Lieksa Retkeilyreitit

Ajantasaisimmat viralliset tiedot, vaativuusluokka ja reittikohtainen kuvaus löytyvät Kuusipolku luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Karelia kuvaa reitin vanhojen kaskimaiden kätköksi vaaran kupeessa; kasvillisuus poikkeaa selvästi monista muista lähireiteistä Patvinsuon seudulla(2). Kuusipolku on noin 2,6 kilometrin luontopolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa, ja se lähtee Patvinsuon kansallispuiston länsiosan Autiovaaran pysäköintialueelta. Reitti on luokiteltu vaativaksi: juurakkoinen polku, lyhyet nousut ja laskut, ja useimmille noin tunnin kävely(1)(2). Metsäosuuksilla on opastetauluja luonnosta ja historiasta, pitkospuita märissä kohdissa ja siniset maalimerkinnät(1)(2). Autiovaaran pysäköintialueella on pöytäryhmä eväille ennen tai jälkeen kävelyn; itse polun varrella ei ole erillisiä penkkejä(2). Kotona ikimetsässä -blogin kirjoittaja kuvaa Kuusipolkua lyhyeksi kosketukseksi puiston vanhimpaan aarniometsään ja mainitsee lähitien liikenteen äänen, joka voi häiritä tunnelmaa(3). Kävelystä ja elämästä -blogissa kävely kulkee vastapäivään, sieniä ja sammalia riittää, eikä taukopaikkoja ole merkitty samalla tavalla kuin isoilla reiteillä(4). Käytännössä lähdet Autiovaaran pysäköintialueelta: Autiovaara pysäköintialue kuivakäymälä on pysäköinnin vieressä. Sama lähtöpiste esiintyy tietokannassa myös nimellä Kuusipolku luontopolku; molemmat kuvaavat samaa kuusikkopolkua samalta paikalta. Lieksan kaupungin retkeilysivuilta löytyy laajempi kuva alueen reiteistä ja yhteystiedot kunnan reittihuolloille(5).

Karhunpolku – Jongunjoen eräkeskus yhdyspolku on lyhyt noin 5,3 kilometrin janareitti Karhunpolun verkostossa Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Se yhdistää pääreitin Jongunjoen ja Nurmijärven alueeseen, jossa Jongunjoen Matkailu ja eräkeskuksen palvelut sijaitsevat Karhunpolun varrella. Koko Karhunpolun kuvaukseen—rajaseutu, järvet, harjut, laavut ja merkinnät—aloita Visit Karelian Karhunpolku-artikkelista(1). Lieksan kaupunki ylläpitää Karhunpolkua liikuntatoimessa ja julkaisee yhteystiedot tuulenkaadoista tai taukopaikkojen kunnosta ilmoittamiseen(2). Jongunjoen Matkailu kuvaa tie- ja junayhteyksiä Nurmijärven–Jongunjoen alueelle ja kertoo, että kohde sijaitsee lähellä Karhunpolkua kävellen ja pyörällä saapuville(3). Yhdysosuus on käytännön linkki: sen avulla Jongunjoen rannan majoitus-, sauna- ja melontapalvelut tulevat ulottuville ilman koko noin 140 kilometrin vaellusta. Liittymäkohdasta voit jatkaa Karhunpolulla (retkeilyreitti) kohti esimerkiksi Jongunjoen laavua tai valita rinnakkaisen Karhunpolun maastopyöräilyreitin ja lyhyempiä silmukoita kuten Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros. Vanhemmissa Lieksan reittiselosteissa on Visit Karelia -sivulla tiivistettynä varoitus, että Nurmijärven suuntaan kulkeva yhdyspolku voi olla paikoin heikosti kunnossa ja merkinnältään puutteellinen ilman hyvää karttaa—tarkista merkinnät maastossa ja varmista ajantasainen tilanne Lieksan kaupungin liikuntatoimesta ennen lähtöä(1)(2). Pohjois-Karjala on itärajan vaellus- ja melontaseutua; tämä yhdysosuus sijoittuu Lieksan ja Jongunjoen välimaastoon. Karhunpolun yleisilme on metsää, soita ja järvimaisemia, kosteikot on pitkostettu ja pääreitti on merkitty oranssein maalimerkein(1). Odota tältäkin osuudelta metsäpolun juuria ja kiviä sekä lyhyitä jyrkkiä nousuja harjuilla ja joentörmillä. Matkapuhelin toimii monin paikoin, mutta katvealueitakin voi esiintyä(1).

Siikakosken lenkki 3 km on lyhyt merkitty kierros Lieksan eteläpuolella Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus kuvaa tämän vaihtoehdon Luontoon.fi:ssä Siikakosken lenkki 3 km yhdyspolku -nimellä(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä Lieksanjoen varrella: lehtomaisia ja männikköisiä osuuksia, Siikakosken sillan koskimaisemia, pitkospuita värikkäillä avosoilla sekä useita taukopaikkoja(2). Luontopolkumies kuvaa Retkipaikka-sivustolla pidempää Siikakosken lenkkiä ja kertoo keltaisista maalimerkeistä, vaaleanpunaisesta ympyrämerkistä opasteissa, karttaopasteista sekä tulipaikoista ja laavuista, joilla retken voi jakaa lyhyisiin pätkiin(3). Tällä kierroksella kuljet samassa maisemassa: noin kilometrin kohdalla Murrookosken kohdalla ovat Murrookosken laavu ja tulentekopaikat joen lähellä, hieman eteenpäin Uittopadon ja Murroopuron taukopaikat kapeilla metsäpoluilla ja pitkospuilla. Siikakosken sillan lähellä Horkan laavu ja Siikakoski laavu ovat lähellä Horkka pysäköintialuetta ja Siikakosken parkkipaikkoja — kätevää yhdistää tauko ja koskimaisemat. Sama opaste- ja pysäköintiverkosto liittyy pidempään Siikakosken lenkki 5 km -reittiin; jos haluat pidemmän päivän, voit jatkaa samasta reitistöstä(2)(3). Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa; Ruunaa tunnetaan koskimelonnasta ja retkeilyreiteistä.

Rönkönkierros on lyhyt, noin 0,6 kilometrin mittainen rantayhteys Lieksanjoen koskialueella Ruunaan valtion retkeilyalueella Hongikkorannan–Kattilaniemen palvelujen ja itäpäässä Neitikosken–Kirppuvirran rannan välillä. Pohjois-Karjalassa Lieksa toimii käytännön lähtöpaikkana laaksoon. Merkinnät, kausiriskit ja isomman silmukan taukopalvelut kannattaa varmistaa Luontoon.fi:n Ruunaa Neitijärven kierros -sivulta(1), johon tämä lyhyt osuus liittyy rantapistojen kautta. Lännestä itään kulkiessaan reitti kulkee Ämmäkoski tulentekopaikka 2:n ja Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1:n ohi sivu-uoman äärellä ja jatkaa kohti Kirppuvirta veneenlaskupaikkaa sekä Neitikoski tulentekopaikka 1:n ja Neitikoski tulentekopaikka 2:n seutuja Neitikoski pysäköintialueen liepeillä. Hongikkoranta tulentekopaikka, Kattilaniemi laavu ja Kattilaniemi tulentekopaikka sopivat evästaukoihin, jos lähdet Hongikkoranta pysäköintialueelta. Kuivakäymälät löytyvät Hongikkoranta kuivakäymälästä ja Kattilaniemi kuivakäymälästä näiden kohteiden läheltä. VisitKarelia kuvaa Neitijärven kierrosta vaativaksi, hyvin merkityksi lenkiksi, jolla on huollettuja taukopaikkoja ja erikseen mainittu veneellä tapahtuva ylitys Airovirralla koko kierroksella — hyvä tausta, kun lyhyeltä rantapätkältä siirtyy isomman silmukan varrelle(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen juttu kulkee Neitikosken rantapolulla lankkuteitineen ja näköalatasanteineen ja kuvaa samaa pysäköinti- ja koskimaisemaa(3). Koko päivän merkitylle reitille samassa laaksossa voi jatkaa Ruunaa Neitijärven kierrokselle, joka käyttää monia samoja taukopaikkoja.

Reitti on noin 0,1 kilometrin lyhyt lenkki Ukko-Kolilla Kolin kansallispuistossa Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Käytännöllisyyttä painottava yhteys yhdistää vilkkaimman kävijäkeskustan – Koli Relax Span, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen, Kolin luontokeskus Ukon ja Pääministerin tulentekopaikan – alueeseen, jossa ovat Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3, jos haluat kulkea muutaman sadan metrin jalan eikä aina käyttää rinnekoneen kaltaista hissiyhteyttä. Metsähallitus kokoaa puiston saapumis- ja pysäköintiohjeet Luontoon.fi:hin, mukaan lukien miten ajoneuvoilla noustaan vaaran yläosiin(1). Koli.fi muistuttaa, että merkittyjä polkuja on runsaasti tältä vaara-alueelta ja että näköalakallioilla ei ole kaiteita(2). Koli Span saapumissivu kertoo ilmaisesta kiskohissistä P1-tason parkkipaikalta hotellin etupihalle ja hissin vierestä kulkevasta portaikosta, joka toimii kävelyreittinä silloin kun talviolosuhteet sen sallivat—hyvä tausta, jos auto on ylätasolla mutta tarvitset vielä yhteyden rakennusten ohi(3). Polku on niin lyhyt, että useoin sitä käytetään auto–palvelut–pidemmät lenkit -siirtymään: Huippujen Kierros lähtee suoraan luontokeskuksen tuntumasta, Ukko-Koli itärinne reitit jatkuu idän suuntaan saman pysäköintimiljöön kautta ja Sataman polku yhdistää kohti sataman palveluja. Lue lisää sivuiltamme Kolin luontokeskus Ukolle, kylpylälle, laskettelukeskukselle ja Pääministerin tulentekopaikalle, kun suunnittelet pidempää päivää huippujen ympärillä.

Kattilakoski yhdyspolku on noin 1,1 kilometrin pituinen pistemäinen yhdyspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa Metsähallituksen(1) ylläpitämällä Ruunaan retkeilyalueella. Polku lähtee KATTILAKOSKI eräkämppä -alueelta Lieksanjoen koskimaisemasta ja kulkee kohti Murroojärven rantaa, jossa reitistö liittyy Vastuuniemen ylitysveneeseen sekä Murroojärven laavuun ja tulentekopaikkoihin. Ruunaa on valtion retkeily- ja kalastusalue Lieksanjoen varrella; Kattilakoski on yksi Ruunaan koskireitin nimetyistä koskista Neitijärven, Kattilajärven ja Murroojärven välillä. Visit Karelia(2) kuvaa pitkää Karhunpolun vaellus- ja maastopyöräreittiä, joka kulkee samassa maisemassa oranssein maalimerkein ja runsaine taukopaikkoineen; tämä yhdyspolku sijoittuu samaan reitistöön lyhyenä osuutena tai osana pidempää päiväretkeä. Muutaman sadan metrin jälkeen tulee Vastuuniemi ylitysvene, jossa kapean salmen ylittää kiinteä soutuvene. Kävelystä ja elämästä(3) kertoo pelastusliiveistä veneen luona, tukevista puuveneistä ja vintturista, jolla vene vedetään kuivalle; ylitys on kahdelle aikuiselle kevyt normaaliolosuhteissa. Murroojärven puolella reitin varrella ovat Murroojärvi tulentekopaikka ja Murroojärven laavu; lähellä on Murroojärvi kuivakäymälä. Luontoon.fi(4) listaa Murroojärvi laavun Metsähallituksen laavuna Ruunaan alueella. Sama blogikävely(3) kuvaa leveitä, hyväkuntoisia pitkoksia ja selkeitä opasteita pidemmillä Murroojärven kierroksilla tässä metsä- ja järvimaisemassa. Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa; Joensuusta jatkoyhteyksistä kerrotaan alueen ulkoilusivuilla(2). Ajankohtaisista taukopaikkasäännöistä, metsäpalovaroituksista ja palvelutilanteesta Ruunaassa kannattaa tarkistaa Metsähallituksen(1) tiedot ja Luontoon.fi:n saapumisohjeet.

Metsähallitus hoitaa Ruunaan retkeilyaluetta. Luontoon.fi kokoaa ajantasaisen reittikuvauksen ja alueohjeet, joten käy Ruunaa Koskikierros -sivulla ennen lähtöä(1). VisitKarelia kuvaa Koskikierroksen vaativaksi noin 32 kilometrin kierrokselliseksi vaellukseksi koskimaisemassa ja suosittelee kumisaappaita tai tukevia maastokenkiä, lämpimiä varusteita ja hyönteissuojaa sesongin mukaan(2). Via Karelia sijoittaa Koskikierroksen Lieksanjoen kuohuihin ja kertoo, että reitti ylittää veden riippusilloilla Haapavitjalla pohjoisessa ja Siikakoskella etelässä, ja että samaan verkostoon mahtuu myös lyhyempiä merkittyjä vaihtoehtoja(3). Reitin pituus kartallamme on noin 32,1 kilometriä Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Polku kulkee järvienrantoja ja koskenvarsia sekä vanhoja kuusikoita, mäntykankaita ja avosuota pitkospuita ja polkusiltoja pitkin. Onkilammen tuntumassa reitin alkupäässä ovat Onkilampi tulentekopaikka ja Onkilammen laavu - Pankakoski, ja jo muutaman kilometrin sisällä tulee Neitijärvi veneenlaskupaikka. Lakkapäänlahden ja Paasikoskentien suunnassa kuljet Lakkapäänlahti pysäköintialueen ja Lakkapäänlahden nuotiopaikan ohitse ja jatkat Neitisaaren laavulle, Neitisaari tulentekopaikalle sekä Neitikoski tulentekopaikka 1 ja 2 alueelle; Neitikoski pysäköintialue palvelee, jos lähdet Liperi-Lieksa-tien varren palvelukeskittymästä. Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Hongikkoranta tulentekopaikka seurailevat kosken jylhää ääntä, ja Kattilaniemen laavu sekä Kattilaniemi tulentekopaikka sopivat tauolle ennen soutuveneitä Naukuniemi ylitysvene ja myöhemmin Vastuuniemi ylitysvene, joilla lyhennät matkaa, kunhan välineet ja osaaminen ovat kunnossa. Murroojärven laavu, KATTILAKOSKI eräkämppä, Niskalahti tulentekopaikka, Murrookosken laavu, Siikakoski laavu Siikakoski tulentekopaikan vieressä ja Horkan laavu tihentävät taukopaikkoja kulkemaan kevyesti. Huuhkajanvaara luontotornille nousee lyhyt mutta jyrkkä ja kivinen sivupolku; varo erityisesti märällä kelillä(2). NEITIJÄRVI Juolukka vuokrakämppä, NEITIJÄRVI Pilvi vuokrakämppä ja NEITIJÄRVI Puolukka vuokrakämppä tarjoavat vuokrattavia kämppiä Neitijärven itärannalla. Saunaniemen laavu ja Saunaniemi tulentekopaikka muodostavat yleisen yöpymisalueen ennen kuin yhteys palaa Miikkulanvaara pysäköintialueen ja Mutikaisenkari pysäköintialueen kautta pohjoisempiin koskiin. Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee laajana vaellusreittinä kohti Patvinsuota, ja Ruunaa Neitijärven kierros antaa lyhyemmän vaihtoehdon samalla huollettujen polkujen verkolla, jos yhden päivän 32 kilometriä kuulostaa liian pitkältä(3)(4). Sydän rinnassa, reppu selässä kertoo kahden päivän Koskikierroksesta Neitikoskelta käsin, yöstä Saunaniemen laavulla ja kokemuksista Haapavitjan riippusillan, Mustapyörre tulentekopaikan ja Siikakosken sillan varrella ennen metsä- ja suomaisemaa paluumatkalla(4). Samanlainen jaottelu kahdelle päivälle sopii monelle. Reitti on myös maastopyöräilijöiden käytössä; anna tila kapeissa kohdissa(2). Koskikalastus on mahdollista nimetyillä koskilla kuten Haapavitjalla, Neitikoskella, Murrookoskella ja Siikakoskella lain ja lupien mukaisesti(2).

