Kuusamo Kartta

Tätä saunaa voi käyttää vain vuokrattaessa Näränkä-vuokratupa.

Kivilampin laavu sijaitsee Ruka-Kuusamossa moottorikelkka-, pyöräily- ja hiihtoreittien läheisyydessä, Kivilampin lammen vieressä.

Jussinkämppä-kota

Porontimajoki-joen myllytupa Porontimajoki-joen myllytupa

Alueella on myös wc. Vennäänmutkan laavu

Jussinkämppä - autiotupa

Juhannuskallion päiväreitti on hyvin lyhyt retkeilypolku, noin 0,3 km, Kuusamossa Rukan hiihtokeskuksen kupeessa. Maakuntana on Pohjois-Pohjanmaa. Reitti sijaitsee Valtavaaran ja Pyhävaaran luonnonsuojelualueella. Viralliset reitti- ja aluetiedot löytyvät Luontoon.fi-palvelun Juhannuskallion päiväreitti -sivulta(1). Reitti lähtee Juhannuskalliontie-tien päästä Juhannuskallion parkkipaikalta. Muutaman minuutin nousun jälkeen avautuu kallioinen lahti, jolta on näkymät metsä- ja tunturimaisemaan, ja yleensä palataan samaa polkua takaisin. Kallion korkein kohta on noin 469 metriä merenpinnan yläpuolella(3). Selkeällä säällä näkymät voivat kantaa kauas(3). Reitti sopii hyvin yhdistettäväksi Rukan laajaan ulkoiluverkostoon: sama parkkipaikka palvelee Rukan maisemareittiä ja Rukan kierrosta, ja saman tien päässä ovat myös Rukan esteetön reitti ja Kivilammen lenkki. Saaruan kuntorata kulkee myöhemmin lenkillään tämänkin parkkialueen kautta. Pidemmälle metsäreissulle Pyhän jyssäys jatkuu lähistöllä kohti Pyhävaaran kotaa, ja Pyhän jyssäys maastopyöräilyreitti on saman reitin pyöräilyversio. Nimi viittaa juhannukseen, ja kallolla on perinteisesti vietetty juhannusjuhliin liittyviä kokoontumisia(3). Elina kuvaa ajoreittiä ja lähtöpaikkaa sivustolla elinanmatkalaukussa(3): Rukakeskuksesta liikenneympyrän kautta Itä-Rukaa kohti ja jyrkkää Juhannuskalliontietä sen päähän; polku lähtee Juhannuskallio-kyltin luota Juhannuskallion parkkipaikan toiselta puolelta. Seita-valokuvablogin teksti muistuttaa, että polku on paikoin kivinen ja jyrkkä toisin kuin lähellä oleva leveä esteetön laen lenkki, joten reitti ei sovellu kaikille, mutta talvisin kallio on suosittu lumikenkäkohde, kun valmiita uria on käytössä(4). Metsähallitus rajoittaa 1.4.–15.8. ihmisten liikkumista osassa Juhannuskallion aluetta muuttohaukan pesimärauhan vuoksi. Rajoitusajanakin pääsee kiipeämään mäelle merkittyä opastettua retkeilyreittiä, mutta jyrkänteen lähialueella ja kallion rinteellä liikkuminen on kielletty rajoitusalueen ulkopuolelle(2). Metsähallitus on pyytänyt retkeilijöitä noudattamaan uusia opasteita ja maastoon merkittyjä rajoitusrajoja(2). Pesimäkauden jälkeen, kesän loppupuolella, laajempi liikkuminen voi jälleen olla sallittua järjestyssääntöjen mukaan(2).

