Pohjois-Karjala Retkeilyreitit

Ajantasaisimmat viralliset tiedot, vaativuusluokka ja reittikohtainen kuvaus löytyvät Kuusipolku luontopolku -sivulta Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit Karelia kuvaa reitin vanhojen kaskimaiden kätköksi vaaran kupeessa; kasvillisuus poikkeaa selvästi monista muista lähireiteistä Patvinsuon seudulla(2). Kuusipolku on noin 2,6 kilometrin luontopolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa, ja se lähtee Patvinsuon kansallispuiston länsiosan Autiovaaran pysäköintialueelta. Reitti on luokiteltu vaativaksi: juurakkoinen polku, lyhyet nousut ja laskut, ja useimmille noin tunnin kävely(1)(2). Metsäosuuksilla on opastetauluja luonnosta ja historiasta, pitkospuita märissä kohdissa ja siniset maalimerkinnät(1)(2). Autiovaaran pysäköintialueella on pöytäryhmä eväille ennen tai jälkeen kävelyn; itse polun varrella ei ole erillisiä penkkejä(2). Kotona ikimetsässä -blogin kirjoittaja kuvaa Kuusipolkua lyhyeksi kosketukseksi puiston vanhimpaan aarniometsään ja mainitsee lähitien liikenteen äänen, joka voi häiritä tunnelmaa(3). Kävelystä ja elämästä -blogissa kävely kulkee vastapäivään, sieniä ja sammalia riittää, eikä taukopaikkoja ole merkitty samalla tavalla kuin isoilla reiteillä(4). Käytännössä lähdet Autiovaaran pysäköintialueelta: Autiovaara pysäköintialue kuivakäymälä on pysäköinnin vieressä. Sama lähtöpiste esiintyy tietokannassa myös nimellä Kuusipolku luontopolku; molemmat kuvaavat samaa kuusikkopolkua samalta paikalta. Lieksan kaupungin retkeilysivuilta löytyy laajempi kuva alueen reiteistä ja yhteystiedot kunnan reittihuolloille(5).

Kirkonkylän luonto- ja kulttuuripolku on noin 4,8 kilometrin mittainen, keskivaativa rengasreitti Kontiolahden kirkonkylässä Höytiäisen rannan ja taajaman välisellä kaistaleella Pohjois-Karjalassa. Reitin luonne Höytiäisen laskun jättämässä rantamaastossa, Honkavaaran näkymissä, Vierevänniemen hiekkarannalla ja Kotiseutukeskukseen liittyvissä maisemissa avautuu parhaiten Kontiolahden kunnan luonto- ja ulkoilureittejä käsitteleviltä sivuilta(1). Visit Karelia esittelee käytännön vinkkejä pysäköinnistä, bussiyhteydestä ja suositellusta kulkusuunnasta kunnan toimittamalla tekstillä(2). Via Karelia kuvaa lyhyesti metsäpolun, pitkospuut, pikkutiet ja pätkän pääkatua sekä vanhan hautausmaan ja pappilaan johtavan kujan(3). Polku yhdistää luonto- ja kulttuurikohteita: reitin varrella on noin viisitoista luontotaulua, jotka kertovat kirkonkylän historiasta ja luonnosta. Urheilu- ja jäähallialueen läheltä, Kontiohallin tuntumasta, reitti kulkee ensin Kirkonkylän ulkokuntoilualueen ja muiden kylän liikuntapaikkojen ohi kohti Höytiäisen rantaa. Noin kahden kilometrin kohdilla tulee Vierevänniemen uimaranta hiekkarantoineen; lähellä ovat Vierevänniemen nuotiopaikka ja Vierevänniemen rantalentopallokenttä 4 kpl, ja rantaosalla on myös Vierevänniemen frisbeegolfrata. Honkavaaralle noustaan järven yläpuolelle, ja lähteet kuvaavat näkymiä Höytiäiselle sekä laskeutumista kivikkoiselle, järven laskun paljastamalle maalle. Jyrkempi osuus portaineen on mahdollista kiertää loivempaa vaihtoehtoa pitkin; vaihtoehto on merkitty maastoon(2). Samalla kirkonkylän alueella Kirkonkylän valaistu latu ja Kirkonkylän valaistu kuntorata Kontiolahti kulkevat urheilukeskuksen rantavyöhykkeellä, ja Kontiolahden hiihtoreitit -verkosto yhdistyy laajempaan latu- ja ulkoiluverkostoon. Lähellä on myös erillinen, lyhyt Jakkilanvaaran luontopolku, jos haluat yhdistää toisen kävelylenkin samaan retkeen.

Metsäpalovaroitukset, talvikunnossapito, vaiheittaiset ajo-ohjeet molemmille pysäköinneille ja turvallisuuslista löytyvät Visit Karelia -sivun Kolvananuuron luontopolku -osiosta(1). Play Kontiolahti kuvaa Matovaaran ja Uuronvaaran lähtöjä, lintuja, puron solinaa rotkon pohjalla ja aikataulua, kun pohja on vielä märkä tai luminen(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kävelykuvaus Enon puolen parkista täsmentää jyrkkiä köysiosuuksia, kaatuneita puita ja Uuron reitin rengasrakenteen käytännön kulkua(2). Reitin pituus on noin 4,8 kilometriä yhtenä polkuna kartallamme. Alueen esitteet kuvaavat usein noin 5–5,4 kilometrin merkittyä kierrosta ja noin kahden tunnin kestoa hyväkuntoiselle kulkijalle, kun taas Play Kontiolahti suosittelee 4–6 tunnin varausta, jos liikut hitaasti liukkailla kivillä rotkon pohjalla(1)(3). Reitti on luokiteltu vaativaksi: erittäin jyrkkiä kivisiä nousuja ja laskuja, ahtaampia osuuksia ja kiviä, jotka ovat märkänä tai pakkasella erittäin liukkaita(1)(2). Merkinnät ovat oranssinkeltaisia maalattuja merkkejä puissa ja paaluissa(1)(2). Monet kiertävät renkaan myötäpäivään Koirilampien seudulta(2). Kolvananuuro on syvä siirroksinen rotkolaakso Kontiolahden ja Joensuun Enon rajalla. Kallioperä on liikkunut täällä noin 1,8 miljardia vuotta sitten; jää ja vesi ovat muokanneet rotkon, jonka pohjalla puro seuraa polkua pitkälti matkan(1)(3). Mikroilmasto mahdollistaa pohjoisten ja eteläisten kasvilajien rinnakkaiselon, ja linnustossa esiintyy myös harvinaisempia lajeja kuten lapinuunilintu ja pikkusieppo(1). Polun varrella, noin 1,6–1,8 kilometrin kohdalla Pienen Koirilammen suuntaan, tulevat Pieni Koirilampi kuivakäymälä uusi, Koirilampi tulentekopaikka uusi ja Pienen Koirilammen nuotiopaikka—kuivakäymälä, nuotiopaikat ja toinen tulistuspaikka pienen järven rannalla; Visit Karelia mainitsee puukatoksen ja helpomman lähestymisen Kontiolahden puolen pysäköinnistä(1). Lähellä reitin päättymistä Uuronvaara pysäköintialue palvelee Enon puolta; Visit Karelia antaa erilliset ajo-ohjeet Kontiolahdelta (Matovaarantie) ja Joensuun Enolta Kuusijärventien kautta(1). Samat risteykset yhdistävät Kolvananuuro uuronreittiin ja pitkään Kolinpolkuun kohti Kolin kansallispuistoa ja Hautajärveä—hyödyllistä, jos suunnittelet pidempää pohjoiskarjalaista vaelluspäivää.

Karhunpolku – Jongunjoen eräkeskus yhdyspolku on lyhyt noin 5,3 kilometrin janareitti Karhunpolun verkostossa Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Se yhdistää pääreitin Jongunjoen ja Nurmijärven alueeseen, jossa Jongunjoen Matkailu ja eräkeskuksen palvelut sijaitsevat Karhunpolun varrella. Koko Karhunpolun kuvaukseen—rajaseutu, järvet, harjut, laavut ja merkinnät—aloita Visit Karelian Karhunpolku-artikkelista(1). Lieksan kaupunki ylläpitää Karhunpolkua liikuntatoimessa ja julkaisee yhteystiedot tuulenkaadoista tai taukopaikkojen kunnosta ilmoittamiseen(2). Jongunjoen Matkailu kuvaa tie- ja junayhteyksiä Nurmijärven–Jongunjoen alueelle ja kertoo, että kohde sijaitsee lähellä Karhunpolkua kävellen ja pyörällä saapuville(3). Yhdysosuus on käytännön linkki: sen avulla Jongunjoen rannan majoitus-, sauna- ja melontapalvelut tulevat ulottuville ilman koko noin 140 kilometrin vaellusta. Liittymäkohdasta voit jatkaa Karhunpolulla (retkeilyreitti) kohti esimerkiksi Jongunjoen laavua tai valita rinnakkaisen Karhunpolun maastopyöräilyreitin ja lyhyempiä silmukoita kuten Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros. Vanhemmissa Lieksan reittiselosteissa on Visit Karelia -sivulla tiivistettynä varoitus, että Nurmijärven suuntaan kulkeva yhdyspolku voi olla paikoin heikosti kunnossa ja merkinnältään puutteellinen ilman hyvää karttaa—tarkista merkinnät maastossa ja varmista ajantasainen tilanne Lieksan kaupungin liikuntatoimesta ennen lähtöä(1)(2). Pohjois-Karjala on itärajan vaellus- ja melontaseutua; tämä yhdysosuus sijoittuu Lieksan ja Jongunjoen välimaastoon. Karhunpolun yleisilme on metsää, soita ja järvimaisemia, kosteikot on pitkostettu ja pääreitti on merkitty oranssein maalimerkein(1). Odota tältäkin osuudelta metsäpolun juuria ja kiviä sekä lyhyitä jyrkkiä nousuja harjuilla ja joentörmillä. Matkapuhelin toimii monin paikoin, mutta katvealueitakin voi esiintyä(1).

Koillis-Savon retkeilyreitin Kaavin osuus on pitkä metsä- ja järvimaisemien jalka Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajalla: kartallamme reitti on yhtenäisenä patikkana noin 66,6 km, päästä päähän eikä silmukka, ja se lähtee Juuan seudulta kohti Kaavia. Ajantasaiset PDF-kartat ja viitteet laajempaan Pohjois-Savon retkeilyreitistöön löytyvät Kaavin kunnan ulkoilureitistö-sivuilta, jotka ohjaavat myös Retkikartta.fi-palveluun alueen reittien selaamiseen(1)(5). Kaavi Vaikkojoki -sivuilta löytyvät tiedot Vaikkojoen luontomatkailualueen metsistä, järvistä ja Rakkinekosken sekä Makkarasärkän lähtöpaikoilta lähtevistä merkityistä kävely- ja pyöräilyjänteistä kotineen, laavuineen ja Vaikkojoen uiton muistomerkkeineen—sama jokikäytävä, jota tämä alueellinen retkeilylinja seuraa(2). Telkkämäen luonnonsuojelualue osuu reitin varteen lähellä Kaavin kirkonkylää: Luontoon.fi esittelee Metsähallituksen Telkkämäen perinnetilan kaskiperintöä, vuodenkiertoista pääsyä pihapiiriin ja luontopoluille, kesäkauden rakennusaikoja sekä Rietulan kierto -tulkintapolkua kaskimaisemassa(3). Yle uutisoi vuonna 2020, miten Pohjois-Savon neljän alueverkoston—including Koillis-Savon—laaja retkeilyreitistö rakennettiin runsaan julkisen rahoituksen turvin noin kahta vuosikymmentä aiemmin maakunnallisessa hankkeessa ja jäi osin vähälle huomiolle; jaksot voivat yhä yhdistää metsäteitä ja paikallista ylläpitoa, ja opasteet vaihtelevat kuntien välillä(4). Käytännön tukena ovat Kaavin kunnan sivut ja Retkikartta.fi(1)(5). Reitin varrella Luotosen uimapaikka tarjoaa uintimahdollisuuden hieman päälinjan sivussa alkumatkasta. Kaavin taajamassa reitti kulkee Nuorisotalon liikuntasalin, Ulkoliikuntapuisto Kaavin ja koulujen liikuntapaikkojen lähellä—kätevää, jos täydennät varusteita. Samassa korttelissa reitti kohtaa Kaavin valaistun kuntoradan ja Paanalan ladun, missä geometriamme kulkee valaistun juoksun ja hiihdon väylillä. Noin 10 kilometrin kohdalla Telkkämäki pysäköintialue on luonteva lähtö Rietulan kiertoon, Telkkämäki kärrytielle ja lyhyelle Retkeilypolulle Telkkämäki lähteen vieressä; kuivakäymälät sijaitsevat Telkkämäki kuivakäymälän ja Telkkämäki ulkohuussin luona. Vaikkojoen varrella Kortteisten suunnalla Kortteiskylän/Säynevirran uimapaikka tarjoaa toisen uintitauon. Sama alueellinen runko jatkuu kartallamme Koillis-Savon retkeilyreitti – Juankoski -osuutena kohti Pisaa ja Juankoskea; suunnittele yhdistelmät Kaavin, Kuopion ja naapurikuntien sivujen kanssa.

Metsähallitus pitää tätä reittiä Luontoon.fi:ssä nimellä Joukonpolku ja Hyvän mielen polku Nurmeksessa(1). Visit Bomba kuvaa Vajatien päästä lähtevän rantapolun Nurmeksen Vinkerlahden lintutornille ja mainitsee Vinkerlahden venesataman pysäköinnin sekä Tyttöjen puiston samaan lähtöpisteeseen—reitti soveltuu heillekin, jotka kaipaavat lyhyttä mutta maisemapainotteista kävelyä(2). Maailman äärellä -blogin ruskoartikkelissa kiitetään lyhyen ponnistuksen tuomaa rantamaisemaa Bomba-loman ensimmäisellä lenkillä(3). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä meidän kartalla lintutornille; sama reitti takaisin tekee yhteensä noin kilometrin kävelyn, mikä vastaa Visit Bomban kuvausta lyhyestä rantaretkestä(2). Torni toimii taukopaikkana; termarillinen kaakao tai pikkupurtava tekee vierailusta mukavamman, ja kiikarit auttavat vesilintujen seurannassa(2)(3). Alueella kulkee myös muita talviuria: Kevätjääladut ja Nurmeksen taajamaan moottorikelkkaura tulevat Vajatien rantaan lähelle tätä kävelyn alkua, joten sataman leveämmällä kaistalla voi talvella olla kelkka- ja latuliikennettä, vaikka itse jalkapolku pysyy lyhyenä ja rauhallisena. Reitin loppupäässä linja kulkee lähellä Nurmeskodin seniorikuntosalia Esantiellä—hyvä tunniste, jos haluat yhdistää torniretken muuhun asiointiin taajamassa.

Reitin pituus on noin 2 kilometriä Joensuussa Pohjois-Karjalassa: nousu Hiidenvaaran pienen perintömetsän läpi ja lyhyt paluu tietä pitkin. Reittikuvaukseen, perintömetsän käyttöön ja Keskijärven lähtöosoitteeseen löytyy tarkistus Joensuun kaupungin luontopolkujen sivuilta(1). Retkipaikan kävelyraportti tarkentaa vauhtia, siniset maalimerkit ja näköalapätkän rakenteen(2). Tervastulian keväinen päiväretki luettelee linnuston, pienen suonotkon vaaran laella ja Ylisen järven tuntuman laavut, jos haluat nuotion vaellun jälkeen(3). Parkkipaikalta polku lähtee heti Hiidenvaaran rinnettä ylös; suositeltu kiertosuunta on vastapäivään sinisillä täplämerkinnöillä ja selkeillä viitoilla risteyksissä(2)(3). Nousu on jyrkkä ensimmäisten satojen metrien aikana, mutta polun pohja pysyy helppokulkuisena koivikon ja kangasmetsän seassa(2). Kuusi opastaulua kertoo perintömetsästä, Metso-linjaisesta suojelusta sekä kasveista ja eläimistä(2). Huipulla on näköala koilliseen ja itään sekä maisemataulu ja vieraskirjat(2). Laskun jälkeen loppuosuus kulkee Hiidenvaarantietä Ylisen rannan mökkien ohi takaisin pysäköintiin(2). Kaupungin mukaan reitillä ei ole erillistä nuotio-tai taukoa; lähistön laavut ovat erillisiä kohteita(1)(3).

Lehmonharju Trail on lyhyt harjureitti Kontiolahdessa Joensuun rajalla Pohjois-Karjalassa. Reitin pituus on noin 1,6 kilometriä, ja se kulkee metsäisen harjun rinnettä Lehmon liikunta-alueen tuntumassa. Kontiolahden kunta kuvaa sen osana Lehmonharjun ja Utranharjun Harjupolkujen kokonaisuutta(1). Yle uutisoi Harjupoluista uutena merkittynä maastopyöräily- ja lenkkeilyreittinä harjuilla ja yhteydestä laajempaan Joensuun seudun polkuverkostoon(3). Visit Karelia kuvaa pinkillä merkittyä maastopyöräilyprofiilia, yhteyksiä Onkilampi Trailiin ja Jaama Trailiin sekä käytännön saapumista urheilukentän ja Hotelli Julien kautta(2). Play Kontiolahti tarjoaa QR-koodein toteutetun luontoseikkailupelin Lehmonharju Trailin ja Onkilampi Trailin varrella(4). Reitin varrella olet välittömästi arjen liikuntapaikkojen äärellä: Lehmon liikuntahalli ja Lehmon liikuntahallin kuntosali, Lehmon tekonurmikenttä ja Lehmon nurmikenttä, Lehmon ulkokuntosali, Julien pallokenttä ja Lehmon treeniportaat sopivat yhdistettäväksi harjukävelyyn. Sama harju yhdistää muihin Harjupolkujen retkeilyreitteihin kuten Onkilampi Trailiin ja Monttu Trailiin, valaistuun Lehmonharjun valaistuun kuntorataan ja Lehmonharjun ladulle talvella sekä edelleen Jaama Trailiin ja laajempiin pyörä- ja hiihtoverkostoihin(1)(2)(3). Naapurireiteillä tulee vastaan muun muassa Utranharjun laavu pidempiä lenkkejä varten. Maasto on lyhyt mutta vaihteleva: virallisissa kuvauksissa korostuvat nousut ja laskut metsäpoluilla; kevättalvella polut voivat olla pehmeitä ennen kuivumista(2)(3). Pyöräilyyn liittyvistä turvallisuusohjeista katso Visit Karelia(2).

Siikakosken lenkki 3 km on lyhyt merkitty kierros Lieksan eteläpuolella Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus kuvaa tämän vaihtoehdon Luontoon.fi:ssä Siikakosken lenkki 3 km yhdyspolku -nimellä(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä Lieksanjoen varrella: lehtomaisia ja männikköisiä osuuksia, Siikakosken sillan koskimaisemia, pitkospuita värikkäillä avosoilla sekä useita taukopaikkoja(2). Luontopolkumies kuvaa Retkipaikka-sivustolla pidempää Siikakosken lenkkiä ja kertoo keltaisista maalimerkeistä, vaaleanpunaisesta ympyrämerkistä opasteissa, karttaopasteista sekä tulipaikoista ja laavuista, joilla retken voi jakaa lyhyisiin pätkiin(3). Tällä kierroksella kuljet samassa maisemassa: noin kilometrin kohdalla Murrookosken kohdalla ovat Murrookosken laavu ja tulentekopaikat joen lähellä, hieman eteenpäin Uittopadon ja Murroopuron taukopaikat kapeilla metsäpoluilla ja pitkospuilla. Siikakosken sillan lähellä Horkan laavu ja Siikakoski laavu ovat lähellä Horkka pysäköintialuetta ja Siikakosken parkkipaikkoja — kätevää yhdistää tauko ja koskimaisemat. Sama opaste- ja pysäköintiverkosto liittyy pidempään Siikakosken lenkki 5 km -reittiin; jos haluat pidemmän päivän, voit jatkaa samasta reitistöstä(2)(3). Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa; Ruunaa tunnetaan koskimelonnasta ja retkeilyreiteistä.

Rönkönkierros on lyhyt, noin 0,6 kilometrin mittainen rantayhteys Lieksanjoen koskialueella Ruunaan valtion retkeilyalueella Hongikkorannan–Kattilaniemen palvelujen ja itäpäässä Neitikosken–Kirppuvirran rannan välillä. Pohjois-Karjalassa Lieksa toimii käytännön lähtöpaikkana laaksoon. Merkinnät, kausiriskit ja isomman silmukan taukopalvelut kannattaa varmistaa Luontoon.fi:n Ruunaa Neitijärven kierros -sivulta(1), johon tämä lyhyt osuus liittyy rantapistojen kautta. Lännestä itään kulkiessaan reitti kulkee Ämmäkoski tulentekopaikka 2:n ja Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1:n ohi sivu-uoman äärellä ja jatkaa kohti Kirppuvirta veneenlaskupaikkaa sekä Neitikoski tulentekopaikka 1:n ja Neitikoski tulentekopaikka 2:n seutuja Neitikoski pysäköintialueen liepeillä. Hongikkoranta tulentekopaikka, Kattilaniemi laavu ja Kattilaniemi tulentekopaikka sopivat evästaukoihin, jos lähdet Hongikkoranta pysäköintialueelta. Kuivakäymälät löytyvät Hongikkoranta kuivakäymälästä ja Kattilaniemi kuivakäymälästä näiden kohteiden läheltä. VisitKarelia kuvaa Neitijärven kierrosta vaativaksi, hyvin merkityksi lenkiksi, jolla on huollettuja taukopaikkoja ja erikseen mainittu veneellä tapahtuva ylitys Airovirralla koko kierroksella — hyvä tausta, kun lyhyeltä rantapätkältä siirtyy isomman silmukan varrelle(2). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen juttu kulkee Neitikosken rantapolulla lankkuteitineen ja näköalatasanteineen ja kuvaa samaa pysäköinti- ja koskimaisemaa(3). Koko päivän merkitylle reitille samassa laaksossa voi jatkaa Ruunaa Neitijärven kierrokselle, joka käyttää monia samoja taukopaikkoja.

Reitti on noin 0,1 kilometrin lyhyt lenkki Ukko-Kolilla Kolin kansallispuistossa Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Käytännöllisyyttä painottava yhteys yhdistää vilkkaimman kävijäkeskustan – Koli Relax Span, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen, Kolin luontokeskus Ukon ja Pääministerin tulentekopaikan – alueeseen, jossa ovat Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3, jos haluat kulkea muutaman sadan metrin jalan eikä aina käyttää rinnekoneen kaltaista hissiyhteyttä. Metsähallitus kokoaa puiston saapumis- ja pysäköintiohjeet Luontoon.fi:hin, mukaan lukien miten ajoneuvoilla noustaan vaaran yläosiin(1). Koli.fi muistuttaa, että merkittyjä polkuja on runsaasti tältä vaara-alueelta ja että näköalakallioilla ei ole kaiteita(2). Koli Span saapumissivu kertoo ilmaisesta kiskohissistä P1-tason parkkipaikalta hotellin etupihalle ja hissin vierestä kulkevasta portaikosta, joka toimii kävelyreittinä silloin kun talviolosuhteet sen sallivat—hyvä tausta, jos auto on ylätasolla mutta tarvitset vielä yhteyden rakennusten ohi(3). Polku on niin lyhyt, että useoin sitä käytetään auto–palvelut–pidemmät lenkit -siirtymään: Huippujen Kierros lähtee suoraan luontokeskuksen tuntumasta, Ukko-Koli itärinne reitit jatkuu idän suuntaan saman pysäköintimiljöön kautta ja Sataman polku yhdistää kohti sataman palveluja. Lue lisää sivuiltamme Kolin luontokeskus Ukolle, kylpylälle, laskettelukeskukselle ja Pääministerin tulentekopaikalle, kun suunnittelet pidempää päivää huippujen ympärillä.

Lähtöpysäköinnistä, Viklinrimmen luonnonsuojelualueen kuvauksesta ja Ruvaslahden suunnan opastuksesta löytyy ajantasaisimmat käytännön tiedot Polvijärven kunnan retkeily- ja ulkoilukohteiden sivuilta(1). Metsähallituksen tiivistelmä kuvaa Viklinrimpeä avointen suomaiden ja kuivien männikköharjujen mosaiikkina Höytiäisen pohjoiskärjen liepeillä: alue on linnustolle merkittävä muuton aikainen levähdyspaikka, ja alueella on valtion ylläpitämä laavu lähivirkistyskäyttöön(2). Retkiseikkailun Polvijärvi-listaus ohjaa takaisin kunnan sivuille, kun vertailet saman seudun merkittyjä kävelyreittejä ja niiden kilometrilukuja(3). Laajempaa maakunnallista karttaselailua varten kunta viittaa Visit Karelia ulkoilupalveluun(4). Tiaissärkkä polku on noin 4,1 kilometrin mittainen jalkaisin kuljettava pätkä Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa. Reitti lähtee Tiaissärkän laavulta, joka sopii tauoksi, sääsuojaksi ja suunnan tarkistukseen ennen jatkoa. Viklinrimmen Natura-alueen maisema on pääosin tasaista tai loivaa laskeutuvaa suota ja harjumetsää; avoimet nevamatkat vetävät puoleensa muuttolintuja, ja kunnan esittelemä kohde korostaa sekä kävelyä että lintuharrastusta(1)(2). Toisilla alueen virkistysreiteillä on kuvattu pitkospuita ja niiden päähän sijoitettu tarkkailutasanne suomaiseman yläpuolelle—kannattaa yhdistää tähän polkuun, jos haluat myös korotetun näkökohdan(1). Metsähallituksen taustateksti mainitsee Rauanjoen keväiseen ja myöhäiskesäiseen retkimelontaan soveltuvana(2). Kulkemalla merkityillä reiteillä, viemällä roskat mukana ja noudattamalla tulentekosääntöjä pidät suot ja jokivarret kestävämpinä kaikille(1)(2). Polvijärvi sijaitsee Höytiäisen vesistön pohjoispuolella; Pohjois-Karjala antaa itäisen järvi-Suomen kehyksen retkelle.

Elovaaran luontopolku on noin 1,5 kilometrin lenkki Joensuun Hammaslahden Elovaaran ulkoilualueella Pohjois-Karjalassa. Joensuun kaupunki ylläpitää Elovaaran luontopolkuja yhdessä erillisen harjureitin, Elovaaran harjupolun, kanssa; merkinnöistä, palveluista ja osoitteista kannattaa lukea kaupungin Luontopolut ja retkeilyreitit -sivut(1). Metsähallitus listaa Elovaaran harjupolun Luontoon.fi:ssä valtakunnallisessa ulkoiluaineistossa(2). Reitti kulkee toisen Salpausselän harjulla: maasto on helppokulkuista mutta mäkistä, syviä reheviä suppia ja vaihtelevaa sekametsää(1)(3). Noin kolmesataa metriä lenkin alusta tulee vastaan Elovaaran luontopolun laavu nuotiopaikkoineen—tarkemmin löydät meidän laavusivulta. Polun varrella on opastauluja ja pitkospuita, ja reitti on merkitty keltaisilla maalauksilla(1). Voit yhdistää lenkin Elovaaran harjupolkuun pidemmälle kierrokselle samalla harjulla; reitit jakavat Elovaaran esteettömän avokodan ja saman laavualueen risteyskohdissa(2). Hyvin lyhyt yhdys, Harjupolku Joensuu, linkittää samoja taukopaikkoja, jos kokoat reitin kartalta. Retkipaikka-artikkeli kuvaa laajemmin Elovaaran geologiaa, marjastusta Kontkasenlammen tuntumassa ja sitä, kuinka vilkasta poluilla voi olla hyvällä säällä—hyvä lisäluku tunnelmalle ja vuodenajoille(3). Suden Saaga kertoo Luontopolun ja Harjupolun yhdistämisestä noin neljän kilometrin mäkiseen harjukävelyyn, penkeistä ja punkkikesästä avoimessa maastossa(4).

Kattilakoski yhdyspolku on noin 1,1 kilometrin pituinen pistemäinen yhdyspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa Metsähallituksen(1) ylläpitämällä Ruunaan retkeilyalueella. Polku lähtee KATTILAKOSKI eräkämppä -alueelta Lieksanjoen koskimaisemasta ja kulkee kohti Murroojärven rantaa, jossa reitistö liittyy Vastuuniemen ylitysveneeseen sekä Murroojärven laavuun ja tulentekopaikkoihin. Ruunaa on valtion retkeily- ja kalastusalue Lieksanjoen varrella; Kattilakoski on yksi Ruunaan koskireitin nimetyistä koskista Neitijärven, Kattilajärven ja Murroojärven välillä. Visit Karelia(2) kuvaa pitkää Karhunpolun vaellus- ja maastopyöräreittiä, joka kulkee samassa maisemassa oranssein maalimerkein ja runsaine taukopaikkoineen; tämä yhdyspolku sijoittuu samaan reitistöön lyhyenä osuutena tai osana pidempää päiväretkeä. Muutaman sadan metrin jälkeen tulee Vastuuniemi ylitysvene, jossa kapean salmen ylittää kiinteä soutuvene. Kävelystä ja elämästä(3) kertoo pelastusliiveistä veneen luona, tukevista puuveneistä ja vintturista, jolla vene vedetään kuivalle; ylitys on kahdelle aikuiselle kevyt normaaliolosuhteissa. Murroojärven puolella reitin varrella ovat Murroojärvi tulentekopaikka ja Murroojärven laavu; lähellä on Murroojärvi kuivakäymälä. Luontoon.fi(4) listaa Murroojärvi laavun Metsähallituksen laavuna Ruunaan alueella. Sama blogikävely(3) kuvaa leveitä, hyväkuntoisia pitkoksia ja selkeitä opasteita pidemmillä Murroojärven kierroksilla tässä metsä- ja järvimaisemassa. Lieksa sijaitsee Itä-Suomessa; Joensuusta jatkoyhteyksistä kerrotaan alueen ulkoilusivuilla(2). Ajankohtaisista taukopaikkasäännöistä, metsäpalovaroituksista ja palvelutilanteesta Ruunaassa kannattaa tarkistaa Metsähallituksen(1) tiedot ja Luontoon.fi:n saapumisohjeet.

Patvinkierto on noin 25,2 kilometrin vaelluslenkki Patvinsuon kansallispuistossa Ilomantsilla Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee pääosin helppokulkuista maastoa pitkin pitkospuilla ja metsäpoluilla avosoiden ja sekametsän läpi, ja maisemissa avautuu välillä Koitereen suuntaan. Metsähallitus julkaisee ajantasaiset tiedot käsivetoisesta Nälmänjoen lossista ja sen käyttötauoista Patvinkierron sivulla Luontoon.fi-verkkopalvelussa(1). Visit Karelia kuvaa patvinsuomaisemaa, turvallisuutta ja varustelistan sekä luokittelee tämän kierroksen helpoksi; koko lenkkiin he esittävät karkeasti kahdeksan tunnin kävelyajan(2). Reitin varrella taukopaikat muodostavat selkeitä ryppäitä. Teretti luontotorni ja Teretin lintutorni kurkottavat suon ylle, ja samassa niemessä on Teretinniemen laavu, Teretti laavu, Teretti telttailualue, Teretti tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Noin 4 kilometrin kohdalla Majaniemi telttailualue, Majaniemi tulentekopaikka ja Majaniemi kuivakäymälä tarjoavat leiriytymistä ja nuotion Koitereen äärellä. Pirskanlampi telttailualue, Pirskanlampi tulentekopaikka ja Pirskanlampi kuivakäymälä ovat avosuon laidalla noin puolivälin tuntumassa. Nälmänjoki lautta on retkeilijöiden käyttämä kevyt vetoapu; jäätilanteen ja kausirajoitusten vuoksi kannattaa tarkistaa luontoon.fi:stä ennen lähtöä, sillä lautta on yleensä poissa käytöstä myöhäissyksystä varhaiskeväiseen(1). Lahnalampi pysäköintialue on monelle autolla saapujalle keskeinen, vierestä löytyy Lahnalampi pysäköintialue kuivakäymälä, ja Lahnasuon lintulava tarjoaa lisähavaintoja sivupolulla. Nälmänjoen pohjoisemmalla joenvarrella Nälmänjoki tulentekopaikka, Nälmänjoki telttailualue ja Nälmänjoki kuivakäymälä täydentävät telttailuverkostoa ennen kuin reitti kääntyy takaisin Terettiä kohti. Yhteysverkostoa riittää pidempiinkin päiviin: Susitaival yhtyy Teretin palveluihin ja jatkuu pitkänä itä–länsi-akselina puistossa. Nälmänpuro - Suomu reitin varrella ovat Suomu talo ja Suomu pysäköintialue, jos haluat yhdistää päiväosuuden Suomun palveluihin. Lyhyempään Teretti- tai Majaniemi-lähestymiseen sopivat Kurkilahti - Teretti reitti Kurkilahden pysäköinniltä ja Jokivaarankangas - Majaniemi reitti Jokivaarankankaan pysäköinniltä. Retkipaikan patvinsuo-artikkeli kuvaa, miten pitkiltä avosuon pitkospuut tuntuvat toisena vaelluspäivänä, miksi Lahnalammelta vastapäivään kulkeva suunta käy monelle, ja miten rajavartiolaitoksen ampuma-alueeseen rajautuvat punaiset merkit jäävät taakse jo ensimmäisten kilometrien aikana näissä valinnoissa(3). Ilomantsi on itäisen matkailualueen kuntakeskus, ja Pohjois-Karjala tunnetaan näiden erämaiden ja järvien suojelu- ja retkeilyverkostoistaan.

Surmilampi Trail on vaativa, noin 6,4 kilometrin osuus Liperin Kinttupolut-verkostosta Pohjois-Karjalassa. Liperin kunta kuvaa reitin tekniseksi maastopyöräily- ja polkujuoksuosuudeksi: suurimmaksi osaksi kapeaa sinkkupolkua, kiviä, juuria ja jyrkkiä mäkiä(1). Ajankohtaiset sulut—Pärnävaaran metsänhoitotyöt ovat koskeneet tätä reittiä ja Kinttupolut / Heinälampi Trailia—sekä koirat, nuotiot ja talvikäyttö latupohjilla kannattaa tarkistaa Liperin kunnan Kinttupolut-sivuilta(1). Visit Karelia kertoo turkoosista opasteväristä ja samasta risteysalueesta Pieni Heinälampi, laavu -tuntumassa kuin Kinttupolut / Heinälampi Traililla sekä violettimerkityn Kinttupolut - Yhdysreitin alusta kohti Lykynlampea(2). Reitti jatkaa Heinälammen suppa-aluetta: noin 0,8 kilometrin kohdalla tulee Pieni Heinälampi, laavu, noin 2 kilometrin kohdalla Heinälampi, laavu ja kotus isojen Heinälampien rannoilla, ja linjan loppupäässä Surmilammen laavu Surmilammen seudulla—kolme laavua tauko- ja eväspaikoiksi(1). Sama käytävä liittyy Kinttupolut - Pesävaara Trailiin ja Lykynlammen suuntaan vievään yhdysosuuteen; talvisin esimerkiksi Niinivaaran lenkki ja Pärnävaara-Lykynlampi yhdyslatu kulkevat Surmilammen laavun tuntumassa, joten odota kausittain yhteisiä uria ja muita käyttäjiä(1). Jaama Trailin ja Kontionpolkujen kautta Joensuun seudun merkitty ulkoiluverkosto ulottuu liki kahdensadan kilometrin; Yle uutisoi laajemman 65 kilometrin Kinttupolut-renkaiston valmistumisesta kävelyyn, juoksuun ja maastopyöräilyyn(1)(4). Valitse tämä linja, jos hallitset jo teknisen metsäsinkun; helpommat vaihtoehdot samassa verkostossa kulkevat leveämpää latupohjaa ja soraa pitkin(1)(2).

Metsähallitus hoitaa Ruunaan retkeilyaluetta. Luontoon.fi kokoaa ajantasaisen reittikuvauksen ja alueohjeet, joten käy Ruunaa Koskikierros -sivulla ennen lähtöä(1). VisitKarelia kuvaa Koskikierroksen vaativaksi noin 32 kilometrin kierrokselliseksi vaellukseksi koskimaisemassa ja suosittelee kumisaappaita tai tukevia maastokenkiä, lämpimiä varusteita ja hyönteissuojaa sesongin mukaan(2). Via Karelia sijoittaa Koskikierroksen Lieksanjoen kuohuihin ja kertoo, että reitti ylittää veden riippusilloilla Haapavitjalla pohjoisessa ja Siikakoskella etelässä, ja että samaan verkostoon mahtuu myös lyhyempiä merkittyjä vaihtoehtoja(3). Reitin pituus kartallamme on noin 32,1 kilometriä Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Polku kulkee järvienrantoja ja koskenvarsia sekä vanhoja kuusikoita, mäntykankaita ja avosuota pitkospuita ja polkusiltoja pitkin. Onkilammen tuntumassa reitin alkupäässä ovat Onkilampi tulentekopaikka ja Onkilammen laavu - Pankakoski, ja jo muutaman kilometrin sisällä tulee Neitijärvi veneenlaskupaikka. Lakkapäänlahden ja Paasikoskentien suunnassa kuljet Lakkapäänlahti pysäköintialueen ja Lakkapäänlahden nuotiopaikan ohitse ja jatkat Neitisaaren laavulle, Neitisaari tulentekopaikalle sekä Neitikoski tulentekopaikka 1 ja 2 alueelle; Neitikoski pysäköintialue palvelee, jos lähdet Liperi-Lieksa-tien varren palvelukeskittymästä. Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Hongikkoranta tulentekopaikka seurailevat kosken jylhää ääntä, ja Kattilaniemen laavu sekä Kattilaniemi tulentekopaikka sopivat tauolle ennen soutuveneitä Naukuniemi ylitysvene ja myöhemmin Vastuuniemi ylitysvene, joilla lyhennät matkaa, kunhan välineet ja osaaminen ovat kunnossa. Murroojärven laavu, KATTILAKOSKI eräkämppä, Niskalahti tulentekopaikka, Murrookosken laavu, Siikakoski laavu Siikakoski tulentekopaikan vieressä ja Horkan laavu tihentävät taukopaikkoja kulkemaan kevyesti. Huuhkajanvaara luontotornille nousee lyhyt mutta jyrkkä ja kivinen sivupolku; varo erityisesti märällä kelillä(2). NEITIJÄRVI Juolukka vuokrakämppä, NEITIJÄRVI Pilvi vuokrakämppä ja NEITIJÄRVI Puolukka vuokrakämppä tarjoavat vuokrattavia kämppiä Neitijärven itärannalla. Saunaniemen laavu ja Saunaniemi tulentekopaikka muodostavat yleisen yöpymisalueen ennen kuin yhteys palaa Miikkulanvaara pysäköintialueen ja Mutikaisenkari pysäköintialueen kautta pohjoisempiin koskiin. Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee laajana vaellusreittinä kohti Patvinsuota, ja Ruunaa Neitijärven kierros antaa lyhyemmän vaihtoehdon samalla huollettujen polkujen verkolla, jos yhden päivän 32 kilometriä kuulostaa liian pitkältä(3)(4). Sydän rinnassa, reppu selässä kertoo kahden päivän Koskikierroksesta Neitikoskelta käsin, yöstä Saunaniemen laavulla ja kokemuksista Haapavitjan riippusillan, Mustapyörre tulentekopaikan ja Siikakosken sillan varrella ennen metsä- ja suomaisemaa paluumatkalla(4). Samanlainen jaottelu kahdelle päivälle sopii monelle. Reitti on myös maastopyöräilijöiden käytössä; anna tila kapeissa kohdissa(2). Koskikalastus on mahdollista nimetyillä koskilla kuten Haapavitjalla, Neitikoskella, Murrookoskella ja Siikakoskella lain ja lupien mukaisesti(2).

Jaama Trail on laaja ulkoiluverkosto Joensuun ja Kontiolahden ympäristössä, jota markkinoidaan noin 60 kilometrin rengasreittinä järvien ja harjujen sekä kaupunkiluonnon välissä. Tällä sivulla kuvattu kävelyreitti on noin 17,6 kilometrin yhtenäinen osuus Joensuussa, ei koko rengas. Joensuu on Pohjois-Karjalan keskus. Koko reitin opasteista, lähtöpaikoista ja palveluista kannattaa aloittaa Visit Joensuun Jaama Trail -sivulta(1). Visit Karelia on julkaissut kaupungin tuottaman kuvauksen oransseista merkeistä, uimarannoista ja laavuista sekä yhteyksistä Harjupolkuihin, Lykynpolkuihin, Kinttupolkuihin ja Kontionpolkuihin(2). Joensuun kaupunki esittelee Jaama Trailin luontopolut- ja retkeilyreitit -sivullaan ja tarjoaa ladattavan 60 km -kartan(3). Tällä 17,6 kilometrin kaupunkiosuudella reitti yhdistää kartallamme olevat kohteet: lähtö on Noljakan ulkoilualueen läheltä Noljakan frisbeegolfradan ja Noljakan hiihtomaan tuntumasta, kulkee Erkinpellon pallokentän ohi kohti Höytiäisen kanavaa ja Aavarantan uimarantaa. Edelleen reitillä ovat Linnunlahden uimaranta, Laulurinteen hiihtomaa ja Joensuun curlingrata Mehtimäellä, sitten Honkaniemen uimaranta ja Utran suuntaan Utran frisbeegolfrata sekä Utran ulkokuntoilualue. Pataluodon ja Rantakylän kohdalla rivissä ovat muun muassa Rantakylän uimahalli ja useat kentät ja kaukalot. Karsikon uimaranta ja Mutalan ulkokuntoilualue tulevat vastaan ennen keskustan ja sataman tuntumaa, jossa Ilosaaren uimaranta, Penttilän kuntoportaat, Kirkko-/Koivuniemenpuiston frisbeegolfrata ja Tiedepuiston / Louhelan Woiman kuntosali sijoittuvat reitin varrelle. Kyseessä on käytännöllinen kaupunkireitti, jossa uimarannat, hiihtomajat, frisbeegolf ja sisäliikuntapaikat täydentävät samaa merkittyä verkkoa. Virallisissa kuvauksissa koko Jaama on merkitty oranssein täplin ja opasviitoin, ja matkan varrella on karttatauluja; taajamassa opastus voi olla katkonainen, joten paperikartta tai GPS on suositeltava(2). Via Karelia kuvaa laajaa Jaama-kierrosta teille ja poluille sopivaksi myös pyöräilyyn(4).

Koppalon aarniometsän luontopolku on noin 3 kilometrin mittainen merkitty retkeilyosuus Koppalon aarniometsän suojelualueella Juuan Petrovaarassa Pohjois-Karjalassa, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Joensuusta. Esitteet, InfoGIS-karttataso ja ajantasaisimmat ohjeet löytyvät Juuan kunnan Koppalon luontopolku -sivulta(1). Karjalainen kuvasi vuonna 2023 paikallisjutussa reitin harvinaisen vaihtelevaksi ja lajirikkaaksi kohteeksi Juuassa(3). Luontopolkumiehen Retkipaikka-teksti täydentää maastokuvaa: punaiset puumerkinnät, laavu ja tulipaikka lähes heti lähtöpaikalta, nousu Pitkävaaran laelle näköaloineen Pitkälammelle, pitkospuut kosteilla suolilla, kivikkoisia välejä lampien välissä sekä sillan seutu, jossa opasteet viittaavat majaviin ja lähipadon luonteeseen(2). Reitti ei ole kierros vaan noin 3 kilometrin janapolku tienvarsilähdöstä alueen toiseen päähän. Monet kulkevat saman janan takaisin, jolloin koko retkestä tulee tyypillisesti noin 6–7 kilometriä; yhdessä tarkasti mitatussa kävelyssä kokonaismatkaksi kirjautui noin 6,5 kilometriä ja hieman yli kaksi tuntia taukoineen(2). Juuan kunnan sivu kuvaa myös noin 6,5 kilometrin vaihtoehtoista kierrosta, jossa luontopolku yhdistyy metsäteihin(1). Maisemat vaihtelevat vanhan metsän, kulotus- ja kivikkoalueiden, lampien ja eri suotyyppien välillä. Noin 2,9 kilometrin kohdalla polku kulkee Koppelon luontopolun laavun ohi; sama laavu palvelee myös lyhyempää Polvelan Koppelon lsa. Luontopolku -nimistä yhteysreittiä samassa verkossa. Polku tunnetaan myös nimellä Muurahaisenpolku(1)(3). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa; käytännössä reitille tullaan autolla, sillä joukkoliikenneyhteyksiä ei ole(2).

Pesävaara Trail on vaativa haara Liperin Kinttupolut-reitistöstä Pohjois-Karjalassa. Liperin kunta ylläpitää koko reitistöä (noin 65 km, seitsemän rengasreittiä) ja julkaisee GPX-tiedostot, turvallisuusohjeet ja huomiot metsätöistä Kinttupolut-sivuillaan(1). VisitKarelia pitää erillistä Pesävaara-sivua, jonka sisällöstä vastaa Liperin kunta; sivulla on tarkat ohjeet lähtöön osoitteesta Veteläsuontie 4, suositus kiertää metsälenkki myötäpäivään sekä käytännön turvallisuusvinkit märkien kivien ja juurien varalta(2). Kävelyreitin pituus on noin 7,4 km. Virallisissa teksteissä sama linja pyöristyy usein noin 7,3–7,5 kilometriin. Reitti on yhteinen maastopyöräilyn Pesävaara-haaran kanssa, joten varo vastaantulijoita ja anna tilaa näköesteisissä kohdissa(1). Reitti on luokiteltu vaativaksi: nousuja ja laskuja kertyy yhteensä noin 210 metriä, korkein piste noin 141 metriä ja matalin noin 82 metriä julkaistun profiilin mukaan(2). Maasto jakautuu osuuksittain karkeasti noin kahteen kilometriin kivisempää ja teknisempää polkua, noin kolmeen kilometriin helpompaa metsäpolkua ja noin kahteen kilometriin helpompaa metsätietä ja kärrytietä—sammalpeitteisten kuusikoiden, männiköiden ja nuorempien sekametsien läpi(2). Harjujen varrella näkyy suppia eli syviä painanteita, jotka syntyivät jääkauden aikana jäälohkareiden sulamisesta(2). Vaivion suunnasta lähtevällä osuudella reitin varrella on Salmilammen uimapaikka, Vaivio—uimaranta Veteläsuontie 4:n osoitteessa—jossa moni pysähtyy ennen nousuja. Heinälammen seuduilla Heinälampi, laavu ja kotus tarjoaa laavun ja kota-taukopaikan; huussit löytyvät kunnossapidetyiltä taukopaikoilta tällä alueella(1). Samasta risteysalueesta pääsee jatkamaan esimerkiksi Surmilammen suuntaan Kinttupolut - Surmilampi Traililla, Lykynlammelle Kinttupolut - Yhdysreittiä pitkin tai lyhentämään päivää Heinälampi-haarojen kautta(1). Vaivion kylällä Ravintola Gaiju mainitaan usein ateriapaikkana retken jälkeen—tarkista aukioloajat heidän omilta sivuiltaan(2). Liperi sijaitsee lyhyen ajomatkan päässä Joensuusta itään. Pohjois-Karjalan järvi- ja metsämaasto näkyy kivisinä kumpuina, harjumetsinä ja lyhyinä tieyhdistelminä—sateella juuret ja kivet voivat olla liukkaita(1)(2).