Patvinsuon kansallispuiston käyttösäännöt, reittikuvaukset ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, jota Metsähallitus ylläpitää(1). Reitti sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Patvinsuon kansallispuiston Suomu–Surkanpuro-palvelualueen tuntumassa. Surkanpuro–Olkkonen reitti on noin 1,7 kilometrin mittainen yhdysosuus ilman rengasta. Toisessa päässä ovat Surkanpuro pysäköintialue ja Surkanpuro matkailuvaunualue jokisuistossa; riippumattomissa retkikuvauksissa mainitaan tilava pysäköinti ja kulman eväspaikka pöytineen(3). Toinen pää yhdistyy sisämaan merkityille poluille Teretin ja Olkkosensaaren suuntaan, josta alkavat pidemmät suon ja mäntykankaan kierrokset. Visit Karelia listaa Surkanpuron pysäköintialueen Suomunkierron yhdeksi tavanomaisesta lähtöpisteestä Suomun luontotuvan ja Kurkilahden pysäköintialueen ohella(2). Samasta kulmasta jatkuvat Patvinskierto retkeilyreitti, Suomunkierto retkeilyreitti, Karhunpolku (retkeilyreitti) ja maastopyöräilyn Ruunaa–Reposuo–Ritojärvi–Patvinsuo-yhteys – kätevää, jos yhdistät päivälenkin tai usean päivän vaelluksen. Retkipaikassa julkaistu Olkkosen kierros -artikkeli, joka perustuu Luontopolkumiehen kävelyyn, lähtee Surkanpuron pysäköintipaikalta, mainitsee kulman opastaulun ja kuvaa oranssikeltaisia maalimerkkejä jatkosuunnissa Olkkosensaaren kierroksille(3). elinanmatkalaukussa kuvaa juhannuspäivän patikointia Kurkilahdelta Teretin kautta Olkkosen suuntaan ja takaisin Surkanpuron parkkipaikalle mäntymetsän ja avosuon vaihtelussa(4). Kesällä kannattaa varata hyttyssuoja ja pitää koira kytkettynä alueen ohjeiden mukaisesti(2). Pohjois-Karjala tarjoaa tähän osaan Suomea tyypillistä erämaajärven ja suon yhdistelmää.

Ruunaa Neitijärven kierros on noin 23,1 kilometrin mittainen merkitty päiväretki Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee Neitijärven rantavyöhykkeellä, Lieksanjoen maisemissa ja vanhan metsän lohkoissa. Lieksa toimii porttina tälle alueelle. Metsähallitus huolehtii reiteistä; tämän retken viralliset tiedot ja reittiseloste löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1), ja VisitKarelia tiivistää vaativuuden, varusteet ja arvioidun keston(2). Reitin alkuvaiheessa tulevat Korpiniemi tulentekopaikka ja Korpiniemen laavu, missä rantametsä ja suuret muurahaiskeot erottuvat kumpuaan myös VisitKarelia- ja Suden Saaga -kuvauksissa(2)(3). Haapavitja tulentekopaikka ja sen riippusillan koskinäkymä ovat reitin piristyspiste, ja Haapaniskan laavu, Haapaniska tulentekopaikka sekä Kakkisen laavu tarjoavat pidempiä taukoja. Miikkulanvaara pysäköintialue palvelee luoteen puolen lähtöjä. Neitijärvi veneenlaskupaikka viittaa järven rantaviivaan, ja Onkilammen laavu - Pankakoski sekä Onkilampi tulentekopaikka ankkuroivat Pankakosken rantaosuuden. Kattilaniemi laavu ja Kattilaniemi tulentekopaikka edeltävät Airovirta ylitysvene -kohtaa, jossa ylitys tehdään köysiavusteisella pienveneellä; tarkemmat ohjeet löytyvät Luontoon.fi-reittiselosteesta ja VisitKarelia viittaa samaan(2). Airovirta tulentekopaikka on vastarannan taukopaikka. Hongikkoranta pysäköintialue ja Hongikkoranta tulentekopaikka sekä Neitikoski pysäköintialue, Neitikoski tulentekopaikka 1 ja Neitikoski tulentekopaikka 2 tihentävät palveluita Neitikosken sydämessä; Neitikosken parkkpaikka grillikatos suojaa ruoanlaittoa. Neitisaaren laavu ja Neitisaari tulentekopaikka avautuvat saaren rannalla, ja Paasikoskentie pysäköintialue, Lakkapäänlahden nuotiopaikka sekä Lakkapäänlahti pysäköintialue tarjoavat vaihtoehtoisen sisääntuloakselin kohti Miikkula laavua ja Miikkula tulentekopaikkaa. Huuhkajanvaara luontotorni on reitin jyrkin nousu; näköalatasanteelta avautuu näkymä Neitijärvelle(2). NEITIJÄRVI Juolukka vuokrakämppä, NEITIJÄRVI Pilvi vuokrakämppä ja NEITIJÄRVI Puolukka vuokrakämppä rivissä järven itärannalla kuuluvat alueen vuokramökkeihin, joista Via Karelia viestii yhdessä Villi Pohjolan kanssa(4). Saunaniemen laavu ja Saunaniemi tulentekopaikka sekä Mutikaisenkari pysäköintialue päättävät eteläkaaren vaiheet; Suden Saaga kuvaa laavulla pidettyä ruokataukoa(3). Osuuksiltaan reitti nojaa Ruunaa Koskikierrokseen ja Karhunpolkuun(2); maastopyöräilijät käyttävät samaa merkintäverkkoa(2)(4). Suden Saaga mainitsee keltaiset puumerkit, hyväkuntoiset laavut ja veneylitysten järkevän vuorottelun niin että vastarannalla on aina vene valmiina(3). Alueella liikkuvat myös karhut; tutkapuissa koirat kannattaa pitää kytkettynä(3).

Polku kulkee Pielisen rannalla Kolin satama-alueella Lieksassa; Pohjois-Karjala ja Lieksa avautuvat usein samasta päivästä, sillä satama on paikallinen käyntiportti. Kun aiotte yhdistää lyhyen satamakävelyn pidempiin Kolin reitteihin ja palveluihin, kannattaa aloittaa Lieksan kaupungin retkeilysivuilta(1). Metsähallituksen Kolin sataman esite kuvaa samaa satama-alueen kävelykokonaisuutta ja jatkoyhteyttä kohti Ukko-Kolia(2), ja Luontoon.fi kokoaa Kolin kansallispuiston keskeiset käyttösäännöt koirille, tulentekoon ja huippujen liikkumiseen(3). Vanhan metsän polku on noin 0,3 kilometrin pituinen eikä ole rengasreitti. Se punoo rantaosuuksia yhteen: voit lähteä liikkeelle Kolin sataman pysäköintialueelta, ylittää pienvenesataman Uimahuoneen kävelysillan kautta ja astua perille Kolin satama Alamajaan. Lieksan kaupungin tiedote kertoo sataman kävelysillan uusimisen valmistumisesta keväällä 2025 osana Pielisen vesistön saavutettavuutta(4), joten vanhaan reissuun verrattuna kansissa voi olla uutta terästä ja kaiteita mutta sama kapea satamanäkymä säilyy. Tämä pätkä sopii rauhalliseksi alkuperäksi tai jälkihiveäksi ennen pidempää päivää. UKK-reitti (Lieksa), Mattila - Vaaralanaho polku, Kasken kierros ja Kylän Polku koskettavat samaa virkistyskeskittymää, joten sataman kolmen sadan metrin luontopolku on helppo liittää pitkiin verkostoihin. Muutaman sadan metrin päässä kävelylinjasta UKK-reitin suunnassa ovat Vaaralanaho tulentekopaikka ja Mattila kaivo, luontevat taukopaikat, jos suuntaat jo niitä kohti. Sataman polku on vaativa satamasta Ukko-Kolin huipulle nouseva luontopolku Ipatinvaaran vanhojen metsien kautta; se on eri retki kuin tämä lyhyt satamayhteys(2). Pinta on satamarakenteita ja lyhyt metsäkaistale. Kuivalla kelillä reitti sopii kevyille kengille, mutta sillan kannella kannattaa varoa liukkautta ja tuulta sesonkien vaihteissa.

Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kolin kansallispuiston retkeily- ja ulkoilusivut ajantasaisia ohjeita ja sääntöjä varten(1). Sivut kuuluvat Metsähallituksen ulkoilupalveluun ja kuvaavat laajempaa reitistöä Lieksan ja Kolin kansallispuiston alueella. Lieksa sijaitsee Pielisen länsirannalla. Pohjois-Karjala tunnetaan muun muassa Kolin vaaroista ja järvi- sekä metsämaisemista. Reitin pituus on kartalla noin 0,7 kilometriä yhtenä kävelyviivana. Tämä kohde on lyhyt yhdyspolkuosuus: paikalliset yhdyspolut, jotka linkittävät Paimenenvaaran taukopaikkavyöhykkeen Ukko-Kolin itärinteen laajempaan polkuverkostoon. Jatkomahdollisuuksia ovat muun muassa Ukko-Kolin itärinne reitit, Mäkrän Kierto, Kolinuuron Kierros, varsinaisen Paimenen polun rengasreitti ja talvella Ukko-Kolin laduista muodostuva talviliikennekäytävä samassa maisemikaistassa. Kyse ei ole erillisestä teemapolun loopista; Metsähallituksen julkaisut ja retkeilytekstit kuvaavat tunnetun Paimenen polun luontopolun pituudeksi noin 2,5–2,6 km Paimenenvaaran lehtorinteellä(2)(3). Vuoden 2006 reittiopas-PDF avaa taustaa, mutta Metsähallitus toteaa Kolin reittisisältöjen uudistuneen 2020–2023, joten yhdistä tieto tuoreisiin Luontoon.fi -ohjeisiin(2). Liittymäkohtana ovat heti Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä—käytännöllisiä, jos kiinnität tämän linkin pidempään päiväretkeen Paimenenvaara pysäköintialueelta (Kotaniementie 10). Laajemman Paimenen polun luonteen kuvaa Retkipaikka ja Luontopolkumiehen kävelyraportti: jyrkkä nousu, leveämpi tasa(osa) ”kärrypolku”-henkisessä maastossa, Paskovaaran kallioaukea Jerojärveen ja Verkkovaaraan, pitkokset kosteikossa sekä risteyksissä oranssit ympyrämerkit varsinaisella teemareitillä(3). Koli.fi tiivistää kansallispuiston laajan merkityn reitistön ja muistuttaa, että moni näköalapaikka on avokallio ilman kaiteita(4). Via Karelia sijoittaa varsinaisen Paimenen polun luontopolun Mäkräahon lounaispuolelle osaksi kansallispuiston rengasreittejä(5). Lisätietoja taukopaikoista löytyy omilta sivuiltamme Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä; hiihtokäytävistä kannattaa katsoa Ukko-Kolin ladut -reittisivu talvisuunnitelmia varten.

Reitin pituus on noin 6,1 kilometriä yhtenä kävelylinjana Kolin virkistysalueen ja Ukko-Kolin sekä Pielisen rannan palvelujen välillä Lieksassa, Kolin kansallismaisemassa. Ajankohtaisista säännöistä ja UKK:n merkitystä Lieksan alueella kannattaa tarkentaa Luontoon.fi-sivulta(1). Koli.fi kuvaa Kolin luontokeskus Ukko Kolin kansallispuiston tärkeimmistä reiteistä huolehtivana, ympäri vuoden avoinna olevana lähtöpisteenä ja neuvontapaikkana laajassa noin 80 kilometrin polkuverkostossa(2). Kolin kesäkahvilakierros on verkkaisen kävelyn reitti samalla maastolla kuin UKK-reitin Lieksa-osuus: Koli24 kuvaa reitin alkavan Ryynäseltä, jatkuvan Mattilan tuvan kahvilan kautta ja tarjoavan taukoja Luontokeskus Ukon Vakka-Kahvilassa tai Sokos Hotel Kolin ravintoloissa ennen päätepistettä Alamajan satamaravintolassa—käytännön kahviketju vaikka joissain luetteloissa kilometrimäärä pyöristyy hieman ylöspäin verrattuna meidän viivaamme(3). Tietopaketin mukaan päivä käynnistyy Kolin virkistysalueen ryhmästä: Kolin virkistysalueen ulkokuntosali, Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu ja Kolin kylän frisbeegolfrata mahtuvat muutaman sadan metrin sisään. Puolen kilometrin jälkeen Ollila pysäköintialue sopii autolle, jos kierrät osia erikseen. Mattilan ja Turulan kulttuurimaisemaan kuuluu Mattila kaivo sekä Turula telttailualue, Turula tulentekopaikka, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä. Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka palvelevat nousun loppupäässä ennen siirtymistä kansallispuiston palveluihin. Ukko-Kolin viihteellinen vyöhyke kerää Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Koli Relax Spa, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen, Kolin luontokeskus Ukon ja Pääministerin tulentekopaikan tiiviisti samaan pysäköinti- ja palvelukenttään. Uimahuoneen kävelysilta yhdistää Kolin sataman pysäköintialueeseen ja sesongin aikaan Kolin satama Alamajaan. Sama linja kytkeytyy Kasken kierrokseen, Kylän Polkuun, Sataman polkuun ja Mattila – Vaaralanaho polkuun, jos haluat jatkaa päivää pidemmälle(3). Valtakunnallisen UKK-verkoston historiasta Trekkari kertoo 1980-luvun suunnittelua ja Vuokatin ja Kolin välisen käytävän sitomista UKK-nimeen sekä myöhempää valtakunnallista uutisointia—tausta sille, miksi merkinnät ja opasteet tuntuvat metsässä, ei kahviloiden nimille(4).

Suomunkierto on noin 16,1 kilometrin mittainen merkitty vaelluspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa Suomunjärven ympäri Patvinsuon kansallispuistossa. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus löytyy Luontoon.fi-palvelusta nimellä Suomunkierto retkeilyreitti(1). Visit Karelia kuvaa metsäkangasta, suon ja lehtomaiseman vaihtelua, hiekkarantoja ja metsäpuroja; kosteimmissa kohdissa kulku helpottuu pitkospuilla ja kävelysilloilla, ja matalat hiekkapohjat kutsuvat uimaan(2). Retkipaikka on koonnut rantalukuja ja viikonloppuretken tunnelmaa Suomulta sekä saunavuoron sopimisen näkökulman – kannattava lisäluku ennen pakkaamista(3). Lieksa sijaitsee kansallispuiston palvelukeskuksen kyljessä, ja Pohjois-Karjala kuuluu vaellusmatkailijalle tuttuun Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen. Pohjoisesta lähtevän kaaren suunnalta noin neljän kilometrin kohdalla tulee Aittoniemi kuivakäymälä lähelle Iso-Hietajärvi reitit - ja Mäntypolku -haaroja, joista voi jatkaa lyhyempiin rengaspolkuihin järven äärellä ja mäntykankailla. Suomun palvelukeskittymässä vajaan kuuden kilometrin tienoilla avautuvat Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu telttailualue, Suomu rantasauna uusi kuivakäymälä, Suomu vuokrattava rantasauna, Suomu rantakaivo, Patvinsuo suomu pihakaivo, Suomu pysäköintialue, Suomu pysäköintialue ranta, Suomu talo ja Suomu kämpän sauna rantasataman ja retkeilyrakenteiden verkossa. Tarkemmat säännöt ja varaukset kannattaa tarkistaa meidän luontotupa- ja rantasaunasivuiltamme; kuivakäymälät kuuluvat palvelukokonaisuuteen luontevasti ilman jokaista rakennetta erikseen luettelematta. Suomun jälkeen Surkanpuro pysäköintialue ja Surkanpuro matkailuvaunualue palvelevat joen suistossa, ja Kurkilahti pysäköintialue sekä Kurkilahden keittokatos sijoittuvat eteläisen lahden poukamaan ennen paluuta metsäisemmälle rantavyöhykkeelle. Itärannalla Virtaniemi kuivakäymälä, Virtaniemen nuotiopaikka ja Virtaniemi telttailualue tarjoavat tauon nuotion ja teltan kanssa. Pohjoispään lähellä Pokkaniemen nuotiopaikka toimii eväspaikkana ennen Lapinniemi telttailualue Lieksa, Lapinniemen nuotiopaikka, Lapinniemi kuivakäymälä, Pokkaniemi kuivakäymälä ja Pokkaniemi telttailualue -kokonaisuutta Litmontien suuntaan. Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee pätkittäin samaa rantalinjaa pitkän matkan vaeltajille, jotka yhdistävät päiväosuuden laajempaan Patvinsuon ylitykseen. Retkiartikkeleissa mainitaan majavapadot, suolinnusto ja kelomäntyjen katve; pidä koira kytkettynä ja varaa hyttyssuoja kesällä(2)(3).

Haapavitja P-alueen yhdyspolku on noin 0,6 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Metsähallituksen Ruunaa-aineistot, kartat ja kävijäohjeet löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Lyhyt polku yhdistää Haapavitjan P-alueen palvelupisteet ja Miikkulanvaaran parkkialueen, jotta voit liikkua jalkaisin näiden tiepääteiden välillä kiertämättä teitä turhaan. Via Karelia kuvaa Ruunaalla noin 50 kilometriä merkittyjä polkuja ja pitkospuita, ja pitkällä Koskikierroksella on Haapavitjan kohdalla riippusilta joen ylitykseen(2). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa; tämä on vain yhdyspolku, mutta käytännöllinen, jos pysäköit toiseen päähän ja jatkat Ruunaa Neitijärven kierroksella. Visit Karelia kuvaa Neitijärven kiertoa: Haapavitjan riippusillalla avautuu koskimaisema, ja noin 22,6 kilometrin merkitty kierros kulkee osin muiden pääreittien kanssa ja tarjoaa hyvin hoidettuja taukopaikkoja(3). Haapavitjan suunnalta tulee pian Haapavitja tulentekopaikka ja Haapavitja kuivakäymälä. Laajempaan Haapavitjan taukoryhmään kuuluvat myös Haapaniskan laavu, Haapaniska tulentekopaikka, Haapaniska kuivakäymälä, Mustapyörre tulentekopaikka ja Mustapyörre kuivakäymälä muutaman sadan metrin päässä itse yhteyslinjasta — hyvä paikka evästauolle tai nuotiolle ennen tai jälkeen lyhyen kävelyn. Noin 0,6 kilometrin kohdalla on Miikkulanvaara pysäköintialue ja Miikkulanvaara pysäköintialue kuivakäymälä, luonteva lähtö- tai lopetuspiste pidemmälle Ruunaa Neitijärven kierrokselle. Polku on metsäistä kävelyä kahden vilkkaan käyntipaikan välillä: tukevat jalkineet ja kumisaappaat sateen jälkeen ovat järkevät. Jari Iivanainenin sivuilla oleva valokuvasarja täydentää kuvaa Haapavitjan itärannasta ennen pidempää retkeä(4).

