soveltuva autiotupa nuotiopaikkoineen ja polttopuusuojineen(3). Särkinen polttopuusuoja - kuivakäymälä palvelee samaa taukopaikkaa. Tietokannassa oleva koko Kurjen Kierros on noin 37,8 km ja jatkuu kohti Rajavuorta, Kalajaisjärven uimarantaa ja muita etappeja; Leveneva vaellusreitti (noin 13,6 km) ja Rajavuori - Levaneva reitin alkuosa tarjoavat lyhyempiä vaihtoehtoja saman alueen retkeilyyn. Laihia sopii tukikohdaksi, kun suunnittelet osuutta Pohjanmaalla.

Reitin pituuksista, haaroittumisesta, ylläpitäjästä ja tulostettavasta kartta-PDF:stä löytyy kootusti tieto Maalahden kunnan vaellusreittien ja luontopolkujen sivuilta(1). Sama reitti löytyy myös valtakunnallisesta Luontoon.fi-palvelusta, josta voi selata muitakin ulkoilukohteita(2). Pixnen luontopolku on käytännössä noin 4,6 kilometrin kävely yhteen suuntaan, mikä vastaa Maalahden kunnan mainitsemaa suunnilleen 4,5 kilometrin pisimpiä vaihtoehtoa. Kunta kuvaa neljää pituusvaihtoehtoa samalta alueelta—noin 1,8 km, 3,1 km, 3,4 km ja 4,5 km—joten voit valita retken mittaisesti(1). Maastotyöstä vastaa paikallinen Pixne allaktivitetsförening, mutta käytännön päivitykset ja olosuhteet kannattaa silti tarkistaa Maalahden kunnan virallisilta sivuilta(1). Maalahti on Pohjanmaalla, jossa metsät, järvet ja merellinen ranta kohtaavat; Maalahden kunta mainitsee myös Visit Vaasan Merenkurkun saariston äänioppaan, kun haluat kuunneltavaa taustaa laajemmista Merenkurkun retkikohteista(3). Vajaan 3,1 kilometrin kohdilla reitti kulkee Multiareena 2 Maalahti -kohteen ja Yttermalax hiekkakenttä -kentän lähellä Pixnen liikunta-alueella. Frisbeegolf, monitoimihalli ja muut palvelut löytyvät Pixne-urheilualueen kuvauksesta Idrottsvägenin varrella(4)—kätevää, jos haluat yhdistää luontokävelyn ja muun liikunnan samaan käyntiin.

Höbäck–Sarjärven vaellusreitti on noin 15,6 kilometrin pituinen päiväretki kartallamme yhtenä jatkumona Kruunupyyssä metsä- ja avomaastossa; lähtöpysäköinti on Teerijärvellä. Tulostettava kartta, yhteys kunnan muihin reitteihin sekä ajantasaiset nuotio- ja roskasäännöt löytyvät Kruunupyyn kunnan vaellusreittisivulta(1). Visit Pietarsaari kuvaa samaa kokonaispituutta ja lyhyempää noin 9,5 kilometrin vaihtoehtoa kevyemmälle päivälle sekä mainitsee taukopaikat, joissa nuotio on sallittu, ja laavut kunnan kävelyreittiverkossa(2). Kruunupyy kuuluu Pohjanmaahan. Kunnan sivuilla (myös ruotsinkielisessä reittikuvauksessa) korostetaan taukapaikkoja kulttuurimaisemissa, vanhoja tervahautoja, harjuja, siirtolohkareita ja pieniä vesistöjä—maasto on tyypillistä sisämaan reunavyöhykettä(1). Yhdistykset ja yksityiset ylläpitäjät huoltavat reittejä, ja kunta myöntää vuosittain tukea tälle työlle(1). Vuojärventie 456:n pysäköintialueella on myös kuntolaatikko, johon voi kirjoittaa nimensä vierailukirjaan; vihkot kerätään kerran vuodessa ja osallistujat arvotaan palkinnoista(3). Jos haluat yhdistää useita retkiä, Kruunupyy esittelee samoilla virallisilla sivuilla myös muita nimettyjä vaellusreittejä—muun muassa Gustavsrundanin, Kortjärven, Merjärven ja Alavetelin reitit sekä lyhyempiä kohteita kuten Huhta-Oton luolan—joten viikonloppuun voi koota useita eri lähtöpaikkoja(1)(2).

Tölbyn kirkkopolku eli ruotsiksi Kyrkstigen on lyhyt merkitty kävely- ja vaelluspolku Mustasaaren Tölby–Vikby alueella Pohjanmaalla. Reitti on noin 1,9 kilometriä suuntaansa kohti Västernäsetin grillipaikkaa; kunta kuvaa samaa osuutta noin 2,1 kilometrin mittaiseksi, mikä sopii hyvin yhteen pyöristysten kanssa. Reitti on merkitty sini- ja punaisilla kepeillä. Jos et halua palata samaa reittiä, voit jatkaa grillipaikan ohi noin 750 metriä pumppaamolle tai kulkea Vikbyn kautta tietä pitkin takaisin lähtöpisteelle; jälkimmäinen kokonaisvaihtoehto on noin 3,6 kilometriä. Vaihtoehdot ja ylläpitäjien yhteystiedot on koottu Kyrkstigen-sivulle(1). Opastus on mahdollista sopimuksen mukaan(1). Reitin ylläpidosta vastaavat Folke Smeds ja Börje Paro. Korsholm-sivulla(2) on sama reittikuvaus ruotsiksi. Lähtöalueen lähellä Tölby–Vikby koulun pihapiirissä on muun muassa pallokenttä, kaukalo, liikuntasali ja frisbeegolfrata, jotka auttavat löytämään oikean paikan autolla tai pyörällä tultaessa. Visit Vaasa esittelee laajemmin Vaasan seudun rannikkoluontoa ja päiväretki-ideoita, jos haluat yhdistää tämän kävelyn muihin kohteisiin Pohjanmaalla(3).

Karttakuvat, digitaalinen reittikartta ja Bergön vaellusreitin sijoittuminen kunnan reittiluetteloon löytyvät Maalahden kunnan virallisilta vaellussivuilta(1). Retkipaikan Luontopolkumiehen retkikuvaus kannattaa lukea: Lars Göran Söderholmin puiset lintuveistokset ja luontoaiheiset maalaukset, sinisesti ja punaisesti merkityt lenkit sekä käytännön huomiot kivistä, juurista ja vauhdista(2). Askeleitasuomessa tiivistää perheille lossiyhteyden ja parkkipaikan(3). Bergön vaellusreitti on kartallamme yhtenäisenä linjana noin 5,6 kilometriä Bergön saarella Maalahdessa Pohjanmaalla. Maalahden kunta kuvaa saarella lyhyempiä ja pidempiä vaihtoehtoja, noin 3,5 kilometriä tai enintään noin 8 kilometriä, taukopaikkoja, infotauluja, taidetta ja Adolf-grillikotaa(1). Yksi kävelyraportti mittasi koko kahdeksikon noin 7,4 kilometriksi ja kävelyaikaa noin kaksi tuntia ja vartin(2). Linjan loppupuolella tulee Bergö Hut, hyvä taukokohta. Reitti kulkee havumetsässä, lyhyissä sora-autotiepätkissä ja pitkoksilla; kiviset ja kosteammat kohdat oikeuttavat tukevat kengät(2)(3). Maalahti on kaksikielinen rannikkokunta; Bergöhön ajetaan lyhyellä lossilla mantereelta(3). Veistosreitti sopii erityisesti taiteesta kiinnostuneille; maasto pysyy matalana eikä tarjoa tunturimaisemia(2).

Mälsorin vaellusreitti on kartallamme noin 2,5 kilometrin mittainen reitti Mustasaarella Pohjanmaan rannikolla. Mustasaaren kunta kuvaa laajempaa Mälsorin ulkoiluverkkoa likimain yhdeksän kilometrin mittaiseksi ja mainitsee lyhyempiä vaihtoehtoja sekä ladattavan kartan(1). Maastossa yksi tunnetuimmista päiväretkilenkeistä on noin 2,3 kilometrin ympyrä ja lyhyt pistos ”Blystenen”-kivelle; retkikirjoittajat pyöristävät kokonaismatkan noin 2,5 kilometriin, mikä vastaa hyvin meidän karttaviivaamme(2). Tällä lenkillä on puusta tehtyjä muumihahmoja, kivikkoista sekametsää ja nähtävyyksiä kuten suuri Storstenen-kivi, lyijykivi ja vuoden 1958 lento-onnettomuuspaikka, josta on jäljellä vain vähän metallia(2). Korsholmin kunnan ruotsinkieliset sivut täsmentävät Fokker C.X -onnettomuutta ja taukopaikkaa Storstenenin luona ilman nuotiopaikkaa(3). Laajemman kokonaisuuden eteläosa on myös hämärävaellusreitti: punaisilla heijastinnauhoilla voi seurata reittiä otsa- tai taskulampun valossa(1)(3). Mustasaari sijaitsee Pohjanmaalla. Pysäköinnistä elinanmatkalaukussa kuvaa pientä Mälsorleden-parkkialuetta (noin 3–5 autoa) ja muumilenkin kulkemista sieltä; meidän reittiviivallamme Mälsorin parkkiapaikka on Hagnäs–Mälsorintiellä lähellä kunnan mainitsemia Hagnäs–Mälsorvägen- ja Mälsorfjärdin lähtöalueita(1)(2). Ympyrän jälkeen voi palata soratietä kohti autoa tai jatkaa muihin kunnan sivuilla kuvattuihin lenkkeihin ilman muumihahmoja(2). Retkiseikkailu luokittelee tämän saman Mälsorin retken noin 2,6 kilometriksi ja ohjaa Mustasaaren ulkoilureittien listaukseen yhdessä muiden kunnan reittien kanssa(4).