Patvinsuon kansallispuiston käyttösäännöt, reittikuvaukset ja palvelutiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta, jota Metsähallitus ylläpitää(1). Reitti sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Patvinsuon kansallispuiston Suomu–Surkanpuro-palvelualueen tuntumassa. Surkanpuro–Olkkonen reitti on noin 1,7 kilometrin mittainen yhdysosuus ilman rengasta. Toisessa päässä ovat Surkanpuro pysäköintialue ja Surkanpuro matkailuvaunualue jokisuistossa; riippumattomissa retkikuvauksissa mainitaan tilava pysäköinti ja kulman eväspaikka pöytineen(3). Toinen pää yhdistyy sisämaan merkityille poluille Teretin ja Olkkosensaaren suuntaan, josta alkavat pidemmät suon ja mäntykankaan kierrokset. Visit Karelia listaa Surkanpuron pysäköintialueen Suomunkierron yhdeksi tavanomaisesta lähtöpisteestä Suomun luontotuvan ja Kurkilahden pysäköintialueen ohella(2). Samasta kulmasta jatkuvat Patvinskierto retkeilyreitti, Suomunkierto retkeilyreitti, Karhunpolku (retkeilyreitti) ja maastopyöräilyn Ruunaa–Reposuo–Ritojärvi–Patvinsuo-yhteys – kätevää, jos yhdistät päivälenkin tai usean päivän vaelluksen. Retkipaikassa julkaistu Olkkosen kierros -artikkeli, joka perustuu Luontopolkumiehen kävelyyn, lähtee Surkanpuron pysäköintipaikalta, mainitsee kulman opastaulun ja kuvaa oranssikeltaisia maalimerkkejä jatkosuunnissa Olkkosensaaren kierroksille(3). elinanmatkalaukussa kuvaa juhannuspäivän patikointia Kurkilahdelta Teretin kautta Olkkosen suuntaan ja takaisin Surkanpuron parkkipaikalle mäntymetsän ja avosuon vaihtelussa(4). Kesällä kannattaa varata hyttyssuoja ja pitää koira kytkettynä alueen ohjeiden mukaisesti(2). Pohjois-Karjala tarjoaa tähän osaan Suomea tyypillistä erämaajärven ja suon yhdistelmää.

Ruunaa Neitijärven kierros on noin 23,1 kilometrin mittainen merkitty päiväretki Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee Neitijärven rantavyöhykkeellä, Lieksanjoen maisemissa ja vanhan metsän lohkoissa. Lieksa toimii porttina tälle alueelle. Metsähallitus huolehtii reiteistä; tämän retken viralliset tiedot ja reittiseloste löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1), ja VisitKarelia tiivistää vaativuuden, varusteet ja arvioidun keston(2). Reitin alkuvaiheessa tulevat Korpiniemi tulentekopaikka ja Korpiniemen laavu, missä rantametsä ja suuret muurahaiskeot erottuvat kumpuaan myös VisitKarelia- ja Suden Saaga -kuvauksissa(2)(3). Haapavitja tulentekopaikka ja sen riippusillan koskinäkymä ovat reitin piristyspiste, ja Haapaniskan laavu, Haapaniska tulentekopaikka sekä Kakkisen laavu tarjoavat pidempiä taukoja. Miikkulanvaara pysäköintialue palvelee luoteen puolen lähtöjä. Neitijärvi veneenlaskupaikka viittaa järven rantaviivaan, ja Onkilammen laavu - Pankakoski sekä Onkilampi tulentekopaikka ankkuroivat Pankakosken rantaosuuden. Kattilaniemi laavu ja Kattilaniemi tulentekopaikka edeltävät Airovirta ylitysvene -kohtaa, jossa ylitys tehdään köysiavusteisella pienveneellä; tarkemmat ohjeet löytyvät Luontoon.fi-reittiselosteesta ja VisitKarelia viittaa samaan(2). Airovirta tulentekopaikka on vastarannan taukopaikka. Hongikkoranta pysäköintialue ja Hongikkoranta tulentekopaikka sekä Neitikoski pysäköintialue, Neitikoski tulentekopaikka 1 ja Neitikoski tulentekopaikka 2 tihentävät palveluita Neitikosken sydämessä; Neitikosken parkkpaikka grillikatos suojaa ruoanlaittoa. Neitisaaren laavu ja Neitisaari tulentekopaikka avautuvat saaren rannalla, ja Paasikoskentie pysäköintialue, Lakkapäänlahden nuotiopaikka sekä Lakkapäänlahti pysäköintialue tarjoavat vaihtoehtoisen sisääntuloakselin kohti Miikkula laavua ja Miikkula tulentekopaikkaa. Huuhkajanvaara luontotorni on reitin jyrkin nousu; näköalatasanteelta avautuu näkymä Neitijärvelle(2). NEITIJÄRVI Juolukka vuokrakämppä, NEITIJÄRVI Pilvi vuokrakämppä ja NEITIJÄRVI Puolukka vuokrakämppä rivissä järven itärannalla kuuluvat alueen vuokramökkeihin, joista Via Karelia viestii yhdessä Villi Pohjolan kanssa(4). Saunaniemen laavu ja Saunaniemi tulentekopaikka sekä Mutikaisenkari pysäköintialue päättävät eteläkaaren vaiheet; Suden Saaga kuvaa laavulla pidettyä ruokataukoa(3). Osuuksiltaan reitti nojaa Ruunaa Koskikierrokseen ja Karhunpolkuun(2); maastopyöräilijät käyttävät samaa merkintäverkkoa(2)(4). Suden Saaga mainitsee keltaiset puumerkit, hyväkuntoiset laavut ja veneylitysten järkevän vuorottelun niin että vastarannalla on aina vene valmiina(3). Alueella liikkuvat myös karhut; tutkapuissa koirat kannattaa pitää kytkettynä(3).

Polku kulkee Pielisen rannalla Kolin satama-alueella Lieksassa; Pohjois-Karjala ja Lieksa avautuvat usein samasta päivästä, sillä satama on paikallinen käyntiportti. Kun aiotte yhdistää lyhyen satamakävelyn pidempiin Kolin reitteihin ja palveluihin, kannattaa aloittaa Lieksan kaupungin retkeilysivuilta(1). Metsähallituksen Kolin sataman esite kuvaa samaa satama-alueen kävelykokonaisuutta ja jatkoyhteyttä kohti Ukko-Kolia(2), ja Luontoon.fi kokoaa Kolin kansallispuiston keskeiset käyttösäännöt koirille, tulentekoon ja huippujen liikkumiseen(3). Vanhan metsän polku on noin 0,3 kilometrin pituinen eikä ole rengasreitti. Se punoo rantaosuuksia yhteen: voit lähteä liikkeelle Kolin sataman pysäköintialueelta, ylittää pienvenesataman Uimahuoneen kävelysillan kautta ja astua perille Kolin satama Alamajaan. Lieksan kaupungin tiedote kertoo sataman kävelysillan uusimisen valmistumisesta keväällä 2025 osana Pielisen vesistön saavutettavuutta(4), joten vanhaan reissuun verrattuna kansissa voi olla uutta terästä ja kaiteita mutta sama kapea satamanäkymä säilyy. Tämä pätkä sopii rauhalliseksi alkuperäksi tai jälkihiveäksi ennen pidempää päivää. UKK-reitti (Lieksa), Mattila - Vaaralanaho polku, Kasken kierros ja Kylän Polku koskettavat samaa virkistyskeskittymää, joten sataman kolmen sadan metrin luontopolku on helppo liittää pitkiin verkostoihin. Muutaman sadan metrin päässä kävelylinjasta UKK-reitin suunnassa ovat Vaaralanaho tulentekopaikka ja Mattila kaivo, luontevat taukopaikat, jos suuntaat jo niitä kohti. Sataman polku on vaativa satamasta Ukko-Kolin huipulle nouseva luontopolku Ipatinvaaran vanhojen metsien kautta; se on eri retki kuin tämä lyhyt satamayhteys(2). Pinta on satamarakenteita ja lyhyt metsäkaistale. Kuivalla kelillä reitti sopii kevyille kengille, mutta sillan kannella kannattaa varoa liukkautta ja tuulta sesonkien vaihteissa.

Rauanvaaran polku on lyhyt ja jyrkkä luontopolku Joensuussa, Hammaslahden tuntumassa Pohjois-Karjalassa. Joensuun kaupunki pitää karttoja, merkintäohjeita ja kulkutietoja ajantasalla Luontopolut ja retkeilyreitit -kokonaisuudessa(1). Rauanvaara nostetaan esiin myös Karjalan Heilin lähiretkeilyvinkkien joukossa(3). Retkipaikan Laura Juga kuvaa polun tunnelmaa: sammaleinen kuusikko, äkkipikainen nousu kohti lakiosaa ja tarkkasilmäisille näkyviä näkymiä kohti Pyhäselkää(2). Reitin pituus on noin 1,1 km. Rauanvaaran korkeus on virallisissa kuvauksissa noin 153,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja vaara on esitetty Pyhäselän korkeimpana(1)(3). Polku on merkitty keltaisilla maalauksilla metsässä(1)(2). Parkkipaikalta Nivansalontien varrella polku lähtee ensin loivasti, koukkaa tien läheisyyteen ja kiipeää sen jälkeen jyrkästi kohti huippuseutua(2). Ylämäessä kulku kulkee Rauanvaaran hyppyrimäki K50/K25 -hyppyrimäen ohi; monelle vaara tuo mieleen juuri mäkihyppymäen(1)(2)(3). Laskeutuminen onnistuu joko luontopolkua tai hyppyrimäen portaita pitkin; Retkipaikka mainitsee portaiden liukkauden sateen jälkeen mutta hyvän kunnon kyseisellä käynnillä(2). Reitillä ei ole erillistä nuotio- tai taukopaikkaa(1)(3). Joensuu on reitin kotikaupunki ja Pohjois-Karjala antaa tälle vaaraosuudelle tyypillisen pohjoiskarjalaisen vaaramaiseman.

Rääkkylän Kirkonkylän reittiluettelot ja karttalinkit julkaistaan Rääkkylä.fi:ssä(1). Visit Karelia kuvaa Savilahti Trail -sivullaan yhteistä lähtöpaikkaa ja Karelianpolut / Savilahti Trail -maastopyöräreitin yhteyttä Saviniemen luontopolun opasviesteihin(2). Pohjois-Karjala on järviseutua Itä-Suomessa. Saviniemen luontopolku on noin 4,2 kilometrin kävely Rääkkylän kirkonkylän liepeillä. Maasto on vaihtelevaa sekametsää eikä pitkää jyrkkää nousua. Saviniementien pysäköinnilta kävely alkaa suoraan urheilukentän ja koulun ulkoliikuntapaikkojen, kuten Koulun ulkoliikuntalaitteiden, tuntumasta ennen kuin polku sukeltaa hiljaisempaan metsään Savilahden suuntaan. Tämä tekee helpoksi yhdistää lyhyen kävelyn esimerkiksi kenttäpelien, frisbeegolfin tai muun lähiliikunnan kanssa. Samalta pysäköintipisteeltä lähtee Karelianpolut / Savilahti Trail, joka kulkee osittain vähäliikenteisillä sorateillä, metsäpoluilla ja valaistulla kuntoradalla; Visit Karelia mainitsee Saviniemen luontopolun opastauluja reitin varrella(2). Kartan mukaan samasta solmukohdasta voi jatkaa Kuismin luontopolulle Kuismin laavulle; Metsähallitus tiivistää viereisen luontopolun Luontoon.fi:ssä(3). Kirkonkylän valaistu latu, Kirkonkylän pururata, Kuntoilureitti Oravilahti ja Kuntoilureitti Paksuniemi sijaitsevat lähellä, jos kaipaa pidempää kuntolenkkiä tai talvella valaistua latua vaihtamatta pysäköintipaikkaa.

Ennen lähtöä kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kolin kansallispuiston retkeily- ja ulkoilusivut ajantasaisia ohjeita ja sääntöjä varten(1). Sivut kuuluvat Metsähallituksen ulkoilupalveluun ja kuvaavat laajempaa reitistöä Lieksan ja Kolin kansallispuiston alueella. Lieksa sijaitsee Pielisen länsirannalla. Pohjois-Karjala tunnetaan muun muassa Kolin vaaroista ja järvi- sekä metsämaisemista. Reitin pituus on kartalla noin 0,7 kilometriä yhtenä kävelyviivana. Tämä kohde on lyhyt yhdyspolkuosuus: paikalliset yhdyspolut, jotka linkittävät Paimenenvaaran taukopaikkavyöhykkeen Ukko-Kolin itärinteen laajempaan polkuverkostoon. Jatkomahdollisuuksia ovat muun muassa Ukko-Kolin itärinne reitit, Mäkrän Kierto, Kolinuuron Kierros, varsinaisen Paimenen polun rengasreitti ja talvella Ukko-Kolin laduista muodostuva talviliikennekäytävä samassa maisemikaistassa. Kyse ei ole erillisestä teemapolun loopista; Metsähallituksen julkaisut ja retkeilytekstit kuvaavat tunnetun Paimenen polun luontopolun pituudeksi noin 2,5–2,6 km Paimenenvaaran lehtorinteellä(2)(3). Vuoden 2006 reittiopas-PDF avaa taustaa, mutta Metsähallitus toteaa Kolin reittisisältöjen uudistuneen 2020–2023, joten yhdistä tieto tuoreisiin Luontoon.fi -ohjeisiin(2). Liittymäkohtana ovat heti Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä—käytännöllisiä, jos kiinnität tämän linkin pidempään päiväretkeen Paimenenvaara pysäköintialueelta (Kotaniementie 10). Laajemman Paimenen polun luonteen kuvaa Retkipaikka ja Luontopolkumiehen kävelyraportti: jyrkkä nousu, leveämpi tasa(osa) ”kärrypolku”-henkisessä maastossa, Paskovaaran kallioaukea Jerojärveen ja Verkkovaaraan, pitkokset kosteikossa sekä risteyksissä oranssit ympyrämerkit varsinaisella teemareitillä(3). Koli.fi tiivistää kansallispuiston laajan merkityn reitistön ja muistuttaa, että moni näköalapaikka on avokallio ilman kaiteita(4). Via Karelia sijoittaa varsinaisen Paimenen polun luontopolun Mäkräahon lounaispuolelle osaksi kansallispuiston rengasreittejä(5). Lisätietoja taukopaikoista löytyy omilta sivuiltamme Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä; hiihtokäytävistä kannattaa katsoa Ukko-Kolin ladut -reittisivu talvisuunnitelmia varten.

Reitin pituus on noin 6,1 kilometriä yhtenä kävelylinjana Kolin virkistysalueen ja Ukko-Kolin sekä Pielisen rannan palvelujen välillä Lieksassa, Kolin kansallismaisemassa. Ajankohtaisista säännöistä ja UKK:n merkitystä Lieksan alueella kannattaa tarkentaa Luontoon.fi-sivulta(1). Koli.fi kuvaa Kolin luontokeskus Ukko Kolin kansallispuiston tärkeimmistä reiteistä huolehtivana, ympäri vuoden avoinna olevana lähtöpisteenä ja neuvontapaikkana laajassa noin 80 kilometrin polkuverkostossa(2). Kolin kesäkahvilakierros on verkkaisen kävelyn reitti samalla maastolla kuin UKK-reitin Lieksa-osuus: Koli24 kuvaa reitin alkavan Ryynäseltä, jatkuvan Mattilan tuvan kahvilan kautta ja tarjoavan taukoja Luontokeskus Ukon Vakka-Kahvilassa tai Sokos Hotel Kolin ravintoloissa ennen päätepistettä Alamajan satamaravintolassa—käytännön kahviketju vaikka joissain luetteloissa kilometrimäärä pyöristyy hieman ylöspäin verrattuna meidän viivaamme(3). Tietopaketin mukaan päivä käynnistyy Kolin virkistysalueen ryhmästä: Kolin virkistysalueen ulkokuntosali, Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu ja Kolin kylän frisbeegolfrata mahtuvat muutaman sadan metrin sisään. Puolen kilometrin jälkeen Ollila pysäköintialue sopii autolle, jos kierrät osia erikseen. Mattilan ja Turulan kulttuurimaisemaan kuuluu Mattila kaivo sekä Turula telttailualue, Turula tulentekopaikka, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä. Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka palvelevat nousun loppupäässä ennen siirtymistä kansallispuiston palveluihin. Ukko-Kolin viihteellinen vyöhyke kerää Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Koli Relax Spa, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen, Kolin luontokeskus Ukon ja Pääministerin tulentekopaikan tiiviisti samaan pysäköinti- ja palvelukenttään. Uimahuoneen kävelysilta yhdistää Kolin sataman pysäköintialueeseen ja sesongin aikaan Kolin satama Alamajaan. Sama linja kytkeytyy Kasken kierrokseen, Kylän Polkuun, Sataman polkuun ja Mattila – Vaaralanaho polkuun, jos haluat jatkaa päivää pidemmälle(3). Valtakunnallisen UKK-verkoston historiasta Trekkari kertoo 1980-luvun suunnittelua ja Vuokatin ja Kolin välisen käytävän sitomista UKK-nimeen sekä myöhempää valtakunnallista uutisointia—tausta sille, miksi merkinnät ja opasteet tuntuvat metsässä, ei kahviloiden nimille(4).

Suomunkierto on noin 16,1 kilometrin mittainen merkitty vaelluspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa Suomunjärven ympäri Patvinsuon kansallispuistossa. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus löytyy Luontoon.fi-palvelusta nimellä Suomunkierto retkeilyreitti(1). Visit Karelia kuvaa metsäkangasta, suon ja lehtomaiseman vaihtelua, hiekkarantoja ja metsäpuroja; kosteimmissa kohdissa kulku helpottuu pitkospuilla ja kävelysilloilla, ja matalat hiekkapohjat kutsuvat uimaan(2). Retkipaikka on koonnut rantalukuja ja viikonloppuretken tunnelmaa Suomulta sekä saunavuoron sopimisen näkökulman – kannattava lisäluku ennen pakkaamista(3). Lieksa sijaitsee kansallispuiston palvelukeskuksen kyljessä, ja Pohjois-Karjala kuuluu vaellusmatkailijalle tuttuun Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen. Pohjoisesta lähtevän kaaren suunnalta noin neljän kilometrin kohdalla tulee Aittoniemi kuivakäymälä lähelle Iso-Hietajärvi reitit - ja Mäntypolku -haaroja, joista voi jatkaa lyhyempiin rengaspolkuihin järven äärellä ja mäntykankailla. Suomun palvelukeskittymässä vajaan kuuden kilometrin tienoilla avautuvat Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu telttailualue, Suomu rantasauna uusi kuivakäymälä, Suomu vuokrattava rantasauna, Suomu rantakaivo, Patvinsuo suomu pihakaivo, Suomu pysäköintialue, Suomu pysäköintialue ranta, Suomu talo ja Suomu kämpän sauna rantasataman ja retkeilyrakenteiden verkossa. Tarkemmat säännöt ja varaukset kannattaa tarkistaa meidän luontotupa- ja rantasaunasivuiltamme; kuivakäymälät kuuluvat palvelukokonaisuuteen luontevasti ilman jokaista rakennetta erikseen luettelematta. Suomun jälkeen Surkanpuro pysäköintialue ja Surkanpuro matkailuvaunualue palvelevat joen suistossa, ja Kurkilahti pysäköintialue sekä Kurkilahden keittokatos sijoittuvat eteläisen lahden poukamaan ennen paluuta metsäisemmälle rantavyöhykkeelle. Itärannalla Virtaniemi kuivakäymälä, Virtaniemen nuotiopaikka ja Virtaniemi telttailualue tarjoavat tauon nuotion ja teltan kanssa. Pohjoispään lähellä Pokkaniemen nuotiopaikka toimii eväspaikkana ennen Lapinniemi telttailualue Lieksa, Lapinniemen nuotiopaikka, Lapinniemi kuivakäymälä, Pokkaniemi kuivakäymälä ja Pokkaniemi telttailualue -kokonaisuutta Litmontien suuntaan. Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee pätkittäin samaa rantalinjaa pitkän matkan vaeltajille, jotka yhdistävät päiväosuuden laajempaan Patvinsuon ylitykseen. Retkiartikkeleissa mainitaan majavapadot, suolinnusto ja kelomäntyjen katve; pidä koira kytkettynä ja varaa hyttyssuoja kesällä(2)(3).

Haapavitja P-alueen yhdyspolku on noin 0,6 kilometrin mittainen päästä päähän -yhteys Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Metsähallituksen Ruunaa-aineistot, kartat ja kävijäohjeet löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Lyhyt polku yhdistää Haapavitjan P-alueen palvelupisteet ja Miikkulanvaaran parkkialueen, jotta voit liikkua jalkaisin näiden tiepääteiden välillä kiertämättä teitä turhaan. Via Karelia kuvaa Ruunaalla noin 50 kilometriä merkittyjä polkuja ja pitkospuita, ja pitkällä Koskikierroksella on Haapavitjan kohdalla riippusilta joen ylitykseen(2). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa; tämä on vain yhdyspolku, mutta käytännöllinen, jos pysäköit toiseen päähän ja jatkat Ruunaa Neitijärven kierroksella. Visit Karelia kuvaa Neitijärven kiertoa: Haapavitjan riippusillalla avautuu koskimaisema, ja noin 22,6 kilometrin merkitty kierros kulkee osin muiden pääreittien kanssa ja tarjoaa hyvin hoidettuja taukopaikkoja(3). Haapavitjan suunnalta tulee pian Haapavitja tulentekopaikka ja Haapavitja kuivakäymälä. Laajempaan Haapavitjan taukoryhmään kuuluvat myös Haapaniskan laavu, Haapaniska tulentekopaikka, Haapaniska kuivakäymälä, Mustapyörre tulentekopaikka ja Mustapyörre kuivakäymälä muutaman sadan metrin päässä itse yhteyslinjasta — hyvä paikka evästauolle tai nuotiolle ennen tai jälkeen lyhyen kävelyn. Noin 0,6 kilometrin kohdalla on Miikkulanvaara pysäköintialue ja Miikkulanvaara pysäköintialue kuivakäymälä, luonteva lähtö- tai lopetuspiste pidemmälle Ruunaa Neitijärven kierrokselle. Polku on metsäistä kävelyä kahden vilkkaan käyntipaikan välillä: tukevat jalkineet ja kumisaappaat sateen jälkeen ovat järkevät. Jari Iivanainenin sivuilla oleva valokuvasarja täydentää kuvaa Haapavitjan itärannasta ennen pidempää retkeä(4).

Pamilonkosken luontopolku on noin kuuden kilometrin mittainen rengasreitti Joensuussa Uimaharjun eteläpuolella Palovaaran ja Pamilonkosken seudulla Koitajoen varrella. Joensuun kaupunki kuvaa lenkin luontopolut- ja retkeilyreitit -sivuillaan sekä pidemmän sinisellä merkityn Ala-Koitajoen retkeilyreitti/Joensuu -reitin, joka lähtee samalta lähtöpisteeltä(1). Sama reitti on kuvattu valtakunnallisesti Luontoon.fi:ssä nimellä Pamilonkosken luontopolku(2). Keston, korkeuserojen ja vaikeusluokan osalta alueellinen ulkoiluohjeistus antaa karkean viitekehyksen: noin 1 t 50 min, noin 58 metriä nousua ja 57 metriä laskua sekä vaativa kokonaisluonne luonnonpoluilla(3). Punaisella merkitty luontolenkki kulkee ensimmäisen kilometrin Koitajoen rantaa pitkin yhdessä sinisellä merkityn Ala-Koitajoen retkeilyreitti/Joensuu -reitin kanssa, sitten nousee Kirjovaaraa ja vanhojen metsien suojelualuetta kohti, missä naavat ja lukuisat käävät koristavat suojeltuja rinteitä(3). Joen varrella tulevat pian vastaan Pamilonkosken esteetön avokota ja Kuusamonpyörteen laavu: molemmissa on nuotiopaikat ja polttopuu, ja alkuosa ensimmäiselle laavulle on suunniteltu esteettömäksi(1)(3). Reitin varrella on runsaasti opastauluja paikallisesta historiasta ja luonnosta; lähteissä mainitaan suunnilleen seitsemäntoista taulua sekä nähtävyyksiä kuten Kuusamonpyörre hiidenkirnu kosken partaalla ja elokuvahistoriaa koskialueella(3)(4). Samalta Pamilontien parkkipaikalta lähtee myös lyhyt Pamilonkosken esteetön reitti -kävely-yhteys ja pidemmät retket Ala-Koitajoen retkeilyreitillä kohti esimerkiksi Kuusamonkosken laavua ja Kalliokosken laavua sinisen reitin varrella. Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus täydentää maastokokemusta: punaiset maalimerkit, vaihteleva metsäpolku, paikoin kosteita kohtia ja vanhoja pitkospuita, lyhyt soratiepätkä ja noin 70 metriä korkeuseroa levinneenä koko lenkille eikä yhtenä jyrkkänä nousuna(4).

Kolin kansallispuiston säännöt, avotulentiedotteet ja ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Metsähallituksen retkeilyohjeista(1). Visit Karelia kuvaa Herajärven vaellusympäristöä vaativaksi, sinisin maalimerkein ja opastein merkityksi ja kehottaa pitämään mukana kunnon Kolin retkeilykartan ja kompassin(2). Tämä sivu käsittelee lyhyttä yhdistäjää tuon verkoston sisällä. Reitin pituus on kartallamme noin 2 kilometriä. Se on eteläisen Herajärven rantavyöhykkeen pisteestä pisteeseen kulkeva polku Kolista itään: se yhdistää Herajärven rantatien varrella olevan Lakkala vuokratupa-, Lakkala tulentekopaikka- ja Lakkala telttailualue -kokonaisuuden Seppälän tie pysäköintialueeseen sekä Seppälä vuokratupa-, Seppälä tulentekopaikka- ja Seppälä sauna -ryhmään. Herajärven kierroksen ja Kiehisen kierroksen laajassa kokonaisuudessa tämä osuus toimii käytännön linkkinä Lakkalan pihapiiripalvelujen ja Seppälän pysäköinnin välillä ennen pidempiä nousuja Vesivaaraa ja Karttusenlampea kohti(1)(3). Luontoon.fi muistuttaa, että Kiehisen kierroksen pisimpiä edestakaisia osuuksia ja Herajoki kahluuvaijeriä voi kiertää Herajoentien sillan kautta tai jättää kokonaan väliin eteläisin osuus Rykiniemen ja Vesivaaran kautta(1). Herajärven kierros -yhdistyksen kertomus luonnehtii Vesivaaran (noin 250 m mpy) yhdeksi kierroksen näköalavaaroista ja kuvaa noin 150 metrin nousun jakautuvan likimain kilometrille Herajoen tien ylityspaikalta huipulle(3). Lakkalassa päiväretkeilijät jakavat Lakkala tulentekopaikan ja Lakkala telttailualueen vuokralaisten kanssa; Eräluvat erittelee, että pihapiirin tuparakennuksen tila varauksen mukaan ja nuotio- sekä telttapaikat myös muille retkeilijöille(4). Juomaveden etukäteissuunnittelu kannattaa: yhdistyksen teksti kertoo Lakkalan kaivoveden olevan juomakelvotonta ja viittaa Seppälän kaivoon kahden kilometrin päähän tai keitettyyn järveen(3), Eräluvat puolestaan suosittelee veden tuontia tai hakua Seppälän kaivolta noin 800 metrin päästä keitettäväksi(4). Seppälän tie pysäköintialueelta on noin 900 metrin kävely rannan tupapihaan—älä aja tupapihoille, joissa on paikallisliikennettä(4). Niittymäisen metsäaukon ja supistuvan lehväikon kuvaus tukee yhdistyksen kertomusta mansikoita ja laidunmaisemaa Seppälän liepeillä(3). Kun pääpolku kohtaa haarautumisen Honkapirtti varaustuvan suuntaan, lyhyt Polku metsäpirtille vie Metsäpirtti vuokratuvan ja Honkapirtti saunan suuntaan, ja samaan rannan palveluryhmään kuuluu Honkapirtti käymälä lyhyellä sivulla ilman koko kierroksen ottamista(3). Pohjois-Karjala yhdistää metsäisiä rantoja ja selkeitä vaaroja, ja Kontiolahti isännöi tätä Kolilta työntyvää rantaosiota. Herajärvi on Lakkalan tupien ja nuotion maisemapohja(3)(4). Jos suunnittelet päiviä Herajärven kierrokselle, katso erillinen sivumme herajarven kierros; Kiehisen kierros käyttää Seppälän lähtöä ja saa Luontoon.fi -kuvauksessa omat valkoisen ympyrän risteysmerkinnät(1). 1000 kilometriä -blogin Herajärven kierros -teksti täydentää virallisia karttoja reissunkertojan sävyllä(5).

Vekaruksen luontopolku on noin 2,3 kilometrin päiväretki Vekaruksen ulkoilualueella lähellä Tuupovaaraa, runsaan 16 kilometrin päässä taajamasta kaakkoon—Tuupovaara on Joensuun taajama vilkkaan ulkoiluverkoston reunalla(4). Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja jokimaisemistaan, ja tämä kokonaisuus istuu siihen maisemaan lähellä Joensuuta. Polku etenee Vekarusjoen rantavyöhykkeellä kolmen kosken—Myllykosken, Kalliokosken ja Vekaruskosken—ympärillä; Joensuun kaupunki nostaa alueen kaupungin vahvoihin luontokohteisiin(1). Visit Karelia täydentää kokonaisuutta turvallisuusohjeilla syrjäisestä sijainnista, Myllykosken riippusillasta sekä rantautumis- ja tulipaikkapalveluista(2). Lähtöpätkän jälkeen tulee Vekaruskosken esteetön kota nuotiopaikkoineen, ja samaan palveluryhmään liittyy lyhyt Vekaruksen esteetön reitti -kävely-yhteys(1). Noin kilometrin jälkeen joen varrella on Myllykosken laavu - Tuupovaara kapealla kalliokannaksella koskien ja riippusillan kupeessa; laavu, nuotiopaikka, puuliiteri ja kuivakäymälä tekevät tauosta näyttävän(2)(3). Vekaruksen laavu tarjoaa seuraavan katoksen, ja ennen paluuosuutta tulee Vekaruksen varaustupa vuokrattavine rantasaunoineen, keittokatoksineen ja laitureineen—tarkemmat käytännöt ja avainten nouto kannattaa varmistaa kunnan ja alueen sivuilta sekä omilta kohtesivuiltamme(1)(2). Reitti kulkee osin samaa linjaa kuin paljon pidempi Paimenpojan polku Hoilolaan päin, ja molemmat on merkitty oranssilla maalilla; jatkoyhteyteen on karttamme mukaan noin 36,6 kilometriä ja useita laavuja, lintutornin sekä kulttuurikohteita(1). Retkipaikassa Luontopolkumies kuvaa kymmenkunta luonto-opastetaulua kaloista, linnuista, marjoista ja puroeläimistä, leveitä kuivia osuuksia sekä vuorottelevia kuusi-, mänty-, koivikko- ja kivikkorantapätkiä oranssien merkkien varrella(3). Jos jatkat myöhemmin Paimenpojan polulle, Joensuun kaupungin sivuilla mainitaan Jänisjoen ylittävän vetoköysilautan käyttöönotto 16.5.2025—lyhyellä Vekaruksen kierroksella se ei tule eteen(1).

Kulkijanpolku on noin 24 kilometrin pituinen pisteestä pisteeseen -retkeilyreitti Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Se toimii Pogostan kierroksen lenkissä yhdistävänä osuutena Susitaipaleen eteläisen Susitaival-osuuden ja Petkeljärveä kohti kulkevan Taitajan Taival kesäretkeilyreitin välillä. Visit Karelia kuvaa tätä osuutta pääosin helppoina polkuina ja metsäteiden yhdistelminä; koko Pogostan kierros on merkitty maastoon oranssein maalimerkein ja opastekyltein(1). Ilomantsin kunta huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja taukopaikkoja pääkaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun, jolloin myös Susitaipaleen lauttoja pyritään pitämään käytössä(2). Visit Ilomantsi kertoo, että Kulkijan polku valmistui vuonna 2015 ja se suunniteltiin myös maastopyöräilijät huomioon ottaen toisin kuin vanhemmat Susitaival-, Taitajan taival- ja Rajan polku -osuudet(3). Reitin varrella on Kallioniemi, Koitajoki veneenlaskupaikka hieman yhden kilometrin jälkeen—kätevä yhteys melonnan ja patikoinnin yhdistämiseen Koitajoen suuntaan. Noin yhdeksän kilometrin kohdalla Kiieskankaan laavu sijaitsee metsätieosuuden varrella alueen kuvauksissa. Noin 17 kilometrin kohdalla Ölkönlampi laavu tarjoaa pysähdyspaikan ennen Särkkäjärven uimapaikka Ilomantsi ja Särkkäjärven autiotupa -pistettä Susitaipaleen liittymässä. Särkkäjärveltä voi jatkaa Susitaipaletta pidemmille vaellusvaiheille tai lähteä Hatuntien ja Kallioniemen suunnasta Taitajan Taival kesäretkeilyreittiä kohti Petkeljärven palveluja. Putkela–Harkkojärvi moottorikelkkaura kulkee osin samassa maisemassa; Susitaival on kesäaikainen pääyhteys Särkkäjärvellä. Maasto on pääosin keskivaativaista: leveitä metsäuria ja kapeampia polkuja, joillakin pätkillä lauttasillat kosteiden kohtien yli ja osuuksia hiekkateillä. Koko Pogostan kierros on luokiteltu vaativaksi jyrkkien harjujen ja kivikoiden vuoksi muualla ringissä, mutta tämä yhdysosuus on kuvattu helpommaksi kulkea kuin monet muut osat(1). Matkapuhelinverkon kuuluvuudessa voi olla katvealueita—pidä kartta tai GPX mukana ja varaudu omatoimisuuteen(1).

Aconitum-kierros on noin 6,1 kilometrin patikointireitti Kirkkoniemellä Tohmajärvellä, Pohjois-Karjalassa. Se on saanut nimensä Piilovaaran lehtoukonhattulehdosta (Aconitum septentrionale, lehtoukonhattu), joka on Tohmajärven kuntakukka. Käymälät, ladattava reittikartta ja huomiot kaivosta reitin varrella löytyvät Tohmajärven kunnan retkeilyreittisivuilta(1). Visit Tohmajärvi esittelee reitin samassa Kirkkoniemen ulkoilukokonaisuudessa Karelianpolkujen pyöräreittien ja uimarannan kanssa(2). Reitti kiertää Kirkkoniemen niemen järvenranta-, lehto- ja kulttuurimaisemissa. Via Karelia kuvaa lähtöä Kirkkotie 590:n kirkon parkkipaikalta, lyhyttä pistoreittiä Peijonniemenlahden lintutornille Peijonniemenlahden lintualueelle sekä Piilovaaran ukonhattulehtoa opastauluineen ja penkkeineen(3). Piilovaaran jälkeen reitti kulkee vanhan hautausmaan ohi ja Turusenniemeen järven rantaan, missä Turusenniemen nuotiopaikka tarjoaa tauon nuotion äärellä(3)(4). Loppupuolella Unelmien Uimaranta on matala uimaranta kirkon lähellä—Retkipaikka kuvaa sitä hyväksi hellepäivän päätteeksi(4). Karelianpolut / Kirkkoniemi Trail ja Karelianpolut / Piilovaara Trail kulkevat osin samassa verkossa; luontopolku on merkitty keltaisilla merkeillä, pyöräreiteillä on omat värit haarautumisissa(4). Maasto vaihtelee asfaltti- ja soratieosuuksista pitkospuupätkiin ja leveisiin metsäpolkuihin. Tohmajärvi Seura toteutti merkittävän peruskorjauksen 2021–2022: uusittiin pitkospuut ja näköalatasanteet sekä täydennettiin luontotauluja(5). Retkipaikka nostaa esiin koivikon ja ukonhattulehdon syitä vierailla erityisesti kukinta-aikaan(4).

Kuikan Kierros luontopolku on noin 6,5 kilometrin rengasreitti Ilomantsin Petkeljärven kansallispuistossa Pohjois-Karjalassa. Puisto on Suomen itäisin ja pienin kansallispuisto; Visit Ilomantsi kuvaa jyrkkärinteisiä harjumetsiä ja laajempaa Petkeljärvi–Putkelanharjun harjujatkumoa osana valtakunnallisesti merkittävää harjuluontoa(4). Karttoja, käyttösääntöjä ja reittikohtaista ohjeistusta varten Metsähallitus ylläpitää Kuikan Kierros -sivua Luontoon.fi-palvelussa(1). Visit North Karelia täydentää käytännön vinkkejä: keltaisin maalimerkein merkitty rengas kulkee luontevimmin myötäpäivään, eikä reitillä ole talvikunnossapitoa—tarkoitus on kulkea sulan maan aikana(2). Retkipaikassa Jukka Parkkinen esittelee maisemaa: kirkasvetisiä lampia ja järvenrantoja, suopohjukoita pitkospuiden kanssa, kangasta ja kansallispuiston tunnuslintua, kuikkaa(3). Lenkki sopii vaativaan päiväpatikointiin harjumaastossa. Visit North Karelia luokittelee reitin vaativaksi, varoittaa jyrkistä nousuista ja laskuista raskaan repun kanssa sekä kannustaa pitämään mukana ensiaputarvikkeita; matkapuhelinkuuluvuudessa voi olla katveita(2). Jo ensimmäisen kilometrin aikana voi poiketa noin kahden kilometrin paluuspurille Korkeasärkän polulle kapean harjun päähän(2)(4). Noin kahden kilometrin kohdalla pääsilmukkaa leikkaa Taitajan Taival kesäretkeilyreitti; tätä harjureittiä seuraamalla noin kilometrin päässä on Keltasilmä laavu, kahden veden välissä oleva laavu, jota Visit North Karelia kehuu taukopaikaksi, vaikka itse Kuikan kierroksella ei ole virallista laavua(2). Pohjoisemmasta kaaresta polku laskeutuu Petraniemen suuntaan Petkeljärven rannalle. Siellä vastaan tulevat Petkeljärvi metsänvartijan maja, Metsänvartijan maja laituri rannassa ja Petkeljärvi metsänvartijan maja sauna—hyvät kiintopisteet metsä–järvi -rajassa. Palvelurannan liepeillä ovat Petraniemi telttailualue, Petraniemi tulistelutupa, Petraniemi grillikatos, Petkeljärvi Center - veneenlaskupaikka osoitteessa Petkeljärventie 61, Petraniemi vierasvenelaituri, Petraniemi rantasaunan kotakeittiö, Petkeljärvi rantasauna, Petkeljärvi rantasaunan talousrakennus, Petranniemi rantasaunan kaivo ja Petraniemi rantasauna laituri. Vaihtoehtoiseksi lähtöpaikaksi käy Petraniemi pysäköintialue. Retkipaikka muistuttaa, että puistossa näkyy yhä entisöityjä juoksuhautoja ja muita sotahistoriallisia jälkiä—noudatathan rajauksia ja opasteita(3). Harjupolku Ilomantsi sekä pidemmät Ravajärvi-Petkeljärvi reitti ja Rajanpolku Petkeljärvi–Möhkö limittyvät samaan alueeseen, joten Kuikan kierros toimii tiiviinä mutta osin raskaana kurkistuksena Petkeljärven harjumaisemaan. Visit Ilomantsi kertoo Petkeljärvi Centerin kesäpalveluista—majoitus, leirintä, kahvila, vuokravälineet—ja Visit North Karelia mainitsee mahdollisuuden vuokrata sauna patikan päätteeksi(2)(4). Joukkoliikennettä lähtöön ei ole; saapuminen tapahtuu käytännössä autolla tai taksilla(2).

Linnalampi muinaislinnan polku on hyvin lyhyt, noin 0,1 kilometrin lenkki Linnalammen taukopaikalla Taitajan taipaleella Ilomantsin Putkelassa. Polku kulkee metsäisellä kannaksella Linnalammen ja Koitajoen välisellä harjunyppäällä Pohjois-Karjalassa. Se sopii lyhyeksi lisäksi Taitajan taipaleen varrella: samassa paikassa on Linnanlammen laavu hiekkarannalla Koitajoen rannalla sekä Linnalampi tulentekopaikka ja Linnalampi kuivakäymälä. Koko noin 32 kilometrin retkeilyreitin viralliset tiedot, kartat ja ajankohtaiset ohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Taitajan taival -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa pitkän reitin Natura-maisemia, taukopaikkoja ja oranssia maalimerkintää; Linnalammen kohdalla taukapaikka on hiekkarannalla Koitajoen varrella(2). Visit Ilomantsi sijoittaa reitin vuosituhansia käytetylle harjukäytävälle ja kokoaa linkit tarkempiin lähteisiin(3). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalan itäosassa. Linnalammella voit kävellä metsäpohjaa ja hiekkaa pitkin kallioniemeen, johon liittyy Linnalammen mahdollisen mäkilinnan tulkinta: Kyppi.fi:n muinaisjäännöskuvaus kuvaa tasoitettua lakialuetta lammen yläpuolella ja lammen pohjassa havaittuja veistettyjä puita(4). Retkipaikka-artikkeli täydentää kokemusta siitä, miltä koko Taitajan Taival tuntuu kuivassa kangasmaastossa ja kivisillä harjuosuuksilla pitkällä vaelluksella(5). Linnanlammen laavu ja nuotiopaikka tekevät tästä luontevan tauon Taitajan Taival kesäretkeilyreitillä kulkeville; pidä nuotiosta huolta virallisten ohjeiden mukaisesti ja noudata metsäpalovaroituksia(2).

Kolvananuuro uuronreitti on vaativa vaellusosuus noin 4,7 kilometriä yhtenä linjana Kolvananuuron rotkolaakson pohjalla Pohjois-Karjalassa Joensuun ja Kontiolahden rajavyöhykkeellä. Reittikorteille, vaativuusluokitukselle, pysäköinti- ja talvihuomioille kannattaa aloittaa Visit Karelia -sivuston Kolvananuuron luontopolku -artikkelista(1). Metsähallitus hoitaa luonnonsuojelualuetta; sama sivu kertoo tulen teosta, talvikunnasta ja siitä, miten laajempi Uuron kierros liittyy Pienen Koirilammen palveluihin(1). Joensuun kaupunki kuvaa Enon seudun vaaraosuuksia ja kertoo, että Kaltimon kierto linkittyy länteen yhdyspolulla Kolvananuuroon ja Kolinpolulle, jos haluat yhdistää vaaramatlailun tähän rotkopätkään(2). Luonnonsuojelun ja Natura 2000 -alueen kehys tulee esiin ymparisto.fi:n Kolvananuuro-sivulla(3). Reitin varrella Koirilampien tuntumassa avautuu taukavyöhyke: noin 1,3 kilometrin kohdalla tulevat Pieni Koirilampi kuivakäymälä uusi ja Koirilampi tulentekopaikka uusi sekä hieman etelämpänä Pienen Koirilammen nuotiopaikka—eväspaikkoja järven rannoilla, laavu ja kuivakäymälä samassa altaassa(1)(4). Noin neljän kilometrin paikkeilla Uuronvaara pysäköintialue palvelee lähtöä tai saapumista metsätien varteen Joensuun puolella; risteyksissä voi jatkaa pitkän Kolinpolun mukaan tai kiertää lyhyemmän Kolvananuuron luontopolun renkaan päiväretkeilyä varten Urkkalammen laavulle tai takaisin Kontiolahden suunnan parkkeihin(1)(4). Luontopolkumies-blogissa kuvataan jyrkkiä laskeutumisia, liukkaita kiviä rotkon pohjalla, tiheitä luontotauluja ja sen helpotusta, kun pitkospuut kantavat vetisimmät kohdat(4). Joensuu on päätieyhteys ja joukkoliikenteen solmu; Kontiolahti hoitaa länsipuolen lähestymisteitä ja talvella toisen parkkipaikan tiekuntaa(1)(2).

Ukonpolku on noin 4,7 kilometrin mittainen päiväretkeilypolku Ukonsärkän harjulla Lieksan itäosassa. Pohjois-Karjala avautuu täällä itärajan tuntumassa harju- ja aarnimaisemina. Ajo-ohjeet, turvallisuus, vaatetus ja käytännön matkapituusvaihtoehdot kannattaa lukea VisitKareliasta Ukonsärkän ulkoilusivulta(1). Koli.fi:n Ukonsärkkä–Jäkäläkankaan luonnonsuojelualueen kuvaus tiivistää, miten harju ja vanhat metsät houkuttelevat rauhallista päiväpatikointia(2). Reitti kuuluu Lieksaan. Ukonsärkkä pysäköintialueelta pääset muutamassa sadassa metrissä merkitylle polulle; polku kulkee harjun selänteillä, avaa lampi- ja suonäkymiä ja päättyy Ukonlammen rantaan noin 3,7 kilometrin kohdalla, missä Ukonlammen laavu ja Ukonlampi tulentekopaikka sopivat tauolle. Kuivakäymälä palvelee samassa rytmissä laavun kanssa, joten pitempi tauko onnistuu järjestämällä varusteet etukäteen. Karjalainen kuvasi vuonna 2023 harjulla komeita kelopuita sekä aarnimetsä- ja suomaisemia paikallisille lukijoille(3). Kulku harjulla on pääosin helppoa hiekkaista kangasta, mutta kokonaisuus on luokiteltu vaativaksi: metsäautoteitä on runsaasti, verkko voi pätkiä, ja laavulle viettävät pitkospuut voivat olla märällä kelillä liukkaita(1). Avotulien, ensiapuvaruston ja retkikartan merkitys korostuu, kun yhteys ei aina toimi(1).

