Nurmes Kartta

Nuotiopaikka, katos ja wc.

Metsähallitus pitää tätä reittiä Luontoon.fi:ssä nimellä Joukonpolku ja Hyvän mielen polku Nurmeksessa(1). Visit Bomba kuvaa Vajatien päästä lähtevän rantapolun Nurmeksen Vinkerlahden lintutornille ja mainitsee Vinkerlahden venesataman pysäköinnin sekä Tyttöjen puiston samaan lähtöpisteeseen—reitti soveltuu heillekin, jotka kaipaavat lyhyttä mutta maisemapainotteista kävelyä(2). Maailman äärellä -blogin ruskoartikkelissa kiitetään lyhyen ponnistuksen tuomaa rantamaisemaa Bomba-loman ensimmäisellä lenkillä(3). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä meidän kartalla lintutornille; sama reitti takaisin tekee yhteensä noin kilometrin kävelyn, mikä vastaa Visit Bomban kuvausta lyhyestä rantaretkestä(2). Torni toimii taukopaikkana; termarillinen kaakao tai pikkupurtava tekee vierailusta mukavamman, ja kiikarit auttavat vesilintujen seurannassa(2)(3). Alueella kulkee myös muita talviuria: Kevätjääladut ja Nurmeksen taajamaan moottorikelkkaura tulevat Vajatien rantaan lähelle tätä kävelyn alkua, joten sataman leveämmällä kaistalla voi talvella olla kelkka- ja latuliikennettä, vaikka itse jalkapolku pysyy lyhyenä ja rauhallisena. Reitin loppupäässä linja kulkee lähellä Nurmeskodin seniorikuntosalia Esantiellä—hyvä tunniste, jos haluat yhdistää torniretken muuhun asiointiin taajamassa.

Kukonlammen kierros on noin 3,7 kilometrin patikointirengas Mujejärven retkeilyverkostolla Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa: lyhyt lenkki Kukonsärkän harjulla Kukonlammen maisemissa. Verkoston viralliset kuvaukset ja kartta-ankkureita löytyy Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Karelia kertoo Hiltuslahden pysäköinnin saapumisesta, maksuttoman pysäköinnin, oranssin merkinnän puna-mustan raidan päällä, liukkaista pitkospuista sateella, marja- ja sienikeruusta omaan käyttöön luonnonsuojelualueella sekä turvallisuudesta tulen ja hätäpuheluiden osalta(2). Tyypillinen lähtö on Hiltuslahti parkkipaikka, jonka vieressä on Hiltuslahti tulentekopaikka ja lyhyen kävelyn päässä Hiltuslahti kuivakäymälä. Polku nousee nopeasti Kukonsärkän harjulle, jonka selkä on paikoin selvästi suota korkeammalla; matkalla on lyhyt laskeutuma kosteikkoon siltojen kautta ennen harjun jatkumista. Retkipaikan kuvitetussa Tetrijärven kierros -jutussa todetaan, että pidemmällä rengasreitillä noin kahden kilometrin kohdalla haara annetaan lyhyelle Kukonlammen kierrokselle, joka kääntyy takaisin länteen Kukonlammen jälkeen, kun pääreitti jatkuu pohjoiseen; samassa kirjoituksessa varoitetaan kapeista, märkien öiden pitkospuista ja tuulen kaatamista rungoista, joten napakka jalkine kannattaa(3). Renkaan loppupuolella on Murtolahti laavu, Murtolahti laavu tulentekopaikka ja Murtolahti laavu kuivakäymälä järven rannan lähellä—luontevia taukoja ennen paluuta kohti Hiltuslahtea. Pidempään päivään sama lähtöpaikka yhdistää Tetrijärven kierrokseen ja laajempaan Mujejärvi reittiin laavuineen ja muihin parkkipaikkoihin(2). Kesäinen Näitä polkuja tallaan -kuvaus korostaa alueen hiljaisuutta ja suosittelee suojaa hyönteisiä vastaan tyvenessä korpimetsässä(4). Nurmes on Pohjois-Karjalan kaupunki; Mujejärven alue levittäytyy Kuhmoon päin kantatien 75 varrella.

