Juuka Kartta

Valaistua kuntopolkua pitkin.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johtaja.

Koillis-Savon retkeilyreitin Kaavin osuus on pitkä metsä- ja järvimaisemien jalka Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajalla: kartallamme reitti on yhtenäisenä patikkana noin 66,6 km, päästä päähän eikä silmukka, ja se lähtee Juuan seudulta kohti Kaavia. Ajantasaiset PDF-kartat ja viitteet laajempaan Pohjois-Savon retkeilyreitistöön löytyvät Kaavin kunnan ulkoilureitistö-sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikartta.fi-palveluun alueen reittien selaamiseen(1)(5). Kaavi Vaikkojoki -sivuilta löytyvät tiedot Vaikkojoen luontomatkailualueen metsistä, järvistä ja Rakkinekosken sekä Makkarasärkän lähtöpaikoilta lähtevistä merkityistä kävely- ja pyöräilyjänteistä kotineen, laavuineen ja Vaikkojoen uiton muistomerkkeineen—sama jokikäytävä, jota tämä alueellinen retkeilylinja seuraa(2). Telkkämäen luonnonsuojelualue osuu reitin varteen lähellä Kaavin kirkonkylää: Luontoon.fi esittelee Metsähallituksen Telkkämäen perinnetilan kaskiperintöä, vuodenkiertoista pääsyä pihapiiriin ja luontopoluille, kesäkauden rakennusaikoja sekä Rietulan kierto -tulkintapolkua kaskimaisemassa(3). Yle uutisoi vuonna 2020, miten Pohjois-Savon neljän alueverkoston—including Koillis-Savon—laaja retkeilyreitistö rakennettiin runsaan julkisen rahoituksen turvin noin kahta vuosikymmentä aiemmin maakunnallisessa hankkeessa ja jäi osin vähälle huomiolle; jaksot voivat yhä yhdistää metsäteitä ja paikallista ylläpitoa, ja opasteet vaihtelevat kuntien välillä(4). Käytännön tukena ovat Kaavin kunnan sivut ja Retkikartta.fi(1)(5). Reitin varrella Luotosen uimapaikka tarjoaa uintimahdollisuuden hieman päälinjan sivussa alkumatkasta. Kaavin taajamassa reitti kulkee Nuorisotalon liikuntasalin, Ulkoliikuntapuisto Kaavin ja koulujen liikuntapaikkojen lähellä—kätevää, jos täydennät varusteita. Samassa korttelissa reitti kohtaa Kaavin valaistun kuntoradan ja Paanalan ladun, missä geometriamme kulkee valaistun juoksun ja hiihdon väylillä. Noin 10 kilometrin kohdalla Telkkämäki pysäköintialue on luonteva lähtö Rietulan kiertoon, Telkkämäki kärrytielle ja lyhyelle Retkeilypolulle Telkkämäki lähteen vieressä; kuivakäymälät sijaitsevat Telkkämäki kuivakäymälän ja Telkkämäki ulkohuussin luona. Vaikkojoen varrella Kortteisten suunnalla Kortteiskylän/Säynevirran uimapaikka tarjoaa toisen uintitauon. Sama alueellinen runko jatkuu kartallamme Koillis-Savon retkeilyreitti – Juankoski -osuutena kohti Pisaa ja Juankoskea; suunnittele yhdistelmät Kaavin, Kuopion ja naapurikuntien sivujen kanssa.

Koppalon aarniometsän luontopolku on noin 3 kilometrin mittainen merkitty retkeilyosuus Koppalon aarniometsän suojelualueella Juuan Petrovaarassa Pohjois-Karjalassa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Joensuusta. Esitteet, InfoGIS-karttataso ja ajantasaisimmat ohjeet löytyvät Juuan kunnan Koppalon luontopolku -sivulta(1). Karjalainen kuvasi vuonna 2023 paikallisjutussa reitin harvinaisen vaihtelevaksi ja lajirikkaaksi kohteeksi Juuassa(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-teksti täydentää maastokuvaa: punaiset puumerkinnät, laavu ja tulipaikka lähes heti lähtöpaikalta, nousu Pitkävaaran laelle näköaloineen Pitkälammelle, pitkospuut kosteilla suolilla, kivikkoisia välejä lampien välissä sekä sillan seutu, jossa opasteet viittaavat majaviin ja lähipadon luonteeseen(2). Reitti ei ole kierros vaan noin 3 kilometrin janapolku tienvarsilähdöstä alueen toiseen päähän. Monet kulkevat saman janan takaisin, jolloin koko retkestä tulee tyypillisesti noin 6–7 kilometriä; yhdessä tarkasti mitatussa kävelyssä kokonaismatkaksi kirjautui noin 6,5 kilometriä ja hieman yli kaksi tuntia taukoineen(2). Juuan kunnan sivu kuvaa myös noin 6,5 kilometrin vaihtoehtoista kierrosta, jossa luontopolku yhdistyy metsäteihin(1). Maisemat vaihtelevat vanhan metsän, kulotus- ja kivikkoalueiden, lampien ja eri suotyyppien välillä. Noin 2,9 kilometrin kohdalla polku kulkee Koppelon luontopolun laavun ohi; sama laavu palvelee myös lyhyempää Polvelan Koppelon lsa. Luontopolku -nimistä yhteysreittiä samassa verkossa. Polku tunnetaan myös nimellä Muurahaisenpolku(1)(3). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa; käytännössä reitille tullaan autolla, sillä joukkoliikenneyhteyksiä ei ole(2).