Ukonpolku on noin 4,7 kilometrin mittainen päiväretkeilypolku Ukonsärkän harjulla Lieksan itäosassa. Pohjois-Karjala avautuu täällä itärajan tuntumassa harju- ja aarnimaisemina. Ajo-ohjeet, turvallisuus, vaatetus ja käytännön matkapituusvaihtoehdot kannattaa lukea VisitKareliasta Ukonsärkän ulkoilusivulta(1). Koli.fi:n Ukonsärkkä–Jäkäläkankaan luonnonsuojelualueen kuvaus tiivistää, miten harju ja vanhat metsät houkuttelevat rauhallista päiväpatikointia(2). Reitti kuuluu Lieksaan. Ukonsärkkä pysäköintialueelta pääset muutamassa sadassa metrissä merkitylle polulle; polku kulkee harjun selänteillä, avaa lampi- ja suonäkymiä ja päättyy Ukonlammen rantaan noin 3,7 kilometrin kohdalla, missä Ukonlammen laavu ja Ukonlampi tulentekopaikka sopivat tauolle. Kuivakäymälä palvelee samassa rytmissä laavun kanssa, joten pitempi tauko onnistuu järjestämällä varusteet etukäteen. Karjalainen kuvasi vuonna 2023 harjulla komeita kelopuita sekä aarnimetsä- ja suomaisemia paikallisille lukijoille(3). Kulku harjulla on pääosin helppoa hiekkaista kangasta, mutta kokonaisuus on luokiteltu vaativaksi: metsäautoteitä on runsaasti, verkko voi pätkiä, ja laavulle viettävät pitkospuut voivat olla märällä kelillä liukkaita(1). Avotulien, ensiapuvaruston ja retkikartan merkitys korostuu, kun yhteys ei aina toimi(1).

Merkittyjen kesäpolkujen, tulen käytön ohjeiden ja ajankohtaisten palvelutietojen varaan kannattaa rakentaa Kolin kansallispuiston käynti Luontoon.fi:n Kolin retkeilyosiosta(1). Visit Karelia esittelee helppona lenkkinä Kolin kaunista kolmikkoa Mattilan, Ollilan ja Turulan tilaympäristöissä leveillä, sorastetuilla urilla—samaa kulttuurimaisemaa, jonka läpi tämä lyhyt yhteys kulkee(3). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä ja se kulkee Mattilan tilapihapiirin suunnasta Vaaralanahon taukopaikalle Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Mukavaa polkuosuutta käyttävät niin lyhyet kävelyt kuin yhdistetyt päiväretket: reitin alussa on Mattila kaivo, noin 0,23 kilometrin kohdalla Turula telttailualue sekä Turula kuivakäymälä ja kaksi Turulan tulentekopaikka -kohdetta, ja Vaaralanahon päässä Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä. Turulan tulentekopaikalle on erillinen palvelukuvaus kansallispuiston luetteloissa(2). Polku on keskellä pidempiä reittivaihtoehtoja: samoissa risteyksissä kulkevat esimerkiksi Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa), Kylän Polku, Kasken kierros sekä Vanhan metsän polku, joten yhteys sopii kahvikierrokseen, UKK-pätkään tai satamasta nousevaan reittikokonaisuuteen. Luontopolkumies kuvaa Kasken kierrosta ja pysähtyy Vaaralanahon taukopaikalla ennen risteystä kohti Turulaa(4). Ollila pysäköintialue on meidän listauksessa lähin iso parkkipaikka, mutta se sijaitsee hieman kauempana viivasta; moni käyttää Ylä-Kolintie 12:n tai sataman pysäköintiä yhdessä laajemman Mattila–Ollila–Turula -verkoston kanssa(3). Lue tulistelusta, telttailusta ja vedestä lisää sivuiltamme Turula telttailualue, Mattila kaivo ja Vaaralanahon nuotiopaikat.

Horkan yhdyspolku on noin 0,3 kilometrin mittainen suuntaispätkä Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksan pohjoispuolella Pohjois-Karjalassa. Se on lyhyt linkki vilkkaalle Siikakosken rantavyöhykkeelle: pätkä yhdistää Siikakosken ja Horkan palvelurykelmän Horkka pysäköintialueeseen, jotta voit liikkua jokivarren nuotiopaikkojen ja laavujen sekä tienvarsiparkin välillä kääntymättä takaisin varsinaisilla Siikakosken lenkki -renkailla. Merkittyjen Siikakosken reittien kartat, kuvaukset ja ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Lieksan kaupunki kokoilee alueen retkeilytarjonnan ja yhteystiedot myös kunnan omista poluista(2). Yhdyspolku sijoittuu samaan solmukohtaan kuin Siikakosken lenkki 3 km ja Siikakosken lenkki 5 km. Horkka tulentekopaikka ja Siikakoski tulentekopaikka tarjoavat nuotiopaikat joen äärellä; Uittopato tulentekopaikka on hieman ylävirtaan patovallin luona. Horkan laavu ja Siikakoski laavu ovat Lieksanjoen varren suojia; Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Horkan laavun sijaintia lähellä jokisiltaa, koskimaisemia, rantakävelyä ja keltaisia maastomerkintöjä pidemmillä lenkeillä(3). Via Karelia kuvaa Ruunaan noin 50 kilometrin merkittyä reitistöä ja nostaa esiin lyhyet 3 ja 5 kilometrin renkaat Siikakoskella ja Murrookoskella isomman koskireitin rinnalla(4). Tämä yhdyspolku ei korvaa noita kierroksia: se vain lyhentää kävelyä parkista ranta-alueelle tai päinvastoin. Jos jatkat Siikakosken lenkki 3 km- tai Siikakosken lenkki 5 km -poluille, mukana tulee suopohjia pitkospuita, rantakiviä ja vaihtelevaa metsämaastoa Murrookosken ja Niskalahden suunnilla; Murrookosken laavu löytyy syvemmällä pidemmällä ringillä. Reitti sijaitsee Lieksassa; Pohjois-Karjalan Ruunaa–Koli–Patvinsuo -kolmio on se syy, jolla moni viipyy täällä useamman päivän vaelluksilla. Tarkemmat tiedot nuotiopaikoista löytyvät meidän sivuiltamme: Horkka tulentekopaikka, Horkan laavu, Siikakoski tulentekopaikka, Siikakoski laavu ja Uittopato tulentekopaikka. Pohjois-Karjala on tämän reitin maakunta, ja sama alue houkuttelee vaeltajia myös Kolin ja Patvinsuon suuntaan.

Närelenkki luontopolku on noin 2,1 kilometrin mittainen helppo kävelyreitti Ruunaan retkeilyalueen Neitikosken palvelukeskittymässä Lieksan lähistöllä Pohjois-Karjalassa. Lieksanjoen koskialue houkuttelee Ruunaaseen paljon kävijöitä, ja tämä lyhyt merkitty luontopolku kulkee rantavyöhykkeen metsissä, saaren laavulla ja taukapaikoilla, Neitikosken nuotiopaikoilla ja grillikatoksella sekä kohti Hongikkorannan lahdenrantaa ja Kirppuvirran veneenlaskupaikkaa. Metsähallitus ylläpitää reitin kuvauksen Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Via Karelia mainitsee Neitikosken luona noin kahden kilometrin luontopolun osana laajempaa merkittyä reitistöä(2). Lieksa toimii tie- ja joukkoliikenneyhteyksien tukena tälle alueelle. Paasikoskentie pysäköintialueelta pääsee nopeasti Neitisaaren laavulle ja Neitisaari tulentekopaikalle saarimaisemassa; Kirppuvirta veneenlaskupaikka palvelee vesiltä saapujia. Neitikoski pysäköintialue on Ruunaan retkeilykeskuksen vieressä Neitikoskentiellä; Neitikosken parkkpaikka grillikatos, Neitikoski tulentekopaikka 1 ja Neitikoski tulentekopaikka 2 muodostavat taukakeskittymän. Reitin varrella on myös Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Ämmäkoski tulentekopaikka 2. Hongikkoranta pysäköintialue, Hongikkoranta tulentekopaikka ja Hongikkoranta kuivakäymälä sijaitsevat länsilaidan rauhallisemmassa lahdessa; kuivakäymälöitä on myös Neitisaaren taukapaikan luona. VisitKarelia kuvaa Neitikoskentie 47:n pysäköinnin Pankakoskella, jatkoyhteydet Lieksasta ja käytännön turvavinkit märkien pitkospuiden varalle(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus Neitikosken vaativasta esteettömästä polusta täydentää tunnelmaa samasta pysäköintialueesta: työmaavaiheet, selkeät opasteet ja saaren näkölavat koskimaisemassa(4). Samoista risteyksistä pääsee jatkamaan Ruunaa Neitijärven kierrokselle, jos kaipaa koko päivän järvimaisemakierrosta tämän lyhyen maistelun sijaan.

Siikakosken lenkki 5 km on merkitty päiväretki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella Lieksan itäpuolella. Pohjois-Karjala on tässä kohtaa järvi- ja jokimaisemien sekä retkeilyreittien runsasta seutua. Reitin pituus on kartallamme noin 4,9 kilometriä. Virallinen reittikuvaus, tulen käyttö ja ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä käytännön näkökulmasta: kumisaappaat tai tukevat maastojalkineet, hyttyssuoja ja vaihteleva maasto joen rantapoluista männikkökankaille ja värikkäille avosoille(2). Via Karelia sijoittaa Siikakosken ja Murrookosken lyhyet rengasreitit (5 km ja 3 km) laajempaan Ruunaan verkostoon, jossa on kymmeniä kilometrejä merkittyjä ja pitkostettuja polkuja(4). Retkipaikan Mika Markkasen kävelykertomus kannattaa lukea Siikakosken sillasta, keltaisista maalimerkeistä ja taukopaikoista Murrookoskella ja Niskalahdella(3). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kävely alkaa Siikakosken kalatien pysäköintinipuista: voit jättää auton Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1:lle tai Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3:lle, ja Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä toimii suuntaa antavana tukipisteenä. Muutaman sadan metrin päässä on Uittopato tulentekopaikka, ja Horkka pysäköintialueelta pääsee helposti Horkan laavulle ja Siikakoski laavulle; Siikakoski tulentekopaikka ja Horkka tulentekopaikka ovat lähellä toisiaan. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla. Keskiosuus kulkee Lieksanjoen rantaa ja ylittää märkiä kohtia pitkoksilla; Siikakoski pysäköintialue 1 ja Siikakoski pysäköintialue ylempi tarjoavat vaihtoehtoisen liittymän renkaaseen. Niskalahti tulentekopaikan jälkeen reitti avautuu järvelle päin, ja Murroonkangas tulentekopaikka on korkeammalla ennen paluuta joen varteen. Murrookosken laavu ja Murrookoski tulentekopaikka sopivat evästauolle. Pohjoisosassa pitkokset johtavat avosuon yli, ja Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka ja Murroopuro tulentekopaikka sijoittuvat ennen paluuosuutta. Sama alue liittyy Siikakosken lenkki 3 km -lyhyempään rengasreittiin ja Ruunaan maastopyöräreittiin siinä, missä verkostot kohtaavat Siikakosken palvelut.

Neitikoski kalapolku on lyhyt, merkitty kävelyreitti Lieksanjoen koskimaisemissa Ruunaan retkeilyalueella. Pohjois-Karjala on tunnettu Ruunaan koskimatkailusta, ja Lieksa toimii porttina tälle reitille. Metsähallitus ylläpitää reittiä — viralliset reitti- ja olosuhdetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Reitti lähtee Neitikosken pysäköintialueen liepeiltä Ruunaan retkeilykeskuksen tuntumassa Neitikoskentiellä. Alkupää on leveää kivituhkalla päällystettyä osuutta, jonka VisitKarelia luokittelee vaativaksi pyörätuoliosuudeksi; tämän jälkeen polku muuttuu helpommaksi lankkupoluksi, jonka reunakorokkeet tukevat pyörätuolia pitkospuilla(2)(4). Matkan varrella tulevat esiin Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Ämmäkoski tulentekopaikka 2 sivu-uoman ylityksen kohdalla sekä Hongikkoranta tulentekopaikka kuivan uoman yllä. Kuivakäymälä on saatavilla pysäköinnin päässä; lisätietoa löytyy Hongikkoranta kuivakäymälä -sivultamme. Neitikoski pysäköintialue on reitin puolivälin tuntumassa, ja Neitikoski tulentekopaikka 1, Neitikosken parkkpaikka grillikatos sekä Neitikoski tulentekopaikka 2 tarjoavat tauko- ja ruokailumahdollisuuksia. Polku päättyy Kirppuvirta veneenlaskupaikan liepeille, missä avautuu järvi- ja koskinäkymiä kohti pääkoskea. Luontopolkumies kuvaa reitin penkkejä, kahta näköalatasannetta ja lankkupolun etenemistä kohti Neitikosken katselulavaa Retkipaikassa julkaistussa jutussa — kätevää omaan tahdin ja evästysten suunnitteluun(3). Kalastus kuuluu alueen käyttöön; ota luvat ja noudata paikallisia ohjeita(4). Useat Ruunaan koskenlaskuyrittäjät voivat järjestää kyydin myös liikuntarajoitteisille(2). Pidempään päiväretkeen samassa laaksossa voi jatkaa Ruunaa Neitijärven kierrokselle, joka käyttää paikoin samoja ranta- ja taukopalveluita.

Kolin kansallispuiston käyttöä, maksuja ja laajempaa reittiverkkoa varten kannattaa aloittaa Kiehisen kierros -sivulta Luontoon.fi:ssä(1) ja Pirunkirkon pysäköintialueen sivulta Luontoon.fi:ssä(2). Pirunkirkon polku on kartallamme noin 0,2 kilometrin mittainen lyhyt lenkki Lieksassa Kolin kansallispuiston kaakkoisosassa. Käytännössä se on kävely Pirunkirkko pysäköintialueelta Pirunkirkon kallioluolalle ja takaisin—sama parkkipaikka palvelee myös paljon pidempää Kiehisen kierrosta, joten monet yhdistävät luolavierailun ja koko kierroksen. Retkipaikan Kolin Pirunkirkko -tekstissä siteerataan Luontoon.fi:tä Z-kirjaimen muotoisesta rakoluolasta, pituudesta noin 34 metriä ja korkeudesta noin 1–7 metriä, ja kerrotaan kansanperinteeseen liittyviä tarinoita(3). Via Karelia nostaa englanninkielisessä Kolin esittelyssä esiin kaakkoisen luolan päiväretkikohteena lähtöpysäköinnin läheltä(5). Retkipaikan Luontopolkumiehen Kiehisen kierros -artikkelissa kuvataan teräsritiläportaat luonnon suulle, noin metrin korkuinen aukko, sisällä huomattavasti korkeammat tilat sekä vinkki ottaa kaveri ja otsalamppu mukaan luolassa liikuttaessa(4). Rantatien varteen jäävältä parkkipaikalta nousevaa polkua pitkin avautuu välähdyksiä Pielisen suuntaan(3)(4). Jos haluat luolan jälkeen koko päivän vaaramaisemia ja pihapiirejä, jatka Kiehisen kierrokseen samalta pysäköintipaikalta—pidemmän lenkin varrella on muun muassa laavuja, saunoja ja kahluuvaijeri, jotka näkyvät tarkemmin meidän Kiehisen kierros -sivullamme.