Kosolan luontopolku on lyhyt retkeilypolku, noin 0,9 km, Vanhassa Puhoksessa Kiteen Puhoksen kylässä Pohjois-Karjalassa. Reitti tarjoaa helposti lähestyttävän yhdistelmän harjumaisemaa, vanhaa metsää ja rehevää kasvillisuutta hiljaisia kyläteitä pitkin vanhan mylly- ja kanava-alueen liepeillä. Kiteen kaupunki kuvaa polun varrella olevia opastauluja, jotka kertovat teollisuusyhteisön historiasta(1). Kiteen kaupunki mainitsee ulkoilusivuillaan myös Vanhan Puhoksen ja Kosolan polkujen uudistuksen keväällä 2004(2). Visit Savonlinna esittelee Vanhaa Puhosta päiväretkikohteena—mylly, kanava, matala uimapaikka, leikkipuisto ja ravintola—jos haluat yhdistää kävelyn ruokailuun tai kausitapahtumiin samassa miljöössä(3). Reitti kulkee Puhoksen koulu- ja liikunta-alueen tuntumassa: Puhoksen koulun liikuntasali, Puhoksen jääkiekkokenttä, Puhoksen seurojentalon liikuntasali ja Puhoksen pallokenttä ovat lähellä linjaa ja toimivat hyvinä maamerkkeinä suunnistuksessa. Talvella samaan kylään sijoittuvat Puhoksen latu hiihtoon ja Puhos - Tervolampi Moottorikelkkaura kelkkareitistöön; Puhoksen kuntorata tarjoaa valaistun juoksulenkin lähellä, jos kaipaat eri tempoa jalkaisin.

Merkittyjen kesäpolkujen, tulen käytön ohjeiden ja ajankohtaisten palvelutietojen varaan kannattaa rakentaa Kolin kansallispuiston käynti Luontoon.fi:n Kolin retkeilyosiosta(1). Visit Karelia esittelee helppona lenkkinä Kolin kaunista kolmikkoa Mattilan, Ollilan ja Turulan tilaympäristöissä leveillä, sorastetuilla urilla—samaa kulttuurimaisemaa, jonka läpi tämä lyhyt yhteys kulkee(3). Reitin pituus on noin 0,5 kilometriä ja se kulkee Mattilan tilapihapiirin suunnasta Vaaralanahon taukopaikalle Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Mukavaa polkuosuutta käyttävät niin lyhyet kävelyt kuin yhdistetyt päiväretket: reitin alussa on Mattila kaivo, noin 0,23 kilometrin kohdalla Turula telttailualue sekä Turula kuivakäymälä ja kaksi Turulan tulentekopaikka -kohdetta, ja Vaaralanahon päässä Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä. Turulan tulentekopaikalle on erillinen palvelukuvaus kansallispuiston luetteloissa(2). Polku on keskellä pidempiä reittivaihtoehtoja: samoissa risteyksissä kulkevat esimerkiksi Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa), Kylän Polku, Kasken kierros sekä Vanhan metsän polku, joten yhteys sopii kahvikierrokseen, UKK-pätkään tai satamasta nousevaan reittikokonaisuuteen. Luontopolkumies kuvaa Kasken kierrosta ja pysähtyy Vaaralanahon taukopaikalla ennen risteystä kohti Turulaa(4). Ollila pysäköintialue on meidän listauksessa lähin iso parkkipaikka, mutta se sijaitsee hieman kauempana viivasta; moni käyttää Ylä-Kolintie 12:n tai sataman pysäköintiä yhdessä laajemman Mattila–Ollila–Turula -verkoston kanssa(3). Lue tulistelusta, telttailusta ja vedestä lisää sivuiltamme Turula telttailualue, Mattila kaivo ja Vaaralanahon nuotiopaikat.

Heinälampi Winter Trail eli Pärnävaaran talvipolku on Liperin Kinttupolut-verkoston talvikunnostettu reitti Pärnävaaralla, Pohjois-Karjalassa. Liperin kunta ylläpitää koko reitistöä ja kuvaa taukopaikat, varauskäytännöt ja kausitiedotteet Kinttupolut-sivuillaan(1). VisitKarelia julkaisee talvireitille oman sivun yhteistyössä Liperin kanssa; sivulta löytyvät saapumisvinkit ja vaativuusluokitus(2). Reitin pituus on noin 5 km. Se ei ole suljettu rengas. Maastossa reitti on merkitty sinisillä talvipolun opasteilla, ja risteyksissä näkyy myös kesäisten Kinttupolut-haarojen värikoodit—violetteja, vihreitä tai keltaisia merkintöjä puissa(2). Pärnävaaran urheilualueelta reitti kulkee Parkin Grillin kautta, avonaisen taukopaikan ja nuotion äärelle. Noin 3,2 kilometrin kohdalla tulee Pieni Heinälampi, laavu, ja hieman myöhemmin Heinälampi, laavu ja kotus isomman lammen rannalla. Loppupäässä reitti kulkee Pärnävaaran pulkkamäen, ampumahiihdon harjoittelupaikan ja Pärnävaaran koiraurheilukeskuksen läheltä ja päättyy Pärnävaaran varauskodan lähistölle; varauskota varataan kunnan tilavarauksen kautta (linkit nuotiopaikkalistauksissa)(1). Talvireitti kohtaa latuverkoston osia kuten Pärnän helppo Latu ja Pärnävaaran kilpaladut ja liittyy samaan päätason reittiperheeseen kuin Jyri Trail ja Pärnä Trail Pärnävaaran lähtöpisteillä(1). Julkaisut voivat joskus antaa lampiympäristöstä hieman pidemmän talviluvun kuin tämän yhdistetyn viivan mitta—etäisyys riippuu siitä, mitä haaroja käytät risteyksissä(2). Karjalaisen kesäiseen Heinälampi Trail -juttuun kiteytyy sama järvimaasto: jyrkkiä nousuja, juuria ja kivisyyttä, mikä auttaa hahmottamaan maaston muotoa myös talvella(4). Liperi sijaitsee Joensuun itäpuolella. Lähimmät palvelut ovat Ylämyllyllä(2). Seuraa talviajan latu- ja talvipolkuohjeita: kunnan hiihtosivut viittaavat reaaliaikaiseen latutilannekarttaan(3). Lokakuussa 2025 kunta tiedotti Pärnävaaran metsänhoitotöistä valaistun hiihtoladun lähellä; Heinälampi- ja Surmilampi-kesähaarojen yhdistäminen talvireittiin kannattaa tarkistaa Kinttupolut-päivityksestä(1).

Horkan yhdyspolku on noin 0,3 kilometrin mittainen suuntaispätkä Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksan pohjoispuolella Pohjois-Karjalassa. Se on lyhyt linkki vilkkaalle Siikakosken rantavyöhykkeelle: pätkä yhdistää Siikakosken ja Horkan palvelurykelmän Horkka pysäköintialueeseen, jotta voit liikkua jokivarren nuotiopaikkojen ja laavujen sekä tienvarsiparkin välillä kääntymättä takaisin varsinaisilla Siikakosken lenkki -renkailla. Merkittyjen Siikakosken reittien kartat, kuvaukset ja ajantasaiset käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Lieksan kaupunki kokoilee alueen retkeilytarjonnan ja yhteystiedot myös kunnan omista poluista(2). Yhdyspolku sijoittuu samaan solmukohtaan kuin Siikakosken lenkki 3 km ja Siikakosken lenkki 5 km. Horkka tulentekopaikka ja Siikakoski tulentekopaikka tarjoavat nuotiopaikat joen äärellä; Uittopato tulentekopaikka on hieman ylävirtaan patovallin luona. Horkan laavu ja Siikakoski laavu ovat Lieksanjoen varren suojia; Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Horkan laavun sijaintia lähellä jokisiltaa, koskimaisemia, rantakävelyä ja keltaisia maastomerkintöjä pidemmillä lenkeillä(3). Via Karelia kuvaa Ruunaan noin 50 kilometrin merkittyä reitistöä ja nostaa esiin lyhyet 3 ja 5 kilometrin renkaat Siikakoskella ja Murrookoskella isomman koskireitin rinnalla(4). Tämä yhdyspolku ei korvaa noita kierroksia: se vain lyhentää kävelyä parkista ranta-alueelle tai päinvastoin. Jos jatkat Siikakosken lenkki 3 km- tai Siikakosken lenkki 5 km -poluille, mukana tulee suopohjia pitkospuita, rantakiviä ja vaihtelevaa metsämaastoa Murrookosken ja Niskalahden suunnilla; Murrookosken laavu löytyy syvemmällä pidemmällä ringillä. Reitti sijaitsee Lieksassa; Pohjois-Karjalan Ruunaa–Koli–Patvinsuo -kolmio on se syy, jolla moni viipyy täällä useamman päivän vaelluksilla. Tarkemmat tiedot nuotiopaikoista löytyvät meidän sivuiltamme: Horkka tulentekopaikka, Horkan laavu, Siikakoski tulentekopaikka, Siikakoski laavu ja Uittopato tulentekopaikka. Pohjois-Karjala on tämän reitin maakunta, ja sama alue houkuttelee vaeltajia myös Kolin ja Patvinsuon suuntaan.

Närelenkki luontopolku on noin 2,1 kilometrin mittainen helppo kävelyreitti Ruunaan retkeilyalueen Neitikosken palvelukeskittymässä Lieksan lähistöllä Pohjois-Karjalassa. Lieksanjoen koskialue houkuttelee Ruunaaseen paljon kävijöitä, ja tämä lyhyt merkitty luontopolku kulkee rantavyöhykkeen metsissä, saaren laavulla ja taukapaikoilla, Neitikosken nuotiopaikoilla ja grillikatoksella sekä kohti Hongikkorannan lahdenrantaa ja Kirppuvirran veneenlaskupaikkaa. Metsähallitus ylläpitää reitin kuvauksen Luontoon.fi-palvelussa(1), ja Via Karelia mainitsee Neitikosken luona noin kahden kilometrin luontopolun osana laajempaa merkittyä reitistöä(2). Lieksa toimii tie- ja joukkoliikenneyhteyksien tukena tälle alueelle. Paasikoskentie pysäköintialueelta pääsee nopeasti Neitisaaren laavulle ja Neitisaari tulentekopaikalle saarimaisemassa; Kirppuvirta veneenlaskupaikka palvelee vesiltä saapujia. Neitikoski pysäköintialue on Ruunaan retkeilykeskuksen vieressä Neitikoskentiellä; Neitikosken parkkpaikka grillikatos, Neitikoski tulentekopaikka 1 ja Neitikoski tulentekopaikka 2 muodostavat taukakeskittymän. Reitin varrella on myös Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Ämmäkoski tulentekopaikka 2. Hongikkoranta pysäköintialue, Hongikkoranta tulentekopaikka ja Hongikkoranta kuivakäymälä sijaitsevat länsilaidan rauhallisemmassa lahdessa; kuivakäymälöitä on myös Neitisaaren taukapaikan luona. VisitKarelia kuvaa Neitikoskentie 47:n pysäköinnin Pankakoskella, jatkoyhteydet Lieksasta ja käytännön turvavinkit märkien pitkospuiden varalle(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen kuvaus Neitikosken vaativasta esteettömästä polusta täydentää tunnelmaa samasta pysäköintialueesta: työmaavaiheet, selkeät opasteet ja saaren näkölavat koskimaisemassa(4). Samoista risteyksistä pääsee jatkamaan Ruunaa Neitijärven kierrokselle, jos kaipaa koko päivän järvimaisemakierrosta tämän lyhyen maistelun sijaan.

Jokivaarankangas–Majaniemi -reitti on noin 2,3 kilometrin pätkä Susitaivalia Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Jokivaarankangas pysäköintialueelta verkon risteykseen kohti Majaniemeä. Se on lyhyt päiväretkiosuus noin 94–97 kilometrin Susitaipaleesta, joka kulkee Möhkön suunnasta kohti Patvinsuon kansallispuistoa(2)(3). Kausihuollosta, taukopaikoista ja Susitaipaleen vetolautoista Ilomantsin kunta tiedottaa ulkoilusivuillaan(1). Luontoon.fi listaa Susitaivalin valtakunnallisessa palvelussa(2). Visit Karelia kuvaa, kuinka Susitaival jatkuu näillä seuduilla metsäteitä ja polkuja pitkin, mukaan lukien Suomunjoen ylitys vetolautalla, Suomunjoen laavu ja jatkosuunnat kohti Patvinsuota sekä Majaniemi tulentekopaikkaa Koitereen rannalla; polkujen risteyksestä on opasteet ja noin kilometri sivuttaisosuutta(3). Jokivaarankangas pysäköintialueelta polku kulkee Jokivaarankangas kuivakäymälän kautta, ja Suomunjoen laavu on heti alkumatkalla—kevyt taukopaikka ennen tai jälkeen Suomunjoen vetolauttaylityksen, jos kuljet pidempää Susitaivaa(3). Kohdassa, jossa osuus liittyy Patvinkierto retkeilyreittiin, voi kääntyä 25 kilometrin Patvinsuon kierrolle Teretinniemen laavun, Teretti laavun ja lintutornien suuntaan tai jatkaa Susitaivalilla kohti Kurkilahden seutua ja harjuja; Retkipaikka valottaa Susitaipaleen luonnetta kuvahelmistä ja etappipäivistä(4). Retkipaikan Patvinkierto-juttu mainitsee Jokivaarankangas pysäköintialueen vaihtoehtoisena lähtönä, jos hyväksyy muutaman ylimääräisen kilometrin verrattuna Lahnalammen parkkipaikkaan(5). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalan itäreunalla; tämä Susitaipaleen kohta on järvi- ja suomaisemien välissä, joten kartta tai GPX kannattaa pitää mukana risteävillä verkostoilla(3)(4). Odota hiljaista metsäkulkua ja Susitaivalin kanssa yhteisiä oransseja maalimerkkejä(3)(4).

Siikakosken lenkki 5 km on merkitty päiväretki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella Lieksan itäpuolella. Pohjois-Karjala on tässä kohtaa järvi- ja jokimaisemien sekä retkeilyreittien runsasta seutua. Reitin pituus on kartallamme noin 4,9 kilometriä. Virallinen reittikuvaus, tulen käyttö ja ajantasaiset tiedot löytyvät parhaiten Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä käytännön näkökulmasta: kumisaappaat tai tukevat maastojalkineet, hyttyssuoja ja vaihteleva maasto joen rantapoluista männikkökankaille ja värikkäille avosoille(2). Via Karelia sijoittaa Siikakosken ja Murrookosken lyhyet rengasreitit (5 km ja 3 km) laajempaan Ruunaan verkostoon, jossa on kymmeniä kilometrejä merkittyjä ja pitkostettuja polkuja(4). Retkipaikan Mika Markkasen kävelykertomus kannattaa lukea Siikakosken sillasta, keltaisista maalimerkeistä ja taukopaikoista Murrookoskella ja Niskalahdella(3). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kävely alkaa Siikakosken kalatien pysäköintinipuista: voit jättää auton Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1:lle tai Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3:lle, ja Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä toimii suuntaa antavana tukipisteenä. Muutaman sadan metrin päässä on Uittopato tulentekopaikka, ja Horkka pysäköintialueelta pääsee helposti Horkan laavulle ja Siikakoski laavulle; Siikakoski tulentekopaikka ja Horkka tulentekopaikka ovat lähellä toisiaan. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla. Keskiosuus kulkee Lieksanjoen rantaa ja ylittää märkiä kohtia pitkoksilla; Siikakoski pysäköintialue 1 ja Siikakoski pysäköintialue ylempi tarjoavat vaihtoehtoisen liittymän renkaaseen. Niskalahti tulentekopaikan jälkeen reitti avautuu järvelle päin, ja Murroonkangas tulentekopaikka on korkeammalla ennen paluuta joen varteen. Murrookosken laavu ja Murrookoski tulentekopaikka sopivat evästauolle. Pohjoisosassa pitkokset johtavat avosuon yli, ja Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka ja Murroopuro tulentekopaikka sijoittuvat ennen paluuosuutta. Sama alue liittyy Siikakosken lenkki 3 km -lyhyempään rengasreittiin ja Ruunaan maastopyöräreittiin siinä, missä verkostot kohtaavat Siikakosken palvelut.

Taitajan taival yhdysreitti Ilomantsiin on 7,4 km:n retkeilyreitti Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa. Se yhdistää historiallisen Taitajan Taival -pitkäretkeilyreitin suoraan Ilomantsin kirkonkylän liikunta-alueelle. Pääreitti Taitajan Taival 32 km ohittaa kirkonkylän kokonaan, mutta yhdysreitti mahdollistaa kaupunkiin pääsyn majoitusten, palvelujen ja tarvikkeiden luo(2). Ajantasaista tietoa reittiverkostosta julkaisee Ilomantsin kunta kesä- ja talviliikunnan sivuillaan(1). Reitti alkaa Hiislammelta, jossa Taitajan Taival kesäretkeilyreitti kulkee 32 km:n pääreitin puolivälissä. Lähtöpisteessä on Hiislampi laavu — laavu metsässä lepäämistä varten — sekä Hiislampi tulentekopaikka nuotiopaikkoineen ja polttopuuvaroineen. Kuivakäymälä löytyy läheltä (Hiislampi kuivakäymälä). Hiislammelta yhdysreitti suuntautuu länteen boreaalisessa metsässä suurimman osan 7,4 km:n matkastaan. Maasto noudattelee Ilomantsille tyypillistä harjuista ja kumpuilevaa selännemaisemaa. Noin 6,7 km:n kohdalla reitti sivuaa Rajan ampumarataa ennen kuin se laskeutuu Parppein alueelle Ilomantsin kirkonkylän laidalle. Reitti päättyy Ilomantsin liikuntahallin lähelle Pogostantielle 13 — lyhyen kävelymatkan päähän keskustasta. Parppein alue on Ilomantsin pääulkoilualue: reitin päässä odottavat Liikuntahallin Hengähys laavu lepopaikkana, Parppein kuntoilupaikka, Parppein frisbeegolfrata, Liikuntahallin tenniskenttä, Liikuntahallin jääkiekkokaukalo, Liikuntahallin kuntosali Ilomantsi, Parppein kuntoportaat ja Parppein pallokenttä. Alueelta löytyy myös Liikuntahallin pulkkamäki. Ilomantsin uimahalli Ilomantsinjärven rannalla on kävelymatkan päässä liikuntahallilta. Talvella Parppein liikuntakeskukselta lähtevät Ruhkarannan lenkki, Parppein valaistu latu, Parppein valaistu kuntorata ja Oikoladut. Taitajan Taivalin tai laajemman 90 km:n Pogostan kierroksen kulkijat voivat seurata yhdysreittiä kirkonkylään yöpymistä varten ja palata Hiislammelle seuraavana päivänä jatkaakseen pääreittillä.

Neitikoski kalapolku on lyhyt, merkitty kävelyreitti Lieksanjoen koskimaisemissa Ruunaan retkeilyalueella. Pohjois-Karjala on tunnettu Ruunaan koskimatkailusta, ja Lieksa toimii porttina tälle reitille. Metsähallitus ylläpitää reittiä — viralliset reitti- ja olosuhdetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Reitti lähtee Neitikosken pysäköintialueen liepeiltä Ruunaan retkeilykeskuksen tuntumassa Neitikoskentiellä. Alkupää on leveää kivituhkalla päällystettyä osuutta, jonka VisitKarelia luokittelee vaativaksi pyörätuoliosuudeksi; tämän jälkeen polku muuttuu helpommaksi lankkupoluksi, jonka reunakorokkeet tukevat pyörätuolia pitkospuilla(2)(4). Matkan varrella tulevat esiin Ämmäkoski esteetön tulentekopaikka 1 ja Ämmäkoski tulentekopaikka 2 sivu-uoman ylityksen kohdalla sekä Hongikkoranta tulentekopaikka kuivan uoman yllä. Kuivakäymälä on saatavilla pysäköinnin päässä; lisätietoa löytyy Hongikkoranta kuivakäymälä -sivultamme. Neitikoski pysäköintialue on reitin puolivälin tuntumassa, ja Neitikoski tulentekopaikka 1, Neitikosken parkkpaikka grillikatos sekä Neitikoski tulentekopaikka 2 tarjoavat tauko- ja ruokailumahdollisuuksia. Polku päättyy Kirppuvirta veneenlaskupaikan liepeille, missä avautuu järvi- ja koskinäkymiä kohti pääkoskea. Luontopolkumies kuvaa reitin penkkejä, kahta näköalatasannetta ja lankkupolun etenemistä kohti Neitikosken katselulavaa Retkipaikassa julkaistussa jutussa — kätevää omaan tahdin ja evästysten suunnitteluun(3). Kalastus kuuluu alueen käyttöön; ota luvat ja noudata paikallisia ohjeita(4). Useat Ruunaan koskenlaskuyrittäjät voivat järjestää kyydin myös liikuntarajoitteisille(2). Pidempään päiväretkeen samassa laaksossa voi jatkaa Ruunaa Neitijärven kierrokselle, joka käyttää paikoin samoja ranta- ja taukopalveluita.

Ajantasaisimmat tiedot ja virallinen kuvaus kannattaa tarkistaa Tohmajärven kunnan luontopolut-sivulta(1) ja Visit Tohmajärvi -sivuston Kemien Luontopolku -osiosta(2). Kemien luontopolku on noin 5,1 kilometrin patikointireitti Tohmajärven Kemien taajamassa Pohjois-Karjalassa, keskustan tuntumassa Kirkkotien varrella. Polku on merkitty keltaisin maalimerkein ja kulkee Jalajanvaaran ja Oravaaran luonnonsuojelualueiden kautta: korkeuseroja, pitkospuita ja 15 rastitaulua luonnosta ja kulttuurihistoriasta. Reitti on keskivaativa tai vaativa: juuria, märkiä painanteita, pitkiä heiniä ja lyhyitä jyrkkiä nousuja ja laskuja; Pienellä Palovaaralla jyrkimmissä kohdissa on köysiä. Varsinaista nuotiopaikkaa ei ole, joten eväät kannattaa pitää mukana. Retkipaikka julkaisee Luontopolkumiehen kuvauksen reitistä Mokinlammen ja Jalajanvaaran kautta taukoineen, niitynhoidosta ja eläinhavainnoista(3). Lähtö on lähellä ulkomuseoaluetta ja musiikkiopistoa. Ensimetreillä kuljet Kemien lähiliikunta- ja palloilualueen sivussa: Nymanin pallokenttä, Kemien tenniskentät, Kemien lähiliikuntapaikka, Seniorien kuntoilupaikka, Kemien ulkokuntoilupaikka, Mokinmäen kuntoportaat, Liikuntahallin beachvolleykenttä, Tohmajärven liikuntahalli, Liikuntahallin kuntosali Tohmajärvi ja Kemien liikuntahallin frisbeegolfrata sijaitsevat reitin varrella tai aivan sen vieressä—voit yhdistää luontolenkkiin portaat, kuntosalin tai frisbeegolfia. Samassa ympäristössä risteävät Kemien valaistu latu, Kemien valaistu kuntorata ja Karelianpolut / Pekan Trail; ne käyttävät samoja paikkoja, kuten Mokinmäen kuntoportaita ja liikuntahallialuetta, joten pidempi päivä onnistuu vaihtamalla lajia. Moottorikelkkareitti kulkee laajemmalla alueella ja kohtaa tämän palvelukeskittymän vain valikoiduissa pisteissä. Tohmajärvi ja Pohjois-Karjala esiintyvät tekstissä nimimuodossa, jotta pääset kuntakohtaisiin sivuihimme.

Kolin kansallispuiston käyttöä, maksuja ja laajempaa reittiverkkoa varten kannattaa aloittaa Kiehisen kierros -sivulta Luontoon.fi:ssä(1) ja Pirunkirkon pysäköintialueen sivulta Luontoon.fi:ssä(2). Pirunkirkon polku on kartallamme noin 0,2 kilometrin mittainen lyhyt lenkki Lieksassa Kolin kansallispuiston kaakkoisosassa. Käytännössä se on kävely Pirunkirkko pysäköintialueelta Pirunkirkon kallioluolalle ja takaisin—sama parkkipaikka palvelee myös paljon pidempää Kiehisen kierrosta, joten monet yhdistävät luolavierailun ja koko kierroksen. Retkipaikan Kolin Pirunkirkko -tekstissä siteerataan Luontoon.fi:tä Z-kirjaimen muotoisesta rakoluolasta, pituudesta noin 34 metriä ja korkeudesta noin 1–7 metriä, ja kerrotaan kansanperinteeseen liittyviä tarinoita(3). Via Karelia nostaa englanninkielisessä Kolin esittelyssä esiin kaakkoisen luolan päiväretkikohteena lähtöpysäköinnin läheltä(5). Retkipaikan Luontopolkumiehen Kiehisen kierros -artikkelissa kuvataan teräsritiläportaat luonnon suulle, noin metrin korkuinen aukko, sisällä huomattavasti korkeammat tilat sekä vinkki ottaa kaveri ja otsalamppu mukaan luolassa liikuttaessa(4). Rantatien varteen jäävältä parkkipaikalta nousevaa polkua pitkin avautuu välähdyksiä Pielisen suuntaan(3)(4). Jos haluat luolan jälkeen koko päivän vaaramaisemia ja pihapiirejä, jatka Kiehisen kierrokseen samalta pysäköintipaikalta—pidemmän lenkin varrella on muun muassa laavuja, saunoja ja kahluuvaijeri, jotka näkyvät tarkemmin meidän Kiehisen kierros -sivullamme.

Huippujen oikopolku on noin 200 metrin mittainen ympyrä Ukko-Kolilla Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala tunnetaan näistä vaaramaisemista, ja Koli on koko maan retkikartalla helposti tunnistettava kohde. Käytännössä tämä on pieni oikotie huippualueen merkityssä polkuverkossa Kolin luontokeskus Ukon ja hotellipiha-alueen liepeillä: voit käyttää sitä yhdessä merkityn Huippujen Kierroksen kanssa, kun haluat liikkua luontokeskuksen, hotellin ja parkkialueiden välillä ilman, että jokainen siirtymä vaatii koko noin 1,4 kilometrin huippusilmukan uudelleen kiertämistä. Ajantasaiset Huippujen kierros -kuvaukset, sulut ja kansallispuiston nuotio- sekä lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Huippujen kierros -reittisivulta(1). Koli.fi(2) kertoo, miten kansallismaiseman näköalapaikoille pääsee Kolin kylältä, satamareiteiltä, maisemahissiltä ja Ylä-Kolin pysäköintialueilta—samat vaihtoehdet liittyvät myös tähän lyhyeen huippuyhteyteen, kun rakennat pidemmän kierroksen. Varsinainen Huippujen Kierros kulkee Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin kautta; monet kulkijat suosittelevat vastapäivään kulkemista ja aikaa maisemille kiireettä Mutkia matkassa(3). Reissukuume(4) kuvaa samaa verkostoa talvella, kun lumi ja jää kallioilla ja portailla hidastavat lyhyttäkin siirtymää—huomioi tämä, jos yhdistät oikopolun laajempaan huippuretkeen. Via Karelia(5) kuvaa, miten tiiviisti Kolilla on merkittyjä silmukoita ja vaihtoehtoja Ukko-Kolin ympärillä; tämä oikopolku on osakuva siitä eikä oma pitkä vaelluskohde. Olet koko ajan lähellä Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen pihan tuntumassa, paikkoja Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3, Ukko-Kolin laskettelukeskusta ja Koli Relax Spaa. Nuotiolla tarvitset oman puun tai ostat sen palvelupisteistä, ja noudatat tulipalovaroituksia sekä puiston ohjeita(1). Parkkialueelta pihapiiriin kulkee erillisenä merkittynä pätkänä myös Polku parkkipaikalle, jos kiinnität lähtösi samalle yläalueelle.

Siikakosken niskan esteetön on hyvin lyhyt esteetön lenkki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella Lieksan itäpuolella. Pohjois-Karjala tarjoaa tässä kohtaa koski- ja järvimaisemia sekä tiheää taukopaikkaverkostoa. Reitin pituus on kartallamme noin 0,1 kilometriä yhtenä kompaktina renkaana Siikakosken kalatien palveluiden vieressä kosken niskan kohdalla, missä virta avautuu kohti Niskalahtea. Laajempi virallinen kuvaus, tulen käyttö ja palvelut löytyvät Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa pidempiä Siikakosken pikkulenkkejä (noin 4,7–5,4 km), jotka jakavat samaa pysäköintiä ja jokimaisemaa, keltaisia maalimerkkejä sekä vaihtelevaa rantaa, metsää ja avosuota(2). Retkipaikan Mika Markkasen kävelykertomus auttaa hahmottamaan Siikakosken sillan, Niskalahden ja Murrookosken suhteita täydellä kierroksella, vaikka tämä esteetön osuus on vain lyhyt pätkä samassa maisemassa(3). Via Karelia sijoittaa Siikakosken ja Murrookosken lyhyet renkaat (3 km ja 5 km) laajempaan Ruunaan merkittyyn polkuverkostoon(4). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Siikakoskelle ajetaan yleensä Siikakoskentien päähän: pysäköintiä on Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1:llä ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3:lla, ja Murrookoskentien pysäköintipaikan kuivakäymälä toimii tienvarsitukena. Saman nipun lähellä ovat Murrookosken laavu, Murrookoski tulentekopaikka, Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka, Siikakoski laavu, Siikakoski tulentekopaikka ja useita kuivakäymälöitä, joten esteettömän lenkin voi yhdistää helposti taukoon laavulla tai nuotiolla. Kartalla erillinen lyhyt lenkki ei ole sama kuin 3 tai 5 kilometrin Siikakosken rengasreitit, mutta käyttää samoja saapumispaikkoja. Jos tarvitset pidemmän pyörätuoliystävällisen reitin Ruunaalla, Neitikosken esteetön reitti on kuvattu Luontoon.fi:ssä(5); varsinaiset Siikakosken päälenkit on kuvattu keskivaativina juurakkoisina ja pitkostettuina polkuina(2)(3).

Huippujen oikopolku 2 on erittäin lyhyt, ei-rengasmaisena kuvattava yhteys Ukko-Kolilla Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala tunnetaan juuri näistä vaaramaisemista, ja Koli on koko maan retkikartalla helposti tunnistettava kohde Lieksan alueella. Käytännössä tämä oikopolku on oikotie huippualueen vilkkaassa polkuverkossa: sen avulla voi liikkua Huippujen Kierroksen ja Paha-Koli polun sekä Kolin luontokeskus Ukon palvelujen välillä ilman, että joka siirtymä vaatisi koko noin 1,4 kilometrin huippukierroksen kiertämistä uudelleen. Ajantasaiset reittikuvaukset, mahdolliset sulut ja kansallispuiston nuotio- sekä lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Huippujen kierros -reittisivulta(1). Koli.fi(2) kokoaa tavat saapua kansallismaiseman näköalapaikoille Kolin kylältä, satamareitiltä, maisemahissillä ja Ylä-Kolin parkkipaikoilta—nämä vaihtoehdot liittyvät myös tähän huippualueen oikopolkuun, kun kokoat pidemmän kierroksen. Merkitty Huippujen Kierros kiertää Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin; itsenäiset kulkijat suosittelevat usein vastapäivään kulkemista ja maisemiin varaamista aikaa kiireettä Mutkia matkassa(3). Reissukuume(4) kuvaa samaa reittiverkostoa talviolosuhteissa, kun lumi ja jää rapuilla ja kallioilla hidastavat lyhyttäkin pätkää—huomioi tämä, jos yhdistät oikopolun laajempaan huippuretkeen. Yhteydessä tähän osuuteen olet lähellä Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen pihapiirin tuntumassa. Ota oma puu mukaan tai osta sitä luontokeskukselta tai hotellipalveluista nuotiota varten, ja noudata yleisiä tulipalovaroituksia sekä puiston sääntöjä(1). Keskeiset pysäköintipaikat kartallamme ovat Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3; Ukko-Kolin laskettelukeskus, Koli Relax Spa ja Kolin luontokeskus Ukko sijaitsevat samassa yläalueen kimpassa kuin Huippujen Kierros.

Siikakosken kalapolku on lyhyt, noin 0,8 kilometrin mittainen pätkäpolku Lieksan Ruunaan retkeilyalueella Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee Lieksanjoen rantavyöhykkeellä Siikakosken kalatien ja koskimaiseman tuntumassa ja yhdistää Horkan taukopaikat Siikakosken laavu- ja nuotiopaikkoihin, Uittopadon varren näkökohtiin sekä Murrookosken ja Murroosuvannon laavuihin ja nuotiopaikkoihin. Polku sopii kalastajille ja päiväretkeilijöille, jotka haluavat siirtyä pysäköinnin, laavujen ja tulipaikkojen välillä ilman pitkää vaellusta. Laajempaa merkittyä Siikakosken päiväretkiverkostoa (mukaan lukien Metsähallituksen kuvaama noin 5 km:n Siikakosken lenkki) kannattaa lukea Luontoon.fi:n Siikakosken lenkki -reittisivulta(1). Visit Karelia kuvaa Siikakosken pikkulenkkejä jokimaisemineen ja keltaisine maalimerkkeineen sekä antaa varuste- ja turvallisuusvinkkejä alueelle(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen juttu samalta joenpätkältä täydentää käytännön kuvaa: polku tulee jo muutamassa sadassa metrissä kosken rantaan, Siikakosken silta tulee vastaan puolen kilometrin kävelyn jälkeen, ja Horkan laavu on sillan toisella puolella rannan lähellä — lyhyt poikkeus kannattaa, jos yhdistät useampia pätkiä(3). Lähtöpisteen suunnasta lukien reitin varrella tulevat ensin Horkka tulentekopaikka ja Horkan laavu sekä lähellä Horkka kuivakäymälä, sitten Siikakosken ryhmä: Siikakoski tulentekopaikka, Siikakoski laavu ja Siikakoski kuivakäymälä. Noin neljännes kilometrin kohdalla ovat Uittopato tulentekopaikka ja Uittopato kuivakäymälä. Myöhemmin linjalla ovat Siikakosken kalatie asuntovaunualue 1 ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 asuntovaunopaikoille kalatien varrella sekä Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä toisena saapumiskäytävänä. Pohjoisempana Murroopuro ja Murrookoski tarjoavat laavuja ja nuotiopaikkoja, ja Murroosuvanto päättää joen suuntaan Murroosuvannon laavulla, Murroosuvannon tulentekopaikalla ja Murroosuvannon kuivakäymälällä. Kuivakäymälöitä on useissa taukopaikoissa. Polku liittyy Horkan kohdalla Joutenjoki kalapolkuun ja kulkee samassa maisemassa Siikakosken lenkki 5 km:n ja Ruunaan maastopyöräreitin kanssa — pidempi kierros on helppo koostaa näistä. Jos kalastat kävelyn lisäksi, Siikakosken Lieksanjoki -kohteen lupaehdot ja kausirajaukset löytyvät fishing.fi:stä(4). Lieksa sijaitsee itäisessä Suomessa; Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja jokireiteistään. Siikakosken yläpuolinen järvi on Murroojärvi(4).

Reittivalintoihin ja Kolin alueen kokonaiskuvaan kannattaa tutustua Koli & Lieksa -sivuston ulkoilureittien kautta(1). Reitin pituus on noin 6,1 kilometriä yhtenä kävelylinjana Juualla, Kolin kansallismaiseman ja kansallispuiston alueella. Se kuuluu valtakunnalliseen UKK-vaellusreitistöön; Koli24 kuvaa koko UKK-reitin pituudeksi noin 1 100 kilometriä eteläisestä päätepisteestä Kolilla pohjoiseen Tulppioon Savukoskella ja muistuttaa, että lyhyet pätkät sopivat päiväretkiin, vaikka läpivaellus vaatisi kokemusta(2). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Tällä osuudella kuljet Kolin virkistysalueen vyöhykkeellä: Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu ja Kolin virkistysalueen ulkokuntosali sijoittuvat lähelle toisiaan metsäisellä maastolla Pielisen yläpuolella. Myöhemmin reitillä Ollila pysäköintialue palvelee niitä, jotka liittyvät osuudelle autolla. Mattila kaivo sijoittuu vanhojen tilojen maisemaan, jota Koli24 nostaa esiin myös Kasken kierroksen yhteydessä Mattilan, Ollilan ja Turulan tilojen kautta. Turula tulentekopaikka, Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat tauko- ja telttailuryhmän; Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka sijoittuvat Vaaralanahon loppusoralle. Samat palvelut linkittyvät Kolin kesäkahvilakierrokseen, jonka Koli24 kuvaa kevyen päiväretken reittinä Ryynäseltä Mattilalle ja edelleen—hyvä vaihtoehto, jos haluat yhdistää kahvilapysähdyksiä kävelyyn(2). Laajemmasta UKK-reitistä Rinkka ja Pulkka kertoo pitkän vaelluksen aloituksesta Luontokeskus Ukon läheltä, vaihtelevista merkinnöistä ja pusikoitumisesta alkuvaiheessa sekä Juuan rakenteista myöhemmin valtakunnallisella linjalla(3). Trekkari käsittelee UKK-reitin historiaa ja 1980-luvun reittihankkeita Vuokatin ja Kolin välillä sekä myöhempiä lehtikatsauksia valtakunnallisesta verkostosta(4). Nämä koskevat pitkiä läpivaelluksia, mutta ne selittävät, miksi UKK-nimi ja maalimerkinnät näkyvät Kolin metsissä. Reitti on päällekkäinen talvisin latu- ja kesäisin juoksureittiverkoston kanssa siinä, missä tietomme näyttää yhteisen linjan: Kolin valaistu latu Lieksa, Kolin kesäkahvilakierros, Kasken kierros, Kylän Polku ja lyhyet yhteydet kuten Mattila – Vaaralanaho polku. Tarkista kaupungin ja Metsähallituksen ajankohtaiset ohjeet nuotioista, saunoista ja kansallispuiston säännöistä ennen tulen sytyttämistä tai yöpymistä.

Noljakan luontopolku on noin 2,5 kilometrin rengasreitti Höytiäisen kanavan suiston luonnonsuojelualueella Joensuussa—karkeasti kuuden kilometrin päässä keskustasta. Joensuun kaupunki ylläpitää polkua yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja kuvaa säännöt, palvelut ja sijainnin ulkoilun luontopolut-sivuillaan(1). Luontoon.fi listaa saman luontopolun retkikohteiden joukossa, joten nimen ja sijainnin voi varmistaa myös sieltä(3). Kulkua on pitkälti pitkospuita pitkin kosteikossa ja rantavyöhykkeen metsissä; opasteet ovat puisia ja polun varrella on luontotauluja. Varsinaista nuotiopaikkaa tällä luontopolulla ei ole(1). Noljakka bird watching tower kohoaa reitin varrella ja tarjoaa näkymiä Pyhäselälle ja kanavan suuntaan(2)(3). Luonnonsuojelualueen päätöksen mukaan koirien tuominen alueelle on kielletty, samoin avotulet, telttailu, roskaaminen ja muut luontoa häiritsevät toiminnot(1). Retkipaikka kertoo laajemmin Höytiäisen rantahistoriasta ja siitä, miten kanavatyöt ja patovahingot johtivat järven voimakkaaseen laskuun 1800-luvulla—tausta-auttaa jos maa- ja maisemakuva ihmetyttää(2). Karjalainen on nostanut esiin kesälaidunnuksen: luomu-hereford-emolehmiä käytetään maisemanhoidossa, ja aitoja eläimiä tarkkaillaan päivittäin(4). Reitti kytkeytyy Noljakan laajempaan ulkoiluverkostoon: Noljakan polut yhtyy pitkosiin pitkin samaa lintutornisuuntaan rannan ja kenttäalueen puolelta, ja Jaama Trail kulkee alueella oranssimerkinnöin pidempiin pyörä- tai patikointilenkkeihin(1)(2). Samassa kaupunginosassa kulkevat myös Yhdysladut Mehtimäki-Noljakka, Noljakan valaistu latu ja Noljakan kuntorata. Ajantasaiset tiedot ja säännöt kannattaa tarkistaa viimeisimmistä Joensuun kaupungin ja ELY-keskuksen tiedoista(1).

Reitti on kartalla noin 0,2 kilometrin lyhyt metsälenkki Juualla Pohjois-Karjalassa Keihäsjoen Ala-Ruokosen lähtöalueella. Juuan kunnan kuvauksen mukaan sama lähtöalue liittyy laajempaan Keihäsjoen retkeilyyn: noin viiden kilometrin jokivartinen polku kulkee harjumaastossa kumpuineen ja soisine suppineen ja poikkeaa välillä lammille(1). Pysäköinnin, vaativuuden ja yhteyden Petäisenjärven suuntaan saat Juuan kunnan Juukaharju ja Keihäsjoki -sivulta(1). Lyhyellä lenkillä tulevat vastaan Keihäsjoki Ala-Ruokonen nuotiopaikka, Keihäsjoki autiotupa ja Keihäsjoki Ala-Ruokonen kuivakäymälä. Keihäsjoki autiotupa on vaatimaton autiotupa vuodelta 1982; kunnan mukaan siellä voi yöpyä, uida, kalastaa ja tehdä nuotion veloituksetta(1). Nuotiopaikka on aivan tuvan vieressä samassa kokonaisuudessa. Kuivakäymälä palvelee Ala-Ruokosen tauko- ja yöpymisvierailuja. Jos jatkat tätä lenkkiä pidemmälle jokea myöten, reitin loppupäässä on kesäkuusta lokakuun loppuun vuokrattava hirsinen kämppä Petäisen järven rannalla; varaustiedot löytyvät linkitetystä palvelusivusta(3). Kunta varoittaa, että merkitsemätön osuus tuvan jälkeen kohti kämppää on vaativa(1). Juuka on Pohjois-Karjalan kunta. Pohjois-Karjala sopii luontoretkiin; Keihäsjoen alue sijaitsee Juukassa.

Rajanpolku Petkeljärvi–Möhkö on noin 14 kilometriä pitkä janareitin osuus Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Petkeljärven ja Möhkön välillä. Se on 90 kilometrin Pogostan kierros -rengasreitin osa, joka kokoaa yhteen Taitajan taipaleen, Rajan polun, Susitaipaleen ja Kulkijan polun kirkonkylän ympäri(1). Ilomantsin kunta huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja taukopaikkoja retkeilykaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun luonnon olosuhteet huomioiden(2). Tarkimmat maastokohtaiset kuvaukset tästä osuudesta—missä reitti kulkee hetken Kuikan kierroksen mukana, missä harjun kivikko voi tuntua vaativammalta ja miten yhteys kulkee teille ja lopulta Koitajoen ylittävälle sillalle Möhkön suuntaan—löytyvät Visit Kareliaan julkaistusta Pogostan kierros -oppaasta(1). Petraniemestä lähtö sijoittuu Petkeljärven kansallispuiston palveluryhmään: Petkeljärvi Center, Petkeljärvi rantasauna ja rantasaunan kota, grillikatos, vierasvenelaiturit ja Petraniemi telttailualue telttailuun. Petraniemi pysäköintialue ja Petkeljärventie pysäköintialue 1 antavat käytännön pysäköinnin hieman reitin alkumetreillä. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Petkeljärvi metsänvartijan maja saunoineen ja Metsänvartijan maja laiturineen—hyviä etappimerkkejä puolen päivän retkeen. Noin viiden kilometrin kohdalla Oinassalmi veneenlaskupaikka on Möhköntien varrella. Reitti päättyy Möhkön satamaan Koulurannantien varrelle ja kulkee Möhkön laavun tuntumassa; Möhkössä on kahviloita, ruukkimuseoaluetta ja muita kyläpalveluja(3). Reitti on osa laajempaa kokonaisuutta ja merkitty maastoon oranssein maalimerkein ja opastepylväin(1). Petkeljärven päässä siihen liittyvät Harjupolku Ilomantsi, Korkeasärkän polku, Taitajan Taival kesäretkeilyreitti ja Kuikan Kierros luontopolku, ja Möhkön suunnassa Susitaival—hyödyllistä, jos suunnittelet pidempää itärajan reissua(1). Möhkön Matkailuyhdistys kuvaa Möhkön puolen pysäköintiä ruukkimuseon tai Savottakahvila Möhkön Mantan luona, pyytää ilmoittamaan lähtö- ja paluuajat tai jättämään viestin autoon, ja antaa numerot venekuljetuksen tiedusteluun, jos haluat kävellä toiseen suuntaan ja palata vesitse(3). Petkeljärvi Center muistuttaa kansallispuiston säännöistä: liiku kunnioittaen luontoa, lue järjestyssäännöt, ja pidä lemmikit kytkettyinä(4).