Rukan esteetön reitti on erittäin lyhyt, noin 0,2 km:n ulkoiluyhteys Maston rinnealueella Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti kulkee Rukan hiihtokeskuksen luona kohti Juhannuskalliontien pään välitöntä lähistöä. Pinta on leveä ja kovapintainen, joten se sopii pyörätuolilla ja lastenvaunuilla liikkuville ja tarjoaa avoimen tunturimaiseman ilman jyrkkää Juhannuskallion laelle nousevaa polkua. Ruka.fi:n retkeilyreittien kokoava sivu(1) on hyvä lähtökohta kesäkauden merkintöihin, ilmaiseen Ruka-Kuusamon kesäkarttaan Ruka Infolta sekä siihen, miten reitti liittyy Pessarin, Saaruan, Rukan ja Maston huippujen reitistöön. Rukan laskettelukeskus on lähellä reitin alkupuolta siinä kohdassa, jossa Rukan kierros, Rukan maisemareitti ja laajempi Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit törmäävät samaan ulkoiluverkostoon. Hieman edempänä tulee Juhannuskallion parkkipaikka, sama ilmainen parkki, jota käyttävät muun muassa Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti, Saaruan kuntorata ja Kivilammen lenkki. Pidemmälle päiväretkelle samalta suunnalta lähtee esimerkiksi Rukan huippupolku ja muita merkittyjä reittejä keskusalueen puolelta. Seita-valokuvablogi erottelee esteettömän Maston polun ja Juhannuskallion polun: kalliolle nouseva polku on kivinen ja paikoin jyrkkä eikä sovellu kaikille, kun taas esteetön osuus on tarkoitettu vain sulan maan kauteen, sillä Juhannuskalliontietä ei talvella hoida samalla tavalla kuin päärinteiden teitä(4). Maston hissi- ja rinnesaneeraukset voivat vaikuttaa käyntiin. Rukan hiihtokeskuksen uutisartikkelissa kerrottiin, että Juhannuskalliontien päästä lähtevä esteetön reitti voi olla suljettu työmaan ollessa aktiivinen kyseisellä alueella, mutta sitä pyritään pitämään auki juhannuksen ja Solstice-festivaalin aikana(2). Tarkista ajantasaiset tiedot Ruka.fi:n hiihtokeskuksen uutisista ennen matkaa. Jos kiipeät myös merkittyä retkeilyreittiä kohti Juhannuskallion jyrkänteitä, huomioi, että Metsähallitus rajoittaa liikkumista osalla aluetta 1.4.–15.8. muuttohaukan pesimärauhan vuoksi; rajoituksen aikana on pysyttävä opastetulla kävelykäytävällä ja vältettävä rajoitusalueen jyrkänteen reunaa(3).

Värikallion kaarros on noin 7 kilometrin mittainen merkitty patikointireitti Hossan kansallispuistossa: se kulkee kangasmaaston ja harjumaiseman läpi Somerjärvelle, missä Suomen pohjoisimmat kivikautiset kalliomaalaukset avautuvat lähelle vedenpintaa. Metsähallituksen reittikuvaus on Luontoon.fi-sivulla(1), ja Visit Suomussalmi kertoo pysäköinnin ajolinjoja sekä Somerjärven taukopaikan palveluista(2). Kuusamo on lähin isompi kunta osoiterekisterissämme, ja Pohjois-Pohjanmaa on usein se maakunta, josta matka Hossaan suunnitellaan. Vajaan kilometrin sisällä alkupäästä ovat Värikallio taukokatos ulkotulipaikka ja Värikallio taukokatos, katoksinen keitto- ja taukopaikka järven äärellä, sekä läheinen Värikallio taukokatos käymälä kuivakäymälää varten. Polku kipuaa harjulle ja laskeutuu kosteikkoon pitkospuita ja portaita pitkin; Luontopolkumies kehuu rakenteiden kuntoa(4). Noin 1,3 kilometrin kohdilla Ala-Ölkyn laavu tarjoaa pitkän tauon Ala-Ölkyn suuntaan Somerjoen varrella AlaÖlkky laavu käymälän vieressä. Tämä on sama risteys, jossa Julman Ölkyn polku ja Julma-Ölkyn palvelupää kohtaavat, joten moni yhdistää tämän kierroksen lyhyempään Julma-Ölkyn retkeen(4). Somerojoki hete on somerolähde noin kahden kilometrin päässä lähdöstä. Somerjärven rantaosuuden kohokohtia ovat Lihapyörre laavu, Lihapyörre laituri ja Venelaituri Lihapyörre. Visit Suomussalmi mainitsee järven rannalla keittokatoksen, nuotiopaikan, liiterin ja kuivakäymälän(2). Keittokatokselta lyhyt sivuttaisvaihe johtaa teräksiselle kävelysillalle ja katselulavalle, josta punertavat kivikauden kuviot erottuvat muutaman metrin päähän; Visit Suomussalmi kertoo maalausten iäksi arviolta 3 500–4 500 vuotta(2). Unelmatrippi kuvaa laituria tukevaksi ja kuvioita ensin hämärinä, kunnes kolmiopäiset ihmishahmot ja tikunmalliset hirvihahmot alkavat erottua(3). Lihapyörreen pysäköintilaitumilla Lihapyörre p-paikan käymälä palvelee sekä Lihapyörre pysäköintialuetta että lähellä olevaa Lihapyörre linja-autopysäköintialuetta. Reitin alkupää on leveä, osin esteetön polku Lihapyörteen suvantomutkan ohi: sama nurkka yhdistää melontareitin JulmaÖlkky - Somer - Hossa vesiretkeilyreitti, lyhyen Lihapyörteen esteetön reitti -polun, patikointiyhteyden Kokalmus - Laukkujärvi sekä pyöräilyn Sininen saavutus -reitin. Luontopolkumies ehdottaa varata noin kolme tuntia evästaukoineen ruuhkaisempana syksynä ja kuvailee nousua taukopaikalta seuraavan mäen päälle reikin jyrkimmäksi(4).