Huippujen oikopolku on noin 200 metrin mittainen ympyrä Ukko-Kolilla Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala tunnetaan näistä vaaramaisemista, ja Koli on koko maan retkikartalla helposti tunnistettava kohde. Käytännössä tämä on pieni oikotie huippualueen merkityssä polkuverkossa Kolin luontokeskus Ukon ja hotellipiha-alueen liepeillä: voit käyttää sitä yhdessä merkityn Huippujen Kierroksen kanssa, kun haluat liikkua luontokeskuksen, hotellin ja parkkialueiden välillä ilman, että jokainen siirtymä vaatii koko noin 1,4 kilometrin huippusilmukan uudelleen kiertämistä. Ajantasaiset Huippujen kierros -kuvaukset, sulut ja kansallispuiston nuotio- sekä lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Huippujen kierros -reittisivulta(1). Koli.fi(2) kertoo, miten kansallismaiseman näköalapaikoille pääsee Kolin kylältä, satamareiteiltä, maisemahissiltä ja Ylä-Kolin pysäköintialueilta—samat vaihtoehdet liittyvät myös tähän lyhyeen huippuyhteyteen, kun rakennat pidemmän kierroksen. Varsinainen Huippujen Kierros kulkee Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin kautta; monet kulkijat suosittelevat vastapäivään kulkemista ja aikaa maisemille kiireettä Mutkia matkassa(3). Reissukuume(4) kuvaa samaa verkostoa talvella, kun lumi ja jää kallioilla ja portailla hidastavat lyhyttäkin siirtymää—huomioi tämä, jos yhdistät oikopolun laajempaan huippuretkeen. Via Karelia(5) kuvaa, miten tiiviisti Kolilla on merkittyjä silmukoita ja vaihtoehtoja Ukko-Kolin ympärillä; tämä oikopolku on osakuva siitä eikä oma pitkä vaelluskohde. Olet koko ajan lähellä Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen pihan tuntumassa, paikkoja Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3, Ukko-Kolin laskettelukeskusta ja Koli Relax Spaa. Nuotiolla tarvitset oman puun tai ostat sen palvelupisteistä, ja noudatat tulipalovaroituksia sekä puiston ohjeita(1). Parkkialueelta pihapiiriin kulkee erillisenä merkittynä pätkänä myös Polku parkkipaikalle, jos kiinnität lähtösi samalle yläalueelle.

Siikakosken niskan esteetön on hyvin lyhyt esteetön lenkki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella Lieksan itäpuolella. Pohjois-Karjala tarjoaa tässä kohtaa koski- ja järvimaisemia sekä tiheää taukopaikkaverkostoa. Reitin pituus on kartallamme noin 0,1 kilometriä yhtenä kompaktina renkaana Siikakosken kalatien palveluiden vieressä kosken niskan kohdalla, missä virta avautuu kohti Niskalahtea. Laajempi virallinen kuvaus, tulen käyttö ja palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa pidempiä Siikakosken pikkulenkkejä (noin 4,7–5,4 km), jotka jakavat samaa pysäköintiä ja jokimaisemaa, keltaisia maalimerkkejä sekä vaihtelevaa rantaa, metsää ja avosuota(2). Retkipaikan Mika Markkasen kävelykertomus auttaa hahmottamaan Siikakosken sillan, Niskalahden ja Murrookosken suhteita täydellä kierroksella, vaikka tämä esteetön osuus on vain lyhyt pätkä samassa maisemassa(3). Via Karelia sijoittaa Siikakosken ja Murrookosken lyhyet renkaat (3 km ja 5 km) laajempaan Ruunaan merkittyyn polkuverkostoon(4). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Siikakoskelle ajetaan yleensä Siikakoskentien päähän: pysäköintiä on Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1:llä ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3:lla, ja Murrookoskentien pysäköintipaikan kuivakäymälä toimii tienvarsitukena. Saman nipun lähellä ovat Murrookosken laavu, Murrookoski tulentekopaikka, Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka, Siikakoski laavu, Siikakoski tulentekopaikka ja useita kuivakäymälöitä, joten esteettömän lenkin voi yhdistää helposti taukoon laavulla tai nuotiolla. Kartalla erillinen lyhyt lenkki ei ole sama kuin 3 tai 5 kilometrin Siikakosken rengasreitit, mutta käyttää samoja saapumispaikkoja. Jos tarvitset pidemmän pyörätuoliystävällisen reitin Ruunaalla, Neitikosken esteetön reitti on kuvattu Luontoon.fi:ssä(5); varsinaiset Siikakosken päälenkit on kuvattu keskivaativina juurakkoisina ja pitkostettuina polkuina(2)(3).

Huippujen oikopolku 2 on erittäin lyhyt, ei-rengasmaisena kuvattava yhteys Ukko-Kolilla Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala tunnetaan juuri näistä vaaramaisemista, ja Koli on koko maan retkikartalla helposti tunnistettava kohde Lieksan alueella. Käytännössä tämä oikopolku on oikotie huippualueen vilkkaassa polkuverkossa: sen avulla voi liikkua Huippujen Kierroksen ja Paha-Koli polun sekä Kolin luontokeskus Ukon palvelujen välillä ilman, että joka siirtymä vaatisi koko noin 1,4 kilometrin huippukierroksen kiertämistä uudelleen. Ajantasaiset reittikuvaukset, mahdolliset sulut ja kansallispuiston nuotio- sekä lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Huippujen kierros -reittisivulta(1). Koli.fi(2) kokoaa tavat saapua kansallismaiseman näköalapaikoille Kolin kylältä, satamareitiltä, maisemahissillä ja Ylä-Kolin parkkipaikoilta—nämä vaihtoehdot liittyvät myös tähän huippualueen oikopolkuun, kun kokoat pidemmän kierroksen. Merkitty Huippujen Kierros kiertää Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin; itsenäiset kulkijat suosittelevat usein vastapäivään kulkemista ja maisemiin varaamista aikaa kiireettä Mutkia matkassa(3). Reissukuume(4) kuvaa samaa reittiverkostoa talviolosuhteissa, kun lumi ja jää rapuilla ja kallioilla hidastavat lyhyttäkin pätkää—huomioi tämä, jos yhdistät oikopolun laajempaan huippuretkeen. Yhteydessä tähän osuuteen olet lähellä Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen pihapiirin tuntumassa. Ota oma puu mukaan tai osta sitä luontokeskukselta tai hotellipalveluista nuotiota varten, ja noudata yleisiä tulipalovaroituksia sekä puiston sääntöjä(1). Keskeiset pysäköintipaikat kartallamme ovat Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3; Ukko-Kolin laskettelukeskus, Koli Relax Spa ja Kolin luontokeskus Ukko sijaitsevat samassa yläalueen kimpassa kuin Huippujen Kierros.

Siikakosken kalapolku on lyhyt, noin 0,8 kilometrin mittainen pätkäpolku Lieksan Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee Lieksanjoen rantavyöhykkeellä Siikakosken kalatien ja koskimaiseman tuntumassa ja yhdistää Horkan taukopaikat Siikakosken laavu- ja nuotiopaikkoihin, Uittopadon varren näkökohtiin sekä Murrookosken ja Murroosuvannon laavuihin ja nuotiopaikkoihin. Polku sopii kalastajille ja päiväretkeilijöille, jotka haluavat siirtyä pysäköinnin, laavujen ja tulipaikkojen välillä ilman pitkää vaellusta. Laajempaa merkittyä Siikakosken päiväretkiverkostoa (mukaan lukien Metsähallituksen kuvaama noin 5 km:n Siikakosken lenkki) kannattaa lukea Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -reittisivulta(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä jokimaisemineen ja keltaisine maalimerkkeineen sekä antaa varuste- ja turvallisuusvinkkejä alueelle(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu samalta joenpätkältä täydentää käytännön kuvaa: polku tulee jo muutamassa sadassa metrissä kosken rantaan, Siikakosken silta tulee vastaan puolen kilometrin kävelyn jälkeen, ja Horkan laavu on sillan toisella puolella rannan lähellä — lyhyt poikkeus kannattaa, jos yhdistät useampia pätkiä(3). Lähtöpisteen suunnasta lukien reitin varrella tulevat ensin Horkka tulentekopaikka ja Horkan laavu sekä lähellä Horkka kuivakäymälä, sitten Siikakosken ryhmä: Siikakoski tulentekopaikka, Siikakoski laavu ja Siikakoski kuivakäymälä. Noin neljännes kilometrin kohdalla ovat Uittopato tulentekopaikka ja Uittopato kuivakäymälä. Myöhemmin linjalla ovat Siikakosken kalatie asuntovaunualue 1 ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 asuntovaunopaikoille kalatien varrella sekä Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä toisena saapumiskäytävänä. Pohjoisempana Murroopuro ja Murrookoski tarjoavat laavuja ja nuotiopaikkoja, ja Murroosuvanto päättää joen suuntaan Murroosuvannon laavulla, Murroosuvannon tulentekopaikalla ja Murroosuvannon kuivakäymälällä. Kuivakäymälöitä on useissa taukopaikoissa. Polku liittyy Horkan kohdalla Joutenjoki kalapolkuun ja kulkee samassa maisemassa Siikakosken lenkki 5 km:n ja Ruunaan maastopyöräreitin kanssa — pidempi kierros on helppo koostaa näistä. Jos kalastat kävelyn lisäksi, Siikakosken Lieksanjoki -kohteen lupaehdot ja kausirajaukset löytyvät fishing.fi:stä(4). Lieksa sijaitsee itäisessä Suomessa; Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja jokireiteistään. Siikakosken yläpuolinen järvi on Murroojärvi(4).

Kolin reittikarttoja, kansallispuiston sääntöjä ja ajankohtaisia reittilistauksia varten kannattaa tutustua Metsähallituksen Luontoon.fi-materiaaliin(1). Herajärven kierroksen reittikuvaus seuraa merkittyä polkua Mäkränaholta kohti Ikolanahoa Tarhapuron yläjuoksun tuntumassa ja kuvaa moreeniharjun niittykasvillisuutta, esimerkiksi kirkiruohoa ja runsasta kämmekkää, sekä vilkasta nuotiopaikkaa, polttopuusäilytystä ja vettä entisen torppa-ahon liepeillä(2). Retkipaikka palvelee kävijöitä Kolin luontokeskus Ukon tiloissa ja kokoaa käytännön Kolille pääsyn sekä kesä- ja talvireittikokoelmat yhteen(3). Koli.fi esittelee kansallispuiston geologiaa, luontoeläimiä ja ulkoilumahdollisuuksia Lieksan matkailualueella(4). Lieksa sijaitsee Pielisen länsirannalla ja käsittää Kolin kansallismaiseman. Ikolanaho–Purolanaho yhdyspolku on noin 0,6 km mittainen päästä-päähän -yhteys metsässä Ikolanahon perinneahon palveluryhmän ja Ukko-Kolin rinneverkoston Purolanahon puolen välillä. Se toimii lyhyenä lenkkinä tiheässä reittiverkossa: sinne yhdistyy esimerkiksi Mäkrän Kierto, Ukko-Kolin itärinne reitit, Herajärven kierroksen laajemmat osat ja talvisin Ukko-Kolin ladut osuuksilla, jotka käyttävät samaa rinnettä. Ikolanaholle päin kuljettaessa noin puolen kilometrin jälkeen Ikolanaho vuokratupa laskeutuu Kotaniementien varteen; tarkista varaus- ja avainkäytännöt meidän Ikolanaho vuokratupa -sivultamme. Ikolanahon tulentekopaikka on luonteva taukopaikka tuvan vieressä. Kuivakäymälä palvelee rakennusryhmän lähellä ilman paluuta päätielle. Autolla liikkujat käyttävät usein Peiponpelto pysäköintialuetta Kotaniemen–Herajärven pohjoispään metsäteiden risteyksessä, jossa on opastaulu ja ahtaampi pysäköintitila ennen ahon pudotusta(2). Maasto on tavallista kolilaista metsäpolkua: tiivistä maaperää, juuria ja lyhyitä nousuja ilman jyrkkiä kallioita tällä pätkällä. Varaukseksi riittää noin vartti suuntaansa rauhallisessa tahdissa. Yhdistä lenkkiin Mäkrän Kierroksen kierros tai Ukko-Kolin itärinne reitit, jos haluat maisemia ja korkeuseroja niityn jälkeen.

Ajantasaisimmat tiedot Kolin kansallispuiston reiteistä, palveluista ja olosuhteista löytyvät Luontoon.fi:n Huippujen kierros -sivulta(1). Via Karelia(2) kuvaa huippujen välistä lyhyttä reittiosuutta Ukko-Kolilta Paha-Kolin kautta takaisin Akka-Kolin kautta osana samaa huippuverkostoa. Mutkiamatkassa(3) käsittelee Huippujen kierroksen maisemia ja sitä, miten noin 1,4 kilometrin ympyrä sijoittuu Luontokeskus Ukon ja hotellipihan tuntumaan. Paha-Koli polku on erittäin lyhyt silmukka Paha-Kolin huipulla—kartan mukaan noin 0,1 kilometriä—kansallispuistossa Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Paha-Koli on yksi kolmesta klassisen Huippujen kierros -renkaan päähuipusta Akka-Kolin ja Ukko-Kolin rinnalla; merkitty polku kiertää avokallioisen näköalakohdan, josta avautuu näkymä Pieliselle. Samaan kävijäkeskittymään liittyy Pääministerin tulentekopaikka, tunnettu nuotiopaikkatauko parkkipaikan ja huippujen välillä. Useimmat yhdistävät tämän osuuden suoraan Huippujen kierrokseen eivätkä tee siitä erillistä päiväretkeä. Koli pysäköintialue 2 ja 3 on käytännön pysäköinti tälle yläalueelle ja jatkoksi merkityille kävelyille. Samasta pisteestä on jatkoyhteyksiä esimerkiksi Huippujen kierrokseen, Mäkrän kiertoon, Kolinuuron kierrokseen ja muihin Ukko-Kolin rinteiden reitteihin(3). Huipuilla polku kulkee pääosin kalliolla ja lyhyissä metsäportaissa; talvella lumi voi hidastaa askelia uran ulkopuolella, vaikka kierros on yleisesti helppokulkuisena kuvattu(3).

Kierros kulkee Lieksassa Saarijärven ympäri Änäkäisen ulkoilualueella—älä sekoita reittiä Keski-Suomen samannimisiin polkuihin. Pohjois-Karjala on vaeltajille tuttu erämaisista reiteistä. Tietoa laavun, keittokatoksen, kodan, Syväjärven matkailualueen nuotiopaikan ja kierron läntisen osuuden huollosta sekä siitä, miten järven rannan rakenteita arvioidaan tulevaisuudessa asiakasturvallisuuden kannalta, on luettavissa Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin maaliskuussa 2026 julkaisemasta käyttöoikeusuutisesta(1). Visit Karelia kuvaa Karhunpolun merkintöjä ja sitä, miten Änäkäinen liittyy pitkän matkan reittiin, laavu- ja kotakohti mukaan lukien(2). Lieksa Travel esittelee Änäkäisen luonto- ja sotahistoriaa ja mainitsee pohjoispäässä lyhyen rengasreitin Saarijärven ympäri—järveä kutsutaan myös Iso-Änäkäiseksi(3). Laavu.org tarjoaa tarkistakarttojen apuna koordinaatit tien varteen sijoittuvalle laavulle(4). Saarijärvi kierto on noin 3,2 kilometriä ja muodostaa järven ympri kulkevan lenkin. Maasto on kevyempi päiväretki verrattuna Karhunpolun pohjoisosien jyrkkiin harjurouskiin: metsäpolkuja, kosteampaa rantaa ja itärannalla pitkospuita, joiden kunto voi tulevaisuudessa johtaa koko kierroksen käytön päättymiseen viranomaisten arvion mukaan(1). Etelä- ja länsirannalla ovat Saarijärven kota, Saarijärvi keittokatos, Saarijärvi tulentekopaikka (eteläinen), Saarijärvi kuivakäymälä ja lähellä Välikangas pysäköintialue autoilijoille. Syväjärven suuntaan tultaessa tulevat Syväjärvi laituri, Syväjärvi asuntovaunualueen tulentekopaikka ja Syväjärvi kuivakäymälä. Pohjoispäässä reitti kulkee Saarijärvi laavu - Lieksa, Saarijärvi tulentekopaikka (pohjoinen) ja Saarijärvi kuivakäymälä pohjoinen -kohteiden ohi. Kuivakäymälät kuuluvat taukapaikkojen palveluihin; niitä ei tarvitse erikseen nimetä retkipisteinä. Tarkemmat tiedot kodasta, keittokatoksesta ja laavusta löytyvät niiden omilta sivuiltamme. Samoilla kulkulinjoilla jatkaa isompi verkosto: Karhunpolku (retkeilyreitti), Karhunpolku (maastopyöräilyreitti), Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros ja Änäkäinen yhdyspolku tarjoavat jatkoja ja vaihtoehtoja päiväohjelmaan(2). Ilmoita Karhunpolun tuulenkaadoista, roskista tai laavujen kunnoista Lieksan liikuntapaikkojen hoitoon Visit Karelia -sivulla mainituilla yhteystiedoilla(2).