Kiehisen kierros on noin 14,3 kilometrin mittainen vaelluslinja Kolin kansallispuiston eteläpuolella Ylä-Murhistä kohti Herajoen kahluuvaijeria, reitin varrella Pirunkirkon pysäköinti, Pitkälampi, Honkapirtti ja Metsäpirtti, Lakkala, Seppälä, Soikkeli ja Rykiniemi. Joensuu on lähin isompi kaupunki tietokannassamme ja Pohjois-Karjala hallinnollinen maakunta, vaikka päiväretkeilijät tulevatkin käytännössä myös Kontiolahdelta ja Lieksasta. Metsähallitus julkisti Kiehisen kierros ‑kokonaisuuden vuonna 2022 harjoitusvaelluksena ennen pidempiin reitteihin siirtymistä(4). Pituusvaihtoehdoista, kolmesta pääpysäköinnistä, nuotiosäännöistä ja valkoisista ympyräopasteista löytyy kootusti Luontoon.fi(1). Kiehisen kierroksen kohdeopasteet (englanninkielinen artikkeli Luontoon.fissa)(2) avaavat tulen tekoa, juomavesimuistutuksen Pitkälammelta, teltan sijoittelun Ylä-Murhin niityn eri puolilla, vuokratupien käytön, Herajoen kahluun vaijerilla tai kiertoteillä sekä koiranpidon kansallispuistossa. Ylä-Murhin lähtöalueella ovat vieretysten Ylä-Murhi telttailualue, Ylä-Murhi vuokratupa, Ylä-Murhi kuivakäymälä ja Ylä-Murhi tulentekopaikka; kuivakäymälät kuuluvat luontevasti taukapaikkojen palveluun ilman erillistä vessalistaa. Retkipaikan Luontopolkumies kuvaa jyrkän alkunousun, pitkosportaat rehevällä rinteellä, Jauholanvaaran näkymät Herajärvelle ja miten noin 3,5 km Pirunkirkon päivälenkki käyttää samoja merkintöjä ennen pidempiä haaroja etelään(3). Noin 1,7 kilometrin kohdalla tulee Pirunkirkko pysäköintialue; Pirunkirkko polku vie sivuun Pirunkirkon lohkareluolaan, josta paikallislehti mainitsee Eero Järnefeltin seinärunon. Pitkälampi kuivakäymälä rajaa Pitkälammen taukopaikan ennen niittyrinteen laskeutumista. Noin 6,7 kilometrin kohdalla Honkapirtti varaustupa, Honkapirtti sauna, Metsäpirtti vuokratupa, Honkapirtti käymälä ja Metsäpirtti kuivakäymälä muodostavat Honkapirtti‑keskuksen; Polku metsäpirtille on lyhyt linkki, jos haluat Metsäpirtille suoraan. Seuraavaksi tulevat Lakkala tulentekopaikka, Lakkala telttailualue ja Lakkala vuokratupa. Seppälän tie pysäköintialue toimii toisena pääporttina; Seppälä tulentekopaikka, Seppälä vuokratupa ja Seppälä sauna ovat tien yläpuolella. Soikkeli tulentekopaikka ja Soikkeli vuokratupa jatkavat taukopaikkaketjua kohti Rykiniemi tulentekopaikkaa, Rykiniemi telttailualuetta ja Rykiniemi pysäköintialuetta Pielisen hiekkarannalla. Reitti päättyy Herajoki kahluuvaijeriin; kahlaus on mahdollista kiertää Herajoentien sillan kautta noin 1,7 kilometrin lisämatkalla(2). Herajärven kierros käyttää monia samoja tupia ja sopii monipäiväiseen ketjutukseen; Soikkeli - Ylä-Murhi polku, Pirunkirkon polku, Lakkala - Seppälä - Vesivaara polku ja Polku metsäpirtille lyhentävät tai muuntelevat päiväosuutta.

Kukonlammen kierros on noin 3,7 kilometrin patikointirengas Mujejärven retkeilyverkostolla Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa: lyhyt lenkki Kukonsärkän harjulla Kukonlammen maisemissa. Verkoston viralliset kuvaukset ja kartta-ankkureita löytyy Luontoon.fi-sivulta(1). Visit Karelia kertoo Hiltuslahden pysäköinnin saapumisesta, maksuttoman pysäköinnin, oranssin merkinnän puna-mustan raidan päällä, liukkaista pitkospuista sateella, marja- ja sienikeruusta omaan käyttöön luonnonsuojelualueella sekä turvallisuudesta tulen ja hätäpuheluiden osalta(2). Tyypillinen lähtö on Hiltuslahti parkkipaikka, jonka vieressä on Hiltuslahti tulentekopaikka ja lyhyen kävelyn päässä Hiltuslahti kuivakäymälä. Polku nousee nopeasti Kukonsärkän harjulle, jonka selkä on paikoin selvästi suota korkeammalla; matkalla on lyhyt laskeutuma kosteikkoon siltojen kautta ennen harjun jatkumista. Retkipaikan kuvitetussa Tetrijärven kierros -jutussa todetaan, että pidemmällä rengasreitillä noin kahden kilometrin kohdalla haara annetaan lyhyelle Kukonlammen kierrokselle, joka kääntyy takaisin länteen Kukonlammen jälkeen, kun pääreitti jatkuu pohjoiseen; samassa kirjoituksessa varoitetaan kapeista, märkien öiden pitkospuista ja tuulen kaatamista rungoista, joten napakka jalkine kannattaa(3). Renkaan loppupuolella on Murtolahti laavu, Murtolahti laavu tulentekopaikka ja Murtolahti laavu kuivakäymälä järven rannan lähellä—luontevia taukoja ennen paluuta kohti Hiltuslahtea. Pidempään päivään sama lähtöpaikka yhdistää Tetrijärven kierrokseen ja laajempaan Mujejärvi reittiin laavuineen ja muihin parkkipaikkoihin(2). Kesäinen Näitä polkuja tallaan -kuvaus korostaa alueen hiljaisuutta ja suosittelee suojaa hyönteisiä vastaan tyvenessä korpimetsässä(4). Nurmes on Pohjois-Karjalan kaupunki; Mujejärven alue levittäytyy Kuhmoon päin kantatien 75 varrella.

Kolin reittikarttoja, kansallispuiston sääntöjä ja ajankohtaisia reittilistauksia varten kannattaa tutustua Metsähallituksen Luontoon.fi-materiaaliin(1). Herajärven kierroksen reittikuvaus seuraa merkittyä polkua Mäkränaholta kohti Ikolanahoa Tarhapuron yläjuoksun tuntumassa ja kuvaa moreeniharjun niittykasvillisuutta, esimerkiksi kirkiruohoa ja runsasta kämmekkää, sekä vilkasta nuotiopaikkaa, polttopuusäilytystä ja vettä entisen torppa-ahon liepeillä(2). Retkipaikka palvelee kävijöitä Kolin luontokeskus Ukon tiloissa ja kokoaa käytännön Kolille pääsyn sekä kesä- ja talvireittikokoelmat yhteen(3). Koli.fi esittelee kansallispuiston geologiaa, luontoeläimiä ja ulkoilumahdollisuuksia Lieksan matkailualueella(4). Lieksa sijaitsee Pielisen länsirannalla ja käsittää Kolin kansallismaiseman. Ikolanaho–Purolanaho yhdyspolku on noin 0,6 km mittainen päästä-päähän -yhteys metsässä Ikolanahon perinneahon palveluryhmän ja Ukko-Kolin rinneverkoston Purolanahon puolen välillä. Se toimii lyhyenä lenkkinä tiheässä reittiverkossa: sinne yhdistyy esimerkiksi Mäkrän Kierto, Ukko-Kolin itärinne reitit, Herajärven kierroksen laajemmat osat ja talvisin Ukko-Kolin ladut osuuksilla, jotka käyttävät samaa rinnettä. Ikolanaholle päin kuljettaessa noin puolen kilometrin jälkeen Ikolanaho vuokratupa laskeutuu Kotaniementien varteen; tarkista varaus- ja avainkäytännöt meidän Ikolanaho vuokratupa -sivultamme. Ikolanahon tulentekopaikka on luonteva taukopaikka tuvan vieressä. Kuivakäymälä palvelee rakennusryhmän lähellä ilman paluuta päätielle. Autolla liikkujat käyttävät usein Peiponpelto pysäköintialuetta Kotaniemen–Herajärven pohjoispään metsäteiden risteyksessä, jossa on opastaulu ja ahtaampi pysäköintitila ennen ahon pudotusta(2). Maasto on tavallista kolilaista metsäpolkua: tiivistä maaperää, juuria ja lyhyitä nousuja ilman jyrkkiä kallioita tällä pätkällä. Varaukseksi riittää noin vartti suuntaansa rauhallisessa tahdissa. Yhdistä lenkkiin Mäkrän Kierroksen kierros tai Ukko-Kolin itärinne reitit, jos haluat maisemia ja korkeuseroja niityn jälkeen.

Jouhteninen on Höytiäisen saari Kontiolahden edustalla Pohjois-Karjalassa. Kontiolahti sijaitsee Höytiäisen itärannalla. Kesäretkeilyreitti on kartalla noin 4,4 kilometriä pitkä rantaan painottuva osuus; se ei ole koko saaren ympäri kulkeva lenkki. Metsähallitus ylläpitää saaren polkuja, nuotiopaikkoja ja käymälöitä; ajantasaiset säännöt ja saapumisohjeet kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelun Jouhtenisen luonnonsuojelualue -sivuilta(1). Kontiolahden kunnan luonto- ja ulkoilureittejä käsittelevät sivut kuvaavat Jouhtenisesta yhtenä Höytiäisen suosituimmista päiväretkikohteista ja viittaavat vesiyhteyksiin Kontiolahden satama-alueelta(2). Play Kontiolahti tiivistää saaren tarinan: elokuun 2004 trombi muutti metsämaisemaa, harjut ja rannat ovat suojeltuja ja saarella elää muun muassa ainutlaatuinen samettimuurahainen(3). Polulle pääset kävellen, kun olet noussut maihin veneellä. Reitin varrella noin 3,6 kilometrin kohdilla itärannalla ovat Jouhtenisen nuotiopaikka (itäranta) ja Jouhtenisen rantautumispaikka—tauko-, nuotio- ja pienvenesatamapaikkoja. Hieman edempänä itä- ja etelärannan taukopaikkoja palvelevat Jouhteninen kuivakäymälä itäinen, lähellä saaren eteläosaa Jouhteninen kuivakäymälä ja Jouhtenisen nuotiopaikka (eteläranta). Maasto on metsäistä ranta- ja harjumaastoa; virallinen kuvaus viittaa saarella kahteen lyhyempään rengasreittiin tulipaikkoineen, ja eri lähteissä mainitaan myös noin kolmen ja viiden kilometrin kävelyvaihtoehtoja reittivalinnan mukaan(2)(4). Hei joku Joensuu -blogin Höytiäisen Jouhteninen -teksti kuvaa paikoin jyrkkiä nousuja ja laskuja; tavallisilla lenkkikengillä pärjää, jos kulkee tottuneena epätasaisessa metsämaastossa(4). Talvella reitin linja osuu paikoin Kontiolahden hiihtoreitit -latuverkoston yhteyteen; kesällä samaa maastoa käytetään kävelyyn. Höytiäinen–Kontiolahti moottorikelkkaura kulkee järven alueella lähellä—tämä on lähinnä vertailu eri vuodenaikojen käyttöön.

Korkeasärkän polku on lyhyt ja vaativa pistoreitti Petkeljärven kansallispuistossa Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa. Pituudet, vaativuus, nousu- ja laskumetrit sekä tarkat kulkuviitteet Petkeljärvi Centeriltä kannattaa tarkistaa ensin Visit Karelia -sivuston Korkeasärkän polku -sivulta(1). Visit Ilomantsi luettelee puiston merkityt reitit ja kertoo, että Korkeasärkän polku lähtee Kokkolahden ja Savulammen välisestä risteyksestä, kulkee noin 2 kilometrin matkan yhteen suuntaan Korkeasärkän päähän Lohissalmelle ja palaa samaa reittiä(2). Via Karelia kuvaa Korkeasärkkää puiston näyttävimmäksi harjuksi: kapea, jyrkärinteinen harjanne, jonka molemmin puolin on vettä; harju jakaa Valkia- ja Kaitajärveä lähes erillisiksi vesialueiksi siinä, missä ne yhtyvät Petkeljärveen(3). Reitin pituus on noin 1,9 kilometriä yhteen suuntaan tämän sivun mukaisena harjuspurilla. Kokkolahden ja Savulammen väliseltä risteykseltä (jossa kohtaavat Kuikan kierros ja Harjupolku) edestakainen kävely niemen kärkeen on noin 2 kilometriä suuntaansa. Jos lähdet vain tälle pistolle Petkeljärven retkeilykeskuksesta etkä yhdistä Kuikan kierrokseen tai Harjupolkuun, varaa aikaa noin 5,1–5,4 kilometrin kierrokseen ja suunnilleen 1 tunti 50 minuuttia(1). Reitti on luokiteltu vaativaksi: osin kivinen polku, kapea harjannne ja jyrkät reunat—kannattaa varata kivikkoiseen maastoon sopivat kengät ja kartta tai GPX puhelimeen(1). Alueen reitit on merkitty selkeillä oransseilla maalitäplillä(3). Polku alkaa Petkeljärventie 61:n varrella Petkeljärvi Centerin lähistöllä. Kulje ensin noin 600 metriä Kuikan kierrosta, jonka jälkeen käänny vasemmalle Korkeasärkän edestakaiselle polulle(1). Petraniemen palveluiden äärellä kulkee sama alue kuin muilla puiston reiteillä: Petraniemi pysäköintialue, Petkeljärvi Center - veneenlaskupaikka, Petraniemi vierasvenelaituri, Petkeljärvi rantasauna, Petraniemi telttailualue, Petraniemi tulistelutupa ja Petraniemi grillikatos—kätevää, jos yhdistät Korkeasärkän polun Harjupolkuun, Kuikan kierrokseen, Taitajan Taival -kesäretkeilyreittiin tai Rajanpolkuun Petkeljärvi–Möhkö. Via Karelia suosittelee puiston rengasreittejä kiertämään myötäpäivään ja mainitsee, että Harjupolun voi yhdistää Korkeasärkään pidemmäksi päiväretkeksi(3). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalassa; Pohjois-Karjala on itäinen maakunta, jossa Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee.

Ajantasaisimmat tiedot Kolin kansallispuiston reiteistä, palveluista ja olosuhteista löytyvät Luontoon.fi:n Huippujen kierros -sivulta(1). Via Karelia(2) kuvaa huippujen välistä lyhyttä reittiosuutta Ukko-Kolilta Paha-Kolin kautta takaisin Akka-Kolin kautta osana samaa huippuverkostoa. Mutkiamatkassa(3) käsittelee Huippujen kierroksen maisemia ja sitä, miten noin 1,4 kilometrin ympyrä sijoittuu Luontokeskus Ukon ja hotellipihan tuntumaan. Paha-Koli polku on erittäin lyhyt silmukka Paha-Kolin huipulla—kartan mukaan noin 0,1 kilometriä—kansallispuistossa Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Paha-Koli on yksi kolmesta klassisen Huippujen kierros -renkaan päähuipusta Akka-Kolin ja Ukko-Kolin rinnalla; merkitty polku kiertää avokallioisen näköalakohdan, josta avautuu näkymä Pieliselle. Samaan kävijäkeskittymään liittyy Pääministerin tulentekopaikka, tunnettu nuotiopaikkatauko parkkipaikan ja huippujen välillä. Useimmat yhdistävät tämän osuuden suoraan Huippujen kierrokseen eivätkä tee siitä erillistä päiväretkeä. Koli pysäköintialue 2 ja 3 on käytännön pysäköinti tälle yläalueelle ja jatkoksi merkityille kävelyille. Samasta pisteestä on jatkoyhteyksiä esimerkiksi Huippujen kierrokseen, Mäkrän kiertoon, Kolinuuron kierrokseen ja muihin Ukko-Kolin rinteiden reitteihin(3). Huipuilla polku kulkee pääosin kalliolla ja lyhyissä metsäportaissa; talvella lumi voi hidastaa askelia uran ulkopuolella, vaikka kierros on yleisesti helppokulkuisena kuvattu(3).

Nurmes sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja Mujejärvi ulkoilijalle avautuu kaupungin pohjoispuolella. Mujejärven reitti on noin 24,1 kilometrin mittainen päästä päähän -reitti Mujejärven virkistys- ja luonnonsuojelualueella. Metsähallituksen ajantasainen reittikuvaus on Luontoon.fi-sivulla(1). Reitti alkaa Uuronrotko parkkipaikalta ja saapuu pian Uuronrotko laavulle sekä Uuronrotko tulentekopaikalle Uuronrotkon rotkomaisemassa. Via Karelia kuvaa Uuronrotkoa jyrkkänä länsilaidan rotkona, kun taas muu maisema on kallioita, harjuja ja pieniä tummavetisiä järviä, suurimpina Mujejärvi ja Tetrijärvi(3). Trek – N- Paws siteeraa Luontoon.fi:n kuvausta polusta rotkon reunaharjanteella vanhassa metsässä, näkymistä reunalla ja laskusta lammen rannan laavulle—kannattaa lukea ennen lähtöä(4). Noin 6,6 kilometrin kohdalla kuljetaan Peurakangas parkkipaikan ja Peurakangas kaivon ohi. Noin 8,5 kilometrin kohdalla tulee Tammikämppä autiotupa - Kivilampi, Tammikämppä tulentekopaikka ja Tammikämppä kaivo—hyvä puolivälin taukopaikka Kivilammen rannalla. Mujeniemen niemekkeen kulmilla seuraavat pian Mujeniemi laavu, Mujeniemi tulentekopaikka ja kuivakäymälärykelmä. Noin 12,8 kilometrin kohdalla on Murtolahti laavu ja Murtolahti laavu tulentekopaikka lahden rannalla. Tästä voi lyhentää päivää liittymällä yhteisille osuuksille Tetrijärven kierrokseen tai Kukonlammen kierrokseen, tai jatkaa pitkää poikittaista osuutta Talvilahti parkkipaikan ja Talvilahti kaivon kautta. Visit Karelia kuvaa Tetrijärven kierroksen suo-osuuksilla kulkevia pitkospuita, joiden väri vaihtee kesän vihreydestä ruskansävyihin, sammaleisia vanhoja kuusikoita ja tyypillisiä tummia erämaajärvimaisemia koko Mujejärven verkostossa(2). Marjastaminen ja sienestys omaan käyttöön on sallittua luonnonsuojelualueen käytännön mukaan alueen esitteissä(2). Talvilahden jälkeen reitti kulkee TETRIJÄRVI eräkämpän kautta Tetrijärven vuokrakämppäkulmalla, sitten Teerilaavulle ja Teerilaavu tulentekopaikalle itärannan yläpuolelle. Loppupäässä reitti palaa Talvilahti tulentekopaikkojen kautta kohti Hiltuslahti tulentekopaikkaa ja Hiltuslahti parkkipaikkaa. Kuivakäymälöitä on useissa taukapaikoissa. Pysäköinti päälähtöpaikoilla on esitetty maksuttomaksi Tetrijärven kierroksen Hiltuslahden ja Talvilahden parkkialueiden yhteydessä samalla ohjeella(2); Nurmeksestä Kuhmoon johtavalta tieltä 75 on opasteet Mujejärven parkkipaikoille(2)(3). Pitkospuiden pito sateella voi olla liukasta(2). Sopivaa, pelkälle reitille keskittyvää YouTube-esittelyä ei löytynyt laadun ja osuvuuden perusteella.

Maaston kuvaukseen, merkintöihin ja turvallisuuteen kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Varpasalon patikointireitti -sivusta(1). Reitti on noin 8,1 kilometrin rengas Varposalon saarella Rääkkylässä ja kulkee pihapiirojen, pienten teiden, metsäteiden ja lyhyiden polkuosuuksien kautta. Luontoon.fi kuvaa reitin suurimmaksi osaksi helppokulkuiseksi metsäteillä ja tasaisilla poluilla, mutta mukana on myös keskivaikeita pätkiä, joissa maasto on epätasaista ja kivikkoista, risukko voi hidastaa kulkua ja märillä kallioilla pito voi olla heikko(1). Reitti on merkitty oransseilla täpeillä, nauhoilla ja puisilla kävijäopasteilla(1). Rääkkylä sijaitsee Saimaan sisäsaaristossa; Varposalo on kunnan järvisaarista. Saarelle kannattaa yhdistää laajempi Karelianpolut-kokonaisuus: Visit Karelia esittelee Karelianpolut / Saaristo Trail -pyöräilykäytävän Oravisalon ja Varposalon teillä punaisilla opastuspaaluilla ja useilla lähtöpisteillä, mukaan lukien Varposalon Ihalansalmen silta, ja mainitsee mahdollisuuden jatkaa Liperiin lossilla pidemmillä retkillä(2). Rääkkylän kunta tiivistää Saaristo Trailin noin 50 kilometrin retkipyöräreitiksi saarten alueella ja viittaa tulostettaviin Karelianpolut -karttoihin(3). Pyöräilyverkosto on eri reitti kuin tämä patikointirengas, mutta samat kylätiet ja metsäautotiet limittyvät—varaudu satunnaiseen metsä- ja maatalousliikenteeseen yhteisillä osuuksilla(4). Patikointirenkaan varrella Varpasalon erän kota tulee vastaan heti alussa, noin 0,4 kilometrin kohdalla—hyvä taukopaikka kota-tyyppisessä rakennuksessa. Puolivälin tienoilla, Apajalahden luontopolun risteyskohdassa, Apajalahden luontopolun laavu tarjoaa laavutauon; itse Apajalahden luontopolku on lyhyempi rengas, josta Pohjoisen Saimaan Saaristo kuvaa tervaleppäkorven ja kallioisia osuuksia(4). Talvisin Varpasalon hiihtoreitti käyttää osin samaa saariston reittiverkostoa latuineen lumitilanteen mukaan(4). Pohjoisen Saimaan Saaristo muistuttaa, ettei kylätalon lähellä oleva metsästysseuran kota tulipaikkoineen ja huussilla ole retkeilijöiden käytössä—käytä yllä mainittuja taukopaikkoja(4). Pohjoisen Saimaan Saaristo kuvaa Apajalahden luontopolun erillisenä noin 2,8 kilometrin renkaana nuoliopastein ja karttatauluin sekä yhteyksiä Ihalansalmen sillalta kohti Häikänniementietä(4). Jos suunnittelet päiväretkeä Joensuusta, varaa ajoaikaa saaren lähtöpisteisiin; Rääkkylän vapaa-aikatoimisto auttaa karttojen kanssa(3).

Heinälampi Trail on lyhyt mutta tekninen haara Liperin Kinttupolut-reitistöstä (noin 65 km, seitsemän rengasreittiä Joensuun itäpuolella). Liperin kunta ylläpitää kokonaisuutta ja julkaisee karttoja, GPX-tiedostoja ja kausitiedotteita Kinttupolut-sivuillaan(1). VisitKarelia pitää yllä erillistä Heinälampi Trail -sivua samoilla vaativuus-, kesto- ja turvallisuustiedoilla(2). Reitin pituus on noin 3,5 km. Maastossa reitti on merkitty vihreällä(2). Pärnävaaran urheilukeskukselta pääset reitille muiden Kinttupolkujen kautta: seuraa Kinttupolut / Pärnä Trailia myötäpäivään (mustat merkit) ja/tai Kinttupolut / Jyri Trailia vastapäivään (keltaiset merkit), kunnes vihreä Heinälampi-haara erkanee; risteysopastaulut auttavat suunnassa(1)(2). Alussa reitin varrella on Parkin Grilli, avonainen taukopaikka tulipaikalla Pärnä Bike Parkin ala-alueen tuntumassa—anna tietä pyöräilijöille ja noudata risteysalueen turvaopasteita(1)(2). Noin 2,4 kilometrin kohdalla tulee Pieni Heinälampi, laavu metsärinteen reunalla pienen lammen yläpuolella; hieman edempänä Heinälampi, laavu ja kotus ison Heinälammen rannalla—laavu, kota ja nuotiopaikat sopivat evästauolle tai pidemmälle tauolle(1). Rakenne on metsälenkki Heinälampien ympäri sekä edestakainen pisto ison Heinälammen laavulle; kivisimmät ja juurisimmat osuudet osuvat usein juuri pisto-osuudelle(2). Maasto on pohjoiskarjalaista kangasmetsää: mäntyjä, juuria, kiviä ja lyhyitä jyrkkiä nousuja—märällä säällä kivet ja juuret pysyvät liukkaina, joten pieni ensiapulaukku on järkevä, kuten VisitKarelia suosittelee(2). Karjalaisen päivän retki -juttusarja kuvaa samaa lammi- ja mäkimaastoa juurakkoisine osuuksineen ja sijoittaa reitin lyhyiden Kinttupolkujen joukkoon Ylämyllyn lähellä(3). Retkipaikat-blogin Heinälampien laavut -teksti kertoo laavuilla kävijöistä ja siitä, että ruuhkaviikonlopun jälkeen kannattaa varata oma keitinpolttoaine—käytännöllinen lisäluku taukopaikoista(4). Pieniretki-sivusto täydentää kuvaa ruskan väreistä ja lyhyemmistä lähestymisvaihtoehdoista laavuille(5). Liperi sijaitsee Pohjois-Karjalassa; lähimmät kaupat ja kahvilat ovat Ylämyllyllä(2). Risteyskohdista voit jatkaa päivää esimerkiksi Kinttupolut / Jyri Trailille, Kinttupolut / Pärnä Trailille, Pärnän helpolle ladulle, Pärnävaaran hiihtoreiteille tai erilliselle Heinälampi-talvireitistölle kelien salliessa(1).

Kierros kulkee Lieksassa Saarijärven ympäri Änäkäisen ulkoilualueella—älä sekoita reittiä Keski-Suomen samannimisiin polkuihin. Pohjois-Karjala on vaeltajille tuttu erämaisista reiteistä. Tietoa laavun, keittokatoksen, kodan, Syväjärven matkailualueen nuotiopaikan ja kierron läntisen osuuden huollosta sekä siitä, miten järven rannan rakenteita arvioidaan tulevaisuudessa asiakasturvallisuuden kannalta, on luettavissa Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin maaliskuussa 2026 julkaisemasta käyttöoikeusuutisesta(1). Visit Karelia kuvaa Karhunpolun merkintöjä ja sitä, miten Änäkäinen liittyy pitkän matkan reittiin, laavu- ja kotakohti mukaan lukien(2). Lieksa Travel esittelee Änäkäisen luonto- ja sotahistoriaa ja mainitsee pohjoispäässä lyhyen rengasreitin Saarijärven ympäri—järveä kutsutaan myös Iso-Änäkäiseksi(3). Laavu.org tarjoaa tarkistakarttojen apuna koordinaatit tien varteen sijoittuvalle laavulle(4). Saarijärvi kierto on noin 3,2 kilometriä ja muodostaa järven ympri kulkevan lenkin. Maasto on kevyempi päiväretki verrattuna Karhunpolun pohjoisosien jyrkkiin harjurouskiin: metsäpolkuja, kosteampaa rantaa ja itärannalla pitkospuita, joiden kunto voi tulevaisuudessa johtaa koko kierroksen käytön päättymiseen viranomaisten arvion mukaan(1). Etelä- ja länsirannalla ovat Saarijärven kota, Saarijärvi keittokatos, Saarijärvi tulentekopaikka (eteläinen), Saarijärvi kuivakäymälä ja lähellä Välikangas pysäköintialue autoilijoille. Syväjärven suuntaan tultaessa tulevat Syväjärvi laituri, Syväjärvi asuntovaunualueen tulentekopaikka ja Syväjärvi kuivakäymälä. Pohjoispäässä reitti kulkee Saarijärvi laavu - Lieksa, Saarijärvi tulentekopaikka (pohjoinen) ja Saarijärvi kuivakäymälä pohjoinen -kohteiden ohi. Kuivakäymälät kuuluvat taukapaikkojen palveluihin; niitä ei tarvitse erikseen nimetä retkipisteinä. Tarkemmat tiedot kodasta, keittokatoksesta ja laavusta löytyvät niiden omilta sivuiltamme. Samoilla kulkulinjoilla jatkaa isompi verkosto: Karhunpolku (retkeilyreitti), Karhunpolku (maastopyöräilyreitti), Maastopyöräreitti Rukajärventien kierros ja Änäkäinen yhdyspolku tarjoavat jatkoja ja vaihtoehtoja päiväohjelmaan(2). Ilmoita Karhunpolun tuulenkaadoista, roskista tai laavujen kunnoista Lieksan liikuntapaikkojen hoitoon Visit Karelia -sivulla mainituilla yhteystiedoilla(2).

Susitaival on noin 91,7 kilometrin mittainen usean päivän vaellusreitti Pohjois-Karjalassa: se yhdistää Ilomantsin ja Patvinsuon kansallispuiston seudun Möhkön ruukkikylän ja välimaaston harjujen ja järvien kanssa. Ilomantsin kunta huoltaa reittiä, taukopaikkoja retkeilykaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun sekä Susitaipaleen vetolauttoja samalla kausirytmillä(1). Ajankohtaiset lautta- ja talvitiedotteet julkaistaan kunnan ulkoilusivuilla(1). Luontoon.fi(2) listaa reitin valtakunnallisessa ulkoiluaineistossa. Visit North Karelia tarjoaa vaiheittaisen reittikuvauksen, liikenneyhteydet ja turvallisuusohjeet(3). Suunta voi olla kumpi tahansa. Patvinsuon päästä tulee ensin Teretinniemen kokonaisuus: Teretti tulentekopaikka, Teretti laavu, Teretinniemen laavu, Teretti luontotorni ja Teretin lintutorni muutaman kilometrin sisällä—tauko, näkö suolle ja lintubongaus onnistuvat kätevästi. Hieman edempänä ovat Kurkilahden keittokatos ja Kurkilahti pysäköintialue autolla saapuville. Tässä Susitaival kohtaa Patvinkierto retkeilyreitin, Kurkilahti - Teretti reitin ja Suomunkierto retkeilyreitin, joten lyhyempiä silmukoita tai jatkoyhteyttä Suomun vuokrattavaan rantasaunaan voi suunnitella samaan retkeen. Etelämpänä ovat muun muassa Suomunjoen laavu, Jokivaarankangas pysäköintialue ja kuivakäymälä, Majaniemi tulentekopaikka, Majaniemi telttailualue ja Majaniemi kuivakäymälä. Möhkön satama ja Möhkön laavu viittaavat ruukkialueen palveluihin ja kulttuurimaisemaan(3). Pidemmällä osuudella tulevat Pohjoisen Pitkäjärven autiotupa, Kontiovaaran laavu, Särkkäjärven uimapaikka Ilomantsi ja Särkkäjärven autiotupa uimarannoineen ja kaivoineen(4). Teponsärkän kota, Kaunisjärven laavu, Jorhon autiotupa, Jorhon laavu ja Petrokankaan laavu ovat pääasiallisia yö- ja taukopaikkoja; Retkipaikka nosti esiin Kaunisjärven kirkkaan veden(4), ja Latu&Polku kuvaa vetolauttoja Jorhon jälkeen ja Naarvan vaaramaisemia(5). Patvinsuolla Susitaival liittyy Karhunpolkuun (retkeilyreitti), joka jatkuu pohjoiseen osana noin 300 kilometrin kokonaisuutta yhdessä Pogostan kierroksen kanssa Möhkö–Särkkäjärvi-yhteisosuudella(3). Ilomantsi sijaitsee Pohjois-Karjalan itäreunalla; Lieksa ja Patvinsuo pohjoisessa, Möhkö Ilomantsin metsissä itärajaa kohti. Odota hiljaista metsää, harjuja ja soita sekä joitakin metsätie- ja sorasiirtymiä; matkapuhelinverkko on paikoin katveinen ja jyrkät nousut kuormalla vaativia(3). Retkipaikka ja Latu&Polku mainitsevat hakkuualueiden lähellä hetkittäin epäselviä merkintöjä—kartta tai GPX mukaan(4)(5).

Haapavitja–Paasikoski-reitti on lyhyt, noin 0,8 kilometrin pätkä päästä päähän Ruunaan retkeilyalueella Lieksanjoen varrella: se yhdistää Paasikosken koskipaikan ja Haapavitjan koskipaikan, jossa pidempi viitoitettu verkosto jatkuu. Lieksa on lähin isompi taajama joukkoliikenneyhteyksille ja palveluille, ja koko kohde istuu Pohjois-Karjalan järvi- ja jokimaisemassa. Ajantasaiset tiedot ja virallinen reittikuvaus löytyvät Luontoon.fi:stä, jossa Metsähallitus ylläpitää tätä osuutta(1). Keltaiset maalimerkit viittojen varrella käyvät ilmi Ruunaan Koskikierros -sivulla(2), ja Neitijärven kierros Ruunaa -sivulla samasta alueportaalista korostuvat maastopyöräilijät sekä koskimaisema Haapavitjan riippusillalta(3). Via Karelia kiteyttää, miten pitkä Koskikierros ylittää Lieksanjoen riippusilloilla myös Haapavitjalla(4). Kävelystä ja elämästä kuljettaa lukijaa päiväreissulla, jossa yhdistyvät Paasikoski, Haapaniskan laavu, Kakkisen laavu, pitkospuut jokirannassa ja Haapavitjan silta(5). Paasikoski tulentekopaikalta olet heti koskimaisemassa; kuivakäymälöitä on käytettävissä Paasikosken taukopaikkojen lähellä luontevasti tauon yhteydessä. Noin 0,7 kilometrin kohdalla Haapaniskan laavu ja Haapaniska tulentekopaikka muodostavat tiiviin levähdyspaikan metsäisellä rantakaistaleella. Hieman etelämpänä Kakkisen laavu ja Kakkinen tulentekopaikka sopivat pidempään taukoon ennen viimeistä nousua Haapavitja tulentekopaikalle; Haapavitjan päässä on taukopaikan luona kuivakäymälä. Haapavitjalla joen ylittävä riippusilta kytkee tämän lyhyen yhdysosuuden Via Karelia -tekstissä kuvattuun laajaan Koskikierrokseen(4). Käytä sitä käytännön linkkinä koskikohteiden välillä: suunnittele pysäköinti Metsähallituksen saapumisohjeiden mukaan(1) ja jatka tarvittaessa sillan yli kohti Neitijärveä esimerkiksi Ruunaa Neitijärven kierroksella.

Koitajoki reitti itäiselle pisteelle on noin 6 kilometriä pitkä päästä päähän -reitti Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Ylä-Koitajoen erämaisessa jokimaisemassa lähellä valtakunnrajaa. Se jatkuu samaan merkittyyn Koitajoki reitti -kokonaisuuteen ja sopii puolen päivän retkeksi kohti EU:n itäisten ulkoilureittien maastoja tässä jokilaaksossa. Huoltokaudesta, lauttojen tilanteesta ja Infogis-kartan linkistä löydät ajantasaisimmat tiedot Ilomantsin kunnan retkeilyreittien sivulta(1). Via Karelia kuvaa Koitajoen luonnonsuojelualueen rauhalliseksi jokivarsiksi, jossa pienet kosket yhdistävat suojelusuot ja Koivusuon luonnonpuiston; alue kuuluu yhdessä Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistojen kanssa UNESCOn Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen(2). Yle uutisoi, että Ilomantsin kunta vastaa jatkossa Koitajoen retkeilyreittien rakenteiden hoidosta, Metsähallitus jatkaa neljän autiotuvan huoltoa ja kaksi Koitajoella käytettyä vetolauttaa poistettiin käytöstä(3). trekkari.fi:n vuoden 2024 Koitajoki-päiväkirja kuvaa vierailua rajavyöhykkeen itäisimmässä pisteessä saarella ja yöpymistä Leimuukämppä autiotuvalla Polvikosken suunnasta käsin—käytännön kuvaa siitä, miten Polvikoski pysäköintalue, autiotuvat ja rajavyöhyke limittyvät(4). Maisema yhdistää valoisia mäntykankaita, joen penkereitä ja pitkospuiden ylittämiä aukeita soita; samankaltaisella alueella kulkeva Koitajoen eteläinen kierros on kuvattu helppokulkuiseksi kuivalla säällä(5). Puhelinverkko pätkii; ota kartta, juomavesi ja huomioi suurpetojen esiintyminen. Pidemmälle retkelle kannattaa yhdistää Koitajoki reitti tai Pirhun kierto samalla suojelualueella(2); Tapion Taival on kuvattu myös Luontoon.fi-sivustolla Ilomantsin Koivusuo-osuudesta(6).

Mäntypolku on noin 4,7 km:n retki Patvinsuon kansallispuiston Suomunjärvien ranta-alueen männiköissä. Reitti kulkee Lieksassa Pohjois-Karjalassa: kirkkaiden kangasmailmien, hiekkapointtien ja vanhan metsänvartija-asutuksen eli nykyisen Suomun palvelukeskittymän lähellä. Ajantasaiset reittitiedot, merkinnät ja kansallispuiston säännöt löytyvät Luontoon.fi-sivun Mäntypolku-sivulta(1). Via Karelia kuvaa Suomunjärven rannikon roolia koko puistossa ja antaa ajo-ohjeet Suomun luontotuvan pysäköinnille(3). Retkipaikan Luontopolkumies käveli sinisesti merkityn reitin vastapäivään teltta-alueen puolelta, jakoi alun Suomunkierron keltaisten merkkien kanssa ja kääntyi Kuikkaniemeä kohti; hän kertoo myös luontotauluista männistä, paloista, majavasta ja sotavuosien hiilimiiluista(2). Käytännössä reitti sopii puolen päivän kävelyyn Suomun palveluiden luota. Lähtö on samaan pihapiiriin kuin telttailu ja pysäköinti: alkupäässä ovat muun muassa Suomu talo, Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu kämpän sauna, Patvinsuo suomu pihakaivo ja Suomu pysäköintialue. Polku sivuaa Suomunjärven hiekkarantoja ja johtaa Kuikkaniemen kalasaunan eli savupirtin liepeille, mistä Via Karelia kertoo tarkemmin(3). Noin 3,4 kilometrin kohdalla Aittoniemellä on kuivakäymälä hieman syrjemmäs pihan hälinästä. Etelämpänä tulevat Suomu vuokrattava rantasauna, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu telttailualue, Suomu rantakaivo ja Suomu pysäköintialue ranta—hyödyllisiä, jos haluat uimahetken, vuokrasaunan tai rantapysäköinnin. Itse luontopolun varrella ei ole nuotiopaikkoja; tulentekopaikat löytyvät Suomun leiri- ja keittoalueilta(2). Reitti kytkeytyy muihin Suomun polkuihin: Suomu yhdyspolku, Suomunkierto retkeilyreitti, Suomu rantasaunan polku, Nälmänpuro – Suomu reitti ja Iso-Hietajärvi reitit. Pitkä Karhunpolku (retkeilyreitti) kulkee myös tämän saman palvelukeskittymän kautta, jos suunnittelet pidempää vaellusta.

Papinniemen ukonhattupolku on lyhyt, noin 0,6 kilometrin rengasreitti Saarekkeentien varrella Ätäskön rannan tuntumassa Kiteellä, Pohjois-Karjalassa. Polku kulkee rehevän lehtomaisen ukonhattulehdon läpi; keskiössä on harvinainen lehtoukonhattu (Aconitum septentrionale). Ajantasaiset tiedot opastetauluista, reittikartasta ja käynnistä löytyvät Kiteen kaupungin ulkoilu- ja retkeilysivuilla(1). Kiteen kaupungin ulkoilu- ja retkeilysivuilla kerrotaan reitin pituudeksi noin puoli kilometriä, lähtötaulusta ja kahdeksasta kohdetaulusta sekä ukonhatun parhaasta kukinta-ajasta kesäkuun lopusta heinäkuun puoliväliin(1). Kiteen kaupungin englanninkielisellä lehtoesittelysivulla todetaan, että Papinniemen itäosassa on noin viiden hehtaarin lehtoalue Saarekkeentien molemmin puolin kallioilla ja rinteillä; pohjoisen ukonhatun esiintyminen keskittyy Keski-Karjalan lehtokeskukseen, ja alue kuuluu valtakunnalliseen lehtosuojeluohjelmaan sekä Suomen Natura 2000 -verkostoon(2). Lajityypillisessä lehdossa voi kuulla monipuolista lintulaulua; yöllinen satakielen laulu mainitaan retkikuvauksessa(3). Maastossa polku on aluksi helppokulkuinen, mutta kiristyy Käärmekallion rinnettä noustessa; siniset kolmiomerkit ohjaavat, ja kaatuneita puita voi joutua kiertämään(3). Lehtoukonhattu on rauhoitettu ja myrkyllinen—älä poimi tai käsittele kasveja(2)(3). Retkipaikka-artikkeli täydentää käytännön vinkkejä: paras kukintaikkuna on kesäkuun lopun ja heinäkuun puolivälin väli, ja teksti kuvaa saapumista kuutostieltä Papinniementien viitoituksesta mustapohjaiseen Aconitum-lehto -viittaan ja pysäköintiä polun lähtöpaikan vastapäätä(3).

Partiissuo, polku on noin 0,6 kilometrin mittainen kulku Kiteellä Pohjois-Karjalassa; se tarjoaa lyhyen kosketuksen Partiissuon keidassuomaisemaan. Kitee on Itä-Suomen järvikaupunki, ja laajempi Partiissuo on luonnonmukainen, mäkien ympäröimä keidassuo kunnan luoteisosassa. Kiteen kaupungin Suot-kuvaukset luonnehtivat aluetta linnustollisesti monipuoliseksi sekä marja- ja tutkimusmerkitykseltään tärkeäksi(1). Itäsuomalainen sijoittaa avosuon muutaman kilometrin päähän Kiteen keskustasta luoteeseen Rääkkylän ja Kiteen välisen tien varteen ja nostaa esiin sen aseman pohjoiskarjalaisten lintusoiden joukossa(2). Sama kohde on myös UNEP-WCMC:n ylläpitämässä Protected Planet -tietokannassa maanpäällisenä suojelualueena Partiissuo-nimellä, ja merkinnän yhteydessä viitataan myös naapurialueisiin kuten Gummin luonnonsuojelualueeseen(3). Reitti on suoraviivainen, päiväretkeilyyn verrattuna hyvin lyhyt kävely—ei monen tunnin vaellus. Viralliset lähteet eivät erittele tarkasti pintaa tai rakenteita tämän 0,6 kilometrin osuuden varrella, joten varustaudu tavallisin ulkoilujalkinein ja leppoisalla tahdilla. Suokukot ja muut pesimälinnut, marjasadot ja tutkimusnäkökulma täyttävät saman kuvan, jonka Kiteen kaupungin sivut avaavat kävijälle(1).

Patvinsuon kansallispuiston reiteistä, rajoituksista ja ajantasaisista käyntiohjeista kannattaa aloittaa Luontoon.fi(1). Via Karelia kuvaa, miten Suomuun ajetaan Valtatie 522:n kautta Kivilahden–Kitsin tielle 5202 ja edelleen Suomuntielle metsänvartijatilan pysäköinnille, sekä miten Suomunjärvi edustaa puiston pohjoisosan hiekkarantaisempaa ja mäntykangasmaista puolta verrattuna laajoihin soalueisiin(3). Pohjois-Karjala tarjoaa tässä kansallispuistossa sekä aapasoita että Suomunjärven hiekkarantoja, ja Lieksa sijaitsee puiston järviosan länsipuolella. Suomu yhdyspolku on noin 0,2 km:n rengas Patvinsuolla. Se kulkee Suomun palvelualueella, alkaen Suomu pysäköintialueelta, mistä Suomu talo, Suomu kämpän sauna, Patvinsuo suomu pihakaivo ja Suomu luontotupa / sisämajoitus ovat vain lyhyen kävelyn päässä. Polku tuo järven rantavyöhykkeelle Suomu pysäköintialue rantaan: Suomu telttailualue, Suomun luontotuvan keittokatos, Suomu leirintäalue keittokatos, Suomu rantakaivo ja rantasaunarakennukset, mukaan lukien Suomu vuokrattava rantasauna. Yhdyspolku on käytännössä lyhyt nivel, joka yhdistää saapumis- ja luontotupapuolen Suomun telttailu- ja rantasauna-alueeseen, jotta uinti, yöpyminen teltassa, saunavuorot tai vesille lähtö on helppo rakentaa samalle käyntikerralle. Retkipaikan melontajuttu Suomusta kertoo, miten matala Suomunjärvi vesillä tuntuu ja että kanootteja ja kajakkeja voi tiedustella Suomu luontotupa / sisämajoitukselta, kun välineitä on lainattavissa(4). Metsäseikkailujen Suomunkierto-teksti kuvaa tyypillisen illan Suomulla: runsaasti telttapaikkoja rannalla, varattu vuoro tunnelmallisessa rantasaunassa ja kahvit luontotuvalla ennen lähtöä(5). Suomulta pääsee jatkamaan pidemmille merkityille poluille kuten Suomu rantasaunan polku, Mäntypolku, Nälmänpuro - Suomu reitti kohti Nälmänjoen telttailu- ja tulentekopaikkoja, Suomunkierto retkeilyreitti ja pitkä Karhunpolku (retkeilyreitti), kun kroppa kaipaa lisää kilometrejä.

Ajantasaiset säännöt, sulut ja viralliset ohjeet Herajärven kierrokseen Kolin kansallispuistossa löytyvät Luontoon.fi:n Herajärvenkierros eteläinen -sivulta(1). Visit Karelia kuvaa pohjoispään vaellusta vaativaksi, esittää sille 2–3 päivän aikaa ja muistuttaa sinisistä maalimerkeistä sekä kompassista ja Kolin retkeilykartasta(2). Metsähallitus on tiedotuksessaan toistuvasti korostanut reitin raskautta: julkisessa ohjeistuksessa keskimääräinen vauhti on ollut luokkaa 2 km/h jyrkkien nousujen ja kivikon vuoksi, ja juomavettä on reitin varrella niukasti—suunnittele kantovesi tai käsittely huolellisesti(3). Herajärven kierros -yhdistyksen vapaaehtoistyönä tuotettu reittikertomus avaa, miten polku yhdistää Ukko-Kolin, Ryläyksen (Jeron), Kiviniemen ja eteläisen lähtöalueen—hyvä tuki paperikartan rinnalle(4). Hege Miettisen usean päivän yksinvaelluskuvaus antaa rehellisen kuvan vauhdista ja säästä(5). Pohjois-Karjala on järvi- ja vaaramaisemaa. Joensuu, Kontiolahti ja Lieksa sijoittuvat tälle vyöhykkeelle, ja karkeasti kolmannes kävelystä kulkee Kolin kansallispuistossa ja loppu metsän ja kylien välimaastossa Herajärven rannoilla(4). Reitin pituus on kartallamme noin 61,8 kilometriä yhtenä vaellusviivana. Virallisissa kuvauksissa koko kierros on noin 61 km ja se jaetaan usein noin 35 kilometrin pohjoisosaan ja noin 30 kilometrin eteläosaan sen mukaan, mitä lenkkejä valitset(3)(4). Karttaviiva ei ole yksinkertainen geometrinen ympyrä; käytä pituutta koko järven kiertävänä vaelluksena vaihtuvin lähtö- ja päätöspistein. Ensimmäisistä kilometreistä eteenpäin kuljet Ryläys kodan ja Ryläyksen uuden luontotornin kautta, sitten Myllypuron tulentekopaikan ja telttailualueen ohi lyhyen Herajärvenkierros–Myllypuro-yhdyspolun lähellä. Peiponpelto pysäköintialue palvelee ennen Jeron ryhmää: Jero vuokratupa, sauna, kaivo ja tulentekopaikka sijoittuvat yhteen Kotaniementiellä—kätevää, jos haluat varattavan mökin heti alkuun. Ikolanahon vuokratupa, nuotiopaikka ja kaivo täydentävät saman laajan sektorin. Noin 14–19 kilometrin välillä Ylä-Murhen alueella on telttailu, vuokratupa, nuotio ja kuivakäymälät Pitkälammen ja Havukankorven tuntumassa; Mäkränmaja seuraa ennen Kiviniemen saunaa ja laavua järven länsirannalla. Herajärven retkeilykeskus – Kiviniemen luontotila merkitsee keskiosan palveluryhmää, ja Sikosalmen vetolautta on käsikäyttöinen ylitys, jonka alueen oppaat nostavat esiin(2)(4). Orivirta silta vie kohti Seppälän ja Soikkelin tupa- ja saunaryhmiä; Honkapirtti varaustupa, Metsäpirtti vuokratupa ja Lakkalan tupa- ja telttapaikat kehystävät rantaa ennen Ahvenlampi autiotupaa. Seppälän tie pysäköintialue tarjoaa tieyhteyden pohjoispuolella ennen Herajoki kahluuvaijeria ja Rykiniemen pysäköintiä, telttailualuetta ja nuotiota kierroksen itäpuolen lähellä. Sivupolut vaikuttavat suunnitteluun: Mäkrän Kierto, Ikolanaho–Purolanaho yhdyspolku, Soikkeli–Ylä-Murhi polku, Kiehisen kierros, Lakkala–Seppälä–Vesivaara polku, Polku metsäpirtille ja pitkä Kolinpolku leikkaavat tai kulkevat rinnalla—käytä niitä lyhentämään päiviä tai hakemaan näköaloja, jos jaksat(2)(4).