Vaaranpolku on noin 3,3 kilometrin rengasreitti Kuusamossa. Kuusamo kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, ja reitti kulkee Metsähallituksen Närängän luonnonmetsissä kohti Närängän erämaatilaa ja kahta avokallion näköalapaikkaa. Kuusamo kuuluu vanhan metsän ja rimpien välimaastoon lähellä itärajaa, ja tämä lenkki antaa tiiviin maistelun alueesta. Kartat, vaikeusluokitus ja voimassa olevat käyttösäännöt kannattaa tarkistaa Luontoon.fi:n Vaaranpolku-sivulta(1). Taipaleita-blogin kävelykuvaus kannattaa lukea, jos haluaa erotella sorapohjaisen lähestymisen juurikkois-kivikkoisista kallio-osuuksista, nähdä miten oranssit maalimerkinnät toistuvat metsässä ja miten rengas palaa Suojärven tulipaikan kautta(2). Retkipaikan Tiina Nivan teksti kertoo tarkemmin, mitä Närängän erämaatilan vuokratuvan vuokrapaketti sisältää: päärakennus, sauna, kaivo, maakellari ja pellonreunassa oleva nuotiopaikka ryhmäruokailuun—hyödyllinen tausta vaikka kulkisit vain päiväreissulla pihaalueen läpi(3). Suojärven parkkipaikalta reitti nousee ensin soralla vahvistettua käytävää vanhempaan kuusikkoon, minkä jälkeen luonne muuttuu: kosteammat kohdat ovat pitkospuiden varassa, ja Kirkkokallion sekä Yheksänsylenkallen ympärillä polku muuttuu juurakkoiseksi ja paikoin kivikkoiseksi; Taipaleita viittaa samaan vaativaan luokitukseen kuin Luontoon.fi korkeuserojen vuoksi(2). Noin 0,4 kilometrin kohdalla Suojärven tulipaikka sopii alkutaipaleen tauoksi; Närängän sauna- ja liiteri, Närängän kaivo, Närängän tulipaikka ja Närängän erämaatilan vuokratupa sijoittuvat tilan pihapiiriin noin 2,7–2,8 kilometrin tienoille, ja rakennusten käyttö on sidottu Metsähallituksen varauskäytäntöön eikä satunnaiseen pihaan piipahtamiseen(1)(3). Kirkkokalliolta avautuu pitkät näkymät itäisten metsien suuntaan, ja matalampi Yheksänsylenkallio painottuu etelään ja länteen; selkeällä säällä näkötuvasta on erotettu rajalinjan torneja ja jopa Kuusamon vesitornia(2)(3). Taipaleita havannoisti Yheksänsylenkalliolta Hyöteikönsuon poikki kulkevan pitkospuusuoran, jota varten samassa verkossa kulkee Hyöteikönsuon reitti; Hyöteikön katselulava on nimenomaan tuolla yhteyspolulla(2)(5). Rengaskulman tuntumassa suojeltu karsikkopuu Niko kantaa vuosiluvun 1876 karhuperinteen mukaan(2). Retkiseikkailu luettelee tässä samaisessa Näränkä-kokonaisuudessa Hyöteikönsuon reitin noin 3,5 kilometrin suunnassa tämän noin kolmen kilometrin lenkin rinnalle(5). Reitti on merkitty viitoituksella ja oranssein maalimerkinnöin(2). Erillisillä YouTube-hauilla ei löytynyt videota, jonka otsikko osoittaisi varmasti tätä nimettyä polkua, joten videokenttä jää toistaiseksi tyhjäksi.