Haapavitja–Paasikoski-reitti on lyhyt, noin 0,8 kilometrin pätkä päästä päähän Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella: se yhdistää Paasikosken koskipaikan ja Haapavitjan koskipaikan, jossa pidempi viitoitettu verkosto jatkuu. Lieksa on lähin isompi taajama joukkoliikenneyhteyksille ja palveluille, ja koko kohde istuu Pohjois-Karjalan järvi- ja jokimaisemassa. Ajantasaiset tiedot ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:stä, jossa Metsähallitus ylläpitää tätä osuutta(1). Keltaiset maalimerkit viittojen varrella käyvät ilmi Ruunaan Koskikierros -sivulla(2), ja Neitijärven kierros Ruunaa -sivulla samasta alueportaalista korostuvat maastopyöräilijät sekä koskimaisema Haapavitjan riippusillalta(3). Via Karelia kiteyttää, miten pitkä Koskikierros ylittää Lieksanjoen riippusilloilla myös Haapavitjalla(4). Kävelystä ja elämästä kuljettaa lukijaa päiväreissulla, jossa yhdistyvät Paasikoski, Haapaniskan laavu, Kakkisen laavu, pitkospuut jokirannassa ja Haapavitjan silta(5). Paasikoski tulentekopaikalta olet heti koskimaisemassa; kuivakäymälöitä on käytettävissä Paasikosken taukopaikkojen lähellä luontevasti tauon yhteydessä. Noin 0,7 kilometrin kohdalla Haapaniskan laavu ja Haapaniska tulentekopaikka muodostavat tiiviin levähdyspaikan metsäisellä rantakaistaleella. Hieman etelämpänä Kakkisen laavu ja Kakkinen tulentekopaikka sopivat pidempään taukoon ennen viimeistä nousua Haapavitja tulentekopaikalle; Haapavitjan päässä on taukopaikan luona kuivakäymälä. Haapavitjalla joen ylittävä riippusilta kytkee tämän lyhyen yhdysosuuden Via Karelia -tekstissä kuvattuun laajaan Koskikierrokseen(4). Käytä sitä käytännön linkkinä koskikohteiden välillä: suunnittele pysäköinti Metsähallituksen saapumisohjeiden mukaan(1) ja jatka tarvittaessa sillan yli kohti Neitijärveä esimerkiksi Ruunaa Neitijärven kierroksella.

Mäntypolku on noin 4,7 km:n retki Patvinsuon kansallispuiston Suomunjärvien ranta-alueen männiköissä. Reitti kulkee Lieksassa Pohjois-Karjalassa: kirkkaiden kangasmailmien, hiekkapointtien ja vanhan metsänvartija-asutuksen eli nykyisen Suomun palvelukeskittymän lähellä. Ajantasaiset reittitiedot, merkinnät ja kansallispuiston säännöt löytyvät Luontoon.fi-sivun Mäntypolku-sivulta(1). Via Karelia kuvaa Suomunjärven rannikon roolia koko puistossa ja antaa ajo-ohjeet Suomun luontotuvan pysäköinnille(3). Retkipaikan Luontopolkumies käveli sinisesti merkityn reitin vastapäivään teltta-alueen puolelta, jakoi alun Suomunkierron keltaisten merkkien kanssa ja kääntyi Kuikkaniemeä kohti; hän kertoo myös luontotauluista männistä, paloista, majavasta ja sotavuosien hiilimiiluista(2). Käytännössä reitti sopii puolen päivän kävelyyn Suomun palveluiden luota. Lähtö on samaan pihapiiriin kuin telttailu ja pysäköinti: alkupäässä ovat muun muassa Suomu talo, Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu kämpän sauna, Patvinsuo suomu pihakaivo ja Suomu pysäköintialue. Polku sivuaa Suomunjärven hiekkarantoja ja johtaa Kuikkaniemen kalasaunan eli savupirtin liepeille, mistä Via Karelia kertoo tarkemmin(3). Noin 3,4 kilometrin kohdalla Aittoniemellä on kuivakäymälä hieman syrjemmäs pihan hälinästä. Etelämpänä tulevat Suomu vuokrattava rantasauna, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu telttailualue, Suomu rantakaivo ja Suomu pysäköintialue ranta—hyödyllisiä, jos haluat uimahetken, vuokrasaunan tai rantapysäköinnin. Itse luontopolun varrella ei ole nuotiopaikkoja; tulentekopaikat löytyvät Suomun leiri- ja keittoalueilta(2). Reitti kytkeytyy muihin Suomun polkuihin: Suomu yhdyspolku, Suomunkierto retkeilyreitti, Suomu rantasaunan polku, Nälmänpuro – Suomu reitti ja Iso-Hietajärvi reitit. Pitkä Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee myös tämän saman palvelukeskittymän kautta, jos suunnittelet pidempää vaellusta.

Patvinsuon kansallispuiston reiteistä, rajoituksista ja ajantasaisista käyntiohjeista kannattaa aloittaa Luontoon.fi(1). Via Karelia kuvaa, miten Suomuun ajetaan Valtatie 522:n kautta Kivilahden–Kitsin tielle 5202 ja edelleen Suomuntielle metsänvartijatilan pysäköinnille, sekä miten Suomunjärvi edustaa puiston pohjoisosan hiekkarantaisempaa ja mäntykangasmaista puolta verrattuna laajoihin soalueisiin(3). Pohjois-Karjala tarjoaa tässä kansallispuistossa sekä aapasoita että Suomunjärven hiekkarantoja, ja Lieksa sijaitsee puiston järviosan länsipuolella. Suomu yhdyspolku on noin 0,2 km:n rengas Patvinsuolla. Se kulkee Suomun palvelualueella, alkaen Suomu pysäköintialueelta, mistä Suomu talo, Suomu kämpän sauna, Patvinsuo suomu pihakaivo ja Suomu luontotupa / sisämajoitus ovat vain lyhyen kävelyn päässä. Polku tuo järven rantavyöhykkeelle Suomu pysäköintialue rantaan: Suomu telttailualue, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu rantakaivo ja rantasaunarakennukset, mukaan lukien Suomu vuokrattava rantasauna. Yhdyspolku on käytännössä lyhyt nivel, joka yhdistää saapumis- ja luontotupapuolen Suomun telttailu- ja rantasauna-alueeseen, jotta uinti, yöpyminen teltassa, saunavuorot tai vesille lähtö on helppo rakentaa samalle käyntikerralle. Retkipaikan melontajuttu Suomusta kertoo, miten matala Suomunjärvi vesillä tuntuu ja että kanootteja ja kajakkeja voi tiedustella Suomu luontotupa / sisämajoitukselta, kun välineitä on lainattavissa(4). Metsäseikkailujen Suomunkierto-teksti kuvaa tyypillisen illan Suomulla: runsaasti telttapaikkoja rannalla, varattu vuoro tunnelmallisessa rantasaunassa ja kahvit luontotuvalla ennen lähtöä(5). Suomulta pääsee jatkamaan pidemmille merkityille poluille kuten Suomu rantasaunan polku, Mäntypolku, Nälmänpuro - Suomu reitti kohti Nälmänjoen telttailu- ja tulentekopaikkoja, Suomunkierto retkeilyreitti ja pitkä Karhunpolku (retkeilyreitti), kun kroppa kaipaa lisää kilometrejä.

Pitkäjärvi polku on noin 4,8 kilometrin mittainen päiväkävelyn rengas metsäisillä harjuilla ja järvimaisemassa Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Maakunnaksi on Pohjois-Karjala. Se sijaitsee Karhunpolun pitkän matkan reittikäytävällä, jota Lieksan kaupunki ylläpitää osana laajempaa ulkoilu- ja reittipalveluaan(1). Visit Karelia julkaisee Karhunpolulle vaiheittaisen reittiselosteen, jossa Kirkisensalmen laavun jälkeen kuvataan Pitkäjärven taukopaikka, harjumaisemaan sijoittuva merkitty kierros Pitkäjärven ympäri sekä muistutus oranssimaalimerkeistä maastossa(2). Metsähallituksen Luontoon.fi listaa saman reittikokonaisuuden Karhunpolun retkeilyreittinä(3). Retkeily tapahtuu Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Reitin varrella noin 1,1 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Kirkisensalmen laavu, jossa kannattaa huilia ennen harjumaiseman ja järvinäkymien tienoille nousemista. Pohjoisempana, noin 3,6 kilometrin kohdalla samalla lenkillä, Pitkäjärven tupa tarjoaa varsinaisen erätuvan mittakaavan tauon. Retki-lehti kuvaa pitkällä vaelluksella paikan rakennuksia, saunaa ja kolmen salmen erottaman Pitkäjärven järvikokonaisuutta sekä reitin nousua suojelulle harjulle(4). Koska väylä on yhteinen Karhunpolun kanssa, kohtaat helposti sekä jatkomatkalaisia Ruunaa tai Patvinsuota kohti että pelkästään Pitkäjärven kierroksen tekeviä päiväkävijöitä. Samoissa liittymissä maasto pyöräilyvariantti Karhunpolku (maastopyöräilyreitti) yhtyy vaelluslinjaan tämän järven luona(2). Puu-, tulirajoitus- ja laavujen kuntoasiat kannattaa tarkistaa juuri ennen lähtöä Lieksan kaupungin ylläpidon yhteystietojen kautta eikä olettaa tupien varusteita automaattisesti täydennetyiksi(1)(2).

Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja tämä reitti kulkee Kolin kansallispuiston ja kansallismaiseman alueella. Ajantasaisimmat viralliset kuvaukset, vaikeusluokka ja palvelulinkit löytyvät Luontoon.fi:n Kasken kierros -sivulta(1). Laajemmat reittilistaukset, majoitus ja kyläkonteksti Kolin seudulle löytyvät Koli & Lieksa -sivuston ulkoilusivuilta(3). Kasken kierros on noin 5,5 kilometriä yhtenä kävelylinjana. Teemana ovat kaskiperinne ja perinnemaatilat: Luontoon.fi sijoittaa reitin Kolin kansallispuistoon ja kuvaa sitä kulttuuri- ja luontopoluksi kaski- ja perinneympäristöissä(1). Retkipaikan artikkelissa Luontopolkumies käveli Kolin satamasta, mittasi noin 3,3 kilometriä satamapohjaiselle kierrokselle ja kuvaa vihreitä merkintöjä retkikartalla, jyrkkää nousua heti sataman jälkeen, leveää kuivaa polkua ilman kivikkoa, noin kymmentä uudempaa infotaulua kaskenpoltosta ja niittyhoidosta sekä kahta pääasiallista tulipaikkaryhmää kohti Vaaralanahoa ja Turulaa(2). Samassa tekstissä Mattila, Ollila ja Turula nousevat historiallisina tiloina, Mattilalla kesäkahvilamahdollisuus ja Ollilalla kaivo(2). Lähtöpään tuntumassa Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu, Kolin virkistysalueen ulkokuntosali ja Kolin kylän frisbeegolfrata muodostavat saman virkistysvyöhykkeen Kolintien varrella. Puolen kilometrin kohdalla Ollila pysäköintialue palvelee autolla liittyviä. Mattila kaivo sijoittuu tilamaisemaan; Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka, Turula tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat telttailu- ja nuotiopaikkaryhmän. Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka merkitsevät ylempää taukopaikkaa. Linjan loppupäässä Kolin sataman pysäköintialue, Uimahuoneen kävelysilta ja Kolin satama Alamaja kokoontuvat satamaan—kätevästi ruokailuun ja Pielisen rantaan metsäosuuden jälkeen. Reitti risteää muiden Kolin verkostojen kanssa: Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa), Kylän Polku, Mattila–Vaaralanaho polku ja Sataman polku haarautuvat tai liittyvät lähelle, ja talviset latu- tai juoksureitit kuten Kolin valaistu latu Lieksa ja Kolin valaistu kuntorata/Lieksa käyttävät samaa virkistysrakennetta—tarkista kausi ja latutilanne viralliselta sivulta äläkä oleta kesäkävelyä hiihtourilla(1)(3).

Kuusipolku luontopolku on noin 2,6 kilometrin pituinen merkitty luontorengas Patvinsuon kansallispuiston liepeillä Pohjois-Karjalassa. Lieksa toimii käytännön porttina retkeen. Metsähallitus ylläpitää reittiä; viralliset reitti- ja käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Kuusipolku luontopolku -sivulta(1). Lähtö on Autiovaara pysäköintialueelta, missä pöytäryhmä helpottaa varustuksen viimeistelyä ennen ja jälkeen lenkin. Opastetauluilla avataan sekä luontoa että alueen historiaa. Polku kulkee vaaran kupeessa vanhojen kaskimaiden ja sekametsäkuusikon läpi, ja pitkospuut helpottavat kosteita kohtia. VisitKarelia(2) kuvaa reitin vaativaksi juurakkopoluksi ja korkeuserojen vuoksi; arvioitu nousu on noin 60 metriä ja lasku 57 metriä, korkein kohta noin 225 metriä ja matalin noin 165 metriä. Kumisaappaat tai tukevat maastojalkineet ovat hyvä valinta, ja sateella pitkospuut, kivet ja juuret voivat olla liukkaita(2). Sekametsä houkuttelee monenlaisia lintuja; harvinaisuuksina mainitaan muun muassa sinipyrstö, pikkusieppo ja pohjantilkka(2). Vanhassa metsässä liikkuvat myös liito-oravat ja näädät(2). Kääpälajisto ja valtavat haavat täydentävät maisemaa(2). Kuivakäymälä on käytettävissä pysäköintialueen yhteydessä. Autiovaaran pysäköinti palvelee myös samaan lähtöpisteeseen merkittyä Kuusipolku-retkeilyreittiä kartallamme, jos haluat jatkaa pidemmälle. Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan vastapäivään kiertämistä opasteiden mukaisesti, kapeaa polkua sammaleiden, kivien ja kaatuneiden puiden juurakoiden lomassa sekä myrskyjen jälkeistä avausta kaatuneilta rungoilta(3).

Sataman polku on kartallamme noin 2,2 kilometrin mittainen yhdensuuntainen nousu Kolin satamasta kohti Ukko-Kolin kävijärinteitä Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala ja Kolin kansallismaisema ovat koko Suomen retkitietoisuudessa helposti tunnistettavia, ja juuri tämä polku on klassinen tie satamapalveluista Ylä-Kolin luontokeskuksen ja hotellipihan suuntaan. Reittiselosteet, ajankohtaiset rajaukset, kansallispuiston nuotio- ja lemmikkisäännöt sekä maastossa näkyvä merkintätapa kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Sataman polku -sivulta(1). Metsähallitus(2) on kuvaillut vuoden 2023 kohdeopastusten uudistusta samalla historiallisella linjalla osana Beetles LIFE -myötävaikutusta Kolilla. Caravan-lehti(3) kokoaa matkailijalle näppärän tiivistelmän, mutta varsinaiset kartat ja esite pitää edelleen hakea Luontoon.fi:stä ja Metsähallituksen julkaisuarkistosta. Sataman päässä kuljet Kolin satama Alamajan, Kolin sataman pysäköintialueen ja Uimahuoneen kävelysillan tuntumassa—nämä ovat hyviä kiintopisteitä, saavutitpa paikan autolla tai kesäkaudella Vuonislahden ja sataman välisellä laivalla. Noin puolentoista kilometrin nousun jälkeen Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä muodostavat luontevan taukakohdan ennen viimeistä nosetta Ylä-Kolille. Ylempänä reitti kulkee Koli pysäköintialue 1:n ja Koli pysäköintialue 2 ja 3:n kautta sekä Koli Relax Span, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen ja Kolin luontokeskus Ukon rakennetun palvelukimpun läpi, päätyen lähelle Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen edustalla. Sama käytännön käytävä yhdistää lyhyisiin verkoston paloihin: Vanhan Alamajan polku sataman tuntumassa, Kolin kesäkahvilakierros ja Kasken kierros keskirinteillä, UKK-reitti (Lieksa) yhteisillä metsäpohjilla sekä Huippujen Kierros, kun olet jo avonaisilla vaaroilla. Koko ylös–alas-päivään tarvitset joko toisen polun, maantiepalautuksen tai hissi- ja kyytijärjestelyjä. Perinteisesti matkailija tuli Vuonislahdelta laivalla Kolin satamaan ja jatkoi täsmälleen tätä nousua; kesäisin M/S Marival II -risteilyt tuovat osin saman ketjun takaisin esille(2). Autoilijoita varten Metsähallitus(2) on painottanut uutta laajaa Sataman pysäköintialuetta Rantatie 6:ssa.

Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja Kolin matkailukylä kuuluu Lieksan kuntaan. Kylän polku on noin 2,9 kilometriä pitkä yhdensuuntainen yhteys Kolin kylän ja Ukko-Kolin kävijäalueen välillä Kolin kansallispuistossa. Ajantasaiset reittikuvaukset, valokuvat, vaativuus ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kylän polku -osiosta(1). Metsähallitus julkaisee myös tulostettavan kartan ja reittiesitteen tälle luontopolulle(2). Kävely alkaa kylän virkistysalueen kimpassa Kolintien varrella: Kolin kylän frisbeegolfrata, Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen ulkokuntosali ja Kolin virkistysalueen laavu ovat kätevä lämmittely- ja taukopaikkavalikoima ennen nousua vaaroille. Noin 0,6 kilometrin kohdalla Ollila pysäköintialue antaa vaihtoehdon liittyä reitille autolla keskeltä pätkää. Mattila kaivo sijoittuu Mattilan perinneympäristöön, jota virallinen aineisto korostaa(2). Turula-niittyalueella Turula telttailualue, Turula tulentekopaikka, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat yhtenäisen tauko- ja yöpymisrakenteen kuivakäymälöineen. Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä istuvat Vaaralan perinnemaisemassa matkan jatkuessa kohti vilkkainta Ylä-Kolin palvelupihaa: Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Koli Relax Spa, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Kolin luontokeskus Ukko, ja reitti päättyy Pääministerin tulentekopaikan liepeille. Uudistettua luontopolkua esitellään tarinapolkuksi: kohdeopasteet kertovat vaaroilla eläneistä taruolentoihin viittaavista kertomuksista, kylän kehityksestä, matkailun varhaisvaiheista ja kansallispuiston synnystä, ja reitti kulkee Mattilan ja Vaaralan perinneympäristöjen, Ipatinvaaran rinnekankaan sekä Yläpihan palvelujen kautta(2). Korkeuseroja on paljon, mutta polun kuvataan olevan leveää ja suhteellisen helppokulkuista peruskuntoiselle retkeilijälle, joka antaa nousulle aikaa(2). Cocoa etsimässä -blogissa kävijä kulki samaa yhteyttä Break Sokos Hotel Koli Kylästä kohti Ukko-Kolia ja kuvaili vaativaksi mainittua nousua silti peruskuntoiselle sopivaksi(3). Huipulla olet samassa solmukohdassa kuin Huippujen Kierros, Sataman polku ja Kolin kesäkahvilakierros; monet yhdistävät Kylän polun nousuun ja Huippujen Kierrokseen tai laskeutuvat myöhemmin Kasken kierroksen tai UKK-reitti (Lieksa) -osuuden kautta. Mattila kaivon luona olet lähellä lyhyitä Mattila–Vaaralanaho polku- ja Vanhan metsän polku -yhteyksiä sataman suunnan verkostossa.

Lakkapolku on lyhyt ja helppo luontopolku Patvinsuon kansallispuistossa Lieksan seudulla Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus julkaisee Patvinsuon retkeilyreittien kuvaukset ja käyntisäännöt Luontoon.fi:ssä(1); ajantasaisimmat tiedot suluista ja koko reittiverkosta löytyvät Patvinsuon retkeily- ja ulkoilusivuilta. Via Karelia kuvaa puistoa pohjoisen ja eteläisen suoluonnon kohtaamispaikkana oheiskontekstiksi ennen pitkosmatkaa(3). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä ja se kiertää Surkansuon käärintäsuon ja sen mäntysaaret vaihtelevan suomaiseman kautta. Iso osa matkasta kulkee pitkoksilla; sateen jälkeen lankut voivat olla veden alla, joten kumisaappaat ovat usein käytännöllisin valinta. Puissa näkyvät maalimerkit ohjaavat kulkua; Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa myötäpäivään kulkemista ja sinisiä puumerkintöjä maastossa havaittuna(2). Polun varrella on tauluja suon kasveista ja eläimistä. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Lakkapolun lintulava, josta voi tarkkaailla Surkanlammen lintuja ja pitää evästauon. Tällä kierroksella ei ole nuotiopaikkaa; valitse tauot lavalla tai kuivilla saarekkeilla ja vältä turhaa suon kuluttamista. Autolla tavallisin lähtö on Surkansuon pysäköintialue Suomuntien varrella opastaulun lähellä; Luukangas pysäköintialue palvelee myös samoja seutuja, jos yhdistät käyntejä. Sadonkorjuuaikaan karpalo, juolukka ja muut suomarjat palkitsevat; Retkipaikassa julkaistu luontopolkukuvaus kertoo syksyisestä marjasadosta(2). Puolivälin tuntumassa voi nähdä palanutta metsäsaareketta vuoden 1989 paloekologisen kokeen jälkeen, mitä luontosivut ja maastokuvaukset selittävät(2). Aikaa kuluu tavallisesti noin yhdestä kahteen tuntiin valokuvien, marjastuksen ja lintujen tarkkailun mukaan.

Ajantasaisimmat tiedot Kolin kansallispuiston reiteistä, rajoituksista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi-sivuston Kolin kansallispuisto -osiosta(1). Metsähallituksen tiedotteessa kuvataan samalta satamalaiturilta lähtevää Sataman polkua Ukko-Kolin rinnettä kohti, Alamajan rakennusta satamaravintolaa ja vierailijapalveluita varten sekä sitä, miksi tämä ranta on merkittävä varhaiselle matkailulle Suomessa(2). Vanhan Alamajan polku on noin 0,3 kilometriä pitkä ja kulkee Kolin sataman liepeillä Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Kyseessä on lyhyt satamavyöhykkeen yhteys Kolin sataman pysäköintialueen, Kolin satama Alamajan eli vanhan alamajan pihapiirin ja Uimahuoneen kävelysillan välillä—silta vie kohti uimahuoneen ja uimarannan suuntaa satamassa. Maasto on pääosin tasainen, sorapintainen käytävä, jossa liikkuvat päivämatkailijat, veneilijät ja bussiryhmät rinnakkain, ei tunturierämaa. Koska pätkä sijoittuu Luontoon.fi:n kuvaamaan Sataman polun lähtöjärjestelyihin, voit jatkaa samasta nurkasta vaativaan 2,1 kilometrin yhdensuuntaiseen nousuun Ipatinvaaraa pitkin kohti Ukko-Kolia, katsoa kiven opastetekstiä ja lukea vaativuusohjeet viralliselta reittisivulta(3). Jos rakennat pidemmän kierroksen, sama satamakulma liittyy meidän kartallamme muun muassa Vanhan metsän polkuun, Kasken kierrokseen ja Kolin kesäkahvilakierrokseen sekä hieman ylempänä Ukko-Koli itärinne reitit -kokonaisuuteen. Alueellinen Kolinpolku-johdatus kuvaa, miten kansallismaisema, Pielisen näkymät ja varovaisuus kivikoissa ja sulamisvuodenaikoina liittyvät yhteen Kolin kävijöille(4). Tämä lyhyt rantalinkki sopii alkuverryttelyksi ennen Sataman polun nousua, venematkasuunnitelmia tai Ukko-Kolin palvelujen yhdistämistä.

Ritojärven kierto on noin 5,4 kilometrin päiväretki Pienen Ritojärven ympäri Lieksan lähellä. Pohjois-Karjala tarjoaa tämän kaltaisia harju- ja suopäiväretkiä, ja Lieksa sijaitsee Kontiovaaran maisematieosuuden suunnalla. Reitti yhdistää avosuon pitkospuita, Ritosärkän kapeaa harjua ja metsäistä järvenrantaa. Lieksa Travel esittelee reitin yhdessä Pienen Ritojärvi laavun taukopaikan ja Kontiovaaran maisemantien elämyksellisyyden kanssa sekä harjulla näkyvien historian jälkien kanssa(1). Via Karelia tiivistää ajoreitin valtatie 522:lta, mainitsee hyvät puolukka- ja mustikkamaastot syksyllä ja viittaa laajemmissa kysymyksissä Kolin luontokeskus Ukon yhteystietoihin(2). Maastossa mukana on avosuota, mäntykankaita, Kontiovaarantien ylitys ja jyrkämpi nousu harjulle, jonka jälkeen kulku on pitkälti helppoa järven yläpuolella. Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykuvaus tarkentaa keltaisia maalimerkkejä, kirjoittajan reittinumeroa 584, hyväkuntoisia Kylkisuon pitkospuita, tien ylityksen jälkeistä jyrkkää nousua, lyhyttä vanhalle harjutielle haarautumista 1920-luvun kärryvajojen luokse ilman erillisiä opasteita, näyttäviä keloja harjulla ja pääasiallista taukopaikkaa nuotiopaikkaineen noin viiden kilometrin kohdalla järven itäosassa(3). Kartallamme Pieni Ritojärvi laavu, Pieni Ritojärvi tulentekopaikka ja Pieni Ritojärvi kuivakäymälä sijaitsevat järvenpäätyalueen tuntumassa, ja Pieni Ritojärvi pysäköintialue tulee muutamaa sataa metriä myöhemmin linjalla autoilijoille. Lieksa on noin 20 km:n kaupunkimatkan päässä lähtöpaikasta pohjoisluoteeseen Kontiovaarantien suuntaan. Julkista kulkua pysäköintialueelle ei ole; Retkipaikka kuvailee pienehköä paikoitusaluetta noin lyhyelle autoryhmälle(3). Talvella sama käytävä voi olla myös moottorikelkkauran osa—Hatunkylä-Ritojärvi Moottorikelkkaura kohtaa verkoston—joten seuraa kausisääntöjä ja muita maaston käyttäjiä, jos liikut lumikelkkakauden aikaan.

Murroojärven kalapolku on noin 1,4 kilometriä meidän kartalla yhtenä kävelylinjana Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueen lounaisosassa Lieksanjoen ja Murroojärven tuntumassa. Kartat, saapuminen, maksuttomat pysäköintivaihtoehdot koko Ruunaalla ja aluekohtaiset säännöt löytyvät Luontoon.fin Ruunaa-osiosta(1). Lieksan kaupunki(2) kokoaa alueen lähiretkeilyn taustat ja yhteystiedot paikalliseen reittien hoitoon, ja Visit Karelia kuvaa Ruunaan Koskikierroksella(3), miten kalastus ja koskikalastus liittyvät joenvarsimaastoon. Lyhyt osuus palvelee käveleviä kalastajia ja maisemakävelijöitä, jotka siirtyvät järven ja joen välillä: alkupäässä olet lähellä Murroojärven laavua; Murroojärvi tulentekopaikka ja Murroojärvi kuivakäymälä ovat samassa palveluryppäässä. Edetessäsi tulevat Murroonkangas tulentekopaikka ja Murroonkangas kuivakäymälä sekä Niskalahti tulentekopaikka. Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 ja Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1 sopivat matkailuauton pysäköintiin kalatien varrella. Murrookoskella Murrookoski kuivakäymälä, Murrookosken laavu ja Murrookoski tulentekopaikka tarjoavat tauon koskimelun äärellä; Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä palvelee metsätien varsilla pysäköiviä. Loppupäässä mainitsemisen arvoisia ovat Murroopuro tulentekopaikka, Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka ja Murroosuvanto kuivakäymälä. Jos haluat kiertää Murroojärven veneellä ja yhdistää Vastuuniemen ylityksen sekä pidemmät pitkospuut, käytä Ruunaa Vastuuniemen kierros -päivälenkkiä tämän lyhyen yhteysosuuden sijaan. Tiinan ulkoilublogi Kävelystä ja elämästä(4) kuvaa noin kymmenen kilometrin Murroojärven kierroksen Horkan suunnan parkkialueelta—leveät pitkospuut kosteikoilla, opastustolpat karttoineen ja järven ylitysveneruuhka—kertoo käytännön luonteesta myös lyhyillä yhteysväleillä tällä Ruunaan osalla. Pohjois-Karjala sijaitsee itään Suomen tiheimmin asutusta vyöhykkeestä; Lieksa on Ruunaan pääasiallinen palvelukeskittymä yhdessä Joensuun junatiehen ja Visit Karelialla kuvattuihin jatkomatkoihin(3). Kalastamiseen tarvitaan voimassa olevat Ruunaankosket-luvat tai muut luvat polun varteen eksyvän virran mukaan; tämä polku on rantayhteysverkon osa erillisen reittimaksun sijaan tarkistetuissa lähteissä.

Ajantasaiset säännöt, reittitilanne ja kansallispuiston laajempi merkitty verkosto löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Koli.fi kertoo alueella olevan liki 80 kilometriä merkittyjä polkuja, yksittäisten reittien pituuksien vaihdellessa noin 1,5–61 kilometrin välillä, ja että reiteillä on tulipaikkoja, laavuja ja autiotupia; sivusto muistuttaa myös, että korkeimmat kalliot ovat avointa kalliota ilman kaiteita ja voivat olla liukkaita(2). Lieksa on tämän retkeilykeskuksen kunta. Pohjois-Karjala tunnetaan Kolien vaaroista ja Pielisen järvimaisemista. Ukko-Kolin itärinne reitit ovat kartalla noin 8,2 kilometriä yhtenä vaellusviivana eivätkä muodosta rengasta. Kulku pysyy Ukko-Kolin vilkkaalla puolella lähellä lanettelukeskusta, Luontokeskus Ukkoa ja satamaa. Alkupäässä Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3 tukevat samaa kävijäkeskustaa kuin Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa. Samasta ympäristöstä pääsee myös Huippujen Kierrokselle, lyhyelle klassikkonäköalalenkille Ukko-Kolin, Paha-Kolin ja Akka-Kolin kautta Luontokeskus Ukon luota(5). Pääministerin tulentekopaikka on lähellä huippuja, jos yhdistät mäkiosuuden tähän itärinteen suuntaan kulkevaan päiväretkeen. Kohti vettä Kolin satama Alamaja, Kolin sataman pysäköintialue ja Uimahuoneen kävelysilta merkitsevät satama-aluetta, josta Sataman polku ja Vanhan metsän polku jatkavat—kätevää, jos tulet vesitse tai haluat lukea lisää Alamajan ja sillan sivuiltamme. Noin 2,4 kilometrin kohdalla viiva kulkee Koli Ski Disc Golfin ohi laskettelualueen reunalla. Itään päin Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä osuvat noin 5,5 kilometrin kohdalle. Kyseessä on sama Paimenenvaaran taukopesäke kuin Paimenen polulla ja yhteinen Mäkrän Kierron sekä Kolinuuron Kierroksen kanssa; Retkipaikassa kuvataan siellä kulkevaksi keskivaativaksi lehto- ja vaaramaisemien kolmionmuotoiseksi lenkiksi jyrkine nousuineen, lyhyine pitkospuineen, joissakin risteyksissä näkyvine puutolppamerkintöineen ja sivupoluilla oransseine ympyrämerkkeineen(3). Paskovaaran kallionäköala esiintyy erityisesti tuossa lenkissä, ei välttämättä jokaisella lähestymisellä lahtea kohti. Loppupäässä Likolahti tulentekopaikka on noin 7,3 kilometrin kohdalla ja Likolahti pysäköintialue hieman sen jälkeen—hyvä vaihtoehto, jos auto odottaa lahden parkkipaikalla tai haluat hiljaisemman lopetuksen rannan tuntumassa(4). Kolin kesäkahvilakierros ja muut riviin liittyvät polut tarjoavat jatkoa samasta satama–vaara -vyöhykkeestä pidemmälle päivälle. Kuivakäymäläpalvelu löytyy Paimenenvaaralta; juomavesi ja uinti noudattavat tavanomaista eräretkeilyä, ellei palvelupisteessä toisin mainita.

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, palveluutiset ja kausirajoitukset Suomulta kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Patvinsuon kansallispuiston sivuilta(1). Visit Karelia kertoo, että Suomun luontokeskus tarjoaa retkeilijöille ohjausta, välinevuokrausta sekä keväästä syksyyn saunaa ja majoitusta samassa palvelupihapiirissä(2). Tämä sivu kuvaa lyhyen rantayhteyden – ei varsinaista päiväretkeä itsenään, vaan polun, jota käytetään usein Suomun rantapysäköinnin ja keittokatosten sekä vuokrattavan rantasaunan välillä. Reitin pituus on noin 0,4 kilometriä meidän kartalla, eikä se ole rengas. Se sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Suomunjärven rannalla Patvinsuon kansallispuistossa. Lieksa on kunta, jonka alueelle Suomun tieyhteys kuuluu; Pohjois-Karjala on itäinen järvi- ja metsämaa, jota Visit Karelia esittelee yhdessä Kolin ja muiden luontopuistojen kanssa(2). Suomu pysäköintialue rannan sekä Suomu telttailualueen, Suomun luontotuvan keittokatoksen ja Suomu leirintäalue keittokatoksen rantaosuuden luota polku kulkee Suomu rantakaivon ohi kohti Suomu vuokrattava rantasaunaa niemen nokassa. Suomu rantasauna uusi kuivakäymälä palvelee samaa saunapihaa. Hieman sisämaahan päin Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu talo, Suomu kämpän sauna ja Patvinsuo suomu pihakaivo muodostavat vanhan metsänvartijatilan miljöön, jota monet retkiartikkelit kuvaavat Suomuntie 54:n varrella ennen pidempiä kierroksia – Retkipaikan Mäntypolku-artikkeli antaa käytännön kuvan pysäköinnistä ja leirintäalueen reunasta(4). Jos yhdistät päivään pidemmän lenkin, Suomu yhdyspolku, Mäntypolku, Nälmänpuro - Suomu reitti, Suomunkierto retkeilyreitti ja Karhunpolku (retkeilyreitti) koskettavat samaa palvelukeskittymää, joten rantasaunan vuoron voi liittää järven kierrokseen tai jatkoksi kohti Nälmänjokea(1)(2). Veera Piritan Patvinsuo-blogissa kerrotaan tyypillisestä rantasaunan ja pihasaunan varaamisesta, mukaan lukien esimerkkihinnoittelu ja ryhmäkoko – varmista ajankohtaiset hinnat ja yhteystiedot palvelusivuilta ennen matkaa(3). Lintujen pesimäaikana avosuilla liikkuminen voi olla rajoitettu merkittyjen reittien ulkopuolella; pysy merkityillä linjoilla ja lue Metsähallituksen ohjeet pesimäajan ja muiden rajoitusten osalta(5).