Kiteen erä- ja riistapolku on noin 5,2 kilometrin merkitty vaellusrengas harjumaisemassa ja Oriveden rannalla Kiteellä, Pohjois-Karjalassa—sopiva puolen päivän retkeilyyn esimerkiksi Joensuusta käsin. Pohjois-Karjala on järvi- ja metsäretkien maakunta; tämä reitti sijoittuu Kiteen puolelle Oriveden rantaa. Kiteen kaupunki huolehtii alueen hoidosta; ajankohtaisista käytännöistä, nuotiopaikoista ja muista kunnan tiedotteista kannattaa tarkistaa kaupungin ulkoilu- ja retkeilysivut(1). Metsähallitus julkaisee saman reitin myös Luontoon.fi:ssä kartta- ja perustietoja varten(2). Reitti muodostuu kahdesta yhteen liittyvästä renkaasta: läntinen Parppeinlammen luontopolku (noin 2,4 km) esittelee harjun kasvillisuutta, eläimistöä ja jääkauden jälkiä, itäinen Hietaniemen eräpolku (noin 2,3 km) painottuu riistanhoitoon, pyyntitapoihin ja eräperinteeseen(3)(4). Opastauluja on yhteensä kolmisenkymmentä, ja maastossa näkyy muun muassa puuveistoksia, loukkuja, riistapeltoja, ruokintapaikkoja ja hirvitorneja(3)(4). Opasteet ovat selkeitä puisia viittoja, ja kumpikin lenkki on kuljettavissa haluamaasi suuntaan(3). Tämän reitin varrella tulee ensimmäisenä vastaan Mäkränhovi luontotupa noin kilometrin kohdilla—hyvä varhainen tauko metsässä ja järvimaisemassa. Hietalahden rantaosuudella yhdistyvät Hietalahden nuotiopaikka ja Hietalahden uimapaikka, ja Hietaniemen niemen kärjessä on Hietaniemen kota—luontevia paikkoja uinnille, nuotiolle tai pidemmälle tauolle. Loppupuolella reitti kulkee Anttilantien kota -kohdan kautta ennen renkaan sulkemista. Lyhyt Koivukumpu retkeilyreitti käyttää samoja ranta- ja taukopaikkoja ja sopii jatkoksi, jos haluat hieman lisää kävelyä samalla alueella. Talvella Lepolahti - Rasivaara Moottorikelkkaura -moottorikelkkareitti kulkee osin samoja rantaosuuksia; huomioi päällekkäinen liikenne. Karjalainen on nostanut reitin esiin houkuttelevana Oriveden rantamaisemien retkikohteena alle tunnin ajomatkan päässä Joensuusta(5). Visit Karelia kertoo tarkemmin ajoreitin ja pysäköinnin(3), ja Via Karelialla on kävelyoppaassa kuvattu pitkospuut, tukikohdan ruokailukatos ja se, miten lenkit yhtyvät Hietalahden uimarannan tien varrella(4).

Pitkäjärvi polku on noin 4,8 kilometrin mittainen päiväkävelyn rengas metsäisillä harjuilla ja järvimaisemassa Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Maakunnaksi on Pohjois-Karjala. Se sijaitsee Karhunpolun pitkän matkan reittikäytävällä, jota Lieksan kaupunki ylläpitää osana laajempaa ulkoilu- ja reittipalveluaan(1). Visit Karelia julkaisee Karhunpolulle vaiheittaisen reittiselosteen, jossa Kirkisensalmen laavun jälkeen kuvataan Pitkäjärven taukopaikka, harjumaisemaan sijoittuva merkitty kierros Pitkäjärven ympäri sekä muistutus oranssimaalimerkeistä maastossa(2). Metsähallituksen Luontoon.fi listaa saman reittikokonaisuuden Karhunpolun retkeilyreittinä(3). Retkeily tapahtuu Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Reitin varrella noin 1,1 kilometrin kävelyn jälkeen tulee Kirkisensalmen laavu, jossa kannattaa huilia ennen harjumaiseman ja järvinäkymien tienoille nousemista. Pohjoisempana, noin 3,6 kilometrin kohdalla samalla lenkillä, Pitkäjärven tupa tarjoaa varsinaisen erätuvan mittakaavan tauon. Retki-lehti kuvaa pitkällä vaelluksella paikan rakennuksia, saunaa ja kolmen salmen erottaman Pitkäjärven järvikokonaisuutta sekä reitin nousua suojelulle harjulle(4). Koska väylä on yhteinen Karhunpolun kanssa, kohtaat helposti sekä jatkomatkalaisia Ruunaa tai Patvinsuota kohti että pelkästään Pitkäjärven kierroksen tekeviä päiväkävijöitä. Samoissa liittymissä maasto pyöräilyvariantti Karhunpolku (maastopyöräilyreitti) yhtyy vaelluslinjaan tämän järven luona(2). Puu-, tulirajoitus- ja laavujen kuntoasiat kannattaa tarkistaa juuri ennen lähtöä Lieksan kaupungin ylläpidon yhteystietojen kautta eikä olettaa tupien varusteita automaattisesti täydennetyiksi(1)(2).

Timo-Hilipan ansapolku on noin 1,3 kilometriä yhteen suuntaan Alajärven rantametsässä Öllölässä; paluu tapahtuu samaa reittiä, joten kävelyä kertyy noin 2,6 kilometriä. Polku lähtee Koskenniskan mylly- ja kievarimuseon pihasta ja esittelee perinteistä ansataloutta ja eräkulttuuria: erilaisia ansoja, puisia eläinhahmoja, opastauluja, niliaittaa ja pientä pontikkatehdasesittelyä paikalliseen tislausperinteeseen liittyen(2). Kuvauksesta ja maastomerkinnöistä löydät tarkimmat tiedot Joensuun kaupungin retkeilyreittiluettelosta(1) ja Tuupovaaran matkailusivujen Timo-Hilipan ansapolku -sivulta(2). Reitti sijaitsee Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Polun varrella noin 1,2 kilometrin kohdalla on Koskenniskan laavu polttopuineen, sitten Öllölän uimapaikka ja Koskenniskan esteetön kota esteettömine reitteineen järvelle—luontevia tauko-, nuotio- ja uimapaikkoja kesällä. Kääntöpaikan näköalakalliolta avautuu laaja maisema(2). Lähtöalueen Koskenniska on vanha mylly- ja kievarimiljöö museoineen, kesäkahviloineen ja uimarantoineen; Tuupovaaran Koskenniska-sivu kokoaa yhteen museon ja ulkoilupalvelut(3). Polku kulkee paikoin samaa pohjaa kuin Paimenpojan polku; tämä pitkä vaellusreitti on noin 35–37 kilometriä Tuupovaaran maisemissa ja Jänisjoen vesistön varrella(1)(4). VisitKarelia kuvaa, miten lyhyemmät merkityt kävelyosuudet liittyvät tähän laajempaan kokonaisuuteen(4). Jänisjoen melontareitti (Joensuu) kulkee Koskenniskan rannan tuntumassa osana alueen vesireittiverkostoa.

Pitkän matkan suunnitteluun ja turvallisuuteen kannattaa aloittaa Luontoon.fi:n Kolinpolku-sivusta(1). Kontiolahden kunta kuvaa reitin kokonaisuudessaan keskivaativaksi, mutta Kolvananuurossa ja Kolin kansallispuistossa vaativaksi suurten korkeuserojen vuoksi; reitti kulkee polkuja, metsäautoteitä ja teitä pitkin, ja matkalla on pitkospuita ja siltoja(2). Visit Karelia esittää koko ylityksen Ukko-Kolille noin 62 kilometrin mittaisena, noin 24 tunnin kävelyajaksi, noin 938 metrin nousulla ja 781 metrin laskulla, ja luokittelee reitin vaativaksi(3). Via Karelia mainitsee kunnan hoitamat taukopaikat, polkuja ja pikkuteitä sekä merkinnät sinisellä maalilla, nimikylteillä, Karjalan kierros -kylteillä ja E10-merkeillä(4). Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja metsämaisemistaan; Kontiolahti sijaitsee Kolin länsipuolella. Kartalla tämä reitti on noin 37 kilometriä yhtenä linjana Uuron suunnan aloituksesta Urkkalammen laavulle—lyhyempi kuin koko Kolinpolku, jota kuvataan usein noin 62–63 kilometrin matkana kohti kansallismaisemaa(2)(3)(4). Jos jatkat tästä osuudesta Herajärven kierrokselle ja Ukko-Kolille, käytä Visit Karelia -kortin ja kunnan tekstien pituutta ja aikaa lähtökohtana(3)(4). Alkumatkasta Särkilammit nuotiopaikka tarjoaa tulipaikan Hautajärventien seudun metsässä. Noin 24 kilometrin kohdalla Ahvenlampi autiotupa on Herajärven kierroksen risteyskohdassa—kätevä, jos yhdistät pidemmän Kolin ja Herajärven lenkin. Hautajärven laavu ja Matolampi nuotiopaikka sijoittuvat samaan laajaan vyöhykkeeseen ennen Kolvananuuron ja Uuronvaaran aluetta. Noin 27–28 kilometrin kohdalla Uuronvaara pysäköintialue palvelee ajomatkaa lähellä Koirilampi tulentekopaikka uusi ja Pienen Koirilammen nuotiopaikka -kohteita sekä sivupolkuja Kolvananuuro uuronreitti ja Kolvananuuron luontopolku rotkomaisemassa. Salmilampi nuotiopaikka seuraa ennen viimeistä osuutta Urkkalammen laavulle. Jalkaisin-blogissa kuvataan huolellista kartankäyttöä, paikoin pusikoituneita pätkiä ja hyvin merkittyä sinistä linjaa Uuro–Urkkalampi -etapilla(5). Kontionpolut ja Jaama Trail -tyyppiset yhteydet linkittyvät Joensuun suuntaan ja laajempaan pyöräily- ja kävelyverkostoon(2). Kontiolahden kunta julkaisee liikunta- ja ulkoiluyhteystiedot, jos haluat ilmoittaa nuotiopaikkojen ja laavujen kunnosta(2).

Paimenpojan polku on pitkä retkeilyreitti Joensuussa Pohjois-Karjalassa, kaupungin keskustasta itään. Pohjois-Karjala sopii monipuoliseen vaellukseen ja jokimaisemiin. Kartallamme reitti on yhtenä linjana noin 36,6 kilometriä eikä se ole suljettu rengas; se kulkee Tuupovaaran kirkonkylän seudulta lounaaseen kohti Hoilolaa pääosin Jänisjoen ja sen koskien tuntumassa(1). Joensuun kaupungin Vekarus-sivut kuvaavat reittiä vaativaksi, oranssilla maastoon merkityksi ja monipuoliseksi joki- ja kulttuurimaisemaksi—tarkista ajantasaiset tiedot Jänisjoen vetoköysilautasta, varaustuvista ja saunavuoroista Vekaruksen ulkoilualueen sivuilta(1). Visit Karelia täydentää kuvausta Vekaruksen luontopolusta, joka kulkee osin samaa maastoa lyhyenä rengasreittinä(2). Retkipaikassa julkaistu kahden päivän vaelluskuvaus, tehty yhteistyössä Joensuun kanssa, antaa käytännön tuntuman taukopaikoista ja Kotajoen vetolautasta(3). Urheilutien varren urheilualueen lähistöltä reitti siirtyy pian metsäpoluille ja kulkee oranssimerkittynä Hopearinteen kuntosalin ja Tuupovaaran urheilukentän tuntumasta. Noin 6,7 kilometrin kohdalla Iivin laavu sopii ensimmäiseksi pidemmäksi tauoksi kuusikoissa ja harjumaisemassa. Keskiosan sydän on Vekarus: Vekaruskosken esteetön kota, Myllykosken laavu - Tuupovaara, Vekaruksen varaustupa ja Vekaruksen laavu sijoittuvat kolmen kosken ympärille—tässä kohtaa noin 2,3 kilometrin Vekaruksen luontopolku kulkee samaa käytävää pitkin riippusiltoineen ja paikoin kivisine rinteineen(1)(2). Kotajoen nuotiopaikka, Höttösen lintutorni, Pitkäkosken laavu - Öllölä ja Koskenniskan laavu rivittäytyvät jokivartta ja museomiljöötä kohti Öllölää; täällä reitti kohtaa Timo-Hilipan ansapolun, lyhyen sivupolun myllymuseon pihalta(1). Koskenniskan esteetön kota, Öllölän uimapaikka ja Pörtsämön nuotiopaikka tukevat taukoja ennen viimeisiä metsäkilometrejä Kuikkalammen laavulle. Jänisjoen melontareitti (Joensuu) hyödyntää samaa vesireittiä—melojat ja patikoijat kohtaavat erityisesti Vekaruksen ja Koskenniskan seuduilla(1). Talvella osa rannoista liittyy latuverkostoihin; pääreitti on käytännössä kesä–syksy -patikointia. Koko pituuteen vähän aikaa varten Vekaruksen luontopolulle pääsee Kärnäläntien parkkipaikalta(2). Joensuu sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Tuupovaara ja Hoilola kuuluvat nykyiseen Joensuun kaupunkiin; Salakkasahin vetoköysilautaa ja vaihtoehtoisia lähtöpisteitä kuvaavat myös Tuupovaaran seudun matkailusivut(4).

Käytännön pysäköinti- ja saapumisohjeet Lintulinna-lintutornin luona löytyvät Rääkkylän kunnan ulkoilureittien sivuilta(1). Visit Karelialla julkaistu Oravilahden kulttuuri- ja ulkoilureittikuvaus kytkee saman lintutornipisteen pidempään, merkittyyn kierrokseen kirkonkylän ja kuivatuspeltoaukean kautta(2). Jouhtenuslampi polku lintutornille on noin 0,4 km mittainen lyhyt kävelyosuus Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa: ei rengasreitti, vaan käytännössä lyhyt jalkamatka Jouhtenuslammen rantavyöhykettä pitkin kohti paikallisesti Lintulinna-nimellä tunnettua lintutornia. Alue kuuluu Suomen lintujärvistöihin, joista Jouhtenuslammen Natura-kohde on EU:n lintudirektiivin erityisen suojelun aluetta elokuusta 1998 lähtien, ja EUNIS listaa runsaat luontodirektiivin lintulajit tälle suojelualueelle(3). Odota helppoa, lyhyttä retkeä parkkialueelta tornin viereen, ei koko päivän vaellusta. Kunnan teksti painottaa runsasta pysäköintiä Lintulinnan vieressä ja kehottaa välttämään Penkkatien varteen pysäköintiä, joka haittaa muuta liikennettä(1). Näköalasta avautuu Oravilahden kuivatusalueen pelto- ja kosteikkomaisema, joka kerää muuttolintuja erityisesti keväällä; ota kiikarit mukaan ja liiku tornilla hiljaa, jotta lepäävät lajuryhmät ei häiritä. Laajempi Oravilahden reittiverkko on merkitty sinisin K-U REITTI -opastein kävelijöille ja pyöräilijöille, jotka kiertävät noin 8,6 km rengasreitin Rääkkylän kirkon ja tämän tornin kautta(2). Tämä 0,4 km osuus sopii, kun haluat vain lammen reunan ja korkean havaintotornin. Rääkkylä kuuluu Pohjoisen Saimaan järvimaastoon. Paperikarttoja kunnan reiteistä saa vapaa-aikatoimistosta; yhteystiedot ovat samoilla kunnan ulkoilusivuilla(1).

Matkalampi Trail on keskipitkä metsäreitti Liperin Kinttupolut -kokonaisuudessa (noin 65 km, seitsemän rengasreittiä Joensuun itäpuolella). Liperin kunta ylläpitää karttoja, GPX-tiedostoja, taukopaikkatietoja ja sääntöpäivityksiä Kinttupolut-sivuillaan(1). VisitKarelia kuvaa Matkalampi Trailia yhtenä verkon hienoimmista neulaspolkuosuista, Sompalammen rantapolkuineen ja Kotisalon luonnonsuojelualueen Hovatta-lammin ympäristöineen(2). Metsähallitus listaa saman reitin myös Luontoon.fi-palvelussa valtakunnalliseen retkisuunnitteluun(3). Reitin pituus on kartallamme noin 15,7 km. Reitti kulkee metsän ja paikallistien pätkien läpi pistomaisena linjana, ei suljettuna renkaana. Maastossa reitti on merkitty sinisellä(2). Alkumatkalla tulee Vaaralammen kota, kota tulipaikkoineen ja polttopuineen—tyypillisestä lähdöstä noin neljän kilometrin kohdalla—samassa risteyksessä Kinttupolut / Pahakala Trailin kanssa; kuivakäymälät ja infotaulu kuuluvat kunnan julkaisemaan palveluluetteloon(1). Sompalammen laavu Matkalammentien varrella tarjoaa laavun, tulipaikan ja polttopuuta; sama risteys palvelee Kinttupolut / Jyri Trailia ja Matkalammen maastopyörälinjaa, joten polulla kohtaavat myös pyöräilijät ja juoksijat(1)(2). Taukojen välissä reitti kulkee vaihtelevassa kangasmetsässä, vanhilla latu- ja kärryteillä sekä lyhyillä sora- ja hiekkatiepätkillä Matkalammentiellä ja Vaiviontiellä kunnan kuvauksen mukaan(1). Ylämyllyn tuntumassa reitti kulkee Honkalammen koulu- ja liikunta-alueen ohitse—kentät, pallokentät ja lähiliikuntapaikka—siinä missä Honkalammen valaistu kuntorata kulkee—päättyen Honkalammen uimarantaan Honkaranta-tien varrella, uintimahdollisuudella pitkän lenkin päätteeksi(1). Kotisalon polut Hovatan ympärillä tarjoavat rauhallisemman osuuden kelopuiden ja pienen uimalaiturin kera; VisitKarelia linkittää alueeseen lyhyen esittelyvideon(2). Liperi sijaitsee Pohjois-Karjalassa; Ylämyllyllä on kaupat ja kahvilat reitin tuntumassa(2).

Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja tämä reitti kulkee Kolin kansallispuiston ja kansallismaiseman alueella. Ajantasaisimmat viralliset kuvaukset, vaikeusluokka ja palvelulinkit löytyvät Luontoon.fi:n Kasken kierros -sivulta(1). Laajemmat reittilistaukset, majoitus ja kyläkonteksti Kolin seudulle löytyvät Koli & Lieksa -sivuston ulkoilusivuilta(3). Kasken kierros on noin 5,5 kilometriä yhtenä kävelylinjana. Teemana ovat kaskiperinne ja perinnemaatilat: Luontoon.fi sijoittaa reitin Kolin kansallispuistoon ja kuvaa sitä kulttuuri- ja luontopoluksi kaski- ja perinneympäristöissä(1). Retkipaikan artikkelissa Luontopolkumies käveli Kolin satamasta, mittasi noin 3,3 kilometriä satamapohjaiselle kierrokselle ja kuvaa vihreitä merkintöjä retkikartalla, jyrkkää nousua heti sataman jälkeen, leveää kuivaa polkua ilman kivikkoa, noin kymmentä uudempaa infotaulua kaskenpoltosta ja niittyhoidosta sekä kahta pääasiallista tulipaikkaryhmää kohti Vaaralanahoa ja Turulaa(2). Samassa tekstissä Mattila, Ollila ja Turula nousevat historiallisina tiloina, Mattilalla kesäkahvilamahdollisuus ja Ollilalla kaivo(2). Lähtöpään tuntumassa Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen laavu, Kolin virkistysalueen ulkokuntosali ja Kolin kylän frisbeegolfrata muodostavat saman virkistysvyöhykkeen Kolintien varrella. Puolen kilometrin kohdalla Ollila pysäköintialue palvelee autolla liittyviä. Mattila kaivo sijoittuu tilamaisemaan; Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka, Turula tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat telttailu- ja nuotiopaikkaryhmän. Vaaralanaho kuivakäymälä ja Vaaralanaho tulentekopaikka merkitsevät ylempää taukopaikkaa. Linjan loppupäässä Kolin sataman pysäköintialue, Uimahuoneen kävelysilta ja Kolin satama Alamaja kokoontuvat satamaan—kätevästi ruokailuun ja Pielisen rantaan metsäosuuden jälkeen. Reitti risteää muiden Kolin verkostojen kanssa: Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa), Kylän Polku, Mattila–Vaaralanaho polku ja Sataman polku haarautuvat tai liittyvät lähelle, ja talviset latu- tai juoksureitit kuten Kolin valaistu latu Lieksa ja Kolin valaistu kuntorata/Lieksa käyttävät samaa virkistysrakennetta—tarkista kausi ja latutilanne viralliselta sivulta äläkä oleta kesäkävelyä hiihtourilla(1)(3).

Pirhun kierto on noin 18 km pitkä kierros Metsähallituksen Koitajoen retkeilymaisemassa Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa, aivan itärajalla. Reitti kulkee Koivusuon luonnonpuiston ydinalueen halki (pysy merkityllä reitillä), kiertää Pirhunvaaran vanhan metsänvartijatilan ja tutkimuskäytössä olevan pihapiirin kautta ja palaa Koitajoen varteen kahdella kausittaiskäytössä olevaan vetolauttaan, jotka Metsähallitus kuvaa Luontoon.fi-palvelussa(1). Tarkista lauttojen käyttöajat, tulvahuomiot ja muut muutokset Luontoon.fi(1) Pirhun kierto -sivulta ja luontoon.fi/koitajoki/ajankohtaista(1) -sivustolta. VisitKarelia täsmentää maastoa, taukopaikkoja, heikkoa mobiiliverkkoa sekä kapeita polkuja ja kuluneita pitkospuita(2). Visit Ilomantsi nostaa esiin paikallisia uutisia, esimerkiksi syksyn 2025 Pirhun kierron Asumajoen lauttaan liittyen(3). Retkipaikassa julkaistu Luontopolkumiehen artikkeli kertoo oransseista maalimerkeistä, 22 luontopolkutaulusta ensimmäisellä kahdeksalla kilometrillä, opasteista pääteltävästä myötäpäiväkierron päättelystä, pitkästä pitkospuuosuudesta ja pitkästä mutta rauhallisesta päiväretkestä(4). Ilomantsi sijoittuu Pohjois-Karjalan rajavyöhykkeen erämaiden ääreen, joten paperikartta tai offline-GPX on käytännössä välttämätön, sillä koko Koitajoen luonnonsuojelualue on pääosin katveessa(2). Polvikosken suunnasta alku kulkee kevyesti metsätietä ja jokivartta. Noin 2,4 km:n kohdalla tulee Koitajoki ylityslautta Asumajokisuu, sitten Asumajoki tulentekopaikka, Asumajoki laavu ja Asumajoki kuivakäymälä — hyvä ensimmäinen taukopaikka ennen Koivusuota. Soiden jälkeen reitti nousee Pirhunvaaralle; Pirhunvaara talon kaivo viittaa tilan pihapiiriin. Pohjoisempana Verkkopudas tulentekopaikka, Verkkopudas kuivakäymälä ja Verkkopudas autiotupa muodostavat tauko- ja yöpymispisteen, ja Koidanvaara kuivakäymälä, Koidanvaara tulentekopaikka sekä Koidanvaaran laavu ryhmittävät Koitajoki ylityslautta Koidanvaaran ympärille. Pirtupolku pysäköintialue on pohjoisen silmukan parkkipaikka. Paluumatkalla Pirhunvaara kuivakäymälä on Pirhunvaara talon kaivon tuntumassa ennen Palokangas osuutta. Palokangas kuivakäymälä ja Palokangas tulentekopaikka tarjoavat myöhäisen tulipaikkapisteen ennen Polvikoski pysäköintialue 2 ja Polvikoski pysäköintalue -alueita POLVIKOSKI eräkämpän lähellä. Kuivakäymälät löytyvät päätaukoalueiden yhteydestä. Reitti linkittyy maastossa Koitajoki reittiin ja Tapion Taival -reittiin, joten voit jatkaa pidempiin Koitajoen silmukoihin tai yhdistää autiotupaverkostoja, kun suunnittelet aikaa ja lauttoja huolellisesti.

Kuusipolku luontopolku on noin 2,6 kilometrin pituinen merkitty luontorengas Patvinsuon kansallispuiston liepeillä Pohjois-Karjalassa. Lieksa toimii käytännön porttina retkeen. Metsähallitus ylläpitää reittiä; viralliset reitti- ja käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi:n Kuusipolku luontopolku -sivulta(1). Lähtö on Autiovaara pysäköintialueelta, missä pöytäryhmä helpottaa varustuksen viimeistelyä ennen ja jälkeen lenkin. Opastetauluilla avataan sekä luontoa että alueen historiaa. Polku kulkee vaaran kupeessa vanhojen kaskimaiden ja sekametsäkuusikon läpi, ja pitkospuut helpottavat kosteita kohtia. VisitKarelia(2) kuvaa reitin vaativaksi juurakkopoluksi ja korkeuserojen vuoksi; arvioitu nousu on noin 60 metriä ja lasku 57 metriä, korkein kohta noin 225 metriä ja matalin noin 165 metriä. Kumisaappaat tai tukevat maastojalkineet ovat hyvä valinta, ja sateella pitkospuut, kivet ja juuret voivat olla liukkaita(2). Sekametsä houkuttelee monenlaisia lintuja; harvinaisuuksina mainitaan muun muassa sinipyrstö, pikkusieppo ja pohjantilkka(2). Vanhassa metsässä liikkuvat myös liito-oravat ja näädät(2). Kääpälajisto ja valtavat haavat täydentävät maisemaa(2). Kuivakäymälä on käytettävissä pysäköintialueen yhteydessä. Autiovaaran pysäköinti palvelee myös samaan lähtöpisteeseen merkittyä Kuusipolku-retkeilyreittiä kartallamme, jos haluat jatkaa pidemmälle. Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan vastapäivään kiertämistä opasteiden mukaisesti, kapeaa polkua sammaleiden, kivien ja kaatuneiden puiden juurakoiden lomassa sekä myrskyjen jälkeistä avausta kaatuneilta rungoilta(3).

Sataman polku on kartallamme noin 2,2 kilometrin mittainen yhdensuuntainen nousu Kolin satamasta kohti Ukko-Kolin kävijärinteitä Lieksassa Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala ja Kolin kansallismaisema ovat koko Suomen retkitietoisuudessa helposti tunnistettavia, ja juuri tämä polku on klassinen tie satamapalveluista Ylä-Kolin luontokeskuksen ja hotellipihan suuntaan. Reittiselosteet, ajankohtaiset rajaukset, kansallispuiston nuotio- ja lemmikkisäännöt sekä maastossa näkyvä merkintätapa kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Sataman polku -sivulta(1). Metsähallitus(2) on kuvaillut vuoden 2023 kohdeopastusten uudistusta samalla historiallisella linjalla osana Beetles LIFE -myötävaikutusta Kolilla. Caravan-lehti(3) kokoaa matkailijalle näppärän tiivistelmän, mutta varsinaiset kartat ja esite pitää edelleen hakea Luontoon.fi:stä ja Metsähallituksen julkaisuarkistosta. Sataman päässä kuljet Kolin satama Alamajan, Kolin sataman pysäköintialueen ja Uimahuoneen kävelysillan tuntumassa—nämä ovat hyviä kiintopisteitä, saavutitpa paikan autolla tai kesäkaudella Vuonislahden ja sataman välisellä laivalla. Noin puolentoista kilometrin nousun jälkeen Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä muodostavat luontevan taukakohdan ennen viimeistä nosetta Ylä-Kolille. Ylempänä reitti kulkee Koli pysäköintialue 1:n ja Koli pysäköintialue 2 ja 3:n kautta sekä Koli Relax Span, Ukko-Kolin laskettelukeskuksen ja Kolin luontokeskus Ukon rakennetun palvelukimpun läpi, päätyen lähelle Pääministerin tulentekopaikkaa luontokeskuksen edustalla. Sama käytännön käytävä yhdistää lyhyisiin verkoston paloihin: Vanhan Alamajan polku sataman tuntumassa, Kolin kesäkahvilakierros ja Kasken kierros keskirinteillä, UKK-reitti (Lieksa) yhteisillä metsäpohjilla sekä Huippujen Kierros, kun olet jo avonaisilla vaaroilla. Koko ylös–alas-päivään tarvitset joko toisen polun, maantiepalautuksen tai hissi- ja kyytijärjestelyjä. Perinteisesti matkailija tuli Vuonislahdelta laivalla Kolin satamaan ja jatkoi täsmälleen tätä nousua; kesäisin M/S Marival II -risteilyt tuovat osin saman ketjun takaisin esille(2). Autoilijoita varten Metsähallitus(2) on painottanut uutta laajaa Sataman pysäköintialuetta Rantatie 6:ssa.

Matin polun, Yhdyspolun ja Pajarin polun rooli Hutsi Urheilukeskuksen liepeillä löytyy Kiteen kaupungin Luontopolut-sivulta, ja sama ulkoiluportaali ohjaa Karelianpolkujen karttoihin sekä Hutsi- ja Peltola-reitteihin(1)(2). Visit Karelia täsmentää Matin polulle ja Pajarin lenkille käytännön vierailijaneuvoja—missä pysäköidään, miten tiheästi reitit risteävät ja miksi opastauluja on hyvä lukea ennen metsään astumista(3)(4). Reitin pituus on noin 8,3 kilometriä, ja se kulkee Kiteellä Pohjois-Karjalassa tutun Hutsin harju- ja urheilualueen läpi. Kiteen kaupungin mukaan Matin polku on noin kaksi kilometriä pitkä harjumetsälenkki, joka lähtee VesPelin pihasta, kulkee jäähallin editse ja esittelee metsäluontoa sekä jääkauden jälkiä opastauluilla; polku on nimetty kirkkoherra Matti Hakulisen muistolle(1). Yhdyspolku yhdistää Matin polun ja Pajarin polun; Pajarinmäen kierrokselle nousee kertomusperinteinen tarina Hyypiön ja Kiteenjärven välisellä kannaksella(1). Visit Karelia kuvaa maisemaa tarkemmin: mannerjäätikön sulamisvesien muovaama harjureitti, pääosin helppo polku, kohtia joissa pitkospuita, luontopoluilla keltaiset merkinnät sekä varoitus siitä, että samaan tuntumaan osuu myös muun muassa punaisilla merkeillä kulkeva Hutsi Trail -maastopyörälenkki, joten risteyksissä kannattaa seurata paikan karttoja ja pdf-karttaa(2)(3)(4). Reitin varrella kulkee tiiviisti VesPeli-kortteli: Kiteen uimahalli VesPeli, Urheilutalo VesPeli, Urheilutalo VesPelin ryhmäliikuntatila ja VesPelin kuntosali ovat käytännössä toistensa naapureeena, minkä vuoksi valaistut Hutsin kuntorata 3 km ja Hutsin kuntorata 5 km sekä Hutsin kansanhiihtoladut tuntuvat osalta samaa pihaa. Hieman edempänä reitti hipaisee Kiteen jäähallia, Hutsin koulun sisäampumarataa ja Hutsin koulun liikuntasalia ennen hyppyrimäkialueelle nousua kohti mäkiä Hutsin hyppyrimäki K56 ja Hutsin hyppyrimäki K34/K18/K12/K7. Eteläisemmässä osassa avautuu monilajikenttien tasanne: Hutsin urheilukenttä, Hutsin pallokenttä 1, Hutsin pallokenttä 2, Hutsin tenniskentät, Hutsin frisbeegolfrata, Hutsin skeittipaikka, Hutsin Urheilukeskuksen ulkokuntoilualue ja Hutsin Urheilukeskuksen kuntoportaat kuuluvat samaan vilkkaaseen Hutsin ulkoilutilaan, joten luontokävelyyn voi toisella kerralla yhdistää frisbeegolfia, ulkojumppaa tai kenttälenkin. Jos haluat pyöräillä erillistä Karelianpolkujen lenkkiä, Karelianpolut / Hutsi Trail käyttää samaa lähtöpisteen logiikkaa kuin luontopolut mutta pyöräilijöille rakennettuja merkintöjä(2). Lumella rinnalla kulkevat Hutsin kansanhiihtoladut ja lähellä oleva Peltolan ladusto (mukaan lukien Peltolan hiihtolatu 11 km Luppokodan kohdalla) laajentavat talviliikuntavaihtoehtoja. Ilmarisen YouTube-video “Kitee Karelianpolut” antaa kokonaiskuvaa polkuverkosta ennen maastoon lähtöä.

Polku metsäpirtille on lyhyt, noin puolen kilometrin mittainen yhteys Herajärven kierroksen eteläisen verkoston varrella Kontiolahdella, Pohjois-Karjalassa, Kolin kansallispuiston ja kansallismaisema-alueen alueella. Se on suuntaa vaihtava metsäpolku, ei rengas, ja yhdistää sinisesti merkityn Herajärven kierros -pääväylän Metsäpirtti- ja Honkapirtti-palveluihin sekä Seppälän rakennusten suuntaan. Laajemman eteläisen kierroksen, kausitiedon ja puistosääntöjen kanssa Luontoon.fi(1) on ensisijainen virallinen lähde. Törisevän entisten suoniittyjen kohdalla kuvatussa polkujen risteyksessä herajarvenkierros.fi(2) kertoo, että vasemmalle lähtevä polku vie noin puolen kilometrin päähän Herajärven rannassa sijaitsevalle Metsäpirtti-varaustuvalle ja oikealle lähtevä polku Seppälä-vuokratuvalle, jonne polulta on matkaa noin 400 metriä; laidunkaudella touko-syyskuussa Seppälä voi olla puiston lammaspaimenten käytössä. Samasta kuvauksesta välittyy myös asetus: vanhan talvitien aukko, pitkokset suon reunassa ja niittymäinen metsäaukio ennen haarautumista. Retkipaikka(3) tarjoaa luettavan kokemusartikkelisarjan Herajärven kierroksesta Kolilla, mikä auttaa hahmottamaan lyhyen sivunäkymän paikalleen koko kierroksen vaatimustasoon ja maastoon. Reitin varrella tulevat Metsäpirtti vuokratupa ja Metsäpirtti kuivakäymälä Metsäpirrin päässä, sitten Honkapirtti sauna, Honkapirtti varaustupa osoitteessa Herajärven rantatie 37c ja Honkapirtti käymälä hieman matkan varrella. Seppälän suunnassa ovat Seppälä vuokratupa, Seppälä sauna ja Seppälä tulentekopaikka. Kuivakäymälät kuuluvat palvelurakennusten yhteyteen; käytä niitä luontevasti osana tupien ja saunan palvelua, ei erillisinä pysähdyspisteinä. Polku sopii helpoksi lisäksi, kun kuljet jo Herajärven kierrosta, Kiehisen kierrosta tai Lakkala - Seppälä - Vesivaara polkua ja haluat Metsäpirrin ja Seppälän vuokrattaville, saunaan ja nuotiopaikalle merkittyä reittiä pitkin.

Onkilampi Trail on helppo, koko perheelle sopiva reitti Onkilammen ympäri. Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalassa; reitti kulkee Lehmon taajamassa Joensuun rajalla. Reitin pituus on noin 4,2 kilometriä. Karttoihin, lähtöpisteisiin ja Harjupolkujen kokonaisuuteen kannattaa tutustua Kontiolahden kunnan ulkoilureittien sivulla(1). Visit Karelia kuvaa sinistä merkintää, ranta-asetelman, levähdyspenkkejä, Onkilammen uimarantaa ja yhteyttä Lehmonharju Trailiin sekä laajempiin polkuverkostoihin(2). Reitti kulkee Lehmon liikunta-alueen tuntumassa: ohitat tai lähdet lähelle Lehmon tekonurmikenttää, Lehmon nurmikenttää, Lehmon ulkokuntosalia, Lehmon treeniportaita ja Julien pallokenttää ennen kuin noin 0,8 kilometrin kohdalla tulee Onkilammen uimaranta—hyvä uintipaikka kierroksen jälkeen. Maasto on pääosin tasaista metsäpolkua, juurakoita ja pitkospuita kosteilla kohdilla(2). Kontiolahden kunnan mukaan Onkilammen luontopolku (noin 4 km) kiertää järven Lehmon puolella; lähtö onnistuu myös Hotelli Julien pihasta, Valimontieltä tai Joensuun puolelta Onkilammentieltä(1). Play Kontiolahti tarjoaa QR-koodein toteutetun luontoseikkailun Onkilampi Trailin ja Lehmonharju Trailin varrella; tarvitset älypuhelimen ja verkkoyhteyden(3). Lily-blogissa Hei joku Joensuu kuvataan rennosti noin neljän kilometrin kierrosta ja noin tunnin kestoa, marjoja sesongissa ja risteyksiä, joissa kartta auttaa(4). Harjupolut Lehmonharjulla ja Utranharjulla valmistuivat vuonna 2022 Joensuun ja Kontiolahden yhteishankkeena(5). Onkilammelta jatkuu yhteys pinkillä merkittyyn Lehmonharju Trailiin, Harjupolkuihin, Jaama Trailiin ja edelleen Joensuun seudun polkuihin ja kauemmas kuvattuihin yhteyksiin(2)(5).

Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja Kolin matkailukylä kuuluu Lieksan kuntaan. Kylän polku on noin 2,9 kilometriä pitkä yhdensuuntainen yhteys Kolin kylän ja Ukko-Kolin kävijäalueen välillä Kolin kansallispuistossa. Ajantasaiset reittikuvaukset, valokuvat, vaativuus ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kylän polku -osiosta(1). Metsähallitus julkaisee myös tulostettavan kartan ja reittiesitteen tälle luontopolulle(2). Kävely alkaa kylän virkistysalueen kimpassa Kolintien varrella: Kolin kylän frisbeegolfrata, Ryynänen sauna, Kolin virkistysalueen ulkokuntosali ja Kolin virkistysalueen laavu ovat kätevä lämmittely- ja taukopaikkavalikoima ennen nousua vaaroille. Noin 0,6 kilometrin kohdalla Ollila pysäköintialue antaa vaihtoehdon liittyä reitille autolla keskeltä pätkää. Mattila kaivo sijoittuu Mattilan perinneympäristöön, jota virallinen aineisto korostaa(2). Turula-niittyalueella Turula telttailualue, Turula tulentekopaikka, Turulan tulentekopaikka ja Turula kuivakäymälä muodostavat yhtenäisen tauko- ja yöpymisrakenteen kuivakäymälöineen. Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä istuvat Vaaralan perinnemaisemassa matkan jatkuessa kohti vilkkainta Ylä-Kolin palvelupihaa: Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Koli Relax Spa, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Kolin luontokeskus Ukko, ja reitti päättyy Pääministerin tulentekopaikan liepeille. Uudistettua luontopolkua esitellään tarinapolkuksi: kohdeopasteet kertovat vaaroilla eläneistä taruolentoihin viittaavista kertomuksista, kylän kehityksestä, matkailun varhaisvaiheista ja kansallispuiston synnystä, ja reitti kulkee Mattilan ja Vaaralan perinneympäristöjen, Ipatinvaaran rinnekankaan sekä Yläpihan palvelujen kautta(2). Korkeuseroja on paljon, mutta polun kuvataan olevan leveää ja suhteellisen helppokulkuista peruskuntoiselle retkeilijälle, joka antaa nousulle aikaa(2). Cocoa etsimässä -blogissa kävijä kulki samaa yhteyttä Break Sokos Hotel Koli Kylästä kohti Ukko-Kolia ja kuvaili vaativaksi mainittua nousua silti peruskuntoiselle sopivaksi(3). Huipulla olet samassa solmukohdassa kuin Huippujen Kierros, Sataman polku ja Kolin kesäkahvilakierros; monet yhdistävät Kylän polun nousuun ja Huippujen Kierrokseen tai laskeutuvat myöhemmin Kasken kierroksen tai UKK-reitti (Lieksa) -osuuden kautta. Mattila kaivon luona olet lähellä lyhyitä Mattila–Vaaralanaho polku- ja Vanhan metsän polku -yhteyksiä sataman suunnan verkostossa.

Rääkkylän Salpapolku on lyhyt retkeilyreitti, noin 2,9 kilometriä Pohjois-Karjalan järvi- ja saaristomaisemassa. Älä sekoita sitä Kaakkois-Suomen pitkään Salpapolkuun (noin 50 km Virolahden ja Miehikkälän seudulla): tämä on erillinen paikallinen polku Rääkkylässä. Matkalla Suomessa luettelee Salpapolun nähtävyydeksi osoitteella Hakoniementie 34, Rääkkylä(1). Muiden opastettujen kävely- ja pyöräilyreittien käytännön lähtöpaikoista kertoo Visit Karelia useilla Rääkkylän reittisivuillaan(2). Pohjoinen Saimaa kuvaa Heinäveden, Liperin ja Rääkkylän retkeilyä metsä- ja järvimaisemina, joilla on taukopaikkoja(5). Reitin varrella on Salpapolun laavu, metsälaavu noin kahden kilometrin päässä lähdöstä—Laavu.org tallentaa sijainnin retkeilijöille(3). Linjan loppupäässä lähellä vesistöä on Hernevaaran uimapaikka Pässiniementiellä; se on kunnan uimarannoista ja sopii uintiin tai evästauon yhdistämiseen tähän kävelyyn(1). Reitti ei ole suljettu rengas: sen voi kulkea edestakaisin tai järjestää pysäköinnin niin, että kävelee toiseen päähän ja palaa toista reittiä autolle. Leveämmässä verkossa Karelianpolut / Saaristo Trail -pyöräilyreitti kulkee samaan käytävään Salpapolun laavun lähellä—hyödyllinen, jos yhdistät lyhyen kävelylenkin pyöräpäivään. Liperin ja Rääkkylän välinen moottorikelkkaura kulkee talvella samalla suunnalla; huomioi kelkkaliikenne, jos kävelet lähistöllä silloin. Nimi Salpapolku viittaa Salpalinjaan, Suomen laajaan toisen maailmansodan aikaiseen puolustusasemaverkostoon itärajalla; Retkipaikka avaa linjan mittakaavaa ja historiaa taustoittajaksi, vaikka tunnettu pitkä Salpapolku-retkeilyreitti sijoittuu toiselle seudulle(4). Kuivakäymälät löytyvät kunnan kehitetyiltä uimarannoilta ja palvelupisteiltä paikallisten opasteiden mukaan; Hernevaaralla kannattaa tarkistaa paikan varusteet.

Lakkapolku on lyhyt ja helppo luontopolku Patvinsuon kansallispuistossa Lieksan seudulla Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus julkaisee Patvinsuon retkeilyreittien kuvaukset ja käyntisäännöt Luontoon.fi:ssä(1); ajantasaisimmat tiedot suluista ja koko reittiverkosta löytyvät Patvinsuon retkeily- ja ulkoilusivuilta. Via Karelia kuvaa puistoa pohjoisen ja eteläisen suoluonnon kohtaamispaikkana oheiskontekstiksi ennen pitkosmatkaa(3). Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä ja se kiertää Surkansuon käärintäsuon ja sen mäntysaaret vaihtelevan suomaiseman kautta. Iso osa matkasta kulkee pitkoksilla; sateen jälkeen lankut voivat olla veden alla, joten kumisaappaat ovat usein käytännöllisin valinta. Puissa näkyvät maalimerkit ohjaavat kulkua; Retkipaikkaan kirjoittanut Luontopolkumies kuvaa myötäpäivään kulkemista ja sinisiä puumerkintöjä maastossa havaittuna(2). Polun varrella on tauluja suon kasveista ja eläimistä. Noin kahden kilometrin kohdalla tulee Lakkapolun lintulava, josta voi tarkkaailla Surkanlammen lintuja ja pitää evästauon. Tällä kierroksella ei ole nuotiopaikkaa; valitse tauot lavalla tai kuivilla saarekkeilla ja vältä turhaa suon kuluttamista. Autolla tavallisin lähtö on Surkansuon pysäköintialue Suomuntien varrella opastaulun lähellä; Luukangas pysäköintialue palvelee myös samoja seutuja, jos yhdistät käyntejä. Sadonkorjuuaikaan karpalo, juolukka ja muut suomarjat palkitsevat; Retkipaikassa julkaistu luontopolkukuvaus kertoo syksyisestä marjasadosta(2). Puolivälin tuntumassa voi nähdä palanutta metsäsaareketta vuoden 1989 paloekologisen kokeen jälkeen, mitä luontosivut ja maastokuvaukset selittävät(2). Aikaa kuluu tavallisesti noin yhdestä kahteen tuntiin valokuvien, marjastuksen ja lintujen tarkkailun mukaan.