Ajantasaisimmat viralliset tiedot tästä Oulangan kansallispuiston tunnetun vaellusreitin osuudesta löytyvät Luontoon.fi:n Karhunkierros-sivulta(1). Kuusamon kaupunki kertoo, että koko Karhunkierros on noin 82 kilometriä Hautajärveltä Myllykoskelle ja usein usean päivän vaellus, mutta reittiin voi tutustua myös lyhyemmissä päiväretkiosuuksissa; kaupunki muistuttaa, että Karhunkierroksella ja Pienellä Karhunkierroksella ei ole talvikunnossapitoa—tarkista sää ja kulkutilanne etukäteen(2). Karhunkierros.fi esittelee koko reitin pitkän matkan klassikkona Kuusamon ja Sallan joki- ja metsämaisemissa(4). Kartalla tämä kohde seuraa noin 15,6 kilometriä Kuusamon puolen kävelylinjaa yhtenä vaellusviivana. Kyseessä ei ole rengasreitti: kuljet merkittyä päärerrosta Konttaisen pysäköintialueelta metsän ja avovaaran kautta kohti Myllykosken–Porontimajoen seutua ja Puurosuo. Alussa Konttaisen kuhaus on erillinen lyhyt kierrospäiväreitti samalla pysäköinnillä ja opasteilla; In the Woods, Dear kuvaa Karhunkierroksen oranssia merkintää ja kuhauksen oranssi–vihreää merkintää sekä lähtöpaikan opasteita Virkkulantien varrella(3). Konttainen parkkipaikalta ensimmäinen selkeä taukopaikka päärannalla on Kumpuvaaran laavu muutaman kilometrin jälkeen. Porontimajoen varrella keskiosassa ovat Porontimajoen päivätupa, Porontimajoen laavu ja Porontimajoen keittokatos—päivätupa, laavu ja keittokatos ruokatauille. Myllykosken päivätupa sijoittuu samaan laajaan Myllykosken kokonaisuuteen, johon koko Karhunkierroksen eteläpää ankkuroituu, ja linkittyy Pienen karhunkierroksen reittiin, joka kulkee myös Myllykosken päivätuvan kautta omalla linjallaan. Puurosuon laavut, Karhunkierros tarjoavat lisää laavukapasiteettia avosuon ja metsän reunalla ennen tämän karttaosuuden päättymistä. Kitkajoen koskimelontareitti kulkee joissain kohdissa rinnalla jokimelontalinjaa—hyvä tietää, jos suunnittelet sekä vaellusta että melontaa. Koukkulampi–Viipus -moottorikelkkaura käyttää samaa Konttaisen pysäköintikeskusta kesävaeltajien kanssa—noudata erillisiä kausimerkintöjä. Pohjois-Pohjanmaa tunnetaan laajoista erämaista ja joista; Kuusamo on keskeinen portti alueen retkeilyyn. Kuivakäymälöitä on useilla taukopaikoilla suojien yhteydessä; tarkista virallisilta sivuilta hygienia- ja reittihuomiot ennen pitkää retkeä(1)(2).

Kuntivaara polku on noin 1,4 kilometrin mittainen merkitty retkeilypolku Kuusamon koillisosassa kvartsiittivaaralla valtakunnanrajan vyöhykkeen tuntumassa. Polku lähtee käytännössä Kuntivaara kodan vierestä: kaupunki tiedotti uuden elementtikodan valmistumisesta ja yleisökäyttöön avaamisesta joulukuussa 2021 vanhan kodan syksyn tulipalon jälkeen(2). Huippujakson kota, tulipaikka, puuvarasto, näköalatorni ja käymälä kuvaillaan myös METSO-ohjelman Kuntivaaran rajavyöhykereitin esitteissä, ja ne vastaavat retkeilijöiden nykykäytännön odotuksia(4). Lähes sama kohde on Luontoon.fi:ssä nimellä Kuntivaaran polku; lisätietoja kannattaa lukea Metsähallituksen Luontoon.fi-sivuilta(1). Kuusamo sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, ja Kuntivaaran seutu on palveluista kaukana: kännykkäkuuluvuus on satunnaista, joten kartta, varavaatteet ja perustarvikkeet mukaan, vaikka nousu parkkipaikalta huipun palveluihin on lyhyt(5). Vaaran korkeus on retkiartikkeleissa luokkaa 460 metriä merenpinnan yläpuolella, ja näkymät ulottuvat itään; reitin varrella mainitaan muun muassa vanhaa kuusimetsää ja avosuota Natura 2000 -kokonaisuuden osana(4)(5). Talvella alue on vilkas moottorikelkkareittien solmukohta, ja Kuusamon kaupunki on kuvannut laajoja urakunnostuksia sekä kelkkailijoiden kota- ja taukopalvelujen käyttöä(6). Kesällä saapuminen tapahtuu autolla pientä maantietä pitkin kohti parkkialuetta kaupungin keskustasta kauemmaksi, mistä polku nousee huipulle(5). Kävijä voi jatkaa kätevästi samoihin rakennelmiin yhdistyvälle Kuntivaaran polku -kävelyreitille, ja Kuntivaara–Määttälänvaara- sekä Kiviperä–Kuntivaara -kelkkareitit kulkevat huipulla olevien palvelujen kautta.