Metsähallitus kuvaa Kasken kierros -luontopolun Kolin kansallispuistossa Luontoon.fi-sivulla: pituusvaihtoehdot, maasto ja ajantasaisimmat tiedot merkitylle rengasreitille(1). Tämä sivu käsittelee Kasken Kierros oikopolku 1 -nimistä osaa: kartallamme se on vain noin 0,1 km ja muodostaa pienen silmukan Kasken kierros -verkostossa Vaaralanahon luona Pohjois-Karjalassa, Lieksan alueella ja laajemmassa Kolin retkeilymaisemassa. Reitin varrella ovat Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä vain kymmenien metrien etäisyydellä toisistaan, joten oikopolku palvelee lähinnä suoraa yhteyttä taukopaikkaan. Mattila - Vaaralanaho polku, Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa) ja Kylän Polku kuuluvat samaan verkostoon; näitä pitkin kulkiessa pääset helposti Vaaralanahon palvelujen lähelle. Turulan suuntaan kulkiessa näkyvät myös Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka ja Turula tulentekopaikka, ja Mattila kaivo sopii samaan Mattila–Ollila–Turula-perintötilojen kokonaisuuteen, jota vihreäksi merkitty päärengaskin esittelee(2)(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus kulkee koko Kasken kierroksen Kolin satamasta, kuvaa nousua Ipatin suuntaan ja pysähtyy Vaaralanahon taukopaikalle tuvan ja tulipaikan ääreen ennen jatkoa Turulaa kohti—hyvä tausta sille, missä tämä lyhyt oikopolku istyy pidempään kaskimaisemaan tutustuvaan rengaskierrokseen(2). Tiinan patikointi -blogissa kuvataan Turulan torpan pihan telttailutilaa ja nuotiopiiriä sekä vihreiden merkintöjen seuraamista rengasta kiertäessä satamasta, mukaan lukien hetki, jolloin yhden tolpan kaikki vihreät läikät näyttävät tulevan vastaan, kunnes valitsee omaan suuntaan sopivan haaran(3). Yhdessä nämä kertomukset tukevat käytännön kuvaa: helppo, lyhyt metsäpätkä, jonka idea on Vaaralanahon palvelujen luokse pääseminen, ei erillinen päiväretki.

Pohjois-Karjala on tässä osassa maata tunnettu joki- ja koskimaisemistaan. Joutenjoen kalapolku on hyvin lyhyt, noin 0,3 kilometrin pätkä Lieksanjoen sivuuomaa pitkin Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa. Se sopii kalastajille ja päiväretkeilijöille, jotka haluavat kulkea joenrantaa pitkin lyhyesti nuotioiden ja laavujen välillä. Metsähallitus julkaisee Ruunaan reitit ja aktiviteetit Luontoon.fi-palvelussa; lähin virallinen reittikuvaus samaan ranta-alueeseen on Horkan yhdyspolun sivu karttatasoineen ja mahdollisine päivityksineen(1). Koli & Lieksa kokoaa alueen kalastus- ja koskimaisematietoja ja viittaa Luontoon.fi-palveluun sekä lupamyyntiin ajantasaisia sääntöjä varten(2). Maastossa reitti kytkee yhteen tälle sivulle jo merkityt kohteet: Horkka pysäköintialue autolle, Horkan laavu ja Siikakoski laavu suojaksi sateelta sekä useat nuotiopaikat, kuten Horkka tulentekopaikka, Siikakoski tulentekopaikka ja Uittopato tulentekopaikka, ja kuivakäymälät Horkalla, Siikakoskella ja Uittopadolla. Tämä on käytännössä kalastus- ja kahvitauon reitti, ei pitkä vaellus. Retkipaikan Siikakosken lenkki -juttu kuvaa laajempaa Siikakoski–Horkka-rantaverkostoa, siltaa ja laavun paikkaa sekä pidempien lenkkien merkintätapaa Ruunaalla — hyvä taustaluku, vaikka jutun reitti on pidempi kuin tämä lyhyt haara(3). Polku liittyy Horkan yhdyspolkuun, joka palvelee samaa nuotio- ja laavualuetta; lähistöllä kulkee myös Ruunaan maastopyöräreitti, jos yhdistät liikkumistapoja. Ota tulitikut ja polttopuut mukaan, noudata metsäpalovaroituksia ja tarkista kalastusluvat ja saalisäännöt erikseen, jos ongit rannalta: Lieksanjoen Ruunaan koskialueen lupakäytännöt koskevat myös tätä vesistöosuutta(2).

Kolinuuron Kierros on lyhyt mutta vaativa kesäinen ympyräreitti Lieksassa Pohjois-Karjalassa: se kiertää Kolinuuron rotkon pohjaa ja rinnejyrkänteitä Ukko-Kolilla Kolin kansallispuistossa. Reitin pituus on kartallamme noin 3,2 kilometriä, ja se sopii retkeilijälle, joka kaipaa porrasosuuksia, juuria ja kalliorakenteita, sekä perheille, jotka haluavat geologisesti värikkään aktiviteetin kevyen järvenrantalenkin sijaan. Reittikuvat, kartta-aineistot sekä kansallispuiston nuotio- ja lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kolin kesäretkeilyosiosta(1). Visit Karelia(2) kokoaa suomeksi napakan kuvauksen vaativuusluokasta, ajankäytöstä ja kelivaroituksista, ja Koli.fi(3) kertoo käytännön tavasta nousta kylältä ja satamasta Ylä-Kolin pysäköintiin ja palveluihin, jos rakennat retkipäivän useasta silmukasta. Metsähallitus(4) on uudistanut reitin geologiseksi aarrejahdiksi: suositeltu kiertosuunta on myötäpäivään, merkinnät ovat punaisia ympyrämerkkejä, ja tarinapolun ytimessä on paikallinen kyaniitti, jota saa löytäessään vain kuvata ja ihailla. Rotkon pohja on vehreä ja varjostunut; nousut Pieni-Kolille ja huipputeille avaavat kvartsiitin ja graniittigneissin rajapintaa tavalla, jota retkipäiväkirjat kuvaavat elävästi(5). Lähtö on vilkkaasta Kolin luontokeskus Ukon pihapiiristä Ylä-Kolintien varrella: Koli pysäköintialue 1 sekä Koli pysäköintialue 2 ja 3 palvelevat useimpia huippuretkeilijöitä, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa ovat samassa kimpassa, ja merkitty Huippujen Kierros alkaa käytännössä nurkan takaa, jos haluat myöhemmin yhdistää klassisen Ukko–Akka–Paha -ympyrän. Noin 1,4 kilometrin kohdilla nuotiopaikkana tunnetaan Paimenenvaaran tulentekopaikka; Paimenenvaara kuivakäymälä näkyy kartallamme samaan ryhmään, mikä auttaa, jos yhdistät rotkokierrokseen Paimenen polun suuntaan lähtevän polkuverkoston. Lähellä luontokeskuksen pihaa kuljet taas Pääministerin tulentekopaikan ohi—ota nuotioon oma puu mukaan ja noudata Luontoon.fi:n tulisäännöksiä ja varoituksia(1). Äksyt Ämmät(6) tarjoaa kaupallisen opastetun Kolinuuron kierroksen Luontokeskus Ukosta kiinteillä hinnoilla ja kansallispuistomaksuilla.

Änäkäisen yhdyspolku on lyhyt pisteyhteys Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Se kulkee noin 0,6 kilometrin matkan Saarijärven ranta-alueen ja Syväjärven välillä ja kytkee samaan lyhyeen linjaan parkin, vuokrattavan Saarijärven kodan, keittokatoksen, tulentekopaikat, kuivakäymälät sekä Syväjärven laiturin ja asuntovaunualueen tulisijan. Reitti sijoittuu Lieksan itäpuolen Änäkäisen ulkoilualueelle, missä Salpalinja ja sotahistoria houkuttelevat retkeilijöitä päiväretkille. Siitä, kuka huoltaa laavun, kodan, keittokatoksen ja muut rakenteet vuodesta 2026 eteenpäin — ja miten Saarijärven kierron läntinen osuus liittyy Karhunpolkuun — Lieksan kaupunki tiedotti maaliskuussa 2026 viiden vuoden käyttöoikeussopimuksesta Metsähallituksen kanssa(1). Metsähallitus esittelee Änäkäisen kohteen, reitit ja saapumisen Luontoon.fi-sivuilla(2). Lieksa Travel tiivistää laajemman Änäkäinen–Salpalinja -kokonaisuuden: etelässä teemallisia polkuja ja pohjoisessa lyhyt rengas Saarijärven eli Iso-Änäkäisen ympärillä(3). Käytännössä osuus on solmukohta maastossa: Välikangas pysäköintialueelta etenet lyhyessä matkassa Saarijärven kodan, eteläisen tulentekopaikan, Saarijärvi keittokatoksen ja kuivakäymälän kautta kohti Syväjärven kuivakäymälää, Syväjärvi laituria ja asuntovaunualueen tulentekopaikkaa — sopiva, kun haluat siirtyä Saarijärven kierron, järven käytön ja pitkän Karhunpolun vaellus- ja maastopyöräilyreitin välillä, jotka kulkevat Änäkäisen kautta. Visit Karelia kuvaa Karhunpolun osaksi Karjalan Kierros -kokonaisuutta ja mainitsee oranssit maalimerkit sekä Lieksan reittihuollon yhteystiedot(4). Metsähiipparin Saarijärven kierrokseen perustuva kuvaus lähistöltä kehuu selkeää, pehmeää neulaspolkua ja pitkosisuksia järven suuntaan — samaa maisemaa kuin tämän yhteyden ympärillä(5). Pohjois-Karjala tarjoaa hyvät päiväretkiolosuhteet. Lieksa sopii luontomatkailuun; yhdistä tämä yhdyspolku Saarijärven kiertoon tai Karhunpolun pätkään, kun ajot Välikankaalle ovat kunnossa.

Huippujen kierros on noin 1,4 kilometrin mittainen rengaspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa: se kulkee Kolin kolmen korkeimman vaaran, Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin, kautta ja tarjoaa ne Pielisen ylle avautuvat kansallismaisemat, joita taiteilijat ja patikoijat ovat ihailleet vuosikymmeniä. Kartta-aineiston, kansallispuiston säännöt ja Metsähallituksen ylläpitämän reittisivun löydät Luontoon.fi-palvelusta(1). Koli.fi(2) kertoo käytännön tavoista nousta Ylä-Kolille autolla, kylän ja sataman reittejä tai maisemahissiä käyttäen ja miksi juuri tämä lyhyt kierros on monelle ensikosketus huippumaisemaan. Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Käytännössä lähtö on Kolin luontokeskus Ukon ja Break Sokos Hotel Kolin pihapiiristä Ylä-Kolilla: Koli pysäköintialue 1 sekä Koli pysäköintialue 2 ja 3 ovat kartallamme tyypillisiä pysäköintipaikkoja, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa ovat samassa palveluryppäässä, ja noin parisataa metriä polun alkurimpauksella kuljet Pääministerin tulentekopaikan ohi—ota nuotioon oma puu ja noudata Luontoon.fi:ssä(1) julkaistuja tulimerkintöjä ja ruohikkopalovaroituksia. Maasto on lähtökorkeuden ansiosta pääosin helppokulkuista, mutta kalliorinteitä ja puisia portaita riittää, ja talvisin ne voivat olla liukkaita ilman talvikunnossapitoa(3). Moni vaeltaa renkaan rennosti alle tunnissa, vaikka nopea askelkulku voi riittää noin puoleen tuntiin(3). Kokemusblogeissa suunnaksi suositellaan usein vastapäivään, jolloin ensimmäisenä tulee Akka-Koli länsipuolisine näköaloineen ja pienine Hiljaisuuden temppeli -kivialttarineen, erityisesti illan valoon(3). Paha-Kolilta avautuu näkymiä etelään Pieliselle ja kauemmas, Ukko-Koli taas on vilkkain huippu hotellin ja luontokeskuksen välittömässä läheisyydessä(3). Hyvällä säällä Ukko-Kolilla on ruuhkaa(3). Jos haluat tilausoppaan ja kiinteät lauantailähdöt luontokeskuksen pihasta, Retkipaikka Koli myy ohjelmansa erillään(5). Mutkiamatkassa-blogissa talvireissu kuvataan kinosten keskellä tapahtuvana tarpomisena(3). Retkiseikkailu kirjaa kolmen huipun korkeudet merenpinnasta ja varoittaa Ylä-Kolintien jyrkistä ja kapeista mutkista talviolosuhteissa(4). Pidemmän päivän voi koostaa yhdistämällä esimerkiksi Sataman polku, Kolinuuron Kierros, Ukko-Koli itärinne reitit ja Kylän Polku.

Mäkränmaja polku on hyvin lyhyt kävely-yhteys Kolin kansallispuistossa Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se kulkee vanhan metsän keskellä Mäkrävaaran juurella Mäkränmaja vuokratuvalle, jonka vuokrauksesta vastaa Metsähallitus. Autolla saapumisesta kesällä ja talvella, pysäköinnistä, talvisista kävelyohjeista, varauksista, hinnoista ja siitä, että polun ali virtaa pieni puro, löydät tarkimmat tiedot Metsähallituksen Eräluvat.fi-palvelusta tämän tuvan sivulta(1). Luontoon.fi:n Kolin kansallispuiston kokoava sivu kokoaa kartat, reitit ja ajankohtaiset palvelutiedot puistolle(2). Eräluvat.fi kuvaa tupaa rauhaisaksi paikaksi Mäkrävaaran juurella, noin 1,5 kilometrin päässä Herajärven kierroksesta linnuntietä mitattuna, ja arvioi kävelymatkan lähimmältä tienvarsipysäköinniltä tupaan noin 100 metriksi(1). Sama lähde mainitsee noin 5 kilometrin kävelymatkan Kolin luontokeskus Ukolta, jos saavut ilman autoa(1). Reitti on kokonaisuudessaan noin 0,3 kilometriä; pieni ero “noin 100 metriin” johtuu yleensä siitä, mitataanko ovelle vai rekisteröidäänkö polku eri lähtöpisteestä. Tämä osuus palvelee erityisesti Mäkränmaja vuokratuvalla yöpyviä ja tuvalla vierailevia. Pidemmät vaellukset samalla seudulla kulkevat muun muassa Mäkrän Kierron ja Mäkrä-Rantatie polun kautta, jotka yhdistävät tämän tupa-alueen laajempaan Kolin reitistöön. Visit Karelia kuvaa Mäkrän polku -päivävaellusta ja linkittää tarkempiin Luontoon.fi-reittitietoihin; kyseessä on eri, pidempi klassikkoreitti kuin tämä lyhyt tuvan käyntipolku, mutta se auttaa hahmottamaan, miten Mäkränmaja sijoittuu Kolin päävaellusmaisemiin(3). Herajärven kierros on sama maisema-alue monipäiväiseen suunnitteluun.

Ukko-Kolin vaativa esteetön reitti on noin 0,4 km pituinen sorastettu nousu Kolin luontokeskus Ukolta kohti Pieliselle avautuvaa esteetöntä näköalatasannetta Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala on tunnettu järvistään ja vaaroistaan; Lieksa on isäntäkunta, ja tämä reitti palvelee Kolin matkailukeskittymää. Viralliset kartat, retkeilykarttaan niveltyvät risteysnumerot ja puiston säännöt ovat Luontoon.fi:ssä(1). VisitKarelia kuvaa samaa reittiä saman pituuden ja keston kera ja kertoo kuusikkoisen vaarametsän tunnelmasta ennen kuin polku kääntyy sivuun juuri ennen jyrkkiä kiviportaita, joita muut kulkijat käyttävät Ukko-Kollen huipulle(2). Kolilla‑sivuston Esteetön Koli ‑teksti ei nimellisesti käsittele tätä lyhyttä polkua, mutta auttaa ymmärtämään, miten monen sukupolven seurueet suunnittelevat helpompia reittivalintoja näyttävällä vaara-alueella(3). Lähtö on Kolin luontokeskus Ukon pihalta Ukko-Kolin laskettelukeskuksen ja Koli Relax Span tuntumassa. Radiomaston jälkeen reitti nousee jyrkästi kumpuilevan sammalen ja kuusen seassa, kulkee Akka-Kolille haarautuvan risteyksen ohi ja saapuu risteykseen, josta vasemmalle olisi viimeinen nyppäys kohti Ukko-Kollen huippua. Juuri ennen korkea portaita vaativa esteetön linja kääntyy oikealle puiden lomitse kohti matalakaiteista näköalatasannetta ja klassista Kolin maisemaa Pieliselle(1)(2). Näköalapaikoilla liikutaan luonnonnähtävyydellä omalla vastuulla; ukkosella tulee poistua huipuilta ja ennen retkeä kannattaa tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen varoitukset(1)(2). Paluu kulkee samaa reittiä. Tauon voi viettää luontokeskuksen vieressä Pääministerin tulentekopaikalla, jonne pääsee esteettömästi; tuohon nuotiopaikkaan ei ole puuhuoltoa, joten omat puut tai ostetut puit luontokeskuksesta tai hotellilta, kuten Luontoon.fi neuvoo(1). Luontokeskuksen esteettömät palvelut kattavat muun muassa myymälän, kahvilan ja näyttelytilat(1)(2). Risteysviitoissa on vaativan esteettömän luontoreitin symboli sekä yhteinen keltainen ympyrä Huippujen kierroksen kanssa kohti tuntureita(1)(2). Pidemmälle päivään löytyy jatkoyhteyksiä muun muassa Huippujen kierrokseen, Sataman polkuun ja muihin Kolin retkeilyreitteihin samojen pysäköintialueiden lähistöltä. Käyttö on tarkoitettu sulan maan aikaan; varustaudu vaihtelevaan keliin, tartu kenkiin jotka pitoavat soralla ja juurilla, ja pakkaa juomaa, evästä, roskapussi ja ladattu puhelin(1)(2). Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty myös Pääministerin tulentekopaikalla Luontoon.fi:n ohjeiden mukaan, ja lemmikit pidetään kytkettyinä kansallispuistossa(1).