Ajantasaisimmat tiedot Kolin kansallispuiston reiteistä, rajoituksista ja palveluista löytyvät Luontoon.fi-sivuston Kolin kansallispuisto -osiosta(1). Metsähallituksen tiedotteessa kuvataan samalta satamalaiturilta lähtevää Sataman polkua Ukko-Kolin rinnettä kohti, Alamajan rakennusta satamaravintolaa ja vierailijapalveluita varten sekä sitä, miksi tämä ranta on merkittävä varhaiselle matkailulle Suomessa(2). Vanhan Alamajan polku on noin 0,3 kilometriä pitkä ja kulkee Kolin sataman liepeillä Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Kyseessä on lyhyt satamavyöhykkeen yhteys Kolin sataman pysäköintialueen, Kolin satama Alamajan eli vanhan alamajan pihapiirin ja Uimahuoneen kävelysillan välillä—silta vie kohti uimahuoneen ja uimarannan suuntaa satamassa. Maasto on pääosin tasainen, sorapintainen käytävä, jossa liikkuvat päivämatkailijat, veneilijät ja bussiryhmät rinnakkain, ei tunturierämaa. Koska pätkä sijoittuu Luontoon.fi:n kuvaamaan Sataman polun lähtöjärjestelyihin, voit jatkaa samasta nurkasta vaativaan 2,1 kilometrin yhdensuuntaiseen nousuun Ipatinvaaraa pitkin kohti Ukko-Kolia, katsoa kiven opastetekstiä ja lukea vaativuusohjeet viralliselta reittisivulta(3). Jos rakennat pidemmän kierroksen, sama satamakulma liittyy meidän kartallamme muun muassa Vanhan metsän polkuun, Kasken kierrokseen ja Kolin kesäkahvilakierrokseen sekä hieman ylempänä Ukko-Koli itärinne reitit -kokonaisuuteen. Alueellinen Kolinpolku-johdatus kuvaa, miten kansallismaisema, Pielisen näkymät ja varovaisuus kivikoissa ja sulamisvuodenaikoina liittyvät yhteen Kolin kävijöille(4). Tämä lyhyt rantalinkki sopii alkuverryttelyksi ennen Sataman polun nousua, venematkasuunnitelmia tai Ukko-Kolin palvelujen yhdistämistä.

Ala-Koitajoen retkeilyreitti on vaativa jokivartinen reitistö Joensuun ja Ilomantsin rajamailla Ala-Koitajoen varrella. Koko verkoston lähtöpaikoista, rengasvaihtoehdoista, vaikeusluokasta, turvallisuudesta ja virallisesta PDF-kartasta kertoo Visit Kareliaan julkaistu Joensuun kaupungin laatima reittiopas(1). Ilomantsin kunta huoltaa kunnan retkeilyreittejä ja taukopaikkoja retkeilykaudella toukokuun lopusta lokakuun loppuun luonnon olosuhteet huomioiden(2). Tämä ilomantsilainen osuus on noin 16,6 kilometriä yhtenä joenvarren kävelynä; se ei ole lenkki. Se kuuluu laajempaan Ala-Koitajoen kokonaisuuteen: koko joenvarsikierros ja rengasvaihtoehdot kasvattavat mittaa noin 35 kilometriin(1). Alussa kuljetaan Hanhilahden nuotiopaikan ja pian Tiaisenkosken laavun ohi—hyviä taukoja ennen kivisempia ja kapeampia pätkiä. Puolivälin tienoilla Räväkkäkosken laavu on kohokohta koskimaisemassa. Myöhemmin reitillä on Hiiskoski veneenlaskupaikka Kivilahdentie 155 / Hiiskoski -osoitteessa. Osuuden loppupuolella Mäntykosken tulentekopaikka Hiirenvaarantien varrella tarjoaa vielä yhden nuotiopaikan. Maasto on paikoin louhikkoista ja kapeaa; Retkipaikan kuvaus perheretkestä kertoo reitistä vaikeana pienille lapsille ja huonojalkaisille(3). Sama jokijärjestelmä jatkuu Joensuun puolen yhdysosuudella Ala-Koitajoen retkeilyreitti/Joensuu, jossa Kuusamonkosken laavu, Pamilonkosken esteetön avokota, Kuusamonpyörteen laavu ja Kalliokosken laavu tukevat pidempää retkeä tai toista päivää. Laajemmassa verkostossa Pamilonkosken päässä on esteetön reitti laavulle ja näköala-alue koskelle(1). Uittohistoria, jääkauden jäljet ja Pamilon sekä Hiiskosken pato vaikuttavat maisemaan; Retkipaikka kuvaa konkreettisesti Pamilonkoskea ja patoallasta kohti Pielisjokea(3).

Ritojärven kierto on noin 5,4 kilometrin päiväretki Pienen Ritojärven ympäri Lieksan lähellä. Pohjois-Karjala tarjoaa tämän kaltaisia harju- ja suopäiväretkiä, ja Lieksa sijaitsee Kontiovaaran maisematieosuuden suunnalla. Reitti yhdistää avosuon pitkospuita, Ritosärkän kapeaa harjua ja metsäistä järvenrantaa. Lieksa Travel esittelee reitin yhdessä Pienen Ritojärvi laavun taukopaikan ja Kontiovaaran maisemantien elämyksellisyyden kanssa sekä harjulla näkyvien historian jälkien kanssa(1). Via Karelia tiivistää ajoreitin valtatie 522:lta, mainitsee hyvät puolukka- ja mustikkamaastot syksyllä ja viittaa laajemmissa kysymyksissä Kolin luontokeskus Ukon yhteystietoihin(2). Maastossa mukana on avosuota, mäntykankaita, Kontiovaarantien ylitys ja jyrkämpi nousu harjulle, jonka jälkeen kulku on pitkälti helppoa järven yläpuolella. Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykuvaus tarkentaa keltaisia maalimerkkejä, kirjoittajan reittinumeroa 584, hyväkuntoisia Kylkisuon pitkospuita, tien ylityksen jälkeistä jyrkkää nousua, lyhyttä vanhalle harjutielle haarautumista 1920-luvun kärryvajojen luokse ilman erillisiä opasteita, näyttäviä keloja harjulla ja pääasiallista taukopaikkaa nuotiopaikkaineen noin viiden kilometrin kohdalla järven itäosassa(3). Kartallamme Pieni Ritojärvi laavu, Pieni Ritojärvi tulentekopaikka ja Pieni Ritojärvi kuivakäymälä sijaitsevat järvenpäätyalueen tuntumassa, ja Pieni Ritojärvi pysäköintialue tulee muutamaa sataa metriä myöhemmin linjalla autoilijoille. Lieksa on noin 20 km:n kaupunkimatkan päässä lähtöpaikasta pohjoisluoteeseen Kontiovaarantien suuntaan. Julkista kulkua pysäköintialueelle ei ole; Retkipaikka kuvailee pienehköä paikoitusaluetta noin lyhyelle autoryhmälle(3). Talvella sama käytävä voi olla myös moottorikelkkauran osa—Hatunkylä-Ritojärvi Moottorikelkkaura kohtaa verkoston—joten seuraa kausisääntöjä ja muita maaston käyttäjiä, jos liikut lumikelkkakauden aikaan.

Oravantaival on noin 37,6 kilometrin pituinen pistokemainen retkeilyreitti Kiihtelysvaarassa Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Joensuun kaupunki kuvaa reitin Riuttalammelta Särkivaarasta Raatevaaran kylätalolle kulkevaksi, Heinävaaran taajaman kautta; yhteys suuntaa myös Kiihtelysvaaran keskustaan ja Jänispolulle. Reitti on helppokulkuinen, suoalueilla pitkospuita, maastossa punaiset merkinnät ja viisi laavua(1). Kiihtelysvaaran pitäjäsivut sijoittavat saman reitin muinaisvuoriston maisemaan Heinävaaran ja Raatevaaran välille Hiidenvaaran luontopolun rinnalle(2). Retkipaikka julkaisi uudelleen Simeon Turpeisen ja Ville Hongan viikonloppukertomuksen, jossa mainitaan Riuttalammen, Iso-Valkealammen, Joutenlammen, Metsälammen ja Purnukorven laavut, täydennykset Heinävaaran kaupoissa, tuulisilla suonpätkillä pitkospuita ja Metsälammen lähistön taisteluasemat—hyvä lisäluku tahdista ja tunnelmasta(3). Joensuu on Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee kaakkoon metsäteitä ja helppoja polkuja; tyypillisessä GPX-profiilissa nousua on muutama sata metriä. Noin 12 kilometrin kohdilla reitti kulkee Heinävaaran kylän kautta: Heinävaaran kaukalo, Heinävaaran lähiliikuntapaikka, Heinävaaran pallokenttä ja koulun liikuntapaikat sijoittuvat samaan urheilualueeseen, jossa Heinävaaran valaistu kuntorata ja Heinävaaran valaistu latu tarjoavat talvella valaistuja latu- ja juoksuyhteyksiä. Raatevaaran suunnassa reitti tulee lähelle Raatevaaran pallokenttää. Joissakin kohdissa reitti kulkee samassa käytävässä paikallisten moottorikelkkaurien kanssa, kuten Kiihtelysvaara–Reijola- ja Reijola–Raatevaara-urien suunnassa—pysy merkityllä retkeilyreitillä ja huomioi muut käyttäjät. Maasto on pääosin metsätietä ja loivaa polkua; märillä kohdilla pitkospuita noin kahden kilometrin verran. Maastopyöräilijät käyttävät samaa käytävää; eräs dokumentoitu GPX-poikkeama välttää Ilomantsintien ja Heinävaaran palvelut hiekkakuopan kautta(4). Geokätköjä on runsaasti—paperikartta tai offline-kartta kannattaa(3).

Murroojärven kalapolku on noin 1,4 kilometriä meidän kartalla yhtenä kävelylinjana Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueen lounaisosassa Lieksanjoen ja Murroojärven tuntumassa. Kartat, saapuminen, maksuttomat pysäköintivaihtoehdot koko Ruunaalla ja aluekohtaiset säännöt löytyvät Luontoon.fin Ruunaa-osiosta(1). Lieksan kaupunki(2) kokoaa alueen lähiretkeilyn taustat ja yhteystiedot paikalliseen reittien hoitoon, ja Visit Karelia kuvaa Ruunaan Koskikierroksella(3), miten kalastus ja koskikalastus liittyvät joenvarsimaastoon. Lyhyt osuus palvelee käveleviä kalastajia ja maisemakävelijöitä, jotka siirtyvät järven ja joen välillä: alkupäässä olet lähellä Murroojärven laavua; Murroojärvi tulentekopaikka ja Murroojärvi kuivakäymälä ovat samassa palveluryppäässä. Edetessäsi tulevat Murroonkangas tulentekopaikka ja Murroonkangas kuivakäymälä sekä Niskalahti tulentekopaikka. Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 ja Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1 sopivat matkailuauton pysäköintiin kalatien varrella. Murrookoskella Murrookoski kuivakäymälä, Murrookosken laavu ja Murrookoski tulentekopaikka tarjoavat tauon koskimelun äärellä; Murrookoskentien pysäköintipaikka kuivakäymälä palvelee metsätien varsilla pysäköiviä. Loppupäässä mainitsemisen arvoisia ovat Murroopuro tulentekopaikka, Murroosuvannon laavu, Murroosuvanto tulentekopaikka ja Murroosuvanto kuivakäymälä. Jos haluat kiertää Murroojärven veneellä ja yhdistää Vastuuniemen ylityksen sekä pidemmät pitkospuut, käytä Ruunaa Vastuuniemen kierros -päivälenkkiä tämän lyhyen yhteysosuuden sijaan. Tiinan ulkoilublogi Kävelystä ja elämästä(4) kuvaa noin kymmenen kilometrin Murroojärven kierroksen Horkan suunnan parkkialueelta—leveät pitkospuut kosteikoilla, opastustolpat karttoineen ja järven ylitysveneruuhka—kertoo käytännön luonteesta myös lyhyillä yhteysväleillä tällä Ruunaan osalla. Pohjois-Karjala sijaitsee itään Suomen tiheimmin asutusta vyöhykkeestä; Lieksa on Ruunaan pääasiallinen palvelukeskittymä yhdessä Joensuun junatiehen ja Visit Karelialla kuvattuihin jatkomatkoihin(3). Kalastamiseen tarvitaan voimassa olevat Ruunaankosket-luvat tai muut luvat polun varteen eksyvän virran mukaan; tämä polku on rantayhteysverkon osa erillisen reittimaksun sijaan tarkistetuissa lähteissä.

Harjupolut-verkoston viralliset kuvaukset löytyvät Kontiolahden kunnan luonto- ja ulkoilureittien sivulta sekä Joensuun kaupungin luontopolut ja retkeilyreitit -sivustolta(1)(2). Niiden mukaan Harjupolut on noin 18 kilometrin monipuolinen polusto, joka valmistui 2022 Kontiolahden ja Joensuun rajalle Lehmonharjun–Utranharjun harjujen alueelle ja on suunniteltu lähiliikuntaan molempien kuntien asukkaille. Suunnitteluun ja maastoopastukseen on saatukin ELY-keskuksen avustusta lähivirkistys- ja viheraluehankkeisiin(1)(2). Meidän kartallamme tämä reitti on noin 17,2 kilometriä eikä se ole rengas. Käytännössä verkosto muodostuu neljästä nimetyistä Trail-reitistä, joita voi yhdistää. Lehmonharju Trail kulkee avoimen harjun päällä. Onkilampi Trailin varrella on Onkilammen uimaranta sekä pitkiä pitkospuuosuuksia, jotka haastavat myös pyöräilijän. Monttu Trailille mahtuu monttuja ja yksi laavu, Utra Traililla voi harjoitella ajotaitoja rakennetulla tekniikkaradalla(1)(2)(4). Jaama Trail yhdistää Harjupolut laajempaan Joensuun seudun rengasverkostoon pidempiin kierroksiin(1)(2). Reitin alkupäässä tulee ensin Julien pallokenttä ja pian Onkilammen uimaranta, jossa voi uida kesällä. Noin 4–6 kilometrin kohdilla kuljetaan Lehmon liikunta-alueen kautta: Lehmon nurmikenttä, Lehmon tekonurmikenttä, Lehmon ulkokuntosali ja Lehmon treeniportaat tarjoavat portaita ja ulkokuntoilua lähellä metsäpolkua. Noin 10 kilometrin kohdilla on Utranharjun laavu taukopaikaksi Pohjois-Karjalassa; lisätietoja löytyy laavumme sivulta. Myöhemmin reitin varrella on Jokirannan Ratsastuskoulun kenttä Kontiolahti ja Töröpuron pallokentän suuntaan päättyvä osuus. Visit Karelia -reittivinkin (tekijä Joensuun kaupunki) mukaan verkostossa on hyvät opasteet ja useita merkintävärejä, ja sujuvaan suunnistamiseen kannattaa ladata GPX tai tulostaa Harjupolut-kartta pdf:nä(3). Märällä säällä juuret ja kivet ovat liukkaita(3). Paikallisliikenteen bussit palvelevat molempia pääparkkipaikkoja, ja Jaama Traililta on lyhyt yhteys lähtöpisteisiin(3). Karjalainen kuvasi avauskesän yhteydessä, että Lehmonharju Trail on maastossa pinkillä ja että opastekylttien lisäksi on varoituskylttejä(4). PuPaKot-blogissa Utranharjun laavun luota kuvataan suppia, lampia, harjuja ja sorakuoppien muokkaamaa maisemaa—hyvä tausta sille, miksi alue tuntuu vaihtelevalta jo lyhyen kävelyn aikana(5).

Kuhasalon luontopolku on noin 3,3 kilometrin reitti Kukkosensaarella Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Joensuu kuuluu Pohjois-Karjalaan, ja Kuhasalon virkistysalueesta vastaa Joensuun kaupunki; puuhuoltoon, pysäköintiin, kaluston varauksiin ja aluekarttaan liittyvät tiedot löytyvät parhaiten Joensuun kaupungin Kuhasalo-sivulta(1). Visit Karelia kuvaa merkittyä reitistöä niemen ympäri, kuutta tulipaikkaa Pyhäselän maisemilla ja vaativaksi luokiteltua esteetöntä reittiä, jossa avustaja on suositeltavaa epätasaisessa maastossa(2). Mikko Lemmetin Retkipaikka-juttu kuvaa avoimen rannan ja korpikuusikon vaihtelua sekä luostarin muistomerkkiä ja Kalmoniemeä(3). Rakennettu reitti on eteläosassa noin 2,2 kilometrin rengas Pyhäselän rannalla kolmella tulipaikalla, ja sivuttaisena haarana noin 0,5 kilometriä Kalmoniemeen, jossa on kolme tulipaikkaa ja piknikpöytiä luostarin muistomerkin lähellä(1). Rakennettujen reittien ulkopuolella on myös rakentamattomia polkuja ilman erillistä opastusta(1). Rantaa myötäilevää osuutta on kivikkoista ja juurakoitakin(3). Lähtöpisteen vieressä on kesällä perinteistä maisemanhoitoa lampailla(1). Joensuun Ladun Kuhamaja on pääasiassa jäsenille ja Joensuun Kalastuskunnan Kalmonkatiska vuokrattavissa(1)(3). Talvella Kuhasalon reittejä ei kunnosteta koneellisesti; hyvillä talvilla Pyhäselän latuverkosto voi yltää lähelle(2). Pielisjoen suun virtapaikkojen lähellä ei kannata liikkua heikolla jäällä(2).

Elovaaran harjupolku on noin 2 kilometrin patikkareitti Salpausselän harjulla Elovaaran ulkoilualueella Hammaslahdessa, etelässä Joensuusta Pohjois-Karjalassa. Reitin kuvaukset, merkit, taukopaikat ja osoitteet löytyvät Joensuun kaupungin luontopolut- ja retkeilyreittiluettelosta(1). Harjupolku kulkee pääosin harjanteilla syvien, rehevien suppakuoppien yllä; näkymät avautuvat erityisen hyvin keväällä ennen lehtien täyttä peittoa(1). Noin 0,8 kilometrin kohdalla polulla on Elovaaran luontopolun laavu pienen lammen rannalla—sopii yhdistettäväksi Elovaaran luontopolkuun, joka käyttää samaa laavua. Harjupolun parkkipaikan luona on Elovaaran esteetön avokota: esteetön avokota, tulipaikka ja kuivakäymälä; kaupunki tuo polttopuita(1). Maasto on helppokulkuista mutta mäkistä harjumaastolle tyypillisesti—penkit helpottavat lyhyitä taukoja(2). Suden Saagan blogissa kuvataan Luontopolun ja Harjupolun yhdistämistä noin 4 kilometrin lenkiksi ja todetaan runsas kävijämäärä hyvällä säällä(3). Lue lisää kodan ja laavun sivuiltamme palveluista. Tämä reitti on merkitty tolpin ja punaisilla maalauksilla; rinnakkaisella Elovaaran luontopolulla on keltaiset merkinnät(1).

Jakkilanvaaran luontopolku on lyhyt, noin 1,2 kilometrin metsäpolku Kontiolahden kirkonkylän Jakkilanvaaran metsäisellä reunalla Pohjois-Karjalassa. Samassa kirkonkylässä kulkee myös Kirkonkylän luonto- ja kulttuuripolku sekä talvisin Kirkonkylän valaistu latu ja Kirkonkylän valaistu kuntorata Kontiolahti. Kontiolahden kunnan Luonto- ja ulkoilureitit -sivusto kokoaa yhteen kävely- ja pyöräilyreitit, karttatasot ja ohjeet tauko- ja nuotiopaikoista(1); Joensuun seudun polut -PDF auttaa hahmottamaan, miten kirkonkylän reitit kytkeytyvät laajempaan polkuverkostoon(2). Kunta viittaa myös karttapalveluun, josta voi tarkistaa nuotio- ja taukopaikat(3). Reitti ei ole rengas: käytännössä edestakainen tai lyhyt yhdys metsäisessä kangasmaastossa, tyypillisesti mäntymetsässä Höytiäisen rantavyöhykkeellä. Tällä lyhyellä pätkällä ei ole laavuja tai uimarantoja tietokannassamme; läheisellä Kirkonkylän luonto- ja kulttuuripolulla on esimerkiksi Vierevänniemen nuotiopaikka ja kylän liikunta-alueet. Urheilukellarin ampumarata sijoittuu samaan urheilukeskuksen ja Keskuskadun tuntumaan kuin valaistut ladut ja kuntoradat, mikä auttaa suunnistamaan alueelle.

Ajantasaiset säännöt, reittitilanne ja kansallispuiston laajempi merkitty verkosto löytyvät Luontoon.fi:stä(1). Koli.fi kertoo alueella olevan liki 80 kilometriä merkittyjä polkuja, yksittäisten reittien pituuksien vaihdellessa noin 1,5–61 kilometrin välillä, ja että reiteillä on tulipaikkoja, laavuja ja autiotupia; sivusto muistuttaa myös, että korkeimmat kalliot ovat avointa kalliota ilman kaiteita ja voivat olla liukkaita(2). Lieksa on tämän retkeilykeskuksen kunta. Pohjois-Karjala tunnetaan Kolien vaaroista ja Pielisen järvimaisemista. Ukko-Kolin itärinne reitit ovat kartalla noin 8,2 kilometriä yhtenä vaellusviivana eivätkä muodosta rengasta. Kulku pysyy Ukko-Kolin vilkkaalla puolella lähellä lanettelukeskusta, Luontokeskus Ukkoa ja satamaa. Alkupäässä Koli pysäköintialue 1 ja Koli pysäköintialue 2 ja 3 tukevat samaa kävijäkeskustaa kuin Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa. Samasta ympäristöstä pääsee myös Huippujen Kierrokselle, lyhyelle klassikkonäköalalenkille Ukko-Kolin, Paha-Kolin ja Akka-Kolin kautta Luontokeskus Ukon luota(5). Pääministerin tulentekopaikka on lähellä huippuja, jos yhdistät mäkiosuuden tähän itärinteen suuntaan kulkevaan päiväretkeen. Kohti vettä Kolin satama Alamaja, Kolin sataman pysäköintialue ja Uimahuoneen kävelysilta merkitsevät satama-aluetta, josta Sataman polku ja Vanhan metsän polku jatkavat—kätevää, jos tulet vesitse tai haluat lukea lisää Alamajan ja sillan sivuiltamme. Noin 2,4 kilometrin kohdalla viiva kulkee Koli Ski Disc Golfin ohi laskettelualueen reunalla. Itään päin Paimenenvaaran tulentekopaikka ja Paimenenvaara kuivakäymälä osuvat noin 5,5 kilometrin kohdalle. Kyseessä on sama Paimenenvaaran taukopesäke kuin Paimenen polulla ja yhteinen Mäkrän Kierron sekä Kolinuuron Kierroksen kanssa; Retkipaikassa kuvataan siellä kulkevaksi keskivaativaksi lehto- ja vaaramaisemien kolmionmuotoiseksi lenkiksi jyrkine nousuineen, lyhyine pitkospuineen, joissakin risteyksissä näkyvine puutolppamerkintöineen ja sivupoluilla oransseine ympyrämerkkeineen(3). Paskovaaran kallionäköala esiintyy erityisesti tuossa lenkissä, ei välttämättä jokaisella lähestymisellä lahtea kohti. Loppupäässä Likolahti tulentekopaikka on noin 7,3 kilometrin kohdalla ja Likolahti pysäköintialue hieman sen jälkeen—hyvä vaihtoehto, jos auto odottaa lahden parkkipaikalla tai haluat hiljaisemman lopetuksen rannan tuntumassa(4). Kolin kesäkahvilakierros ja muut riviin liittyvät polut tarjoavat jatkoa samasta satama–vaara -vyöhykkeestä pidemmälle päivälle. Kuivakäymäläpalvelu löytyy Paimenenvaaralta; juomavesi ja uinti noudattavat tavanomaista eräretkeilyä, ellei palvelupisteessä toisin mainita.

Ajantasaiset kansallispuiston säännöt, palveluutiset ja kausirajoitukset Suomulta kannattaa tarkistaa ensin Luontoon.fi:n Patvinsuon kansallispuiston sivuilta(1). Visit Karelia kertoo, että Suomun luontokeskus tarjoaa retkeilijöille ohjausta, välinevuokrausta sekä keväästä syksyyn saunaa ja majoitusta samassa palvelupihapiirissä(2). Tämä sivu kuvaa lyhyen rantayhteyden – ei varsinaista päiväretkeä itsenään, vaan polun, jota käytetään usein Suomun rantapysäköinnin ja keittokatosten sekä vuokrattavan rantasaunan välillä. Reitin pituus on noin 0,4 kilometriä meidän kartalla, eikä se ole rengas. Se sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Suomunjärven rannalla Patvinsuon kansallispuistossa. Lieksa on kunta, jonka alueelle Suomun tieyhteys kuuluu; Pohjois-Karjala on itäinen järvi- ja metsämaa, jota Visit Karelia esittelee yhdessä Kolin ja muiden luontopuistojen kanssa(2). Suomu pysäköintialue rannan sekä Suomu telttailualueen, Suomun luontotuvan keittokatoksen ja Suomu leirintäalue keittokatoksen rantaosuuden luota polku kulkee Suomu rantakaivon ohi kohti Suomu vuokrattava rantasaunaa niemen nokassa. Suomu rantasauna uusi kuivakäymälä palvelee samaa saunapihaa. Hieman sisämaahan päin Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu talo, Suomu kämpän sauna ja Patvinsuo suomu pihakaivo muodostavat vanhan metsänvartijatilan miljöön, jota monet retkiartikkelit kuvaavat Suomuntie 54:n varrella ennen pidempiä kierroksia – Retkipaikan Mäntypolku-artikkeli antaa käytännön kuvan pysäköinnistä ja leirintäalueen reunasta(4). Jos yhdistät päivään pidemmän lenkin, Suomu yhdyspolku, Mäntypolku, Nälmänpuro - Suomu reitti, Suomunkierto retkeilyreitti ja Karhunpolku (retkeilyreitti) koskettavat samaa palvelukeskittymää, joten rantasaunan vuoron voi liittää järven kierrokseen tai jatkoksi kohti Nälmänjokea(1)(2). Veera Piritan Patvinsuo-blogissa kerrotaan tyypillisestä rantasaunan ja pihasaunan varaamisesta, mukaan lukien esimerkkihinnoittelu ja ryhmäkoko – varmista ajankohtaiset hinnat ja yhteystiedot palvelusivuilta ennen matkaa(3). Lintujen pesimäaikana avosuilla liikkuminen voi olla rajoitettu merkittyjen reittien ulkopuolella; pysy merkityillä linjoilla ja lue Metsähallituksen ohjeet pesimäajan ja muiden rajoitusten osalta(5).

Reitin pituus on noin 3,6 kilometriä Utranharjun itäosassa Joensuun ja Kontiolahden rajalla Pohjois-Karjalassa. Se on Harjupolkujen helpoin rengas: kuivaa kangasta, kapeaa neulaspolkua ja loivia mäkiosuuksia. Merkinnöistä, risteyksistä, kiertosuunnasta ja tekniikka-alueesta löytyy tarkemmin Visit Karelia -sivulta, jonka on tuottanut Joensuun kaupunki(1). Kontiolahden kunnan sivuilla Harjupolut kuvataan noin 18 kilometrin verkostona, joka sopii maastopyöräilyyn ja lenkkeilyyn(2). Maastopyöräilyä korostavat kuvaukset tuovat esiin Utran metsän tekniikkapaikan ja pump track -alueen(1). Metsähallituksen Luontoon.fi esittelee laajemman Harjupolut-kohteen karttoineen(4). Kontiolahti ja Joensuu kohtaavat tässä maisemassa. Polun alusta noin 0,6 kilometrin kohdalla tulee vastaan Töröpuron pallokenttä Vonkamiehentien varrella—hyvä maamerkki, jos lähestyt Kontiolahden puolelta. Rengas on merkitty vihreällä ja kulkee molempiin suuntiin; lähteiden mukaan helpompi kiertosuunta on vastapäivään, ja tiukoissa mutkissa on nuoliopasteita(1). Harjupolut-reitistö liittyy samaan harjumaisemaan: voit yhdistää esimerkiksi Monttu Trailiin tai pidempiin Harjupolut-osuuksiin, ja Utranharjun laavu on naapurireiteillä taukopaikkana. Jaama Trail on oranssimerkkinen yhdys Joensuun laajempaan polkuverkkoon Utran saarten ja Lehmon urheilukentän lähtöpaikoilta kohti Lykynlampea, Kontionpolkuja, Kinttupolkua ja edelleen Kolinpolkua(1)(2). Kävellen tai juosten kannattaa huomioida kapealla polulla mahdolliset pyöräilijät, erityisesti tekniikkaradan lähellä(1). Märällä kelillä juuret ja kivet voivat olla liukkaita(1).

Koivukumpu retkeilyreitti on lyhyt, noin 0,8 kilometrin pätkä Kiteellä, Pohjois-Karjalassa. Se lähtee Mäkränhovi luontotuvan tuntumasta ja jatkuu kohti Anttilantien kotaa ja Hietalahden nuotiopaikkaa Oriveden rannalla, mistä vierekkäin avautuu Kiteen erä- ja riistapolun laajempi verkosto. Reittikuvauksiin, saapumiseen ja vuodenaikavaikutteisiin tietoihin tällä järviharjualueella kannattaa tutustua Luontoon.fi-palvelussa(1), Visit Kareliassa(2) sekä Kiteen kaupungin ulkoilu- ja luontopolkuohjeissa(3). Alkumatkalla kulkee ohi Mäkränhovi luontotupa, varattava erätupa, joka toimii myös pidemmän Kiteen erä- ja riistapolun tukipisteenä. Päätepään tultaessa olet Hietalahden nuotiopaikan ja Anttilantien kodan luona Anttilantiellä, josta on luontevaa jatkaa Parppeinlammen luontopolulle ja Hietaniemen eräpolulle erä- ja riistapolun päälenkeillä. Kiteen kaupunki kertoo kodan ja laavun vapaasta käytöstä ja alueen hoidosta; laajemmalla polulla esitellään metsä- ja riistanhoitoa, veistettyjä eläinhahmoja, ruokintapaikkoja ja runsaasti opastauluja(3)(1)(2). Pohjois-Karjalan harjut ja järvimaisemat sopivat päiväretkiin; tämä yhdyspolku on kevyt lisä, jos olet jo Mäkränhovilla tai tulet Anttilantien pysäköinti- ja pääporttialueelta, jonka ohjeet kuuluvat Kiteen erä- ja riistapolkuun(1)(2).

Mäntyjärven kierto on noin 8 kilometrin mittainen merkitty retkeilyreitti Peurajärven virkistysalueella Nurmeksessa, Pohjois-Karjalassa. Reitti kiertää Mäntyjärven mäntykankaisessa maisemassa, ylittää suomaita pitkospuita ja avautuu järvirantoihin sekä kannaksille Peurajärven ja Mäntyjärven välillä. Visit Karelia julkaisee varsinaisen kohdesivun, josta löytyvät reittiohjeet, suositeltu kiertosuunta, turvallisuusluettelo, kalastus- ja pysäköintivinkit sekä käytännön vaativuuskuvaus(1). Mäntyjärven laavun palveluajat, rakenne ja tulen käyttö on koottu Luontoon.fi-palvelusivulle(2). Alkuosuus kulkee samaa polkua Iso-Valkeisen kierron kanssa noin kilometrin Mäntyjärven laavulle. Laavu sijaitsee pitkän hiekkarannan törmällä; lähde liikkeelle vastapäivään itärannan kautta, kierrä pohjoiskärki, josta erkane yhteys Hiidenportin kansallispuistoon, ja palaudu länsirannan kautta kapeaa kannasta pitkin(1). Opasteissa käytetään oranssia ympyrämerkintää(1). Sivusto kertoo vain vähäisistä metrimääristä nousussa ja laskussa, mutta luokittelee reitin vaativuusluokassa varsin vaativaksi, joten aikaa kannattaa varata pitkosuurille ja järvimaisemille(1). Via Karelia kuvaa Peurajärveä perheystävälliseksi järviseduksi: uimista, kalastusta, marjastusta ja kahta lyhyttä kierrosreittiä, ja alueella voi yöpyä laavuilla ja kodilla sekä vuokrata mökin tai soutuveneen(3). Noin 2,4 kilometrin kohdilla tulevat Käärmesärkkä pysäköintalue ja Käärmesärkkä kuivakäymälä, eli risteys missä Peurajärvi reitti ja jatkomatka Hiidenportin kansallispuiston läntisemmälle varrelle istuvat samaan verkostoon. Mäntyjärven rannalla noin kuuden kilometrin kohdilla ovat Mäntyjärven laavu, Mäntyjärvi kuivakäymälä, Mäntyjärvi tulentekopaikka Nurmes ja Mäntyjärvi kaivo. PEURAJÄRVI ISO-HIRVAS savottakämppä löytyy hieman sisämaahan Peurajärvi reitin varsilta jaetuilla pätkillä. Iso-Valkeisen niemessä kokoon kertyvät Iso-Valkeinen niemi kuivakäymälä, Iso-Valkeisen niemen kota, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 1 ja 2, Iso-Valkeinen kuivakäymälä sekä Iso-Valkeisen infopisteen kota. Urtti-Valkeisen suunnassa ovat Urtti-Valkeinen kuivakäymälä ja Urtti-Valkeinen tulentekopaikka—kätevät taukokohteet ennen paluuta parkkipaikalle. Kuivakäymälät sijaitsevat näiden taukopaikkojen tuntumassa; varustaudu normaalilla eräretkien käytännöllisyydellä. Toisen järven ympäri kulkeva Iso-Valkeisen kierto sopii lyhyeksi jatkoksi tai vaihtoehdoksi saman pysäköintiverkoston äärestä. Retkiseikkailu listaa Peurajärven reitit ja Hiidenportin suuntaisen 2 km yhdyspolun, jos tarvitset nopean katsauksen alueen kokonaisuuteen(4).

Petkeljärvi–Särkkäjärvi -reitti on noin 3,5 kilometrin mittainen yhdensuuntainen osuus reitistä Taitajan taival, Pohjois-Karjalan vanhimmasta merkitystä vaellusreitistä Petkeljärvi–Putkelanharjun harjujakson varrella. Pohjois-Karjala on tunnettu harjuistaan, ja Ilomantsi sijaitsee tässä maakunnassa. Lyhyt osuus sopii päiväretkeilijälle, joka haluaa maistella harjumaisemaa ilman koko Mekrijärvelle ulottuvaa vaelluspäivää. Metsähallituksen reittikuvaukseen, karttoihin ja ajankohtaisiin tiedotteisiin kannattaa tutustua Luontoon.fi:n Taitajan taival -sivulla(1). Visit Karelia kuvaa koko taipaleen oranssit maalimerkit, kuivan kangasmaaston ja pohjoisempana mäkien jyrkemmät nousut sekä taukoja kuten Keltasilmän laavu, jossa näkee kirkkaan veden molemmin puolin harjua(2). Petkeljärven palveluiden läheltä polku nousee nopeasti ikivanhoille harjusannoille ja pienten järvien välisille kannaksille. Noin 3,3 kilometrin kohdalla tulee Keltasilmä tulentekopaikka merkityllä nuotiopaikalla lammikoiden keskellä, ja lähellä on myös Keltasilmä laavu, joka kuuluu pidemmän Taitajan Taival kesäretkeilyreitin tupverkostoon(2). Kuikan Kierros luontopolun kulkijat poikkeavat tänne usein evästauolle; laavu on lyhyt sivumatka pääpolulta, joten maisema pysyy rauhallisena. Jatkamalla Särkkäjärven suuntaan liityt pidemmän Taitajan Taival kesäretkeilyreitin päälle; Harjupolku Ilomantsi ja Ravajärvi-Petkeljärvi reitti tarjoavat vaihtoehtoisia merkittyjä silmukoita Petraniemen ja Tetrijärven ympärillä, jos haluat pidentää päiväretken samaan palvelukeskukseen. Visit Ilomantsin retkietiketti muistuttaa Petkeljärven kansallispuiston ja Taitajan taival -reitin käytännöistä: koirat kytkettyinä puistossa, tulet vain merkityillä paikoilla ja talvella reittejä ei ylläpidetä latuina, vaikka osa käytävästä palvelee paikoin Tetrijärven hiihtoreittiverkostoa(3). Retkipaikan Taitajan Taival -artikkeli kuvaa matkan alkupään tasaista kangasta ja kuinka kivikko ja harjujyrkänteet voimistuvat kauemmas mentäessä—hyvä ennakoimaan, miltä tämän lyhyen siivun jatko voisi tuntua(4).

Matin polku on noin 2 kilometrin merkitty kävely- ja retkeilypolku Hutsin urheilukeskuksen harjumetsässä Kiteellä, Pohjois-Karjalassa. Kitee sijaitsee järvi- ja metsämaisemassa Joensuun itäpuolella. Kiteen kaupunki julkaisee viralliset luontopolut-kuvaukset ja linkin palautteeseen luontopolut-sivuillaan(1). Alueelliset luettelot luokittelevat kävelyn myös Kiteen Karelianpolut-reittiperheeseen(3). Visit Karelia täydentää kuvaa merkinnöistä, vaativuusluokituksesta ja siitä, miten tämä polku istuu tiheään Hutsin ulkoiluverkostoon(2). Polku on nimetty kirkkoherra Matti Hakulisen muistoksi. Lähtö on VesPelin uimahalli- ja liikuntakeskuksen pihapiiristä Urheilutieltä, ja reitti kulkee mäntyvaltaisilla harjurinteillä, jotka syntyivät mannerjäätiköiden ja sulamisvesien vaikutuksesta. Rastitaulut perehdyttävät metsän kasveihin ja eläimiin, metsätalouteen ja jääkauden jälkiin maastossa. Pahimmat kivikot ylitetään pitkospuita pitkin; muuten polku on pääosin helppokulkuista metsäpohjaa, vaikka matkailusivuilla kokonaiskokemus luokitellaan silti vaativammaksi juurakkojen, kivien ja risteävien reittien vuoksi(2). Kuljet urheilupuiston reunassa, ei erämaassa. Alussa reitti kulkee Kiteen jäähallin ohi ja pysyy Urheilutalo VesPelin ja Kiteen uimahalli VesPelin tuntumassa. Myöhemmin kierroksella tulevat lähelle muun muassa Hutsin hyppyrimäet, pallokentät, Hutsin Urheilukeskuksen kuntoportaat, ulkokuntoilualue, tenniskentät, Hutsin frisbeegolfrata, Hutsin skeittipaikka ja VesPelin kuntosali—kätevää, jos haluat yhdistää lyhyen kävelyn muihin liikuntamahdollisuuksiin. Samassa käytävässä on yhteys pidempiin Hutsin reitteihin kuten Hutsin luontopolut ja Karelianpolut / Hutsi Trail sekä valaistuihin kuntoratoihin ja talvisiin latuverkostoihin(2). Kiteen kaupungin mukaan Yhdyspolku yhdistää Matin polun ja Pajarin polun(1); tarkemmat yhteysvaihtoehdot löytyvät kaupungin ulkoilusivuilta. Kevään sulamisvedet ja sateet voivat tehdä juurista ja kivistä liukkaita; valitse jalkineet pidolla ja seuraa kaupungin ulkoilusivuja, jos olosuhteet arveluttavat(1)(2).

Kalliojärven kierros on lyhyt mutta vaihteleva päiväretki Pyhäselällä Joensuun eteläpuolella Pohjois-Karjalassa. Reitin pituus on kartallamme noin 3,1 kilometriä, ja se kulkee Suuren Kalliojärven rantaa pitkin rotkomaisessa kallio- ja järvimaisemassa mänty- ja kuusikoissa, suoläikissä ja avoimilla kalliojyrkänteillä. Metsähallituksen reittitiedot ja kartat löytyvät Luontoon.fi-sivulta(1). Joensuun kaupungin luontopolut-sivulla sama reitti on kuvattu Niittylahden osoitteella, sinisillä merkeillä ja jyrkimpien kallio-osuuksien kaiteilla(2). Noin 0,75 kilometrin päässä lähdöstä reitin varrella on Suuren Kalliojärven laavu järven rannalla nuotiopaikkoineen—lue lisää laavusta omalta sivultamme Suuren Kalliojärven laavu. Via Karelia kuvaa, miten polku haarautuu pian: oikea haara kiertää pidemmän järvenkiertolenkin ja on suositeltava tapa, jotta jyrkät ranta- ja laavuosuudet jäävät retken loppupuolelle(3). Maasto vaihtelee metsäpolun, suopitkospuiden ja lyhyiden nousujen ja laskujen välillä; kallioharjanteilla on vaijerikaiteita ja suot ylitetään pitkoksilla(4). Joissain kohdissa kallio putoaa suoraan veteen, joten lasten kanssa kannattaa olla erityisen varovainen laavun ja nuotiopaikan luona sekä kaikkialla, missä kallio on paljasta(2)(3)(4). Pohjois-Karjala on järvi- ja metsämaisemien maakunta, ja Joensuu sijaitsee sen länsireunalla. Reitti sopii hyvin puolen päivän retkeen, kun mukaan lukeutuu valokuvaus tai tauko nuotiolla; kävelyyn kannattaa varata suunnilleen tunti tai kaksi vauhdista ja tauoista riippuen(3)(4).

Monttu Trail on noin 7,3 kilometrin osuus Utranharjun harjulla Kontiolahden ja Joensuun rajalla Pohjois-Karjalassa. Se on Harjupolkujen monipuolisin reitti: neulaspolkuja, vauhdikkaita metsäteitä, kangasta ja vanhan hiekkakuopan eli montun reunaa, jonka laidalla Utranharjun laavu tarjoaa taukopaikan avarine maisemineen(1). Reitti on merkitty keltaisella, ja Visit Karelia luokittelee sen maastopyöräilyssä vaativaksi; Kontiolahden kunta ja Yle kuvaavat koko Harjupolkujen kokonaisuutta vuonna 2022 valmistuneena maastopyöräily- ja lenkkeilyreittinä osana yhteistä Koukuttavat reitit -hanketta(2)(3). Kävellen kuljet samoja merkintöjä; ahtaissa kohdissa väistä pyöräilijöitä ja huomioi näköesteiset risteykset(1). Harjupolkujen lähestymisistä noin kahden kilometrin kohdalla tulee Utranharjun laavu kuivakäymälöineen hiekkakuopan reunalla(1). Myöhemmin reitti kulkee lähellä Jokirannan Ratsastuskoulun kenttä Kontiolahti -nimistä paikkaa Jokirannantien varrella. Verkostosta löytyy lisäksi vihreällä merkitty Utra Trail tekniikkaroineen, sininen Onkilampi Trail uimarannalle, oranssi Jaama Trail laajempaan Joensuun seudun polkuverkostoon ja pinkki Lehmonharju Trail Lehmon urheilukentältä(1). Talvella sama laavualue linkittyy esimerkiksi Törönpuron ja Utranharjun latuyhteyksiin päiväretkien suunnittelussa. Maasto on tyypillistä harjumetsää lyhyine nousuineen ja laskuineen; noin kilometrin matka kulkee soratiellä, jolla liikkuu paikoitellen sorarekkoja tai muuta työajoneuvoliikennettä, joten pysy tien reunaa pitkin ja tarkista risteykset(1). Virallisen maastopyöräkuvauksen mukaan helpompi kiertosuunta on myötäpäivään, ja risteyksissä on nuolimerkintöjä mutta myös heikkokulmaisia kohtia(1).

Metsähallitus kuvaa Kasken kierros -luontopolun Kolin kansallispuistossa Luontoon.fi-sivulla: pituusvaihtoehdot, maasto ja ajantasaisimmat tiedot merkitylle rengasreitille(1). Tämä sivu käsittelee Kasken Kierros oikopolku 1 -nimistä osaa: kartallamme se on vain noin 0,1 km ja muodostaa pienen silmukan Kasken kierros -verkostossa Vaaralanahon luona Pohjois-Karjalassa, Lieksan alueella ja laajemmassa Kolin retkeilymaisemassa. Reitin varrella ovat Vaaralanaho tulentekopaikka ja Vaaralanaho kuivakäymälä vain kymmenien metrien etäisyydellä toisistaan, joten oikopolku palvelee lähinnä suoraa yhteyttä taukopaikkaan. Mattila - Vaaralanaho polku, Kolin kesäkahvilakierros, UKK-reitti (Lieksa) ja Kylän Polku kuuluvat samaan verkostoon; näitä pitkin kulkiessa pääset helposti Vaaralanahon palvelujen lähelle. Turulan suuntaan kulkiessa näkyvät myös Turula telttailualue, Turulan tulentekopaikka ja Turula tulentekopaikka, ja Mattila kaivo sopii samaan Mattila–Ollila–Turula-perintötilojen kokonaisuuteen, jota vihreäksi merkitty päärengaskin esittelee(2)(3). Retkipaikan Luontopolkumiehen kuvaus kulkee koko Kasken kierroksen Kolin satamasta, kuvaa nousua Ipatin suuntaan ja pysähtyy Vaaralanahon taukopaikalle tuvan ja tulipaikan ääreen ennen jatkoa Turulaa kohti—hyvä tausta sille, missä tämä lyhyt oikopolku istyy pidempään kaskimaisemaan tutustuvaan rengaskierrokseen(2). Tiinan patikointi -blogissa kuvataan Turulan torpan pihan telttailutilaa ja nuotiopiiriä sekä vihreiden merkintöjen seuraamista rengasta kiertäessä satamasta, mukaan lukien hetki, jolloin yhden tolpan kaikki vihreät läikät näyttävät tulevan vastaan, kunnes valitsee omaan suuntaan sopivan haaran(3). Yhdessä nämä kertomukset tukevat käytännön kuvaa: helppo, lyhyt metsäpätkä, jonka idea on Vaaralanahon palvelujen luokse pääseminen, ei erillinen päiväretki.

