Pohjois-Karjala Melontareitit

Vaikkojoen melontareitti on pitkä erämainen melonnan reitti tummavetisellä, kapealla joella Vaikkojärveltä Juualla kohti Kaavin puolen vesistöä. Kartallamme reitti on noin 33,6 kilometriä yhtenä jatkona; kunnalliset ja alueelliset esitteet kuvaavat koko Vaikkojoen melontajärjestelmää usein noin 50–90 kilometrin mittaisena sen mukaan, mitkä järviyhteydet ja päätepisteet mukaan lasketaan—pidempiä metrejä ei kannata rinnastaa suoraan yhteen pakolliseen väylään(1)(2). Juuan puolen palveluista—Vaikkojärven rannalla oleva Tamminiemen kota, Myllykosken laavu joen varrella ja kalastuslupien myyntipaikat—löydät selkeimmät lähtökohdat Juuan kaupungin Vaikkojoki-sivulta(1). Kaavin kunta kuvaa samaa suojeltua jokireittiä kolmessa osassa: yläkolmannes erämaista uomaa pienine koskineen ja mataline kohtineen keskivedellä, keskiosan vaativampi osuus Lietejärveltä entisöityine koskineen, joissa osa laskuista on kokeneellekin haastavia ja kypärä sekä aukkopeite ovat suositeltuja, ja alaosan suhteellisen sileä järvien välinen osuus helpoine koskineen kohti Melttusvirtaa ja Kaavinjärveä(2). vaikko.net-sivun koskiluokitus listaa nimetyt kosket kilometreittäin, maaston opasteet ja laskulinjavinkit—hyödyllinen, kun haluat käydä rannalla katsomassa seuraavan pudotuksen ennen vesille lähtöä(3). Retkipaikka julkaisi retkitarinan, jossa Harri ja Maarit Jääskeläinen meloivat Kusiaiskoskelta Kärenkoskelle noin 18 kilometrin matkan yhdeksän kosken kohdalla ja kuvaavat, kuinka harvinaisen eräinen tämä joki eteläisessä Suomessa tuntuu ja miten hyviä kalastus- ja nuotiopaikkoja reitillä on(5). Kaavin sivulla mainitaan myös ohjatut koskenlaskuretket Kusiaiskoskelta Vaikon loma ja lohi -palvelun kautta niille, jotka haluavat ison koskiveneen ja paikallisen opastuksen(2). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja joen alajuoksu Kaavin seudulla Pohjois-Savossa; järjestä autonsiirto ja tarkista vedenkorkeus valitsemallesi kaudelle.

Valtimojoen melontareitti (Nurmes) on noin 14,7 kilometrin päiväretkimelonta Valtimojoen alajuoksulla Pohjois-Karjalassa, ja se päättyy Kuokkastenkosken uimapaikalle Koskikartanontien varrelle aivan Kuokkastenkosken voimalaitoksen yläpuolelle Pielisen rannalla. Nurmes on vuonna 2020 laajentunut kaupunki, johon entinen Valtimon kunta yhdistyi. Sama vesistö jatkuu ylävirtaan pidempänä Valtimojoen melontareitti (Valtimo) -osuutena, joten tätä Nurmeksen pätkää voi suunnitella joko itsenäisenä alajuoksun melonnan reittinä kohti Pielistä tai yhdessä tuon pidemmän osuuden kanssa. VisitKarelia kokoaa yhteen maakunnan joet, järvet ja palveluntarjoajat sekä muistuttaa melonnan perusasioista ennen vesille lähtöä(1). Luontoon.fi-sivulla on Nurmeksen ja Valtimon ulkoilualueen kuvaus ja kartta-aineistoa samaan maisemaan(2). Joki laskee laajasta Vuoksen vesistön latvakaudesta entisen Valtimon alueen halki (Valtimo kuuluu nykyiseen Nurmekseen). Alajuoksu kulkee metsä- ja asutusmaisemissa ennen kuin uoma kapenee Kuokkastenkoskelle, jossa voimalaitos estää läpimelonnan; nouse rannalle uimapaikalla ja kuljeta kalusto paton ohi maata pitkin. Jos kalastat samalla melonnalla, tarkista Karhujoki–Valtimojoki–Hovilanjoki -kokonaisuuden ja naapurivesien lupakäytännöt kalastuslupakaupan kautta(3). Nurmeksen päässä Kuokkastenkosken uimapaikka toimii selkeänä tauko- ja nousupaikkana osoitetiedon kanssa autonsiirtoja varten. Pielisen rantaviivalla kulkee paikoin myös moottorikelkkauria; ne ovat eri laji mutta selittävät talvisia uria veden äärellä.