Tuomaanmäen patikkareitti kulkee Isokyröllä, Pohjanmaalla, Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä. Reitin pituus on kartallamme noin 3,6 kilometriä. Polku nousee Tuomaanmäen luonnonsuojelualueelle, jossa kunta esittelee pronssikautisia hautaröykkiöitä, paikallisesti tunnettua kehämäistä kiviasetelmaa sekä kallioon syntynyttä matalaa halkeamaa, jota on kutsuttu vääräksi hiidenkirnuksi. Noin 0,7 kilometrin kävelyn jälkeen tulet Tuomaanmäen laavulle—luontevaan taukopaikkaan ennen jatkoa merkittyä reittiä pitkin. Ajantasaiset tiedot, GPX-lataukset ja päivitetty myrskytuholista löytyvät Isokyrön kunnan patikkareitistö-sivulta(1). Retkeile Lakeuksilla kokoaa Isokyrön kävelykohteet ja laavut helppolukuisesti Vaasan seudun kävijöille(2). Tuomaanmäki-Napue -pyöräilyreitti (noin 24,5 km) kulkee myös Tuomaanmäen laavuun myöhemmin lenkillään; Isokyrön kunnan pyöräilyreitistö-sivuilla kuvataan, miten reitti kääntyy Tuomaanmäelle ja jatkaa polkuja sekä moottorikelkkareittejä hyödyntäen(3). Reitti on merkitty oranssilla maalilla ja opastusviitoilla. Kunta luonnehtii vaativuutta keskivaikeaksi ja koko kierrokseen noin tunnin kävelyajan, kun molemmat lenkit ovat auki(1). Huhti-alun 2026 tilannekatsauksen mukaan reitti oli kuljettavissa laavulle asti, mutta takalenkkiä ei päässyt kiertämään myrskyn kaatamien puiden vuoksi—kunnostus jatkui useilla reiteillä, joten tarkista tilanne sivuilta ennen lähtöä(1). Talvikunnossapitoa ei ole; latuja ei saa kävellä(1). Isokyrö sopii lähtökohdaksi länsirannikon järvimaisemiin. Jos yhdistät retkiä, Napuen pyöräilyverkoston nollapiste on Napuen taistelun muistomerkin parkkialueella—tarkemmat tiedot löytyvät pyöräilysivuilta(3).

Vuoressalon patikkareitit ovat helppo, kallioinen metsäkävely peltomaiden keskellä kohoavalla harjanteella Isokyrössä Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 3,1 kilometriä; virallisissa kuvauksissa korostetaan kahta erillistä rengasvaihtoehtoa, noin 1,8 ja 2,1 kilometrin mittaisia, jotka jakavat saman lähtöpaikan(1)(2). Ajankohtaisista myrskyvaurioista, kaatuneista puista ja kunnostuksesta kannattaa lukea Isonkyrön kunnan patikkareitistön sivut(1). Kuivilantieltä noustaan jäkäläisten kallioiden päälle ja kuljetaan mäntykankaissa ja lohkareiden lomassa; näköalat avautuvat ympäröivään maastoon ja pidemmällä vaihtoehdolla myös Kyrönjoelle ja peltoaukeille(3). Pidemmällä kierroksella kuljetaan myös kuusikon läpi Vuoressalon laavulle, josta avautuu leveä eteläpohjalainen peltomaisema(2). Lyhyemmän ja pidemmän lenkin risteyskohdat on merkitty niin, että matkan voi valita(3). Alue kuuluu Isonkyrön teemareitistöön: Tarinapolku‑mobiilisovelluksessa on tälle alueelle sijoitettu tarina, ja muutamilla opastauluilla avataan kivimuodostumiin liittyviä paikallisia uskomuksia(2)(3). Lähtöpaikalla on pysäköinti ja kuivakäymälä; laavulla ei ole puuhuoltoa—nuotiolla tulen tekoon tarvittava puu mukaan(1)(2). Reitit on merkitty oranssilla maalilla ja opasteilla; risteyksissä käytetään lisävärejä eri lenkkien erottamiseen(3). Kunta muistuttaa, että kalliot voivat sateen jälkeen olla liukkaita(2). Talvikunnossapitoa ei ole, eikä lastenvaunujen kanssa ole järkevä lähteä(2). Isokyrö sijaitsee Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä. Jos kierrät aluetta myös pyörällä, samaan kuntaan osuu Palonkylä–Pömpeli–Kuivila pyöräilyreitti, jonka varrella taukopaikat ja kalastuskohteet ovat pidemmällä tällä linjalla.

Norrfjärden–Tegelbruksbackens naturstig eli Tiilitehtaanmäen ja Pohjoislahden luontopolku on kartallamme noin kuuden kilometrin mittainen kokonaisuus Kristiinankaupungissa, Pohjanmaan rannikolla. Viralliset kartat ja kuntien reittiluettelo kannattaa avata Kristiinankaupungin kaupungin vaellusreittisivulta(1); Visit Kristinestadin Outdoor Active -kokonaisuudesta saa kätevän näkymän ruudulle(5). Kristinestads historia -sivuston laaja Norrfjärdenin rantoja käsittelevä kertomus kuvaa siltoja, rantakasvillisuutta, maankohoamista ja Tegelbruksbackenin laidunniittyjä Natura 2000 -alueella—tekstissä Metsähallitus esiintyy käytännön rakentajana ja opasteiden ylläpitäjänä(2). Retkipaikan Jorma Murto kuvaa helppokulkuista perheretkeä: rantalehtoja, pitkospuuosuuksia ja Tiukanjoen ylittävän riippusillan taukopaikkoineen(3). Pohjoisesta tulevalle kävijälle paras aloitus on Pohjoislahti pysäköintialue 1; alkumatkasta reitti kulkee Köydenpunojankadun urheilukorttelin liepeillä—Keskustan jääkiekkokaukalo Kristiinankaupunki, Keskustan tekonurmikenttä, Kristiinankaupungin tenniskenttäalue ja Keskustan luistelukenttä Kristiinankaupunki sijoittuvat heti vierelle. Pohjoislahden pysäköintialue avaa toisen hyvän sisäänkäynnin ja leveämmät näkymät Norrfjärdenille. Tiilitehtaanmäki pysäköintialueen seudulla tulee vastaan Itäpuolen urheilukeskuksen frisbeegolfrata ja Itäpuolen urheilukeskuksen pallokenttä. Tiilitehtaanmäen metsäosassa Tiukanjoen varrella odottavat taukopaikkana Tiilitehtaanmäki Tiukanjoki tulentekopaikka ja Tiilitehtaanmäki Tiukanjoki polttopuusuoja - kuivakäymälä—Retkipaikka kertoo nuotiokahveista sillan kupeessa(3). Pinta vaihtelee soritetuista osuuksista pitkoksiin; paikoin polku on leveä ja helposti kuljettava(2). Päämerkinnät ovat sinisiä puumerkintöjä, ja Retkipaikka mainitsee punaisella merkityt sivureitit hieman vaativampina vaihtoehtoina(3). Svenska Yle uutisoi aiemmin suunnitelmista korvata osa pitkoksista sorilla sekä uudistaa opastusta ja lintutornipisteitä—tarkista ajantasainen tilanne kaupungin sivuilta(4). Talvella pitkoksilla voi olla liukasta, ja merituuli kannattaa huomioida. Kristiinankaupunki toimii hyvin tukikohtana puolen päivän retkeen; keskustan puutalokorttelit ja palvelut ovat lyhyen kävelyn päässä monelta sisäänkäynniltä, kun yhdistää kaupunkikatuja ja luontopolkua(1)(2).

Eugmon vaellusreitti on noin 21,3 kilometrin retkeilyreitti Luodossa, Pohjanmaalla, Kokkolan ja Pietarsaaren välisellä rannikolla. Se on Luodonreitin Eugmon-osuus: kunta yhdistää Holmin vaellusreitin, Eugmonin ja Bosundin vaellusreitin noin 44 kilometrin luontopainotteiseksi kokonaisuudeksi, jonka varrella on opastetauluja kasveista, eläimistä ja historiallisista paikoista(1). Kansallinen reittikuvaus löytyy Luontoon.fi-palvelusta(2). Lähtöpaikat, lyhyemmät vaihtoehdot ja Eugmonin liitos muihin osuuksiin on koottu selkeimmin Luodon kunnan Luodonreitti-sivulle(1). Eugmon osuuden kunnossapidosta vastaa Näs-Västerbyn kylätoimikunta; muista Luodonreitin osuuksista vastaavat kunta ja muut yhdistykset(3). Vaellusreitit on tarkoitettu lumettomiin vuodenaikoihin, eikä talvikunnossapitoa ole(3). Taukoalueilla on tuulensuojia, grillauspaikkoja ja kuivakäymälöitä; vetisille osuuksille on pitkospuut(3). Järjestyslain mukaan koira on pidettävä talutushihnassa kuntoradalla tai vaellusreitillä(3). Kunnan kuvaama lähtö on Näsin koululla: pysäköinti hiekkakentän läheisyydessä kaukalon vieressä(1). Tarjolla on noin 9 km:n ja 12 km:n linjaukset kahdella taukopaikalla; toinen taukopaikoista on lastenreitin lähellä ja sopii hyvin lapsiperheille(1). Noin 12,8 kilometrin kohdalla reitti kulkee Näs skolas pallokentän, Näs skolas liikuntasalin ja Näsin kaukalon tuntumassa, jossa reitti kohtaa Näsin valaistun hiihtoladun ja Näsin kuntoradan ja liittyy Luodonreitin kokonaisuudessa Bosundin vaellusreittiin ja Holmin vaellusreittiin(1). Eugmo Trail Run -maastojuoksutapahtuma käyttää tätä reittiä loppukesällä; järjestäjät kuvaavat juoksua metsien ja mättäiden läpi sekä merestä nousseiden kallioiden yli, alustan vaihdellen poluista, vaellusreitistä, metsä- ja sorateistä nousuineen ja laskuineen(4).

Fatisaaren patikointireitti kulkee Isokyröllä Hangasnevan suon halki noin 3,5 kilometriä suuntaansa—yhteensä noin 7 kilometrin edestakainen retki Fatisaaren laavulle. Etelä-Pohjanmaa on lakeinen maakunta, ja Isokyrö sijaitsee Vaasan ja Seinäjoen puolivälissä. Reitti ei ole lenkki: paluu tapahtuu samaa polkua pitkin. Polku päättyy Fatisaaren kallion laelle rakennetulle laavulle, josta avautuu näkymä suolle. Ajantasaiset tiedot sulkemisista, myrskytuhojen korjauksista ja GPX-tiedostoista löytyvät Isokyrön kunnan patikkareitistö-sivulta(1). Retkeile Lakeuksilla -sivusto kuvaa reitin keskivaativaksi päiväpatikaksi laavuineen ja pysäköintimahdollisuudella(2). Retkipaikka-artikkelissa Luontopolkumies kuvaa pitkästä pitkospuuosuudesta, oransseista maalimerkeistä metsäosuuksilla, lyhyestä yhteisestä osuudesta Tuurala–Tulisalo -pyöräilyreitin kanssa ja käytännön vinkeistä jalkineisiin, kun pitkokset ovat märkiä tai uusittavina(3). Lähtöalueelta polku kulkee vaihtelevassa metsämaastossa ja ajourilla ennen kuin maisema avautuu Hangasnevalle. Pääkohokohta on yli kilometrin mittainen yhtenäinen pitkospuuosuus, jonka ansiosta avosuon voi ylittää kuivin jaloin. Itäpäässä polku nousee kalliolle Fatisaaren laavulle; lahellä on myös puuvaja. Noin 3,5 kilometrin kävelyn jälkeen olet Fatisaaren laavulla—hyvä paikka tauolle ennen paluumatkaa. Isokyrön kunnan huhti-alun 2026 tilannekatsauksen mukaan Fatisaaren reitin alkupäässä oli paljon kaatunutta puuta eikä reitti ollut siltä osin kuljettavissa; Hannes-myrskyn jälkeisiä tuhoja korjattiin useilla reiteillä. Tarkista ajankohtainen tilanne kunnan sivuilta ennen lähtöä(1). Reiteillä ei ole talvikunnossapitoa; latuja pitkin kävely on kielletty(1). Sama ulkoilualue yhdistyy osin Tuurala–Tulisalo -pyöräilyreitin kanssa metsäosuuksilla—hyödyllinen tieto, jos yhdistät patikointiin pyöräilyä.