Kouvervaaran reitti on Kuusamon pohjoisosissa kulkeva nauhamainen kesäreitti, jonka pituus on noin 43,2 km Pohjois-Pohjanmaalla. Reitti yhdistää Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin, Naatikkavaara–Kouvervaara -vaara-alueen ja Rukan Kesäjärven eteläpuolisen Tapiolanrannan suuntaan. Kuusamon kaupunki ylläpitää merkintöjä ja kuvaa reitin yhtenäiseksi nauhaksi, jossa on mukana noin 25 kilometriä soratieratsastusta ja noin 18 kilometriä metsäura- ja polkupyöräilyä; sama väylä palvelee myös patikointia ja polkujuoksua(1). Maastoon kiinnitetään punaisia maalimerkkejä muun opastuksen lisäksi(1). Kaupungin pyöräily-esittely luonnehtii reittiä vaativaksi maastopyöräilyläpijuoksuksi, jossa nousua kertyy likimain 436 metriä ja reitti päättyy Rukan suuntaan(2). Naatikkavaara–Kouvervaara -maastossa korkeuserot kasvavat paikoin jänteviksi; viranomainen edellyttää maastopyöräilyn perustaitoja ja suosittelemaan maastopyörää, vaikka pyörätyypin voi valita oman kokemuksen mukaan(1). Noin 10 kilometrin kohdalla Könkäänniemen kota osuu tienoohon ja tarjoaa kodan sekä nuotiopaikan ennen jyrkempiä nousuja. Kaupungin taukopaikkaselosteessa nimetyt tauot ovat Könkäänniemen tulipaikka, Kouvervaaran kota ja Kouverpuron laavu(1). Likimain 18 kilometrin kohdalla reitti kulkee Oivangin liikunta- ja leirikeskusalueen halki: Oivangin hiihtomaa, Nuorisokeskus Oivangin frisbeegolfrata, Oivangin tenniskenttä, Oivangin leirikeskuksen pallokenttä ja sisäliikuntasalit Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivangin pihapiirissä. Sama ryhmä liittyy merkittyyn Oivangin kuntorataan, jos kaipaat lyhyttä juoksulenkkiä samalla paikalla. Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Oivanki on mukana Welcome Cyclist -käytännössä ja tarjoaa turvallista pyöräsäilytystä sekä tarvittaessa pumpun ja perustyökalut matkaajille Kuusamon keskustan ja Rukan reittien välillä(3). Pohjoisempana reitti etenee metsäteitä ja vaaraterestoja ennen kuin Kouverpuron laavu ja Kouvervaaran kota antavat uuden suojasovituksen ennen järville painumista. Antti Luukkasen Andyn blogi kertoo pitkästä maastopyöräpäivästä samalla käytöllä: alkupään pitkospuut, avot näkymät Kouvervaaran selänteeltä, poroja ja teeriä matkalla sekä juurakkoinen suo-osuus, joka venytti liikkuvaksi jäänyttä aikaa kohti kuutta tuntia, kun sää ja oikotiet otettiin mukaan—käytännön vihje tankkaukseen(4). Jälki.fi -palvelussa julkaistu laajempi Ruka–Kouvervaara–Oivanki -yhteisöjälki varoittaa, että merkinnät voivat harventua Petäjäsuon tienoilla ja että Monnonkankaan tuntumassa suon ylitykset vaativat joskus oveluutta, vaikka kaupunki ylläpitää runkolinjaa(5). Jos tarvitset vuokrapyörän tai huollon Rukan suuntaan, Lapland Ruka ohjaa kyselyt kumppanivuokraamoihin ja Ruka.fi listaa toimipisteet verkossa(6)(7).