Pohjois-Karjala on tässä osassa maata tunnettu joki- ja koskimaisemistaan. Joutenjoen kalapolku on hyvin lyhyt, noin 0,3 kilometrin pätkä Lieksanjoen sivuuomaa pitkin Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa. Se sopii kalastajille ja päiväretkeilijöille, jotka haluavat kulkea joenrantaa pitkin lyhyesti nuotioiden ja laavujen välillä. Metsähallitus julkaisee Ruunaan reitit ja aktiviteetit Luontoon.fi-palvelussa; lähin virallinen reittikuvaus samaan ranta-alueeseen on Horkan yhdyspolun sivu karttatasoineen ja mahdollisine päivityksineen(1). Koli & Lieksa kokoaa alueen kalastus- ja koskimaisematietoja ja viittaa Luontoon.fi-palveluun sekä lupamyyntiin ajantasaisia sääntöjä varten(2). Maastossa reitti kytkee yhteen tälle sivulle jo merkityt kohteet: Horkka pysäköintialue autolle, Horkan laavu ja Siikakoski laavu suojaksi sateelta sekä useat nuotiopaikat, kuten Horkka tulentekopaikka, Siikakoski tulentekopaikka ja Uittopato tulentekopaikka, ja kuivakäymälät Horkalla, Siikakoskella ja Uittopadolla. Tämä on käytännössä kalastus- ja kahvitauon reitti, ei pitkä vaellus. Retkipaikan Siikakosken lenkki -juttu kuvaa laajempaa Siikakoski–Horkka-rantaverkostoa, siltaa ja laavun paikkaa sekä pidempien lenkkien merkintätapaa Ruunaalla — hyvä taustaluku, vaikka jutun reitti on pidempi kuin tämä lyhyt haara(3). Polku liittyy Horkan yhdyspolkuun, joka palvelee samaa nuotio- ja laavualuetta; lähistöllä kulkee myös Ruunaan maastopyöräreitti, jos yhdistät liikkumistapoja. Ota tulitikut ja polttopuut mukaan, noudata metsäpalovaroituksia ja tarkista kalastusluvat ja saalisäännöt erikseen, jos ongit rannalta: Lieksanjoen Ruunaan koskialueen lupakäytännöt koskevat myös tätä vesistöosuutta(2).

Kolinuuron Kierros on lyhyt mutta vaativa kesäinen ympyräreitti Lieksassa Pohjois-Karjalassa: se kiertää Kolinuuron rotkon pohjaa ja rinnejyrkänteitä Ukko-Kolilla Kolin kansallispuistossa. Reitin pituus on kartallamme noin 3,2 kilometriä, ja se sopii retkeilijälle, joka kaipaa porrasosuuksia, juuria ja kalliorakenteita, sekä perheille, jotka haluavat geologisesti värikkään aktiviteetin kevyen järvenrantalenkin sijaan. Reittikuvat, kartta-aineistot sekä kansallispuiston nuotio- ja lemmikkisäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Kolin kesäretkeilyosiosta(1). Visit Karelia(2) kokoaa suomeksi napakan kuvauksen vaativuusluokasta, ajankäytöstä ja kelivaroituksista, ja Koli.fi(3) kertoo käytännön tavasta nousta kylältä ja satamasta Ylä-Kolin pysäköintiin ja palveluihin, jos rakennat retkipäivän useasta silmukasta. Metsähallitus(4) on uudistanut reitin geologiseksi aarrejahdiksi: suositeltu kiertosuunta on myötäpäivään, merkinnät ovat punaisia ympyrämerkkejä, ja tarinapolun ytimessä on paikallinen kyaniitti, jota saa löytäessään vain kuvata ja ihailla. Rotkon pohja on vehreä ja varjostunut; nousut Pieni-Kolille ja huipputeille avaavat kvartsiitin ja graniittigneissin rajapintaa tavalla, jota retkipäiväkirjat kuvaavat elävästi(5). Lähtö on vilkkaasta Kolin luontokeskus Ukon pihapiiristä Ylä-Kolintien varrella: Koli pysäköintialue 1 sekä Koli pysäköintialue 2 ja 3 palvelevat useimpia huippuretkeilijöitä, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa ovat samassa kimpassa, ja merkitty Huippujen Kierros alkaa käytännössä nurkan takaa, jos haluat myöhemmin yhdistää klassisen Ukko–Akka–Paha -ympyrän. Noin 1,4 kilometrin kohdilla nuotiopaikkana tunnetaan Paimenenvaaran tulentekopaikka; Paimenenvaara kuivakäymälä näkyy kartallamme samaan ryhmään, mikä auttaa, jos yhdistät rotkokierrokseen Paimenen polun suuntaan lähtevän polkuverkoston. Lähellä luontokeskuksen pihaa kuljet taas Pääministerin tulentekopaikan ohi—ota nuotioon oma puu mukaan ja noudata Luontoon.fi:n tulisäännöksiä ja varoituksia(1). Äksyt Ämmät(6) tarjoaa kaupallisen opastetun Kolinuuron kierroksen Luontokeskus Ukosta kiinteillä hinnoilla ja kansallispuistomaksuilla.

Herajärven luontopolku on noin 5,2 kilometrin mittainen pätkä metsäistä moreeni- ja järvimaisemaa Joensuun itäosassa Herajärven kylän luona. Älä sekoita tätä reittiä Kolilla tunnettuun monipäiväiseen Herajärven kierrokseen—kyse on eri järvestä ja eri retkeilykokonaisuudesta. Joensuu käsittää entisen Tuupovaaran alueen, ja Herajärven kylä sijoittuu kannaksen maisemaan Herajärven ja Saarijärven välille. Virallinen reittikuvaus löytyy Luontoon.fi-palvelusta(1). Joensuun kaupunki kokoaa luontopolut ja pidemmät retkeilyreitit yhdelle sivulle, mukaan lukien Tuupovaaran seudun vaihtoehdot(2). Tuupovaaran matkailusivusto julkaisee Herajärven kylästä tekstin, jossa kuvataan alueen geomorfologiaa ja näkymiä esimerkiksi Karsikkovaaran suuntaan(3). Reitin varrella tulevat heti alussa Herajärvi tulentekopaikka ja myöhemmin, lähellä päätepäätä, Herajärvi kuivakäymälä sekä Herajärvi pysäköintialue. Nuotiopaikan yhteyteen on kuvattu puuvaja, ja retkeilyblogin mukaan polun varrella on noin kilometrin välein kartta- ja sijaintitauluja sekä pitkospuita, isoja muurahaiskekoja ja harjunnyppylöitä ilman dramaattisia näköaloja(4). Aluetta hoidetaan myös lammaslaidunnuksella aitauksissa; pidä koira kytkettynä, sulje portit ja anna lammaille tilaa, kuten Suden Saaga kertoo Tuupovaaran käynnistään(4). Kirkkaassa järvivedessä voi uida helteellä(4). Lyhyen retkipäivän voi täydentää Joensuun kaupungin muiden lähiluontopolkujen kautta samalta yleissivulta(2).

Änäkäisen yhdyspolku on lyhyt pisteyhteys Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Se kulkee noin 0,6 kilometrin matkan Saarijärven ranta-alueen ja Syväjärven välillä ja kytkee samaan lyhyeen linjaan parkin, vuokrattavan Saarijärven kodan, keittokatoksen, tulentekopaikat, kuivakäymälät sekä Syväjärven laiturin ja asuntovaunualueen tulisijan. Reitti sijoittuu Lieksan itäpuolen Änäkäisen ulkoilualueelle, missä Salpalinja ja sotahistoria houkuttelevat retkeilijöitä päiväretkille. Siitä, kuka huoltaa laavun, kodan, keittokatoksen ja muut rakenteet vuodesta 2026 eteenpäin — ja miten Saarijärven kierron läntinen osuus liittyy Karhunpolkuun — Lieksan kaupunki tiedotti maaliskuussa 2026 viiden vuoden käyttöoikeussopimuksesta Metsähallituksen kanssa(1). Metsähallitus esittelee Änäkäisen kohteen, reitit ja saapumisen Luontoon.fi-sivuilla(2). Lieksa Travel tiivistää laajemman Änäkäinen–Salpalinja -kokonaisuuden: etelässä teemallisia polkuja ja pohjoisessa lyhyt rengas Saarijärven eli Iso-Änäkäisen ympärillä(3). Käytännössä osuus on solmukohta maastossa: Välikangas pysäköintialueelta etenet lyhyessä matkassa Saarijärven kodan, eteläisen tulentekopaikan, Saarijärvi keittokatoksen ja kuivakäymälän kautta kohti Syväjärven kuivakäymälää, Syväjärvi laituria ja asuntovaunualueen tulentekopaikkaa — sopiva, kun haluat siirtyä Saarijärven kierron, järven käytön ja pitkän Karhunpolun vaellus- ja maastopyöräilyreitin välillä, jotka kulkevat Änäkäisen kautta. Visit Karelia kuvaa Karhunpolun osaksi Karjalan Kierros -kokonaisuutta ja mainitsee oranssit maalimerkit sekä Lieksan reittihuollon yhteystiedot(4). Metsähiipparin Saarijärven kierrokseen perustuva kuvaus lähistöltä kehuu selkeää, pehmeää neulaspolkua ja pitkosisuksia järven suuntaan — samaa maisemaa kuin tämän yhteyden ympärillä(5). Pohjois-Karjala tarjoaa hyvät päiväretkiolosuhteet. Lieksa sopii luontomatkailuun; yhdistä tämä yhdyspolku Saarijärven kiertoon tai Karhunpolun pätkään, kun ajot Välikankaalle ovat kunnossa.

Kuismin luontopolku on helppo, merkitty metsäpolku Rääkkylän kirkonkylässä Pohjois-Karjalassa. Reitti alkaa Paksuniemen ja Saviniemen liikunta- ja koulualueen liepeiltä ja kulkee itään kohti Kuismin laavua. Yhdensuuntainen reittipiiru on noin 3,8 km; edestakainen kävely on noin 7–8 km, joten reitti sopii puolipäivän retkeen. Opasteista, taukopaikoista, pysäköinnistä ja käytännön vinkeistä löydät tarkemmin Visit Karelia -sivulta(1). Tulostettavia karttoja ja kirkonkylän ulkoilureittien kokonaisesittelyä, mukaan lukien Saviniemen ja Kuismin luontopolut sekä Karelianpolut-maastopyöräily, on kunnan ulkoilureittien sivulla(2). Pohjoinen Saimaa esittelee Rääkkylän retkeilypolkuja osana pohjoiskarjalaista järvi- ja metsämatkailua(3). Rääkkylän urheilukentän ja Koulun ulkoliikuntalaitteiden lähistöltä järven puolelle päin polku siirtyy sekametsään ja loivasti kumpuilevaan harjumaastoon, jossa on opastauluja. Reitti on merkattu keltaisin merkinnöin(1). Noin kolmen kilometrin kohdalla Kuismin ampumarata sijaitsee lähellä kulkulinjaa—huomioi ampumaradan turvallisuusohjeet. Päätepisteessä, noin 3,8 km:n kohdalla, on Kuismin laavu, jossa on tulistelumahdollisuus ja käymälä; laavulle pääsee myös autolla Kuismintien kautta, jos haluaa lyhyen metsätauon ilman koko luontopolun kävelyä(1). Talvella sama lähtöalue liittyy luontevasti Kirkonkylän valaistuun latuun ja muihin kirkonkylän reitteihin, kesällä kävelijät yhdistävät usein retkeen Savilahti Trailin / Karelianpolut -pyöräilyn tai Saviniemen luontopolun samasta vapaa-ajan keskittymästä.

Ravajärvi–Petkeljärvi reitti on noin 7,5 kilometrin päivämatka Ilomantsissa Pohjois-Karjalassa Petkeljärven–Putkelanharjun harjujaksolla Petkeljärven kansallispuiston itäpuolella. Se yhdistää Tetrijärven rantaosan ja Keltasilmän laavun taukopaikan Taitajan taipaleen varrella. Metsähallitus kuvaa Taitajan taivalkin palvelut ja reittiselostuksen Luontoon.fi-sivulla(1). Visit Ilomantsi esittelee Suomen pienintä kansallispuistoa, harjumaisemia ja Taitajan taipaleen roolia alueen reittitarjonnassa(2). Visit Karelia tiivistää koko Taitajan taivalkin: oranssit maastomerkit, pääosin kuivaa kangasta, neljä laavullista taukopaikkaa, Tetrijärvellä näkymät Saarilahteen ja Keltasilmällä kirkasta vettä molemmin puolin lampea(3). Retkipaikka käy läpi Taitajan taivalkin maisemia Keltasilmän ja Tetrijärven välillä(4). Tetrijärven päässä reitin vieressä ovat Tetrijärven laavu, Tetrijärvi tulentekopaikka ja Tetrijärvi kuivakäymälä rannan tuntumassa—eväs- ja uintitauko sopii kesällä hyvin tähän. Noin 6 kilometrin jälkeen Tetrijärven taukopaikoista tulee Keltasilmän rantaosuus, jossa Keltasilmä laavu, Keltasilmä tulentekopaikka ja Keltasilmä kuivakäymälä ovat tiiviisti saman vesistövyöhykkeen äärellä. Vauhtiin sopii puolen päivän tai päivän retki tauoilla. Verkostoyhteyksiä ovat muun muassa Taitajan Taival kesäretkeilyreitti koko 32 kilometrin vaelluskäytävänä kohti Mekrijärveä, Tetrijärven lenkki talvisena latuna Tetrijärven rannalla, Kuikan Kierros luontopolku Petkeljärven retkeilykeskuksen suunnassa ja Petkeljärvi–Särkkäjärvi reitti Keltasilmän lähistöllä. Sydän rinnassa, reppu selässä -blogissa kuljetaan Tetrijärveltä takaisin Keltasilmälle tätä yhdysosuutta pitkin: blogin mukaan osuus on selvästi vaatimattomampi maisemaltaan kuin varsinainen harjulinja ja kulkee paikoin hiekkateitä, mutta merkintöjä on hyvin(5). Samassa jutussa mainitaan Taivallammin taistelun muistomerkki ja Ahvenlammen lähistön vanha polttokoealue luontotekstien kuvauksin(5). Ajantasaiset säännöt telttailusta kansallispuiston rajojen sisällä ja laavujen ulkopuolisista leiripaikoista kannattaa tarkistaa kansallispuiston virallisilta sivuilta(1)(2).

Savijärvensuo reitti on noin 0,6 kilometrin pituinen, ei-lenkillinen kävely osuus pitkospuilla Juuan kunnan alueella Pohjois-Karjalassa. Virallisen kuvauksen mukaan samaisella Kuohusuot–Erämaakirkko-käyntikohteella, noin kymmenen kilometrin päässä Juuan kirkonkylästä, on hiotulle metsätielle johtavan pysäköintilevennyksen ja Erämaakirkon välillä noin 0,6 kilometrin pitkospuuosuus; kirkkosaarekkeella on laavu, nuotiopaikka ja kuivakäymälä(1). Savijärvensuo on kunnan Natura-alue luettelossa tunnuksella FI0700014, mikä korostaa herkkää suoluontoa ja sitä, että kulku tapahtuu valmiita pitkospuita pitkin(2). Laajempi noin viiden kilometrin Kuohunkierto suoalueella on erikseen kuvattu vaativammaksi osuudeksi ilman pitkospuita, kun taas lyhyt kirkkoon johtava osuus on helppo ja selvästi pitkospuilla varustettu(1). Juua esittelee yksitoista suositeltua luontokohdetta; tämä lyhyt pätkä sopii samaan retkipäivään muiden kunnan kohteiden kanssa, mitä voi lukea luontokohteet-koosteesta(3). Juuka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Maisema on tyypillistä itäsuomalaista suota ja metsää: laajempi Kuohusuo houkuttelee lintuja ja tarjoaa avosuo näkymiä, kun taas Erämaakirkko kohoaa metsäisemmällä saarekkeella pitkospuita pitkin(1). Retki soveltuu lyhyeksi tauoksi tai yhdistettäväksi Kuohunkierrokseen tai seurakunnan tilaisuuksiin luonnon keskellä. Erillisille videohauille ei löytynyt varmaa, tähän nimetylle osuudelle keskittyvää materiaalia; luota pääsykuvaukseen kunnan sivuilla.

Huippujen kierros on noin 1,4 kilometrin mittainen rengaspolku Lieksassa Pohjois-Karjalassa: se kulkee Kolin kolmen korkeimman vaaran, Ukko-Kolin, Akka-Kolin ja Paha-Kolin, kautta ja tarjoaa ne Pielisen ylle avautuvat kansallismaisemat, joita taiteilijat ja patikoijat ovat ihailleet vuosikymmeniä. Kartta-aineiston, kansallispuiston säännöt ja Metsähallituksen ylläpitämän reittisivun löydät Luontoon.fi-palvelusta(1). Koli.fi(2) kertoo käytännön tavoista nousta Ylä-Kolille autolla, kylän ja sataman reittejä tai maisemahissiä käyttäen ja miksi juuri tämä lyhyt kierros on monelle ensikosketus huippumaisemaan. Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Käytännössä lähtö on Kolin luontokeskus Ukon ja Break Sokos Hotel Kolin pihapiiristä Ylä-Kolilla: Koli pysäköintialue 1 sekä Koli pysäköintialue 2 ja 3 ovat kartallamme tyypillisiä pysäköintipaikkoja, Ukko-Kolin laskettelukeskus ja Koli Relax Spa ovat samassa palveluryppäässä, ja noin parisataa metriä polun alkurimpauksella kuljet Pääministerin tulentekopaikan ohi—ota nuotioon oma puu ja noudata Luontoon.fi:ssä(1) julkaistuja tulimerkintöjä ja ruohikkopalovaroituksia. Maasto on lähtökorkeuden ansiosta pääosin helppokulkuista, mutta kalliorinteitä ja puisia portaita riittää, ja talvisin ne voivat olla liukkaita ilman talvikunnossapitoa(3). Moni vaeltaa renkaan rennosti alle tunnissa, vaikka nopea askelkulku voi riittää noin puoleen tuntiin(3). Kokemusblogeissa suunnaksi suositellaan usein vastapäivään, jolloin ensimmäisenä tulee Akka-Koli länsipuolisine näköaloineen ja pienine Hiljaisuuden temppeli -kivialttarineen, erityisesti illan valoon(3). Paha-Kolilta avautuu näkymiä etelään Pieliselle ja kauemmas, Ukko-Koli taas on vilkkain huippu hotellin ja luontokeskuksen välittömässä läheisyydessä(3). Hyvällä säällä Ukko-Kolilla on ruuhkaa(3). Jos haluat tilausoppaan ja kiinteät lauantailähdöt luontokeskuksen pihasta, Retkipaikka Koli myy ohjelmansa erillään(5). Mutkiamatkassa-blogissa talvireissu kuvataan kinosten keskellä tapahtuvana tarpomisena(3). Retkiseikkailu kirjaa kolmen huipun korkeudet merenpinnasta ja varoittaa Ylä-Kolintien jyrkistä ja kapeista mutkista talviolosuhteissa(4). Pidemmän päivän voi koostaa yhdistämällä esimerkiksi Sataman polku, Kolinuuron Kierros, Ukko-Koli itärinne reitit ja Kylän Polku.

Kitee on Pohjois-Karjalan taajama, ja reitin pituus on noin 1,1 kilometriä kapeassa rantametsäkaistaleessa Kiteenjärven Päätyeenlahden ja Sepänniemen asuntoalueen välillä. Pohjois-Karjala tarjoaa tässä kohteessa järvimaisemia ja lintuvesiä. Ajankohtaiset lähtö- ja käyttöohjeet, kesäinen laidunnus ja koko luontopolut-tarjonta löytyvät Kiteen kaupungin Luontopolut-sivuilta(1). Polun vieressä oleva matala Päätyeenlahden lintukosteikko on Natura 2000 -lintualue (SPA, FI0700003, 314 ha); ymparisto.fi kuvaa alueen ja suojeluperusteet(2). Maaseudun Tulevaisuudessa kerrottiin, miten lahden ruoppaus ja kunnostus toivat kosteikkolinnut takaisin umpeenkasvaneen luhdan jälkeen(3). Lähtö on Kiteen Rantakentän eli baseball-kentän läheisyydessä Tohmajärventien varrella. Kaupunki kuvaa samaa käytävää Sepänniemen polkuna: edestakaisin kuljettava reitti järvimetsässä, kesällä aitauksessa laiduntava nautakarja polun ja lintukosteikon välissä, ja polku on usein talvellakin kuljettavissa(1). Noin puolen kilometrin kohdalla reitin varrella on Arppen lähiliikuntapaikan ulkokuntoiluvälineet, jos haluat lyhyen voimaharjoittelutauon. Päätyeenlahti on lintuharrastusalue: pohjoispäässä on lintutorni, jolle on viitoitus Kurenrinteentieltä, eteläpäässä lintuja näkee parhaiten Tohmajärventien sillan kupeen levähdysalueilta, ja Rantakentän ja lahden välisellä pysäköintipaikalla on lintukosteikkoa esittelevä opastaulu(1). Kansallinen Natura-kuvaus listaa runsaan pesimä- ja muuttolajiston(2). Talvisella kelillä Kiteen taajamaan moottorikelkkaura kulkee tämän polun kanssa yhteisessä käytävässä; huomioi kelkkaliikenne ja risteämäkohdat.

Mäkränmaja polku on hyvin lyhyt kävely-yhteys Kolin kansallispuistossa Lieksassa, Pohjois-Karjalassa. Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se kulkee vanhan metsän keskellä Mäkrävaaran juurella Mäkränmaja vuokratuvalle, jonka vuokrauksesta vastaa Metsähallitus. Autolla saapumisesta kesällä ja talvella, pysäköinnistä, talvisista kävelyohjeista, varauksista, hinnoista ja siitä, että polun ali virtaa pieni puro, löydät tarkimmat tiedot Metsähallituksen Eräluvat.fi-palvelusta tämän tuvan sivulta(1). Luontoon.fi:n Kolin kansallispuiston kokoava sivu kokoaa kartat, reitit ja ajankohtaiset palvelutiedot puistolle(2). Eräluvat.fi kuvaa tupaa rauhaisaksi paikaksi Mäkrävaaran juurella, noin 1,5 kilometrin päässä Herajärven kierroksesta linnuntietä mitattuna, ja arvioi kävelymatkan lähimmältä tienvarsipysäköinniltä tupaan noin 100 metriksi(1). Sama lähde mainitsee noin 5 kilometrin kävelymatkan Kolin luontokeskus Ukolta, jos saavut ilman autoa(1). Reitti on kokonaisuudessaan noin 0,3 kilometriä; pieni ero “noin 100 metriin” johtuu yleensä siitä, mitataanko ovelle vai rekisteröidäänkö polku eri lähtöpisteestä. Tämä osuus palvelee erityisesti Mäkränmaja vuokratuvalla yöpyviä ja tuvalla vierailevia. Pidemmät vaellukset samalla seudulla kulkevat muun muassa Mäkrän Kierron ja Mäkrä-Rantatie polun kautta, jotka yhdistävät tämän tupa-alueen laajempaan Kolin reitistöön. Visit Karelia kuvaa Mäkrän polku -päivävaellusta ja linkittää tarkempiin Luontoon.fi-reittitietoihin; kyseessä on eri, pidempi klassikkoreitti kuin tämä lyhyt tuvan käyntipolku, mutta se auttaa hahmottamaan, miten Mäkränmaja sijoittuu Kolin päävaellusmaisemiin(3). Herajärven kierros on sama maisema-alue monipäiväiseen suunnitteluun.

Myllypuro on lyhyt sivureitti Herajärven pohjoisella kierroksella, klassisella usean päivän vaelluksella Herajärven ympäri Kolin kansallispuiston maisemassa Kontiolahdella. Pohjoisen kierroksen reittitiedot ja kansallispuiston säännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-sivun Herajärvenkierros pohjoinen -sivulta(1). Herajärven kierros -reittisivusto kuljettaa lukijaa maisemassa ja kertoo, miten pääpolku johtaa Myllypuroon osoittavan viitan luokse(2). Reitin pituus on noin 0,8 kilometriä. Reitti ei ole silmukka: se vie Herajärven kierroksen päälinjalta Myllypuro telttailualueelle ja Myllypuro tulentekopaikalle. Reittikertomuksen mukaan pääpolun varrella on vasemmalle osoittava viitta ”Myllypuro”, ja noin kilometrin päässä pääpolulta puron varrella on Metsähallituksen huoltama telttailupaikka kuivakäymälällä, nuotiopaikalla ja liiterillä(2). Pääpolulla ylitetään mökkitie ja pian saavutaan vuolaan Myllypuron sillalle; Jerojärven vedet laskevat tätä kautta kohti Herajärveä(2). Samat tekstit kertovat myllyn historiasta ja siitä, että 1900-luvun alussa uitettiin keväisin tukkeja Myllypuron kautta Herajärveen ja edelleen Pieliselle(2). Tämä sivureitti on osa paljon pidempää Herajärven kierrosta. Visit Karelia kuvaa pohjoisen vaelluskierroksen vaativaksi, sinisin merkinnöin varustetuksi ja veden suhteen haastavaksi – kannattaa lukea ennen koko kierroksen lähtöä(3). Etureppu-blogin Matti Simula kuvaa lyhyttä siirtymää Peiponpellolta Myllypuron nuotiopaikalle helpoksi ja muistuttaa veden niukkuudesta Herajärven länsipuolella(4). Yhdessä ne tukevat sitä, mitä Myllypurolla näkee: kompakti teltta- ja nuotiopaikka ison kierroksen varrella. Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Koko Herajärven kierros jatkuu tästä liittymästä kohti Ryläystä, Pitkälammelle, Kiviniemeä ja pohjoisen renkaan muita osia.

Nuotiolla puuhuollosta, pysäköinnistä ja kaupungin kuvauksesta saat varmistuksen Joensuun kaupungin luontopolkujen sivuilta(1). Tuupovaaran matkailusivustolla on tiivis suomenkielinen katsaus kirkonkylän polkuun(2). Retkipaikan kävelyraportti elokuulta 2021 täydentää harjujyrkenteitä, merkintöjä ja kävelytahtia(3). Reitin pituus on noin 3,1 kilometriä meidän kartalla. Polku kulkee metsäisessä harjumaisemassa ja osittain Lastujärven rantavyöhykkeellä Tuupovaaran taajamassa Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. Kaupungin mukaan lähtö on Tuupovaaran liikuntahallin takaa Kankaalantiellä; alkuosuus on leveä niitetty yhteys ennen metsäpolkuosuutta. Suuri osa käynnistä kulkee suhteellisen jyrkkäreunaisten harjujen laitaa ja järvimaisema pilkistelee puiden lomasta. Pitkäniemen tulipaikka on kapean niemen kärjessä ja siellä on polttopuuhuolto—ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa kaupungin sivuilta(1). Kahden penkin kohdalla harjulla voi pysähtyä, ja lenkin loppupuolella on polulle sijoitettuja puueläimiä. Maalimerkinnät ovat oransseja; heinäisillä pätkillä kengät voivat kastua sateen jälkeen, mutta harjulla pääosin kuljetaan kuivemmana(3). Talvisin alueella kulkee moottorikelkkauria; Tuupovaaran taajamaan kelkkareitti ja Kovero–Lastujärvi (Savilahti) -linjaus kuuluvat samaan ulkoiluverkostoon—kävellessä tai lumikengillä kannattaa varoa kelkkaliikennettä.

Ajantasaiset tiedot, säännöt ja virallinen reittikuvaus kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Talonpojan taival -sivulta(1). Reitin pituus on kartalla noin 29 kilometriä yhtenä vaellusviivana Nurmeksen ja Ylä-Karjalan sekä Kainuun maisemissa. Monet oppaat kuvaavat pidempää, perinteistä Talonpojan taivaa Valtimon Puukarista kohti Peurajärveä noin 45 kilometrin matkana; suunnittele täysi osuus Luontoon.fi:n ja paikallisten palvelusivujen mukaan(1). Retkipaikan Hiidenportti-artikkeli esittää Talonpojan taival -reitin noin 45 kilometrin mittaisena ja lähtöön liittyen Puukarin pysäkille; sama teksti sitoo reitin kansallispuiston laavu- ja palveluverkostoon(2). Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja metsämaisemistaan; Nurmes sijaitsee Pielisen seudulla. Tällä osuudessa maasto kulkee vaaramaisemissa ja kytkeytyy Hiidenportin kansallispuiston retkeilyverkostoon. Retkipaikka kuvaa Hiidenportin rauhalliseksi erämaiseksi kohteeksi, jonka näyttämönä on kivinen rotko tummasilmäisten lampien ympärillä; lapinpyöllö ja suurpedot voivat esiintyä alueella(2). Noin 20 kilometrin kohdalla reitillä ovat Murtovaara Tammitupa Autiotupa ja Allaslahden laavu, missä reitti kohtaa Hiidenportin kansallispuiston retkeilypolun. Allaslahden laavun luona on myös kuivakäymälä taukoja varten. Palolammen ja muiden yhteysreittien lähtöpisteillä on Retkipaikan mukaan pysäköintiä, keittokatoksia ja nuotiopaikkoja puiston esittelyssä(2). Murtovaaran lähellä Murtovaaran talomuseolla esitellään Suomen ainoa vaara-asutusmuseo; museon historia-sivut kertovat mäkitupa-asumisesta 1840-luvulta 1980-luvulle(3). Nurmeksen suunnan Puukarin ulkoilualueella Puukarin kuntopolut ja Puukarin ladut täydentävät samaa aluetta talvisin latu- ja kelkkayhteyksin(2).

Ukko-Kolin vaativa esteetön reitti on noin 0,4 km pituinen sorastettu nousu Kolin luontokeskus Ukolta kohti Pieliselle avautuvaa esteetöntä näköalatasannetta Kolin kansallispuistossa. Pohjois-Karjala on tunnettu järvistään ja vaaroistaan; Lieksa on isäntäkunta, ja tämä reitti palvelee Kolin matkailukeskittymää. Viralliset kartat, retkeilykarttaan niveltyvät risteysnumerot ja puiston säännöt ovat Luontoon.fi:ssä(1). VisitKarelia kuvaa samaa reittiä saman pituuden ja keston kera ja kertoo kuusikkoisen vaarametsän tunnelmasta ennen kuin polku kääntyy sivuun juuri ennen jyrkkiä kiviportaita, joita muut kulkijat käyttävät Ukko-Kollen huipulle(2). Kolilla‑sivuston Esteetön Koli ‑teksti ei nimellisesti käsittele tätä lyhyttä polkua, mutta auttaa ymmärtämään, miten monen sukupolven seurueet suunnittelevat helpompia reittivalintoja näyttävällä vaara-alueella(3). Lähtö on Kolin luontokeskus Ukon pihalta Ukko-Kolin laskettelukeskuksen ja Koli Relax Span tuntumassa. Radiomaston jälkeen reitti nousee jyrkästi kumpuilevan sammalen ja kuusen seassa, kulkee Akka-Kolille haarautuvan risteyksen ohi ja saapuu risteykseen, josta vasemmalle olisi viimeinen nyppäys kohti Ukko-Kollen huippua. Juuri ennen korkea portaita vaativa esteetön linja kääntyy oikealle puiden lomitse kohti matalakaiteista näköalatasannetta ja klassista Kolin maisemaa Pieliselle(1)(2). Näköalapaikoilla liikutaan luonnonnähtävyydellä omalla vastuulla; ukkosella tulee poistua huipuilta ja ennen retkeä kannattaa tarkistaa Ilmatieteenlaitoksen varoitukset(1)(2). Paluu kulkee samaa reittiä. Tauon voi viettää luontokeskuksen vieressä Pääministerin tulentekopaikalla, jonne pääsee esteettömästi; tuohon nuotiopaikkaan ei ole puuhuoltoa, joten omat puut tai ostetut puit luontokeskuksesta tai hotellilta, kuten Luontoon.fi neuvoo(1). Luontokeskuksen esteettömät palvelut kattavat muun muassa myymälän, kahvilan ja näyttelytilat(1)(2). Risteysviitoissa on vaativan esteettömän luontoreitin symboli sekä yhteinen keltainen ympyrä Huippujen kierroksen kanssa kohti tuntureita(1)(2). Pidemmälle päivään löytyy jatkoyhteyksiä muun muassa Huippujen kierrokseen, Sataman polkuun ja muihin Kolin retkeilyreitteihin samojen pysäköintialueiden lähistöltä. Käyttö on tarkoitettu sulan maan aikaan; varustaudu vaihtelevaan keliin, tartu kenkiin jotka pitoavat soralla ja juurilla, ja pakkaa juomaa, evästä, roskapussi ja ladattu puhelin(1)(2). Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty myös Pääministerin tulentekopaikalla Luontoon.fi:n ohjeiden mukaan, ja lemmikit pidetään kytkettyinä kansallispuistossa(1).

Tämä on lyhyt, noin 1,2 kilometrin päästä päähän -kulku Ilomantsissa kohti Kuuksenvaaran pallokenttää osoitteessa Kuuksenvaarantie 20. Pohjois-Karjala on retkeilyverkostoiltaan monipuolinen maakunta, jossa Ilomantsi sijaitsee itäosassa. Ilomantsin kunta kokoaa retkeilyreitit, infokarttalinkit ja huomiot retkeilykauden ylläpidosta omille retkeilysivuilleen; sieltä kannattaa tarkistaa nimet, sulut ja viivan tarkka kulku ennen lähtöä(1). Noin 0,7 kilometrin kohdilla jälki kulkee Tetrijärven lenkillä, Ilomantsin tunnetulla noin 30 kilometrin hiihtorengasladulla talvella. Visit Karelia kuvaa tuon pidemmän ladun maisemaa peltojen ja Kuuksenvaaran harjunnousujen kautta ennen laskua nuorempaan metsikköön, mikä auttaa hahmottamaan samaa pelto- ja harjuluonnetta, jonka läpi tämä lyhyt kesäpolku kulkee(2). Monet ilomantsilaiset ladut toimivat lumen sulattua juoksu- ja kuntoratoina; kunta erittelee pururata- ja latuverkon talvi- ja kesäkäytön omilla liikuntasivuillaan(1)(2). Tetrijärven lenkin mukana tulee pidemmällä ringillä Ruhkarannan uimaranta, Tetrijärven laavu nuotiopaikkoineen sekä laavun varren polttopuut ja taukopalvelut, mitä Visit Karelia painottaa latukuvauksessaan(2). Karoliina Kaski kirjoittaa Retkipaikassa talvisesta pistäytymisestä Tetrijärven laavulle lähellä Ilomantsin seutua ja kehuu laavun puuvajaa, kuivakäymälöitä, terassia ja järvenrantaista tunnelmaa Taitajan taipaleen varrella; teksti antaa tunnelmaa alueesta, vaikka tämän lyhyen kävelyn pääte olisi pallokenttä(3). Joissain luetteloissa reitin nimi voi näkyä teknisenä paikkamerkintänä eikä julkaistuna polkunimenä, joten luota kuntaan ja infokarttaan(1).

Jyri Trail on noin 16,7 km pitkä, keltaisin merkein osoitettu metsäreitti Jyrinkylän ympäri Liperissä, Pohjois-Karjalassa. Se on osa Kinttupolut-reitistöä (noin 65 km, seitsemän rengasreittiä), jonka Liperin kunta ylläpitää ja kuvaa omilla sivuillaan(1). Reitin luonne, saapuminen ja turvallisuus on koottu myös VisitKareliaan julkaistulle Jyri Trail -sivulle, jonka sisällöstä vastaa Liperin kunta(2). Reitti kulkee puoliurbaanissa metsämaisemassa, järvien rantoja pitkin; juurakot, lyhyet latupohjaosuudet ja jyrkät mäet tuovat vaihtelua, ja osassa nousuja pyöräilijät joutuvat taluttamaan(2). Matkan varrella reitin varteen osuu useita taukopaikkoja, jotka löytyvät myös kartastamme: alkupäässä Sompalammen laavu, hieman myöhemmin Harinjärven kota, Pärnä Bike Parkin alueella Parkin Grilli ja Pärnävaaralla Pärnävaaran varauskota, jonka voi varata kunnan tilavarauksen kautta (tiedot nuotiopaikkojen listauksissa)(1). Nuottilammen polkusilta on monen mielestä koko Liperin Kinttupolkujen näyttävimpiä kohtia ja avaa näkymiä luonnonsuojelualueelle(2). Paloaukea Jyrinkylän koulu- ja varuskunta-alueella tunnetaan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan tapahtumien lähtökohtana(2). Kinttupolut yhdistyy Lykynlammella Lykynpolkuihin, Jaama Trailiin (Joensuun kaupunki ylläpitää)(3) ja edelleen Kontionpolkuihin ja Harjupolkuihin yhtenäisessä opastuskokonaisuudessa(1)(3). Samasta verkosta löytyvät esimerkiksi Matkalammen ja Heinälammen haarat, jos haluat jatkaa päivää yhteisiltä risteyksiltä(1). Liperi sijaitsee Joensuun itäpuolella; Pohjois-Karjalan järvi- ja metsämaasto näkyy rantapolkujen, harjumetsikön ja lyhyiden tienylitysten vaihteluna—ylitä tiet varoen, ja sateella juuret voivat olla liukkaita(1)(2). Lähimmät kaupat ja kahvilat ovat Ylämyllyllä(2).

Naukuniemen ja Raiskionahon välinen reitti on lyhyt, merkitty pätkä Neitijärvellä Ruunaan retkeilyalueella Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Metsähallitus hoitaa alueen; Luontoon.fi-sivun Ruunaa Neitijärven kierros -kuvaus(1) on hyvä virallinen lähtökohta kartoille ja laajemalle Neitijärven reitistölle, ja Visit Karelia(2) kuvaa koko Neitijärven kierroksen mukaan lukien Airovirran ylitysveneen, jota käytetään pidemmillä kierroksilla. Reitin pituus on noin 1,4 km, eikä se ole rengas. Se kulkee Kattilaniemen ja Airovirran rantaosuuksien ja Naukuniemen suuntaan Raiskionahoa kohti, ja sillä on kaksi kiinteää ylitysvenettä: Airovirta ylitysvene ja Naukuniemi ylitysvene. Matkan varrella tulevat Airovirta tulentekopaikka ja Naukuniemen suulla Naukuniemi tulentekopaikka; kuivakäymälät ovat Kattilaniemi kuivakäymälä, Airovirta kuivakäymälä ja Naukuniemi kuivakäymälä. Noudata venesatamien ohjeita, vältä avotulen tekemistä metsä- tai ruohikkopalovaroituksen aikana ja pidä ylitykset napakkoina ruuhkassa. Tämä osuus kuuluu samaan merkittyyn verkostoon kuin Ruunaa Neitijärven kierros, Ruunaa Koskikierros ja Rönkönkierros, ja linkittyy pitkään Karhunpolku (retkeilyreitti) -vaelluskäytävään. Retkipaikka(3) kuvaa toista lyhyttä Ruunaan polkua Neitikoskella ja antaa käytännön kuvan opasteista ja taukopaikoista. Ajoohjeet ja pysäköintivaihtoehdot kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Ruunaan saapumis- ja pysäköintisivulta(4). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Kesällä maasto voi olla hyttyisä ja polku juurikas; tukevat jalkineet ovat järkevä valinta.

Paimenen polku on noin 2,4 kilometrin mittainen päiväretki Kolin kansallispuistossa Paimenenvaaran rinteillä Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa. Karttoja, palveluja ja laajempaa reitistöä kannattaa seurata Luontoon.fi-sivuston Kolin kansallispuiston retkeily- ja ulkoiluosiosta(1). Metsähallitus on julkaissut Paimenen polusta oman reittiopasaineiston, jossa on kaksitoista opastetaulua lehdoista, puista ja kasveista suomeksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi(2). Via Karelia puolestaan sijoittaa Kolin kansallispuiston karjalaisen matkailun kokonaisuuteen(4). Polku nousee jyrkästi lehtomaisemassa, jatkuu tasaisempana, leveän polun osuutena (Retkipaikan Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa osuutta vanhaksi kärrypoluksi) ja laskeutuu lyhyiden pitkospuiden kautta Paskovaaran kalliolle, josta avautuu näkymä Jerojärvelle ja Verkkovaaralle(3). Risteyskohdissa näkyy oransseja ympyrämerkkejä; kallioalueella kannattaa pitää kartta mukana, sillä sivupolkuja voi olla useita(3). Noin 1,5 kilometrin kohdalla Paimenenvaaran tulentekopaikalla on nuotiopaikka ja puuvaja taukoa varten(3). Reitti liittyy muihin Kolin kävelyihin: Paimenen polku yhdyspolut lähtee samaan paikkaan, ja Ukko-Kolin itärinteen reitit, Mäkrän kierto sekä Kolinuuron kierros kulkevat lähellä ja tarjoavat lisää näköaloja ja palveluja Ukko-Kolin suuntaan. Lieksa toimii porttina puiston retkeilyyn, ja Pohjois-Karjalan järvi- ja vaaramaisema tekee retkestä selkeän kokonaisuuden. Kuntoa kysytään: kiviportaita, juuria ja pitkospuita sateen jälkeen(2)(3).

Tetrijärven kierros on noin 9,2 kilometrin merkitty rengasreitti Mujejärven luonnonsuojelualueella Nurmeksen pohjoispuolella Pohjois-Karjalassa. Reitti kulkee harjumaisemissa, kuusikoissa ja Tetrijärven rantasuoiden pitkospuita pitkin. Visit Karelia ylläpitää tämän reitin esittelysivua ajoohjeineen, arvioituine kestoineen ja varoituksineen liukkaista laitureista ja pitkospuista sateella(1). Metsähallitus kuvaa laajempaa Mujejärven vaelluskäytävää Luontoon.fi:ssä(2), ja Via Karelia sijoittaa alueen alueelliseen luontokehykseen(3). Tyypillinen lähtö on joko Hiltuslahti parkkipaikka tai Talvilahti parkkipaikka; molemmilla on lähellä tulipaikkapalvelu (Hiltuslahti tulentekopaikka ja Talvilahti tulentekopaikka). Hiltuslahdelta reitti nousee pian Kukonsärkän harjulle ja kulkee kitukasvuisten mäntyjen peittämien rämeiden yli pitkoksilla ennen laskeutumista kohti Tetrijärviä. Noin kahden kilometrin kohdalla polku risteää lyhyemmän Kukonlammen kierroksen kanssa, jos haluat kiertää vain harjuosuuden. Puolivälin tienoilla Teerilaavu ja Teerilaavu tulentekopaikka sekä Tetrijärven ranta tarjoavat luontevan evästauon; lisätietoja löytyy Teerilaavun omalta sivultamme. Kuivakäymälöitä on taukapaikkojen yhteydessä. Teerilaavun jälkeen kierros seuraa järven pohjoisrantaa kohti TETRIJÄRVI eräkämppää ja kääntyy sitten etelään Talvilahti parkkipaikan ja Talvilahti kaivon kautta takaisin Hiltuslahden suuntaan. Koko verkosto kuuluu Visit Kareliankin mainitsemiin noin 30 kilometrin Mujejärven polkuihin(1). Lännen puolella Murtolahti laavu ja Murtolahti laavu tulentekopaikka ovat Murtolahden lahden kulmassa alle kilometrin Talvilahdelta, jos lähdet Talvilahden parkkialueelta. Pitkä Mujejärvi reitti käyttää samoja taukapaikkoja, jos haluat jatkaa päästä päähän -vaellukseen. Luontopolkumiehen retkikuvaus reitin kulusta, oranssista maalimerkinnästä ja pitkospuiden kunnosta on luettavissa Retkipaikka-sivulla(4). Marjastaminen ja sienestys omaan käyttöön on sallittua alueen käytännön mukaan(1). Kesällä kannattaa varautua hyönteisiin(1). Matkapuhelinverkon katvealueita voi esiintyä(1). Noudata tuliturvallisuutta: avotulenteko on kielletty ruohikkopalovaroituksen aikana ja kovalla tuulella(1).

Pärnä Trail on Liperin Kinttupolut-reitistön (noin 65 km, seitsemän rengasreittiä) lyhin haara, mutta Pärnävaaran urheilukeskuksen tuntumassa myös mäkin: nousuja ja laskuja on enemmän kuin muilla lyhyillä Kinttupoluilla. Liperin kunta ylläpitää reitistöä ja kuvaa sen osia Kinttupolut-sivuillaan(1). VisitKarelia julkaisee erillisen Pärnä Trail -sivun samoilla reittitiedoilla ja turvallisuusvinkeillä(2). Reitin pituus on noin 3,8 km. Se on merkitty mustalla(2). Urheilukeskuksen alaparkista (Urheilutie 5A) myötäpäivään kiertäminen on luontevin suunta: lyhyiden latupohjaosuuksien jälkeen pääset kapeille neulaspoluille, ohitat Pärnä Bike Parkin ala-aseman (risteyskohdissa erityisesti turvallisuusopasteet ja muut käyttäjät)(1)(2), nouset latupohjia pitkin noin 75 metriä kohti Pärnävaaran huippua ja luonnonsuojelualuetta, josta avautuvat parhaat näkymät lähimaisemaan(2). Paluuosuus kulkee käytännössä alamäkeä latupohjia pitkin. Karttamme mukaisesti reitin varrella ovat muun muassa lähtöalueen ampumahiihdon harjoittelupaikka ja Pärnävaaran pulkkamäki, hieman matkan päässä Pärnävaaran varauskota (varattava kota—varaus kunnan järjestelmän kautta, tiedot nuotiopaikkalistauksissa)(1), Pärnä Bike Parkin alueella Parkin Grilli ja reitin loppupäässä Pieni Heinälampi, laavu taukopaikkana(1). Yhteisiltä risteyksiltä voit jatkaa esimerkiksi Kinttupolut - Jyri Trailille, Kinttupolut / Heinälampi Trailille, talvella hiihtoreiteille tai Pärnävaaran asvaltoitu kuntorata -lenkille, jos haluat pidentää päivää(1). Visit Liperi kokoaa Pärnävaaran urheilukeskuksen lähtöpisteet, talvireitit ja muut palvelut yhteen näkymään (3). Liperi sijaitsee Joensuun itäpuolella Pohjois-Karjalassa; odotettavissa on vaihtelevaa metsäpolkua, latupohjia, juuria ja kiviä—märällä säällä ne voivat olla liukkaita(2). Lähimmät kaupat ja kahvilat ovat Ylämyllyllä(2).