Kyrönmaan patikkareitistö on noin 64,3 kilometrin mittainen yhtenäinen merkitty vaelluslinja Vähäkyröllä Vaasassa. Pohjanmaa tarjoaa tälle osuudelle tyypillisen lakeus- ja metsämosaiikin. Se kokoaa yhteen useita nimetyjä osaverkostoja—Ojaniemi–Hyyriä, Kruutari–Mestoosplassi, Petulia sekä Saarenpää–Mullola—joiden kuvaukset ja säännöt Vaasan kaupunki julkaisee Vähänkyrön patikkareitit -kokonaisuutena, mukana selainkartta ja qr-koodit lähtöpisteiden infotauluissa(1). Kivaa Tekemistä kuvaa laajempaa Kyrönmaahan liitettyä kävelyverkostoa Vähäkyrön, Laihian ja Isokyrön alueella jopa noin 130 kilometrin merkityistä reiteistä vaihtelevassa maaseutumaastossa(2). Linja sopii päiväetappien tai usean päivän kierroksen suunnitteluun: reitin varrella on metsää, vanhoja kärryteitä, peltoja ja kyläteitä, ja taukopaikkoina laavuja ja nuotiopaikkoja sääntöjen mukaan(1). Vaasa on rannikkokaupunki, ja Vähäkyrö on sen sisämaan alue, jossa reittejä on uudistettu vuoden 2003 vanhan verkoston pohjalta talkootyönä ja EU:n Leader -rahoituksella Kyrönmaan Yhyres-yhdistys ry:n koordinoimana; Vaasan kaupungin paikkatietopalvelut julkaisevat interaktiivisen reittisovelluksen(1). Muutaman sadan metrin jälkeen tulee Kotkannevantien kota suojaan. Noin kuudentoista kilometrin kohdalla Kärmeskallion laavu tarjoaa tauon sekametsässä, ennen kuin reitti kääntyy Saarenpään–Mullolan suuntaan. Neljänkymmenen kilometrin molemmin puolin Savisiltain kota ja Mullolantien kota ovat lähellä toisiaan Mullolan–Saarenpään kehällä; Saarenpään latuverkoston parkkipaikka Mullolantiellä sopii autolla saapumiseen, ja Vähänkyrön Viestin urheilumaja on saman keskuksen urheiluseuran rakennus—sieltä yhteydet myös Saarenpään kuntoradalle ja Saarenpään latuverkostolle juoksu- ja hiihtokaudella(1). Kaitajan laavu ja Palaneittenkallion laavu jakavat keskiosaa kohti Haarajoen laavua Kruutarin–Mestoosplassin verkoston itäosassa. Virallinen teksti korostaa värikoodein merkittyjä viittoja ja tolppia, pääosin helppoa kävelyä ja paikoin kivisempää maastoa, sekä maastopyöräilyä valituilla osuuksilla, joskin usein vaativana(1). Patikointireittejä ei talvikunnossa pidetä; latuilla on omat sääntönsä risteyskohdissa(1). Kvarkentrion Merenkurkun rastipäivät -arkisto antaa luettavan näkökulman Saarenpään–Mullolan historialliseen kehään ja sen muinais- ja myöhempiin kohteisiin(3). Ota omat polttopuut mukaan, kun laavu ei niitä tarjoa, noudata Vähänkyrön yhteisiä reittisääntöjä (koira kytkettynä, tuli vain merkityillä paikoilla) ja tarkista kaupungin sivuilta viimeisimmät viitoitus- ja kausipäivitykset ennen matkaa(1). Kuivakäymälät liittyvät palvelupisteisiin eikä niitä tarvitse erotella nimillä metsäosuuksilla(1).

Vitmossenin vaellusreitti on noin 9 kilometrin pituinen, päästä päähän kulkeva vaellus Vöyrissä Pohjanmaan rannikolla. Reitti yhdistää Rökiön metsät ja Vitmossenin muinaisalueen; Vöyrin kunta ylläpitää merkittyjä kävelyvaihtoehtoja ja julkaisee tulostettavia karttoja vaellussivullaan(1). Metsähallitus listaa saman reitin Luontoon.fi-palvelussa, josta reitti löytyy muiden ulkoilukohteiden joukosta(2). Matkan varrella tulee vastaan Rökiö Laavu noin 1,3 kilometrin kohdilla—luonteva taukopaikka ennen kuin maasto kapenee kohti Vitmossenia—ja kauempana Vitmossen parkkipaikka ja Vitmossen Outdoor Grill sijaitsevat lähellä toisiaan Vitmossenin ulkoilualueella, missä grillauspaikka ja pysäköinti helpottavat lyhyen käynnin yhdistämistä pidempään patikointiin. Vitmossen luontopolku kulkee osin samaa aluetta; Rökiön vaellusreitti ja MTB-rata jatkavat verkostoa siinä missä reitit kulkevat yhdessä. Vitmossenin kukkuloilla on kivi- ja pronssikauden talojen ennallistuksia sekä hautaröykkiöitä; kunta kuvaa aluetta yhdeksi varhaisimmista pronssikautisista asuinpaikoista Suomessa, ja pronssikaudella merenranta kulki korkeammalla kuin nyt, jolloin muinaiskohteet sijaitsivat merenlahden äärellä eteläisessä Vöyrissä(1). Retkipaikan Vöyri-juttusarja kuvaa jäkäläpeitteistä kalliota ja kapenevaa polkua kohti muinaisalueen aukeamaa, jossa infotaulu tiivistää kymmeniä hautaröykkiöitä ja hylkeenpyyntiin liittyviä löytöjä(3). Riistanhoitosäätiö kertoo Vitmossen kosteikon ennallistamisesta muuttolintujen levähdyspaikkana ja pesimäympäristönä—hyvä pitää mielessä, jos haluaa tiirata hiljaisesti reitin sivussa(4). Jos haluaa vain ydinalueen muinaispolun, kunnan opasteet Kuckuksen tien 1148 varrella Tuckorissa tarjoavat lyhyempiä vaihtoehtoja (3 km ja 5 km); meidän kartallamme oleva noin 9 kilometrin linja kuvaa pidempää yhteyttä, joka sitoo Rökiön ja Vitmossenin toisiinsa(1).

Koronapolku (ruots. Coronastigen) on merkitty vaellusreitti Vöyrin Keskisissä. Vöyri sijaitsee Pohjanmaalla. Reitin pituus on noin 6,5 km yhtenä lenkkinä, mikä vastaa hyvin kunnan ilmoittamaa noin 6 kilometrin vaihtoehtoa; lyhyempiä vaihtoehtoja ovat 1,7 km ja 3,5 km. Reitti kulkee osittain vanhalla valaistulla ladulla ja metsäautotiellä, joten osa reitistä on leveää ja helppokulkuista. Reitin varrella on penkkejä ja pieni grillipaikka. Lähtö on Keskis Uf:n tiloista osoitteessa Brännarsintie 730. Ajankohtaiset kartat ja reittiselosteet löytyvät Vöyrin kunnan vaellussivuilta(2). Visit Vaasa esittelee laajemmin Vaasan seudun luontoa ja Merenkurkun maailmanperintöaluetta, jos haluat yhdistää lyhyitä kävelyjä pidempiin rannikkopäiviin(4). Retkipaikka on julkaissut usean osan sarjan Vöyrin retkikohteista, josta saa hyvää taustaa päiväretkien suunnitteluun(3).

Köuros on helppo noin 4,5 kilometrin metsäinen kierros Mickelsbackassa Pensalassa Uudenkaarlepyyn kupeella Pohjanmaalla. Nykarleby stad kertoo virallisen pituuden 4,5 km:n Vaellusreitit-osiossaan, paikan Pensalassa sekä lähdön Mickelsbackasta Köuroksentietä (Köurosvägen) pitkin; sama reitti löytyy Retkikartta-linkistä kuin meidän kartallammekin(1)(2). Polku alkaa pysäköintipaikalta vanhojen talousrakennusten vieressä; lähtöpisteellä on myös infotaulu. Pääkehä kulkee selvää, paikoin leveää polkua sekametsässä. Noin 1,4 kilometrin kohdalla kierroksella tulee Motionslåda 42, ulkoliikuntapiste Pållandsvägenin varrella—samanlainen kuntolaatikko-piste, jota Nykarleby stad ylläpitää ympäri kuntaa. Nykarleby stad nimeää reitin ruotsinkielisellä nimellä Köurosrundan vaellusluettelossaan. Outdooractive-tietue, jossa Pietarsaaren seudun Matkailu Concordia Oy julkaisee alueen reittejä, täsmentää, että virallinen sininen Köurosrundan on 4,5 km ja punaisella merkillä varustettu sivupolku muodostaa pidemmän vaihtoehdon lempeän umpimetsän ja lyhyen metsätiepätkän kautta ennen paluuta pääkeälle(3). Samassa kuvauksessa mainitaan kivelle piirretty teksti ja hiilenpolttopaikan jäänteet pieninä kulttuurijälkinä, reitti soveltuu polkujuoksuun eikä lähistöllä ole palveluita—ota vettä ja evästä ja pidä metsä siistinä(3).