Nurmes sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja Mujejärvi ulkoilijalle avautuu kaupungin pohjoispuolella. Mujejärven reitti on noin 24,1 kilometrin mittainen päästä päähän -reitti Mujejärven virkistys- ja luonnonsuojelualueella. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus on Luontoon.fi-sivulla(1). Reitti alkaa Uuronrotko parkkipaikalta ja saapuu pian Uuronrotko laavulle sekä Uuronrotko tulentekopaikalle Uuronrotkon rotkomaisemassa. Via Karelia kuvaa Uuronrotkoa jyrkkänä länsilaidan rotkona, kun taas muu maisema on kallioita, harjuja ja pieniä tummavetisiä järviä, suurimpina Mujejärvi ja Tetrijärvi(3). Trek – N- Paws siteeraa Luontoon.fi:n kuvausta polusta rotkon reunaharjanteella vanhassa metsässä, näkymistä reunalla ja laskusta lammen rannan laavulle—kannattaa lukea ennen lähtöä(4). Noin 6,6 kilometrin kohdalla kuljetaan Peurakangas parkkipaikan ja Peurakangas kaivon ohi. Noin 8,5 kilometrin kohdalla tulee Tammikämppä autiotupa - Kivilampi, Tammikämppä tulentekopaikka ja Tammikämppä kaivo—hyvä puolivälin taukopaikka Kivilammen rannalla. Mujeniemen niemekkeen kulmilla seuraavat pian Mujeniemi laavu, Mujeniemi tulentekopaikka ja kuivakäymälärykelmä. Noin 12,8 kilometrin kohdalla on Murtolahti laavu ja Murtolahti laavu tulentekopaikka lahden rannalla. Tästä voi lyhentää päivää liittymällä yhteisille osuuksille Tetrijärven kierrokseen tai Kukonlammen kierrokseen, tai jatkaa pitkää poikittaista osuutta Talvilahti parkkipaikan ja Talvilahti kaivon kautta. Visit Karelia kuvaa Tetrijärven kierroksen suo-osuuksilla kulkevia pitkospuita, joiden väri vaihtee kesän vihreydestä ruskansävyihin, sammaleisia vanhoja kuusikoita ja tyypillisiä tummia erämaajärvimaisemia koko Mujejärven verkostossa(2). Marjastaminen ja sienestys omaan käyttöön on sallittua luonnonsuojelualueen käytännön mukaan alueen esitteissä(2). Talvilahden jälkeen reitti kulkee TETRIJÄRVI eräkämpän kautta Tetrijärven vuokrakämppäkulmalla, sitten Teerilaavulle ja Teerilaavu tulentekopaikalle itärannan yläpuolelle. Loppupäässä reitti palaa Talvilahti tulentekopaikkojen kautta kohti Hiltuslahti tulentekopaikkaa ja Hiltuslahti parkkipaikkaa. Kuivakäymälöitä on useissa taukapaikoissa. Pysäköinti päälähtöpaikoilla on esitetty maksuttomaksi Tetrijärven kierroksen Hiltuslahden ja Talvilahden parkkialueiden yhteydessä samalla ohjeella(2); Nurmeksestä Kuhmoon johtavalta tieltä 75 on opasteet Mujejärven parkkipaikoille(2)(3). Pitkospuiden pito sateella voi olla liukasta(2). Sopivaa, pelkälle reitille keskittyvää YouTube-esittelyä ei löytynyt laadun ja osuvuuden perusteella.

Mäntyjärven kierto on noin 8 kilometrin mittainen merkitty retkeilyreitti Peurajärven virkistysalueella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Reitti kiertää Mäntyjärven mäntykankaisessa maisemassa, ylittää suomaita pitkospuita ja avautuu järvirantoihin sekä kannaksille Peurajärven ja Mäntyjärven välillä. Visit Karelia julkaisee varsinaisen kohdesivun, josta löytyvät reittiohjeet, suositeltu kiertosuunta, turvallisuusluettelo, kalastus- ja pysäköintivinkit sekä käytännön vaativuuskuvaus(1). Mäntyjärven laavun palveluajat, rakenne ja tulen käyttö on koottu Luontoon.fi-palvelusivulle(2). Alkuosuus kulkee samaa polkua Iso-Valkeisen kierron kanssa noin kilometrin Mäntyjärven laavulle. Laavu sijaitsee pitkän hiekkarannan törmällä; lähde liikkeelle vastapäivään itärannan kautta, kierrä pohjoiskärki, josta erkane yhteys Hiidenportin kansallispuistoon, ja palaudu länsirannan kautta kapeaa kannasta pitkin(1). Opasteissa käytetään oranssia ympyrämerkintää(1). Sivusto kertoo vain vähäisistä metrimääristä nousussa ja laskussa, mutta luokittelee reitin vaativuusluokassa varsin vaativaksi, joten aikaa kannattaa varata pitkosuurille ja järvimaisemille(1). Via Karelia kuvaa Peurajärveä perheystävälliseksi järviseduksi: uimista, kalastusta, marjastusta ja kahta lyhyttä kierrosreittiä, ja alueella voi yöpyä laavuilla ja kodilla sekä vuokrata mökin tai soutuveneen(3). Noin 2,4 kilometrin kohdilla tulevat Käärmesärkkä pysäköintalue ja Käärmesärkkä kuivakäymälä, eli risteys missä Peurajärvi reitti ja jatkomatka Hiidenportin kansallispuiston läntisemmälle varrelle istuvat samaan verkostoon. Mäntyjärven rannalla noin kuuden kilometrin kohdilla ovat Mäntyjärven laavu, Mäntyjärvi kuivakäymälä, Mäntyjärvi tulentekopaikka Nurmes ja Mäntyjärvi kaivo. PEURAJÄRVI ISO-HIRVAS savottakämppä löytyy hieman sisämaahan Peurajärvi reitin varsilta jaetuilla pätkillä. Iso-Valkeisen niemessä kokoon kertyvät Iso-Valkeinen niemi kuivakäymälä, Iso-Valkeisen niemen kota, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 1 ja 2, Iso-Valkeinen kuivakäymälä sekä Iso-Valkeisen infopisteen kota. Urtti-Valkeisen suunnassa ovat Urtti-Valkeinen kuivakäymälä ja Urtti-Valkeinen tulentekopaikka—kätevät taukokohteet ennen paluuta parkkipaikalle. Kuivakäymälät sijaitsevat näiden taukopaikkojen tuntumassa; varustaudu normaalilla eräretkien käytännöllisyydellä. Toisen järven ympäri kulkeva Iso-Valkeisen kierto sopii lyhyeksi jatkoksi tai vaihtoehdoksi saman pysäköintiverkoston äärestä. Retkiseikkailu listaa Peurajärven reitit ja Hiidenportin suuntaisen 2 km yhdyspolun, jos tarvitset nopean katsauksen alueen kokonaisuuteen(4).