Tämä karttaviiva on yksi pitkä alavirtaan suuntautuva osuus Jänisjoen vesiretkeilyverkosta Pohjois-Karjalassa—noin 101 kilometriä yhtenä viivana latvaseudulta kulkien kohti itärajaa ja päättyen Porttilahden uimarannan tuntumaan. Suomen puolella Jänisjoen reitistöön kuuluu noin 200 kilometriä melottavia järvi- ja jokiosuuksia; Loitimon jälkeen joki jatkuu leveänä “isona Jänisjokena” kohti rajaa ja Laatokkaa—yleiskuvaa antavat Tohmajärven kunnan Melojan Jänisjoki -sivu(5) ja Tuupovaaran matkailusivu(6). Viralliset PDF-kartat Kotajoen ja Kuuttijoen latvahaaroista sekä kauden vesitilanteen kuvaus löytyvät Joensuun kaupungin melontareittisivuilta(1); lataa Kotajoen kartta(2) ja Kuuttijoen kartta(3) samasta sivusta. Alkukesällä vesi on usein runsasta, loppukesällä kosket voivat käydä mataliksi ja kivikkoisiksi, erityisesti Reki–Kuuttijoen haarassa(1). Loitimon alapuolisella pääuomalla on neljä voimalaitosta, jotka on kierrettävä maateitse—punaiset kanoottimerkit ja mustat opasviitat, kantomatkat tyypillisesti noin 100–200 metriä(4)(5). Ohijuoksutusuomiin meneminen on kielletty(4). Tauot kannattaa ajatella alueittain. Yläosassa Tanikan ja Liiterniemen uimapaikat sijoittuvat ensimmäiselle kymmenelle kilometrille—Tanikan kallioiset rannat ovat tyypillinen valokuvatauko tyynellä kelillä(4). Noin 40 kilometrin kohdalla Koveron keskusalueella rantaan liittyvät uimapaikat, pallokenttä ja kaukalo samassa käänteessä. Loitimon uimaranta tarjoaa uimaveden ja vaihtelua ennen Tuupovaaran ja Vekaruksen vilkkaampaa jaksomaa. Tuupovaaran suunnalla Kaatiojärven uimapaikka ja urheilualueet ovat lähellä reittiä; frisbeegolfrata on lyhyen kävelyn päässä, jos haluat maapäivän. Vekarus on nähtävyys: Joensuun kaupungin Vekarus-sivu kuvaa aluetta metsän ja veden kohtaamispaikkana, kolmella koskella luontopolun varrella, ja ohjaa varattavaan tupaan ja laavuihin(7). Rannalla Vekaruskosken esteetön kota, Vekaruksen varaustupa ja Vekaruksen laavu sekä hieman matkan päässä Myllykosken laavu Tuupovaarassa sopivat pitkään taukoon tai yöpymiseen. Maastossa Vekaruksen luontopolku kiertää lyhyen lenkin; Paimenpojan polku on vaativa pitkä reitti, joka kulkee Vekaruksen ulkoilualueen läpi ja samojen taukopaikkojen välissä(7). Öllölän suunnalla Pitkäkosken laavu, Koskenniskan laavu ja kota sekä Öllölän uimapaikka muodostavat tiiviin yhteen; Timo-Hilipan ansapolku tutustuttaa samaan rantaan jalkaisin. Lammassaaren kota on saaressa ennen loppusuoraa, ja Porttilahden uimaranta on helppo rantautumispaikka ennen joen jyrkempää osuutta rajaa kohti(4). Tuupovaaran matkailusivu täydentää kuvaa luonnonkalakannoista ja istutuksista sekä humuspitoisesta, ruskehtavasta vedestä(6). Kalastaessasi tarvitset voimassa olevat luvat—lue Eräluvat(10). Retkipaikan blogi kuvaa taukopaikkojen kuntoa ja jokimaisemaa käytännön melonnan näkökulmasta(4). Joensuussa Kahvila Rento Pielisjoen rannalla vuokraa yksikkö- ja kajakkikajakkeja sekä kanootteja tunneista useamman päivän retkiin(8); Joensuun Tila tarjoaa kajakkivuokrausta infopisteen kautta(9). Molemmat ovat kaupungissa, ei suoraan Jänisjoen varrella—suunnittele kuljetus ja mahdollinen huoltoauto 100 kilometrin yhdensuuntaiselle osuudelle. Oma reittisivumme näyttää saman geometrian ja lähipaikat suunnittelua varten(11).