Reittivalintoihin ja Kolin alueen kokonaiskuvaan kannattaa tutustua Koli & Lieksa -sivuston ulkoilureittien kautta(1). Reitin pituus on noin 6,1 kilometriä yhtenä kävelylinjana Juualla, Kolin kansallismaiseman ja kansallispuiston alueella. Se kuuluu valtakunnalliseen UKK-vaellusreitistöön; Koli24 kuvaa koko UKK-reitin pituudeksi noin 1 100 kilometriä eteläisestä päätepisteestä Kolilla pohjoiseen Tulppioon Savukoskella ja muistuttaa, että lyhyet pätkät sopivat päiväretkiin, vaikka läpivaellus vaatisi kokemusta(2). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Tällä osuudella kuljet Kolin virkistysalueen vyöhykkeellä: Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu ja Kolin virkistysalueen ulkokuntosali sijoittuvat lähelle toisiaan metsäisellä maastolla Pielisen yläpuolella. Myöhemmin reitillä Ollila pysäköintialue palvelee niitä, jotka liittyvät osuudelle autolla. Mattila kaivo sijoittuu vanhojen tilojen maisemaan, jota Koli24 nostaa esiin myös Kasken kierroksen yhteydessä Mattilan, Ollilan ja Turulan tilojen kautta. Turula tulentekopaikka, Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat tauko- ja telttailuryhmän; Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka sijoittuvat Vaaralanahon loppusoralle. Samat palvelut linkittyvät Kolin kesäkahvilakierrokseen, jonka Koli24 kuvaa kevyen päiväretken reittinä Ryynäseltä Mattilalle ja edelleen—hyvä vaihtoehto, jos haluat yhdistää kahvilapysähdyksiä kävelyyn(2). Laajemmasta UKK-reitistä Rinkka ja Pulkka kertoo pitkän vaelluksen aloituksesta Luontokeskus Ukon läheltä, vaihtelevista merkinnöistä ja pusikoitumisesta alkuvaiheessa sekä Juuan rakenteista myöhemmin valtakunnallisella linjalla(3). Trekkari käsittelee UKK-reitin historiaa ja 1980-luvun reittihankkeita Vuokatin ja Kolin välillä sekä myöhempiä lehtikatsauksia valtakunnallisesta verkostosta(4). Nämä koskevat pitkiä läpivaelluksia, mutta ne selittävät, miksi UKK-nimi ja maalimerkinnät näkyvät Kolin metsissä. Reitti on päällekkäinen talvisin latu- ja kesäisin juoksureittiverkoston kanssa siinä, missä tietomme näyttää yhteisen linjan: Kolin valaistu latu Lieksa, Kolin kesäkahvilakierros, Kasken kierros, Kylän Polku ja lyhyet yhteydet kuten Mattila – Vaaralanaho polku. Tarkista kaupungin ja Metsähallituksen ajankohtaiset ohjeet nuotioista, saunoista ja kansallispuiston säännöistä ennen tulen sytyttämistä tai yöpymistä.

Reitti on kartalla noin 0,2 kilometrin lyhyt metsälenkki Juualla Pohjois-Karjalassa Keihäsjoen Ala-Ruokosen lähtöalueella. Juuan kunnan kuvauksen mukaan sama lähtöalue liittyy laajempaan Keihäsjoen retkeilyyn: noin viiden kilometrin jokivartinen polku kulkee harjumaastossa kumpuineen ja soisine suppineen ja poikkeaa välillä lammille(1). Pysäköinnin, vaativuuden ja yhteyden Petäisenjärven suuntaan saat Juuan kunnan Juukaharju ja Keihäsjoki -sivulta(1). Lyhyellä lenkillä tulevat vastaan Keihäsjoki Ala-Ruokonen nuotiopaikka, Keihäsjoki autiotupa ja Keihäsjoki Ala-Ruokonen kuivakäymälä. Keihäsjoki autiotupa on vaatimaton autiotupa vuodelta 1982; kunnan mukaan siellä voi yöpyä, uida, kalastaa ja tehdä nuotion veloituksetta(1). Nuotiopaikka on aivan tuvan vieressä samassa kokonaisuudessa. Kuivakäymälä palvelee Ala-Ruokosen tauko- ja yöpymisvierailuja. Jos jatkat tätä lenkkiä pidemmälle jokea myöten, reitin loppupäässä on kesäkuusta lokakuun loppuun vuokrattava hirsinen kämppä Petäisen järven rannalla; varaustiedot löytyvät linkitetystä palvelusivusta(3). Kunta varoittaa, että merkitsemätön osuus tuvan jälkeen kohti kämppää on vaativa(1). Juuka on Pohjois-Karjalan kunta. Pohjois-Karjala sopii luontoretkiin; Keihäsjoen alue sijaitsee Juukassa.