Rautakauden retkeilyreitti on noin 2,2 km pitkä kävelyreitti Maalahdessa, Pohjanmaalla. Reitti kulkee rannikkometsän muinaisjäännösalueella: rautakautisia röykkiöitä, kuppikiviä ja runsasta kasvillisuutta, ja reitin varrella on infotupa. Malax Museum Association ylläpitää reittiä ja julkaisee kausi- ja esiteohjeet englanninkielisellä Iron Age Trail -sivullaan(1); tulostettava Iron Age Trail brochure(2) sisältää samat käytännön tiedot. Brinken Museum(3) kuvaa museon toimintaa Maalahdessa ja mainitsee rautakauden polulla näkyvän suuruusluokkaa neljäkymmentä hautaröykkiötä noin kahden kilometrin kävelyllä infotuvan yhteydessä — linjassa tämän ulkoilureitin mittakaavan kanssa. Retkiseikkailu(4) luettelee paikallisen nimen Rautakauden polku pituuksina noin 800 m tai 1,8 km, mikä vastaa yhdistyksen materiaalissa kuvattuja kahta merkittyä vaihtoehtoa. Maasto on kapeaa metsäpolkua ja juurakoita; kokemus on rauhallinen ja opastava, ei tunturivaellus. Yhdistys ylläpitää myös muita lyhyitä kulttuuripolkuja Maalahdessa, mukaan lukien erillisen Molapnen tupailmeilypolun, joka ei ole sama reitti kuin tämä rautakausikävely(1).

Vargis kesäretkeilyreitti on noin 3 kilometriä suuntaansa Mustasaarella Merenkurkun maailmanperintöalueen mantereen Björkö–Panike-ulkoilualueella. Virallinen kuvaus tälle kesäyhdysosuudelle on Luontoon.fi:ssä(1); Mustasaaren kunnan Vargis-sivu(2) kertoo jaetusta pihapiiristä Björkörenin luona—tulentekopaikat, laavu, polttopuuvaja, kuivakäymälät, melojille sopiva laituri ja sallittu telttailu—ja mainitsee, ettei reiteillä ole talvikunnossapitoa. Retkiseikkailu(6) kokoaa muita Merenkurkun kävelyjä Mustasaarella ja linkittää laajempiin reittikeskuksiin, jos kaipaat pidempää päiväretkeä. Vargis laavun palvelukuvaus löytyy Luontoon.fi:stä(5). Alussa Björkörenin ranta-alueella kuljet Björkören laiturin, Björkören kotakeittiön, Björkören vuokratuvan, Björkören saunarakennuksen ja Björkören kuivakäymälän ohi—kätevää, jos yhdistät kävelyn vuokratupa- tai saunavuoroon. Vähän matkaa eteenpäin reitti kulkee Vargis parrusillan, Vargis käyntisillan ja Vargis laiturin kautta; Vargis polttopuusuoja - kuivakäymälä on polun varrella tulipuineen, ja Vargis laavu tarjoaa katoksen rantametsikössä. Noin kahden kilometrin päässä lähtöpäästä tulee Rotörskatan Hut -alue ja Björkö-Panike Rotörskatan laituri pidemmän Björkö-Panike vaellusreitin varrella. Samasta pihapiiristä voi yhdistää lyhyen Vargis vaellusreitti -renkaan tai jatkaa koko Björkö-Panike vaellusreitille kohti näkötornia ja ulompia saaria usean päivän ohjelmissa. Pohjanmaa tunnetaan Merenkurkun saaristomaisemista, ja Mustasaari on oiva tukikohta niihin tutustumiseen.

Merkitsemisestä, lähtövaihtoehdoista Måtarsvuorella ja kolmesta reittivaihtoehdosta (Langtrådi, Millantrådi, Kårttrådi) löydät selkeimmät tiedot Jeppon kylän sivustolta(1). Trådi on merkitty retkeilyreitti Jeppon kylän alueella Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla. Nimi on paikallista ruotsin murretta ja tarkoittaa kuljettua polkua tai jälkeä. Reitti on noin 17 kilometriä päästä päähän. Sama verkosto kuvataan lähtevän Måtarsvuorelta sinisellä merkinnällä, pitkospuiden ylittämillä ojilla ja kolmella suunnitellulla vaihtoehdolla—Langtrådi noin 10 km, Millantrådi 7 km ja Kårttrådi 4 km—joten lyhyemmät lenkit käyttävät samaa lähtöpistettä ja kokonaispituus voi näyttää pidemmältä, kun polkuja yhdistää Måtarsin lähistöllä(1). Svenskfinlands Byar kertoo, että kyläyhdistys ylläpitää Trådia Måtarsvuorelta vaihtelevassa maastossa ja pisin vaihtoehto kulkee vanhojen hautaröykkiöiden ohi(2). Måtarsin päässä reitin varrella on ulkoliikuntapaikkoja, muun muassa Motionslåda 36, ja Måtars, motionsspår -juoksusilmukka liittyy samaan alueeseen lyhyemmäksi harjoitukseksi. Eri tilauksesta tarjottavasta opastetusta Jeppo-kävelystä joen ja siltojen varrella löytyy yhteystiedot Visit Jakobstadilta(3)—se palvelu ei ole sama kuin ilmainen Trådi-itseopastus, mutta täydentää kylävierailua.

Holmin vaellusreitti on merkitty päiväretki Luodossa. Luoto sijaitsee Pohjanmaan rannikolla suunnilleen Kokkolan ja Pietarsaaren välillä seututiellä 749 (Rantatie). Kartallamme reitti on noin 15,5 kilometriä yhtenä linjana. Virallinen reittiesittely ja karttatyökalut löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Larsmon kunnan sivuilla kuvataan noin 8 ja 13 kilometrin linjaukset, taukopaikat ja reitin sijoittuminen laajempaan Luodonreittiin(2). Retkipaikka käy läpi Molnvikenin ja Knypälbackan kivikon, tienylitykset ja alustavat olosuhteet käytännöllisesti(3). Luontoloinen kertoo lähtöpaikan postilaatikosta ja Molnvikenin tulipaikasta käytännön kokemuksella(4). Reitti lähtee Luodon urheilupuistosta: pysäköi urheilupuiston parkkipaikalle ja aloita maantie 749:n toiselta puolelta, parkkipaikkaa vastapäätä(2). Ensimmäisten kilometrien aikana kuljetaan Holmin monitoimitalon ja Luodon urheilupuiston laajan palveluryhmän ohi—muun muassa tennistä, frisbeegolfia, yleisurheilua ja ampumahiihtoinfraa—ennen kuin polku sukeltaa kallioihin, niittyaukeisiin ja sekametsään. Samassa kulmassa risteävät MTB Track, Luodon urheilupuiston kuntorata ja Luodon urheilupuiston ladut siinä missä verkosto kulkee yhteistä maastoa. Kunnan kuvauksissa esiintyy kaksi pääasiallista taukopaikkaa: toinen Molnvikenillä tuulensuojineen ja grillausmahdollisuuksineen, toinen siinä kohdassa missä vaellusreitti kohtaa urheilupuiston kuntoradan ja hiihtoladut(2). Märille osuuksille on pitkoksia ja pieniä siltoja; kallioilla voi olla liukasta sateen jälkeen(3). Reitti ylittää tien 749 kahdesti; käytä rakennettuja ylityksiä ja huomioi liikenne(3). Luodonreitti kokoaa Holmin, Eugmon ja Bosundin vaellusreitit noin 44 kilometrin kokonaisuudeksi, ja reitin varrella on opastetauluja luonnosta ja historiasta(2). Kunnan mukaan järjestyslain nojalla koira on pidettävä kytkettynä ulkoilureitillä(2). Vuodenaikakäyttö vaihtelee: itsenäiset tekstit mainitsevat itäpuolen luontevammaksi lumikengillä talvella, kun länsipuolella kulkee hiihtolatuverkosto—tarkista latujen kunnossapito erikseen vaellusreitistä(3)(4). Maastopyöräily ja polkujuoksu mainitaan usein samoille poluille; noudata mahdollisia uusia kieltokylttejä(2)(3).

Mustasaari sijaitsee Merenkurkun maailmanperintörannikolla ja Vargisin noin 0,7 kilometrin ympyrä kiertää Vargiksen ulkoilupihapiirin Pohjanmaalla. Paikallisesti sama lyhyt rengas tunnetaan nimillä Wargin kierto ja ruotsiksi Wargrundan; esitteissä ja Metsähallituksen materiaalissa pituus pyöristyy usein noin 0,8 kilometriin(3). Ajankohtaisimmat tiedot molemmista luontopoluista ja piha-alueen palveluista löytyvät Mustasaaren kunnan ulkoilusivuilta, jotka kuvaavat Wargin kierroksen rinnalla myös pidempää Hirvipolkua(1). Luontoon.fi listaa Vargisin reittiperheen Korsholman alueella ja kytkee kohteen laajempaan Merenkurkun maailmanperintökokonaisuuteen(2). Metsähallitus julkaisee myös kolmikielisen karttaPDF:n Vargisin reiteistä(3). Piha-alueelta polku kulkee heti Vargis parrusillan, Vargis käyntisillan ja Vargis laiturin kautta; Vargis polttopuusuoja - kuivakäymälä on lähellä alkua. Varhain reitti tulee Björkörenin rantaan, missä Björkören vuokratupa, Björkören kotakeittiö ja Björkören saunarakennus sijaitsevat Björkören laiturin lähellä ja Björkören kuivakäymälä palvelee samaa taukopaikkaa. Noin 0,7 kilometrin kohdalla rengas palaa Vargis laavun luokse pihan laidalla; lue lisää laavusta omalta Vargis laavu -sivultamme ja tarkista virallinen palvelukuvaus Luontoon.fi:stä(5). Samasta lähtökohdasta on luontevaa jatkaa Vargis kesäretkeilyreitille noin kolmen kilometrin kesälenkille tai pitkälle Björkö–Panike vaellusreitille kohti Rotörskatia ja edelleen. Retkiseikkailu kokoaa Mustasaaren Merenkurkun kävelyjä ja linkittää kuntien reittilistauksiin(6). Vaasan Kvarken-alueen yleissivu muistuttaa, ettei luontopoluilla ole jäteastioita—kaikki tuotu roska pitää viedä pois(4). Pihalla sallittu telttailu ja reittien talvihuolto noudattavat kunnan ja Metsähallituksen ohjeita; kunnan sivu mainitsee, ettei näillä reiteillä ole talvikunnossapitoa(1).