Lotokan–Nivajoen vesireitti on Joensuun pohjoispuolen peltomaisemissa kulkeva Lotokka–Nivanjoki -nimellä tunnettu melontareitti, joka yhdistää kapeat Lotokan ja Nivanjoen uomat kohti Pyhäselkää. Kartallamme reitti on noin 11,8 kilometriä yhtenä jatkona; Joensuun kaupungin melontareittisivu pyöristää saman väylän noin 12 kilometriin ja julkaisee kartan, rantautumispaikat ja huoltotiedot samassa osoitteessa(1). Ennen retkeä lue Joensuun kaupungin huomio: reitti on toistaiseksi käyttökiellossa kunnostuksen vuoksi ja avautumisajankohta päivitetään sivulle(1). Kun väylä on taas avoinna, virallinen kuvaus sopii edelleen matalavirtaiseen, mutta paikoin hyvin kapeaan jokiuomaan, jossa rannan kasvillisuus voi vaikeuttaa ohjausta. Kaupungin melontareittiluokitus on pääosin helppo, paikoin vaikeakulkuinen, eikä reitti sovi aloittelijoille(1). Kaupunki on merkinnyt viisi rantautumispaikkaa laitureineen ja opasteineen; autopaikat ovat Pärnässä, Sahinsillalla ja Nivassa(1). Pärnästä Sahinsillan laiturille on noin 2,6 kilometriä; kaupunki suosittelee melonnan aloittamista Sahinsillalta vähän veden aikaan(1). Sierasuon laavu tarjoaa mahdollisuuden pitempiaikaiseen levähtämiseen(1). Lotokan alapuolella uomien risteyskohtaan voi poiketa Pieni Onkamolle tai jatkaa Nivanjokea alaspäin; Pyhäselälle jatkavan tulee huomioida lyhyt koskiosuus Nivan rantautumispaikan alapuolella(1). Kartoitetulla linjalla Ohvanan kaukalo on noin 2,7 kilometrin kohdalla alusta, ja linja päättyy Nivan liikunta-alueen lähelle, jossa tietomme viittaavat näkökohtiin Nivan pallokenttä Joensuu ja Nivan luistelukenttä Joensuu. Kajakkeja Joensuun seudulla tarjoaa Joensuun Tila, joka vuokraa yksikkö- ja kaksikkokajakkeja pää- tai infopisteeltä ja sisällyttää vuokran yhteyteen pysäköinnin(2). Kahvila Rento Pielisjoen rannalla keskustan kupeessa vuokraa Oasiksen yksikkökajakkeja tuntihinnoittelulla; hinnat sivustolla(3).

Tämä osuus on Tohmajärven kunnan Jänisjoen vesiretkeilyreitin jakso Pohjois-Karjalassa—noin 36,3 kilometriä yhtenä viivana Joensuun ja Tohmajärven kuntarajan seudulta kohti Värtsilää ja itärajaa. Koko Jänisjoen verkostoon kuuluu Suomen puolella noin 200 kilometriä melottavia joki- ja järviosuuksia; Loitimon jälkeen pääuoma kulkee leveänä ”isona Jänisjokena” kohti Laatokkaa. Tohmajärven rannan taukopaikat, voimalaitosten ohitukset ja päiväretkivinkit on koottu Tohmajärven kunnan Melojan Jänisjoki -sivulle(1). Kotajoen ja Kuuttijoen latvahaarojen PDF-kartat ja kauden vesitilanteen kuvaus löytyvät Joensuun kaupungin melontareittisivuilta(2). Retkipaikan melontajuttu kuvaa huollettuja taukopaikkoja, punaisilla kanoottimerkeillä ja mustilla opasviitoilla merkittyjä voimalaitosten ohituksia sekä sen, miksi ohijuoksutusuomiin ei saa mennä(3). Rantaviiva kannattaa ajatella vyöhykkeinä. Kuntarajan tuntumassa Kattilakoski on Patsolankosken ohella ainut maantiesiltakoski Tohmajärven puolella; Kattilakosken kalastuspaikka sopii varhaiseen taukoon ja kalastukseen. Noin kahdeksan kilometriä Kattilakoskesta alavirtaan Kangaskoskella on nuotiopaikka oikeanpuoleisella rannalla. Saarion laavulle ja Saarion voimalaitoksen