Naukuniemen ja Raiskionahon välinen reitti on lyhyt, merkitty pätkä Neitijärvellä Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus hoitaa alueen; Luontoon.fi-sivun Ruunaa Neitijärven kierros -kuvaus(1) on hyvä virallinen lähtökohta kartoille ja laajemalle Neitijärven reitistölle, ja Visit Karelia(2) kuvaa koko Neitijärven kierroksen mukaan lukien Airovirran ylitysveneen, jota käytetään pidemmillä kierroksilla. Reitin pituus on noin 1,4 km, eikä se ole rengas. Se kulkee Kattilaniemen ja Airovirran rantaosuuksien ja Naukuniemen suuntaan Raiskionahoa kohti, ja sillä on kaksi kiinteää ylitysvenettä: Airovirta ylitysvene ja Naukuniemi ylitysvene. Matkan varrella tulevat Airovirta tulentekopaikka ja Naukuniemen suulla Naukuniemi tulentekopaikka; kuivakäymälät ovat Kattilaniemi kuivakäymälä, Airovirta kuivakäymälä ja Naukuniemi kuivakäymälä. Noudata venesatamien ohjeita, vältä avotulen tekemistä metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana ja pidä ylitykset napakkoina ruuhkassa. Tämä osuus kuuluu samaan merkittyyn verkostoon kuin Ruunaa Neitijärven kierros, Ruunaa Koskikierros ja Rönkönkierros, ja linkittyy pitkään Karhunpolku (retkeilyreitti) -vaelluskäytävään. Retkipaikka(3) kuvaa toista lyhyttä Ruunaan polkua Neitikoskella ja antaa käytännön kuvan opasteista ja taukopaikoista. Ajoohjeet ja pysäköintivaihtoehdot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Ruunaan saapumis- ja pysäköintisivulta(4). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kesällä maasto voi olla hyttyisä ja polku juurikas; tukevat jalkineet ovat järkevä valinta.

Paimenen polku on noin 2,4 kilometrin mittainen päiväretki Kolin kansallispuistossa Paimenenvaaran rinteillä Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Karttoja, palveluja ja laajempaa reitistöä kannattaa seurata Luontoon.fi-sivuston Kolin kansallispuiston retkeily- ja ulkoiluosiosta(1). Metsähallitus on julkaissut Paimenen polusta oman reittiopasaineiston, jossa on kaksitoista opastetaulua lehdoista, puista ja kasveista suomeksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi(2). Via Karelia puolestaan sijoittaa Kolin kansallispuiston karjalaisen matkailun kokonaisuuteen(4). Polku nousee jyrkästi lehtomaisemassa, jatkuu tasaisempana, leveän polun osuutena (Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa osuutta vanhaksi kärrypoluksi) ja laskeutuu lyhyiden pitkospuiden kautta Paskovaaran kalliolle, josta avautuu näkymä Jerojärvelle ja Verkkovaaralle(3). Risteyskohdissa näkyy oransseja ympyrämerkkejä; kallioalueella kannattaa pitää kartta mukana, sillä sivupolkuja voi olla useita(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla Paimenenvaaran tulentekopaikalla on nuotiopaikka ja puuvaja taukoa varten(3). Reitti liittyy muihin Kolin kävelyihin: Paimenen polku yhdyspolut lähtee samaan paikkaan, ja Ukko-Kolin itärinteen reitit, Mäkrän kierto sekä Kolinuuron kierros kulkevat lähellä ja tarjoavat lisää näköaloja ja palveluja Ukko-Kolin suuntaan. Lieksa toimii porttina puiston retkeilyyn, ja Pohjois-Karjalan järvi- ja vaaramaisema tekee retkestä selkeän kokonaisuuden. Kuntoa kysytään: kiviportaita, juuria ja pitkospuita sateen jälkeen(2)(3).

Pappilanluhdan lähireitti on noin 0,9 kilometrin mittainen rengas Pappilanluhdan lintukosteikolla Lieksan keskustan kupeessa Pohjois-Karjalassa Kantatie 73:n varrella kohti Joensuuta. Kosteikon taustaa, esteettömän osuuden tornille, tienvarsipysäköintiä ja yhteyttä lähialueen kaupunginosiin kokoaa Lieksan kaupungin retkeilysivut(1). Kolin matkailusivujen lähireittiluettelo kuvailee samaa rengasta nimellä Pappilanluhdan lintukosteikkoreitti ja kertoo pyörätuoli- ja vaunuystävällisestä kävelysillasta Pokron Pisa -tornille sekä parkkipaikan kiertomatkasta(2). Polun varrella noin 0,13 kilometrin kohdalla on Pokron pisa -lintutorni, josta näkee noin 14 hehtaarin luhtaa; vedenkorkeus seuraa Pielisen pintaa(3). Tornille vievä osuus on esteetön puisella kävelysillalla, pituus luokkaa 200 metriä(2). Tornin jälkeen retki jatkuu pitkospuita ja metsäpolkuja pitkin koivikossa ja palaa tornin kautta rengaspäätteeseen(3). Retkipaikka(3) kuvaa samaa kulkua linturetkeilyyn ja kevään sekä alkukesän kukkia, käytännön vierailuvinkkeineen. Talvisin kaupunki huoltaa taajamalatuja; Sittalampi taajama latu kulkee samalla linjalla tornin ohi, ja hiihtoladuilla käveleminen on kielletty kaupungin talvikäytänteiden mukaan(1). Lieksa on tämän lyhyen lähiluontoreitin kotikaupunki. Pohjois-Karjala on laajempi hallinnollinen maakunta. Karjalaisen jutun avaus lainasi keväällä 2024, kuinka kosteikko oli tulvillaan, ja otsikko korosti paikan rauhallisuutta arkipäivänä(4).

Ruunaa Vastuuniemen kierros on noin 10,4 kilometrin mittainen merkitty päiväretki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksan pohjoisella puolella Pohjois-Karjalassa. Kierros kulkee Lieksanjoen ja Murroojärven rantavyöhykkeillä, ylittää avosuoalueita pitkoksilla ja käyttää Vastuuniemen ylitysvenettä siirtyäkseen Vastuuniemelle ja palata Siikakoskea kohti. Laajemmat reittikuvaukset, kartat ja viralliset käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Lieksan kaupunki täydentää kunnallista retkeilytietoa ja yhteystietoja(2). Latu&Polku luokittelee Vastuuniemen kierroksen Ruunaan vaativimpien merkittyjen päiväretkien joukkoon yhdessä Koskikierroksen ja Neitijärven kierroksen kanssa(4). Lähtöalueena toimii käytännössä Siikakosken ja Horkan palvelurykelmä. Siikakoski pysäköintialue 1, Siikakoski pysäköintialue ylempi ja Horkka pysäköintialue sijoittuvat jokisillan ja uittopatorakenteiden tuntumaan; Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1 ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 tarjoavat leiriajoneuvoille lisätilaa kalatien varsilla. Samasta solmukohdasta lähtevät Siikakosken lenkki 3 km ja Siikakosken lenkki 5 km, joten voit halutessasi verrytellä lyhyemmillä renkailla ennen järven ylitystä. Uittopato tulentekopaikka sijoittuu vanhan patovallin luokse, ja Horkan laavu, Siikakoski laavu, Horkka tulentekopaikka sekä Siikakoski tulentekopaikka tarjoavat suojia ja nuotiopaikkoja koskimaiseman äärelle. Lieksanjokea ylävirtaan seuraten polku kääntyy Murroopuron ja Murroosuvannon suuntaan. Murroosuvannon laavu kohoaa rantakallioiden päällä, ja Murroosuvanto tulentekopaikka sekä Murroopuro tulentekopaikka sopivat pidemmille tauoille. Murroojärven laavu on kapeikon luona, jossa noustaan ylitysveneeseen; Tiinan Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan tukevia puisia soutuveneitä, yhteiskäyttöisiä pelastusliivejä ja veneen palauttamista lähtörannalle seuraavia varten(3). Vastuuniemeen noustaan metsäiselle kannakselle ja kuljetaan Murroolahden suuntaan kohti Vastuuniemi pysäköintialuetta, joka käy myös vaihtoehtoisena lähtöpaikkana järven puolelle. Niskalahti tulentekopaikka ja Murroonkangas tulentekopaikka jakavat itäisen metsäosan, ja Murrookosken laavu tarjoaa lepohetken Murrookosken pauhun ääreen. Kierros sulkeutuu takaisin Siikakosken sillan kautta alempien parkkialueiden suuntaan; moni kirjoittaja laskee kävelyksi kymmenkunta kilometriä soutuosuus mukaan lukien(3). Ruunaa Koskikierros ja Karhunpolku (retkeilyreitti) ovat pidemmät vaihtoehdot, jos haluat jatkaa alueella useamman päivän vaelluksia. Nuotiopaikkojen ja laavujen käytännön tiedot löytyvät meidän kohdesivuilta, kun tarvitset tarkemmat karttakohdat tai kategoriatiedot.

Metsähallitus kuvaa Mäkrän seudun päiväretkireittejä Luontoon.fi-sivulla(1). Pitkään järvenkiertoon kannattaa ottaa mukaan Herajärvenkierroksen pohjoisen osan reittisivun kartat, palvelut ja ajankohtaiset huomiot(2). Visit Karelia esittelee vaativan Mäkrän kierroksen—noin 7,4 km—sinisin maalimerkinnöin ja numeroituin risteysviittoin, nousulla Mäkrävaaralle ja niittysuppiloissa kuten Ikolanaho, jossa on tulipaikka(3). Koli Herajärven kierros -sivusto kuvaa koko Herajärven kierroksen noin 61 kilometrin mittaisena kahdesta yhdistetystä lenkistä, yli kahden kilometrin noususummalla, sinisillä maalimerkinnöillä ja realistisella vauhtiohjeella jyrkissä maisemissa(4). Retkipaikan ensimmäinen osa Herajärven kierros -kokemuksesta muistuttaa tarkistamaan vedenottopaikkojen käyttökiellot ennen luottamista lähteisiin tai kaivoihin, ja kuvaa yhteyttä Ryläyksen, Kiviniemen ja laajemman Kolin maiseman välillä(5). Reitin pituus on noin 1,3 km, eikä se ole rengas. Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa; polku kulkee Kolin kansallismaisemassa Herajärven tuntumassa ja sitoo yhteen laajemmat järven kiertävät vaellusreitit. Muutaman kymmenen metrin päässä reitistä on Mäkränmaja vuokratupa, varattava erättyyppinen kämppä, joka näkyy myös Herajärven kierroksella ja Mäkrän kierroksella—katso Mäkränmaja vuokratupa -sivultamme varaus- ja tupatiedot. Ukko-Kolin puolelta tultaessa Mäkrän kierros muodostaa tutun kahdeksikonmuotoisen päivälenkin Mäkrävaaran kautta; Herajärven kierros taas vie pitkän matkan Kiviniemen, Sikosalmen vetolautan ja Rykiniemen hiekkarantojen kautta. Ukko-Kolin ladut limittyvät samaan harjutiehen talvisin, ja hyvin lyhyt Mäkränmaja polku tuo kävijän suoraan vuokratuvan pihaan. Odota kapeaa metsäpolkua tyypilliseen Kolin tapaan: juurakoita ja kiviä maastossa lyhyelläkin ylämäkeilyllä. Pidemmille osuille kannattaa pakata vettä luotettavista pisteistä; Visit Karelia ja Metsähallituksen materiaalit ovat käytännön tukena, kun jatkat tästä Mäkrän kierrokselle tai Herajärvelle(1)(2)(3).

Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Ukko-Kolin matkailuvaaran puolella Pielisen rannalla. Kyseessä on lyhyt, merkitty pätkä Kolin kansallispuiston tiheässä reitistössä Yläpihan, Ipatinvaaran rinnealueen ja Kolin luontokeskus Ukko -alueen liepeillä. Sataman polun kokonaisuutta, risteysmerkintöjä ja puiston sääntöjä kannattaa lukea Luontoon.fi:n Sataman polku -sivulta(1). Via Karelia kuvaa Sataman polkua kulkevan Ukko-Kolin Uhrihalkeamalta Ipatin kautta kohti satamaa; koko reitti on hieman yli kaksi kilometriä(2). Metsähallituksen Kolin reittiesiteen kartta nimeää Ipatin alueen ja näyttää saman verkoston etäisyyksiä Sataman polun kanssa(3). Koli.fi mainitsee kansallispuiston ja sen liepeillä noin 80 kilometrin mittaisen merkityn polkuverkoston sekä taukopaikat tulipaikoilla, laavuilla ja autiotuvilla monilla reiteillä(4). Tämän lyhyen osuuden varrella olet muutaman sadan metrin päässä Vaaralanahon tulentekopaikasta ja Vaaralanahon kuivakäymälästä, jos käytät lähipolkuja Vaaralanahon tilaympäristön suuntaan. Vaaran päädyssä Kolin luontokeskus Ukko on päävierailukeskus näyttelyineen ja ajankohtaisine puistotiedoineen. Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Ukko-Kolin laskettelukeskus, Koli Relax Spa ja Pääministerin tulentekopaikka ovat kaikki lyhyen kävelyn päässä samasta pihapiiristä—hyviä maamerkkejä, kun yhdistät tämän pätkän Kylän polkuun, Vanhan metsän polkuun, Ukko-Kolin itärinteen reitteihin tai pidempään Sataman polkuun. Metsähallitus muistuttaa, että Kolin avokalliot ovat märkänä ja jäisinä liukkaita eikä niille ole turvakaiteita; ukkosella on poistuttava huipuilta(3). Lumisena aikana ei saa kulkea Ipatin laskettelurinteiden poikki Sataman polun talvikäytännön vastaisesti(3). Pidä koira kytkettynä kuten muualla Kolin kansallispuiston ohjeissa(3).

Nälmänpuro–Suomu -reitti on noin 4,3 kilometrin pituinen yhdistävä pätkä Patvinsuon kansallispuistossa Nälmänjoen–Nälmänpuron taukoalueelta Suomun palvelukeskukseen Suomunjärven rannalla. Metsähallitus kokoaa reitit, rakenteet, kausittaiset käytännöt (myös lossikohdat muualla puiston verkossa) ja ajantasaiset rajoitukset Luontoon.fi:n Patvinsuon kansallispuiston sivuille(1). Reittimerkinnöistä, varusteista, lossien tilanteesta ja siitä, miten pidempi Patvinkierto kiertää samaa suomaasto–metsä -kokonaisuutta, kannattaa lukea Visit Kareliaan koottu Patvinkierto-ohje(2). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Lieksan kaupunki julkaisee ulkoilusivuja, jotka esittelevät Patvinsuota Kolin, Ruunaan ja muiden alueiden rinnalla(3). Nälmänjoen päässä Nälmänjoki tulentekopaikka ja Nälmänjoki telttailualue ovat reitin alussa, ja Nälmänjoki kuivakäymälä on lähellä—kätevää, jos saavut Patvinkierto retkeilyreitin kautta tai telttailet Nälmänpuron alueella. Retkipaikan Patvinkierto-kuvaus mainitsee Nälmänpuron yhdeksi neljästä telttailualueesta 25 kilometrin kierroksella ja kuvaa pitkiä pitkospuuosuuden ja avosuon vaihtelua(4). Noin 4,3 kilometrin jälkeen tulevat Suomu pysäköintialue, Suomu talo ja Patvinsuo suomu pihakaivo Suomun palveluryhmässä. Sama solmukohta linkittyy Patvinkierto retkeilyreittiin ja Suomunkierto retkeilyreittiin sekä Karhunpolku (retkeilyreitti) -pitkämatkaan kohti Ruunaa ja itärajaseutua. Lisätietoa saat esimerkiksi meidän sivuiltamme: Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu vuokrattava rantasauna ja Suomunkierto, jos jatkat järven kiertoon.