Ylipään ulkoilureitit muodostavat tiiviin patikointiverkoston metsäisissä vaaroissa Isokyrössä Pohjanmaalla, Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä. Reitin pituus on noin 6,9 kilometriä yhtenä kokonaisuutena; Isonkyrön kunnan kuvauksissa korostetaan useita rengasvaihtoehtoja noin 1–5 kilometrin pituuksista kahdelta päälähtöalueelta, helpossa maastossa mutta selvästi korkeuseroja(1). Myrskyvaurioista, kaatuneista puista ja ajantasaisesta kulkukelpoisuudesta—myös Marjamäen ja Lukkuhakan välisestä yhdysosuudesta—kannattaa lukea kunnan patikkareitistön tilannepäivitykset(1). Lähtö onnistuu joko Ylipään Nuorisoseuran parkkipaikalta Valtaalantie 403:lta tai Lukkuhakan leirintäalueen vierestä Kortesluomantie 157:ltä; pysäköi vain merkityille paikoille(1). Lähtöalueen tuntumassa on Marjamäen laavu. Reitin puolivälin tienoilla Marjamäen näkötornin luona voi pitää tauon; tornin kupeessa on kaksi laavua isommallekin porukalle(1). Reitti kulkee Valtaalan koulun liikuntapaikkojen ohi ennen laskua Kalliojärven uimapaikalle, jossa on laituri ja pukutilat osoitteessa Kortesluomantie 146(2). Loppupäässä tulevat vastaan Ylipään frisbeegolfrata, Ylipään laavu, Ylipään hiihtomaa ja Ylipään Nuorisoseuran sali—samassa keskuksessa kiertävät myös valaistut kuntoradalta sekä talviset ladut, joista kerrotaan ulkoliikuntapaikkojen sivulla(2). Isonkyrön patikointireitit on merkitty oranssilla maalilla ja opastusviitoilla(1). Päällekkäinen kuntorata on hämäräkytkimellä valaistu 1,2 km:n, 2 km:n, 3 km:n ja 5 km:n iltalenkeillä klo 22.00 asti; aamulla valaistusta ei ole(2). Samalta alueelta pääsee talvisin Ylipään valaistulle ladulle (älä kävele ladulla hiihtokaudella) ja kesällä juoksureittinä Ylipään kuntorata Isokyrö(2). Pyöräilijät voivat jatkaa laajemmalle esimerkiksi Palonkylä–Pömpeli–Kuivila- tai Orismala–Orisberg-pyöräilyreiteille lähistön yhteyksistä. Retkeile Lakeuksilla kokoaa Isokyrön retkikohteita ja viittaa Tarinapolku-sovellukseen muihin kunnan teemareitteihin(3).

Kortjärven luontopolku on noin 9,3 kilometrin retkeilyreitti metsän ja järvimaiseman keskellä Teerijärvellä Kruunupyyllä Pohjanmaalla. Reitti tunnetaan erityisesti Göte Edsvikin veistoksista ja lyhyistä humoristisista ruotsinkielisistä runoista sekä selkeistä opasteista ja reittikartoista. Ajankohtaisia tietoja ja reittivaihtoehtoja kannattaa tarkistaa Kruunupyyn kunnan Kortjärven vaellusreitti -sivuilta(1); sama reitti on kuvattu valtakunnallisesti Luontoon.fi:ssä nimellä Kortjärvi luontopolku(2). Visit Jakobstad kokoaa alueen vaellusreittien pituuksia ja tunnelmaa yhdelle sivulle(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli täydentää kuvaa pitkospuista, taukopaikoista ja sivureittien yhdistämisestä(4). Lähtöalueelta polku saavuttaa noin 1,4 kilometrin kohdalla Meddasnabba rastplatsin—tauon, jossa Teerijärven melontareitti kohtaa kävelyreitin: kota, nuotiopaikka ja infotaulu. Långbacka grillplats sijaitsee niin sanotun laiskan joen (Lata ån) kulmassa pitkospuiden ja siltojen varrella, ja Lataåågä grillplats Kaustbyvägen 491:n lähellä edustaa pohjoisempaa nuotiopaikkaklusteria. Polku on leveä ja hyvin pidetty—soraa ja metsäpohjaa—ja suot ylitetään pitkospuilla. Korkeuserot ovat pienet; elämys on ennen kaikkea veistoksia ja runoja lukeva kävely. Samassa ulkoilualueessa Djupsjöbackan kuntorata ja Djupsjöbackan valaistu latu kulkevat hyvin lähellä, jos haluat yhdistää retkeilyyn juoksua tai hiihtoa toisella kerralla.

Öjskatsleden on kevyt, maastossa selvästi merkitty retkeilyreitti Österhankmon kylämaisemissa Mustasaaressa Pohjanmaan rannikolla. Reitin pituus on kartalla noin 5,5 kilometriä yhtenä linjana. Tarkat opasteet lähtöön, pysäköinnin koordinaatit ja taukopaikkojen ylläpito löytyvät Mustasaaren kunnan ulkoilureittisivuilta(1); sama reitti on myös Luontoon.fi -palvelussa(2), ja ruotsinkielinen kunnan sivu kertoo samat käytännön tiedot(3). Matkan varrella tulee vastaan Rastplats Grillikota, grillikota noin 1,2 kilometrin kohdalla, ja hieman myöhemmin Öjskatsledens vindskydd -tuulensuoja. Österhankmon päässä Österhankmo Grillikota tarjoaa nuotiopaikan ja penkit; kunnan mukaan grillipaikalla on polttopuuta(1). Samassa ulkoilunurkassa risteää Karika vaellusreitti, jonka varrella on myös Österhankmo uimaranta ja muita lähialueen palveluja—hyvä vaihtoehto, jos haluat yhdistää lyhyen vaelluspätkän uintipäivään tai pidempään retkeen. Reitti on merkitty sinisin maalipistein ja nuolin luontoon(1). Bengt Sandström huolehtii reitistä, ja Österhankmo samfällighet r.f. tukee venesataman pysäköintiä ja päätegrillialuetta(1)(3).

Reittipituudet, lähtöosoite ja tulostettava kartta löytyvät Vörå kunnan vaellusreitit-sivulta(1). Sivuilta linkittyy myös ladattava karttakuva tälle reitille(3). Kinnkangleden on merkitty metsäpolku Kinnkankaan seudulla Oravaisilla Vöyrillä Pohjanmaalla. Kartallamme reitti on yhtenä linjana noin 3,9 kilometriä. Vörå kommun kuvaa kahta reittivaihtoehtoa, noin 2 ja 5 kilometriä—valitse sopiva ja seuraa maastossa merkintöjä(1). Taukopaikalla on ainakin pöytä ja penkki(1). Retkipaikka-juttusarja Vöyrin retkikohteista lähti kunnan nettiluettelosta, ja viikossakaan ei ehditty kävelemään kaikkia merkittyjä polkuja—hyvä muistutus siitä, kuinka tiiviisti Vöyrille mahtuu vaihtoehtoja(2). Kinnkangleden voi yhdistää muihin lähialueen retkiin, jos aikaa on enemmän. Vöyri on kaksikielinen rannikkokunta. Vaasasta ja lähiseudulta pääsee autolla kätevästi päiväretkille Pohjanmaan luontoon.

Reitti kulkee Laihiassa Pohjanmaalla. Laihian patikkareitit on noin 13,7 kilometrin pituinen vaelluslinja Levanevan suoalueen maisemissa. Ajantasaisimmat tiedot reitistä löytyvät Luontoon.fi:n Laihian patikkareitit -sivulta(1). Laihian kunta kokoaa ulkoliikuntapaikat karttasovellukseen ja ohjaa valtakunnalliseen liikuntapaikkahakuun suunnittelua varten(2). Reitti kulkee avointen nevain ja metsäsaarekkeiden välissä Levaneva–Kuuttoneva-Natura-alueella. Syke kuvaa Levanevaa laajana länsirannikon keidas- ja aapasuokokonaisuutena valtakunnallisessa Natura-kuvauksessa(4). Alueen retkeilykuvauksissa mainitaan usein pitkät pitkospuuosuudet ja maahan maalatut siniset merkinnät(3). Noin 3 kilometrin kohdalla reitillä on Kaarluoman laavu ja noin 6,6 kilometrin kohdalla Haarinnevan laavu — molemmat sopivat taukoihin päiväretkellä. Maasto on keskitasoista: pääosin pitkospuita ja pehmeää turpeaa, metsäkaistaleita avosuon välissä; märällä säällä pito voi olla liukasta(3). Laajemmalla Levanevan alueella kulkee myös pitkä Kurjen kierros -vaellusreitti sekä muita lähtöpisteitä, joista kerrotaan alueen retkioppaissa; ne ovat eri kokonaisuuksia kuin tämä linja, mutta auttavat hahmottamaan Laihian paikkaa pohjalaisessa retkeilyverkossa(3). Elinan matkalaukussa kuvaa Levanevan rauhallista, avaraa suomaisemaa ja pitkospuiden päällä kävelyn rytmiä(3).

Kackurduntenin vaellusreitti on noin 6,9 kilometrin merkitty metsäsilmukka Uudenkaarlepyyn liepeillä Pohjanmaalla. Nykarleby stadin Urheilu ja liikunta ‑osio kertoo Nurkin lähtöpaikan, pysäköinnin Kovjoentien varrella (osoite Kovjoentie 87) ja linkin Retkikarttaan, jossa sama Lipas‑geometria näkyy kuin meidän kartallamme(1)(2). Suomi.fi tiivistää, että Uudenkaarlepyyn seudulla on seitsemän vaellusreittiä, joita ylläpitävät yhdistykset ja yksityiset toimijat kaupungin latuverkon ohella—käytännöllinen tausta, jos vertailet opasteita tai huoltoa kaupungin hiihtolatuun verrattuna(4). Kierros nousee metsäisiin vaaroihin Kackurduntenin ympärillä; lempinimi Nyspåri juontuu siitä, että paikalliset polkujuoksijat viittoivat ensin oman polkunsa, ennen kuin reitistä tuli virallinen keltainen vaellusreitti(3). Geocaching-kuvaus viittaa myös Storbergetiin toisena kohokkona kehällä. Reitin varrella kulkee julkisia kuntolaatikko-pisteitä (Motionslåda 57 ja myöhemmin Motionslåda 54), jotka istuvat kaupungin laajempaan kuntolaatikko-verkostoon. Noin 6,3 kilometrin kohdalla reitti kulkee Nycarleby hundklubb övningsområde -alueen laitaa pitkin ja päättyy kohti Ratsastuskoulu Caprillin kenttää ja Ratsastuskoulu Caprillin maneesia Kovjoentien varrella—hyviä maamerkkejä palatessa Nurkin pysäköintiin. Noin 2,5 kilometrin kohdalla reitti liittyy Socklot vandringsled -reittiin, jos haluat jatkaa päivää toisella lenkillä.