Ajantasaiset tiedot, säännöt ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Talonpojan taival -sivulta(1). Reitin pituus on kartalla noin 29 kilometriä yhtenä vaellusviivana Nurmeksen ja Ylä-Karjalan sekä Kainuun maisemissa. Monet oppaat kuvaavat pidempää, perinteistä Talonpojan taivaa Valtimon Puukarista kohti Peurajärveä noin 45 kilometrin matkana; suunnittele täysi osuus Luontoon.fi:n ja paikallisten palvelusivujen mukaan(1). Retkipaikan Hiidenportti-artikkeli esittää Talonpojan taival -reitin noin 45 kilometrin mittaisena ja lähtöön liittyen Puukarin pysäkille; sama teksti sitoo reitin kansallispuiston laavu- ja palveluverkostoon(2). Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja metsämaisemistaan; Nurmes sijaitsee Pielisen seudulla. Tällä osuudessa maasto kulkee vaaramaisemissa ja kytkeytyy Hiidenportin kansallispuiston retkeilyverkostoon. Retkipaikka kuvaa Hiidenportin rauhalliseksi erämaiseksi kohteeksi, jonka näyttämönä on kivinen rotko tummasilmäisten lampien ympärillä; lapinpyöllö ja suurpedot voivat esiintyä alueella(2). Noin 20 kilometrin kohdalla reitillä ovat Murtovaara Tammitupa Autiotupa ja Allaslahden laavu, missä reitti kohtaa Hiidenportin kansallispuiston retkeilypolun. Allaslahden laavun luona on myös kuivakäymälä taukoja varten. Palolammen ja muiden yhteysreittien lähtöpisteillä on Retkipaikan mukaan pysäköintiä, keittokatoksia ja nuotiopaikkoja puiston esittelyssä(2). Murtovaaran lähellä Murtovaaran talomuseolla esitellään Suomen ainoa vaara-asutusmuseo; museon historia-sivut kertovat mäkitupa-asumisesta 1840-luvulta 1980-luvulle(3). Nurmeksen suunnan Puukarin ulkoilualueella Puukarin kuntopolut ja Puukarin ladut täydentävät samaa aluetta talvisin latu- ja kelkkayhteyksin(2).