Pappilanluhdan lähireitti on noin 0,9 kilometrin mittainen rengas Pappilanluhdan lintukosteikolla Lieksan keskustan kupeessa Pohjois-Karjalassa Kantatie 73:n varrella kohti Joensuuta. Kosteikon taustaa, esteettömän osuuden tornille, tienvarsipysäköintiä ja yhteyttä lähialueen kaupunginosiin kokoaa Lieksan kaupungin retkeilysivut(1). Kolin matkailusivujen lähireittiluettelo kuvailee samaa rengasta nimellä Pappilanluhdan lintukosteikkoreitti ja kertoo pyörätuoli- ja vaunuystävällisestä kävelysillasta Pokron Pisa -tornille sekä parkkipaikan kiertomatkasta(2). Polun varrella noin 0,13 kilometrin kohdalla on Pokron pisa -lintutorni, josta näkee noin 14 hehtaarin luhtaa; vedenkorkeus seuraa Pielisen pintaa(3). Tornille vievä osuus on esteetön puisella kävelysillalla, pituus luokkaa 200 metriä(2). Tornin jälkeen retki jatkuu pitkospuita ja metsäpolkuja pitkin koivikossa ja palaa tornin kautta rengaspäätteeseen(3). Retkipaikka(3) kuvaa samaa kulkua linturetkeilyyn ja kevään sekä alkukesän kukkia, käytännön vierailuvinkkeineen. Talvisin kaupunki huoltaa taajamalatuja; Sittalampi taajama latu kulkee samalla linjalla tornin ohi, ja hiihtoladuilla käveleminen on kielletty kaupungin talvikäytänteiden mukaan(1). Lieksa on tämän lyhyen lähiluontoreitin kotikaupunki. Pohjois-Karjala on laajempi hallinnollinen maakunta. Karjalaisen jutun avaus lainasi keväällä 2024, kuinka kosteikko oli tulvillaan, ja otsikko korosti paikan rauhallisuutta arkipäivänä(4).

Särkiselän luontopolku kulkee Outokummussa, Pohjois-Karjalassa, Outokummun erä- ja luontokeskuksen harju- ja järvimaisemissa muutaman kilometrin päässä keskustasta. Reitin pituus on noin 7,7 kilometriä. Reittikuvaukset ja kartat löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Visit Karelia kuvaa reittiä vaativaksi: mukana on metsäautotietä ja polkua, paikoin kivistä pohjaa, pieniä siltoja sekä nousuja ja portaita; kivipaljastumat voivat olla liukkaita sateella(2). Outokummun kaupunki kertoo virkistysalueen olevan kaupungin omistuksessa, mainitsee laavuja, kotia, esteettömän Salmen keittokatoksen ja Ravijärven rannalla lasten kalapaikan Karhunpaviljongin kanssa sekä viittaa Kaunisniemen kahvilan kautta vuokrattaviin kanootteihin, kajakkeihin ja SUP-lautoihin 12 järven melonnan reitistöllä(3). Noin 3 kilometrin kohdilla reitti kulkee Särkiselän uimarannan hiekkarantojen lähellä Rikkarannantiellä—hyvä taukopaikka ja uimapaikka lämpimällä säällä. Luonnon mukaan -blogin retkikuvaus alueelta kertoo luontopolun päälinjasta vihreät maalimerkit, pitkospuita ja sillan saareen Valkeisen rannalla sekä kivisestä harjupolusta, jolla myös havunneulaset voivat liukastuttaa(4). Talvella maasto liittyy samaan maisemaan kuin latu Mustikkakorpi–Mustantammi, jonka kanssa meillä on yhteinen linjaus—hyvä tietää, jos hiihdät alueella ja haluat nähdä samat harjut lumella. Ajankohtaiset tiedot merkitystä luontopolusta ja mahdollisista paikallisista rajoituksista kannattaa tarkistaa Luontoon.fi-palvelusta(1) ja kaupungin ulkoilusivuilta(3) ennen lähtöä. Outokumpu sijaitsee Pohjois-Karjalassa; alue on suosittu päiväretkikohde myös Kuopiosta käsin.

Oskolan luontopolku on suuntaansa kulkeva retkeilypolku entisen Kiihtelysvaaran alueella Joensuun itäpuolella Pohjois-Karjalassa. Joensuu sijaitsee Pohjois-Karjalassa, ja tämä polku kulkee kaupungin itäosassa. Reitin pituus on noin 3,2 kilometriä kartallamme yhtenä linjana; Joensuun kaupunki kuvaa polun pituudeksi noin 3,5 kilometriä Merilän kylästä Oskolankoskelle, ja moni kävelee sen edestakaisin eli kokonaisuudessaan noin 7–7,5 kilometrin lenkin(1). Ajankohtaisimmat tiedot, palvelut ja yhteystiedot löytyvät Joensuun kaupungin luontopolut-sivulta(1). Polku kulkee kangasmetsässä ja järvimaisemissa Melakon ja Loitimon rannoilla ja päättyy Oskolankosken leveään salmeen(2). Reitti on merkitty keltaisin tolpin ja keltaisin maalimerkein(1)(2). Opastauluja on luonnosta, ja retkeilykirjoituksissa mainitaan myös 17 numeroitua rastia sekä postilaatikosta saatavat opasvihkoset(2). Liiteriniemen uimarannalle voi poiketa polulta opasteiden mukaan(1). Oskolankoskella on laavu ja tulipaikka, ja laavun lähelle pääsee tarvittaessa myös autolla(1). Sillan vieressä on Oskolan taistelun muistomerkki(2). Sama jokivarsi kuuluu laajempaan Jänisjoen melontareittiin (Joensuu) kartallamme, jos yhdistät kävelyn ja melonnan suunnittelun. Maasto vaihtelee: harjuosuuksia, rantaa, Melapuron silta ja paikoin kosteaa heinikkoa kesällä(2). Punkkien vuoksi kannattaa suosia peittävämpiä jalkineita(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykuvaus kertoo kesäpäivän tunnelmasta ja tauoista(2).

Ruunaa Vastuuniemen kierros on noin 10,4 kilometrin mittainen merkitty päiväretki Metsähallituksen Ruunaan retkeilyalueella Lieksan pohjoisella puolella Pohjois-Karjalassa. Kierros kulkee Lieksanjoen ja Murroojärven rantavyöhykkeillä, ylittää avosuoalueita pitkoksilla ja käyttää Vastuuniemen ylitysvenettä siirtyäkseen Vastuuniemelle ja palata Siikakoskea kohti. Laajemmat reittikuvaukset, kartat ja viralliset käyttöohjeet löytyvät Luontoon.fi-palvelusta(1). Lieksan kaupunki täydentää kunnallista retkeilytietoa ja yhteystietoja(2). Latu&Polku luokittelee Vastuuniemen kierroksen Ruunaan vaativimpien merkittyjen päiväretkien joukkoon yhdessä Koskikierroksen ja Neitijärven kierroksen kanssa(4). Lähtöalueena toimii käytännössä Siikakosken ja Horkan palvelurykelmä. Siikakoski pysäköintialue 1, Siikakoski pysäköintialue ylempi ja Horkka pysäköintialue sijoittuvat jokisillan ja uittopatorakenteiden tuntumaan; Siikakoski kalatie asuntovaunualue 1 ja Siikakosken kalatie asuntovaunualue 3 tarjoavat leiriajoneuvoille lisätilaa kalatien varsilla. Samasta solmukohdasta lähtevät Siikakosken lenkki 3 km ja Siikakosken lenkki 5 km, joten voit halutessasi verrytellä lyhyemmillä renkailla ennen järven ylitystä. Uittopato tulentekopaikka sijoittuu vanhan patovallin luokse, ja Horkan laavu, Siikakoski laavu, Horkka tulentekopaikka sekä Siikakoski tulentekopaikka tarjoavat suojia ja nuotiopaikkoja koskimaiseman äärelle. Lieksanjokea ylävirtaan seuraten polku kääntyy Murroopuron ja Murroosuvannon suuntaan. Murroosuvannon laavu kohoaa rantakallioiden päällä, ja Murroosuvanto tulentekopaikka sekä Murroopuro tulentekopaikka sopivat pidemmille tauoille. Murroojärven laavu on kapeikon luona, jossa noustaan ylitysveneeseen; Tiinan Kävelystä ja elämästä -blogissa kuvataan tukevia puisia soutuveneitä, yhteiskäyttöisiä pelastusliivejä ja veneen palauttamista lähtörannalle seuraavia varten(3). Vastuuniemeen noustaan metsäiselle kannakselle ja kuljetaan Murroolahden suuntaan kohti Vastuuniemi pysäköintialuetta, joka käy myös vaihtoehtoisena lähtöpaikkana järven puolelle. Niskalahti tulentekopaikka ja Murroonkangas tulentekopaikka jakavat itäisen metsäosan, ja Murrookosken laavu tarjoaa lepohetken Murrookosken pauhun ääreen. Kierros sulkeutuu takaisin Siikakosken sillan kautta alempien parkkialueiden suuntaan; moni kirjoittaja laskee kävelyksi kymmenkunta kilometriä soutuosuus mukaan lukien(3). Ruunaa Koskikierros ja Karhunpolku (retkeilyreitti) ovat pidemmät vaihtoehdot, jos haluat jatkaa alueella useamman päivän vaelluksia. Nuotiopaikkojen ja laavujen käytännön tiedot löytyvät meidän kohdesivuilta, kun tarvitset tarkemmat karttakohdat tai kategoriatiedot.

Helvetinportin polku on noin 0,6 kilometrin mittainen yhdensuuntainen polku metsärinteellä Enon maaseudulla; kaupunkina Joensuu pitää yllä tietoa tästä ja muista luontopoluistaan Joensuun kaupunki ulkoilusivuilla(1). Reitti päättyy jyrkänteen reunalla olevalle näköalapaikalle, josta avautuu näkymä uuroon, kanjonimaisemaan ja pienelle suolammelle. Edestakainen kävely on tyypillisesti noin 1,2 kilometriä. Tarkemmat reittikuvaukset ja mahdolliset muutokset kannattaa tarkistaa samasta virallisesta lähteestä ennen lähtöä(1). Kaupunki kuvaa polun yksisuuntaiseksi, punaisilla maalauksilla merkityksi linjaksi ilman erillistä nuotio- tai taukopaikkaa(1). Nousu on lyhyt mutta kokonaisuudessaan kertyy noin neljänkymmenen metrin luokkaa; Retkipaikka kertoo kuivasta, jyrkäksi osoittautumattomasta rinnteestä, jolla lenkkareillakin pärjää monelle ja josta näköalatasanne palkitsee näkymällä kohti alapuolista metsälammikkoa ja rotkomaisemaa(2). Karu Survival painottaa talviretkeilyssä selkeitä merkintöjä tien varren viitasta näköalatasanteelle asti sekä lumisen havumetsän hiljaisuutta(3). Virallinen kuvaus tai karttamme ei listaa laavua tai polttopuita, joten lyhyelle kävelylle riittää kevyt varustus ja juomapullo. Pohjois-Karjala on järvisen vaaramaiseman aluetta, ja tämä lyhyt pysähdys Kuismavaaran liepeillä sopii tutustumiskohteeksi ilman koko päivän vaellusta. Jos haluat jatkaa samalle suunnalle pidempään, yhdistä ajomatkaan muita Enon alueen kohteita Joensuun kaupunki luontopolku- ja retkeilylistauksen mukaan(1). Alueella on myös geokätköilijöitä kiinnostava kätkö; Retkipaikka ja Karu Survival mainitsevat geokätkön lisätehtävänä niille, jotka kulkevat koordinaattien kanssa(2)(3).

Ajankohtaisimmat tiedot ja viralliset pituudet löytyvät Joensuun kaupungin luontopolut- ja retkeilyreittiluettelosta(1). Tällä sivulla kuvataan hyvin lyhyt, noin 0,2 kilometrin rengaslenkki Elovaaran harjulla Hammaslahdessa etelässä Joensuusta Pohjois-Karjalassa. Se sijoittuu samalle Salpausselän harjujaksolle kuin pidempi Harjupolku-retki: täysi harjupolku on noin 2,5 kilometriä, punaisin merkinnöin, ja kulkee harjanteilla näkymineen syviin suppiin(1). Esteetön taukopaikka Harjupolun parkkipaikan luona—Elovaaran esteetön avokota tulipaikkoineen ja kuivakäymälöineen, kaupungin polttopuuhuollolla(1)—on pääsyn varrella Rääkkyläntieltä. Hieman harjua pitkin on Elovaaran luontopolun laavu, sama kuin Elovaaran luontopolulla (keltaiset merkinnät)(1). Koko harjureitin suunnitteluun katso sivumme Elovaaran harjupolku; rinnakkaiseen luontopolkuun Elovaaran luontopolku. Maasto ja maisema vastaavat muita Elovaara-kuvauksia: jyrkkäpiirteinen harjumetsä, penkit ja viikonloppuisin runsas käyttö(2)(3). Ajankohtaiset tiedot ja viralliset pituudet löytyvät Joensuun kaupungin luontopolut- ja retkeilyreittiluettelosta(1).

Salpalinja Winter Trail on talvikunnossapidetty kävely- ja pyöräilyreitti Kontiolahden Jaamankankaalla. Talvipolku kulkee osin samoja metsäpolkuja kuin kesän Kontionpolut-verkosto, ja se aurataan jalkaisin ja leveärenkaisilla pyörillä tapahtuvaan liikkumiseen lumiolosuhteiden sallimalla tavalla. Talvireiteistä, Stadium Winter Trail -yhdistelmistä ja yhteystiedoista löytyy kootusti Kontiolahden kunnan Kontionpolut-sivulta(1). Visit Karelia kuvaa kesäaikaista Salpalinja-rengasta helppokulkuiseksi metsäreitiksi maastopyöräilyyn ja kävelyyn toisen maailmansodan aikaisten Salpa Linjan panssarikiviesteiden ja juoksuhautojen lomassa; opastauluja on reitin varrella(2). Luontoon.fi listaa saman Kontionpolut / Salpalinja Trail -käytävän retkeilyoppaissa(3). Talvireitin varrella tulee pian vastaan Jaamankankaan kotalaavu: esteetön kota, jossa polttopuut löytyvät puuliiteristä ja käytössä on esteetön kuivakäymälä; metsätietä pitkin pääsee myös suoraan laavulle(2). Noin 1,3 kilometrin kohdalla Hirvirannantien varrella on Hirvirannan uimapaikka uimarantoineen ja nuotiopaikkoineen lämpimämpinä vuodenaikoina(2). Reitin loppupäässä Napakympintiellä ovat Kontiorannan frisbeegolfrata ja Kontiolahden ampumahiihtokeskus—hyviä maamerkkejä, jos yhdistät kävelyn muihin lähiliikuntapaikkoihin. Reitti risteää muiden Kontionpolkujen kanssa: Kontionpolut / Salpalinja Trail ja Kontionpolut / Stadium Trail (pyörä- ja kävelyversiot), Kontionpolut / Välilampi Trail kohti Välilampien laavua ja nuotiopaikkoja, Kontiolahden hiihtoreitit hiihtoon sekä pidemmät yhteydet kuten Jaama Trail Joensuun suuntaan ja aluekartoissa näkyvät yhteydet kohti Kolille(1)(2). Play Kontiolahti kertoo talvipoluista moottorikelkan perässä vedettävällä latuauralla tasaisesta, hyvin tampatusta pinnasta, fatbike-vuokrauksesta ampumahiihtostadionin Kontiolahti Outdoorista ja kypärän tärkeydestä jäisillä osuuksilla(4). Kontiolahti sijaitsee Joensuun itäpuolella. Pohjois-Karjala tunnetaan laajoista järvi- ja metsämaisemistaan, ja Jaamankangas sijoittuu tähän samaan kokonaisuuteen. Maakunnassa on laajoja kuntien välisiä ulkoilureittiverkostoja.

Apajalahden luontopolku on noin 2,7 kilometrin mittainen retki Rääkkylässä Varpasalon saarella Pohjois-Karjalassa. Polku kulkee yksityisten luonnonsuojelualueiden läpi, ja maiseman ydin on tervaleppäkorpi, jonka ohella reitillä nousee kallioita—märällä kelillä kannattaa varoa liukkautta. Rääkkylä kuuluu pohjoisen Saimaan saaristoon, ja Varpasalo yhdistyy Oravisaloon Ihalansalmen sillan kautta. Reitin kuvaukseen, merkintöihin, laavulle ja nuotiopaikalle liittyviin käytäntöihin, ohjeisiin sillan suunnasta sekä laavu- ja kesäaittayöpymän luvista saat Pohjoisen Saimaan Saaristo -sivuston reitit ja levähdyspaikat -osiosta(1). Saaristo Trail -pyöräilykokonaisuudesta ja Ihalansalmen sillan lähtöpisteestä kerrotaan kunnan Visit Karelia -sivuilla(2). Noin kolmensadan metrin jälkeen reitin alusta tulee Apajalahden luontopolun laavu nuotiopaikkoineen. Laavunuotiolla ei ole jätehuoltoa, joten roskat mukaan. Karjalainen on kertonut talkoilla rakennetuista pitkospuista tervaleppäkorpimaisemassa, mikä helpottaa kulkua kosteissa kohdissa(3). Reitti on merkitty nuoliopastein ja nauhoin, ja risteyksissä on karttatauluja, joissa sijainti merkitään ”Olet tässä” -kuvakkeella. Kohde sopii kasvi- ja lintuharrastajille sekä lapsiperheiden päiväretkeen, ja talvella lumikenkäily on luonteva tapa kulkea(1). Karttamme mukaan reitiltä linkittyy Karelianpolut / Saaristo Trail -pyöräilyreittikokonaisuuteen sekä samaan päätepisteklusteriin Varpasalon patikointireitin (noin 8 km, matalampaa vauhtia ja erillinen kelta–oranssi merkintä) ja Varpasalon hiihtoreitin (noin 8,5 km, talvihiihto lumitilanteen mukaan) kanssa. Pidemmällä pyöräilyllä ja patikoinnilla samoilla saarilla voi törmätä esimerkiksi Varpasalon uimapaikkaan, Varpasalon erän kotaan ja Salpapolun laavuun(1)(2). Tarkemmat tiedot Apajalahden luontopolun laavusta ja naapurireiteistä löytyvät selkeimmin omilta sivuiltamme.

Tapion Taival on noin 19,5 km pitkä janareitti Metsähallituksen hoidossa olevalla Koitajoen retkeilyalueella Ilomantsissa, Pohjois-Karjalassa, lähellä itärajaa. Eteläinen puolisko seuraa pääosin mutkittelevaa Koitajokea hiekkapoukamineen ja jokimetsän rauhassa; suunnilleen pohjoisen kolmanneksen verran reitti kulkee Koivusuon luonnonpuiston ikimetsässä, jossa kulkeminen on sallittua vain merkityllä reitillä(3). Virallinen reittikuvaus ja päivitykset ovat Luontoon.fi(1) Tapion Taival -reitti -sivulla. Visit Ilomantsi kokoaa lähtöpaikkoja ja muistuttaa kevättulvista, jolloin joenvarren osuudet voivat olla kävelystä poikki(2). VisitKarelia luokittelee retken vaativaksi, arvioi noin kuuden tunnin kävelyajan kunnoltaan hyvälle kulkijalle ja kertoo kapeasta, juurakoisesta polusta, maltillisista korkeuseroista, oranssista maalimerkinnästä, talvihuollon puutteesta ja heikosta mobiiliverkosta — ota mukaan paperikartta tai offline-GPX(3). Via Karelia sijoittaa laajemman Koitajoen suojelualueen Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen ja kuvaa ajoyhteyksiä pohjoisen, keskiosan ja eteläisen pysäköinnin lähelle(4). Pohjois-Karjala on Suomen itärajan tuntuman eräretkeilyn keskeinen maakunta(4). Maastossa reitti kulkee luontevasti Hoikantie pysäköintialueelta lähtien kohti Lakonkangas pysäköintialuetta etelässä, mutta suunta voi olla myös päinvastainen. Noin 2,7 km:n kohdalla ovat Pirhunvaara talon kaivo ja Pirhunvaara kuivakäymälä Pirhunvaaran maatilapihapiiriä sivuten. Noin 6,5–7,2 km:n kohdalla Palokangas tulentekopaikka ja Palokangas kuivakäymälä ovat lähellä POLVIKOSKI eräkämppää, ja Polvikoski pysäköintialue 2 sekä Polvikoski pysäköintalue palvelevat jokivarressa — hyvä vaihtoehto lyhyempään retkeen tai keskiosa lähtöön. Tässä risteyksessä Tapion Taival kohtaa Koitajoki reitin ja Pirhun kierroksen, joten voit jatkaa samaan jokimaisemaan pidempään tai suunnitella silmukoita. Noin 13 km:n kohdalla Niemipuro autiotupa, Niemipuro tulentekopaikka ja Niemipuro kuivakäymälä muodostavat tiiviin tauko- ja yöpymispisteen. Lähellä 17 km:a Hanhikoski autiotupa, Hanhikoski tulentekopaikka ja Hanhikoski kuivakäymälä tarjoavat seuraavan majapaikan ennen maalia. Viimeisten kilometrien aikana Lakonkankaan laavu, Lakonkangas tulentekopaikka ja Lakonkangas kuivakäymälä ovat lähellä toisiaan, ja Lakonkangas pysäköintialue on eteläpään lähtöpiste. Kuivakäymälät löytyvät merkittävistä taukopaikoista.

Kartan linkki, pituusviite ja kuvaus siitä, miten polku kulkee Lehmon asutuksen ja järven välissä, löytyy Kontiolahden kunnan luonto- ja ulkoilureittien sivulta(1). Visit Karelia -sivun Onkilampi Trail -artikeli täydentää ajo-ohjeet, joukkoliikennevihjeet, turvallisuuslistan ja kertoo, miten sinisesti merkitty rantapolku kiinnittyy Harjupolkuihin ja Joensuun laajempaan reittiverkostoon(2). Reitin pituus on noin 3,8 kilometriä Onkilammen rannoilla Kontiolahdella: helppoa kangasta, juurakkoisia pätkiä ja pitkospuita kosteissa kohdissa. Kävely alkaa Onkilammen uimarannan luota Rantakujan varrella—uintitauon tai tauon jälkeen jatkat merkittyä polkua Lehmon liikunta-alueen suuntaan. Noin 3,2 kilometrin kohdilla tulevat Lehmon treeniportaat ja Lehmon ulkokuntosali, hieman edempänä Julien pallokenttä, eli sama nurkka, jossa Harjupolut, Onkilampi Trail, Latu Utranharju-Rantakylä-Törönpuro ja muut paikalliset yhteydet osuvat samoihin paikkoihin. Hei joku Joensuu -blogin Onkilampi-osuus kuvaa rantalenkkiä Joensuun Utran suunnalta—Valimontien kautta kääntymisiä ja missä polku kulkee mökkien välissä—ja mainitsee laiturin sekä bongailtavaa luontoa(4). Harjupolkujen pidemmät pyöräily- ja lenkkipolut koskettavat tätä rantaa; Visit Karelia kehottaa maastopyöräilijöitä käyttämään kypärää ja varautumaan haastaviin pitkoksiin sateen jälkeen(2). Sivulla muistutetaan myös metsäpalovaroituksista, kevätlumen sulamisesta ilman hoitoa eikä reitille ole talvikunnossapitoa(2). Suomen luonnonsuojeluliiton seudulliset yhdistykset julkaisivat Suomen luonnon päivän retkikutsun, jossa kokoonnuttiin uimarannan pysäköintialueelle; teksti toistaa, että polku on tasainen mutta ei esteetön—jalkineiksi kengät, joilla pärjää juurakossa, ja esteettömyystarpeet kannattaa huomioida etukäteen(3). Kontiolahti sijaitsee Pohjois-Karjalassa ja reitti kulkee kunnan ja Joensuun rajan tuntumassa lähiluontona.

Kinttupolut-yhdysreitti on helppo, noin 9,6 kilometrin yhteys Liperissä, Pohjois-Karjalassa, Pärnävaaran–Heinälammen–Surmilammen reittien ja Lykynlammen ulkoilukeskittymän välillä. Ajankohtaiset sulut, metsänhoitotyöt verkoston lähellä ja säännöt kannattaa tarkistaa Liperin kunnan Kinttupolut-sivuilta(1). Visit Karelia julkaisee reittikortin, jossa kuvataan, miten violetti merkintä liittyy laajempaan Joensuun seudun polkuverkostoon(2). Reitti on päättymätön päästä päähän ja kulkee pääosin hoidettuja latupohjia ja metsäteitä pitkin eikä vaadi samoja teknisiä osuuksia kuin vaativimmat Kinttupolut-renkaat(2). Länsipäässä yhteysosuuksia on Surmilampi Trailiin ja Heinälampi Trailiin Heinälammen, laavu ja kotus-, Pieni Heinälampi, laavu- ja Surmilammen laavu -taukopaikkojen tuntumassa—hyviä pysähdyspaikkoja ennen tai jälkeen yhdysosuuden(1). Noin 1,8 kilometrin kohdalla kulku käy Surmilammen laavun ohitse; itäpäässä Lykynlammen Kotalaavu, Lykynlammen laavu, Lykynlammen kuntoportaat sekä Lykynlammen hiihtomaa ja frisbeegolfrata tarjoavat tyypillisen urheilujärvipalvelun(2). Matkan varrella opastaulut auttavat suunnistamaan kohti Lykynpolkuja tai Jaama Trailia(2). Reitti jakaa lyhyitä pätkiä muiden värikoodattujen linjojen kanssa—Visit Karelia mainitsee päällekkäisyyksiä Surmilampi Trailin (turkoosi), Mertalampi Trailin (keltainen) ja Jaama Trailin (oranssi) kanssa eri vaiheissa—joten seuraa maalauksia ja opasteita, jos vaihtelet reittivalintoja(2). Muutama asfalttitien ylitys kuuluu retkeen, ja osuus kulkee hetken Joensuun lentoaseman vieressä ennen Lykynlammelle laskeutumista(2). Jaama Trailin ja Kontionpolkujen kautta sama merkitty kokonaisuus ulottuu liki kahdensadan kilometrin ulkoiluverkostoon Joensuun seudulla(1)(2). Yle uutisoi Kinttupolut-renkaiston valmistumisesta 65 kilometrin laajuudessa ja muistuttaa, että koirat ovat sallittuja kytkettyinä(3). Lumettomana aikana sama reitistö palvelee myös maastopyöräilijöitä; latupohjilla ja soralla kannattaa pitää vauhti maltillisena(1). Talvella ei saa kävellä hangatuilla hiihtoladuilla muualla kuin erillisillä merkityillä talvipoluilla(1).

Polvelan–Koppelon luontopolku on noin 2,3 kilometrin mittainen yksisuuntainen pätkä Juuan Petrovaarassa vanhan metsän ja suovyöhykkeen reunalla Koppelon aarniometsäkokonaisuuden liepeillä. Pohjois-Karjala tunnetaan näistä vaaramaisemista ja soista, ja Juuka sijoittuu maakunnan luoteisosaan. Reitin kuvaukset, tulostettavat kartat ja InfoGIS-taso löytyvät Juuan kunnan Koppalon luontopolku -sivulta(1). Virallinen teksti kuvaa laajempaa Muurahaisen polkua eli anttura-polkuksi kutsuttua reittiä noin 3,3 kilometrin mittaiseksi yhteen suuntaan samassa suojelu­metsässä: kulotusaukeita, louhikoita, lampia, soita, iäkästä metsää ja Pitkävaaran näköalakohta pidemmällä kierroksella(1). Luontopolkumiehen Retkipaikka-artikkeli täydentää maastokuvaa punaisilla puumerkeillä, Pitkävaaran nousun tuntumalla ja majavan padolla purojen lähellä(2). Mari Starckin Retkipaikkaan kirjoittama Muurahaisen polku -teksti kertoo pysäköinnistä polun molemmissa päissä, lyhyestä matkasta Koppalanjärventien levikkeeltä laavulle ja siitä, ettei klapeja ollut paikalla hänen käyntipäivänään—kuivat polttopuut kannattaa pakata mukaan(3). Kartalla tämä lyhyempi osuus päättyy Koppelon luontopolun laavun suuntaan ja liittyy saumattomasti Koppalon aarniometsän luontopolkuun, jos haluaa jatkaa klassista yhdensuuntaista kävelyä Lietukan lammen tienpäähän tai palata samaa merkittyä linjaa(1)(3). Juuan kunnan Luontokohteet-sivu kokoaa muitakin lähiretkikohteita samaan luetteloon(4). Oma aikataulu riippuu siitä, käveleekö vain tämän pätkän edestakaisin vai yhdistääkö pidemmän lenkin. Luontopolkumies kuvailee laavun ja tulipaika lyhyen kävelyn päässä parkkilevennyksestä ja taukotaulun, joka yhä esittelee Muurahaisen polun, vaikka pääopaste olisi kulunut(2). Pitkospuut ylittävät kosteimpia kohtia, ja sateisella kelillä vesitiivis jalkine on järkevä valinta(2)(3). Sulkuista ja myrskyvahingoista kannattaa tarkistaa ajantasaisin tiedoin Juuan kunnan omilta luontosivuilta(1).

Metsähallitus kuvaa Mäkrän seudun päiväretkireittejä Luontoon.fi-sivulla(1). Pitkään järvenkiertoon kannattaa ottaa mukaan Herajärvenkierroksen pohjoisen osan reittisivun kartat, palvelut ja ajankohtaiset huomiot(2). Visit Karelia esittelee vaativan Mäkrän kierroksen—noin 7,4 km—sinisin maalimerkinnöin ja numeroituin risteysviittoin, nousulla Mäkrävaaralle ja niittysuppiloissa kuten Ikolanaho, jossa on tulipaikka(3). Koli Herajärven kierros -sivusto kuvaa koko Herajärven kierroksen noin 61 kilometrin mittaisena kahdesta yhdistetystä lenkistä, yli kahden kilometrin noususummalla, sinisillä maalimerkinnöillä ja realistisella vauhtiohjeella jyrkissä maisemissa(4). Retkipaikan ensimmäinen osa Herajärven kierros -kokemuksesta muistuttaa tarkistamaan vedenottopaikkojen käyttökiellot ennen luottamista lähteisiin tai kaivoihin, ja kuvaa yhteyttä Ryläyksen, Kiviniemen ja laajemman Kolin maiseman välillä(5). Reitin pituus on noin 1,3 km, eikä se ole rengas. Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa; polku kulkee Kolin kansallismaisemassa Herajärven tuntumassa ja sitoo yhteen laajemmat järven kiertävät vaellusreitit. Muutaman kymmenen metrin päässä reitistä on Mäkränmaja vuokratupa, varattava erättyyppinen kämppä, joka näkyy myös Herajärven kierroksella ja Mäkrän kierroksella—katso Mäkränmaja vuokratupa -sivultamme varaus- ja tupatiedot. Ukko-Kolin puolelta tultaessa Mäkrän kierros muodostaa tutun kahdeksikonmuotoisen päivälenkin Mäkrävaaran kautta; Herajärven kierros taas vie pitkän matkan Kiviniemen, Sikosalmen vetolautan ja Rykiniemen hiekkarantojen kautta. Ukko-Kolin ladut limittyvät samaan harjutiehen talvisin, ja hyvin lyhyt Mäkränmaja polku tuo kävijän suoraan vuokratuvan pihaan. Odota kapeaa metsäpolkua tyypilliseen Kolin tapaan: juurakoita ja kiviä maastossa lyhyelläkin ylämäkeilyllä. Pidemmille osuille kannattaa pakata vettä luotettavista pisteistä; Visit Karelia ja Metsähallituksen materiaalit ovat käytännön tukena, kun jatkat tästä Mäkrän kierrokselle tai Herajärvelle(1)(2)(3).

Reitin pituus on noin 0,3 kilometriä, ja se sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa Ukko-Kolin matkailuvaaran puolella Pielisen rannalla. Kyseessä on lyhyt, merkitty pätkä Kolin kansallispuiston tiheässä reitistössä Yläpihan, Ipatinvaaran rinnealueen ja Kolin luontokeskus Ukko -alueen liepeillä. Sataman polun kokonaisuutta, risteysmerkintöjä ja puiston sääntöjä kannattaa lukea Luontoon.fi:n Sataman polku -sivulta(1). Via Karelia kuvaa Sataman polkua kulkevan Ukko-Kolin Uhrihalkeamalta Ipatin kautta kohti satamaa; koko reitti on hieman yli kaksi kilometriä(2). Metsähallituksen Kolin reittiesiteen kartta nimeää Ipatin alueen ja näyttää saman verkoston etäisyyksiä Sataman polun kanssa(3). Koli.fi mainitsee kansallispuiston ja sen liepeillä noin 80 kilometrin mittaisen merkityn polkuverkoston sekä taukopaikat tulipaikoilla, laavuilla ja autiotuvilla monilla reiteillä(4). Tämän lyhyen osuuden varrella olet muutaman sadan metrin päässä Vaaralanahon tulentekopaikasta ja Vaaralanahon kuivakäymälästä, jos käytät lähipolkuja Vaaralanahon tilaympäristön suuntaan. Vaaran päädyssä Kolin luontokeskus Ukko on päävierailukeskus näyttelyineen ja ajankohtaisine puistotiedoineen. Koli pysäköintialue 1, Koli pysäköintialue 2 ja 3, Ukko-Kolin laskettelukeskus, Koli Relax Spa ja Pääministerin tulentekopaikka ovat kaikki lyhyen kävelyn päässä samasta pihapiiristä—hyviä maamerkkejä, kun yhdistät tämän pätkän Kylän polkuun, Vanhan metsän polkuun, Ukko-Kolin itärinteen reitteihin tai pidempään Sataman polkuun. Metsähallitus muistuttaa, että Kolin avokalliot ovat märkänä ja jäisinä liukkaita eikä niille ole turvakaiteita; ukkosella on poistuttava huipuilta(3). Lumisena aikana ei saa kulkea Ipatin laskettelurinteiden poikki Sataman polun talvikäytännön vastaisesti(3). Pidä koira kytkettynä kuten muualla Kolin kansallispuiston ohjeissa(3).

Nälmänpuro–Suomu -reitti on noin 4,3 kilometrin pituinen yhdistävä pätkä Patvinsuon kansallispuistossa Nälmänjoen–Nälmänpuron taukoalueelta Suomun palvelukeskukseen Suomunjärven rannalla. Metsähallitus kokoaa reitit, rakenteet, kausittaiset käytännöt (myös lossikohdat muualla puiston verkossa) ja ajantasaiset rajoitukset Luontoon.fi:n Patvinsuon kansallispuiston sivuille(1). Reittimerkinnöistä, varusteista, lossien tilanteesta ja siitä, miten pidempi Patvinkierto kiertää samaa suomaasto–metsä -kokonaisuutta, kannattaa lukea Visit Kareliaan koottu Patvinkierto-ohje(2). Lieksa sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Lieksan kaupunki julkaisee ulkoilusivuja, jotka esittelevät Patvinsuota Kolin, Ruunaan ja muiden alueiden rinnalla(3). Nälmänjoen päässä Nälmänjoki tulentekopaikka ja Nälmänjoki telttailualue ovat reitin alussa, ja Nälmänjoki kuivakäymälä on lähellä—kätevää, jos saavut Patvinkierto retkeilyreitin kautta tai telttailet Nälmänpuron alueella. Retkipaikan Patvinkierto-kuvaus mainitsee Nälmänpuron yhdeksi neljästä telttailualueesta 25 kilometrin kierroksella ja kuvaa pitkiä pitkospuuosuuden ja avosuon vaihtelua(4). Noin 4,3 kilometrin jälkeen tulevat Suomu pysäköintialue, Suomu talo ja Patvinsuo suomu pihakaivo Suomun palveluryhmässä. Sama solmukohta linkittyy Patvinkierto retkeilyreittiin ja Suomunkierto retkeilyreittiin sekä Karhunpolku (retkeilyreitti) -pitkämatkaan kohti Ruunaa ja itärajaseutua. Lisätietoa saat esimerkiksi meidän sivuiltamme: Suomu luontotupa / sisämajoitus, Suomu vuokrattava rantasauna ja Suomunkierto, jos jatkat järven kiertoon.

Kiertosuunta, oranssit ympyrämerkinnät, turvallisuusohjeet ja vaativa vaikeusluokitus löytyvät Visit Karelian Iso-Valkeisen kierto -sivulta(1). Via Karelia kokoaa Peurajärven virkistysmetsän helposti päivässä kokemuksenomaiseksi järvi- ja harjukohteeksi kahdella rengasreitillä sekä jatkosuunnilla kohti Paistinvaaran vanhaa metsää ja pidempää reitistöä(2). Luontopolkumies Mika Markkanen kuvaa Retkipaikassa käytännön tahdin: missä polku kulkee yhdessä Mäntyjärven kierron kanssa, miten oranssit maalimerkit näkyvät maastossa ja miksi Kärnänkivelle nouseva pistopolku tuntuu pääreittiä vaativammalta(3). Reitti on noin 5,9 kilometrin ympärysmatka harju- ja järvimaisemissa Peurajärven alueella Nurmeksen ja Sotkamon rajalla Pohjois-Karjalassa. Aluksi kuljetaan Iso-Valkeisen lounaisrantaa pitkin PEURAJÄRVI ISO-HIRVAS savottakämppä -kohteen tuntumassa ja sitten niemen kannaksella, jossa Iso-Valkeisen niemen kota, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 1, Iso-Valkeinen tulentekopaikka 2 ja Iso-Valkeisen infopisteen kota ovat helposti samaan taukoon niputettavissa—kuivakäymälät löytyvät kodan ja infopisteen lähistöltä ilman, että jokainen rakennus pitää luetella erikseen nimeltä. Noin kahden kilometrin kohdalla Urtti-Valkeinen tulentekopaikka tarjoaa suojaisan nuotiopaikan Urtti-Valkeisen tuntumassa. Itärannalla Iso-Valkeinen Itäranta tulentekopaikka sopii evästauoksi, ennen kuin reitti kääntyy kohti Mäntyjärveä. Hieman ennen viittä kilometriä reitti kohtaa Mäntyjärven laavun, Mäntyjärvi tulentekopaikka Nurmes ja Mäntyjärvi kaivo—kätevää, jos täydennät juomapullon tai haluat uimarantahiekan vain kymmenien metrien päässä laavusta. Tästä risteyksestä päivän voi jatkaa Mäntyjärven kierrossa tai pidempänä kierroksena Peurajärvi reitillä saman järvijärjestelmän ympärillä. Merkityt pistopolut viittaavat Paistinvaaran vanhojen metsien suojelualueelle ja tasapainottelevaa Kärnänkiveä kohti; Visit Karelia arvioi kivelle ja takaisin pääreitille noin 1,6 kilometriä(1). Odota pitkospuita ja puusiltoja kosteikoilla sekä juurikoisia ja kivisiä pätkiä pistopolulla(1)(3).

Kaltimon kierto on vaativa noin 25,1 kilometrin vaellusreitti Enon kirkonkylän tuntumassa Joensuussa Pohjois-Karjalassa. Reitti nousee seitsemälle metsävaaralle Kaltimon järven ympäri ja yhdistää metsätieosuuksia, leppoisampia polkuja sekä jyrkkiä kivikoisia nousuja parhaisiin näköalakohtiin. Vaativuudesta, kestosta, nousuista ja julkisilla liikennevinkkejä lähtöpisteeseen kannattaa lukea Visit Karelia -sivun reittikuvaus, jonka on tuottanut Joensuun kaupunki(1). Joensuun kaupungin luontopolut-sivulla sama reitti on kuvattu osana Karjalan kierroksen kokonaisuutta ja Patvinpolun liittymäkohtineen(2). Pohjois-Karjala on järvi- ja vaaramaisemien maakunta; reitti kulkee järvi- ja vaaramaisemissa Joensuun taajaman itäpuolella. Ensimmäisten kilometrien tuntumassa kulkee Vallisärkän ulkoilualue: Enon urheilukenttä, Vallisärkän ampumarata, Vallisärkän kuntoportaat ja Enon frisbeegolfrata ovat saman liikunta-alueen tuntumassa—hyviä maamerkkejä, jos saavut autolla tai haluat yhdistää lyhyen lämmittelyn Vallisärkän kuntorataan tai Vallisärkän latureitteihin talvella. Noin 11 kilometrin kohdalla reitillä on Suppuranlammen laavu; korkeimpiin vaaroihin kuuluu noin 268 metrin Mustavaara ja noin 223 metrin Suppuravaaran näköalat(1). Loiran laavu noin 21 kilometrin kohdalla on toinen laavutauko; Visit Karelia kuvaa sen maisemiltaan vaatimattomammaksi kuin Suppuranlammen laavua, joka asettuu luontevasti puoliväliin, kun lähdetään eteläpäästä(1). Hakkuuaukiot täplittävät maisemaa puronotkojen ja vaarajonojen välissä(1)(2). Karjalaisessa julkaistu kuvajuttu tuo esiin oranssit puumerkit, jotka johdattavat kulkijan kierroksen ympäri, sekä vaarojen latvojen vahvimmat näkymät(3). Joensuu päivittää reittitekstiä ja Kaltimontupan lähtöosoitetta ulkoilusivuillaan(2). Tarkista Visit Karelia ja Joensuun kaupungin sivut ennen lähtöä ajankohtaisista tiedotteista ja olosuhteista(1)(2).

Harpatin retkipolku on noin 12,3 kilometrin päiväkierros Enon kirkonkylän kupeessa Joensuussa, Pohjois-Karjalassa, Harpatin vaaroilla. Ajankohtaisia tietoja varten kannattaa aloittaa Joensuun kaupungin luontopolku- ja retkeilyreittisivuilta(1) sekä Luontoon.fi:n Harpatin retkipolku -sivulta(2), jossa reitti on kuvattu osana Joensuun ulkoiluverkostoa. Rengas nousee ja kiemurtelee Harpatinvaaran rinteillä kohti Keski-Koreikkolammen seutua. Matkalla kulkee vanhempaa metsää, ja maastossa näkyy sotien aikaisia juoksuhautoja ja panssariesteitä, joista kerrotaan Harpatin retkipolku -kätkösarjaan liittyvässä kuvauksessa(3). Kahdella laavulla voi pitää tauon: Hepokallion laavu ja Koreikon kalakeitaan laavu, jälkimmäisellä kuivakäymälä(3). Myötäpäivään kiertämistä suositellaan usein, jolloin Hepokallion laavu sijoittuu luontevasti päivän loppupuolelle; laavalta rantapolku kulkee pitkospuita pitkin Hepolammen rannassa kohti Kirkkotien suuntaa(3). Lähtö on Enon urheilukeskuksesta Purokyläntie 9:stä tai vaihtoehtoisesti Heposärkän hautausmaan parkkipaikalta Kirkkotie 10; molemmissa on infotaulu, josta löytyy reittikartta(3). Reitti kulkee urheiluhallin, jäähallin ja koulun kenttien tuntumassa kylän reunalla ennen metsäosuuksia—hyviä maamerkkejä Purokyläntien lähtöön. Samassa keskittymässä risteävät Enon kirkonkylän valaistu kuntorata ja Enon kirkonkylän valaistu latu, ja talvisin Harpatin ladut kattaa vaaran puolelta latuverkoston(2)(3). Talvella osa kesäreitistä on hiihtoladun käytössä; älä kävele hangatuilla latuosuuksilla, kun ne ovat hiihdon käytössä(3). Vapaaehtoisvoimin pidettävä talviulkoilureitti voi tarjota kulkua Harpatinvaaralle sään ja talkoovoimien mukaan; samoissa tiedoissa mainitaan Kirkkotie 10 talvikäynnin lähtöpaikkana(3). Joensuu esittelee Harpatin retkipolun osana pidempiä päiväretkiä, jotka sijoittuvat Enon, Uimaharjun ja muiden kaupunginosien alueille(1).

Raesärkkä reitit kulkevat noin 4,8 kilometrin mittaisena harju- ja järvijuotteena Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa vanhan kärrytien pohjalla harjun selässä ja laskeutuen kohti eteläpäässä metsää ja järvirantoja. Alue on helposti lähestyttävä päiväretkikohde: Via Karelia kuvaa maisemaa kumpuilevina harjuina, levollisina soina, joen mutkina ja vanhana metsänä harjujen lomassa(1). Suomen ympäristökeskuksen Natura-sivu kertoo Raesärkän suojeluperusteista, luontotyypeistä ja siitä, miten alue on jaettu suojelu- ja virkistysmetsään(2). Retkipaikan Luontopolkumiehen kävelykirjauksessa näkyvät leveä harjupolku, nimetyt istuskelupenkit ja se, miten Iso-Raejärven kierto voi pidentää retken noin kymmeneen kilometriin pitkospuiden ja hiljaisempien järvenrantapolkujen kautta(3). Visit Bomba korostaa lyhyitä taukavälejä perheille ja mainitsee myös maastopyöräilyn sopivuuden(4). Noin 4,8 kilometrin juonteella reitin pohjoisemmasta päästä likimain 2,2 kilometrin kohdalla ovat Iso-Raejärvi kuivakäymälä ja Iso-Raejärvi tammi tulentekopaikka Iso-Raejärven rannalla. Viimeisten kilometrien alueella kulku vie Ahven-Valkeisen rannikkoalueen palveluihin: Ahven-Valkeinen kuivakäymälä, Ahven-Valkeinen tulentekopaikka, Ahven-valkeinen kuivakäymälä 2 ja Ahven-valkeinen tulentekopaikka 2; Retkipaikka kuvaa taukopaikan puuvajan, puupöydän, nuotiokeän ja lammen rantaan vievän lankkusillan(3). Raesärkkä pysäköintialue on linjan eteläpäässä ja vastaa pääasiallista autolla saapumista valtatieltä 75(1)(3). Suojellulla harjuosuudella on pysyttävä merkityillä reiteillä; Via Karelia muistuttaa, ettei alueella ole yhtenäistä rengasreittiä vaan harjun halki kulkeva retkeilyura vanhan ajouran pohjalla(1). Nurmes sijaitsee Kuopiosta Koillis-Suomeen vievän valtatieyhteyden varrella, ja Raesärkät löytyvät kaupungista Kuopioon päin valtatien pohjoispuolelta viittojen ohjaamina(1). Pohjois-Karjala tunnetaan järvi- ja harjumaisemista; tämä Iso-Raejärven ja Ahven-Valkeisen ympäristö on tiivis näyte samanlaisesta luonnosta.