Alajepuan polku on noin 5,4 kilometrin mittainen merkitty metsäpolku Alajepuan kylässä (ruots. Ytterjeppo) Pohjanmaalla. Nykarleby stad kuvailee kylän vaellusreittejä: lähtö tanssipaviljongin läheltä, sininen reitti on lyhyempi vaihtoehto ja verkostossa on myös noin 10 km keltainen lenkki(1). Reitin varrella on taukopaikka grillausmahdollisuudella(1). Tulostettava kartta ja yhteystiedot ovat Urheilu ja liikunta ‑osion alla Nykarleby stad ‑sivuilla(1). Retkikartta (2) näyttää saman Lipas-reitin ruudulla. Samassa metsämaisemassa Alajepuan sotilastorppa on pieni sotilastorppamuseo kukkulalla; Museo Pohjanmaa mainitsee lähistöllä myös Pääskjärven vaelluspolun (3). Reitin pohjoispäässä kulkee lähellä Alajepuan koulun liikuntasali ja Alajepuan koulun pallokenttä, ja Motionslåda 47 sekä Motionslåda 46 ovat lyhyen matkan päässä polusta. Motionslåda 46:sta voi liittyä Alajepuan valaistu kuntorata ‑lenkille. Maasto on tasainen rannikkometsä—tyypillistä Uudellekaarlepyylle eikä tunturivaellusta. Uusikaarlepyy on kaksikielinen kaupunki Suomen länsirannikolla.

Tämä osuus on noin 6,3 kilometrin pituinen pohjoinen vaihe Rajavuoren erä- ja retkeilykeskukselta kohti Levanevaa Laihialla, Pohjanmaalla. Luontoon.fi erottaa sen omaksi merkityksi pätkäksi laajemmassa Kurjen kierros ‑käytävässä, joka yhdistää Rajavuoren, Levanevan aapasuon ja Pässilän(1). Visit Seinäjoki Region kuvaa Levanevan luonnonsuojelualueen mosaiikkimaista suoluontoa ja vanhan metsän tuntuista maisemaa; alue kuuluu Natura 2000 ‑verkkoon ja on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan laajin soidensuojelukokonaisuus(2). Lähtöyläsi on Rajavuoren eräkeskuksen laavu, ja jo noin parin sadan metrin päässä avautuu Rajavuoren näkötorni – pieni näköalatorni, joka antaa suuntaa ennen suon suuntaan laskeutumista(1). Tämä osuus linkittyy suoraan Rajavuoren luontopolkuun 5 km sekä pitkiin Kurjen Kierros ‑ ja Kurjenkierros-reitteihin, jotka jatkavat Levanevan pitkospuita pitkin Maalarinmaata kohti(2)(3). Visit Suupohja muistuttaa, että suopätkillä pitkospuut voivat olla liukkaita säästä riippuen, ja että luonnonsuojelualueen kehäreitillä merkinnät ovat sinisiä, kun taas Laihialla ja Jurvassa pääreitin väri on oranssi(4). Laihian kunta ylläpitää Rajavuoren keskusta: pihalta löytyy kuivakäymälä, polun varrella kaksi laavua ja luontotorni lyhyellä kieppiluontopolulla(2). Luontoretkiä-blogissa heinäkuulta 2020 kehutaan siistejä laavuja ja tornia, mutta mainitaan myös osin kuluneita siltoja ja tiheää kasvillisuutta reitin varsilla; käytännöllinen muistutus ennen varsinaista Levanevan suuntaan lähtöä(5). Ajankohtaisimmat tiedot taukopaikoista, pitkospuista ja kausiohjeista kannattaa tarkistaa Luontoon.fi(1) ja alueen virallisilta ulkoilusivuilta (2)(3).

Valassaarten luontopolku eli ruotsiksi Valsörarnan luonto- ja kulttuuripolku on noin 2,5 kilometrin kävelyreitti Valassaarilla, Merenkurkun ulkosaaristossa Björköbystä luoteeseen. Alue kuuluu Merenkurkun UNESCO-maailmanperintökohteeseen ja Valassaarten–Björkögrundenin luonnonsuojelualueeseen; maisemassa näkyy de Geer -harjanteita, fladoja ja maankohoamisen vaikutusta. Ajantasaiset tiedot reitistä ja rajoituksista löytyvät Luontoon.fi:n Valassaarten luontopolku -sivulta(1). Mustasaaren kunnan ulkoilu- ja matkailusivut täydentävät kuvaa saaresta, palveluista ja käyttösäännöistä(2). Saarelle pääsee vain vesiteitse: retkiä ja paikallisia veneyhteyksiä lähtee esimerkiksi Svedjehamnista ja Klobbskatasta, ja opastetut retket nousevat usein entisen merivartio- ja biologisen aseman tuntumaan saaren pohjoispäässä. Polku kulkee rannikon metsissä ja pitkospuuosuuksilla kohti Storskärin punaista ristikkömajakkaa, joka valmistui 1886 ja on yksi Merenkurkun tunnetuimpia kuvauskohteita. Meriharakka-blogin teksti seuraa samaa noin 2,5 kilometrin kävelyä oppaan kanssa ja nimeää välietapit kuten Käringsundin rannan ja Ebbskärin ja Storskärin yhdistävän sillan(3). Ylen juttu Metsähallituksen maailmanperintöretkestä kertoo uudistetusta luontopolusta, tiukoista suojelusäännöistä ja majakasta retkivierailun päätepisteenä(4). Reitin varrella tulevat vastaan muun muassa Valassaaret pohjoinen tulipaikka, Valassaret vieraslaituri, Valassaarten pohjoisrannan poijut, Valassaaret kuivakäymälä ja majakka-alueen kuivakäymälä (Valsörarna, fyren kuivakäymälä) sekä Valsörarna Båtvikens brygga eteläisemmällä rannalla—evästauot, pienveneilu ja peruspalvelut on ryhmitelty luontevasti tälle päiväretkeilylle. Opastetaulut kertovat luonnosta ja historiasta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi; reitti on maastossa selvä, vaikka värijuovia ei ole(2)(3). Tarkista Luontoon.fi ja Mustasaaren kunta ennen matkaa erityisesti lintujen pesimäaikana 1.5.–31.7. voimassa olevista maihinnousurajoituksista ja mahdollisista sulkuajoista(1)(2). Retki sijoittuu Mustasaareen ja laajempaan Pohjanmaan saaristomaisemaan.

Orisbergin patikointireitti kiertää Kotilammen, Suomen vanhimman tekojärven, ja kulkee noin 11,3 kilometrin matkan Orisbergin rautaruukki- ja kartanoalueella Isokyrössä Pohjanmaalla. Isonkyrön kunta ylläpitää patikointiverkostoa oranssilla maalauksella ja opastusviitoilla, julkaisee GPX-tiedostoja ja myrskyvauriokatsauksia; keväällä 2026 Orisbergin reitillä oli yhä käynnissä raivaustöitä kaatuneiden puiden jäljiltä—tarkista ajankohtaiset tiedot kunnan patikkareitistön sivuilta ennen lähtöä(1). Retkeile Lakeuksilla -kortti tälle reitille kertoo pituudet, pysäköinnin koordinaatit ja käytännön varoitukset(2). Pääosa kierroksesta kulkee metsäpoluilla, pitkospuilla ja lyhyinä metsätiepätkinä; reitti kulkee Orisbergin hautausmaan läpi ja vaihtelevassa havumetsässä ja lehdossa järven tuntumassa(2). Lyhyempi vaihtoehto on kävellä kellotapulin lähdöstä Kotilammin kodalle ja palata samaa reittiä, yhteensä noin 6 kilometriä, lähempänä rantaviivaa(2)(3). Maasto voi olla kuraista ja epätasaista sateen jälkeen, joten vedenpitävät kengät ja pitkähihaiset vaatteet ovat suositeltavia(2)(3). Reitin varrella tulee vastaan Orisbergin uimapaikka lähtöalueen tuntumassa, Jalkapuun laavu ensimmäisten kilometrien aikana ja Orisbergin yhteistalon sali rantaosuuksilla ennen Kotilammin kodan loppupistettä, jossa on kota puuhuollolla, nuotiopaikka ja uimaranta(2). Alueen kulttuuritarinaan kuuluvat kirkon kellotapuli, jossa Jean Sibelius ja Aino Järnfelt perimätiedon mukaan vaihtoivat kihlasormuksia, sekä 1670-luvun ruukin historia, joita Visit Seinäjoki Region kuvaa Orisberg-sivullaan(3). Retkipaikan Jorma Murton retkikuvaus täydentää näkymiä kirkon lähistöltä, kertoo pidemmän kierroksen kulkevan osin kauempana rannasta kuivalla maalla ja että kota sijaitsee hieman Seinäjoen puolella kuntarajaa(4). Orismala-Orisbergin pyöräreitti kulkee osin samaa rantaa; poluilla voi kohdata pyöräilijöitä. Isokyrö sijaitsee Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä; sama patikkareitistö tarjoaa muita päiväretkiä kunnassa.

Socklot vandringsled eli Socklotin vaelluslenkki on noin 6,1 kilometrin metsäsilmukka Uudenkaarlepyyn maaseudulla koillisessa, Pohjanmaan rannikkoseudulla. Reitti kuuluu samaan kaupungin ulkoiluverkostoon kuin muutkin ladattavat vaelluskartat ja Retkikartta-linkit: Nykarleby stad kokoaa kartat, viereisten reittien kuten Kackurduntens vandringsledin Retkikartta-näkymät ja yhden numeron vaellusreittien, latujen sekä ulkokuntopaikkojen käytännön kysymyksiin Idrott & Motion- ja Urheilu ja liikunta -sivuilleen(1). Visit Finland tiivistää englanniksi, että Uudenkaarlepyyn alueelta löytyy kolmesta noin kymmeneen kilometriin ulottuvia kävelyjä eväspaikkoineen ja ohjaa kartanlatauksessa samalle kunnalliselle ulko-osiolle(2). Suomi.fi vielä erottelee, että seitsemän listatun vaellusreitin ylläpito on yhdistyksillä ja yksityisillä toimijoilla, ei kaupungin latuverkon tavoin—hyvä huomioida, jos vertaa merkintöjä tai kunnossapitoa(3). Tämän Socklotin kehän loppupäässä voi yhdistää Kackurduntens vandringsled -nimiseen reittiin; kyseinen Kackurduntens vandringsled on keltainen metsäsilmukka, joka lähtee Nurkista Kovjoentieltä—kätevä tapa tehdä pidempi päivä kahdesta lyhyemmästä maastolenkistä. Geocaching-kätkön GC31VDA kuvaus sijoittuu puolukkametsän reunoille ja kertoo hiekkapintaisesta Heidivägen / Socklothedet -nimestä Kovjoen vedenoton ja Socklotin välillä; paikallisessa murteessa tie tunnetaan lempinimellä Heidi(4). Se taustoittaa kulkuyhteyttä, ei korvaa oman kävelylinjan tarkistamista ennen lähtöä. Nykarleby Arbis markkinoi toisinaan erillistä, maksullista historiallista kyläkävelyä Socklotissa luokkaa 3–4 km omilla kokoontumispaikoillaan—tämä kulttuurikierros ei ole sama kuin tämä pidempi kehäreitti kartallamme(5).