Sininen saavutus on noin 49 kilometrin merkitty maastopyörälenkki Hossan kansallispuistossa Kainuussa Kuusamon ja Suomussalmen välimaastossa. Metsähallitus pitää reittitiedot Luontoon.fi:n Sininen saavutus -sivulla(1). Visit Suomussalmen reittiarkiston kuvaus tiivistää kulkulinjan, luettelee pääasialliset laavut ja taukopaikat sekä viittaa tulostettavaan Metsähallituksen esitekartan PDF:ään(2). Reitti nimettiin kansainvälisen IMBA EPICS -listan vuoden 2017 uusiin, pääosin yksittäisuraisiin erämaapyöräilykokonaisuuksiin(3). Tapani Leppäsen Latu&Polku-juttu kertoo, miten maastopyöräily kirjattiin puiston suunnitelmaan alusta asti, miten siniset merkinnät ja nuotiopaikkojen huolto tukevat ajoa ja miten reittiä voi lyhentää(4). Odota vaativaa päivää: IMBA Europe kuvaa noin neljän ja puolen tunnin vähimmäisaikaa niille, joilla on jo yleinen maastopyöräkokemus, vaihtelevassa harjumaastossa ja järvimaisemissa(3). Useimmat lähtevät Hossan luontokeskukselta Luontokeskuksen parkkialueen vierestä. Ensimmäiset kilometrit jakavat Huosilammen ja Keihäslammen ranta-alueen Harjujen huikonen- ja Hossan polku -reittien kanssa: laiturit, Huosilammen invalaavu, nuotiopaikat sekä valinnaiset parkit Huosilammella, Keihäslammella ja Hossaarella. Pikku-Hossan liepeillä ovat Pikku-Hossan vuokratupa, ulkotulipaikka ja laituri sekä Huosivirran parkki ja nuotiopaikka. Jatkonsalmella tulevat Jatkonsalmen Teräväpää- ja pääpirtti-vuokratuvat. Kaukana tulevat Tolosenvirran vuokratupa, Lounajan nuotiopaikka, Lipposensalmen ja Syrjäsalmen laavut. Aittojoen parkki palvelee Aittojoen nuotiopaikkaa ennen kääntymistä kohti Kokalmuksen laavua ja nuotiopaikkaa sekä Porotallia; Rytikangas ja Kirkasvetinen parkit tukevat pohjoisempaa järviosuutta kohti Lihapyörteen laavua ja Laukkujärven autiotupaa. Kaakkoisosassa ovat Puukkojärven autiotupa ja laavu, Hakokosken laavu ja Torkonluikean nuotiopaikka, sitten Iikoski parkkipaikka Iikosken nuotiopaikkojen ja uimarantakeittokatoksen, Iikosken eräkämpän ja Huosiusjärven eräkämpän kautta ennen paluuta Huosilammen laitureiden ja Öllörinlaiturin kautta. MTBreitti.fi:n samasta noin 49 kilometrin lenkistä kerrotut osuuskuvaukset viittaavat juurakoihin ja pitkoksiin, lyhyisiin metsätieyhteysosiin ja Huosivirran jälkeiseen asfalttipalautukseen luontokeskuksen suuntaan heidän kuvaamallaan kierroksella(5). Reitti on merkitty sinisillä merkeillä(2). Virallinen opastus kuvaa yksisuuntaista nuolimerkintää vastapäivään, mutta toiseenkin suuntaan voi ajaa—väistä patikoijia, koska ura on yhteinen(4). Talvikäyttöä varten on erikseen ylläpidetyt talvipyöräilylinjat; tämä kesäinen MTB-lenkki ei ole talvikunnossa(2).