Tetrijärven kierros on noin 9,2 kilometrin merkitty rengasreitti Mujejärven luonnonsuojelualueella Nurmeksen pohjoispuolella Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee harjumaisemissa, kuusikoissa ja Tetrijärven rantasuoiden pitkospuita pitkin. Visit Karelia ylläpitää tämän reitin esittelysivua ajoohjeineen, arvioituine kestoineen ja varoituksineen liukkaista laitureista ja pitkospuista sateella(1). Metsähallitus kuvaa laajempaa Mujejärven vaelluskäytävää Luontoon.fi:ssä(2), ja Via Karelia sijoittaa alueen alueelliseen luontokehykseen(3). Tyypillinen lähtö on joko Hiltuslahti parkkipaikka tai Talvilahti parkkipaikka; molemmilla on lähellä tulipaikkapalvelu (Hiltuslahti tulentekopaikka ja Talvilahti tulentekopaikka). Hiltuslahdelta reitti nousee pian Kukonsärkän harjulle ja kulkee kitukasvuisten mäntyjen peittämien rämeiden yli pitkoksilla ennen laskeutumista kohti Tetrijärviä. Noin kahden kilometrin kohdalla polku risteää lyhyemmän Kukonlammen kierroksen kanssa, jos haluat kiertää vain harjuosuuden. Puolivälin tienoilla Teerilaavu ja Teerilaavu tulentekopaikka sekä Tetrijärven ranta tarjoavat luontevan evästauon; lisätietoja löytyy Teerilaavun omalta sivultamme. Kuivakäymälöitä on taukapaikkojen yhteydessä. Teerilaavun jälkeen kierros seuraa järven pohjoisrantaa kohti TETRIJÄRVI eräkämppää ja kääntyy sitten etelään Talvilahti parkkipaikan ja Talvilahti kaivon kautta takaisin Hiltuslahden suuntaan. Koko verkosto kuuluu Visit Kareliankin mainitsemiin noin 30 kilometrin Mujejärven polkuihin(1). Lännen puolella Murtolahti laavu ja Murtolahti laavu tulentekopaikka ovat Murtolahden lahden kulmassa alle kilometrin Talvilahdelta, jos lähdet Talvilahden parkkialueelta. Pitkä Mujejärvi reitti käyttää samoja taukapaikkoja, jos haluat jatkaa päästä päähän -vaellukseen. Luontopolkumiehen retkikuvaus reitin kulusta, oranssista maalimerkinnästä ja pitkospuiden kunnosta on luettavissa Retkipaikka-sivulla(4). Marjastaminen ja sienestys omaan käyttöön on sallittua alueen käytännön mukaan(1). Kesällä kannattaa varautua hyönteisiin(1). Matkapuhelinverkon katvealueita voi esiintyä(1). Noudata tuliturvallisuutta: avotulenteko on kielletty ruohikkopalovaroituksen aikana ja kovalla tuulella(1).

Kiertosuunta, oranssit ympyrämerkinnät, turvallisuusohjeet ja vaativa vaikeusluokitus löytyvät Visit Karelian Iso-Valkeisen kierto -sivulta(1). Via Karelia kokoaa Peurajärven virkistysmetsän helposti päivässä kokemuksenomaiseksi järvi- ja harjukohteeksi kahdella rengasreitillä sekä jatkosuunnilla kohti Paistinvaaran vanhaa metsää ja pidempää reitistöä(2). Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa käytännön tahdin: missä polku kulkee yhdessä Mäntyjärven kierron kanssa, miten oranssit maalimerkit näkyvät maastossa ja miksi Kärnänkivelle nouseva pistopolku tuntuu pääreittiä vaativammalta(3). Reitti on noin 5,9 kilometrin ympärysmatka harju- ja järvimaisemissa Peurajärven alueella Nurmeksen ja Sotkamon rajalla Pohjois-Karjalassa. Aluksi kuljetaan Iso-Valkeisen lounaisrantaa pitkin PEURAJÄRVI ISO-HIRVAS savottakämppä -kohteen tuntumassa ja sitten niemen kannaksella, jossa Iso-Valkeisen niemen kota, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 1, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 2 ja Iso-Valkeisen infopisteen kota ovat helposti samaan taukoon niputettavissa—kuivakäymälät löytyvät kodan ja infopisteen lähistöltä ilman, että jokainen rakennus pitää luetella erikseen nimeltä. Noin kahden kilometrin kohdalla Urtti-Valkeinen tulentekopaikka tarjoaa suojaisan nuotiopaikan Urtti-Valkeisen tuntumassa. Itärannalla Iso-Valkeinen Itäranta tulentekopaikka sopii evästauoksi, ennen kuin reitti kääntyy kohti Mäntyjärveä. Hieman ennen viittä kilometriä reitti kohtaa Mäntyjärven laavun, Mäntyjärvi tulentekopaikka Nurmes ja Mäntyjärvi kaivo—kätevää, jos täydennät juomapullon tai haluat uimarantahiekan vain kymmenien metrien päässä laavusta. Tästä risteyksestä päivän voi jatkaa Mäntyjärven kierrossa tai pidempänä kierroksena Peurajärvi reitillä saman järvijärjestelmän ympärillä. Merkityt pistopolut viittaavat Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueelle ja tasapainottelevaa Kärnänkiveä kohti; Visit Karelia arvioi kivelle ja takaisin pääreitille noin 1,6 kilometriä(1). Odota pitkospuita ja puusiltoja kosteikoilla sekä juurikoisia ja kivisiä pätkiä pistopolulla(1)(3).

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

Jonkin verran korkeuseroja.

120 askelta, nousu 18 m, pituus 80 m. Ei talvikunnossapitoa.

Toiminnan järjestäjä: Nurmeksen Ampumaseura ry.

Harrastajien ylläpitämä