Kikanbergetin luontopolku on lyhyt edestakainen rantakävely Klobbskatissa Mustasaarella Pohjanmaan rannikolla. Ajantasaisimmat tiedot kulkemisesta, näköalatornista ja talvihuollosta löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Finland kuvaa retken sopivaksi huhtikuusta lokakuuhun ja mainitsee kohteen maksuttomuuden(2). Kartallamme kävely on noin 0,4 km pituinen reitti-osuus kohti Kikanbergen huippunäkymiä; Luontoon.fi kuvaa koko rantareitin molempiin suuntiin noin 800 metriksi(1). Polku lähtee Kikanberget luontotorni -näköalatornilta. Noin vain 25 metrin korkea torni palvelee kvarkenilaisen saaristomaiseman lukemista: paljaalla silmällä erottuvat muun muassa Norrskärin, Utgrynnan ja Valsörarnan majakat, ja torni toimii kevät- ja syyshaistelujen havaintopaikkana(1). Ensimmäinen osuus rantaa pitkin on helppo; lyhyt nousu Kikanbergen kalliolle vaatii hieman enemmän(1)(2). Sataman tuntumassa kartallamme ovat Klobbskat Outdoor Grill, Klobbskat Grill ja Klobbskat Sauna—kätevää, jos haluat yhdistää kävelyn nuotioruokaan tai löylyihin. Gröna anemone -blogin Klobbskat-artikkeli mainitsee tornin vieressä kesällä avoinna olevan Café Kompassin, vierasvenesataman, ison parkkialueen ja lyhyen luontopolun tornilta Kikanbergen huipulle ylimääräiseen näköalaan luodoille(3).

Andkilin vaellusreitti on noin 7,9 kilometrin mittainen rengasreitti Andkilin kylässä Vöyrillä rannikko-Pohjanmaalla. Vörå Municipality kuvaa samaa Andkilin verkostoa kahdella vaihtoehdolla: lyhyenä 1,7 km:n reittinä ja liki 9 km:n pidempänä kävelyreittinä; pidempi kuvaus vastaa tätä kartoitettua silmukkaa(1). Tulostettava PDF-kartta ja suomenkieliset kuvaukset kaikista kunnan poluista löytyvät Vörå Municipality -sivuston vaellusreittiosiosta(1). Retkipaikka-sarjan Vöyri-jutuissa todetaan, kuinka pitkä lista paikallisista vaellusreiteistä löytyi Visit Vörån kautta ja miten se vaikutti siihen, että alue valikoitui viikon retkikohteeksi(2). Abramsgården kuvaa Andkilia vanhana Vöyrinjoen varrella sijaitsevana kylänä keskustan eteläpuolella ja mainitsee virallisen merkityn vaellusreitin Kondivorin seudulla(3). Pidemmän reitin alkupäässä maasto on kunnan kuvauksen mukaan kohoavaa, kallioista ja kivistöistä, minkä jälkeen reitti jatkuu metsäisessä ja avoimemmassa maastossa. Reitin korkein kohta on noin 52 metriä merenpinnan yläpuolella. Reitin jälkimmäisellä puoliskolla paikkoja on merkitty kyltein, joissa nimet on kirjoitettu murteella; nimet nojaavat vanhoihin tarinoihin(1). Joenlaakson asettelu ja vaihteleva metsä ja aukea sopivat helppoon puolen päivän retkeen. Meidän kartallamme viereinen Andkilin vaellusreitti kulkee samaa Andkilin reitistöä hieman eri geometrialla; yhdessä ne kuvaavat kunnan pidempää Andkil-vaihtoehtoa.

Lapinmäen patikkareitti on helppo, noin 1,9 kilometrin patikointi Isokyrössä Pohjanmaalla aivan taajaman reunalla. Luontoon.fi julkaisee tämän reitin valtakunnallisessa ulkoilupalvelussa (1). Isonkyrön kunta ylläpitää patikointiverkostoa oranssilla maalimerkinnällä ja opastusviitoilla, tarjoaa GPX-tiedostoja navigointiin ja päivittää myrskyvaurio- ja raivausohjeita patikkareitistön sivuille—tarkista ajankohtaiset tiedot ennen lähtöä (2). Noin 0,6 kilometrin kohdalla reitti kulkee Lapinmäen ampumaradan lähellä, ja noin 1,2 kilometrin tienoilla polku tulee lähelle Välimäen kuntoportaita ja ulkokuntosalia—hyviä maamerkkejä, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn muihin liikuntapaikkoihin samalla alueella. Maasto on helppoa metsää ja taajamareunaa; kunta korostaa, että lähtö on leikkikentän vieressä, mikä tekee retkestä helposti lähestyttävän perheille (2). Reitti kuuluu samaan isokyröläiseen reittiperheeseen kuin pidemmät suosikit muualla kunnassa. Jorma Murton Retkipaikka-artikkeli muista paikallisista reiteistä painottaa selkeitä oranssimerkkejä ja huolehdittuja taukopaikkoja koko verkostossa—saman tyyppisiä merkkejä on odotettavissa myös täällä (3). Retkeile Lakeuksilla kuvaa Isokyrön sijaintia Vaasan ja Seinäjoen välillä ja viittaa Tarinapolku-sovellukseen tarinalliseen lisätietoon—kätevä yhdistelmä lyhyeen kävelyyn (4). Tuomaanmäki–Napue pyöräilyreitti kulkee lähellä; pyöräilijät jakavat osin saman ulkoilukulttuurin ja laavut, vaikka tämä polku on kävelyä varten (2). Hannes-myrskyn jälkeen kunta kertoi Lapinmäen reitillä olevan paljon kaatunutta puuta: oksia on karsittu niin, että osan yli pääsee, mutta liiku varovasti ja omalla vastuulla raivauksen edetessä (2). Talvikunnossapitoa ei ole, eikä laduilla saa kävellä (2).

Mustasaari on Pohjanmaan rannikkokunta, ja Karika vaellusreitti kulkee Österhankmon kylässä noin 3 kilometrin matkana yhtenä suuntaan. Paikallisesti sama reitti tunnetaan usein nimellä Karikaleden. Koko Suomen ulkoilukartan ja reittikuvauksen kannalta luotettavin virallinen tietokortti on Luontoon.fi(1). Mustasaari.fi(2) kokoaa Karikaledenin kuvauksen ruotsiksi, ja Korsholms stad / Mustasaaren kunta luettelee saman reitin englanninkielisillä ulkoilusivuillaan Öjskatsledenin rinnalla(6). Silldisvägen 111:n urheilu- ja uimarannan tuntumasta löytyvät Österhankmo uimaranta, rantalentopallokenttä, frisbeegolfrata, nurmikenttä ja Österhankmo Grillikota. Hankmo Visit ja Österhankmo HF UF kuvaavat uimarannalla myös ulkohuussin(4)(5). Noin 0,8 kilometrin jälkeen metsäosassa tulevat Karika Grillikota ja Karika luontotorni Karikavuoren päällä. Karikan puinen näköalatorni on noin 13 metriä korkea, ja näkökoroke on noin 44 metriä merenpinnan yläpuolella: ympärillä on mäntymetsää ja pohjoisessa avautuu meri. Yle Österbotten kuvaa selkeällä säällä näkyviä kohteita kuten Raippaluodon silta ja Vörån mäkihyppytorni(3). Visit Hankmo ja Österhankmo HF UF mainitsevat taukopaikan grillikatoksen ja polttopuuvarauksen(4)(5). Yle Österbotten kertoo, että nykyinen torni valmistui 2012 talkoilla sen jälkeen, kun Metsähallituksen vanha kolmiomittaustorni rapistui 1980-luvun alussa, ja että tornilla käy vuosittain satoja vierailijoita(3). Österhankmo HF UF täsmentää rakennustapaa kahdessa osassa ilman nostokuria ja maanomistajien toivomuksen mukaista merkittyä reittiä(4). Reitti liittyy Österhankmon uimarannan ja grillipaikan kulmalla pidempään Öjskatsleden-reittiin, joten lyhyen Karika-käynnin voi yhdistää noin viiden kilometrin rantamaisema- ja metsäosuuksiin sekä laavu- ja nuotiopaikkoihin, jotka kuuluvat tuolle ketjulle. Visit Hankmon kyläsivut kokoavat Karikaleden esittelyn yhteen muiden Hankmon retkikohteiden kanssa(5). Suunnitteluun kannattaa pitää Luontoon.fi(1) ja Mustasaari.fi:n Karikaleden-sivu(2) viitteinä ajan tasalla oleviin kuvauksiin.

Peippoosen patikkareitit muodostavat tiiviin luontoverkoston Peippoonen alueella Isokyrössä. Pohjanmaa sopii lyhyisiin ulkoiluretkiin, ja Vaasa toimii monelle hyvänä lähtökaupunkina. Reitin pituus on noin 4,6 kilometriä. Isonkyrön kunta ylläpitää patikointiverkostoa oranssilla maalimerkinnällä ja opastusviitoilla ja julkaisee GPX-tiedostoja, myrsky- ja kunnostustilanteita sekä reittikohtaisia tilannetietoja patikkareitistön sivuilla(1). Retkeile Lakeuksilla esittelee Isokyrön helppona päiväretkikohteena Seinäjoen ja Vaasan välissä ja ohjaa Tarinapolku-sovellukseen alueen kohteisiin(2). Lähtö on Peippoostentien varrella: parkkialue on Peippoosen frisbeegolfradan vieressä heti leikkipuiston jälkeen vasemmalla(1). Ensimmäiset 200 metriä kuljetaan Peippoostentien kävelytietä ylös rinnettä metsäpolun alkuun, ja paluu tulee lähelle samaa parkkialuetta(1). Luontopolku on tarkoitettu kierrettäväksi myötäpäivään(1). Reitin varrella Peippoosten laavu tarjoaa nuotiopaikan ja suojan noin 2,8 kilometrin kohdalla lähtöstä, sekametsäisessä maisemassa. Parkkialueen vieressä kulkee Kylkkälän kuntorata, purupäällysteinen lenkki, jota talvisin laduillaan—laduilla ei saa kävellä latuja hoidettaessa(1). Sama lähtöalue palvelee myös Tervajoen pururataa, lyhyttä juoksulenkkiä kartallamme, joten puurakennepinnalla voi nähdä juoksijoita. Peippoosen frisbeegolfradan lähellä kannattaa olla tarkkana: yhdeksän väylän metsärata kiertää kuntorataa myötäpäivään, ja kiekot voivat liikkua yhteisillä alueilla(1)(3). Kunta kuvaa useampaa noin 1–3 kilometrin rengasta; noin kolmen kilometrin kävely kestää helpolla tahdilla noin 45 minuuttia(1). Maasto on helppo mutta vaihteleva, ja kokemus tuntuu aivan asutuksen läheisyydessäkin aidolta metsäretkeltä(1). Kesällä punkkeja esiintyy ruohikoissa—Isonkyrön kunta kehottaa varautumaan vaatetuksella ja huomioimaan lemmikit(1). Myrskyjen jälkeen Peippoonen on merkitty kunnostetuksi ja kuljettavaksi, samalla kun muita reittejä korjataan edelleen(1).