Rukan kierros on merkitty kesäkauden maastopyöräyhteys Kuusamon Rukatunturin ulkoilualueella. Jatkuvana suorana linjana reitin pituus on noin 2,6 kilometriä reitin luontevien lähtö- ja päätepisteiden välillä; verkosto kulkee muun muassa hiihtolatupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla. Tarkimmat kuvaukset ryhmittelystä saat Kuusamon kaupungin Rukan ympäristön pyöräreitit -osiosta(1); sivusto kertoo samaan kierrosperheeseen kuuluvan myös Kalliolammen kierroksen, Rukan huipun reitin ja Kivilammen laavun kierroksen. Reitit ovat kuvauksen mukaan teknisesti helppoja, mutta korkeuserot tuovat vaativuutta(1). Maastossa käytetään ruskeita maastopyöräsymboleja ja Rukankierros-opasteita(4). Noin 0,6 kilometrin kohdalla ohitat Rukan hyppyrimäki HS70 -alueen lähellä hiihtostadionin tienootta. Saaruan P-alue tarjoaa pysäköintipuolen verkoston itäreunalla likimain 1,7 kilometrin kohdalla—sieltä voi jatkaa esimerkiksi Rukan ympärysreittiin, laajempaan Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit -kokonaisuuteen tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan (huomaa, että Lapland Ruka kertoo Valtavaaran maastossa kesäpyöräilyn olevan kokonaan kielletty)(2). Rukan laskettelukeskus osuu noin 2,2 kilometrin kohdalle; se on kätevä hissien, palvelujen ja esimerkiksi Rukan huippupolun tai Rukan maisemareitin liittämiseen. Länsiosassa reitti tulee Juhannuskallion parkkipaikalle noin 2,6 kilometrin kohdalla; käytä tätä varsinaisia pysäköinti- ja saapumispaikkana. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty—jos suuntaat luontopoluille, jatka jalan(2). Ruka–Kuusamo -kohteessa Lapland Ruka kertoo noin 180 kilometristä viitoitettua maastopyöräreitistöä ja ohjaa tarkempia varaustietoja Ruka Infoon(2). Ruka.fi listaa verkossa varattavia sähkö- ja täysjoustopyöriä, fatbikeja ja lasten kalustoja sekä muistuttaa ennakkoon varaamisesta, sillä kysyntä on vilkasta(3). Osassa yhteisöjen GPX-jälkiä sama nimi kuvaa pidempää Rukatunturin kiertoa suuremmalla nousulla; jos ladattu jälki ei vastaa maastossa näkyviä opasteita, luota merkintöihin(4).

Nissinvaaran reitti on merkitty maastopyöräily-, polkujuoksu- ja kävelyreitti Kuusamossa, Pohjois-Pohjanmaalla, joka yhdistää Petäjäkankaan ulkoilualueen (Tropiikin seutu), Nissinvaaran, Kapustavaaran ja Mäkelä–Saapunki -vyöhykkeen. Kartallamme viiva on noin 22,1 km yhtenäisenä linjana; Kuusamon kaupungin esitteissä sama kierros kuvataan usein likimain 24 kilometrin matkana, mikä kertoo pyöristyksestä tai pienistä vaihtoehdoista merkityllä kierroksella(1). Ajankohtaiset tiedot ja käyttö kannattaa tarkistaa Kuusamon kaupungin Nissinvaaran reitti -sivulta(1). Kaupungin pyöräilysivusto kokoaa laajemman kuvan kunnostetuista pyöräteistä ja Ruka–Kuusamo-maastoverkosta(2). Kaupunki kuvaa reitin luonnetta helpoksi metsäajoksi; Kapustavaaran otteissa nousu ja maasto muuttuvat vaativammiksi korkeuserojen vuoksi(1). Kokonaisuus soveltuu hyvin harjoituskierrokseksi, jossa voi treenata vauhtia, jarrutusta ja linjan valintaa leveillä metsäteillä ennen lyhyempiä polkupätkiä. Jälki.fi:n käyttäjän kuvaus tuo maaston käytännön sävyä: pääosin metsäautotietä, välissä napakoita polkuja ja ajolinjaa golfkentän laitaa pitkin; kirjoittajan mukaan fatbikella kierros sujuu kevyesti(3). Reittilinjan varrella Nissinjoen tulentekopaikka sopii varhaiseksi tauoksi joelle, ja Kapustavaaran kota tarjoaa pidemmän tauon kota- ja nuotiomaineen kanssa. Mäkelän suuntaan viiva kulkee Mäkelän koulun kodan ja koulun ulkoliikuntaklustereiden läheltä, mikä käy myöhäisestä tauosta pallokentän ja luistelualueen kulmilla. Kesällä lähtö sijoittuu Petäjäkankaan kuntoradan varteen golfkentän väylien 6 ja 7 tuntumaan; talvella samasta kohdasta lähtee Kapustavaaraan suuntaava latu(1). Kesäpyöräilijän kannattaa huomioida, että talvikelkkaurat kulkevat osin samoilla linjauksilla ja näkyvät kesällä leveinä, helppoina väylinä.