ohitukselle tulee matkaa lisää; vanha Saarion voimalaitos toimii kesäisin voimalaitosmuseona(1). Saarion ja Vääräkosken välillä rantavyöhyke on paikoin sankka ja viidakkomaisen umpeenkasvanut; Lempauksen nuotiopaikka on vajaa kilometri ennen voimalaitosta. Vääräkosken voimalaitoksen jälkeinen osuus on yksi alajuoksun kiinnostavimmista: mukana Patsolankoski (matalalla vedellä pohjariski) ja noin kahden kilometrin päässä Myllykosken laavu sekä Myllypuro vanhoine myllynpaikkoineen—Siiri Rantasen nimikkopolku kulkee samalla rannalla(1)(4). Vääräkosken kalastuspaikka liittyy pitkään voimalaitosohitukseen; Värtsilän koulun kaukalo ja liikuntasali sijoittuvat taajamaan ennen joen jyrkempää osuutta rajaa kohti(3). Kevyt päivä ilman useampaa voimalaitosohitusta onnistuu Vääräkosken voimalaitoksen alapuolelta noin 15 kilometrin matkana Värtsilän pitäjään(4). Koko karttaosuus sopii hyväkuntoiselle ryhmälle pitkäksi päiväksi tai kahdeksi päiväksi, jos yövyt esimerkiksi Myllykosken laavulla(1). Ylävirtaan sama vesireitti jatkuu Jänisjoen melontareittinä (Joensuu) noin sadan kilometrin matkalla kohti Loitimoa ja latvahaaroja—yhdistä molemmat vain, jos suunnittelet usean päivän siirtoja ja huoltoauton(2). Kalastaessasi osta Jänisjoen viehelupa ja lue kauden rajoitukset kalapaikkasivulta(5).

Tämä Valtimojoen melontareitin osuus on noin 26,3 kilometriä päästä päähän entisen Valtimon alueen järvi- ja jokiverkossa, joka kuuluu nykyään Nurmekseen. Pohjois-Karjala on järvi- ja jokiretkeilyyn sopiva maakunta; Valtimonjoen Wikipedia-artikkelissa kuvataan, kuinka Haapajärvi toimii keskusaltaana, johon itä-, pohjois- ja länsihaarojen vedet yhtyvät, ja pääjuoksu jatkuu kohti Pielistä koskien, kylien ja havumetsärantojen kautta(2). Matkalla vaihtelevat järvenselät ja kapeammat jokiosuudet; laajemmassa altaassa tunnetuin koskinähtävyys on usein Kokkojoen Kalliokoski(2). Ennen pohjoiskarjalaista jokiretkeä kannattaa lukea Visit Karelia -sivuston alueellinen melontakatsaus(1). Reitin yläpäässä Puukarin tuntumassa vesillelähtö liittyy samaan ulkoilurinteeseen kuin Puukarin kuntopolut ja Puukarin ladut, ja talvisin Valtimo–Ylimmäisenjärvi -moottorikelkkaura kulkee samaa maastokäytävää—hyvä huomioida pysäköinnin ja kauden kannalta. Kun vesireitti kohtaa jatkoyhteyden Nurmekseen ja Pieliseen päin, alajuoksulla Valtimojoella on pato: Kuokkastenkosken voimalaitos joen suulla katkaisee vapaan melontayhteyden Pieliselle tästä kohdasta ylöspäin(2). Jatkoa kohti lyhyempää Nurmeksen osuutta tai Kuokkastenkosken uimarantaa suunnittelevan kannattaa varata nousu, kanto ja autonsiirto tämän esteen mukaan. Viehekalastuksessa tarvitaan valtion kalastonhoitomaksu useimmille täysi-ikäisille sekä mahdolliset paikalliset vieheluvat Valtimon ja Nurmeksen vesillä—katso lupavaihtoehdot kalapaikka.netistä(3) ja osta kalastonhoitomaksu Eräluvat-palvelusta, kun ikä sen edellyttää(4). Maastossa joen lähellä on sekalaista ulkoilurakennetta; keski-osan tuntumassa on maastossa ampumarata-alue, joka sijaitsee hieman joen ulkopuolella—tavalliselle melojalle harvoin relevantti, mutta kuvastaa samaa harvaan asuttua rantamaisemaa.