Storsandin luontopolku on noin 11,3 kilometrin merkitty kävelykokonaisuus meren ja dyynien reunalla Monäsin kylässä Uudessakaarlepyyssä Pohjanmaalla. Nykarleby stadin Urheilu ja liikunta ‑osiosta ja Retkikartan Lipas‑esikatselusta saat saman reittinumeron lenkkivaihtoehdot ja ylläpidon jaon yhteen luettuna(1)(2). Luontoon.fi listaa Storsandin retkeilykohteena ruotsinkielisellä reittisivullaan matkailijoiden käyttöön(3). Dyynit ja hiekkarannat kuuluvat Natura‑verkossa alueeseen Uudenkaarlepyyn saaristo; SYKE kuvaa tuulen muokkaamaa hiekkarantaa, dyyneiden välisiä lamia ja arkoilun vaikutusta linnustoon—rauhallisille käynneille on väljempi tila kuin ruuhkaisimpina juhannusviikonloppuina(4). Kaupungin ruotsinkielinen luettelo kertoo Monäsin Storsandista kolmesta merkitystä lenkistä: sininen noin 5 km, vihreä noin 6 km ja punainen noin 7,5 km, rastipaikat, grillimahdollisuuden lähtö- ja pysäköintialueella sekä karttataulun parkkipaikalla(1). Suomi.fi tiivistää, että kunnan seitsemää vaellusreittiä hoitavat yhdistykset ja yksityiset toimijat, mikä selittää eroja kaupungin omaan latuverkkoon verrattuna(7). Noin 1,4 kilometrin kohdalla reitillä kulkee Motionslåda 1 eli yksi niistä kuntolaatikkoista, joita Nykarleby stad luettelee ympäri kuntaa. Noin 6,2 kilometrin kohdalla Storsandin uimapaikka merkitsee suositun uimarannan Storsandintien varrella—kiva tauko, jos hiekka ja pehmeä kangas ovat jo tehneet tehtävänsä. Vaeltajan arki maalaa yhdistelmän avoimesta hiekasta ja metsän suojasta sekä runsaasta linnustosta(6). Retkipaikan Luontopolkumiehen kevään 2025 retki vihreällä silmukalla kertoo heikosti erottuvista merkeistä ja reittimuutoksesta, joka pitää virallisen linjan useammin rantavyöhykkeen yläpuolella kuin aiemmat kartat antavat ymmärtää(5). Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan rannikolla.

Vitmossenin luontopolku on noin 4,9 kilometrin mittainen rengasreitti Vitmossenin muinais- ja luontoalueella Tuckorissa Vöyrillä rannikko-Pohjanmaalla. Tulostettavat kartat ja kunnan suomenkieliset kuvaukset paikallisista vaellusvaihtoehdoista löytyvät Vörå Municipality -sivuston vaellusreittiosiosta(1). Sama reitti on kansallisesti Luontoon.fi-palvelussa(2). Retkipaikka-sarjan Vöyri-jutussa kuljetaan Vitmossenin silmukka käytännössä läpi: leveä, helppo alku entisöityjen kivi- ja pronssikauden rakennusten ohi, sitten kapeampi polku jäkäläkallion ja sekametsän läpi muinaisasuinpaikalle ja hauta-alueelle(3). Suomen Riistanhoitosäätiö kuvaa, miten Vitmossenin peltokosteikkoa on kunnostettu niin, että vesi pysyy keväällä ja kesällä pidempään ja alue tukee muuttavia ja pesiviä vesilintuja entisellä peltomaalla(4). Voit jättää auton Vitmossen parkkipaikka -paikalle; Vitmossen Outdoor Grill on polun alkupäässä lyhyen kävelyn päässä—kätevä nuotiopaikka tai evästauko ennen kapeampaan metsäosuuteen siirtymistä. Pidempi Vitmossenin vaellusreitti kulkee samaa ulkoilugrilliä ja pysäköintiä hyödyntäen laajemmassa kävelykokonaisuudessa, ja MTB-rata -reitistö jakaa tämän lähtöalueen metsäreitteihin Norrvallan suuntaan. Vöyri yhdistää rannikko-Pohjanmaan peltoja, metsää ja merkittäviä muinaiskohteita; Vitmossen on kompakti näyte siitä yhdelle iltapäivälle.

Öjbergetin luontopolku on noin 2,7 kilometrin pituinen ympyräreitti Vaasan eteläpuolella Sundomissa, noin kymmenen kilometrin päässä keskustasta. Pohjanmaa on länsirannikon maakunta, ja tämä reitti sijoittuu Vaasan kunnan alueelle. Vaasan kaupunki esittelee Öjbergetin ulkoilualueen—metsän, lintuharrastuksen, talviurheilun ja luontopolun—Öjberget-sivuillaan(1). Sama kävelyreitti on kuvattu valtakunnallisesti Luontoon.fi:ssä nimellä Öjbergetin luontopolku(2). Etelästä reitin varrella tulevat heti Öjbergetin parkkipaikka - etelään ja Öjbergetin uimapaikka, ja lähellä kulkevat Öjbergetin ulkokuntoilupaikka ja SIF hiihtomaja. Polku nousee vanhojen sorakuoppien ja Öjbergsmossen suon kautta, kulkee Pirunpellon avonaisella maalla ja ohittaa hiidenkirnun sekä kivikauden jäänteitä ennen laskettelurinteen rinnettä. Noin 2,1 kilometrin kohdalla on Öjbergetin lintutorni; torni sijaitsee noin 65 metrin korkeudella merenpinnasta ja tarjoaa laajan näkymän Söderfjärdenille, saaristoon ja Vaasaan(1). Laella ovat myös Öjbergetin kuntoportaat, Öjbergetin talviurheilukeskus ja Öjbergetin taukotupa. Itäpuolella reitin varrella on Öjbergin ulkoilureitin Parkkipaikka, ja lenkki päättyy Öjbergetin parkkipaikan lähelle virkistysalueen tuntumaan. Kesällä ja syksyllä samoilla väylillä kulkee Öjbergetin kuntorata, talvisin Öjbergetin latuverkosto; reitit jakavat lähtöpaikat ja monia palvelupisteitä. Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli kuvaa sinisiä maalimerkkejä, kaksitoista luonto- ja historiarastia, kivikasta ja juurista polkua sekä noin neljänkymmenen metrin korkeuseroa—kokonaisuutena selvästi vaativampaa kuin tasainen kaupunkilenkki(3).

Metsähallituksen reittikuvaus ja karttakohde löytyvät Luontoon.fi-palvelusta Risön reitti -sivulta(1). Vaasan kaupunki kuvaa Eteläistä kaupunginselkää ja sen linnustoa, Ryövärinkarin merkitystä lintuharrastuksessa, Risön metsätien pysäköinnistä lähtevää pitkospuureittiä sekä Kaupunginselän reitin 7 km:n avattua osuutta Kalarannasta Risöhön opastetauluilla, levähdyspaikoilla, uimarannoilla, penkeillä, osittaisella valaistuksella ja esteettömäksi tarkoitettuna käyntinä Majakkakivelle saakka (vaikka mäkiä esiintyy)(2). Visit Finland kokoaa käytännön kuvauksen hiekkapääreitistä, pyöräilymahdollisuudesta, opasteista ja kahdesta lintutornin näkökulmasta(3). Risön reitti on noin 4,9 kilometriä meidän kartalla päättymättömänä vaellus- ja kevyen pyöräilylinjana Eteläisen kaupunginselän eteläosassa Vaasassa, Pohjanmaalla. Vaasa on rannikkokaupunki Pohjanmaalla; Tuovilanjoen suiston ruovikot ja matala selkä ovat muuton ja pesimälinnuston kannalta merkittäviä, ja kaupunki kehottaa ottamaan mukaan kiikari ja kaukoputki Ryövärinkarille(2). Linjaus alkaa Metsähallituksen luontotyyppien ja ruovikoiden ääreltä Risö Ryövärinkari lintutornin seudulla. Samassa kokonaisuudessa on Risö Ryövärinkari tulentekopaikka ja kuivakäymälät, joten tauon voi suunnitella suoraan tornipihaan ilman erillistä vessapolkkuhakua kuvauksesta. Noin 1,5 kilometrin kohdalla tulee Risö lintulava ja noin 2,6 kilometrin kohdalla Risö lintutornin pysäköintialue autoileville. Kohteet tukevat vesilintujen, kahlaajien, kurkien ja ruovikoiden pesimälajiston havainnointia samoin kuin kaupungin luetteloimat lajiesimerkit(2). Päälinjaa pitkin kulkee helppokulkuinen hiekkainen ja metsäinen tie, jota voi kulkea kävellen ja pyöräillen(3). Sivupolkuja ja noin 350 metrin pitkososuuksia ruovikon yli käytetään tornilaitureihin; Vaasan kaupungin mukaan Ryövärinkarille kuljetaan vain jalkaisin Risön metsätien pysäköintipaikalta, eikä yhteys ole esteetön(2). Visit Finland kuvaa opasteen noin 800 metrin kohdalle, kun lähestytään Kalarannan suunnasta laajemman ulkoilukäytävän varrella(3). Talvisesta tunnelmasta ja pitkospuiden kävelystä kertoo Retkipaikka Ryövärinkarin lintutornireissusta(4). Pysäköinti, esteettömyys ja mahdolliset sulut kannattaa varmistaa Luontoon.fi- ja Vaasan kaupungin sivuilta ennen lähtöä(1)(2).