Savijärvensuo reitti on noin 0,6 kilometrin pituinen, ei-lenkillinen kävely osuus pitkospuilla Juuan kunnan alueella Pohjois-Karjalassa. Virallisen kuvauksen mukaan samaisella Kuohusuot–Erämaakirkko-käyntikohteella, noin kymmenen kilometrin päässä Juuan kirkonkylästä, on hiotulle metsätielle johtavan pysäköintilevennyksen ja Erämaakirkon välillä noin 0,6 kilometrin pitkospuuosuus; kirkkosaarekkeella on laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä(1). Savijärvensuo on kunnan Natura-alue luettelossa tunnuksella FI0700014, mikä korostaa herkkää suoluontoa ja sitä, että kulku tapahtuu valmiita pitkospuita pitkin(2). Laajempi noin viiden kilometrin Kuohunkierto suoalueella on erikseen kuvattu vaativammaksi osuudeksi ilman pitkospuita, kun taas lyhyt kirkkoon johtava osuus on helppo ja selvästi pitkospuilla varustettu(1). Juua esittelee yksitoista suositeltua luontokohdetta; tämä lyhyt pätkä sopii samaan retkipäivään muiden kunnan kohteiden kanssa, mitä voi lukea luontokohteet-koosteesta(3). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Maisema on tyypillistä itäsuomalaista suota ja metsää: laajempi Kuohusuo houkuttelee lintuja ja tarjoaa avosuo näkymiä, kun taas Erämaakirkko kohoaa metsäisemmällä saarekkeella pitkospuita pitkin(1). Retki soveltuu lyhyeksi tauoksi tai yhdistettäväksi Kuohunkierrokseen tai seurakunnan tilaisuuksiin luonnon keskellä. Erillisille videohauille ei löytynyt varmaa, tähän nimetylle osuudelle keskittyvää materiaalia; luota pääsykuvaukseen kunnan sivuilla.

Polvelan–Koppelon luontopolku on noin 2,3 kilometrin mittainen yksisuuntainen pätkä Juuan Petrovaarassa vanhan metsän ja suovyöhykkeen reunalla Koppelon aarniometsäkokonaisuuden liepeillä. Pohjois-Karjala tunnetaan näistä vaaramaisemista ja soista, ja Juuka sijoittuu maakunnan luoteisosaan. Reitin kuvaukset, tulostettavat kartat ja InfoGIS-taso löytyvät Juuan kunnan Koppalon luontopolku -sivulta(1). Virallinen teksti kuvaa laajempaa Muurahaisen polkua eli anttura-polkuksi kutsuttua reittiä noin 3,3 kilometrin mittaiseksi yhteen suuntaan samassa suojelu­metsässä: kulotusaukeita, louhikoita, lampia, soita, iäkästä metsää ja Pitkävaaran näköalakohta pidemmällä kierroksella(1). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli täydentää maastokuvaa punaisilla puumerkeillä, Pitkävaaran nousun tuntumalla ja majavan padolla purojen lähellä(2). Mari Starckin Retkipaikkaan kirjoittama Muurahaisen polku -teksti kertoo pysäköinnistä polun molemmissa päissä, lyhyestä matkasta Koppalanjärventien levikkeeltä laavulle ja siitä, ettei klapeja ollut paikalla hänen käyntipäivänään—kuivat polttopuut kannattaa pakata mukaan(3). Kartalla tämä lyhyempi osuus päättyy Koppelon luontopolun laavun suuntaan ja liittyy saumattomasti Koppalon aarniometsän luontopolkuun, jos haluaa jatkaa klassista yhdensuuntaista kävelyä Lietukan lammen tienpäähän tai palata samaa merkittyä linjaa(1)(3). Juuan kunnan Luontokohteet-sivu kokoaa muitakin lähiretkikohteita samaan luetteloon(4). Oma aikataulu riippuu siitä, käveleekö vain tämän pätkän edestakaisin vai yhdistääkö pidemmän lenkin. Luontopolkumies kuvailee laavun ja tulipaika lyhyen kävelyn päässä parkkilevennyksestä ja taukotaulun, joka yhä esittelee Muurahaisen polun, vaikka pääopaste olisi kulunut(2). Pitkospuut ylittävät kosteimpia kohtia, ja sateisella kelillä vesitiivis jalkine on järkevä valinta(2)(3). Sulkuista ja myrskyvahingoista kannattaa tarkistaa ajantasaisin tiedoin Juuan kunnan omilta luontosivuilta(1).

Ulkokuntosalilta löydät monipuolisen laitteiston lihaskunnon, tasapainon ja koordinaation harjoittamiseen.

HUOM! Soita aina ennen radalle tuloa radanhoitajalle: Juhani Ryynänen, 044-980 4413.

Jonkin verran korkeuseroja.

9-reikäinen frisbeegolfrata vaihtelevassa metsämaastossa.

Kaksi portaikkoa, 42 ja 57 askelmaa.