Rukan ympäristön maastopyöräilyreitit ovat merkitty kesäkauden kokonaisuus Kuusamon Rukan ulkoilualueella Pohjois-Pohjanmaalla: yhtenäisen polkuverkoston pituus on noin 15,5 kilometriä, ja reitti kulkee muun muassa latupohjilla, huoltoalueiden urilla ja metsäpoluilla kylän ja tunturin välisellä vyöhykkeellä. Kuusamon kaupunki kuvaa laajempaa Rukan ympäristön pyöräreittien ryhmää, johon kuuluvat muun muassa Rukan kierros, Kalliolammen kierros, Rukan huipun reitti ja Kivilammen laavun kierros(1). Virallisen kuvauksen mukaan reitit ovat teknisesti helppoja, mutta korkeuserot lisäävät vaativuutta(1). Lapland Ruka esittelee kohteen osana likimain 180 kilometrin viitoitettua maastopyöräreittiverkostoa Ruka–Kuusamossa; karttoja ja esitteitä jaetaan Bike Parkin materiaalien yhteydessä ja verkossa(2). Noin 2,6 kilometrin kohdalla saavut Saaruan P-alueen parkkipaikan Saaruan puolella. Sieltä on luontevaa jatkaa esimerkiksi Rukan kierrokseen, jalkaisin merkitylle Rukan ympärysreitille tai Valtavaaran huiputus -retkeilyreitin suuntaan. Valtavaaralla itse kesäpyöräily ei ole enää sallittua—Lapland Ruka perustelee päätöstä maaston kestävyydellä(2). Likimain viiden kilometrin tienoilla selvä tunturin juuren vyöhyke yhdistää huoltotietä ja reittejä Rukan hyppyrimäki HS70:n, Rukan ulkokuntoilupaikan, Rukatontun talviuintipaikan, Ruka DiscGolfParkin ja RukaGymin lähistölle; kyseessä on vilkas lomakohteen palvelurakenne, ei erämaareitti. Noin kahdeksan kilometrin jälkeen linja kulkee Rukan koulun lähiliikunta-alueen ja koulun ulkoilukenttien läheisyydessä—hyvä maamerkki, jos yhdistät lenkin perheen liikuntaan tai lähistön muille ulkoilualueille. Hieman yli kymmenen kilometrin kohdalla tulet Juhannuskallion parkkipaikalle, josta lyhyet polkuliitokset kuten Rukan maisemareitti, Juhannuskallion päiväreitti ja kompakti Kivilammen lenkki ovat helposti käynnistettävissä. Juhannuskallio on luonnonsuojelualue, jossa pyöräily on kokonaan kielletty; jätä pyörä parkkialueelle ja suunnista luontopoluille jalan(2). Reitti päättyy likimain Rukan laskettelukeskuksen tuntumaan, josta hissit, vuokraamot ja Rukan huippupolku helposti jatkavat päivää(2). Lähistöllä Pyhävaaralla Pyhän jyssäys on erillinen merkitty maastopyöräilyrengas, jossa osa kunnostuksesta on tehty murskeella ja leveillä pitkoksilla—pysy rakenteilla, koska pitkosten ohi oikaileminen vahingoittaa herkkää kasvillisuutta(2). Lähdetään taas -matkablogin kirjoittajat kiersivät sähköfatbikeilla Pyhän jyssäyksen ja Rukatunturin ympäristöä, kuvasivat nousuja rankoiksi ilman avustusta ja muistuttavat ennakkovarauksesta sähköpyörille vilkkaina päivinä Sport House Ruka -tyyppisillä vuokrapisteillä(4)(5).

Alueella on myös käymälä.

Alueella on myös kompostikäymälä. Merenojalla on nuotiopaikka

Ansakämppä – nuotiopaikka

Lappset Oy:n laitteet: Fitness Box S, M ja L, Jumper, taisteluköydet ja Backn Abs Gym Park Equipmentsin laitteet: CrossPark-monitoimilaite sekä 5 D -yhdistelmälaite (penkkipunnerrus, yläveto, air walker, jalkaprässi sekä koko kehon venytys).

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Paljon korkeuseroja.

Tasainen maasto.

Jonkin verran korkeuseroja.

Kuusi väylää. Väylien pituudet 35–82 m.

80 askelta.